opike-uutiset 2/2012

Uutiset

Osallistavaa oppimista ♦ www.opike.fi

OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKEKehitysvammaliitto ryViljatie 4 C, 00700 Helsinkipuh 09-3480 9350 • fax 09-3480 3975 [email protected] • www.opike.fi

2 / 2012 ♦ Opike UUTISET

2 / 2012

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi

Osallistavaa oppimista

19.1. Etelä-Pohjanmaan opettajien koulutus- ja kulttuuripäivä, 20. juhlavuosi, Seinäjoki

25.–26.1. Educa 2013, Helsinki

8.–9.2. Autismin talvipäivät 2013, Kuopio

Opike näytteilleasettajana 2013

Tarkempia tietoja Opikkeen koulutuksista jatapahtumista osoitteessa www.opike.fi

Opikkeen TVT-koulutuksia keväällä 2013Kosketustaulu erityisopetuksessa, päivämäärä ja paikka avoin.

Facebookista -> www.facebook.com/Oppimateriaali-keskusOpikeVoit seurata meitä myös Twitterissä osoitteessawww.twitter.com/OpikeKVL

Löydät Opikkeen myös

Yhteisin tavoitteinkohti työrauhaaHaastavaa käytöstä, tarkkaavuuden häiriöitä, työrauhaongelmia luokassa.

Tätä on monen opettajan arki, mutta mitä voi tehdä näiden vä-hentämiseksi?

– Keinoja on – tehokkaitakin, uskoo psykologian tohtori Vesa När-hi.

Luokan työrauhaan vaikuttamisen avainsanoja ovat Närhen mu-kaan koulun aikuisten yhdenmukainen ja selkeä toiminta. Kun työrauhapulmat muutetaan yksittäisten henkilöiden ongelmista koulun jokaisen aikuisen ja oppilaan vastuuksi, voidaan luoda toi-mintamalli, joka vähentää häiriköintiä.

Kehitysvammaliiton Tutkimus- ja kehittäminen -yksikön johtaja-na toimiva Närhi oli mukana kirjoittamassa Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa Työrauha kaikille -käsikirjaa, jossa esitellään tutkimus-tietoon perustuva työkalu työrauhaongelmien vähentämiseksi. Malli on tarkoitettu osaksi 5–9 -luokkien oppilaiden yleistä tukea.

– Luokkaa opettavat kaikki opettajat sopivat yhdessä konkreetit, kaikille samat tavoitteet työrauhan saamiseksi. Malli perustuu oh-jaamiseen positiivisen palautteen kautta, ja oppilaiden toimintaa tavoitteiden suuntaan arvioidaan oppitunneittain, Närhi kertoo

Tutkimus toteutettiin keski- ja itäsuomalaisissa yläkouluissa, jois-sa kokeiltu toimintamalli paransi merkittävästi työrauhaa. Vaikka malli korostaa virheiden sijaan onnistumisia, siinä puututaan no-peasti häiriökäyttäytymiseen. Närhen mukaan tutkimukseen osal-listuneiden oppilaiden motivoinnissa ”työrauhatalkoisiin” ei ollut juuri ongelmaa.

– Huoltajilta saatu palaute oli pääosin myönteistä, kun koulusta kuului hyviäkin uutisia, Närhi lisää.

Aikaa keskustelulleNärhen mukaan mallin sisäänajoa edistää asian selkeä perustelu niin oppilaille kuin huoltajille. Samoja periaatteita on noudatetta-va silloinkin, jos luokassa on integraatio-oppilaita tai jos kyseessä on erityistä tukea tarvitsevien pienryhmä.

– Soveltamista erilaisille oppilaille tai erilaisiin ympäristöihin toki tarvitaan. Jos ollaan sellaisissa ryhmissä, joissa työskentelee useita aikuisia, on keskeistä, että kaikki aikuiset toimivat yhdenmukaisesti.

Yleisen tuen työrauhamallin rinnalle on kehitteillä välineitä te-hostetun tuen piirissä oleville oppilaille. Yksilöllisemmät tukitoimet voivat perustua esimerkiksi luokanopettajan ja erityisopettajan

yhdessä laatimaan konkreetin käyttäytymisen ”muutoslistaan” ja käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkkaan havainnointiin, joiden pohjalta päätetään tukitoimista.

Helsinkiläiset erityisluokanopettajat Kaisa Räsänen ja Mikko Asi-kainen työskentelevät Herttoniemenrannan koulussa, jossa on muun muassa harjaantumisluokkia ja autismin kirjon oppilaita yleisopetuksen rinnalla. He näkevät, että yhteisen työrauhakäytän-töjen suunnitteluun sekä toteuttamiseen tarvitaan ennen muu-ta aikaa.

– Mitä enemmän koulun eri aikuiset saavat asiasta keskustella, sitä varmemmin löytyy myös yhteisiä ratkaisuja, Räsänen toteaa.

– Erityistä tukeva tarvitseva oppilas puolestaan vaatii selkeän struktuurin, miten esimerkiksi yhteisiä sääntöjä opetetaan, Asi-kainen lisää.

Taskupokkarista neuvojahaastavaan käytökseenKoulun yhteisiä toimintamalleja hyvän käytöksen edistämiseksi esitellään myös Oppimateriaalikeskus Opikkeen Haastava käytös -kirjasessa. Taskupokkari auttaa ymmärtämään tarkkaavuushäiri-öisten, uhmakkaiden tai käytöshäiriöistä kärsivien oppilaiden tapaa toimia koulussa. Kirjassa on myös käytännönläheisiä menetelmiä sekä vinkkejä, miten opettaja voi ennaltaehkäistä ja puuttua täl-laisten oppilaiden käytökseen.

Rikkaat ritarit jaZombiprinsessaHarri István Mäki

Harri István Mäen toinen sel-kokirja kuljettaa lukijan syvälle Brasilian viidakkoon. Salamet-sästäjät ovat vanginneet vii-meisetkin vapaat zombit, ja

paikalle hälytetään Rikkaiden ritareiden pelastuspartio. Vii-dakon uumenissa koheltava pelastajajoukko joutuu napit vastakkain Zombiprinsessan kanssa, joka saa hurjimmatkin zombit tottelemaan.

Teos on tarkoitettu erityisesti nuorille, joille lukeminen on hankalaa tai jotka tarvitsevat kipinän lukuinnostuksen sytty-miseen. Johannes ja Kiisseli ystävineen seikkailevat myös kir-jassa Rikkaat ritarit.

ISBN 978-951-580-538-6Hinta 16 €

Oppimateriaalikeskus pian 25-vuotias!

Kehitysvammaliitto juhli lokakuussa 60. toimintavuottaan. Ensi vuonna tulee vastaavasti kuluneeksi jo 25 vuotta liiton Oppima-teriaalikeskuksen perustamisesta. Opike aikoo juhlistaa merk-kipaalun saavuttamista vuonna 2013 monin tavoin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa.

Suunnitteilla on esimerkiksi kasvatuksen kentälle suunnat-tu valokuvauskilpailu, jossa teemana on osallistava oppiminen. Vuoden jokaiselle kuukaudelle on myös tulossa erikoistarjouksia Opikkeen tuotteista. Tarkempia tietoja juhlavuoden tapahtumis-ta saa opike.fi -verkkopalvelusta tai seuraamalla Opiketta Face-bookissa ja Twitterissä.

Oppimateriaalikeskuksen toiminnan yksi alulle panijoita oli suomalaisen selkokirjallisuuden grand old man Pertti Rajala, joka toimi 1980-luvulla erityisopettajan työnsä ohessa Kehitysvam-maliiton oppimateriaalisihteerinä. Irja Vinni aloitti keskuksen ensimmäisenä johtajana 11. huhtikuuta 1988.

Tänä päivänä Opikkeessa työskentelee 14 henkilöä. Leena Kok-ko on toiminut yksikön johtajana vuodesta 1999.

1988

-201

3 25

Uutta henkilökuntaa

Erja Pietiläinen aloitti loka-kuussa Opikkeessa vastuu-alueenaan muun muassa vaikeavammaisten ja varhais-kasvatuksen materiaalien suunnittelu. Erja siirtyy Kehi-tysvammaliitossa kerroksesta toiseen, sillä hän on toiminut aiemmin Tutkimus ja kehit-täminen -yksikössä lapsi- ja perhepoliittisten asioiden erityisasiantuntijana. Erja hoitaa samaa tehtävää myös Opikkeessa.

Erja on koulutukseltaan erityislastentarhanopettaja, kasvatustieteiden maisteri sekä jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt päivähoidos-sa, Itä-Suomen alueella Kuulonhuoltoliiton (nyk. Kuuloliit-to) kuntoutusohjaajana ja eri järjestöissä. Monipuoliseen työkokemukseen kuuluu myös eri tehtäviä Jyväskylän yli-opistossa sekä lehtoraatti Helsingin yliopiston erityispe-dagogiikan laitoksella.

Erja Pietiläinen on työskennellyt Kehitysvammaliiton palveluksessa jo vuodesta 1997.

SEIKKAILUKUTSUU!

Erityisluokanopettajat Kaisa Räsänen (oik.) ja Mikko Asikainen (vas.) keskustelivat työrauhasta Kehitysvammaliiton Vesa Närhen kanssa Herttoniemenrannan alakoululla.

Teksti ja kuva: Sakari Kilkki

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi2 / 2012 ♦ Opike UUTISET


Teksti: Muusa Kostilainen

Oppimateriaalikeskus Opike on laajentanut tänä vuonna sosiaali-sen median palvelujaan. Jatkossa ne monipuolistuvat entisestään, sillä esimerkiksi tuote-esittelyvideoita tullaan jakamaan Opikkeen omalla Youtube-kanavalla.

Sosiaalinen media vahvistaa avoimuutta ja tarjoaa uusia mahdol-lisuuksia olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Opikkeen Fa-cebook-sivut ovatkin keränneet jo suuren määrän tykkääjiä, jotka saavat uusimmat tiedot tuotteista ja koulutuksista nyt kätevästi myös sosiaalisen median kautta. Twitter-kanava on myös tärkeässä käytössä. Sinne päivitetään tärkeimmät ajankohtaiset asiat, jotka näkyvät Twitterin kautta myös Opike.fi -verkkopalvelun etusivulla sekä Facebookissa Opikkeen sivulla. Viime mainitussa toimii lisäk-si monia hyödyllisiä ryhmiä, joissa keskustellaan oppimiseen liitty-vistä teemoista.

Tikaksen kanaviaTieto- ja viestintätekniikan opetukseen kehitetty Tikas-koulutusmal-li on myös monipuolisesti mukana sosiaalisessa mediassa, mm. Fa-cebookissa, Twitterissä, Youtubessa ja Deliciousissa, jonne kerätään hyödyllisiä TVT-aiheisia linkkejä. Lisäksi Tikas on mukana EU-hank-keessa, jossa kehitetään selkokielistä wiki-ryhmätyökalua eli Klik In -verkkopalvelua. Sen avulla erityisryhmien opiskelijat voivat lisä-

tä verkkoon omia wikejään (teksti, kuva, ääni ja video). Näin hekin voivat jakaa omia kokemuksiaan ja tietoa sekä olla osallisina sosi-aalisen median tuottamisessa. Uusi verkkopalvelu on koettu pilot-tioppilaitoksissa innostavaksi ja monipuoliseksi työvälineeksi. Klik In onkin tarkoitus ottaa osaksi Tikaksen selkokielisiä tvt-verkkopal-veluja hankkeen päättymisen jälkeen.

HAASTAVA KÄYTÖS • Fintan O´Regan

Taskukirja esittelee käytännönläheisesti haas-tavan käytöksen syitä, ilmenemismuotoja sekä tapoja puuttua siihen koulussa. Esimerkkitilan-teet antavat myös vinkkejä ennaltaehkäistä op-pilaan haastavaa käytöstä.

Taskukirjan suomenkielinen laitos sisältää myös hyödyllisiä nettiosoitteita sekä eri häiri-öiden (esim. ADHD) ICD 10- ja DSM-IV -tautiluokitukset.

ISBN 978-951-580-539-3 • Hinta 10 €

Oppimateriaalikeskus Opike jatkoi syksyn aikana toimintansa esittelyä erityispe-dagogiikan opiskelijoille. Viime vuotisen Jyväskylän yliopiston vierailun jälkeen vuorossa olivat esittäytymiset Itä-Suomen sekä Lapin yliopistoissa.

Niin Joensuussa kuin Rovaniemellä Opikkeen viestiä saapui kuulemaan noin 50 opiskelijaa sekä myös työnsä ohessa pätevöityviä ja jo valmiita erityisopettajia lä-hialueen kouluista.

Suunnittelijat Sakari Kilkki ja Henna Kara kertoivat, miten erilaiset oppimisen vaikeudet pyritään ottamaan oppimateriaalien tuotannossa huomioon niin pe-dagogisesti kuin selkokielen näkökulmasta. Suunnittelija Paula Jägerhorn piti puolestaan tietoiskun Opikkeessa kehitetystä Tikas-koulutusmallista erityisryh-mien tietoja viestintätekniikan mahdollistajana. Iltapäivä oli sisällytetty opis-kelijoiden opintoihin.

Tapahtuman osallistujilla oli tilaisuus myös tutustua Opikkeen tuotteisiin ja Ke-hitysvammaliiton eri yksiköiden toimintaan.

PÄIVÄNSELVÄÄ Maria Sjöblom

Päivänselvää on suunnitel-tu yksilöllistetyn oppimää-rän mukaan opiskeleville tai muuta erityistä tukea tarvitseville peruskoulun oppilaille. Materiaali koostuu yleiskielisistä opettajan ohjeista, kopioitavista op-pilaan selkokielisistä tekstikappaleista ja tehtävistä sekä kuvista.

Fysiikan ja kemian oppikirja käsittelee aineita ja ilmiöitä, jotka ovat lähellä op-pilaan arkielämää. Maksuttomia lisäjaksoja sekä valokuvia voi ladata Opikkeen verkkosivuilta.

Materiaalin kuvatuettuja sivuja voi tarkastella osoitteessa www.papunet.net/kuva/fysiikkaa_ja_kemiaa.

Päivänselvää-sarjan uusin kokonaisuus Ympäristö- ja luonnontieto ilmestyy al-kuvuodesta. Se käsittelee eliöitä ja luonnonilmiöitä Suomessa sekä Pohjoismaissa.

Fysiikka ja kemia • ISBN 978-951-580-534-8 • Hinta 65 €

MUISTIPELI Nina Silvennoinen ja Petri Ilmonen

Muistipelin avulla opit digikameran ja tietokoneen perustaitoja. Peli sisältää 30 erilaista korttia, joissa on selkokie-linen tekstitys. Muistipeliä voi pelata yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Sitä voi pelata myös ilman lukutaitoa. Mu-kana ohjeet opettajalle.

Peli myydään leikattavina arkkeina.Hinta 8 €

TIKAS-ARVIOINTILOMAKKEET

Tieto- ja viestintätekniikan taito-jen alku-, väli- ja loppuarviointiinPetri Ilmonen ja Päivikki Rintala

Tikas-arviointilomakkeet on suun-niteltu sekä opettajan että opis-kelijan yhteiseksi työvälineeksi. Teoksen avulla opiskelijan tietoja viestintätekniikan -taitojen (tvt) arviointi on helpompaa, koska jo-kainen aihealue on jaettu kolmeen vaativuustasoon. Tarkoitukse-na on todentaa jo osatut tvt-taidot sekä vielä opiskelua vaativat asiat. Näin tvt-taitojen opiskelusta tulee näkyvää myös opiskeli-jalle itselleen.

Uudistetut, selkokieliset Tikas-arviointilomakkeet sopivat läh-tötason arviointiin, väliarviointiin sekä opetuksen päätyttyä lop-puarviointiin. Lomakkeet pohjautuvat Tikas-opetussuunnitelman tavoitteisiin, aihealueisiin ja tasoihin. Teoksessa on mukana myös Turvallinen verkkoviestintä -aihealue. Lisäksi uudistuksessa on huo-mioitu käyttäjiltä saatu palaute.

ISBN 978-951-580-542-3Hinta 6 €

www.tikas.fiwww.opike.fi www.klikin.fi

UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA • UUTUUKSIA

BLU-RAY-LEVYBlu-ray on digitaalinen levy,jolle on tallennettu esimerkiksi elokuva.Blu-ray-levyjen kuvanlaatu on erittäin korkea,

ja siksi sitä sanotaan teräväpiirtolevyksi.

DVD-LEVYDVD-levy on tallennusväline,joka sisältää yleensä elokuvan.DVD-levylle et voi tallentaa tietoa,etkä voi myöskään poistaalevyllä olevaa tietoa.

DATATYKKIDatatykki on laite, jonka avulla heijastat tietokoneen näytön valkokankaalle tai seinälle.

Näin kaikki huoneessa olevat ihmiset voivat seurata esimerkiksi diaesitystä.

TULOSTINTulostin on tietokoneen lisälaite,jolla tulostat tiedoston paperille.Tulostin tulostaa tiedoston värillisenätai mustavalkoisena.

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄKäyttöjärjestelmä on tietokoneentärkein ohjelma.Se huolehtii, että tietokoneen laitteet

ja ohjelmat toimivat. Tietokone ei toimi ilman käyttöjärjestelmää.

Tunnetuin käyttöjärjestelmä on Windows.

DVD-RW-LEVYDVD-RW-levy on tallennusväline, jolle voit tallentaa tiedostoja useita kertoja.

Voit poistaa tiedostoja levyltäja tallentaa sille uusia tiedostoja.

Lähde: Tikas-sanasto/Petri Ilmonen

© Tekijät ja Oppimateriaalikeskus Opike, KVL ry, 2012











Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Mikä on digikamera?

Digikamera on kamera, jolla otat digikuvia.

Digikamerassa et tarvitse filmiä,

sillä kuvat tallentuvat muistikortille.

Kerro kaksi digikameran osaa?

Esimerkiksi laukaisin, salama, näyttö,

muistikortti, akku, etsin, linssi ja objektiivi.

Mikä on digikuva?

Digikuva on digitaalinen kuva,

joka on otettu digikameralla

tai skannattu skannerilla.

Mistä digikuva muodostuu?

Digikuva muodostuu pikseleistä.

Mikä on erikoislähikuva?

Erikoislähikuva on kuva, jossa kohde

on kuvattu todella läheltä.

Erikoislähikuva voi olla esimerkiksi

kuva pienestä hyönteisestä, kukasta

tai vaikkapa ihmisen silmäripsistä.

Mikä on pikseli?

Pikseli on kuvapiste,

jota ei voi erottaa paljaalla silmällä.

Pikseli on pieni värikäs neliö,

josta digikuva muodostuu.













AIKARUMPUMaija Luukkainen - Päivi Vannasmaa

Kirja on erityistä tukea tarvitsevien opetukseen suunniteltu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea laulujen ja lorujen avulla aikaan liittyvien asioiden oppimista.

Aikarumpu on jaettu kuuteen osioon, jotka kat-tavat vuoden kierron. Kahdessa ensimmäises-sä keskitytään vuorokauden eri aikoihin. Loput osat käsittelevät vuodenaikoja sekä niihin liittyviä juhlapyhiä ja tapahtumia. Selkokieliset kuvaukset juhlien alkuperästä helpottavat niiden merkitys-ten ymmärtämistä.

Kirja sisältää kaksi CD-levyä, joista löytyvät ma-teriaalia varten sävelletyt kappaleet sekä laulet-tuina että instrumentaaleina. Laulujen ja lorujen avainsanoista on tehty myös tukiviittomakuvat.

Aikarumpu on jatkoa tekijöiden Maharumpu-materiaalille.

TIETOVISANina Silvennoinen ja Petri Ilmonen

Tikas-Tietovisassa on selkokielellä kirjoitettuja tvt-aiheisia kysymyksiä ja vastauksia. Kysymykset on jaettu Tikas-opetussuunnitelman aihealu-eiden mukaisesti (esim. internet, tekstinkäsittely ja piirtäminen).

Pelissä on 66 erilaista kysymys-tä kahdessa eri korttisarjassa: hel-pompi kuvitettu sarja ja tekstisarja. Mukana ohjeet opettajalle ja kopioi-tavat lomakkeet pisteiden laskuun. Peli myydään leikattavina arkkeina.Hinta 13 €

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Digikuvaus

Mikä on digikamera?Digikamera on kamera, jolla otat digikuvia.

Digikamerassa et tarvitse filmiä,

sillä kuvat tallentuvat muistikortille. Kerro kaksi digikameran osaa?

Esimerkiksi laukaisin, salama, näyttö,

muistikortti, akku, etsin, linssi ja objektiivi.

Mikä on digikuva?Digikuva on digitaalinen kuva,

joka on otettu digikameralla

tai skannattu skannerilla.Mistä digikuva muodostuu?

Digikuva muodostuu pikseleistä.

Mikä on erikoislähikuva?

Erikoislähikuva on kuva, jossa kohde

on kuvattu todella läheltä.

Erikoislähikuva voi olla esimerkiksi

kuva pienestä hyönteisestä, kukasta

tai vaikkapa ihmisen silmäripsistä.

Mikä on pikseli?Pikseli on kuvapiste,

jota ei voi erottaa paljaalla silmällä.

Pikseli on pieni värikäs neliö,

josta digikuva muodostuu.













Opike kontaktoitui Joensuussa ja Rovaniemellä

Suunnittelija Paula Jägerhorn kertoi Rovaniemellä, että Tikas-verkostossa on jo lähes 160 koulua ympäri Suomea.

Osallisuuttasosiaalisessa mediassa

12 1 23

45

6789

1011

TaskukirjaTaskukirja

TaskukirjaH

AA

STAVA

KÄYTÖ

S

Tämä käytännönläheinen kirjanen kertoo haastavan käytöksen syistä, ilmenemismuodoista, taltuttamisesta ja hoidosta. Diagnooseista esitellään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, uhmakkuushäiriö sekä käytöshäiriö ja niihin liittyvät tyypilliset haastavan käytöksen piirteet. Useat esimerkki-tilanteet analyyseineen antavat opet-tajalle tehokkaita vinkkejä, kuinka ennaltaehkäistä ja tarvittaessa puuttua haastavaan käytökseen koulussa.

www.opike.fi

ISBN 978-951-580-539-3

HAASTAVA KÄYTÖSKäytännön neuvoja ja menetelmiä, miten ymmärtää ja käsitellähaastavasti käyttäytyvää lasta.

Fintan O’Regan

Bovallius-ammattiopiston opiskelijat esittelivät wikejään Klik In -verkkopalveluhankkeessa.

Uutiset


OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKEKehitysvammaliitto ryViljatie 4 C, 00700 Helsinkipuh 09-3480 9350 • fax 09-3480 3975 [email protected] • www.opike.fi

2 / 2012 ♦ Opike UUTISET

2 / 2012

Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi

Osallistavaa oppimista

19.1. Etelä-Pohjanmaan opettajien koulutus- ja kulttuuripäivä, 20. juhlavuosi, Seinäjoki

25.–26.1. Educa 2013, Helsinki

8.–9.2. Autismin talvipäivät 2013, Kuopio

Opike näytteilleasettajana 2013

Tarkempia tietoja Opikkeen koulutuksista jatapahtumista osoitteessa www.opike.fi

Opikkeen TVT-koulutuksia keväällä 2013Kosketustaulu erityisopetuksessa, päivämäärä ja paikka avoin.

Facebookista -> www.facebook.com/Oppimateriaali-keskusOpikeVoit seurata meitä myös Twitterissä osoitteessawww.twitter.com/OpikeKVL

Löydät Opikkeen myös

Yhteisin tavoitteinkohti työrauhaaHaastavaa käytöstä, tarkkaavuuden häiriöitä, työrauhaongelmia luokassa.

Tätä on monen opettajan arki, mutta mitä voi tehdä näiden vä-hentämiseksi?

– Keinoja on – tehokkaitakin, uskoo psykologian tohtori Vesa När-hi.

Luokan työrauhaan vaikuttamisen avainsanoja ovat Närhen mu-kaan koulun aikuisten yhdenmukainen ja selkeä toiminta. Kun työrauhapulmat muutetaan yksittäisten henkilöiden ongelmista koulun jokaisen aikuisen ja oppilaan vastuuksi, voidaan luoda toi-mintamalli, joka vähentää häiriköintiä.

Kehitysvammaliiton Tutkimus- ja kehittäminen -yksikön johtaja-na toimiva Närhi oli mukana kirjoittamassa Niilo Mäki Instituutin julkaisemaa Työrauha kaikille -käsikirjaa, jossa esitellään tutkimus-tietoon perustuva työkalu työrauhaongelmien vähentämiseksi. Malli on tarkoitettu osaksi 5–9 -luokkien oppilaiden yleistä tukea.

– Luokkaa opettavat kaikki opettajat sopivat yhdessä konkreetit, kaikille samat tavoitteet työrauhan saamiseksi. Malli perustuu oh-jaamiseen positiivisen palautteen kautta, ja oppilaiden toimintaa tavoitteiden suuntaan arvioidaan oppitunneittain, Närhi kertoo

Tutkimus toteutettiin keski- ja itäsuomalaisissa yläkouluissa, jois-sa kokeiltu toimintamalli paransi merkittävästi työrauhaa. Vaikka malli korostaa virheiden sijaan onnistumisia, siinä puututaan no-peasti häiriökäyttäytymiseen. Närhen mukaan tutkimukseen osal-listuneiden oppilaiden motivoinnissa ”työrauhatalkoisiin” ei ollut juuri ongelmaa.

– Huoltajilta saatu palaute oli pääosin myönteistä, kun koulusta kuului hyviäkin uutisia, Närhi lisää.

Aikaa keskustelulleNärhen mukaan mallin sisäänajoa edistää asian selkeä perustelu niin oppilaille kuin huoltajille. Samoja periaatteita on noudatetta-va silloinkin, jos luokassa on integraatio-oppilaita tai jos kyseessä on erityistä tukea tarvitsevien pienryhmä.

– Soveltamista erilaisille oppilaille tai erilaisiin ympäristöihin toki tarvitaan. Jos ollaan sellaisissa ryhmissä, joissa työskentelee useita aikuisia, on keskeistä, että kaikki aikuiset toimivat yhdenmukaisesti.

Yleisen tuen työrauhamallin rinnalle on kehitteillä välineitä te-hostetun tuen piirissä oleville oppilaille. Yksilöllisemmät tukitoimet voivat perustua esimerkiksi luokanopettajan ja erityisopettajan

yhdessä laatimaan konkreetin käyttäytymisen ”muutoslistaan” ja käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkkaan havainnointiin, joiden pohjalta päätetään tukitoimista.

Helsinkiläiset erityisluokanopettajat Kaisa Räsänen ja Mikko Asi-kainen työskentelevät Herttoniemenrannan koulussa, jossa on muun muassa harjaantumisluokkia ja autismin kirjon oppilaita yleisopetuksen rinnalla. He näkevät, että yhteisen työrauhakäytän-töjen suunnitteluun sekä toteuttamiseen tarvitaan ennen muu-ta aikaa.

– Mitä enemmän koulun eri aikuiset saavat asiasta keskustella, sitä varmemmin löytyy myös yhteisiä ratkaisuja, Räsänen toteaa.

– Erityistä tukeva tarvitseva oppilas puolestaan vaatii selkeän struktuurin, miten esimerkiksi yhteisiä sääntöjä opetetaan, Asi-kainen lisää.

Taskupokkarista neuvojahaastavaan käytökseenKoulun yhteisiä toimintamalleja hyvän käytöksen edistämiseksi esitellään myös Oppimateriaalikeskus Opikkeen Haastava käytös -kirjasessa. Taskupokkari auttaa ymmärtämään tarkkaavuushäiri-öisten, uhmakkaiden tai käytöshäiriöistä kärsivien oppilaiden tapaa toimia koulussa. Kirjassa on myös käytännönläheisiä menetelmiä sekä vinkkejä, miten opettaja voi ennaltaehkäistä ja puuttua täl-laisten oppilaiden käytökseen.

Rikkaat ritarit jaZombiprinsessaHarri István Mäki

Harri István Mäen toinen sel-kokirja kuljettaa lukijan syvälle Brasilian viidakkoon. Salamet-sästäjät ovat vanginneet vii-meisetkin vapaat zombit, ja

paikalle hälytetään Rikkaiden ritareiden pelastuspartio. Vii-dakon uumenissa koheltava pelastajajoukko joutuu napit vastakkain Zombiprinsessan kanssa, joka saa hurjimmatkin zombit tottelemaan.

Teos on tarkoitettu erityisesti nuorille, joille lukeminen on hankalaa tai jotka tarvitsevat kipinän lukuinnostuksen sytty-miseen. Johannes ja Kiisseli ystävineen seikkailevat myös kir-jassa Rikkaat ritarit.

ISBN 978-951-580-538-6Hinta 16 €

Oppimateriaalikeskus pian 25-vuotias!

Kehitysvammaliitto juhli lokakuussa 60. toimintavuottaan. Ensi vuonna tulee vastaavasti kuluneeksi jo 25 vuotta liiton Oppima-teriaalikeskuksen perustamisesta. Opike aikoo juhlistaa merk-kipaalun saavuttamista vuonna 2013 monin tavoin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa.

Suunnitteilla on esimerkiksi kasvatuksen kentälle suunnat-tu valokuvauskilpailu, jossa teemana on osallistava oppiminen. Vuoden jokaiselle kuukaudelle on myös tulossa erikoistarjouksia Opikkeen tuotteista. Tarkempia tietoja juhlavuoden tapahtumis-ta saa opike.fi -verkkopalvelusta tai seuraamalla Opiketta Face-bookissa ja Twitterissä.

Oppimateriaalikeskuksen toiminnan yksi alulle panijoita oli suomalaisen selkokirjallisuuden grand old man Pertti Rajala, joka toimi 1980-luvulla erityisopettajan työnsä ohessa Kehitysvam-maliiton oppimateriaalisihteerinä. Irja Vinni aloitti keskuksen ensimmäisenä johtajana 11. huhtikuuta 1988.

Tänä päivänä Opikkeessa työskentelee 14 henkilöä. Leena Kok-ko on toiminut yksikön johtajana vuodesta 1999.

1988

-201

3 25

Uutta henkilökuntaa

Erja Pietiläinen aloitti loka-kuussa Opikkeessa vastuu-alueenaan muun muassa vaikeavammaisten ja varhais-kasvatuksen materiaalien suunnittelu. Erja siirtyy Kehi-tysvammaliitossa kerroksesta toiseen, sillä hän on toiminut aiemmin Tutkimus ja kehit-täminen -yksikössä lapsi- ja perhepoliittisten asioiden erityisasiantuntijana. Erja hoitaa samaa tehtävää myös Opikkeessa.

Erja on koulutukseltaan erityislastentarhanopettaja, kasvatustieteiden maisteri sekä jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt päivähoidos-sa, Itä-Suomen alueella Kuulonhuoltoliiton (nyk. Kuuloliit-to) kuntoutusohjaajana ja eri järjestöissä. Monipuoliseen työkokemukseen kuuluu myös eri tehtäviä Jyväskylän yli-opistossa sekä lehtoraatti Helsingin yliopiston erityispe-dagogiikan laitoksella.

Erja Pietiläinen on työskennellyt Kehitysvammaliiton palveluksessa jo vuodesta 1997.

SEIKKAILUKUTSUU!

Erityisluokanopettajat Kaisa Räsänen (oik.) ja Mikko Asikainen (vas.) keskustelivat työrauhasta Kehitysvammaliiton Vesa Närhen kanssa Herttoniemenrannan alakoululla.

Teksti ja kuva: Sakari Kilkki

opike-uutiset 2/2012

Documents