tupa.gtk.fitupa.gtk.fi/raportti/arkisto/001_2344_gtl_oku_oy_61_69.pdf · esiintyma icoko ja muo to...
TRANSCRIPT
Solostuts Itfitumn tu%kintW&&ta Ja niid~rn t ~ z l o l l c a f sl;a valmSs tui
oreierllfeesf f ottaen 20 *11*67c jol loin tieociat axu~ct t i in Jahi;o- kunnan k&y%t8&nm
Raportti lora nyttiebmh nidoteu lopullirssan muotoon, Jonka mpr- t fn .lEhed Teille tutueittria$aata v@rtian. I K o r j b m e i l l i i orz Et,?igr-
t e t t~visa lr vain mjoitst tu rnlitisg raportin f !5)rcacllisf f-t lmpioil;n,
pyyd8x.1~10 T ~ S e i i yst3viilliaeatjl paAauttammn almiesn nidokscn
l:2xlviikko jon kuluoesnl
TMseH yl~toydossii. 0iQ4i;"; I t a l w rlsitt8l mit& par'lalmmit i d i t o k ~ o t
kyviistki y2rfcib;rtoMfmus.I;a ja hyv!ill% mmaattitaidolla tobdyst3
työs ta nSSlh VihausnSn Esaivclkssn i r m i n G O m EPlo , ty8njo2ita jilde
Ja tytSntakAf8.dXac, Jotka ovst osrllietunset I'fiturern oporaatioen.
Outokumpu Oy FIalmirie t s int Zi
Eialmiesiintymän geolo,yia
(~eirio 11im-i)
Tlxt kimus
Kuten edelläesitetys1;a jo on käynyt selville, on tutkimuksen koh-
teena ollut pääasiassa fiituran serpentii.ninassiivi 205-tasolla
seka kaira~tlcsin tämän tutkimustason ylä- ja alapuolella siinä
määrin kuin on katsottu tarpeelliseksi, L2himpana maanpintaa on
tyydytty siihen kuvaan, joka on muodostunut GT:n maanpinnalta
suorittamien kairausten perusteella, sita kuitenkin täydentaen
muutamilla omilla kairarei'illa. Syvyyssuunnassa ovat muutamat
kairareiiit ulottuneet yli 500 m:n syvyydelle,
Luo te t tavan poilckileikkauksen saamiseltsi koko esiintymäs ta, on taso 205 tutkittu perien kartoitushavaintojen lisäksi s~hteellisen
tiheaan vaakasuorilla kairanrei'illa, jotka ovat pääasiassa x-
koordinaatin suuntaisia, Esiintymiin kaarevassa pohjoisreunassa on
kuitenkin jouduttu kayttkaan tästä suunnasta poikkeavaa kairausta,
Ylä- ja alakaltevat reiat on sijoitettu x-koordinaatin suuntaisiin
pystyleikkauksiin, Niista kolme, nimittäin x = 3575, x = 3650 ja x = 3700 ovat merkittavimlat, mutta naiden lisaksi on taydentävaa
kairausta suoritettu monissa muissa leilrkauksissa,
Koska tutkimuksen tarkoituksena on ollut Ni-Cu- malmiutuman sel-
vittäminen, ulottuu Outokmpu Oy:n syväkairaus ultraemäksisen
mas siivin ulkopuolelle yleensä vain siinii xnaarin kuin kiisuuntuman
seuraamiselle on ollut valttämätönt2i0 Petrologista ohuthie-tutki-
musta ei myöskä2in ole tässä yhteydessii kovin paljon suoritettu,
vaan on tyydytty yksittäistcn kenttähavaintojen tarkistamiseksi
tehtyihin vähäisempiin ohuthieisiin, GT:n raportin, V, Yle tyisen
selostus ~17/~-64/2 pohjautuu runsaaseen ohuthie-aineistoon, Sen
sijaan malminikrosliopiaa on tutkimuksen luonteesta johtuen suori-
tettu runsaasti, ja sen tulokset ovat Y, Vuorelaisen selost~dcsessa.
Esiintyma Icoko ja muo to
Kuten +205 -tasokartasta selviää, on serpentiinimassiivin pohjois-
osa noin 500 m:n pituudelta likipitaen 300 m:n levyinen, Sen lcon-
taktit rajoittavaan gneissiin ovat seka idassa etta lännessä mel-
kein pystyasentoiset, esiintyma näyttää Icuitenkin hiukan levenevän
alaspiiin mentaessii. Kaareva pohjoisreuna nayt taisi myös avartuvan
alaspäin, joskin t&a havainto perustuu vain pariin kairanreilcaan.
Jatke etcla-lounaaseen on GT:n tutkimusten mukaan n. 200 m:n
levyinen.
Sivukive t
Sivukivet ovat gneisseja joiden asu ja kokoomus on hiukan vaihte-
leva, Tutkimuskuilu ja siita alkava tasoperii selvittävät osaltaan
gneissin vaihteluita ja rakennetta, Tämän kivila jin liuskeisu~is
on pystykaateinen seka lähes pohjois-etelasuuntainen. Gneissi on
luonteeltaan migmatiittinen, vuorovyöhykkeittain vaihteleva. SiinZ
tavataan epaselvina kerroksina tummempaa, kiillerikkaampaa gneissia,
joka vaihettuu silma- tai suonigneissiksi. Toisinaan maasalvan
osuus 1isZZntyy voimakkaasti. Biotiitti ja muskoviitti esiintyvät
toistensa rinnalla, edellisen ollessa vallitsevana, Toisinaan on
varsinkin tummempien mu~uuiosten kiilteen joukossa granaatte ja seka
hienorakeista magneettilciisua. Kontaktia lähes tyttaessii muuttuu
gneissi amfiboli-pitoiseksi ja liienorakeiseksi,
Gneissin rakenteen mukaisten niaasalpäsuonien ja paksumpien kerros-
juonien lisasi tavataan mit tavampia leikkaavia pegmatiitti juonia,
1 nen, joille on tunnusomaista karkean muskoviitin runsas esiintyml
ElaasiilpZ on väriltään hyvin vaaleanharmaata seka lisäksi tavataan
pieniä granaattikiteita. Toisinaan voidaan löytaä hiukan turmalii-
nia, mutta sit2ivastoin hyvin usein rakojen taytteena magneetti- ja
riklcikiisiia, N h a pegmatiitti juonet ovat lähes vaakasuoria ja
niiden palcstius metrin suuruusluokkaa .,
Kuilun lC:.histölla samoinkuin lähellä serpentiinimassiivin rajaa
tavataan pysty-asentoisia lus tavyöhykkeit a , paainineraaleina musta
serpentiini ja tumma lcloriitti seka onkalontZytteenä vaalea lcal-
siitti, Nailrin liittyy vail~televas ti myös magnee ttikiisua. IContak-
tin läheisyydessa ja sitä nyötailevana tavataan gneississa linssi-
maisiä kvartsi- ja kvartsi-rnaasiilpasilmakkeit~.
Serpentiiniesiintyma
Valtaosa massiivia on serpentiniittia, jonka väri on yleensz nus-
taa tai t~immanl-iarmaata. Esiintymän reunaosissa tavataan amfiboli-
kiveä. Se on väriltaan vaaleanharmaata tai vihertävanharmaata,
sekä sisältää pääasiassa tremoliittia, jonka seassa kmingto-
niittia ja antofylliittiä, Lisäksi on siinä vaihtelevasti kloriit-
tia, talklcia ja karbonaattia,
Serpentinii tin ja amfibolikiven välillä tavataankin sitten taydel-
linen sarja näiden valisiä vaihettumisnuotoja; amfibolilciveen il-
mestyy joitakin serpentiinipillclcuja tai taplia, joiden sul-iteellinen
määrä lisahtyy massiivin sisälle päin mentäessä. Tässä valivyöhyk-
keessä tavataan myös muuttumattomia oliviinirakeita tremoliitin
kehystämina. Harvemmin voidaan löytää pyrokseenia, mutta hyvin
usein on serpentiinitaplilla selvä sSlöisen pyrokseei-iin muoto.
Serpentiniit t iä kehys tavä amf ibolipitoinen reunavyöhyke on vain
10 - 20 m:n paksuinen, mutta muutamilla kol-idilla sen vahvuus saat- taa kasvaa 40 m:iin. Viimeksi mainitussa tapaulcsessa näyttaa raja-
vyöhykkeeseen liittyvän ruhjeisuutta,
Serpentiniittisessa keslcusosassa on piiaasiallisesti serpentiinia,
krysotiiliä ja antigoriittia, Toisinaan tavataan selviä serpenti-
niytyneita oliviinirelikte ja tai klorii t tiutunei ta pyrokseeni j Z ä n -
nöksia, Joslcus , varsinkin serpentiniitin reunaosassa löytaa alu- eita, joissa tavataan talkicia, joko hienona jauheena serpentiinin
seassa taikka selvemmin havaittavina pilkkuina ja täplina, Tunnus-
omaista serpentiniitille on hienorakeisen karbonaatin ja magne-
tiitin yleisyys, vielapa kiven ilmeinen l~uokoisuus , 'l'oisinaan ta-
vataan myös pulverimais ta tai pienisuonuis ta grafiittia, Varsinkin
esiintymän tunnetussa syvemassa osassa on magile tiitti keraytyi-iyt
ohuiksi mutkitteleviksi, epäjatkuviksi l~iussuoniksi. Selvia hal-
keamia se täyttää IcarkeampikiteisenS, seuranaan usein lcarbonaatti,
mutta toisinaan myös afaniittinen serpentiini ja harvoin agaatti.
Malmimineraale ja tavataan ultraema3csisen massiivin alueella melkein
kauttaaltaan vaihtelevana pirotteena, lcasaumina ja kylmyina, har-
vemmin ja enimmäkseen reunavyöhykkeissa massamaisena laskina tai
kompakteina juonina, Kiisuköyhää serpentiniittia on massiivin poh-
joisosan lceskusosassa laajana alueena seka suurina yhteinaisina
pystyvyöhyldceina. Bialmimineraalien esiintymisen selostaa Y. Vuore-
lainen, ja malmiutumien määrä selviää olieises ta malmiarviosta.
Esiintymaa leikkaavina tavataan useita eri paksuisia, enimmäkseen
loiva-asentoisia pegmatiittijuonia, joissa havaitaan tavallisesti
vyöhyldceista rakennetta. Reunaosissa on tavallisesti karkeaa
plagioklaasia ja saröjen taytteenä serpentiiiiia seka kloriittia.
Keskiosissa on aines hienorakeisempaa, usein juonen suuntaan bio-
tiittiraitaista. Reunavyöhykkeen raoissa tavataan tavallisesti myös
magneetti- ja kuparikiisua. Juonta ympäröi s~iiniiöllises ti reaktio-
sauma, jossa lähimpänii on runsaasti tumnianvihreaa kloriittia, sen
ulkopuolella juonta vastaan kohtisuoraan suuntautunutta ruskehta-
vanhamaata amfibolia. Uloimpana, serpentiniittia vastassa on ohu-
ena rintamana hienorakeista talkkia.
Analogisesti pegmatiittijuonien kanssa esiintyvät useat kloriittia
ja afaniittista serpentiinia sisaltZvZt lusta- ja haarnislravyöhyk-
keet, IJiita reunustaa edella kuvatun kaltainen amfiboli-talkki-
sauma. Nämä saumat sisältävät vain harvoin kiisuja ja ympäristöään
runsaammin. Enimmakseen on niiden vähainen kiiswnäära sijoittunut
amfibolikerroksen uloirnrnalle reunalle kuitujen väliin. Tavallisim-
min näm2i kloriitti-amfiboli-talkkisaumat ovat ympäröivää serpen-
tiinia kiisulcöyheiripiä tai tiiysin lciisuttomia, Toisinaan tavataan
amfibolisaumo jen kehyst~Zmaiia raita karlceasuomuista, j2irjcstymatönta
tai sulkamaisesti asettunutta kloriittia, jossa ei näy merkkejiikaän
raosta tai liukumaliikunnosta.
Kontalrt it
Massiivin kontaktit ymparöivä3n gneissiin ovat enimmäkseen suorat
ja terävat. Toisinaan on kontaktissa voimakas, kloriittincn lusta-
vyöhyke, Useimmin on kontakti kuitenkin ehyt tai heikosti hicrty-
nyt. Ilmeisesti selviit lustavyöhykkeet vain satunnaisesti sivuavat
kontakteja ja useimmin jatkuvat massiivin sisLipuolella.
Massiivin rajavyöhykkeen tuntumassa tavataan myös sulkewnia ja
apofyyseja. Amfiboli-serpentiinin~assiivin sis2ipuolella nähdaan
suikeumina gneissiainesta, joka on toisinaan lcvartsiutunutta tai
serisiittiytynytta, Se sisaltaä usein runsaasti magneettikiisua.
(vastaavasti tavataan massiivisissa kiisrivyöhykkeissä toisinaan
reliktisina jäanteina gneissimurskaleita. ) Kairarei 'issa usein
massiivin reunaosissa tavatut kiille-maasalpakivet näyttaisivat
olevan todennäköisimmin gneissisulkeumia,
Gneissin puolella tavataan amfibolikivikyhmyjii ja lohkoja, joissa
kiisut esiintyvät reunaosan tapaan.
Rakoilut ja kivien lujuussuhtee t
Edellä kuvattujen mineralisoituneiden juonien, lustien ja ralcojen
lisalcsi esiintyy massiivin alueella lukuisasti eri asteisia rakoja,
halkeamia ja särö ja tai taipumus ta rako jen muodostumiseen, Selvä2
yhte~~äista rakoilusysteemia ei alueella havaita, joskin reuna-
alueilla näyttäisi voimakkain rakoilu seuraavan kontaktien suuntaa,
Kuitenkin tavataan myös runsaasti eri suuntiin risteilevia rakoja
ja sarkymia. Perien lcartoituksessa havaitut rakoilut ovat eni~x~i?Zk-
seen jyrkkäkaateisia tai pystyasentoisia.
EIassiivin eri lcivila jien liljuudet poikkeavat suuresti toisistaan.
Amfibolikivi on kuten luonnollista hyvin sitke55, Serpentiini sitä
vastoin on haurasta ja helposti ruhjoutuvaa. Perien ehyisiin seina-
miin ilmestyi muutamien paivien kuluttua rako ja ja komuja alkoi
irtautua. Useanpien kuukausien kuluessa saattaa serpentiini toisi-
naan rapautua tiiysin löyl151.zsi soraksi. Amfiboli-serpent iinikive t
ovat situ lujcmpia, mitä runsaammin niissa on anfibolia.
Kiisupitoisuuden sijoittumiselle nayttäisi koko massiivin alueella
olleen yhtäläiset mahdollisuudet, Kuitenkin ne ovat asettuneet
mellcein koillisesta lounaaseen kulkevan massiivin pohjoista kohti
kaantyneeseen osaan ja i7ikkaimpana tämän taipuman alueelle, Eo:1-
taktivyöhyldceet ovat keskusmassiivia otollisemmat, niissä tavataan
kiisujen ja varsinkin nikkelin pitoisuus korkeimpana. I4agnec tti-
kiisripitoisuus jatkuu usein 10 m:n verran gneissin puolelle. Kilc-
kelipitoisuus alenee jyrkas t i muutamien metrien matkalla kontak-
tista. Kuparipitoisuus laskee loivemnin, mutta seri kolconaispitoi-
suus on kuitenkin hyvin alhainen, Iceskiosan serpentiiriin alueella
kiisujen sijoittumista saadellyt tekijä ei ole pZateltaviss5, ]<ui-
tenkin ja tlcuvuus pys tysuunnas sa on ilmeinen.
27,: t O ' ~ L ~ L ~ ~ L Z Oy . L A . -L-le-bs5:ltS I'a' --1" -
-;'aitior- ~a UutoTrruap.,i Oy::: kesken k~,6.1$61:- tel~clyt~ r-csf~~~l-r.se-: iii-2:ua:ï
O~.to!r~11;7;3~1 Oy sitotltcL- I1 l l ; i i ree l l j . se~t l - i ;~~<entänaäz . ilakiLal.:leei: .L ,, - ,tI:in.-l=se t , n ~ ~ l ~ ~ r g n ~ t o & t a , :2il;l=alaise -; e d c l l y t f i ~ s e t 25t.,:rar_
ly~;2ce 1~~ 2 -jilqt-T- .del. :: t a r joaa i ~ a i - ~ o c t o i r ~ i a a1aiC_-ba111I~ell_?. Ou%~kz- - I ~ U
ox vvlvc7li1ie~i saat tai;?aa:-, tutl:irn~s to;loa ttzlo!rset Ia::.n--,a- L -- ?e t ~ o l l i - ' . s~l-c~~l.x:lls t e l q % Ö i ? _ t l c tool i v i i ~ . l e i S t ~ ~ - 2 v-,iodc:l 1 967 10;3211-~2 :2e;l;?cssii, "
c ~ a ~ a s o a , oopirwksessa o:> l o ~ d ~ i i ~ t a n a ! ' ~ ~ ~ I I ~ ~ i 3 0 - ~ i t t u 5 ;3e:.,ri2/&o;uiit
iliil:5ll Iraivos t o i~ i i l i t a a l o i t e taaa.
r Tuti:i!:lr,s työ t a l o i t e t-kilr, välittö:;i2is t i so?in~:l:sen -L=zlt~ia aL1n~:ir-
Kuva nalinion asemos t a , mEaris t a ja laadus t a : z z i z nyös l o~c i a t aa rz
ja ~E::aot~rceen l i i t t y v i s t ä lcysyqrlzsis-tä 02 1!=2isitykscil~r~e :ilrkaan
siinFL nEärin sellrcyt~p-~yk e t t 2 tulolrset; voidaan eoitt2~2' jo:-,tolcun-
nai? l :~s i t e l t av2 :s i ja a s i a ra t l~ais tavalcs i .
-.. i .~tilra:l cailntyr-12 l i i t t - yy n. 1000 LI plt;rSri ja 3 . 300 111 lcveYrL
voir.ial2:aas t i ccrpc:?t i l ~ i y t ~ p e e n pys t-jrasei~toise:~ pe:-iclo t i i t t i - in t ru-
siivil: IT-pz2ilGin i:iuodostae~rl piippunaisen malmin. Piipnn I i i i l l e - - .. g : ~ e i s s ~ ; vastassa olevat reunaosat ovat esiii1t7~15~1 s a r a s t a osaa.
77 ,~es:rell_e j 5 Z v a a ~ r ~ e 3 t i ; : i P t t i on l ' i a y t 5 m Ö l l i ~ ~ s t i lzatsoe'l, i=o:;o:iaan
r.ii:ie;-alisoltunut, joskin vain osa s iL ta t2yttaki asc te-k~i 3 i to isuus-
vôati;.i-c:zscl.i e l i 0.30 $ ITi.
T:;.- 1 -.iEr, i?~U.:aa;l rrialriL-L7y-~ppe j a oii e r o t e t t u Icalzs i , e l i "Iev:~ariair.~i~l ja
11V2i1Fr~assa1t, j o t:ca po5:L:eavat t o i s i s t a a n ci~ne~-Lnailfiea rllr?c~-aalF-
paragcnecsizsa puoles Y a . Rezxa~ialr ii;i pFLS~ialr i lai~c ~ a a l i t ovat nagzec-kt ilr-iisu, :?c::tla:~C~li t t i
.. . . ja :::1<3a:-1~_:i-isu. Xlis.,it esii , i tyvat jo!:o bvelrsiana t a i v@zizkoriai-
seila ja 1x1 japir02kcc1ia -kavz~l_lisirxlin ani lhol ip i - to iscs sa scrpe~l- L b i n i i t i s s 8 . S u l f i d i e ~ saan t i r i k a s t e e s c c ~ on 11yvZ.
l
l -aq=on nqwo rso ess~aiIoq.;nqa~l~~, 'Tqq-gxaTTtu BP ~~?~TABUJ~~BG
Yhteenveto geolo@srn t u t k i m u s l a i i o k s a n suar$.ttan.istn t u t k i m u k - t=====3s===,z===,==-=;==_==et=2=5;=====2a2==~====~=======~=~~====zz~===z==
Sivu
- Firtkirit.ui;alueen s i j a i n t i ja n'aas t o 2
- iii.kaiserr:nat tutkimukset v u o s i n a 1 9 3 7 - 1952 2
C. - 'i'. Yle t y i c e n r , e n l r s ~ i s ia t u t k i . ~ u k b i a 1 koskeva r a p o r t t i M 1 7 / t ~ i - 6 8 / 2
! - '1. .?iikarlan geodee-ttisia 5d9t;il kci~ikeva 'Jraportti 5; 1 7 / P ~ l - 6 4 / 3
- 1'. X i k ~ i i - l a n p e t o f y s i k a a l i s i a tutkizuksia koskeva r a p o r t t i ii 1 7 / i ! L - G b /4
avulla. Xoska ~ o l t j o i s e n oeryentiinilnasciivSn kaakkois- j~ lito-
teiskontakteja k a i ~ a t . t a e s s a porasuunta o l i s i muodostanut huomat-
t avan kulman XY-koordin#atiston ~ u f i t e e n , paalutettiin syukoor- * d i n a a t i s t q , jonka t o inen XbaksaLi y n t y i vanh&nri sa lk3 l i i i ja i in ' j a
. aoinan M-alsseli o l i k a i r a u s t e n ~ u i i n n a s a a . K-koordinaatit kas-
v a v a t k o i l l i s e e n j a R-aksel in suuntakulma XY-kobrdbnaatistorrsa
tuli olemazn 30F54 t N-ai:seli-n k o o r d i n a a t i t kasvavat kaakkoon.
XY- ja KF1-~ool'uinaatistoikla on linjalla h 100 yhteinen piste,
jonka k o o r d i n a a t i t ovqt:
6000. Pea1uja1.i korkeuoiisvcb* on n a a r k t t y k ó ~ e ~ r d j 4 s j s o t e l ~ a s l l
Pi43 rz~itsc?rnal la p.enlu+ 1l$h%rrmti~ korkeusli.ij n t o ~ l s t e e n suhteen,
joka sijai 'tsae n o i n J k:.i:n p#:isr;;i Kukkuran t a l o n luoha. Lyvti-
k a i r a u s r e i k i e n K j a #f koordinaatit on ter~istusmitattu r a i k i e n
valmis tuAL;sea j a l k e e n . Maaputkan ylapY&n korkeus ori rr,tirr$t ty
vaaitsemalla. Profiilipiirroksia varten on v a l i t t u vertikaa-
l i n e n ~dkoordinaatis ta, j o k a k a s v a a a l a s p d f n ja jonka 0-arvo
v a s t a a l q U 3 korlkeus!brjes telmbtn korkeutta 109.89. Muut lin jo i -
t u k s i i n js geodee t t i s i i n tbihin liittyvat y k u i t v i s k o h d a t s e l v i a -
v;it d i p l . ins. T, .Siikarlan raportista il 5 7 / i , i - 6 3 / 3 .
Geof y s i k a a l i s e f t u t k i m u k s e t
idituran serventiininassiivi $$saltyy s i i h e n yhten#iocen, 172 km 2
k 4 s i t t 3 v b Y n a l u e e s e e n , joka m a ~ n e e t t i s e s t i k a r t o i t e t t i i n
vv . 1'346 - 1947. Jo enner i sotaa suoritetuissa t u t k i m u ) c s i s s a
uli, nituran a l u e e s t a l a a u i t t u v a r s i n yks i tx;isk&itainen rnajinaet-
t i l i en k a r t t a .
Ensimm&iset s3hkaisc.t: m i t t a u k s e t suar&tsttlin kevëttalvella
19 50 s l i n p r a r n - l a i t t e e l l a , Tallbin b i t a t t i i n jaksoJuvul la - 3600 Hz ja ke1av;tlf.a 40 j a 60 ra KSyttYen o e ~ p e r i - t - i i n i m a s s i i v i
l d h i y k ~ d r i s t d i n e c n . ! I i tt=iustc,n t~ i l okoena ~ a a t - i i n joukko sai-
k f i i s i a i n d i k a a t i n i t a , jotka . n a p t t i v a t liittyvan pt'i4a3iass8
K e v a k a ~ ; 31Lli &!l$l s!rari-te ttii n I.!itm-ari alueella j:ravtmatrinen
a neigne t t t i r i e n - 8 i t t d u s . . 3 , 13'46 u a e t u u n r;lapr:8etTiser?in karttaan
ei ~ u s i ruapstometraus t l i i te 4 tuonut sanot tav ia muutoksia
lukuunottamatta s i t a , e-tta ~tass i iv irr jakau~uvirien kahteen osaan
k d v i ~e lvaov i~9k1~ i . r q i " a v b s e t & i s e u t i starpentiirif alue muodostaa
yfi~2rfdtBBnc;l nahdea ~ninimin, tt; , p a i n t w o i ~ a t;arrent$&ni.n paalld
on l i e n e m p i kuin yrnp$?~ivien l i u s k e i d e n a luee l la . H a a o voi-
inakksarc i t35n @ i r i kasvavr~n gr&diout in e l i n i n c i n i i s e k s i lasket-
t-5 i n a luee l ta myBs j ~ l f l n n b s a n o n a l i ~ t yapyrs4,menetelrL88 kkiytt:!en.
- GyvRkairausteq jo o l l e s sa kaynnissx S u o r i t e t t i i n a l u e e l l a marrm-
~ u u s s a 1962 tusani-xdttaus j ~ l c S o l u v u l l a 820 bz j a k e l ~ v Z l l ; l l 2 i I
20 m. Turaw~-mittauksen tulikscina s a a t i i n !)ohjois-Mlturan serL
p e n t i i t i i n it%!ilaitann g i t k a yhtenai nen anomalia, joka k o i l i t i s -
osassaan n3ytt. i funkeutuvan .. serpent i in in a i s a & n j a jatkuvan ,
$#i+a . o t e l a a n seppentf inin ~ l k o p u o l e l l a h;u t lnni l leen kontakt in
suuntaa seuraten. '<as taavanlct inen turam-anonalia s a a t i i n wy68
slinfiram-aomaPiaq lllheisyycteas3 l a n s i k w t a k t i s s a. Ii8idon
K = 5600 - K = 5 8 0 0 heikohko gnómalia, joka on kokonaan serpen-
tiinin 7sis3113, ~ k s i t ~ i s k o l i t a i n e t tiedot eaofysikaalisis'tg.
kent t3 - j a I a 3 a r a t a r i o t u ~ i m ~ k s i e t a kdyv#t i 3 m i d i p l . inrs,
T . ~ i i k a r l a n tekealsta raportista II 17INi -6 414 seka siihen
i i i t t g v i s t Y k a r t o i a t a . -
I ' u t k i ~ ~ u s a l u e e n p a k s u j e n ~ ~ a p e i t t e i d e n vuoks i on t3han qtennessz
Kzikki geologiset havainnot t c n t y poras ydäaien reriisteella. En-
simrnsiset gorareiat k a i r e i t t i i n magneettisten, tlibtteet 6 ja
' v i8 l i l iu ske~~oeen . Porarei'i1l;i R 111 - 114 lavi3te t t f5r . va l io . . - ,
1iusJ.e j a een kokllispuoleisen r ~ ~ . r p e n t i i n i n a s s i f v i n k o n t a k t i s a a
tavattiin heikkoa kf asuuntu~ista, j cnka n - L k l c c l i ~ i t o i s u u s nouf3i .r *
6 . 5 i;.:n r n s t k z l l ~ 0.57 %: i i n , i u n u s te1upora:~i'illB j a t k e t t i i n
sitten tJm&n ~ o h j o i 6 e n oerpent i in imass i iv . ! .n lounais- j a i t Y -
kontakt in a o i v i t t e l y 8 kunnes poraraikd fi 121 t ~ k m s k u u n 2 3 p2i-
v3nS 1 3 E 2 i d v i s t i m a s s i i v i n koillkcosas:,a n . 1 5 a:n paksuisen
N i ja 0.24 % Cu, Kun s m s n a i k a i s e 9 t i s u o r i t e t u i s s a turam-mit-
taukaibsa "idet,tii ,n tcihYn ki isuuntu~;iaan i lmeisesti l i i t -kyvdna . C
n4 200 mln p i t u i n e n sAnkbineri h a i r i 8 ja kun rnyafientnin l i s a k s f
s e r p e n t i i n i m a s s i i v i n v a s t a k k u i s e l l a p u o l e l l a olevassa 1 B n s i -
kcq- takt i s sa t o d e t t i i n h e i k m sling&aml.habri6n ohelYa mybs t u r &
anomalia, s i i ~ ~ e t t i i ~ , joulukuussa 1962 t u t k i m u s f l a i t o ~ s e n koko
kairausYaEus to t a v a t t u j e n m s i a i ~ h p i d @ n sbrirasa5,ien.
porareikas y h t e i r ~ i t u u d e l t a a t i 12 km ( l i i t e 461, j o i s t a 35 mi-
ka8 on k a i r a t t u Poh j o i s - l i i t u r a n e6iintvr:iJ;ini LWhdnas tis ten
porauc.tulcsten yerustee l la n.Yytt2i.s:. m i l x e i koko s e r p e n t i i n i -
n iacai iv in pohjoisosa' olevan heikas'tr, minernlisoitunut. Vars i -
n a j s i a malri.,ej a on t ava t t i ! kuitenkin liifhinna s e r p e n t i i n i ~ t a s s i i v i n
fUl- j a iYnsSk~ntakieissa j a v z s t ~ ~ a v a a t i n d i t & c a l n i o i t a k u t s u -
taan ~ i e u ~ a a v a r i s ~ =- ja I ; 8 : 4 n s j . - a l ~ i ~ i k , , P i t s i 3 u u s r ~ j c i r a on
prof. P . Haapalan .?cev24113 196 3 tekevk,:2in ,dilidrtuksen aukaan
p i d e t t y 0 . 6 % ja 0.4 X n i k k e l i A + 0.6 4 nikkeii8 y l i t t d v a t
p i t o i s u u d e t on leikkauksiin ja t a s o i h i n m e r k i t t y k i rkkaan pu-
naisiksi, kuxt taas 0.4 - O .L O:in vbZi233 t a v a t u t nikke l i - I
pi to i suude t e s i t e t t y v i o l e t i l l . a j 0.8 b niklre l i a y l i t t : t v Y t .
gbt&%\iudet cn DC'WQ rofi.:,?.&£hi n m e r k i t ~ y r i s t l p i s t e p f e l l l e -
m e r k i ~ ; ~ , Y i ; L L ~ , L ~ i . k ~ c a ! i k s j - a ? ~ K = 5 730 2a K = 5 780 on kerp-n-
P e p t l a n ( i i i t t i , k i i p a r i k i i s i r j ,= ,v ,neet t ik i i su ovat paarnslrni-
rdneraalej?, n i iden L i u S k s i tavataan k u b a ~ i i t t h a j a tetre.go-
niska rautasulfif d i a . Tasaisesti y l i koko serpenti inirnassi iuin
jUkautunee~na esiintyy ni-fls hisn,an r&knet i i t t j .a j a k r o a i i t t i a .
E c r p e n t i i n i k i t r h l ienee b l iv i in i~s8uda:nor foo~;e i5 ta sekJ p a i k o i n
s u l y n e i s ta o l i v i i n i r e l i k t e i s t a pli8 t a l l e n ollut alkuaan dun i i t -
j a anti~oriittiserpentiinin ohel la ruy5,s t r e m o l i i t t f a j a antoi
f y i t i i t t i a . d s t a syy@ t3 i n a i n j t u s t a ' i v i l a j i s t a or. kayto t ty
j o u k k o rdcoja, j o tka ovat vainakkaaatf t a l k k i u t u n e i t a . Ykui-
t y i s k d i t a i s e ~ p i a t i e to j c i alueen peolopiasta ja m i n c r a l ~ ~ i a s t a
'saa m a i s t e r i V. Yl-etyisen r a p o r t i s t a N/17/1i-64/2.
Tt!i:.alnii on r a j a ,c-;erpen+i ï n i n c i s s i i v i n puolella 6n pitaisuusra-J a , - .
kun taas s e n ulkokaja pyrkii n k Q s t t a i i a n n serpentiinikiven ja
sen i t Y p u o l e l l a o levan ~ n e i s s i n k m - t a k t i a . h i i n k u i n p y s t y l e i k -
kaukc ie ta ilmenee on It3maln.ion'kaack yleenc8 v a r s i n pyc ty.
I.Iaimion pohjaisosassa on kaade 75' I t ? . i a r . malrrir'n k e s k e l l a
p i n t a o s i s s a 7S0 l # n t e s n jatkuen s i i t & m i l t e i pystyn3 380 z4;n
' . syvyyteegi . ItYrnalxdon prucsaus va ih te l ee pintaosissaan 5 - 3 5 m
a n o ~ a l i W c ; i y ~ ~ # n ( Y ilo0 f ) bawntsassa. Leikkauksessa K = - 5 630 .
uXrrttuu n i k k e I i ~ ~ : i ? ~ ~ ~ a l i s a a t i o p a i k o i n nuutmiia inetrejB ~ n e i s -
sin l l i h i F i t h n pystyasentoinen Lan~imalmio vatrvsnso
nybs 2untuvasti syvemrti 119 t a s o i l l a saa-vuttaer. le ikkauksen
PXra&ntitrrvisn pohjana on SQ rn: n prwf i f l i v 8 l e i n k a i r a t t u jan pora- /
- i k i e n kautta laaditut pystyl3ikknukast (iiitteat 47 - 5 b ) .
k i i n i n sia<vvleri rieikien vartfkkaiisuunn$ssa tapahtuvien
Pitipuniisten toteamiseksi orr porarsi'isti~ sgzrri tattiia kal tevuus -