teknologia ja monilukutaito – merkittävä osa tämän vuosisadan ydintaitoja

Teknologia ja monilukutaito – merkittävä osa tämän vuosisadan ydintaitojaJari Laru, KT, yliopistonlehtoriTeknologiatuettu oppiminen ja opettaminenOppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, LETOulun yliopisto / Kasvatustieteiden tiedekunta

SUKOL talvipäivät 2015

2012 (koulusta)1982 (kouluun)

https://www.youtube.com/watch?v=Mk7ExsojYgI&list=UUXiKgucoUVd47dPnUrMtrPg

Taustayhteisöni on Oppimisen ja koulutusteknologian

tutkimusyksikkö LET



SISÄLTÖ

Muutos

21th skills (ydintaidot)

Taitojen tarkastelua eri linssien lävitse (monilukutaito, tekniikka, oppimaan

oppiminen)

OSA I: Muutos

EI HIDASMUUTOS

”(tieto)allinto tietää pedagogia paremmin”; ei ole rahaa uudistuksiin; koulut ovat homeessa; opettajajohtoinen opetus; ei ole täydennyskoulutusta riittävästi; ei ei..

Muutos on tulossa, mutta pidetään ensiksi muutama kokous

NOPEAMUUTOS Lasten & nuorten mediamaailma; digitaalinen teknologia; sosiaalinen media; luova tuho & mustat joutsenet; ongelmalähtöisyys elämässä

Opettajankoulutus

Oppilaitokset päiväkodeista korkeakouluihin

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2b/Black_swan_jan09.jpg

Musta Joutsen on erittäin

epätodennäköinen tapahtuma, jolla on

kolme luonteenomaista piirrettä:

1. se ei ole ennustettava,

2. sillä on valtava vaikutus

3. ja osaamme kehitellä selityksen,

jonka ansiosta se vaikuttaa

vähemmän satunnaiselta ja

ennustettavammalta kuin olikaan.

Oulun oma ”joutsen”

Taleb, N. N., & Pietiläinen, K. (2007).

Musta joutsen: Erittäin

epätodennäköisen vaikutus. Terra

Cognita.

”Onko ympärillämme yhä enemmän mustia joutsenia?”

Opettajan haaste nr 1.“prepare kids for jobs that don’t yet exist” (anonymous)”

Krokfors, L., Kangas, M., Vitikka, E. & Mylläri, J. 2010. Näkökulmia tulevaisuuden koulupedagogiikkaan. Teoksessa Smeds, R., Krokforos, L., Ruokamo, H., & Staffans, A. (toim.) 2010. InnosSchool –välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. SimLab Report Series 31, 51–85

Nykykoulujen oppilaat siirtyvät työelämään ja aikuisuuteen noin 10–15 vuoden kuluttua, jolloin yhteiskunnan voidaan ennakoida olevan vaatimuksiltaan monella tapaa erilainen kuin tällä hetkellä. Krokfors et. al (2010).

• ”Useimmilla maailman koulujärjestelmillä on yksi yhteinen piirre. Se on se, että oppilaiden mielenkiinto koulua ja opiskelua kohtaan laskee mitä pidempään he koulua käyvät.” (Pasi Sahlberg 2013)

• Suomalaisten 8.-luokkalaisten opiskelumotivaatio ja opiskeluun sitoutumisen on koko vertailuryhmän heikoimmasta päästä. (TIMSS- ja PIRLS –tutkimukset)

• "Lasten ja nuorten älyllinen kapasiteetti on yksi alikäytetyimmistä resursseista Suomessa.” (Kirsti Lonka 2013)

Opettajien haaste nr 2.

Yhteisöllinen ongelmanratkaisu aikuisten maailmassa..

MONET TEHTÄVÄT OVAT LUONTEELTAAN KOMPLEKSISIA EIKÄ NIITÄ OLE MAHDOLLISTA

HOITAA TÄYSIN YKSIN.

Tärkeimmät työssä käytetyt taidot (kysely 10 v. sitten valmistuneille)

1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja

päätöksenteon tueksi3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti4. Hyvä ja tehokas puhetaito5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka)

hyödyntäminenRiippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot

menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle.

Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New assesments and environments for knowledge building

Ongelma 1: hyvin strukturoitu (selkeä ongelma)

http://www.slideshare.net/juliamoisand/solving-complex-problems-through-design

Ongelma 2: strukturoimaton (epämääräinen ongelma)

http://www.slideshare.net/juliamoisand/solving-complex-problems-through-design

OSA II: Ydintaidot

Koulussa tulee oppia (työ)elämätaitoja, eikö vain?

Puntaroi.. Kumpi taito ”painaa enemmän”? Ja mitä nämä taidot ovat?

Pehmeät taidot Kovat taidot

Aiemmin pehmeiden taitojen tarve oli eriytynyt. Nyt ne ovat kansalaistaitoja.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä..

• Pärjäämistaidot..

• Ydintaidot..

• Vuosituhannen taidot..

• 21-vuosisadan oppimistaidot..

21th century skills:• Dede, C. (2010). Comparing frameworks for 21st century skills. 21st century skills: Rethinking how

students learn, 51-76. Saatavilla: http://watertown.k12.ma.us/dept/ed_tech/research/pdf/ChrisDede.pdf

• Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17-66). Springer Netherlands. Saatavilla yliopiston verkossa (atk-luokkien kiinteä verkko, kirjaston tietokoneet, eduroam jne. : http://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-94-007-2324-5_2

• Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, B., & Quellmalz, E. (2012). New assessments and environments for knowledge building. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231-300). Springer Netherlands. http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_5

http://watertown.k12.ma.us/dept/ed_tech/research/pdf/ChrisDede.pdf

http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_2

http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_5

https://ktl.jyu.fi/atc21s/atc21s

Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley,

M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining

twenty-first century skills. In Assessment and teaching of

21st century skills (pp. 17-66). Springer Netherlands.

https://www.coursera.org/course/

atc21s

POPS2016. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen?

Oppilaan identiteettityö

Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Ajattelu ja oppiminen

Työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus

Monilukutaito (sis. Mediakasvatuksen)

!! Läpäisevät kaikki oppiaineet !! Jatkumoajattelu

Tarkastele 2000-luvun taitoja

oman oppiaineesi,

oppimisfilosofiasi tms. linssin

lävitse

Taidot ilmenevät tapauskohtaisesti

LINSSI I: MONILUKUTAITO TEKSTIMAAILMOJEN VALOSSA

http://www.slideshare.net/MinnaRiitta/mediat-koulussa-ja-arjessa?from_search=2

Katso diat 16-23!

ESIMERKKEJÄ 5-7 VUOTIAAN LAPSEN ”TEKSTEISTÄ” (KOTONA)

I. Mainoslehti: lisätty todellisuus

2. Lelu: leluaiheiset videot ja videopelit

3. Kuvaaminen: 1000 kuvaa päivässä/tunnissa

4. Pelit/simulaattorit: immersiivinen, loputon kiinnostus. Pakko rajata.

http://kielikampus.jyu.fi/telkku/osa-2-minna-riitta-luukka-kielitietoinen-koulu-ja-monilukutaitoinen-oppilas/

LINSSI II: TULEVAISUUDEN TAIDOT JA TEKNOLOGIA..

Teknologian rooli?Käytä kuin pippurimyllyä

=

”Technology is now rapidly transitioning a

tool for exploratory tinkering at the

margins of mainstream education to

becoming an expected component of the

core, universal infrastructure of

education” (Roschelle, 2013)

Roschelle, J. (2013). Special Issue on

CSCL: Discussion. Educational

Psychologist, 48(1), 67-70.

Erota hype ja hyöty.

Fig. 1. Gartner’s hype curve and the development of “mobile learning”

Laru, J., Naykki, P., & Jarvela, S. (2014). Four stages of research on the educational use of ubiquitous

computing. IEEE Transactions on Learning Technologies, (1), 1–1. doi:10.1109/TLT.2014.2360862

Simple tools, richpedagogicalpractises(Roschelle, 2002)

Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, B., & Quellmalz, E. (2012). New

assessments and environments for knowledge building. In Assessment and

teaching of 21st century skills (pp. 231-300). Springer Netherlands.

21th skills & software

Lisätty todellisuus..pelit..oppimisympäristönä

Opettajasta oppimisen suunnittelijaksi ja orkestroijaksi.

Design is becoming a more recognisable and significant part of the work of teachers generally (Beetham and Sharpe 2013; Conole 2012; Goodyear and Retalis 2010; Laurillard 2012; Luckin 2010)

Dimitriadis, Y., & Goodyear, P. (2013). Forward-oriented design for learning: illustrating the approach. Research in Learning

Technology, 21.http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/20290

Goodyear, P., & Dimitriadis, Y. (2013). In medias res: reframing design for learning. Research in Learning Technology, 21.

http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/19909

LINSSI III: TULEVAISUUDEN TAIDOT JA OPPIMAAN OPPIMINEN

”Hyvän” kurssin komponentteja

• MALLI: Oppimisteoreettisesti perustellut vaiheet (esim. Ongelmalähtöinen yhteisöllinen oppiminen)

• META: Työskentelyn tueksi suunnittelu/keskusteludokumentti (ei varsinainen tuotos)

• ARVIOINTI+: Oppilaiden itse- vertaisarviointilomake • ”KOVA TUOTOS”: Kiellä yksinkertaisin ratkaisu ie.

Powerpoint-esitys bullettiluettelona tai word-dokumentti. Tilalle yhteiskirjoittamista, käsitekarttoja, videon tekemistä jne.

• HENKILÖKOHTAISET oppimisympäristöt: anna valita laitteet, välineet, sovellukset ym. Mitkä sopivat oppilaalle EI OPPILAITOKSELLE.

http://about.me/jari.laru