ilmestys 1

Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiedotuslehti KEVÄT 2013

Illallisella Ylioppilas-kylässä

TYSSILLE UUSI TOIMITUSJOHTAJA

ENERGIAN-KULUTUS KURIIN

IIDA RAUMAN LUONA KYLÄSSÄ

ilmestys

2 ilmestys

Julkaisija: Turun YlioppilaskyläsäätiöInspehtorinkatu 4, 20540 Turku, tel. +358 2 275 0200, www.tys.fi

Toimituskunta: • Mikko Sedig, päätoimittaja, TYS • Pirjo Lipponen-Vaitomaa, TYS • Toni Perez, OS/G Viestintä • Pirkko Soininen, OS/G Viestintä

Taitto: Pekka Eskelinen, OS/G Viestintä

Toimitus: OS/G Viestintä puh. 0207 806 839 www.osgviestinta.fi

Painopaikka: Finepress Oy

Painosmäärä: 6 000 kpl

SisältöPääkirjoitus ..........................................................2

Tiivis kampus tuo lisäarvoa ....................................3

Herätys .................................................................4

TYSille uusi toimitusjohtaja ....................................5

Opiskelijaasuntojen rakentaminen tuplattava ..........6

Energiankulutus kuriin ...........................................7

Teekkari viihtyy asukastoimikunnassa .....................9

Sanan voima ....................................................... 10

Hyvää ruokaa hyvässä seurassa .............................12

A delicious meal in good company ........................14

Oma koti Kuunsillassa ...........................................16

Siisti koti, parempi mieli .........................................18

A clean home is a happier home ...........................18

Studentboende utomlands ....................................19

Miksi vuokrat nousevat ..........................................19

Opintotukisoturi ....................................................19

Selvitys ................................................................20

Teekkari viihtyy asukastoimikunnassa ...................18

PÄÄKIRJOITUS

Kansikuva: Mikael Soininen

10

Kirjailija Iida Rauma asuu Ylioppilaskylässä, mutta vietti loppuvuoden 2012 Koneen säätiön taiteilija-residenssissä Saaren kartanossa. Hiljaisuus inspiroi kirjoittamaan.

Opiskelija-asumisen asiallaOllessani syksyllä 1967 Sata-Hämäläisen osakunnan soihtukulkueessa Ylioppilastaloilta radan takana olevalle Pispalan saviselle pellolle en vielä tiennyt, mitä tuleman piti. Soihtukulkueen määränpään kohdalle valmis-tuivat ensimmäiset Ylioppilaskylän asunnot syksyllä 1969. Minä olin yksi onnellisten joukossa, jotka saivat sieltä asunnon. Melkein heti osallistuin myös asukashallinnon toimintaan kylähallituksessa ja kyläneuvoston pu-heenjohtajana. Tästä luottamusasemasta tie johti vuonna 1972 säätiön hallintopäälliköksi, tehtävänä asukasasioitten hoito. Työura opiskelija-asumisen parissa oli alkanut.

Parin vuoden päästä siirryin Tampereelle, Tampereen opiskelija-asun-tosäätiön toimitusjohtajaksi ja sieltä edelleen SYL:n opiskelija-asunto-neuvottelukunnan (sittemmin SOA Oy:n) asiamieheksi/toimitusjohtajaksi. Siltä ajalta on vieläkin paljon hyviä ystävyyssuhteita tai niin kuin nykyisin sanotaan verkostoitumista. Ollessani poissa Turun Ylioppilaskyläsäätiö jatkoi opiskelija-asuntojen rakennuttamista, mutta myös kongressikes-kus Ikituurin rakentamista. Opiskelija-asumisen rahoitus, mutta erityisesti kongressikeskuksen rakentaminen ja hotelli- ja ravintolabisneksen hoito vaati veronsa, säätiö ajautui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Sain kutsun Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtajaksi 1978. Näin on aikaa vierähtänyt. Opiskelija-asuntoja on syntynyt ja säätiön talous on niin hyvä kuin omakustannusperiaatteella toimivan yhteisön talous voikin olla.

Matkan varrella on ollut ilo työskennellä opiskelijoiden, opiskelijajär-jestöjen, säätiön eri luottamushenkilöiden ja työntekijöiden sekä säätiön intressiryhmien kanssa. Työssä on ollut eteenpäin menemisen meininki ja taloja on syntynyt. Pitkäjänteinen työ yhdessä luottamushenkilöiden kanssa on tuottanut tuloksia.

Siirryn eläkkeelle 1.2.2013. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jot-ka ovat myötävaikuttaneet opiskelija-asumisen kehittämiseen yleisesti ja erityisesti Turussa.

Mikko Sedigtoimitusjohtaja

Asukashallinto onnitteli 20-vuotiasta Turun Ylioppilaskyläsäätiötä 1.12.1986. Lahjaa vastaanottamassa Mikko Sedig.

teksti: johanna pelto-timperi | kuva: mikael soininen KAHVILLA

ilmestys 3

Yliopiston uusi rehtori Kalervo Väänänen on joulun alla kiireinen, eikä ehdi lounaalle. Juttelemme siis iltapäiväkahvin merkeissä yliopiston tulevaisuuden näkymistä.

Tiivis kampus tuo lisäarvoa

Tiimityöskentely ja verkko-opetus on opiskelussa arkipäivää ja se vaatii yliopistolta erilaisia tiloja. Kalervo Väänänen kertoo, että luentoa on opetustapana yritetty haudata jo satoja vuosia, mutta aina se vain säilyy. Hyvä luennoitsija saa aiheesta kiinnostavan ilman rekvisiittaa.

Kalervo Väänänen toteaa, että työ Turun yliopiston rehtori-na on lähtenyt hyvin alkuun.

– Ei nyt sentään leppoi-sasti, koska touhua riittää. Syksy on aina työntäyteinen. Uusi yliopistolaki on teettänyt edelleen töitä esimerkiksi talousarvion tekemisessä. Päivät ovat hävyttömän pitkiä. 12-tuntinen päivä on lyhyimmästä päästä. Onneksi elä-mäntilanne on sellainen, että työpäivät voivat venyä, Väänänen miettii.

Turun yliopistolla on hänen mieles-tään keskeinen rooli maamme moni-alaisten yliopistojen joukossa. Helsinki on tietysti kaksi kertaa suurempi muita, mutta Turku on Oulun ja Itä-Suomen yliopistoihin verrattuna tasavahva seit-semän tiedekuntansa avulla.

– Kaikki tiedekuntamme ovat merkit-tävän kokoisia. Meillä on myös se hyvä asia, että hakijoita on niin paljon, että voimme valita opiskelijamme. Turun yliopisto on voimakkaasti alueellinen, ja koulutammekin valtavan määrän var-sinaissuomalaisia opiskelijoita. Tavoit-teena on myös saada osaajat pysymään alueella valmistumisen jälkeen.

Vetovoimaisuuden lisäämiseen tarvi-taan Väänäsen mielestä yhteistyötä kau-pungin kanssa, jotta ympäristö houkut-telisi opiskelijoita myös muualta Suo-mesta ja kansainvälisestikin. Imagon rakentaminen on yhteinen asia.

– Vetovoiman lisääminen sataa mo-lempien laariin.

Turun yliopistossa on suunnitteilla muutoksia opetustiloihin ja oppimisym-päristöihin. Enää ei ”kirja ja koppi” riitä, vaan tarvitaan uudenlaista opetustek-nologiaa ja pedagogiikan vahvistamista. Interaktiivisuus vaatii esimerkiksi ryh-mätyöskentelytiloja.

Hyvät opiskelija-asunnot ovat osa yliopistokokonaisuutta. Väänänen kai-paa Suomeen tiiviimpiä kampusalueita, joissa yliopistorakennukset ja opiskeli-joiden asunnot olisivat lähellä toisiaan. Turussa asuntoja on yliopiston lähellä, mutta monissa kaupungeissa yliopisto ja asuminen ovat täysin erillään.

– Vanhoilla ja perinteisillä kampuk-silla opiskelu ja asuminen tukevat toi-siaan. Niissä voima keskittyy ja syntyy intensiivinen yhteisö, josta hyötyvät niin opiskelu kuin opiskelijaelämäkin. Turussa on hienoa, että yliopisto on kes-kustan tuntumassa.

Väänänen miettii, että yliopiston ke-hityksessä yksi iso asia on koulutuksen mukautuminen ammattitaidon päivi-tykseen. Jatkossa yhä useampi tekee enemmän kuin yhden työuran, joten 10–20 vuoden välein tarvitaan mahdol-lisuutta uudistaa aikaisempaa koulu-tusta tai hankkia kokonaan uutta.

– Kyseessä ei ole nykyinen täyden-nyskoulutus. On haaste miettiä, miten primääritutkintoa voi työn muuttuessa hyödyntää koulutustasosta toiselle siir-ryttäessä. •

4 ilmestys

Aitiopaikka nousee Ikituurin viereen

koonnut: ismo aaltonen, pirjo lipponen-vaitomaa ja pirkko soininen

Saunavuorot SiSältyvät vuoden

aluSta vuokraan. lue liSää takakanneSta.

Asumisoikeus opintojen jälkeen lyhenee vuoteen▶ Vuoden 2013 alusta opiskelija-asunnossa voi asua enintään vuoden valmistumisen jälkeen. Tällä tavoin parannetaan uusien, aloittavien opiskelijoiden mahdollisuutta saada opiskelija-asunto.

Haliskylä remonttiin▶ Haliskylän peruskorjauksen han-kesuunnittelu on päättynyt ja alueen korjaus alkaa ensi vuoden aikana.

Arkkitehtisuunnittelussa keskitytään huoneistojakomuutoksiin, nykyiset soluasunnot muutetaan pieniksi kaksioiksi ja yksiöiksi. Huoneistojako-muutosten myötä myös talojen LVIS-tekniikka uusitaan lähes täysin.

Vuonna 2013 voimaan astuvien uusien energiamääräysten takia jou-dutaan todennäköisesti parantamaan rakennusten vaippojen lämmöneris-tystä.

Tämän vuoden aikana tehdään kohteen suunnittelu ja valitaan ura-koitsijat. Varsinainen rakentaminen aloitetaan vuonna 2014. Ennakko-suunnitelmien mukaisesti Haliskylässä korjataan 50 huoneistoa per vuosi, joten perusparannus vie kaiken kaikki-aan neljä vuotta. Arvioitu budjetti on14 miljoonaa euroa.

▶ Ikituurin välittömään läheisyyteen nousee uusi opiskelija-asuntokohde Aitiopaikka. Hankkeen arkkitehtuurikilpailu käynnistyy tänä vuonna.

Aitiopaikasta rakennetaan yksiöitä ja pieniä kaksioita käsittävä hybridilämmittei-

nen innovatiivinen opiskelija-asuntokohde. Arkkitehtisuunnittelun lähtökohdiksi asetetaan ekologisuus ja uusiutuvien energiamuotojen tuottamiseen tarvittavien lämmitysmuotojen integroiminen rakennuksen julkisivuun.

Alustavissa kaavailuissa on keskusteltu noin

7 000 asm2:n käsittävästä 200 huoneiston koh-teesta, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa. Varsinaisen rakentamisen aloitusajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2014. Kohteen rakennusaika tulee olemaan noin kaksi vuotta.

turun ylioppilaSkyläSäätiön kiinteiStövakuutuS ei korvaa 1.1.2013 jälkeen aSukkaan Suihkuun

nukahtamiSeSta aiheutuneita vaurioita. aSukkaan kannattaa hankkia aina oma kotivakuutuS ja

tutuStua huolella vakuutuSehtoihin.

HERÄTYS

Ovenavausmaksu nousee▶ Ovenavausmaksu nousee helmikuun alussa. Uusi maksu on 41 euroa per avaus. G4S on avannut TYSsin opiskelija-asukkaille oman palvelunu-meron ovenavaustilauksia varten. Uusi numero on: 010 620 2016. ▶ The maintenance company G4S takes care of opening a locked door outside the office hours. The service number for TYS tenants is from the beginning of February 010 620 2016. ▶ Dejourerande service firman G4S öppnar dörren under andra än kon-torstider. I början av september tar G4S i bruk ett servicenummer för kun-der som bor i TYS studentbostäder. Servicenummer är 010 620 2016.

▶ From 1.1.2013 on the real estate insurance policy of Student Village Foundation of Turku does not cover anything at all if the tenant falls asleep during the shower. TYS recommends that all tenants get the home insurance of their own and study the policy conditions carefully. ▶ Studentbystiftelsens försäkringens självrisk handel ersätter ingenting från början av året 2013 ifall studerande somnar i duschen. TYS rekommenderar att alla hyresgästerna tar egen hemförsäkring och studerar villkoren noggrant.

alualu

ilmestys 5

TYSsin uutena toimitusjohta-jana aloittaa helmikuun alus-sa Kalervo Haverinen.

Joulukuussa Haverinen paiskii vielä hommia liikenne- ja viestintäminis-teriössä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun erityisavustajana. Upe-

alla, mutta työntäyteisellä, näköalapaikalla hänen seurantavastuullaan ovat olleet vies-tintä- ja liikenneministeriön alaiset asiat sekä kaavoitus, metropolipolitiikka ja hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma.

Haverinen on toiminut aikaisemmin muun muassa Suomen Ylioppilaskuntien Liiton pää-sihteerinä, Suomen Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajana, Ammattiliitto PAM:n vies-tintäpäällikkönä ja Kunta-asuntojen toimitus-johtajana.

Uuden toimitusjohtajan omat valtiotieteen opiskelut hieman viivästyivät, sillä opiskelija-asumista käsitellyt gradu valmistui vasta 21 vuoden opintojen jälkeen 1996.

– Aikataulun sotki opiskelijapolitiikka. Läh-din mukaan ensin Helsingin yliopiston ylioppi-laskunnan hallitukseen vuonna 1978 ja sitten Suomen Ylioppilaskuntien Liiton pääsihteerik-

teksti: pirkko soininen | kuva: mikael soininen

TYSsille uusi toimitusjohtaja

– Minulle rakas paikka on Äkäslompolon mökki, jonka ostin kahdeksan opiskelijakaverin kanssa vuosia sitten. Siellä on hyvä ladata akkuja hiihdellen ja lasketellen, kertoo Kalervo Haverinen liikenne- ja viestintäministeriön tiloissa.

asunnonhakija. Vaimo ja 14-vuotias tytär jää-vät nimittäin Herttoniemen kotiin ja Haveri-nen etsii arkiviikkoja varten Turusta yksiötä.

– Yllätyin, kuinka paljon vapailla markki-noilla oli tarjolla asuntoja ja vieläpä ihan koh-tuuhintaan.

Uusi toimitusjohtaja toteaakin, että Turus-sa asuntotilanne on kohtuullisen hyvä. Vaikka asuntojonot syksyllä pitenevät, kaikille löytyy lopulta asunto.

Haverinen itse muistelee lämmöllä kuutta vuotta, jotka hän asui opiskeluaikanaan Do-mus Academicalla toveriyksiössä.

– Meillä oli Domuksella asukkaiden oma bändi ja radio-ohjelma. Järjestimme olympia-laisia ja naamiaisia. Se oli hyvää aikaa.

Haverinen pitää tärkeänä yhteisöllisyyden synnyttämistä asuntokohteissa, vaikkei soluja enää olekaan.

– Asukasdemokratiaa ja yhteisöllisyyden rakentumista tulee tukea kaikin tavoin. Ak-tiivinen asukastoiminta on voimavara, joka hyödyttää sekä asukkaita että TYSsiä organi-saationa. •

si syksyllä 1981 ja ajauduin sitä kautta työelä-mään, naurahtaa leppoisa mies.

Kohtuuhintaisia asuntoja– Eläkkeelle jäävä edeltäjäni Mikko Sedig jät-tää hyvän perinnön. TYSsin talous on vakaalla pohjalla ja Sedigin aikana Turkuun on raken-nettu paljon uutta asuntokantaa ja korjattu vanhaa.

Haverinen aikoo jatkaa nykyisellä linjalla,

mullistavia muutoksia ei ole luvassa.– Tärkeintä on, että pystymme pitämään

vuokratason kohtuullisena ja vastaamaan ky-syntään rakentamalla uutta sekä korjaamal-la vanhaa. Lisäksi on yhdessä oppilaitosten kanssa pohdittava sitä, miten kansainvälisty-misen haasteisiin voidaan vastata.

Haverinen viittaa siihen, että nyt vaihto-opiskelijat saapuvat Turkuun tiettyyn aikaan vuodesta ja välillä asunnot ovat pitkiä aikoja tyhjillään.

Yhteisöllisyys kunniaanTuore toimitusjohtaja on itsekin paraikaa

“Meillä oli Domuksella asukkaiden oma bändi ja radio-ohjelma.”

6 ilmestys

Selvityksessä arvioitiin opiskelija-asuntojen määrällistä tarvetta, so-pimuskäytäntöjä ja tukipolitiikan kehittämistarpeita.

– Opiskelija-asumisen keskeisin pullonkau-la on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Tä-män tilanteen syntymiseen ovat vaikuttaneet vuokra-asuntotuotannon määrän vähenemi-nen, rakentamiskelpoisen tonttimaan puute ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrän kasvu. Opiske-lija-asuntoja tulee rakentaa lisää erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla. Perusparannuslainoitusta olisi myös lisättävä niin, että nykyisiä asuntoja voitaisiin remon-toida tarkoituksenmukaisemmiksi, toteaa TYS-sin toimitusjohtaja Mikko Sedig, joka laati ympäristöministeriön pyynnöstä valtakunnal-lisen selvityksen opiskelija-asumisesta.

Selvitys toteutettiin opiskelija-asuntoyhtei-söille tehdyillä kyselyillä sekä asiantuntija-haastatteluina. Selvityksen rahoittivat ympä-

teksti: pirkko soininen | kuva: dreamstime

Opiskelija-asuntojen rakentaminen tuplattavaValtakunnallisen opiskelija-asumisselvityksen mukaan opiskelija-asuntojen uus-tuotanto olisi lähivuosina kaksinkertaistettava. Valtion tukimuotoja olisi petrattava niin, että rakentaminen olisi mahdollista.

ristöministeriö ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry.

Tukia nostettavaViime vuosina opiskelija-asuntojen määrä on kasvanut varsin hitaasti ja joillain paikkakun-nilla se on jopa vähentynyt, kun soluasuntoja on muutettu yksiöiksi ja perheasunnoiksi.

Hakijamäärät asuntoihin ovat kuitenkin olleet koko ajan korkeita. Keskimäärin vain noin 39 % hakijoista on vuoden aikana saa-

nut opiskelija-asunnon (lähde: SOA). Erityi-sen paha asuntopula on ollut syyslukukauden alussa.

Asuntoa joutuu paikkakunnasta riippuen jonottamaan 1–3 kuukautta, mutta jonot saa-daan yleensä syksyn aikana purettua. Poik-

keuksen muodostaa pääkaupunkiseutu, jossa asuntojen riittämättömyys on ongelma vuoden ympäri.

Opiskelija-asunnot rakennetaan käytännös-sä kokonaan Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskus ARAn tuella. Se tukee opiskelija-asuntojen rakentamista ja perusparantamista korkotuilla ja erityisryhmien investointiavus-tuksilla. Opiskelijat kuuluvat erityisryhmien I tukiluokkaan, joilla asunto-olot ovat heikot ja tulot poikkeuksellisen pienet. Tässä ryh-

mässä investointituen enimmäismäärä on 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustan-nuksista.

– Erityisryhmien investointiavustuksen ko-rottaminen nykyisestä enintään 10 prosentis-ta 20 prosenttiin olisi tärkeä toimenpide. Muu-

“Investointiavustusta tulisi korottaa 20 prosenttiin huomioon ottaen lähtövuokran suuruus..”

tos edellyttäisi lakimuutosta, Sedig toteaa.– Tuet eivät saisi olla selvitykseen vastan-

neiden mielestä normaalia ARA-rakentamista huonommassa asemassa. Myös opiskelijoiden asumisen tuet tulisi sitoa indeksiin ja opis-kelumahdollisuuksia kesäaikaan tulisi lisätä, Sedig sanoo.

Kansainvälistymisen haasteetKansainväliset vaihto-opiskelijaohjelmat edel-lyttävät, että ulkomaisille vaihto-opiskelijoille varataan riittävä määrä asuntoja. Korkeakou-lut ovatkin tehneet opiskelija-asuntoyhteisö-jen kanssa sopimuksia, joissa vaihto-opiskeli-joille on varattu tietty huonekiintiö.

Useimmiten vaihto-opiskelija asuu asun-nossa vain yhden lukukauden. Kansainvälis-ten vaihto-opiskelijoiden osuus asukkaista on ollut keskimäärin 8,5 % ja kansainvälisten tut-kinto-opiskelijoiden osuus keskimäärin 5,8 %.

– Syyslukukaudella asuntopulaa aiheuttaa muun muassa kansainvälisten vaihto-opis-

Toimenpide-ehdotukset:1 Uustuotannon lisääminen erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muille keskeisille korkeakoulupaikkakunnille.2 Perusparannuslainoituksen lisääminen, jotta nykyiset opiskelija-asunnot saataisiin kunnoltaan ja huonejakaumal-taan tarkoituksenmukaisemmiksi.3 Erityisryhmien investointiavustuksen korottaminen nykyi-sestä enintään 10 prosentista 20 prosenttiin.4 Korkotukilainan omavastuukoron puolittaminen.5 Uusi rahoitusmuoto (erityisryhmien investointiavustus + käyttötarkoituksenmuutosavustus + korkotukilaina), jonka turvin voitaisiin muuttaa opiskelija-asunnoiksi muun muassa toimistoja, sosiaali- ja terveysalan laitoksia, oppilaitoksia, teollisuuslaitoksia ja kulttuurihistoriallisia kohteita.6 Opiskelija-asuntoyhteisöt vuokraavat ympärivuotisen (12 kk) asuntokiintiön oppilaitoksille. Oppilaitokset vastaavat vuokrista.7 Ympäristöministeriöön perustetaan määräaikainen työryh-mä, joka käsittelee opiskelija-asumisen tilaa ja kehitystä.8 Paikallisesti perustetaan työryhmiä, joissa olisi mukana opiskelija-asuntoyhteisön lisäksi kaupunki, keskeiset oppilai-tokset ja ylioppilas/opiskelijakunta.

Tiesitkö?

• Vuoden 2011 lopussa keskeisten koulutuspaikka-kuntien opiskelija-asuntoyh-teisöillä oli yhteensä 36 819 asuntoa ja 65 302 asunto-paikkaa.• Opiskelija-asunnoista oli vuonna 2011 yksiöitä 38 %, kaksioita 46 %, kolmioita 14,4 % ja isompia asuntoja 1,6 %.• Vuonna 2011 TYSsin asun-noissa käyttöaste oli 96,5 %.• Opiskelija-asuntojen keski-neliövuokra vuonna 2011 oli 9,98 e/asm2 / kk.

kelijoiden määrien kasvu. Olisi tärkeää, että oppilaitokset pyrkisivät tasapainottamaan ke-vät- ja syyslukukauden vaihto-opiskelijamää-riä, Sedig sanoo.

Vähemmistövaltuutetun mukaan opiskelija-asuntoyhteisö voi myös periä kiintiöasunnon valinneelta opiskelijalta korkeampaa vuokraa, koska hänelle on varmuudella taattu asunto ja tällöin hän saa parempaa palvelua kuin muut asunnonhakijat tavallisessa hakumenettelys-sä.

– Olisi hyvä, jos opiskelija-asuntoyhteisöt voisivat vuokrata ympärivuotisen asuntokiin-tiön oppilaitoksille ja oppilaitokset vastaisi-vat vuokrista. Toinen vaihtoehto olisi se, että vuokrissa huomioitaisiin vaihto-opiskelijakiin-tiöiden aiheuttama vuotuinen tyhjäkäyttö, Sedig toteaa.

Muutenkin asunnot ovat syksyllä täynnä ja keväisin monilla paikkakunnilla on asuntoja tyhjillään.

– Tämä johtuu siitä, että syksyllä ilman

opiskelija-asuntoa jääneet hakijat ovat rat-kaisseet asumisongelmansa jollain tapaa. Useimmat yksityiset vuokranantajat edellyt-tävät vuoden mittaisia määräaikaisia sopi-muksia, joten opiskelija ei voi ottaa vastaan opiskelija-asuntoa keväällä, vaikka sellainen vapautuisikin, Sedig kertoo.

Uustuotanto kaksinkertaistettavaSelvityksessä todetaan, että opiskelija-asunto-jen uustuotantoa tulisi lisätä niin, että vuosi-na 2013–2017 aloitettaisiin noin 1 000 asun-non eli noin 1 700 asuntopaikan rakentaminen vuosittain. Tuotantotarpeesta noin puolet tuli-si suunnata metropolialueelle (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja puolet jakaantuisi Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Tampereelle ja Tur-kuun. Muille paikkakunnille rakennettaisiin yksittäiskohteita.

– Tämä merkitsisi tuotantomäärien kak-sinkertaistamista viime vuosiin verrattuna, Sedig toteaa. •

ilmestys 7

8 ilmestys

Kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen ker-too, että energiankulutusta yrite-tään ottaa haltuun monin tavoin.

– Yo-kylässä alkoi viime syksy-nä energiaselvitystyö, jossa tutkitaan, missä kaikkialla kulutusta voidaan vähentää. Otam-me jo nyt esimerkiksi huomioon sen, miten energiatehokkuutta voidaan lisätä tulevissa peruskorjauksissa ja laitehankinnoissa. Koh-teissa tehtiin peruskorjaus 15 vuotta sitten, eikä silloin saatu kulutuslukuja laskemaan. Taloissa on laaja ulkovaippa ja se luultavasti kuluttaa energiaa, miettii Aaltonen.

Yo-kylän talot kuluttavat kaksi kertaa enemmän energiaa verrattuna esimerkiksi Nummenrannan taloihin. Aaltonen ei usko, että asuintavoissa olisi paljoakaan eroja. Jo-honkin energiaa siis katoaa.

– Yksi syy hävikkiin voivat olla Yo-kylän laajat maanalaiset putkistokäytävät.

Säädöistä säästöäNummenrannassa on huomattu, että kesällä talojen aurinkoisella puolella olevat huoneis-tot lämpiävät, talokohtaisista lämmityssää-döistä huolimatta, reilusti muita enemmän. Kylmällä säällä tätä ongelmaa ei ole.

– Nyt asennamme joka viidenteen asuntoon langattomat anturit lämmön mittaukseen. Data menee talon jakokeskukseen ja sieltä suoraan valvomoon, jolloin tilannetta voidaan seurata reaaliajassa. Näin voimme säätää lämmitystä ja ennakoida muutoksia. Odotam-

teksti: johanna pelto-timperi | kuva: dreamstime

Energiankulutus kuriinEnergiansäästö on yksi alkaneen vuoden asumisen teemoista. Yo-kylässä on meneillään energiaselvitystyö ja osaan Nummenrannan asunnoista asennetaan lämmönkulutusta seuraavia mittareita.

me tästä säästöä, vaikka meillä on lämmitys-säädöt jo nyt hyvin kohdallaan.

Aaltonen kertoo, että TYSsillä mietitään huonekohtaisia vesi- ja sähkömittareita uu-dis- ja perusparannuskohteisiin. Hän uskoo, että niillä voidaan motivoida asukkaita sääs-tämään energiaa.

– Jos energiankulutus näin laskee, pitää siitä myös palkita vuokrassa. Tämä on mietin-nässä.

Ledit ja aurinkoenergiaSäästöä etsitään lisäksi valaistuksen uusi-misesta. Esimerkiksi Yo-kylän länsipuolen ja TYSsin asukastoimiston ulkovalaistus muute-taan led-tekniikalla toimivaksi.

– Ledit säästävät sähköä ja lamput ovat pitkäikäisiä. Alkuinvestointi on iso, mutta pel-kästään sillä, että lamppuja pitää vaihtaa har-vemmin, saadaan kustannussäästöjä.

Aaltonen kertoo, että myös Aitiopaikan ark-kitehtikilpailussa on otettu huomioon uusien energioiden käyttöönotto. Suunnitelmassa ja rakenteissa tulee olla mukana LVI-ajattelu siitä, miten esimerkiksi aurinkoenergian tal-teenotto on mahdollista.

– Meillä on menneillään neuvottelut laite-toimittajan kanssa aurinkokeräinten asenta-misesta Yo-kylän viidenteen tai kuudenteen kortteliin. Tämä projekti on nyt ollut pysäh-dyksissä, mutta toivotaan, että se saadaan taas aktiiviseksi, miettii Aaltonen.

Energiansäästö ei ole pieni asia TYSsin asu-miskustannusten kokonaisuudessa. TYSsillä kuluu esimerkiksi lämmitykseen 2,9 miljoo-naa euroa, sähköön 1,5 miljoonaa euroa ja ve-teen 1,3 miljoonaa euroa.

Aaltosen mukaan opiskelijat ovat melko tyy-pillisiä asukkaita energiankulutuksella mitat-tuna, mutta eivät kuitenkaan sieltä nuukim-masta päästä. Lämmintä vettä kuluu esimer-kiksi paljon, koska suihkussa ollaan pitkään.

– Sähkön kulutuksessa on havaittu parin vuoden aikana selvää laskua. Se johtuu ehkä siitä, että uudet tietokoneet vievät entisiä vä-hemmän energiaa. •

“TYSsillä mietitään huonekohtaisia vesi- ja sähkö-mittareita uudis- ja perusparannuskohteisiin.”

1. KUKA OLET?Olen Essi Laajala, bioinformaatioteknolo-gian diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta ja väitöskirjan tekijä Turun biotekniikan keskuksessa. Muutimme Pilvilinnaan aviomieheni kanssa vuoden 2010 kesä-kuussa, kun saimme kesätyötä täältä. Olemme molemmat kotoisin Turun seu-dulta, ja meillä oli koko opiskeluajan toi-nen jalka täällä.

2. MITEN ASUT?Meillä on Pilvilinnan perhekaksio, jossa on parasta avoin pohjaratkaisu ja valoi-suus. Ikkunat ovat valtavat, ja niitä on kolmeen suuntaan. Huoneistossa ei ole yhtään hukkaneliötä. Ero Otaniemen pe-ruskerrostaloasuntoon oli iso. Pilvilinna on pienen pienessä luhtitalossa, jossa on vain neljä asuntoa.

3. MITEN LÄHDIT ASUKAS-TOIMIKUNTAAN?Tuttuni kertoi, että täällä on hyvä yhtei-söllinen meininki, asukkailla on esimer-kiksi ollut kasvimaapalsta ja on tehty kai-kenlaista mukavaa yhdessä. Se kuulosti kivalta ja ajattelin, että pääsisin mukaan, kun lähtisin toimikuntaan. Kokousten ajankohdat eivät aluksi sopineet, joten aloitin vasta viime toukokuussa. En tien-nyt yhtään, mikä toimikunta on ja mitä se tekee, mutta en yllättynyt, kun näin siellä pihalla tutuiksi tulleita kasvoja.

4. MITÄ OLETTE SAANEET AIKAAN YHDESSÄ?Meitä on ehkä seitsemän aktiivista ja motivoitunutta ihmistä, pääasiassa tyttö-jä mutta pari poikaakin. Tapaamme noin kerran kuussa tarpeen mukaan. Tähän mennessä olemme järjestäneet Tutustu naapuriisi -illan, osallistuneet Ravintola-päivään ja pitäneet pikkujoulut. Tutustu-misiltaan Kuunsillan kerhohuoneelle tuli 40 henkeä. Kun vain tiedottaa kunnolla, kyllä ihmiset tulevat. Lähetimme säh-köpostit, laitoimme postiluukusta lapun

teksti: maija rauha | kuva: mikael soininen

Teekkari viihtyy asukas-toimikunnassa

Jatko-opiskelija Essi Laajala lähti Pilvilinna-Kuunsillan asukastoimikuntaan, koska halusi mukaan yhteisölliseen meininkiin. Nyt hän järjestää sitä muillekin.

joka asuntoon ja kiinnitimme ilmoitus-tauluille mainoksia. Hankimme vähän ruokaa, järjestimme suunnistuskisan ja tilasimme saunat lämpimiksi. Ei se vaa-tinut kauheasti.

5. MIKÄ ON OLLUT TOIMINTANNE KOHOKOHTA?Ravintolapäivänä 17. marraskuuta meil-lä oli Cafe Kuunsilta, jossa oli tarjolla muffineja ja kakkuja, sämpylöitä ja voi-leipiä, thaimaalaista ruokaa ja grilliruo-kaa. Kahvilassa oli koko ajan asiakkaita, vaikkei isoa ryntäystä.

6. MILLAISIIN ASIOIHIN ASUKAS-TOIMIKUNTA VOI VAIKUTTAA?Päätämme, mihin yhteiseen toimintaan varatut rahat käytetään. Hankimme Pil-vilinnan kerhotilaan kuntosalilaitteen ja uudet sohvat, jotka kokosimme pikkujou-luissa. Näin saatiin kerhotilasta kivem-man näköinen. Olemme myös yhteydessä TYSsiin asukkaiden viihtyvyyteen liitty-vissä asioissa. Meiltä pyydettiin lausun-toa talousarvioon. En oikeastaan edes tiedä, mihin kaikkeen voimme vaikuttaa.

7. MITÄ ASUKASTOIMINTA ANTAA?Toiminnassa tutustuu helposti naapurei-hin ja pääsee mukaan kivoihin tapahtu-miin. Mukaan kannattaa lähteä, vaikkei tykkäisi istua kokouksissa, itsekin vältte-len byrokratiaa. Varsinkin ensimmäisellä kerralla sain paljon lisää tietoa kaikesta. En tiennyt esimerkiksi kierrätyshuonees-ta aiemmin. Moni on minulle kateellinen kivoista naapureista, mutta en tuntisi heitä ilman asukastoimikuntaa.

8. MITÄ HYÖTYÄ ASUKKAILLE ON ASUKASTOIMIKUNNASTA?Katsomme yhteisten tilojen perään ja pidämme niistä huolta. Järjestämme kai-kille hyödyllistä ja kivaa yhteisillä rahoil-la. Jollekin voi esimerkiksi hankkimam-me kuntolaite olla hyvinkin tärkeä. •

ilmestys 9

Iida Rauma vaikuttaa hennolta, mutta kädenpuristus on vahva. Okei, enää ei ihmetytä, että hän on tehnyt kolme vuot-ta talonmiehen töitä Lauttasaaressa.

– Kolasimme puolisoni kanssa lumet käsin isolta pihalta. Niihin vuosiin osuivat juuri ne talvet, kun lunta tuli valtavasti.

Lumen saartamassa yksiössä Iida kirjoitti esikoisteostaan Katoamisten kirja, joka ilmes-tyi vuoden 2011 toukokuussa. Se oli yksi kirja-vuoden kiitellyimmistä esikoisista.

Vaiettu väkivaltaIida keittää vihreää teetä ja tarjoaa vieraille Carneval-keksejä. Keittiön ikkunasta kurkki-vat jalavat ja oikealla kohoaa keltainen kar-tano. Nyt ei ollakaan Iidan kotona Ylioppilas-kylässä, vaan Koneen Säätiön residenssissä

Sanan voima

teksti: pirkko soininen | kuvat: mikael soininen

Kirjailija Iida Rauma pohtii väkivaltaa ja ihailee tähtikirkasta taivasta.

10 ilmestys

Saaren kartanossa, jossa Iida vietti marras–joulukuun kirjoittaen. Mukana oli valosuun-nittelija-puoliso Saija Nojonen.

– Näkisittepä tähtitaivaan, se on uskomat-toman kaunis. Iltaisin täällä ei voi tehdä yh-tään mitään. Jos lähtee lenkille, pitää laittaa otsalamppu.

Samaan aikaan residenssissä asuu yhdek-sän eri alojen taiteilijaa. Kukin työskentelee päivät intensiivisesti, mutta iltaisin saatetaan kokoontua yhteen saunomaan, tekemään ruo-kaa ja rupattelemaan.

Tällä hetkellä Iidalla on työn alla kaksi ro-maania. Kummatkin käsittelevät väkivaltaa, mutta toinen sijoittuu 1940-luvulle ja toinen nykyaikaan. Jo Katoamisten kirjassa Iida poh-ti sitä, mitä kouluväkivallan kohteeksi joutu-minen tekee ihmiselle.

– Ehkä on niin, että kirjailija toistaa samoja teemoja teoksesta toiseen. Tuntuu hyvältä kir-joittaa kahta romaania rinnakkain. Jos kirjoit-taminen ei suju, voin tutkia 1940-lukua.

Poliittista historiaaIida opiskeli Turun yliopistossa poliittista his-toriaa ja valmistui viime keväänä. Gradu jäi pitkäksi aikaa roikkumaan, koska välissä piti kirjoittaa romaani. Katoamisten kirjaa hän

ilmestys 11

Iidalla on työn alla peräti kaksi romaania. Kumman-kin teemat liittyvät väkivaltaan, jota Iida kuvasi jo esikoisteoksessaan Katoamisten kirja.

kirjoitti intensiivisesti kolme vuotta.– Olen aina ollut sinnikäs kirjoittaja, mutta

käänteentekevää oli lukion äidinkielenopetta-jan kannustus. Myös yliopiston luovan kirjoit-tamisen opinnot Riku Korhosen johdolla osoit-tautuivat todella hyödyllisiksi.

– Lähdin opiskelemaan poliittista histo-riaa silkkaa lapsellisuuttani ja sattumalta. Silloinen tyttöystäväni pyrki samaan oppi-aineeseen. Harkitsin myös kemiaa ja olisin varmasti ollut yhtä tyytyväinen myös kemian opintoihin.

Iida kirjoitti jo lukioaikana romaaneja, jot-ka olivat hänen omien sanojensa mukaan ihan hirveitä.

– Onneksi niitä ei kukaan julkaissut, nyt hävettäisi.

Iida on kirjoilla Turun yliopiston kulttuuri-tuotannon ja maisematutkimuksen koulutus-ohjelmassa, mutta opinnot eivät ole edenneet, koska romaanien kirjoittaminen on vienyt kai-ken ajan.

Iidalla on kirjoittamisessa selkeät rutiinit. Hän istuu työpöydän ääreen yhdeksältä aa-mulla ja kirjoittaa iltapäivään asti. Illalla hän saattaa kirjoittaa vielä toisen rupeaman. Toi-sina päivinä kirjoittaminen sujuu, toisina ei synny mitään.

– Se on turhauttavaa. Mutta en aio jäädä yhden kirjan kirjailijaksi, kirjoittaminen on minulle pakko.

Monta tapaa kadota– Katoamisten kirjassa halusin leikkiä ajatuk-sella, voisiko ihminen jättää kaiken taakseen ja aloittaa alusta. Moni haaveilee tekevänsä niin, mutta harva tekee, ainakaan niin totaalisesti kuin tässä kirjassa.

Kirjassa on monta katoajaa. Päähenkilön isä on kadonnut jälkiä jättämättä, Kosovon pakolainen Zorga on jättänyt kotimaansa ja vanhainkodissa, jossa päähenkilö työskentelee, vanhukset katoavat yhteiskunnasta. Iida itse-kin työskenteli viisi vuotta Luolavuoren van-hainkodissa avustajana.

– Minulle tuli usein vanhainkodissa sellai-nen olo, että poliittisen historian opiskelu ei ole puoliksikaan niin merkittävää työtä kuin se mitä vanhainkodissa teimme. Oli järkyttävää nähdä, miten yksin vanhukset olivat ja miten kovan paineen alla henkilökunta työskenteli.

Katoamisten kirjassa on riipaisevia kuvauk-sia vanhainkodin arjesta. Niistä huomaa, että Iida tuntee laitosarjen.

– Vanhainkodissa on helppo riistää ihmisel-tä hänen ihmisyytensä, sillä meillä kaikilla on perustarve tulla huomatuksi. Kirjassakin olen kuvannut sitä, miten vanhukset kadottavat muistin menettämisen myötä itsensä ja toi-saalta he ovat kadonneet yhteiskunnasta. Kun ihminen suljetaan laitokseen, hänestä tulee po-tilas, usein unohdettu sellainen.

Nerokkaasti Iida jätti Katoamisten kirjan päähenkilön vaille nimeä. Kun nimi edustaa meille yleensä omaa itseä ja minuutta, kertoo nimettömyys siitä, että päähenkilöltä on viety minuus. Hän on kadonnut muilta ja jopa itsel-tään.

Koti Ylioppilaskylästä Reilu vuosi sitten Iidan silloisen kodin, Lautta-saaren yksiön, lämpöpatteri räjähti. Kun Iida tuli kotiin, lattia lainehti. Edessä oli evakko-matka, joka suuntautui lyhyen harkinnan jäl-keen vanhaan kotikaupunkiin Turkuun.

Muutto Turkuun ja Ylioppilaskylään oli eräänlainen uusi alku. Iida ja Saija asuvat itä-puolen kaksiossa. Sadan metrin päässä asus-taa myös Iidan pikkusisko.

– Meillä on ensimmäisen kerran kaksi huo-netta, mikä on mahtavaa. Toinen huoneista on työhuoneena ja toinen olo/makuuhuoneena. On rentouttavaa, kun työhuoneen oven voi sulkea perässään ja jättää tavarat sinne lojumaan.

– Olen Littoisista kotoisin ja olen asunut aiemmin ihan Turun keskustassa. Silloin ajat-telin, että Ylioppilaskylä on kaukana keskus-tasta, mutta sinnehän polkee fillarilla reilussa kymmenessä minuutissa.•

12 ilmestys

André on innokas kokki. Tästä alkoi lohenvalmistus. Ohje seuraavalla sivulla.

ilmestys 13

Seitsemältä perjantai-iltana Ylioppi-laskylä 10 A:n yhteiskeittiöstä kan-tautuu käytävään herkullinen tuok-su.

Oven takana André Valenca tekee merilohi-fileisiin viiltoja ja ripottelee päälle paljon suo-laa, valkosipulisuolaa ja sitruunamehua. Sen jälkeen fileet sujahtavat uuniin.

Kuinka kauan pidät tuota uunissa?– En ole koskaan katsonut, senhän näkee,

kun lohi on kypsää, André nauraa. Hän tekee ruokaa näppituntumalla.

– Ruuanlaitossa tarvitaan ennen kaikkea luovuutta. Isälläni on ravintola kotona Brasili-assa, Pernambucon kaupungissa. Häneltä olen oppinut paljon niksejä.

Kokkaava laivainsinööriAndré opiskelee laivainsinööriksi. Hän tuli Suomeen vuosi sitten maaliskuussa ja takai-sin kotimaahan on määrä palata ensi kuussa. Viime kesän hän oli töissä Elomaticilla, joka tekee laivasuunnittelua.

Illallisen alkuvalmisteluissa Andrélla on apuna maanmies Bruno Vinicius Maneolli Rodriquez. Bruno on kemian opiskelija ja vii-pyy Suomessa puoli vuotta.

Andre pilkkoo sipulit ja kuulottaa ne riisien kanssa kattilassa.

– Ei minulla ole mitään erityistä bravuuria, tykkään tehdä erilaisia ruokia. Viime aikoina olen satsannut salaatteihin, mutta nyt herku-tellaan. Brasiliassa syömme paljon lihaa, mut-ta tänään halusin valmistaa lohta.

Yhteiskeittiö on putipuhdas ja ihmettelem-me, onko täällä aina näin siistiä.

– No, siivosin, ennen kuin tulitte, mutta kyl-lä ihmiset pitävät keittiön yleensä suht siisti-nä.

Revontulet houkuttelivat SuomeenPuoli kahdeksan aikaan ovi käy ja sisään pel-mahtavat espanjalainen vaihtari Pilar Cam-pano ja hänen ystävänsä Antonio Delgado, joka on tullut muutamaksi päiväksi käymään

teksti: pirkko soininen | kuvat: mikael soininen

Brasilialainen André Valanca kokkaa ystävilleen ruokaa joka perjantai. Ilmestys pääsi seuraamaan ruuanvalmistusta ja maistelemaan herkkuja.

Turussa Pilarin luona. Perässä tarjotinta kan-taa eteläkorealainen vaihtari Hyesu Lee. Hye-su on tehnyt tuliaisiksi perinteisiä eteläkorea-laisia kimbap-kääryleitä.

Yhteistyö sujuu kuin rasvattu. Pilar ja Hyesu kattavat pöytää. Yhteiskeittiön astiavalikoima osoittautuu yllättävän niukaksi, neljä lautasta löytyy helposti, mutta lisälautasia lähdetään hakemaan toisesta yhteiskeittiöstä.

Taustalla soivat Beatlesin hitit. Diskopalloa

ei saada toimimaan, vaikka yritys on kova. Hyesu sekoittelee riisiä:– Tulin Suomeen revontulien takia. Olen

lähdössä Lappiin ja toivon, että näen ne mat-kalla.

– Minä näin upeat revontulet, kun matkus-tin laivalla Itämeren yli Tukholmaan, se oli uskomaton elämys, André kertoo.

Lentopalloa ja karnevaalejaRuoka on valmista kahdeksan jälkeen ja po-rukka kokoontuu pöydän ääreen herkuttele-maan. Lohen ja riisin lisäksi tarjolla on vihan-neksia. Ruokajuomana perinteinen Pepsi.

Lohi kerää ansaittua kiitosta. Mausteita on juuri sopivasti. Toteamme yhteen ääneen, että sekä Brasiliassa, Espanjassa, Etelä-Koreassa että Suomessa syödään paljon kalaa.

Sitten puhutaan karnevaaleista, Pilar ja Antonio ovat tavanneet toisensa karnevaaleis-sa, kun kumpikin oli pukeutunut liikennemer-kiksi.

Myös lentopallosta jutellaan, André pelaa lentopalloa Suomessa.

Yhdeksän aikaan porukka on ravittu ja ilta jatkuu joko kaupungilla tai yhdessä leffoja katsellen. •

Hyvää ruokaa hyvässä seurassa

André on innokas kokki. Tästä alkoi lohenvalmistus. Ohje seuraavalla sivulla.

“Viime aikoina olen satsannut salaatteihin.”

14 ilmestys

teksti: pirkko soininen | kuvat: mikael soininen

Andrén lohi2 kg lohtaemmental-juustoasitruunatäysmehuasuolaavalkosipulirouhettaoreganoa

Tee lohifileisiin viillot.Ripota päälle suolaa, valkosipulirouhetta ja sitruuna-mehua.Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.Ripottele päälle raastettua juustoa ja oreganoa.Kypsennä vielä noin 5-10 minuuttia.

André’s salmon2 kg of salmon filletsEmmental cheeselemon juicesaltgarlic powderoregano

Make incisions in the salmon fillets.Season the fish with salt, garlic powder and lemon juice.Cook the fillets in a pre-heated oven at 200 °C for about 20 minutes.Sprinkle grated cheese and oregano on top of the fish.Pop the dish back in the oven for another 5 to 10 minutes.

– Tykkään asua Ylioppilaskylässä. Täällä on helppo ystävystyä ihmisten kanssa ja kylä on lähellä yliopistoa ja keskustaa, to-teaa André Valanca. Tällä kertaa herkkuja pääsevät maistelemaan Pilar Campano (vas.) ja Hyesu Lee.

‘I like living in the Student Village. It’s easy to get to know people, and the village is close to the university and the city centre,’ says André Valanca. Pilar Campano (on the left) and Hyesu Lee were invited to enjoy the meal.

ilmestys 15

Seven o’clock on a Friday night, delicio-us smells waft into the corridor from the shared kitchen at Ylioppilaskylä 10 A.

Behind the door, André Valenca is making incisions in salmon fillets and sprinkling on a generous amount of salt, garlic salt and lemon juice. Then he slips the fillets into the oven.

How long should they stay in the oven?‘I never check the time. You can see when

the salmon is cooked,’ Andre laughs. When it comes to cooking, he tends to go with his gut feeling.

‘Cooking is all about creativity. My father owns a restaurant in Pernambuco, Brazil, which is where I come from. He’s taught me a lot of tricks.’

A cooking ship design engineerAndré is studying to become a mechanical en-gineer specialist in marine engineering. He ar-rived in Finland last March and is scheduled to return to his homeland next may. Last summer he worked at Elomatic, an engineering firm that also implements projects in ship design.

His fellow countryman Bruno Vinicius Man-zolli Rodriquez is there to help André prepare the meal. Bruno is studying chemistry and is planning to stay in Finland for six months.

André dices the onions and fries them in the pan with some rice.

‘I don’t have a particular specialty. I like to

A delicious meal in good companyBrazilian André Valenca cooks for his friends every Friday. Ilmestys had the opportunity to watch him prepare a meal and was even invited to join the students for a delicious dinner.

make different kinds of foods. Recently I have been focusing a lot on salads, but today we will have something especially tasty. In Brazil, we tend to eat a lot of meat, but today I wanted to make salmon.’

The shared kitchen is sparkling clean, ma-king us wonder whether things are generally as well organised.

‘Well, I did clean it before you got here, but people usually keep it quite tidy.’

On the lookout for northern lightsAbout half past seven, the door opens and in come the Spanish exchange student Pilar Campano and her friend Antonio Delgado, who is visiting Pilar in Turku for a few days.

Behind them is South Korean Hyesu Lee, car-rying a tray of food with her. Hyesu has prepa-red traditional South Korean kimbap rolls for the evening.

The students’ cooperation is seamless. Pilar and Hyesu set the table. There are surprising-ly few dishes in the shared kitchen. Four plates are easy to find, but a visit to another shared kitchen nearby is required to get the needed extra plates.

Beatles songs are playing in the background. Efforts to operate the disco ball are not suc-

cessful. Hyesu stirs the rice.‘I came to Finland for the northern lights. I

am about to take a trip to Lapland, so I am hoping to catch them then.’

‘I saw incredible northern lights when I took a boat across the Baltic Sea to Stockholm. It was an amazing experience,’ André explains.

Volleyball and carnivalsDinner is ready a little after eight, and the group of students gather around the table to enjoy the meal. In addition to salmon and rice, vegetables are also served. Pepsi is the usual drink.

The guests praise the salmon, and deserved-

ly so. The seasoning is just right. We all agree that fish is a popular meal choice in Brazil, Spain, and South Korea as well as in Finland.

The next topic of discussion is carnivals, which is how Pilar and Antonio first met. Both were dressed as traffic signs.

Volleyball is also discussed. André is playing in Finland.

By nine o’clock, everybody has been fed, and the group will continue their evening out on the town or watching a movie together and re-laxing. •

“In Brazil, we tend to eat a lot of meat.”

16 ilmestys 16 ilmestys

18-vuotias Johanna ja 19-vuotias Mohammed alkoi-vat kesällä miettiä yhteen muuttamista. Johanna opiskelee Turun ammatti-instituutissa kokiksi ja Mohammed koneistajaksi. Hakupaperit lähetettiin

TYSsille, koska vapailta markkinoilta ei ollut toiveita saada budjettiin sopivaa asuntoa.

– Anita Nurmi TYSsillä ymmärsi hienosti, millaista asun-toa haemme. Käymme molemmat töissä ja minulla on koi-ra. Kuunsilta on juuri sopivan matkan päässä niin koulusta kuin työpaikastakin ja tästä pääsee hyvin ulkoiluttamaan koiraa, Johanna kertoo.

Ensimmäistä asuntoa nuoret kävivät katsomassa Haritus-

sa, mutta se ei tuntunut omalta. Kuunsilta taas oli täysiosu-ma.

– Aloin jo kesällä valmistautua muuttoon ja kävin monta kertaa Ikeassa. Oma huoneeni kotona oli lopulta ihan täynnä tavaraa.

Johanna ja Mohammed muuttivat Ritzinkujalle Räntämä-keen lokakuussa. 45 neliön kaksioon kannettiin muun muas-sa Johannan siskon antama ruokapöytä ja äidin lahjoittama pyykinpesukone. Kaksi sohvaa saatiin Mohammedin kotoa. Muuta tavaraa on hankittu tarpeen mukaan.

– Olisin halunnut, että meillä on kaikki musta-valkoista. Se on selkeää sisustuksessa. Makuuhuone saa olla kokonaan valkoinen, Johanna kertoo.

Olohuoneeseen saatiin lisäväriksi kuitenkin punainen, kun Mohammed ihastui Nättinummen kirpputorilla puna-sävyiseen savannin eläimiä kuvaavaan tauluun. Verhot on ostettu kaupasta ja mattojen hankinta on meneillään.

– Vaikka minusta tulee kokki, en kuitenkaan ole mikään talousihme, Johanna nauraa kysymykselle, onko verhot om-meltu itse.

Johanna on tyytyväinen asunnon ratkaisuihin. Seinässä oleva kiinnityslista tosin voisi olla valkoinen. Ja lattiassa olevia jälkiä Johanna ei ole saanut puunaamallakaan pois.

– Emme ole vielä käyneet kerhohuoneessa, pesutuvassa ja saunassa, koska meillä on pyykinpesukone ja saunassakin käymme kotona. •

Oma koti KuunsillassaJohanna Aaltonen on onnellinen, kun sai lokakuussa muuttaa ensimmäiseen omaan kotiin TYSsin Kuunsiltaan. Samalla lyötiin hynttyyt yhteen poika-ystävä Mohammed Moussaidin kanssa.

teksti: johanna pelto-timperi | kuvat: mikael soininen

Johanna Aaltonen ja Mohammed Moussaid muuttivat lokakuussa Kuunsillan tilavaan kaksioon. Johanna on kiitollinen, että TYSsin kautta sai edullisen asunnon, joka hyvällä paikalla. – Tämä sopii juuri meille.

“Kuunsilta on juuri sopivan matkan päässä niin koulusta

kuin työpaikastakin.”

ilmestys 17

Johanna opiskelee kokiksi ja laittaa myös kotona ruokaa. Asunnon keittiö on hänestä toimiva ja riittävän kokoinen.

Moona-koiran kuva on näkyvästi esillä. Hyllyillä on myös muita valokuvia kehystettynä. Koiran takia on hyvä, että tilaa on enemmän kuin yksiön verran.

Olohuoneessa on Mohammedin hankkima kotiteatteri-laitteisto. – Olin hetken poissa ja tämmöiset olivat ilmestyneet sillä aikaa, naurahtaa Johanna.

18 ilmestys 18 ilmesilmesilmesilmesilmesilmestystystystys

1 MAKE CLEANING EASIER. There will be less to clean if you place a doormat at the entrance and leave shoes in the front hall. Make sure each item has its own place. Take all old magazines, newspapers and advertisements to the paper collection bin, bottles to the store and glass jars to a glass collection point.

2 GET GOOD TOOLS. You will need a vacuum cleaner and a tool with a long handle to which you can at tach a squeegee, mop or parquet cleaning cloth. Your toilet should be stocked with a toilet brush and your kitchen with a dish brush. It is a good idea to have numerous microfibre cloths in different colours to use for different cleaning activities. You may need sponge scourers for cleaning your stove and oven.

3 YOU WILL NEED THESE SUBSTANCES. You can get a good start on your cleaning with just dishwashing liquid. Besides dishes, you can use it to wash your windows, stove and refrigerator. Dilute the dishwashing liquid in water. You will also need toilet cleaner. You can remove lime stains in the bathroom with an acidic cleaning agent that has a pH value less than 6. However, do not use this cleaning agent elsewhere.

4 DO THIS ONCE EACH DAY. Air out your home each morning, and leave your bed undone while doing so. After this, make your bed. Tidy up your kitchen. Throw all trash in the bin and wipe tables and surfaces. Remove visible spots before they dry. Return used items to their original places.

5 DO THIS ONCE EACH WEEK. Vacuum floors, carpets, rugs and all furniture that is covered with fabric. Wipe stains off floors with a damp microfibre mop. Use a microfibre cloth to remove dust and fingerprints from surfaces. Wash your toilet and bathroom. Empty trash bins.

THIS IS HOW IT’S DONE!

Videos on cleaning: www.youtube.com/martattv

1 HELPOTA SIIVOUSTA. Siivottavaa kertyy vähemmän, kun laitat ulko-oven eteen kynnysmaton ja jätät kengät eteiseen. Mieti tavaroille omat paikat. Vie vanhat lehdet ja mainokset paperin-keräykseen, pullot kauppaan ja lasipurkit lasinkeräykseen.

2 HANKI HYVÄT VÄLINEET. Lattian puhdistusta varten tarvitset pölynimurin ja varrellisen välineen, johon voi kiinnittää lastan, lanka- tai mikrokuitumopin tai parkettipyyhkeen. Wc-harjalle on käyttöä vessassa ja tiskiharjalle keittiössä. Mikrokuituliinoja kannattaa hankkia useita eri värisiä, jotta niitä voi käyttää eri siivouskohteissa. Uunin ja lieden puhdis-tuksessa voit tarvita hankaussientä.

3 NÄITÄ AINEITA TARVITSET. Pääset pitkälle käsiastianpesuaineella. Sillä voi tiskien lisäksi puhdistaa ikkunat, uunin, hellan ja jääkaapin. Laimenna pesuaine veteen. Lisäksi tarvitset wc:n puhdistusainetta. Kylpyhuoneessa voi olla tarpeen myös hapan puhdistusaine, pH alle 6, joka poistaa kalkkia. Älä kuitenkaan käytä sitä muualla.

4 TEE TÄMÄ JOKA PÄIVÄ. Tuuleta aamulla ja jätä vuoteesi siksi aikaa auki. Sijaa tämän jälkeen vuoteesi. Siisti keittiö: laita roskat roskikseen, pyyhi pöydät ja pinnat. Poista häiritsevät tahrat ennen kuin ne kuivuvat. Laita käyttämäsi tavarat takaisin paikoilleen.

5 TEE TÄMÄ JOKA VIIKKO. Imuroi lattiat, matot ja kankaalla päällystetyt huonekalut. Pyyhi tahrat lattioilta nihkeällä mikrokuitumopilla. Pyyhi pölyt ja poista sormenjäljet pinnoilta mikrokuituliinalla. Pese vessa ja kylpyhuone. Tyhjennä roskakorit.

NÄIN SE TEHDÄÄN!

Videoita siivouksesta: www.youtube.com/martattv

teksti: maija rauha | kuva: dreamstime | lähde: marttaliitto

Siivous ei ole vaikeaa, kun on kunnolliset välineet ja tietää, mitä tekee. Eikä kaikkea tarvitse tehdä samana päivänä.

Cleaning is not difficult when you have the proper tools and know what you are doing. And not everything needs to be done in one day.

text by maija rauha | photograph by dreamstime

| source: the martha organization

A clean home is a happier home

Siisti koti, parempi mieli

text by maija rauha | photograph by dreamstime

| source: the martha organization

ilmestys 19

ASUKAS KYSYYKOLUMNI

TYSsin talousjohtaja Tuula Kanervisto kertoo vuokrien korotusten perusteista ja talouskuulumisista.

Studentboende utomlands

För tillfället residerar jag i Förenta staterna i ett kor-ridorboende, mer välkänt som “dormitory” eller “dorm room.” Staden ifråga är Utica som ligger en

timme ifrån Albany, som är delstaten New Yorks huvud-stad.

Jag studerar i Utica College, en av högskolorna i världen som mitt hemuniversitet, Åbo Akademi, har ett bilateralt avtal med. Jag har nu bott här i ungefär fyra månader i ett eget rum, för vilket jag betalar ungefär

291 euro i månaden. I hyran ingår vatten, internet, el och kostnader för tvätt. Rummet var färdig möblerat med säng, skrivbord, byrå och klä-dskåp. Jag delar toalett och dusch med två andra och ett vardagsrum med ytterligare fyra personer. Det finns tre kök i hela byggnaden, det vill säga en per våning. Nu tror ni säkert, ”blir det inte kaos i köket?”, nej inte egentligen, eftersom alla som bor på campus måste införskaf-fa sig en måltidsplan i skolkafeterian.

Skolkafeterian serverar morgonmål, lunch och middag. Man får äta hur mycket man orkar, allt från sallader till hamburgare och pizza. Be-roende på hurudan måltidsplan man har, kan man äta fler än tre gån-ger per dag. På så sätt behöver inte studenterna på campus lägga tid på att laga mat. Istället kan de studera, motionera eller tillägna sin tid åt något annat. Detta skulle vara mer än ypperligt, men bara om maten skulle vara i samma standard som studentlunchrestaurangerna i Finland.

Allting som man behöver för att överleva vardagen finns i princip på campus, det vill säga småbutiker, kafeterian såväl stora som små. Här finns även en stor idrottscenter med simhall, gym, och idrottshall. Dessutom en bit från idrottscentret finns en idrottsplan för Amerikansk fotboll och fotboll.

Jag har märkt under min vistelse att studentboendet, och därmed campusboendet, varierar enormt beroende på vilken högskola man studerar på. På samma sätt varierar också priserna, men de har ett väldigt starkt samband med terminsavgiftens storlek. Även standar-den här varierar från studenthus till studenthus. De äldsta byggnader-na har de sämre bostäderna dit alla första årets studerande inkvarte-ras. Lyckligtvis placeras utbytesstuderanden, äldre studeranden och de med högsta vitsordsmedeltal i de bästa lägenheterna. Hyran förblir dock densamma för alla bostäder.

Givetvis förekommer det kulturkrockar i samboendet, definitionen på vad som är rent och vad som är inte varierar, såväl om man skall ha skorna på i sitt rum eller inte. Kanske det obehagligaste jag har varit med om är att folk har skorna på sig när de besöker badrummet och att amerikanerna är väldigt förtjusta i högljudda A/C, även om det är redan rumstempererat i huset. •

Lasse Mäki-Hokkonen

KUINKA PALJON VUOKRAT NOUSEVAT?Vuokrat nousevat 0,37 euroa neliöltä kuukaudessa. Vuokravakuus säilyy erittäin alhaisena eli vuonna 2013 se on yksinasuvalta 300 euroa ja perheelliseltä 450 euroa. Vuokrat ovat edelleen hyvin kil-pailukykyisiä yksityisiin markkinoihin verrattuna. Bonuksena Tu-run Ylioppilaskyläsäätiön asuntojen vuokraan sisältyy internet, vesi ja sähkö. Ensi vuonna ei enää peritä myöskään saunamaksuja.

MIHIN VUOKRIEN NOUSU PERUSTUU?Kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan noin 8 prosenttia. Suurin kuluerä on niin sanotut kunnalliset maksut eli lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö, jätehuolto sekä kiinteistövero, joista kertyy yli seitsemän miljoonaa euroa. Näiden osuus kaikista kuluista on lähes puolet. Kasvua tähän vuoteen verrattuna on 9 prosenttia. Tu-russa on kymmenen suurimman kaupungin vertailussa korkeim-mat kunnalliset maksut.

Toiseksi suurin kuluerä on rakennusten vuosikorjaukset ja muut rakennuksiin ja ulkoalueisiin liittyvät hoito- ja huoltokulut noin 5,5 miljoonan osuudella. Nämä kulut muodostavat 36 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut eli esimerkiksi palkat ovat noin 9 prosenttia kokonaiskuluista. Loput 8 prosenttia muodostuvat lä-hinnä siivouskuluista, hallinnosta, vakuutuksista ja tonttivuokris-ta.

Tulopuolella esimerkiksi korkotuotot ovat olleet poikkeuksel-lisen alhaisia. Määräaikaistalletuksista on saatu tänä vuonna alimmillaan 0,25 prosentin tuotto kun korkotaso vielä pari–kolme vuotta sitten oli noin 5 prosenttia. Säätiö joutuu kuitenkin maksa-maan omista lainoistaan noin 3 prosentin korkoa – korkeimmillaan kaupungin antamista tertiäärilainoista 6,5 prosenttia.

MITEN REMONTTEIHIN JA RAKENTAMISEEN SAADAAN RAHAA?Säätiön tulisi ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuk-sen suositusten mukaisesti kerätä vuosittain varoja myös korjauk-sia varten. Tällä asuintalorahastolla tasataan myös vuokrien hei-lahteluja ja maksetaan osittain pois kaupungin tertiäärilainoja. Alkaneelle vuodelle on budjetoitu 650 000 euroa asuintalorahastoa varten. •

Opin

totu

kiso

turi

20 ilmestys

SOFIA JA SAMULI, TAVASTILoistava uutinen. Emme olleet tästä aiemmin kuulleet, mutta tämähän on hienoa. Olemme saunoneet noin kerran viikossa, jos olemme olleet Turussa. Säästämme siis noin kahdek-san euroa kuukaudessa, onhan sekin jotain.

JENNA, AURINGONNOUSUOikeastaan kiva juttu. Ostin syksyn alussa 12 saunavuoroa ja olen saunonut noin kerran viikossa. Kyllähän tämä tuo säästöä, kun ei tarvitse maksaa kahta euroa per saunavuoro.

ILMAISET LENKKISAUNAVUOROT:

ROOSA, IRONSIDEAika hölmö juttu. Olen asunut täällä Ironsi-dessa nyt neljä kuukautta, enkä ole saunonut lainkaan. En uudistuksen myötäkään varmasti varaa saunavuoroja. Joudun periaatteessa maksamaan kuitenkin muiden saunavuoroista.

YO–KYLÄ LÄNSIPUOLI ti ja pe klo 16–19: tytöt 4D ja pojat 6D

YO–KYLÄ ITÄPUOLI pe klo 17–19: tytöt 20B2 ja pojat 20B4

YO–TALO C ti ja to: pojat klo 18–20 ja tytöt klo 20–22 su: tytöt JA pojat klo 18–22

KIERTOTÄHTI ti: tytöt klo 18–20 ja pojat klo 20–22

HENRIKKI ti: pojat klo19–20 ja tytöt klo 20–21

AURANHELMI ti: pojat klo 18–20 ja tytöt klo 20–22(vain loka–huhtikuussa) to: tytöt klo 18–20 ja pojat klo 20–22

TAVASTI ke klo 19–23: tytöt sauna 1 ja pojat sauna 2

NUMMENRANTA 17C ke pojat: klo 20–22, to tytöt: klo 20–22 la pojat: klo 17–18, su tytöt: klo 17–18

NUMMENRANTA 18A ke tytöt: klo 20–22, to pojat: klo 20–22 la tytöt: klo 17–18, su pojat: klo 17–18

NUMMENRANTA 18B ke pojat: klo 20–22, to tytöt: klo 20–22 la pojat: klo 17–18, su tytöt: klo 17–18

NUMMENRANTA 3A ke tytöt: klo 20–22, to pojat: klo 20–22 la tytöt: klo 17–18, su pojat: klo 17–18

IKITUURI ke: tytöt klo 18–20 ja pojat klo 20–22

KUUNSILTA (L-porras) ke: äiti–lapsi klo 18–19 (sauna 2), tytöt klo 19–20 (sauna 2), pojat klo 19–22 (sauna 3) su (sauna 1): tytöt klo 19–20, sekasauna klo 20–22, pojat klo 22–23

HALISKYLÄ ke: tytöt klo 18–20 ja pojat klo 20–22(Frantsinkatu 3 D) su: pojat klo 18–20 ja tytöt klo 20–22

PILVILINNA ke: äiti–lapsi klo 18–19 (sauna 7B) , tytöt klo 19–22 (sauna 7B), pojat klo 19–22 (sauna 9L) su (sauna 7B): tytöt klo 19–20, sekasauna klo 20–22, pojat klo 22–23

KOTIVALO (I–porras) ke klo 18–21: tytöt sauna 1 ja pojat sauna 3 ma klo 18–21: pojat sauna 1 ja tytöt sauna 3

ILTAKAJO (A-talo) ke: pojat klo 18–19.30 ja tytöt klo 19.30–21

AAMURUSKO (B–talo) ke: tytöt klo 17–19 ja pojat klo 19–21

ISPURI ke: tytöt klo 20–21 ja pojat klo 21–22 su: tytöt klo 19–20 ja pojat klo 20–21

PÄIVÄNPAISTE ke (B–porras): tytöt klo 19–21 ja pojat klo 21–23 pe (A–porras): pojat klo 17–19 ja tytöt klo 19–21

AURINGONNOUSU ti klo 19–21: tytöt sauna 1 ja pojat sauna 2

IRONSIDE ke: tytöt klo 18–20 ja pojat klo 20–22 su: pojat 18–20 ja tytöt 20–22

PYYSUMPPU ti klo 18–22: tytöt sauna 1 ja pojat sauna 2

Mitä mieltä asukkaat ovat siitä, että jatkossa vuokraan sisältyy neljä saunavuoroa?

TYSsin saunavuorot sisältyvät vuokraan 1.1.2013 alkaen. Jokaista vuokrasopimusta kohden on nel-jä saunavuoroa kuukaudessa ja asukas voi varata enintään kaksi vuoroa viikossa. Kaikille asukkaille on lähetetty tunnukset uuteen varausjärjestelmään vuoden vaihteessa.

Tammikuun saunat varataan vielä vanhasta järjestelmästä, mutta tammikuun varauksia ei lasku-teta. Helmikuun vuorot varataan uudesta järjestelmästä ja niitä voi varata yhtä kalenterikuukautta etukäteen.

Kohteiden lenkkisaunavuorot säilyvät ennallaan. Saunavuoroja voi varata vielä samana päivänä, mikäli vuoroja on vapaana. Saunojen lämmitysajat noudattavat alkuvaiheessa totuttuja käytäntöjä, mutta niitä säädetään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan todellista käyttöä.

Saunavuorot sisältyvät vuokraan