teoria yhteiskuntatieteessä

5
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Teoria yhteiskuntatieteessä teoria voi tarkoittaa yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa aiempaa tieteellistä keskustelua hypoteesia, joka pohjaa tietoon tai loogiseen ajatteluun vahvistusta saanutta hypoteesia, jota testataan uudelleen empiiristen havaintojen takana olevan mekanismin kuvausta empiiristä todellisuutta koskevien propositioiden systemaattista ja loogisesti järjestettyä kokonaisuutta teorian tehtävät kriittinen funktio: arkitieto muuntuu itsestään tietoiseksi tiedoksi käytännöllinen funktio: tutkimuskohteesta tulee tutkimuksellisesti hallittava kohde retorinen funktio: teorian avulla tutkimuskohteesta voidaan tuottaa kiinnostavaa tietoa

Upload: luther

Post on 06-Jan-2016

25 views

Category:

Documents


3 download

DESCRIPTION

Teoria yhteiskuntatieteessä. teoria voi tarkoittaa yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa aiempaa tieteellistä keskustelua hypoteesia, joka pohjaa tietoon tai loogiseen ajatteluun vahvistusta saanutta hypoteesia, jota testataan uudelleen - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Teoria yhteiskuntatieteessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007

Teoria yhteiskuntatieteessä

teoria voi tarkoittaa– yleistä viitekehystä, kohdeilmiötä koskevaa

aiempaa tieteellistä keskustelua – hypoteesia, joka pohjaa tietoon tai

loogiseen ajatteluun – vahvistusta saanutta hypoteesia, jota

testataan uudelleen – empiiristen havaintojen takana olevan

mekanismin kuvausta – empiiristä todellisuutta koskevien

propositioiden systemaattista ja loogisesti järjestettyä kokonaisuutta

teorian tehtävät– kriittinen funktio: arkitieto muuntuu

itsestään tietoiseksi tiedoksi  – käytännöllinen funktio: tutkimuskohteesta

tulee tutkimuksellisesti hallittava kohde  – retorinen funktio: teorian avulla

tutkimuskohteesta voidaan tuottaa kiinnostavaa tietoa

Page 2: Teoria yhteiskuntatieteessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007

Teoriat…

tehostavat tutkimusta suuntaamalla huomiota

tuottavat testattavia empiirisiä väittämiä    tekevät havaintoja ymmärrettäviksi

liittämällä ne laajempiin käsitteisiin  auttavat esittämään kriittisiä kysymyksiä. tarjoavat oikotien kommunikoinnille järjestävät ideoita ja voi samalla paljastaa

piiloisia oletuksia luovat uusia ideoita saattavat tuoda esille ongelman

monimutkaisuuden luovat selityksiä ja ennusteita voivat osoittaa näennäisesti erillisten

ongelmien yhteenkuuluvuuden

Page 3: Teoria yhteiskuntatieteessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007

Tutkimus ja teoreettinen viitekehys

tutkielman tavoitteena voi olla– teorian luominen tai aikaisemman

teorian tarkentaminen tai uudelleen muotoilu

– teorian testaaminen verifiointi tai falsifiointitarkoituksessa

– teorian käyttäminen tutkimuksen tavoitteiden täsmentämisessä ja ohjaamisessa

deduktiivista vai induktiivista (vai falsifikationismia)?

yhteiskuntatieteen selitysmallit– kausaalinen– funktionaalinen– intentionaalinen– reduktionismi– (determinismi)

Page 4: Teoria yhteiskuntatieteessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007

Teoreettinen viitekehys: käytännön ohjeita

Etsi suosittu hypoteesi, jota ei ole tutkittu systemaattisesti

Etsi teoreettinen kiista ja etsi tukea jommallekummalle näkemykselle (tai osoita koko kiista turhaksi)

Paljasta kirjallisuudessa esiintyvä epäproblemaattisena pidetty oletus

Esitä, että jokin tärkeä alue on jäänyt aikaisemmassa tutkimuksessa liian vähälle huomiolle

Osoita, että voit soveltaa yhtä tutkimuskirjallisuuden aluetta toisella alueella

Page 5: Teoria yhteiskuntatieteessä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007

Teoria kandidaatintyössä

Teoreettisen viitekehyksen täsmentäminen ja auki kirjoittaminen on tutkimuksen vaikein ja vaativin osa!– vaatii kovasti pohtimista, perehtymistä ja

kypsyttelyä eikä siksi onnistu hetkessä. ensimmäisissä harjoitustöissä voi ja saa

(pitää?) olla varsin ”laiha”– varsinaisissa tutkielmissa tämän kypsyys

kuitenkin parantaa työn laatua merkittävästi

tavanomaisin puute empiiriseen aineistoon pohjautuvissa tutkielmissa on se, että ns. aineiston käsittelyosa on irrallaan teoreettisesta viitekehyksestä– puhutaan aivan erilaisista asioista, kertovat

aivan erilaista ajattelutavoista– työssä voi olla kaksi toisiinsa liittymätöntä

”osaa”