työntekijä alustataloudessa

6·2017

Työntekijä alustataloudessaKatsaus kansainväliseen kirjallisuuteen

Joulukuu 2017 Lisätiedot:Riitta [email protected] 020 774 000

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

korkeakouluharjoittelija Anna Veirto

SISÄLTÖ

MIKÄ IHMEEN ALUSTATALOUS? ....................................................................... 3

Alustatyön tyypit ..................................................................................................... 4 ”Cloud work” eli pilvityö ................................................................................................. 4 Keikkatyö ........................................................................................................................ 6

Esimerkkejä alustatalouden yrityksistä ................................................................... 7 Uber ................................................................................................................................ 7 Amazon Mechanical Turk ............................................................................................... 7 Foodora, Wolt ja muut ruuankuljetuspalvelut ............................................................... 7 Siivous- ja kotipalvelut .................................................................................................... 7 Myyntiä ja vuokraamista ................................................................................................ 7

ALUSTATALOUDESSA TEHDÄÄN TYÖTÄ ............................................................ 9 ALUSTATALOUDEN KOKO ON MYSTEERI ........................................................ 11

Suomeenkin se on jo rantautunut ........................................................................ 13

TYÖNTEKIJÖITÄ VAI ITSENSÄTYÖLLISTÄJIÄ? ................................................... 14 TULOT PIENIÄ JA EPÄVARMOJA ..................................................................... 19 KUKA MAKSAA SOSIAALITURVAN? ................................................................ 25 KUKA VALVOO TYÖNTEKIJÄN ETUJA? ............................................................. 28 VALVONTAA JA KONTROLLIA ......................................................................... 31

Alustatyöntekijöiden hallinta ................................................................................ 31 Alustojen läpinäkymättömyys ............................................................................... 32 Luokittelu- ja arviointijärjestelmät ........................................................................ 33 Miten valittaa epäoikeudenmukaisuudesta? ....................................................... 34 Syrjintä alustoilla ja algoritmeilla .......................................................................... 35

TIETOTEKNIIKKATAIDOT JA OSAAMINEN ........................................................ 39 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN MAHDOLLISUUDET ........................................... 41 LÄHDELUETTELO ............................................................................................ 44

2 SAK – Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen

SAK – Työntekijä alustataloudessa 3

MIKÄ IHMEEN ALUSTATALOUS? ”Ennen internetiä oli todella vaikeaa löytää ihmisiä työskentelemään sinulle kymmenen minuuttia ja erottaa heidät 10 minuutin jälkeen. Mutta teknologian avulla voit todella löytää tällaisia ihmisiä, maksaa heille pienen summan rahaa ja päästä heistä eroon heti kun et enää tarvitse heitä.”1

– Crowdflower-alustan toimitusjohtaja Lukas Biewald

Alustataloudesta, jakamistaloudesta, keikkataloudesta ja muista samaa tarkoitta-vista sanoista puhutaan paljon eri puolilla maailmaa. Ilmiötä, joka on uusi ja jatku-vasti laajentuva, yritetään määritellä ja kuvailla monelta eri kannalta. Alustatalous, jakamistalous, tai millä ikinä ilmiötä halutaankin kutsua, jakaa mielipiteitä. Lähes-tymistapaa hakevat kaikki digitalisaatiosta ja työnteosta kiinnostuneet tahot aina kansainvälisistä järjestöistä valtioihin, työnantajajärjestöistä työntekijäjärjestöihin ja yksittäisiin ihmisiin.

Tässä muistiossa keskitytään erityisesti työhön alustataloudessa. Alustataloudessa on erilaisia työtehtäviä ja työntekemisen muotoja, joista osa on niin sanotusti pe-rinteisiä töitä, kuten siivoamista tai kääntämistä. Alustataloudessa työtä ei suoriteta välttämättä työnantajan palveluksessa, sillä useat alustat eivät suostu työnantajiksi vaan pitävät rooliaan vain markkinapaikkana, jolla asiakas ja alustatyöntekijä löy-tävät toisensa ja sopivat keikoista. Keikkatyö ja itsensä työllistäminen eivät ole uusia ilmiöitä, mutta kehittynyt teknologia ja internetin välityksellä toimivat alustat laa-jentavat niiden toimintaa ja aluetta tavalla, joka muuttaa työtä, työn tekemistä ja alustojen toimialan luonnetta huomattavasti.2

Alustatalouden työt ovat usein lyhyitä keikkoja tai yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat ennen saattaneet muodostaa isompia kokonaisuuksia ja olla yhden ihmisen vas-tuulla. Töitä tehdään epäsäännöllisesti ja kysynnällä on suuri rooli töiden löytymi-sessä: Mitä enemmän on kysyntää, sitä enemmän alustatyöntekijällä on töitä. Jos asiakkaita ei ole, silloin alustatyöntekijöillä ei ole töitä eivätkä he monen alustan nykyisellä mallilla saa silloin myöskään palkkaa. Alustatyöntekijät ja asiakkaat löy-tävät toisensa alustan välityksellä internet-sivulla tai sovelluksella erittäin nopeasti, jopa minuuttien sisällä työn tehtäväksi ilmaantumisesta3.

1 Marvit, Moshe (2014): ”How Crowdworkers became the ghosts in the Digital Machine.” The Nation Magazine. Saatavilla <https://www.thenation.com/article/how-crowdworkers-became-ghosts-digital-machine/>. 2 House of Commons: Work and Pensions Committee: ”Self-employment and the gig economy”. Thirteenth Report of Session 2016-17. Saatavilla <https://www.publications.par-liament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmworpen/847/847.pdf>. Sivu 1. 3 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 3.


Alustatalouteen keskeisesti liittyvien käsitteiden joukko on ilmiön uutuudesta joh-tuen moninainen ja käsitteitä saattaa olla vaikea erotella toisistaan. Käsitteitä käy-tetään myös sekaisin riippuen siitä, mitä näkökulmaa halutaan korostaa. Seuraa-vassa määritellään alustataloutta ja sen alakäsitteitä mahdollisimman selkeästi:

Alustatalous tarkoittaa digitaalisia, netin välityksellä toimivia alustoja, joita voi-daan pitää myös eräänlaisina markkinapaikkoina. Alustoja voi olla esimerkiksi in-ternetissä nettisivuna tai puhelimessa sovelluksena. Alustataloudessa työn tekijä ja työn antaja/ tilaaja voivat olla toisistaan sekä maantieteellisesti että ajallisesti erit-täin kaukana4. Alustatalous on kattokäsite allaan toimiville ilmiöille, joihin kuulu-vat esimerkiksi jakamistalous, keikkatalous ja pilvityö.

Jakamistaloudessa/yhteistyötaloudessa (sharing economy/collaborative economy) ihmiset jakavat esimerkiksi omaisuuttaan, voimavarojaan, taitojaan ja aikaansa online-alustoilla. Online-alustat luovat väliaikaisen markkinapaikan, jossa resursseja (tavaroita, aikaa, matkaa) voidaan jakaa korvauksetta tai asetettua kor-vausta vastaan. Maailmalla ja Suomessa puhutaan usein jakamistaloudesta, mutta tosiasiassa alustatalous kuvaa työntekoa ja työntekemisen luonnetta osuvammin. Jakamistaloudessa palveluita voidaan jakaa myös ilman korvausta, mutta suurem-mat ongelmat liittyvät juuri korvaukselliseen palveluiden välittämiseen ja varsinkin työntekemiseen. Jakamistalous-termin käytöllä poistetaan alustojen vastuu ja vel-vollisuus niillä harjoitettavasta toiminnasta ja alustatyöntekijöistä huolehtimisesta.

Alustatyön tyypit

”Cloud work” eli pilvityö

”Cloud work” on netissä alustan välityksellä tehtävää työtä. Työ ei näin ollen vaadi missään vaiheessa fyysistä kontaktia työn tilaajan ja tekijän välillä. Netissä on tar-jolla erilaisia alustoja riippuen siitä, minkälaista työtä halutaan tehtävän ja minkä-lainen tekijä työlle halutaan. Jos työlle halutaan itse valita tietty henkilö useiden ih-misten joukosta (yksityishenkilö), puhutaan yleisestä palvelutyöstä tai freelancer-

4 SWiPE-konsortio (2016): Fiksu työ alustatalouden aikakaudella.


alustoista. Jos taas työtehtävän voi valita joukosta kuka tahansa, tosin asiakkaan rajaamilla ehdoilla, on kyseessä joko klikkaustyö tai suunnittelukilpailutyö. Pilvi-työn määrä kasvoi viimeisen vuoden aikana 16 prosenttia5 ja 40 prosentilla jouk-koistettujen alustojen alustatyöntekijöistä alustatyö on heidän päätulonlähteensä.6

Freelance-alustoilla tai yleisiä palvelutöitä tarjoavilla alustoilla työn tilaajat (alus-tan asiakkaat) etsivät yksittäiseen työtehtävään yksittäistä henkilöä tämän kykyjen ja aikaisempien arvioiden perusteella tekemään työn. Työtehtävät voidaan suorittaa missä päin maailmaa ja mihin kellonaikaan tahansa. Ainoat vaatimukset ovat riit-tävän nopea laajakaista ja toimiva tietokone. Työt, joita freelancer-alustoilla tarjo-taan, ovat hyvin moninaisia. Yleensä ne ovat kuitenkin suhteellisen monimutkaisia ja teknisiä sekä vaativat niitä tekeviltä henkilöiltä erityisiä taitoja. Freelance-alus-toille ilmoittautuminen on yleensä ilmaista alustatyöntekijälle, kun taas töiden ti-laajat joutuvat maksamaan valmiista töistä 10–20 prosentin välityspalkkion alus-talla. Työtehtävistä maksettava yksittäinen palkkio on yleensä kohtuullinen.7

Klikkaustyössä tehdään paljon pieniä, toistoja vaativia työtehtäviä. Työtehtäviin ei vaadita juuri mitään taitoja, ja sen takia niiden tekijät ovat helposti korvattavissa. Klikkaustyössä alustatyöntekijät valitsevat itse työtehtävät asiakkaiden ilmoitusten kautta. Asiakas voi määritellä alustatyöntekijälle vaatimuksia, esimerkiksi maan tai sijoituksen ja arviot. Työtä kutsutaan ”crowdworkiksi” eli joukkoistetuksi työksi, koska alustatyöntekijöitä on valtavasti ja he työskentelevät anonyymisti. Lisäksi monet työtehtävistä ovat sellaisia, että ne tullaan todennäköisesti automatisoimaan tulevaisuudessa. Monestikaan internetissä työskentelijöiden tekemistä töistä ei huomaa, että ne ovat oikeasti ihmisen tekemiä, vaan niitä luullaan tietokoneen te-kemäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi puhutun tekstin kääntäminen, pienten asioiden ohjelmointi, tuotteiden lajittelu ja tunneanalyysit. Klikkaustyötä tekevät saattavat myös tarkastaa sosiaalisen median sisältöjä, joten he saattavat nähdä hyvin väkival-taista tai muutoin epämiellyttävää sisältöä.8

Suunnittelukilpailutyö on suurelta osin graafista suunnittelua, mutta myös nettisi-vujen tekemistä tai erilaisia innovaatioprojekteja. Asiakas laittaa haluamansa suun-nittelutyön alustalle, johon alustatyöntekijät voivat vastata tekemälle sen ja lähettä-mällä alustan kautta asiakkaalle. Yleensä kuitenkin vain yksi vastanneista voi voittaa suunnittelutyön ja saada siitä palkan. Muille suunnittelutyöhön vastanneille teh-dystä työstä ei jää mitään käteen, koska työ on tehty yhtä firmaa varten, jolloin sitä ei voi käyttää uudestaan. Asiakas ei saa tekijänoikeuksia muihin kuin maksamaansa työhön, mutta hän saa ilmaiseksi arvokasta informaatiota muista ideoista, joita hän voi käyttää esimerkiksi tulevaisuuden projekteihin.9 Kaikki suunnittelukilpailutyö

5 Lehdonvirta, Vili (2017): ”The online gig-economy grew 26% over the past year”. Blogi. The iLabour Project. Oxford Internet Institute. Saatavilla <http://ilabour.oii.ox.ac.uk/the-online-gig-economy-grew-26-over-the-past-year/>. 6 Berg, Janine (2017): An ineffiecient (and unfair) technological revolution. LO Conference, Co-penhagen, Denmark. 7 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 14. 8 Mt. Sivu 15-16. 9 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 16-18.


ei ole ongelmallista, vaan esimerkiksi yrityksien sisällä työntekijöiden välillä käytä-vät suunnittelukilpailut saattavat luoda uusia, hedelmällisiä ideoita.

Keikkatyö

Keikkataloudella (gig economy) tarkoitetaan työtä, jota tehdään alustan välityk-sellä fyysisesti jossain paikassa. Alusta yhdistää asiakkaan ja alustatyöntekijän sekä määrää minne ja milloin alustatyöntekijän on mentävä. Työtehtävät jaetaan ja so-vitaan alustalla. Asiakas ja alustatyöntekijä kohtaavat fyysisesti tilauksen tai tehtä-vän hyväksymisen jälkeen. Keikkataloudessa saadut ansiot koostuvat yksittäisistä keikoista tai projekteista saaduista palkoista kuukausipalkan sijaan. Palkkio teh-dystä työstä maksetaan myös alustan välityksellä.

Yleisimpiä töitä keikkataloudessa ovat erilaiset kotitaloustyöt, henkilöiden kuljetta-minen ja lähettipalvelut. Näissä yksi henkilö tekee aina yhden keikan kerrallaan ja samaa keikkaa ei toisteta uudestaan. Jos taas kuka tahansa alustaa tai sovellusta käyttävästä joukosta voi valita tehdä työn, puhutaan ”mini”töistä. ”Mini”työt ovat fyysiseen paikkaan sidottuja, mutta ne voi tehdä kuka tahansa ja milloin tahansa. Minitöissä voidaan esimerkiksi arvioida kaupan palvelua tai ottaa kuvia tietyn tuot-teen sijoittelusta sovelluksen kautta.10

10 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 16.


Esimerkkejä alustatalouden yrityksistä

Uber

Tunnetuin alusta lienee kuljetuspalveluita (taksipalveluita) tarjoava Uber. Uber on puhelimessa toimiva sovellus, jonka kautta käyttäjä voi tilata itselleen autokyydin paikasta A paikkaan B. Maksu suoritetaan sovelluksen välityksellä.

Osa maista on kieltänyt Uberin toiminnan. Helsinkiin Uber rantautui marras-kuussa 2014, ja täälläkin sen toiminta liikkuu lain rajapinnassa: liikenne- ja viestin-täministeriö on linjannut, että matkustajien kuljettaminen rahaa vastaan ilman tak-silupaa ja asianmukaista pätevyyttä ei ole laillista. Tämä kuitenkin muuttuu kesällä 2018, ja Uber onkin ilmoittanut jäädyttävänsä toimintansa siihen asti.

Amazon Mechanical Turk

Nettisivustolla ihmiset voivat tehdä pieniä tehtäviä, joista osaa tietokoneet eivät vielä kykene tekemään. Asiakas laittaa sivuille ilmoituksen työstä, kuten paitojen lajittelusta värin mukaan tai informaation keräämistä, ja alustatyöntekijä valitsee työn nettisivuilta. Työstä saatavat palkkiot ovat hyvin pieniä ja asiakkaan tarvitsee maksaa työstä vain, jos on tyytyväinen lopputulokseen. Tätä kutsutaan myös ”klik-kityöksi”, koska se edellyttää paljon hiiren klikkailua.

Foodora, Wolt ja muut ruuankuljetuspalvelut

Ruuankuljetuspalvelut ovat Suomessa näkyvin osa työstä alustataloudessa. Asiakas tilaa ravintola-annokset nettialustan kautta ravintolasta, polkupyörälähetti hakee ne ravintolasta ja kuljettaa tilaajalle kotiin.

Siivous- ja kotipalvelut

TaskRabbit tarjoaa markkinapaikan, jossa freelancereiksi kutsutut alustatyönteki-jät ja kotitöiden tekijää tarvitsevat asiakkaat voivat kohdata. Palvelusta löytyy esi-merkiksi siivoamista, muuttoa, tavaroiden kuljetusta ja kodin korjaustöitä tekeviä henkilöitä.

Moppicom tarjoaa erilaisia siivouspalveluja Suomessa. Alustatyöntekijöitä pidetään itsensä työllistäjinä.

Care.com on kotipalveluja, kuten henkilökohtaista avustamista tai koiran hoita-mista, välittävä nettisivusto. Palvelu toimii myös Suomessa. Sekä asiakkaat että alus-tatyöntekijät luovat sivustolle profiilin. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä alustatyön-tekijöihin hankkimalla Premium-jäsenyyden. Työnhakijat saavat käyttää palvelua maksutta ja heitä pidetään ”itsenäisinä palveluntarjoajina”.

Myyntiä ja vuokraamista

Huuto.fi/Tori.fi ovat Tavaroiden ja asuntojen myymisen ja vuokraamisen markki-napaikoiksi tarkoitettuja alustoja ja osa jakamistaloutta. Ne eivät ole työalustoja,


koska tulot on sidottu myyjän hallussa olevaan tavaraan ja sen myymisestä tai vuok-raamisesta saatavaan hintaan.

AirBnb on asuntojen, usein lyhytaikaiseen, vuokraamiseen tarkoitettu nettisivusto. Alustan kautta ihmiset voivat ilmoittaa koko kotinsa tai yhden huoneensa vuokrat-tavaksi, lyhyeksi tai vähän pidemmäksi aikaa. Yleensä asiakkaat käyttävät AirBnb:tä matkojen aikaisena majoituspalveluna hotellien sijasta. Nykyään palvelun kautta voi ostaa myös elämyksiä.


ALUSTATALOUDESSA TEHDÄÄN TYÖTÄ ”Tuntuu siltä kuin olisin sotilas jättimäisessä ruokashakkipelissä. Kuninkaat ja ku-ningattaret ovat suojattuja, ja minut on lähetetty ulos tuulen teurastettavaksi.”

–Deliveroo-kuski

Alustataloutta ei välttämättä tunnisteta kunnolla työksi, koska siitä on tällä hetkellä vielä monia eri määritelmiä ja käytetään monenlaisia termejä. Työnteosta ja siitä saatavasta palkkiosta saatetaan käyttää sanoja ”ekstraraha”, ”kaljaraha”, ”keikat”, ”kuskit” yms. Alustatöistä ei kuitenkaan pidä antaa kuvaa ainoastaan harrastuk-sena, sillä alustataloudenkin työ on työtä ja ihmiset saavat siitä toimeentulonsa tai ainakin osan siitä. Vääränlainen terminologia hämärtää ongelmien mittakaavan ja sysää vastuun väärille tahoille. Terminologian käytöllä saatetaan yrittää salata työn todellista luonnetta siitä, että aikaisemmin yhden ison kokonaisuuden työ on pil-kottu pienempiin osiin. Pienempiin osiin pilkkominen ei kuitenkaan poista sitä, että pilkottu osakin on työtä.

Virallisemmin alustataloudesta puhuttaessa käytetään useasti termiä ”jakamista-lous”. Sen käyttö antaa kuitenkin väärän kuvan ilmiöstä, koska esimerkiksi työn te-keminen alustoilla ei ole ajan jakamista. Jakaminen viittaa ilmaiseen saamiseen tai antamiseen, ja esimerkiksi Foodora-kuski ei ole antamassa aikaansa ruuan kulje-tukseen, hän tekee töitä. Osa alustoista onkin yrityksiä, joiden tehtävä on saada voit-toa tarjoamalla tuotteitaan ja/tai palvelujaan. Alustayrityksillä on huomattavasti pa-rempi asema verrattuna työskentelijöihin, jolloin työnteon suhde ei ole tasavertai-nen tai vastavuoroiseen toimintaan perustuva. Alustataloudessa on toki myös tava-roiden kierrättämiseen perustuvia alustoja, kuten esimerkiksi tori.fi.

Alustatalous voi muodostaa uhkan hyvinvointivaltiolle, jos sitä ei kohdata oikein. Liian yltiöpositiivinen, mutta toisaalta myös yltiönegatiivinen ajattelu, vääristää mielikuvia ja tulevaisuuden odotuksia. Suomessakin on tahoja, jotka olettavat tek-nologian ratkaisevan kaiken, ja työehtojakin ollaan valmiita heikentämään, jotta yritykset saisivat enemmän kasvua ja voittoa. Joidenkin ihmisten asenteet tuloero-jen ja eriarvoisuuden kasvua kohtaan ovat säälimättömiä. Kokoaikaisen työn näh-dään palkitsevan lahjakkaat, ja sitä pidetään hyväksyttävä, että osa yhteiskunnasta tekee työviikkonsa eri työnantajille lyhyillä, vähäpalkkaisilla keikoilla, joista ei saa kunnon toimeentuloa. Yltiönegatiivinen ajattelukaan ei ole hyvästä, koska se estää uudet digitalisaatiosta syntyvät mahdollisuudet ja pienentää mahdollisuutta löytää toimivia ratkaisuja. Digitalisaatio ja alustatalous eivät ole luonnonlakeja, jotka vain syntyvät tyhjästä, ja joihin ihmiset eivät voi vaikuttaa.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on Euroopan parlamentin mietinnössä todennut, että Euroopan komission tulisi varmistaa yhteneväisen terminologian käyttö ja alustalouden vaikuttavan objektiivisimmalta termiltä, joka kuvaa ilmiötä . Myös muut pohjoismaiset ammattiyhdistysliikkeet ovat kritisoineet termin ”jaka-mistalous” käyttöä, koska siitä syntyy liian positiivinen mielikuva ja se ei kuvasta alustojen moninaista joukkoa vaan synnyttää yksipuolisen kuvan, ja ehdottaneet sen sijaan puhuttavaksi ”alustataloutta .


Alustatalouteen kohdistuvan lähestymistavan pitää olla kriittinen, mutta ratkaisu-keskeinen. Liian negatiivinen suhtautuminen vähentää mahdollisuutta tehdä yh-teistyötä muiden toimijoiden kanssa, kun taas liian positiivinen suhtautuminen ei auta havaitsemaan ongelmia. Frankfurt Paper:issa painotetaan relevanttien tahojen, kuten valtioiden, ammattijärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja alustojen, yhteistyötä, jolloin päätökset olisivat kestävämpiä ja niillä olisi laajempi perusta. Näin saataisiin myös enemmän tietoa alustojen ja niillä työn tekemisen vaikutuksista yhteiskun-taan, sillä ongelmien tunnistaminen ja ratkaisu vaativat oikeanlaista ja täsmällistä tietoa. Luovuttamalla omia tietojaan alustatkin saisivat käyttöönsä tärkeää tietoa toimintaympäristönsä kehittämiseen ja toimintansa jatkuvuuden takaamiseen. Rat-kaisujen suuntaaminen pelkästään alustatalouteen tai nykyhetkeen ei kuitenkaan riitä, vaan alustatalous pitäisi nähdä osana työn muutoksen suurempaa kokonai-suutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi epätyypilliset työsuhteet. Periaatteena tu-lisi olla, ettei yhteiskunta jakaudu enempää, sillä se toisi vain harvoja voittajia, mutta monia häviäjiä.


ALUSTATALOUDEN KOKO ON MYSTEERI Kukaan ei tiedä vielä tarkasti, kuinka suuri alustatalous on kokonaisuudessaan ja kuinka paljon ihmisiä alustojen välityksellä työskentelee. Kokonaiskuvan hahmot-tamista vaikeuttaa, etteivät ihmiset aina koe alustojen kautta tehtävää työtä varsi-naiseksi työnteoksi vaan lisärahaa tuovaksi harrastuksena, koska se ei välttämättä muodosta heidän koko toimeentuloaan. Alustat ovat joskus haluttomia kertomaan tietojaan, ja vaikka tiedot käyttäjistä olisivat julkisia, osa laskuissa mukana olevista on saattanut käyttää alustaa vain kerran tai useaa alustaa samanaikaisesti. Alustata-lous ei näy välttämättä vielä tilastoissa ja ilmiön jatkuva kehittyminen ja laajenemi-nen tekevät tarkan koon laskemisen hankalaksi. Valistuneita arvauksia ja laskelmia on kuitenkin esitetty.

Rebecca Smithin ja Sarah Lebersteinin syksyllä 2015 julkaisema taulukko esittelee 11 ison alustatalousyhtiön työvoiman kokoa. Kansainvälisesti toimivia alustoja tau-lukossa ovat Uber, TaskRabbit, Care.com, Amazon Mechanical Turk, Crowdflo-wer, Crowdsource ja Clickworker. Työvoiman määrä jokaisella alustalla oli huo-mattavan suuri: Crowdsourcella, jonka työvoima oli taulukossa olevista yhtiöistä suurin, oli kahdeksan miljoonaa alustatyöntekijää ja TaskRabbitilla, joka oli taulu-kon kansainvälisistä yhtiöistä työvoimaltaan pienin, oli 30 000 alustatyöntekijää. Uberin työvoiman kooksi arvioitiin 160 000 kuljettajaa ja Suomessakin toimivalla care.com:illa on 6,6 miljoonaa alustatyöntekijä maailmanlaajuisesti.11 Alustayritys-ten työvoiman koko muuttuu jatkuvasti, eli vuonna 2015 julkaistut laskelmat tuskin pitävät enää paikkaansa. Osa alustatyöntekijöistä saattaa myös tehdä töitä useam-man alustan kautta ja osa on saattanut kokeilla alustaa vain kerran, mutta edellä esitetyt luvut antavat osviittaa, kuinka suuresta ilmiöstä puhutaan maailmanlaajui-sesti.

11 Smith, Rebecca & Sarah Leberstein (2015): ”Rights on Demand: Ensuring Workplace Standards and Worker Security In the On-Demand Economy”. Sivu 3.


Yhdysvaltalaisen Freelancers Unionin tutkimuksen mukaan pelkästään Yhdysval-loissa on 53 miljoonaa ihmistä, jotka ovat työskennelleet freelancereina viimeisen 12 kuukauden aikana jossain vaiheessa. Heistä 40 prosenttia (21,1 miljoonaa) työs-kentelee ”itsenäisinä sopijoina”. ”Itsenäisillä sopijoilla” ei ole työnantajaa, vaan he tekevät freelancerina määräaikaisia tai täydentäviä töitä projektista toiseen.12 Heitä kaikkia ei kuitenkaan voida pitää alustatyöntekijöinä, koska freelancetyötä on ollut olemassa jo kauan ennen alustatalouden nousua. Lukumäärät antavat kuitenkin jo-tain tietoa siitä, minkä kokoluokan suuruudesta ilman pysyvää työsopimusta ja työnantajaa työskentelevistä ihmisistä puhutaan pelkästään Yhdysvalloista.

EU:n tasolla noin 35 prosenttia ihmisistä on tietoisia jakamistaloudesta13 ja 20 pro-senttia on osallistunut sen toimintaan. Ranskassa vastaajista noin 30 prosenttia oli käyttänyt alustojen palveluita joko kuukausittain tai kerran muutamassa kuukau-dessa ja noin 45 prosenttia oli kuullut alustoista.14 Iso-Britanniassa taas arvioidaan olevan viisi miljoonaa itsensä työllistäjää. Luku vastaa 15 prosenttia työvoimasta ja on kasvanut nopeasti edeltävistä mittauksista.15 Saksassa arvioidaan olevan yli mil-joona klikki- ja pilvityöntekijää16. Myös kaikissa Pohjoismaissa itsensä työllistäjien määrä on kasvanut, mutta kasvu ei välttämättä johdu alustatalouden kasvusta, koska lukumäärä on noussut jo ennen alustataloutta. Kuitenkin Norjassa 10 pro-senttia on sanonut työskentelevänsä joskus alustoilla, kaksi prosenttia viikoittain ja yksi prosentti kuukausittain. Ruotsalaisista vastaavasti 12 prosenttia työskentelee joskus alustalla ja neljällä prosentilla alustatyö on kuukausittaista.17

12 Freelancers Union & Elance oDesk: ”Freelancing in America: A National Survey of the New Workforce”. Sivu 3. 13 Jakamistaloudella tarkoitetaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa suunnilleen samaa kuin tässä muistiossa alustataloudella, ja sen sisältämät palvelut ovat niitä, joita alustataloudessa voi-daan tuottaa, kuten esimerkiksi kääntämistä, kuljettamista (esim. Uber), siivoamista, kodin lyhytai-kaista vuokrausta ja joukkorahoitusta. 14 Flash Eubarometer 438 (2016): ”The Use of Collaborative Platform”. Saatavilla <https://data.europa.eu/euodp/fi/data/dataset/S2112_438_ENG>. 15 House of Commons: Work and Pensions Committee: ”Self-employment and the gig economy”. Thirteenth Report of Session 2016-17. Saatavilla <https://www.publications.par-liament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmworpen/847/847.pdf>. Sivu 3. 16 SAK (2016): ”Mahdollisuuksien aika - Hyvä työ digiajassa”. Saatavilla <https://www.sak.fi/ai-neistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/mahdollisuuksien-aika-hyva-tyo-digiajassa-2016-06-03>. Sivu 4. 17 Jon Erik D lvik & Kristin Jesnes (2017): ”Nordic labour markets and the sharing economy – Report from a pilot project.” Nordic Council of Ministers. TemaNord 2017:508. Sivu 23.


Suomeenkin se on jo rantautunut

Alustatalous on selvästi osa Suomen palvelutuotantoa ja työmarkkinoita. Jo aikai-semmin mainitussa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa kerrotaan noin kah-deksan prosenttia suomalaisista käyttäneen vähintään kerran jakamistaloudessa toimivien alustoiden palveluita. Noin 30 prosenttia suomalaisista oli tietoisia alus-tojen palveluista, mutta ei ollut käyttänyt niitä. Kysyttäessä, kuinka moni oli itse tarjonnut palveluita alustan kautta, vastaajista suunnilleen 40 prosenttia oli tehnyt näin kuukausittain tai kerran muutamassa kuukaudessa. Suomen lukema oli kor-kein mainituista EU-maista. Suomessa oli vuonna 2016 arviolta 30 000 ”yksittäistä palveluntarjoajaa” eli osapuolta, joka tarjoaa jotain resurssia (esim. ruuankuljetusta, asunnonvuokrausta matkustajille).18

On arvioitu, että Suomessa 80 prosenttia on työntekijöitä ja 20 prosenttia työsuh-teen ulkopuolella19. Alustatalouden työt kuuluvat jälkimmäiseen viidesosaan, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni todellisuudessa tekee juuri alustatalouden töitä. Itsensä työllistäjien määrä on Suomessa kasvanut vuoteen 1996 verrattuna, mutta suuri osa kasvusta on tapahtunut ennen alustatalouden ilmaantumista20. Suomeen muutok-set tulevat kuitenkin viiveellä, ja jos muiden Pohjoismaiden ja maailman trendiä on seuraaminen, alustatyöntekijöiden määrä tulee lisääntymään Suomessakin.

18 Työ- ja Elinkeinoministeriö (2017): ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kasvunäkymät”. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2017. Sivu 17. 19 Blåfield, Ville (2017) ”Uusi työ – Uudet duunarit: Keskusteluja työn muutoksesta”. Ilmpulsseja 2017. Kaleveri Sorsa Säätiö. Sivu 1. 20 Saloniemi, Antti (2017): Finland. Artikkelissa “Nordic Working Papers - Nordic labour markets and the sharing economy: National background results”. Sivu 24.


TYÖNTEKIJÖITÄ VAI ITSENSÄTYÖLLISTÄJIÄ? ”Iso-Britanniassa ruuankuljetusalusta Deliveroo vaatii ruokaläheteiltä seitse-mänsivuisen sopimuksen allekirjoittamista ennen ruokalähettinä aloittamista. Sopimuksessa lähettiä vaaditaan nimeämään etukäteen päivät, joina hän voi seuraavina viikkoina tehdä töitä, ja käsketään ilmoittamaan Deliveroolla heti, jos nimetyt päivät eivät sovikaan. Deliveroolla on mahdollisuus estää lähetin pääsyn sovellukseen, mikäli hän ei noudata sopimuksessa kerrottuja ehtoja tai tee töitä ilmoittaminaan päivinä aktiivisesti eli kirjaudu sovellukseen säännöllisesti ja hy-väksy sieltä tulevia kuljetuspyyntöjä. Kuljetusten aikana kuljettajalla täytyy olla mukanaan hyvin ladattu iPhone tai Android –älypuhelin ja hänen täytyy pitää yl-lään Deliveroolta 150 punnan vakuutta vastaan lainattuja varusteita. Delive-roolla on oikeus irtisanoa kuljettajan kanssa tehty sopimus, jos kuljettajan puo-lelta aiheutuu materiaalinen tai muuten vakava rikkomus. Kaikesta tästä huoli-matta kuljettaja on itsensä työllistäjänä.”21

Yksi suurimmista alustatalouteen liittyvistä ongelmista kiteytyy kysymykseen, ovatko alustojen kautta työskentelevät työntekijöitä vai itsensä työllistäjiä. Työnte-kijöillä on tiettyjä lakiin perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajaa koh-taan, kun taas itsensä työllistäjät tarjoavat palveluitaan muille tahoille omilla eh-doillaan. Itsensä työllistäjät omistavat työvälineet, voivat itse päättää työajoistaan ja miten he suorittavat työn.22 Alustayritykset luokittelevat usein alustatyöntekijät it-sensä työllistäjiksi, koska itsensä työllistäjien sanotaan voivan tehdä töitä joustavasti ja se on yksi tärkeimmistä elementeistä työn tekemisessä alustalla.

Osa alustoista kohtelee alustatyöntekijöitään itsensä työllistäjinä, koska se on hal-vempaa alustoille ja muodostaa merkittävän kilpailuedun perinteisiin yrityksiin verrattuna. Itsensä työllistäjät ovat vastuussa itse esimerkiksi sosiaaliturvamak-suista, vakuutuksista ja työvälineidensä huoltamisesta, kun taas perinteinen työn-antaja hoitaa samat työntekijöidensä puolesta. Esimerkiksi Iso-Britannian Work and Pensions -komitea on todennut joustavuuden olevan vain itsensä työllistäjien käytölle tekosyy, jonka varjolla alustayritykset siirtävät oman yritystoimintansa ris-kiä alustatyöntekijöiden kannettavaksi23.

”James Farrar oli ajanut Uberia vain kolme kuukautta, kun asiakas kävi hänen kimppuunsa Uberin ajon aikana. Poliisi halusi tutkia tapausta, mutta Uber vai-keutti tutkinnan eteenpäin viemistä: siltä vei 10 viikkoa yhteistyön aloittamiseen ja asiakkaan tietojen antamiseen. ”Tajusin ettei minulla ole mitään oikeuksia.

21 Deliveroo Scooter Contract. The Work and Pensions Committee – Self employment and the gig economy inquiry –publications: Written evidence. Saatavilla < http://www.parliament.uk/busi-ness/committees/committees-a-z/commons-select/work-and-pensions-committee/inquiries/par-liament-2015/self-employment-gig-economy-16-17/publications/>. 22 Todolí-Signes, Adrían (2017): ”The ’gig economy’: employee, self-employed or the need for spe-cial employment regulation”. Transfer: European Review of Labour and Research. 23:2. Sivu 197. 23 House of Commons: Work and Pensions Committee: ”Self-employment and the gig economy”. Thirteenth Report of Session 2016-17. sivu 13. Saatavilla <https://www.publications.par-liament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmworpen/847/847.pdf>. Sivu 3.


Uber kontrolloi kaikkea: Asiakastietoja, kuinka paljon saan laskuttaa, minkä mat-kustajan saan ottaa. Minä kannan kuitenkin kaiken riskin. Jos joudun kolariin, va-hingoitun tai kimppuuni hyökätään, minä olen kaikesta vastuussa. Jos Uber ei halua tehdä yhteistyötä, en itse voi tehdä asioille mitään”, James Farrar kertoi IBTimesUK:eille.”24

Rajanveto itsensä työllistäjän ja työntekijän välillä ei ole helppoa alustataloudessa. Määritelmien välillä sijaitsee harmaa alue, koska alustatalous uudella tavalla tekno-logiaa hyödyntävänä ei välttämättä sovellu työlakien määritelmään työnantajasta tai alustatyöntekijät työntekijöitä tai itsensä työllistäjiä koskeviin kategorioihin25. Monet alustat määrittelevätkin itsensä ”markkinapaikoiksi”, jossa ”kumppanit” eli alustatyöntekijät ja asiakkaat voivat kohdata. Lainsäädäntö luo epävarmuutta niin alustatyöntekijöille, alustoille kuin muillekin toimijoille, koska täyttä varmuutta alustatyöntekijöiden asemasta ei ole ja jokaisella alustalla niin kuin toimijallakin on erilainen näkemys katsontapaikasta riippuen.

Käytetyin argumentti, jolla alustatyöntekijöiden asemaa yritetään määrittää, on pe-rustunut niin sanottuun kontrolli-testiin. Sillä tarkoitetaan sen määrittämistä, jou-tuuko alustatyöntekijä noudattamaan alustan määrittämiä ohjeita vai voiko hän päättää itse työehdoista.26 Alustayritykset saattavat määrätä esimerkiksi jokaisesta keikasta saatavan palkkion suuruuden, työasun käytön, työvälineet ja sen, missä töitä tehdään - tai vain osan näistä. Toisaalta alustayritykset käyttävät sopimuksis-saan ja säännöissään tarkkaan harkittua kieltä ja termejä, joka varmistaa alustatyön-tekijöihin viitattavan vain itsensä työllistäjinä27. Se tekee alustatyöntekijöiden ase-masta päättämisestä vaikeaa, sillä useilla alustatyöntekijöillä on itsensä työllistäjien tapaan mahdollisuus valita, ainakin osittain, työaikansa. Kuitenkin, jos alustalla työskentely muodostaa suuren osan omista tuloista ja alustayritykseen on muuten sitoutunut esim. leasing-autoilla, valinnanmahdollisuutta muulle kuin alustalla työskentelylle ei ole.

Kansainvälisiä ratkaisumalleja

Useat julkaisut28 ehdottavat kolmannen kategorian luomista työntekijän ja itsensä työllistäjän väliin ratkaisemaan alustatyöntekijän asemaan liittyviä ongelmia. Kol-mannen kategorian työntekijää kohtaan alustoilla olisi enemmän vastuita: heidän

24 Russon, Mary-Ann (2016): ”Uber: Underpaid, assaulted and disillusioned UK drivers file lawsuit exposing the dark side of the company”. Saatavilla <http://www.ibtimes.co.uk/uber-under-paid-assaulted-disillusioned-uk-drivers-file-lawsuit-exposing-dark-side-company-1544706>. 25 European Parliament (2016): ”Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis”. Sivu 6. 26 OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Economy Papers. Sivu 30. 27 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 12. 28 Ks. Esim. Taylor, Matthew yms. (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”. & Harris, Seth & Alan Krueger (2015): ”A Proposal fro Modernizing Labor Laws for Twenty-First-Century Work: The ”Independent Worker” ”. The Hamilton Project.


palkoistaan pidätettäisiin automaattisesti sosiaaliturvamaksut ja verot, he olisivat oikeutettuja minimipalkkaan tehtyjen tuntien perusteella ja alustat voisivat tarjota heille lisänä sosiaaliturva- ja vakuutusohjelmia ilman, että alustoja pidettäisiin suo-ranaisesti työnantajina. Kolmannen kategorian työntekijät eivät kuitenkaan olisi yhtä sidottuja alustaan kuin mitä työntekijäasemassa olevat.

Kolmatta kategoriaa on ylistämisen vastapainoksi myös kritisoitu rankasti. Kritiik-kiä tukee se, että maailmassa on jo maita29, joissa kolme kategoriaa on käytössä, mutta alustatyöntekijöiden asemassa on silti epäselvyyksiä. Alustatalous on myös osa työn muutoksen suurempaa kokonaisuutta, jossa muutkin epätyypilliset ja -säännölliset työt tullevat nousemaan. Keinotekoinen kategoria luotuna vain alusta-talouteen ei poista muita ongelmia vaan pikemminkin luo lisää epäselvyyttä. Har-maa alue todennäköisesti siirtyisi uuteen paikkaan ja työntekijä-asemassa nykyään olevilta saatettaisiin riisua oikeuksia siirtämällä heidät kolmanteen kategoriaan.30

Työlainsäädännön muuttaminen ilman uutta kategoriaa on yksi alustatyöntekijöi-den asemaa selkeyttävistä ehdotuksista. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on oma erityislainsäädäntö joillekin aloille, kuten lakimiehille, urheilijoille ja kotitaloustyö-hön. Sen tarkoituksena on muokata yleistä työlainsäädäntöä soveltuvammaksi alalle.31 Tällä mallilla koko työlainsäädäntöä ei tarvitsisi muuttaa soveltumaan alus-tatalouteen vaan erityislainsäädännöllä voitaisiin toisaalta suojella alustatyönteki-jöiden oikeuksia ilman, että koko järjestelmää tarvitsee muuttaa, ja toisaalta hidas-taa alustatalouden kasvua.

Alustatalouden erityislainsäädännön on ehdotettu muuttavan ainakin sitä, ettei työsuhde perustu vain suoriin työntekoa ohjeistaviin sääntöihin vaan myös alustan yleisiin neuvoihin tai ohjeisiin ja että alustan pitäisi maksaa ”juoksevat kulut”, kuten kuljettajien bensat, sekä määrittää maksimityöaika alustyölle. Alustatyöntekijöille pitäisi maksaa aina minimipalkka - myös odotusajalta, mutta odotusajan minimi-palkka voisi olla pienempi kuin minimipalkka muuten. Alustatyöntekijöille tulisi vastuu vahingoista sekä asiakkaita että yhtiön mainetta kohtaan.32 Erityislainsää-dännössä on kuitenkin samanlaisia ongelmia kuin kolmannessa kategoriassakin: työlainsäädäntöjärjestelmästä tulisi entistä monimutkaisempi, jos jokaiselle muut-tuvalle alalle luodaan omaa erityislainsäädäntönsä. Myös kikkailu eri lainsäädäntö-jen välillä olisi edelleen mahdollista.

Näkyvissä on myös valonpilkahduksia nykyisen lainsäädännön riittävyydestä sel-vittämään alustatyöntekijöiden asemaa ja suojelemaan heitä väärinkäytöksiltä ja epäreiluilta työehdoilta. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa alustatyöntekijät on

29 Esimerkiksi Iso-Britannia, Italia, Saksa ja Kanada. 30 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 19. 31 Todolí-Signes, Adrían (2017): ”The ’gig economy’: employee, self-employed or the need for spe-cial employment regulation”. Transfer: European Review of Labour and Research. 23:2. Sivu 201. 32 Taylor, Matthew yms. (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practi-ses”. Sivut 201-202.


määritelty oikeudessa työntekijöiksi, vaikka sopimuksissa heitä oltaisiin pidetty it-sensä työllistäjinä ja näin heiltä olisi evätty työntekijöille kuuluvia oikeuksia.33 Myös Euroopan unionin julkisasiamies on katsonut antamassaan ennakkopäätöksessä Uberin olevan kuljetusyritys eikä tietoyhteiskuntapalvelu, kuten Uber väitti ole-vansa. Julkisasiamiehen kanta liittyi espanjalaisen tuomioistuimen avunpyyntöön EU:n tuomioistuimelta. Lopullisen päätöksen tuomioistuin antaa syksyllä 201734. EU-tuomioistuimen päätöksellä on paljon vaikutusta siihen, miten kuljetusyritys-alustoja kohdellaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tulevaisuudessa.

“‘Käsitys siitä, että Lontoossa Uber on 30 000 pienen yrityksen mosaiikki, jota yhdistää yhteinen alusta, on meidän mielestämme suorastaan naurettava’, tuo-marit sanoivat. ‘Kuljettajat eivät voi neuvotella asiakkaiden kanssa… Heille tar-jotaan ja he hyväksyvät matkoja tiukasti Uberin ehtoihin sidottuina.’”35

Uusien alustayritysten valheellista itsensä työllistäjien käyttämistä tuomiot eivät kuitenkaan estä. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä prosesseja ja niillä pystytään muutta-maan alustatyöntekijöiden asemaa vain yksi alustayritys kerrallaan, jolloin alusta-talouden kokonaisuutta ei voida pysyvästi parantaa. Isossa-Britanniassa Work and Pensions -komitea on esittänyt ratkaisuksi, että alustayritysten tulisi kohdella alus-tatyöntekijöitä ensisijaisesti työntekijöinä (”worker”). Jos alustayritys haluaisi poi-keta käytännöstä, olisi sen esitettävä riittävät perustelut työntekijöiden aseman vaihtamiseen itsensä työllistäjiksi.36 Työntekijä-asemaa väärinkäyttävien alustayri-tysten pitäisi saada tuntuvammat rangaistukset ja joutua kunnolliseen vastuuseen, sillä tällä hetkellä monet tuomiot voi kuitata maksamalla puuttumaan jääneet kor-vaukset, kuten lomakorvauksen37. Pienillekään, saati sitten isoille, alustayrityksille tämä tuskin on ongelma.

Alustatyöntekijöille voitaisiin myös antaa mahdollisuus valita itse työntekijäase-mansa alustayrityksessä: itsensä työllistäjänä hän pystyisi valitsemaan täysin va-paasti omat työvuoronsa ja saisi suurempaa palkkaa, mutta ottaisi samalla riskin siitä, ettei töitä ole aina tarjolla. Työntekijät taas noudattaisivat alustojen määrää-

33 Ks. Esim. UBER DRIVERS (2017): ”Read here about an important lawsuit brought by Uber drivers to recover the tips they should have received and reimbursement for expenses”. Saatavilla <http://uberlawsuit.com/>. & Jonnston, Chris (2016): ”Uber driver win key employment cases”. BBC News. Saatavilla <http://www.bbc.com/news/business-37802386>. 34 Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-434/15 Asociación Profesional Elite Taxi v. Uber Systems Spain, SL. Euroopan Unionin tuomioistuin: Lehdistötiedote nro 50/17. Julkaistu 11.5.2017. Saatavissa <https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-05/cp170050fi.pdf>. 35 Osborne, Hilary (2016): ”Uber loses right to classify UK drivers as self-employed”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/technology/2016/oct/28/uber-uk-tribunal-self-employed-sta-tus>. 36 House of Commons: Work and Pensions Committee: ”Self-employment and the gig economy”. Thirteenth Report of Session 2016-17. Sivu 14. 37 Independent Workers Union of Great Britain (2017): ”Dead On Arrival – The IGWB’s Response to Taylor Review on Modern Employment Practises”. Saatavilla <https://iwgbunion.fi-les.wordpress.com/2017/07/iwgb-response-to-taylor-review1.pdf>. Sivu 11-12.


miä ehtoja ja työaikoja, mutta heille taattaisiin sovittu määrä tunteja ja muita ase-maan kuuluvia etuja. Toisaalta mahdollisuuden joustavaan työn tekemiseen ei pi-täisi koskea vain itsensä työllistäjiä. Eri työntekijöillä on myös erilaisia tarpeita ja oikeutta työntekijä-asemaan ei voida sulkea pois vain sillä perusteella, että työn joustavuus on heille tärkeää. Sen sijaan alustatyöntekijöille voisi antaa mahdollisuu-den valita kokoaikaisen, osa-aikaisen tai täysin joustavan sopimuksen välillä, mikä olisi todellista joustavuutta.38

Työlainsäädännön, työehtosopimusten tai ainakin yksittäisten työsopimusten sel-keyttämisen vaatiminen niin, että niissä käytetty kieli aukeaa myös alustatyönteki-jöille, saattaisi auttaa poistamaan vallan vinoutumaa alustayritysten ja alustatyön-tekijöiden väliltä. Alustayritysten nykyiset monisivuiset ja uusia sanoja täynnä ole-vat sopimukset ovat omiaan luomaan epäselvyyttä, mikä tosin on joidenkin alus-tayritysten tarkoituskin. Epäselvillä sopimuksilla yritetään mahdollisesti estää, ett-eivät ihmiset tajuaisi ja sitä kautta vaatisi oikeuksiaan39. Sitoutumattoman tahon yl-läpitämä nettisivusto, jossa voitaisiin kysyä työsopimuksistaan tai muista työsuh-teeseen liittyvistä kysymyksistä, voisi selkeyttää eri työsuhteiden rajoja ja tarjota matalan kynnyksen mekanismeja ristiriitojen selvittämiseen. Nettisivun avulla myös alustatyöntekijöillä olisi pienempi kynnys selvittää työntekemisen epäsel-vyyksiä ja aloittelevat alustayritykset saisivat neuvontaa esimerkiksi työsopimusten laatimiseen liittyvissä kysymyksissä.

38 Boto, Jonan (2017): ”Gig economy workers need more choice not more flexibility”. Saatavilla <https://www.ft.com/content/a52c64be-6580-11e7-9a66-93fb352ba1fe>. 39 Gingell, Matt (2017): ”Gig economy: How worker’s rights may be about to change”. Saatavilla <http://www.independent.co.uk/news/business/news/gig-economy-workers-rights-change-zero-hour-contracts-permanent-staff-a7719831.html>.


TULOT PIENIÄ JA EPÄVARMOJA ”Englantilainen Mac Ramsey, joka kuljetti paketteja Hermes-nimiselle palve-lulle, teki töitä aina kuutena päivänä viikossa. Hän tienasi seitsemän tunnin työ-päivän aikana noin 46 euroa40. Viikossa hän sai siis suunnilleen 276 euroa. Tästä summasta hänen täytyi kuitenkin maksaa vielä työpäivän aikana käyttämänsä bensa, auton vakuutukset ja puhelinkulut, sillä puhelinta ja internetiä tarvittiin työn tekemiseen.” 41

Alustatyötä on monenlaista, mutta palkkaukseen liittyvät ongelmat samankaltaisia. Palkkaukseen liittyvät ongelmat johtuvat osittain alustatyöntekijöiden asemasta it-sensä työllistäjinä, jolloin työstä ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai muuta minimipalkkaa. Useille alustatyön aloille, kuten klikkityölle, ei edes ole olemassa työehtosopimuksia tai minimipalkkasäädöksiä. Käteen jäävästä osasta alustatyöntekijä joutuu maksamaan itse sosiaaliturvamaksut, verot, vakuu-tukset ja “juoksevat kulut” asioista, joita töiden tekemiseen on tarvittu. Juoksevia kuluja ovat esimerkiksi auton bensa, laajakaistayhteys tai pyörän huolto.

Tutkimukset ovat osoittaneet alustatyöstä saatavan palkan olevan ennen verojakin pienempiä kuin vastaavien työehtosopimusten palkat tai minimipalkka42. Brutto-palkka saattaa olla suurempi kuin työehtosopimuksessa tai minimipalkalla on mää-ritelty, mutta kaikkien kulujen ja alustan ottaman provision jälkeen palkka jää pie-nemmäksi. Alustatyöntekijät tekevät lisäksi vielä korvauksetonta työtä, koska keik-kojen välisestä ajasta tai töiden etsimiseen käytetystä ajasta ei saa palkkiota. Työton jaettu aina vain pienempiin yksiköihin tai keikkoihin, ja niitä on tarjolla epäsään-nöllisesti,43. Monet alustatyöntekijät, alustatyön laadusta riippumatta, haluaisivat-kin tehdä lisää töitä, mutta sitä ei ole tarjolla44.

Alustojen kautta tehtävistä keikkatöissä palkasta saatetaan antaa suuriakin lupauk-sia, mutta todellisuus on yleensä toinen. Palkan suuruudesta ei ikinä ole varmuutta, koska keikkojen määrää on vaikea arvioida etukäteen: välillä päivässä saattaa olla moniakin keikkoja, välillä taas ei lähes ollenkaan. Ensikäteen luvattu palkka saattaa

40 9. kesäkuuta 2017 kurssilla 46 euroa noin 40 puntaa. 41 Booth, Robert (2017): ”Couriers on Britain’s Shopping Addiction: ’Customers don’t care as long as it’s cheap.’ ”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/business/2017/may/30/couriers-britains-shopping-addiction-online-low-pay>. 42 Ks. Esim. Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, policy makers, workers and worker organizations. Sivu 6. 43 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 11, ja European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the colla-borative economy. In-depth-analysis. Sivu 11. 44 Ks. Esim. Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and po-licy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 13.


vielä pienentyä roimasti, kun siitä pitää itse maksaa sosiaaliturvamaksut, verot, ben-sat, yms. Alustojen ottamat omat provisiot vähentävät luvattua korvausta entises-tään ja niiden prosenttiosuus saattaa vaihtua45.

Keikkatöissä palkkaa pienentävät huomattavasti myös kulut, joita alustatyöntekijä joutuu maksamaan voidakseen ylipäätään tehdä töitä. Esimerkiksi ruuankuljetus-alusta Deliveroolla alustatyöntekijä maksaa 150 punnan vuokravakuuden Delive-roon logolla varustetuista tarvikkeista46. Uberilla taas on vaatimuksia, millaisella au-tolla kuljetuksia voi tehdä. Jos vaatimuksia täyttävää autoa ei omista, Uberilla on omia vuokraussopimuksia autovuokraamoiden kanssa tai mahdollisuus lainata Goldman Sachs -pankista rahaa erityisellä Uber-kuljettajille tarkoitetulla ohjelmalla auton ostamista varten47. Riski työvälineiden rikkoutumisesta on kuitenkin aina alustatyöntekijällä: jos esimerkiksi auto on rikki eikä sitä pysty korjaamaan heti, menettää hän korjaukseen kuluneen rahan lisäksi tulot ajalta, jolloin hän ei pysty olemaan ansaitsemassa48.

Erilaiset netin kautta tehtävät suunnittelutyöt, esimerkiksi yrityksen logon suunnit-telu, saattavat olla kertakorvaukseltaan suuria, mutta ainoastaan valitun suunnitel-man tekijä saa korvauksen tai kolme ensimmäistä saavat korvauksen (70 prosenttia - 20 prosenttia -10 prosenttia). Muut suunnitelmia lähettäneet jäävät ilman min-käänlaista palkkiota riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa he ovat suunnitelman tekemiseen käyttäneet. Suunnittelukilpailuihin osallistuu keskimäärin kymmenen henkilöä, joten todennäköisyys korvauksettoman työn tekemiseen on suuri.49

”’…puolet menestyksestä rahan saamiseksi Amazon Mechanical Turkissa on net-tisivulla päivystäminen 24/7. Koodien pitää juosta, jotta saat napattua kaikki par-haat työt heti, kun ne tulevat ulos’- Amazon Mechanical Turk- työntekijä.”50

Joukkoistetusta pilvityöstä saatava palkka on kuitenkin kaikista eri alustatyön muo-doista kaikista pienintä: työtehtävistä saatava palkka voi olla vain 0,01 dollaria per

45 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 14. 46 Deliveroo Scooter Contract. The Work and Pensions Committee – Self employment and the gig economy inquiry –publications: Written evidence. Saatavilla < http://www.parliament.uk/busi-ness/committees/committees-a-z/commons-select/work-and-pensions-committee/inquiries/par-liament-2015/self-employment-gig-economy-16-17/publications/>. 47 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Political Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 21, & Uber (2017): “Lease a car”. Saatavilla <https://www.uber.com/en-ZA/drive/vehicle-solutions/lea-sing/>. 48 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 12. 49 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 11, & Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Po-litical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 12. 50 Berg, Janine (2017): An ineffiecient (and unfair) technological revolution. LO Conference, Co-penhagen, Denmark.


tehtävä, jolloin tuntipalkaksi muodostuu noin kaksi dollaria51. Palkka saatetaan myös maksaa pelikrediitteinä tai virtuaalirahana, jolla yritetään houkutella etenkin lapsia tekemään pieniä työtehtäviä52. Pieni korvaus johtuu osittain siitä, että työt ovat vain osia suuremmista kokonaisuuksista eivätkä vaadi juuri mitään erikoistai-toja, jolloin niitä tekevät henkilöt ovat helposti korvattavissa toisilla. Palkkataso vaihtelee myös maittain, sillä osa töistä on avoinna vain tietyn maiden kansalaisille, kuten yhdysvaltalaisille. Näissä töissä korvaus on yleensä parempi ja niitä löytää helpommin.53

Korvauksen saamisen epävarmuus joukkoistetusta pilvityöstä lisää tulotason mata-luutta. Amazon Mechanical Turkin alustatyöntekijöiden eli Turkereiden keskuu-desta tehdystä kyselystä selvisi, että 94 prosentilla vastaajista työ on joskus hylätty tai asiakas ei ole maksanut lupaamaansa palkkaa. Yli puolet oli sitä mieltä, että vain harva tai ei yksikään hylkäys ollut oikeutettu. Moni hylkäyksiä oikeutettuina pitänyt nimesi syyksi epäselvän ohjeistuksen tai sen, että lisäohjeita kysyessä saa vain har-voin vastauksen.54 Asiakas ei aina itse hylkää tehtyä työtä, vaan myös tietokone saat-taa tehdä sen. Algoritmit vertailevat muutaman alustatyöntekijän tekemää samaa työtä toisiinsa, ja enemmistöstä eroava työ hylätään, koska algoritmi pitää sitä vää-ränlaisena. Hylätyn työn tehnyt alustatyöntekijä on kuitenkin saattanut käsittää työkuvauksen eri tavalla kuin muut tai voinut tehdä työn tarkemmin, mitä ei voida pitää vääränä.55


Alustataloustöiden matalaan tulotasoon on useimmiten ehdotettu ratkaisuksi laissa säädettyä minimipalkkaa tai työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Minimipalk-kaan olisi oikeutettu riippumatta statuksesta, jolla töitä tekee. Minimipalkan avulla alustatyöntekijät pystyisivät määrittämään päivittäisen tulotasonsa, koska summa maksettaisiin riippumatta keikkojen määrästä työaikana. Myös alustayritykset sai-sivat töille varmasti tekijät ja pystyisivät määrittämään etukäteen, kuinka paljon alustatyöntekijöitä on tulossa töihin. Alustayritysten tulisi tarjota neuvoja asiak-kaille siitä, miten työ hinnoitellaan reilusti ja oikein, mikäli asiakkaat eivät osaa sitä itse tiedä.

51 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 11. 52 De Stefano Valerio (2016): ”The rise of the <just-in-time workforce>: On-demand work, crowdwork and labour protection in te <gig-economy>.” 53 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 13. 54 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 15. 55 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Political Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 16.


Minimipalkan tason määrittäminen tulisi kuitenkin olemaan vaikeaa56. Erityisesti pilvityö tuottaa ongelmia, koska eri maissa elämiseen riittävä palkka ei ole saman-suuruinen. Jos eri maihin tai alueille asetettaisiin erisuuruinen minimipalkka, siir-tyisivät alustatyöt todennäköisesti halvempien työkustannusten maihin. Mahdolli-sia maita olisivat Indonesia, Philippiinit ja Intia, koska näissä maissa verrattain kor-kean koulutustason ja hyvän englannin osaamisen lisäksi on matalampi elintaso kuin esimerkiksi Euroopassa tai Yhdysvalloissa57. Työn siirtymisellä matalan elin-tason maihin ei kuitenkaan voida perustella sitä, ettei minimipalkkaa tai työehtoso-pimusten mukaista palkkaa käytetä, koska aina tulee olemaan halvempien työkus-tannusten maita. Lisäksi jokaisessa maassa on töitä, joita ei voida ulkoistaa muihin maihin, koska ne vaativat fyysistä läsnäoloa tai ovat kulttuuri- tai kielisidonnaisia.58

Minipalkassa on myös muita ongelmia. Palkkio työsuorituksesta saattaa perustua projekti- tai osatyökorvaukseen, jolloin minipalkkaa tunnilta ei ole asetettavissa. Alustatyöntekijät saattavat hoitaa samanaikaisesti muita tehtäviä, kuten huolehtia lapsistaan, ja alustayrityksillä ei aina ole suoraa mahdollista kontrolloida työn mää-rää alustoilla. Minimipalkka saattaisi vaatia alustatyöntekijöiden suurempaa val-vontaa esimerkiksi seulontojen ja laatutarkastusten avulla, koska muuten asiak-kaille muodostuisi suuri taloudellinen riski, jos joku yrittäisi huijata tai jos työnte-kijällä ei olisi riittävää ammattitaitoa työn tekemiseen.59

Huolimatta ongelmista, minimipalkan tai työehtosopimusten laajentamisen on ko-ettu olevan soveltuvimpia ratkaisuja alustatyöntekijöiden matalan tulotason nosta-miseen. Minimipalkan tai työehtosopimuksen mukaisen palkan sivuuttamisesta voisi asettaa alustoille sanktioita, kuten sakkoja tai markkinakieltoja, mutta järjes-telmän tulisi olla reilu myös alustayrityksille: sen pitäisi estää, jos joku kirjautuu alustalle ilman aikeita tehdä töitä tai aikoina, jolloin tiedetään varmasti, ettei työtä ole tarjolla60. Alustatyöntekijöille voitaisiin yrittää neuvotella sopimuksia, joihin kirjattaisiin esimerkiksi viikoittainen tuntimäärä. Jos alustatyöntekijä tekisi enem-män töitä kuin sopimuksessa on määritetty, voitaisiin hänelle maksaa suurempaa korvausta yli menevältä ajalta61. Tällä tavalla joustavaa työtä tekevät palkittaisiin joustavuudesta ja palkkakuilua itsensä työllistäjien sekä työntekijöiden välillä saa-taisiin pienemmäksi.62

56 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 20. 57 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Political Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 25. 58 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 24. 59 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 6. 60 Taylor, Matthew, (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”. Sivu 37. 61 Esimerkiksi: Alustyöntekijällä on 6 tunnin sopimus, tekeekin 10 tuntia -> 4 tunnilta saisi suu-rempaa korvausta. 62 Ks. Esim. Trade Union Congress (2017): ”The gig is up: Trade unions tackling insecure work”. Saatavilla <https://www.tuc.org.uk/sites/default/files/the-gig-is-up.pdf>. Sivu 25.


Minimipalkka ei estäisi osa- tai projektikohtaista maksua, mutta auttaisi asiakkaita määrittelemään, kuinka kauan projektiin kuluu aikaa ammattitaitoiselta henki-löltä.63 Näin ollen alustatyöntekijät pystyisivät paremmin aikatauluttamaan teke-mistään ja sopimaan uusista projekteista. Keikkatalouteen on ehdotettu urakkahin-taan perustuvaa palkkausta, jolloin normaalin kysynnän aikana alustojen olisi mak-settava vähintään minimipalkka ja 20 prosentin korotus sen päälle. Normaaleina pidettäisiin aikoja, jolloin alustatyöntekijät pystyisivät tekemään normaaliksi mää-ritellyn määrän keikkoja. Urakkapalkka toimii tehokkaasti, jos se on suunniteltu hyvin ja alusta pystyy muistuttamaan esimerkiksi tauoista laskemallaa, mikä on normaali määrä keikkoja tunnissa. Aikoina, jolloin keikkoja olisi vähän, minimi-palkkaa ei tarvitsisi maksaa - alustan olisi kuitenkin varoitettava ennakkoon nor-maalia hiljaisemmasta ajasta.64

Perustuloa on ehdotettu ratkaisuksi työn muutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin ja sitä kautta myös alustatalouden epäsäännöllisiin ja pieniin tuloihin65. Perustulon kannattajat uskovat perustulon tuovan turvallisuutta ja ennustettavuutta epäsään-nöllisten töiden maailmaan, koska silloin ihmiset tietäät saavansa ainakin ennalta tiedetyn summan rahaa kuukaudessa. Tarpeeksi suuren perustulon ansiosta työ-elämä voisi parantua, jos ihmisillä olisi mahdollisuus jättää huonot keikat tekemättä tai neuvotella niihin paremmat ehdot.66 Perustulon sanotaan selkeyttävän moni-mutkaisia tukijärjestelmiä varsinkin Suomessa ja tuovan ihmisille takaisin tunteen oman elämänsä hallinnasta. Aikaa ei kuluisi enää välillä nöyryyttävinäkin pidetty-jen tukien jatkuvaan hakemiseen, vaan sitä voisi käyttää esimerkiksi vapaaehtois-työn tai pienien työkeikkojen parissa, joiden vastaanottamista perustulo helpot-taisi.67

Kriitikot väittävät, että riittävän suuri perustulo on aivan liian kallis eikä todellisuu-dessa edes ratkaise kaikkia ongelmia, joihin sitä ehdotetaan lääkkeeksi. Jotkut asi-

63 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 6. 64 Ks. Esim. Taylor, Matthew yms.: “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Prac-tises”. Sivu 38, & Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 24. 65 OECD (2017): ”Policy Brief on the Future of Work – Basic income as a policy option: Can it add up?” 66 Lehdonvirta, Vili (2017): “Could universal basic income counter the gig economy’s prob-lems?”. The iLabour Project. Blogi. Saatavilla <http://ilabour.oii.ox.ac.uk/could-universal-basic-income-counter-the-gig-economys-problems/>. 67 Ks. Esim. Sodha, Sonia (2017): ”Is Finland’s basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/society/2017/feb/19/ba-sic-income-finland-low-wages-fewer-jobs>. & Porter, Eduardo (2016): “A Universal Basic Income Is a Poor Tool to Fight Poverty”. The New York Times. Saatavilla <https://www.nytimes.com/2016/06/01/business/economy/universal-basic-income-poverty.html>. & White, Andrew (2016): “How basic income can solve one of the digital economy’s biggest prob-lems”. Saatavilla <https://theconversation.com/how-basic-income-can-solve-one-of-the-digital-economys-biggest-problems-53081>.

https://www.nytimes.com/2016/06/01/business/economy/universal-basic-income-poverty.html



antuntijat ovat jopa ennustaneet perustulon luovan hikipajoja länsimaihin, sillä yri-tykset saattaisivat pienentää palkkoja perustulon varjolla.68 Perustulo heikentäisi näin hyvinvointivaltion pohjaa rahan kasaantuessa jo ennestään hyvätuloisille eten-kin, jos yhteiskunta ei tarjoaisi enää muita tukia. Perustulo-keskustelussa usein unohtuu, että hyvä työ tuo elämään muutakin kuin rahaa: se saattaa olla tapa viettää aikaa, järjestää elämäänsä tai määritellä itseään. Raha ja näin ollen perustulo ei myöskään ratkaise kaikkia ihmisen perustarpeiden ongelmia eikä vähennä eriarvoi-suutta, vaan pikemminkin lisää sitä.69

Yhteistä kaikille ehdotuksille on ollut, että alustatalouden palkkausjärjestelmä vaatii suurempaa läpinäkyvyyttä. Tällä hetkellä alustojen kautta työskentelevä ei välttä-mättä tiedä, kuinka paljon palkasta todella jää käteen ja mihin palkkaus perustuu. Myös epäselviin hylkäyksiin tulisi saada selvyyttä esimerkiksi niin, että alustatyön-tekijällä on mahdollisuus valittaa hylkäyksestä ja asiakas ei saa pitää hylättyä työtä. Tällöin asiakkaan mahdollisuutta keplotella itselleen ilmaista työtä hylkäysten avulla voitaisiin pienentää. Mikäli alustatyöntekijät eivät saisi työntekijän asemaa, tulisi alustojen tarjota reaaliaikaista tietoa, miten paljon ja minkälaisia keikkoja on tarjolla. Alustatyöntekijät tietäisivät näin, milloin heillä on oikeasti mahdollisuus saada kunnolla palkkaa ja kuinka paljon suunnilleen.70 Kuitenkin alustoilla on edel-lytykset muunnella tietoja ja tilastoja keikkojen määrästä, koska ne määrittävät alus-tan suunnittelun ja käyttämänsä algoritmit.71

68 Ks. Esim. Sodha, Sonia (2017): ”Is Finland’s basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/society/2017/feb/19/ba-sic-income-finland-low-wages-fewer-jobs>. 69 Ks. Esim. Porter, Eduardo (2016): “A Universal Basic Income Is a Poor Tool to Fight Poverty”. The New York Times. Saatavilla <https://www.nytimes.com/2016/06/01/business/economy/uni-versal-basic-income-poverty.html>. & Lehdonvirta, Vili (2017): “Could universal basic income counter the gig economy’s problems?”. The iLabour Project. Blogi. Saatavilla <http://ilabour.oii.ox.ac.uk/could-universal-basic-income-counter-the-gig-economys-problems/>.& Makwana, Rajesh (2015): “Rethinking basic income in a sharing society”. Saatavilla <https://www.opendemocracy.net/transformation/rajesh-makwana/rethinking-basic-income-in-sharing-society>. 70 Taylor, Matthew, (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”. sivu 38. 71 Independent Workers Union of Great Britain (2017): ”Dead On Arrival – The IGWB’s Response to Taylor Review on Modern Employment Practises”. Saatavilla <https://iwgbunion.fi-les.wordpress.com/2017/07/iwgb-response-to-taylor-review1.pdf>. Sivu 35.



http://ilabour.oii.ox.ac.uk/could-universal-basic-income-counter-the-gig-economys-problems/

http://ilabour.oii.ox.ac.uk/could-universal-basic-income-counter-the-gig-economys-problems/


KUKA MAKSAA SOSIAALITURVAN? “Craig Mackinlay: Pysytään sinussa, Marc, jos vain ajatellaan eläkettä tulevai-suudessa, oletko säästänyt mitään vai onko se vain – Marc Ramsden: En. Craig Mackinlay: Sinä olet siis kokonaan valtion eläkkeen varassa, kun jäät tule-vaisuudessa eläkkeelle. Marc Ramsden: Ja lottoamisen, kyllä.”72

Alustayritykset saavat huomattavaa kilpailuetua siitä, etteivät ne huolehdi alustatyöntekijöistään kuten niiden kuuluisi. Alustatyöntekijöistä, joita alustat kohtelevat itsensä työllistäjinä, ei makseta tarvittavia sosiaaliturvamaksuja (eläke-, työttömyys-, sairaus-, yms. vakuutuksia), jolloin työntekijän turva esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden sattuessa on olematon. Alustatyöntekijöillä on eläkeläisinä tai vanhempainvapaalaisina saatavana vain minimitasoista yhteiskunnan tukea, vaikka töitä he olisivat tehneet kokoaikaisesti.

Itsensä työllistäjiä käyttämällä alustayritykset voivat pienentää menojaan, koska työntekijöiden palkkaaminen tulee kalliimmaksi. Internet auttaa alustoja välttele-mään verojen maksamista, koska siellä toimiessaan niillä ei välttämättä ole fyysistä sijaintia tai yhtään pääasiallista työntekijää. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Uber ei ole maksanut arvonlisäveroja, minkä vuoksi alusta on haastettu oikeuteen73. Alus-tatyöntekijät eivät välttämättä maksa veroja, koska he eivät tiedä, miten ne tulisi hoitaa tai koska he eivät halua maksaa niitä.

Muun muassa Iso-Britannian Work and Pensions -komitea on ilmaissut huolensa siitä, että itsensä työllistäjien käyttäminen halpana työvoimana kaatuu lopulta val-tion kontolle: Ihmisiä sekä hyvinvointivaltion perustaa tulisi suojella väärinkäytök-siltä. Hyvinvointiyhteiskunta Britanniassa, periaatteellisesti samalla tavalla kuin Suomessa, perustuu yhdessä osallistumisen periaatteeseen. Osa alustoista rapauttaa tätä periaatetta oman etunsa tähden välittämättä seurauksista. Laskelmien mukaan Iso-Britannia menettää noin neljä miljoonaa puntaa vuodessa epävarmojen töiden takia.74

Itsensä työllistäjien vakuuttaminen on hoidettava eri tavalla kuin työntekijöiden. Useat alustataloudessa työskentelevät eivät saa tarpeeksi ohjausta tähän tai he eivät halua ottaa tarvittavia vakuutuksia, koska kulut leikkaavat jo entuudestaan pieniä tuloja. Tällöin esimerkiksi polkupyörälähetti joutuu itse maksamaan kaikki lääkä-rikulut, jos hän liukastuu pyörällä kesken kuljetuksen. Myös kolaroivan kuljettajan on maksettava korjaus itse.

72 Suullinen todistus Iso-Britannian Work and Pensions -komitealle: Self Employment and the Gig Economy. Saatavilla <http://data.parliament.uk/writtenevidence/committeeevidence.svc/eviden-cedocument/work-and-pensions-committee/selfemployment-and-the-gig-economy/oral/46969.pdf>. Sivu 25. 73 Thompson, Barney & Vanessa Houlder (2017): ”Uber faces new pressure from crowdfunded VAT case”. Saatavilla <https://www.ft.com/content/19c1afe8-5a8f-11e7-b553-e2df1b0c3220>. 74 Allen, Katie (2017): ” Booming gig economy costs £4bn in lost tax and benefit payouts, says TUC”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/business/2017/feb/14/insecure-work-bad-uk-economy-tuc-zero-hours-contracts>.



Yhtenä ratkaisuna sosiaaliturvan puuttumiseen on mietitty henkilökohtaista sosi-aaliturvatiliä, joka seuraa alustatyöntekijän mukana, jos hän siirtyy alustalta toiselle. Se vaatisi koko sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista siten, että oikeus sosiaalitur-vaan olisi suunniteltu universaaliksi ja sidottu henkilöön eikä suoraan työnantajiin. Jokaisen työn teettäjän, oli se sitten työnantaja tai alusta, tulisi maksaa sovittu osa työntekijän tai itsensä työllistäjän korvauksesta henkilökohtaiselle sosiaaliturvati-lille. Kriitikot ovat kuitenkin epäilleet ehdotusta, ettei se poista syvempiä ongelmia epätavanomaiseen työhön liittyen vaan vain silottaa ongelman pinnan.75

Osan mielestä nykyisten lakien tulisi olla riittäviä tarjoamaan suojaa kaikille työs-kentelijöille. Niiden kohdalla tulisi vain käyttää laajempaa harkintaa ja miettiä lain perimmäistä tarkoitusta, jotta se riittäisi suojaamaan alustataloudenkin työntekijät. Esimerkiksi Virossa Uber on laillistettu ja liitetty osaksi netissä toimivaa verojärjes-telmää. Viro ehdotti itse järjestelmää Uberille, joka ei ollut tietoinen sähköisestä ve-rojärjestelmästä. Järjestelmässä kuljettajat voivat antaa Uberin lähettää verotietonsa suoraan verotoimistolle.76 Suomessa järjestelmää voitaisiin muuttaa siten, että eläke- ja muiden sosiaaliturvamaksujen maksaminen olisi pakollista myös itsensä työllistäjille.

Samantapainen idea on ollut, että alustat pidättäisivät ennakkoon osan työskenteli-jöiden palkasta ja siirtäisivät sen eteenpäin viranomaisille. Tällä tavalla työskenteli-jät ja toisaalta työnantajat eivät voisi kiertää veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Toi-saalta, kuten aiemmin tässä muistiossa on esitetty, alustojenkaan veroja ei ole helppo kerätä. Maksaisiko verkossa toimiva alusta todellisuudessa oikeaan maahan ja oikealle viranomaiselle vai pitäisikö se rahat tai ainakin osan niistä itse itsellään suurempana voittona? Myös EU:n sisäistä lainsäädäntöä pitäisi kehittää estämään kansainvälisten yritysten verokikkailu: kansainvälisten yritysten olisi maksettava verot niissä maissa, joissa voittoa tehdään77.

Alustoille on myös ehdotettu samanlaista periaatetta kuin joillakin start-up -yrityk-sillä on käytössä. Periaatteen mukaisesti alustoilla olisi vastuu työntekijöistään vasta määrätyn ajan jälkeen. Tänä aikana ne voisivat kehitellä omia järjestelmiä verotuk-sen, alustatyöntekijöiden vakuutuksien ja sosiaalivakuutusmaksujen hoitamiseen.78 Ajan antaminen alustoille antaisi aikaa myös päätöksentekijöille ja poliitikoille miettiä, minkälaista sääntelyä ja muita keinoja alustatalouden ongelmien ratkaisu vaatii. The Hamilton Projectissa ehdotetaan, että alustat voisivat alkaa luoda omia,

75 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. sivu 21. 76 Mardiste, David (2016): ”Embracing Uber, Estonia shows tax needn’t be an issue”. Saatavilla <http://www.reuters.com/article/us-estonia-uber-idUSKCN0YV1PS>. 77 ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016. 78 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 7 & 21.


yksityisiä vakuutusjärjestelmiä, jotka kilpailisivat muiden vakuutusten kanssa79. Eh-dotukset eivät sovi pohjoismaiseen sosiaaliturvamalliin, vaikka joidenkin muiden Euroopan maiden alustatyöntekijöitä yksityiset vakuutukset saattaisivat auttaa.

Joustavuuden käsittäminen uudella tavalla mahdollistaisi alustatyöntekijöiden yh-teenliittymisen ja sen, että he voisivat yhdessä korjata omia työolosuhteitaan ja työntekemisen muotoa. Alustatyöntekijät voisivat esimerkiksi perustaa tai heille voitaisiin perustaa työosakuntia, jotka huolehtisivat kunkin alustatalouden työs-kentelevän eduista ja maksuista. Osuuskuntien toiminnan tarkoituksena on tukea jäseniään harjoittamalla taloudellista toimintaa. Osuuskunta tukee yleensä jäsen-tensä taloudenpitoa tai elinkeinon harjoittamista tarjoamalla palveluita, joita sen jäsenet tarvitsevat.80 Osuuskunta on jäsentensä omistama ja kaikilla osuuskunnan jäsenillä on samanarvoinen ääni.81 Osuuskuntia voitaisiin muodostaa huolehti-maan alustatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksujen ja verojen maksamisesta sekä ti-linpäätöksien yms. hoitamisesta. Suomessa esimerkiksi Journalistiliitto on perusta-nut jäsenilleen osuuskunnan, joka auttaa freelance- ja pätkätyön tekemisessä. ”Me-diakunta” toimii jäsenensä työnantajana säästäen heitä paperityöltä ja ylimääräi-seltä byrokratialta sekä tarjoaa tapahtumia ja tukea.82

Loppujen lopuksi on jokaisen maan hallituksen tehtävä yhteistyössä muiden kes-keisten toimijoiden kanssa miettiä, miten kukaan ei putoa sosiaaliturvan ulkopuo-lelle ja yhteiskunnan tukiverkostosta. Valtioiden on varmistettava, että kaikki nou-dattavat samoja sääntöjä. Toimien on oltava riittäviä ja tarpeeksi pitkälle tulevai-suuteen ennakoivia, jotta hyvinvointivaltio ja sen perusperiaatteet saadaan pidettyä pystyssä.

79 Harris, Seth & Alan Krueger (2015): ”A Proposal fro Modernizing Labor Laws for Twenty-First-Century Work: The ”Independent Worker” ”. The Hamilton Project. Sivu 17. 80 Yrittäjät.fi (2017): ”Osuuskunta”. Saatavilla <https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/yritysmuodot-ja-vastuut/osuuskunta-318169#quickset-valilehti=0>. 81 Coop (2017): ”Co-operative identity, values and principles”. Saatavilla <http://ica.coop/en/whats-co-op/co-operative-identity-values-principles>. 82 Kilpeläinen, Jaakko (2016): ”Journalistiliitto perustaa media-alan osuuskunnan – Ainutlaatui-nen hanke”. Saatavilla <https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-perustaa-media-alan-osuus-kunnan-ainutlaatuinen-hanke/>. & Mediakunta (2017): ”Mikä mediakunta”. Saatavilla <https://mediakunta.fi/mika-mediakunta/>.

https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-perustaa-media-alan-osuuskunnan-ainutlaatuinen-hanke/



KUKA VALVOO TYÖNTEKIJÄN ETUJA? Alustataloudessa työskentelevien itsensä työllistäjien on vaikea liittyä yhteen ja muodostaa organisaatioita, koska yhteenliittymä voidaan tulkita kartellisäädösten vastaiseksi niin Euroopassa kuin USA:ssakin83. Kartellisäädökset tarkoittavat, että itsensä työllistäjien yhteenliittymä saatettaisiin tulkita hintakartelliksi, jos se mää-rittäisi yhteenliittymänsä jäsenille palkkion, jonka alle he eivät työskentele. Itsensä työllistäjät ovat monen lain silmissä yrittäjiä ja isompien yritysten tapaan niiden voidaan katsoa muodostavan kartellin, eli estävän vapaan kilpailun.

Suurempana ongelmana alustatyöntekijöiden organisoitumisessa voi kuitenkin olla heidän oma halukkuutensa järjestäytymiseen ja yhteistyön tekemiseen. Tämä joh-tuu osittain siitä, että internet ”työpaikkana” hajaannuttaa alustatyöntekijät eri puo-lille maailmaa, jolloin jo kommunikointi on haastavaa. Kilpailu heidän välillään on kovaa, mikä myös vähentää yhteistyöhaluja. Alustatyöntekijät saattavat pelätä, että oikeuksien käyttäminen syrjäyttää heidät tulevaisuuden töistä tai johtaa käyttäjäti-lin sulkemiseen.84 Jotkut alustat ovat jo monitoroineet ja hajottaneet alustojen kautta käytyä yhteistoimintaa: Iso-Britanniassa Deliveroo on sisällyttänyt sopimuk-siinsa lausekkeen siitä, ettei kuljettaja saa viedä kiistoja työoikeuteen85 ja Kiinassa Uber kehotti kuljettajiaan pysymään poissa joukkomielenosoituksista Uberia vas-taan ja pitämään yllä “sosiaalista järjestystä”86. Kaikkialla maailmassa työntekijöi-den organisoituminen ei ylipäätään ole mahdollista ja ammattiyhdistystoimijoita saatetaan vangita. Näin tapahtuu esimerkiksi Kolumbiassa. Kehittyvissä valtioissa tehdään ja tullaan tulevaisuudessa tekemään paljon alustatyötä, jonka takia näiden-kin maiden asemaa tulee parantaa myös alustatalouden suhteen.

Vaikka itsensä työllistäjät saisivat organisoitua ja eri puolilla maailmaa asuvat halu-aisivat kommunikoida keskenään, saattaisi työehtosopimusten neuvottelu silti olla hankalaa. Alustat eivät yleensä tunnusta olevansa työnantajia vaan pitävät itseään ainoastaan työn välittäjinä. Kenen kanssa työehtosopimus solmittaisiin, jos alusta-työntekijät eivät tiedä virallista työnantajaansa? Esimerkiksi keikkatöissä saatetaan pohtia, onko työnantaja alusta, joka määrää yleiset säännöt ja joka ottaa välityspalk-kion, vai henkilö, joka työn on tilannut ja joka kertoo yksityiskohtaisemmat tehtä-vät. Internetin välityksellä tehtävässä työssä pohdinta saattaa olla samankaltaista:

83 Euroopan Parlamentti (2017): ”Mietintö yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimin-tasuunnitelmasta”. Saatavilla <http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A8-2017-0195+0+DOC+PDF+V0//FI>. sivu 27, & Harris, Seth & Alan Krueger (2015): ”A Proposal fro Modernizing Labor Laws for Twenty-First-Century Work: The ”Independent Worker” ”. The Hamilton Project. Sivu 17. 84 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 18. 85 Deliveroo Scooter Contract. The Work and Pensions Committee – Self employment and the gig economy inquiry –publications: Written evidence. Saatavilla < http://www.parliament.uk/busi-ness/committees/committees-a-z/commons-select/work-and-pensions-committee/inqui-ries/parliament-2015/self-employment-gig-economy-16-17/publications/>. 86 Hathaway, Jay (2015): “Uber Cracks Down on Chinese Drivers’ Right to Protest”. Saatavilla <http://gawker.com/uber-cracks-down-on-chinese-drivers-right-to-protest-1711504870>.


onko työnantaja alusta, jonka kautta kaikki kommunikaatio tapahtuu, joka määrää säännöt ja joka ottaa välityspalkkion, vai se, joka antaa tehtävän ja maksaa sen?


Euroopan parlamentin mietintö painottaa alustatyöntekijöiden oikeutta yhdisty-misvapauteen, työehtosopimukseen ja työtaistelutoimiin. Ne ovat kaikkien oikeuk-sia riippumatta siitä, onko henkilö työntekijä vai itsensä työllistäjä. Itsensä työllis-täjille tulisi taata vapaus muodostaa yhdistyksiä ilman, että sitä pidettäisiin kartel-lina. Kilpailulainsäädäntöä tulisi muuttaa, jos näin ei muuten toteudu. Komission ja jäsenvaltioiden tulisi laajentaa työehtosopimuksia tarpeen mukaan koskemaan myös itsensä työllistäjiä, jotta heidän asemansa voidaan turvata.87 Ammattiyhdis-tysliikkeen olisi asennoiduttava neuvottelemaan myös uudenlaisten toimijoiden kanssa työehdoista ja sen sisältämiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. The Hamilton Project on ehdottanut, että anti-kartellilakeja muutetaan Yhdysvalloissa niin, että ”indenpendent worker”-status sisältää oikeuden organisoitua ja neuvotella työeh-doista yhdessä88. Se lisäisi alustatyöntekijöiden vaatimusten painoarvoa.

Ammattiyhdistysliike voisi yhdessä muiden toimijoiden kanssa selkeyttää määritel-mää, ketä pidetään työnantajana ja ketä taas ei ja millä perusteilla. Se voisi käyttää olemassa olevia keinojaan tietoisuuden levittämiseksi alustatöistä ja työn tekemi-seen liittyvistä oikeuksista sekä tarjota tukea itsensä työskentelijöiden organisoitu-miseen. Alustatalouden työskentelijöiden organisoituminen voisi parantaa heidän mahdollisuuksiaan tulla tietoisiksi omista oikeuksistaan89 ja helpottaa taistelua näi-den oikeuksien puolesta. Tärkeintä on, että alustataloudessa työskentelevien ääni saataisiin kuuluville.

Tällä hetkellä ammattiyhdistysliikkeessä keskitytään suuremmalta osin työsuh-teessa olevien työntekijöiden asioiden ajamiseen, mutta koska itsensä työllistäjien määrä kasvaa, niin myös heidän ongelmiinsa tulisi kiinnittää entistä enemmän huo-miota. Useat alustatyöntekijät, varsinkin itsensä työllistäjinä, ovat heikossa ase-massa alustayrityksiin nähden ja heidän työpanoksensa on helposti korvattavissa, jolloin heidän ei ole itse helppo neuvotella parannuksia asemaansa. Ammattiyhdis-tysliikkeen tulisikin auttaa ongelmatilanteissa ja neuvotteluissa.

Kun vaaralliset ja huonot työt alustataloudessa lisääntyvät, saattaa solidaarisuus ja yhteinen, jaettu kokemus saada alustataloudessa työskentelevät yhteen ja ratkaise-maan ongelmia. Latinalaisessa Amerikassa on kokemuksia työpaikkojen ja työolo-suhteiden muuttamisesta, jota voitaisiin käyttää hyödyksi alustataloudessa. Siellä huonoissa työolosuhteissa työskennelleet nousivat työnantajiaan vastaan ja saivat näin itse kontrollin työpaikoistaan, jolloin työntekijät pääsivät yhdessä ratkaise-

87 Euroopan Parlamentti (2017): ”Mietintö yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimin-tasuunnitelmasta”. Saatavilla <http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A8-2017-0195+0+DOC+PDF+V0//FI>. sivu 27. 88 Harris, Seth & Alan Krueger (2015): ”A Proposal fro Modernizing Labor Laws for Twenty-First-Century Work: The ”Independent Worker” ”. The Hamilton Project. Sivu 15. 89 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 23.


maan ongelmia ja päättämään asioista. Tätä kautta syntyi useita sosiaalisia innovaa-tioita, kuten esimerkiksi tilan ja palvelujen tarjoaminen ympäröiville yhteisöille sekä samansuuruiset palkat kaikissa toimipaikoissa.


VALVONTAA JA KONTROLLIA Algoritmit ovat alun perin liittyneet matematiikkaan, mutta nykyään ne liitetään läheisesti tietotekniikkaan ja sen toimintaan. Ne ovat ihmisten luomia toimintaoh-jeita tietokoneelle, jonka mukaan järjestelmä toimii. Algoritmit rakennetaan askel askeleelta kaavaksi tai ohjekehikoksi ohjaamaan toimintaa.90 Algoritmit ovatkin in-ternetin ja sitä kautta alustojen toiminnan selkäranta. Alustat määrittelevät niiden avulla, kuka näkee mitä ja milloin, sekä käyttävät niitä alustatyöntekijöiden hallin-taan, luokitteluun ja töistä hylkäämiseen. Alustatyöntekijöitä eivät siis enää oh-jaakaan suoraan alustayritykset, vaan heitä hallitaan välillisesti algoritmien kautta, jotka alustayritykset ovat rakentaneet.

Alustatyöntekijöiden hallinta

”Uber ohjaa kuljettajiaan psykologisesti ja käyttää tekniikoita saadakseen heidät yrityksen kannalta hyviin paikkoihin. Uberin sovellus lähettää usein ilmoituksia, tekstiviestejä ja sähköposteja, jolloin kuljettajia yritetään saada tietylle alueelle ajamaan. Uberin paikalliset miesjohtajat ovat esimerkiksi saattaneet esiintyä naisina ja lähettää mieskuljettajille viestejä mahdollisista ruuhka-alueista. Yrit-täessään kirjautua ulos sovelluksesta, kuljettajat ovat saattaneet saada viestejä, että he ovat vain muutaman ajon päässä seuraavasta tavoitesummasta riippu-matta siitä, kuinka kauan he ovat ajaneet. ”91

Alustoilla on käytössään monia keinoja hallitsemaan alustatyöntekijöitä ja vaikut-tamaan heidän toimintaansa. Ulkoasun ja toimintaperiaatteiden avulla alustat käyt-tävät valtaa niin alustatyöntekijöitä kuin asiakkaitakin kohtaan ja alustoilla onkin usein valtavat määrät tietoja käytössään kummastakin osapuolesta. Se johtaa vallan epätasapainoon, sillä asiakkailla ja alustatyöntekijöillä on vain harvoin valtaa mää-rittää, kuinka paljon tietoja alusta heistä kerää tai millaisia ehtoja he voivat niille asettaa.92

Alustoilla on pääsy esimerkiksi alustatyöntekijöiden henkilökohtaisiin tietoihin, työsuorituksiin ja sijaintiin93. Sijainnin avulla alustat voivat määrittää, kuinka te-hokkaasti keikkatalouden alustatyöntekijä työskentelee. Pilvityössä alustat saattavat mitata aktiivisuutta seuraamalla jokaista näppäimen painallusta94. Tämän lisäksi

90 Tynker.com (2017): ”How to Explain Algorithms to Kids”. Saatavilla <https://www.tyn-ker.com/blog/articles/ideas-and-tips/how-to-explain-algorithms-to-kids/>. & Kuchling, A.X (2012): ”Background: Algorithms”. Saatavilla <http://fiftyexamp-les.readthedocs.io/en/latest/algorithms.html>. 91 Scheiber, Noan (2017): ”How Uber Uses Psychological Tricks to Push Its Drivers’ But-tons”. Saatavilla <https://www.nytimes.com/interactive/2017/04/02/technology/uber-drivers-psychological-tricks.html?_r=0>. 92 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 10. 93 Ks. Esim. OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Economy Pa-pers. Sivu 34. 94 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 11.


alustojen algoritmit seuraavat asiakkaiden ja alustatyöntekijöiden kommunikaa-tiota hetki hetkeltä. Keräämiensä tietojen avulla alustat voivat yrittää johdatella käyttäjiensä käytöstä suuntaan, joka on alustalle mieluinen. Tietojen käyttö muu-hunkin kuin alustan omiin käyttötarkoituksiin on myös mahdollista ja jotkut alus-tat myyvät tietoja mainostajille saadakseen lisää voittoa.95

”Pelillistämistaktiikoita” käytetään monella alustalla muovaamaan alustatyönteki-jöiden toimintaa ja palkitsemaan alustalle mieluisia tekoja. ”Pelillistämisellä” tar-koitetaan pelin ja työn rajojen häivyttämistä niin, että on vaikea erottaa työntekoa tietokonepelin pelaamisesta. ”Pelillistämistä” on myös työntekijöiden palkitsemi-nen virtuaalisilla kunniamaininnoilla tai palkinnoilla ja listaaminen paremmuus-järjestykseen eri ominaisuuksien perusteella. ”Pelillistämisen” periaate ei ole kovin uusi, koska työntekijöitä on jo pitkään palkittu esimerkiksi kuukauden työntekijä -kunniamaininnalla. Sen sijaan uutta on digitaalisen ajan mahdollistama tapa ja laa-juus: jopa yksittäistä hiirenklikkausta tai verkkosivun selausta voidaan vahtia ja sii-hen voidaan yrittää vaikuttaa.96

Parhain ja pahin esimerkki pelillistämistaktiikoiden käytöstä on Uber.

Alustojen läpinäkymättömyys

Alustojen toimintaperiaatteet ja sisäiset prosessit ovat usein mystisen hämärän pei-tossa. Alustat kertovat vain harvoin tietoja esimerkiksi siitä, miten alustatyönteki-jöiden mainetta lasketaan, miten työtehtävien hylkääminen ja arviointi tapahtuu, mihin se perustuu ja mitkä ovat perusteet alustatyöntekijöiden tilien sulkemiselle. Vaikka prosessit ovat tuntemattomia, ne luovat alustatyöntekijöiden edellytykset töiden löytämiselle ja kommunikoinnille asiakkaiden kanssa.97

Alustatyöntekijät saattavat tehdä töitä tietämättä, kuka töiden lopullinen tilaaja on tai mikä on kuljetuksen määränpää. Joukkoistetuissa töissä logo saatetaan suunni-tella alihankkijalle tai keksitylle nimelle. Isot firmat eivät nimittäin suostu paljasta-maan, vaikka ne olisivat oikeasti työtilauksen takana.98 Uberin kuljettaja tai polku-pyörälähetti taas ei tiedä kuljetuksen loppupäätä ennen kuin on hyväksynyt tilauk-sen, jolloin hän saattaa joutua ajamaan pitkänkin matkan.

Läpinäkymättömyyttä lisää se, että alustayritykset ovat kyllä laatineet palveluehdot alustan käytölle, mutta nämä palveluehdot ovat yleensä pitkät ja täynnä monimut-kaista, välillä tarkoituksellakin harhaanjohtavaa kieltä. Alustat ovat laajentaneet sen

95 Smith, Rebecca & Sarah Leberstein (2015): ”Rights on Demand: Ensuring Workplace Standards and Worker Security In the On-Demand Economy”. Sivu 6, & OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Economy Papers. Sivu 35. 96 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 12-13. 97 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 8. 98 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 8.


laajuutta, ketä palveluehdot koskevat: aikaisemmin palveluehdoilla määritettiin tie-tokoneohjelmiston ja käyttäjän välinen suhde, mutta nykyisillä alustoilla koskevat myös vuorovaikutusta muiden käyttäjien kanssa niin yksityiselämässä kuin yritys-maailmassa. Erityisesti pilvityössä palveluehtojen laillisuutta on vaikea arvioida ja tuomita, sillä asiakas, alustatyöntekijä ja alustayritys saattavat sijaita eri maissa. Täl-löin herää kysymys, mitä lainsäädäntöä palveluehtoja arvioidessa tulisi käyttää.99

Luokittelu- ja arviointijärjestelmät

”Jos sinulla on 99,8 prosentin hyväksymisluokitus ja sitten työskentelet jollekin typerykselle, joka hylkää 500 HIT:täsi100, olet pulassa’, Costello sanoo. ’Koska yhtä hylkäystä kohden, sinun täytyy saada 100 hyväksyttyä HIT:tä, jotta saisit luokituksesi takaisin entiseen. Arvaatko kauan se voi kestää? Se voi kestää kuu-kausia, se voi kestää vuosia. ”101

Alustalla töiden saaminen perustuu alustatyöntekijän maineeseen ja luokitukseen. Mitä korkeampi luokitus ja paremmat arvostelut, sitä helpommin ja paremmalla korvauksella löytää töitä. Kuitenkin, myös maine- ja luokittelujärjestelmien toimin-taperiaatteet ovat epäselvät niin alustatyöntekijöille kuin asiakkaillekin. Näin on, vaikka alustataloudessa asiakkaat ovat korvanneet keskiportaan johtajat ja heidän vastuulleen on siirretty alustatyöntekijöiden arviointi ja valvonta.102 Yleensä arvi-ointiin on käytetään joko yhtä kokonaisuutta kuvaavaa, tai eri osa-alueisiin keskit-tyvää viisiportaista asteikkoa, jolla asiakas antaa kokonaisarvion alustatyöntekijän työstä.103 Joillakin alustoilla voidaan antaa myös sanallisia arvioita työstä.

Asiakkaiden käyttäminen alustatyöntekijöiden valvontaan ja heidän työnsä arvi-ointiin on ongelmallista, koska arviot eivät aina ole objektiivisia104 eikä arvioiden laadintaan välttämättä anneta kattavia ohjeita. Asiakkailla saattaa olla epärealistisia tai erilaisia mielikuvia siitä, minkälaista on hyvä tai sujuva työ, tai he saattavat olet-taa alustatyöntekijän toimivan kuin kone. Alustatyöntekijöiden arviointeihin saa-tetaan purkaa turhautuneisuutta myös alustaa tai muita ulkopuolisia asioita koh-taan, jotka eivät ole alustatyöntekijästä riippuvaisia105. Hyvän ja luotettavan arvion

99 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Poli-tical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 11. 100 Tehtäviä kutsutaan HIT:ksi joukkoistetussa työssä. 101 Marvit, Moshe (2014): ”How Crowdworkers became the ghosts in the Digital Machine.” The Nation Magazine. Saatavilla <https://www.thenation.com/article/how-crowdworkers-became-ghosts-digital-machine/>. 102 European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. sivu 13. 103 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Po-litical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 12. 104 OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Economy Papers. Sivu 32. 105 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 5, & European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the colla-borative economy. In-depth-analysis. sivu 13.


antaminen vaatii asiakkaalta aktiivista paneutumista arviointiin, mikä on vaikeaa, jos oman arvion vaikutusta ei tiedetä ja kunnollisia ohjeita ei ole tarjolla.

Miten valittaa epäoikeudenmukaisuudesta?

”’Normaaleissa töissä voit kävellä pomosi luokse ja hän voi sitten neuvoa sinua. Tämä työ on enemmän sitä ’koitetaan arvata mitä joku toinen saattaisi haluta’, mikä ei ole ikinä hauskaa. Kommunikaatio on hyvin iso ongelmakohta, jota voi-daan parantaa joukkotyössä.’ – AMT työntekijä”.106

”’En ole tyytymätön töihin vaan systeemiin. Kontrollin puutteeseen paikassa, jossa hyväksikäytetään alustatyöntekijöitä, koska asiakkaat voivat hylätä lähete-tyn työn mielivaltaisesti. Ei mitään jälkiseurausta asiakkaille, jotka usein saavat ilmaista työtä ja tietoja. Asiakaspalvelun puute, kun me kohtaamme ongelmia, kuten myöhästynyttä palkkioiden maksamista.’ – AMT työntekijä”107

Arvioinnit vaikuttavat paljon alustatyöntekijöiden mahdollisuuteen saada tulevai-suudessa töitä, sillä ”liian huonot” arviot saanut alustatyöntekijä voidaan laskea alemman kategorian töihin tai poistaa koko alustalta. Vain harvoilla alustoilla alus-tatyöntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus kysyä parempia ohjeita työhön, jos an-nettu työtehtävä on epäselvä. Ongelmana on myös, että joillakin alustoilla asiakas voi hylätä työn lopputuloksen, mutta silti saada käyttöoikeuden lopulliseen työhön. Silti alustatyöntekijä ei saa mitään palkkiota tehdystä työstä ja hänen arvionsa las-kee. Tätä kutsutaan palkkion anastamiseksi. Jopa 94 prosentilla klikkaustyötä teke-vistä alustatyöntekijöistä oli kokemusta työn hylkäämisestä tai palkkion maksa-matta jättämisestä ja yli puolet koki, että hylkäys oli vain muutaman kerran ollut hyväksyttävä108.

Ongelmaa pahentaa entisestään, että osa alustoista sanoutuu suoraan irti vastuusta auttaa asiakkaan ja alustatyöntekijän välisessä riitatilanteessa. Näin luodaan myös ilmapiiriä, jossa palkkioiden anastaminen on laillista tai jopa normaalia109, koska asiakkaalle annetaan valta toimia, miten tahansa ja hänen oletetaan aina olevan oi-keassa. Alustatyöntekijöiden välinen kilpailu saattaa osaltaan johtaa siihen, ettei epäoikeudenmukaisuuksista pidetä suurempaa ääntä. Alustataloudessa maine on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin, ja oikeuksia vaatineen alustatyönte-kijän tili saatetaan pahimmassa tapauksessa jopa sulkea.

106 Berg, Janine (2017): An ineffiecient (and unfair) technological revolution. LO Con-ference, Copenhagen, Denmark. 107 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 15. 108 Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and policy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74. Sivu 15. 109 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 8.


Syrjintä alustoilla ja algoritmeilla

”Michael Luca, Benjamin Edelman ja Dan Svirsky tekivät tutkimuksen majoitus-alusta AirBnb:ssä tapahtuvasta syrjinnästä. Tutkimuksessa he lähettivät 6 400 majoituksen vuokraajalle majoituspyynnön. Keksityt pyynnön lähettäjien profii-lit olivat samanlaisia lukuun ottamatta nimiä: toisilla oli perinteiset valkoisten amerikkalaisten nimet, toisilla taas perinteiset afro-amerikkalaiset nimet. Tutki-mustulos yllätti: Afro-amerikkalaisten lähettämiä pyyntöjä hylättiin suunnilleen 16 prosenttia enemmän. Myös kuljetusalustojen kautta tapahtuvaa syrjintää kos-keneessa tutkimuksessa löydettiin esimerkiksi, että afro-amerikkalaisten kuljet-tajilta kuulostavien tarjoamia kyytejä hylättiin kaksi kertaa enemmän kuin val-koihoisilta amerikkalaisilta kuulostavien kyytejä.”110 111

Alustoilla on mahdollista harjoittaa syrjintää etnisyyden, iän tai sukupuolen perus-teella. Alustoilla, joihin laitetaan henkilökohtaisia tietoja, kuten kuvia, asiakkaat saattavat syrjiä alustatyöntekijöitä esim. etnisyyden, sukupuolen tai ulkonäön pe-rusteella jättämällä valitsematta heitä tehtävään tai kirjoittamalla huonompia arvos-teluja. Jotkut työtarjoukset saattavat olla suoraan syrjiviä ja kieltää tiettyjä ihmis-ryhmiä hakemasta työtä. Myös systemaattinen syrjintä on mahdollista algoritmien avulla, sillä niillä voidaan suoraan rajata ihmisryhmiä tai maita pois esimerkiksi joukkoistettua työtä tekevistä alustatyöntekijöistä. Systemaattista syrjintää on vai-kea havaita, koska se on kirjattu sisälle koodiin, ja näin ollen asiakkaiden tai alusta-työntekijöiden on vaikea puuttua siihen.


Vaatimus siitä, että alustat kertovat avoimemmin omista sisäisistä rakenteistaan ja toimintaperiaatteistaan, muodostaa selkärangan useille ratkaisuehdotuksille. Käyt-täjien, niin alustatyöntekijöiden kuin asiakkaidenkin, kannalta suuri parannus olisi selkeämmät palveluehdot, jotka olisivat jokaisen lukijan ymmärrettävissä112. Alus-tatyöntekijöille tuotaisiin näin selkeästi esille, minkälaista työtä he tulevat tekemään ja millä ehdoilla. Samalla asiakkaat tietäisivät, mihin tulevat sitoutumaan ja millai-sia ehtoja heidän toiminnalleen asetetaan. Työn lopullinen käyttötarkoitus ja sitä käyttävä asiakas tulisi aina kertoa etukäteen113, jotta isot yritykset eivät voi teettää salassa töitä mahdollisimman halvalla.

Alustojen pitäisi myös kehittää ulkoasujaan ja rakenteitaan niin, että ne olisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Hyvällä alustalla käyttäjät pystyvät kommu-nikoimaan toistensa kanssa vaivattomasti ja antamaan tarvittaessa myös alustalle 110 Penman, Maggie & Shankar Vedantam (2016): ”#AirbnbWhileBlack: How Hidden Bias Shape The Sharing Economy”. Saatavilla <http://www.npr.org/2016/04/26/475623339/-airbnbwhileb-lack-how-hidden-bias-shapes-the-sharing-economy?utm_campaign=storyshare&utm_source=twit-ter.com&utm_medium=social>. 111 Ge, Yanbo, Christopher R. Knittel, Don MacKenzie & Stpehen Zoepf (2016): ”Racial and gen-der discrimination in tranportation network companies”. National Bureau of Economic Research. 112 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Po-litical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 24, & Taylor, Matthew, (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”. 113Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 9.


palautetta helposti. Palveluehtojen tai keikkojen hyväksymiseen olisi tarjolla muu-takin kuin vain ”hyväksy”-nappula tai pieni rasti yläkulmassa.114 Palveluehtojen tär-keimmät kohdat voisivat olla listattuina selkeästi ennen niiden hyväksymistä.

Saksassa alustat ovat itse lähteneet etsimään ratkaisua orastavaan imago-ongelmaan ja luoneet crowdsourcing-säännöstön. Säännöstö on luotu lainsäädäntöä täydentä-mään tarkoituksenaan rakentaa luottamusta ja tehdä alustataloudesta reilumpaa kaikille osapuolille. Sen allekirjoittaneet alustat lupaavat noudattaa toiminnassaan sääntöihin sisältyneitä ehtoja, joita ovat muun muassa reilu ja asianmukainen kor-vaus, avoin kommunikaatio niin, että alustaan on helppo ottaa yhteyttä ja mahdol-lisuus tehdä hylättyjä töitä uudelleen, mikä vähentäisi mahdollisuutta palkkion anastamiseen. Allekirjoittaneita alustoja ovat esimerkiksi Clickworker, Testbirds ja Streetspotr.115 Allekirjoittaneilla tahoilla näyttäisi olevan eri käsityksiä hyvästä ja reilusta alustatyöstä, sillä osa on saanut alustansa työehdoissa erittäin hyviä arvos-teluja, osa taas ei.116

Alustatyöntekijöillä ja asiakkailla on oikeus yksityisyyteen myös alustatyössä. Se uh-kaa kuitenkin vaarantua alustojen nykykäytännöillä, joten Euroopan tasolla tulisi saada aikaan parempi tietosuojalainsäädäntö. Nykyinen ei ole riittävä suojaamaan väärinkäytöksiltä vaan riskeeraa yhden työntekijöiden perusoikeuksista.117 Riittävä tietosuojalainsäädäntö vaatii läpinäkyvyyttä siihen, mitä dataa kerätään ja mitä tar-koitusta varten. Sijaintitietojen keräämisen tulisi olla oikeasti tarpeellista eikä tietoja saisi kerätä liikaa. Alustoja pitäisi myös estää myymästä tietoja lisätienestien toi-vossa ja käyttäjien pitäisi aina saada tietää, jos kolmas osapuoli yrittää päästä katso-maan heidän tietojaan. Alustojen täytyisi suojata käyttäjiensä tiedot varmasti.118

Alustatyöntekijöiden tulisi voida siirtää arvosteluja ja luokituksiaan alustalta toi-selle, koska muuten uudelle alustalle siirtyessään he joutuvat aloittamaan nollasta. Tällä tavalla alustojenkin tulisi kilpailla työehdoilla, koska huonolta alustalta voisi helposti siirtyä paremmalle.119 Toinen tärkeä parannus olisi alustatyöntekijöiden valitusoikeuden parantaminen heidän kohdatessaan epäselviä tai täysin vääriä ar-vioita. Alustan välityksellä tulisi olla mahdollista ratkoa riitoja niin asiakkaiden ja alustatyöntekijöiden välillä kuin alustyöntekijöiden kesken120. Alustojen omat rii-danratkaisumenetelmät eivät kuitenkaan ole aina riittäviä, joten alustatyöntekijöille pitäisi luoda muitakin mahdollisuuksia hakea ratkaisuja.

114 Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Po-litical Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 14. 115 Code of Conduct: ”Ground Rules for Paid Crowdsourcing / Crowdworking”. München, tammi-kuu 2017. Saatavilla <http://crowdsourcing-code.com/>. 116 http://faircrowd.work/platform-reviews/. 117 ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016. 118 Smith, Rebecca & Sarah Leberstein (2015): ”Rights on Demand: Ensuring Workplace Standards and Worker Security In the On-Demand Economy”. Sivu 11. 119 De Stefano Valerio (2016): ”The rise of the <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in te <gig-economy>.” Sivu 22. 120 Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, po-licy makers, workers and worker organizations. Sivu 8.


Kolmas edistys olisi, että alustatyöntekijät pystyisivät luokittelemaan työnantajia samaan tapaan kuin heitä luokitellaan. Mahdollisuus luokitella asiakkaita ja alustoja tasaisi vallan epätasapainoa alustatyöntekijöiden ja alustojen välillä. Esimerkiksi Lily Iranin ja Six Silbermanin perustama Turkopticon on parantanut Amazon Mechanical Turkin alustatyöntekijöiden mahdollisuuksia tietää asiakkaista ja kom-munikoida muiden alustatyöntekijöiden kanssa121. Internet-foorumit voisivat toi-mia paikkoina ajatusten, tietojen ja taitojen vaihtamiseen muiden alustatyönteki-jöiden kanssa. Foorumit saattaisivat toimia myös ensimmäisinä askeleina kohti or-ganisoitumista, jos ne perustuvat luottamukseen ja anonymiteettiin, jolloin koston riski tai väärinkäyttöyritykset pienenevät.122 Myös Internet-kampanjoiden ja -ad-ressien avulla on onnistuttu parantamaan työolosuhteita123. Ilman sääntöjä ja alus-tatyöntekijöiden yhteisen sävelen löytämistä alustataloudesta uhkaa muodostua kil-pajuoksu siitä, kuka tarjoaa halvimmilla omaa työpanostaan124.

Alustoilla harjoitettava tai alustojen harjoittama syrjintä kiertää olemassa olevat suojamekanismit, joten uusia keinoja tarvitaan syrjinnän ehkäisemiseksi. Pelkkä kuvan tai muiden tietojen piilottaminen ei auta syrjintää vastaan, vaan tarvitaan lisää avoimuutta arviointijärjestelmiin ja helpompia välineitä asiakkaiden ja alusta-työntekijöiden väliseen vuoropuheluun. Jo yksi positiivinen arvostelu alustatyönte-kijöiden tai asiakkaan profiilissa tasoittaa hyväksymisprosentteja eri etnisyyksien välillä.125 Toisaalta, muualla ollaan oltu sitä mieltä, että kuvien ja nimen piilottami-nen on ensisijainen keino syrjinnän vastustamiseksi.126 Alustojen tulisi myös seu-rata ja raportoida säännöllisemmin syrjinnästä, kuten esim. tilastoimalla naisten ja eri etnisistä taustoista tulevien menestyksestä. Tilastojen julkistaminen lisäisi alus-tan läpinäkyvyyttä ja painetta parantaa käytäntöjä, mutta toisi arvokasta informaa-tiota yhteiskunnalle ja poliittisille päättäjille.127

Alustat voisivat kokeilla entistä rohkeammin uutta designia tai algoritmeja sivuil-laan. Hyödylliseksi on osoittautunut esimerkiksi Uberin malli siitä, että kuljettajan henkilökohtaiset tiedot ja kuvan näkee vasta tilauksen hyväksymisen jälkeen. Täl-

121 Ks. Irani, Lilly & Six Silberman (2013): ”Turkopticon: Interrupting Worker Invisibility in Amazon Mechanical Turk”. Session: Smart Tools, Smart Work. CHI 2013: Changing Perspectives, Paris, France. 122 Land-Kazlauskas, Chris & Hannah Johnston: Representation and voice in the gig economy. LO conference, Copenhagen Denmark. 123 Ks. https://home.coworker.org/. Kampanjoita työehtojen parantamiseksi esimerkiksi Uberilla. 124 OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Economy Papers. Sivu 31. 125 Li, Jun, Zhang, Dennis & Ruomeng Cui (2017): ”A Better Way to Fight Discrimination in the Sharing Economy”. Harvard Business Review. Saatavilla <https://hbr.org/2017/02/a-bet-ter-way-to-fight-discrimination-in-the-sharing-economy>. 126 Fisman, Ray & Michael Luca (2016): ”Fixing Discrimination in Online Marketplaces”. Saatavilla <https://hbr.org/2016/12/fixing-discrimination-in-online-marketplaces>. & Junkkari, Marko (2016): ”Majoituspalvelu Airbnb muuttaa käytäntöjään rasismisyytösten vuoksi – asiakkaiden valikointia rajoitetaan.” Saatavilla <http://www.hs.fi/talous/art-2000002920048.html>. 127 Fisman, Ray & Michael Luca (2016): ”Fixing Discrimination in Online Marketplaces”. Saatavilla <https://hbr.org/2016/12/fixing-discrimination-in-online-marketplaces>.


löinkin voi periaatteessa tilauksen vielä perua, mutta se vaatii suurempaa vaivannä-köä, kun kuljettaja on jo matkalla. Myös AirBnb alkoi rasismisyytösten jälkeen kamppailla syrjintää vastaan. Kaikki AirBnb:n kautta asuntoaan vuokraavat joutu-vat hyväksymään syrjinnän vastaisen lausuman, ja yhtiö on luonut myös uuden jär-jestelmän, jossa asunnon vuokraajan hylättyä ensimmäisen pyynnön, ei asuntoa voi vuokrata enää eteenpäin. Yhtiö ei tosin ole vieläkään suostunut poistamaan kuvia palvelustaan, mutta on pyrkinyt vähentämään niiden merkitystä. Myös systemaat-tista syrjintää vastaan pystyy taistelemaan paremmilla ja viisaammin toimivilla al-goritmeilla, vaikka se vaatisi enemmän työtä ja suunnittelua.128

128 Fisman, Ray & Michael Luca (2016): ”Fixing Discrimination in Online Marketplaces”. Saatavilla <https://hbr.org/2016/12/fixing-discrimination-in-online-marketplaces>.


TIETOTEKNIIKKATAIDOT JA OSAAMINEN Tulevaisuudessa työelämässä tullaan oletettavasti tarvitsemaan yhä parempia digi-taitoja, kun tietokoneisiin ja tietotekniikkaan kytkeytyneet työt lisääntyvät. Osa ny-kyisistä työtehtävistä saatetaan menettää tietokoneille, mutta tilalla saattaa syntyä ns. uusia töitä. Jo nyt kuitenkin noin miljoonalla suomalaisella on vajavaiset digi-taidot ja lähes joka kolmas 16–65-vuotiaista ei pärjää uuden teknologian kanssa riit-tävän hyvin129. On tärkeää varmistaa, että myös naiset ottavat osaa koulutuksiin ja opiskelevat enemmän ICT-alaa. Jo tällä hetkellä miehiä työskentelee noin kaksi ker-taa enemmän ICT-alalla ja yhteiskunnan jatkuvasti digitalisoituessa on vaarana, että yhteiskunta on vain yhden sen osan suunnittelema130.

Alustatalous voi tuoda mahdollisuuksia tehdä töitä ihmisille, joille se muuten voisi olla haastavaa, esimerkiksi kehittyvien maiden maaseuduilla, vammaisille, kotona töitä tekeville ja jopa pakolaisleireille. Usein kuitenkin unohdetaan, että alustat vaa-tivat toimiakseen nopean internetin ja monissa paikoissa laajakaistayhteys on edel-leen mahdottomuus. Vaikka laajakaistayhteys olisikin mahdollista hankkia, niin monelle jo valmiiksi pienituloiselle se on liian kallis hankinta.131

Alustatöiden lukematon määrä ja helpohko saatavuus ei ole vain tilaisuus työnha-kijalle ja työnantajalle, vaan myös uhka. Ihmiset saattavat alkaa tehdä töitä, joihin heillä ei ole vaadittavaa koulutusta tai heidän taitonsa eivät muuten riitä. Työnan-taja ei välttämättä muista tai halua tarkistaa pätevyyttä, koska kyseessä on vain lyhyt keikka. Tämä voi johtaa siihen, että mm. hoivatyöntekijällä ei välttämättä ole kou-lutusta lähihoitajan pätevyyttä vaativaan työskentelyyn, vaikka hän niin netti-ilmoi-tuksessaan väittääkin, tai sähkötöitä tekee itseoppinut kaveri, joka aiheuttaakin va-hingossa tulipalovaaran.


Tulevaisuuden työelämässä entistä tärkeämmäksi tulee jatkuva oman osaamisen päivittäminen. Yhteiskunnan, työnantajien ja erilaisten järjestöjen tulee tukea pyr-kimyksiä päästä parantamaan omia taitojaan ja oppimaan uutta. Uuden oppiminen ei ole tärkeää vain työelämässä, vaan myös demokraattisen yhteiskunnan ylläpitä-misessä ja osallistumisessa sen toimintaan. Erilaiset verkkopohjaiset palvelut lisään-tyvät arkielämän toimintojen hoitamisessa ja niiden käyttöä pitäisi harjoitella, jotta osa kansalaisista, erityisesti vanhemmista ihmisistä, ei jäisi yhteiskunnan kehityk-sen ulkopuolelle.

SAK:n ja Sovelton ”Digiajan työelämävalmiudet – Kaikille kätevästi” -julkaisussa todetaan, että digitaitojen oppiminen ja ylläpitäminen vaativat jatkuvaa ja joustavaa 129 Lempinen, Petri (2016): ”Aikuisten digitaidot on saatava kuntoon, eikä siihen riitä taito käyt-tää Facebookia”. Saatavilla <http://www.talouselama.fi/tebatti/aikuisten-digitaidot-on-saatava-kuntoon-eika-siihen-riita-taito-kayttaa-facebookia-6584753>. 130 ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016. 131 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 10.


oman osaamisen päivittämistä. Ratkaisuna pitäisi olla verkkopohjainen, helppo ja joustava tapa päivittää omaa verkko-osaamista vastaamaan sen hetkisiä digistan-dardeja, mutta kuitenkin niin, että se on käyttäjälleen kustannuksiltaan vähäistä. Koulutus- ja valmennuspalvelujen rahoitusmallin tulisi tämän takia olla yhteisvas-tuullinen.132 ETUC on ehdottanut maksettua opiskeluvapaata tukemaan ja valmis-tamaan työntekijöitä tulevaisuuden haasteisiin133. Erityisesti naiset ja vanhemmat ihmiset tulisi ottaa huomioon digitaitojen opettamisessa. Matalan tulotason maissa jo valmiiksi hyvätuloiset hyötyvät joukkoistetun työn tuomista mahdollisuuksista, jonka takia huomiota tulisi kiinnittää näissä maissa huono-osaisten alueiden mah-dollisuuksien lisäämiseen. Onneksi tosin on jo alustoja, jotka keskittyvät huono-osaisten ryhmien olojen parantamiseen, kuten esimerkiksi Samsource.134

Alustatyöntekijöiden kannalta tärkeää olisi, että mahdollisuuksia digitaaliseen kou-lutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen ei rajattaisi vain työntekijä-asemassa oleville. Jotta alustatyöntekijöiden olisi helpompaa kertoa myös omasta osaami-sesta, voitaisiin heille kehittää digitaalisten merkkien järjestelmä. Digitaalinen merkki toimisi internetin maailmassa valtuutuksena siitä, että sen saanut henkilö on suorittanut tietyn koulutuksen.135 Merkkien avulla voitaisiin rakentaa digitaali-sia ansioluetteloita, jolla voidaan kertoa työkokemuksesta ja opiskelutaustasta. Tällä tavalla alustatyöntekijät eivät olisi niin sidottuja asiakkaiden arvioihin alustoilla, vaan töitä voisi löytää digitaalisen ansioluettelonkin pohjalta. Tämä helpottaisi myös siirtymistä alustojen välillä siinä tapauksessa, jos alustat eivät tule hyväksy-mään arvostelujen siirrettävyyttä.

132 SAK ja Sovelto (2017): ”Digiajan työelämävalmiudet – Kaikille kätevästi”. sivut 4-5. 133 ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016. 134 De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crow-dwork and labour protection in the <gig economy>.” International Labour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71. Sivu 10. 135 Taylor, Matthew, (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”. Sivu 88.


AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN MAHDOLLISUUDET Pohjoismaissa on pitkät perinteet asioiden ratkaisemiseen yhdessä sopien. Tästä syystä Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet hallita alustataloudestakin nousevia epäkohtia, koska sääntely luo ennustettavuutta ja uudet tulijat joutuvat seuraamaan suurelta osin jo olemassa olevia toimintakehyksiä. Tosin nykyisistä laeista löytyy porsaanreikiä ja poliittisilla päätöksillä on perinteistä huolimatta paljon vaikutusta siihen, miten alustatalous tulee kehittymään. Ammattiyhdistysliikkeen onkin tär-keää seurata tapahtuvia muutoksia, olla aktiivinen toimija ja pyrkiä vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan. Tanskassa esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeet pitävät tärkeänä, että alustatalouteen saadaan luotua ”Tanskan malli”, jossa alustat sopeu-tuvat tanskalaiseen järjestelmään, eikä päinvastoin136.

Se, miten paljon alustayritysten kautta pystyy vaikuttamaan, riippuu pitkälti siitä, organisoituvatko ne tulevaisuudessa. Pohjoismaissa työnantajien keskusliitot ovat pitäneet vain pientä ääntä alustataloudesta, koska ne saattavat piilotella korttejaan vielä näin aikaisessa vaiheessa. Tanskassa työnantajaliitto DA on sanonut nykyisen järjestelmän olevan sopiva alustatalouteenkin. Työnantajaliikkeen sisällä saattaa olla erilaisia nykykantoja siitä, miten alustayrityksiä pitäisi kohdella. Osa työnanta-japuolelta pitää alustayrityksiä perinteisten sääntöjen hylkäämisen takia häiritsi-jöinä, osalla taas on mielenkiintoa tehdä yhteistyötä alustayrityksien kanssa.137 Toi-saalta vaikka työnantajapuoli hyväksyisi alustayritykset joukkoonsa, alustayrityk-siltä ei välttämättä löydy mielenkiintoa liittyä työnantajapuolelle, koska se rajoittaa niiden toimintaa ja luo niille ”perinteisen toimijan” leiman.

Työnantajapuolelta ja palkansaajilta voi löytyä yllättäviäkin yhteisiä päämääriä juuri kilpailu-näkökohdan ansiosta. On myös työnantajapuolen intresseissä, että kaikilla toimijoilla on samat säännöt samalla pelikentällä ja uudet tahot eivät saa kilpailuetua sivuuttamalla esimerkiksi lakisääteiset maksut. Hallituksen painosta-minen siinä, että sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa kattamaan myös itsensä työllistäjät, voisi olla alku työmarkkinajärjestöjen yhteistyölle alustalouteen keskittyen. Lisäksi Ruotsin Unionen on ehdottanut, että työnantaja- ja työntekijäliikkeet määrittelisi-vät yhdessä hyvän alustatyön periaatteet. Alustat, jotka hyväksyisivät ja täyttäisivät periaatteet, varmennettaisiin, ja ne pääsisivät työmarkkinajärjestöjen yhteiselle ”so-siaaliselle alustalle”.138 Myös eri palkansaajakeskusliittojen välillä olisi otollista maata yhteistyölle. Esimerkiksi Norjassa ay-liikkeet ovat perustaneet yhdessä komi-tean, jonka tarkoituksena on uudelleen määrittää työntekijän ja työnantajan käsit-teet ja tarkastella, mitä vaikutuksia epätyypillisellä työllä on ihmisten hyvinvointiin

136 LO Danmark (2016): ” Platformsøkonomi – lovgivningsmæssige udfordringer og fagbe-vægelsens løsningsforslag” & Altinget (2016): ”HK: Det er tid til Den Danske Model 4.0.”. Saa-tavissa <http://www.altinget.dk/artikel/hk-det-er-tid-til-den-danske-model-40>. 137 Jon Erik D lvik & Kristin Jesnes (2017): ”Nordic labour markets and the sharing economy – Report from a pilot project.” Nordic Council of Ministers. TemaNord 2017:508. Sivut 44-45. 138 Jon Erik D lvik & Kristin Jesnes (2017): ”Nordic labour markets and the sharing economy – Report from a pilot project.” Nordic Council of Ministers. TemaNord 2017:508. Sivut 46-48.


ja turvallisuuteen, sekä yrittää keksiä keinoja, joilla kansalliset vakuutus- ja eläke-järjestelmät saataisiin koskemaan myös itsensä työllistäjiä.139

Itsensä työllistäjien organisointi on seikka, jossa olisi vielä paljon eteenpäin mentä-vää ja ammattiyhdistysliike voisikin avautua ja suojella paremmin myös itsensä työllistäjiä140. Itsensä työllistäjien mielenkiinnon herättämiseksi olisi kuitenkin mie-tittävä, mitä heille pystytään tarjoamaan, jotta houkutus pelkästään ruohonjuurita-son toimintaan ja kielteinen suhtautuminen suuriin, ehkä hieman jäykkiinkin or-ganisaatioihin pienentyisi. Yksi vaihtoehto olisi ”digitaalisen ammattiyhdistysliik-keen” perustaminen, jossa toiminta keskittyisi suurimmalta osalta internetiin. Di-gitaalinen ammattiyhdistysliike yhdistäisi eri puolilla maata asuvia ihmisiä, ja sieltä voisi esimerkiksi saada lähes reaaliaikaisesti neuvontaa alustatyötä koskevissa kysy-myksissä tai julkaista arvioita eri alustoista. Inspiraationa voisi toimia tai mahdolli-sesti jopa olisi mahdollista liittyä tukemaan IG Metallin, Unionenin, AK:n ja OGB:n perustamaan fair crowd work -nettisivustoa. Fair crowd work -sivustolle kerätään informaatiota alustatyöstä ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta ja siellä arvioi-daan eri alustojen työolosuhteita. Sivusto tarjoaa myös tietoa alustatyöntekijöille palveluita tarjoavista liitoista ja työntekijöiden oikeuksista.141 Itsensä työllistäjien avuksi sosiaaliturva- ja vakuutusasioissa ammattiyhdistysliikkeet voisivat perustaa osakuntia tai mahdollisesti omia vakuutusjärjestelmiä auttamaan byrokratian vii-dakossa ja turvaamaan alustatyöntekijöiden/ itsensä työllistäjien asemaa tulevai-suudessa.

Ammattiyhdistysliikkeellä on vielä Pohjoismaissa asema, jossa sitä kunnioitetaan, ja se pystyy neuvottelemaan merkittäviä parannuksia ihmisten työhön ja elämään. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi käyttää asemaansa hyväkseen myös neuvotteluissa alustojen kanssa, koska suurena toimijana sillä on mahdollisuudet suojella ja vai-kuttaa alustatyöntekijöiden olosuhteisiin. Saksalaisen ammattiyhdistysliike ver.di:n ja muutaman muun tahon kyselyssä itsensä työllistäjät toivoivat eniten ammattiyh-distysliikkeen vaikuttavan poliittiseen päätöksentekoon142. Työehtosopimuksia voisi yrittää laajentaa kattamaan alustatyöntekijät ja ehkäpä jopa itsensä työllistäjät, tai ainakin miettiä, miten nykyistä lainsäädäntöä voisi päivittää sopivammaksi it-sensä työllistäjille. Jos alustayritykset eivät organisoidu, työehtosopimuksia voitai-siin yrittää neuvotella alusta kerrallaan, tarjota neuvoja työntekijöiden näkökul-masta sitä tarvitseville alustoille ja samalla tukea niitä alustoja, joilla työehdot ovat jo kohdallaan. Australiassa paikallinen ay-liike NSW onnistui neuvottelemaan pa-remman sopimuksen alustayritys Airtaskerin kanssa aiempien vaikeuksien jälkeen. Itävallassa Foodora perusti work’s council:in työskentelijöilleen, joiden tarkoitus on ammattiyhdistysliike vida:n avustuksella parantaa pyöräkuskien työehtoja. Work’s

139 Kvam, Christl (2017): The Sharing Economy – implications for the labour market and employment relations. LO conference, Copenhagen. 140 ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016. 141 Faircrowd.work. Saatavilla <faircrowd.work>. Luettu 27.7.2017. 142 Ver.di, Bereich Innovation und Gute Arbeit (2016): ”Was erwarten Solo-Selbständige von ih-rer Gewerkschaft?”. Fact-Sheet Nr. 1.


council:eilla on Itävallassa laillinen oikeus neuvoa ja konsultoida johtoa isoissa ky-symyksissä.143

Iso-Britannian TUC tutkimus144 osoitti, että erityisesti nuoret eivät tiedä oikeuksis-taan työelämässä ja uskovat huonojen työehtojen olevan normaalia käytäntöä työ-elämässä. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi pyrkiä rikkomaan tätä mielikuvaa tarjoa-malla enemmän tietoa hyvän työsuhteen tunnusmerkeistä ja syistä, joiden vuoksi kuulua liittoon. Useammat ihmiset perustavat ostopäätöksensä entistä enemmän eettisiin seikkoihin, joten tässäkin suhteessa laajemmasta tiedottamisesta olisi hyö-tyä. Myös alustatyön tutkiminen ja sen vertaaminen ”normaaleihin” työsuhteisiin olisi tärkeää, koska tutkimusta Pohjoismaisesta alustatyöstä on hyvin vähän ja tut-kimus auttaisi kohdistamaan tarvittavat toimet oikeisiin ongelmiin. Tanskan mallin kaltaisen eksperttipaneelin145 kokoaminen toisi eri sektorien toimijat yhteen, ja yh-teistoiminnalla saataisiin tarpeeksi monipuolinen näkökulma ja kannatus alustata-lousongelmien ratkaisulle, joka voitaisiin lopulta esittää hallitukselle.

Pelkästään negatiivinen suhtautuminen alustatalouteen ei ole osoittautunut hedel-mälliseksi juuri missään. Alustataloudella on mahdollisuus luoda innovaatioita, vauhdittaa talouskasvua ja tuoda uusia työpaikkoja, jos ongelmat osataan ratkaista oikein. Pelkästään alustojen itsesääntelymekanismeihin ei ole luottamista, vaan tar-vitaan parempaa tutkimusta ja tietoa alustatalouden vaikutuksista. Saattaa myös olla, ettei osalla alustoista ole itselläänkään riittävää tietoa pohjoismaisesta työelä-mästä ja työntekijöistä, jotta ne voisivat toimia hyvinä työnantajina. Muut Pohjois-maat toimivatkin hyvinä vertailukohtina ja hyvien käytäntöjen etsintäpaikkana. Ammattiyhdistysliikkeellä on parasta mahdollisesta tietoa työntekijöistä ja työelä-mästä ja tästä syystä mahdollisuus vaikuttaa alustatalouden suuntaan ja yhteiskun-taan.

143 Colclough, Christina (2017): ”Regulating Platforms”. Uni Global Union – The Future World of Work. Saatavilla <http://www.thefutureworldofwork.org/stories/uni-global/regulating-plat-forms/>. 144 Bance, Antonia (2017): ”The working lives of the under-30s show the future of work for us all”. Saatavilla <http://speri.dept.shef.ac.uk/2017/05/23/the-working-lives-of-the-under-30s-show-the-future-of-work-for-us-all/>. 145 Tanskassa taas ammattiyhdistysliikkeet Akademikerne ja HK loivat ”eksperttipaneelin”, jonka tarkoituksena on tuoda eri alojen asiantuntijoiden osaaminen yhteen alustatalouden on-gelmien ratkaisemiseksi. Paneelin tarkoituksena on luoda ideoita ja ratkaisuja, jotta alustalous voi kasvaa kestävästi ja siitä voivat hyötyä kaikki toimijat niin että myös nuoret jaksavat us-koa hyvään työelämään tulevaisuudessa. Paneelissa on mukana ihmisiä monella eri taustalla aina työmarkkinajärjestöistä alustayrityksiin ja ulkomaisiin ja tanskalaisiin tutkijoihin. Ks. Esim. Akademikerne (2016): ”HK og Akademikerne lancerer nyt ”Ekspertpanel for platformsøko-nomi”. Saatavilla <http://www.ac.dk/politik/vaekst-og-erhverv/hk-og-akademikerne-lancerer-nyt-%E2%80%9Dekspertpanel-for-platformsoekonomi%E2%80%9D.aspx> ja <http://www.ac.dk/politik/ekspertpanel-for-platformsoekonomi.aspx>.


LÄHDELUETTELO Akademikerne (2016): ”HK og Akademikerne lancerer nyt ”Ekspertpanel for plat-formsøkonomi”. Saatavilla <http://www.ac.dk/politik/vaekst-og-erhverv/hk-og-akademikerne-lancerer-nyt-%E2%80%9Dekspertpanel-for-platformsoeko-nomi%E2%80%9D.aspx> ja <http://www.ac.dk/politik/ekspertpanel-for-plat-formsoekonomi.aspx>.

Allen, Katie (2017): ” Booming gig economy costs £4bn in lost tax and benefit pay-outs, says TUC”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/busi-ness/2017/feb/14/insecure-work-bad-uk-economy-tuc-zero-hours-contracts>.

Bance, Antonia (2017): ”The working lives of the under-30s show the future of work for us all”. Saatavilla <http://speri.dept.shef.ac.uk/2017/05/23/the-working-lives-of-the-under-30s-show-the-future-of-work-for-us-all/>.

Berg, Janine (2016): “Income security in the on-demand economy: Findings and po-licy lessons from a survey of crowdworkers”. International Labour Organisation: Conditions of Work and Employment Series Nro. 74.

Berg, Janine (2017): An ineffiecient (and unfair) technological revolution. LO Conference, Copenhagen, Denmark.

Blåfield, Ville (2017) ”Uusi työ – Uudet duunarit: Keskusteluja työn muutoksesta”. Ilmpulsseja 2017. Kalevi Sorsa Säätiö.

Booth, Robert (2017): ”Couriers on Britain’s Shopping Addiction: ’Customers don’t care as long as it’s cheap.’ ”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/busi-ness/2017/may/30/couriers-britains-shopping-addiction-online-low-pay>.

Boto, Jonan (2017): ”Gig economy workers need more choice not more flexibility”. Saatavilla <https://www.ft.com/content/a52c64be-6580-11e7-9a66-93fb352ba1fe>.

Code of Conduct: ”Ground Rules for Paid Crowdsourcing / Crowdworking”. Mün-chen, tammikuu 2017. Saatavilla <http://crowdsourcing-code.com/>.

Colclough, Christina (2017): ”Regulating Platforms”. Uni Global Union – The Fu-ture World of Work. Saatavilla <http://www.thefutureworldofwork.org/sto-ries/uni-global/regulating-platforms/>.

Coop (2017): ”Co-operative identity, values and principles”. Saatavilla <http://ica.coop/en/whats-co-op/co-operative-identity-values-principles>.

Deliveroo Scooter Contract. The Work and Pensions Committee – Self emplo-yment and the gig economy inquiry –publications: Written evidence. Saatavilla < http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/commons-se-lect/work-and-pensions-committee/inquiries/parliament-2015/self-employment-gig-economy-16-17/publications/>.


De Stefano, Valerio (2016): “The rise of <just-in-time workforce>: On-demand work, crowdwork and labour protection in the <gig economy>.” International La-bour Office. Conditions of Work and Employment Series No. 71.

ETUC (2016): ”ETUC resolution on digitalisation: ”towards fair digital work””. Hyväksytty 8-9. Kesäkuuta 2016.

European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of wor-kers in the collaborative economy. In-depth-analysis.

Euroopan Parlamentti (2017): ”Mietintö yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalai-sesta toimintasuunnitelmasta”. Saatavilla <http://www.europarl.europa.eu/si-des/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A8-2017-0195+0+DOC+PDF+V0//FI>.

Faircrowd.work. Saatavilla <faircrowd.work>. Luettu 27.7.2017.

Fisman, Ray & Michael Luca (2016): ”Fixing Discrimination in Online Market-places”. Saatavilla <https://hbr.org/2016/12/fixing-discrimination-in-online-mar-ketplaces>.

Flash Eubarometer 438 (2016): ”The Use of Collaborative Platform”. Saatavilla <https://data.europa.eu/euodp/fi/data/dataset/S2112_438_ENG>.

Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform opera-tors, clients, policy makers, workers and worker organizations.

Freelancers Union & Elance oDesk: ”Freelancing in America: A National Survey of the New Workforce”.

Ge, Yanbo, Christopher R. Knittel, Don MacKenzie & Stpehen Zoepf (2016): ”Ra-cial and gender discrimination in tranportation network companies”. National Bureau of Economic Research.

Gingell, Matt (2017): ”Gig economy: How worker’s rights may be about to change”. Saatavilla <http://www.independent.co.uk/news/business/news/gig-economy-workers-rights-change-zero-hour-contracts-permanent-staff-a7719831.html>.

Harris, Seth & Alan Krueger (2015): ”A Proposal fro Modernizing Labor Laws for Twenty-First-Century Work: The ”Independent Worker” ”. The Hamilton Project.

Hathaway, Jay (2015): “Uber Cracks Down on Chinese Drivers’ Right to Protest”. Saatavilla <http://gawker.com/uber-cracks-down-on-chinese-drivers-right-to-protest-1711504870>.

House of Commons: Work and Pensions Committee: ”Self-employment and the gig economy”. Thirteenth Report of Session 2016-17. Sivu 14.

Irani, Lilly & Six Silberman (2013): ”Turkopticon: Interrupting Worker Invisibility in Amazon Mechanical Turk”. Session: Smart Tools, Smart Work. CHI 2013: Changing Perspectives, Paris, France.


Independent Workers Union of Great Britain (2017): ”Dead On Arrival – The IGWB’s Response to Taylor Review on Modern Employment Practises”. Saatavilla <https://iwgbunion.files.wordpress.com/2017/07/iwgb-response-to-taylor-re-view1.pdf>.

Jon Erik D lvik & Kristin Jesnes (2017): ”Nordic labour markets and the sharing economy – Report from a pilot project.” Nordic Council of Ministers. TemaNord 2017:508.

Jonnston, Chris (2016): ”Uber driver win key employment cases”. BBC News. Saa-tavilla <http://www.bbc.com/news/business-37802386>.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-434/15 Asociación Profesional Elite Taxi v. Uber Systems Spain, SL. Euroopan Unionin tuomioistuin: Lehdistötiedote nro 50/17. Julkaistu 11.5.2017. Saatavissa <https://curia.eu-ropa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-05/cp170050fi.pdf>.

Junkkari, Marko (2016): ”Majoituspalvelu Airbnb muuttaa käytäntöjään rasismi-syytösten vuoksi – asiakkaiden valikointia rajoitetaan.” Saatavilla <http://www.hs.fi/talous/art-2000002920048.html>.

Kilpeläinen, Jaakko (2016): ”Journalistiliitto perustaa media-alan osuuskunnan – Ainutlaatuinen hanke”. Saatavilla <https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-perustaa-media-alan-osuuskunnan-ainutlaatuinen-hanke/>.

Kuchling, A.X (2012): ”Background: Algorithms”. Saatavilla <http://fiftyexamp-les.readthedocs.io/en/latest/algorithms.html>.

Land-Kazlauskas, Chris & Hannah Johnston: Representation and voice in the gig economy. LO conference, Copenhagen Denmark.

Lehdonvirta, Vili (2017): “Could universal basic income counter the gig economy’s problems?”. The iLabour Project. Blogi. Saatavilla <http://ila-bour.oii.ox.ac.uk/could-universal-basic-income-counter-the-gig-economys-prob-lems/>.

Lempinen, Petri (2016): ”Aikuisten digitaidot on saatava kuntoon, eikä siihen riitä taito käyttää Facebookia”. Saatavilla <http://www.talouselama.fi/tebatti/aikuisten-digitaidot-on-saatava-kuntoon-eika-siihen-riita-taito-kayttaa-facebookia-6584753>.

Li, Jun, Zhang, Dennis & Ruomeng Cui (2017): ”A Better Way to Fight Discrimi-nation in the Sharing Economy”. Harvard Business Review. Saatavilla <https://hbr.org/2017/02/a-better-way-to-fight-discrimination-in-the-sharing-economy>.

LO Danmark (2016): ” Platformsøkonomi – lovgivningsmæssige udfordringer og fa-gbevægelsens løsningsforslag” & Altinget (2016): ”HK: Det er tid til Den Danske Model 4.0.”. Saatavissa <http://www.altinget.dk/artikel/hk-det-er-tid-til-den-danske-model-40>.




Makwana, Rajesh (2015): “Rethinking basic income in a sharing society”. Saatavilla <https://www.opendemocracy.net/transformation/rajesh-makwana/rethinking-basic-income-in-sharing-society>.

Mansour, Jane (2017): ”Falling through the gaps: insecure work and the social sacety net”. Saatavilla <https://www.opendemocracy.net/jane-mansour/falling-through-gaps-insecure-work-and-social-safety-net>.

Mardiste, David (2016): ”Embracing Uber, Estonia shows tax needn’t be an issue”. Saatavilla <http://www.reuters.com/article/us-estonia-uber-idUSKCN0YV1PS>.

Marvit, Moshe (2014): ”How Crowdworkers became the ghosts in the Digital Ma-chine.” The Nation Magazine. Saatavilla <https://www.thenation.com/article/how-crowdworkers-became-ghosts-digital-machine/>.

Mediakunta (2017): ”Mikä mediakunta”. Saatavilla <https://mediakunta.fi/mika-mediakunta/>.

OECD (2016): ”New forms of work in the digital economy”. OECD Digital Eco-nomy Papers. Sivu 31.

Osborne, Hilary (2016): ”Uber loses right to classify UK drivers as self-employed”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/technology/2016/oct/28/uber-uk-tribu-nal-self-employed-status>.

Penman, Maggie & Shankar Vedantam (2016): ”#AirbnbWhileBlack: How Hidden Bias Shape The Sharing Economy”. Saatavilla <http://www.npr.org/2016/04/26/475623339/-airbnbwhileblack-how-hidden-bias-shapes-the-sharing-economy?utm_campaign=storyshare&utm_source=twit-ter.com&utm_medium=social>.

Porter, Eduardo (2016): “A Universal Basic Income Is a Poor Tool to Fight Poverty”. The New York Times. Saatavilla <https://www.nyti-mes.com/2016/06/01/business/economy/universal-basic-income-poverty.html>.

Russon, Mary-Ann (2016): ”Uber: Underpaid, assaulted and disillusioned UK dri-vers file lawsuit exposing the dark side of the company”. Saatavilla <http://www.ib-times.co.uk/uber-underpaid-assaulted-disillusioned-uk-drivers-file-lawsuit-expo-sing-dark-side-company-1544706>.

SAK (2016): ”Mahdollisuuksien aika - Hyvä työ digiajassa”. Saatavilla <https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/mahdollisuuksien-aika-hyva-tyo-digiajassa-2016-06-03>.

SAK ja Sovelto (2017): ”Digiajan työelämävalmiudet – Kaikille kätevästi”.

Saloniemi, Antti (2017): Finland. Artikkelissa “Nordic Working Papers - Nordic la-bour markets and the sharing economy: National background results”.




Scheiber, Noan (2017): ”How Uber Uses Psychological Tricks to Push Its Drivers’ Buttons”. Saatavilla <https://www.nytimes.com/interactive/2017/04/02/techno-logy/uber-drivers-psychological-tricks.html?_r=0>.

Schmidt, Florian A. (2017): “Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Political Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung.

Smith, Rebecca & Sarah Leberstein (2015): ”Rights on Demand: Ensuring Work-place Standards and Worker Security In the On-Demand Economy”.

Sodha, Sonia (2017): ”Is Finland’s basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages”. Saatavilla <https://www.theguardian.com/so-ciety/2017/feb/19/basic-income-finland-low-wages-fewer-jobs>.

Suullinen todistus Iso-Britannian Work and Pensions -komitealle: Self Employ-ment and the Gig Economy. Saatavilla <http://data.parliament.uk/writtenevi-dence/committeeevidence.svc/evidencedocument/work-and-pensions-commit-tee/selfemployment-and-the-gig-economy/oral/46969.pdf>.

SWiPE-konsortio (2016): ”Fiksu työ alustatalouden aikakaudella”.

Taylor, Matthew, (2017): “Good Work – The Taylor Review of Modern Working Practises”.

Thompson, Barney & Vanessa Houlder (2017): ”Uber faces new pressure from crowdfunded VAT case”. Saatavilla <https://www.ft.com/content/19c1afe8-5a8f-11e7-b553-e2df1b0c3220>.

Todolí-Signes, Adrían (2017): ”The ’gig economy’: employee, self-employed or the need for special employment regulation”. Transfer: European Review of Labour and Research. 23:2.

Trade Union Congress (2017): ”The gig is up: Trade unions tackling insecure work”. Saatavilla <https://www.tuc.org.uk/sites/default/files/the-gig-is-up.pdf>.

Tynker.com (2017): ”How to Explain Algorithms to Kids”. Saatavilla <https://www.tyn-ker.com/blog/articles/ideas-and-tips/how-to-explain-algorithms-to-kids/>.

Työ- ja Elinkeinoministeriö (2017): ”Jakamistalous Suomessa – Nykytila ja kas-vunäkymät”. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 13/2017.

UBER DRIVERS (2017): ”Read here about an important lawsuit brought by Uber drivers to recover the tips they should have received and reimbursement for expen-ses”. Saatavilla <http://uberlawsuit.com/>.

Ver.di, Bereich Innovation und Gute Arbeit (2016): ”Was erwarten Solo-Selbstän-dige von ihrer Gewerkschaft?”. Fact-Sheet Nr. 1.


White, Andrew (2016): “How basic income can solve one of the digital economy’s biggest problems”. Saatavilla <https://theconversation.com/how-basic-income-can-solve-one-of-the-digital-economys-biggest-problems-53081>.

Yrittäjät.fi (2017): ”Osuuskunta”. Saatavilla <https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/perustietoa-yrittajyydesta/yritysmuodot-ja-vastuut/osuuskunta-318169#quickset-valilehti=0>.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

työntekijä alustataloudessa

News & Politics