tieteiden talo 14.2.2012 yrjo myllyla 130211, 4.0
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
Yrjö Myllylä, YTT
Erikoistutkija,
RD Aluekehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Uusi pohjoinen
ja sen kulkuväylät
Aurora Borealis –laiva. Tarkemmat lähdetiedot: Myllylä, Yrjö (2010).
Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. TEM 43/2010.
TIETEIDEN TALO
Helsinki 14.2.2012
TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURAN
HELSINGIN TOIMINTARYHMÄN JÄRJESTÄMÄ
TILAISUUS
1
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
Esityksen sisältö
• Johdanto
• ”Trendit (ja villit kortit)”
• Vaikutukset klustereihin ja logistiikkaan
• Johtopäätöksiä
• Visio Suomen näkökulmasta
• Logistiikan kehittämistoimia – Suomi
näkökulma
Päälähteet:
Laurence C. Smithin (2011) teos ”Uusi Pohjoinen – Maailma
vuonna 2050)
ja
Yrjö Myllylän tutkimukset, mm. Arktinen ja Itämeren
kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (TEM 43/2010).
Ks. Tarkemmin seuraava sivu ja julkaisujen tiedot esitelmän
lopusta.
2
JOHDANTO - ESITELMÄN PÄÄLÄHTEET
Uusi pohjoinen ja pohjoisen kulkuväylät
– esityksen päälähteitä
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
3
JOHDANTO
Käsitteet ja
lähtökohtaerot
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
4
TRENDIKÄSITTEET • Laurence Smithin kirja on erinomainen ja perusteltu
puheenvuoro. Laurence käyttää megatrendi-käsitettä, joka
on yleinen, täsmällisesti määrittelemätön ja hyvin
tulkinnanvarainen, ”suuri yleinen kehityskulku”.
• Myllylä käyttää sen synonyyminä täsmällisesti
määritellympää ”SPT-trendi” käsitettä, (Strong Prospective
Trend, vahva ennakoivat trendi), jossa on osoitettavissa
historiallinen evidenssi ja asiantuntijat arviovat sen olevan
vaikuttava ja jatkuvan tulevaisuudessa säännönmukaisena
tarkasteluhetkeen saakka (SPT:stä myös Marja Toivonen
2004, Osmo Kuusi 2008. Kuusi on keskeinen käsitteen
kehittäjä.)
AIKAJÄNNE:
• Laurencen aikajänteenä on vuodesta 2010 vuoteen 2040,
Myllylän 2005 vuoteen 2025.
ALUE:
• Laurence tarkastelee lähtökohtaisesti koko arktista aluetta,
Myllylä puolestaan yhtä arktisen alueen suurinta ja
strategisesti tärkeintä aluetta, Murmanskin aluetta osana
Luoteis-Venäjää ja globaalia järjestelmää.
JOHDANTO
Uusi Pohjoinen –
Maailma vuonna 2050
(s. 10-11, Laurence C. Smith, 2011)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
5
Laurence C. Smith on maantieteen professori
Kalifornian yliopistossa (UCLA)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
6
TRENDIT
SPT-trendit vaikuttavat
klustereiden kehitykseen
päätöksenteon kautta
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
7
TRENDIT
Megatrendit Laurencen mukaan 2010-2050
ja SPT-trendit Myllylän mukaan 2005-2025
Laurence, 2011 Myllylä, 2007, 2008, 2010, 2011
Megatrendit
2010>2050
Strong Prospective Trensd/ Vahvat
ennakoivat trendit 2005>2025
1. Ilmastonmuutos TEKNOLOGINEN KEHITYS, 4,4
kv paneeli - Energiateknologian kehitys 4.73 (Alatendi)
- Kuljetusteknologian kehitys 4,55 (Alatrendi)
2. Väestön kasvu GLOBALISAATIO, 4,0 kv-paneeli - Öljyn hinnan nousu , 4,5 ,Alatrendi
- Mineraalien hinnan nousu , 3,82, Alatrendi
3. Talouden
globalisaatio
VENÄJÄN (JA MAAILMAN)
GEOPOLIITISEN PAINOPISTEEN
SIIRTYMINEN POHJOISEEN,
4,18 kv-paneeli
4. Luonnonvarojen
kysyntä
ILMASTONMUUTOS?
- Koillisväylän liikennöitävyyden
kasvu, 4,43 (Murmansk-paneeli)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
8
Indeksit kansainvälisen
paneelin arvioita eniten
voimistuvista SPT-
trendeistä vuoteen 2025.
Lähde Myllylä 2007,
väitöskirja, s. 141 ja 316
VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT
GMO Jeremy Grantham Commodity Index
(ks. Myös Wilenius, Markku, Futura 2/2011)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
9
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
TRENDIT
Keskimääräinen jään
laajuus Arktisella
huhtikuussa 1979-2011
Lähde: http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20110504_Figure3.png
10
TRENDIT
Ilmastonmuutos ja ikirouta
(Smith 2011, s. 207)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
11
VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN JA LIIKENTEESEEN
Merijään merkitys
meriliikenteelle
(Smith 2011, s. 198-199)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
12
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Joitakin vireillä olevia
kaivoshankkeita
Millaista logistiikkaa kaivokset edellyttävät, mikä on
liikennejärjestelmän kokonaisuus - visio, johon
kaivoshankkeet liittyvät?
Sokli, fosfaatti
Taivalvaara, rauta, vanadidi
Alkuperäinen lähde Tekniikka- ja talous vuonna 2006:
http://www.tekniikkatalous.fi/incoming/article37519.ece
P G M-vyöhyke
YMy:n
lisäykset
Kuusamo, kulta
Mm. Luonnonkivi
rakentamiseen,
yhdyskuntarakenta
misen kiviaines,
muut?
Pajala
rautamalmi
13
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Norilsk Nickel –alus
valmistettu Helsingin telakalla vuonna 2006,
liikennöi säännöllisesti Koillisväylällä
sisaraluksineen (4) Dudinkan ja Murmanskin väliä
Kuvan Lähde Aker Arktic Technology Oy/
Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the
Murmansk Region until 2025. Ministry of Foreign Affairs of Finland
3/2008.
Lisätietoja toimitusjohtaja Mikko Niini
14
eBusiness Forum Tallinna -
Yrjö Myllylä
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
Maailman ensimmäinen jäiden keskellä
toimiva öljynkuljetusjärjestelmä
käyttöön kesällä 2008 ConocoPhillpsille ja Lukoilille suunniteltu Varandein öljynkuljetus-
järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2008 kesällä.
Järjestelmän aluksineen on suunnitellut suomalainen Aker Arctic
Technology Oy. Syksyllä 2009 järjestelmä oli kuljettanut haastattelu-
tietojen mukaan 3,5 miljoonaa tonnia öljyä Kiinaan, Murmanskin kautta.
Kuvan lähde:
Aker Arctic
Technology Oy /
Myllylä, Yrjö
(2010). Arktinen
ja Itämeren
kasvualue
Suomen
intressien
polttopisteessä.
TEM 43/2010.
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
”MeriTaito Oy:n kehittämä
älyviitta seuraa merta
reaaliajassa”
mittaa mm. öljyä meressä. Esillä Yhdyskuntatekniikan messuilla
Turussa 18. - 25. toukokuuta.
Kuvien lähde Turun sataman www-sivuilla ollut uutinen 6.5.2011
Kuvien lähde: http://www.port.turku.fi/portal/fi/press_center/ajankohtaista/?id=678
16
VAIKUTUKSET VÄESTÖNKEHITYKSEEN
Kymmenen ”tulevaisuuden satamaa”,
joiden ajatellaan hyötyvän kasvavasta
laivaliikenteestä
(Smith 2011, s. 203)
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
17
Arkangeli
Churchill
Dudinka
Hammerfest
Kirkkoniemi
Murmansk
Nuuk
Prudhoe Bay
Reykjavik
Tromssa
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
LOGISTIIKAN
KEHITTÄMISTARPEET
Luoteis-
Venäjän
rautatie-
verkko ja
satamat
Lähde: Myllylä, Yrjö (2010).
Arktisen ja Itämeren kasvualue
Suomen intressien polttopisteessä.
TEM 43/2010.
Kartan Copyright Yrjö Myllylä
18
VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN
Valtion ja maakuntien liittojen pitää luoda
rataverkkovisio, jota yksittäisten kaivosyhtiöiden
intresseistä lähtevät hankkeet toteuttavat
Karttapohja Copyright Helcom Map Service 2011; http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html
Annukka Pekkarisen muotoilema, Maritime Transport in Gulf of
Bothnia 2010-2030 -hanke, RT Delfoi-kysely helmikuussa 2012
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
19
VAIKUTUKSET KLUSTEREIHIN JA LOGISTIIKKAAN
KOILLISVÄYLÄ
Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik Nordenskiöld, 18. marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen geologi, mineralogi ja naparetkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä Euraasian pohjoisosat kiertävän Koillisväylän lännestä itään vuosina 1878-1879. Hän teki elämäntyönsä kuitenkin Ruotsissa. (Wikipedia)
Koillisväylän käyttö on jo alkanut:
- Luonnonvaroja kuljetetaan Koillisväylän varrelta jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi länteen ja itään.
- ”Päästä päähän liikennettä” kesällä 2010 oli 8 alusta. Tammikuun loppuun mennessä 2011 oli tilauksia yht. 20 alukselle (öljyä, kaasua ja terästä).
Suomalaiset ovat edelleen strategisessa roolissa Koillisväylän
käyttöönotossa: Ks. esim. Teknologiateollisuus ry, Visio-lehti 1/2011: STX
Finland Oy:n tj. Juha Heikinheimon haastattelu: ”…öljy- ja kaasujätit arvioivat
tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. ”Muutama 100 miljoonan euron kauppa vuodessa takaisi riittävän jatkuvuuden telakkatoiminnalle Helsingissä”, Heikinheimo arvioi. Hän kuitenkin toppuuttelee, että venäläisomistuksen myötä Helsingin telakalle olisi luvassa automaattisesti uusia hankkeita kuin manulle illallisia. ”Kilpailu on tiukkaa ja jokainen sopimus on ansaittava osaamisella. Uusi yhteisyritys on kuitenkin molempien kannaltaaito win-win-tilanne. Venäläiset saavat investointiensa vastineeksi pääsyn arktisen teknologian huippuosaamiseen ja STX Finland pääsyn Venäjän markkinoille, minne on vaikea murtautua ilman paikallisen omistajan tukea”, Heikinheimo sanoo.
20
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Yhteenveto Laurence C Smithin
(2011) ja Yrjö Myllylän (2007,
2010a ja b) painottamista
vaikuttavista voimista
Painotuserot vaikuttavista voimista
• Laurence painottaa ilmastonmuutosta vahvana megatrendinä. Myllylä
puolestaan on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella ei ole tähän mennessä
ollut niin ratkaisevaa kehitystä pohjoisen tapahtumille. Sen sijaan hän
korostaa enemmän teknologista kehitystä (erityisesti energia- ja
kuljetusteknologia) sekä Neuvostoliiton hajoamisprosessia, joka siirsi
maailman suurimman valtion intressit entistä enemmän Pohjoiseen ja
siirtää niitä kohti Jäämerta – toisaalta purjehdusolosuhteet Jäämerellä ovat
helpottuneet ja sillä voi olla tulevaisuudessa entistä suurempi vaikutus –
tämä edellyttäisii laajaa ja perusteellista ennakointitutkimusta.
• Laurence ja Myllylä ovat yhtä mieltä luonnonvarojen kysynnän
kasvusta ja raaka-aineiden hintojen noususta kehitykseen
vaikuttavana tekijänä.
Jäämeren liikenteestä
• Molemmat näkevät arktisen alueen liikenteessä keskeisintä olevan
luonnonvarojen hyödyntämisen ja siihen liittyvän logistiikan.
Koillisväylän merkittävyyteen uutena keskeisenä maailmankaupan
pääreittinä molemmat suhtautuvat varauksellisesti.
Villit kortit
• Laurence mainitsee villeinä kortteina 1) ilmastomallien kehityksen, 2)
suuret lämpötilojen vaihtelut/äkilliset ilmastonmuutokset, 3) merivirtojen
pysätymisen Pohjois-Atlantilla, 4) jäätiköiden sulaminen, 5) ikiroudan
sulaminen ja 6) globalisaation kääntyminen. Myllylä mainitsee 1) Öljyn
hinnan tipahtamisen esim. Kiinan talouskriisin tai Lähi-idän äkillisen
rauhan vuoksi, 2) pandemia, ydin- tai muu ympäristökatastrofi (etenkin
öljykatastrofi arktisessa), 3) Nuorten vallankumous Venäjällä.
21
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN NÄKÖKULMASTA
VISIO
• ”Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi
entistä selvemmin merestä ja maaperän
rikkauksista” (TEM 43/2010)
• ”Pohjoista luottamusta hyödyntävä Suomi on
vuonna 2030 maailman johtava arktisen kuljetus-,
energia- ja ympäristöteknologian ja niihin littyvän
palvelujen tuottaja.” (TEM 43/2010) (ks. myös, Visio 1/2011 linkistä)
• Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian
kehittäminen hallitusohjelmaan.
• Euroopan unionin tärkein tehtävä on sen Venäjä-
yhteistyön kehittäminen.
• Suomen tasavallan ja Venäjän federaation teollisuus- ja
kauppaministeriön välinen yhteisymmärryspöytäkirja
yhteistyöstä laivanrakennusteollisuuden ja meritekniikan alueilla
8.12.2011.
Kuvan lähdetiedot TEM 43/2010 raportista.
22
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
JOHTOPÄÄTÖKSET LOGISTIIKAN TOP 10 KEHITTÄMISTARPEET
Kehittämisteemat – itsestään
selvät välttämättömyydet
1. ARKTISEN KULJETUS-, ENERGIA-
JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA (mm. TuV-kannanotto, 3/2010, tarkemmin TEM 43/2010)
2. KOILLISVÄYLÄN KÄYTÖN ENNAKOINTI JA VAIKUTUKSET, Suomen Koillisväylästrategian luonti
3. RAUTATIEVERKKOVISIO BARENTSIN ALUEELLE =KOKONAISNÄKEMYS, YHTEINEN TAHTO-TILA. Tämä on vaadittava!!! Millä metodilla nykyiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat on tehty, mitä klustereita niillä kehitetään? Murmansk-hubi, Koillisväylä etc.
23
UUSI POHJOINEN JA
SEN KULKUVÄYLÄT
Yrjö Myllylä 14.2.2012
Kiitos !
Lisätietoja • Smith, C. Laurence (2011). UUSI POHJOINEN -
Maailma vuonna 2050. 378 s. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Ursan julkaisuja 125. Suomentanut Tuukka Perhoniemi Koneen Säätiön tukemana.
• Myllylä, Yrjö (2010a). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
• Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 s. Väitöskirja (Dissertation). <http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>
• Myllylä, Yrjö (2010b). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010. <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi29410111625283&cmd=download>
• Tiilikainen, Aaro ym. (2011). Barents Logistics 2 -hanke http://www.barents-transport.fi/ajankohtaista_salla.htm
• Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. Koillis-Suomen koheesio- ja kilpailukykyohjelma / Naturpolis Oy
<http://www.naturpolis.fi/aluekehitys/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma-koko>
Artikkeleita ja jatkokeskustelumahdollisuus
• http://yrjomyllyla.wordpress.com
24