T e o l e t te tä m ä n t od i s ta j a t

N i ska l l v i t tna om a l l t de t ta

AineistoaKristittyjen ykseyden

ekumeeniselle rukousviikolle

Rukouspäiväjulistus ja raamatuntekstit

2010

Material förEkumeniska böneveckan

för kristen enhet

Böndagsplakat och bibeltexter

2

Herran rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.Tapahtukoon sinun tahtosi myösmaan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänäjokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille anteeksi velkammeniin kuin mekin annamme anteeksi

velallisillemme.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voimaja kunnia iankaikkisesti.

Aamen.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston1973 hyväksymä ekumeeninen sanamuoto

Alkuperäinen englanninkielinen aineisto:You are witnesses of these thingsJointly prepared and published byThe Pontifical Council for Promoting Christian Unity www.vatican.vaThe Commission on Faith and Order of the World Council of Churcheswww.oikoumene.org

SVERIGES KRISTNA RÅDSE-172 99 SundbybergTel: +46 8 453 68 00 Fax: +46 8 453 68 29info@skr.orgwww.skr.org

SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTOEKUMENISKA RÅDET I FINLANDPL / PB 18500161 HELSINKI / HELSINGFORSTel: (09) 180 2369Fax (09) 174 313sen@ekumenia.fiwww.ekumenia.fi

3

Te o l e t t e t ämän t od i s t a j a t( L u u k . 2 4 : 4 8 )

N i s ka l l v i t t n a o m a l l t de t t a( L u k 2 4 : 4 8 )

AineistoaKristittyjen ykseyden

ekumeeniselle rukousviikolle

Rukouspäiväjulistus ja raamatuntekstit

2010

Material förEkumeniska böneveckan

för kristen enhet

Böndagsplakat och bibeltexter

Toimittajat / RedaktörerHeikki Huttunen, Veijo Koivula, Tiina-Mari Mällinen, Sirpa-Maija Vuorinen

Suomennos englannistaMirja Sevón

Svensk översättningRagni LantzJan Edström

4

Sisältö / Innehåll

Herran rukous, ekumeeninen sanamuoto .............................2

Rukousviikon raamatunteksti ..............................................5Böneveckans bibeltext ........................................................6

Te olette tämän todistajat ....................................................8Ni skall vittna om allt detta .................................................9

Johdatus rukousviikon teemaan 2010 ................................10Introduktion till 2010 års tema ..........................................11

Ensimmäinen päivä ..........................................................14Dag 1 ................................................................................15

Toinen päivä .....................................................................16Dag 2 ................................................................................17

Kolmas päivä ....................................................................18Dag 3 ................................................................................19

Neljäs päivä ......................................................................20Dag 4 ................................................................................21

Viides päivä ......................................................................22Dag 5 ................................................................................23

Kuudes päivä.....................................................................24Dag 6 ................................................................................25

Seitsemäs päivä .................................................................26Dag 7 ................................................................................27

Kahdeksas päivä................................................................28Dag 8 ................................................................................29

Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä................30Plakat om två ekumeniska böndagar .................................31

Rukouspäivien raamatuntekstit..........................................32Böndagars bibeltexter........................................................33

Tietoisku: Pieni rukoushetki .............................................34

5

Evankeliumi Luukkaan mukaan, luku 24

Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hank-kimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivätsisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidänedessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoi-vat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Eihän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileas-sa: 'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, muttakolmantena päivänä hän nousee kuolleista.'" Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut.

Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämänaiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kans-saan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä usko-neet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoas-taan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemistanoin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Heidän siinäpuhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. Heeivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut.

Jeesus kysyi heiltä: "Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?" He pysähtyivät murheellisina, jatoinen heistä, Kleopas nimeltään, vastasi: "Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka eitiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut."

"Mitä te tarkoitatte?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle. Semies oli tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä.Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiin-naulitsivat hänet. Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se, joka lunastaa Israe-lin. Eikä siinä kaikki. Tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui, ja nyt ovat muutamat naisetmeidän joukostamme saattaneet meidät kerta kaikkiaan hämmennyksiin. He kävivät varhain aamul-la haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Sieltä tultuaan he lisäksi kertoivat nähneensänäyn: enkeleitä, jotka sanoivat, että Jeesus elää. Muutamat meistä menivät silloin haudalle ja tote-sivat, että asia oli niin kuin naiset olivat sanoneet. Jeesusta he eivät nähneet."

Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkeasitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteen-sa." Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kir-joituksissa sanottu.

He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, mutta heestivät häntä lähtemästä ja sanoivat: "Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan."Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti lei-vän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivathänet. Mutta samassa hän jo oli poissa heidän näkyvistään. He sanoivat toisilleen: "Eikö sydä-memme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoi-tukset?"

Heti paikalla he lähtivät matkaan ja palasivat Jerusalemiin. Siellä olivat koolla yksitoista opetus-lasta ja muut heidän joukkoonsa kuuluvat. Nämä sanoivat: "Herra on todella noussut kuolleista!

6

Lukasevangeliet 24

Men dagen efter sabbaten gick de i gryningen till graven med kryddorna som de hade gjort i ord-ning. De fann att stenen var bortrullad från graven, och när de gick in kunde de inte finna herrenJesu kropp. De visste inte vad de skulle tro, men då stod där två män i skinande kläder framfördem. Kvinnorna blev förskräckta och sänkte blicken mot marken, men männen sade till dem: "Var-för söker ni den levande här bland de döda? Han är inte här, han har uppstått. Kom ihåg vad hansade till er medan han ännu var i Galileen: att Människosonen måste överlämnas i syndiga männi-skors händer och korsfästas och uppstå på tredje dagen." Då kom de ihåg hans ord,

och när de hade återvänt från graven berättade de alltsammans för de elva och alla de andra.Det var Maria från Magdala och Johanna och Maria, Jakobs mor. Även de andra kvinnorna i de-ras sällskap talade om det för apostlarna. De tyckte att det bara var prat och trodde inte på dem.Men Petrus sprang genast bort till graven. När han lutade sig in såg han bara linnesvepningen lig-ga där, och han gick därifrån full av undran över det som hade hänt.

Samma dag var två lärjungar på väg till en by som ligger en mil från Jerusalem och som heterEmmaus. De talade med varandra om allt det som hade hänt. Medan de gick där och samtalade ochdiskuterade kom Jesus själv och slog följe med dem. Men deras ögon var förblindade och de kändeinte igen honom.

Han frågade: "Vad är det ni går här och talar med varandra om?" De stannade och såg sorgsna ut,och den ene, som hette Kleopas, svarade: "Du måste vara den ende som har varit i Jerusalem ochinte vet vad som har hänt där under dessa dagar."

"Vad har hänt?" frågade han. De svarade: "Detta med Jesus från Nasaret, han som var en profet,mäktig i ord och gärning inför Gud och hela folket. Han blev utlämnad av våra överstepräster ochrådsherrar, och de fick honom dömd till döden och korsfäst, medan vi hoppades att han var densom skall befria Israel. Men till allt detta kommer att det är tredje dagen sedan det här hände, ochnu har några kvinnor bland oss gjort oss uppskakade. De var vid graven tidigt i morse men fanninte hans kropp, och då kom de tillbaka och berättade att de i en syn hade sett änglar som sade atthan lever. Några av de våra gick ut till graven, och de fann att det var så som kvinnorna hade sagt.Honom själv såg de inte."

Då sade han: "Förstår ni så lite, är ni så tröga till att tro på det som profeterna har sagt?Skulle inte Messias lida detta och gå in i sin härlighet?" Och med början hos Mose och alla profe-terna förklarade han för dem vad som står om honom överallt i skrifterna.

De var nästan framme vid byn dit de skulle, och han såg ut att vilja gå vidare, men de höll kvarhonom och sade: "Stanna hos oss. Det börjar bli kväll och dagen är snart slut." Då följde han medin och stannade hos dem. När han sedan låg till bords med dem tog han brödet, läste tackbönen,bröt det och gav åt dem. Då öppnades deras ögon och de kände igen honom, men han försvann urderas åsyn. Och de sade till varandra: "Brann inte våra hjärtan när han talade till oss på vägenoch utlade skrifterna för oss?"

De bröt genast upp och återvände till Jerusalem, där de fann de elva och alla de andra församlade,och dessa sade: "Herren har verkligen blivit uppväckt och han har visat sig för Simon." Själva be-rättade de då vad som hade hänt dem på vägen och hur han hade gett sig till känna för dem genomatt bryta brödet.

7

(Luuk. 24 jatkuu)

Hän on ilmestynyt Simonille." Nuo kaksi puolestaan kertoivat, mitä matkalla oli tapahtunut ja mitenhe olivat tunteneet Jeesuksen, kun hän mursi leivän.

Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille."He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Mik-si te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiänija jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaaeikä luita, niin kuin te näette minussa olevan." Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkan-sa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. SilloinJeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa janäkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.

Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaikensen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoi-tettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: "Näin on kirjoi-tettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille,Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Teolette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungis-sa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta."

Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasiheidät. Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. He kumartuivat maahanasti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten he riemua täynnä palasivat Jerusalemiin. He oli-vat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa.

(Luk 24 fortsätter)

Medan de ännu talade stod han plötsligt mitt ibland dem och hälsade dem: "Frid över er!" De blevrädda, och i sin förskräckelse trodde de att det var en ande de såg. Då sade han: "Varför blir niskrämda, varför fylls ni av tvivel? Se på mina händer och mina fötter, det är jag och ingen annan.Känn på mig och se på mig, en ande har inte kött och ben, och det kan ni se att jag har." Och hanvisade dem sina händer och fötter. Då de av idel glädje och förvåning ännu inte kunde tro, frågadehan dem: "Finns det något att äta här?" De räckte honom en bit stekt fisk, och de såg hur han togden och åt.

Han sade till dem: "Detta är vad jag sade till er när jag ännu var hos er, att allt måste uppfyllassom står skrivet om mig i Moses lag, hos profeterna och i psalmerna." Sedan öppnade han derassinnen så att de kunde förstå skrifterna. Och han sade till dem: "Detta är alltså vad skriften säger:Messias skall lida och uppstå från de döda på tredje dagen, och syndernas förlåtelse genom om-vändelse skall förkunnas i hans namn för alla folk, med början i Jerusalem. Ni skall vittna om alltdetta. Och jag skall sända er vad min fader har lovat. Men ni skall stanna här i staden tills ni harblivit rustade med kraft från höjden."

Han tog dem med sig ut ur staden bort mot Betania, och han lyfte sina händer och välsignade dem.Medan han välsignade dem lämnade han dem och fördes upp till himlen. De föll ner och hylladehonom och återvände sedan till Jerusalem under stor glädje. Och de var ständigt i templet och pri-sade Gud.

8

Te olette tämän todistajat (Luuk. 24:48)

Ekumeenisen rukousviikon 2010 teema on otettu Luukkaan evankeliumista. Jae on tiivistys silletehtävälle ja valtuutukselle, jonka ylösnoussut Kristus antoi apostoleilleen.

Pelko ja hämmennys ovat ne sanat ja asiat, jotka leimasivat opetuslasten elämää Opettajan ristin-kuoleman ja tyhjän haudan jälkeisinä päivinä ja viikkoina. He olivat kokeneet niin voimakkaitamuutoksia, elämä oli kulkenut niin laidasta laitaan, että heidän oli vaikea pysyä tapahtumien nope-assa kulussa mukana. Pitkäperjantain synkkä tummuus ja pimeys oli parissa päivässä vaihtunut pää-siäisen kirkkaaksi valoksi, niin kirkkaaksi, että se oli tuntunut häikäisevältä.

Opetuslapset kokivat itsensä noina päivinä hämmentyneiksi, ehkä myös turvattomiksi. Heillä olimyös suuri tarve olla koolla juuri Jeesuksen lähimpänä ystäväpiirinä ja käydä keskustelua siitä, mitäoikein asioista pitäisi ajatella ja miten elämää tulisi jatkaa.

Yhtäkkiä heidän keskellään on ylösnoussut Herra, joka tervehtii heitä Lähi-Idän ihmisille tyypilli-sellä arkisella tervehdyksellä: Rauha teille. Sitten Kristus osoittaa oppilailleen, että kaikki on tapah-tunut Jumalan jo kauan sitten laatimien ja Vanhassa testamentissa ilmoitettujen suunnitelmien mu-kaisesti. Opetuslasten ei tarvitse olla levottomia Jumalan tekojen keskellä, vaan heistä tulee niidentodistajia.

Vuosi 2010 on ekumeeninen juhlavuosi, sillä Edinburghin lähetyskonferenssista tulee kuluneeksisata vuotta. Kristillisten kirkkojen lähetystyöllä on ollut merkittävä asema ekumeenisen tien rai-vaamisessa. Lähetystyön ilme ja painopisteet ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana.Mutta edelleenkin kirkkojen tehtävä on viedä ylösnousemuksen, sovituksen, sovinnon ja uudenelämän sanomaa kaikkialle maailmaan.

Kirkko on Kristuksen ruumis tässä maailmassa. Jotta ilosanoma leviäisi, Kristus tarvitsee meitä,meidän suitamme, jalkojamme ja käsiämme. Mutta yhtä olennaista on se, että kirkko ja kristityttarvitsevat Kristusta. Ilman häntä meillä ei ole sanomaa, ei myöskään voimaa tai rohkeutta, ei valoa,ei iloa eikä rakkautta.

Tasavallan presidentin allekirjoittamassa julistuksessa kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuo-delle 2010 korostetaan pyhän ja levon merkitystä. Pyhyyden ja rauhan kokeminen on ihmiselle vält-tämätöntä, mutta itsekeskeisyys, vääryys ja väkivalta tekevät pyhän kohtaamisen usein vaikeaksi.Rukouspäiväjulistuksessa haastetaan suomalaisia myös pohtimaan, miten suvaitsevaisia tai ennak-koluuloisia olemme maahanmuuttajia kohtaan. Julistuksen virittäminä voimme myös miettiä, mitävoisimme oppia maahanmuuttajilta suhteessa pyhyyteen.

Ekumeeninen rukousviikko tarjoaa jälleen kerran kirkoille ja kristityille hyvät mahdollisuudet teh-tävänsä suorittamiseen, evankeliumin julistamiseen, sovituksen sanoman välittämiseen, yhteiseenrukoukseen ja todistukseen, mutta myös yhteiseen iloon ja toisiltamme oppimiseen.

Siunattua rukousviikkoa!

Toimituskunta

9

Ni skall vittna om allt detta (Luk 24:48)

Temat för Ekumeniska böneveckan 2010 är hämtat ur Lukas evangelium. Versen är en sammanfatt-ning av det uppdrag som den uppståndne Kristus gav sina apostlar.

Rädsla och förvirring präglade lärjungarnas liv dagarna och veckorna efter att Mästaren dött på kor-set och graven var funnen tom. De hade upplevt stora förändringar, livet hade tagit en helomvänd-ning och de hade svårt att följa det snabba händelseförloppet. Långfredagens dystra mörker hade påett par dagar bytts ut i påskens klara färger, så klara att lärjungarna nästan förblindades.

Under dessa dagar kände sig lärjungarna förvirrade och otrygga. De hade också ett stort behov avatt vara tillsammans som Jesu närmaste vänner och samtala om vad de skulle tänka om det somhade hänt och hur livet skulle kunna gå vidare.

Plötsligt var deras uppståndne Herre mitt ibland dem och hälsade dem på det vardagliga sätt som ärså typiskt för människor i Mellanöstern: Frid åt er alla. Sedan visade Kristus för lärjungarna att allthar skett i enlighet med den plan som Gud redan för länge sedan uppenbarat i Gamla testamentet.Lärjungarna behöver inte vara oroliga när Gud verkar, utan de får istället vara vittnen till Guds gär-ningar.

2010 är ett ekumeniskt jubileumsår då de gått hundra år sedan missionskonferensen i Edinburgh. Dekristna kyrkornas missionsarbete har haft en viktig roll i att röja väg för ekumeniken. Missionsarbe-tets uttryck och tyngdpunkter har förändrats under de senaste årtiondena. Kyrkornas uppgift äremellertid fortfarande att föra ut budskapet om uppståndelse, försoning och det nya livet till helavärlden.

Kyrkan är Kristi kropp i denna värld. För att de goda nyheterna ska spridas vidare behöver Kristusoss, våra munnar, händer och fötter. Lika viktigt är det att kyrkorna och de kristna behöver Kristus.Utan honom har vi inget budskap, varken kraft eller mod, inget ljus, ingen glädje eller kärlek.

Det ekumeniska böndagsplakatet för 2010 som undertecknats av republikens president betonar be-tydelsen av vila och det heliga. Erfarenheten av det heliga och fred är nödvändigt för en människa,orättvisor och våld gör det ofta svårt att uppleva det heliga. I böndagsplakatet utmanas finländarnaockså att reflektera över hur toleranta och fördomsfria vi är i förhållande till invandrare. I enlighetmed plakatet kan vi också fundera på vad vi kan lära av invandrarna om det heliga.

Ekumeniska böneveckan erbjuder än en gång goda möjligheter för kyrkor och samfund att utförasitt uppdrag, att förkunna evangelium, att förmedla försoningens budskap, att be och vittna tillsam-mans, men också att lära av varandra och glädjas med varandra.

Välsignad bönevecka!

Redaktionen

10

Johdatus rukousviikon teemaan 2010Kuluneen sadan vuoden aikana on kristittyjen keskinäinen sovinto saanut hyvin moninaisia muoto-ja. Hengellinen ekumenia on osoittanut, kuinka tärkeää rukous on kristittyjen ykseyden kannalta.Erityisen tarmokkaasti on paneuduttu teologiseen tutkimukseen, mikä onkin johtanut lukuisiin opil-lisiin sopimuksiin. Kirkkojen välinen käytännön yhteistyö yhteiskunnallisella tasolla on synnyttänythedelmällisiä aloitteita. Näiden suurten saavutusten rinnalla kysymys lähetystyöstä on ollut erityi-sellä sijalla. Edinburghissa vuonna 1910 pidettyä maailmanlähetyskonferenssia pidetään perustel-lusti nykyaikaisen ekumeenisen liikkeen alkuna.

Lähetys ja ykseysKaikki eivät luonnostaan yhdistä lähetystyötä toiveeseen luoda ykseys kristittyjen välille. Muttaeikö seurakunnan sitoutumisen lähetystyöhön tulisi käydä käsi kädessä seurakunnan ekumeniaansitoutumisen kanssa? Kasteen kautta olemme jo yksi ruumis, ja meitä kutsutaan elämään yhteydessätoisiimme. Jumala on tehnyt meistä veljiä ja sisaria Kristuksessa. Eikö se ole perimmäinen todistus,jota meidät on kutsuttu jakamaan?

Historiallisesti katsottuna johtui käytännön syistä, että kysymyksen kristittyjen ykseydestä nostivatusein ensimmäisinä esille lähetystyöntekijät. Tarkoituksena oli usein yksinkertaisesti välttää turhaakilpailua valtavien inhimillisten ja aineellisten tarpeiden edessä. Evankelioitava alue jaettiin tasan jatoisinaan pyrittiin pääsemään pitemmälle kuin vain käynnistämään rinnakkaisia toimintoja ja suo-simaan muutamia yhteisiä hankkeita.

Ummistamatta silmiä eri kirkkojen lähettien keskinäiseltä kilpailulta on myös syytä antaa tunnus-tusta siitä, että ne, jotka ehtivät ensimmäisinä lähetyskentälle, olivat myös ensimmäisinä myöntä-mässä kristittyjen hajaannuksen kurjuuden. Eurooppa oli tottunut kirkkojen keskinäiseen hajaan-nukseen, mutta eripuran pahennus hirvitti lähetystyöntekijöitä, kun he julistivat ilosanomaa ihmisil-le, jotka eivät ennen olleet tienneet mitään Kristuksesta.

Edinburghin lähetyskonferenssi 1910Protestanttisten kirkkojen ja anglikaanisen kirkon eri haaroja edustavien lähetysseurojen virallisetedustajat, mukana yksi ortodoksivieras, kokoontuivat vuoden 1910 kesällä tapaamiseen Skotlanninpääkaupunkiin. Kokous ei ollut päätösvaltainen foorumi, vaan sen ainoana tavoitteena oli auttaalähetystyöntekijöitä ponnistelemaan yhteishengen luomiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi.

Vuonna 1910 Skotlannin kirkolliseen maisemaan alkoi tulla vaihtelua, ja roomalaiskatolisen jaepiskopaalisen kirkon asema oli jälleen kerran entistä tärkeämpi. Edinburgh valittiin kokouspaikak-si henkisen ja kulttuurisen elinvoimaisuutensa takia. Valintaa puolsi myös kaupungin teologien jakirkonjohtajien maine. Lisäksi Skotlannin protestanttiset kirkot tekivät erityisen aktiivisesti lähetys-työtä ja olivat tunnettuja siitä, että ottivat huomioon paikalliset kulttuurit.

Skotlannin kristilliset kirkot omana aikanammeKunnioituksesta ekumeenisen liikkeen tärkeää historiallista vaihetta kohtaan Kristittyjen ykseydenekumeenisen rukousviikon taustatahot — Faith and Order -komissio ja Katolisen kirkon kristittyjenykseyden edistämisen neuvosto — pitivät luonnollisena kutsua Skotlannin kirkot valmistelemaanvuoden 2010 ykseyden rukousviikkoa samalla kun vuoden 1910 konferenssin vuosipäivän valmiste-lut olivat täydessä käynnissä. Juhlakonferenssin teema on Kristuksen todistajina omana aikanam-me. (Wittnessing to Christ today). Vastaavasti kirkot ehdottivat rukousviikon teemaksi Te olettetämän todistajat (Luuk. 24:48).

Raamatullinen teema: Te olette tämän todistajatTänä vuonna Skotlannin kirkot ovat alun perin päättäneet kutsua meidät kuuntelemaan Kristuksenviimeistä puhetta ennen ylösnousemustaan: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja

11

Introduktion till 2010 års temaDet senaste århundradet har försoningsarbetet mellan kristna tagit sig många olika uttryck. Andligekumenik har visat hur viktig bönen är för kristen enhet. Mycket energi har lagts på teologiskforskning, vilket lett till en mängd överenskommelser i lärofrågor. Praktiskt samarbete mellan kyr-kor och samfund på det diakonala området har gett upphov till fruktbärande initiativ. Vid sidan avdessa viktiga resultat har frågan om mission haft en speciell plats. Det anses allmänt att världsmis-sionskonferensen i Edinburgh 1910 var startpunkten för den moderna ekumeniska rörelsen.

Mission och enhetInte alla ser en naturlig koppling mellan missionsnit och strävan efter kristen enhet. Men visst måsteväl kyrkans missionsengagemang gå hand i hand med dess ekumeniska engagemang? Genom vårtdop är vi redan en kropp och vi är kallade att leva i gemenskap. Gud har skapat oss till bröder ochsystrar i Kristus. Är inte detta den grundläggande sanning som vi är kallade att vittna om?

Historiskt sett är det ett faktum att när frågan om kristen enhet ofta först väcktes av missionärer vardet av praktiska skäl, helt enkelt för att undvika onödig konkurrens inför enorm mänsklig och mate-riell nöd. Området som skulle evangeliseras delades upp. Ibland gick man bortom parallella aktivi-teter till något gemensamt projekt.

Utan att förneka den rivalitet som existerade mellan missionärer som sänts ut av olika samfund ochkyrkor måste vi också erkänna att de som var först på missionsfältet också var de första som insågden tragedi som den kristna splittringen innebar. Europa hade vant sig vid söndring mellan kyrkor,men den skandalösa oenigheten verkade fruktansvärd för missionärer som predikade evangeliumför människor som inte tidigare visste något om Kristus.

Missionskonferensen i Edinburgh 1910Sommaren 1910 möttes officiella representanter för de protestantiska missionssällskapen inom deolika grenarna av de protestantiska och anglikanska kyrkorna i den skotska huvudstaden. De ficksällskap av en ortodox gäst. Konferensen, som saknade beslutsrätt, hade inget annat syfte än atthjälpa missionärer att skapa andlig samhörighet och samordna deras arbete.

År 1910 började kyrkolandskapet i Skottland förändras och de romersk-katolska och episkopalakyrkorna hade åter fått en viktig roll. Edinburgh utsågs till mötesplats på grund av sin intellektuellaoch kulturella vitalitet. Valet gynnades av att stadens teologer och kyrkoledare var så berömda.Skottlands protestantiska kyrkor var också särskilt engagerade i mission och hade rykte om sig att tahänsyn till lokal kultur.

De kristna kyrkorna i Skottland i dagFör att hedra detta viktiga skede i den ekumeniska rörelsens historia, föll det sig naturligt för sam-ordnarna av Böneveckan för kristen enhet – Faith and Order- kommissionen och det Påvliga Rådetför kristen enhet – att erbjuda de skotska kyrkorna att förbereda 2010 års bönevecka, samtidigt somde är engagerade i förberedelserna för 100-årsjubileet av 1910 års konferens med temat Att vittnaom Kristus i dag. Kyrkorna svarade med att föreslå temat Ni skall vittna om allt detta (Luk 24:48).

Det bibliska temat: Ni skall vittna om allt dettaDetta år har kyrkorna i Skottland gjort det ovanliga valet att inbjuda oss att lyssna till Kristi sista talföre himmelsfärden. “Detta är alltså vad skriften säger: Messias skall lida och uppstå från de dödapå tredje dagen, och syndernas förlåtelse genom omvändelse skall förkunnas i hans namn för allafolk, med början i Jerusalem. Ni skall vittna om allt detta.” (Luk 24:46-48). Det är dessa sista Je-susord som vi ska reflektera över varje dag.

12

kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimes-sään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat." (Luuk. 24:46-48). Juuri näitä Kristuksen viimeisiä sanoja meidän on pohdittava joka päivä.

Vuoden 2010 Kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana meitä kutsutaan käymään läpi Luukkaanevankeliumin luku 24 kokonaisuudessaan. Oli sitten kyse kauhistuneesta naisesta haudalla, kahdes-ta alakuloisesta opetuslapsesta matkalla Emmaukseen tai yhdestätoista epäilyksen ja pelon valtaa-masta opetuslapsesta; kaikki, jotka yhdessä kohtaavat ylösnousseen Kristuksen, lähetetään suorit-tamaan tehtävää: Te olette tämän todistajat.

Ymmärrämme, etteivät Magdalan Maria, Pietari ja kaksi Emmauksen tien opetuslasta todista samal-la tavoin. Mutta kaikki sijoittavat todistuksensa ytimeen Jeesuksen voiton kuolemasta. Ylösnous-seen henkilökohtainen kohtaaminen on muuttanut ratkaisevasti heidän elämäänsä, ja yhdestä asiastatulee kullekin omakohtaisen kokemuksen myötä sisäinen velvollisuus: Te olette tämän todistajat.Heidän kertomuksensa painottavat eri asioita; joskus heille saattaa syntyä keskinäistä erimielisyyttäsiitä, mitä uskollisuus Kristukselle vaatii, mutta kaikki ponnistelevat julistaakseen ilosanomaa.

Kahdeksan päivätekstiäVuoden 2010 Kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana pohdiskelemme joka päivä Luukkaanevankeliumin lukua 24 pysähtyen sen esittämien kysymysten kohdalle; Jeesuksen opetuslapsilleenesittämien kysymysten kohdalle; kysymysten, joita apostolit esittävät Kristukselle.

Jokainen kysymys auttaa meitä valaisemaan jotakin erityistä tapaa todistaa Ylösnousseesta. Jokai-nen kysymys kutsuu meitä miettimään omaa tilannettamme kirkkojen hajaannuksessa ja sitä, mitävoisimme käytännössä tehdä tilanteen parantamiseksi. Olemme jo todistajia ja meistä on tultavaparempia todistajia. Miten?

Ylistämällä häntä, joka antaa meille elämän ja ylösnousemuksen lahjan (1. päivä);tiedostamalla, kuinka voimme kertoa uskostamme toisille (2. päivä);tunnustamalla, että Jumala tekee työtään elämässämme (3. päivä);kiittämällä uskosta, jonka olemme saaneet (4. päivä);tunnustamalla Kristuksen voiton kaikesta kärsimyksestä (5. päivä);pyrkimällä aina olemaan entistä uskollisempia Jumalan sanalle (6. päivä);kasvamalla uskossa, toivossa ja rakkaudessa (7. päivä);olemalla vieraanvaraisia, osaamalla ottaa vastaan meille osoitettua vieraanvaraisuutta (8. päivä).

Eikö todistuksemme olisikin uskollisempi Kristuksen evankeliumille kaikissa näissä kahdeksassakohdassa, jos todistaisimme yhdessä?

Edinburgh 2010Maailma on muuttunut paljon vuoden 1910 jälkeen, ja jälleen kerran lähetystyötä on pohdittavauudelleen. Keskustelunaiheita on useita: maallistuminen ja kristinuskon aseman heikkeneminen,uudet viestintäkeinot, tunnustusten väliset suhteet, uskontojen vuoropuhelu. Kaikki tosin saattavatolla yhtä mieltä siitä, että Kristuksen opetuslasten täytyy todistaa hänestä, mutta on silti vaikeaapäästä yhteisymmärrykseen siitä, millaista lähetyksen tulee meidän aikanamme olla. Yksittäistenkirkkojen välinen keskustelu on kiitettävän vilkasta. Eikö keskustelulle olisi eduksi, jos siihen yh-tyisivät kaikki kirkot?

1910… 2010; uskovilla on sydämessään samanlainen kiireen tuntu: hajaannuksen haavoittamalleihmiskunnallemme evankeliumi ei ole ylellisyyttä; evankeliumia ei voi julistaa riitasointuisilla ää-nillä. Vihan täyttämät voivat Kristuksessa löytää sovinnon polun. Ne, joilla ei ole mitään yhteistä,voivat Kristuksessa löytää ilon elämisestä veljinä ja sisarina... Te olette tämän todistajat.

13

Under Böneveckan för kristen enhet 2010 inbjuds vi att ta del av hela kapitel 24 i Lukasevangeliet.Vare sig det är de skräckslagna kvinnorna vid graven, de två modfällda lärjungarna på vägen tillEmmaus eller de elva lärjungarna som drabbats av tvivel och rädsla, så får alla som möter den upp-ståndne Kristus ett uppdrag: ”Ni skall vittna om allt detta.”

Vi anar att Maria Magdalena, Petrus och de två Emmaus-lärjungarna inte kommer att vittna påsamma sätt. Men det är Jesu seger över döden som blir det centrala i samtligas vittnesbörd. Det per-sonliga mötet med den uppståndne har radikalt förändrat deras liv. På ett sätt som är unikt för varoch en av dem blir en sak absolut nödvändig: ”Ni skall vittna om allt detta.” Deras berättelserkommer att betona olika saker. Ibland kommer de att vara oense om vad troheten mot Kristus inne-bär, men alla kommer att verka för att sprida det glada budskapet.

De åtta dagarnaUnder 2010 års Bönevecka för kristen enhet kommer vi varje dag att reflektera över kapitel 24 iLukasevangeliet och uppehålla oss vid de frågor som ställs: Jesu frågor till lärjungarna, apostlarnasfrågor till Jesus.

Varje sådan fråga ger oss möjlighet att uppmärksamma ett särskilt sätt att vittna om den uppstånd-ne. Varje fråga inbjuder oss att besinna de kristnas splittring och hur vi, konkret, kan göra något åtden. Vi är redan vittnen och vi behöver bli bättre vittnen. Hur?

Genom att prisa Den som ger oss livets och uppståndelsens gåva (dag 1)Genom att veta hur vi delar vårt personliga vittnesbörd med andra (dag 2)Genom att bli medvetna om att Gud verkar i våra liv (dag 3)Genom att tacka för den tro vi fått ta emot (dag 4)Genom att bekänna Kristi seger över allt lidande (dag 5)Genom att ständigt söka att bli mer trogna Guds ord (dag 6)Genom att växa i tro, hopp och kärlek (dag 7)Genom att visa gästfrihet och veta hur vi ska ta emot gästfrihet som erbjuds oss (dag 8)

Skulle inte vårt vittnesbörd stämma bättre överens med Jesu evangelium på alla dessa åtta områdenom vi vittnade tillsammans?

Edinburgh 2010

Världen har förändrats på många sätt sedan 1910 och ännu en gång måste missionsuppgiften defini-eras. Sekularisering och avkristning, nya kommunikationsmetoder, mellankyrkliga relationer,mångreligiös dialog – det finns många frågor att diskutera. Även om alla kanske är ense om attKristi lärjungar behöver vittna om honom, så är det svårt att nå en gemensam uppfattning om vadmission bör vara i dag. Det är ingen brist på åsikter inom enskilda samfund och kyrkor. Skulle intediskussionen må bra av att föras av alla kyrkor tillsammans?

1910...2010: Vi kristna delar en djup känsla av situationens allvar: för vår splittrade mänsklighet ärevangeliet inte en lyx; evangeliet kan inte förkunnas av motstridiga röster. I Kristus kan de som ärfyllda av hat finna vägen till försoning. I Kristus kan de som inte har något gemensamt finna gläd-jen i att leva som bröder och systrar… ”Ni skall vittna om allt detta.”

14

Raamattuun perustuvaa pohdintaa ja rukousta kahdeksaksi päiväksi

Ensimmäinen päivä Todistaminen täysipainoisella elämälläMiksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? (Luuk. 24:5)

1. Moos. 1:1, 26-31 Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.Ps. 104:1-24 Lukemattomat ovat tekosi, Herra!1. Kor. 15:12-20 Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty

kuolleista.Luuk. 24:1-5 Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?

SelitysVaelluksemme kristittyjen ykseydessä on lujasti juurtunut siihen yhteiseen uskoomme, ettemmeJeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa ylistä pelkästään Jumalan meille antamaa elämää vaanmyös meille tarjottua uutta elämää sitä kautta, että Jeesus on voittanut kuoleman kertakaikkisesti.Kokoontuessamme yhteen tämän Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon aikana todis-tamme yhteisestä uskostamme osoittamalla kiinnostusta kaikkien elämää kohtaan. Elämä on Juma-lan meille antama lahja, ja mitä enemmän tuemme ja vaalimme elämää, sitä selvemmin todistammehänestä, jonka ylenpalttinen rakkaus on elämän meille alun perin antanut.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan lukeminen muistuttaa meille Jumalan luovasta voimasta ja väke-vyydestä. Paavali kokee kohdatessaan ylösnousseen Jeesuksen sen voiman ja väkevyyden. Hänhaastaa Korintin asukkaat panemaan kaiken luottamuksensa ylösnousseeseen Herraan ja tämän tar-joamaan uuteen elämään. Psalmi jatkaa samasta aiheesta julistaessaan luomakunnan ihmeellisyyttä.

Evankeliuminkohtamme haastaa meidät etsimään uutta elämää kuoleman kulttuurista, jonka maail-mamme toistuvasti tuo silmiemme eteen. Se rohkaisee meitä luottamaan Jeesuksen voimaan ja sitenkokemaan elämän ja eheytymisen.

Tänään kiitämme Jumalaa kaikesta, mikä ilmentää meille hänen rakkauttaan; luomakunnasta kaik-kinensa; veljistä ja sisarista kaikkialla maailmassa; yhteydestä rakkaudessa, anteeksiantamuksesta,eheytymisestä ja ikuisesta elämästä.

RukousJumala, luojamme, ylistämme sinua kaikista niistä, jotka todistavat uskostaan sanoin ja teoin. Elä-mällä täyttä elämää kohtaamme rakastavan läsnäolosi niissä monissa kokemuksissa, joita meilletarjoat. Suo, että yhteinen todistuksemme täysipainoisesta elämästä yhdistäisi meidät ylistäessämmesinua, kaiken elämän antajaa.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Missä määrin oma todistuksesi ja seurakuntasi todistus viestivät täysipainoisesta elämästä?2. Oivaltavatko muut todistuksestasi, että Kristus on noussut kuolleista?3. Mitä pidät elämässäsi kasvun paikkoina?4. Onko menneisyydessä asioita, joihin kirkot takertuvat ja jotka tulisi työntää syrjään uuden eku-meenisen tietoisuuden takia?

15

Bibliska reflektioner och böner inför Böneveckans åtta dagar

Dag 1 Vittnesbörd genom att hylla livetVarför söker ni den levande här bland de döda? (Luk 24:5)

1 Mos 1:1, 26-31 Gud såg att allt som han hade gjort var mycket gott.Ps 104:1-24 Otaliga är dina verk, o Herre!1 Kor 15:12-20 Om inga döda uppstår har heller inte Kristus uppstått.Luk 24:1-5 Varför söker ni den levande här bland de döda?

KommentarVår kristna ekumeniska resa är stadigt rotad i vår gemensamma övertygelse att vi i Jesu Kristi upp-ståndelse hyllar inte bara det liv Gud gett oss utan även erbjudandet om nytt liv genom Jesu segeröver döden en gång för alla. När vi möts tillsammans under denna ekumeniska Bönevecka för kris-ten enhet vittnar vi om vår gemensamma tro genom vårt engagemang för allas liv. Livet är Gudsgåva till oss, och ju mer vi värnar om och hyllar livet, desto mer vittnar vi om den som genom singenerösa kärlek gav oss livet från början.

Texten i Första Moseboken påminner oss om Guds skapande kraft och energi. Det är denna kraftoch energi som Paulus upplever i sitt möte med den uppståndne Kristus. Paulus utmanar männi-skorna i Korinth att sätta all sin tillit till den uppståndne Herren och erbjudandet om nytt liv. Psalm104 är en fortsättning på detta tema i sin lovsång till Guds skapelse.

Evangelietexten utmanar oss att söka det nya livet trots den dödens kultur som vår värld ofta erbju-der oss. Den uppmuntrar oss att lita till Jesu makt och på så sätt uppleva liv och helande.

I dag tackar vi Gud för allt som uppenbarar Guds kärlek för oss: hela skapelsen; bröder och systrar ialla delar av världen; kärlekens gemenskap; förlåtelse och helande och det eviga livet.

BönGud, vår skapare, vi prisar dig för alla som vittnar om sin tro i ord och handling. När vi lever vårtliv fullt ut upplever vi din kärlek och närvaro i de många erfarenheter du ger oss. Må vår gemen-samma hyllning till livet vara ett vittnesbörd som förenar oss så att vi prisar dig, allt livs ursprung.

Frågor att reflektera över

1. I vilken utsträckning är ditt eget och din kyrkas vittnesbörd en hyllning till livet?2. Får ditt vittnesbörd andra att inse att Kristus har uppstått från de döda?3. Vilka områden i ditt liv visar prov på utveckling?4. Finns det saker i det förgångna som kyrkorna håller fast vid men som borde begravas på grund aven ny ekumenisk medvetenhet?

16

Toinen päivä Todistaminen kertomusten avullaMistä te oikein keskustelette? (Luuk. 24:17)

Jer. 1:4— 8 Mene, minne ikinä sinut lähetän.Ps. 98 Laulakaa Herralle uusi laulu!Ap. t. 14:21— 23 He rohkaisivat opetuslapsia.Luuk. 24:13— 17 Mistä te oikein keskustelette kävellessänne?

SelitysOmien kokemustemme kertominen on voimallinen tapa todistaa uskostamme Jumalaan. Keskinäi-nen kunnioitus ja keskittynyt kuunteleminen auttavat meitä kohtaamaan Jumalan juuri siinä ihmi-sessä, jonka kanssa keskustelemme.

Jeremian teksti antaa meille väkevän todistuksen siitä, kuinka Jumala kutsui profeetan. Hänen tuleekertoa siitä, mitä on saanut, jotta Jumalan sana kuultaisiin ja elettäisiin todeksi. Tuon kutsun julistaaJumalan sanaa kokivat myös alkuseurakunnan opetuslapset, kuten Apostolien tekojen katkelmassatodistetaan.

Psalminkohtamme antaa meille tilaisuuden laulaa Jumalalle ylistyksen ja kiitollisuuden hengessä.Päivän evankeliumiteksti esittelee Jeesuksen, joka valaisee sokeutemme ja hälventää pettymyk-semme. Hän auttaa meitä ymmärtämään oman tarinamme osana vähitellen paljastuvaa Jumalan ai-nutlaatuista suunnitelmaa.

Tämän Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon aikana kuuntelemme muiden uskovienkertomuksia uskosta voidaksemme kohdata Jumalan niillä monilla eri tavoilla, joilla hänen sisinolemuksensa meille paljastuu.

Olemme tietoisia siitäkin, että voimme käyttää tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tosiaikaiseenkokemustenvaihtoon. Nykyaikaiset viestintävälineet voivat auttaa meitä kertomaan asiamme suu-remmalle yleisölle ja siten luomaan yhteisön, joka on paikalla olevaa yhteisöä laajempi ja moniulot-teisempi.

Kuuntelemalla tarkkaavaisesti kasvamme uskossa ja rakkaudessa. Huolimatta henkilökohtaisten jayhteisten todistustemme moninaisuudesta huomaamme solahtavamme osaksi sitä ainutlaatuista ker-tomusta, jossa Jumalan rakkaus meitä kohtaan ilmenee Jeesuksessa Kristuksessa.

RukousHistorian Jumala, kiitämme sinua kaikista niistä, jotka ovat kertoneet meille uskostaan ja siten to-distaneet läsnäolostasi elämässään. Ylistämme sinua siitä, että kertomuksemme niin yksilöiden kuinkirkkojenkin tasolla ovat niin moninaisia.Näissä kertomuksissa voimme nähdä avautuvan ainutlaatuisen kertomuksen Jeesuksesta Kristukses-ta. Rukoilemme rohkeutta kertoa tarinamme vakuuttavasti niille, joiden kanssa joudumme tekemi-siin, jotta sanasi viesti voisi levitä kaikkien tietoon.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. "Juoruiletko evankeliumista" vai juoruiletko muuten vaan?2. Kuinka alttiita sinä tai seurakuntasi olette tempautumaan mukaan toisten kertomuksiin?3. Kuinka altis olet kertomaan uskostasi toisille ja siten todistamaan Jumalan läsnäolosta omissakokemuksissasi elämästä ja kuolemasta?4. Oletko tietoinen siitä, kuinka valtavia mahdollisuuksia hyvään nykyaikaiset viestintävälineet tar-joavat aikamme kirkolle?

17

Dag 2 Vittnesbörd genom personliga berättelserVad är det ni går här och talar med varandra om? (Luk 24:17)

Jer 1:4-8 Gå dit jag sänder dig.Ps 98 Sjung till Herrens ära, sjung en ny sång!Apg 14:21-23 De styrkte lärjungarna och manade dem att behålla sin tro.Luk 24:13-17a Vad är det ni går här och talar med varandra om?

KommentarAtt dela våra personliga vittnesbörd är ett mäktigt sätt att vittna om vår tro på Gud. Genom att lyss-na till varandra med respekt och hänsyn får vi möta Gud i just den människa som vi talar med.

Texten från Jeremia ger oss ett mäktigt vittnesbörd om hur Gud kallar profeten. Han ska tala medandra om vad han fått ta emot och på så sätt låta Guds ord höras och upplevas. Kallelsen att förkun-na Guds ord upplevs även av lärjungarna i den tidiga kyrkan, som vi ser i texten från Apostlagär-ningarna.

Psaltarpsalmen låter oss lovsjunga Gud i en anda av lovprisning och tacksägelse. I dagens evange-lietext öppnar Jesus våra ögon och skingrar vår besvikelse. Han hjälper oss att se våra berättelsersom en del av Guds plan.

Under denna ekumeniska Bönevecka för kristen enhet lyssnar vi till andra kristnas vittnesbörd omhur Gud själv uppenbarar sig för oss.

Vi är medvetna om att vi också kan dela med oss till andra med hjälp av teknologins virtuella verk-lighet. Moderna kommunikationsmedel kan hjälpa oss att dela vårt vittnesbörd i vidare kretsar ochdärmed skapa en gemenskap som är bredare och mer omfattande än den rent fysiska.

Genom att lyssna uppmärksamt växer vi i tro och kärlek. Trots mångfalden i vårt personliga ochgemensamma vittnesbörd finner vi oss inflätade i en och samma berättelse om Guds kärlek till ossuppenbarad i Jesus Kristus.

BönHistoriens Gud, vi tackar dig för alla som har delat sina personliga berättelser med oss och därmedvittnat om din närvaro i sina liv. Vi prisar dig för att vittnesbörden är så mångskiftande, både föross som individer och som samfund.I dessa berättelser ser vi hur vittnesbördet om Jesus Kristus uppenbaras alltmer. Vi ber om modoch övertygelse att dela vår tro med dem som vi möter och därmed låta ditt budskap spridas tillalla.

Frågor att reflektera över

1. Ägnar du dig åt att ”prata evangelium” eller bara prat?2. Hur öppen är du eller din församling/kyrka för andras berättelser?3. Hur öppen är du för att dela dina troserfarenheter med andra och därmed vittna om din personligaerfarenhet av Guds närvaro i liv och av död?4. Är du medveten om den enorma positiva möjlighet som moderna kommunikationsmedel erbjuderkyrkan i dag?

18

Kolmas päivä Todistaminen tietoisuuden kauttaTaidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä sielläon näinä päivinä tapahtunut. (Luuk. 24:18)

1. Sam. 3:1-10 Puhu, Herra, palvelijasi kuulee.Ps. 23 Herra on minun paimeneni.Ap. t. 8:26-40 Filippos julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.Luuk. 24:13-19 He eivät tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut.

SelitysUskossa kasvaminen on mutkikas matka. Aikamme maailmassa monet ihmiset elävät kiireistä elä-mää ja heillä on monia paineita ja velvollisuuksia. Jumalan rakkaus meitä kohtaan jää helpostihuomaamatta arkielämämme riennoissa ja kokemuksissa. Mitä enemmän paineita ja touhua ke-räämme ympärillemme, sitä suurempi on vaara sivuuttaa se, mikä todellisuudessa on aivan sil-miemme edessä. Evankeliumin kahden opetuslapsen tavoin luulemme joskus tietävämme, mikä ontodellista, ja yritämme selittää näkemystämme toisille, vaikkemme tajua koko totuutta. Aikammemaailmassa meitä kutsutaan olemaan tietoisia Jumalasta elämän yllättävissä ja odottamattomissatapahtumissa.

Vanhan testamentin tekstissä kuulemme, kuinka Jumala huutelee Samuelia kutsuen hänet todista-maan. Aivan ensiksi Samuelin tulee kuulla kutsusanat. Kuuleminen edellyttää avointa mieltä ja ha-lukkuutta kuunnella Jumalaa.

Jumalan sanan kuulemisen halun kokivat myös sekä Filippos että etiopialainen, joista Apostolientekojen katkelma kertoo. He todistavat uskostaan vastaamalla heille juuri sillä erityisellä hetkelläesitettyyn kysymykseen. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja vastaavat sen mukaisesti.

Hyvästä paimenesta kertova psalmi heijastaa ihmisen hiljaista luottamusta Jumalan hellään huolen-pitoon, kun hän kokoaa laumansa ja johdattaa sen vihreille niityille.

Tämän Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon aikana pyrimme olemaan tietoisia Juma-lasta arkielämämme tapahtumissa ja kokemuksissa. Tapaamme tuttuja ihmisiä ja toisia, jotka ovatmeille outoja. Näissä kohtaamisissa otamme oppia toistemme hengellisistä kokemuksista ja saammenäin uuden näkökulman Jumalan todellisuuteen. Tällainen tietoisuus Jumalan läsnäolosta haastaameidät ponnistelemaan kristittyjen ykseyden puolesta.

RukousHerra Jeesus, hyvä paimen, sinä kohtaat meidät ja jäät luoksemme arkeen. Rukoilemme armoa ollatietoisia kaikesta, mitä teet puolestamme. Pyydämme, että valmistat meitä avautumaan kaikille,joita lähetät tiellemme, ja että saatat meidät yhteen yhdeksi laumaksi.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Milloin olet ollut tietoinen Jumalan läsnäolosta elämässäsi?2. Oletko tietoinen maailmanlaajuisista juhlatilaisuuksista ja murhenäytelmistä ja siitä, millä tavoinkirkkomme saattaisivat yhdessä ilmaista suhtautumisensa niihin?3. Riittääkö, että olet tietoinen Jumalasta, vai voisitko ehkä tehdä jotakin muuta todistaaksesi uskos-tasi?4. Kuinka saat itsesi tietoiseksi Jumalasta, kun Jumalan läsnäolon todellisuus ei vastaa odotuksiasi?

19

Dag 3 Vittnesbörd genom medvetenhetDu måste vara den ende som har varit i Jerusalem och inte vet vadsom har hänt där under dessa dagar? (Luk 24:18)

1 Sam 3:1-10 Tala Herre, din tjänare hör.Ps 23 Herren är min herde.Apg 8:26-40 Filippos förkunnade budskapet om Jesus för honom.Luk 24:13-19a Deras ögon var förblindade och de kände inte igen honom.

KommentarAtt växa i tro är komplicerat. Många människor i vår värld är väldigt upptagna, med massor avstress och ansvar. Det är lätt att missa uppenbarelsen av Guds kärlek i vårt vardagsliv. Ju mer stres-sade och upptagna vi är, desto större är risken att vi förbiser det som finns mitt framför oss. Liktlärjungarna i evangelietexten tror vi ibland att vi vet vad som är verkligt och försöker förklara våråsikt för andra, men vi är inte medvetna om hela sanningen. I dag inbjuds vi att bli medvetna omGuds närvaro i livets oväntade och osannolika händelser.

I den gammaltestamentliga läsningen hör vi hur Gud kallar Samuel och bjuder honom att bli ettvittne. Först måste Samuel höra vad Gud säger. För att höra krävs öppenhet och villighet att lyssnatill Gud.

Denna längtan att höra Guds ord upplevs också av både Filippos och etiopiern i läsningen ur Apost-lagärningarna. De vittnar om sin tro genom att göra det som begärs av dem i just det ögonblicket.De lyssnar uppmärksamt och handlar därefter.

Psalmen om den gode herden speglar den stilla förtröstan som finns hos den som är medveten omGuds kärleksfulla omsorg, Gud som samlar sin hjord och leder den på gröna ängar.

Under denna ekumeniska Bönevecka för kristen enhet försöker vi bli medvetna om Guds närvaro ivardagens händelser och erfarenheter. Vi möter bekanta och främlingar. I dessa möten lär vi av var-andras andliga erfarenheter och får därmed ett nytt perspektiv på hurdan Gud är. Denna medveten-het om Guds närvaro utmanar oss att verka för kristen enhet.

BönHerre Jesus, vår gode herde, du möter oss och blir kvar hos oss i vårt vardagsliv. Vi ber om nåd attupptäcka allt du gör för oss. Vi ber dig om att öppna oss för allt du erbjuder och att föra oss sam-man till en hjord.

Frågor att reflektera över

1. När har du varit medveten om Guds närvaro i ditt liv?2. Är du medveten om vad som händer globalt, både det som är värt att fira och tragedier? Vilketgensvar kan våra kyrkor ge?3. Räcker det med medvetenhet, eller finns det mer du kan göra för att vittna om din tro?4. Vad gör du för att bli medveten om Gud, när Guds verkliga närvaro inte motsvarar dina förvänt-ningar?

20

Neljäs päivä Todistaminen ylistämällä saamaamme uskoa"Mitä te tarkoitatte?" Jeesus kysyi. He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtuiJeesus Nasaretilaiselle." (Luuk. 24:19)

5. Moos. 6:3-9 Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin.Ps. 34 Minä tahdon aina ylistää Herraa.Ap. t. 4:32-35 Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu.Luuk. 24:17-21 Me olimme eläneet siinä toivossa.

SelitysOlemme valtavassa kiitollisuudenvelassa niille, joiden usko on luonut perustan aikamme kristillisel-le elämälle. Lukemattomat miehet ja naiset ovat rukoilemalla, todistamalla ja palvomalla varmista-neet, että usko siirtyy seuraaville sukupolville. Meillä on Skotlannissa vaikuttava kristillinen men-neisyys: pyhä Ninian 300-luvulla, pyhä Columba 500-luvulla ja monet kelttipyhimykset, joidenusko juurtui Jumalan rakkauteen ja hänen luomistyönsä ihasteluun. Skotlannin kansan usko ilmeneemyös siinä, kuinka suuri sen merkitys oli 1500-luvun reformaation hajaannuksessa, ja siinä, millätavoin samaa henkeä on pidetty sitkeästi yllä siitä lähtien.

Tämän päivän tekstit vahvistavat, kuinka tärkeää on tukea uskonyhteisöä Jumalan sanan levittämi-sen varmistamiseksi. Viidennen Mooseksen kirjan kohta tarjoaa käyttöömme juutalaisten veljiem-me ja sisartemme kauniin rukouksen, jonka sanoilla he joka päivä ylistävät Jumalaa. Jotta uskommenäkyisi ylistyksenä ja kiitoksena, psalmi kutsuu meidät todistamaan kiittämällä siitä, mitä olemmeuskovina saaneet. Apostolien tekojen katkelma paljastaa yhteisön, jota yhdistävät usko ja hyvänte-keväisyys. Evankeliuminkohdassa näemme Jeesuksen kaiken uskossa saamamme ytimessä.

Rukoillessamme tällä viikolla ykseyden puolesta yhdessä kristittyjen veljiemme ja sisartemmekanssa tunnustamme kristillisten perinteidemme runsaan kirjon. Rukoilemme, että tietoisuus yhtei-sestä perinnöstämme voisi liittää meidät entistä kiinteämmin yhteen uskomme vahvistuessa.

RukousHerra Jumala, esitämme sinulle kiitoksemme kaikista niistä ihmisistä ja yhteisöistä, jotka ovat välit-täneet meille viestin ilosanomasta ja siten luoneet nykyiselle uskollemme vankan perustan. Rukoi-lemme, että mekin pystyisimme yhdessä todistamaan uskostamme, jotta toiset tulisivat tuntemaansinut ja panisivat luottamuksensa siihen pelastukseen, jota tarjotaan Jeesuksessa Kristuksessa maa-ilman elämäksi.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Kuka on innoittanut sinua uskossasi?2. Mitkä uskon ulottuvuudet innoittavat sinua arjessasi?3. Mitkä ovat olleet mielestäsi tärkeimmät saamasi opetukset?4. Millä tavoin huomaat Jumalan toimivan sinussa, niin että usko siirtyy tuleville sukupolville?

21

Dag 4 Vittnesbörd genom tacksamhet för den tro vi fått ta emot“Vad har hänt?” De svarade: “Detta med Jesus från Nasaret” (Luk24:19)

5 Mos 6:3-9 Herren är vår Gud, Herren är en.Ps 34 Jag vill alltid prisa Herren.Apg 4:32-35 ett hjärta och en själLuk 24:17-21 medan vi hoppades…

KommentarVi är stort tack skyldiga dem vilkas tro lagt grunden för det kristna liv vi får leva i dag. Otaliga mänoch kvinnor har med sina böner, vittnesbörd och gudstjänster säkerställt att tron förmedlades tillnästa generation. I Skottland har vi en imponerande kristen historia: Sankt Ninianus på 300-talet,Sankt Columba på 500-talet och de många keltiska helgon vilkas tro var rotad i kärleken till Gudoch förundran inför skapelsen. Tron hos det skotska folket spelade också en mycket viktig roll ireformationens utbredning på 1500-talet och i det sätt som denna anda bevarats sedan dess.

Dagens läsningar bekräftar betydelsen av att stötta de troendes gemenskap för att garantera Gudsords spridning. Sammanhanget från Femte Moseboken ger oss den vackra bön som våra judiskasystrar och bröder använder varje dag för att prisa Gud. Psaltarpsalmen inbjuder oss att vittna ge-nom lovprisning över det vi har fått ta emot som troende, så att vår tro kan uppenbaras genom tackoch ära. Utdraget ur Apostlagärningarna visar på en gemenskap som var ett i tro och kärlek. Evan-gelietexten visar på Jesus som centrum för vad vi tagit emot i tro.

När vi förenas med våra kristna bröder och systrar i bön om enhet under denna vecka, välkomnar vide rika variationerna i vårt kristna arv. Vi ber att medvetenheten om vårt gemensamma arv ska för-ena oss alltmer allteftersom vi går vidare i tro.

BönHerre vår Gud, vi tackar dig för alla människor och gemenskaper som har förmedlat evangelietsglada budskap till oss och därmed gett vår tro en stabil grund. Vi ber att vi också tillsammans skakunna vittna om vår tro, så att andra får lära känna dig och kan sätta sin lit till frälsningen somerbjuds i Jesus Kristus för att världen ska leva.

Frågor att reflektera över

1. Vem har inspirerat din tro?2. Vilka aspekter av tron inspirerar dig i ditt vardagsliv?3. Vilka anser du är de viktigaste lärdomarna du fått ta emot?4. Hur kan du se att Gud verkar genom dig när det gäller att förmedla tro till framtida generationer?

22

Viides päivä Todistaminen kärsimyksen kauttaJuuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.(Luuk. 24:26)

Jes. 50:5-9 Hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni.Ps. 124 Meidän auttajamme on Herra.Room. 8:35-39 Jumalan rakkaus on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa.Luuk. 24:25-27 Hän selitti heille, mitä hänestä oli sanottu.

SelitysKaksi Skotlannissa lähimenneisyydessä sattunutta tapausta veivät maan kertaheitolla maailman tie-dotusvälineiden huomion keskipisteeseen. Lockerbien yllä lentokoneeseen tehty pommi-isku jaDunblanen koulusurmat kiinnittivät huomion kansakuntaan, joka on aina muistava nuo hirvittävätihmishenkien menetykset. Tapaukset aiheuttivat kärsimystä ja sanoinkuvaamatonta tuskaa lukemat-tomille ihmisille, ja seuraukset tuntuivat paljon kyseisten paikkakuntien varsinaisten rajojen ulko-puolella asti. Viattomat ihmiset kohtasivat kuolemansa hirvittävissä olosuhteissa.

Kärsimyksen todellisuus on asia, josta profeetta Jesaja puhuu päivän tekstissä vakuuttavasti. Hänmuistuttaa meille, ettei Jumala milloinkaan vetäydy syrjään nähdessään ihmiskunnan kärsivän. Vas-taavasti psalmi julistaa, kuinka uskovien tulee säilyttää luottamuksensa Vapahtajaansa.

Roomalaiskirje julistaa varmuutta siitä, että rakkaus on aina voimakkain, ja että kärsimys ja surueivät milloinkaan jää vallitseviksi. Ennen ilmestymistään maailmalle ylösnousseena Kristus astuikauheaan kuolemaan ja haudan pimeisiin syövereihin ollakseen kanssamme herkeämättä kaikkeinsynkimmillä hetkillämme.

Herran jalanjäljissä täyttä ykseyttä etsivät uskovat osoittavat tukensa niille, jotka heidän keskuudes-saan ovat elämässään joutuneet kärsimyksen aiheuttaman murheen keskelle. He saavat huomata,että rakkaus on kuolemaa väkevämpi ja että ylösnousemus nousi ihmiskunnalle kuin uusi aamun-koitto haudan äärimmäisestä häpeästä — elämän, anteeksiantamuksen ja kuolemattomuuden jylise-vänä ilmestyksenä.

RukousJumala, Isämme, katso myötätuntoisesti köyhyyteemme, kärsimykseemme, syntiimme ja kuole-maamme; pyydämme sinulta anteeksiantoa, eheytymistä, lohdutusta ja tukea koetuksiimme.Kiitämme sinua kaikista niistä, jotka onnistuvat näkemään koettelemuksissaan valonpilkahduksia.Auta, että jumalallinen Henkesi opettaisi meille myötätuntosi suuruutta ja auttaisi meitä seisomaanvaikeuksissa olevien veljiemme ja sisartemme rinnalla. Suo, että Henkesi siunausten täyttäminä,yhtenä joukkona julistaisimme maailmalle Poikasi voittoa; hänen, joka elää ikuisesti.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Kuinka voit osoittaa myötätuntoa niille, jotka kärsivät ja ovat vaikeuksissa?2. Millaista viisautta ja syvempää ymmärrystä olet saanut itseäsi kohdanneista kärsimyksistä?3. Kuinka osoitat elämälläsi myötätuntoa sen kärsimyksen ja sorron keskellä, jota kovin monet maa-ilmamme köyhyydessä elävät ihmiset kokevat, ja millaisia ovat omat kokemuksesi niistä?4. Kuinka todistaisit Jumalan armosta ja siitä toivosta, jonka löydät Kristuksen ristin valosta?

23

Dag 5 Vittnesbörd genom lidandeSkulle inte Messias lida detta och gå in i sin härlighet? (Luk 24:26)

Jes 50:5-9 Han som skaffar mig rätt är nära.Ps 124 Vår hjälp finns hos Herren.Rom 8:35-39 Guds kärlek i Kristus Jesus, vår Herre.Luk 24:25-27 Han förklarade för dem vad som står om honom.

KommentarPå senare år inträffade två händelser i Skottland som ledde till att detta lilla land plötsligt stod icentrum för världens mediala uppmärksamhet. Bombattacken mot ett plan ovanför Lockerbie ochmassakern på skolbarn i Dunblane fäste världens uppmärksamhet på en nation som alltid kommeratt minnas dessa fruktansvärda förluster av mänskligt liv. De två händelserna orsakade lidande ochofattbart ångest för ett stort antal människor och fick konsekvenser långt bortom dessa två platsersgeografiska gränser. Oskyldiga människor mötte döden under horribla omständigheter.

Lidandets verklighet är något som profeten Jesaja talar om med kraft i dagens text. Han påminneross om att Gud aldrig accepterar mänskligt lidande. Som gensvar proklamerar psaltarpsalmen denförtröstan på sin frälsare som de som tror måste bevara.

Romarbrevet deklarerar visshet om att kärleken alltid är starkast och att lidande och sorg aldrig fårövertaget. Ty innan Kristus uppstod gick han en fruktansvärd död till mötes och steg ner i gravensmörka djup för att kunna finnas hos oss när vi har det som svårast.

I Jesu efterföljd visar kristna, som söker full enhet, sin solidaritet med dem som lever i tragedi ochlidande, genom att bekänna att kärleken är starkare än döden. Det var ur gravens djupaste förned-ring som uppståndelsen kom som en ny sol för mänskligheten; en högljudd bebådelse av liv, förlå-telse och odödlighet.

BönGud, vår fader, se med förbarmande på vår fattigdom, lidande, synd och död. Vi ber dig om förlå-telse, helande, tröst och stöd i våra prövningar. Vi tackar dig för alla som lyckas se ljus mitt i be-drövelsen. Må din Ande lära oss hur stor din barmhärtighet är. Hjälp oss att stå vid våra systrarsoch bröders sida under svårigheterna. Må vi fyllda av Andens välsignelse samfällt förkunna ochvittna för världen om din Sons seger, han som lever för evigt.

Frågor att reflektera över

1. Hur kan du visa medkänsla med dem som lider och har det svårt?2. Vilka insikter har du fått genom lidande som du upplevt i ditt eget liv?3. Hur visar du solidaritet med de många fattiga människor som lider och förtrycks i vår värld? Vil-ka erfarenheter har du själv av detta?4. Hur skulle du vittna om Guds barmhärtighet och om det hopp du upplever i ljuset av Kristi kors?

24

Kuudes päivä Todistaminen olemalla uskollinen kirjoituksilleEikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhuimeille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset? (Luuk. 24:32)

Jes. 55:10-11 Niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa.Ps. 119:17-40 Avaa silmäni näkemään sinun lakisi kaikkine ihmeineen.2. Tim. 3:14-17 Kaikki kirjoitukset ovat Jumalan innoittamia.Luuk. 24:28-35 Jeesus avaa kirjoitukset opetuslapsilleen.

SelitysUskovilla on etuoikeus kohdata Jumala lukemalla pyhiä kirjoituksia ja osallistumalla sakramenttei-hin. Kuuntelemalla uskollisesti Raamatun julistusta ja lukemalla rukoillen Raamatun eri kirjoja heavaavat sydämensä ja mielensä ottamaan vastaan itse Jumalan sanan. Jeesus lupasi opetuslapsilleen,että hän lähettäisi Pyhän Hengen, joka saisi heidät ymmärtämään Jumalan sanaa ja johtaisi heidätkaikkeen totuuteen.

Menneisyydessä kristityt ovat olleet keskenään eri mieltä Jumalan sanan lukemisesta ja siitä, mitense tulee ymmärtää. He ovat monesti käyttäneet Raamattua pikemminkin korostaakseen erimielisyyt-tään kuin löytääkseen keinoja päästä sovintoon. Onneksi pyhät kirjoitukset ovat viime aikoina lä-hentäneet kristittyjä heidän pyrkimyksissään ykseyteen. Yhteisistä raamattupiireistä on tullut heilletärkeä yhdessä kasvamisen väline. Kristityn ihmisen matkan, jota juhlistamme tämän Kristittyjenykseyden rukousviikon aikana, luja perusta on siinä, että kuuntelemme yhdessä Jumalan sanaa yrit-täen yhdessä ymmärtää sitä ja elää sitä todeksi.

Profeetta Jesaja muistuttaa meille, että voimallisesti julistettu Jumalan sana todellakin on tehokas jatoimiva. Se ei palaa Jumalan luo tyhjänä, vaan onnistuu siinä tehtävässä, jota varten hän on sen lä-hettänyt. Viesti toistuu Timoteukselle osoitetuissa sanoissa, kun häntä ohjataan uskomaan, kuinkatehokkaita ovat kirjoitukset, joilla uskolliset varustetaan kaikkinaiseen hyvään työhön.

Psalminkohtamme ylistää Jumalan sanoja ja määräyksiä ja anoo Jumalalta ymmärrystä, jotta voi-simme noudattaa pyhää lakia koko sydämestämme.

Tämän Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon aikana rukoilemme, että kaikki uskovatpääsisivät yhä syvemmälle sellaiseen Jumalan ilmestymisen ihmeeseen, joka meille Raamatussanäyttäytyy. Anomme Pyhää Henkeä auttamaan, jotta ymmärtäisimme paremmin Jumalan sanaa,sekä ohjaamaan meitä yhteisellä uskonmatkallamme, kunnes kokoonnumme kaikki jälleen Herranyhteisen pöydän ääreen.

RukousJumala, me ylistämme ja kiitämme sinua pelastavasta sanastasi, joka tavoittaa meidät pyhien kir-joitusten kautta. Kiitämme myös veljistämme ja sisaristamme, joille julistamme sanaasi löytäenyhdessä heidän kanssaan rakkautesi yltäkylläisyyden. Rukoilemme sinulta Pyhän Hengen valoa,jotta sanasi johtaisi ja ohjaisi meitä etsiessämme tiiviimpää ykseyttä.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Mitkä raamatunkohdat merkitsevät sinulle eniten?2. Kuka tai mikä elämässäsi saa sydämesi hehkumaan palavaa halua julistaa evankeliumiaja todistaa Kristuksesta?3. Mitkä raamatunkohdat ovat auttaneet sinua ymmärtämään paremmin muiden uskovien todistus-ta?4. Kuinka seurakuntamme voisivat hyödyntää Raamattua enemmän arjessaan ja rukouselämässään?

25

Dag 6 Vittnesbörd genom trohet mot skrifternaBrann inte våra hjärtan när han talade till oss på vägen och utladeskrifterna för oss? (Luk 24:32)

Jes 55:10-11 Ordet som kommer från min mun vänder inte fruktlöst tillbaka.Ps 119:17-40 Öppna mina ögon, låt mig skåda det underbara i din lag.2 Tim 3:14-17 Varje bok i skriften är inspirerad Gud.Luk 24:28-35 Jesus öppnar skrifterna för sina lärjungar.

KommentarKristna har privilegiet att få möta Guds ord genom att läsa de heliga skrifterna och ta del av sakra-menten. Genom att troget lyssna till Skriftens förkunnelse och i bön läsa Bibelns olika böcker öpp-nar de sina hjärtan och sinnen för Guds eget ord. Jesus lovade sina lärjungar att han skulle sändaden heliga Anden för att hjälpa dem förstå Guds ord och vägleda dem i all sanning.

Historiskt sett har kristna varit splittrade i sin läsning och sin förståelse av Guds ord. De har oftaanvänt Bibeln för att betona sina skiljaktigheter snarare än för att finna vägar till försoning. Lyck-ligtvis har den heliga Skrift på senare tid fört kristna närmare varandra i sökandet efter enhet. Ge-mensamma bibelstudier har blivit ett viktigt sätt för dem att växa samman. Den kristna resa som vifirar under denna Bönevecka för kristen enhet är fast rotad i vårt gemensamma lyssnande till Gudsord och våra försök att förstå det och leva ut det.

Profeten Jesaja påminner oss om att Guds ord, kraftfullt förkunnat, i sanning är effektivt och gerresultat. Det vänder inte fruktlöst tillbaka till Gud utan utför det uppdrag som han avsett. Detta bud-skap upprepas i orden till Timotheos, när han uppmanas att tro på skrifternas förmåga att utrusta degudfruktiga för allt gott verk.

Vår psaltarpsalm lovprisar Guds ord och lagar och bönfaller Gud om insikt, så att vi kan hålla Gudslag av hela vårt hjärta.

Under denna ekumeniska Bönevecka för kristen enhet ber vi att alla kristna ska tränga allt djuparein i det underbara mysteriet med Guds uppenbarelse i den heliga Skrift. Vi bönfaller den heliga An-den att hjälpa oss förstå Guds ord bättre och leda oss på vår gemensamma färd i tro tills vi alla sam-las igen vid Herrens bord, som är ett enda.

BönGud, vi prisar och tackar dig för ditt frälsande Ord som når oss genom de heliga skrifterna. Vitackar dig också för de bröder och systrar med vilka vi delar ditt Ord och utforskar din överflödan-de kärlek. Vi ber om den heliga Andens ljus, så att ditt Ord må leda och styra oss i vårt sökandeefter större enhet.

Frågor att reflektera över

1. Vilka bibelord betyder mest för dig?2. Vem eller vad i ditt liv får ditt hjärta att brinna för evangelium och vilja vittna om Kristus?3. Vilka bibeltexter har hjälpt dig att förstå andra kristnas vittnesbörd bättre?4. Hur kan vi i våra kyrkor använda Bibeln på ett mer effektivt sätt i vårt böne- och vardagsliv?

26

Seitsemäs päivä Todistaminen toivon ja luottamuksen kauttaMiksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nouseeepäilyksiä? (Luuk. 24:38.)

Job. 19:23-27 Jumala, jonka näen rinnallani.Ps. 63 Sieluni janoaa sinua.Ap. t. 3:1-10 Mitä minulla on, sitä minä sinulle annan.Luuk. 24:36-40 Opetuslapset olivat kauhuissaan.

SelitysElämän- ja uskonmatkallaan kaikki kristityt kokevat epäilyksen hetkiä. Joskus, kun uskovat eivätpysty havaitsemaan ylösnousseen Kristuksen läsnäoloa, yhdessä oleminen pikemminkin vahvistaaheidän epäilyksiään kuin hälventää niitä.

Uskovien haasteena on sinnikkäästi uskoa, että silloinkin kun he eivät näe tai koe Jumalaa, hän py-syy heidän luonaan. Uskon, toivon ja luottamuksen hyveet sallivat heidän todistaa, että heidän us-konsa yltää heidän omien mahdollisuuksiensa tuolle puolen.

Jobin luonteenlaatu antaa meille esimerkin ihmisestä, joka kohtasi vaikeita koettelemuksia ja kär-simyksiä ja jopa väitteli Jumalan kanssa. Uskossa ja toivossa hän kuitenkin uskoi Jumalan pysyvänrinnallaan. Pietari ja Johannes osoittavat toimillaan samanlaista luottamusta ja vakaumusta Aposto-lien tekojen kertomuksessa rammasta miehestä. Heidän uskonsa Jeesuksen nimeen sallii heidäntodistaa voimallisesti kaikille läsnäolijoille.

Päivän psalmi on rukous, jossa pohditaan syvää kaipaustamme Jumalan vankkumattoman rakkau-den puoleen.

Kokoontumisemme tämän Kristittyjen ykseyden rukousviikon aikana antaa yhteisöillemme tilai-suuden kasvaa yhteisessä uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Todistamme Jumalan vankkumattomas-ta rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan ja Jumalan uskollisuudesta sille yhdelle seurakunnalle, joksimeidät on kutsuttu. Mitä enemmän todistamme yhdessä, sitä väkevämpi viestimme on.

RukousToivon Jumala, ilmoita meille näkysi yhdestä seurakunnasta ja hälvennä epäilyksemme. Lisää us-koamme läsnäoloosi, jotta kaikki, jotka tunnustavat uskovansa sinuun, voisivat yhdessä ylistää hen-gessä ja totuudessa. Rukoilemme erityisesti kaikkien niiden puolesta, joilla on tällä hetkellä epäi-lyksiä tai jotka elävät vaaran tai pelon varjossa. Ole heidän kanssaan ja anna heidän kokea lohdul-linen läsnäolosi.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Kuinka suhtaudut omiin pelkoihisi ja epäilyksiisi?2. Millä tavoin saattaisit aiheuttaa käytökselläsi toisille pelkoa ja ahdistusta?3. Milloin olet kohdannut pelottomasti omat pelkosi ja epäilyksesi ja siten todistanut uskostasi Kris-tukseen voittamalla kyseiset vaikeudet?4. Kuinka kristilliset yhteisöt voivat rohkaista toinen toistaan uskossa ja toivossa?

27

Dag 7 Vittnesbörd genom hopp och förtröstanVarför blir ni skrämda, varför fylls ni av tvivel? (Luk 24:38)

Job 19:23-27 Här, med min kropp, vill jag skåda Gud.Ps 63 min själ törstar efter digApg 3:1-10 vad jag har, det ger jag digLuk 24: 36-40 Lärjungarna blev rädda.

KommentarUnder sin tros- och livsresa upplever alla kristna ögonblick av tvivel. När kristna inte kan kännaigen att den uppståndne Kristus är närvarande, kan samvaro med andra ibland göra tvivlen tyngre istället för lättare.

Den utmaning vi ställs inför är att fortsätta tro att Gud förblir hos oss, även när vi inte ser eller kän-ner Guds närvaro. Dygderna tro, hopp och förtröstan gör det möjligt för oss att vittna om att tronöverskrider våra egna möjligheter.

Job är ett exempel på en person som ställdes inför svåra prövningar och lidanden och till och medgrälade med Gud. Ändå hoppades och trodde han att Gud skulle förbli vid hans sida. Samma tillför-sikt och övertygelse märks också i Petrus’ och Johannes’ agerande i berättelsen om den lame man-nen i Apostlagärningarna. Deras tro på Jesu namn låter dem vittna med kraft för alla som var närva-rande.

Dagens psaltarpsalm är en bön som speglar vår djupa längtan efter Guds trofasta kärlek.

Våra möten under denna Bönevecka för kristen enhet gör det möjligt för våra gemenskaper att växai gemensam tro, hopp och kärlek. Vi bär vittne om Guds trofasta kärlek till alla människor och omGuds trofasthet mot den kyrka som som är en, den kyrka vi är kallade att vara. Ju mer vi vittnartillsammans, desto starkare kommer vårt vittnesbörd att bli.

BönHoppets Gud, dela din vision om en enad kyrka med oss och övervinn våra tvivel. Öka vår tro pådin närvaro, så att alla som bekänner sin tro på dig kan tillbe tillsammans i ande och sanning. Viber särskilt för alla som tvivlar just nu, och för dem som lever i skuggan av fara och fruktan. Varmed dem och ge dem din tröst och närvaro.

Frågor att reflektera över

1. Hur hanterar du dina egna rädslor och tvivel?2. Hur kan du orsaka fruktan och oro hos andra genom ditt uppträdande?3. När har du konfronterat och övervunnit dina egna rädslor och tvivel och därmed vittnat om dintro på Kristus?4. Hur kan kristna gemenskaper uppmuntra varandra i tro och hopp?

28

Kahdeksas päivä Todistaminen osoittamalla ja vastaanottamalla vieraanvaraisuuttaOnko teillä täällä mitään syötävää? (Luuk. 24:41)

1. Moos. 18:1-8 Minä haen hiukan syötävää, niin että voitte virkistäytyä ennen kuin jat-katte matkaanne.

Ps. 146 Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää.Room. 14:17-19 Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme.Luuk. 24:41-48 Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.

SelitysMeidän aikanamme sähköiset viestintävälineet ovat tehneet meistä naapuruksia yhdelle pienelle jaylikansoitetulle planeetalle. Kuten Luukkaan aikana, monien kansojen ja yhteisöjen on täytynyt läh-teä kodeistaan vaeltamaan ja matkaamaan vieraisiin maihin. Maailman suuria uskontoja edustavatihmiset ovat saapuneet omiin yhteisöihimme tuoden mukanaan uusia uskomuksia ja kulttuureita.

Tehdessämme Kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla yhdessä matkaa kohti ykseyttäpanemme merkille kaikkien seurakuntien uskovien vieraanvaraisuuden ja toveruuden. Kristuskinkutsuu meitä sekä osoittamaan vieraanvaraisuutta naapuriksemme tulleelle muukalaiselle että otta-maan häneltä vastaan vieraanvaraisuutta. On selvää, että ellemme näe Kristusta muissa, emme näeKristusta ollenkaan.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kohdassa kerrotaan, kuinka Abraham ottaa vastaan Jumalan avaa-malla kotinsa oven ja olemalla muukalaisille vieraanvarainen. Koko luomakunnan Jumala seisoomyös vangin, sokean ja muukalaisen rinnalla. Psalmimme on ylistystä Jumalan ikuisesta uskolli-suudesta ja kaikesta, mitä Jumala on puolestamme tehnyt.

Roomalaiskirjeen teksti muistuttaa meille, että Jumalan valtakunta tulee Pyhässä Hengessä oikeu-denmukaisuuden, rauhan ja ilon kautta. Ylösnoussut Kristus saattaa opetuslapsensa yhteen ja aterioiheidän kanssaan, niin että he tunnistavat hänet jälleen. Hän muistuttaa heille, mitä hänestä on kirjoi-tettu, ja selittää sen, mitä he eivät ole aiemmin ymmärtäneet. Näin hän vapauttaa heidät heidän epäi-lyksistään ja peloistaan lähettäen heidät heidän kokemiensa asioiden todistajiksi. Järjestämällä tilai-suuden Kristuksen kohtaamiseen hän auttaa heitä vastaanottamaan rauhansa, johon sisältyvät ylös-nousemuksen uuden maan lahjoina oikeudenmukaisuus sorrettuja kohtaan, huolenpito nälkäisistä jakeskinäinen rakentuminen. Kaikkina aikoina kristityt ovat löytäneet ylösnousseen Herran palvelles-saan toisia ja ollessaan toisten palveltavina uskossa, joten mekin voimme kohdata Kristuksen jaka-essamme elämänkohtaloitamme ja lahjojamme.

RukousRakkauden Jumala, olet osoittanut meille vieraanvaraisuuttasi Kristuksessa. Tunnustamme, ettäjakaessamme lahjamme kaikkien kanssa kohtaamme sinut. Suo meille armoa tulla yhdeksi yhteisellämatkallamme ja tunnistaa sinut toinen toisessamme. Auta, että meistä tulisi sinun vieraanvaraisuu-tesi ja oikeudenmukaisuutesi todistajia toivottaessamme muukalaisen tervetulleeksi.

Kysymyksiä pohdittaviksi

1. Missä määrin kotimaasi osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaiselle?2. Millä tavoin muukalainen voi kohdata vieraanvaraisuutta ja saada elintilaa omassa elinympäris-tössäsi?3. Kuinka voisit osoittaa kiitollisuutta niille, jotka ovat osoittaneet sinulle vieraanvaraisuutta ole-malla käytettävissäsi?4. Millä tavoin risti osoittaa meille, että Jumalan vieraanvaraisuus on ilmennyt täydellisenä itsensäantamisena?

29

Dag 8 Vittnesbörd genom gästfrihetFinns det något att äta här? (Luk 24:41)

1 Mos 18:1-8 Jag tar fram lite mat som ni kan styrka er med.Ps 146 Han ger de förtryckta deras rätt, han ger de svältande bröd.Rom 14:17-19 Låt oss därför sträva efter det som gagnar friden och bygger upp ge-

menskapen.Luk 24:41-48 Sedan öppnade han deras sinnen så att de kunde förstå skrifterna.

KommentarI dag har elektroniska kommunikationsmedel gjort oss till grannar på vår lilla, överbelastade planet.Precis som på Lukas’ tid har många människor och grupper tvingats lämna sina hem, flackat runtoch färdats till främmande länder. Människor från de stora världsreligionerna har anlänt och förtmed sig nya trosåskådningar och kulturer till våra samhällen.

Under ekumeniska Böneveckan för kristen enhet erkänner vi vår samhörighet och gemenskap medkristna i alla kyrkor och samfund. Kristus kallar oss också att både erbjuda och ta emot gästfrihetfrån främlingen som blivit vår granne. Sannerligen, om vi inte kan se Kristus i ”den andre”, kan viinte se Kristus alls.

Berättelsen i Första Moseboken beskriver hur Abraham tar emot Gud då han öppnar sitt hem hemoch visar gästfrihet mot främlingar. Skapelsens Gud står också på den fångnes, den blindes och denfrämmandes sida. Vår psaltarpsalm är en lovsång till Guds eviga trofasthet och allt Gud har gjort föross.

Texten från Romarbrevet påminner oss om att Guds rike förverkligas genom rättfärdighet, frid ochglädje i den heliga Anden. Den uppståndne Kristus samlar sina lärjungar, äter med dem och då kän-ner de åter igen honom. Han påminner dem om var skrifterna sagt om honom och förklarar det deinte tidigare förstått. På så sätt befriar han dem från deras tvivel och ängslan och sänder dem ut attvittna om detta. Genom att skapa denna mötesplats gör han det möjligt för dem att ta emot hans fridsom innebär rättvisa för de förtryckta, hjälp för de hungrande och ömsesidig uppbyggelse – dessagåvor som uppståndelsens nya värld medför. Genom alla tider har kristna funnit den uppståndneHerren genom att betjäna andra och betjänas av andra i tro. På samma sätt kan vi också möta Kris-tus när vi delar vårt liv och våra gåvor.

BönKärlekens Gud, du har visat oss din gästfrihet genom Kristus. Vi inser att genom att dela våra gå-vor med alla, möter vi dig. Ge oss nåden att bli ett under vår färd tillsammans och känna igen dig ivarandra. Må vi vittna om din gästfrihet och din rättvisa genom att välkomna främlingen i dittnamn.

Frågor att reflektera över

1. I vilken utsträckning är ditt land främlingsvänligt?2. Hur finner främlingar gästfrihet och livsutrymme i ditt eget grannskap?3. Hur kan du uttrycka din tacksamhet till dem som visat dig gästfrihet och ställt upp för dig?4. Hur är korset ett tecken på Guds totala utgivande kärlek och gästfrihet?

30

Julistuskahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2010

Raamatun Jumala sanoo: Olkaa pyhät, sillä minäolen pyhä (1. Piet. 1:16). Jumala on pyhä ja py-hyydessään Hän kutsuu ihmistä yhteyteensä.

Pyhä muistuttaa ihmisen ja koko luomakunnanalkuperäisestä hyvyydestä ja kauneudesta. Py-hyys on sitä rauhaa, jota ilman ihminen on levo-ton ja koditon. Pyhää ei voi koskettaa, jos sulkeu-tuu itsekeskeisyyden kierteeseen. Vääryys javäkivalta pimentävät pyhyyden. Pyhän poissaolovoi tuntua osattomuutena elämästä, näköalatto-muutena ja toivottomuutena.

Kasteessa kristitty asetetaan tielle, jolla pyhyyson läsnä. Pyhä murtautuu keskelle arkea ja uu-distaa sen.Pyhyys tulee lähteeksi, josta pulppuaa ihmisenvapaus ja luovuus.

Pyhiä asioita ei voi selittää eikä tyhjentää ihmisenymmärryksen tai kielen keinoin, ja siksi erilaisetvakaumukset voivat kohdata pyhyyden äärellä.Moni aistii pyhyyttä luonnon koskemattomuudes-sa tai taideteoksen puhuttelevuudessa. Pyhyy-den kokemisessa voidaan oppia ja omaksua asi-oita myös toisen uskonnon alueelta.

Eri uskontojen perinteessä arki ja pyhä, työ jalepo, paasto ja juhla antavat elämälle rytmin.Meidän elämäämme määräävät yhä enemmänmarkkinat ja yhä vähemmän pyhät ajat. Elämän-rytmin kiihtyessä perheiden yhteinen aika vähe-nee. Arki valtaa tilaa ja pyhä joutuu väistymään.Jos menetämme pyhän ja juhlan, emme kestäenää arkeakaan.

Muista maista ja kulttuureista tulleet lähim-mäisemme rikastuttavat kykyämme havaita jakunnioittaa pyhää.

Elinympäristöömme tulee uusia uskonnollisiatapoja ja käsityksiä. Se herkistää meitä kunnioit-tamaan toisten perinteitä mutta myös arvosta-maan omia juuriamme kristinuskossa.

Kaukaisista maista tulevat naapurit ja työtoverittuovat ihmiskunnan yhteisen todellisuuden lähel-lemme. Vieraanvaraisuus ja turvan antaminenpakolaisille ja vainotuille kuuluu kaikkien uskonto-jen ihanteisiin ja yhteisesti määriteltyihin ihmisoi-keuksiin. Siirtolaisuuden kasvu haastaa meidätkysymään itseltämme, kuinka ennakkoluuloisiatai suvaitsevaisia olemme, ja kuinka seurakun-tamme ja yhteisömme ottavat uudet tulijat vas-taan, osallisiksi yhteydestä.

Kristillinen lähetystyö on opettanut kansainvälistävastuuta ja monikulttuurisuutta toistasataa vuotta.Se on antanut mahdollisuuden ojentaa auttavakäsi lähimmäiselle toisella puolella maailmaa jaoppia evankeliumin velvoitetta taistella vääryyttäja riistoa vastaan. Ekumeeninen kunnioitus toisentaustaa ja kokemusta kohtaan nousee tästä tie-toisuudesta.

Omaan keskuuteemme tuleva muukalainen –maahanmuuttaja, turvapaikanhakija, vierasmaa-lainen työnhakija tai kerjäläinen – antaa meillemahdollisuuden muistaa elämän olemus matkallaolemisena, vaelluksena kohti pyhiä asioita ja py-hyyden tuntemista.

Kun kunnioitamme pyhää, näemme ihmisen ar-von. Tajuamme eri perinteitten pyhien arvojen japyhien aikojen merkityksen ja voimme oppia toi-siltamme. Samalla löydämme uudelleen omassauskossamme läsnä olevan pyhän ja siihen liitty-vän kutsun rukoukseen ja jumalanpalvelukseen.

Helsingissä 1. lokakuuta 2009

Tasavallan presidentti

Tarja Halonen

31

Plakatom två ekumeniska böndagar 2010

Bibelns Gud säger: Ni skall vara heliga, ty jagär helig (1 Petr 1:16). Gud är helig och i sinhelighet kallar Gud människan in i sin gemen-skap.

Det heliga påminner oss om människans ochhela skapelsens ursprungliga godhet och skön-het. Det heliga är den fred utan vilken männi-skan är rastlös och hemlös. Det heliga kan ing-en beröra som sluter sig inom själviskhetensspiral. Våld och orättvisor förmörkar det heliga.Avsaknaden av det heliga kan kännas som ut-siktslöshet och hopplöshet, som om livet över-gett oss.

Genom dopet förs en kristen in på en väg därheligheten är närvarande. Det heliga kommertill uttryck mitt i vardagen och förnyar den. Detheliga blir en källa ur vilken människans frihetoch kreativitet flödar.

Det heliga kan inte förstås eller förklaras ut-tömmande med mänskligt förstånd eller språk,därför kan olika övertygelser mötas inför detheliga. Många anar det heliga i den orörda na-turen eller i tilltalet från ett konstverk. Genomupplevelsen av det heliga kan vi också lära ossoch ta till oss saker från en annan religions om-råde.

I olika religioner skapas en livsrytm ur vardagoch helg, arbete och vila, fasta och fest. Vårt livpräglas allt mer av kommers och allt mindre avheliga tider. När livsrytmen blir snabbare mins-kar familjens tid tillsammans. Vardagen tar merutrymme och det heliga tvingas vika tillbaka.Om vi mister det heliga och festen står vi snartinte ut med vardagen heller.

Medmänniskor från andra länder och kulturerberikar vår förmåga att få syn på och respekte-ra det heliga.

Nya religiösa seder och föreställningar kommerin i vår omgivning. Det gör det lättare för oss attbåde respektera andras traditioner och upp-skatta våra egna rötter i den kristna tron.

Grannar och arbetskamrater fjärran ifrån bärmed sig det gemensamt mänskliga till oss.Gästfrihet och skydd åt flyktingar och förföljdahör till idealen i alla religioner och till de gemen-samt definierade mänskliga rättigheterna. Dentilltagande migrationen utmanar oss att frågaoss hur fördomsfria och toleranta vi är, och hurvåra församlingar och samfund tar emot de nyasom delar av en gemenskap.

Det kristna missionsarbetet har i över hundraårs tid lärt oss något om internationellt ansvaroch det mångkulturella. Missionen har gett ossmöjlighet att sträcka ut en hjälpande hand tillvår nästa på andra sidan jorden och lära ossevangeliets förpliktelse att kämpa mot orättvisoroch exploatering. Den ekumeniska respektenför en annans bakgrund och erfarenhet växerfram ur denna medvetenhet.

Främlingar som kommer till oss – invandrare,asylsökande, gästarbetare eller tiggare – geross möjlighet att minnas att livet är att vara påväg, en vandring mot det heliga och kunskapenom det heliga.

När vi respekterar det heliga ser vi människansvärde. Vi förstår betydelsen av heliga värdenoch heliga tider i olika traditioner och kan läraav varandra. Samtidigt återfinner vi det heliga ivår egen tro och en inbjudan till bön och guds-tjänst.

Helsingfors den 1 oktober 2009

Republikens president

Tarja Halonen

32

Rukouspäivien raamatuntekstit

Kristittyjen ykseyden rukouspäivä (Ensimmäinen rukouspäivä) 18.1.2010

Sefanja 3:9–12Vielä minä, Herra, annan kansoille uuden mielen, ja niin ne puhuvat puhtain huulin, huuta-vat avuksi minun nimeäni, kaikki ne palvelevat minua. Nubian jokien takaa hajallaan asu-vat palvelijani tuovat minulle uhrilahjoja. Tuona päivänä sinun, Jerusalem, ei tarvitse enäähävetä, vaikka olet rikkonut minua vastaan. Silloin minä poistan keskuudestasi kaikki jul-keat ja ylimieliset, ylpeät minä karkotan pyhältä vuoreltani. Nöyrät ja köyhät minä jätänsinne asumaan, kansan, joka turvaa Herran nimeen.

Ensimmäinen Pietarin kirje 1:13–16Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina ja pankaa täysi toivonne sii-hen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Olkaa kuuliaisia lap-sia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne ai-kana, elitte. Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kai-kessa mitä teette. Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."

Evankeliumi Johanneksen mukaan 17:13–12"Nyt minä tulen sinun luoksesi. Puhun tämän, kun vielä olen maailmassa, jotta minun ilonitäyttäisi heidät. Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailmanvihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä,että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maa-ilmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitänitseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä. "Minä en rukoilevain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähdenuskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussaja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisisinun lähettäneen minut.

Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä (Toinen rukous-päivä) 24.10.2010

Jesaja 25:6–10Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valio-viinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. Täl-lä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levi-tetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyy-neleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin onHerra puhunut. Sinä päivänä sanotaan:"Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät.Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hänpelastaa meidät.Herran käsi suojaa tätä vuorta." Mutta Moab poljetaan murskaksi omilla asuinseuduillaanniin kuin olkiläjä tallataan lantaveteen.

33

Böndagarnas bibeltexter

Böndagen för kristen enhet (Första böndagen) 18.1.2010

Sefanja 3:9-12Då skall jag förvandla folken, så att de alla talar med rena läppar, åkallar Herrens namnoch tjänar honom skuldra vid skuldra. Från andra sidan floderna i Kush skall man frambäraoffer till mig. Den dagen skall du slippa skammen för alla synder du begått mot mig. Dåskall jag befria dig från de stolta och högmodiga. Du skall inte längre förhäva dig här påmitt heliga berg. Jag skall lämna kvar hos dig en arm och ödmjuk skara. Herrens namnskall bli deras tillflykt.

1 Petr 1:13-16Var därför beredda att bryta upp, och håll er vakna. Sätt allt ert hopp till den nåd somkommer er till del när Jesus Kristus uppenbaras. Ni är lydnadens barn, låt er inte styras avde begär som behärskade er medan ni ännu var okunniga. Lev ett alltigenom heligt liv,liksom han som har kallat er är helig. Det står ju skrivet: Ni skall vara heliga, ty jag är helig.

Joh 17:13-21Nu kommer jag till dig, men detta säger jag medan jag är i världen, för att de skall få minglädje helt och fullt. Jag har gett dem ditt ord, och världen har hatat dem därför att de intetillhör världen, liksom inte heller jag tillhör världen. Jag ber inte att du skall ta dem ut urvärlden utan att du skall bevara dem för det onda. De tillhör inte världen, liksom inte hellerjag tillhör världen. Helga dem genom sanningen; ditt ord är sanning. Liksom du har säntmig till världen, har jag sänt dem till världen, och för deras skull helgar jag mig till ett offer,för att också de skall helgas genom sanningen. Men inte bara för dem ber jag utan ocksåför alla som genom deras ord tror på mig. Jag ber att de alla skall bli ett och att liksom du,fader, är i mig och jag i dig, också de skall vara i oss. Då skall världen tro på att du harsänt mig.

Böndag för fred, mänskliga rättigheter och internationellt ansvar (Andra böndagen)24.10.2010

Jes 25:6-10Herren Sebaot skall på detta berg hålla gästabud för alla folk, ett gästabud med feta rätteroch starkt vin, med feta, mustiga rätter och starkt, klarat vin. På detta berg skall han utplå-na den slöja som höljer alla folk, det dok som skyler alla folkslag. Han skall utplåna dödenför alltid. Herren Gud skall torka tårarna från alla kinder och göra slut på sitt folks förned-ring överallt på jorden. Herren har talat. Den dagen skall man säga: Se, detta är vårGud, den räddare vi hoppades på. Detta är Herren som vi hoppades på, låt oss jubla avglädje, han kom till vår räddning. Herren håller sin hand över detta berg. Moab skall tram-pas ner som halm i en dyngpöl.

34

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2:7–11Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on se vanha käsky, joka teilläon ollut alusta alkaen, se sana, jonka te olette kuulleet. Ja kuitenkin käsky, jonka teille kir-joitan, on uusi: nyt se on toteutunut hänessä ja teissä, sillä pimeys hälvenee ja tosi valoloistaa jo. Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa veljeään, on yhä pimeydessä. Jokarakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen.Mutta se, joka vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne onmenossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 21:4–12Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jee-sus huusi heille: "Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?" "Ei ole", he vastasivat.Jeesus sanoi: "Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte." He heittivät verkon,ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi,joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: "Se on Herra!" Kun Simon Pietari kuuli, ettäse oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetus-lapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollutpaljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää. Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät,että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tän-ne niitä kaloja, joita äsken saitte." Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Seoli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon -- kaikkiaan sataviisikymmentäkolme -- verkko ei revennyt. Jeesus sanoi: "Tulkaa syömään." Kukaan opetuslapsista ei rohjennutkysyä: "Kuka sinä olet?", sillä he tiesivät, että se oli Herra.

***

• Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivään (Toinen rukouspäivä)liittyen voidaan toteuttaa:

Pieni rukoushetki"Kristus on meidän rauhamme" (Ef. 2:14)Rukoushetki pohjautuu jumalanpalvelusaineistoon, jota Kirkkojen Maailmanneuvosto on toimitta-nut valmistauduttaessa Jamaikalla 17.–25.5.2011 pidettävään ekumeeniseen rauhankokoukseen,International Ecumenical Peace Convocation (IEPC).Aineiston on vihkosesta Imagine: Peace suomentanut Timo Komulainen,laulujen sanat: Anna-Mari Kaskinen.

Internetissä: http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/2rukp_10_aineisto.html

35

1 Joh 2:7-11Mina kära, vad jag skriver här är inget nytt bud utan ett gammalt som ni har haft från bör-jan. Detta gamla bud är ordet som ni har fått höra. Ändå är det jag skriver ett nytt bud - detvisar både hans och ert liv. Ty mörkret viker och det sanna ljuset lyser redan. Den somsäger sig vara i ljuset men hatar sin broder är ännu kvar i mörkret. Den som älskar sinbroder förblir i ljuset och har ingenting inom sig som leder till fall. Men den som hatar sinbroder är i mörkret; han vandrar i mörkret och vet inte vart han går, ty mörkret har gjorthans ögon blinda.

Joh 21:4-12När morgonen kom stod Jesus på stranden, men lärjungarna förstod inte att det var han.Och Jesus frågade: "Mina barn, har ni ingen fisk?" De svarade nej, och han sade: "Kastaut nätet på högra sidan om båten, så får ni." De kastade ut nätet, och nu orkade de intedra in det för all fisken. Den lärjunge som Jesus älskade sade då till Petrus: "Det är Her-ren!" När Simon Petrus hörde att det var Herren knöt han om sig ytterplagget, för han varinte klädd, och hoppade i vattnet. De andra lärjungarna kom efter i båten med fångsten påsläp; de hade inte långt till land, bara ett hundratal meter. Då de steg i land fick de se englödhög och fisk som låg på den och bröd. Jesus sade till dem: "Hämta några av fiskarnasom ni just fick." Simon Petrus gick upp på stranden och drog i land nätet, som var fullt avstora fiskar, 153 stycken. Och fast det var så många gick nätet inte sönder. Jesus sade tilllärjungarna: "Kom och ät." Ingen av dem vågade fråga honom vem han var; de förstod attdet var Herren.

Taiteilija Liina Pajunen on suunnitellutrukousviikolle julisteen.Nelivärinen valoisa juliste onvapaasti ladattavissa netistä:www.ekumenia.fi.Se on pdf- jajpeg -tiedostoina.

Julisteen voitulostaa A3 taiA4 -kokoisenaväritulostimella.Tiedoston voitoimittaakopiolaitokseenja teettää isonjulisteen (esim.50x70 cm). Myöspienikokoisiinohjelmiin ja kut-suihin voi kuvansijoittaa.

Julistetta voikäyttää sellaise-naanrukousviikon ti-laisuuksissa jailmoittelussa.Ison julisteenvasempaan alalaitaan voi lisätä esi-merkiksi A4-kokoisen vaakasuorassaolevan tapahtumatiedotteen.

Konstnären Liina Pajunen har desig-nat böneveckans affich.Den ljusa affischen i fyrfärgstryck kanladdas ner från nätet:www.ekumenia.fi.

Den finns i pdf-och i jpeg -format.

Afficen kanskrivas ut påfärgprinter istorlek A3 ellerA4. Filen kanskickas till enkopieringsfirmasom kan tryckaupp en affisch(t.ex. i storlek50x70). Det gårockså att göramindre bro-schyrer ochhandaffischer.

Affischen kananvändas somsådan vid bö-neveckansevenemang. Tillden stora

affischen kan man nere till vänsterockså bifoga ett meddelande i A4storlek.

_________

Aineiston voi myös tulostaa internetistä (www.ekumenia.fi).Se on vapaasti kopioitavissa ja käytettävissä rukousviikolla tai muuna aikana.

Materialet kan även skrivas ut från internet (www.ekumenia.fi)Det kan fritt kopieras och användas under böneveckan eller på annan tid.