tuula piri sienituholaiset juurikääpä ja mesisieni

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Heli Viiri ja Tuula Piri

Metsätuhot ja ilmastonmuutoksen vaikutukset niihin

7.3.2017 Lahti

Sienituholaiset, juurikääpä ja

mesisieni, lämpenevässä

ilmastossa

© Luonnonvarakeskus

Juurikäävät (H. annosum -ryhmä)

- esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä, ei kuitenkaan ikiroudan alueella

- lajiryhmä: Euroopassa kolme eri lajia

- Suomessa esiintyvät männynjuurikääpä ja kuusenjuurikääpä

© Luonnonvarakeskus 4

Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.)

aiheuttaa tyvitervastautia

Tappaa mäntyjä ryhmittäin

Kaikenikäiset ja –kokoiset männyt alttiita

Kuivilla mäntykankailla, missä puulajia ei

voi vaihtaa, krooninen kasvupaikan tauti

Kuva T.Piri Kuva T.Piri

Kuva T.Piri


Männynjuurikäävän itiöemiä


Mänty estää pihkoittumisella juurikääpärihmastoa

nousemasta ylös runkoon

Tyvitervastaudin voi tunnistaa

vasta kaadetun kannon pihka- ja

laholaikuista.

Tyvitervastaudin voi tunnistaa

vasta kaadetun kannon pihka- ja

laholaikuista.

Kuva: T: Piri

Kuva: T: Piri Kuva: T: Piri


Tyvitervastautia esiintyy myös turvemailla

7 8.3.2017 Teppo Tutkija

• 2016 ensimmäiset

tyvitervastauti-

havainnot

turvekankaiden

männiköissä Etelä-

Suomessa.

(Eura, Yläne, Multia)

• Männyn kantojen

torjuntakäsittely ei

vielä lakivelvoitteinen

turvemailla.

Timo Silver Suomen metsäkeskus


Juurikääpätuhot kuusella

8 8.3.2017

• Aiheuttajat kuusenjuurikääpä

(90%) ja männynjuurikääpä (10%)

• Juurikäävän aiheuttama

lahoaminen hajottaa sekä

selluloosaa että ligniiniä

• Yleensä laho ulottuu 3-6 m

korkeuteen, jopa 10-12 metriin

• Laho etenee rungossa

keskimäärin 20 cm/v

• Usein lahoa aluetta ympäröi

violetinvärinen rengas (kuvassa)

• Kuusen sydänpuussa laho voi

edetä vuosia, vuosikymmeniä Kuva: Metla


Kuusenjuurikäävän itiöemät

9 8.3.2017

• Itiöemä puun tyvellä,

juurakossa, piilossa

sammalkerroksessa

• Itiöemän yläpinta

likaisenruskea, alapuolen

pillikerros kermanvaalea tai

vaaleanruskea,

pinnanmyötäinen

• Käävät vaihtelevankokoisia

ja muotoisia, lajien

erottaminen pelkän käävän

perusteella vaikeaa

Kuva: Heli Viiri


Juurikääpälahon tunnistaminen kuusikossa

• Kuusikko on usein ulkoisesti hyväkuntoinen juurikääpälahosta

huolimatta ja laho paljastuu yleensä vasta hakkuun

yhteydessä.

• Merkkejä pitkälle edenneestä lahosta:

– Rungon pihkavuoto

– Latvuksen harsuuntuminen

– Pituuskasvun tyrehtyminen

– Tuulenkaadot

– Loppuvaiheessa heikentynyt puu altistuu hyönteisten

iskeytymiselle

• Vanhat harvennus- ja päätehakkuukannot (tyyppillinen laho,

itiöemät).

10 8.3.2017


Lahot kuusen kannot ovat

pitkäaikaisia tartuntalähteitä


Juurikäävän torjuta:

12 8.3.2017

• Terve kuusikko tai männikkö on pyrittävä suojelemaan

juurikääpätartunnalta hakkuiden yhteydessä, muuten

kasvupaikan tervehdyttäminen vaikeaa.

• Talvihakkuu, ennakkotorjunta torjunta-aineella

kesähakkuussa, korjuuvaurioiden välttäminen, harvennukset

minimissä.

• Päätehakkuun jälkeen puulajin vaihto saastuneilla

kasvupaikoilla.


Puulajien juurikääpäkestävyys:

• Mänty kestävä kuusenjuurikäävälle, mutta taimena altis

kasvaessaan lahon kuusen kannon lähellä.

• Kuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle.

• Lehtipuut puhtaana metsikkönä kestäviä sekä kuusen- että

männynjuurikäävälle. Sekapuuna tyvitervasmännikössä

lehtipuut alttiita männynjuurikäävälle. Haapa kestävin.

• Lehtikuusi altis sekä kuusen- että männynjuurikäävälle.

13 8.3.2017


Kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyysalueet


Juurikäävän levinneisyyden riskialueet

15 8.3.2017

Hyvän metsänhoidon suositukset

Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi

kuusen koko esiintymisalueella sekä kivennäis-

että turvemailla. Männynjuurikäävän torjuntaa

suositellaan tehtäväksi kivennäismailla Lapin

maakunnan eteläpuolella.

Asetus 264/2016: kuusen- ja

männynjuurikäävän leviämisen riskialueet

ovat eteläinen ja keskinen Suomi.


Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja

lopettaminen syksyllä

• Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja

marraskuun lopun välisenä aikana.

• Asetus (264/2016) : Ilman lämpötilaa koskeva rajaus.

Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:

1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,

2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,

3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai

4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta

edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.

Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella.

- Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa.

Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita.

- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5

asteen.

16 8.3.2017


Oliva et al. 2008. Urea treatment reduced Heterobasidion annosum

s.l. root rot in Picea abies after 15 years. For. Ecol. Manage. 255:

2876-2882.

15 vuotta harvennuksen jälkeen ureakäsitellyllä alueella 2,7 %

kuusista juurikäävän tartuttamia, käsittelemättömällä alueella

33,3 %.


Ureavalmisteet

• PS-kantosuoja-2, Urea-kantokate,

Moto-urea, Teknokem kantosuoja.

• Liuoksen ureapitoisuus 300-330 g/l

riippuen tuotteesta.

• Urea hydrolisoituu kaatopinnalla, mikä

nostaa pH-arvon niin korkeaksi ettei

juurikääpä pysty itämään.

• Varoetäisyys vesistöihin 10 m.

• Väkevä urealiuosroiskeet voivat

tappaa kasveja kantojen ympäriltä ja

muuttaa kantojen sienilajistoa.

• Valmis käyttöliuos.

• Säilyvyys 10 kk.

• Kestää -7 pakkasastetta jäätymättä.

18 8.3.2017

Markku Mäkelä


Harmaaorvakkavalmiste

• Rotstop on biologinen valmiste, joka

sisältää harmaa orvakkasienen itiöitä

(Rotstop® SC) .

• Harmaaorvakka kilpailee juurikäävän

kanssa samoista resursseista. Se kumpi

sienistä ehtii ensin tuoreelle kaatopinnalle,

on kilpailun voittaja.

• Harmaaorvakka on nopeakasvuinen ja

leviää kannon juuriin.

• Ympäristöystävällinen

• Harmaaorvakkavalmiste vaatii huolellista

käsittelyä (lämpötila, puhtaus).

Käsittelyliuos on uusittava vähintää 36

tunnin välein. 19 8.3.2017 Teppo Tutkija

Harmaaorvakka on ehtinyt

vallata kannon ennen

juurikääpää.

Oranssinruskeaa

harmaaorvakan

aiheuttamaa lahoa

männyn kannossa.

Kari Korhonen

Tuula Piri


Pakkanen, routa ja paksu lumipeite ovat paras

suoja juurikääpätartuntaa vastaan.

© Luonnonvarakeskus 8.3.2017 21

Talvi lyhenee

Routa-aika

lyhenee

Lumettoman

ajan hakkuut

lisääntyvät

Itiöiden

tartunta-aika

pitenee

Rihmaston

kasvuaika

pitenee

Korjuuvauriot

lisääntyvät

Metsien

kiertoaika

lyhenee

Puiden kasvu

nopeutuu

+ + + Juurikääpätuhojen määrä + – + +

Juurikääpärihmaston

kasvu nopeutuu

Kesä lämpenee

Tuulisuus

lisääntyy

Myrskytuhot

lisääntyvät

Juurikäävän

itiötuotanto

lisääntyy


• Lämpötilan nousu tulee lisäämään juurikääpäsienten

aktiviteettia Etelä- ja Keski-Suomessa enemmän kuin

puiden kasvua → juurikääpätuhot lisääntyvät

ilmastonmuutoksen myötä.

• Kuusenjuurikääpäpopulaatioiden ennustetaan

sopeutuvan hyvin muuttuviin lämpötiloihin.

• Jos kesäaikaiset hellejaksot lisääntyvät, puiden

vastustuskyky juurikäävälle laskee hellejakson

seurauksena.

• Talviaikaisten hakkuiden väheneminen tulee

edesauttamaan juurikäävän leviämistä ja runsastumista

myös Pohjois-Suomessa, missä ne toistaiseksi ovat

harvinaisia. 22 8.3.2017


Suomessa esiintyvät mesisienilajit

• Pohjanmesisieni (Armillaria borealis) ja Nuijamesisieni

(Armillaria cepistipes)

– Aiheuttavat kuusella tyvilahoa, 5-10 % tyvilahosta

– Voivat lahottaa sydänpuun kokonaan → ontto laho, mutta

ei nouse rungossa korkealle

– Lahottaa usein yhdessä

juurikäävän kanssa

• Mäntymesisieni (Armillaria ostoyae)

– Tappaa männyntaimia

• Nevamesieni (Armillaria ectypa)

23 8.3.2017

Kari Korhonen


• Mesisienet lahottavat sekä havu- että

lehtipuita.

• Tarttuvat heikentyneiden puiden

juuriin.

• Iskeytyy kuoren vioittuman kautta,

sientä kaikkialla metsämaassa.

• Leviää itiöinä ja mustien

nauhamaisten rihmastojänteiden eli

ritsomorfien avulla paikallisesti,

kuljettaa niillä happea, vettä ja

ravinteita.

• Ravinnelähteitä lehtipuiden kannot.

25 8.3.2017

Jouni Väkevä

Kari Korhonen


Mesisienet

26 8.3.2017

• aiheuttaa tyvelle voimakasta

pihkavuotoa

• iskeytyy heikentyneisiin

puihin, tiheä valkoinen

rihmasto puun ja kuoren

välissä

• saastuneet puut voidaan

poistaa, mesisientä ei voi

hävittää metsästä

Jouni Väkevä


Mesisienet hyötyvät ilmaston muutoksesta

• Mesisienelle altistavia tekijöitä ovat kuivuus, liika kosteus ja

varjostus.

• 2008 havaittiin Etelä-Suomessa rannikon tuntumassa

mesisienen tappamia puita kuivilla kasvupaikoilla. Syynä

mesisienen leviämiselle todennäköisesti kesien 2002 ja 2006

kuivuus.

• Mesisienen torjunta on vaikeaa (leviäminen metsämaassa

ritsomorfien avulla). Tuhoja voidaan hallita huolehtimalla

puusto elinvoimaisuudesta: kasvupaikalle sopiva puulaji ja

alkuperä sekä kasvatushakkuiden tekeminen ajallaan.

27 8.3.2017


Mäntymesisieni (Armillaria ostoyae)

28 8.3.2017

• Juurilahottaja

• Tappaa männyntaimia

• Esiintyy Salpausselän

männiköissä (Luumäki

– Hankoniemi)

• Taudinkuva

samanlainen kuin

tyvitervastaudissa


Mäntymesisieni (Armillaria ostoyae)

29 8.3.2017

• Taimen tyvi vuotaa runsaasti

pihkaa. Kun tartunnan

saanut taimi vedetään ylös

maasta, sen mukana

nousee pihkaan takertunut

maapaakku.

• Kuolleen taimen tyveltä

löytyy valkoista

rihmastohuovastoa ja

mustia rihmastojänteitä.


Kuolleen taimen

tyvelle kehittyy

myöhään

syksyllä

itiöemiä.

Mäntymesisienen

itiöemiä


Mäntymesisienen levinneisyys

31 8.3.2017


Armillaria Ostoyae Earth's Largest Living Things

Armillaria Ostoyae Earth's Largest Living Things - Largest

living organism ever found has been discovered in the

American forest. Armillaria ostoyae, popularly known as the

honey mushroom, started from a single spore too small to see

without a microscope and has been weaving its black

shoestring filaments through the forest for an estimated 2,400

years, killing trees as it grows. Now about 880 hectares of the

Malheur National Forest in eastern Oregon is filled with

mushrooms.

http://1.bp.blogspot.com/-z7i9FF46Mcw/Ui9psUFsSVI/AAAAAAAAA_M/4ZB-ZkYOCyc/s1600/5719916_20130802103607.jpg

http://feafum.blogspot.com/2013/09/armillaria-ostoyae-earths-largest.html






Verinahakka (Stereum sanguinolentum)

• Aiheuttaa noin 5 % kuusen

tyvilahosta

• Yleinen vaurioituneissa

havupuissa

• Etenee nopeasti kuusen

sydänpuussa ja pilaa usein

koko rungon

• Ei leviä kasvullisesti viereisiin

puihin tai seuraavaan

puusukupolveen

• Ilmaston lämmetessä korjuuolot

huononevat → vauriot ja

verinahakkalaho lisääntyvät

33 8.3.2017

Kari Korhonen


Kiitos!

8.3.2017 34

tuula piri sienituholaiset juurikääpä ja mesisieni

Education