tervis esite 8/2015

Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä

SisällysHyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiä

Alueelliset koulutukset

Hankkeen kärkituloksia Hyvinvointijohtaminen

Ehkäisevä päihdetyö

Liikunta ja ravitsemus

Perheiden tuki

Elämänhallinta

Sähköiset ja muut matalan kynnyksen palvelut

TERVIS-ilonaiheita ja huolia

Lisätietoja

4

66

6

6

9

11

12

13

15

15

Kannen kuva: Soile Nevalainen


3

Hyvinvointia yhteistyöllä! – kärkiä ja helmiäTerveempi Itä-Suomi (TERVIS) –hanke toimi vuosina 2013–2015 sairaanhoitopiirien

perusterveydenhuollon yksikköjen koordinoimana Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa

ja Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointia yhteistyöllä! -teemalla hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseen osallistettiin kuntajohtoa, ammattilaisia ja kuntalaisia (kuva 1.). Hank-

keen budjetti oli 2 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus oli 1,5 miljoonaa

euroa.

Kuva 1. TERVIS-hankkeen tavoitteet ja toiminnot kohderyhmittäin.

Kehittämistyön painoalueet perustuivat kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin tai

muihin alueellisiin linjauksiin. Hankkeessa huomioitiin ajankohtaiset kansalliset kehit-

tämisteemat. Käytettävissä olevia varoja ohjattiin kuntiin väestöpohjan mukaan.

Koko hankkeen budjetista kuntakehittämisen osuus oli 0,5 miljoonaa euroa.

4

Kuva 2. TERVIS-kehittämisen painoalueet kunnissa.

Hankkeen kuluessa kuntakehittämisen painoalueet luokiteltiin kahdeksaan

pääteemaan (kuva 2.):


5

Hyvinvointijohtaminen

Ehkäisevä päihdetyö

Hankkeen kärkituloksia

TERVIS jatkoi Kanerva-Kasteen aloittamaa työtä tukemalla lainsäädäntöön nojautu-

vaa kuntien hyvinvointijohtamista. Koulutusta järjestettiin muun muassa sähköisen

hyvinvointikertomuksen käyttöönotosta ja vaikutusten ennakkoarvioinnista (EVA).

Useissa kunnissa tähän liitettiin kuntalaisten kuuleminen ja tiedonkeruu kuntalaisilta.

Kuntien luottamus- ja virkamiesjohdoille suunnatuissa koulutuspäivissä hyvinvointi-

johtamista tarkasteltiin hallintorajat ylittävänä yhteistyönä. Vuosikellokoulutuksissa

hyvinvointikertomustyötä käytiin läpi osana kuntien talouden ja toiminnan suun-

nittelua. Hanke osallistui myös tulevaisuuden tarpeisiin vastaavien hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen rakenteiden suunnitteluun. Hankkeen tuella mallinnettiin

esimerkiksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä suunnitelmallinen, jäsenkuntien kanssa

toteutettava, hyvinvointiyhteistyö.

Ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin hankkeessa erityisesti nuoret ja heidän van-

hempansa huomioiden. Joensuun, Outokummun ja Kontiolahden lasten ja nuorten

savuttomuuden ja päihteettömyyden tukemiseen luotiin paikallinen toimintamalli ja

prosessit vanhempien ja viranomaisten huoleen peruskouluikäisten päihteiden käy-

töstä. Malliin on koottu yhtenäiset käytännöt vanhempien kanssa tehtävälle työlle.

Kaikille viidennen luokan oppilaille aloitettiin toiminnalliset savuttomuus-oppitunnit,

joiden pohjalta tehtiin esitys Savuttomuus ja päihteettömyys -teeman liittämisestä

osaksi seudullista opetussuunnitelmaa.

Alueelliset koulutukset Hanke vahvisti ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista tarjoamalla koulutusta

tehokkaiden ja vaikuttavaksi todettujen työmenetelmien käyttöön. Koulutusten

toteutuksessa huomioitiin kunnista tai terveyskeskuksista nousevat tarpeet. Teemoi-

na olivat muun muassa perheiden elintapaohjauksessa käytettävä Neuvokas perhe

-malli, verkkopohjainen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Verkkopuntari sekä lasten

ruokakasvatuksessa käytetty Sapere. Lisäksi vahvistettiin osaamista Lapset puheeksi

-työmenetelmän käytössä sekä motivoivassa haastattelussa. Hanke järjesti myös hy-

vinvointijohtamisen ja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia. Menetelmäkoulutuksista

pääsi osalliseksi lähes 700 ammattilaista.

6

›› Mukaan SELVÄ- SOPIMUKSEEN›› Sitoudutaan päihteettömyyteen yläkoulun ajaksi›› Vanhemmat mukana›› Toiminnallista›› Varainhankintaa›› Tilin avaaminen›› Toiminta alkaa

›› SELVÄSOPIMUS jatkuu, toimintaa mm:›› SELVÄBAARI eri tapahtumissa›› Mauste- keksi- pesu -aine ym. myyntiä›› Narikkapalvelut›› Myyjäiset›› Kirpputorit

Kehittäjätyöntekijä Paula Timonen

5-6 luokat

7-luokka 8-luokka 9-luokka

SELVÄSOPIMUS myös lukioon ja ammattiopistoon

›› SELVÄSOPIMUS toiminta ja varain- keruu jatkuu›› Palkintoretki keväällä

Vahvistaa ja tukee päätöstä olla päihteettömänä

›› Päihteettömyyttä ei tarvitse perustella›› Toiminnallista tekemistä, missä vanhemmat mukana

Selvä-sopimus Raikas vaihtoehto alkoholille

malli Saksasta, Jim s bar

Selväbaari

Tavoite: päihteiden käytön aloittamisikä nousisi, yhä useampi aikuiseksi tuleva olisi raitis

Päihderastit kouluilla: tietoiskuja päihteistä, riippuvuuksista, valintojen merkityksestä, raittiudesta, tulevasta SELVÄSOPIMUKSESTA

Nuorison päihteettömyys

Nurmeksen nuorisotyön tavoitteena


7

Nurmeksessa ennaltaehkäisevää päih-

detyötä toteutetaan osana nuorisotyötä.

Kouluille jalkautettiin nuorten päihteettö-

myyteen liittyvä Selvä Sopimus. Sopi-

muksessa koululaiset sitoutuvat olemaan

päihteittä yläkoulun ajan. Syksyisin

mukaan rekrytoidaan uudet 7-luokka-

laiset vanhempineen. Erilaisiin nuorten

tapahtumiin jalkautettiin myös Selvä Baari

-toimintaa, jossa nuoret vastasivat itse

alkoholittomien drinkkien rakentamisesta

ja tarjoilusta.

Juuan kunnassa rakennetaan kokonaisvaltaista päihdehuollon toimintamallia.

TERVIS-kehittämisen tuloksena luotiin päihdehoitajan toimenkuva ja aloitettiin

päihdehoitaja–lääkäri-työparitoiminta. Ehkäisevien toimintamuotojen ja matalan

kynnyksen toiminnan kehittäminen kaikille ikäryhmille jatkuu yhteistyössä muiden

toimijoiden, muun muassa kolmannen sektorin, kanssa.

Etelä-Savossa pilotoitiin Örebro-menetelmää. Hyvien kokemusten myötä malli tullaan

viemään Mikkelissä kaikkiin yläkouluihin. Työn tueksi koottiin lisäksi Örebro-käsikirja

ja esitysmateriaali opettajien ja terveydenhoitajien käyttöön. Käsikirjan sähköinen

versio löytyy Innokylästä.

Kuopiossa hankkeen tuella on levitetty useita ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä

erityisesti kaupungin reuna-alueille ja liitoskuntiin. Nuoria on osallistettu työhön

esimerkiksi toteuttamalla Minä päätän -päihdeputkea, jonka mallinnus löytyy myös

Innokylästä.

Varkaudessa TERVIS-kehittämistyönä kartoitettiin ehkäisevän päihdetyön rakenteet

ja päihdestrategian toteutuminen. Työn tuloksena rakenteet suunniteltiin vastaamaan

valtakunnallisia kriteereitä. Päihdestrategian päivitysyhteistyöstä sovittiin Joroisten

kunnan kanssa.

”Selvä Baari -toiminnassa nuoret vastasivat itse

alkoholittomien drinkkien rakentamisesta ja

tarjoilusta.”

8

Liikunta ja ravitsemus Lieksassa jalkautettiin TERVIS-kehittämistyönä maakunnallista lasten ja nuorten

lihavuuden hoitoketjua käytäntöön sekä aloitettiin ravitsemusterapeutin vastaanot-

tokäynnit kaikille 1,5-vuotiaiden lasten perheille. Alakouluissa aloitettiin terveelliseen

ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät toiminnalliset pajapäivät. Poikkihallinnollista

yhteistyötä jatkettiin kunnassa Terveyttä just sulle -tapahtumassa. Rääkkylässä työ-

ikäisten työkyvyn lisääminen on toteutunut yrittäjille ja heidän perheille suunnatussa

liikunta- ja elintaparyhmässä.

Ilomantsissa kehitetyssä VIKKELÄ-mallis-

sa painotetaan lapsiperheiden terveyden

ja hyvinvoinnin edistämistä. Toimintamalli

on kirjattu kunnan hyvinvointikertomuk-

seen ja liikuntastrategiaan. Ravitsemus- ja

liikuntakasvatukseen liittyviä tapahtumia

ja toimintoja jalkautettiin esimerkiksi

päiväkoteihin ja kouluihin. Tapahtumat on

koottu Vikkelän menovinkit -kalenteriin

kunnan verkkosivuille.

”VIKKELÄ-mallissa painotetaan lapsiperheiden

terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.”

Pohjois-Savossa painopisteenä oli kuntalaisten liikunnan edistäminen erityisesti

vähän liikkuvien keskuudessa. Lapinlahdella kehitettiin poikkihallinnollisesti ja mo-

nitoimijaisesti erityisesti lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Lähtökohtana

oli toiminnallinen arki. Kuntakehittäjän työn tuloksena vahvistui näkemys siitä, että

asioiden eteenpäin viemisessä tarvitaan myös jatkossa kunnan hyvinvointiasioita

koordinoiva henkilö. Kehittämistyö jatkuu siirtyen myös muihin ikäryhmiin.


9

Mikkelissä toteutettiin Liikkuva lapsuus -pilotti, jonka tavoitteena oli selvittää liikku-

misen ja toiminnallisuuden määrä ja laatu kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä, lisätä

kasvattajien osaamista ja innostumista liikuttamiseen sekä lisätä toiminnallisuutta

yksiköiden arkipäivässä. Eri päiväkotien hyviä käytäntöjä levitettiin toisiin. Toiminnan

suunnittelussa oli mukana Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry.

Pilotin kuvaus löytyy Innokylästä.

TERVIS toteutti yhdessä Kuopion, Jyväskylän ja Mikkelin kaupunkien kanssa Yks,

kaks, hyppy! -nimisen kampanjan, jossa asukkaita kannustettiin liikkumaan ja pitä-

mään huolta hyvinvoinnistaan ruutua hyppäämällä. Kampanjaan liittyi kaupunkita-

pahtumien lisäksi Facebookissa avoinna ollut kilpailu, jossa palkittiin parhaat ruutu-

hyppyvideot. Kampanja oli syksyllä 2014 esillä WHO:n Healthy Cities -konferenssissa

Ateenassa sekä keväällä 2015 kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa. Lisää tietoa kampan-

jasta löytyy Innokylästä.

”Lapset tutustuivat ruokamaailmaan eri aisteja käyttäen, osallistuivat ruuan valmistamiseen ja tekivät retken lähiruoka- tuottajan tilalle.”

Pertunmaalla kehittämisen painoalue liittyi ravitsemukseen elämänkaaren eri vaiheis-

sa. Kunnan päiväkodin ja ravitsemushuollon henkilökunta osallistuivat Sapere-ruoka-

kasvatuskoulutukseen. Lapset tutustuivat ruokamaailmaan eri aisteja käyttäen, osal-

listuivat ruuan valmistamiseen ja tekivät retken lähiruokatuottajan tilalle. Työikäisille

tarjottiin Verkkopuntari-painon- ja elämänhallinnan ohjausta. Vanhuspalvelujen ja

ravitsemushuollon henkilökunta sai koulutusta vajaaravitsemuksen arvioinnista.

Rautalammilla TERVIS-kehittäminen tuotti kuntaan liikuntaneuvonnan palveluketjun,

jossa määriteltiin eri toimijoiden roolit ja liikuntaneuvonnasta hyötyvät kohderyhmät.

Uutena toimintana aloitettiin lähetteeseen perustuva liikuntaneuvonta. Mallissa lä-

hettävä taho vastaa asian puheeksi otosta ja pohjatyöstä asiakkaan kanssa. Ohjausta

yhtenäistää ammattilaisille tarjottu liikuntaneuvonnan koulutus.

10

Perheiden tukiLiperissä TERVIS-työnä kehitetty lapsiperheiden kotipalvelun malli Perhekeskus yh-

distää saman hallinnon alle eri hallintokuntien toimijat. Keskus tuottaa kunnan kaikki

lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa lukuun

ottamatta.

Mäntyharjulla perhepalveluiden kartoitustyön tuloksena kuntaan tuotettiin Var-

haisen tuen käsikirja. Käsikirja tarjoaa yhteisen toimintamallin, jonka avulla kaikki

lapsiperheiden kanssa toimivat osaavat tukea perheitä sekä ohjata niitä oikeiden

palveluiden äärelle.

Kuopiossa hankkeen tuella kaupungin alueen lapsiperhepalveluiden tiedot kerättiin

palveluverkostokarttaan, joka julkaistaan syksyllä 2015 kaupungin verkkosivuilla.

Myös Varkaudessa kehitettiin lapsiperheiden varhaista tukea. Kaupungissa toimii

lapsiperheraati, jonka avulla on kehitetty muun muassa kaupungin verkkosivuja,

neuvolatoimintaa ja suun terveydenhoitoa. Erityisen positiivisia kokemuksia saatiin

kesäkauden avoimesta puistotoiminnasta, jonka järjestelyistä vastasivat raatilaisina

lasten vanhemmat.

”Kaupungissa toimii lapsiperheraati, jonka avulla on kehitetty muun muassa kaupungin verkkosivuja, neuvolatoimintaa ja suun terveydenhoitoa.”


11

Elämänhallinta

Heinävedellä TERVIS-työnä rakennettiin työttömien terveystarkastusmalli työter-

veystarkastuksen sisältöä mukaillen. Mallissa TE-keskus lähettää vasta työttömäksi

jääneet tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työttömät henkilöt koulutervey-

denhoitajalle, joka tekee heille terveystarkastuksen. Terveystarkastukset jatkuvat

terveyskeskuksen pysyvänä toimintana. Terveydenhoitaja koordinoi myös pitkäaikais-

työttömille aloitettua vapaaehtoista ryhmätoimintaa.

Mikkelin kaupungin nuorten työpajoille toteutettiin TERVIS-yhteistyönä elämänhal-

lintaa edistävää ja vertaistukeen perustuvaa ryhmäohjausta. Kaupunki vastaa työn

koordinoinnista hankkeen päättymisen jälkeen.

Siilinjärvellä kehitettiin työttömien

ryhmätoimintaan malli, jossa aktivointiin

osallistuu sosiaalityö, työvoimahallinto,

KELA ja terveydenhuolto. Aikuisten startti

-toiminta on osa kokonaisuutta, jossa

työttömien palveluprosesseja selkiytetään.

Toiminnallisiin ryhmätapaamisiin yhdis-

tyvät ohjaajan kanssa toteutuvat sään-

nölliset yksilötapaamiset. Toiminta jatkuu

”Aikuisten startti -toiminta on osa kokonaisuutta, jossa työttömien palvelu-prosesseja selkiytetään.”

osana Siilinjärven kunnan sosiaalisen työllistämisen yksikön palveluita.

12

Sähköiset ja muut matalan kynnyksen palvelut

Etelä-Savossa nousi alueellinen tarve keskitetystä terveyden edistämisen materiaa-

lipankista. Hankekoordinaattori kehitti Hyvis.fi-portaalia lisäämällä siihen ammatti-

laisten käyttöön terveyden edistämisen sivut, joille on koottu kansallisia suosituksia,

hyviä käytäntöjä ja muuta ohjausmateriaalia.

Kiteellä TERVIS-työnä kehitettiin palveluohjauksen malli ikääntyvien kuntalaisten hy-

vinvoinnin ja terveyden sekä toimintakyvyn edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Malli

yhdistää eri alojen ja hallintokuntien asiantuntijat, hankkeet ja järjestöt. Palveluoh-

jausta annetaan Semppi-pisteillä ja eri tapahtumien yhteydessä. Eläkeiän kynnyksellä

oleville kiteeläisille on lisäksi laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin infolehtinen, joka on

sähköisessä muodossa kunnan nettisivuilla.

Semppi on pohjoiskarjalaisten oma, kaikille

avoin maksuton terveyspiste, jossa on

tutkittua tietoa terveydestä sekä vinkkejä

oman terveydentilan ja elämäntapojen

arviointiin. Semppi.fi-sivut ovat osa ter-

veyspisteitä ja sisältävät asiantuntijoiden

tarkistamaa tietoa ja hyödyllisiä linkkejä.

TERVIS-työnä avattiin Heinävedelle uusia

Semppi-pisteitä sekä muutettiin entisiä

Varkaudessa pilotoitiin ikääntyneiden hyvinvointia edistävien käyntien (HEHKO)

sisältöä ja sähköistä tiedonkeruuta. HEHKO-käynneillä selvitettiin ikääntyneiden asu-

misoloja ja tyytyväisyyttä niihin sekä ikääntyneiden kokemusta omasta terveydestään

ja toimintakyvystään.

Koko hankealueella oli mahdollista kokeilla ja ottaa käyttöön sähköinen Verkkopun-

tari-alusta elintaparyhmäohjauksiin. Alustan käyttö jatkuu alueilla myös hankkeen

jälkeen.

Kuopion kaupungissa on useita matalan kynnyksen palveluita viety Terve Kuopio -ki-

oskiin. Kioskimallin mukaista matalan kynnyksen toimintaa sovellettiin TERVIS-työnä

kaupungin yhteistyö- ja liitoskunnissa päihde- ja mielenterveystyöhön sekä lasten ja

nuorten syrjäytymisen ehkäisytyöhön. Paikallisten toimijoiden kanssa toteutettiin

kuntalaisille matalalla kynnyksellä erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja.

”Semppi on kaikille avoin maksuton terveyspiste, jossa on

tietoa ja vinkkejä terveydestä.”

itsehoitopisteitä Semppi-pisteiksi. Työtä tehtiin yhdessä Pohjois-Karjalan Kansanter-

veyden keskuksen kanssa.


13

Lisätietoja:Terveempi Itä-Suomi -hanke on kokonaisuudessaan kuvattu Innokylän

hankepankissa osoitteessa https://www.innokyla.fi/web/hanke210616 .

Kuvaus sisältää myös linkkejä hankekunnissa tehtyihin pilotteihin

ja muuhun TERVIS-kehittämistyöhön.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö ja kehittämishankkeet:

http://www.esshp.fi/menu_description.asp?menu_id=2472

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perusterveyden-

huollon yksikkö: http://www.pkssk.fi/perusterveydenhuollon-yksikko

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö:

https://www.psshp.fi/ammattilaiset/perusterveydenhuollon-yksikko

+ kuntakehittäjä-malli + verkostojen ja järjestöyhteistyön vahvistuminen + ammattilaisten menetelmäosaamisen kehittyminen + alueelliset toimintamallit + monitoimijuuden vahvistuminen + sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönoton leviäminen + ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä

- muutoksen hitaus ja kehittämistyön jatkuvuus hankkeen päätyttyä - sähköisten palveluiden käyttöönoton hitaus - kuntien keskusjohdon sitoutuminen hyvinvoinnin edistämiseen - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio ja asema muuttuvissa rakenteissa

TERVIS-ilonaiheita:

ja huolia:


15

Hyvinvointia yhteistyöllä!www.tervishanke.wordpress.comwww.innokyla.fi

Tait

to: M

ain

ost

oim

isto

Aih

e O

y |

Pai

nat

us:

Gra

no

Oy

8/2

01

5

tervis esite 8/2015

Documents