tuokio 1/2011

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUOn jäsenlehti 1/2011

KULTTUURI!Short in English p. 19

Tuokio_1_11.indd 1 26.1.2011 19.15

2

SiSällyS

Päätoimittaja: Paula Kemppainen ([email protected])Ulkoasu ja taitto: Lisa Saloranta ([email protected])Avustajat: Pauli Korgan, Kimmo Hollmén, Emmi Lehtinen, Katja Keto, Paula Pernu, Mikko Hietala, Joonas Niemi, Anna RavanttiKansikuva: Turku 2011/ Arto TakalaTakakansi: Petteri MäntysaariPainopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Painos: 1000 kpl ilmoitusmyynti ja laskutus: Pääsihteeri Kimmo Hollmén (045 6706650 [email protected]) Julkaisija: Turun amattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, www.opiskelijakunta.net) Mediakortti: http://www.opiskelijakunta.net/ ->Tuokio

lyhyesti:TUOKIO on ilmaisjakelu, minkä painos tavoittaa yli 8000 Turun AMK:n opiskelijaa sekä henkilökunnan jäsentä. TUOKIO ilmestyy neljä kertaa vuodessa, jonka lisäksi lehdestä julkaistaan uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero Kesäspesiaali.

iSSN 1797-0083

Pääkirjoitus...................................................... 3

Toiminta & Ajatus............................................ 4

Opiskelukulttuuri ja kulttuurin

opiskelu..............................................................5

Kulttuuria etsimässä......................................6

Taiteen parissa työskentelee

monen alan ammattilaisia.............................8

Paljonko kulttuuri maksaa?.........................10

Opiskeluelämän ainutlaatuisuus.................12

Taiteesta työ...................................................13

Kerttu Malmstenin jäljillä.............................14

Kolumni.............................................................15

Internationality in TUAS...............................16

Uutisia..............................................................18

Short in English..............................................19

Tuokio_1_11.indd 2 26.1.2011 19.15

3

Pääkirjoitus

KoKEilE KUlTTUUriA

Kulttuuri näkyy ennennä-kemättömällä tavalla Tu-run katukuvassa vuonna 2011. Kulttuuria tarjotaan joka päivälle ja hyvin mo-nimuotoisena. Vuosi 2011 tarjoaa turkulaisille paljon nähtävää ja koettavaa ja uskon, että jokaiselle on kulttuuripääkaupungin oh-

jelmassa jotakin kiinnostavaa kokeiltavaa. Kulttuuri ei kuitenkaan ole Turku 2011 säätiön yksinoikeus, vaan sitä on koko ajan kaikkialla ympärillämme. Myös opiskelu ja opiskeluelämä ovat omanlaistansa kulttuuria.

Itselleni opiskelukulttuuri tulee tänä keväänä erityisen tutuksi. Osallistun muun muassa ensim-mäistä kertaa koskaan Lemmenlautalle, yhdelle Suomen suurimmista opiskelijaristeilyistä. Myös kevään muut opiskelijatapahtumat ovat minulle ensimmäisiä koskaan ja antavat laajan katsauksen siihen millaista opiskelijoiden vapaa-aika voi olla. Kannustankin kaikkia kokeilemaa kuluvan vuoden aikana jotain itselle uutta ja erilaista.

Tässä lehdessä on esitelty opiskelijoiden kulttuu-ria eri näkökulmista. Kerromme mitä kulttuuripää-kaupunkivuodella on tarjota, mutta sen sijaan, että tyytyisimme pelkästään katsojan rooliin, tarkaste-lemme myös erilaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa kulttuuritapahtuman syntyyn.

Tutustumme myös kulttuurialan opiskelijoihin ja siihen, mitä kulttuuri- ja taidealanopiskelija voi tehdä valmistumisensa jälkeen.

Toivotan kaikille rikasta kulttuurivuotta, paljon ko-kemuksia sekä uusia oivalluksia kulttuurin parissa!

Terveisin,PaulaPäätoimittaja

Tuokio_1_11.indd 3 26.1.2011 19.15

4

Toiminta

Ajatus

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 tulee olemaan erottamaton osa tur-kulaisten elämää kuluvan vuoden aikana. Avajaisviikonloppu loi sähköä Turuille ja toreille. ”Nyt saa mennä.”

Kulttuuri kulkee meidän opiskelijoiden matkassa erityisen luontevasti. Opiske-lijoiden mukana uusi ja innovatiivinen muuttuu tavaksi. Perinteiset opiskelija-kulttuuritapahtumat ovat ajan saatossa muuttuneet konkreettiseksi osaksi Turkua. Vuoden 2011 aikana uutta on nähtävissä yhä enemmän erilaisten ilmaistapahtumi-en, konserttien, pajojen, tanssien, laulujen, tekstien, valojen, äänien, taiteen, tapaa-misten ja kokemusten muodossa.

On hyvä muistaa että kulttuuri ei ole vaikeaa ja vierasta. Se on yhdessä koettua,

omaa itseä peilaavaa, tunteita herättävää sekä usein rohkeaa – kulttuuri on en-nen kaikkea lähellä. Tänä vuonna Turun AMK:ssa voimme pyrkiä yhdessä kohti yh-tenäisempää toimintakulttuuria – muutos lähtee opiskelijoista.

Opiskelijakunta - TUO on valinnut kulttuuriteemaa mukaillen vuoden tee-makseen rakkauden, joka tarkoittaa edun-valvontaa, puolenpitoa ja huolenpitoa. Tehdään yhä enemmän yhdessä. Haas-tamme jokaisen opiskelijan ottamaan osaa aktiiviseen opiskelijakuntaan. Nyt jos koskaan on aika välittää.

TUOn rakkauden vuosi 2011 kiinnittää entistä paremmin huomionsa opiskelijoi-den hyvinvointiin. Ajatus tasapuolisem-masta ja dynaamisesta terveydenhuollosta

muuttuu alati konkreettisemmaksi. Lii-kunta- ja opiskelijakulttuuri ovat mukana tekemässä muutosta. Yhdessä toteutta-minen haastaa yksilön osallistumaan – yhteisen hyvinvoinnin edellytyksenä on jokaisen opiskelijan oma toimintakulttuu-ri. Näe, koe, tunne, opi, toimi – kulttuuri on jo täällä!

Emmi LehtinenHallituksen [email protected]

KiiToS KUlTTUUriSTA!

Tätä kirjoittaessani istun auton takapen-killä matkalla Tampereelle ja aikaa jutun palauttamiseen on tunnin verran. Pähkäi-len aihetta ja tuskailen, kun nettitikku ei löydä kenttää, jotta voisin tutustua netin tarjoamiin virikkeisiin mm. hakusanalla opiskelijakulttuuri. Aihe on todella laaja ja vastauksia on varmasti yhtä monta kuin on vastaajiakin. Yhdelle opiskelijakulttuuri on haalareiden pukemista päälle kapakkail-taan, toiselle ylioppilasteatteri on aidointa opiskelijakulttuuria ja kolmannelle taas urheilutapahtumat ovat sydäntä lähellä oleva opiskelijakulttuurin muoto. Neljäs ei miellä näistä mitään sopivaksi ja koko kulttuuripääkaupunkivuosikin on yhtä tyhjän kanssa.

Opiskelijakunta – TUO on merkit-tävä kulttuuritoimija omalla sarallaan,

yhTEiNEN KUlTTUUri

sillä jo lakikin asettaa TUOlle tehtäväksi yhteisöllisyyden ja AMK-identiteetin vahvistamisen Turun AMK:ssa. Ja tässä kulttuuri sekä kulttuuritapahtumat ovat oleellinen osa toimintaa. Perinteisiä kult-tuuritapahtumia ovat keväällä risteiltävä Lemmenlautta ja syksyllä uudet opiskelijat kokoava Keltanokkabileet, jotka molem-mat saavuttavat vuosittain yli 2000 osallis-tujaa. Toki opiskelijoita koulussamme on reilusti enemmän, mutta kaikkia emme voi mitenkään tavoittaa emmekä kaikkia tule koskaan saamaan tapahtumiemme pariin, vaikka tekisimme mitä.

Uusina toimintamuotoina on TUO aloittanut kerhotoimintaa sekä tiimityös-kentelyä, ja vuoden 2010 syksynä ensim-mäinen edunvalvontakiertue (ET) näki päivänvalonsa. Nämä toimintamuodot

ovat monelta kannalta katsottuna myös kulttuuria ja ainutlaatuisia oman opiskeli-jakuntamme toimintamuotoja. Kevyempää puolta edustavat puolestaan Landerun-di, AMK-wappu sekä Levykkeenheiton SM-kilpailut, jotka ovat myös löytäneet paikkansa TUOn toimintakalenterissa. Joten jokaiselle riittää kyllä valittavaa ja osallistua voi oman jaksamisen ja ehtimi-sen mukaisesti. Kulttuurimuodon valinta on vapaaehtoista, mutta osallistuminen lähes pakollista. Mikä on sinun suosikkisi opiskelijakulttuurissa?

Kimmo HollménPää[email protected]

Tuokio_1_11.indd 4 26.1.2011 19.15

5

oPiSKElUKUlTTUUri JA KUlTTUUriN oPiSKElU

Vuonna 1928 joen länsipuolelle rakennetut punatiiliset telakkahallit ja niitä yhdistävä 360 metriä pitkä, Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalistinen köysiteh-das tunnetaan tänä päivänä Turun ammat-tikorkeakoulun Taideakatemiana. Vanha Köysitehdas pitää nykyisin sisällään muun muassa työhuoneita ja Köysiratagalleriaksi kutsutun Taideakatemian näyttelytilan. Sen käytävillä kaikuu musiikkipuolen lu-kuisat sävelet ja seiniä koristavat kuvatai-telijoiden teokset.

– Minulle yksi syy pyrkiä Turkuun oli Turun ammattikorkeakoulun Taideaka-temia koululaitoksena itsessään, sanoo helsinkiläislähtöinen Piia Hirvensalo. Tai-teilijat ovat ottaneet Taideakatemian omak-seen, toisin kuin esimerkiksi ICT-talon.

– Ajatusten autiomaa, vastaa Hirvensalo tiedusteltaessa vaikutelmaa ICT -talosta.

– Rakennus ei ole mitenkään luovuu-teen ja villiin ajatteluun kannustava. Arkki-

tehtuurin tulee tukea käyttötarkoitustaan ja ihmisten ihmiseksi tuntemista, Hirvensalo jatkaa. Opiskelijat ovatkin ottaneet Aura-jokirannan tilat omikseen ja kokevat per-soonallisten tilojen kannustavan luovaan työskentelyyn.

oma opiskelukulttuuriTaideopiskelijat eivät ole mieltäneet kor-keakoulun perinteitä ja opiskelukulttuuria omakseen.

– Perinteisesti Taideakatemia ei ole ol-lut haalarijengiä tai osallistunut aktiivisesti opiskelijabileisiin tai -perinteisiin. Ymmär-rän toki sekä haalareiden hankkijoita että niiden vastustajia. Mutta tunnustuksellinen univormuilu menee minusta liian teekkari-maiseksi.

– Taiteen ja taideopiskelun pitääkin olla erillinen, mihinkään innovaatiotalo-uteen sekoittumaton, puhtaasti tuotanto-velvoitteista vapaisiin asioihin keskittynyt

Kulttuurialan opiskelijat majailevat Linnankadulla vanhassa tehdasmiljöössä. Opiskelijat ovat myös fyysisesti kaukana muista Turun AMK:n toimipisteitä, mutta eroja on myös opiskelukulttuureissa.

yksikkö. Siis pitäisi, mutta eihän se ole. Pelkään sitä päivää, kun taiteessa alkaa olla hyötynäkökohtia. Koska kaikki muut alat toimivat nimenomaan tuottavuuden, tuon hyötynäkökohdan ja voitontavoittelun maailmassa, ei se voi olla tarttumatta myös taideopetukseen. Siihen nähden ihan hyvä, että ei mennä ihan kylki kyljessä, Hirven-salo miettii.

Taideakatemian opiskelijat kokevatkin olevansa ennen muuta taideakatemialaisia, eivätkä yhdistä itseään ensimmäisenä osak-si ammattikorkeakoulua. Mutta maailma muuttuu ja aika vierii eteenpäin. Taideaka-temia teki historian ensimmäisen yhteisen haalaritilauksen syksyllä 2009 ja yksittäiset pienet ryhmät ovat tilanneet haalareita aiemminkin.

Teksti ja kuva: Anna Ravantti

Tuokio_1_11.indd 5 26.1.2011 19.15

6

Kulttuuria etsimässä

Kulttuuripääkaupungin

tarkoitus on tuoda ihmisille

jotain uutta. Kenen elämään ei

muka soveltuisi annos jotain

erikoista aina silloin tällöin?

Turun kulttuuripääkaupunkihanke on tullut monelle turkulaiselle hyvinkin tutuksi viime aikoina. Sitä on löytynyt niin valtatien yli lepattavissa bannereissa, Helsingin lentokentällä kuin bussien kyljissäkin. Tämän tempauksen myötä Turku nousee vihdoin-kin samalle tasolle muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa; matkailua, nähtävyyksiä, esityksiä ja paljon muuta on luvassa koko vuoden 2011 ajan. Ja mikä parasta, suurin osa kulttuuripääkaupungin tarjonnasta on täysin ilmaista – eli opiskelijan kukkarolle hyvinkin sopivaa.

Tuokio_1_11.indd 6 26.1.2011 19.15

7

Kulttuuria etsimässä

Turun tarjonnassa on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon mm. teatteriesityksiä. Ohjelmaa on niin lap-sille kuin myös aikuisemmankin makuun. Parhaiten itse kaupungin ohjelmaan voi tutustua virallisilta nettisivuilta (www.turku.fi). Jokaisen kannattaisikin ehdottomasti tutustua mm. Logomon tarjoamiin näyttelyihin, laajasta tarjonnasta löytyy ilmaisia ko-konaisuuksia ja maksullisia kokemuksia. Tilaisuuden maksullisuudesta riippumatta hyvä annos tietoa Tu-rusta ja sen tunnetuimmista asioista tulee varmasti jokaiselle tutuksi.

Moni on tosin kyseenalaistanut koko kulttuu-ripääkaupunkihankkeen. Mitä se antaa minulle? Miksi siitä nyt niin paljon pidetään ääntä? Onko siinä mitään järkeä? Miksi tällaiseen tuhlataan rahaa? Vaikka jokainen kysymyksistä saattaa olla aiheellinen ja kaivata syvempää tutkiskelua, on kulttuurpääkau-pungin tarkoitus tuoda ihmisille jotain uutta. Kenen elämään ei muka soveltuisi annos jotain erikoista aina silloin tällöin?

Kulturelleja opiskelijoita

Saadaakseen aitoja vastauksia, mitä kulttuuri merkit-see turkulaisille opiskelijoille, onkin paras jalkautua ja mennä sinne, mistä opiskelijoita löytyy. Tällä kertaa täsmäiskun kohteeksi joutui Sepänkadun toimipiste. Laaja erilaisten opiskelijoiden kirjo on yksi tämän toimipisteen vahvuuksista aina vaihto-opiskelijoita myöden.

Ensimmäisenä on Elisa M., joka opiskelee auto-maatiotekniikkaa ja aloitti vastikään neljännen vuo-den opintonsa. Hänen vastauksena siihen kulttuurin merkittävyyteen kuuluu täten näin: ”Onhan se toki hienoa, että bussit on samanvärisiä, mutta taidevas-taavalla on tainnnut olla jonkinlainen fiksaatio palloi-hin!”, hän naureskelee ja jatkaa enemmän virallisella linjalla: ”Ainakin mitä on eri medioista kuullut, niin kaikenlaista tulee tapahtumaan. En itse osaa tarkasti vielä sanoa, mihin osallistun tai menen, mutta ai-nakin tuo avajaisseremonia kiinnostaa kovastikin.”

Avajaispäivä kiinnosti myös muitakin ihmisiä, eikä ihme, sillä siihen on panostettu uskomattoman paljon varsinkin Turun ilmapiiri huomioon ottaen. Toinen opiskelija, jonka hiha tarttui kiinni, oli yksi vaihto-opiskelijoista, Alexander Gerbov, joka saapui vastikään kevätlukukaudelle opiskelemaan tuotantotaloutta. Vaikka Suomi ja suomalainen kulttuuri onkin hänelle vielä hieman vieras, niin kulttuuripääkaupungista hän on kuullut aina Pie-

Tulevaisuuden politiikkaa on tehtävä muidenkin kuin suur-ten ikäluokkien ehdoilla.

• Tasa-arvoiset koulutusmahdolli-suudet on taattava kaikille

• Opintotuki on sidottava indeksiin

• Ammattikorkeakouluopiskelijat on otettava YTHS:n palveluiden piiriin

Äänestä Jukkaa! www.jukkavornanen.fi

tarissa asti. ”Olen tietoinen tästä, mutta tarkempaa ohjelmaa ja sitä mitä odottaa, no siitä en osaa sanoa mitään”, toteaa hän tyynesti. Esitellessäni hieman ohjelmaa netin kautta tarjonnasta ja muusta ilme kirkastui heti ”Vaikuttaisi melko mielenkiintoisel-ta, kv-tuutorini onkin ottanut asiaa hieman esille, mutta kaiken tämän uuden keskellä en ole kerennyt paneutumaan tähän.”

Kulttuuripääkaupungin tarjonta ei ole millekään yhdelle ryhmälle suunnattu. Se on pikemminkin kokemus, johon voi osallistua kaikki aina senioreis-ta opiskelijoihin. Logomo on täynnä tapahtumia, museot ja spontaanit näytökset tulevan ainakin toivottavasti kadulle nähtäväksi. Erilaiset oudot ja jopa surrealistiset taideteokset tulevat värittämään kaupunkikuvaa.

Teksti: Pauli KorganKuva : Paula Pernu

Tuokio_1_11.indd 7 26.1.2011 19.15

8

taiteeN Parissa tYÖsKeNtelee mONeN alaN ammattilaisia

Niina Airaksinen on turkulainen tanssi-ja-koreografi, joka tällä hetkellä työskente-lee SOJIKU-nykytanssiteossarjan parissa. SOJIKU on neliosainen teossarja, joka osana kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa huipentuu maaliskuun lopussa suomalais-japanilaiseen iltaan. Koko teossarjaa on työstetty jo muutaman vuoden ajan, ja näin hankkeen loppumetreillä Airaksisella onkin jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä kaikkea yhden teoksen eteen on tehtävä. Ensin on kuitenkin saatava idea.

- Näin elokuvan Geishan muistelmat muutama vuosi sitten ja ihastuin ihan hulluna siihen. Koko elokuvan estetiikka oli tajunnan räjäyttävä kokemus. Elokuva toimi ovena, jonka kautta kiinnostuin laa-jemmin japanilaisesta kulttuurista ja aloin tutkia sitä syvemmin, Airaksinen kertoo omasta ideastaan.

Paraskaan idea ei kuitenkaan itsestään muutu taideteokseksi. Airaksisen en-simmäiset askeleet idean jälkeen veivät kirjastoon.

- Rupesin etsimään tietoa Japanista netistä ja kirjastosta. Luin esimerkiksi japanilaisesta arkkitehtuurista ja tietysti myös geishoista ja samuraiden historias-ta. Keskustelin pitkään asiantuntijoiden kanssa ja heistä tulikin minulle mentoreita koko työskentelyn ajaksi.

Taustatutkimuksen jälkeen työskentely jatkui rahoituksen etsimisellä, joka Ai-raksisen mukaan nykytanssin kanssa voi kestää parikin vuotta. Rahoitusta haetaan pääasiassa apurahoina valtiolta, yksityisil-tä säätiöiltä tai kaupungilta.

- Rahat on kiven alla tanssitaiteella, mutta olin onnekas ja pääsin toteutta-maan ideaani. Palkkaahan tästä työstä ei muuten makseta. Eli tuottaja , joka tanssin

Istut katsomossa, valot pimenevät. Lava valaistaan ja näyttämölle tulevat ensimmäiset näyttelijät. Näyttelijät kertovat ja esittävät tarinan, jolle noin puolentoista tunnin kuluttua taputetaan. Nouset ylös paikaltasi, haet takin narikasta ja lähdet kotiin. Koko taide-elämykseen menee osaltasi parisen tuntia. Oletko koskaan miettinyt, minkälainen matka on kuljettava ja kuinka monta työtuntia tai kuinka monta työntekijää tuon parin tunnin eteen tarvitaan?

Tuokio_1_11.indd 8 26.1.2011 19.15

9

kohdalla yleensä on koreografi, proggiksen ja idean äiti, tekee hakemukset, ja saatu apuraha sitten jaetaan jollakin järkevällä tavalla työryhmän kesken. Yleensä kai-kesta työstä ei voida maksaa korvausta, Airaksinen selventää.

Kun rahoitus on kunnossa, voi jo hieman huokaista helpotuksesta. Esitys koostuu kuitenkin muustakin kuin lavalla näky-vistä tanssijoista. Keitä kaikkia SOJIKUn tekemiseen on tarvittu ja millä tavalla työryhmä on valikoitunut?

- SOJIKUn kanssa on ihan luksusta tehdä työtä, kun taiteellisen työryhmän li-säksi on ollut mahdollista koota myös oma markkinointi- ja tiedotustiimi. Työryhmä-läiset ovat joko aiemmista proggiksista tut-tuja tai puskaradion avulla löydettyjä. Ja-panilaisen koreografin Yuzo Ishiyaman taas löysin Tanssin tiedotuskeskuksen ja Japanin matkan ansiosta. Periaatteessa taiteellinen työryhmä kattaa siis ko-reografit, tanssijat, valotaiteilijan, puvustajan ja äänisuunnittelijat. Markkinointi- ja tiedotustii-missä puolestaan on kolme osa-aikaista työntekijää, jotka hoitavat sosiaalista mediaa, lehdistöä, radiota ja kaikkea mitä siihen nyt kuuluu, kertoo Airaksinen.

Tanssiteoksen tekeminen vaatii siis monen eri alan ihmisen työpanoksen. Ai-raksisen mukaan työskente-ly eri alojen ammattilaisten kanssa on erityisen mahtavaa, kun proggista voi työstää ni-menomaan tiiminä.

- Toinen koreografi Yuzokin sanoi, että 1+1 ei olekaan 2, vaan kolme tai neljä tai paljon enemmän, Airaksinen innostuu.

Sen jälkeen, kun on saanut idean taidete-oksen tekemiseen, ehtii vielä kulua pitkä aika siihen, että katsoja pääsee oikeasti näkemään ja kokemaan teoksen. Airaksi-sen mukaan on hankala laskea, montako tuntia yhtä teosta tehdään. Ideasta ensi-il-

Lisätietoa SOJIKUstakotisivuilta: www.niinaairaksinen.net/sojiku

Facebookista: www.tinyurl.com/sojikufbblogista: sojiku.blogspot.com

Twitteristä: www.twitter.com/sojiku4

ja Turku 2011 -sivustolta: www.turku2011.fi/sojiku-nykytanssiteossarja

i n f o

taan ehtii ku-lua useampi vuosi, mutta työtä tehdään hajautetusti ja osa-aikaisesti, jolloin koko-naistuntimäärän laskeminen on vaikeaa.

SOJIKUn kanssa matka alkaa joka tapa-uksessa olla loppusuoralla, sillä teossarjan neljäs osa saa ensi-iltansa maaliskuun lo-pussa. SOJIKU 4 on nykytanssin ilta, jossa voi tanssiteosten lisäksi kuunnella alus-

tuksen teosten teemoista, nauttia sushia ja osallistua yleisökeskusteluun. Tans-siteosten teematkaan eivät kliseillä pröystäile, nimittäin toinen tanssiteoksista on

ammentanut ideoita muun muassa Linux-käyttöjärjestel-

mästä.Ehkä seuraavan kerran pime-

ässä katsomossa käy mielessä myös kaikki se, mitä on tarvinnut tehdä ennen

esitystä. Tai voisiko sitä vaikka itse työllis-tyä kulttuurialalle?

Teksti: Katja KetoKuvat: Turku 2011/Niina Airaksinen

Tuokio_1_11.indd 9 26.1.2011 19.15

10

Kuva

: Tur

ku 20

11/Sa

riina

Tani

hakeneet. Toisin sanoen tämä rahoitustapa on mahdollistanut sen, että vaikka monet tapahtumat ovat maksuttomia, se ei tarkoi-ta, että artistin pitäisi maksaa.

Miksi taide- ja kulttuuritapahtumiin sitten on niin erihintaisia pääsymaksuja? Onko kallis kulttuuri laadukkaampaa kuin ilmainen? Heli Lempan mukaan kysymys siitä, eriarvoistavatko sisäänpääsymaksut kulttuurin harrastajia, on monimutkainen ratkaistavaksi.

- Hankkeeseemme ei sisälly suuria mas-satapahtumia, vaan kantavana ajatuksena on, että suurin elämys saadaan pienestä ja läheisestä, omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta. Omalta osaltaan tämäkin toki edesauttaa tapahtumiemme maksut-tomuutta. Itse näen asian niin, että hanke mahdollistaa kulttuurin kokemisen myös

Helsingin Sanomien artikkelista (2.1.2011) käy ilmi, että Turun kulttuuripääkau-punkihankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa euroa, joka koostuu eri tahoilta tulevista rahoista. Ainakaan tällä tavalla mitattuna kulttuuri ei ole ilmaista eikä siinä mielessä myöskään kaikkien saa-tavilla tasa-arvoisesti. Tarjoaako Turku kulttuuripääkaupunkina jotain myös opiskelijabudjetilla eläville, vähävaraisille tai muuten vain senteistään tarkoille kult-tuurin ja taiteen ystäville?

Pimeyden 876 sävyä on esimerkki hankkeesta, joka tarjoaa monia maksutto-mia mahdollisuuksia osallistua kulttuuri-pääkaupunkivuoteen. Hankekokonaisuus sisältää muun muassa teatteria, luentosar-

joja, animaatioinstallaation ja esimerkiksi Brahenpuistossa viime vuoden loppupuo-lella ja vuoden vaihteessa olleen Reino Koivulan suunnitteleman Hunajakennon, joka oli valoa tuova, kotamainen taideteos. Suurin osa hankkeen tapahtumista on kä-vijöille ja kokijoille maksuttomia.

- Yksi hankkeen pääajatuksista on kulttuurin kuuluminen kaikille, emmekä halua rajoittaa kulttuurielämysten tavoi-tettavuutta pääsymaksuin, kertoo Heli Lempa Pimeyden 876 sävyä -hankkeesta.

Lempan mukaan Pimeyden 876 sävyä -hankkeen rahoituksesta vastaavat Turku 2011 -säätiö, Turun kaupungin kulttuuri-asiainkeskus sekä yritysyhteistyökumppa-nit. Osa rahoituksesta muodostuu avus-tuksista ja apurahoista, joita hankkeen työryhmät ovat omille tapahtumilleen

PAlJoNKo KUlTTUUri MAKSAA?

niille, jotka eivät muuten välttämättä lähtisi maksullisiin kulttuuririentoihin. Maksuttomuus ainakin madaltaa kynnystä lähteä kokemaan kulttuuria, pohtii Lempa.

Tavoitteena ei tietenkään pitäisi olla se-kään, että itse työntekijä, taiteilija, joutuisi maksumieheksi.

- Kulttuuritapahtumien maksuttomuus laajemmin ajateltuna lienee mahdotonta tuotantokustannusten takia, joten ainakin omasta mielestäni tähän asti maksulliset kulttuuritapahtumat saavat jatkossakin maksaa kohtuullisesti, jotta tuottajat ja toteuttajat saavat työstään asianmukaisen korvauksen, Lempa kiteyttää.

Pimeyden 876 sävyä on esimerkki hankkeesta, joka tarjoaa monia maksuttomia mahdollisuuksia osallistua

kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Tuokio_1_11.indd 10 26.1.2011 19.15

11

Nuoruudesta on etua

www.lahivakuutus.fi

Sen voi sanoa monin tavoin, mutta yllättävien vahinkojen varalle löytyy yksi toimiva juttu: nimittäin Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus. Sen hinta on hal-vimmillaan vain 6 €/kk, jolla saat kaikki alle 27-vuotiaan nuoren tarvitsemat vakuutukset. Pyydä vakuutustarjous. Lähetä viesti LV NUORI NIMI POSTINUMERO numeroon 16350 niin soitamme sinulle. Viestin lähetys on maksuton.

Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus on itsenäistyvän alle 27-vuotiaan nuoren täydellinen vakuutuspaketti. Se on valmiiksi mietitty kokonaisuus, joka sisältää kaikki nuoren tarvitsemat vakuutukset. Tämä nuoren kotivakuutus sisältää esine-, tapaturma-, matkustaja-, vastuu- ja oikeusturva vakuutuksen. Kaiken lisäksi se todellakin on lompakolle erittäin ystävällinen, sillä se mak-saa halvimmillaan vain 6 €/kk, eli 72 euroa vuodessa!

Niinhän se menee. Jonkun pitää aina mak-saa, mutta sentin venyttäjän onneksi sen ei aina tarvitse olla kulttuurin harrastaja. Pimeyden 876 sävyä -hankkeeseen voi tutustua osoitteessa: www.pimeys.fi.

Teksti: Katja ketoKuvat: Turku 2011/Reino Koivula

Tuokio_1_11.indd 11 26.1.2011 19.15

12

oPiSKElUEläMäN AiNUTlAATUiSUUS

Yhteisöllisyys, hieno sana, jota ei varmastikaan moni opiskelu-aikanaan ajattele muuten kuin aihetta sivuavilla luennoilla. Sen ymmärtää vasta siirryttyään opiskelijakulttuurista eteenpäin, työ-elämään. Opiskeluaika on ainutlaatuista ihmisen elämässä: työs-kentelemme päivittäin ihmisten kanssa, jotka ovat pääsääntöisesti samasta ikäryhmästä, samassa elämäntilanteessa ja useimmiten vielä hyviä ystäviämme. Se on ainutlaatuista ja työelämässä todella harvinaista. Työpaikalla ihmiset ovat yleensä eri-ikäisiä, perheellisiä, sinkkuja, eläkeikää lähestyviä, haasteita hakevia ja yksinkertaisiin työtehtäviin tyytyväisiä. Porukkaa on laidasta laitaan, ja joustavuus yltää harvoin opintojen vapauteen. Kun luennoilla ei ole läsnäolopakkoa tulee välillä ”opiske-lua” harjoitettua kavereiden kanssa kahvilassa tai risteilyllä itämeren aalloilla.

Ystävät ovat tärkeä osa noin neljä vuotta kestävää opiske-luelämää, joten arvostakaa opiskelijakulttuurin yhtei-söllisyyttä! Olemme kaikki yhtä suurta ryhmää, ammat-tikorkeakouluopiskelijoita. Yli 9000 opiskelijalla on yhteinen nimittäjä, Turun AMK – sieltä joukosta löytyy varmasti jokaiselle kaveri. Tällaista sosiaalista tilaisuutta ei välttämättä työelämässä tule vastaan,

vaikka toki sielläkin on yhteisöllisyyttä. Siihen törmää hyvissä työpaikoissa, joissa yhteishenkeen ja hyvinvointiin on panostettu ja työkulttuuri on oikea. Mutta valitettavan monesta työpaikasta puuttuu sellainen yhteishenki, joka yleensä opiskelijoiden kesken vallitsee.

Koen olevani etuoikeutettu kun saan työskennellä vielä niin lähellä opiskelijoita ja opiskelijaelämää. Minun työpaikallani opiskelijakunta TUOssa on hyvä yhteishenki, saamme nauttia

opiskelijaelämän yhteisöllisyydestä ja olla osa sitä.

Teksti ja kuva: Paula Pernu

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta opiskelijakulttuuri? Kun aloitin tämän jutun kirjoittamisen, kysyin asiaa Facebook-profiilissani ja sain vastauksia laidasta laitaan. Monilla tuli ensimmäisenä mieleen opiskelijabileet ja niiden tukikohta: Lyni. Myös haalarit, alkoholi ja juomalaulut mainittiin. Opintonsa jo päättäneiden ystävieni kommentit erottuivat muista. Heille sanasta opiskelijakulttuuri tulee mieleen ystävät ja yhteisöllisyys.

Tuokio_1_11.indd 12 26.1.2011 19.15

13

Kulttuurialan opiskelijan työllistyminen on paljolti kiinni omasta aktiivisuudesta.

Jussi Vierimaa, 32-vuotias freelancer-valokuvaaja on valmistunut valokuvaajaksi Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2010, ja nykyisin hän elättää itsensä valo-kuvaajana. Kulttuuri- ja taidealojen opis-kelijoilta vaaditaan entistä enemmän omaa aktiivisuutta, jotta oman alan työpaikka löytyisi valmistumisen jälkeen. Vierimaa on tehnyt freelance-töitä jo opiskelujen ohella ja korostaa, että jo opintojen aikana työskentely ja suhteiden luominen työelä-mään on välttämätöntä.

– Olen elättänyt itseni freelancer-valokuvaajan töillä vuodesta 2002 lähtien. Valmistumisen jälkeen olen hankkinut lisää asiakkaita, mutta ei paperien saa-misella mitään dramaattista vaikutusta työtilanteeseen ollut. Osaaminen, portfolio ja kontaktit ratkaisevat. Itse aloin hankkia asiakkaita ja kontakteja heti koulun alka-

TAiTEESTA Työ

essa. Freelancerin työnantajaverkoston kehittäminen vie vuosia, joten viimeisen vuoden keväällä on jo myöhäistä.

Verkostoituminen työelämän kanssa on tärkeää ja edesauttaa työllistymisessä. Vierimaa toivookin, että opinnoissa pai-notettaisiin nykyistä enemmän työelämä-lähtöisyyttä.

– Taideakatemian valokuvalinja pai-nottuu vahvasti taidevalokuvaan, ja elanto nähdään tulevaksi apurahojen ja teos-myynnin kautta. Näiltä osin tietoa saa run-saasti. Työelämäyhteistyötä esimerkiksi lehtien tai mainostoimistojen tai muiden taideinstituution ulkopuolella olevien niin sanottujen kaupallisten tahojen kanssa ei ole. Taide-elämään koululla on hyvät kontaktit. On hienoa, että koulussa an-netaan tila ja rauha tehdä epäkaupallista taidetta omin ehdoin.Hallinnollisesti valokuva on osa viestintää, joten valmis-tuneista tulee medianomeja. Tämä on outoa, sillä käytännössä koko koulutus

toimii kuvataiteen alaisuudessa, ja muiden kuvataideopiskelijoiden kanssa on paljon yhteisiä opintoja. Osuvampi nimike olisi-kin kuvataiteilija tai valokuvataiteilija.

Taidealan opiskelijan on oltava siis itse aktiivinen, luotava verkostoja ja kon-takteja. Oma-aloitteisuus on taidealalla työllistymisessä välttämättömyys.

– Jos haluaa koulun jälkeen oman alan töitä, joista oikeasti irtoaa edes jonkinlai-nen elanto, on asiaa mietittävä heti opin-tojen alkaessa, tai mieluiten sitä ennen. Turvallista elantoa hamuavan on parempi suunnata jollekin ihan muulle alalle. Kult-tuurialalla oman alan töiden saaminen edellyttää oikeiden taitojen lisäksi omaa aktiivisuutta ja reipasta yrittäjähenki-syyttä.

Teksti: Paula KemppainenKuva: Salla Keskinen

Valokuvaaja Jussi Vierimaan kotisivut: www.jussivierimaa.com

Tuokio_1_11.indd 13 26.1.2011 19.15

14

KErTTU MAlMSTENiN JälJillä

Jos Anna ei ajanut ympäri kaupunkia etsimässä sopivaa rekvisiittaa, hän saattoi viimeistellä Photoshopilla elokuvassa nä-kyviä lööppejä ja valokuvia.

Pahan suudelma -elokuvan kuvauksissa Anna työskenteli lavasteosastolla, hankki-van rekvisitöörin assistenttina.

- Työskentelin myös setissä eli kuvaus-paikalla toimivan rekvisitöörin assistent-tina muutamina päivinä, Anna selvittää.

liikkeelle käsikirjoituksesta

Art department ja Anna muiden mukana aloittivat työnsä lukemalla käsikirjoituk-sen. Käsikirjoituksen purussa keskitytään kuvauspaikkaan ja sinne vaadittavaan rekvisiittaan. Kuvauspaikan varmistuttua lavasteosasto muuttaa paikan tilanteeseen sopivaksi.

Pahan suudelman käsikirjoituksessa tapahtumat kulminoituvat vanhalle hu-vilalle.

– Ruissalosta löytyi sopiva huvila, mutta sen sisustus ei ollut käsikirjoituksen mukai-nen. Lavasteosasto taikoi huvilaan uudet sei-nät ja tapetit. Roolihahmo Laila on ammatil-taan fysioterapeutti ja huvilalle rakennettiin hänen työpisteensä – kaunis hierontapiste aidolla hierontapedillä, Anna kuvaa.

Kaiken tulee olla tarkoin viimeisteltyä, jos rekvisiitta näkyy lähikuvassa.

– Hutilointeja ei hyväksytä, vaikka rekvisiitasta saattaa näkyä kuvissa noin viisi prosenttia parin sekunnin ajan, Anna toteaa.

opiskelijat mukana myös elokuvan markkinoinnissa

Elokuvan tuotannossa harjoittelunsa suo-ritti yli kymmenen opiskelijaa viestinnän ja muotoilun koulutusohjelmista. Pääosa mukana olleista opiskelee mediatuotannon suuntautumisvaihtoehdossa.

Elokuvan markkinoinnin suunnitteluun osallistuivat puolestaan vuosikurssin 2009 mediatuotannon ja mainonnansuunnitte-lun opiskelijat. Suunnitelmista toteutettiin mm. web-sivusto, johon liittyi Kadonnut! -lappujen levittäminen ympäri Suomen kaupunkien. Tuntomerkkien lisäksi pa-perissa toivottiin tietoja Kertun liikkeistä. Myös Facebookista löytyy opiskelijoiden ylläpitämä Vares-elokuvien tiedotussi-vusto.

Opiskelijoiden luoma markkinointi-kampanja näkyy vielä elokuussa 2011, kun toinen Vares-tuotanto, Kaidan tien kulkijat saa ensi-iltansa.

- Todella hienoa, että sain olla mukana Turussa toteutetussa näin ainutlaatuisessa tuotannossa, Anna hehkuttaa kokemus-taan.

Teksti: Tiia Laakso Kuva: Jussi Määttä

Millaiselta näyttää turkulaisen yksityisetsivän asunto Läntisellä Pitkälläkadulla? Millaisia kirjoja hän lukisi, mitä söisi, entä olisiko hänellä verhoja ikkunassa tai mattoja lattialla? Tällaisia kysymyksiä pohti mediatuotannon opiskelija Anna Ravantti viime keväänä, kun ensimmäisen Vares-elokuvan kuvaukset käynnistyivät Turussa.

Tuokio_1_11.indd 14 26.1.2011 19.15

15

Viimeisen neljän vuoden ajan niin valtavasti vouhotettu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi alkoi omalta osaltani ainakin suurilla suunnitelmilla. Niiden toteutus oli-kin ikävä kyllä jotain aivan muuta kuin suunnitelmissa oli. Siitä pitivät huolen kymmenet tuhannet muut samaan paikkaan samaan aikaan tulleet turkulaiset ja -20oC pakka-

nen. Suunnitelmissani ollut täydellinen katselukulma Forum Marinumilta avajaistapahtumaan ja rento fiilis skumppapul-loineen olikin muuttunut näkymään 210 cm pitkän miehen Craft -merkkisen takin mustaan selkämykseen ja paleltunei-siin varpaisiin, joita loppujenlopuksi lämmiteltiin läheisen kahvilan vessan käsienpesualtaan lämpimässä vedessä.

Ehkä alku ei tälle kulttuurivuodelle ollut siis kaikkein paras mahdollinen mutta en lannistu. Itselläni on vielä 364 päivää aikaa tuntea tuo kulttuurin hyökyaalto, josta niin paljon nyt puhutaan.

On outoa sinänsä, että kulttuurin läsnäoloon tarvitaan järjettömiä määriä rahaa vain todistaakseen koko Euroo-palle, että meiltä Turusta löytyy kulttuuria nyt vuonna 2011. Eikö meillä Turussa jo muutenkin ole kulttuuria vaikka muille jakaa? Tämän kulttuuripääkaupunkivuoden varjoon jää mielestäni paljon sitä aitoa ja oikeaa kulttuuria, joka meillä Turussa on jatkunut ainakin omasta näkökulmastani viimeiset neljä vuotta ja puoli vuotta. Ja jos annetaan todis-teiden puhua puolestaan, menee kymmenen vuoden raja rikki helposti.

Samassa yhteydessä Euroopan kulttuuripääkaupungin julistamisen kanssa Turun kaupunki olisi hyvin voinut julis-taa Turun myös Suomen opiskelijakulttuuripääkaupungiksi. Uskoisin tuon tittelin riittävän näin alkuun. Vai voiko joku väittää, ettei Turku olisi kyseistä titteliä ansainnut? Turun opiskelijakulttuuripääkaupunkitittelin takana on monet pienet opiskelijayhdistykset uusine ideoineen ja suuremmat toimijat vanhoine jo itsestään selviksi traditioiksi muodos-tuneiden tapahtumien kanssa. Kokonaisuudessaan erittäin värikäs ja omaa koulutuskuntaansa edustava joukko opiske-lijoita on luonut Turkuun uniikkia kulttuuria, joka elää omaa elämäänsä joka viikko Turun yössä.

Kysymykseni siis kaikille kuuluu, miksi Turku ei markki-noi tulevaisuutensa taitajien omin käsin ilmaiseksi luomaa kulttuuria yhtä aggressiivisesti kuin kulttuuripääkaupunki-vuoden sisältöä? Tai voisiko tuosta isosta budjetista riittää pieni siivu myös opiskelijajärjestöille kulttuurin ylläpitämi-seen myös jatkossakin?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, kuinka suuri mer-kitys opiskelijakulttuurilla on tulevaisuutta ajatellen nyt opiskelevien nuorten elämään. Kaikki ne kontaktit, joita

TUrKU – EUrooPAN oPiSKEliJAKUlTTUUriPääKAUPUNKi 2011?

opiskelijat luovat osallistumalla opiskelijakulttuurin tarjoamiin eri tapahtumiin opiskelunsa aikana, luovat suuren tukipilarin heidän siirtyessä työelämän pariin. Vaikka opiskeluarjen keskellä tämä kulttuuri saattaakin vaikuttaa vain krapulaisilta opiskelijoilta perjantain aamutunneilla koulussa, on se vain osa totuutta.Vaikka tänä vuonna ei vielä taida olla opiskelijoiden vuoro, olkaamme kuitenkin ylpeitä hienosta mahdollisuudesta näkyä maailmalle kulttuuria tuottavana kaupunkina. Euroopan opiskelijakulttuu-ripääkaupunkititteli saa vielä odotella hetken. Otetaan se Turulle vaikka muutaman vuoden päästä. Eikö?

Mikko Hietala

Kolumni

Tuokio_1_11.indd 15 26.1.2011 19.15

16

iNTErNATioNAliTy iN TUAS

Olekunnollanuori

Nuoruus on liian arvokasta tuhlattavaksi

turhaan murehtimiseen ja ainaiseen

kolikon venyttämiseen. Tule tapaamaan meitä

niin kerromme, kuinka saat enemmän

aikaa olennaiseen.

Eli elämiseen.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turkuwww.liedonsp.fi

Exchange studies would sound the most exciting and best option, although for all student it is not possible due relationships, work or other matters.

ESN-IAC - International Action Club gives a possibility for internationality in TUAS. International Action Club is a student organization working for cultural experiences for all students. IAC focuses on getting Finnish, foreign degree and exchange students to collaborate. Events and activities are organized by IAC week-ly, concentrating on introducing Finnish culture and exchanging cultures. With their efforts IAC supports study exchange, almost all IAC members have been or are looking for exchange study period.

Many events has been success stories: International parties, sitsit, boat and Russia trips, survival weekend, Ruissalo Hiking and many more are always fully booked. The organizing members are inventing new, exciting ideas all the time, Winter war survival weekend and Trip to Åland to mention few.

The most anticipated trip is waiting to get launched: IAC Lapland trip. Traditio-nal Lapland trip is one of the first events organized by IAC already from late 90s. All the Club members can be proud for it. One week trip for 55 people completely organi-zed by it members to provide the greatest experience of a lifetime. For us Finns, Lap-land is easy to reach and nothing special, for foreigns it is something unique, special and unforgettable.

International Action Club is part of Erasmus Student Network. ESN is Euro-pean wide network, which operates in 34 countries and over 300 higher educational institutes.

ESN focuses providing support from student to students with it international network. One of Networks main goals is develop international studies. With its many surveys, for example ESN survey for exchange study period or projects like PRI-ME (Problems in Recognition of Making Erasmus) they give first hand information to schools, governments and student orga-nization how to improve exchange studies.

IAC has been member of ESN since late 2008. Decision to join ESN made possible ESN Sea Battle (cruise with ESN Finland, Sweden and Estonia), strong network and most of all amazing friends. ESN here in Turku is a family. All three sections work together and cooperates. The people insi-de the sections are close friends and they have similar view of the world. You can really see, hear and feel when ESN people is around.

Personally, being member of IAC and ESN has been the best choice of my stu-dent life.

I have been able to join ESN meetings all over the Europe, got friends all over the world, though the most important feeling is this. I have been part of giving smiles, experiences, opportunities and friends to hundreds of students. With all the benefits and joy I have reached, seeing others sta-ting exchange studies being the best time of their lives considers my work done.

Joonas NiemiPresidentESN-IAC

Turku University of Science encourages internationality in many ways. You have possibility to study in international degree program, do an exchange studies or work placement period or help exchange students as an International tutor.

Tuokio_1_11.indd 16 26.1.2011 19.16

18

homoglobiinin tapaaminen AMKn opiskelijoille

Homoglobiini ry on yhdistys Turun sedun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville opiskelijoille. Kokoonnumme joka kuun ensimmäinen ja kolmas maa-nantai kello 19. Aikaa vietämme mm. baari-, leffa- ja lautapeli-iltojen sekä minigolfin ja keilauksen parissa. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille suun-nattu uusien ilta on 7.3.2011 klo 19 Turun seudun Setan toimistolla.

Lisää toiminnastamme osoitteessa www.homoglobiini.fi. Tervetuloa tapaamisiin ja viimeistään uusien iltaan!

uutisia lYhYesti

w w w . o p i s k e l i j a k u n t a . n e t

hanki Farmarikaveri Sambiasta!

Farmarikaverius on kummitoimin-nan moderni muoto. Farmarikave-ri ei ole lapsi, vaan aikuinen sambia-lainen pienviljelijä, jota suomalainen tukija auttaa tiellä omavaraisuuteen. Farmarikaveria tukemalla avustat hänen koko perhettään ja kyläyhteisöään, sillä kanavoimme maksut maataloustoimintaan liittyviin koulutuksiin ja elinkeinoja tarjoa-viin investointeihin.

Farmarikaveri on linkkisi toiselle man-tereelle, toisenlaiseen arkeen. Voit nähdä

ruohonjuuritason kautta yksilön ja kylän kehityksen kohti omavaraisuutta, tutustua onnistumisiin ja joka päiväisiin haasteisiin. Et sitoudu farmarikaveriin loppuelämäk-sesi, vaan halutessasi vain vuoden 2011 loppuun. Jo 10 eurolla kuukaudessa voit vaikuttaa!

Lisätietoja www.vihreakyla.opiskelijakunta.net

Tuokio_1_11.indd 18 26.1.2011 19.16

19

shOrt iN eNGlish

w w w . o p i s k e l i j a k u n t a . n e t

Get a farmer friend from Zambia The farmer friend is a Zambian small farmer that a supporter helps on their way to self sufficiency. By supporting a farmer friend, you help their whole family and village because we channel the money to livelihood invest-ments and to training that relates to farm-ing. The farmers are taught to farm without expensive fertiliser, to market their prod-ucts and to unite in securing proper pricing for their products. Training in beekeeping, brings in extra income during a bad season. A farmer friend is your link to another continent and to a different way of life.You can witness the development of an individual and of a village towards self sufficiency, you can see them succeed and get to know their everyday challenges. You are not bound to your farmer friend for the rest of your life. You only have to support your farmer friend till the end of 2010. You can make a difference already by donating 10 euro a month.

More info www.vihreakyla.opiskelijakunta.net

homoglobiini in TUAS

Homoglobiini ry is an association for students living in Turku and neighbor-ing areas who feel themselves belonging to sexual or gender minorities. We have meetings every first and third Monday of the month at 19 o’clock. We spend time playing boardgames, watching movies, playing mini golf and bowling and just general socialising. For students in Turku University for Applied Sciences we hold a newbies’ night at Turun seudun Seta’s of-fice on March 7th 2011 at 7 pm.

More info at www.homoglobiini.fi. Welcome!

hang Around Monday

In HAM you can enjoy an relaxing evening with your favorite ESN people. Hang around Mondays are located in IAC-office, Lemminkäisenkatu 30 TUAS business campus. In Hang around Mondays you can:

• Play Nintedo Wii with dance games, Mario Kart and Wii sports.

• Build huge 4000 pieces puzzle and play different board games.

• Get information about ESN events and buy ESN related stuff (overalls, badges, ESN cards).

• Get to know other international and Finnish students in Turku!

You can just stop by or stay for the evening, what a nice time to start the week!

Tuokio_1_11.indd 19 26.1.2011 19.16

Tuokio_1_11.indd 20 26.1.2011 19.16

tuokio 1/2011

Documents