tarvaalan kampusalueen asemakaava - fcg
TRANSCRIPT
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
Tarvaalan kampusalueen asemakaava
Liite 7 Rakennustapaohjeet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21.8.2017 P26236P001
Liite 7 Rakennusta-
paohjeet
1 (18)
T. Järvinen
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
1 SISÄLLYSLUETTELO
1 Sisällysluettelo ................................................................................................................ 1
2 Yleistä ............................................................................................................................ 1
2.1 Rakennustapaohjeista .............................................................................................. 1
2.2 Tavoitteista ............................................................................................................. 1
2.3 Yleiskaavallisista tavoitteista ..................................................................................... 1
2.4 Suunnittelukohteesta ............................................................................................... 2
3 Rakennustapaohjeet korttelialueittain ................................................................................. 3
3.1 YLPA-1/s – korttelialueen rakentamistapaohjeet .......................................................... 3
3.2 AP/RM – korttelialueen rakentamistapaohjeet ............................................................. 5
3.3 KTY – korttelialueen rakentamistapaohjeet ................................................................. 7
3.4 AM-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ............................................................... 9
3.5 YLPA-2 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ........................................................... 10
3.6 YLPA-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ........................................................... 11
3.7 VR-1 – alueen rakentamistapaohjeet ........................................................................ 13
4 Yleisiä periaatteita.......................................................................................................... 14
4.1 Istutettavat alueen osat ......................................................................................... 14
4.2 Jätehuolto ............................................................................................................. 14
4.3 Maaperän käsittely ................................................................................................. 14
4.4 Maanpinnan tasaus, pintavesien johtaminen ............................................................. 14
4.5 Pääsuunnittelija ..................................................................................................... 14
4.6 Luonnosten hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa ................................................... 14
4.7 Suojelukohteita koskevien luonnosten hyväksyttäminen museoviranomaisella ............... 14
4.8 Rakennusjärjestys ................................................................................................. 14
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
1 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Tarvaalan kampusalueen asemakaava
Rakennustapaohjeet
2 YLEISTÄ
näihin rakennustapaohjeisiin viitataan 21.8.2017 päivätyn Tarvaalan kampusalueen
asemakaavan määräyksissä.
2.1 Rakennustapaohjeista
Rakentamisen tapaa ohjaavat järjestyksessä:
maankäyttö- ja rakennuslaki sekä - asetus
asema- ja yleiskaava
Suomen rakentamismääräyskokoelma
kunnan rakennusjärjestys
Rakennustapaohjeet täydentävät edellä kuvattua ohjausjärjestelmää. Ohjeilla tuo-
daan esille ja täsmennetään niitä periaatteita, joita erityisesti halutaan toteuttaa. Ra-
kennustapaohjeet auttavat sekä rakentajia että viranomaisia alueen suunnittelu-, val-
vonta- ja rakentamistehtävissä.
2.2 Tavoitteista
Rakennustapaohjeilla pyritään siihen että kaavan selvitysten yhteydessä tunnistetut
alueen arvot ja kaavamääräyksiin kirjatut tavoitteet tulisivat käytännön rakentamises-
sa riittävästi huomioiduiksi ja toteutetuiksi. Kampusalueen merkittävimmät arvot ovat
maisemassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä.
2.3 Yleiskaavallisista tavoitteista
Alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan (2015) periaatteita:
Rakennusten ja ympäristön säilyttäminen alueen luonteelle ominaisena
Korjaus- ja lisärakentamisen sopeuttaminen ympäröivään rakennuskantaan nou-
dattaen alueen rakennusperinnettä
Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen
Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä
Kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden ominaispiir-
teiden ja identiteetin huomioiminen
Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan luonteen huomioiminen; uudis- ja korja-
usrakentamisen liittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön
Avoimeen maisemaan ja ranta-alueille rakennettaessa erityisen huomion kiinnit-
täminen rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja värityk-
seen
Uudis-, laajennus- ja korjausrakentamisen sovittaminen huolellisesti maisemaan
ja kyläympäristöön paikallinen rakentamisen perinne huomioiden
Ulkomaalauksissa ympäröivän vanhan rakennuskannan huomioiminen ja yhtäläi-
sen tavan suosiminen
Jälleenrakennuskauden historiallisten rakennuspiirteiden turvaaminen korjaus-
hankkeissa
Rakennuspaikan luonnonmukaisuuden säilyttäminen
Arvokkaiden kasvillisuuden reunavyöhykkeiden säilyttäminen
Luonnon merkittävien kauneusarvojen säilyttäminen
Erikoisten luonnonesiintymien säilyttäminen (yksittäispuut, siirtolohkareet)
Ranta-alueiden kasvillisuuden säilyttäminen
Maisemallisesti merkittävien puiden säilyttäminen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
2 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2.4 Suunnittelukohteesta
Tarvaalan maatalousoppilaitos on keskeinen maamerkki maakunnallisesti arvokkaan
Pajupuro – Tarvaalan maisema-alueella. Oppilaitoksen vanhimmasta rakennuskannas-
ta koostuva pihapiiri sijaitsee Majakosken tuntumassa ja hallitsee näkymiä sekä Uu-
raisten tielle että vesistön ja ympärille aukenevien peltomaisemien suuntiin. Oppilai-
tosta ympäröivät rannoille ulottuvat pellot.
Kulttuurimaisema on kauneimmillaan vanhan maatalousoppilaitoksen ympärillä Uu-
raistentien itäpuolella, missä vanhaa koulun pihapiiriä ympäröivät maatalouden tuo-
tantorakennukset ja Majakoskeen rajautuvat pellot toimivat karjan laidunalueena
(kannen kuva)1.
Alueen olevat rakennukset muodostavat kokonaisuutena edustavan rakennetun kult-
tuuriympäristön, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa yhtenä maamme vanhimpana yh-
täjaksoisesti toimineena maanviljelyskouluna.
Kuva 1: Suunnittelualueen rakennuksia (ote rakennetun ympäristön selvityksestä, Essi Jokinen, Saarijärven kaupunki/POKE 2015).
Alueen ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin rakennustapaohjeisiin liittyvän asema-
kaavan selostuksessa ja selvityksissä, joihin selostuksessa viitataan.
1 Mervi Koskinen, 2008
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
3 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3 RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIALUEITTAIN
3.1 YLPA-1/s – korttelialueen rakentamistapaohjeet
YLPA-1/s – korttelialue on alueen vanhin ja arvokkain osa. Oppilaitoksen pihapiiri on
maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennuksista kolme on suo-
jeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla
ja yksi on luokiteltu ns. varjelluksi kohteeksi. Asetus on lakkautettu, mutta Laki ra-
kennusperinnön suojelemisesta (498/2010) vahvistaa aiempien asetussuojelupäätös-
ten olevan sellaisenaan voimassa, kunnes ELY–keskus on käsitellyt kohteen lain mu-
kaisesti. ELY–keskuksen avaama suojeluprosessi voi päätyä joko suojeluun asema-
kaavalla tai lakisuojelupäätökseen, jonka ympäristöministeriö vahvistaa.
Kuva 2: Suojelukohteet. Vilja-aitta sijoittuu ydinpihapiirin ulkopuolelle.
3.1.1 Asemakaava:
Käyttötarkoitusmerkintään YLPA-1 lisätty loppuliite /s määrää: ”Alue, jolla ympäristö
säilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä seudullisesti arvokas rakennus-
kanta ja ympäristö säilytetään. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tar-
koitettua lupaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa uudis- ja korjausrakentami-
nen on sopeutettava rakennustavaltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennus-
kantaan ja ympäristöön siten, että alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät ominais-
piirteet säilyvät”.
Suojeltavat rakennukset on merkitty määräävällä rakennusalalla ja merkinnällä sr/v;
”Suojeltava rakennus. Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen
(480/1985) nojalla suojeltu rakennus. Asetuksen (480/1985) mukainen suojelu lak-
kaa, kun rakennuksista on tehty myönteinen tai kielteinen rakennusperinnön suojele-
misesta annetun lain (498/2010) mukainen päätös ja se on saanut lainvoiman. Ra-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
4 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
kennusta ei saa purkaa. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä museoviranomaiselle tu-
lee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen”.
Uudis- ja lisärakentaminen YLPA-1/s – alueella:
Suojelemattomien rakennusten osalta on korjaus- ja lisärakentamisen lisäksi myös
uudisrakentaminen mahdollista.
Korttelialueen kaikki rakennukset muodostavat yhdessä maisemallisesti arvokkaan pi-
hapiirin. Kaikille rakennuksille on asemakaavassa merkitty määräävät rakennusalat.
Rakennusalat noudattavat pääosin olevien rakennusten ulkokehää ja rakennusaloilla
sallittu kerrosluku noudattaa olevien rakennusten kerroslukua.
Asemakaavan rakennusalat ohjaavat rakentamisen sijoittumaan pääosin nykyisille
paikoilleen.
Rakennushankkeiden luonnospiirrokset ja värityssuunnitelmaluonnokset tulee esittää
kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.
Kuva 3: Päärakennus kaavaehdotuksessa
Ruokalarakennuksen osalta rakennusala on asemakaavassa merkitty suurempana
kuin olemassa olevan rakennuksen mittasuhteet. Ruokalarakennuksen toimivuus on
oppilaitoksen kannalta tärkeää ja sen laajentaminen on todennäköisesti lähitulevai-
suudessa tarpeen.
Rakennusta voidaan laajentaa rakennusalan puitteissa joko eteläpuolelle tai myös pi-
hapiirin puolelle.
Massoittelu
Rakennusta ei tule laajentaa täysin samaan seinälinjaan, lisäosan liitoskohta tulee
porrastaa jonkun verran vaakasuunnassa. Uudisosa tulee porrastaa myös pystysuun-
nassa mikäli sokkelista muodostuisi muuten yli metrin korkea.
Laajennusten kerrosten julkisivukäsittelyt (väritykset, materiaalivaihdot) tulee toteut-
taa ja sovittaa olemassa olevan rakennuksen julkisivuratkaisuihin sovittaen (esim.
kellarikerroksen erilainen väritys ja materiaali).
Kattokaltevuus
Kattokaltevuuden tulee noudattaa olevan rakennuksen kaltevuutta. Harjan tulee olla
rakennuksen kunkin osan pidemmän sivun suuntainen.
Julkisivumateriaalit ja - värit
Betonirunkoisia ja rapattuja rakennuksia laajennettaessa (esim. päärakennus) jul-
kisivujen umpiosan tulee koostua ensisijaisesti vaaleasta rappauksesta. Toiseksi hallit-
sevimman pintamateriaalin tulee olla punatiili. Keventävät osat voivat olla hillityn vä-
ristä pystylaudoitusta. Julkisivuissa ei saa käyttää peltikasetteja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
5 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Puujulkisivuisissa rakennuksissa lisärakentaminen toteutetaan puurakenteisena ja -
puuverhoiltuna olemassa olevaan rakennukseen harmonisesti sovittaen. Uudisraken-
tamisessa vesikattomateriaaleina ei saa käyttää palahuopaa eikä toista materiaalia
jäljittelevää materiaalia. Pääasialliset kattomateriaalit ovat saumattu peltikate, kol-
miorimahuopakate ja tiilikate. Laajennuksissa käytetään olemassa olevan rakennuk-
sen vesikatemateriaalia.
Ikkunat
Ikkunoiden tulee olla pääosin nauhamaisia ja korkeudeltaan olemassa olevaa ikkuna-
korkeutta vastaava.
3.2 AP/RM – korttelialueen rakentamistapaohjeet
3.2.1 Asemakaava:
”Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös loman- ja vapaa-ajanviettoa
palvelevaa toimintaa. Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. Alueelle saa py-
syvän asumisen lisäksi sijoittaa myös opetustoimintaa palvelevia asuntolarakennuksia
ja loman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia. Rakennusten on sijoituksel-
taan, kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan sopeuduttava osaksi
järvi- ja jokimaisemaa”.
Kuva 4: AP/RM - korttelialueen sijainti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
6 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.2.2 Rakennustapaohjeet
Rakennusten seinälinjat on porrastettava siten että rakennusmassa ei ole häiritsevän
pitkä ja monotoninen. Rakennusten harjan tulee olla joko rannan suuntainen tai sitä
vastaan kohtisuoraan.
Arkkitehtuurissa tulee välttää suomalaiseen maisemaan vieraita aiheita; tornit ja kaa-
ret eivät ole sallittuja.
Rakennusten pääikkunat tulee suunnata etelään. Ikkunat voivat olla korkeita ja ulot-
tua lattiasta kattoon, mutta niissä pitää olla alhaalta ylös asti ulottuva välipystykarmi
vähintään 1,5 metrin välein. Ikkuna-aukotus ei saa olla monotoninen.
Rakennuksissa saa käyttää harjakattoa, kahteen suuntaan laskevaa pulpettikattoa, tai
näiden yhdistelmiä. Aumakattoa ei sallita.
Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:1,5 – 1:3
Rantavyöhyke on kaavassa merkitty istutettavaksi alueeksi. Oleva rantapuusto on säi-
lytettävä. Varovainen harvennus on mahdollista mutta vain maisematyöluvalla. Ran-
nan muuttaminen avoimeksi ja puistomaiseksi ei ole sallittua.
Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla pääosin puu. Rappausta ja muurausta
voidaan käyttää tehosteena. Hirsirakenteiden tulee olla höylähirttä ja lyhyillä hirsinur-
killa. Pyöröhirsirakennuksia, rakoliitereitä, tynnyrisaunoja tai pressukatoksia ei sallita.
Julkisivujen ja vesikaton värityksen tulee olla tummahko, siten että rakennus ei näy
häiritsevästi joki- ja järvimaisemassa.
Katon tulee olla tummaa huopaa. Mikäli katolle asennetaan aurinkopaneeleita, tulee
ne asentaa lappeen suuntaisina.
Rakennuskohtaisen kelluvan puurakenteisen laiturin ulkonema keskivedenkorkeuden
rantaviivasta saa olla enintään 15 metriä. Laiturin päässä sijaitseva leviketaso saa olla
enintään 2 x 3 metriä.
Rakennushankkeiden luonnospiirrokset ja värityssuunnitelmaluonnokset tulee esittää
kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.
Kuva 5: Esimerkkimassoittelu, väritys ei vastaa ohjeistusta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
7 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.3 KTY – korttelialueen rakentamistapaohjeet
3.3.1 Asemakaava:
”Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia se-
kä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden
yhdistelmiä sekä puutarha- ja kasvihuonerakennuksia. Alueelle voi sijoittua myös ope-
tustoimintaa tukevia palveluja sekä myymälätiloja. Rakennusten on sijoitukseltaan,
kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan sopeuduttava osaksi ympä-
ristöä. Rajaa rakennetun alueen ja ympäröivän peltomaisen välillä tulee pehmentää
istutuksin”.
Kuva 6: Korttelialueen sijoittuminen
3.3.2 Rakennustapaohjeet:
Kortteli muodostaa maisemassa oman erillisen kokonaisuutensa. Rakennukset on si-
joitettava asemakaavassa osoitetuille määrääville rakennusaloille. Kortteli ylittää mai-
semallisesti tärkeän peltoaukean. Aukean alavin kohta jätetään avoimeksi jolloin nä-
kymä Uuraistentieltä länteen peltoalueelle säilyy.
Rakennukset tulee sijoittaa peltoalueen reunoille, etelässä Tuumalantien varteen ja
pohjoisessa metsäsaarekkeen tuntumaan.
Julkisivumateriaalina tule olla sileä, vaalea ja saumaton rappaus tai vaalea puuverhoi-
lu (myös hirsi, mutta ei pyöröhirsi). Myös lasipinnat keventävinä ja jäsentävinä ele-
mentteinä sallitaan. Lasipinnat eivät saa olla häiritsevän suuria ja hallitsevia. Jul-
kisivujen rappauspintojen ja ikkunoiden tulee muodostaa ei-monotonisia kombinaa-
tioita. Ikkunat on sijoitettava useamman ikkunan nauhamaisiin tai pintamaisiin ryh-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
8 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
miin. Rakennusmassojen monotonisuutta ja hallimaisuutta tulee keventää materiaali-
jäsennysten, sisäänvetojen tai ikkuna-aukotusten avulla.
Kirkkaita ja räikeitä isoja väripintoja ei sallita.
Arkkitehtuuri voi olla modernia mutta sen tulee olla ilmeeltään kevyttä ja hillittyä.
Massoittelun tulee pohjaltaan perustua rakennuksittain selkeisiin suorakulmaisiin, 2-
3:een, porrastaen sommiteltuihin suorakulmioihin. Rakennukset eivät saa muodostaa
tasavälisiä ketjuja.
Väritys- ja julkisivusuunnitelmaluonnokset tulee esittää kaupungin rakennusvalvon-
nassa ennen varsinaisten pääpiirrosten laadintaa.
Kuva 7: Kuva virtuaalimallista
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
9 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.4 AM-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet
3.4.1 Asemakaava:
”Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Maatilojen talouskeskusten korttelialue,
jolle voidaan sijoittaa kotieläintalouden yksikkö sekä siihen liittyviä liitännäistoiminto-
ja, kuten biokaasulaitos, varastot, konehallit sekä erilaiset siilot ja säiliöt. Alueelle saa
sijoittaa myös opetustoimintaa palvelevia rakennuksia ja toimintoja sekä kasvihuonei-
ta. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida riittävä suojaetäisyys ympäröivään asu-
tukseen ja vesistöön, sekä rakennusten sovittaminen osaksi pelto- ja järvimaisemaa.
Rajaa rakennetun alueen ja ympäröivän peltomaisen välillä tulee pehmentää istutuk-
sin Eläinsuojan tarkka sijoittaminen ja eläinten suurin sallittu määrä ratkaistaan ym-
päristölupamenettelyssä. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäröivälle asutukselle kohtuu-
tonta rasitusta esimerkiksi hajusta, melusta tai pölystä”.
Kuva 8: Korttelialueen sijoittuminen
3.4.2 Rakennustapaohjeet:
Rakennukset tulee sijoittaa kaavassa merkitylle rakennusalalle. Kattomuotona tulee
olla harjakatto tai kahteen suuntaan laskeva pulpettikatto. Julkisivujen päävärinä tu-
lee olla perinteinen punamulta ja sille alisteisena valkoinen. Ikkunoiden tulee olla
nauhamaisia. Julkisivumateriaalina voi käyttää muutakin kuin puuta.
Rakennushankkeiden luonnospiirrokset tulee esittää kaupungin rakennusvalvontavi-
ranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
10 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.5 YLPA-2 – korttelialueen rakentamistapaohjeet
3.5.1 Asemakaava:
Yleisten opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä liike-, asuin- ja palveluraken-
nusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia, sekä
muita opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten asuntoloita, urheilu- ja vapaa-
ajantiloja, sekä varasto- Ja terminaalililoja. Energiatuotantoon ja bioterminaaliin liitty-
viä toimintoja saa sijoittaa korttelialueella niille osoitetulle alueen osalle.
Kuva 9: Korttelialueen sijoittuminen
3.5.2 Rakennustapaohjeet:
Alueen oleva rakennuskanta on kerroksellinen ja iältään uudempaa kuin oppilaitoksen
vanhin osa Uuraistentien itäpuolella. Alueen identiteettiä kuvastava konehalli sijoittuu
Uuraistentien – Tuumanlantien risteykseen. Korttelin eteläosaan on rakentunut sa-
mansuuntaisia kalustohalleja. Rivistö on täydentynyt uudella konehallilla 2017. Kortte-
lin keskiosa on hajanaisemmin sijoittuva kokoelma eri-ikäisiä ja – kokoisia rakennuk-
sia. Arkkitehtuuriltaan muista jyrkästi poikkeavan biotalousinstituutin vierelle raken-
tuu jatkossa energiatuotantoon ja bioterminaaliin liittyviä toimintoja.
Täydennysrakentamisessa tulee jatkossa keskittyä korttelikokonaisuuden ilmeen ko-
hentamiseen ja rakenteen selkeyttämiseen. Uudisrakentamisella tulee muodostaa ja
vahvistaa selkeitä aukioita ja niiden välisiä kulkuväyliä. Selkeys parantaa alueen si-
säistä turvallisuutta. Kulkuväyliä tulee tukea istutuksin, kivetyin osuuksin ja valaistuk-
sen keinoin. Väylien varrelle tulee varata paikkoja levähdyksiin (penkkejä).
Kirkkaita ja räikeitä isoja väripintoja ei sallita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
11 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.6 YLPA-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet
3.6.1 Asemakaava:
”Yleisten opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä liike-, asuin- ja palveluraken-
nusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti, kouluja ja muita oppilaitok-
sia, sekä muita opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten asuntoloita, maatilan
tuotanto- ja varastorakennuksia, navettoja ja muita eläinsuojia, sekä kasvitarhoja”.
Kuva 10: Korttelialueen sijoittuminen
Korttelialueen eteläosa on maisemallisesti tärkeä kohde etelästä päin alueelle tultaes-
sa. Alueen identiteetin kannalta keskeinen navettarakennus on kaavassa huomioitu
id-merkinnällä. Kaava mahdollistaa navetan laajentamisen etelään. Lisärakentaminen
on korttelissa mahdollista myös itään ja koilliseen, jossa myös on maisemallisesti tär-
keää peltoaluetta.
3.6.2 Rakennustapaohjeet:
Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavan rakennusalojen puitteissa maaston rajapin-
toihin (esim. metsän reunaan) siten, että erityisesti maisemallisesti arvokkaat näky-
mät ja säilyvät katkeamattomina.
Korttelin oleva puinen rakennuskanta noudattaa väritykseltään suhteellisen yhtenäi-
sesti suomessa perinteistä ja joka vuodenaikaan sopivaa punamultapohjaa. Uuraisten-
tien uudemmat asuntolarakennukset on verhottu punatiilellä.
Lisärakentamisessa tulee korttelin eteläosassa noudattaa alueen vakiintunutta yleisil-
mettä värityksen, materiaalien ja mm. kattokaltevuuksien suhteen. Erityisesti identi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
12 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
teetin kannalta tärkeän navettakokonaisuuden ympäristössä uudisrakentaminen tulee
toteuttaa sille alisteisesti ja siihen sopeutuen.
Korttelin koillisosa lammen ja pellon takaisella kukkulalla muodostaa sen sijaan jo
oman kokonaisuutensa, jossa voi toteuttaa uudempaa arkkitehtuuria. Aluetta erottaa
oppilaitoksen vanhimmasta pihapiiristä visuaalisesti liito-oravia varten suojattu puus-
toinen vyöhyke.
Muodostettavan korttelinosan tulee olla väreiltään, muodoiltaan ja massoittelultaan
muodostaa muuhun kortteliin sopusuhtainen osa. Rakennusoikeutta ei saa toteuttaa
yhtenä isona massana.
Väritys voi julkisivuiltaan olla vaalea / kellertävävoittoinen. Kattomateriaalina sallitaan
myös pystysaumattu peltikate, huopa tai tiilikate. Kattomateriaalina ei saa käyttää pa-
lahuopaa tai toista materiaalia jäljittelevää materiaalia. Laajennuksissa käytetään
olemassa olevan rakennuksen vesikattomateriaalia.
Rakennushankkeiden luonnospiirrokset ja värityssuunnitelmaluonnokset tulee esittää
kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.
Kuva 11: Kuva virtuaalimallista
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
13 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3.7 VR-1 – alueen rakentamistapaohjeet
VR–1 – alue kaavassa on Majakosken maisemallisesti arvokasta rantavyöhykettä.
3.7.1 Asemakaava:
Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueelle voidaan sijoittaa
ulkoilupolkuja ja -teitä sekä alueen ulkoilukäyttöä palvelevia rakennelmia ja raken-
nuksia. Alueen enimmäisrakennusoikeus on 80 kem². Alue on säilytettävä puustoise-
na.
Kuva 12: Alueen sijoittuminen
3.7.2 Rakennustapaohjeet:
Ulkoilukäyttöä palvelevina rakennelmina tarkoitetaan esim. levähdyskatoksia ja –
penkkejä / penkkiryhmiä, kulkureittejä sekä nuotiopaikkoja.
Materiaalit
Rakennusten ja rakennelmien tulee olla puurakenteisia
Perustusrakenteissa voi käyttää kiveä
Nuotiot tulee rakentaa luonnonkivistä
Katemateriaalina sallitaan huopa tai paanu
Väritys ja pintakäsittely
Värien tulee olla tummahkoja, kirkkaita ja räikeitä värejä ei tule käyttää
Pintakäsittelynä tulee olla sävytys, ei peittomaali
Katteen tulee olla tumma
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet
14 (14)
21.8.2017
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4 YLEISIÄ PERIAATTEITA
4.1 Istutettavat alueen osat
Istutettaviksi merkityillä alueen osilla on suosittava paikallisia lajeja.
4.2 Jätehuolto
Jätteiden keräys tulee järjestää kortteleittain keskitetysti. Keräyspisteet tulee sijoittaa
siten että ne ovat tyhjennettävissä turvallisesti ilman tarpeetonta ajoa korttelialueilla.
Jäteastioita varten tulee rakentaa puurakenteiset katokset / aitaukset. Rakennelmien
tulee väritykseltään ja materiaaleiltaan vastata lähimpiä rakennuksia.
4.3 Maaperän käsittely
Rakennukset tulee istuttaa maastoon ilman suuri täyttöjä ja pengerryksiä.
4.4 Maanpinnan tasaus, pintavesien johtaminen
Rakennuspaikalla tulee mahdollisuuksien mukaan välttää leikkauksia ja pengerryksiä
sekä muuta pysyvää huomattavaa maanmuokkausta. Korkeita pengerryksiä ei sallita.
Muurilla rajattu maaleikkaus tai pengerrys saa olla enintään 80 cm korkea.
Rakennusten lattia tulee tehdä riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle ja pihan tu-
lee kallistua selvästi rakennuksesta poispäin. Pintavesien ohjaus ja käsittely tulee esit-
tää asemapiirroksessa rakennuslupaa haettaessa.
4.5 Pääsuunnittelija
Rakennushankkeen suunnittelukokonaisuudesta vastaavan suunnittelijan tulee olla
Maankäyttö- ja rakennuslain 120 § mukainen tehtävään nähden pätevä pääsuunnitte-
lija.
4.6 Luonnosten hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa
Rakennusten pääpiirrosluonnokset, värityssuunnitelmat ja viher- tai pihasuunnitelma
tulee hyväksyttää Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilla ennen lopul-
listen pääpiirrossarjojen laatimista ja rakennusluvan hakemista.
4.7 Suojelukohteita koskevien luonnosten hyväksyttäminen museoviranomaisella
Suojeltujen rakennusten (sr/v) muutos- ja korjaustöiden yhteydessä museoviran-
omaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.
4.8 Rakennusjärjestys
Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginval-
tuustossa 16.2.2009.
Rakennusjärjestystä noudatetaan kun asemakaavassa ei ole muuta määrätty.