TERVALEIJONA 2/2016

1

LeijonaPiiri 107-I Tiedotuslehti helmikuu 2010

Lions D 107-IFinland

TERVATERVALeijona

Eri tahoilta tulleiden pyyntöjen ja monien kaupunkilaisten toiveiden vuoksi Lions Club Oulu-Terwa on päättänyt kunnostaa tämän arvokkaan kulttuuriperinnön. Valomainos korjataan tämäntalven aikana ja nostetaan takaisin kerrostalon katolle toukokuussa.

TTTTTererererervvvvvaleijona valeijona valeijona valeijona valeijona valomainos Oulun alomainos Oulun alomainos Oulun alomainos Oulun alomainos Oulun TTTTTuiruiruiruiruirassaassaassaassaassakunnostetaan entistä kirkunnostetaan entistä kirkunnostetaan entistä kirkunnostetaan entistä kirkunnostetaan entistä kirkkaammaksi.kkaammaksi.kkaammaksi.kkaammaksi.kkaammaksi. S S S S S..... 31 31 31 31 31

Lions I-piirin lehti kertoo leijonien

toiminnasta lähelläsi

Pottumainen juttuTyrnävän leijonapresidentti Heikki Markuksen kanssa kuvassa on suurin perunamarkkinoilta bongattu pottu. Markuksen mielestä

Tyrnävän perunamarkkinat voisi olla yhä enemmän uusien lajikkeiden esittelypaikka. >> 7

22016

Eteläamerikka-lainen veri kuohahti, ja Muhos sai juna-asemalle katoksen >> 3

Paljon asiaa PuSusta eli Punainen Sulka -keräyksestä

>> 8–9

Kolmosluokille jaettavista nettioppaista on apuakotonakin

>> 11

Ilmaista sepeliä, laavunpelastusta ja monta muuta leijonien tarinaa vuoden varrelta

>> 2–19

TERVALEIJONA 2/2016

Kainuuntie 84, 88900 Kuhmo, p. (08) 652 0771

KAUTTAMME: tilausajot, viisumit, kylpylämatkat, ostosmatkat, teatterimatkat

TUTUSTU VALMISMATKOIHIN www.matka-kyllonen.fi

ILMASTOIDUT TURISTIBUSSIT9 – 59 PAIKKAA

www.matka-kyllonen.fimatkatoimisto@matka-kyllonen.inet.fi

Matka-Kyllönen Oy 90 vuotta

Kirkkotie 14, 92140 Pattijokituotteet talvi- ja kesäurheiluun, pesäpalloon, pyöräilyyn, kalastukseen yms. vapaa-aikaan

TERVALEIJONAJulkaisija: Lions-Liitto I-piiri (Kainuu, Oulun ja Raahen seutu)Päätoimittaja: Aarto Mäkinen, puh. 045 1255 790Toimitus ja ulkoasu: Elsi Salovaara, puh. 044 970 3183Painatus: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2016Painosmäärä: 15 000 Jakelu: I-piirin leijonaklubit

Leijonatalon kuusi sai uudet valot

Oululaisille ja kaupungissa kävijöille on tuttu näky heti keskustasta Meri-

kosken siltojen yli tultua näkyvä, talon katolla näkyvä Leijona-valomainos. LC Oulu-Terwan perinteenä on “kenties kau-pungin komeimman joulukuusen pystytys” viereiseen puistoon. Kuusi on saanut tulevaa joulun- aikaa valaisemaan sekä uusia valo-ketjuja että ihan uuden latvatäh-den. Valot sytytettiin perjantaina marraskuun 25. päivänä illan- suussa. Mukava talvinen pakkassää kirkasti Tuiran joulunavausta. Hämärän tultua kuusen juurel-la nautittiin glögiä ja pipareita. Punainen Sulka -keräys näkyi myös tapahtumassa.

PuSutellaan kuusen alla!

Kuusen liikutteluun tarvitaan isoja laitteita.

2

Muorit markkinoilla

Oheinen kuva on Oulunsalon entisajan joulumarkkinoilta,

joita vietettiin 19.–20. mar-raskuuta. Markkinoilla olivat myyntikojua pitämässä ku-van Oulunsalon Salottarien lisäksi myös toinen naisklubi, Oulun Sarat. Punainen Sulka -keräyksen tiimoilta leijonat jalkautu-vatkin tavallista enemmän ja näkyvämmin myös talven ja kevään aikana. Pidä siis silmäsi auki ja tule kyse-lemään toiminnasta, jos koet, että haluaisit auttaa ja olla hyödyksi omalla lähialueel-lasi. Meille olet tervetullut! Tarjolla on niin mies- ja naisklubeja kuin yhtenäisk-lubeja, joissa häärää molem-pia. Valinnanvaraa siis riittää! Lue lisää osoitteesta www.lions.fi tai googlaa! :-)

Uudet valot koko komeudessaan.

TERVALEIJONA 2/2016

Leijonat auttavat arjessa

Kaikki alkoi siitä, kun Muhoksen ja Oulun väliä junalla kulkenut Laura

Varela turhautui. – Olin aina ihan raivoissani, kun jouduin märkänä odot-tamaan junaa. Joka kerta katok-sen puute kävi hermoille, hän kuvailee kädet vilkkaasti liike-htien. Muhoksen asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä, eikä pysäkillä ollut katosta eikä istu-inpenkkejä. Uruguaylaislähtöinen Laura on toimen nainen ja mukana leijonatoiminnassa. Niinpä hän otti asian puheeksi Muhoksen leijonaklubissa ja asioita alkoi tapahtua. Katoksen materiaalit mak-soi Ramboll Oy ja leijonat tekivät työn. Erilaiset taustat ja osaaminen otettiin käyttöön. Katosta tehtiin pikkuhiljaa työpäivien jälkeen. Valmista tuli toissa kesänä. – Olen esitellyt katosta kai-

kille tutuille, jotka kulkevat ju-nalla. On aivan mahtava tunne, kun huomaan että joku istuu siellä sisällä. Vau, me rakennet-tiin tuo!

Rakkaus toi SuomeenKuinka energinen uruguaylai-snainen on löytänyt tiensä Suomeen? Syy on se perintei-nen, rakkaus. – Tapasimme mieheni kans-sa samassa työpaikassa. Olin Suomeen muuttaessani tosi nuori, 19-vuotias. Tytär Priscila on nyt seit-semänvuotias. Laura aloitti heti kotoutumisen uuteen maahan. – Kotimaassani olin tradenomi, täällä opiskelin merkonomiksi, hän kertoo. Laura toimi kirpputoriyrit-täjänä Muhoksen keskustassa. – Asiakkaat opettivat minulle suomen kielen. Kotona mies auttoi ja laittoi sanoja oikeaan järjestykseen, Laura kertoo nau-raen. Eräs kirpputorin vakioa-siakkaista oli mukana leijona-toiminnassa. Hän kutsui myös Lauraa miehineen mukaan. – Tunsin ja tiesin, että kyse on tosi tärkeästä asiasta ja mietin, onko minusta siihen.

Ensikosketus leijonatoimintaanEnsikosketuksen leijona-toimintaan Laura sai jo 12-vuo-tiaana kotimaassaan Uruguay-ssa. Lauralle ja hänen veljelleen tarvittiin silmälasit, mutta nii-hin ei ollut varaa. – Saimme silmälasit leijon-ien kautta. Muistan tilanteesta puupöydän joka tuoksui. Ja sen tunteen, että kyseessä on todella tärkeä asia. Suomalaisen ja vaikkapa eteläamerikkalaisen leijona-toiminnan välillä on eroa. Viime helmikuussa Laura kävi koti-maassaan ja vieraili silloin myös paikallisessa klubissa. – Hyväntekeväisyysjärjestöil-lä kuten leijonilla on siellä iso rooli, koska ei ole Kelaa tai sos-sua, josta saa apua. Uruguayssa leijonat pitävät esimerkiksi pal-jon kerhoja, joissa lapset saavat

lämpimän ruoan. Se voi olla päivän ainoa ateria. Suomessa ei ole niin kriittistä avun tarvetta kuin monessa muussa maassa. – Täällä leijonat auttavat arjessa ja tuovat hyvää oloa eri tavoin, mikä on tärkeää. Sen avulla taas jaksaa.

Halu auttaa on tärkein syyLaura ja hänen miehensä lähtivät kutsusta mukaan lei-jonatoimintaan. Niin kuin mon-essa järjestössä, myös maailman suurimmassa palvelujärjestössä on pula työikäisistä aikuisista. – Olemme mieheni kanssa klubimme nuorimpia. Leijona-toiminnassakin on rikkaus, miten erilaisista taustoista ih-miset tulevat. Tällä hetkellä Laura opiskelee lähihoitajaksi. Aikuiskoulu-tuksessa ammatti opiskellaan parissa vuodessa, joten koti-tehtäviä illoiksi on paljon. Opin-tojen takia Laura pitää taukoa leijonatoiminnasta. – Olen joko 100-prosenttisesti mukana tai en ollenkaan, hän kertoo tomerasti. Laura painottaa, että leijona-toiminta ei ole vain sitä, että kerran kuussa saa pukeutua nä-

tisti klubi-iltaan. – Toivon, että kukaan ei liity leijonaklubiin vain siksi, että leijona kuulostaa sanana niin voimakkaalta ja hyvältä. Tai siksi, että leijonat on niin vahva järjestö. Jokaisella pitää olla halu auttaa. – Leijonatoiminta on aut-tamista arjessa. Olen itsekin saanut käytännön apua.

Nuorten ideoillepitää antaa tilaaLauran mielestä on tärkeää, että lei-jonatoiminnassa mukana olevat tuntisivat toisensa. Siksi yhtei-set kokoontumiset ovat tärkeitä. – Miten voimme auttaa toisia, jos emme tiedä toistemme vah-vuuksia? Jokainen osaa varmas-ti jotain, mistä on hyötyä. Laura uskoo leijona-aat-teeseen. Satavuotiaan järjestön on oltava valmis kuitenkin myös muuttumaan. Se voisi tuoda mukaan myös uusia nuoria leijonia. – Ei ole epäkunnioittavaa, jos nuorempi leijona vaikka ker-too, että hänen mielestään ei ole hyvä tehdä näin. Brändi ei muutu, ellei olla valmiita muut-tumaan, eikö?

ELSI SALOVAARA

Muhoksen juna-asema sai katoksen, kun Laura Varela turhautui sateessa seisomiseen.

Laura Varelan tytär Priscila on ollut usein vanhempiensa mukana leijonaklubin kokouksissa. – Hän on yhtä ylpeä katoksesta kuin me muut.

“

Vau, me rakennettiin

tuo!

3

TERVALEIJONA 2/2016

Viihtyisä ja hyvin varustettukokous- ja juhlatilakeskellä kaupunkia

Raahen KauppaklubiKirkkokatu 45, Raahe

Lisätietoa ja varaukset sivultamme:raahenkauppaklubi.yhdistysavain.fi/klubitilat

Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus 29€. Kaikki mainoksessa luetellut toimenpiteet sisältyvät normaalisti Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2016 Specsavers.

Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen specsavers.fi

Yli 60-vuotiaille optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus ilmaiseksi

Optikon näöntutkimus sisältää:

silmien terveydentilan arvioinnin

silmänpainemittauksen

digitaalisen silmänpohjakuvauksen

taittovirheiden määrityksen

kirjallisen silmälasireseptin

Kokonaisvaltainen näöntutkimus

norm. 29€0€

Invala on Kajaanin kaupunkikeskus-tan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kajaanin seudun Invali-

dien kesäkoti. LC Kajaani / Linnan Invala-projek-ti alkoi vuosi sitten syksyllä, klubin jäsenet urakoivat päärakennuk-seen lattiaremontin. Tämän vuoden keväällä aloitettiin saunan ja kylpyti-lojen remontointi. Syksyllä jatkoimme samaista hom-maa, uusimalla sisustuksen saunaan ja tekemällä ulkopuhdistustyöt talven varalle. Tulevana keväänä remontti saadaan päätökseen, kun laitamme saunan ja pesuhuoneen lattiat. Projektin toteuttamisen on mah-

dollistanut apauraha Arne Ritari -säätiöltä ja tarvikeavustukset paikal-lisilta yrityksiltä. Varsinaiset työt on tehty klubin jäsenten toimesta. Invalan avustaminen ja hoitaminen on ollut alunperin LC Kajaani Vuo-hengin aktiviteetti. He ovat siellä teh-neet useamman vuoden ajan pieni-muotoisia korjaus- ja maalaustöitä. Lisäksi he ovat tehneet siivoustöitä pihapiirissä ja rakennusten katoilla. Vuohengin klubin lopetettua kolme vuotta sitten toimintansa osa hei-dän jäsenistään siirtyi klubiimme, ja olemme jatkaneet palveluprojektia.

JUHANI ALANEN

Haukiputaan Leijonat on kyen-nyt tarjoamaan auttavan käden monelle taholle 50 vuoden

toimintansa aikana. Viime vuosien aikana eräs näkyvimmistä tapahtu-mista on ollut Kehitysvammaisten palvelupäivä, joka on järjestetty Virpiniemen merivartioasemalla. Siellä Haukiputaalla asuville kehi-tysvammaisille on avautunut mah-dollisuus ajeluun ilmatyynyaluksella, moottorikelkoilla sekä yhteisoloon makkaranpaiston ja kahvin merkeissä. Viime kevään tapahtumassa kävi jopa

40 henkilöä. Haukiputaan Leijonien avustustyö on kohdistettu erityisesti paikallisiin kohteisiin, mutta auttava käsi ulottuu nyt myös kauemmas, sillä yhdistys on aivan vasta tehdyllä päätöksellä ott-anut kaksi kummilasta Sri Lankasta. Leijonat on mukana Haukipudas-päivillä sekä Haukiputaan Yrittä-jien järjestämässä joulunavauksessa. Näissä tilaisuuksissa on mahdollisuus tutustua Leijonien yhteisölliseen ja käytännönläheiseen toimintaan.

Vauhdikas kehitysvammaisten palvelupäivä Virpiniemessä

Invalaa huolletaan Kajaanissa katosta lattiaan

4

TERVALEIJONA 2/2016

Mäkisten yhteinen harrastus

Miten ja missä tutustuitte?Klassinen tarina: naistentans-seissa istui viehättävä nuori nainen kavereineen.

Keitä perheeseenne kuuluu? Meidän perhe on me kaksi, koska lapset ovat muualla per-heineen. Lisäksi olemme ot-taneet kummilapsen Sri Lan-kasta.

Aarto on taustaltaan hämäläis-eteläpohjalainen. Milloin ja miksi tienne vei Sotkamoon?Airi on puoliksi kainuulainen, koska hänen äiti Greta oli ko-toisin Torniojokilaaksosta ja isä aito kainuulainen Kalle Määttä Kuhmosta. Olemme ns. uusioperhe ja molemmilla on omat lapset maailmalla perheineen. Nykysuuntauksen mukaisesti

he ovat asettuneet pääkau-punkiseudulle asumaan, paitsi poikani on Tampereen seu-dulla. Varmaankin monet mei-dän sukupolvemme jäsenet ovat kokeneet tämän, että nuoriso niin sanotusta ”karkaa etelään”.

Kauanko olette olleet mukana leijonatoimin-nassa?Minut yllätettiin tavaratalon hyllyjen välissä Otto Mannisen toimesta. Hän kysyi halukkuuttani liit-tyä leijoniin ja LC Sotkamon jäseneksi. Tunsin Mannisen nuorisoseura-ajoilta, jolloin toimin seuran puheenjohtaja-na kolme vuotta. Alussa olin klubin toimin-nassa mukana silloin, kun olin paikkakunnalla, ko-ska työtehtävät olivat pääa-siassa Helsingissä. Siel-lä tarjoutuikin oivallinen mahdollisuus tutustua erityi- sesti Pohjois-Haagan leijonien toimintaan ja uusiin leijoniin. Minulla onkin vain hyviä koke-muksia tästä klubikokouksiin osallistumisen paikkausjärjes-telmästä.

Mikä on roolinne leijona-toiminnassa nyt?

Vierailen alueen klubeissa kau-den aikana ja olen auttamassa, kannustamassa erilaisiin pal-velukokeiluihin. Klubien kan-nattaa kokeilla uutta palvelua alueellaan, varsinkin jos uudet jäsenet sellaista esittävät. Klu-bitoimintaan sitoutuu parem-min, kun saa toteuttaa unel-maansa palvelujärjestössä.

Millaisia tavoitteita teillä on piirikuvernöörivuodel-lenne?I-piirin teema on Olemme mahdollisuuksien omistajia. Jokainen jäsen on mahdol-lisuus, jokainen uusi jäsen on mahdollisuus, jokainen klubi on mahdollisuus. Kannus-tan etsimään uusia mahdolli- suuksia, koska palvelun tarve

on kasvavaa. Olen huolestunut osasta klubeja, joissa on selvästi havaittavissa ikääntymisen myötä palveluvoiman ehty-mistä ja jäsenistön väsymistä. Samalla osallistumisesta klu-bien tilaisuuksiin on tullut ikään kuin pakottava velvoite. Uusien jäsenten mukaan saanti on tullut haastavam-maksi, koska kilpailu uusista jäsenistä eri järjestöihin on kova eli ottajia on! Kansainvälisenä tavoitteena on piirissämme Sri Lankan kummilapsitoiminta. Suoma-laisilla leijonilla on yli 30 vuot-ta kummilapsia Sri Lankassa, yhteensä heitä on noin 1 300. Moni heistä on valmistunut jo ammattiin ja päässyt auttama-an omaa maataan. Vuosittain saarella vierailee lähes 150 leijonaa käyden lomamatkan aikana katsomassa omaa tai omia kummilapsia. Luonnollisesti osallistumme myös kansainvälisten luon-nonkatastrofien auttami- seen säätiömme LCIF:n kautta.

Kenelle leijonatoiminta sopii ja miten kannustatte ihmisiä mukaan?Yksinkertainen vastaus: Kai-kille, jotka ovat kiinnostuneet

auttamaan ihmisisä koti-paikkakunnalla, kotimaassa ja maailmalla. Leijonien arvokkain pääoma on omissa tekevissä käsissä ja lämpöisessä sydämessä. Yleisesti hyväksyttävänä periaatteena pidetään jakoa; kolmasosa kotipaikkakun-nalle, toinen kolmannes koti-maahan ja loput kansainväli-siin kohteisiin. Moni leijona on kokenut ison muutoksen, jossa rahan mer-kitys on pienentynyt ja uudet arvot tulleet elämään.

Mikä on parasta leijonatoiminnassa? Hyvä harrastus, jossa voi auttaa ihmisiä mukavassa seurassa. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että leijonatoiminta tuo ”asiakas-omistajaetuna” uusia tuttavia ja ystäviä kotipaikkakunnalla ja muualla Suomessa. Muuttaessa uudelle paikkakunnalle, klubit tar-joavat oivan reitin tutustua uusiin leijoniin ja verkostoitua. Matkoilla voi myös vierailla missä klubissa vain haluaa, niin kotimaassa kuin ulkomailla.

PS. Katso takasivun työnhakuilmoitus!

KAHDEKSAN KYSYMYSTÄ PIIRIKUVERNÖÖRILLE

Sotkamolaiset Airi ja Aarto Mäkinen ovat leijonien Kainuun ja suurimman osan Pohjois-Pohjanmaata kattavan I-piirin piirikuvernööripari.

Leijonien arvokkain pääoma

on omissa tekevissä käsissä ja lämpöisessä

sydämessä.

“

ESITTELYSSÄLEIJONAT AARTO JA

AIRI!

5

TERVALEIJONA 2/2016

Mikä on juuri se sinun juttusi?Sain käsiini viime kuussa uu-

den Lions-vuosikirjan 2016-2017. Etukantea koristaa

sinivalkoinen, hieno Lions – 100 vuotta -teema. Selasin eräänä päivänä kirjaa ja etsin tietoa siitä, miksi Lions Club on perustettu. Miksi se on yhä olemassa? Sivulta A. 8 löysin näkemyksen tehtävästämme (missio): ”Mahdollistaa vapaaehtoisten palvelutyö paikkakunnillaan, vastata humanitaarisiin tarpeisiin, rohkaista rauhaan ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä lionsklubien välityksellä.” Tätä kaikkea todella tarvitaan vielä nykyäänkin. Lions Club on ollut oikeastaan aikaansa edellä, koska on halunnut ja haluaa edel-leen luoda ja ylläpitää yhteysym-märryksen henkeä maailman kaik-kien kansojen kesken. Maailmasta löytyy aina autettavia. Pienikin teko on eteenpäin. Klubikokouksissa on mahdol-lisuus vapaaseen keskusteluun. Siksihän me ihmiset yleensä kai-kenlaisiin tapaamisiin tulemme. Haluamme tulla kuulluksi ja nähdyksi. Haluamme kertoa kuu-lumiset ja tietää mitä ystävillemme kuuluu. Se saa meidät tulemaan joka kuukausi oman klubimme

KOLUMNI

HEIDI HAATAJAPresidentti

LC Liminka Kultasirkut

kokoukseen. Yhdessä oleminen ja tekeminen synnyttää lisää sitä henkeä, jota haluamme levittää ympärillemme. Jos haluamme houkutella toimintaan uusia jäseniä, meidän pitää kertoa enemmän ympäril-lemme kaikesta niistä palveluak-tiviteeteista, joita olemme tehneet paikkakunnillamme. Mitkä teot ovat tuoneet iloa lähimmäisil-lemme ja itsellemme? Mikä on se syy, jonka takia olemme mukana Lions-toiminnassa? Mikäpä sen innostavampaa kuin ihminen kertomassa asiasta, joka on hänen sydäntään lähellä. Itselleni eniten iloa on tuonut palveluaktiviteetti, johon läh-din mukaan viime vuonna. Käyn kylässä kaksi kertaa kuussa erään yli 90-vuotiaan virkeän leskirou-van luona. Käymme joskus käve-lemässä, juomme aina kahvit ja

juttelemme kaikesta mitä kaikkea mieleen juolahtaa. Luen hänelle ääneen pätkiä hänelle tärkeistä lehdistä tai kirjoista. Tapaaminen kestää tunnin. Se on pieni aika elämästäni, mutta tuo suuren ilon hänelle sekä minulle. On hienoa kuulla hänen ajatuksiaan elämästä ja muiste- luita entisistä ajoista. En ole halunnut lopettaa tätä palvelu-aktiviteettiä, kun sen kerran olen aloittanut, vaikka teemana onkin tänä vuonna Punainen Sulka ja nuoret. Tiedän, etten ehtinyt viime vuonna jokaiseen klu-bikokoukseen, mutta järjestin aikatauluni aina niin, että pystyin menemään sovittuna ajankohtana hänen luokseen kyläilemään. Se on minulle kunnia-asia. Mikä tekeminen tuo sinulle henkilökohtaisesti eniten iloa? Ovatko ne talkoita, matkoja, ihmisten kohtaamisia, tapahtu-mien järjestämisiä vai jotain ihan muuta? Mikä on juuri se sinun juttusi? Kerro se seuraavan kerran jollekulle työpaikallasi, harras-tusten parissa tai vaikkapa kok-ouksessa. Jaa innostuksesi ja ilosi eteenpäin. Kerro tarinasi. Me tarvitsemme tarinankertojia myös nykyaikana.

“

Mikäpä sen innostavampaa kuin ihminen kertomassa

asiasta, joka on hänen sydäntään lähellä.

6

TERVALEIJONA 2/2016

Pottu houkutti väkeä

Kempeleläiset Tuu-la Hopeavuori ja Raimo Suomin-

en (kuvassa) ovat tulleet Tyrnävän perunamarkki-noille toista kertaa. – Tämä on tapahtumana hauska, ja täällä on kiva käydä katselemassa. Tart-tuuhan täältä mukaankin kaikenlaista, Hopeavuori naurahtaa. Ensimmäiseksi he ovat kaartaneet autollaan pe-runanmyyntirekkojen vie-reen. Perunaa pariskunta hamstraa talven varalle. – Kolme isoa säkkiä melo-dya ja pieni säkillinen pu-ikulaa, he kertovat. Perunamarkkinat ovat hei-

dän mielestään erinomaista mainosta Tyrnävälle. – Näkyy, että on vakiintu-nutta, ihmiset tietävät heti mihin mennä.

Yhteistyötä koulun kanssaJärjestelyistä vastaavan LC Tyrnävän presidentti Heikki Markus kertoo, että markkinat pidettiin jo 26. kertaa. – Meillä on olemassa hyvä konsepti, Markus luon- nehtii. Uutta oli Tyrnävä-tori, jossa tuotiin esiin alueen yrittäjiä. Leijonat ovat teh-neet yhteistyötä koulun yrit-täjyysoppilaiden kanssa. Markus kertoo, että oppi-laat paitsi mainostavat omia yrityksiään, he ovat muka-na järjestelyissä jakamassa pottuja ja siivoamassa. Toinen uutuus oli markki-naväen keskuudessa kävel-lyt pottu, joka on Tyrnävä tarjottimella -hankkeen maskotti. Hanke markkinoi tyrnäväläistuotteita, mui-takin herkkuja kuin pottua.

Heikki Markus on peru-nankasvattaja. Hänen mie-lestään perunamarkkinat voisivat kehittyä paikaksi, jossa tuodaan esiin uusia lajikkeita. – Siemenperunoiden kas-vatus on kansainvälistä hommaa, sillä niitä myy-dään ympäri Eurooppaa ja Venäjää. Markkinoilla esitellään myös uusia perunalajikkei-ta, ja niitä pääsee myös ma-istamaan. Heikki Markus kertoo, että jalostajat ovat panostaneet kehitystyöhön. – Huippukokkejakin pitäi-si alkaa valistaa siitä, että on muitakin lajikkeita kuin rosamunda ja puikula.

Puuhaa kaikenikäisilleKun markkinat ovat ohi, lei-jonat ja yhteistyökumppanit pitävät palautepalaverin si-itä, mikä meni hyvin ja mitä parannetaan seuraavaksi vuo-deksi. Seuraavien markkinoiden suunnittelu alkaa heti vuoden-vaihteen jälkeen. – Suurin osa myyjistä varaa heti paikan seuraavalle vuo-delle. Vakiokävijöitä ovat myös An-nika Ylitalo, Sofia Kylmäo-ja, Emil Kylmäoja ja Alvar

Kylmäoja, sekä Kaija-Riit-ta ja Erkki Kiiskilä. – Suurin piirtein joka vuosi on käyty. Tästä on tullut perinne, ja pienimmät oikein odottavat tänne pääsyä, Kaija-Riitta Kiiskilä kertoo. Pottujen lisäksi markkinoil-la kiinnostavat myös muut paikalliset tuotteet. Lapsil-lakin on omat kiinnostuksen kohteet. – Metrilakuja on ostettu, nyt olemme menossa poneja katsomaan.

ELSI SALOVAARA

Tyrnävän peruna-markkinat tunnetaan koko pohjoisessa Suomessa. Tulevaisuudessa tapahtuma voisi olla yhä enemmän myös uusien lajikkeiden esittelyareena.

“

Huippukokkejakin pitäisi alkaa valistaa

siitä, että on muitakin lajikkeita

kuin rosamunda ja puikula.

7

Annika Ylitalo, Sofia, Emil ja Alvar Kylmäoja sekä Kaija-Riitta ja Erkki Kiiskilä kertovat, että markkinat ovat heille jo perinne.

Kuvat: Elsi Salovaara

TERVALEIJONA 2/2016

Uimahallintie 8, 92100 Raahepuh. (08) 221 474

http://vesipekka.raahe.fi

AVATTU TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!

Juhlavuoden keräys nuorten hyväksi

Punainen Sulka on lionsklu-bien hyväntekeväisyyskeräys-ten tunnus, jota klubit ovat

käyttäneet valtakunnallisissa kam-panjoissaan vuodesta 1972 alkaen. Tunnus on tiettävästi kotoisin Japanista, jossa sitä on käytetty vapaaehtoisen auttamisen ver-tauskuvana. Suomeen symboli tuli Ruotsin kautta ja sitä ovat hyvän-tekeväisyyskeräyksissään käyt-täneet kaikkien Pohjoismaiden lionsklubit. Suomen lionsklubit ovat Punai-nen Sulka- ja muissa keräyksissään lahjoittaneet nykyrahassa yli 46 miljoonaa euroa kotimaamme ja maailman apua tarvitsevien aut-tamiseen. Käynnissä oleva Punainen Sulka 2016–2017 -kampanja käynnistyi maaliskuussa ja se jatkuu kesäkuun 2017 loppuun saakka. Tavoitteena on nyt kerätä viisi miljoonaa euroa.Keräyksen suojelijana on tasaval-lan presidentti Sauli Niinistö. Punainen Sulka 2016–2017 on nuorten asialla. Nuorissa on tulevaisuus. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta yhteiskunnan ja työelämän ulko-puolelle. Siksi nuoria on tuettava itsenäisyyteen. Tässä lionsklubit haluavat olla mukana keräämällä varoja ja pal-velemalla myös käytännön toimin.

PUNAINEN SULKA

Sulkaleijonat ovat julkisuuden henkilöitä, jotka osallistuvat kampanjaan oman alansa ammattilaisina

Anne Berner, ministeriElias Kaskinen, laulaja, lauluntekijäJanne Kataja, viihde-esiintyjäKaj Kunnas, urheilutoimittajaKaisa Liski, kiinteistövälittäjäJuuso Mäkilähde, juontajaEsa Niemi, puheenjohtajaEsa Ruuttunen, oopperalaulajaJuha Tapio, poplaulaja, sanoittaja, säveltäjä, kitaristi

Lue lisää: www.punainensulka.fi

NÄITÄ PUNAISEN SULAN TUOTOILLA TUETAAN:

LUE LISÄÄ LEIJONATOIMINNASTA www.lions.fi

http://vesipekka.raahe.fi

8

TERVALEIJONA 2/2016

Toivo soi tuomiokirkossaPunainen Sulka -keräyksen hyväksi pidetyn konsertin esiintyjät haluavat rohkaista nuoria kokeilemaan heitä innostavia asioita.

Limingasta kotoisin oleva, nykyisin Kokko-lassa opiskeleva Meli-

na Keränen oli toinen lokakuussa Oulun tuomio-kirkossa pidetyn Toivon sykähdyksiä -konsertin solisteista. Hänen ohellaan lavalle nousivat laulavana poliisi-na tunnettu tenori Petrus Schroderus ja musiik-kiryhmä Amani, jonka ohjelmistossa on afrikkalai-sia hengellisiä lauluja. – Konsertin aihe on sel-

lainen, jossa olen mielel-läni mukana, 23-vuotias Keränen kertoo. Konsertin järjestänyt LC Oulu / Pokkitörmä etsi kon-serttiin nuorta artistia. Keräsen he bongasivat helmikuussa Muhoksella järjestetyn Oulujoki tul-vii -tapahtuman esiin-tyjäkaartista. – Ihastuimme Melinan herkkään tulkintaan ja nuoren aikuisen elämää käsitteleviin sanoituksiin, klubin tiedotussihteeri Elsi Salovaara kertoo.

Nuori lauluntekijä kannustaa muitaMelina Keränen esitti Toivon sykähdyksiä -kon-sertissa itse säveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita. – Kirjoitan musiikkia pitkälti lyriikoista käsin.

Olen harrastanut sekä musiikkia että kirjoit-tamista nuoresta saakka, ja kiinnostunut sitä kautta myöhemmin näiden yhdis-tämisestä, hän kuvailee. Keränen muistuttaa, että kannustus on tärkeää nuor-ille. Epäonnistumisen pelko voi olla esteenä oppimiselle ja omien vahvuuksien löytämiselle. – Nuoria olisi tärkeä kannustaa kokeilemaan rohkeasti heitä innostavia asioita. Yritteliäisyyteen ja luovuuteen pitäisi rohkaista

jo koulumaailmassa. Perusta itsenäistymiselle ja oman tien löytämiselle luodaan kannustavien, tur-vallisten ihmissuhteiden ja yhteisöjen kautta. – Uskon kuitenkin, et-tei missään vaiheessa ole myöhäistä löytää omaa paikkaansa ja vahvuuk-siaan, Keränen toteaa.

Poliisi näkee paljon ongelmaisia Poliisina Oulussa jo vuosia työskennellyt Petrus Schro-derus kohtaa työssään päivittäin nuoria. – Nuorten syrjäytyminen näkyy siinä että yhä nuo-remmat ovat yksin ulkona ja nauttivat alkoholia nuo-rempina. Kotiintuloaikoja ei tunnu enää olevan kun kännykällä saa kiinni. Pohdittaessa, kuinka nuo-

ria voisi tukea itsenäisen elämän alkuun, Schroderus, isä itsekin, nostaa harras-tukset ja kotiintuloajat. – Nuorille pitäisi myös olla tiloja muuhunkin kuin ur-heiluseurojen toimintaan. Jos nuori tuntee jääneen-sä “kelkasta” ja eikä löy-dä suuntaan elämälleen, Schroderus neuvoisi häntä hakeutumaan “itseäsi fik-sumpaan” seuraan. – Etsi seuraasi ihmisiä, joista haluat ottaa oppia hy-vässä. Koulumenestys ja ur-heilu nyt ensimmäisenä tule-vat mieleen sekä käytöstavat. Myös luotettavat aikuiset ovat hyvää seuraa.

ELSI SALOVAARA

Talven ja kevään aikana on tulossa lisää Punainen Sulka -konsertteja. Kulttuurinautin-noilla voit tukea nuoria.

“

Etsi seuraasi ihmisiä, joista

haluat ottaa oppia hyvässä.

9

Elsi Salovaara

TERVALEIJONA 2/2016

Lions Quest – Elämisentai-toja -koulutuksen on käy-nyt lähes 20 000 suoma-

laista kasvattajaa, ja saatu palaute on ollut erittäin kan-nustava. Koulutuksen arvot ja koulu-tuksen välittämät taidot tuntu-vat muuttuvan ajan kuluessa vain arvokkaammiksi. Tarve lasten ja nuorten elämisentaitojen tukemiseen tunnistetaan yhä laajemmin ja kokonaisuus on noussut merkit-tävään osaan myös uudessa

Lions Quest antaa oppiatunteiden kohtaamiseen

opetussuunnitelmassa. Koulutus antaa opettajille ja kasvattajille työkaluja las-ten ja nuorten tunnetaitojen, itseluottamuksen, päätöksen-teko- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, turvallisen ryhmän rakentumiseen sekä terveen kasvun tukemiseen. Kaksipäiväisessä koulutuk-sessa opettajat käyvät läpi erilaisia leikkejä ja harjoitteita näiden taitojen huomioimisek-si omassa ryhmässään. Materiaalikansio avuksi koulutuksesta

Koulutuksessa jaettava laaja luokka-astekohtainen materi-aalikansio on kerännyt osallis-tujilta kiitosta käytännöllisenä arjen työkaluna. Koulutuksen vaikuttavuutta on tutkittu myös tieteellisesti. Helsingin yliopiston tutkimus

osoittaa, että koulutuksella on vaikutusta opettajien asen-teisiin ja toimintaan. Kansain-välinen säätiö LCIF rahoittaa tutkimusta nyt myös muissa Lions Quest -maissa. Positiivisten kokemusten rohkaisemana koulutusta tar-jotaan nykyään myös kou-lumaailman ulkopuolella las-ten ja nuorten kanssa toimiville tahoille kuten kerhojen ohjaa-jille, seurakunnan työnteki-jöille ja muille vapaaehtois-toimijoille.

Liikuntavalmentajille oma koulutus

Lisäksi liikuntaseuroissa toimiville valmentajille on räätälöity oma koulutuksensa, jossa käsitellään muun muassa itseluottamuksen merkitystä suoritukselle. Harjoittelu keskittyy usein lajitaitojen hallintaan, vaikka lopulta monet inhimilliset osa-alueet vaikuttavat kokonai- suuteen – halusimme tai emme. Liikuntaseurakoulutusta on testattu nyt pilottikoulutuk-sissa ja niiden pohjalta kou-lutuksen suosittelijoiksi ovat ryhtyneet valmentaja Jukka Jalonen, Kiekko-Nikkarit ry:n puheenjohtaja Juha Leppänen sekä pesäpalloilija-juniorival-mentaja Jani Komulainen. Oikeilla jäljillä siis ollaan!

JENNA HÄRMÄ

Suomen Lions-liitto on kouluttanut opet-tajia ja kasvattajia edistämään lasten elämisentaitoja Suomessa jo 25 vuoden ajan.

Oppia urheiluakatemiaan

Maaliskuussa 2017 koulutusta tar-jotaan myös Vuokatti-Ruka Urheilu-akatemian toimijoille. Osallistumalla koulutuksen rahoittamiseen (248 euroa per koulutettava) klubisi tukee paika-llista urheiluseuratoimintaa, ur-heiluakatemian valmiuksia ottaa elämisentaitoja huomioon opetuk-sessaan sekä antaa Lions Questille mahdollisuuden saada arvokasta palautetta koulutuksen edelleen kehittelyyn ammattivalmentajilta. Klubilta myös säästyy osallistujien etsimisen vaiva. Koulutuksen voi toki myös tilata omalle paikkakunnalle kokoamalla koulutukseen noin 20 osallistujaa. Kiviä kannattaa käännellä ja tietois-uutta asian ympärillä lisätä. Vaikka työ ei kantaisi hedelmää heti, saat-taa ajatus jäädä itämään ja palkita myöhemmin.

Lisätietoja koulutuksesta: www.lionsquest.fi

“

Materiaalikansio on kerännyt

osallistujilta kiitosta käytännöllisenä arjen työkaluna.

10

TERVALEIJONA 2/2016

Kolmosluokkalaisille opas netissä toimimiseenViime keväänä I-piirin leijonat urakoivat “Vastuu on meidän – Turvallisesti netissä” -oppaiden toimit-tamisen kaikille alueen kolmasluokkalaisille. Yhteensä oppaita jaet-tiin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 5 200 kappaletta.

Suomessa peruskoulun kolmannen luokan aloit-taa vuosittain noin 60

000 koululaista. Vastuu on meidän -oppaan tarkoitus on auttaa perheitä kohtaamaan internetin ja tämän päivän netinkäyttövälineisiin liittyviä haasteita. Oppaasta löytyy konkreettista

apua ongelmatilanteiden vält-tämiseen ja niistä selviämiseen. Oppaassa on myös internetin käyttöä ja sosiaalisen median terminologian ymmärtämistä helpottava sanasto. Opas auttaa vanhempia kes-kustelemaan lastensa kanssa medialukutaidoista sekä antaa vinkkejä ja ohjeita vaikeista some-aiheista ja säännöistä keskustelun avaamiseksi per-heen sisällä. Keskustelun aikana vanhem-mat voivat esimerkiksi selvit-tää, tuntevatko heidän lapsensa todella kaikki keskustelukaver-insa verkossa. Lasten kanssa voidaan sopia, että lapset eivät anna henkilötietojaan, kuvi-aan tai sähköpostiosoitteitaan tuntemattomille. Lasten kanssa keskustel-laan, miksi pelottavia ja raakaa väkivaltaa sisältäviä videoita ei tule katsella.

Internet on osa nykylasten ja nuorten elämää. Lapset tarvit-sevat vanhempien tukea me-dialukutaitojen oppimisessa ja digitaalisessa maailmassa seikkaillessaan.

Leijonaklubit mukana koulujen arjessa

Aikuinen on vastuussa alaikäisen lapsensa tukemisesta ja tekemi-sistä myös internetin käytön osalta. – Mielestämme turvalliseen netin käyttöön ohjaamisella tu-lee olla pysyvä sija koulun ope-tussuunnitelmassa. Se on lasten turvallisen tulevaisuuden tae siinä kuin liikenneturvallisuus tai moni muu hyvää elämää

rakentava sisältö, toteaa Suomen Lions-liiton nuoriso-johtaja Jukka Isotalo. Suomen lionsklubit ovat opas-taneet lapsia turvalliseen netin käyttöön jo useamman vuo-den ajan jakamalla 24-sivuista Vastuu on meidän -opasta. Paikalliset lionsklubit rahoit-tavat opasvihot ja niiden jake-lun kouluille. Kampanjassa ko-rostuu siten myös kolmannen sektorin rooli tämän päivän yhteiskunnan merkittävänä toimijana. Opettajia varten on erikseen olemassa opettajien oppitunti-materiaali, joka helpottaa opet-tajia aiheen läpikäymisessä op-pilaiden kanssa.

11

TERVALEIJONA 2/2016

Iida on tuore leopresidentti

Kerro nimesi, ikäsi ja mistä olet kotoisinOlen Iida Saarela, 21-vuo-tias ja kotoisin Ylivieskasta.

Olet vastaperustetun leoklubin presidentti. Kerro omin sanoin, mitä leot ovat? Mikä on klubinne nimi?Leot ovat nuoria, jotka haluavat auttaa ja parantaa maailmaa ja sen ihmisiä. Samalla myös saamme uusia ystäviä ja pidämme hauska yhdessä. Klubimme nimi on Leo Club Oulu/Kempele.

Mistä kuulit leotoimin-nasta ja mikä innosti sinut mukaan? Onko perheessäsi muita lei-jonia?Äitini on ollut leijona. Olin 15-vuotias kun kuulin leotoiminnasta ensi kertaa häneltä ja ystäväni van-hemmilta, jotka olivat myös leijonia. Minä ja ystäväni innostuimme heti ideasta pitää hauskaa yhdessä ja samalla auttaa muita. Rupesimme leijonien avulla luomaan Leo clubin Ylivieskaan. Nyt kun iso osa entisiä Ylivieskan clubilaisia on muuttanut Ouluun, perustimme tänne uuden clubin ja olemme saaneet paljon uusia in-nokkaita jäseniä!

Mitä muuta harrastat?Olen harrastanut jalkapal-loa kun asuin Ylivieskassa, mutta siitä on jo aikaa. Tällä hetkellä olen kv-tutor koulussani. Uusien opiskelijoiden auttamisen ohella, olen myös vastuussa vaihto-oppilaiden neuvon-

nassa ja tukemisessa. Olen myös vapaaehtoistyön-tekijänä Pelastakaa lapset ry:llä.

Millaista toimintaa teillä on ollut tähän mennessä ja mitä teillä on suunnitelmissa?Viime keväällä clubimme järjesti Auta lasta – auta perhettä -aktiviteetin. Viime pyhäinpäivänä tarjosimme hautausmaalla lämmintä mehua ja pipa-reita haudalla kävijöille. Osallistuimme myös Nenäpäivä-keräykseen.

Joulun aktiviteettina meillä on operaatio Joulun lapsi. Ostamme itse lapselle joululahjan. Lahja menee köyhään maahan, jossa lapset eivät saa juurikaan joululahjoja. Lahjalaati-kossa tulee olla muun muassa vaatteita, karkkia, leluja, kirjoitus ja piirustus-välineitä ja hygieniatuot-teita. Tulevana keväänä aiomme myös liittyä Eu-roopan leojen ympäristöak-tiviteettiin: Leo4green.

Kenelle leotoiminta sopii ja miten siihen pääsee mukaan? Kuka esimerkiksi voi liittyä teidän klubiinne?

Leotoiminta sopii kaikille jotka ovat kiinnostuneet hyvän tekemisestä ja ystävien kanssa hauskan pidosta, tai haluavat tehdä jotain merkittävää muu-tosta maailmalle. Meidän klubiin voi liittyä kuka tahansa 12–30-vuo-tias nuori, joka tahtoo olla mukana hyvän luomisessa!

Millaisia tulevaisuu-densuunnitelmia sinul-la on opiskelujen ja lionstoiminnan jatkon suhteen?Opiskelen kaksoistutkintoa sosionomi-diakoniksi, ja oma elämän tavoitteeni on nöyrästi pelastaa maailma. Konkreettiset lähitulevai-suuden suunnitelmani ovat lähteä opiskelijavaihtoon Afrikkaan kriisialueelle tekemään avustustöitä ja jatkaa leotoimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Luul-tavasti liityn Leijoniin aikuisena. Isona haluan tehdä katastrofialueella töitä auttaakseni.

Leijonatoiminta ei ole vain setien ja tätien hommaa, vaan nuorten leo- toimintaan pääsee mukaan jo 12-vuo-tiaana. Iida Saarela on leotoiminnassa konkari.

Minä ja ystäväni innostuimme

heti ideasta pitää hauskaa yhdessä ja samalla auttaa

muita.

“

12

TERVALEIJONA 2/2016

volkswagen.fi

Täysin uusi Tiguan.

Täysin uusi Tiguan on entistä suurempi ja ajo-ominaisuuksil-taan kokonaan uudistunut. Se tuo sinulle innovatiivisia ajamista ja turvallisuutta tukevia toimintoja. Tutustu autoon, jossa on helppokäyttöistä tilaa ja muunneltavuutta sekä nelivetoista vetokykyä jopa 2 500 kg:n jarrulliselle perävaunulle.

Tiguan-malliston yhdistetty EU-kulutus 4,7–7,4 l/100 km,CO₂-päästöt 123–170 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

www.volkswagen.porho.fi

Pörhön Autoliike Oy

Tervan tie houkuttaanuoria ulkomailta

Ensi kesänä elokuun alussa saapuu kolmisenkymmentä ulkomaalaista nuorta I-piirin

nuorisoleirille. Leirin teema on Tervan tie. Leirin ohjelma koostuu monipuoli-sista luontoon, liikuntaan ja kult-tuuriin liittyvistä aktiviteeteistä. Tutuksi tulevat muun muassa seikkailu Rokuan kansallispuiston ja Kivesvaaran maisemissa, vesil-lä liikkuminen Oulujärvellä sekä pesäpallo Sotkamossa. Oulujokea ihastellaan Muhok-sella ja tervakaupungin histori-aan tutustutaan Oulussa. Lisäksi ohjelmassa on yhdessä paikallisista herkuista kokkailua, maaesitte-lyjä, leiriolympialaiset sekä leiri-juhla, jossa juhlitaan satavuotiaan Suomen taipaleen kanssa yhdessä myös Lions-järjestön satavuotista toimintaa.

Isäntäperheitä kaivataan Järjestelytoimikunnan puheenjoh-taja, Ilkka Mehtälä LC Vaalasta kertoo, että leiri kaipaa yhteistyö-kumppaneita: niin sponsoreita kuin esimerkiksi isäntäperheitä nuorille. Leirin ajan nuoret majoittuvat Luurinmutkan leirikeskuksessa Utajärvellä ja tutustumiset tehdään

NUORISOVAIHTO

sieltä käsin bussimatkoina. Osan Suomessa oloajastaan nuoret viet-tävät kuitenkin perheissä. – Parasta olisi, jos isäntäper-heessä olisi samanikäisiä nuoria, silloin hyöty kulttuurivaihdon ja kielitaidon kannalta olisi suurin. Jos teitä kiinnostaa olla isäntäper-heenä Tervan tie -leirille tulevalle nuorelle, lisäkysymyksiä voi laittaa nuorisovaihtokoordinaattori Jari Hautalalle: jari.hautala@lions.fi tai 044 771 3554.

ELSI SALOVAARA

Luurinmutkan leirikeskus sijaitsee Oulujoen varrella.

Kartta kertoo, että nuoret pääsevät keskelle Suomea.

www.kempeleenseurakunta.fi

www.lansisuomenpesis.fi

13

TERVALEIJONA 2/2016

Tavoitteena kolmet lasten olympialaiset

Laavunpelastusjoukoturakoivat KiimingissäSyyskuun puolivälissä

vasarat paukkui-vat kilvan Kiiming-

issä Kimmokkeen takana olevalla laavulla. Retu-perälle päässyt levähdys-paikka herätti hoivavietin paikallisissa leijonissa. Klubin puuhanainen Eija Tuomaala kilautti kau-pungin väelle, jotka tarjo-sivat mieluusti tykötarpeet kunnostukseen. Käsiparit tulivat paikallisista leijonis-ta ja muista vapaaehtoisista. – Nuoriakin oli mukana, mikä on aina ihana asia, ettei me olla vaan täällä mummojen ja pappojen kesken, Tuomaala toteaa hersyvästi. Hanke on osa LC Kii-mingin Suomi 100 -juhla-vuoden hankkeita. Niinpä jo ulkoisesti kohentunut laavu saa keväällä sisuk-siinsa vielä uusia penkkejä ja pöytiä. Ulkoasumuutoksen jälkeen kaupunki jatkaa laavun kun-nosta huolehtimista.

ELSI SALOVAARA

ENNEN

JÄLKEEN

Kesälle 2017 leijonien I-piirillä on kunni-anhimoinen tavoite.

Pienessä mittakaavassa Oulussa toteutetut lasten olympialaiset halutaan laa-jentaa koko piirin alueelle. Tavoitteena on tehdä olympialaisista perinne. – Kisat voisivat olla esi-

merkiksi Kajaanissa, Oulus-sa ja Raahessa, tai jossain niiden lähialueilla, kertoo lasten olympialaisista vas-tannut Anita Sotkasiira. Kesäloman alussa pide-tyistä olympialaisista on tullut hyvää palautetta. – Liikunnan ilo on tärkeintä, Sotkasiira toteaa.

14

TERVALEIJONA 2/2016

Kainuun Opisto, keskellä kauneinta Kainuuta!

Tahvintie 4, 883380 MieslahtiPuhelin: 0207 856 830

www.kainuunopisto.

Kainuun Opisto tarjoaa mahdollisuuden irtaantua arjesta ja tulla virkistäytymään keskelle Kainuuta, Paltamon Mieslahteen. Pistäydy vaikka ohikulkumatkalla!

Kainuun Opiston päärakennuksessa voi majoittua mukavasti 1 ja 2 hengen huoneissa ja nauttia keittiö-henkilökunnan maittavista aterioista aamupalasta iltapalaan saakka.

044 2990 826

vuosia mennä hammaslääkäriin, sitten ROHKAISIN itseni ja soitin AARIAAN.

Aariassa hampaani hoidettiin nukutuksessa, alan ammattilaisten hyvässä hoidossa. Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen ja jatkossa huolehdin hampaistani hyvin sekä käytän Aarian hammaslääkäripalveluja.Kiitos Aarialle!

Soita 08 534 8100 tai varaa aika netin kautta.

Kirkkokatu 27, A 51, 5. krs OULU │ P. 08 534 8100 ma-pe 7.30-20 la 9-13 su 10-13 │www.hammas-aaria.fi

PELKÄSIN PELKÄSIN

Olemme oululainen perheyritys

Olemme avoinna myös

LAUANTAISIN JA

SUNNUNTAISIN

Leikkipuistolle kasvojenkohotus

Me LC Kuhmon Helenoissa pohdimme, mitä hyvää voisimme tehdä paikal-

listen lapsiperheiden ja tokipa myös pitäjässä vierailevienkin perheiden hyväksi.

Mielissämme pyörähti asia jos toinenkin, koska hyvää voi tehdä niin monella eri tavalla. Keskustelun ja pohdinnan jäl-keen päädyimme yksimielisesti kovasti toivottuun ja odotettuun asiaan: Päätimme ryhtyä pe-rusparantamaan yhtä Kuhmon suosituinta leikkipuistoa keskus-tan alueella. Tämä on Suomi 100 vuotta – Lions 100 vuotta -pro-jektimme. Otimme hetimiten yhteyttä Kuhmon kaupungin vastaavaan työntekijään teknisellä puolella ja asia lähti siltä istumalta ete- nemään. Nimitimme projektille työ-ryhmän, joka lähti tutkimaan ja selvittelemään asiaa tarkemmin. Miltei ensimmäiseksi nousi esille yksi asia, jonka varmaan arvaattekin: rahoitus. Mietimme, millä saamme kar-tutettua leikkikenttäkassaa. Totesimme, että se tapahtuu perinteisillä myyjäisillä, lah-joituksilla ynnä muilla. Muistimme myös, että Suomeen leijonatoiminnan tuoneen Arne Ritarin nimeä kantavalta säätiöltä voisimme anoa rahoi-

tusta. Niinpä lähdimme myös sinne suuntaan laatimaan hake-musta liitteineen. Erilaisten yhteydenottojen, papereiden ja selvitysten kautta saimme iloksemme todeta, että meille myönnettiin budjetti-amme vastaan summa tukea Arne Ritari -säätiöltä. Tästä olemme todella kiitollisia ja iloi-sia. Nyt olemme edenneet mo- nien tapaamisten, soittojen, leik-kivälinekuvastojen selaamisen ja suunnittelun osalta siihen, että yhteistyössä Kuhmon kau-pungin, Kuhmon Green Care -hankkeen, LC Kuhmo/Kuh-monniemen klubin ja Lappsetin kanssa teemme kohteen toteut-tamisen aikataulun, leikkiväline- ja muut valinnat valmiiksi loppu-vuoden aikana. Tulevana keväänä polkaisemme niin sanotusti lapion hiekkaan ja saatamme projektimme päätök-seen Kuhmon kaupungin tekni- sen puolen työntekijöiden voimalla. Hyvät lukijat, toivotaan, että saatte seuraavasta Tervaleijonas-ta lukea lisää miten projektimme on onnistunut ja kuvan kohteesta ”leikkikenttä jälkeen projektin”. Nyt kuvassa on ”leikkikenttä en-nen projektia”.

EMILIA PULKKINEN

JÄLKEEN

15

TERVALEIJONA 2/2016

LC Oulu loi pääsiäis-kokkotapahtuman vuonna 1980, joten

ensi pääsiäisenä syttyy jo 38. kokko. Tarkoituksena oli juur-ruttaa pääsiäislauantain kokkoperinne Ouluun. Koko perheellä on mah-dollisuus viihtyä ja tun-nelmoida pääsiäiskokon loimotuksessa. Kokkojuhlalla LC Oulu tuo leijonaperinnettä kaikkien kaupungissa pääsiäispyhiä viettävien perheiden yhteiseksi iloksi ja elämää rikastuttavaksi. Trullit eli pääsiäisnoi-dat ovat historiallisesti ol-leet erityisesti kotielämiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai niitä

esittäviä ihmisiä. Trullit yhdistetään niin pääsiäiskokkoon kuin vir-pomiseenkin; lapset puke-utuvat tyypillisesti noita- asuihin ja käyvät virpo-massa pääsiäisen aikaan. Ennen kokon sytyttämistä noita-asuihin pukeutuneet lapset kilpailevat kes-kenään trullikilpailussa. Tilaisuuden tuotoista avustuksia ovat viime vuosina saaneet muun muassa Oulun Seudun CP-yhdistys ry, Sisulippu- kunta Koskiveikot ja Poh-jois-Suomen syöpälapsi-perheet. Tänä ja ensi vuonna pääosa avustuksista koh-dennetaan Punainen Sul-ka -keräykseen.

Partiolippukunta Kelo-pojissa on 104 rekis-teröityä jäsentä, tyt-

töjä ja poikia, joista noin 80 aktiivista. Kelopoikien partiokämppä sijaitsee San-ginjoen Loppulan kylässä Oulun kaupungin tontilla. Kelopojat järjesti suun- nittelukilpailun partio- kämpän huussille. Suunnit-telun pohjana oli kahden ekokompostikäymälän si-joittaminen rakennukseen. Jokainen toimiva ryhmä sai jättää kilpailuun oman ehdotuksensa ja kilpailun voittaja ratkaistiin yleisöää-nestyksellä lippukunnan joulujuhlassa. Kisan voitti nuorimpien sudenpentujen Ritarilinna-huussi, jonka rakennustyöt

Kevättalvella ilmaan-tui klubille laiturityö-maa Oulujärven liian

korkealle nousseen veden aiheuttamien rantojen syöpymän takia. Työ aloitettiin jo vuonna 2015 valmistavilla töillä Fortumin rantojen ennal-listamistyömaan kanssa yhteistyössä. Maalaiturin tukirakenteet juntattiin rantaan kaivinkoneella maaliskuussa, mistä yht-eistyöstä kiitokset Fortu-mille. Varsinainen vedenpinnan yläpuolisten rakenteiden

tekeminen aloitettiin heti jäiden sulamisen jälkeen ja laituri luovutettiin käyt-töön uintikauden alkaessa Oulujärvellä. Kansalliseen miljoona linnunpönttöä kampan-jaan liittyen valmistet-tiin edellisen kauden 120 sorvipöntön lisäksi yh-teensä 108 lautapönttöä västäräkeille, kirjosiepoille ja tuulihaukoille sekä tel-kille. Kuluvan kauden aluksi tempaistiin auraviittojen valmistuksella. Kuuden käsiparin voimin auravi-

ittoja syntyi muutamassa tunnissa runsaasti yli 600 kappaleen tavoitteen. Vaalan kirkon penkkien istuin- ja selkänojien uu-sinta oli myös klubin ohjel-massa. Työ suoritettiin talkootyönä seurakunnalle. Varsinaisen puuosien valmistuksen teki ammat-titaidolla Vene ja Puutyö M. ja P. Tervonen. Leijonat purkivat vanhat penkit ja kiinnittivät uudet puuosat työpaja Lokin kunnosta-miin runkoihin ammat-tilaisten ottein.

Vaalan leijonat ahkeroivat rannoilla, puskissa ja kirkossa

Pääsiäiskokko syttyytaas Lammassaaressa

Kirkkosalin akustiikan muutos tarkastettiin virren koelaululla kirkkoherran johdolla, jonka jälkeen penkit koeistumisen jälkeen hyväksyttiin käyttöön otettavaksi.

Pääsiäislauantain kokkoperinnettä alettiin juurruttaa Ouluun 1980.

Kelopoikien Ritarilinna sai kompostikäymälät

aloitettiin ja pääosin saati-in valmiiksi 2014 syksyllä. LC Oulu/Raatti halusi tukea tätä ympäristöys-tävällistä ja hyvän tari-

nan omaavaa hanketta. Viime keväänä lahjoitet-tiin Ritarilinnahuussiin ekokompostikäymälä.

Ekokompostin vastaanottivat partiojohtajat: Petri Patronen ja Krista Karjalainen. Raatti-klubia edustivat Leena Partanen, Aarno Partanen ja Pekka Rautakorpi.

16

TERVALEIJONA 2/2016

Suomen kieltä oppimassaKaksi LC Oulu Sarojen leijonaa kertoo kokemuk-sistaan vapaa-ehtoisina suomen kielen opettajina Vallinkorvan vas-taanottokeskukses-sa Oulussa.

Vuonna 2015 historia toisti merkillisellä tavalla itseään. Vuot-

ta voisi hyvällä syyllä kut-sua Euroopassa kansain-vaellusten vuodeksi. Mantereelle saapui pitkälti yli miljoona turva-paikanhakijaa, kun sotaa ja vainoa Lähi-idästä ja Afri-kasta paenneet ihmiset su-untasivat Balkanin poikki ja Välimeren yli muualle Eurooppaan. Tällaista pakolaistulvaa ei ollut nähty sitten toisen maailmansodan. Suomeen heitä tuli lyhyessä ajassa yli 36 000, suurin osa Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Suomeen tulijoiden räjäh-dysmäinen kasvu alkoi lop-pukesällä 2015. Elokuun lo-pussa vastaanottokeskuksia oli 25 eri puolilla Suomea. Edistyneimpien ryhmä opetettavanaAlaikäiset pakolaiset ovat päässeet kouluihin, koska kunnilla on ollut velvollis-uus järjestää esi- ja peruso-petusta kouluikäisille tur-vapaikan hakijoille. Kunnat järjestävät myös peruso-petukseen valmistavaa ope-tusta. Myös aikuisille pakolais-ille aloitettiin suomen kie-len opetus. Vallinkorvassa on kaksi palkattua suomen kielen opettajaa keväästä 2016 alkaen noin 200 aikuiselle. Jokaiselle aikuiselle an-netaan viikossa 1½ tuntia eli kahden oppitunnin ver-ran opetusta, ja opetukseen osallistuminen on suo-rastaan edellytys kuukausi-rahan saantiin. Meillä kahdella leijonalla oli ilo opettaa edistyneintä ryhmää, joka sai poikkeuk-sellisesti opetusta 2 x 1½ tuntia viikossa. Opintoryh-mät muodostettiin sen mu-kaan, millainen osaamis- ja koulutustaso kullakin oli.

Opetusta arkea vartenOpetusmetodimme oli pääasiassa suggestopedin-en, mikä tarkoittaa sitä, että kaikessa oppimisessa py-ritään pitämään mukana ilo ja positiivinen asenne. Esimerkiksi suomea harjoiteltiin kuvitellu-issa tilanteissa, vaikkapa Lidlissä, jossa etenimme ruokaostoksilla luetteloa apuna käyttäen ja kuvitel-lulta henkilökunnalta neu-voa kysyen. Suomalaista kulttuuria toimme esille esimerkiksi ajankohdan tai tärkeän uutisen pohjalta. Oppi-laille jaettiin oma kalenteri, josta opeteltiin kuukaudet, viikonpäivät, vuodenajat,

suomalaiset juhlat ja lipu-tuspäivät. Jokainen sai myös oman Suomen kartan. Etsimme yhdessä kartalta Suomen naapureita, pääkaupungin, viisi suurinta kaupunkia, Suomea ympäröivät meret ja merenlahdet, suurimmat järvet ja joet. Saipa jolle-kulle selittää myös kartan värisymboleja.

Kotiutumisen merkkejäHenkilökuntaa Vallinko-rvassa on johtajan lisäksi yhdeksän ohjaajaa, jotka ovat eniten tekemisissä pakolaisten kanssa, kaksi terveydenhoitajaa, opet-tajaa, sosiaalityöntekijää ja kolme toimistosihteeriä,

joista yksi on pakolaissih-teerin vakanssilla. Etenkin henkilökunnan naiset ovat olleet aloitteel-lisia ja järjestäneet lapsille läksytilan asiallisine pöyti-neen ja tuoleineen ja hiljais-uusvaateineen, pienem-mille leikkitilan ja pihalle hiekkalaatikon. Mieltämme ilahdutti-vat myös kevään korvalla pihalle ilmestyneet kasvi-maat, joita etenkin pakolais- naiset ovat mieluusti hoi-taneet ja odottaneet sadon kypsymistä. Myös hankitut pyörät ja pyöräpajatoiminta ovat ol-leet suureen tarpeeseen, koska matka Oulun kes-kustaan on 17 kilometriä ja bussilla kulkien kallis.

Yrittämisen esteet harmittavatTurvapaikkapäätöstä odot-tavat pakolaiset muodosta-vat nyt maahan muuttanei-den suurimman ryhmän. He eivät pääse palkalliseen työhön eivätkä voi käyttää yritteliäisyyttään, koska vi-ranomaisilla on joka ”lakin-sa ja asetuksensa”. Hyvä esimerkki on tapaus viime keväältä: Raattiin pe-rustettiin irakilaismiesten lounasravintola, joka saa-vutti ennennäkemättömän suosion. Se joutui lopet-tamaan kuukauden kulut-tua, koska kaikilla ei ollut hygieniapassia. Turvapaikkapäätöstä odo-tellessa ei pakolaisilla ole viikoittain mitään muuta pakollista ohjelmaa kuin yhteen tai mahdollisesti kahteen kielenopetustunti-in osallistuminen. Oulun vastaanot-tokeskusten tukiyhdistys ry on järjestänyt esimerkiksi äiti-lapsikerhoja, suomen kerhoja, joissa opetetaan ja puhutaan suomea, kulttuu-rikahvilatoimintaa, nais-ten päiviä ja retkiä. Vuoden aikana on perustettu noin 20 uutta toimintaryhmää. Nyt eletään kuitenkin rauhallista vakauttami-sen vaihetta reilun vuoden takaisen rakentamisen ja kehittämisen sijasta.

Jatko-opetusta luvassaMyönteisen päätöksen saa-neet odottavat vastaanot-tokeskuksessa lopullista sijoituspaikkaa. Tehokkaan suomen kielen opiskelun avulla pyritään lisäämään valmiuksia jatko-opiskel-uun (Alma- ja Mape-linjat opistoissa). Työ- ja elinkeinominis-teriö suunnittelee uusia bo-nuksia niille kaupungeille, jotka suostuvat ottamaan vastaan pakolaisia. Positiivista on, että Oulussa ja Pudasjärvellä myönteisen oleskeluluvan saaneet ovat ongelmitta löytäneet paikkansa järjest-elmässä. Business Oulu aloitti 3. lokakuuta 2016 myön-teisen turvapaikkapäätök-sen saaneiden halukkaiden koulutuksen yrittäjäksi.

LIISA HENTILÄPIRKKO HILTUNEN

Afganistanilaiset Mustafa Rahimi ja Sohaila Azizi ovat olleet innokkaita suomen kielen opiske-lijoita. Azizi on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen. Kuva: Kaleva / Tiina Wallin

17

TERVALEIJONA 2/2016

otettiin heti Vilosen uuden klubin toimintaohjelmaan. LC Puolangan president-ti Hannu Hyyryläinen

kertoi, että joka syksy en-nen talven liukkaita jaetaan noin 300 sepelisankkoa. Muoviämpärit ostetaan

LC Pyhäjoki-Merijärvi aloitti kauden kokoon-tumalla elokuussa Meri-järvellä Aimo ja Esteri Salmelalla. Aluksi pidimme kauden aloituskokouksen. Ladyt olivat mukana ja he huole-htivat ruokailusta. Yhdessä he keittivät lohisoppaa koko porukalle. Kokouksen jälkeen veljil-lä oli linnunpönttötalk-

oot. Rakensimme yhdessä 50 linnunpönttöä. Lin-nunpöntöt ilmoitettiin Miljoona linnunpönttöä -rekisteriin. Talkoot olivat kauden ensimmäinen varainhan-kinta-aktiviteetti. Saim-mekin kaikki linnunpöntöt myytyä. Klubin presidentti Tuula Simpanen oli erit-täin tyytyväinen upeaan kauden aloitukseen. Elokuun alussa Raa-

hessa järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan

Kehitysvammaisten 32. kesäkisat. Kilpailusarjoja oli 30 ja niihin osallistui 228 henkilöä. Kisat järjesti LC Raahe / Fantti. Fantin naisia ja miehiä oli mukana kisatapahtumassa. Leijonat olivat vastaan-ottamassa kilpailijat heti parkkipaikalla. He veivät osallistumisnumerot bus-

Hiekoitussepelin jako ilahduttaa PuolangallaEtte taida tietääkään,

että tämä hiekoi-tussepelin jako on

maan paras aktiviteetti, ilmoitti I-piirin piiriku-vernööri Aarto Mäkinen tutustuessaan LC Puolan-gan akviteettiin lokakuussa. – Teillä on Suomen paras aktiviteetti, joka on surutta saatava maailmalle. Vaati-mattomuus ei ole aina hyve, kun on kyse hyvästä palve-lusta. Antakaa tämän idean näkyä ja palaa mediassa. Piirikuvernööri Mäkinen tutustui puolankalaisleijo-nien jokasyksyiseen akti-viteettiin, jossa viedään hie-koitusspeliä ämpärillinen veteraanien, ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten oven-pieliin. Mäkinen tunnusti, että lionien palvelutoiminta on kaikista tärkeintä, koska palvelun tarvetta on koti-seudulla ja koko maassa.

Askolasta ideatuli PuolangalleRaili Vilonen muutti kymmenkunta vuotta sitten Askolasta Puolangalle ja toi tullessaan idean hiekoi-tussepelin jaosta. Hyvä idea

tingittyyn hintaan paikal-lisesta K-marketista, kun lahjoittajaa ei ole vielä löy-tynyt. Hiekoitussepelin lah-joittaa Ylä-Kainuun Jäte-huolto. Sepelimurske on varastoi-tuna Puolangan Ryhdin talon piharakennukseen. Leijonat täyttävät sepelillä muoviäm-pärit, lastaavat ne peräkär-ryihin ja jakavat tavaran tiet-tyihin osoitteisiin. Puolangan seurakunnan diakoniaväki vie sepeliä syrjäkylille. Talkoissa on nähty myös koululaiskulje-tus ja kauppa-auto. Sepe-lin täydennysvarasto on Puolangan Shellin pihassa.

Hiekalla estetäänluunmurtumia– Sepeli tulee tarpeeseen, koska pihat ovat liukkaita, vakuuttivat Reijo Moi-lanen ja Aulis Väyrynen Puolangan Metsätyömies-

kodissa. Entisten metsätyömiesten kodissa on lähes 30 asukasta. Sepelisangon otti ilomie-lin vastaan myös Mielikki Honka kotitalonsa por-tailla. Hiekoituskampanjallaan Lions Club Puolanka haluaa ehkäistä ikäihmisten liu-kastumisia, luunmurtumia ja vaikeita kaatumisvam-moja. Sopivia kohteita on kartoitettu eri tavoin. Leijonat toivovat, että mahdollisimman moni on-nistuu saamaan sepelisangon. Jaossa on satoja ämpäreitä, mutta jos vanha sanko on tallessa, niin siihen voidaan kaataa täydennystä. Tyhjän sangon voi laittaa portaille tai kuistille näky-viin, jotta jakelijat voivat sen täyttää.

MAUNO HYYRYLÄINEN

Aulis Väyrynen on asunut yhdeksän vuotta Puolangan Metsä-työmieskodissa. Sepelisankon toi Aarto Mäkinen.

Mikäli joku hiekoitussepeliä haluava ei ole saanut maksutonta

sepelisankoa, sitä voi pyytää soittamalla numeroon

0405635769 tai 0407301751.!

Raahessa hymyiltiin sateessakinseilla tulleille auton sisälle asti. Opastajia ja avusta-jia oli suorituspaikoilla ja siirtymäreiteillä. Kuulut-tajanakin toimi yksi klubi-lainen. Ruokailu oli järjestetty läheisessä ravintolassa. Siellä asiakkaita kävi yli 400, joten klubilaisten apua tarvittiin ruokailun sujuvu-udessa. Kisailijat olivat kovin mielissään siitä, että saivat

ruokailla oikeassa ravinto-lassa. Kehuja ja kiitoksia oli mukava olla kuulemassa. Edes kesän surkein sää ei pilannut kisailijoiden in-nokkuutta ja kentällä tun-tuvaa liikunnaniloa. LC Raahe/Fantin tal- koolaiset saivat olla mu-kana kokemassa erilaisen urheilutapahtuman.

KIRSTI VESAKOSKI

Merijärvellä pidettiin pönttötalkoot

18

TERVALEIJONA 2/2016

Kun Pateniemen kirkko purettiin, jäi historial-linen Felix-votiivilaiva vaille omaa kirkkoa

Felix-laiva vieraili lokakuussa Pateniemipäivillä 700 kävi-jän ihailtavana ja oli myös

alueen Leijonien tietovisan kes-keisenä kohteena. Felixin historia liittyy vahvasti Pateniemen varviin, olihan se vii-meinen siellä rakennettu suuri purjelaiva vuodelta 1873. Patenie-men leijonat rakennuttivat votiivi-laivan tarkkojen alkuperäisten pii-rustusten mukaan. Pateniemi-päivä osoitti alueen olleen ja olevan edelleen kult- tuuria täynnä: lukuisat innokkaas-ti toimivat yhteisöt esittäytyivät, Pateniemi-seura esitti valokuvia ja partiolaiset sahamuseolta lai- naamiaan alueen historiaan liit-tyviä esineitä, joita yleisö sai tun-nistaa. Näitä täydensi Herukan koulun suunnittelema hieno Pateniemen raitti – historiallinen luontopolku. Pateniemen tulevaisuutta

päivässä edusti suunnitelma en-tisen sahanalueen käytöstä ja rakentamisesta. Aihe olikin yllät-täen yksi suosituimmista esitte-lypisteistä; jonoa riitti koko neli-tuntisen tapahtuman ajan. Samoin kuin 16 muunkin yhteisön esittely- pisteissä. Patelalaisille on oleellista kokea kuuluvansa yhteisöönsä, nähdä sen toimivuus sekä vireys ja kuul-la kaupunginkin kertomana, että alueelliselle yhteistyölle on tule-vaisuudessakin tukea ja tarvetta. Votiivilaiva Felix jää odottamaan kirkon rakentamista Pateniemeen yli 100-vuotisella tyyneydellä.

HANNU ANTTONEN

Anita Sotkasiira Lokitie 690560 Oulup. 0400 549 354sotkasiira.anita@gmail.com

Parhaimmat kiitokset esiintyjille, yhteistyökumppaneille ja talkooväelle sekä yleisölle

onnistuneista Vihannin Härkäjuhlista 2016!

HÄRKÄJUHLAT 2017 LUMIMETSÄSSÄ ELOKUUN TOISENA LAUANTAINA

Nähdään siellä!

Alpuan Ns & LC Vihanti

HÄRKÄJUHLAT ALPUA

Kuvassa tunnelmoivat Härkäjuhlien perustajajäsen Ahti Verkasalo ja Härkäjuhlatoimikunnan pj Raimo Rankinen. Kuva: Risto Parttimaa

* majoitus noin 40 sänkyä/12 huonetta* juhlat / ravintolat noin 260 tuolia* kolme rantasaunaa

Ota yhteys:Meriläntie 1, 91600 Utajärvimerilan.kartano@utanet.fi

050 3820 206www.merilankartano.com

Pateniemen votiivilaiva odottaa uutta kirkkoa

19

LC Haukipudas-Kello julkaisee jälleen perinteisen kalenter-insa. Kalenteria on julkaistu

jo vuodesta 1995. Koska Suomi viettää it-senäisyytemme juhla-vuotta vuonna 2017, on klubi päättänyt julkaista sen kun-niaksi juhlakalenterin. Aiheena on alueemme kirkot. Kalenteriin tulee 13 taiteilija Kari Holman akvarellia ja 4 si-vua historiaa kustakin kalenterin kirkosta. Tämän harvinaisen ka-lenteriaiheen mahdollistaa taitei-lija Kari Holman pitkäaikainen työ aiheen parissa. Hän on maalannut yli 40 ak-varellia Pohjois-Suomen kirkoista ja jouluksi ilmestyy aiheesta kirja. Kalenteria rahoitetaan il-moituksilla ja kalenterien myyn-nillä. Tuotot menevät perinteisesti hyväntekeväisyyteen. Haukiputaan seurakunnan kans-sa meillä on ollut yhteistyötä muun muassa ruokasetelien jakamisen muodossa joulun aikaan. Olemme olleet mukana Haukiputaan it-senäisyyspäivän järjestelyissä ja paikalliselle hautaustoimistolle olemme antaneet kantoapua. Koska kalenteriaihe koskettaa laajempaa aluetta kuin pelkästään

Haukipudasta, uskomme, että ka-lenterista ollaan kiinnostuneita myös muuallakin.

Kalenterista saa lisätietoja Kari Holmalta: kari.holma@pp1.inet.fi0400 513946

Itsenäisyyden juhlavuodelle kalenteri puttaalaisvoimin

Haukiputaan kirkko

Maalaus Haukiputaan kirkosta on luon-nollisestikin mukana juhlakalenterissa.

Kalenterissa esitellään: Haukiputaan vanha kirkkoIin vanha kirkkoKiimingin kirkkoYlikiimingin kirkkoOulun TuomiokirkkoOulujoen kirkkoTurkansaaren kirkkoKempeleen vanha kirkkoHailuodon vanha kirkkoOulunsalon kirkkoMuhoksen kirkkoLimingan kirkkoMalurin kalastajakirkko

TERVALEIJONA 2/2016

TARJOAMME* vuorovaikutteista ja innostavaa yhdessäoloa * palvelualttiin ilmapiirin * tilaisuuden käyttää osaamistasi ja kykyjäsi kylän / kaupunginosan / kotimaan tai maailman apua tarvitsevien auttamiseen

BONUSTA* Saat kokea työsi palkitsevuutta* Palvelutyössä toverillisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen säteilee ympäristöön. Se lisää myös henkistä hyvinvointiamme

Klubimuotoisessa toiminnassa on jokaisella jäsenellä mahdollisuus säädellä osallistumistaan oman työnsä ja perheensä tarpeiden mukaan. Leijonien motto: ensin leipätyö ja perhe, sitten vasta järjestöasiat – We Serve.

Soita, laita viestiä tai lue meistä lisää www.lions.fi ja jätä hakemuksesi. Me otamme sinuun yhteyttä, sillä me tarvitsemme sinua. Juuri sinua.

Aarto Mäkinenpiirikuvernööriaarto.makinen@lions.fi, 045 1255 790

PALVELUKSEEN HAETAAN

LEIJONIALions-klubit ovat

kotipaikkakunnan palvelua ja hyväntekeväisyyttä varten muodostettuja

yhteisöjä. Muodostaessaan klubin sen jäsenet liittyvät järjestöön,johon kuuluu 46 000

klubia ja 1,36 miljoonaa jäsentä 210 maassa. Suomessa on 24 500 leijonaa 930 klubissa.

Se ei ole tarpeeksi.