UNKARIN UUTISETMagyar Hírek 2/2017 Tampereen Suomi-Unkari Seura ry:n jäsenlehti 27. vuosikerta

sivu 2

UNKARIN UUTISETMagyar Hírek 2/2017

SISÄLLYS

Puheenjohtajan palsta ................................................. 3

Vierailu Kaarilan koulussa......................................... 5

Jorma Perälä: Unkarin matka 1. - 8.4.2017 .............. 6

Unkarilaisten Suomi kuvaa luomassa ..................... 11

János Kodolányin Suomi-kiinnostus ...................... 15

Zalaegerszegin kielileirin muistoja........................ 17

Syysistuntokauden avajaiset ..................................... 26

Ajankohtaista .............................................................. 30

Yhdistyksen hallitus 2017 ........................................ 31

KANSI: Zalaegerszegin Mária Magdolna-kirkontornikello, joka putosi v. 1826 kaupungintulipalossa kellotornin sisälle. Entisöitykello sijoitettiin 2005 nykyiselle paikalleenSándor Hevesi -teatterin edessä olevalle au-kiolle. Kelloa osoittamassa kurssilla suo-mea opiskellut Aranka Varga.

JULKAISIJA: Tampereen Suomi-Unkari Seura ry.INTERNET: http://www.suomiunkari.fi/osastot/wordpress/tampereTOIMITUKSEN OSOITE: Lindforsinkatu 16 A 40 33720 TampereTOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI: tor.takalo@gmail.comVASTAAVA TOIMITTAJA: Tenho Takalo;TOIMITUSNEUVOSTO: Irmeli Kniivilä, Jorma Perälä, Laura PanulaPAINOPAIKKA: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy27. vuosikerta Ilmestyy 2-4 kertaa vuodessaYhdistyksen tilinumero: FI32 8000 2006 4310 26

sivu 3

Puheenjohtajan palsta

Hyvää talviaikaa kaikille Unkarin Uutiset –lehden lukijoille! Talviaika on tosiaan alka-nut, ja sen myötä onkin aika kääntää ajatuk-set vähitellen myöhäissyksyn tapahtumiin,pikkujouluihin ja joulun odotteluun. Muttamitä kaikkea onkaan tapahtunut edellisenlehtemme ilmestymisen jälkeen Suomi-Unkari Seuran ja erityisesti sen Tampereenyhdistyksen taholla?

Maaliskuun vuosikokouksessa kuulim-me Budapestissa suurlähettiläänä toimineenPasi Tuomisen muistelmia Unkarin-ajas-taan. Sitten huhti- ja toukokuussa ennen kuinvetäydyimme kesälaitumille, pääsimmenauttimaan kahdestakin unkarilaiskon-sertista. Toisessa soitti kitarataiteilija TomLumen, Pyynikinlinnan jazzkonsertissa taastaituroivat pianisti László Süle ja saksofo-nisti Mihály Borbély. Kesäkauden alunjuhlistimme alkaneeksi tuttuun tapaanLouhennokassa, jossa saimme nauttia sau-nomisen, paljuilun ja Näsijärveen pulahtelunlisäksi maukkaasta unkarilaisesta kalasopas-ta, hyvistä leivonnaisista ja ennen muutamukavasta seurasta.

Kesä oli Suomessa kylmä ja sateinen,Unkarissa kuuma ja kuiva. Kuuluikin ehdo-tuksia, että nämä Suomen ja Unkarin ilman-alat pitäisi yhdistää tai sekoittaa, niin mo-lemmissa maissa olisi sopiva sää…KesälläUnkariin matkustaneet jäsenemme saivatkin

nauttia kunnon helteistä. Itse olin pariin ot-teeseen Unkarissa: toukokuussa Szegedissäja Budapestissa, heinäkuussa eri puolillaUnkaria, pisimpään Zalaegerszegissä, mut-ta myös mm. Balatonfüredissä, Gyõrissä jatietenkin pääkaupungissa, sillä kaikki tiet-hän vievät Unkarissa Budapestin kautta jaBudapestiin.

Nyt voimme enää muistella mennyttäkesää, mutta alkaa myös vähitellen miettiätulevan kesän ohjelmia. Tässä lehdessä onvarapuheenjohtaja Jorma Perälän matka-kertomus heidän viime huhtikuussa Buda-pestiin tekemästään retkestä sekä hallituk-semme jäsenen Helka Lumiaisen muisteluheinäkuun Zalaegerszegin kielikurssista.Niiden myötä voimmekin ruveta suunnitte-lemaan ensi vuoden matkoja. Jorman matka-raportin perässä on Jaakko Kuuselan yh-teystiedot, jos ensi huhtikuun Budapestinmatka alkaa kiinnostaa.

Tampereen Suomi-Unkari Seura on vii-me aikoina kahden vuoden välein tehnyt yh-teisen retken. Vuonna 2014 teimme onnis-tuneen Transilvanian kierroksen ja 2016olimme arkkitehti Makoveczin jalanjäljis-sä kiertämässä Unkaria. Minne menisimmeensi kesänä? Kun lähetystöneuvos EndreSzabó syyskuun lopussa kertoi meille Un-karin moninaisista matkailumahdollisuuk-sista, heräsi esitelmän jälkeen vireä keskus-

sivu 4

telu siitä, mihin päin Unkaria ja milloin oli-si kiva ensi kesänä matkata. Olimme yhtämieltä siitä, että jos ei tykkää helteestä, niinaivan keskikesällä ei ehkä kannata mennäUnkariin.

Kevät ja syksy ovat matkailun ja säänkannalta monessakin mielessä sopiva ajan-kohta Unkarin-matkailuun: ei ole kovin kuu-maa, mutta suomalaiselle kuitenkin sopivanlämmintä. Minne sitten tällä kertaa meni-simme Unkarissa? Monta mielenkiintoistakulmaa ja kohdetta on vielä näkemättä! Var-maan ensi vuoden puolella lähetämmejäsenillemme jälleen tiedustelun, jossa ky-symme, ketkä ovat kiinnostuneita matkastaja minkälaisiin kohteisiin ja milloin halu-taan mennä.

Endre Szabón esitelmän lisäksi olem-me jo tänä syksynä päässeet nauttimaan lo-kakuun lopussa Sugrifestin tunnelmasta.Tänä vuonna sukukansapäivässä ei ollut var-sinaisesti unkarilaisia esiintyjiä, mutta un-karilaisia tuotteita oli toki saatavana. Fe-renc Vilisics myi makkaroitaan, RenátaCsavajda tuli lähes suoraan Unkarista myy-mään pipareita, hunajaa, maissista tehtyjäkoristeita yms. Omalla pöydällämme oli pe-rinteisiä tuotteita (kirjoja, kasseja, maustei-ta) täydennettynä vielä Patamiehet-firmanmausteilla ja valurautapadalla.

Sukukansapäivään valmistautuessammeSuomi-Venäjä Seura kyseli Tampereen kou-lujen äidinkielen opettajilta, ovatko he kiin-nostuneita saamaan ystävyysseuran jäseniäkouluunsa kertomaan oman yhdistyksesnsämaasta ja kielestä. Unkarista olivat kiinnos-tuneita Kaarilan ja Linnainmaan koulut. Kä-vimme kertomassa 3. lokakuuta Tenho Ta-kalon kanssa Kaarilan koulun ja 24. loka-kuuta Zita Székelyn kanssa Linnainmaan

koulun yhdeksäsluokkalaisille niin Unkarinmaasta kuin unkarin kielestäkin. Toivotta-vasti jonkinlainen kiinnostus ja Unkarin-sie-men tuli kylvetyksi!

Jos et päässyt Sugrifestin myyjäisiin,ei hätää, sillä makkaroita lukuun ottamattakaikkia Unkari-tuotteita voi tulla ostamaanmyös perinteisiin joulumyyjäisiimme Ka-levan kirkolle 2. joulukuuta. Siellä ovatmukana myös Kalevan kirkon Unkari-pii-ri ja Naistenpankki. Kannattaa tulla, silläostettavaa on monenlaista. On myös arpa-jaisia & monia hyviä ja kivoja palkintoja sekämukavia joululahjoja! Myyjäisissä voi myössyödä ja/tai ostaa hyvää unkarilaista gulassia.Kannattaa siis panna päivä muistiin ja tullapaikan päälle Kalevan kirkolle lauantaina 2.joulukuuta. klo 13:sta eteenpäin!

Jo pari viikkoa ennen myyjäisiä (lau-antaina 18.11. klo 10:stä eteenpäin) on mah-dollisuus tulla opiskelemaan unkarilaisenruoan valmistusta. Tehdään maukasta ruo-kaa ja syödään se sitten yhdessä. (Ilmoittau-tuminen Helka Lumiaiselle) Kun ruoka-kurssi ja myyjäiset on pidetty, on tämän vuo-den puolella yhdistyksemme ohjelmassavielä perinteinen pikkujoulujuhla 8.12. klo18:sta alkaen.

Itsenäinen Suomi viettää 100-vuotis-juhliaan, jotka huipentuvat tietenkin itsenäi-syyspäivän tienoon juhlallisuuksiin. Pitkinvuotta on niin Suomessa kuin ulkomailla-kin juhlittu Suomea monin tavoin. Esim.sisaryhdistyksemme Unkarissa, Unkari-Suomi Seura ja Budapestin ELTE-yliopis-to järjestivät yhdessä käännöskilpailunsuomesta unkariin. Kilpailussa oli sekäproosa- että lyriikkaosuus, osallistujia olirunsaasti ja taso kuulemma erittäin hyvä.

Debrecenin yliopisto taas organisoi

sivu 5

yhdessä Budapestissa toimivan Suomensuurlähetystön kanssa marraskuun alkupuo-lella kolmipäiväisen Suomi 100 –konfe-renssin, jonka otsikkona on: Vuorovai-kutukset – unkarilaiset Suomessa / suo-malaiset Unkarissa. – Suomessa toimivatunkarilaiset järjestävät juhlavuotemme kun-niaksi 18. marraskuuta Tikkurilassa Unka-rilaiset tanssiaiset ”Suomi 100”, johon toi-votaan myös meidän suomiunkariseura-laisten osallistumista. Jos asia kiinnostaa,

niin ota yhteyttä unkarilaisyhdistyksen pu-heenjohtajaan. (Hänen yhteystietonsa ovattoisaalla tässä lehdessä.). – Suomi täyttäävain kerran sata vuotta. Kun osaksemme täl-lainen harvinainen juhla osuu, otetaan siitäkaikki ilo irti ja ollaan ylpeitä upeasta maas-tamme!

Terveellistä talvi-, pirteää pikkujoulu-,iloista itsenäisyys- ja juhlallista jouluaikaa!

Irmeli Kniivilä

Äidinkielen opettaja Eeva Heinonen:

Vierailu Kaarilan koulussaKaarilan koulun yhdeksänsien luokkien oppilaat saivat tutustua Sugrifest-teemaviikon ohjelmistoon Unkari-aiheisen oppitunnin merkeissä. IrmeliKniivilä kertoi oppilaille unkarin kielestä, ja Tenho Takalo Unkarin histori-asta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja maantieteestä.

Oppilaille sukukansat ja –kielet ovat osittain tuttuja, sillä äidinkielen tun-nilla asiaa on jo käsitelty. Unkari-tunti toi syventävää tietoa maasta ja kie-lestä Oppilaiden mielestä oli kiinnostavaa kuulla eurooppalaisen suku-kansamme kulttuurista ja kielestä, vierailu toi mukavaa vaihtelua koulutyö-hön. Oppitunnin aikana yhdeksäsluokkalaiset saivat esimerkiksi tunnistaaunkarin kielen sanoja sanalappujen avulla. Tehtävä sujui näppärästi.

sivu 6

Unkarin-matka 1.–8.4. 2017misretki johonkin lähiympäristön kohtee-seen. Koska monet meistä ovat käyneetUnkarissa jo useampaan otteeseen, matkan-johtajamme sallii myös poikkeamia omillekohteille, kunhan siitä ilmoittaa hänelle etu-käteen. Omia mielipaikkojani ovat mm.Vörösmarty tér ja sen vieressä oleva kahvi-la Gerbeaud. Sovituista aikatauluista pide-tään jämpisti kiinni.

Lensimme Finnairin koneella Budapes-tiin ja majoitumme meille tuttuun keskus-tan Mercure Korona -hotelliin. Näillä mat-koilla on tapana nauttia ateriat eri ravinto-loissa. Ensimmäisen matkapäivämme lou-naalle menimme Véndiák-ravintolaan. Siel-lä esittäydyimme toisillemme. Kävi ilmi,että tämänkertaiseen seurueeseemme kuu-lui 32 henkeä. Eniten osanottajia oli tieten-kin Järvenpäästä ja Keravalta, jonka jäsenetovat nyttemmin liittyneet Järvenpään yhdis-tykseen. Osanottajia oli eri puolilta Suomea:Helsingistä, Kouvolasta, Porista, Hämeen-linnasta. Meitä tamperelaisia oli tällä ker-taa neljä.

Illalla lähdimme konserttiin FerencLisztin Musiikkiakatemiaan. Konsertissalauloi aarioita eteläafrikkalainen, maailmal-lakin menestynyt laulajatar Pumeza Matsh-kiza. Korkealuokkaisessa konsertissa soit-ti Óbudan Danubia -orkesteri ja ohjelmas-sa oli Mozartin, Puccinin, Dvoøákin,Šostakovitšin ja Hatšturjanin sävellyksiä.

Järvenpään Suomi-Unkari Seura on vuosit-tain järjestänyt jo perinteeksi muodostu-neen kulttuurimatkan Budapestiin. Aluksimatkoja tehtiin Helsingin yhdistyksen jäse-nen, Sirkka Koskisen aloitteesta ja vetä-mänä, mutta melko pian matkojen veto-vastuu siirtyi Jaakko Kuuselalle Järven-pään Suomi-Unkari Seurasta. Jaakko Kuu-sela on sen jälkeen johtanut näitä matkojajo lähes 30 vuoden ajan.

Olen vaimoni Liisan kanssa osallis-tunet näille matkoille noin 15 vuoden aika-na useimpina vuosina. Yksi syy osallistumi-seemme on se, että meidän mielestämmematka aloittaa mukavasti kevään, ja meitämiellyttää matkoilla vallitseva hyvä henki,joka johtuu paljon matkan vetäjän huolelli-sesta matkan etukäteissuunnittelusta ja hy-västä johtamistavasta matkan aikana. Jaak-ko Kuuselaa avustaa suunnittelussa ja mat-kan vetämisessä suomea puhuva KárolyDina, jota me suomalaiset kutsumme Kal-leksi.

Normaalisti viikon kestävällä matkallatutustutaan Budapestin tärkeimpiin nähtä-vyyksiin ja usein tehdään vielä tutustu-

Varapuheenjohtajamme Jorma Perälä onpuolisoineen vuosia osallistunut Jär-venpään Suomi-Unkari Seuran järjestä-miin Unkarin-matkoihin. Seuraavassahänen matkakertomuksensa keväältä2017.

sivu 7

Toisena päivänä oli tutustumista kau-punkiin, mm. Sankarien aukio ja Kaupungin-puisto ja iltapäivällä kävimme mm. Budanpuolella Linnavuorella ja Pyhän Kolminai-suuden aukiolla. Sieltä menimme lounaal-le Riso-ravintolaan.

Illalla kulttuuriohjelmassa oli Ferenc

Yllä näkymä keväiseltä Vörösmartyn aukiolta.Aukio on monien ulkoilmatilaisuuksien tapahtuma-paikka ja myyntikojut sekä pikaravintolat pöytineenvoidaan pystyttää nopeasti. – Alla yleisö siirtymäs-sä paikoilleen Ferenc Liszt-musiikkiakatemian upe-assa juhlasalissa ennen konsertin alkua.

sivu 8

Lehárin operetti Iloinen leski, joka esitet-tiin Operettiteatterissa. Tätä unkarinkielistäesitystä täydennettiin englanninkielisellätekstityksellä, jota tosin oli – varsinkin alus-

sa – hieman hankalaseurata. Esitys koros-ti juonen raadollisiapiirteitä ja ihmisenhäikäilemättömyyttäpoikkeuksellisen vah-vasti. Lehárin musiik-ki oli kuitenkin upeaaja laulut esitettiinsuurella ammattitai-dolla.

Kolmantena päi-vänä teimme maksul-lisen retken Tápió-szentmártonin he-vostilalle, joka sijait-see suunnilleen 70 ki-lometrin päässä Bu-

Yllä ryhmämme jäseniä hevosajelulla Tápió-szentmártonissa.Alla Pestin Lehel-aukion kaup-pahalli, jossa viihdyimme moneen otteeseen.

sivu 9

dapestista. Hevosia siellä on noin 180. Tilaon tunnettu hevosrodusta, jotka pärjäävät kil-pailuissa hyvin. Kuuluisin hevosista oliihmetamma Kicsem (Aarteeni), jonka ker-rottiin 1800 - 1900 luvun vaihteen aikoihinvoittaneen kaikki kilpailunsa. Kincsem onsaanut jopa oman patsaansa. Hevosten lisäk-si siellä oli muitakin eläimiä mm. nautojaja sikoja. Siellä elvytetään mangalica-sika-rotua, jonka läski ei kuulemma lisää kole-sterolipitoisuutta.

Paikka on merkittävä myös siksi, ettäsiellä sanotaan hunnien päällikön, Attilanpitäneen omassa linnassaan pääpaikkaansa.Paikkakunnan museossa on tuosta linnastapienoismalli. Tápiószentmártonissa onmyös Attilan kumpu, jossa maan vetovoimankerrotaan vaikuttavan positiivisella jarauhoittavalla tavalla. Valitettavasti en itse

kummulla seisoessani kokenut mitään eri-koista. Ajelimme hevosten vetämissä rat-taissa tilan pelloilla ja lopuksi söimmemaittavan lounaan tilan suuressa ravintolas-sa.

Kulttuuriohjelmissa oli tarjontaa: eräätryhmästämme menivät omakustanteiseenBenkó Dixieland Clubin konserttiin. Memuut taas lähdimme Pyhän TapaninBasilikan urkukonserttiin, jossa pääesiin-tyjänä oli monissa maissa esiintynyt musii-

Jorma Perälän vakiokohde Budapestin matkoilla onleivoksistaan kuuluisa Gerbeaud’n kahvila. Kau-nis kevätsää on houkutellut asiakkaat sisätiloistaulos nauttimaan kahvilan antimien ohella myöskevätauringosta.

sivu 10

kin monitoimimies Gyula Pfeiffer. Ohjel-mistossa oli mm. Bachin, Händelin, Vival-din, Lisztin, Massenet’n ja Schubertin sä-vellyksiä. Pfeifferin lisäksi mukana olimyös muita sooloesiintyjiä, neljä tenori- jasopraanolaulajaa sekä viulun ja trumpetinsoittaja. Mielestäni erikoisen hienoilta kuu-lostivat viulun ja trumpetin täydentämäturkuesitykset.

Kansallisoopperassa pääsimme vielänäkemään Kenneth MacMillaninkoreografiaan perustuvan Manon-baletin.Tätä balettia, joka on esitetty myös Suomes-sa, on esittänyt ainakin 18 eri yhtyettä eripuolilla maailmaa. Baletin on säveltänytMassenet ja sovittanut Yates. Baletin traa-gisen tarinan seuraamiseen ei tarvittu teks-titystä tueksi: musiikki ja tanssi toivat riit-tävän selvästi esiin sen, mistä oli kysymys.

Toiseksi viimeisenä päivänä meillä olivaihtoehtoisesti mahdollisuus käydä jokoidyllisessä Szentendressä tai toisessa vie-hättävässä pikkukaupungissa, Gödöllössä.Koska emme olleet pitkään aikaan käyneetGödöllõssä, päätimme mennä katsomaankeisarillista linnaa, jossa Sissi-keisarinna

mielellään vietti aikaansa. Sissin linna kokisodan aikana ja sodan jälkeen kovia, kunsiellä majailivat ensin Natsi-Saksan armei-jan esikunta ja sitten osassa linnaa oleskelipitkään Neuvostoliiton armeijan upseerei-ta. Osa linnasta toimi vanhainkotina. Nykyi-sin linna on hienosti kunnostettu ja pahastikärsinyt sisustuskin on saatu lähes entiseenloistoon.

Matkalaisilla oli riittävästi mahdolli-suuksia käydä omissa kohteissaan. Kävim-me kolmistaan nauttimassa Vörösmarty-au-kion keväisestä tunnelmasta ja Gerbeaud’nkahvilan herkuista. Menin ystäväni kanssavielä Kaupunginpuistossa olevaan perint-eikkääseen Széchenyi-kylpylään. Mieles-täni tämä kylpylä on Budapestin monista hy-vistä kylpylöistä paras; siellä on mm. erit-täin paljon erilaisia uima-altaita..

Vaikka sää suosi retkeämme melkeinkoko viikon, niin juuri kylpyläreissun aikaansatoi ajoittain ja oli tavallista viileämpää.Mutta silloinkin kylpylän isossaulkoaltaassa termaalivesi oli lämmintä.

Jorma Perälä

Järvenpään Suomi-Unkari Seura tekee seuraa-van kulttuurimatkan Budapestiin 9.-16.4. 2018.Jos olet kiinnostunut matkasta, ota yhteys Jaak-ko Kuuselaan, puh. 0400-102029, sähköposti:jekuusela@gmail.com

sivu 11

Unkarilaisten Suomi-kuvaaluomassa

Mitä unkarilaiset tiesivät ja ajattelivat Suomesta ja suomalaisista 1930-luvun lopul-la? Siitä – ja tietysti kirjoittajansa saamasta kuvasta – kertoo oheinen käännös-katkelma János Kodolányin vuonna 1937 ilmestyneestä Suomi-kirjasta (uusintapainosv. 1990). Seuraavassa teoksen sivujen 75–81 käännös, jossa kerrotaan nuorista, tasa-arvoisesta perhe-elämästä, rakastumisesta ja rakastaumisesta sekä lastenkasva-tuksesta. – Kirjailija esitellään erikseen sivulla 15.

vain rahastajatytön, kuten ravintoloissa, kah-viloissa et näe miestarjoilijaa, “hovimes-taria” tai miespuolista henkilöä ohjaamassapöytään, vain naistarjoilijan, “neidin”, aivankuten parturissa ystävälliset ja kohteliaat nai-set ottavat sinut huomaansa eivätkä miehet,aivan kuten kauppaliikkeissä naiset esitte-levät sinulle tuotteita eivätkä miehet, samoinmyös ylemmissä yhteiskuntakerroksissarouvat lähes poikkeuksetta ovat työssä. Ontäysin luonnollista, että nainen – ellei ky-seessä ole jo vanhempi henkilö – ei istukotona tai sitten hänellä on jokin muu eri-tyinen syy siihen, vaan hän tekee omaa re-hellistä, itsenäistä ja aviomieheensä verrat-tuna samalla tavoin vastuuntäyteistä työtään.Jos hän kuitenkin on kotona, hän pitää vel-vollisuutenaan vähintäänkin kodinhoitoa jaruoanlaittoa.

Mutta nämä naiset ovat syntyneet en-sisijaisesti äideiksi. He eivät vaivaa päätäänsillä, mitä ympäristö tulee sanomaan, kunjo toinen tahi kolmas lapsi on syntymässätähän maailmaan. (Totta on, että esille onnousemassa pieni kielteinen, lapsiluvun vä-

Kuinka paljon olemmekaan lukeneet “Poh-jolan kylmistä naisista” ja pohjoisen ihmis-ten “viileästä” käytöksestä. Onko puhe poh-joisen nuorukaisten ja neitosten viileydestäsittenkään totta? Ja onko toisaalta totta se,että pohjoisen ihmiset rakastavat toisiaanaivan liian kevyesti ja jopa pinnallisesti –kuten meillä Unkarissa päinvastoin käyttäy-tyvät uskovat.

Se on varmaa, että miesten ja naistensuhteet tuolla ‘ylhäällä’ – niin Suomessakin– ovat toisenlaisia kuin meillä. Mutta toi-senlaiset ovat myös yhteiskunnan moraali-set reunaehdot. Tulijan silmään pistää hetihänen astuessaan Suomen kamaralle, ettämissään hän ei saa vastaansa turhaa kiivailuatai teatraalisuutta. Viileä tarkoituksenmukai-suus vallitsee kaikkialla. Suomalaiset mie-luummin kuuntelevat kuin puhuvat, mie-luummin hymyilevät kuin nauravat ja mie-luummin tekevät työtä kuin riitelevät. Työon se, joka määrittää koko maan elämisentahdin ja siten koko vallitsevan tunnelmanja jopa sukupuolten väliset suhteet. Aivankuten raitiovaunussa et kohtaa rahastajaa,

sivu 12

hentämiseen tähtäävä muutos nuoremmanintellektuellipolven joukossa, mutta suoma-laiset ovat vielä kaukana meidän yhden lap-sen moraalistamme!) Ja he kasvattavat lap-siaan oivallisesti. Missään en ole nähnytylenpalttista hellittelyä, mutta en myöskäänsitä, että lapsia olisi lyöty, tahi – oltiin sit-ten kadulla, rautatieasemalla, tai bussissa –että lapsille olisi äkäisesti ärähdelty. En ker-taakaan ole havainnut, että “rahastajasetä” tai“poliisisetä” olisi ankarasti uhkaillut itkeväälasta. (Rahastaja- tai poliisisetä olisi pitä-nyt sellaista itselleen sopimattomanakäytöksenä!) Sen sijaan olen tätäkin enem-män havainnut syvästi koskettavia esimerk-kejä lasten ja vanhempien välisistä läheisis-tä suhteista. Kasvatus ei ole hellittelyä eikäkovaa kurinpitoa, ei edes alemmissa yhteis-kuntaryhmissä, pikemminkin kysymys ontotuttamisesta mielenmalttiin ja itsenäisyy-teen sekä sopeutumisesta ilmastoon ja työ-hön. Pikku suomalaiset ovat lujia, rohkeitaeläväisiä ja vapaita lapsia, heillä on nyrkin-kokoisesta lähtien aina vyöllään nahkatu-pessa roikkumassa suomalainen puukko.Keväällä, jäiden sulettua, nämä lapset uivatkohmettavan kylmissä järvissä ja talvisin heosallistuvat heille soveliasiin töihin. Suksetja luistimet ovat heille liikennevälineitä, hevoivat tuntikausia sujutella suksillaan ehtiäk-seen kouluun, eivätkä he säiky tuulta tailumituiskua.

Jokaisella yhteiskunnalla on lain-kaltaisia tapoja. Vierailu afrikkalaiskylässäpäättyi erehdyksen seurauksena taitavanenglantilaistutkijan kuolemaan, kun tämäkohteliaasti kieltäytyi päällikön tarjoamas-ta liha-ateriasta, kun taas naapuriheimonparissa kuolema olisi seurannut, jos tarjot-tu ateria olisi otettu vastaan. Suomalaisetantavat suuren merkityksen symbolisille

teoille. Suomalaiset eivät tunnusta eivätkälevittele tunteitaan, sitä vastoin he osoitta-vat tunteensa yhdellä leikkokukalla, kukanja sen värin valinnalla, yhdellä hymyllä, hil-jaisella vihjeellä, yhdellä liikkeellä, yhdel-lä kohteliaasti muotoillulla ilmaisulla. Josannat jollekin suomalaisnaiselle yhden ku-kan, saatat hänet suurempaan kiitollisuuden-velkaan kuin lähettämällä koti-Unkarissakukka-asetelman, johon olet liittänyt kaula-nauhan ja nimikorttisi. (Jälkimmäinen olisiSuomessa täysin mahdoton ajatuksenakin, jalisäksi se olisi loukkaava ele.)

Eräs suomalainen kertoi minulle: – Teunkarilaiset ette ole ainoastaan tempera-menttisia vaan usein pelottaviakin. Tallinnas-sa suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressinyhteydessä suurta hämmennystä herätti eräsnuori unkarilainen. Hän pyysi tarjoilijaa tuo-maan hedelmiä, mutta tarjoilija ei ymmär-tänyt pyyntöä. Nuori asiakas alkoi päätäänpidellen parkua: ”Hyvä ihminen, tuokaa he-delmiä, olen kuolemaisillani!” Lopulta tar-joilija toi säilöttyjä omenoita. Nuorimiesalkoi huutaa traagisella äänellä: ”Pyysin tuo-reita hedelmiä, taivaan tähden, tuoreita he-delmiä, muuten kuolen, ettekö ymmärrä!”Nousimme kaikki pöydistämme ja syök-syimme apuun, uskoimme, että mies olikuolemaisillaan, tai ainakin on tulossa hul-luksi. Voitte uskoa, että tapahtuma herättiyleistä hämmenystä. – Uskoin häntä.

Suomessa on hyvin epäilyttävää, josjoku lörpöttelee paljon ja korostaa ansioi-taan. Parempi on välttää sellaista henkilöä,häneen ei voi luottaa, hän on turmiollinen,hänen kanssaan joutuu vaikeuksiin, jos jä-tämme jonkin asian hänen hoidettavakseen.

Eräs naistenlehti haastatteli minua jakeskustelussa nousi esille käsite ”öinen

sivu 13

musiikki”. Haastattelija kysyi, mitä se oli.”Fenstermusik?” Mieskö johtaa mustalais-soittajat ihailemansa naisen ikkunan alle jayöaikaan, koko kadun kuulleen, soitattaaheillä lempisäveliään? – Koko käsite pitijättää pois haastattelusta, sillä kukaan ei olisiymmärtänyt sitä.

Seurasin koko illan tapahtumia erääs-sä tanssikoulussa, lattialla pyöri musiikintahdissa 120–130 paria. Ilta oli todella miel-lyttävä, välitön ja iloinen, kuitenkaan ei ol-lut erityistä hälinää kuten meillä, kun nuo-riso huvittelee iltapäivän teekutsuilla. Sa-malla tavoin ilta etenee suomalaisessa maa-laiskylässäkin. Hulinointi on harvinaista,vaikka suomalaismies juovuksissaan on to-della vaarallinen – terävä puukko vedetäännopeasti tupestaan ja seurauksena on kuo-lema.

Kurinalaisuus, itsehillintä on myös ylinnaisille asetettu hyve ja vaatimus, meidänunkarilaisten silmin arvioiden suomalainennainen vaikuttaa rakkaudessaankin viileältä.En koskaan ollut todistamassa meillä Un-karissa ulkopuolistenkin havaitsemaa suur-ta hurmioitumista, intohimosta kiihkeäähuokailua, haltioitumista, lemmenvalojenvannomista tai epätoivoisia itsemurha-uhkailuja. Miehen ja naisen välisissä suh-teissa ei ole kysymys niinkään ’seksapiilistä’kuin kasvoilla ja silmissä säteilevästä hy-mystä, tärkeintä on sisäisen tunteen välittä-minen ihastuksen kohteelle. Totta kyllä, suo-malaiset ovat häveliäitä ei vain siinä, että heeivät juuri puhu tunteistaan, mutta myös sii-nä, että he pikemminkin päättelevät kuinutelevat toistensa tunteita. Seksuaalisuudes-sa erityisen suuri rooli on sublimoinnilla,symbolien kautta osoitetuilla tunteilla. Kak-simielisiä (varsinkin kun ne ovat suorasu-

kaisia) sanaleikkejä, leikkimielisiä juttuja jasukkeluuksia en kuullut kertaakaan, niidenasemesta luonnollisista asioista, jos niistätulee puhe, kerrotaan tyynen asiallisesti.Rakkaudesta suomalaiset mieluummin vai-kenevat tahi – hymyilevät. Unohtumattomankauniita ja viehkeitä hymyjä sain vastauksek-si niin miesten kuin naistenkin osalta, kunoli kysymys ihastumisen osoittamisesta.Hyväntahtoinen ilo, pidättyväisyys ja toisenkunnioitus oli näissä hymyissä läsnä. Jasainpa erään nuorukaisen ujostelemaan japunastumaan hiusmartoaan myöten kysyes-säni häneltä, halusiko hän saada mielitie-tykseen erään tietyn neitosen, joka näke-mieni pienten viitteiden perusteella miel-lytti poikaa.

Kun suomalainen nainen tai mies lo-pulta pitkällisen ja tyynen ihailuvaiheen jäl-keen jollain tavalla ilmaisee tunteensa, näil-le tunteille voi rakentaa koko elämän kestä-vän suhteen. Suomalaisen uskollisuus onvahva kuin kallio. Miesten silmissä en näh-nyt paljastavaa himoa ja omistamisenhalua,mutta sen sijaan kylläkin pitkään ja voimak-kaana säteilevän uskollisuuden tulenloisteensitäkin useammin. Suomalaisten naistenylenpalttista innostusta, intoa huolehtiapuolisostaan, lastenhoitajan käytöksestä tut-tua hellittelevää lepertelyä, en koskaan ol-lut todistamassa, puhumattakaan suukot-telusta tahi vain hyväilyistä. Sitä vastoin ha-vaitsin tuhansia kertoja ne nopeat vilkaisut,joiden seurauksena naiset välittömästi huo-masivat, mitä heidän miehensä tarvitsi; ha-vaitsin ne lähes huomiota herättämättömättoimet, joilla he täyttivät toisen sanattomanpyynnön; havaitsin heidän käytöksestäänvälittyvän arvostuksen, luontevan yhteisym-märryksen, vapauteensa ja työhönsä liitty-vän tinkimättömän rehellisyyden. Suomalai-

sivu 14

nen nainen kulkee rinnallasi varjon tapaan;katoaa, jos et tarvitse häntä; vaikenee, jostarvitset rauhaa; pitää huolta, että aviomie-henä saat aina tarvitsemasi ja että et tunneolevasi sidoksissa häneen. Siksi hän myös-kään ei naisena tunne olevansa sidoksissasinuun, hän tekee työtään itsenäisesti janurisematta, avustaa omilla ansiollaan yh-teistä taloutta, ei piinaa aviomiestään omil-la murheillaan, ei edes kiinnitä niihin eri-tyistä huomiota. Jos hän on terve, jos hä-nellä on työnsä, niin hänellä on kaikki, mitähän tarvitsee. Elämä ja työ elpyvät uudelleenja uudelleen tässä tunne-elämän yhteyteenja uskollisuuteen liittyvässä toistensa kiin-teässä tukemisessa.

Tytöissä luonnollisesti on vielä suu-remmassa määrin nähtävissä se lapsen-omaisuus, joka on havaittavissa koko suo-malaisessa yhteiskunnassa. Nämä vaaleat,sinisilmäiset, terveet, rohkeat ja iloiset ty-töt seuraavat maailmaa ympärillään kuusi-vuotiaan lapsen silmin.

He osaavat iloita pikkuasioista, yksin-kertaisesta leikinlaskusta, leikeistä, ihmisis-tä ja he voivat vaipua ihailemaan jonkin näkö-alan kauneutta, patsasta, rakennusta, maala-usta tahi runon syvällisyyttä, kansanlauluntunnelmaa! Ja niin hienostuneesti he osaa-vat sulostuttaa vanhempiensa ja rakastettunsaelämää. Sain aikaan äänekästä nauruakertoessani, että meillä Unkarissa tytöt laih-duttavat sekä että he myös flirttailevat. Kylläsuomalaistytöt tietävät tällaiset asiat, muttakun itse elävänä todistajana kerroin havain-noistani ja kokemuksistani, seurue purskahtiylenpalttiseen ja ylimieliseenkin riemuun.

Useaan kertaan mainittiin nuobudapestiläisrouvat, jotka vierailivat Suo-messa erään sairaaloihin tutustumaan tul-

leen ryhmän mukana. Naiset odottivat, ettäseurueen miehet juoksisivat oppipojan ta-paan, jos he jotakin tarvitsivat. Jos he halu-sivat istuutua, jopa oli oitis tarjottava tuo-lia. Jos he halusivat vetää takin ylleen, hetiolivat miehet auttamassa. Halusivat vettä:mies tänne kannun kanssa ja kaada heille. Jaloppua ei ollut valitusvirrellä: olen ihanuuvuksissa, kuinka monta askelmaa tässäonkaan, mennään taksilla, kuolen väsymyk-sestä, en jaksa, sorrun tähän paikkaan.... Suo-malaiset naiset matalakorkoisissa kengis-sään, tottuneina kulkemaan jalan, tottuneinahiihtämään, luistelemaan, hyörivät pirteinävieraittensa kanssa kaikkialla, kun taas nämäPestin naisparat korkeakorkoisissa kengis-sään, vain kärsivät hemmoteltuine ja jouti-laisuuteen tottuneine vartaloineen.

Maalaispojat lähtevät lauantai-iltaisensaunan, siis höyrykylvyn, jälkeen tapaamaantyttöjä. Sauna on tuhatvuotinen kansallineninstituutio, sen löytää yhtä lailla jokaisenmaalaistalon pihasta kuin herraskartanoistaja kaupungeista, meillä yleisen kylpylän ta-paan. Säännöllinen saunominen on tarpeenilmastosyistä. Saunominen kaunistaa naisenhipiää, ja suomalaiset tietävät, miksi sauno-mista pidetään eräänä elämän suurena nau-tintona: saunoessaan ihminen syntyy uudel-leen. Lauantai-iltaisin saunojen sininen savukohoaa yli tienoon, köyhimmässäkin majas-sa valmistaudutaan saunomaan, ja saunan jäl-keen neidot ja nuorukaiset menevät harmo-nikansoittajan kanssa kävelylle metsään, tahikuiskailevat parinsa kanssa pikkuasioistaan,joilla näennäisesti ei ole mitään tekemistärakkauden kanssa. Mutta varmasti se on rak-kautta, tai siitä tulee rakkautta, vaikka ei ehkäihan heti papin edessä.

(käännös) Tenho Takalo

sivu 15

János Kodolányin Suomi-kiinnostustoista. Tämän ansiosta vuonna 1990 ilmes-tynyt kirja on alkutekstilleen varsin uskol-linen ajankuva 1930-luvun Suomesta – jaUnkarista.

Kodolányi piti tärkeänä opettaa unka-rilaisille, millaista elämä oli Suomessa.Kysymys ei ollut tiedosta tiedon vuoksi,sillä tavoitteena oli nimenomaan kertoa un-karilaisille, millaista elämä oli tuossa poh-joisessa maassa, jossa olosuhteet olivatkarummat kuin Unkarissa, mutta kansa olikyennyt luomaan tasa-arvoon ja demokrati-aan perustuvan yhteiskunnan, joka arvostikoulutusta ja jossa jokainen oli oman on-nensa seppä.

Kertoessaan Suomesta Kodolányi epä-suorasti kertoi myös 1. maailmansodan jäl-keisestä Unkarista ja sen ongelmista rin-nastaessaan näiden kahden maan sosiaalistakehitystä, saavutuksia ja epäkohtia. KunKodolányi kertoi esim. Suomen 1920-lu-vun alun maanomistusolojen uudistamises-ta ja maan itsenäisistä sekä omanarvon-tuntoisista maanviljelijöistä, hän rinnastiSuomen tapahtuneet muutokset Unkarin sa-manaikaisen kehitykseen. Kriittiset unkari-laiset arvostelijat, Kodolányi heidän joukos-saan, sanoivat näet “uudistusten” muuttaneenUnkarin ‘kolmen miljoonan kerjäläisenmaaksi’.

Kodolányi kävi artikkeliensa ja kirjo-jensa vastaanotosta kirjeenvaihtoa mm. kah-den suomalaisen kielentutkijan, Artturi Kan-niston (1874–1940) ja Lauri Hakulisen(1899–1985) kanssa, jotka uskollisesti lä-

János Kodolányi vanhempi (1899–1969)oli unkarilainen kirjailija, kääntäjä ja jour-nalisti, joka kuului ns. kansankirjailijoiden,népi írók, ryhmään. Edellä oleva käännös-fragmentti on Kodolányin Suomi-nimisestäkirjasta, joka ilmestyi hiukan muutettunauusintapainoksena vuonna 1990.

János Kodolányi vieraili vuosina1936–1938 viisi kertaa Suomessa, muttavierailut olivat lyhyitä, kerrallaan 1–3 kuu-kautta. Hän kirjoitti aina kotiinpaluunsa jäl-keen kokemuksensa ja muistiinpanonsamatkakertomuksiksi, joita alkoi ilmestyäbudapestiläisissä sanoma- ja aikakauslehdis-sä. Jo 1937 ilmestyivät ensimmäiset matka-kertomukset kirjaksi toimitettuna nimelläSuomi, a csend orsága [Suomi, hiljaisuu-den maa]. Seuraava, uusien matkojen innoit-tama teos Suomi titka [Suomen salaisuus]ilmestyi 1939. Pienin täydennyksin Kodo-lányi yhdisti nämä kaksi varhaisempaa teostaja ne julkaistiin yhtena niteenä Suomi-ni-mellä 1942 ja toinen painos ilmestyi kaksivuotta myöhemmin.

Alussa mainittu Suomi-teos perustuu1942 ilmesyneen Suomen 1. painokseen,jota kirjailija lähinnä tarkistuksin, poistoinja lisäyksin muokkasi 1960-luvulla saadak-seen kirjan julkaistuksi uudelleen silloises-sa poliittisessa ilmapiirissä. Tuolloin kirjaaei julkaistu, mutta vuoden 1989 jär-jestelmänmuutoksen jälkeen kirjailijan poi-ka, János Kodolányi nuorempi kävi lävitseisänsä laatimat muutokset ja mm. palauttitekstiin valtaosan isänsä tekemistä pois-

sivu 16

hettivät suomalaislehdissä ilmestyneet kri-tiikit Unkariin.

Kaikkia Kodolányin Suomi-kuvaukseteivät ihastuttaneet, jopa Kannisto ja Haku-linenkin huomauttivat, hyväntahtoisesti to-sin, niiden idealisoidusta ja suomalaisuuttaylenpalttisesti ihannoivasta kuvauksesta.Osoittautui myös, että Unkarin Helsingissätoimiva lähetystö toimi Kodolányin kirjoi-tusten kriittisten arvostelujen primus mo-torina. Virallinen Unkari ei tuossa vaihees-sa hyväksynyt Kodolányin näkemyksiä ja pitiniitä yksipuolisina ja osin virheellisinä.

Suomea kohtaan tunnettu kiinnostuskasvoi kuitenkin nopeasti 2. maailmansodanvarjossa ja osin sodan takiakin. Kodolányisaattoi 1943 ystävilleen ylpeillä, että vaik-ka 1936 ja 1937 häntä ja hänen kirjoituksi-aan halveksittiin ja hänen ‘fantisoinneilleen’suorastaan naurettiin, tilanne oli kääntynytpäälaelleen. Hänen kylvönsä kantoi hedel-mää, ‘Luojan kiitos, se (työ) ei ole ollut täy-sin turhaa!’ Mm. pohjoismainen kansan-opistoilaitos juurrutettiin Unkariin ja suo-malaisen kirjallisuuden kääntämistä jasuomen kielen opiskelua pyrittiin edistä-mään.

Kodolányi ei ollut työssään yksin, mut-ta hänen kaltaisensa unkarilaisen yhteiskun-nan uudistajat olivat lopultakin pieni kirjai-lijoiden ja tutkijoiden intellektuelliryhmä,joka oli erityisen kiinnostunut pohjoismai-sesta yhteiskunnasta, jota he pitivät myösUnkarille sopivana esikuvana. Vei aikaa en-nen kuin pohjoismaita ja Suomea esitte-levistä – sekä usein hiukan idealisoiduista– kuvauksista voitiin muokata Unkarin yh-teiskuntaan sovitettuja poliittis-yhteiskun-nallisia tavoitteita ja käynnistää niiden oh-jelmalliset toteutuspyrkimykset. Tämä työ

pysähtyi 1940-luvun lopussa, kun Unkariseuraavina vuosina vaiheittain alkoi siirtyäsosialistiseen yhteiskuntajärjestykseen.

Idealismia tai ei, Kodolányi kirjoittiSuomi-kuvauksensa sellaisina kuin hän oline kokenut vierailuillaan. Ei hän kaihtanutkertomasta negatiivisia “löytöjäänkään”,mm. edellä käännetty teksti jatkui pohdinn-alla, joka koski prostituutiota ja avioliitonulkopuolella syntyneiden lasten asemaaSuomessa. Mahdollinen yksipuolisuus joh-tui osin vierailujen lyhyydestä, kaikkeen hän-kään ei ehtinyt perehtyä! Joku toinen olisiehkä löytänyt toisenlaisia haastateltavia, vie-raillut useammilla teollisuuspaikkakunnil-la työväestön oloihin syventyen ja olisi ehkänäin löytänyt myös hiukan toisenlaisen Suo-men.

Kodolányin ja hänen kanssaan saman-mielisten työ kantoi siis hedelmää aikansa.Ehkä hän 1960-luvulla asetti poliittisen jär-jestelmän “testiin” ja kokeili, voisiko Suo-mesta kertoa jälleen unkarilaisille esimerk-kiyhteiskuntana. Vuoden 1989 jälkeen jot-kut ehkä ajattelivat, että nyt voisi olla edes-sä “Suomen uusi tuleminen”. Suomi-teosainakin saatiin julkaistua uudelleen, muttaKodolányi nuorempi ei kerro kirjan saatesa-noissa, joita tässä on lainattu, mikä johti kir-jan uudelleenjulkaisemiseen.

Joissakin asioissa Suomi on ollut esi-merkki, mutta unkarilainen yhteiskunta onvalinnut tiensä itsenäisesti. Se kuitenkin onvarmaa, että ilman Kodolányita, ilman hä-nen edeltäjiään, aikalaisiaan ja seuraajiaan,myönteinen kiinnostus Suomea kohtaan eiolisi Unkarissa niin vahvaa kuin se edelleen-kin on.

Tenho Takalo

sivu 17

Zalaegerszegin kielileirin muistojaHelka Lumiainen: Viime kesänä oli jälleen Unkarin Zalaegerszegissä mahdollisuusopiskella intensiivisesti suomea ja unkaria. Tälle kaksiviikkoiselle leirille osallis-tui yli 20 opiskelijaa Suomesta ja Unkarista. Me suomalaiset opiskelimme unkarinkieltä ja unkarilaiset suomen kieltä. Leiriämme suosi lämmin, välillä jopa todellahelteinen sää, sillä opiskelun ohessa aurinko lahjoitti meille paljon terveellisiäsäteitään.

egerszegiin sijoitetun tiedekunnan asuntola-rakennuksessa.

Tämänkertainen leirimme oli jo 19. kieli-leiri, jonka Kalevala ystävyyspiiri, Kaleva-la Baráti Kör, on järjestänyt. Nyt olimmejälleen Zalaegerszegissä, kaupunki on tul-lut meille tutuksi, sillä tämä oli jo kolmaskerta, kun kielileirimme järjestettiin tässäkaupungissa. Opiskelu tapahtui Budapestinliiketaloudellisen korkeakoulun Zala-

Kurssin opettajat ryhmäkuvassa. Vasemmal-ta: Zólyominé Csaba Katalin, Tapio Hok-kanen , Simon Valéria ja Irmeli Kniivilä.

sivu 18

KurssijärjestelytPaikallisena oppaanamme toimi jälleen an-siokkaasti Ferenc Boncz. Opetus oli teho-kasta, sillä kummassakin kielessä oli sekäkeski- että jatkoryhmä ja jokaisella ryhmälläoli oma opettajansa. Suomea unkarilaisilleopettivat Tapio Hokkanen ja Irmeli Knii-vilä ja unkaria suomalaisille Simon Valé-ria ja Zólyominé Csaba Katalin.

Tulopäivänämme majoittauduttiin, tu-tustuttiin uusiin leiriläisiin ja vietettiin mo-nia ilonhetkiä, kun tavattiin edellisinä vuo-sina tutuiksi tulleita ystäviä. Kun iltapalanyhteydessä oli vaihdettu tärkeimmät uutisetja kuultu leirin ohjelmasta, oli aika mennänukkumaan. Majoitus oli neljän hengensoluhuoneistoissa, joissa suihkutilan lisäk-si oli kaksi kahden hengen huonetta.

Päiväjärjestys tuli pian tutuksi, päiväalkoi aina aamiaisella kello kahdeksan, jon-

ka jälkeen oli kolme ja puolituntia kielen-opetusta. Sitten oli Heli Alajan tai SimonValérian johdolla yhteinen laulutuokio, jol-loin opeteltiin joko suomalaisia tai unkari-laisia (kansan)lauluja. Lounas oli kello 13,sitten olikin vuorossa muuta yhteistä ohjel-maa. Tarjolla oli myös rentouttavaa joogaatai sitten saattoi lähteä kylpylään uimaan.Tietysti iltapäivisin aikaa kului itsenäiseenopiskeluun, sillä opettajat antoivat meilleillaksi harjoitustehtäviä. Me kurssilaisetotimme opiskelun vakavasti, sillä leirin lo-pussa oli testi, jolla kartoitettiin, mitä olim-me oppineet. Iltapala syötiin oman aikatau-

Kurssilaiset opettajineen ryhmäkuvassa Im-re Makoveczin suunnitteleman teatterin si-säänkäynnin edessä Slovenian Lendvassa.Oikealla koko teatterirakennus.

sivu 19

lun mukaan yhteiskeittiössä, ja jos läksyt olitehty, niin sen jälkeen oli mahdollista käyt-tää aikaa vaikka ulkoiluun.

Ohjelmaa oli myösiltapäivälläIltapäiväohjelmamme olivat mielen-kiintoisa; heti maanantaina tutustuimme tar-kemmin majoituspaikkaamme ”Vihreäänkampukseen”. Meille kerrottiin, mitenjätteidenkäsittely leirialueellamme tapah-tuu. Huoneistossammekin oli erilaisille

roskille ja jätteille omat asti-ansa, jotka tyhjennettiin sään-nöllisesti. Kampusalue on lähes17 hehtaaria laaja, tällä alueellapyritään suunnitelmallisesti vä-hentämään liiallista sähkön ku-lutusta, ja myös sadevedentalteenotolla pienennetäänvedenkulutusta. Kaikki toimet,kuten esimerkiksi järjestelmäl-linen jätekeräys, ohjaavatkuluttajakäyttäytymistä ympä-ristöasioissa parempaan suun-taan.

Leirillä kuulimme kumpa-nakin tiistaina mielenkiintoisenesitelmän: Tenho Takalo esitel-möi Suomen 100-vuotisesta his-toriasta ja Miklós Koppányi ru-noilija János Arany´in elämäs-tä. Keskiviikkoisin meillä oli fil-mi-ilta, ensimmäisenä keskiviik-kona katsoimme suomalaisen,Dome Karukosken ohjaamanMielensäpahoittaja-elokuvan,seuraavan viikon filminä oli un-

karilainen Ibolya Feketen ohjaama Anyámés más futóbolondok a családból [Äitini jamuut perheeni seinähullut].

Tutustuimme pareittainkaupunkiinZalaegerszegin kaupunkia opimme tunte-maan entistä paremmin, kun meillä olikaupunkisuunnistusta. Parin kanssa etsim-me kaupungista ennakolta määrättyjä koh-teita, niinpä kaupungista löytyi esimerkiksiHo Chi Minhin patsas, tornikello,

sivu 20

Kvártélyhaz* sekä ystävyyskaupunkienvaakunat ja ystävyyspuut. Tärkeintä tietystioli se, että etsimisen yhteydessä tuli käy-tettyä opiskeltavaa kieltä, sillä ilman puhu-mista ja neuvojen kysymistä eivät etsittävätkohteet olisi löytyneet.

Teatteriesitys Mustalaisruhtinatar olijuuri niin mukaansatempaava kuinmuistinkin. Kvártélyhazin ulkoilmateatte-rissa kuultiin tutut operetin laulut, nähtiintaidokasta tanssia, ja ihanan kauniit puvuthurmasivat jälleen kerran. Koska esitys olitietysti unkarinkielinen, kaikesta en saanutvielä selvää, mutta pysyin hyvin juonessamukana. Unkarilaisen Imre Kálmáninhuumaava operetti kiehtoo aina uudelleen jauudelleen, vaikka sen olisi nähnyt jo use-ammankin kerran.

ViikonloppuretkiViikonloppuna oli vapaata ohjelmaa, lauan-taina oli tarjolla askartelua Käsityöläistalontyöpajoissa. Sunnuntaina olikokopäivänretki, joka ulottuimyös Slovenian puolelle.Retkemme aluksi mentiin bus-silla Zalaegerszegin televisio-tornille, josta näimme maise-mat pitkälle ympäristöön; siel-

tä näkyivät Göcsej, Hetés ja Muravidék.Kyllä sitä metsää on Unkarissakin!

Zalan läänissä oleva Novan kylä, jossaasukkaita noin 800, oli seuraava kohteem-me. Kylän kirkko oli todella kaunis ja mie-lenkiintoinen. Kirkon kuuluisat, IstvánDorfmeister vanhemman maalaamat fres-kot olivat todella kauniit. Kolmiulotteisuuttakirkossa oli käytetty niin, että oli maalattupylväitä, jotka näyttivät olevan todellisia ei-vätkä pensselillä aikaansaatuja. Kirkossa onmyös akustinen erikoisuus: kirkon eteis-osassa olevat kiviset vihkivesialtaat olivatvastakkaisilla seinillä, ja kun toisen vierelläkuiskasi jotakin, niin se kuului vastapäisenvihkivesialtaan luona. Näin on kirkossaviestitelty tärkeistä asioista erityisesti nuor-ten kesken jo paljon ennen nykyistämobiiliviestitystä!

Kirkon takana oli puutarha, jossa oliuseita erilaisia omena- ja päärynäpuita, osavanhoja lajikkeita. Maistelimme maahan pu-donneita päärynöitä ja hyviä olivat! Tietysti

*) Kvártélyház on keisarinna Ma-ria Teresian aikana 1700-luvun jäl-kipuoliskolla rakennettu eteläisellesotanäyttämölle siirtyvien sotilaidenkasarmi. Nykyisin se on asunto-,.toimisto- ja liiketalo, jonka sisäpihasoveltuu erinomaisesti kesäteratteri-toimintaan.

sivu 21

kylässä oli myösmuseo, jossa tutus-tuimme vanhoihintyökaluihin, itseänikiinnostivat lähinnäkeittiövälineet, kutenesim. isot kaaliraas-timet, voikirnut jakäsimyllyt. Sittenmatkamme jatkui Slovenian puolelle,Lendavan (unk. Lendva) kaupunkiin, jokaon Zalaegerszegin ystävyyskaupunki. Siellätutustuimme ensiksi unkarilaisen arkkiteh-ti Imre Makoveczin suunnittelemaan teat-teriin, josta löysimme samat tutut elemen-tit, jotka ovat tunnusomaisia Makoveczinsuunnittelemille rakennuksille, kuten esim.taidokkaasti taivutellut puiset kattokaaret.Seuraava kohteemme oli Lendavan linna, jos-

sa oli monia mielenkiintoisia näyttelyitä.Tutustuimme Salvador Dalin piirros-näyttelyyn, jonka taulut olivat peräisinyksityiskokoelmasta Saksasta. Toinen lin-nassa oleva näyttely perustui unkarilaisenkuvanveistäjä Zala Györgyn teoksiin. Hä-nen kuuluisimpia töitään ovat mm. Budapes-tin Sankarten aukiolla (Hösök tere) ole-van Millenium-muistomerkin patsaat. Tie-tysti käväisimme myös Lendavassa olevas-

Göcsejin alueen pää-kaupunkina mainostetunpiskuisen Novan upea,1600 hengelle suunnitel-tu barokkikirkko valmis-tui 1777 turkkilaismie-hityksen aikana tuhoutu-nee tilalle. 1900-luvullaNova menetti asemansaseudun hallintokeskuk-sena mm. 1. maailman-sodan rajajärjestelyjenseurauksena.

Novan omenatarhaanon kerätty kymmeniävanhoja unkarilaisia pää-rynä- ja omenalajikkeita,jotka olivat katoamassa;kuvassa eräs tuohon“biopankkiin säilötty”lajike (alh. vasemmalla).

sivu 22

sa Vinariumissa, joka on 53,5metriä korkea näköalatorni.Hyvällä säällä sieltä näkee nel-jään eri valtioon. Ulkoilua saa-toimme harrastaa enemmänkin,kun pääsimme Dobrovnikin(unk. Dobronak) energiapuis-toon. Siellä oli mahdollistapäästä osalliseksi energiasätei-lystä, koska alueella on kol-misenkymmentä pistettä, jois-ta lähtee energiavirtoja. En oi-kein usko tuota, mutta siihenuskon, että kävely raikkaassa il-massa ja metsän hiljaisuudessavähentää stressiä ja rentouttaa.Päivän päätteeksi pääsimme hy-välle illalliselle Hancsik

sivu 23

Vielä ennen iltaruokailua ehdimme tustua Sloveni-an itäkolkassa sijaitsevan, vajaan 500 asukkaanBogojinan (unk. Bagonya tai Zalabagonya)kirkkoon, joka on rakennettu 1920-luvun lopulla.Seudun savenvalajien perinnettä kunnioittaenkirkkolaiva on koristeltu keramiikkaruukuilla ja -kannuilla.

Alla vasemmalla “jauhopeukalot”, Ritva, Kata jaAila työssään, taikina jälkiruokaleivonnaisiin on val-mistumassa. Alla papukeiton raaka-aineita, pork-kanoita, papuja ja makkaroita puhdistetaan ja pie-nitään keittiön pöydän ääressä. Ritva pilkkoopapuja, Irmeli porkkanoita ja Vali kuuntelee “pää-kokin” eli Katan neuvoja.

tanyaan Dobrovnikiin, jossa ter-vetulotoivotukset saimme seljankukka-mehun ja pálinkan muodossa. Ruokana olihyvää vihanneskeittoa ja itseleivottua leipää,noutopöytä oli täynnä erilaisia salaatteja jaliharuokia, juotavaksi oli tietysti hyvää vii-niä! Niin, ja jälkiruokana oli Prekmurskagibanica, kerrosleivos, joka sisältää unikon-

siemeniä, pähkinää, omenaa, rusinoita jarahkaa. Täytyi myös laittaa tanssiksi, kunpaikan haitaristi loihti sopivia rytmejähanuristaan, opettelimme jopa csárdasta!Takaisin Zalaegerszegiin matkasimme tur-vallisesti bussillamme, ja matkalla lauloim-me retkellämme mukana olleen KalevalaBaráti Körin puheenjohtajan, Kinga Mar-jatta Papin avustuksella tietysti kaikkimuistamamme unkarilaiset ja suomalaisetkansanlaulut.

Kielikurssi on myösruokakurssiKielileirillä on myös keittiöosuus. Opetta-jamme Zólyominé Csaba Katalin (Kata)neuvoi meitä unkarilaisen papukeiton teke-misessä (Fejtett bab leves). Keittoon lai-tettiin papujen lisäksi mm. porkkanaa, sipu-lia, tomaattia, unkarilaista makkaraa ja sesuurustettiin smetanaan sekoitetulla maissi-jauholla.

Jälkiruoaksi val-mistimme raviolejamuistuttavia Dere-lye-leivoksia, jotkatehtiin perunapoh-jaisesta taikinastaja luumuhillosta,täytteenä kokeiltiinmyös kermaviiliä(téjföl) sekä tilliä.Derelyet keitettiinvedessä ja kieritel-tiin ruskistetuissakorppujauhoissa.

sivu 24

Vasemmalla päivänsankari, kaikkien tuntema Judit,eli Freisingerné Bodnár Judit tervehtii 70-vuotispäivänsä ikkunan alla aamuserenadinesittäneitä kurssitovereitaan.

Kurssin päätöspäivään kuului päättäjäisillallisenohella myös jännittävään todistustenjakoon liittynytpäättäjäisjuhla, jossa joka ryhmällä oli oma ohjelma-numeronsa. Tässä (alhaalla) ryhmäni eli Seija, Rit-va ja Marjaana ovat esittämässä kanssani unkari-laista kansanlaulua Lovamat kötöttem.

Loppu hyvin, kaikkihyvin!Ennen leirimme loppumista meillä oli vie-lä testi, jossa mitattiin, mitä olimme oppi-neet kielileirin oppitunneilla. Viimeisenäperjantai-iltana opiskelimmekin kieliasioita

ahkerasti. Lauantaiaamu-na oli koe, jonka jälkeenmeillä oli aikaa harjoitel-la omia esityksiämmetodistusten jaon yhtey-dessä olevaan juhlaan. Jo-kainen ryhmä valmistioman ohjelmaosuuden,meidän ryhmämme esittiunkariksi, miten äiti pu-huttelee lastaan eri iässä,äänenpaino on aivan eri-lainen, kun äiti puhuu pie-nelle lapselle tai kun hänpuhuu esim. kolmetoista-vuotiaalle.

Lisäksi lauloimmeyhdessä Lovamat kötöt-tem –kansanlaulun ukule-

sivu 25

len säestyksellä. Muilla ryhmillä oli myöshauskaa ohjelmaa, siellä nähtiin jopa paikal-linen Zalai-lama! Juhlaillallinen nautittiinläheisessä ravintolassa ja sitten olivat vuo-rossa jäähyväiset ja kiitokset opettajille jaleirikavereille. Sunnuntaiaamuna kaikilla oliedessä kotiinlähtö.

Kielileiriltä koen saavani rohkeuttakäyttää unkarin kieltä. Juuri puhuminen onitselleni tärkeää, ja siksi minusta on hienoa,että leirillä voi myös oppituntien ulkopuo-lella keskustella unkariksi, koska leirillä on

suomalaisten lisäksi myös unkarilaisia opis-kelijoita. Toki kaikki muutkin leirin yhtey-dessä esitetyt asiat, kuten esimerkiksi un-karilaiset tavat, Unkarin historia, taide ja kir-jallisuus sekä muu kulttuuritietous ovat tär-keätä. Nyt vain odottelemme uutta leiriä,kahden vuoden päästä taas opiskelemme in-tensiivisesti lisää, mutta missä, se tuskin onvielä kenenkään tiedossa. Kiitos leirin jär-jestäjät ja opettajat! Köszönöm szépen!

Helka Lumiainen

sivu 26

Syysistuntokauden avajaispuhe

4 434 000 ihmistä on työelämässä, mikä on62000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pääministerin mukaan työhön perustu-van talouden kehittäminen on onnistunut,maan talous toimii. Unkari on maa, jokakykenee antamaan työtä jokaiselle sellaisel-le kansalaiselleen, joka haluaa tehdä työtä.Hän mainitsi valtionvelan alenemisen,työllisten määrän kasvun ja työttömyydenalenemisen ja hänen mukaansa täystyöllisyysoli “käsivarrenmitan päässä”. Pääministerikorosti myös sitä, että palkankorotusten an-siosta yhä useamman unkarilaisen kannat-taa työskennellä Unkarissa. Tähänastistenpalkankorotusten lisäksi seuraavat palkan-korotukset ovat mahdollisia teollisuudenpiirissä.

Perhepolitiikka on edelleen hallituksentyön keskiössä. Orbánin mukaan Unkarinhallitus jatkaa maahanmuutto- ja pakolais-politiikan asemesta perhepolitiikkaa, jossaon mukana perheverotus, lasten terveyden-huolto, opetus, urheilu, asunnonostotukisekä työpaikkojen säilyttämistä tukevatoimenpideohjelma.

Unkarin parlamentin syysistuntokausi alkoi 18. syyskuuta. Avajaispäivän ohjelmnaankuuluu päiväjärjestyksen ulkopuolella pidetty pääministerin puhe. Siinä pääminis-teri käsittelee istuntokausien välissä esiintulleita ja hallitukselle tärkeitä kysymyksiäsekä esittää hallituksensa kannan tärkeiksi katsottuihin ja alkavalla istuntokaudellavaltiopäivien päätettäväksi tuleviin kysymyksiin. Puheenvuoro antaa mahdollisuu-den käsitellä laajemminkin “kansakunnan tilaa”.

Brysselin byrokraatit toteuttavat “Sorosinsuunnitelmaa” ja “syövät Sorosin kädestä”otsikoi mm. Hirado.hu pääministeri Vik-tor Orbánin puheen valtiopäivien avajaisis-sa maanantaina 18.9.2017. Uutisportaalinmukaan pääministeri erotti toisistaan pa-kolaisten maahanmuuttoa puoltavat ja vas-tustavat maat puhuessaan valtiopäivien syys-istuntokauden avajaisissa päiväjärjestyksenulkopuolella. Pääministeri totesi: “me ha-luamme unkarilaista Unkaria” ja “halu-aisimme eurooppalaista Eurooppaa”. Hä-nen mukaansa Unkarista koskaan ei tule sel-lainen maa, joka ottaa vastaan pakolaisia.Reagoidessaan valtiopäiväryhmien puheen-vuoroihin pääministeri totesi: Unkari onvakavien kysymysten edessä ja tarvitsee yk-simielisyyttä, yhtenäisyyttä ja voimaa.

Pääministeri siis arvioi uuden istunto-kauden avauspuheessaan kevätistuntokaudenpäättymistä seuranneita tapahtumia.

Työhön perustuvan talouden rakentami-nen on onnistunut. Tähän liittyen päämi-nisteri totesi, että vuoden 2017 kesäkuunloppuun mennessä valtiovelka on pudonnutalle 74 %:n [BKT:stä], talous on kasvanut,

sivu 27

Syyskuun alussa 1,5 miljoonaa lastaaloitti jälleen koulunkäynnin. Orbánin mu-kaan Unkari on riittävän varakas, jotta kaik-kiaan 467 000 lasta saa ilmaiset ateriat päi-väkodissa ja koulussa. Hän lisäsi, että kou-lulaisista 85 % saa ilmaiset koulukirjat.Laajennetun tuen ansiosta kaikki koululai-set saavat ilmaiset koulukirjat aina 8. luo-kan loppuun saakka. Opettajien urakehi-tyksessä ja palkkauksessa elämänkaari-malliin siirtymisen myötä opettajia kohtaantunnettu kunnioitus ja arvonanto on kasva-nut.

Kesälomakauden lastenleirit ovat eräsmaan voimavarojen ja kyvykkyyden mittari,totesi pääministeri. Vuonna 2017 leiripaik-ka voitiin tarjota 100 000 lapselle ja näistäpuolet sai osallistua Erzsébet-ohjelmanavulla rahoitettuihin leireihin.

Pääministeri totesi myös kertoessaan600 ukrainalaislapsen lomanvietosta Unka-rissa, että Unkaria kosketti tuskallisestiUkrainan hallituksen päätös, joka esti Ukrai-nan unkarilaistaustaisia lapsia opiskelemastayläkoulussa [felsö tagozat] äidinkielellään.

Kesällä 2017 käynnistyi myös koulu-jen kehittämisohjelma: 400 asutuskeskuk-sessa 527 koulua peruskorjataan vielä alka-neen lukuvuoden aikana. Terveydenhuollonalan ammatillisissa keskikouluissa hallituson käynnistänyt apurahaohjelman.

Taistelu jatkuu. Pääministeri ilmoitti pu-heessaan, että kesäkuun alusta lähtien Un-kari on ottanut kiertävän puheenjohtaja-vastuun V4-maiden (Puola, Slovakia,Tshekki ja Unkari) yhteistyössä. V4-maat jaIsrael ovat perustaneet yhteisen terrorismin-vastaisen yhteistyöryhmän.

Unkari on tänä vuonna jatkanut Brys-

selin päätökseen perustuvaa, pakolaistenmaakohtaisiin kiintiöihin perustuvien pak-kosijoitusten vastaista taistelua. On synty-mässä toinen maailmanjärjestys, jota emmepysty estämään, totesi pääministeri. Tämänuudelleenjärjestelyn seurauksen on toteu-tumassa sellainen ihmisten liikehdintä[népmozgás], joka on jo saavuttanut Euroo-pan ja asettanut sen koetukselle. EU jatkaavirheellistä pakolais- ja ulkopolitiikkaa, li-säsi pääministeri. Eurooppa pitää kiinni te-kemistään virheistä. Eurooppa noudattaasellaista politiikkaa, jolle vuosituhansiin eiole ollut vertaa, sillä Eurooppa ei halua puo-lustaa rajojaan vaan avata ne.

“Haluamme unkarilaista Unkaria” Pää-ministeri totesi, että se, mitä tähän asti onnähty, on vain alkua. NATOn laatiman ennus-teen mukaan vuoteen 2020 mennessä 60miljoonaa ihmistä lähtee liikkeelle tavoit-teenaan Eurooppaa.

Eurooppaan on syntynyt uusi jakolinja:pakolaisten maahanmuuton hyväksyvät ja sitävastustavat maat. Maahanmuuttoon myön-teisesti suhtautuvan puolueen kannattajat[bevándorláspártiak] ottavat pakolaisetvastaan, sijoittavat heidät ja aika ajoinorganisoivat näiden kansanryhmien tuloaEurooppaan.

Pakolaisten tuloa vastustavat maat, a[nem-bevándorló országok] pitävät kiinnielämäntavastaan, kansallisesta, uskonnolli-sesta ja kulttuurisesta identiteetistään. Orbánmääritteli asian seuraavasti: “Me haluammeunkarilaista Unkaria” ja “haluaisimme myöseurooppalaista Eurooppaa”. – Hänen mu-kaansa tulevaisuus riippuu siitä, kunnioit-tavatko nämä kaksi maaryhmää kansalaisten-sa demokraattisesti ilmaisemaa tahtoa.

sivu 28

Orbánin mukaan tästä on ollut kysymys,kun EU:n tuomioistuin on antanut päätök-sensä Unkarin ja Slovakian valituksesta kos-kien komission päättämiä maakohtaisiapakolaiskiintiöitä. Maahanmuuttoon myön-teisesti suhtautuvat maat pyrkivät ratkaise-maan vastakkainasettelun siten, että maahan-muuttoa vastustavista maistakin tehtäisiinmaahanmuuttomaita. “Jos emme halua sitä,meitä uhataan voimatoimilla”, totesi päämi-nisteri. “Pidän tätä suunnitelmaa GyörgySorosin suunnitelmana”, ilmoitti pääminis-teri lisäten, että “Brysselin byrokraatit syö-vät Sorosin kämmeneltä”. – Fideszin parla-menttiryhmä on esittänyt, että tästä kysy-myksestä järjestettäisiin kansalaisille suun-nattu kysely, kansallinen konsultaatio [jokaonkin par’aikaa meneillään].

Puolueiden reaktiot pääministerin pu-heeseen

MSZP: Konsultaation pitäisi käsi-tellä todellisia ongelmia. Puolueen par-lamenttiryhmän puheenjohtaja BertalanTóth totesi vastauspuheenvuorossaan, ettääänestäjiä kiinnostaa mm. se, miksi heidänkylässään ei ole lääkärin vastaanottoa, mik-si jonkun perheenjäsenistä on työsken-neltävä ulkomailla ja miksi Fidesziin kuu-luva yrittäjä saa aina [paikallishallinnon te-kemän] tilauksen. Sosialistipoliitikon käsi-tyksen mukaan vuonna 2018 hallituspohjanon muututtava, minkä jälkeen he “tekisivätoikeutta” [sosialistien käyttämä slogan] jul-kisessa elämässä.

Jobbik: Hallituspuolueet ovat si-joittaneet maan keskelle vaarallistakiitorataa. Puolueen puheenjohtaja GáborVona reagoi pääministerin puheeseen tode-ten, että jos hänen puolueensa voittaa ensivuoden vaaleissa, toteutettaisiin välittömästi

kolme kansallisen strategian kannalta tärke-ää toimenpidettä.

Vonan mukaan maan turvallisuutta oli-si kohennettava, “poliittiset rikolliset” [hänei avannut termiä] olisi pantava vastuuseenja maan talous olisi saatava nousemaan.

LMP: Ensi vuoden parlamenttivaa-leissa ei olekaan kysymys pakolais-kiintiöistä eikä raja-aidan rakentami-sesta. Oppositiopuolueen parlamentti-ryhmän puheenjohtaja Bernadette Szél to-tesi omassa vastauksessaan pääministerinpuheeseen, että vaaleissa todellakin tuleeolemaan kysymys jostakin, nimittäin siitä,kykenevätkö Unkari ja unkarilaiset karista-maan yltään kuluneen kolmen vuosikymmenpolitiikan taakan. Rakennettua raja-aitaa ku-kaan ei tule purkamaan, pakolaisia ei tullajakamaan aiemmin päätettyjen kiintiöidenmukaan unionin jäsenmaiden kesken yleis-pätevästi [általános érvénnyel]. Szélinmukaan näyttäisi käyvän niin, että Fidesz eitule puolustamaan Unkaria vaan LMP tuleepuolustamaan maata Fidesziltä.

KDNP: Pakolaiskysymyksessä onkahdenlaisia vastuita. Parlamenttiryhmänpuheenjohtaja Péter Harrach totesi pu-heenvuorossaan, ettei kenenkään tulisi sal-lia sitä, että maahantunkeutujien kulttuurinousisi oman kulttuurin yläpuolelle, muttatoisaalta vainon kohteeksi joutuneita on au-tettava. Hallituspuolueen edustaja pitiSorosin suunnitelmaa “itsensä tuhoavana”,ja Sorosin ’avoimesta yhteiskunnasta’ ker-tovan ideologian estämiseksi Harrach pitikansallista konsultaatiota perusteltuna.

Fidesz: Euroopan on otettava kohtalon-sa omiin käsiinsä. Fideszin parlamentti-ryhmän puheenjohtaja Lajos Kósan käsityk-

sivu 29

sen mukaan kaikki tunsivat “Sorosin suun-nitelman” ja olisi hyvä, jos Euroopan kan-sat lopultakin nousisivat vastarintaan ja sa-noisivat, että Euroopan kohtalosta eivät pää-tä amerikkalaiset pörssikeinottelijat. Kósatotesi, ettei ollut mikään yllätys, että pako-laisten maahantuloon myönteisesti suhtau-tuva oppositio [az ellenzék migráció- ésbevándorláspárti] on näitä kysymyksiä kä-siteltäessä valehdellut alusta loppuun.

Orbán: Tarvittasiin yksimielisyyttä, yh-tenäisyyttä ja voimaa. Unkari on vakavienkysymysten, vaikeiden asioiden edessä; tar-vittaisiin yksimielisyyttä ja yhtenäisyyttä.Näin siis totesi pääministeri kommen-toidessaan puolueiden puheenvuoroja. Hänaloitti vastauksensa toteamalla havainneen-sa, että kesän mittaan on siunaantunut pää-ministeriehdokkaita, jotka ovat joutuneetkamppailemaan sen ongelman kanssa, ettäihmiset eivät ota heitä vakavasti, lisäksi heennen pitkää joutuvat vastakkain sen ongel-man kanssa, että heillä ei ole mediassa nä-kyvyyttä. Pääministerin mukaan tällä selit-tyy myös se, että oppositiopoliitikot ovatpuhuessaan istuntosalissa käyttäneet karke-aa ja henkilökohtaisuuksiin menevää kieltä.

Pääministeri muistutti läsnä olevia par-lamentin jäseniä, että unkarilaiset tietävättuiki hyvin, että henkilökohtaisten valtapyy-teiden varassa ei voi maata rakentaa.

‘Pinsettejä’ ei tarvita. Pääministeri vas-tasi Jobbik-puolueen puheenjohtaja Vonalle,että hallituksen johtamiseen vahvempia työ-kaluja, pelkät pinsetit [szemöldökcsipesz]eivät riitä.

Sosialisteille hän totesi, että tervey-denhuollon ja koulutuksen alalla tahi eläke-läisten asiassa ei voi luvata kuuta taivaalta

[hetet-havat] ja kun nämä (sosialistit) pää-sevät hallitusvastuuseen, toimitaan täysinannettujen lupausten vastaisesti. Orbán li-säsi, että ihmiset muistavat, miten sosialis-tit leikkasivat yhden kuukauden palkan opet-tajilta ja sairaanhoitajilta sekä eläkeläisiltäyhden kuukauden eläkkeen.

LMP:n puheenvuoroon pääministerivastasi todeten, että hallitus tekee voitavan-sa, että puolue säilyttäisi uskottavuutensa.Se vaatii hänen mukaansa vakavasti otetta-via toimenpiteitä.

Pääministeri kiinnitti huomiota myössiihen, että LMP:n europarlamenttiedustajaTamás Meszerics oli todennut, että LMPei näe muuta ratkaisua (pakolais)ongelmaankuin pakolaisten kiintiöjärjestelmän toteut-tamisen. “Siis voivatko ihmiset luottaaLMP:hen?”, kysyi pääministeri.

Viktor Orbán viittasi siihen, että Un-karin EU-tuomioistuimessa saama päätöskoski pakolaisten sijoittamista jäsenmaillemääriteltyjen kiintiöiden mukaisesti. Pää-tös koski konkreettisesti Unkarin esille nos-tamaa kysymystä siitä, olivatko EU:n toimi-elimet tehneet kiintiöintipäätöksen toimi-valtansa rajoissa. Unkari hävisi oikeuden-käynnin, sillä EU:n tuomioistuin katsoi, että(kiintiöinti)päätös oli tehty laillisesti ja sää-dösten mukaisesti.

Pääministeri – ottaen huomioon tuo-mioistuimen päätöksen – piti tätä kysymystä[so. pakolaiskysymystä ja sen ratkaisua] Un-karin suurimpana, Keski-Euroopan vaka-vimpana ja Euroopan historiallisena haas-teena.

(käännös) Tenho Takalo

sivu 30

AjankohtaistaOSASTON INTERNETSIVUT. Seuraafacebook-sivuamme tai vieraile www-sivullamme. Molempien tapahtumatiedotpyritään pitämään ajan tasalla myös Unka-rin Uutisten ilmestymisten välillä.

Osaston www-sivut ovat osoitteessa http://www.suomiunkari.fi/osastot/word-press/tampere/. Ajankohtaista tietoa onmyös sosiaalisessa mediassa yhdistyksenfacebook-sivulla: Tampereen Suomi-Un-kari Seura.

******TAPAAMISET JA ASIOINTI: Yhdistyk-sen puheenjohtaja Irmeli Kniivilä tai sih-teeri Laura Panula on tavattavissa sopi-muksen mukaan Kansainvälisessä toi-mintakeskuksessa, Suvantokatu 13, II krs.Varsinaista päivystysaikaa ei ole. Hallituk-sen jäsenten yhteystiedot ovat tämän lehdentakakannen sisäsivulla sekä yhdistyksen in-ternetsivuilla.

Tampereella tapahtuu!Menovinkkejä alkavalle talvi-

kaudelle:RUOKAKURSSI – kokataan (ja syödään)unkarilaista ruokaa yhdessä Kalevan seura-kunnan Unkari-piirin jäsenten kanssa.Ilmoittaudu mukaan (ke 15.11. mennessä):

Helka Lumiainen puh. 040 730 3820 taihelkalumiainen@gmail.comAika: lauantai 18.11. klo 10Paikka: Kalevan kirkon keittiöt

UUNKARILAISET TANSSIAISET ”Suo-mi 100” – Suomen unkarilaisten yhdistyk-sen järjestämä illanvietto Tikkurilassa. Mo-nipuolinen ohjelma!Ilmoittautuminen 10.11. mennessä yhdis-tyksen puheenjohtajalle: arpad.jelinko@gmail.comAika: 18.11. klo 17Paikka: Unikkotie 17, Vantaa (TIKSO Tik-kurila)

JOULUMYYJÄISET – perinteiset joulu-myyjäisemme Kalevan kirkolla. Mausteita,unkarilaisia leivonnaisia, namusia, joulu-koristeita ja gulassia. Mukana kirkon Unka-ri-piiri ja Patamies artikkeleineen jaarpajaisineen.Aika: lauantai 2.12. klo 13 – 15Paikka: Kalevan kirkko, aulaHuom! Muuttunut aika.

PIKKUJOULUT – tuttuun tapaan joulu-puurot, glögit, piparit ja joulutunnelmaa!Pienet arpajaiset, joulupukki ja iloista miel-tä – tule ja tuo pieni lahja (n. 5 euron)tullessasi!Aika: perjantai 8.12. klo 18Paikka: Kansainvälinen toimintakeskus,

sivu 31

Tampereen Suomi-Unkari Seuran hallitus 2017

PuheenjohtajaIrmeli KniiviläHatanpään puistokuja 22 D 8433900 Tamperepuh. 050-5818471irmeli.kniivila@gmail.com

SihteeriLaura PanulaPL 97 33201 Tamperepuh. 044-0304566laura.panula@suomi24.fi

Aino Ereniuspuh. 050 0912010aino.erenius@gmail.com

Kirsti Grönroospuh. 044 2365979gronrooskirsti@gmail.com

Simo Kohopuh. 3647617, 050-5542 426simo.koho@kolumbus.fi

Helka Lumiainenpuh. 040 7303820helkalumiainen@gmail.com

Auli Mattssonpuh. 040 7245969auli.mattsson@gmail.com

VarapuheenjohtajaJorma PeräläViimankatu 1 A 1833900 Tamperepuh. 040 5778616jperala@tpnet.fi.

TaloudenhoitajaMarjut HuhtinenSimolankatu 71 as 1333270 Tamperepuh. 040 5485116marjut.huhtinen@gmail.com

Anne-Marie Mäkinenpuh. 050 5402343annemariemakinen@gmail.com

Zita Székelypuh. 050 5294495zita.szekely@gmail.com

Tenho Takalopuh. 040 7323728tor.takalo@gmail.com

Maija Wahlgrénpuh. 040 7041151maija.wahlgren@gmail.com

Muista!

BA2Posti Oy

Posti Green

Menovinkkejä alkavalle talvikaudelle:

* Ruokakurssi - kokataan (ja syödään) unkarilaista ruokaa yhdessä Kalevan seurakunnanUnkari-piirin jäsenten kanssa. Ilmoittaudu mukaan: Helka Lumiainen puh. 040 730 3820tai helkalumiainen@gmail.com (ke 15.11. mennessä) Aika: lauantai 18.11. klo 10 =>Paikka:Kalevan kirkon keittiöt

* Unkarilaiset tanssiaiset ”Suomi 100” – Suomen unkarilaisten yhdistyksen järjestämäillanvietto Tikkurilassa. Monipuolinen ohjelma! Ilmoittautuminen 10.11. mennessä yh-distyksen puheenjohtajalle: arpad.jelinko@gmail.com. Aika: 18.11. klo 17 =>Paikka:Unikkotie 17, Vantaa (TIKSO Tikkurila)

* Joulumyyjäiset – perinteiset joulumyyjäisemme Kalevan kirkolla. Mausteita, unkarilai-sia leivonnaisia, namusia, joulukoristeita ja gulassia. Mukana kirkon Unkari-piiri ja Pata-mies artikkeleineen ja arpajaisineen. Aika: lauantai 2.12. klo 13 – 15 =>Paikka: Kalevankirkko, aula. Huom! Muuttunut aika.

* Pikkujoulut – tuttuun tapaan joulupuurot, glögit, piparit ja joulutunnelmaa! Pienet arpa-jaiset, joulupukki ja iloista mieltä – tule ja tuo pieni lahja (n. 5 euron) tullessasi!Aika:perjantai 8.12. klo 18 =>Paikka: Kansainvälinen toimintakeskus, Suvantokatu