JUKKA SAtOMAA. RITVA HEIN

VAIKKA VIINARAILI tAKKAISI, KULUTUSKA SVAA

Tama artikkeli on jatkoa raporteille, joissa

selvitetään I990-luvun laman vaikutuksia al-koholijuomien kulutukseen Suomessa vuosi-nal999-1992 (Salomaa 1993 a & b). Vuoden

1992 jalkeen on tapahtunut monia merkittä-viä Suomen alkoholioloihin vaikuttavia muu-toksia. Tässä artikkelissa pyritään selvittä-mään näiden muutosten osuutta alkoholijuo-mien kulutuksen viimeaikaiseen kehityk-seen. Lisäksi arvioidaan alkoholijuomien ku-lutuksen kehitystä vuoteen 1999. Arviot poh-jautuvat vaihtoehtoisiin oletuksiin alkoholi-juomien hintatasosta (eli verotasosta, koskatuotanto- ja jakelukustannuksiin ei oletetamuutoksia) sekä monopolijärjestelmän laa-juudesta. Tulokset perustuvat tuoreeseen tut-kimusselosteeseen (Salomaa & Hein 1996), jane on saatu samanlaisten ekonometristen li-neaaristen aikasarjamallien avulla kuin ai-kaisemmissa raporteissa.

SUURIA MUUTOKSIA TAKEIHIN

ETA-sopimus tuli voimaan vuoden 1994 alus-sa. Siihen ja tulevaan EU-jäsenyyteen vedo-

ten toteutettiin vuoden 1994 aikana useita al-koholijärjestelmän muutoksia. Uusi alkoholi-verolaki tuli voimaan 1.7.1994, ja sen seu-

rauksena alkoholijuomien hintarakenne pala-si lahelle 198Oluvun lopun hintarakennetta.Vuoden 1995 alussa Suomesta tuli EU:n jäsenja uusi alkoholilaki tuli voimaan. Tama lakipoisti alkoholijuomien tuonti-, vienti-, tuotan-to- ja tukkumyyntimonopolit, vapautti alle 22

Taulukko /. Eraitä Suomen alkoholioloihin vaikut-taneita tapahtumia vuoden 1992 jalkeen

t.t.1994t.7.t9941. t.1995

15.2.1995

11.9.r99s

ETA-sopimus tulee voimaanAlkoholiverola in (532 19 4) muutosEU-jasenyysTullimääräysten muutosAlkoholilain (1143 194) muutosValmi stev erolaki (I 469 I 9 5)

Matkustajien alkoholituontia säätele-vät aikarajat poistuvat

Itäinen tullipiiri rajoittaa alkoholituo-miset yhteen kertaan viikossa

tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alko-holijuomien mainonnan, salli tilaviinienmyynnin valmistuspaikkojen yhteydessä,

asetti alle 4,7-tilavuusprosenttisten kaymis-teitse valmistettujen tuotteiden (siideri, ke-vytviinit) vahittäismyynnin samaan asemaan

keskioluen kanssa ja laajensi alle 4,7-tila-vuusprosenttisten käymisteitse valmistettu-jen juomien myynnin kioskeihin (ks. taulukko1).

EU-jasenyyden myötä muutettiin turistial-koholin määriä koskevia tullimääräyksiä vuo-den I995 alussa. EU-jasenyysneuvotteluissaSuomi yhdessä Ruotsin kanssa sai huomatta-vasti muita EU-maita matalammat turistijuo-makiintiöt (ks. taulukko 2). Naiden kiintioi-den voimassaolo päättyy vuoden 1996 lopulla.

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1992 mat-kailu entisen Neuvostoliiton lähialueille, Vii-puriin, Pietariinja Thllinnaan oli alkanut kas-

vaa. Kasvu kiihtyi entisestään, kun helmi-

ALKOHOLIPOLITIIKKAöl (199ö): 2

99

olut

TcruLukko 2. Turistialkoholin tuontimäärät

väkevät juomat

yli 22 tllavuus-Vo

välituotteet(lahinna aperitiivit)

vllnlt

kuun puolivälissä 1995 matkustajien alkoho-

lituontia koskevat aikarajat poistettiin. Ns.

viinarallin kiihdyttyä itärajalla rajusti itäinentullipiiri rajoitti alkoholituomiset yhteen ker-taan viikossa.

Edella mainittujen institutionaalisten muu-

tosten rinnalla muutokset taloudellisissa teki-jöissä ovat olleet vähäisempiä. Vuodesta

l99ll92 (heinäkuun alusta kesäkuun lop-

puun) vuoteen 1994195 (heinäkuun alustakesäkuun loppuun) täysi-ikäistä asukasta

kohden lasketut kotitalouksien kulutusmenotlaskivat vajaat 4 prosenttia, työttömyysaste

nousi 10,5 prosentista 17,5 prosenttiin, alko-holijuomien vähittaismyyntihinnat laskivatkeskimäärin yli 7 prosenttia sekä majoitus- jaravitsemisalan hinnat laskivat keskimäärinprosentin.

Vuoden 1992 lopulla Alko toi markkinoilleuuden juoman, Salmiakki Koskenkorvan.

Tuote oli alkoholihinnaltaan edullinen ja luo-kiteltiin sokeripitoisuutensa perusteella li-kööriksi. Halvan alkoholin ja suositun ma-

keismausteen ansiosta juoma saavutti nope-

asti suuren suosion etenkin nuorten keskuu-dessa. Muutaman kuukauden kuluttua Alkoveti Salmiakki Koskenkorvan myynnistä juo-

masta nousseen kohun vuoksi.

Suomeen

mursta malsta

I litratai2 litraa

(sis. myös

kuohuviinit)

2 Iitraa

15 litraa

[AHTALUETURTSMT vAHENTAHvT

OTUTMYYNIIA

Vahittaismyynnin osalta mallit ovat pääpiir-teissään samanlaiset kuin aiemmissa tutki-muksissa (Salomaa 1993a & b). Substituutio-parien viinat - miedot viinit ja vahva olut -keskiolut lisäksi uusi substituutti-ilmiö tuliesiin Salmiakki Koskenkorvan piipahtaessamarkkinoilla vuoden 1993 alussa. Mallienmukaan Salmiakkikossu ei juuri lisännyt al-koholin vahittaismyyntiä vaan siirsi kulutustamiedoista viineistä likööreihin: 1B vuotta täyt-tänyttä asukasta kohden laskettu absoluutti-alkoholin kulutus laski miedoissa viineissä3,7 cl ja nousi ryhmässä "muut väkevät"4,8 cl.

Uusina selittajina kaytetyt toisen ja kol-mannen neljänneksen keskilämpötilat ovat

kaikissa juomaryhmissä tilastollisesti merkit-seviä kulutusta lisääviä tekijtiita. Kaikissajuomaryhmissä toisen neljänneksen lämpöti-lamuuttujan kerroin on suurempi kuin kol-mannen neljänneksen. Kummankin muuttu-jan kulutusta lisäävä vaikutus on kuitenkinsamaa luokkaa, koska toisen neljänneksenkeskilämpötila on keskimäärin SoC alempikuin kolmannen neljänneksen.

ALKOHOLIPOLITIIKKAöl (199ö): 2

Suomeen

EU-maistaEU-maiden

valilla

10 litraaI litratai3 litraa

(sis. myös

kuohuviinit)20 litraa

5 litraa 90 litraa(sis. max 60

litraa kuohuviinia)

l5 litraa I I0 litraa

100

Tauluklto 3. Vahittaismyynnin muutostekljetlggllg2-L994195, kulutus 100 Vo:n alkoholina 18 vuotta täyt-tänyttä asukasta kohden sekä eri selittajien vaikutukset vuodesta l99ll92 vuoteen 1994/95 (heinäkuunalusta kesäkuun loppuun)

viinat rnuut

väkevätmiedot long vahva keski- yht.viinit drink olut olut

kulutus L99Ll92muutostekijät

kulutusmenottyöttömyyshinnatturismi/siiderimuut

kulutus 1994195

1,77 t,t2 0,84 0,I3 0,56 2,96 7,38

- 0,o2

- 0,290,tB

- 0,10

- 0,09L,43

- 0,06

- 0,I50,09

- o,2l0,080,30

0,04

- 0,23

- 0,3s

- o,l76,50

- 0,02

- 0,060,03

- 0,04

- 0,160,88

- 0,o20,r3

- 0,rt0,030,070,94

- 0,0r

- 0,040,02

0,050,450,44

- 0,r8

0,0050,10

- 0,082,84

Lähialueturismi ja rajakauppa ovat tilastol-lisesti merkitseviä viinoissa, ryhmässä "muutväkevät" ja vahvassa oluessa. Tällinnaan jaVenajalle suuntautuva matkailu on mallienmukaan lohkaissut erityisesti vahvan oluenvähittäismyyntia.

Siiderien vahittaismyynnin vapautuminenvuoden 1995 alussa lisäsi mallien mukaanmietojen viinien vähittäismyyntiä 1,6 cl vuo-sineljännestä kohden (absoluuttialkoholia 1B

vuotta täyttänyttä kohden) eli vuositasolla6,4 cl. Arvio on ilmeisesti liian pieni, sillätammi-syyskuun 1995 toteutuneen kasvunperusteella vuositason kasvu on runsaat 20 cl.Mallien tulos perustuu vain kahteen havain-toon, mikä lienee syy liian alhaiseen arvioon.Toinen syy lienee se, että kaytetty muuttujapystyy mittaamaan vain lähialueturisminmyyntiä vähentävän ja siiderin vapauttamisenmyyntiä lisäävän vaikutuksen nettona.

Eri tekijoiden vaikutuksia vähittäismyyn-tiin tarkastellaan kahden 12 kuukauden pi-tuisen jakson (heinäkuusta 199I kesäkuuhun1992 ja heinäkuusta 1994 kesäkuuhun 1995)

avulla.

Suurimmat muutokset alkoholijuomien ti-lastoituun vahiltaismyyntiin oval seurausta

lähialueturismin kasvusta ja tullimääräystenmuutoksista. Naiden tekijtiiden vaikutukses-ta lB vuotta täyttänyttä asukasta kohden las-kettu vähittäismyynti on alentunut noin 0,3

litraa absoluuttialkoholia, josta vahvan oluenosuus on yli 0,2 litraa (ks. taulukko 3).

Juomalitroiksi muunnettuna lähialueturis-min vähittäismyyntiä alentava vaikutus vuosi-tasolla on seuraava: viinat I milj. litraa, muutväkevät juomat 0,4 milj. litraa ja vahva olut16 milj. litraa. Luvut ovat samaa suuruus-luokkaa kuin ne" joihin Esa Österberg on

omissa selvityksissään päätynyt (Österberg

1996). Merkittävin ero on miedoissa viineis-sä, joita Österbergin mukaan tuodaan noinI milj. litraa vuodessa. Malleilla ei lahialue-turismin vaikutuksia mietojen viinien vähit-täismyyntiin pystytty selvittämään kahden sa-

manaikaisen eri suuntiin vaikuttavan muu-toksen vuoksi (turismi ja siiderin myynnin va-pautuminen, ks. edella).

Alkoholiverolain uudistuksen aiheuttamaväkevien juomien reaalihintojen lasku lisäsivähittäismyyntiä 0,3 absoluuttilitraa. Muttakoska samanaikaisesti nostettiin mietojen vii-nien ja keskioluen hintoja, hintojen nousu

suhteessa väkeviin juomiin näyttää kumon-neen tämän kasvun kokonaan ja jopa johta-neen vähittäismyynnin laskuun. Tytitttimyy-den kasvu ei ole vaikuttanut vähittäismyynninkokonaismäärään, vaan on siirtänyt kulutustamuista juomista mietoihin viineihin ja keski-olueen.

Reaalitulojen lasku alensi puolestaan vä-hittaismyyntiä 0,15-0,19 absoluuttilitraa.

ALKOHOLlPOLITIIKKAöl (199ö): 2 101

Taulukko 4. Anniskelun muutostekijät l99ll92-1994l95, kulutus 100 Vo:n alkoholina lB vuotta täyttänyttä

asukasta kohden sekä eri selittajien vaikutukset vuodesta l99t/92 vuoteen 7994195 (heinäkuun alusta kesä-

kuun loppuun)

viinat muut longdrink

vht.väkevät

miedotviinit

vahva keski-olutolut

kulutus l99ll92muutostekijät

kulutusmenot

työttömyyshinnatturismikahvilatmuut

kulutus 1994195

o,25 0,14 0,10 0"06 0,78 0,92 2,24

- 0,02

- 0,020,05

- 0,0s

- 0,05

- 0,330,02

- O,tl

- 0,150,18

- 0,17

- 0,160,44

- 0,I32,23

- 0,02 - 0,01 - 0,01

0,06 0,04 - 0,01

0,0202 0,0008 0,02

0,040,44o,2B

0,0040,20

0,050,15

0,0020,13

0,440,051,43

- 0,0020,05

- 0,050,26

TARJONNAN KASVU LISASI KESKIOLUEN

ANNISKETUA

Suurimmat muutokset anniskeluun on aiheut-

tanut keskiolutkahviloiden määrän nopea

kasvu parin viime vuoden aikana (ks. tauluk-ko 4). Tarjonnan kasvu lisäsi keskioluen an-

niskelua tarkastelukaudella peräti 0,4 abso-

Iuuttilitraa. Tulos on sikäli yllättävä, että ai-emmin vastaavissa malleissa (Salomaa 1992

& 1993a) tarjontakapasiteetti ei ole ollut ti-Iastollisesti merkitsevä selittaja. Tulos johtu-

nee siitä, että aiemmin kapasiteetti kasvoi ta-

saisesti ja korreloi voimakkaasti muiden selit-täjien kanssa.

Myös taloudellisten kulutusmahdollisuuk-sien heikkeneminen on aiheuttanut tuntuviamuutoksia anniskeluun. Tyotttimyyden kasvu

näyttää siifiäneen anniskelua muista juomista

erityisesti keskiolueen. Nettovaikutus on 01-

lut anniskelua hieman lisäävä.

Kulutusmenojen lievä lasku alensi annis-

kelukulutusta lähes yhta paljon kuin vahit-täismyyntiä, vaikka vahittaismyynti on alko-

holimäärältään noin kolminkertainen annis-

keluun verrattuna. Anniskelun tulojousto on

siis huomattavasti suurempi kuin vahittais-myynnin tulojousto.

Lähialueturismi on alentanut selvästi myös

anniskelukulutusta, lahinna viinojen ja eten-

kin vahvan oluen anniskelua.Alkoholijuomien anniskeluhinnan reaali-

nen lasku nosti kaikkien keskiolutta väke-

vämpien juomien anniskelukulutusta. Hin-nanmuutosten seurauksena keskioluen an-

niskelu aleni enemmän kuin muiden juomien

anniskelu nousi. Hintamuutosten nettovaiku-

tuksena anniskelu aleni noin 0.2 litraa.

HEIKOTTAKIN TATOUSKASVUI.TA

AIKOHOtIN KAYTTö KASVAA

ENNUSTEPERUSTEET

Alkoholijuomien kulutusta ennustettaessa

tehtiin kolme vaihtoehtoista oletusta yksityis-ten kulutusmenojen määrän, alkoholijuomienreaalihinnan ja työttömyysasteen kehitykses-

tä vuoleen 1999 mennessä.

Vahittaismyynnin perusvaihtoehdossa (P)

alkoholijuomien reaalihinta ja työttömyys py-

syvät vuoden I995 tasollaja yksityisten kulu-tusmenojen oletetaan nousevan keskimäärin

2,5 prosenttia vuodessa. Keskivaihtoehdossa(K) yksityiset kulutusmenot nousevat keski-määrin 3,0 prosenttia vuodessa, alkoholijuo-mien reaalihinnat ovat 30 prosenttia nykyistä

t02 AIKOHOtIPOt TI KKA61 11996).2

Taulukko 5. Ennusteperusteet vuoteen 1999

yksityisetkulutusmenot

+ %alv

alkoholi-juomien

reaalihinta

työttö-myys-aste

keskiolut.

kahvilat

vähittäismyynnissäP perusvaihtoehto

K keskivaihtoehtoY ylävaihtoehto

anniskelussaP perusvaihtoehto

K keskivaihtoehtoY ylävaihtoehto

2,5

3,03,5

2,5

3,03,5

pysyy1995:ntasolla

-30Vo-507o

pysyy1995:ntasolla

-L5%o-25 7o

pysyy1995:n

tasolla

-25 7o

-50Vo

pysyy1995:n

tasolla

-25 7o

-50Vo

pysyy1995:ntasolla

+ l0 Tolv

+ 15 Tolv

Taulukko 6. Alkoholijuomien tilastoidun vähittäismyynnin ennuste, kulutus 100 Vo:n alkoholina, litraa 18

vuotta täyttänyttä asukasta kohden

viinat muut väkevät+ väkevät

viinit

miedotviinit

long vahva keski- yht.drink olut olut

asukastakohden

1995t9961999

P

KY

purku-lisä

1,0

I,0

T,3

t,4t,4

0,3

7,1

8,9t0,2

4,94,9

5,56,97,9

,,4II

0,30,2

oq0,8

0,1

0,1

0,1

0,30,3

0,0

7

7

6,46,4,5 )

1,5

2"1.)l

0,7oq1,1

0,40,8t,2

3,03,5

3,7

0,5 0,3 0,1 - 0,r 1,1 0,9

Taulukko 7. Alkoholijuomien anniskelun ennuste, kulutus I0O %o:n alkoholina, litraa 18 vuotta täyttänyttäasukasta kohden

viinat muut väkevät miedot+ väkevät viinit

viinit

long vahva keski- yht. asukasta

kohdendrink olut olu t

t,71,8

,,J

2

2

2,53,54,L

L,4

7,4

1,52,O,,

0,20,3

0,00,0

ooo

0,20,2

0,20,2

0,2

0,20,2

0,20,20,2

0,2o,2

0,20,40,5

t995L9961999

P

KY

I

II

ALKOHOLIPOLITIIKKA

^t Ioo^l., 103

0,40,60,9

2,0

90

alempia ja työttömyys neljänneksen nykyistä

pienempi. Hintataso lähenee tässä vaihtoeh-

dossa Tanskan tasoa, ja hintatason alenemi-

sen oletetaan puolittavan pelkästään alkoho-lin hakuun perustuvia turistimatkoja. Yla-vaihtoehdossa (Y) oletetaan hintoja lasketta-

van Saksan tasolle (-50 7o). Yksityisten kulu-tusmenojen oletetaan kasvavan keskimäärin

3,5 prosenttia vuodessa ja työttömyyden puo-

Iittuvan. Tämän vaihtoehdon mukaan pelkäs-

tään alkoholin hakuun perustuvien turisti-matkojen oletetaan loppuvan kokonaan (ks.

taulukko 5).

Anniskelun ennusteperusteet ovat perus-

vaihtoehto (P), jossa reaalihinnat seka työttö-

myys pysyvät vuoden 1995 tasolla ja kulutus-menot kasvavat 2,5 prosenttia. Keskivaihto-ehdossa (K) ja ylavaihtoehdossa (Y) oletetaan,että alkoholijuomien hintojen laskusta vainpuolet siirtyy suoraan anniskeluhintoihin.Keskiolutkahviloiden määrän oletetaan pe-

rusvaihtoehdossa (P) pysyvän nykytasollaan,

keskivaihtoehdossa (K) kasvavan kymmenen

viime vuoden (1985->f995) keskimääräistä

vauhtia, ts. 10 prosenttia vuodessa, ja ylavaih-toehdossa (Y) l5 prosenttia vuodessa eli hie-

man hitaammin kuin nopean kasvun vuosien(f990->1995) aikana.

Vahittaismyynti kasvaa kaikkien ennuste-

vaihtoehtojen mukaan I990-luvun puolivälintasosta vuoteen 1999 mennessa. Mikali pe-

rusvaihtoehto (P) toteutuu, jää vähittäismyyn-

ti vuonna 1999 noin 3G-50 prosenttia huippu-vuosien I989-90 tasosta kaikissa muissajuo-maryhmissä paitsi miedoissa viineissä jakeskioluessa. Mietojen viinien vahittais-myynti on kasvanut koko 1990luvun alun jajatkaa ennusteiden mukaan siis edelleen kas-

vuaan. Myös keskioluen myynti lahtee jalleen

kasvuun (ks. taulukko 6).

Mikali keskivaihtoehto (K) toteutuu, saavu-

tetaan vahvan oluen ja long drink -juomienvahittaismyynnissä huippuvuosien l989-90

taso. Keskivaihtoehdossa lB vuotta täyttänyt-tä asukasta kohden laskettu alkoholin tilastoi-tu vähittäiskulutus olisi jo 1,4 absoluuttialko-holilitraa enemmän kuin perusvaihtoehdossa

(P). Ennusteen mukaan kasvua tapahtuisi kai-kissa juomaryhmissä, eniten kuitenkin väke-vien juomien ja keskioluen kohdalla. Yla-vaihtoehto (Y) toisi kasvua kaikkiin juoma-

ryhmiin, eniten kuitenkin viinoihin ja muihinväkeviin juomiin sekä vahvaan olueen.

Jos edellä esitettyihin vaihtoehtoihin liittyi-si monopolin täydellinen purku (ks. jaljempä-

nä), tulisi kaikkiin vaihtoehtoihin rästä johtu-

va purkulisä (taulukko 6). Vuonna 1999 alko-holijuomien vahittaismyynti olisi siten vaihto-

ehdossa P 8,2 litraa, vaihtoehdossa K l0 litraaja vaihtoehdossa Y 11,3 litraa täysi-ikäistäasukasta kohden. Asukasta kohden lasketut

luvut ovat seuraavat: P 6,4, K 7,8 ja Y B,B

litraa.Anniskelukulutus nousee mallien mukaan

vuonna 1999 perusvaihtoehdossa hiemanhuippuvuosien l9B9-I990 tason yläpuolelle.

Tamä johtuu ennen kaikkea keskioluen voi-makkaasta kasvusta. Vahva olut jää kaikissa

vaihtoehdoissa tuntuvasti huippuvuosien ta-son alapuolelle. Mietojen viinien anniskelu-kulutus on lähes sama kaikissa vaihtoehdois-sa. Viinojen anniskelu saavuttaa vuosien

l989-90 tason keskivaihtoehdossa (ks. tau-lukko 7).

Koko anniskelu nousee keskivaihtoehdossa48 prosenttia ja ylavaihtoehdossa 75 prosent-

tia huippuvuosien 1989-1990 tason ylapuo-lelle.

KOKONAISKUTUTUS RANSKAN TASOTTE

Alkoholijuomien absoluuttialkoholina mitat-tu kokonaiskulutus oli viime vuonna 6"6 litraaasukasta kohden ja on arvion mukaan tänävuonna 6,7 litraa. Perusvaihtoehdossa vuonna1999 alkoholia kulutetaan 7,5 litraa asukasta

kohden, keskivaihtoehdossa 9,6 litraaja yla-vaihtoehdossa 11,1 litraa. Huippuvuosien

1989-1990 taso melkein saavutetaan jo pe-

104 ATKOHOLIPOTITIIKKA6t ltaa6t ?

kuLurusraso

Kokonaiskulutus

.tY

I

Ktnio l. Alkoholijuomien kulutus, toteutunut ja mallella laskettu kulutus litraa 100 %o:n alkohohalkulutta-javäestö

litraa

ylävaihtoehto+monopolin purku

ylävaihtoehto

keskivaihtoehto

perusvaihtoehto

4,3

3,8

??

2,8

)a

1,8

1,3

3,3

2,8

)1

I,8

1,3

0,8

0,3

-91 -92

-91 -92

-9'7

vlävaihtoehto+ironopolin purku

ylävaihtoehto

keskivaihtoehto

perusvaihtoehto

vlävaihtoehtokeskivaihtoehtoperusvaihtoehto

-96 -9'7

- toteutunut

--- laskettu

rusvaihtoehdossa. Tanskan kulutustaso, 9,9litraa absoluuttialkoholia asukasta kohdenvuonna 1994, saavutetaan keskivaihtoehdos-sa j a Ranskan kulutustaso, I 1 ,4 litraa vuonna1994,ylavaihtoehdossa (ks. kuvio l). Jos Suo-messa puretaan monopolijarjestelmä koko-naan, ovat kokonaiskulutusluvut eri vaihtoeh-doissa seuraavat: P 8,4, K l0,5ja Y 12 litraa.

MONOPOTIN PURKU KASVATTAA

KULUTUSTA TITRAN

Vuoden 1995 alusta vapautettiin miedompienviinien (alle 4,7 prosenttia etyylialkoholia si-

saltävät käymisteitse valmistetut juomat) vä-hittaiskauppa kokonaan. Seurauksena oli,että siiderien kulutus lähes nelinkertaistuivuoden 1994 tasoon verrattuna. Siiderien ar-vioitu myynnin kasvu vastaa noin kolmannes-ta valko- ja kuohuviinien sekä siiderienmyynnistä. Koska siiderit ovat substituutio-pari lähinnä valkoisille viineille eli valko- jakuohuviineille, voidaan olettaa, että vähittäis-myyntimonopolin purkaminen lisäisi kaikki-en nykyisin monopolimyynnissä olevien juo-mien myyntiä kolmanneksen. Sen sijaan olui-den kokonaismyyntiin monopolin purkami-nen ei todennäköisesti vaikuttaisi. Oluidenkulutuksessa tapahtuisi vain kulutussiirtymä,

ALKOHOLIPOTITIIKKA t05

Taulukko 8. Alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolin purkamisen vaikutus alkoholijuomien vahittäis-

myyntiin, lisäys (+) tai vähennys (-) litraa IOO %o:n alkoholia IB vuotta täyttänyttä asukasta kohden

vht.longvllnat muutväkevät

miedotviinit

keski-olut

asukasta

kohdenvahva

drink olut

0,45 0,29 0,31 0,04 0,10 - 0,10 1,09 0,90

Ta,ulukko 9. Eri tekijöiden osuus kulutuksen muutoksiin vuodesta 1995 vuoteen 1999

vaihto- kulutus-menot

työttö-myysehto

turlsmr hinnat kahvilat muutos

vht.Iitraa 100 7o:n alkoholia/IB vuotta täyttäneet

P

KY

vähittaismyynti0,43 0,000 57 - 0,040,72 - 0,r0

0,000,2r0,43

0,000,380,62

0,270,340,43

0,000,280,58

0,000,070,15

0,001,632,70

0,002,01

3,32

0,020,550,88

0,020,560,89

0,462,393,76

0,29t,29t,92

anniskeluP

KY

0,00

- 0,06

- 0,16

P

KY

kokonaiskulutus0,70 0,00

0,9r - 0,101,15 0,26

0,733,665,68

vahvan oluen vähittäismyynnin kasvua vas-

taisi samansuuminen keskioluen vähittais-myynnin lasku, eli osa oluen kulutuksesta

siifiyisi keskioluesta vahvaan olueen (ks. tau-

lukko B).

Koko vähittaismyynnin voidaan arvioida

kasvavan pelkästaan monopolin purkamisen

myötä 1,1 litraa absoluuttialkoholia lB vuotta

täyttänyttä asukasta kohden ja 0,9 litraa jo-

kaista asukasta kohden. Tulos on samansuun-

tainen aikaisempien arvioiden kanssa (Salo-

maa 1990 &1992; Österberg 1994).

Useimmiten monopolin purkamista on esi-

tetty toteutettavaksi osittaisena siten, että

miedot viinit ja sitä miedommat tuotteet va-

pautettaisiin kokonaan monopolin piiristä.Tamä merkitsisi todennaköisesti sitä, että

mietojen viinien kulutus kasvaisi edella esi-

tettyä enemmän ja väkevien juomien, etenkin

viinojen myynti laskisi. Tämä johtuu siitä,että viinit ovat viinojen substituutteja: viinillasaa humalan siinä missä viinallakin. Luulta-

vasti kulutuksen kasvu jäisi monopolin osit-

taisen purkamisen yhteydessä selvästi pie-

nemmäksi kuin täydellisen purkamisen yhte-

ydessä, koska viinien kulutuksen Iisäkasvus-

ta osa kompensoituu viinojen kulutuksen las-

kuna. Täysi-ikäistä asukasta kohden laskettu

absoluuttialkoholin vahittäismyynti kasvaisi

monopolin osittaisen purkamisen seuraukse-

na arviolta 0,4-0,7 litraa. Asukasta kohden

laskettu kulutuksen kasvu olisi 0,33-0,58 lirraa.

I06 ALKOHOL POTITLIKKA

HINTOJEN TASKUSTA 2-3 TITRAN KASVU

KUTUTUKSEEN

Perusvaihtoehdossa (P) ainoastaan tulojenkasvu lisää alkoholijuomien kulutusta. Vahit-täismyynnissä lisäys on 0,4 litraa ja anniske-lussa 0,3 litraa. Muissa vaihtoehdoissa tulo-jen kasvu lisaa vahittaismyyntiä 0,6litraa (K)tai 0,7 litraa (Y), anniskelua 0,3 litraa (K) tai0,4 litraa (Y) ja kokonaiskulutusta 0,9 litraa(K)tai l,2litraa (Y).

Ylemmissä vaihtoehdoissa hintojen alen-nus lisää kulutusta eniten. Vähittäismyynnis-sä lisäys on 1,6 litraa (K) tai 2,7 litraa (Y) jaanniskelussa 0,4 litraa (K) tai 0,6 litraa (Y).

Kokonaiskulutusta hintojen lasku kasvattaa

2,0litraa (K) tai 3,3litraa (Y) (ks. taulukko 9).

TyOtttimyyden nettovaikutus kulutukseenon myös ennusteissa vähäinen. TytittOmyyden

aleneminen vain siirtää kulutusta alkoholi-hinnaltaan halvemmista juomista takaisinkalliimpiin.

Hintojen laskun seurauksena tapahtuva al-koholinhakuun keskittyvän turismin laantu-minen lisää tilastoitua kulutusta vahittais-myynnissä 0,2 litraa (K) tai 0,4 litraa (Y), an-

niskelussa 0,1 litraa (K) tai 0,2 litraa (Y) jakokonaiskulutuksessa 0,3 litraa (K) tai 0,6 lirraa (Y).

Ylemmissä vaihtoehdoissa anniskelu kas-

vaa eniten keskiolutkahviloiden määrän li-sääntymisen seurauksena. Kapasiteetin kas-

vaessa l0 prosenttia vuodessa nousee keski-oluen anniskelu neljässä vuodessa 0,6 litraa(K),ja kapasiteetin kasvun ollessa l5 prosent-tia vuodessa lisääntyy anniskelu 0,9 litraa (Y)neljässa vuodessa.

VEROTASO ALAS - KUSTANNUKSET YLI

TULOJEN

Viime aikoina eräät elinkeinoelämän järjestötovat vaatineet alkoholiveron puolittamista japerustelleet vaatimustaan mm. ETLA:n tutki-muksella veroalen vaikutuksista kansantalo-uteen (Mankinen 1996). Reijo Mankisen si-

mulointimallissa on kuitenkin niin paljonpuutteita (mm. haittakustannusten kasvu on

sivuutettu kokonaan), että sen perusteella eivoi tehdä johtopäätöksiä veronalennustennettovaikutuksista julkiseen talouteen (ks.

tarkemmin kommentti otsikolla "Panimotkomaksavat haitat" Ajassa liikkuu -osastossa).

Edella laskentavaihtoehdoissa K ja Y ole-tettiin alkoholijuomien verotuksen alenevan

Suomessa siten, että hintataso vähenee keski-eurooppalaiselle tasolle. Edellisessä vaihto-ehdossa hintatason lasku on 30 prosenttia jajälkimmaisessä 50 prosenttia. Nykykustan-nuksilla alkoholiverojen tason pitäisi laskeakeskimäärin noin 60 prosenttia, jotta alkoho-lijuomien hintataso alenisi 30 prosenttia. Toi-saalta 30 prosentin hintojen lasku lisää alko-holijuomien kokonaiskulutusta yli 20 pro-senttia. Nain ollen alkoholiverokertymä ale-nisi nykyiseslä 7.2 miljardista markasta noin

3,7 miljardiin markkaan.Vastaavasti välittömät haittakustannukset

nousisivat nykyisestä 3-3,5 miljardista mar-kasta 3,5-4 miljardiin markkaan. Verotuksenlieventäminen niin paljon, että hintataso las-kisi puoleen nykyisestä, johtaisi alle yhdenmiljardin verokertymään ja 4--5 miljardinmarkan välittömiin haittakustannuksiin. Osa

veroalennuksen johdosta menetetyistä tulois-ta kompensoituisi mm. muun kulutuksenkautta saatavilla verotuloilla. Lopputulosriippuu siitä, miten kuluttajat jakavat alkoho-Iiverosta säästyneet varansa eri kulutuskoh-teisiin. Menetettyjä verotuloja ei kuitenkaansaada täysimääräisinä takaisin. Näin ollenyhteiskunnan rahoitustarve kasvaa näin syn-tyvän tulovajauksen ja kasvaneiden haitta-kustannusten verran - tai yhteiskunnan tarjo-amien palvelujen purkaminen jatkuu.

YHTEE NVETO

Parin viime vuoden aikana Suomessa on ta-pahtunut monia suuria muutoksiao jotka ovat

vaikuttaneet voimakkaasti Suomen alkoholi-oloihin. Alkoholiverolaki uudistettiin vuoden

ALKOHOLIPOTITIIKKAö1 |99ö\:2 107

1994 puolivälissä. Sen seurauksena alkoholi-juomien hintasuhteet muuttuivat tuntuvasti.

Vuoden 1995 alussa Suomesta tuli EU:n jäsen

ja samassa yhteydessä alkoholijuomien tuon-

ti-, vienti-, tuotanto- ja tukkumyyntimonopo-

lit purettiin, vapautettiin mietojen alkoholi-juomien mainonta sekä alle 4,7-tilavuuspro-senttisten käymisteitse valmistettujen juomi-

en vähittäismyynti. Lisäksi turistialkoholinmääriä koskevia määräyksiä väljennettiin jamatkustajien alkoholituontia koskevat aika-

rajat poistettiin. Syksyllä 1995 itainen tulli-piiri rajoitti alkoholituomiset yhteen kertaan

viikossa viinanhakumatkojen kiihdyttya itä-rajalla rajusti.

Muutokset heijastuivat heti alkoholijuo-mien kulutukseen. Hintamuutokset vaikutti-vat päinvastaiseen suuntaan kuin työttömyys-

asteen nousu: hintojen nousu alensi keski-oluen ja mietojen viinien kulutusta, hintojenlasku lisäsi muiden juomien kulutusta. Tuon-

tirajoitusten lieventämistä seurannut lähi-alueturismi vähensi väkevien juomien ja eri-tyisesti vahvan oluen kulutusta. Suurin netto-

vaikutus vahittaismyyntiin oli lähialueturis-milla ja sen jälkeen hintamuutoksilla. Annis-kelun kulutusmääriin vaikutti eniten keski-olutkahviloiden määrän raju kasvu.

Alkoholijuomien kulutuksen kehitystä en-

nustettiin ekonometristen kysyntämallien

KIRJALLISUUSMankinen, Reijo: Alkoholiveron alentamisen kan-santaloudellisia vaikutuksia. Keskustelualoitteitanro552. Helsinki: ETLA, 1996

Salomaa, Jukka: Alkoholin kulutus eräissä

OECD-maissa vuosina 1960-1988. Alkoholipo-liittinen suunnittelu ja tiedotus, tutkimusselostenro 16. Helsinki: Oy Alko Ab, 1990

Salomaa, Jukka: Alkoholijuomien kulutusra-kenneja sitä selittävät tekijät I9B0-luvun lopulla.Alkoholipoliittinen suunnittelu ja tiedotus, tutki-musseloste nro 21. Helsinki: Oy Alko Ab, 1992

Salomaa, Jukka: Lama ja alkoholijuomien kulu-tus. Alkoholipoliittinen suunnittelu ja tiedotus,tutkimusseloste nro 23. Helsinki: Oy Alko Ab,

avulla. Ennusteista laskettiin kolme vaihto-

ehtoa: perusvaihtoehdossa (P) "normaali" ke-hitys, vaihtoehdossa K parempi taloudellinenkehitys ja 30 prosentin hinnan alennus sekä

vaihtoehdossa Y vielä parempi taloudellinenkehitys ja 50 prosentin hinnan alennus. Li-säksi arvioitiin erikseen vahittaismyyntimo-nopolin täydellisen purkamisen vaikutus ku-lutukseen.

Kaikissa vaihtoehdoissa täysi-ikäistä asu-

kasta kohden laskettu absoluuttialkoholinkulutus kasvaa vuoden 1995 tasosta: P 0,7 lit-raa, K 3,7 litraa tai Y 5,7 litraa. Vahittais-myyntimonopolin täydellinen purkaminen Ii-säisi kulutusta lisäksi noin litran verran. Ku-lutuksen kasvu johtuisi pääosin hinnanalen-

nuksista. Hintojen jalkeen tärkeimmät kasvu-

tekijät ovat tulojen kasvu sekä anniskelussa

oletettu tarjonnan lisäys.Edella esitetyt hintatason laskut edellyt-

täisivät alkoholiveroj en tason alentamista 60-90 prosenttia. Tämä taas johtaisi tilanteeseen,j ossa alkoholijuomista saatava erityisveroker-tymä jää välittömiä haittakustannuksia pie-nemmäksi. Vaikka osa menetetyistä verotu-

Ioista saadaan takaisin vaihtoehtoisen kulu-tuksen kautta, ei niita saada täysimääräisenä.

Yhteiskunnan rahoitustarve kasvaa synty-

neen tulovajeen ja kasvaneiden haittakustan-

nusten verran.

1993. 1993aSalomaa, Jukka: Taloudellinen ahdinko siirtaa

kulutusta halpoihin tuotteisiin. Alkoholipolitiikka58 (1993): 6,455461. t993b

Salomaa, Jukka & Hein, Ritva: Alkoholijuomienkulutus vuosina 1994-1999. Alkoholipoliittinensuunnittelu ja tiedotus, tutkimusseloste nro 28.Helsinki: Alko-Yhtiot Oy, 1996

Österberg, Esa: Alkoholia virtaa itärajan takaa.Helsingin Sanomat 8.1.1996

Österberg, Esa: Jos alkoholipolitiikka murenisieli kuinka paljon alkoholia kuluttaisimme keski-eurooppalaisina. Alkoholipolitiikka 59 (1994): 2,73-42.

ALKOHOLIPOLITIIKKA61 1199öl:2

r0B

ENGLISH SUMMARYlukka Salomaa & Ritaa Hein: Consumptionset to increaseruith orwithout cheap importsfrom Russia and Estonia (Vailtka aünara.llilakltaisi, kulutus kasaaa)

The Finnish alcohol scene has changed quitedramatically over the past couple of years. In mid-1994 alcohol taxation was overhauled, changingthe relative prices of different alcoholic beverages.Then, at the beginning of f995, Finland joined theEuropean Union. That marked the end of the statemonopoly on the import, export, production andwholesale of alcohol. At the same time the advertis-ing ban on mild alcoholic beverages was lifted andthe retail sale of beverages made by fermentation(at less than 4.7 percent by volume) was liberal-ized. In addition, restrictions on the amount of al-cohol that travellers were allowed to bring backwere relaxed, and all time-limits were removed. Inautumn 1995, with growing numbers of peoplepacking across the border into Russia for the cheapdrink, the Eastern Customs-district imposed aquota system which restricted travellers'import ofalcohol to once a week.

These changes were immediately reflected in theconsumption of alcohol. The new pricing policyhad the opposite effect to rising unemployment:higher prices reduced the consumption of medium-strength beer and wines, reduced prices increasedthe consumption of other beverages. Relaxed im-port restrictions reduced the consumption ofspiritsand especially strong beer. The factor with thegreatest net impact on retail sale was the increased

day-tripping to neighbouring countries, followedby the new prices. The main factor influencing con-sumption on premises was the rapid increase incaf6s licensed to sell medium-strength beer.

We used econometric demand models to predictthe development of the consumption of alcoholicbeverages. Three alternatives were calculated: thefirst, basic scenario was based on "normal" devel-opment; the second on improved economic per-formance and a 30 7o reduction in prices; and thethird on even better economic development and a50 7a reduction in prices. In addition, we separate-ly evaluated the impacts of a complete lifting of theretail monopoly on consumption.

In all cases consumption of absolute alcohol percapita will increase from the 1995 level: in the firstscenario by 0.7 litres, in the second by 3.7 litres,and in the third by 5.7 litres. A complete lifting ofthe retail monopoly would futher increase con-sumption by about one litre. The main contributingfactor would be the reduced prices, followed byincreasing incomes and the assumed increase inIicensed premises.

The sort of reductions in alcohol prices present-ed in our calculations would require a decrease inalcohol duties by about 60-90 Vo. This in tumwould lead to a situation where the tax revenuesfrom alcoholic beverages would fall short of theimmediate costs arising from the adverse effects ofalcohol. Part of the tax revenues lost is recoveredthrough alternative consumption, but not in full.This deficit and the increased costs from adverseeffects would need to be met by society.

KEY WORDS:Consumption, increase, cheap ilnports) monopoly) scenario, pricing policy

AIKOHOTIPOLITIIKKA loq