aluekehityksen kokonaiskuva - uusimaa...muuttoliike kärjistää, valikoi ja polarisoi kehitystä...

ALUEKEHITYKSEN

KOKONAISKUVATilastoanalyysi suuralueiden kehityksestä vuosina 1995-2017

| Timo Aro | @timoaro | Kesäkuu 2019 |

SISÄLTÖ

1. Alue- ja väestönkehityksen

tilannekuva kesällä 2019

2. Suualueiden NUTS 2-tilastoana-

lyysin toteuttaminen ja keskeiset

tulokset

3. Summaus

1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva

kesällä 2019

▪Menneisyys ja nykyisyys▪Kansallinen kilpailu▪Hallinnolliset aluejaot ▪Rajat▪Suljettu talous, kansallinen eheys▪Hallintolähtöisyys▪Kilometrietäisyys/matkaetäisyys▪Organisaatiot ja hierarkiat▪Ylhäältä alas –mallit▪Vahva valtio▪Valtio avausten tekijänä▪Pieni ja suuri aluepolitiikka▪Koheesio ja kilpailukyky ▪Hallinto-ohjaus▪Ohjelmallisuus

HALLINNOLLISET JA ENNALTALUKITUT ALUEJAOT, KOHEESIO-PAINOTUKSET

▪Nykyisyys ja tulevaisuus▪Globaali kilpailu▪Toiminnalliset aluejaot, käytävät, vyöhykkeet▪Rajattomuus ▪Avoin talous, mosaiikkimaisuus ▪Toimijalähtöisyys▪Minuuttietäisyys/aikaetäisyys▪Ihmiset, toimijat ja verkostot▪Alhaalta ylös –mallit▪Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut▪Alueet, kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä▪ Monimuotoinen elinvoimapolitiikka▪Kilpailukyky ja koheesio ▪Itseohjautuvuus▪Sopimuksellisuus, kumppanuus ja allianssit

TOIMINNALLISET JA MAHDOLLISTAVAT ALUEJAOT, KILPAILUKYKY -PAINOTUKSET

ON AIKA SIIRTÄÄ KATSE VANHAN MAAILMAN ALUERAKENTEESTA KOHTI UUTTA JA TULEVAA ALUERAKENNETTA!

Globaalit ja kansalliset muutostrendit

polarisoivat alueellisia kehityskulkuja

ALUE- JA

VÄESTÖNKEHITYKSEN

PYHÄ KOLMIYHTEYS

VAHVISTUU!

OSAAMINEN, UUSIUTUMINEN

SIJAINTI

TYÖLLISYYS- JA TYÖPAIKKA-

KEHITYS

LIIKENNE-JÄREJSTELMÄ JA -YHTEYDET

Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019

1. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee

alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjene-miskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna

2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen

rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikai-

sesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönke-

hityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen

liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena

3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt –ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla.

Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, maineku-

vasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista

5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee

väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.

4. Taustalla on ”piilevänä ja tikittävänä aikapommina” asuntomarkkinoiden

isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja

kaikilla aluetasoilla

KÄYNNISSÄ ON VAHVA POSITIIVINEN TALOUDELLINEN RAKENNEMUUTOS KOKO MAASSA

JA SAMANAIKAISESTI VOIMAKAS ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA NEGATIIVINEN DEMOGRAFINEN RAKENNEMUUTOS

Demografinen neloshaaste

korostuu kaikessa ja kaikkialla

1. Syntyvyys alenee

2. Väestön ikääntyy

3. Työikäinen väestö vähenee4. Muuttoliike valikoi ja polarisoi

Syntyvyys aleneeKoko maassa oli vain 28 kuntaa (joka 11. kunta), joissa

syntyi vuonna 2018 enemmän lapsia kuin vuonna 1988.

Nämä kunnat olivat pääosin suurten kaupunkien kehyskun-

tia ja osa yli 50 000 asukkaan kaupungeista (Espoo, Vantaa,

Tampere, Seinäjoki, Helsinki ja Oulu). Joka toisessa kunnas-

sa syntyneiden määrä oli -50 % alempi vuonna 2018 kuin

vuonna 1988

Väestö ikääntyyGraafeissa on tarkasteltu väestöllisen huoltosuhteen

muutosta nykykuntarakenteella vuosina 1990, 2017 ja 2035.

Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten

määrää suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Yli 64-vuotiaiden

määrä kaksinkertaistuu väestöstä seuraavan kahden

vuosikymmenen aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee

noin 500 000 henkilöstä 900 000 henkilöön koko maassa

vuoteen 2037 mennessä. Alueelliset erot ja vaihteluväli

kuntien välillä erittäin suuria (Oulun seudulla alle 10 % ja

osassa kuntia 30-35 %)

48,7KOKO MAA

>1000 kuntaa

60,1KOKO MAA

>1002 kuntaa

70,4KOKO MAA

>100129 kuntaa

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

Työikäisen väestön määrä vähenee

Graafissa on tarkasteltu 20-64 –vuotiaan työikäisen väestön

kehitystä 10 km x 10 km kennoissa vuosina 2010-2017.

Työikäisen väestön määrä väheni yhteensä -140 000 henki-

löllä ajanjakson aikana. Työikäisen väestön määrä kasvoi

sinisissä kennoissa ja väheni punaisissa kennoissa 2010-

luvun aikana. Työikäisen väestön kasvu on keskittynyt

suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen välittömään

läheisyyteen

Muuttoliike kärjistää, valikoi ja polarisoi kehitystäKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

MUUTTOLIIKE KÄRJISTÄÄ, VALIKOI JA POLARISOI KEHITYSTÄKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

MUTTA YLI 25-VUOTIAISTA SAI MUUTTOVOITTOA ENEMMÄN KUIN JOKA TOINEN KUNTAKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa yli 25-vuotiaiden muuttajien osalta vuosina 2015-2017. Kun koko väestöstä sai muuttovoittoa keskimäärin noin joka kuudes kunta, saa yli 25-vuotiaista muuttovoittoa enemmän kuin joka toinen kunta (171). Kartassa on sinivihreällä yli 25-vuotiaista muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2015-2017. Yli 25-vuotiaista sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Vantaa, Espoo, Järvenpää, Kaarina, Sipoo, Kangasala, Tuusula ja Kirkkonummi.

ALUEKEHITYKSEN

KOKONAISKUVA

TIIVISTETTYNÄ

1.Alueet eriytyvät, erilaistuvat ja

erikoistuvat kovaa vauhtia

2.Väestö vähenee, vanhenee ja

keskittyy

3.Alueet jakautuvat voittajiin,

sinnittelijöihin ja häviäjiin

2. Suuralueiden NUTS 2-tilastoanalyysin

toteuttaminen ja keskeiset tulokset

MUUTTUJA HELSINKI-

UUSIMAA

ETELÄ-

SUOMI

LÄNSI-

SUOMI

POHJOIS- JA

ITÄ-SUOMI

AHVENAN

-MAA

BKT:STA 39% 19% 22% 20% 1%

VÄESTÖSTÄ 30% 21% 25% 23% 1%

YRITYSKAN-

NASTA33% 20% 25% 20% 1%

AVOIMEN

SEKTORIN

TYÖPAIKOISTA

35% 19% 24% 20% 1%

TKI-MENOISTA 50% 12% 20% 18% 0%

VALMISTUNEIS-

TA

ASUNNOISTA

42% 14% 25% 19% 1%

AKATEEMISISTA46% 16% 21% 17% 0%

VIERASKIELI-

SISTÄ56% 18% 15% 10% 1%

ANALYYSIN KOHTEENA VIISI NUTS 2-ALUETTA

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; väestö; yritykset; tutkimus- ja tuotekehitys;

rakentaminen; koulutus

TIIVISTETTYNÄ:Pohjois- ja Itä-Suomen osuus on ollut noin

viidesosa koko maasta kaikilla keskeisillä

tunnusluvuilla, mutta suuralue on saanut

yli kaksi kolmasosaa kaikista resursseista

ALUEIDEN MUUTOS- JA KEHITYSDYNA-

MIIKAN MITTAAMISESTA

▪ Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan mittaaminen on aina usean tekijän summa, johon vaikuttavat useat eri tekijät sekä yhdessä että erikseen.Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista eikä tarpeellista: alueiden muutos- ja kehitysdynamiikkaa voidaan mitata lukemattomilla eri tavoilla, mutta varmaa on vain se, ettei ole yhtä oikeaa tai väärää mallia. Analyysien tulokset ovat riippuvaisia valituista teemoista, muuttujista, painotuksista ja ajankohdasta.

▪ Varsinkin suuralueiden kaltaisten ”keinotekoisten” alueiden mittaamisen yleinen ongelma on, että ne helposti vääristävät, yksinkertaistavat ja pinnallistavat paljon moniulotteisempaa todellisuutta. Tämän vuoksi analyysin tulkinnoissa on huomioitava seuraavat lähtökohdat:

▪ On erotettava toisistaan absoluuttiset (tämän hetkinen tilanne) ja suhteelliset (muutos/kehitys) muuttujat

▪ Analyysissä on käytetty runsaasti niin sanotun makrotason muuttujia, jotka mahdollistavat suuralueiden välisen vertailun, mutta maakuntatasolla erot voivat olla suuret suuralueiden sisällä

▪ Ahvenanmaata käsitellään omana suuralueenaan, vaikka sen väestöosuus on vain 0,5 % koko maan väestöstä

MITEN ANALYYSI TOTEUTETTIIN?

▪ Suuralueisiin (NUTS 2) perustuvan tilastoanalyysin tavoit-teena oli tunnistaa valittujen muuttujien ja indeksien avulla viiden suuralueen kehitys- ja muutosdynamiikkaa pääosin vuosien 2008-2018 sekä 1995-2018 välisenä aikana

▪ Analyysin kohteena olivat Helsinki-Uusimaan, Länsi-Suomen, Etelä-Suomen, Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Ahvenanmaan suuralueet. Analyysin aikajänteenä on pääosin finanssikriisin jälkeinen aika vuosina 2008-2018, mutta sen lisäksi tarkastellaan valittujen avainmuuttujien osalta alueiden kehitystä indeksinä, jossa vuosi 1995 toimii lähtökohtana (vuosi 1995=100)

▪ Analyysi perustui kahteen temaattiseen kokonaisuuteen: aluetalouteen ja vetovoimaan. Molempiin teemaan valittiin sellaisia avainmuuttujia, jotka ovat kyseisen teeman kannalta ilmaisuvoimaltaan ja kerrannaisvaikutuksiltaan mahdollisimman suuret. Kaikki käytetyt muuttujat liittyvät alueiden kehitys- tai tilannekuvan muodostamiseen, joiden perusteella voidaan tehdä tulkintoja suuralueiden nykyisestä positiosta ja oletuksia tulevasta potentiaalista.

▪ Jokaisesta muuttujasta kerättiin joko maakunta- tai suuraluekohtainen data. Analyysin aineisto kerättiin ensisijaisesti Tilastokeskuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista sekä THL:n SotkaNet –tilasto- ja indikaattoripankista ja Tullin ulkomaankaupan tavaravientitilastosta.

Bruttokansantuote

Arvonlisäys

(Tavara)vienti

Verotulot

Pitkäaikaiset velat Työllisyysaste

Avoimen sektorin työpaikkakehitys

Yritysperustanta

Toimivien yritysten määrä

Taloudellinen huoltosuhde

Väestönlisäys

Muuttovetovoima

Väestöllinen huoltosuhde

Vieraskieliset

Työkyvyttömyys-eläkettä saavat

Väestöennuste

Koulutustaso-indeksi

Korkea-asteen suorittaneet

Tutkimus- ja kehittämismenot

ANALYYSISSÄ KÄYTETYT ALUETALOUTEEN JA VETOVOIMAAN

LIITTYVÄT MUUTTUJAT

Alue-talous

Työllisyys

Osaami-nen

Väestö-kehitys

KESKEISET TULOKSET NELJÄSSÄ AVAINTEEMASSA ABSOLUUTTISEN JA SUHTEELLISEN KEHITYKSEN PERUSTEELLA

VUOSINA 1995-2017

ANALYYSIN YDINTULOKSET

TIIVISTETTYNÄ

1. Helsinki-Uusimaan positio on ylivertainen

suuralueiden joukossa absoluuttisilla kilpai-

lukyvyn tunnusluvuilla: alueen verrokkeina

voidaan pitää muiden EU:n alueiden paras-

ta viidennestä NUTS 2-tasolla

2. Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Pohjois- ja

Itä-Suomen suuralueiden välillä on tapahtu-

nut merkittävää konvergoitumista sekä ab-

soluuttisen kilpailukyvyn että varsinkin suh-

teellisen kilpailukyvyn näkökulmasta

3. Etelä-Suomen positio heikentynyt muihin

suuralueisiin verrattuna ajanjakson 1995-

2017 aikana

Aluetalous- BKT

- Verotulot

HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

ETELÄ-SUOMI

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

AHVENANMAA

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

BKT EUROA PER ASUKAS VUOSINA 1995-2017

BKT EUROA PER ASUKAS MUUTOS 2000-2016▪ Helsinki-Uusimaa +15 490 €▪ Ahvenanmaa +15 317 €▪ Pohjois- ja Itä-Suomi +11 949 €▪ Länsi-Suomi + 11 851 €▪ Etelä-Suomi +10 124 €

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

150,0

160,0

170,0

180,0

190,0

200,0

210,0

220,0

230,0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ahvenanmaa Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi

BKT-INDEKSI EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 1995-2016

BKT-INDEKSIN KEHITYS 1995-2016▪ Helsinki-Uusimaa 214,6▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 208,5▪ Länsi-Suomi 207,6▪ Ahvenanmaa 197,8▪ Etelä-Suomi 188,5

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

1000

1300

1600

1900

2200

2500

2800

3100

3400

3700

4000

4300

4600

4900

5200

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

AHVENANMAA HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

VEROTULOT EUROA PER ASUKAS VUOSINA 1995-2017

VEROTULOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS 1995-2017▪ Helsinki-Uusimaa +2 444 €/AS.▪ Etelä-Suomi +2 030 €/AS.▪ Länsi-Suomi +2 016 €/AS.▪ Ahvenanmaa +2 006 €/AS.

▪ Pohjois- ja Itä-Suomi +1 982 €/AS.

Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

90,0

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

150,0

160,0

170,0

180,0

190,0

200,0

210,0

220,0

230,0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


VEROTULOINDEKSI VUOSINA 1995-2017

VEROTULOINDEKSI VUOSINA 1995-2017▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 221,6▪ Länsi-Suomi 215,8▪ Ahvenanmaa 212,6▪ Etelä-Suomi 209,2

▪ Helsinki-Uusimaa 200,1

Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

ETELÄ-SUOMI


AHVENANMAA

Työllisyys- Työpaikkakehitys

- Työllisyysaste

- Työttömyysaste

-30000

-25000

-20000

-15000

-10000

-5000

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


TYÖPAIKKALISÄYS KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA 1995-2016

TYÖPAIKKALISÄYS VUOSINA 1995-2016▪ Helsinki-Uusimaa +214 469▪ Länsi-Suomi + 72 972▪ Pohjois- ja Itä-Suomi + 42 219▪ Etelä-Suomi + 26 721▪ Ahvenanmaa + 2 247

Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi

TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA 1995-2016

TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI VUOSINA 1995-2016 ▪ Helsinki-Uusimaa 135▪ Länsi-Suomi 115▪ Ahvenanmaa 115▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 110▪ Etelä-Suomi 105


-30000

-25000

-20000

-15000

-10000

-5000

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


TYÖPAIKKALISÄYS AVOIMELLA SEKTORILLA VUOSINA 1995-2016

AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS 1995-2016▪ Helsinki-Uusimaa +200 981▪ Länsi-Suomi + 81 452▪ Pohjois- ja Itä-Suomi + 70 905▪ Etelä-Suomi + 37 274▪ Ahvenanmaa + 451


80,0

90,0

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

150,0

160,0

170,0

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi

AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI VUOSINA 1995-2016

AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI 1995-2016▪ Helsinki-Uusimaa 152,7▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 130,5▪ Länsi-Suomi 127,8▪ Etelä-Suomi 112,6▪ Ahvenanmaa 106,0


4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

7,5

8,0

8,5

9,0

9,5

10,0

10,5

11,0

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

TYÖTTÖMYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA 2012-2018

TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) 2012-2018▪ Pohjois- ja Itä-Suomi -1,4 %-yksikköä▪ Länsi-Suomi -0,8 %-yksikköä▪ Etelä-Suomi -0,6 %-yksikkköä▪ Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä

Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

56,0

57,0

58,0

59,0

60,0

61,0

62,0

63,0

64,0

65,0

66,0

67,0

68,0

69,0

70,0

71,0

72,0

73,0

74,0

75,0

76,0

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

TYÖLLISYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA 2012-2018

TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) 2012-2018▪ Pohjois- ja Itä-Suomi +4,5 %-yksikköä▪ Länsi-Suomi +3,3 %-yksikköä▪ Etelä-Suomi +2,6 %-yksikkköä▪ Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä

Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

ETELÄ-SUOMI


AHVENANMAA

Osaaminen- Koulutustaso

- Tutkimus- ja kehitysmenot

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

150

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland

KOULUTUSTASOINDEKSI VUOSINA 1998-2017

KOULUTUSTASOINDEKSI 1998-2017▪ Länsi-Suomi 141▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 139▪ Ahvenanmaa 138▪ Etelä-Suomi 137▪ Helsinki-Uusimaa 127

Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

3400

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN MÄÄRÄ (MILJOONAA EUROA) VUOSINA 1997-2017

TK-MENOJEN LISÄYS (miljoonaa euroa) 1997-2017▪ Helsinki-Uusimaa +1 724,0 M€▪ Pohjois- ja Itä-Suomi + 678,1 M€▪ Länsi-Suomi + 610,6 M€▪ Etelä-Suomi + 311,8 M€

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

100,0

130,0

160,0

190,0

220,0

250,0

280,0

310,0

340,0

370,0

400,0

430,0

460,0

1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOINDEKSI VUOSINA 1997-2017

TK-MENOINDEKSI 1995-2017▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 354,5▪ Länsi-Suomi 301,6▪ Helsinki-Uusimaa 278,3▪ Etelä-Suomi 207,8▪ Ahvenanmaa (ei luotettavaa tietoa)


0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 1997-2017

TK-MENOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS 1997-2017▪ Helsinki-Uusimaa +854 €/AS.▪ Pohjois- ja Itä-Suomi +536 €/AS.▪ Länsi-Suomi +421 €/AS.▪ Etelä-Suomi +261 €/AS.


HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

ETELÄ-SUOMI


AHVENANMAA

Väestö-kehitys

- Väestölisäys

- Väestöennuste

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1800000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018


VÄESTÖNKEHITYS SUURALUEITTAIN VUOSINA 1995-2017

VÄESTÖNLISÄYS SUURALUEITTAIN 1995-2017▪ Helsinki-Uusimaa +360 344▪ Länsi-Suomi + 64 958▪ Etelä-Suomi + 23 417▪ Ahvenanmaa + 4 587▪ Pohjois- ja Itä-Suomi - 52 213

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

90

95

100

105

110

115

120

125

130

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland

VÄESTÖKEHITYSINDEKSI VUOSINA 1995-2017

VÄESTÖNKEHITYSINDEKSI 1995-2017▪ Helsinki-Uusimaa 126▪ Ahvenanmaa 117▪ Länsi-Suomi 105▪ Etelä-Suomi 102▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 97

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

90

93

96

99

102

105

108

111

114

117

120

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040

Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Etelä-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa

VÄESTÖENNUSTEINDEKSI VUOSINA 2015-2035

VÄESTÖENNUSTEINDEKSI 2015-2035▪ Helsinki-Uusimaa 118,4▪ Ahvenanmaa 118,3▪ Etelä-Suomi 104,4▪ Länsi-Suomi 101,2▪ Pohjois- ja Itä-Suomi 99,7

Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste

3. Summaus

SUURALUEIDEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi)

MA

AK

UN

TA J

A S

UU

RA

LUE

BK

T €

/AS

20

16

AR

VO

NLI

SÄY

S €

/AS.

20

17

TAV

AR

AV

IEN

TI €

/AS.

20

17

VER

OTU

LOT

€/A

S. 2

01

7

LAIN

AT

€/A

S. 2

01

7

TYÖ

LLIS

YY

SAST

E %

20

18

TALO

UD

ELLI

NEN

HU

OLT

OSU

HD

E 2

01

6

AV

OIM

EN S

EKTO

RIN

%-O

SUU

S TY

ÖP

AIK

OIS

TA 2

01

6

YR

ITY

SPER

UST

AN

TA (

AB

S.)

20

13

-20

17

YR

ITY

SKA

NTA

10

00

AS.

KO

HD

EN 2

01

7/Q

1

VÄ

ESTÖ

NLI

SÄY

S (A

BS.

) 2

00

8-2

01

8

MU

UTT

OV

ETO

VO

IMA

(A

BS.

) 2

00

8-2

01

8

VÄ

ESTÖ

LLIN

EN H

UO

LTO

SUH

DE

20

17

TYÖ

KY

VY

TTÖ

MY

YSE

LÄK

ETTÄ

SA

AV

AT

25

-64

-VU

OTI

AA

T (%

) 2

01

7

VIE

RA

SKIE

LISE

T (%

) V

ÄES

TÖST

Ä 2

01

7

VÄ

ESTÖ

ENN

UST

E (A

BS.

) 2

01

5-2

035

VÄ

ESTÖ

N K

OU

LUTU

TASO

IND

EKSI

20

17

KO

RK

EA-A

STEE

N S

UO

RIT

TAN

EID

EN %

-OSU

US

20

17

TUTK

IMU

S-JA

KEH

ITY

SMEN

OT

(€/A

S.)

20

17

HELSINKI-UUSIMAA51714 45221 10892 4885 2677 74,3 1,17 71,3 13262 72,5 172008 121470 0,51 4,6 12,7 295349 412 37,9 1853

ETELÄ-SUOMI34616 31498 12748 3888 3336 71,4 1,52 69,0 2399 63,3 1905 25863 0,64 7,4 5,8 13673 342 28 632

LÄNSI-SUOMI34815 31152 10392 3757 2765 73 1,50 70,1 5345 65,5 30611 31979 0,64 7,2 4,1 60479 355 29,1 894


32571 29219 9037 3613 3112 69,2 1,63 65,3 2821 56,3 -11424 -10011 0,65 9,5 2,9 -3599 345 27 881

AHVENANMAA46634 40496 3222 3787 1513 81,7 1,00 64,0 332 99,8 2359 2477 0,62 4 8,1 5344 322 28,4 149

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet –indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti

maakunnittain

MA

AK

UN

TA J

A S

UU

RA

LUE

BK

T €

/AS

20

16

AR

VO

NLI

SÄY

S €

/AS.

20

17

TAV

AR

AV

IEN

TI €

/AS.

20

17

VER

OTU

LOT

€/A

S. 2

01

7

LAIN

AT

€/A

S. 2

01

7

TYÖ

LLIS

YY

SAST

E %

20

18

TALO

UD

ELLI

NEN

HU

OLT

OSU

HD

E 2

01

6

AV

OIM

EN S

EKTO

RIN

%-O

SUU

S TY

ÖP

AIK

OIS

TA 2

01

6

YR

ITY

SPER

UST

AN

TA (

AB

S.)

20

13

-20

17

YR

ITY

SKA

NTA

10

00

AS.

KO

HD

EN 2

01

7/Q

1

VÄ

ESTÖ

NLI

SÄY

S (A

BS.

) 2

00

8-2

01

8

MU

UTT

OV

ETO

VO

IMA

(A

BS.

) 2

00

8-2

01

8

VÄ

ESTÖ

LLIN

EN H

UO

LTO

SUH

DE

20

17

TYÖ

KY

VY

TTÖ

MY

YSE

LÄK

ETTÄ

SA

AV

AT

25

-64

-VU

OTI

AA

T (%

) 2

01

7

VIE

RA

SKIE

LISE

T (%

) V

ÄES

TÖST

Ä 2

01

7

VÄ

ESTÖ

ENN

UST

E (A

BS.

) 2

01

5-2

035

VÄ

ESTÖ

N K

OU

LUTU

TASO

IND

EKSI

20

17

KO

RK

EA-A

STEE

N S

UO

RIT

TAN

EID

EN %

-O

SUU

S 2

01

7

TUTK

IMU

S-JA

KEH

ITY

SMEN

OT

(€/A

S.)

20

17

UUSIMAA 51714 45221 10892 4885 2677 74,3 1,17 71,3 13262 72,5 172008 121470 0,51 4,6 12,7 295349 412 37,9 1853VARSINAIS-SUOMI 36150 32593 12088 3887 2078 72,5 1,418 70,0 2195 71,6 17806 20278 0,60 6,9 6,8 25855 362 30,4 941KANTA-HÄME 32198 28904 8459 3960 3141 74,0 1,455 67,7 467 62,2 -1605 2241 0,66 7,1 4,0 5290 337 27,7 351PÄIJÄT-HÄME 32008 28400 8846 3727 4766 70,6 1,588 72,8 10 59,6 -166 4850 0,67 7,4 5,0 701 326 26,3 396KYMENLAAKSO 34431 32488 24637 3981 3608 66,6 1,731 65,9 -90 52,7 -9243 -2108 0,68 8,9 5,9 -11961 318 25,1 162ETELÄ-KARJALA 36541 34383 10865 3915 2556 67,6 1,65 66,8 -183 54,6 -4887 602 0,66 7,7 5,9 -6212 330 26,4 867SATAKUNTA 35148 32133 14129 3866 2918 71,3 1,613 70,9 448 66,5 -7711 -1586 0,69 8,1 3,3 -9487 319 25,3 343PIRKANMAA 36044 32193 9303 3870 2453 70,6 1,457 72,8 1714 63,7 33345 29589 0,59 6,6 4,7 54342 379 31,9 1290KESKI-SUOMI 32888 29085 8564 3615 2953 68,1 1,601 67,7 1379 58,2 3887 4185 0,63 7,7 3,2 3129 362 29,4 822POHJANMAA 38285 33457 19371 3823 3270 75,0 1,345 68,4 1409 69,3 4846 2692 0,66 5,9 6,5 13226 354 30 1239ETELÄ-POHJANMAA 30669 28033 3132 3471 3642 75,2 1,519 69,6 395 75,7 -3756 -2901 0,70 8,7 2,9 -731 322 24,9 245ETELÄ-SAVO 30496 27206 2704 3680 3253 66,9 1,71 65,3 26 64,9 -12793 -3699 0,73 9,9 3,2 -15961 319 25 265POHJOIS-SAVO 32495 29312 5542 3632 2826 68,7 1,571 65,0 272 54,0 -2727 2242 0,64 10,2 2,9 -708 347 27,5 630POHJOIS-KARJALA 30469 26685 5485 3354 2258 66,6 1,759 64,7 487 54,3 -3864 481 0,64 9,4 3,7 -5262 337 25,6 597KESKI-POHJANMAA 34658 32031 38107 3728 4922 72,3 1,519 66,4 188 63,6 453 -1512 0,70 7,6 2,9 1249 326 24,9 321POHJOIS-POHJANMAA 33014 29133 4526 3536 3459 70,4 1,599 67,9 1625 51,2 19545 -490 0,63 8,8 2,7 33198 370 29,2 1773KAINUU 28596 26512 4475 3612 3118 64,5 1,717 60,9 -38 53,1 -6605 -3979 0,69 10,8 2,8 -10105 322 24,3 285LAPPI 36157 33281 23368 3900 2674 67,7 161,1 61,6 261 64,4 -5433 -3054 0,64 9,8 2,7 -6010 336 26,1 398AHVENANMAA 46634 40496 3222 3787 1513 81,7 1,00 64,0 332 99,8 2359 2477 0,62 4 8,1 5344 322 28,4 149

MAAKUNTIEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi)

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet –indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti

maakunnittain

INDEKSI HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

BKT214,6 207,6 188,5 208,5 197,8

VEROTULOT200,1 215,8 209,2 221,6 212,6

TYÖPAIKKALISÄYS135 115 105 110 115

AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS 152,7 127,8 112,6 130,5 106

KOULUTUSTASO127 141 137 139 138

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT278,3 301,6 207,8 354,5Ei luotettavaa tietoa

VÄESTÖLISÄYS126 105 102 97 117

TULEVA VÄESTÖLISÄYS118,4 101,2 104,4 99,7 118,3

INDEKSIEN YHTEENVETO SUURALUEITTAIN VUOSINA 1995-2017

PÄÄTELMÄT1. EU:n rakennerahastojen resurssit ovat olleet ”massiivinen” laajaa aluekehitystä tukeva ja

mahdollistava voimavara vuodesta 1995 alkaen. Resurssit ovat jakautuneet kansallisella tasolla suuralueiden ja maakuntien välillä painotuskriteerien vuoksi epätasapainoisesti: esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella asuu noin neljännes väestöstä, mutta alue on saanut enemmän kuin kaksi kolmasosaa julkisista resursseista.

2. Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan asema suuralueena on ylivertainen absoluuttisen kilpai-lukyvyn tunnusluvuilla ja keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella.

3. Länsi- ja Etelä-Suomi sekä Itä-ja Pohjois-Suomi ovat suuraluetasolla aiempaa tasavertaisempi kokonaisuus. Itä- ja Pohjois-Suomi on kuronut kiinni absoluuttisessa kilpailukyvyssä ollutta etu-matkaa ja muutosdynamiikka on ollut useimmilla mittareilla jopa parempi. Koheesiopanostukset ovat toisin sanoen tuottaneet toivottuja tuloksia. Suuralueiden välillä on tapahtunut alueellista konvergoitumista etenkin ohjelmakauden 2007-2013 sekä nykyisen ohjelmakauden aikana. Positi-ivisen rakennemuutoksen alueita on koko maassa ryppäinä ja pistemäisinä keskittyminä.

4. Alueiden osaamis-, uusiutumis- ja kehittämisedellytyksiä pitäisi tukea aiempaa tasavertaisem-masta ja mahdollistavasta näkökulmasta. Koheesio-orientaation sijaan olisi perusteltua korostaa toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä pois-sulkevasta näkökulmasta suuralueesta tai maakunnasta riippumatta. Rajaavien aluemäärittelyjen sijaan on vaikuttavampaa vahvistaa kaikkien alueiden omia vahvuuksia, voimavaroja ja erityispiir-teitä (=älykäs erikoistuminen) niiden omista lähtökohdista käsin sekä ennen muuta korostamalla paikkariippumatonta näkökulmaa. Kaikki siirtymäalueet pitäisi olla lähtökohtaisesti saman kansalli-sen kehittämisen sisällöllisen ja toiminnallisen viitekehyksen alla ilman menneeseen kehitykseen perustuvia keinotekoisia edunvalvonnallisia rajoja.

aluekehityksen kokonaiskuva - uusimaa...muuttoliike kärjistää, valikoi ja polarisoi kehitystä...

Documents