1

TUTKINTOVAATIMUKSET 2004-2005 KIELTEN LAITOS RUOTSIN KIELI Oppiaineessa on mahdollista suorittaa ruotsin kielen perusopinnot 17 ov, aineopinnot 40 ov/35 ov ja syventävät opinnot 60 ov/55 ov sekä pro gradu -tutkielma 20 ov. Ruotsin kielen opintoihin kuuluu kielitaitokursseja, kielitiedettä, kirjallisuutta ja kulttuuria sekä tutkimus-työn harjoittelua. Niissä tutustutaan myös muihin pohjoismaisiin kieliin, lähinnä tanskaan tai norjaan. Lisäksi on mahdollista suorittaa tanskan kielen ja kulttuurin perusopinnot 16 ov. Opinto-ohjaus Uusille opiskelijoille järjestetään syyslukukauden alussa tiedotustilaisuus. Opintoneuvontaa antavat myös amanuenssi, opettajatuutorit ja muut opettajat viikoittaisilla vastaanotoillaan. Myös opettajatuutoroinnissa pääpaino on opinto-ohjauksessa. Kurssien suorittaminen ja arvostelu 1. Läsnäolo on pakollista niillä luennoilla ja kursseilla, joista ei järjestetä kertauskuulustelua. Ääntämis-, käännös- ja keskustelukoetta saa kullakin tasolla yrittää yhden kerran ilman kurs-sia. Jos opiskelija ei tällöin saa vähintään arvolausetta 2B, hänen on osallistuttava kurssille. 2. Yleensä kaikille ns. rakentuville kursseille (esim. kielitaito-, kielioppi- ja kirjallisuuskurssit) osallistumisen edellytyksenä on vastaavan alemman tason kurssin käyminen kokonaan. 3. Perusopintojen suorittamiseen arvolauseella hyvät tiedot vaaditaan ääntämiskokeesta, pu-heen aktivointiharjoituksista ja kielioppi- ja käännöskurssin molemmista osista kustakin vä-hintään hyviä tietoja vastaava arvosana 2B. Aineopintojen suorittamiseen arvolauseella hyvät tiedot vaaditaan ääntämiskokeesta, puheen aktivointiharjoituksista, käännöskokeesta ja kirja-tentti II:sta kustakin vähintään 2B. Kaikkien osatenttien keskiarvon on myös oltava 1,63 sekä perus- että aineopinnoissa. Arvolausetta erinomaiset tiedot varten on em. kuulusteluista saata-va vähintään arvosana 2B ja kaikkien osakuulustelujen keskiarvon on oltava 2,38. Aineopinto-jen suorittamiseen erinomaisin tiedoin vaaditaan lisäksi kirjatentti II:sta vähintään 2,5. 4. Syventävissä opinnoissa on arvolauseeseen hyvät tiedot saatava käännöskokeesta vähintään 2B ja kaikkien opintojaksojen keskiarvoksi vähintään 1,63. Arvolauseeseen erinomaiset tiedot on saatava käännöskokeesta vähintään 2- ja kaikkien opintojaksojen keskiarvoksi vähintään 2,38. Kuulustelut ja niihin ilmoittautuminen Kirjatentteihin II ja III ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti laitoksen toimistoon viimeistään viik-koa ennen tiedekunnan tenttipäivää. Muihin tentteihin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti ten-taattorille viimeistään viikkoa ennen koetta. Tentteihin ilmoittautuessaan opiskelija täyttää yliopiston ruskean tenttikuoren. Kieli- ja viestintäopinnot Kieliopinnoilla tarkoitetaan yliopiston kielikeskuksen järjestämiä kielten opintoja. Kielten opiskelijan ei tarvitse suorittaa erikseen kieliopintoja niissä kielissä, joita hän opiskelee. Ruot-sin kieltä pääaineenaan opiskeleva saa ruotsista 3 ov kieliopintoja. Lisäksi hän saa mahdolli-sista muista opiskeltavista kielistä 1 ov:n kustakin. Kieliopinnoista ei tarvitse hakea erikseen korvaavuuksia, vaan ne lasketaan suoritetuiksi tutkinnon hakemisen yhteydessä.

2

Viestintäopinnoista ruotsin pääaineopiskelija suorittaa yliopiston kielikeskuksessa viestinnän kurssin (1 ov). Lisäksi suoritetaan kypsyysnäyte, maturiteettikoe (PFIY96, 1 ov), joka kirjoite-taan kandidaatin tutkintoa varten proseminaarityöstä tai maisterin tutkintoa varten pro gradu -tutkielmasta. Ruotsin kielen opintojaksot (suluissa opintoviikkomäärä), valinnaiset kurssit kursiivilla. Kaikki taulukossa nimetyt opintojaksot (kirjatentti II:ta lukuunottamatta) järjestetään kurssei-na vähintään kerran kahdessa lukuvuodessa, useimmat joka lukukausi. Pelkät koodit viittaa-vat muualla suoritettuihin opintojaksoihin tai sellaisiin opintojaksoihin, joita voi suorittaa vain kirjatentti III:ssa.

Perusopinnot

Aineopinnot

Syventävät opinnot kaikki kurssit 2,5 ov

Kielitaito- ja kielioppi-opinnot

PFIP13-14 Kielioppi- ja käännöskurssi I (5) PFIP11-12 Suull. viest. I (3) PFIP09 Kirjall. viest. I (2)

PFIA23 Kirj. viest.II (2,5) PFIA06 Kielioppi II (2) PFIA25-26 Suull. viest.II (3) PFIA08 Kieliharj. (2,5)

PFIS57 Tieteellinen viestintä PFIS55 Käytännön ruotsia

Kirjallisuus- ja kulttuuri-opinnot Sukukielet

PFIP06 Kirjallisuus I (2 ) PFIP08 Reaalia (2 )

PFIA07 Kirjallisuus II (2) PFIA21 Svensk press (2) PFIA15 Pohjoismaiden kulttuu-ri (2)

PFIA27Lähisukukielet (2)

PFIS39 Kirjallisuus IIIA PFIS40 Kirjallisuus IIIB PFIS03 Tanskan kurssi tai PFIS04 Norjan kurssi PFIS35 Tanskan jatkokurssi PFIS36, PFIS37, PFIS38

Kielitieteen opinnot

KLSP01 Johdatusta kieleen ja sen tutkimukseen (0) PFIP15 Teoreettisen kielen-tutkimuksen peruskäsitteet (1,5) KLSP03 Soveltavan kielen-tutkimuksen menetelmiä (1,5)

PFIA30 Kirjatentti II (4)

PFIS10 Ruotsin fonologia PFIS14 Kontr. kielentutk. PFIS16 Psykolingv. PFIS17 Semantiikka PFIS22 Kielenopp.teoriat PFIS25 Kaksikielisyys PFIS60 Lainasanat PFIS08, PFIS18, PFIS24, PFIS26, PFIS42, PFIS49, PFIS58, PFIS59, PFIS61, PFIS62, PFIS63, PFIS65

Tutkimustyön harjoittelu, pääaineopis-kelijoille

PFIA05 Proseminaari (5)

PFIS06 Seminaari PFIS80 Pro Gradu -työ PFIS23 Kvantitatiiviset mene-telmät

Opintoviikot yhteensä

17

23 pääaineopiskelijoilla 18 sivuaineopiskelijoilla

20 syventävät opinnot 20 pro gradu –työ

Opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleet opiskelijat Suoravalinnan kautta tulleille opiskelijoille on aineopinnoissa omat ryhmänsä suullisessa viestinnässä (puheen aktivointiharjoitukset PFIA26), joka on suoritettava 1. lukuvuoden ke-väällä. Kirjatentti II:ssa (PFIA30) TORNBERGin kirja on pakollinen. Syventävissä opinnoissa suoravalituille pakollisia kursseja ovat PFIS22 Kielenoppimisteoriat, PFIS55 Käytännön ruot-sia, PFIS62 Aineanalyysi ja PFIS63 Kielitaidon arviointi.

3

Ruotsin kielen opintojaksokuvaukset

Oppimaan oppiminen ja ohjaus

HTK066 OPETTAJATUUTOROINTI 1 ov (tutkinnon valinnaisiin opintoihin) Tavoite ja sisältö: Opettajatuutoroinnin tavoitteena on auttaa opiskelijoita omaksumaan aka-teemisen opiskelun taitoja, tutustumaan yliopiston ja oman oppiaineensa käytänteisiin sekä suunnittelemaan opintojaan ja tutkintonsa rakennetta. Ryhmätapaamisissa voidaan keskustel-la opintoihin, urasuunnitelmiin ja uuteen elämänvaiheeseen liittyvistä asioista muiden opiske-lijoiden ja opettajan kanssa. Ryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijavieraita. Ajoitus ja muoto: Opettajatuutorointi on tarkoitettu kaikille pääaineopiskelijoille. Tuutorointi tapahtuu ryhmissä, jotka tapaavat noin kerran kuussa ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ryhmätapaamisten lisäksi opiskelija voi halutessaan tavata oman opettajatuutorinsa kahden kesken, jolloin voidaan tarkemmin keskustella opiskelijan henkilökohtaisista kysymyksistä. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tuutoriryhmät tapaavat esim. kerran lukukaudessa tai -vuodessa. Opettajatuutorointi on valinnainen opintojakso.

HOPS – HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

Tavoite ja sisältö: HOPS on opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka auttaa opintojen suunnittelussa ja hallinnassa sekä ohjaa hyviin oppimistuloksiin omien tavoitteiden mukaisesti. Sen tavoitteena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta, valmiuksia asettaa tavoitteita ja toimia päämäärätietoisesti. HOPS suuntaa tulevaisuuteen, jopa työelämään asti. HOPS on kuitenkin joustava: vahvuudet ja varsinkin tavoitteet voivat muuttua. Ajoitus ja muoto: Opiskelija tekee alustavan HOPSinsa mahdollisimman varhain ensimmäi-senä opiskeluvuonna. HOPS voidaan tehdä osana opettajatuutorointia tai erikseen opinto-ohjaajan neuvojen mukaan. Suunnitelma säilytetään, sitä täydennetään jo ensimmäisen opis-keluvuoden keväällä ja päivitetään opinto-ohjaajan tuella koko opintojen ajan. HOPS on pa-kollinen kaikille ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille.

4

PERUSOPINNOT

Kielitaito- ja kielioppiopinnot

Tavoite: Lukiossa hankitun suullisen ja kirjallisen peruskielitaidon vahvistaminen ja kielitajun syventäminen kielitieteen termejä soveltaen. PFIP09 KIRJALLINEN VIESTINTÄ I 2 ov Tavoite: Opiskelijalla on valmiudet tuottaa erityylisiä tekstejä sujuvalla ruotsin kielellä. Hän pystyy analysoimaan ja korjaamaan tekstejä. Sisältö: Kurssilla korostetaan ruotsin kielen yleisten rakenteiden (sanajärjestys, kongruenssi, passiivi, supiini ja spesies) ja fraasien osaamista. Kurssilla käytetään peruskielioppia ja monis-teita. Opintomuodot: Kurssilla kirjoitetaan 5 tehtävää, joista suurin osa tehdään kotona. Opetuk-sessa sovelletaan osittain prosessikirjoittamisen periaatetta, jolloin opiskelija korjaa tekstinsä opettajan antamien ohjeiden mukaan. Laajuus: 2 ov, kontaktiopetusta 26 t /1 lk. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. PFIP11, PFIP12 SUULLINEN VIESTINTÄ I 3 ov Suullinen viestintä muodostuu kahdesta osasta: 1) Ääntämisharjoitukset I 1,5 ov, joissa erilliset ryhmät suomenruotsin ja ruotsinruotsin ään-tämystä varten ja 2) Puheen aktivointiharjoitukset I 1,5 ov. Tavoite: Molemmat osat suoritettuaan opiskelija pystyy keskustelemaan jokseenkin luonte-vasti yleisluontoisista ja opiskelijan arkea koskevista aiheista. Ääntämys on foneemisesti ja tärkeimpien allofonien sekä sana- ja fraasipainojen osalta hyvä. Opiskelija hallitsee artikulato-risen fonetiikan perusteet ja pystyy selittämään sekä suomen ja ruotsin että suomenruotsin- ja ruotsinruotsin välisiä eroja. Sisältö: Ääntämiskurssiin kuuluu a) käytännön harjoituksia, jotka sisältävät sekä esittävää lukemista että drillityyppisiä harjoituksia kielistudiossa ja b) teoreettinen osa, jota varten lue-taan fonologian moniste Svensk fonologi för nybörjare. Puheen aktivointiharjoitukset ovat keskusteluharjoituksia pienryhmissä. Osa aiheista on pa-kollisia, osa vapaasti valittavissa. Kurssin kulku suunnitellaan ja aiheet päätetään osittain yh-dessä. Opintomuodot: Ääntämisharjoitukset ovat kielistudioharjoituksia, joihin opiskelija valmistau-tuu lukemalla harjoitustekstit etukäteen saadakseen käsityksen sisällöstä ja laajentaakseen sanavarastoaan. Fonologian monisteesta luetaan itsenäisesti teoriatausta ääntämisilmiöiden tiedostamiseksi ja tueksi ääntämisharjoituksille. Puhekurssilla toimitaan keskustelijana, alustajana ja keskustelun johtajana. Sanavaraston laa-jentamiseksi ja aktivoimiseksi opiskelija perehtyy keskusteluaiheeseen etukäteen lukemalla annetut sanalistat ja seuraamalla ruotsinkielisiä radio- ja televisio-ohjelmia sekä lukemalla artikkeleita lehdistä ja internetistä. Laajuus: 3 ov. Kontaktiopetusta sekä ääntämis- että puhekurssilla on 26 t, yht. 52 t yhden lu-kukauden ajan.

5

Arviointi: Ääntämiskurssiin kuuluu a) koe, jossa luetaan lyhyt teksti nauhalle ja b) fonologian kirjallinen teoriakoe, jossa vastataan kysymyksiin monisteen ja tunneilla käsiteltyjen asioiden pohjalta. Ääntämiskoe arvioidaan asteikolla 1-3, teoriakoe asteikolla hyväksytty/hylätty. Hy-viin tietoihin on ääntämiskokeesta saatava vähintään 2-. Puhekurssi perustuu pakolliseen läsnäoloon ja osallistuminen arvioidaan asteikolla 1-3. Hy-viin tietoihin on saatava vähintään 2-. Jos opiskelijan ääntämys ja puhevalmius ovat hyvät ruotsinkielisestä taustasta tai muista kon-takteista johtuen, hän voi tulla ääntämiskokeeseen ilman kurssia. Lisäksi on tentittävä fonolo-gia, ennen kuin kurssista suullinen viestintä IA saa suoritusmerkinnän. Myös puhekurssista voidaan järjestää koe, jos opiskelija edellä mainituin perustein haluaa yrittää selvitä siitä ilman kurssia. PFIP13, PFIP14 KIELIOPPI- JA KÄÄNNÖSKURSSI I 5 ov Tavoite: Kurssilla syvennetään koulukieliopin tuntemusta ja lisätään lingvististä tietoisuutta. Pää-osin Svenska Akademiens språkläran mukaisia termejä käyttäen opitaan analysoimaan kieltä ja selit-tämään sen rakenteita. Esimerkkien ja käännösten avulla laajennetaan funktionaalista kielitaitoa, tavoitteena moitteeton ja sujuva yleiskieli. Sisältö: Ensimmäisen lukukauden painopistealueita ovat 1) spesieksen tajun kehittäminen , 2) sa-najärjestys ja 3) adjektiivit ja adverbit sekä adverbiaalin käsite ja funktio. Toisen lukukauden pää-alueet ovat 1) genetiivi ja kiertoilmausten kategoriat sekä suomen genetiivilausekkeiden kääntä-minen ruotsiin, 2) verbioppi, jossa erityisesti tempusharmonia ja suomen konditionaalin vastineet sekä partisiipit ja passiivi ja 3) pronominit. Opintomuodot: Opintomonistetta (yht. n. 200 sivua) luetaan itsenäisesti aihealue kerrallaan ja tehdään siihen liittyvät harjoitusvihkon tehtävät, jotka käydään läpi tunneilla. Tehtävät ovat sovel-lus- ja analyysitehtäviä sisältäen runsaasti käännöslauseita. Pari kertaa lukukaudessa käännetään itsenäisesti 10-15 virkkeen mittainen yhtenäinen teksti suomesta ruotsiin. Teksti jätetään etukäteen opettajalle arvioitavaksi. Tunnilla keskustellaan eri käännösvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta diskurssiin. Laajuus: 5 ov, kontaktiopetusta 52 t / 2 lk. Arviointi: Kummankin lukukauden alussa järjestetään pieni testi, joka arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ensimmäiseen testiin luetaan itsenäisesti monisteesta genus ja deklinaatiot, toiseen testiin konjugaatiot ja lukusanat. Lukukausien lopussa järjestetään suuremmat kokeet kurssilla käsitellyistä asioista. Toisen lukukauden loppukokeessa on yhtenä tehtävänä yhte-näisen tekstin kääntäminen suomesta ruotsiin. Arviointi asteikolla 1-3. Hyviin tietoihin on kummankin lukukauden loppukokeesta saatava vähintään 2-.

Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot

PFIP06 KIRJALLISUUSKURSSI I 2 ov Tavoite: Antaa käsitys ruotsalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta historiallisesta ja tyy-lisuuntien näkökulmasta sekä laajentaa sanavarastoa Sisältö: 10 lasten- ja nuortenkirjaa sekä lisäksi teoriaa käsittelevää materiaalia. Opintomuodot: Pakollinen luentojakso ja seminaarityöskentelyä, jossa kirjoista keskustellaan. Laajuus: 2 ov. Kontaktiopetuksesta 6 t luentoa ja 10 t seminaarityöskentelyä yhden lukukau-

6

den ajan. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Kurssin voi vaihtoehtoisesti suorittaa itseopiskellen. PFIP08 REAALIAKURSSI 2 ov Tavoite: Kokonaiskuvan saaminen ruotsalaisesta ja suomenruotsalaisesta yhteiskunnasta. Sisältö: Kurssilla käsitellään kielialueiden kulttuuria, elinkeinoelämää, poliittisia ja koulutus-järjestelmiä sekä maantieteellisestä että historiallisesta näkökulmasta. Opintomuodot: Luentoja ja harjoituksia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan ja opetta-jan kanssa sopimastaan aiheesta. Laajuus: 2 ov. Kontaktiopetuksesta 10 t luentoa ja 10 t seminaarityöskentelyä sekä itsenäistä työskentelyä yhden lukukauden ajan. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen seminaarikeskusteluihin, kirjallinen esitelmä ja referaatit opettajan luennoista ja muiden ryhmäläisten esitelmistä. Mahdollisuus suorittaa tenttimällä JOHNSSON, Sverige i fokus ja laitoksesta saatavat Folktingetin vihkoset suomenruotsalaisuudes-ta. Tentissä painotetaan myös nyky-yhteiskunnan ajankohtaisia tapahtumia molemmilla kieli-alueilla. Arvosana 1-3.

Kielitieteen opinnot

NÄKÖKULMIA KIELEEN Kurssi toteutetaan yhteistyössä kieliaineiden ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa. Kurssi koostuu kolmesta jaksosta: KLSP01 JOHDATUSTA KIELEEN JA SEN TUTKIMUKSEEN 0 ov (kaikille yht. osuus) Tavoite ja sisältö: Johdanto-osuudessa hankitaan kielten opiskeluun ja kieliasiantuntijuuteen johdattelevaa perustietoa. Jakso antaa yleistietoa maailman kielistä, käsittelee kielen määri-telmiä ja esittelee eri näkökulmia kieleen tutkimuksen kohteena. Opintomuodot: Johdantojakso koostuu kahdesta 4 tunnin kokoontumisesta. Näillä kerroilla työskennellään luennoitsijoiden alustusten, pohdiskelutehtävien, ryhmätöiden ja keskustelu-jen avulla Arviointi: Tentti. PFIP15 TEOREETTISEN KIELENTUTKIMUKSEN PERUSKÄSITTEET 1,5 ov (oppiainekohtainen osuus) Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kielen rakenteen osa-alueista ja kie-len käytöstä. Sisältö: Kurssi sisältää seuraavat kohdat: 1) kielen rakenteelliset osa-alueet, 2) fonologia, 3) morfologia, 4) syntaksi, 5) sanasto, 6) semantiikka ja 7) pragmatiikka. Esimerkit ovat pääosin ruotsin kielestä. Kurssilla käsitellään myös alan ruotsinkielistä terminologiaa. Muissa kieliaineissa suoritettu oppiainekohtainen osuus hyväksytään myös ruotsin kielen op-piainekohtaiseksi osuudeksi.

7

Opintomuodot: Luentoa ja harjoituksia. Laajuus: Kontaktiopetusta 14 t. Arviointi: Kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. KLSP03 SOVELTAVAN KIELENTUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA 1,5 ov (kaikille yhteinen osuus) Tavoite ja sisältö: Kolmannen osuuden tavoitteena on tutustua kielentutkimuksen näkökul-miin erityisesti soveltavan kielentutkimuksen alueiden kautta. Kurssilla käsitellään seuraavia teemoja: kieli ja yhteiskunta, kieli ja kulttuuri, kieli ja identiteetti, tekstien ja diskurssien tut-kimus, äidinkielen omaksuminen ja oppiminen, toisen ja vieraan kielen oppiminen ja opetta-minen. Opintomuodot: Luennoitsijoiden alustukset, ryhmätyöt, lukeminen ja keskustelut. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen ja sovellustehtävät. AINEOPINNOT

Kielitaito- ja kielioppiopinnot

Tavoite: Perusopintovaiheessa omaksutun suullisen ja kirjallisen kielitaidon laajentaminen ja tieteellisen viestinnän perustaidon harjoittaminen. PFIA06 KIELIOPPIKURSSI II 2 ov Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee suomen ja ruotsin keskeisimmät syntaktiset ja semanttiset erot; osaa selittää muille ruotsin ja suomen kieliopin ilmiöitä ruotsiksi; pystyy rat-kaisemaan, onko joku rakenne kieliopillinen vai epäkieliopillinen. Sisältö: Pääpaino kontrastiivisessa kieliopissa. Tärkeitä osa-alueita: 1) eri kielioppimallien vertailua kielellisen ongelman ratkaisussa, 2) spesies, 3) modaliteetti, 4) sanajärjestys, 5) eksis-tentiaalilauseet, 6) paikanilmaukset suomessa ja ruotsissa ja 7) verbien s-muodot ja passiivi. Opintomuodot: Luento ja harjoitukset. Materiaalina opinto- ja harjoitusmonisteet (n. 200 si-vua). Laajuus: 2 ov. Kontaktiopetusta 26 t luentoa ja 13 t harjoituksia yhden lukukauden ajan. Arviointi: Kirjallinen loppukoe, joka arvioidaan asteikolla 1-3. PFIA08 KIELIHARJOITTELU 2,5 ov Kahden kuukauden oleskelu Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa opiskeluaika-na. Vaihtoehtoisesti aktiivinen osallistuminen laitoksen hyväksymään noin kuukauden kestä-vään kielikurssiin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Todistus ja lyhyt ruotsinkielinen raportti (1-2 sivua) oleskelusta tai kurssiin osallistumisesta esitettävä oppiaineen toimistossa. Lyhin hyväksyttävä yhtenäinen oleskeluaika on kuukausi. PFIA23 KIRJALLINEN VIESTINTÄ II 2,5 ov

8

Tavoite: Kurssin käytyään opiskelijan on kyettävä tulkitsemaan vaikeahko suomenkielinen teksti ruotsiksi ja kääntämään se idiomaattiselle ruotsin kielelle. Kurssiin kuuluva tieteellinen alkuperäisteksti on kyettävä referoimaan ruotsiksi. Sisältö: Kurssiin kuuluu 1 referointitehtävä ja 6 käännöstehtävää. Opintomuodot: Tehtävät tehdään kotona itsenäisesti tai parityöskentelynä soveltaen proses-sikirjoittamisen periaatteita. Viikoittaiset ohjaus- ja palautustunnit. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Loppukoe, jossa sanakirjojen käyttö on sallittu, arvioidaan asteikolla 1-3. Käännöskokeeseen voi osallistua ilman kurssia, mutta referaattiharjoitus on pakollinen kaikille. Hyviin ja erinomaisiin tietoihin vaaditaan vähintään 2- kokeesta ja hyväksytty referaattitehtävä. PFIA25, PFIA26 SUULLINEN VIESTINTÄ II 3 ov Suullinen viestintä II muodostuu kahdesta kurssista: 1) Ääntämisharjoitukset II 1 ov, joissa erilliset ryhmät ruotsinruotsin ja suomenruotsin ään-tämystä varten ja 2) Puheen aktivointiharjoitukset II 2 ov. Tavoite: Molemmat osat suoritettuaan opiskelija pystyy ilmaisemaan itseään sujuvalla ruotsin kielellä omaan elämänpiiriinsä ja tulevaan ammattiinsa liittyvissä asioissa ja selviytyy vaivat-tomasti kommunikaatiosta syntyperäisen puhujan kanssa. Opettajaksi aikova hallitsee ope-tusviestinnän perusteet. Tavoitteena on moitteeton ääntämys ja idiomaattinen kielenkäyttö. Sisältö: Ääntämiskurssilla luetaan erityylisiä ääneenlukutilanteisiin soveltuvia tekstejä ja har-joitellaan eri puhetilanteisiin sovellettavia fraaseja. Puheen aktivointiharjoituksissa syvennetään kommunikatiivista tietämystä ja taitoa. Sanava-raston laajentamiseksi keskustellaan mm. ajankohtaisista kysymyksistä ja ammatillisista ai-heista. Suoraan opettajan koulutukseen valituille tarkoitetuissa ryhmissä 12 tunnin jakso käy-tetään luokkahuonekommunikaation harjoitteluun. Opintomuodot: Ääntämisharjoitukset ovat kielistudioharjoituksia, joihin opiskelija valmistau-tuu lukemalla harjoitusvihkon tekstit etukäteen ja pohtimalla tunnin teemaan liittyviä, teks-teihin sisältyviä kysymyksiä. Puheen aktivointiharjoituksissa toimitaan sekä puhujan että puheenjohtajan rooleissa ja pide-tään alustus itse valitusta aiheesta. Opettajiksi aikovat harjoittelevat luokkakielen fraseologiaa ja ääntämistä sekä kielistudio- että muiden suullisten harjoitusten muodossa, joihin sisältyy opetustuokion pitäminen. Laajuus: 3 ov. Kontaktiopetusta ääntämiskurssilla 26 t, puheen aktivointikurssilla 26 t yhden lukukauden ajan. Arviointi: Ääntämiskoe, jossa luetaan yhden sivun mittainen teksti nauhalle. Koe arvioidaan asteikolla 1-3. Hyviin tietoihin vaaditaan vähintään 2-. Puheen aktivoinnissa on jatkuva arviointi asteikolla 1-3, luokkakielen osalta asteikko on hy-väksytty/hylätty.

9

Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot Sukukielet

PFIA07 KIRJALLISUUSKURSSI II 2 ov Tavoite: Perehdytään Skandinavian, erityisesti Ruotsin kirjallisuuden historialliseen kehityk-seen ja opitaan analysoimaan eri aikakausien teoksia. Kirjallisuutta lukemalla opiskelijoiden sanasto ja tyylitaju kehittyvät. Sisältö: Kurssilla analysoidaan 4 teosta eri aikakausilta. Opintomuodot: Luentoja ja pienryhmäkeskusteluja. Opiskelija kirjoittaa esseet teoksista yksin tai pienryhmissä. Kurssin voi suorittaa myös itseopiskeluna. Laajuus: 2 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Esseet arvioidaan asteikolla 1-3. Kurssiarvosana muodostuu esseiden keskiarvosta. Mikäli luento-osuudesta järjestetään koe, sen arvosana vaikuttaa kurssiarvosanaan. VALINNAISET OPINTOJAKSOT II 2 ov Valitaan yksi seuraavista opintojaksoista: PFIA15, PFIA21 tai PFIA27. PFIA15 POHJOISMAIDEN KULTTUURI 2 ov Tavoite: Kokonaiskuvan saaminen Pohjoismaista. Sisältö: Kurssilla käsitellään Pohjoismaiden kulttuuria, elinkeinoelämää, poliittisia ja koulu-tusjärjestelmiä sekä maantieteellisestä että historiallisesta näkökulmasta. Opintomuodot: Seminaarityöskentelyä. Opiskelijat valmistavat ja pitävät 45 min. mittaisen esitelmän sekä saavat pienempiä tehtäviä. Laajuus: 2 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Suullinen esitelmä, oman esitelmän kirjallinen versio sekä referaatit muiden osallis-tujien esitelmistä vaikuttavat arvosanaan. Arvioidaan asteikolla 1-3. PFIA21 SVENSK PRESS -TEKSTIKURSSI 2 ov Tavoite: Kyky analysoida ruotsin kielellä moderneja sanomalehtitekstejä niin tyylin kuin si-sällönkin kannalta. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee tekstianalyysin perusteet. Sisältö: Ruotsinruotsalaisten ja suomenruotsalaisten sanomalehtitekstien kaikki päälajit käy-dään läpi kurssin alussa luennoidun teoriajakson jälkeen. Yksi kurssin painopistealueista on suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen lehtikielen erot. Opintomuodot: Luentojakso ja analyysiharjoituksia, jotka tehdään pienryhmissä kotitehtä-väksi annettujen tekstien pohjalta. Laajuus: 2 ov, kontaktiopetusta 26 t /1 lk. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kurssista ei pidetä varsinaista tenttiä, mut-ta opiskelijat tulevat kurssin lopussa pareittain analysoimaan opettajalle kaksi itse valitse-maansa tekstiä. Arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

10

PFIA27 LÄHISUKUKIELET 2 ov Tavoite: Opiskelijalla on perustiedot pohjoisgermaanisista kielistä sekä ryhmänä että erillisinä kielinä. Sisältö: Kurssilla käydään läpi pohjoismaisen kantakielen kehitys kuudeksi viralliseksi kie-leksi sekä niiden erot ja yhteneväisyydet ruotsin kielen näkökulmasta. Ruotsin naapurikieliä (norjan bokmål ja nynorsk sekä tanska) tarkastellaan mm. tekstejä käsittelemällä. Painopiste on norjassa ja tanskassa, mutta myös fääriä, islantia ja Gotlannin muinaiskieltä esitellään. Opintomuodot: Luento ja kotitehtäviä. Laajuus: 2 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Kirjallinen koe, joka arvioidaan asteikolla 1-3.

Kielitieteen opinnot

PFIA30 KIRJATENTTI II 4 ov Tavoite: Tutustutaan kielen tutkimiseen, pohjoismaisten kielten kehittymiseen, nykyruotsin rakenteeseen sekä vieraan kielen oppimiseen ja opettamiseen. Sisältö: (1) SIGURD, Språk och språkforskning, s. 5–67, 100–159, (2) BARoDAL, JÖRGENSEN, LARSEN & MARTINUSSEN, Nordiska. Våra språk förr och nu, s. 22–125, (3) JÖRGENSEN & SVENSSON, Nusvensk grammatik, s. 9–155, (4) VIBERG, Vägen till ett nytt språk 1 ja (5) TORNBERG, Språkdidaktik tai LINELL, Människans språk, s. 13–126, 156–180, 211–269. TORNBERG on pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille opiskelijoille. Opintomuodot: Itsenäinen työskentely. Laajuus: 4 ov. Arviointi: Kirjallinen kuulustelu tiedekunnan tenttipäivänä. Tenttiin ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori toimistoon vähintään viikkoa ennen tenttipäivää. Hyviin tietoihin vaaditaan vähintään 2– ja erinomaisiin tietoihin vähintään 2,5.

Tutkimustyön harjoittelu

pääaineopiskelijoille

PFIA05 PROSEMINAARI 5 ov Tavoite: Itsenäisen tiedonhankinnan taidot. Kyky tehdä pienimuotoinen tieteellinen tutkielma ruotsin kielellä ja raportoida se. Sisältö: Tutkimuksen tekemiseen ja siinä käytettäviin menetelmiin tutustutaan opettajan oh-jeiden mukaan, esim. NYBERG, Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Tutkimussuunnitelman laatimisen jälkeen dokumentoidaan omasta aiheesta tehty tiedonhaku. Yhdestä päälähteestä kirjoitetaan ruotsiksi referaatti, jota hyödynnetään seminaa-rityössä. Sekä referaatti että proseminaarityö esitellään muille seminaariin osallistujille. Lisäk-

11

si toimitaan opponenttina ja osallistutaan aktiivisesti keskusteluun. Opiskelijat voivat tehdä työn yksin tai pareittain. Opintomuodot: Seminaari-istunnot, henkilökohtainen ohjaus sekä itsenäinen työskentely. Laajuus: 5 ov. Kontaktiopetusta 26 t yhden tai kahden lukukauden ajan. Arviointi: Lopulliseen arvosanaan vaikuttavat tiedonhaun dokumentointi, referaatti, prose-minaarityö, opponenttina toimiminen ja keskusteluihin osallistuminen. Arvioidaan asteikolla 1-3. SYVENTÄVÄT OPINNOT Pakollisia kursseja ovat tieteellinen viestintä ja norjan tai tanskan kurssi. Pääaineopiskelijoilla myös seminaari on pakollinen. Valinnaisista opintojaksoista pääaineopiskelija valitsee viisi (12,5 ov) ja sivuaineopiskelija kuusi (15 ov) kurssia niin, että vähintään kaksi (5 ov) valitaan kielitieteen opinnoista. Ne va-linnaiset kurssit, joita ei ole suoritettu luentosarjoina tai harjoituksina, tentitään yhtenä kirja-pakettina (=PFIS07 Kirjatentti III) tiedekunnan tenttipäivänä.

Kielitaito- ja kielioppiopinnot

Tavoite: Kirjallisen kielitaidon hiominen entistä lähemmäksi syntyperäisen kielenkäyttäjän taitoa, muodollisen, tieteellissävyisen kielenkäytön entistä varmempi hallinta sekä oikea-kielisyyden sisäistäminen ja tyylitajun kehittäminen. PFIS57 TIETEELLINEN VIESTINTÄ 2,5 ov Tavoite: Kirjallisen kielitaidon hiominen entistä lähemmäksi syntyperäisen kielenkäyttäjän taitoa, muodollisen, tieteellissävyisen kielenkäytön entistä varmempi hallinta sekä oikea-kielisyyden sisäistäminen ja tyylitajun kehittäminen. Referaattitehtävillä pyritään vahvista-maan tieteellisen diskurssin oppimista. Sisältö: Kurssiin kuuluu 5 vaativaa, muodollisen kirjakielen käyttöä harjoittavaa käännös-tehtävää ja 5 kielitieteellispainotteista referaattitehtävää. Lähdekielenä on suomi ja kohde-kielenä ruotsi. Opintomuodot: Tunneilla analysoidaan kontrastiivisesti kotona kirjoitettuja tekstejä ja verra-taan niiden ja alkutekstien välisiä rakenne- ja merkityseroja mallikäännösten pohjalta. Joitakin tuotoksia muokataan uudelleen opettajan palautteen pohjalta. Jos kokeesta selviytyy ilman harjoituskurssia, referaattitehtävät on kuitenkin suoritettava erikseen. Eri sopimuksesta kurs-sin voi myös suorittaa etäopiskeluna. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Loppukoe on käännöskoe, jossa sanakirjojen käyttö on sallittu. Hyviin ja erinomai-siin tietoihin vaaditaan vähintään arvosana 2-. PFIS55 KÄYTÄNNÖN RUOTSIA 2,5 ov

Tavoite: Kommunikatiivisten strategioiden hallitseminen, luokkahuonekielen hallinnan sy-ventäminen, ei-kielellisen viestinnän ja kulttuurienvälisten erojen ymmärtäminen, tutustumi-

12

nen nuorten kieleen. Sisältö: Kurssilla tehdään esitelmiä ja videonauhoituksia, käytetään apuna roolileikkejä ja fil-mejä. Luetaan tekstejä ja lehtiartikkeleita. Opintomuodot: Luento ja harjoituksia. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / lk. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen, suullisia ja kirjallisia raportteja. Kurssin aikana kirjoite-taan oppimispäiväkirjaa. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille.

Kirjallisuus- ja kulttuuriopinnot Sukukielet

Toinen kursseista PFIS03 ja PFIS04 on pakollinen. PFIS03 TANSKAN KURSSI 2,5 ov Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tietää tanskan ja ruotsin erot ja yhteneväisyydet, erityisesti miten tanskan ääntäminen ja kirjoittamistavat eroavat ruotsista. Hän hallitsee tanskan keskei-sen sanaston (mm. lukusanat) ja hänellä on perustiedot Tanskan yhteiskunnasta ja maantie-teestä. Opiskelija kykenee lukemaan arkikielistä tekstiä ääneen ja kirjoittamaan tekstejä tans-kan kielellä. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää puhuttua tanskaa niin, että hän voi kes-kustella yleisellä tasolla ”skandinaviskaksi” tai tanskaksi syntyperäisen tanskalaisen kanssa. Sisältö: Kurssin menestyksellinen suorittaminen edellyttää, että opiskelija hallitsee ruotsin sanastoa ja kielioppia. Kurssilla tutustutaan tanskan kielen erityispiirteisiin lukemalla ja käsit-telemällä valikoituja tekstejä harjoitustunneilla. Luennoilla käydään läpi kielen rakennetta ja kehitystä. Perehdytään Tanskan kirjoitustapoihin. Myöhemmin käsitellään myös Tanskan yh-teiskuntaa. Opintomuodot: Luento ja harjoituksia. Tanskan kuunteleminen on tärkeä osa kurssia. Kurssil-la opiskelija kirjoittaa saneluharjoituksen ja tanskankielisen aineen. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta n. 40 t / 1 lk. Arviointi: Suullinen tai kirjallinen koe, jossa arvioidaan edellä mainittujen tavoitteiden saa-vuttamista. Lopulliseen arvosanaan vaikuttavat myös aktiivisuus tunnilla sekä kirjalliset työt. Arviointi asteikolla 1-3. PFIS04 NORJAN KURSSI 2,5 ov Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee Norjan virallisen kirjakielen variantit, bokmålin ja nynorskan, sekä niiden kehityksen pääpiirteissään. Lisäksi hänellä on perustiedot Norjan kir-jallisuudesta ja nykyhteiskunnasta. Sisältö: Kurssi käsittelee Norjan kahta virallista kirjakielen varianttia ja niiden kehityshistori-aa. Tekstien ja luentojen avulla tutustutaan Norjan kirjallisuuden ja nykyisen yhteiskunnan yleispiirteisiin. Opintomuodot: Luentoja ja harjoituksia. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta n. 40 t. Opetus järjestetään yleensä periodina. Arviointi: Kirjallinen koe.

13

Valinnaiset kurssit PFIS35 TANSKAN JATKOKURSSI 2,5 ov Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelija pystyy sujuvasti kommunikoimaan suullisesti ja kirjallises-ti tanskaksi sekä lukemaan myös kaunokirjallisuutta tanskaksi. Sisältö: Kurssi on jatkoa tanskan peruskurssille (ks. PFIS04). Jatkokurssilla käsiteltävät tekstit edustavat suurimmaksi osaksi eri-ikäistä kaunokirjallisuutta. Perehdytään Tanskan ja ruotsin jakaantumiseen kahdeksi eri kieleksi, samoin tanskan kielen kehityksen vaihei-siin keskiajalta nykypäivään. Opintomuodot: Harjoituksia. Opiskelija pitää esitelmän Tanskan yhteiskuntaa käsittelevästä aiheesta ja esittelee kaunokirjallisia tekstejä ryhmälle. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Suullinen koe, jossa keskustellaan kurssiin kuuluvista teksteistä ja muista aiheista. Arvosanaan vaikuttavat myös opiskelijan esitelmä, tekstin esittely ja yleinen aktiivisuus kurs-silla. Arvioidaan asteikolla 1-3. PFIS36 NORJAN JATKOKURSSI 2,5 ov Aineen hyväksymä norjan kielen kurssi. PFIS37 NYKYISLANNIN KURSSI 2,5 ov Aineen hyväksymä islannin kielen ja islantilaisen kirjallisuuden kurssi Islannissa. PFIS38 FÄÄRIN KURSSI 2,5 ov Aineen hyväksymä fäärin kielen ja kirjallisuuden kurssi Färsaarilla. PFIS39 KIRJALLISUUSKURSSI III A 2,5 ov PFIS40 KIRJALLISUUSKURSSI III B 2,5 ov Tavoite: Syventää ruotsinkielisen tai muun pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuntemusta. Teosten sisältöä käsitellään ruotsiksi sanavaraston kartuttamiseksi ja analyyttisen kommuni-kointikyvyn kehittämiseksi. Sisältö: Kurssilla erikoistutaan tiettyyn kirjallisuuden osa-alueeseen itsenäisesti työskennellen tai opettajan ohjauksessa. Erikoistumisaloista ja luettavista teoksista sovitaan henkilö-kohtaisesti opettajan kanssa. Viime vuosikymmenien ruotsinkielisestä kirjallisuudesta (sekä ruot-sinruotsalaisia että suomenruotsalaisia teoksia) järjestetään kontaktiopetuksena eksaminato-riokurssi noin kerran lukuvuodessa, muut erikoistumisalat voidaan suorittaa vain itseopis-kellen. Kummallakin kurssilla (A ja B) analysoidaan 4 teosta ja saadaan taustatiedot kirjaili-joista. Opintomuodot: Eksaminatoriokurssin tunneilla opettajan luennot käsiteltävien teosten teki-

14

jöistä ja niiden syntyyn vaikuttaneista kirjallisista suuntauksista vuorottelevat viikoittain in-teraktiivisen opetuksen kanssa. Jälkimmäisillä tunneilla opiskelijat keskustelevat teoksista sekä opettajan johdolla että toisiaan aktivoiden, osittain tekemiensä alustusten pohjalta. Itseopiskelun valinneet analysoivat sovitut teokset ja kokoavat tarvittavat taustatiedot lähde-teoksista opettajan ohjeiden mukaan. Tämän vaihtoehdon voi suorittaa myös etäkurssina. Eksaminatoriokurssin kaikille yhteiset teokset (⅔) suoritetaan suullisesti ryhmätyöskentely-tunneilla ja valinnaiset teokset (⅓) suoritetaan jollakin seuraavasta kolmesta tavasta, jotka ovat vaihtoehtoina myös itseopiskelu- ja etäkursseilla. 1) Esseitä: omassa tahdissa itsenäisiä kirjoi-telmia tarkasteltavista teoksista opettajan antamien otsakkeiden ja erillisten ohjeiden mukaan, 2) Kirjallinen tentti, johon analysoitavat teokset saa ottaa mukaan, 3) Suullinen tentti 2-3 opiskelijan ryhmissä, jolloin analysoitavat teokset saavat olla esillä. Laajuus: Kurssin voi suorittaa joko 2,5 ov:n tai 5 ov:n opintojaksona. Eksaminatoriokurssilla kontaktiopetusta 26 t/ 1 lk. Arviointi: Eksaminatoriokurssilla annetaan erilliset arvosanat ryhmätyöskentelystä ja valin-naisista teoksista ja lasketaan niiden keskiarvo. Itseopiskelukurssilla annetaan vain yksi arvo-sana asteikolla 1-3.

Kielitieteen opinnot

Tavoite: Kielitieteellisten opintojen tavoitteena on toisaalta syventää opiskelijan aikaisempaa tietämystä kielitieteestä, toisaalta perehdyttää hänet osa-alueisiin, joihin hän ei aikaisemmin ole tutustunut. PFIS08 KIELIOPPIKURSSI III 2,5 ov Tavoite: Tarkoitus on kehittää tietämystä ruotsin kielen rakenteesta yli sen, mitä aikaisemmil-la kursseilla on opittu. Sisältö: Syvennetään jo aiemmin esiin tulleita osa-alueita ja tutustutaan perus- ja aineopin-noissa vähälle huomiolle jääneisiin ilmiöihin. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa LINDBERG, Beskrivande svensk grammatik. Laajuus: 2,5 ov Arvointi: 1-3. PFIS10 RUOTSIN KIELEN FONOLOGIA 2,5 ov Tavoite: Kurssin käytyään opiskelija on vahvistanut fonologista tietämystään ja hänellä on selkeä käsitys ruotsin kielen foneemien ja prosodeemien vuorovaikutuksesta luonnollisessa puheessa. Opiskelija osaa analysoida suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja ja tehdä vertailuja äidinkieleen ja johonkin opiskemaansa vieraaseen kieleen. Hän on myös perehtynyt ääntä-misopetuksen didaktiikkaan ja osaa soveltaa tietoa omaan ääntämykseensä. Sisältö: Luennoissa on pohjana kirjat GARLÉN, Svenskans fonologi ja KJELLIN, Uttalet, språket och hjärnan sekä uusimmat fonologiset tutkimukset, joissa pääpaino suomenruotsia ja ruotsin-ruotsia vertailevilla tutkimuksilla. Itsenäistä työskentelyä ja muuta syventämistä varten on lähdeluettelo. Opintomuodot: Osa tunneista on luentoja ja osa käytetään seminaarityyppiseen työskentelyyn. Kurssilla tehdään ja esitellään parin kanssa itsenäinen pieni tutkielma tai kartoitus (8-12 sivua)

15

joltakin fonologian osa-alueelta. Lisäksi kirjoitetaan tiivistelmä (3-4 sivua) luento-osuudesta. Hen-kilökohtaista ohjausta tarpeen mukaan. Laajuus: 2,5 ov. Kontaktiopetusta 26 t, josta luentoja n. 16 t ja seminaarityöskentelyä n. 10 t yhden lukukauden ajan. Arviointi: Tutkielman arvioinnissa otetaan huomioon aiheeseen perehtyneisyys ja asiantuntemus kielenkäytössä. Tiivistelmästä, joka painottuu prosodiaan, arvioidaan kokonaiskuvan selkeys ja se, millaisin esimerkein prosodeemien vuorovaikutusta valaistaan. Tutkielma arvioidaan asteikolla 1-3 ja tiivistelmä asteikolla hyväksytty/hylätty, mutta se voi nostaa tai laskea tutkielman arvosanaa yhdellä plussalla tai miinuksella. Vaihtoehtoisesti tentitään kirjatentti III:ssa GARLÉN, Svenskans fonologi ja KJELLIN, Uttalet, språket och hjärnan. PFIS14 KONTRASTIIVINEN KIELENTUTKIMUS 2,5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija johonkin kontrastiivisen kielitieteen ja kielten synkronisen vertailun alueeseen. Sisältö: 1) kielten vertailu, 2) perinteinen kontrastiivinen analyysi, 3) kontrastiivinen analyysi ja kielenoppiminen, 4) fonologinen, morfologinen ja syntaktinen kontrastiivinen analyysi, 5) semanttinen ja leksikaalinen kontrastiivinen analyysi: välttämättömyyttä ilmaisevat modaali-verbit ruotsissa ja suomessa, 6) pragmaattinen kontrastiivinen analyysi: konventionaaliset epäsuorat puheaktit ruotsissa ja suomessa. Opintomuodot: Luento tai tentitään kirjatentti III:ssa JAMES, Contrastive Analysis ja jokin ar-tikkeli sopimuksen mukaan. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. Laajuus: 2,5 ov, luento 26 t / 1 lk. Arviointi: Kertauskuulustelu tai tentitään kirjatentti III:ssa, arvioidaan asteikolla 1-3. PFIS16 PSYKOLINGVISTIIKKA 2,5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija psykolingvistiikan perusteisiin. Sisältö: Kurssi sisältää: 1) ihmiskielet ja eläinten viestintä, 2) kielen biologiset perusteet, 3) kielen fylogeneettinen ja ontogeneettinen kehitys, 4) kielen menettäminen, 5) kielenkäyttäjä informaationkäsittelijänä, 6) mentaalinen leksikko ja 7) korvausstrategiat kielenoppijan vies-tinnässä. Opintomuodot: Luento tai tentitään kirjatentti III:ssa HJELMQUIST & STRÖMQVIST, Språ-kets psykologi. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. Laajuus: 2,5 ov, luento 26 t / 1 lk. Arviointi: Kertauskuulustelu tai tentitään kirjatentti III:ssa, arvioidaan asteikolla 1-3. PFIS17 SEMANTIIKKA 2,5 ov Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kielelliseen merkitykseen, kielellisiin merkkeihin ja niihin liittyviin merkitysteorioihin. Lisäksi tutustutaan joihinkin loogisiin peruskäsitteisiin, sanasemantiikkaan ja lausesemantiikkaan sekä kielenkäyttöön liittyviin merkityspiirteisiin. Sisältö: Kurssi sisältää: 1) semantiikka ja sen lähitieteet, 2) joitakin logiikan peruskäsitteitä, 3) merkit ja merkitykset, 4) sanasemantiikka ja leksikaalinen rakenne, 5) semanttinen merkitys vs

16

pragmaattinen merkitys, 6) semanttinen lausemerkitys ja 7) pragmaattinen lausumamerkitys. Opintomuodot: Luento tai tentitään kirjatentti III:ssa ALLWOOD & ANDERSSON, Semantik. Luentoa ei järjestetä joka vuosi. Laajuus: 2,5 ov, luento 26 t / 1 lk. Arviointi: Kertauskuulustelu tai tentitään kirjatentti III:ssa, arvioidaan asteikolla 1-3. PFIS18 PRAGMATIIKKA 2,5 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelija kielen käyttöä koskevaan tutkimukseen. Sisältö: Formalismi vastaan funktionalismi, kooperatiivinen prinsiippi, Gricen maksiimit, il-lokutiiviset funktiot, kohteliaisuus ja siihen liittyvät maksiimit, kommunikatiivinen kielioppi, performatiivirakenteet, eri puheaktit ja niihin liittyvät verbit. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa LEECH, The principles of pragmatics tai LEVIN-SON, Pragmatics. Arviointi: 1-3. PFIS22 KIELENOPPIMISTEORIAT 2,5 ov Tavoite: Kurssilla pyritään antamaan kattava kuva toisen ja vieraan kielen oppimista käsitte-levistä teorioista lähtien 60-luvulta ja päätyen nykyhetkeen. Opintojakson suoritettuaan opis-kelija on tietoinen niistä ilmiöistä, joiden avulla L2:n oppimista ja oppijankielen erityispiirteitä on tutkimuksessa pyritty selittämään. Lisäksi hän on tietoinen nimenomaan ruotsin kielen oppimisen erityispiirteistä. Kurssi pyrkii antamaan tulevalle ruotsinopettajalle valmiuksia tarkastella oppilaidensa kehitystä ja tuotoksia tutkimustiedon pohjalta ja luo lisäksi metodo-logisen pohjan oppijankieltä käsittelevän pro gradu -työn kirjoittamiselle. Sisältö: Käsitellään mm. seuraavia ilmiöitä: Krashenin monitorimalli, interlingva-teoria, UG:hen pohjautuva tutkimus, typologiset universaalit, akkulturaatio ja pidginisaatio, kogni-tiiviset teoriat: learnability, oppija informaation prosessoijana, konnektionismi, toisen kielen vs vieraan kielen oppiminen. Opintomuodot: Luento tai tentitään kirjatentti III:ssa MITCHELL & MILES, Second language learning theories. Laajuus: 2,5 ov, luento 26 t / 1 lk. Arviointi: Kertauskuulustelu tai tentitään kirjatentti III:ssa, arvioidaan asteikolla 1-3. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille.. PFIS24 KÄÄNNÖSTEORIA 2,5 ov Tavoite: Perehdytään kääntämisen teoriaan. Sisältö: Syvennytään seuraaviin osa-alueisiin: 1) käännösvastineen käsite, 2) eri käännöstyy-pit: pragmaattinen, esteettis-poeettinen, etnografinen, didaktinen, lingvistinen, ortografinen, morfologinen, vapaa, kiertoilmaus-, osittainen, täydellinen käännös jne., 3) käännösprosessi ja sen vaiheet, 4) käännösten arviointi eri teorioiden pohjalta, 5) mitä tulkilta ja kääntäjältä vaa-ditaan ja 6) kääntäminen ja tekniikka. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa INGO, Från källspråk till målspråk. Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3.

17

PFIS25 KAKSIKIELISYYS 2,5 ov Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää yksilölliseen ja yhteisölliseen kaksi- ja monikieli-syyteen ja kaksikielisyystutkimuksen tuloksiin. Sisältö: Kurssilla esitellään kaksikielisyyttä eri näkökulmista ja tarkastellaan siihen liittyviä kysymyksiä sekä tutkimuksen että erilaisten arkipäivän ongelmien kannalta. Keskeisiä sisäl-töalueita ovat mm.: kaksi- ja monikielisyystutkimuksen kysymyksenasettelu, kaksikielisyys yksilön näkökulmasta, kaksikielisyyden psyko- ja neurolingvistiikka, koodinvaihto, kaksikielisyys yhteisöllisenä ilmiönä: yhteisön vuorovaikutussuhteet ja kieliti-lanne, kielisuunnittelu, kielilainsäädäntö ja kielipolitiikka, Suomen kielilainsäädäntö ja suu-rimmat vähemmistöt, erityisesti suomenruotsalaiset ja venäjänkieliset, monikielisyys Sveitsis-sä sekä kaksikielinen opetus ja kielikylpy. Opintomuodot: Kurssi toteutetaan yhteistyössä kieliaineiden ja Soveltavan kielentutkimuk-sen keskuksen kanssa. Kurssiin kuuluu luentoja ja 3 ryhmätyökertaa, joita varten opiskelijat lukevat aiheeseen liittyviä artikkeleita tai muita heille jaettavia tekstejä ruotsiksi. Opiskelijat kirjoittavat lukemansa ja ryhmäkeskustelujen perusteella esseevastaukset annettuihin tehtä-viin. Laajuus: Luentojen ja ryhmätyöskentelyn osuus on 2 ov. Tätä on täydennettävä siten, että kurssin laajuudeksi tulee 2,5 opintoviikkoa. Kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Kolme kirjallista esseetehtävää, kunkin painoarvo on 1/3. Kaksi esseistä kirjoite-taan itsenäisesti, kolmas ryhmätyönä. Toinen itsenäisesti kirjoitettavista esseistä kirjoitetaan ruotsiksi. Arvioidaan asteikolla 1-3. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Vaihtoehtoisesti tentitään kirjatentti III:ssa BÖRESTAM, Språkliga möten: tvåspråkighet och kontaktlingvistik. PFIS26 KESKUSTELUANALYYSI 2,5 ov Tavoite: Tavoitteena on opiskelijan perehdyttäminen keskusteluanalyysin periaatteisiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskustelun vuorovaikutuksellisuuden ja osaa so-veltaa tietoaan pro gradun yhteydessä. Sisältö: Miten vuoronvaihto sujuu keskustelussa, mikä on taukojen ja niiden pituuden rooli, miten selittyy samanaikainen puhe, milloin tehdään korjauksia ja miten, miten puheenaihetta vaihdetaan, millainen puhujan ja kuulijan suhde voi olla, suoruus, epäsuoruus, solidaarisuus ja läheisyys keskustelussa, miesten ja naisten puhetyylit jne. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa NORRBY, Samtalsanalys. Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3. PFIS42 STILISTIIKKA 2,5 ov Tavoite: Perehdytään tyylintutkimuksen historiaan ja periaatteisiin. Sisältö: Stilistiikka historian eri aikakausina, mitä tyyli on, tyyli ja konteksti, normi ja tyyli, stilistiikka suhteessa kirjallisuus- ja kielitieteeseen, kielellinen variaatio, tyylilajit, kuvausmal-lit, luettavuus, kvantitatiivinen tyylintutkimus. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa ENKVIST, Stilforskning och stilteori.

Arviointi: 1-3.

18

PFIS49 TYÖHARJOITTELU 2,5 ov Työkokemus muusta kuin opetustyöstä. PFIS58 SOSIOLINGVISTIIKKA 2,5 ov Tavoite: Perehdytään sosiolingvistiseen tutkimukseen. Sisältö: Tutustutaan mm. kielen variaatioon ja muutokseen, pidgin- ja kreolkieliin, etnografi-seen tutkimukseen sekä sukupuolen ja sosiaalisen stratifikaation ilmenemiseen kielessä. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa WARDHAUGH, An introduction to sociolinguistics. Arviointi: 1-3. PFIS59 VÄHEMMISTÖKIELET 2,5 ov Tavoite: Perehdytään Ruotsin vähemmistökielten problematiikkaan. Sisältö: Ruotsin vähemmistökielten historiallinen tausta, levinneisyys ja nykytilanne mm. seuraaviin osa-alueisiin syventyen 1) ideologia, politiikka ja vähemmistökielet, 2) saamenkie-len asema, 3) meänkielen kehittyminen omaksi kieleksi, 4) suomen asema vähemmistökielenä, 5) ruotsi vähemmistökielenä ja 6) romani, jiddisch ja viittomakieli Ruotsissa. Samalla pereh-dytään ideologian ja politiikan vaikutukseen vähemmistökielten asemaan, kielikontakteihin, kielen häviämiseen ja kielen vaihtoon, rajanvetoon kielen ja murteen välillä jne. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa HYLTENSTAM, Sveriges sju inhemska språk Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3. PFIS60 LAINASANAT JA SANANMUODOSTUS 2,5 ov Tavoite: Antaa kokonaiskäsitys ruotsin kielen vierasperäisistä sanoista ja käännöslainoista sekä sananmuodostusperiaatteista. Sisältö: Luentokurssilla näkökulma on pääasiallisesti diakroninen, jolloin käydään läpi ruot-sin sanavaraston historialliset kerrostumat – perintösanat ja muiden kielten kuten saksan, la-tinan, ranskan, englannin jne. vaikutus ruotsiin. Tämä vaihtoehto soveltuu erityisesti em. kiel-ten opiskelijoille, koska se antaa yleiskuvauksen sanojen lainautumisesta eurooppalaisten kielten välillä. Suullisen esityksen tueksi jaetaan runsaasti kirjallista materiaalia. Itseopiskelukurssilla pääpaino on lainasanojen synkronisessa sopeutumisessa nykyruotsiin. Opintomuodot: Luento tai tentitään kirjatentti III:ssa EDLUND & HENE, Lånord i svenskan ja THORELL, Att bilda ord. Laajuus: 2,5 ov, luento n. 20 t/ 1 lk; luentomonisteita n. 30 sivua. Arviointi: Kertauskuulustelu tai tentitään kirjatentti III:ssa, arvioidaan asteikolla 1-3.

19

PFIS61 RUOTSIN KIELEN HISTORIA 2,5 ov Tavoite: Perehtyminen ruotsin kielen historiaan. Sisältö: Perehdytään ruotsin kielen historiaan mm. seuraaviin osa-alueisiin syventyen: kielen muuttumista käsittelevä tutkimus, kieliperheet, riimukivet, muinaisgermaaninen kausi, mui-naisskandinaavinen kausi, klassinen muinaisruotsi: äänteistö, kirjoitus, muoto-oppi, lauseop-pi, sanasto sekä kehitys muinaisruotsista nykypäivään; murteet, paikannimet ja henkilönni-met. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa PETTERSSON, Svenska språket under sjuhundra år. Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3. PFIS62 AINEANALYYSI 2,5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa tulevaan opettajantyöhön ja samalla lisätä hänen ruotsin kielen tuntemustaan. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia selittää ja korjata oppilaiden tekemiä virheitä. Sisältö: Opiskelija pyrkii ryhmissä työskennellen tunnistamaan ja korjaamaan aineissa esiin-tyviä virheitä sekä pohtimaan niiden syitä oppijankielen kannalta. Hänen tehtävänään on myös aikaisemmin omaksumaansa kieliopillista ja leksikaalista tietoa soveltaen selittää, miksi jokin rakenne on väärin kohdekielen kannalta ja mikä on oikea vaihtoehto. Opintomuodot: Työskennellään luokassa pienryhmissä ja tehdään myös kotitehtäviä. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille. PFIS63 KIELITAIDON ARVIOINTI 2,5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija kielitaidon mittaamiseen. Sisältö: Käydään läpi mittaustekniikkojen periaatteet. Opintomuodot: Laitoksen hyväksymä kurssi tai tentitään kirjatentti III:ssa WEIR, Understan-ding and developing language tests. Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3. Pakollinen opettajankoulutukseen suoravalinnan kautta tulleille, muille valinnainen. PFIS65 VIERAAN KIELEN OPPIMINEN JA OPETUS 2,5 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelija vieraan kielen oppimiseen ja opettamiseen soveltavan kielitie-teen pohjalta. Sisältö: Kielitieteen merkitys ensimmäisen, toisen ja vieraan kielen oppimiselle. Vieraan kie-len opettamisen historia, eri tutkimussuuntausten merkitys kielen opettamiselle, tarpeiden arviointi, tavoitteiden asettelu, kurssin sisällön valinta, didaktiset proseduurit, eri medioiden käyttö sekä kielitaidon testaus. Opintomuodot: Tentitään kirjatentti III:ssa van ELS ym. Applied linguistics and the learning and teaching of foreign languages.

20

Laajuus: 2,5 ov. Arviointi: 1-3.

Tutkimustyön harjoittelu pääaineopiskelijoille

PFIS06 SEMINAARI 2,5 ov Tavoite: Kehitetään opiskelijan kykyä käsitellä tieteellisiä ongelmia, kirjoittaa ja keskustella niistä sekä opastetaan opiskelijaa pro gradu -tutkielman laadinnassa. Sisältö: Kurssilla tutustutaan seminaariaineiden ja pro gradu -tutkielmien laadintaan liitty-vään metodiikkaan ja sitä koskevaan kirjallisuuteen ohjaajan ohjeiden mukaan, esim. NY-BERG, Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Ensimmäisen lukukauden aikana esitetään tutkimussuunnitelma ja toisena osa tutkielmasta esitelmänä. Mi-käli gradutyö kirjoitetaan artikkeleina, ko. esitelmä voi hyväksyttynä olla yksi tällainen artik-keli. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 2 lk. Vain pääaineopiskelijoille; sivuaineen opiskelijat suorittavat seminaarin sijasta yhden valinnaisen kurssin. Arviointi: Seminaarityö arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. PFIS23 KVANTITATIIVISET MENETELMÄT 2,5 ov Tavoite: Perehdyttää opiskelija kielentutkimuksessa tarvittaviin kvantitatiivisiin perusmene-telmiin. Tarkoituksena on luoda metodologista pohjaa pro gradu -tutkielmaa varten. Kurssin käytyään opiskelija pystyy itsenäisesti käyttämään SPSS-ohjelmaa kvantitatiivisten materiaa-lien analysointiin sekä korkeatasoisten taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa myös kirjoittaa raportin suorittamansa analyysin pohjalta. Sisältö: Otoksen ja populaation suhde, tilastollinen riippuvuus ja sen suhde kausaaliseen riippuvuuteen, tilastollinen testaus, khiin neliö, ristiintaulukointi, datan muunnokset, t-testit, yksisuuntainen varianssianalyysi, julkaisukelpoisten taulukoiden ja kuvioiden teko ja niiden tulkinta, kyselykaavakkeen tekeminen ja sen jatkokäsittely tietokoneella. SPSS:llä tuotettujen analyysien kirjallinen raportointi. Opintomuodot: Demonstraatioita ja harjoituksia, joissa perehdytään SPSS-ohjelman käyttöön. Kirjoitetaan pari pienimuotoista esseetä, joissa analysoidaan suoritettujen tietokoneanalyysi-en tuloksia. Kurssia ei järjestetä joka vuosi. Vaihtoehtoisesti tentitään kirjatentti III:ssa BEF-RING, Forskningsmetodik och statistik, s. 45-169 ja STUKÁT, Statistikens grunder. Laajuus: 2,5 ov, kontaktiopetusta 26 t / 1 lk. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen kurssille, arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kirja-tentin yhteydessä arvioidaan asteikolla 1-3. PFIS80 PRO GRADU 20 ov Tavoite: Tieteellisen ongelman käsittelykyvyn ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen; ongelmien rajaaminen, tutkimusasetelmien laatiminen, aineiston kokoaminen ja käsittely, tulosten ko-koaminen ja tulkinta. Sisältö: Aiheesta sovitaan ohjaajan kanssa.

21

Laajuus: 20 ov. Ohjeellinen vähimmäislaajuus pääaineopiskelijoille 40 s., sivuaineopiskelijoille 30 s. Tutkielma voi koostua erillisistä artikkeleista. Arviointi: Arvosanan tutkielmasta antaa dekaani kahden tarkastajan esityksestä. Arvioidaan asteikolla hyväksytty, hyvä, erinomainen.