Työpajoilla kertyvän osaamisen tunnistaminen

Valtakunnalliset työpajapäivät

10.3.2015

Pia-Leena Salo

Sisältö

• Osaaminen tunnistaminen Työpajoilla

– Opinnollistamisprosessi

– Opinnollistamisen työkalut

• hankkeen kehittämät työkalut

• valtakunnalliset mallit

• TUTKE 2

• Opinnollistamiskyselyn tuloksia

Osaamisen tunnistaminen • Työpajoilla kertyy osaamista tekemällä oppien

• Osaaminen pitää tunnistaa, jotta sitä voidaan hyödyntää

• Osaaminen tunnistetaan vertaamalla sitä OPH:n laatimiin tutkinnon perusteisiin

• Opinnollistamisen myötä osaaminen saadaan näkyväksi ja dokumentoiduksi

• Työpajaympäristö tunnistetaan oppimis-ympäristöksi

Opinnollistaminen on yhteistyötä

18.3.2015

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työnjako oppilaitosten ja muiden oppimisympäristöjen välillä on selkeä:

• Osaamisen tunnistaminen voi tapahtua erilaisessa oppimisympäristössä.

• Osaamisen tunnustaminen tapahtuu aina oppilaitoksissa.

18.3.2015

Opinnollistamisprosessi

Lähde: Työpajapedagogiikka-valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla

Opinnollistamisprosessi

Opinnollistamisprosessi

Opinnollistamisprosessi

1. Tunnistetaan oppimisympäristö käyttämällä OSSU-työkalua:

• fyysinen ympäristö (tilat, koneet, laitteet jne.)

• ohjauksen sekä tukitoimenpiteiden kokonaisuus

Laaditaan oppimisympäristön tunnistamisraportti.

2. Luodaan paikalliset työkalut toiminnan kuvaamiseen:

Toimintaympäristö-kohtainen osaamiskartta

= kuvaus toiminnassa kertyvästä osaamisesta

Opinnollistamisprosessi

3. Laaditaan valmennusprosessin arvioinnin ja seurannan välineet sekä osaamistodistuspohja

Arviointilomakkeisto sis. ohjaajan version, valmentautujan version itsearviointiin sekä osaamistodistuspohjan

Opinnollistamisprosessi

4. Markkinoidaan oppimisympäristö ja laaditaan sopimukset yhteistyöstä työpajan ja oppilaitoksen välillä:

• Sovitaan vastuista ja menettelytavoista, esim. opiskelijoiden sijoittamiseksi työpajalle.

• Laaditaan prosessimallit siirtymien toteuttamiseksi.

Opinnollistamisprosessi

Opinnollistamisprosessi

• Arvioinnin välineitä käytetään valmennusjakson

– alkuarvioinnissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa

– väliarvioinnin yhteydessä valmennuksen suuntaamisessa ja seurannassa

– loppuarvioinnin yhteydessä osaamistuloksen dokumentoinnissa osaamistodistukseen.

Opinnollistamisen työkalut

Hankkeissa kehitetyt työkalut:

• OSSUt

• Osaamiskarttapohja

• Käsikirja opinnollistamisen työkaluihin valmistuu

maaliskuun lopussa

Valtakunnalliset mallit:

• Osaamistodistus

• Oppimisympäristön tunnistamisraportti

OSSUt

• osaamisen tuottamisen ja kerryttämisen opetussuunnitelmaperusteiset suunnittelutyökalut

• 19 ammattialalle, yhteensä 74 ammattia

• valmentava ja valmistava koulutus:

– ohjaava ja valmistava (OHVA)= ammattistartti

– valmentava ja kuntouttava (VAKU)

Autoalan OSSU

Osaamiskartta

• työkalu, joka esittelee organisaation koko oppimisympäristön

• sisältää arviointitaulukot ja valtakunnallisen mallin mukaisen osaamistodistuspohjan

OSAAMISKARTTA = TYÖPAJAN

OPETUSSUUNNITELMA

Osaamistodistus

• kuvaa tunnistettua osaamista, jota on verrattu ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteisiin

• apuna

– työnhaussa ja osaamisen markkinoinnissa

– osaamisen tunnistamisessa

– haettaessa osaamisen tunnustamista ammatillisissa opinnoissa

Valtakunnallinen osaamistodistustyöryhmä

• Kaikille avoin työryhmä kokoontui Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen kutsumana.

• Työskentely kesti noin vuoden ja kokouksia oli yhteensä 6 (4 vuonna 2013 ja 2 vuonna 2014).

• Työryhmään osallistui 32 henkilöä 21 eri organisaatiosta.

Osallistuneet organisaatiot • Pajasto Monitoimitalo 13,

Tampere • Parik-säätiö, Kouvola • Pääkaupunkiseudun

kierrätyskeskus Oy • Silta-Valmennus • Sopimusvuori ry, Työ- ja

toimintakeskus Kanava • Tornion työvoimalasäätiö • Turun kaupungin sivistystoimi • Valtakunnallinen työpajayhdistys

ry • Valtti-työpaja

• Bovallius-ammattiopisto • Hämeenlinnan seudun

työvalmennussäätiö Luotsi • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry • Keuruun kaupunki • Kiipulan ammattiopisto • Kokkotyösäätiö • Koulutuskeskus Salpaus • Laptuote-säätiö • Muotialan asuin- ja

toimintakeskus • Nuorten työpaja Fendari, Turku • Oulun nuorisoasiainkeskus • Oulun seudun ammattiopisto

Tavoitteena

• luoda yhtenäinen malli osaamistodistukselle

• nostaa osaamistodistuksen painoarvoa

• varmistaa taustalla olevan toimintamallin

laatu

Mallit: Osaamistodistus

• osaamistodistusmalli

– Word-versio

– Excel-versio

• etusivu

• yhteinen osaamisperusta

• ammatillinen osaaminen liiteosioissa

• muu osaaminen

Mallit: Oppimisympäristön tunnistamisraportti

• pitää olla täytettynä, jotta voi käyttää valtakunnallisen osaamistodistusmallin mukaista todistusta

• Word-dokumentti, joka tallennetaan PDF-muodossa organisaation nettisivuille

Opinnollistetut oppimisympäristöt

• Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry

(TPY) koostaa listauksen

opinnollistetuista jäsentyöpajoistaan.

• Sivulta löytyy linkki opinnollistettujen

työpajojen oppimisympäristöjen

tunnistamisraportteihin.

Saatavuus: opinnollistamisen työkalut Kaikki mallit löytyvät

• Bovallius-ammattiopiston sivuilta:

http://www.bovallius.fi/web/ammattiopisto/opinnollistamisen-tyokalut-2

• Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen sivuilta:

http://www.tpy.fi/mita_me_teemme/hankkeita/ammattiosaamista-valityomarkkino/opinnollistamisen-tyokalut/

• Googlen kautta hakusanoilla opinnollistamisen työkalut

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Tavoitteena

• siirtyä vahvempaan osaamisperusteisuuteen

• vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä

• vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa

Lähde: OPH/ Sirkka-Liisa Kärki 6.5.2014

Osaamis-perusteisuus

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Miksi?

• Oppimisympäristöjen monipuolistuminen – työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääntyminen

• Opiskeltujen tuntien ja yksityiskohtaisten oppisisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi

Lähde: OPH/ Sirkka-Liisa Kärki 6.5.2014

Osaamis-perusteisuus

TUTKE 2: Tutkintojärjestelmän tahtotila

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask 16.1.2014

TUTKE 2: Osaamisperusteisuus • kuvaa tutkinnon suorittajan osaamista riippumatta

koulutuksen järjestämismuodosta

• edistää aikaisemmin hankitun osaamisen, etenkin epävirallisen ja arkioppimisen, tunnistamista ja tunnustamista

• huomion kiinnittäminen koulutuksen tuloksiin - tukee koulutuksen laadun parantamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask 16.1.2014

TUTKE 2: Terminologia • Opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste

• opinnot => tutkinnon osa

• koulutusohjelma => osaamisala

• tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa samaa

• puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja

tunnustamisesta, ei hyväksilukemisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Seija Rask 16.1.2014

TUTKE 2: Tutkinnon sisältö • Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180

osaamispistettä (osp) ennen 120 opintoviikkoa (ov).

1. ammatillisia tutkinnon osia (135 osp, joista 15 osp voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia)

2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osp)

3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osp).

• Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Voimaan 1.8.2015

TUTKE 2: Yhteiset tutkinnon osat 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp)

3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava

osaaminen (8 osp)

4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp)

TUTKE 2: Opiskelijan arviointi • Oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan

aiempaa selkeämmin toisistaan ja arvioinnin periaatteita ja arvioinnista päättämistä täsmennetään.

• Oppimisen arviointi on pääsääntöisesti sanallista, mutta se voi olla myös numeerista.

• Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat ovat käytössä osaamisen arvioinnissa.

• Tutkinnon osan arvosana annetaan osaamisen arvioinnin perusteella.

TUTKE 2: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • Tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen

osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty

• Oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi hakemuksesta (esitettävä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys).

• Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain.

Opinnollistaminen työpajoilla 2015-kysely

Opinnollistaminen työpajoilla 2015-kysely • TPY ja Ammattiosaamista välityömarkkinoilla –hanke

toteuttavat oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistamiseen liittyvän kyselyn helmi-maaliskuussa 2015

• Kysely lähetetty 223 TPY:n jäsenorganisaatioille Manner-Suomessa

• Tulokset koostettu 7.3.2015 tilanteen mukaan. Vastausaikaa jatkettu 19.3. saakka

• Vastausprosentti 7.3. oli 38,1%, joten esitettävät tulokset ovat alustavia (=välisummaus) eli suuntaa antavia eikä vielä yleistettäviä.

Oppimisympäristön tunnistamisen nykytilanne organisaatiossa

• 49% vastanneista jossain määrin tunnistettuja

• Suurimmat ongelmat/esteet: • Henkilöstö ja aikaresurssit

• Työhön tarvittavan tuen saaminen

Oppimisympäristön tunnistaminen (n=42) • omatoimisesti, ilman ulkopuoleista apua, 21 % vastaajista

• tunnistamisen tukena on ollut hanke, 31 % vastaajista

• tunnistamisen tukena on ollut oppilaitos/oppilaitoksia, 31 % vastaajista

• tunnistamisen tukena on ollut hanke ja oppilaitos/oppilaitoksia, vastaajista 16 %

• Apuna voi olla myös toinen työpaja tai yritys

• Oppilaitosyhteistyötä tekee 75% vastanneista

Käytössä olevat opinnollistamistyökalut (n=41) • OSSUT , 37 %

• osaamiskartta, 20 %

• osaamistodistus, 71 %

• oppimisympäristön tunnistamisraportti, 41 %

• muu, 24 %

• ei työkaluja, 10 %

• 71% vastaajista käyttää 2-3 työkalua

Tunnistetut osaamisalat

• Kaikilla listauksessa olleilla aloilla voidaan tunnistaa osaamista

Yleisimmät tunnistetut alat:

• Puuala 49%

• KÄTA 44%

• Hotelli- ravintola ja catering (41%)

• Vaatetus- ja tekstiiliala (39%)

• Pintakäsittelyala (37%)

Osaamistodistusten antaminen

Osaamistodistuksista saatu palaute (n=39) • Kokonaisuudessaan annetusta palautteesta 98,5 %

on ollut pääosin positiivista tai enemmän positiivista.

• Palautetta on saatu erityisesti

– valmentautujilta (75 % vastaajista)

– oppilaitoksilta (56 % vastaajista).

• Työnantajien tai muiden tahojen antama palaute oli myöskin pääosin positiivista.

• Muina palautetta antaneina tahoina mainittiin mm. TE-toimistot ja muut palveluihin ohjaavat tahot.

Valtakunnallisten mallien käyttö (n=41)

• Valtakunnallisen mallin mukaisia osaamistodistuksia kirjoittaa 29 % vastanneista organisaatioista.

• 32 % on laatinut mallin mukaisen tunnistamisraportin.

• 37 % vastanneista organisaatioista on siirtymässä valtakunnallisten mallien käyttöön.

• 10 % vastanneista toteaa, etteivät tunne valtakunnallisia malleja.

Opinnollistamisen hyödyt(n=40)

Organisaatiolle:

• 85% laadun kehittämisessä

– paljon hyötyä (43%),

– jonkin verran hyötyä (43%)

• 93% parantaa työn arvostusta sidosryhmissä

– paljon (40%)

– jonkin verran (53%).

Opinnollistamisen hyödyt(n=40)

Valmentautujalle

• 100% opiskelumotivaation heräämisessä

– Erittäin paljon hyötyä (23%),

– Paljon hyötyä (38%)

• 67% opintoihin siirryttäessä

• 72% Itsetunnon kohentumisessa

– Erittäin paljon (26%)

– Paljon (46%)

Opinnollistamiskysely: Yhteenveto

• 75% kyselyyn vastaajista arvioi opinnollistamisen sopineen erittäin hyvin tai hyvin organisaationsa käytäntöihin vain 2% arvioi, ettei toiminta ole ollut omaan organisaatioon soveltuvaa.

• Mahdollisina ongelmina opinnollistamisen toteuttamisessa pidetään resurssien puutetta ja mahdollista henkilöstön vaihtumista.

Opinnollistamiskysely: Yhteenveto

• Opinnollistamisen edelleen kehittämistä organisaatiossaan pitää tärkeänä 95 % vastaajista.

Toiveeksi ilmoitetaan

• uusien alojen opinnollistaminen

• valtakunnallisten mallien käyttöönotto

• laajemman valmentajajoukon kouluttaminen

• nykyisten käytäntöjen päivittäminen

• vertaiskehittäminen.

"En koskaan opeta oppilaitani. Yritän vain luoda heille

olosuhteet, joissa he voivat oppia."

- Albert Einstein

Kiitos

Pia-Leena Salo projektityöntekijä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke p. 040 661 4720 pia-leena.salo@bovallius.fi Bovallius-ammattiopisto, Jyväskylä