Arjen hyvinvointi ja kestävä talous

– Miksi luonto parantaa hyvinvointia?

13.6.2013 Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos.

© Sitra

Tutkimusten mukaan luonto-kokemukset edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

2

Mutta miksi?

© Sitra

Yhteiskunnallinen murros

MARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN- NAN KANSAINVÄLISTYMINEN

MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJEN

ERIKOISTUMINEN

IT -VALLANKUMOUS

KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA VERKOSTOMAINEN YHTEISTYÖ

YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN - Arkielämä ja hyvinvointi - Maailmankuva, arvot ja käyttäytymisnormit - Lait, asetukset ja sääntely - Julkisen sektorin rooli ja organisointi

Lähde: Freeman & Perez (1988)

© Sitra

Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua

Talous (globalisaatio, kilpailukyky,

tehokkuus, tuottavuus, kasvu)

Hyvinvointivaltio (sosiaaliset erot, budjettialijäämät,

palvelurakenne, sosiaaliturva, tasa-arvo)

Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)

Arkielämän hyvinvointi?? (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)

© Sitra

RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulot & varallisuus - Osaaminen & taidot - Fyysinen & henki- nen terveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliiittinen valta - Luonnonvarat

MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet

ARJEN AKTIVITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheen jäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalainen

SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI

ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Infrastruktuuri - Teknologiat - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & normit, aktiviteetit) - Instituutiot (lait & sääntely) - Politiikka - Talous - Työmarkkinat - Media

KOHERENSSIN TUNNE - Ymmärrettävyys - Hallittavuus - Merkityksellisyys • Korkeampi päämäärä • Muiden palveleminen • Flow aktivitetit

Arjen valintojen vaikutukset

Palaute tarpeiden tyydytyksestä

Palaute onnelli- suudesta

Palaute onnelli- suudesta

Palaute tarpeiden tyydytyksestä

Arjen valintojen vaikutukset

Lähde: Hämäläinen (2012)

© Sitra Sitra 12.6.2013 6

Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)

• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.

• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.

• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.

• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko.

© Sitra Sitra 12.6.2013 7

Päätöksenteko on vaikeutunut

• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.

• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).

• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.

• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen) Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin

suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa. Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset,

kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset muodostuvat ongelmaksi.

© Sitra

Maailma on hämmentävä paikka!

12.6.2013 8

- Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Finanssi- ja talouskriisi - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Jokela & Kauhajoki - Euromaiden rahoituskriisi - Arabimaiden vallankumoukset - jne.

Lähde: O’Hara 2008

© Sitra

Arjen tehtävien ja roolien yhteensovittamisen vaikeus

+-

+-

+-

+-

TYÖ

PERHE

YSTÄVÄT

KULUTTAJA

KANSALAINEN

SUKULAISET

HARRASTUS 1

HARRASTUS 2

Synergiat ja konfliktit

Kullakin omat: - Päämäärät - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset - Kielet - Normit

© Sitra Sitra

Crisis and opportunity

Lähde: O’Hara (2008)

© Sitra

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

Epävarmuu- den kasvu, kompleksisuus

Valintojen ongelmat

Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens- sin tunne

Terveys, subjektii-vinen hyvinvointi, elämänlaatu

Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)

© Sitra Sitra

Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia

• Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus)

• Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)

• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)

• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)

• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)

-----------------------------------------

• 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),

• Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja Sallinen 2006),

• Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos),

• Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL),

• Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008).

12

© Sitra Sitra

Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä?

• Kybernetiikan ja kompleksiteetin tutkijat ovat varoittaneet ”kompleksiteettikuilusta” (complexity gap) jatkuvasti monimutkaistuvan maailman ja ihmisen rajallisen henkisen kapasiteetin välillä (Ross Ashby 1958, Stafford Beer 1973, John Casti 2012).

• Henkistä tasapainoa ja arjen hallintaa voidaan tukea: (a) parantamalla ihmisten arjen hallintakapasiteettia (vaikeaa), tai (b) pienentämällä arkielämän ja elinympäristöjen kompleksiteettia.

• Arkielämän ja elinympäristöjen kompleksiteetia voidaan vähentää: - koherenteilla elinympäristöillä (luonto, rakennettu), - helposti navigoitavilla kaupungeilla, - organisaatioita ja prosesseja selkeyttämällä - tehtävien ulkoistamisella ja palveluiden räätälöinnillä yksilöllisiin tarpeisiin, - helppokäyttöisillä teknologioilla - yhteisöllisen ja vertaistuen edistämisellä, - yhteisillä visioilla, arvoilla ja pelinsäännöillä (luottamuksella), - valintatilanteiden helpottamisella (nudge), jne..

13

© Sitra Sitra

• Luonto on evoluutioprosessin myötä koherentti ympäristö, jossa kaikki elementit ovat kohdallaan ja sopusoinnussa.

• Ihmismieli on vuosituhansien aikana sopeutunut hyvin hänelle tyypilliseen luonnonympäristöön. Se ei aiheuta hänelle henkistä stressiä tai negatiivisia tunnetiloja.

• Aisteilla on mahdollisuus levätä, aivoilla mahdollisuus palautua, ja alitajunta voi rauhassa työstää auki olevia kysymyksiä.

• Luontokokemukset vähentävät ihmisen henkisen kapasiteetin rajallisuudesta aiheutuvia paineita kompleksissa ja epävarmassa maailmassa.

14

Miksi luontokokemukset edistävät hyvinvointia?

© Sitra

15

Kiitos!