Sari Ovaskainen Julkaistu 2.12.2009

Talousohjausopas

Neuvoja ja ohjeita asiakkaan talous- ja velkatilanteen selvittämiseen sekä talouden hallintaan saamiseen

2

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.............................................................................................................................3 Talousohjaajan huoneentaulu – tiivistelmä talousohjausprosessista ..........................4 1. Työntekijän rooli talousohjauksessa ...........................................................................5 2. Talousohjauksen kulku .................................................................................................7

Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen .................................................................................. 8 3. Velkatilanteen selvittäminen.........................................................................................9 Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta?.............................................................12 4. Velkojen vanhentuminen.............................................................................................13

Yleinen velan vanhentuminen................................................................................................................. 13 Lopullinen velkojen vanheneminen ........................................................................................................ 13 Esimerkkejä vanhenemisajoista .............................................................................................................. 14

5. Velkojen järjestelykeinoja ...........................................................................................15 Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset .......................................................... 16 Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen ..................................................................... 16 Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon................................................................................................. 17 Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana............................................................ 17

6. Asiakasesimerkkejä.....................................................................................................18 Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito....................................................................................... 18 Asiakas B: työssä käyvä yksinhuoltaja, kotona asuva lapsi opiskelee ................................................... 21 Asiakas C: eläkeläinen, sairas................................................................................................................. 23 Asiakas D: pariskunta, lapsia, toinen työssä, toinen työtön.................................................................... 25 Asiakas E: 30-vuotias pitkäaikaistyötön ................................................................................................. 27 Asiakas F: työtön, opintoja aloittamassa, asuu asuntolassa, elatusvelvollinen....................................... 28

7. Sanastoa.......................................................................................................................30 Liitteet ...............................................................................................................................34

VELKATILANTEEN SELVITTÄMISEEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT .................................... 34 VELKOJATAHOJA: YLEISIMMÄT PERINTÄTOIMISTOT ............................................................ 35 VELKALUETTELON ESIMERKKI..................................................................................................... 38 MAKSUVARALASKELMAN MALLI................................................................................................. 39 SALDOTODISTUSPYYNNÖN MALLI............................................................................................... 40 MAKSUOHJELMAEHDOTUKSEN MALLI ....................................................................................... 41 ULOSOTTOLISTAN MALLI SELITYKSIN........................................................................................ 42

3Johdanto Tämä opas on tarkoitettu työkaluksi työntekijöille, jotka kohtaavat työssään taloutensa hoitamiseen erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita. Talous- ja velkaongelmiin liittyy usein myös muita vaikeuksia, kuten työttömyyttä, päihderiippuvuutta ja asunnottomuutta. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen kuuluu aina myös taloudellisen tilanteen läpikäyminen sekä tukeminen ja auttaminen siihen liittyvien asioiden hoitamisessa. Hoitamaton talous, epätietoisuus velkojen määrästä ja väärä uskomus siihen, ettei velka-asioille ole mitään tehtävissä, voivat olla este kuntoutumiselle tai muutoin oman tilanteen parantamiselle. Opas ei kouluta talous- ja velkaneuvojaksi eikä siis kata kaikkia talouteen liittyviä asioita. Jokainen työntekijä pystyy kuitenkin ottamaan talousasiat puheeksi ja rohkaisemaan asiakasta asioiden selvittämiseen talouden hallintaan saamiseksi. Tietäessään talousohjauksen perusasiat, työntekijä voi korjata väärinkäsityksiä, antaa yleisiä ohjeita sekä tarvittaessa auttaa mm. velkojen selvittämisessä. Jos asiakkaan tilanne vaatii erityisasiantuntijuutta, hänet tulee ohjata tarvittavan palvelun piiriin. Talousohjaus on tässä esitetyssä muodossaan prosessi, jonka kuluessa asiakkaan tietoisuus talouteensa liittyvistä asioista ja niiden hallintaan saamisen mahdollisuuksista lisääntyvät. Prosessin aikana voidaan usein parantaa myös velkojen järjestelemisen mahdollisuuksia. Tämäntyyppisen talousohjauksen on arvioitu toimivan sekä perus- että erityispalveluissa. Oppaan alussa on työntekijän ”huoneentauluksi” tiivistetty kuvaus talousohjausprosessista. Tämän jälkeen koko prosessi käydään läpi yksityiskohtaisesti. Velkatilanteen selvittämiseen liittyvät asiat ovat keskeisesti esillä, koska usein asiakkailla on epätietoisuutta velkatilanteestaan. Toisaalta työntekijät ovat kertoneet tarvitsevansa lisää tietoa juuri näistä asioista. Velkojen järjestelykeinoja on myös esitelty ja lopuksi siirrytään aivan käytännön tasolle asiakasesimerkkien myötä. Asiakkaiden erilaisiin elämäntilanteisiin perustuvissa esimerkeissä käydään läpi koko talousohjauksen kulku askel askeleelta. Opasta voi käyttää myös ns. hakuteostyyppisesti. Talousohjausopas on työstetty Kalliolan setlementin toteuttamassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Aktivoiva talousohjaus -projektissa (1.3.2005 -31.7.2009) kertyneiden kokemusten ja tietojen pohjalta. Projektin kohderyhmänä olivat päihde- ja/tai kriminaalitaustaiset pääkaupunkiseutulaiset ja heidän omaisensa. Tämän vuoksi osassa liitteitä painottuvat pääkaupunkiseudun yhteys- ja muut tiedot. Talousohjausoppaan lisäksi projektissa on tuotettu loppuraportti ja sen liitteenä oleva talousohjauksen malli. Nämä tuotokset täydentävät toistensa tietoja ja tukevat talousohjauksen antamista. Loppuraportti löytyy Kalliolan setlementin sivuilta www.kalliola.fi Asiaa koskevat kommentit ja kysymykset voi toimittaa osoitteeseen matti.rajamaki@kalliola.fi

4Talousohjaajan huoneentaulu – tiivistelmä talousohjausprosessista ASIAKKAAN TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMISEKSI TEHTÄVIÄ TOIMENPITEITÄ

• Ota puheeksi taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat / asiakas ottaa ne puheeksi. KOKONAISTILANTEEN KARTOITUS

• Selvitä, missä asioissa ja mihin asiakas tarvitsee apua. • Selvitä, mikä on asiakkaan mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi. Ohjaa asiakas tarvittaessa

muiden tarjoamien palveluiden pariin. • Muista huomioida tiedossa olevat olosuhdemuutokset, esim. lasten varttumiseen liittyvät muutokset

TALOUDELLISEN TILANTEEN SELVITTÄMINEN TULOT JA MENOT

• Tulojen selvittäminen, tukien tarkastaminen (esim palkka, eläke, työmarkkinatuki, opintotuki, elatusapu/-tuki, lapsilisä)

ohjaa tarvittaessa tarkistuttamaan / korjaamaan / hakemaan tukea tai avustusta ohjaa muiden tukipalvelujen pariin • Menojen selvittäminen, (esim. vuokra / vastike, muut asumisen menot, elatusmaksut, päivähoito,

sairaudenhoito, työmatka, velanhoitomenot, myös luotolliset limiittitilit) • Onko sellaisia menoja, joille asiakas voi kohtuudella tehdä jotain taloudellisen tilanteen helpottamiseksi /

hallintaan saamiseksi. VELAT Velkojen selvittämiseen tarvittavia tositteita:

• Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat); Listalla näkyy ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat ja ulosotossa joskus perittävänä olleet velat.

o Ulosottolistan voi tilata kotipaikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta • Luottotietorekisteriote. Otteella näkyvät mm. maksuhäiriö, konkurssi, tuomiokunnan vahvistama

velkajärjestely, ulosotossa todettu varattomuus, edunvalvonta merkinnät ja luottotiedot tarkastaneiden tiedot.

o Otteen voi tilata Suomen Asiakastieto Oy:stä kirjallisesti (1/v maksutta) ja netin kautta (6,73€), www.asiakastieto.fi. Otteen voi myös hakea. Osoite: Työpajankatu 10 A, (5 krs), 00581 Hki.

• Ote sakkorekisteristä ja saldotodistus korvauksista. Otteella ja saldotodistuksella näkyvät sakot ja niiden tila ja valtiolle maksettavat korvaukset sekä mahdolliset yhteisvastuullisuudet.

o Otteen voi tilata maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta, Linnankatu 3 B, 13101 Hämeenlinna, puh 010 3665 662, 010 3665 770.

• Tositteet muista mahdollisista veloista, mm. hoidossa olevat velat, laskurästit, maksuhuomautus- ja perintäkirjeet, saldotodistukset, haastehakemukset, tuomiolauselmat velkomusasioista, tieto epävirallisista veloista (esim. vipit kavereilta) ja annetuista sitoumuksista, esim. takaukset.

VARALLISUUS

• Onko asiakkaalla sellaista perusturvaan kuulumatonta, realisoitavissa olevaa varallisuutta, minkä avulla taloudellinen tilanne helpottaa ja saadaan hallintaan. Onko asiakkaalla sellaista varallisuutta, mikä on pantattavissa järjestelyluoton vakuudeksi, jotta velkatilanne saadaan hallintaan.

TOIMENPITEET

• Kiireellisten asioiden hoito (esim. asumisen mahdollistaminen / turvaaminen, sakkojen muunnon ehkäiseminen, päihdekuntoutukseen ohjaaminen).

• Yhteydenotto ja tiedottaminen tilanteesta tarpeellisille tahoille. o Esim. neuvottelut velkojatahon kanssa: realistinen väliaikainen tai lopullinen maksuohjelma.

Huomioi tulotiedot, maksukyky, velkahistoria, elämäntilanne, jatkosuunnitelmat ja tiedossa olevat muutokset.

• Tue, ohjaa ja seuraa asiakkaan talouden hoitoa • Jos asiakas tarvitsee lisäksi muuta tukea tai apua, ohjaa hänet eteenpäin, tarvittaessa saattaen • Muista, että tuen tarve saattaa muuttua prosessin aikana!

Kartoita ainakin seuraavat asiat o asumistilanne o toimeentulo: tulot/menot/velat/varallisuus o luottotiedot o työ- ja koulutusasiat o perheasiat

o terveydentila o päihteiden käyttö / pelaaminen o rikostausta o tukiverkosto

51. Työntekijän rooli talousohjauksessa

Asiakkaan tilanteen kartoittamiseen kuluu aina myös talouteen liittyvien asioiden selvittäminen. Talousohjauksessa työntekijän tärkeimmät tehtävät ovat talousasioiden puheeksi ottaminen, toivon luominen ja asiakkaan rohkaiseminen selvittämään taloudellinen tilanteensa sekä tukeminen tähän liittyvissä asioissa.

• Toiminnan periaatteena on asiakaslähtöisyys o Asiakkaan kanssa työskennellään häntä arvostaen ja hänen

itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. o Työskentelyote on yksilöllinen ja samalla elämäntilanteen kokonaisuuden

huomioon ottava. o Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta. Hänen tehtävänsä on tulkata,

jäsentää ja antaa tietoa asiakkaalle sopivassa muodossa ja tahdissa. Asiakkaan taloustilannetta koskevan tiedon hankinnassa työntekijä on tarvittaessa tukena ja apuna.

o Asiakaslähtöinen työskentely edellyttää, että työntekijällä on mahdollisuus paneutua rauhassa kulloinkin käsillä olevaan asiakastilanteeseen.

• Talousasioiden järjestelyjen laajuus on suhteutettava asiakkaan tilanteeseen ja kykenevyyteen niin, että hän selviää prosessista sekä henkisesti että taloudellisesti.

o Aina on huolehdittava siitä, että asiakkaan tilanne ei huonone: Ohjeistaminen kiireellisten velkojen hoitamisessa on tärkeää (esim. vuokravelka ja sakot). Myös lisävelkaantumisen vaikutuksista tulee puhua, koska velkakierteen jatkuminen saattaa estää velkojen järjestelyn.

o Työntekijän tehtävänä on rauhoittaa tilanne, oikaista asiakkaalla olevat väärät oletukset ja luoda uskoa siihen, että asiat ovat yhteisvoimin hoidettavissa.

o Annettavan talousohjauksen muotoon ja prosessin etenemiseen vaikuttavat asiakkaan olosuhteet.

Yleistä tietoa raha-asioiden hoitamisesta, kiireellisistä veloista sekä talouden hallintaan saamisen edellytyksistä voidaan antaa silloinkin, kun asiakas ei ole valmis sitoutumaan vaativampiin toimiin.

• Esim. päihdekuntoutuksen vasta aloittaneen asiakkaan on syytä keskittyä kuntoutumiseen ja talousasioihin syventymistä voidaan siirtää – kiireelliset asiat on kuitenkin muistettava. Jo tieto velkojen ja talouden järjestelymahdollisuuksista voi herättää toiveikkuutta ja edistää näin myös kuntoutumista.

o Kokonaisvaltainen velkojen järjestely vaatii osin vakiintuneita olosuhteita. Olosuhteiden ja usein asiakkaan suhtautumisen talouteen liittyviin

asioihin täytyy muuttua, ennen kuin tilanne on ratkaistavissa. o Verkostoitumisella ja yhteistyöllä eri palveluiden tuottajien kanssa pyritään

varmistamaan se, että asiakas saa tarvitsemansa avun (esim. katkaisuhoito, päihdekuntoutus, toimeentulotuki). Asiakkaalle tulee varmistaa riittävä psykososiaalinen tuki myös talousohjausprosessin ajaksi.

6• Velkaantuminen synnyttää häpeän tunteita ja tietämättömyys veloista aiheuttaa

vääriä oletuksia ja uskomuksia o Velat kertovat eletystä elämästä. Velkojen syntyhistoriasta puhuminen saattaa

olla vaikeaa ja tuoda mieleen asioita, joita ei haluta muistella. Työntekijä toimii neutraalina kuuntelijana, joka moralisoimatta vie keskustelua talousasioista eteenpäin.

o Hoitamattomat velat aiheuttavat arvottomuuden ja häpeän tunteita. o ” Velkaa on niin paljon, ettei työnteko koskaan tule kannattamaan, ulosotto vie

kaiken”. On yleistä olettaa velkojen määrä todellista suuremmaksi ja uskoa, että mitään ei ole tehtävissä.

• On varmistettava, että talouden hoitamiseen liittyvät tavoitteet ovat realistisia ja todella asiakkaan omia tavoitteita

o Asiakas tekee itse päätökset siitä, millaisiin toimiin hän on valmis sitoutumaan. o Työntekijän tehtävänä on varmistaa, että asetetut tavoitteet ovat realistisia ja

asiakas ymmärtää sitoutumisensa vaikutukset. o Jokaisen asiakkaan talous on järjestettävissä jollakin aikavälillä, kun asiakas

itse hoitaa omia asioitaan järjestelmän edellyttämällä tavalla.

• Työntekijä tekee talousohjauksessa ne työt, jotka osaa, kysyy epävarmoissa tilanteissa neuvoa ja ohjaa asiakkaan, tarvittaessa saattaen, erityisasiantuntemusta vaativissa asioissa tarvittavan palvelun tarjoajan piiriin.

o Esim. Asiakas on parasta ohjata talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi, jos hänen tilanteensa mahdollistaa velkojen järjestelemisen pidempiaikaisesti tai kokonaisvaltaisesti.

Kaikilla paikkakunnilla ei ole omaa talous- ja velkaneuvontapistettä. Oman paikkakunnan talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot löytyvät Kuluttajaviraston sivuilta www.kuluttajavirasto.fi.

Prosessia voi nopeuttaa hankkimalla tarvittavat asiakirjat valmiiksi. Asiakkaan kanssa kannattaa keskustella myös siitä, onko talous- ja velkaneuvontaan annettavissa sellaista tietoa, jolla olisi merkitystä pohdittaessa velkajärjestelyvaihtoehtoja.

72. Talousohjauksen kulku

1. Talouteen liittyvät asiat otetaan puheeksi. Rohkaistaan asiakasta selvittämään tilannettaan ja etsimään ratkaisuja sen helpottamiseen. Annetaan yleistä tietoa siitä, mitä tilanteen kuntoon saaminen edellyttää ja korjataan väärinkäsitykset.

2. Tutustutaan asiakkaan elämäntilanteeseen. Tehdään myös kokonaisvaltainen

elämäntilanteen kartoitus, mikäli asiakas on siihen valmis. Kartoituksessa kerättäviin tietoihin palataan myöhemmin.

o Tässä vaiheessa tilanteen rauhoittaminen on usein tarpeen. Esim. tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta saadaan aikaa

selvittää asioita. o Asiakasta tuetaan asioiden selvittämisessä ja tunteiden käsittelemisessä. o Käynnistetään talouden selvittely asiakkaan niin halutessa.

Tarvittavien tositteiden hankinta. • Pelkästään velkatilanteen selvittämiseksi tai tilapäisen

maksuohjelman tekemiseksi yksittäisen velkojan kanssa ei välttämättä tarvita tositteita tuloista eikä menoista.

3. Tavoitteen asettaminen yhteistyölle

o Sovitaan tavoite ja tarvittaessa välitavoitteita sekä minkälaisessa aikataulussa tavoitteita toteutetaan. Tavoite voi koskea esim. asunnon saamista, kuntoutuksen aloittamista tai muuta asiakkaan senhetkisessä tilanteessa oleellista asiaa.

o Ylivelkatilanteessa selvitetään velkojatahot, selitetään asiakkaalle vaihtoehdot ylivelkaantumisen hallintaan saamiseksi ja mitä ne käytännössä edellyttävät.

Velkojan kanssa voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäistä velkoja tai velkojia koskevia ratkaisuja esim. kiireellisyyttä ajatellen. Ks.muita velkojen järjestelykeinoja.

4. Kiireellisiin asioihin puuttuminen ja asioiden ennakoiminen, jottei tilanne pahene.

o Esim. vuokrarästit, sakot, lisävelkaantuminen, ohjaus tukien haussa. o Riittävän ammatillisen tai vertaistuen järjestäminen. Verkostoitumalla ja yhteistyötä

hyödyntämällä taataan asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen. o Ohjaus muiden tarvittavien palvelujen pariin.

Esim. päihde- ja peliriippuvaisen hoitotarpeen arviointi/tarkistus. Esim. pitkäaikaistyöttömän asiakkaan työkyvyn ja eläkkeelle

pääsymahdollisuuksien arviointi, jos asiakkaalla on paljon sairauksia.

5. Muita toimia asetetun tavoitteen saavuttamiseksi o Esim. tarve tehdä maksuohjelma veloille onko mahdollista avustaa asiakasta

maksuohjelman saamisessa vai vaatiiko se erityisasiantuntijuutta ohjaus talous- ja velkaneuvontaan.

o Esim. lapsen tapaamisten järjestäminen, asunnonhakulomakkeiden täyttäminen, tarkistetaan, mitä sosiaalietuuksia on mahdollista saada.

8

Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen Kartoituksella saadaan tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja talouteen vaikuttavista asioista. Samalla selvennetään, missä asioissa asiakas tarvitsee apua tai tukea sekä mikä on asiakkaan mielestä kiireellinen tai vaikea asia hoidettavaksi. Asumistilanne: Onko asuntoa, hakeeko asuntoa, tarvitseeko apua asunnon haussa, esteet

asunnon saamisessa, mitä esteille voi tehdä jne.

Toimeentulo: Tulot: Mistä tulo muodostuu, onko asiakkaalla mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihin, onko tuloissa tapahtumassa muutoksia, miten muutokset vaikuttavat asiakkaan tilanteeseen, ovatko sosiaalietuudet kohdallaan jne. Menot: Mitä menoja asiakkaalla on, ovatko ne suuruudeltaan tavanomaisia, voiko asiakas vaikuttaa menoihin jne. Nykyiset tulot ja menot sekä tiedossa olevat muutokset huomioiden voidaan tarvittaessa laskea velkajärjestelylain mukainen maksuvara, (ks. sanasto / elinkustannusnormi ja maksuvara). Varallisuus: Minkälaista varallisuutta asiakkaalla on, vaikuttaako se tuloihin tai menoihin, onko esim. velkatilanne saatavissa hallintaan omaisuuden realisoinnilla tai panttauksella, mitä realisointi vaatii jne. Velat: Milloin velat ovat syntyneet, miksi ne ovat jääneet hoitamatta, paljonko velkaa on, mihin otettuja ja millaisia velkoja on, onko velkaantumisen syy hallinnassa tai poistunut jne. Lisää velkatilanteen selvittämisestä alempana.

Koulutus- ja työhistoriasta:

Koulutustiedot, onko tarvetta lisäkoulutukseen esim. työllistymisen edistämiseksi, tarvitseeko asiakas apua koulutusmahdollisuuksien selvittämisessä jne. Työtilanne: onko töissä, onko esim. lomautuksen uhka, työllistymisen mahdollisuudet, tarvitseeko apua työnhaussa tai onko eläkkeelle siirtyminen ajankohtaista jne.

Perheasiat: Tarkistetaan myös muiden taloudessa asuvien tilanne. Selvitetään lasten asiat, kuten huoltajuus, kysytään tarvitseeko asiakas apua esim. tapaamisten järjestämiseen tai elatusapu ja/tai –tuki asioiden selvittämiseen jne.

Terveydentilasta: Syntyykö menoja, millaisia, vaikuttaako taloudenhallintaan, aiheuttaako velkaantumista, onko tulonmuodostuminen terveydentila huomioiden kohtuullinen (työssä, työtön, sairaslomalla, eläke). Esim. päihdekuntoutustilanne: työttömänä vai sairaslomalla vai kuntoutustuki vai eläke, tarvitseeko ammatillista tai vertaistukea, ovatko tukiasiat kohdallaan. Jos asiakkaalla on selkeä päihdeongelma, johon hän ei saa hoitoa, eikä hän ole valmis sitä vastaanottamaan, ei kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä tulisi tehdä.

Rikostaustasta: Rikosten tekoaika saattaa vaikuttaa velkojen järjestelemiseen. Myös mahdolliset avoimet, vireillä olevat asiat tulee huomioida. Elämäntapamuutos on hyvä tuoda esiin neuvoteltaessa velkojien kanssa esim. korkojen anteeksi saamisesta.

Tukiverkosto: Onko asiakkaalla riittävästi ammatillista tai vertaistukea, tarvitseeko asiakas apua tässä asiassa. Muista, että avun tarve saattaa muuttua!

93. Velkatilanteen selvittäminen Huom!

• Kaikki asiakkaat eivät tiedä velkatilannettaan, vaan tarvitsevat apua juuri sen selvittämiseen. Asiakasta voi helpottaa jo tieto siitä, paljonko ja kenelle velkaa on sekä mitkä ovat velkojen järjestelymahdollisuudet, vaikka kokonaisvaltainen velkojen järjestely ei vielä olisikaan mahdollista.

• Velka on sen henkilön, jonka nimissä velka on. Jos velka on ns. yhteisvastuullinen,

vastaavat kaikki velasta yhdessä, velkojalle ei ole merkitystä kuka velan maksaa. Kun velassa on takaaja ja jos päävelallinen laiminlyö velan maksut, joutuu takaaja maksajaksi. Takaaja voi periä maksusuorituksiaan takaisin päävelalliselta ja yhteisvastuullinen voi vaatia oman osuutensa yli menneitä suorituksia muilta yhteisvastuullisilta.

• Alaikäisen oikeustoimikelpoisuutta on rajattu mm. holhouslainsäädännössä. Alaikäisen

vanhemmat vastaavat tämän maksusitoumuksista, joihin ovat antaneet suostumuksensa. Ilman vanhempien suostumusta velkasitoumus on pätemätön rikosoikeudellisia vahingonkorvauksia lukuun ottamatta. Alaikäinen voi tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sopimuksia liittyen omiin työansioihin tai huoltajan antamien varojen käyttöön liittyen.

• Tiedottamalla velkojia asiakkaan elämäntilanteesta, helpotetaan aikanaan käytäviä

neuvotteluja, samalla velkojien tietoon saatetaan, ettei kyseessä ole maksuhaluttomuus vaan maksukyvyttömyys.

Kiireelliset asiat: Rästivuokrat nykyisestä asunnosta aiheuttavat häätöuhan ja vanhat rästivuokrat saattavat estää asunnon saamisen. Osa sakoista on muuntokelpoisia eli ne ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi. Jos asiakas on pienituloinen, mm. rästiintyneitä elatusmaksuja on mahdollista hakea Kelalta anteeksi taannehtivasti 12 kuukauden ajalta ja erityisen painavista syistä pidemmältä ajalta. Talousohjausta annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös lisävelkaantumisen ehkäisemiseen. Velkaluettelo Velkaluettelo laaditaan siten, että siitä ilmenevät ainakin velkojat ja velkamäärät. Jos lähdetään neuvottelemaan velkojien kanssa anteeksiannoista, on hyvä merkata erikseen näkyviin pääoma, korot ja kulut sekä mahdollisesti velan syntymisajankohta ja saldopäivä. Kokonaisvaltaiset, pitkäkestoiset, monimutkaiset neuvottelut tulisi tehdä talous- ja velkaneuvonnan kautta. Ks. esimerkki velkaluettelosta. Velkatilanteen tarkempaan kartoittamiseen tarvittavat tositteet Ulosottotodistus (velallisen ulosottoasiat) Ulosotto-osastolta saa kolme listaa eri atk-kannasta johtuen. Yhdellä listalla näkyvät ennen 3/2004 ulosotossa olleet asiat ja muilla sen jälkeiset asiat. Listalla näkyvät:

• ulosotossa parhaillaan perittävänä olevat velat • ulosotossa joskus perittävänä olleet velat, joihin on aiemmin ulosmittauksella saatu

suorituksia ja ne on maksettu pois • ne velat, joihin suoritusta ei ole saatu ja velka on palautettu alkuperäiselle velkojalle

perittäviksi • lopullisesti vanhentuneet velat, joita ei voida enää periä (ks. velkojen vanhentuminen).

10Sama velka voi esiintyä listoilla useita kertoja, koska velkojalla on mahdollisuus uudistaa ulosotonperintätoimet maksamattoman, voimassaolevan velan osalta. Velkojen määrä ei siksi selviä suoraan laskemalla listoilla olevien velkojen summat yhteen. Ulosottotodistuksen voi tilata oman paikkakunnan kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta. Esim. Helsingin kihlakunnan ulosotto-osasto p. 010 36 22921, 010 36 22922, 010 36 22923, 010 36 22924. Käyntiosoite: Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, www.oikeus.fi/uo/helsinki Katso tästä, miltä ulosotosta saatu lista näyttää: ulosottolistan malli selityksin. Saldotodistuspyyntö sakoista ja valtiolle maksettavista korvauksista Otteelta näkyvät sakot, niiden laatu ja tila, valtiolle maksettavat korvaukset ja yhteisvastuullisuudet. Sakkorekisteristä selviää onko asiakkaalla sellaisia maksamattomia sakkoja, jotka ovat muunnettavissa vankeusrangaistukseksi, (ks. sanasto / sakko). Otteen sakkorekisteristä ja saldotodistuksen valtiolle maksettavista korvauksista voi tilata maksutta Oikeusrekisterikeskuksesta/ asiakaspalvelu, PL 157, Linnakatu 3 B, 13101 Hämeenlinna. Puh. 010 36 65662, 010 36 65770, www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus Ks. velkatilanteen selvittäminen. Tositteet muista mahdollisista veloista ja rästiin jääneistä laskuista Asiakasta pyydetään toimittamaan tiedot mahdollisista muista veloista ja rästilaskuista.

o Tiedot hoidossa olevista veloista ja maksusitoumuksista, rästilaskut, maksuhuomautus- ja perintäkirjeet, saldotodistukset velkojilta, kuten perintätoimistoilta, haastehakemukset; tuomiolauselmat velkomisasioista, tiedot epävirallisista veloista ja annetuista sitoumuksista, kuten takauksista jne.

Asiakas ei välttämättä muista, mihin tahoihin hänellä on velkaa, minkä vuoksi on hyvä ottaa yhteyttä ainakin yleisimpiin perintätoimistoihin joko puhelimitse tai kirjeitse. Velkojaa voi pyytää lähettämään saldotodistuksen saatavistaan. Saldotodistuksen saa velkojalta maksutta kerran vuoteen. Ks. perintätoimistojen yhteystietoja ja velkatilanteen selvittämiseen tarvittavat asiakirjat. Verotustodistuksessa näkyvät edeltävän vuoden tulo- ja varallisuustiedot, korko- yms. vähennykset ja joskus myös velkatietoja. Tiliotteilla näkyvät tulot ja menot, esim. velkojen ja muiden maksujen maksamiset sekä rahankäyttötapa, mikä saattaa kertoa syitä hallitsemattomalle taloudelliselle tilanteelle ja lisävelkaantumiselle. Ote luottotietorekisteristä Luottotietorekisteriotteella näkyvät mm. erilaiset maksuhäiriömerkinnät, konkurssiin ja edunvalvontaan liittyvät merkinnät sekä tieto siitä kenelle rekisterinpitäjä on luovuttanut tietoja (ks.sanasto / luottotiedot). Katso tästä mistä ja miten otteen saa.

11Asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamisessa voi hyödyntää internetistä löytyvää tietoa, laskureita jne. Tässä muutamia linkkejä tietolähteisiin: Kelan etuudet www.kela.fi, lomakkeet, laskurit Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi, mm toimeentulo, toimeentulotuki, perhe-etuudet ja palvelut, sosiaalinen luototus, työttömyys, eläketurva, veteraanietuudet Verottaja www.vero.fi, laskurit Yksityinen työttömyys kassa www.ytk.fi, mm ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan laskuri Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat www.evl.fi, mm. avustusta arjesta selviämiseksi tai velkojen järjestelyä varten haetaan oman paikkakunnan diakoniatyön kautta Elatusmaksuihin liittyvää tietoa www.kela.fi Lasten tapaamiseen liittyvät tiedot lapsen ja/tai elatusvastuullisen asuinpaikan lastenvalvojalta Tietoa rikosvastuullisista asioista, mm www.oikeusrekisterikeskus.fi: sakot ja rikosvahinkokorvaukset, lomakkeita ja www.valtiokonttori.fi: rikosvahingot, rikosvahinkojen korvaukset, lomakkeet Tietoa maahanmuuttajalle Suomesta, mm. tuista, käytännönasioista ja kulttuurista, (15 eri kielellä), www.infopankki.fi Tietoa peliongelmasta www.peluuri.fi Tietoa riippuvuuksista, mm. päihdeongelmasta, hoitopaikoista yms www.a-klinikka.fi Tietoa mielenterveydestä www.mielenterveysseura.fi Kriisipalvelunumeroita ja verkkopalveluita www.apua.fi Vakuutus- ja rahoitusneuvonta www.pankkiasiakkaat.fi, mm. kielteiset korvauspäätökset vakuutusyhtiöltä Tietoa ulosoton toiminnasta yms http://www.oikeus.fi/4312.htm Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri: http://www.ulosotto.oikeus.fi/maksukieltolaskuri Erilaisia lainalaskureita löytyy pankkien sivustoilta. Niiden käyttö ei vaadi käyttäjän tunnistetietoja. Takuu-Säätiö www.takuu-saatio.fi tietoa mm. takauksesta järjestelyluottoon, laskuri maksuvaran laskemisesta, taloussuunnitelman apuvälineitä ym. www.kuluttajavirasto.fi; Talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot, talouden hallintaan, tietoa velkojien toimintatavoista, yleistä tietoa yksityishenkilön velkajärjestelystä ja muista mahdollisuuksista järjestellä velkoja ja erilaisia laskureita ja lomakkeita yms.

12Mitä tapahtuu, kun laskun jättää maksamatta? Maksamattoman laskun seuraamukset ja kulku perinnässä

Laskun jäädessä maksamatta, velkojalla on oikeus saada saatavalle viivästyskorkoa. 1. maksumuistutus 14 päivää eräpäivästä, kulu enintään 5€ 2. maksumuistutus 14 päivää 1. maksumuistutuksesta, kulu enintään 5€

Velkoja voi siirtää laskun perintätoimiston perittäväksi, maksuvaatimuskulut voivat olla

yhteensä enintään 12 – 45€ pääomamäärästä riippuen. perintäkulut voivat olla yhteensä 59 – 220€ pääomamäärästä riippuen

Enimmäismääriä suuremmat perintäkulut on pystyttävä perustelemaan. Maksusuunnitelman teosta voi periä enintään 30€ kuluja

tai Velkoja voi hakea käräjäoikeudesta yksipuolisen velkomustuomion, kulut ovat

pääomasta ja työllistämismäärästä riippuen 192 - 302€. Luottotietoihin tulee 3- tai 4-vuotinen maksuhäiriömerkintä YVK

(YVK = velka on vahvistettu tuomioistuimessa yksipuoliseksi velaksi). Velan voi velkomustuomion jälkeen siirtää perittäväksi ulosottoon

Jos ulosotto saa perityksi suorituksia asiakkaalta, osa peritystä summasta menee taulukkomaksuun, (2,5 – 184€).

Palkan ulosmittauksen sijaan ulosottomiehen kanssa voi tehdä suoran maksusopimuksen.

Jos asiakkaalla ei ole varoja tai ulosottomittaukselle on jokin muu este, palautetaan velka takaisin perittäväksi velkojalle ja luottotietorekisteriin tulee UMV- tai UMS-merkintä 3 vuodeksi (Merkintä tarkoittaa, että asiakkaalta ei ole voitu merkinnän syntyhetkellä tehdä ulosottomittausta tuloista tai varallisuudesta kyseiseen velkaan).

Huom Julkisoikeudelliset asiat voi laittaa ulosottoon perittäviksi ilman tuomion hakua, siksi niistä ei tule YVK-maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Sen sijaan niistä voi aiheutua estemerkintöjä luottotietorekisteriin (UMV/UMS), (ks sanasto / luottotiedot).

Esimerkki: Kännylasku 7-kertaiseksi perinnän aikana Laskun suuruus 35,82 1. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00 2. muistutuskirje + muistutusmaksu 5,00 Neljää kirjettä perintätoimistolta

Perintäkuluja 36,83 Perintätoimiston asiakaskustannuksia 5,00 Käräjäoikeuden kulut 58,87 Perintätoimiston työn korvaus 109,32 Ulosottomaksu 11,77

Yhteensä 267,61 Lisäksi viivästyskorko

Lähde: Juha Neuvonen, talousohjauskoulutus 27.2.2009

134. Velkojen vanhentuminen

Yleinen velan vanhentuminen Lopullinen velkojen vanheneminen Esimerkkejä vanhenemisajoista

Yleinen velan vanhentuminen Velka vanhentuu, jos velkoja ei lakiin tai sopimukseen perustuvan ajan kuluessa peri tai käytä oikeutta velan saamiseksi. Tällöin puhutaan yleisestä velan vanhenemisesta.

• Vanhentumisaika on kolme vuotta tavaran luovutuksesta tai velan erääntymisestä, jos

eräpäivä on ennalta velallista sitovasti määrätty. o Tällaisia velkoja ovat esim. vuokravelat, postimyyntiosto-, puhelin- ja lehtilaskut.

• Jos velasta on annettu lainvoimainen tuomio tai velalle on olemassa muu

ulosottoperuste, velan vanhentumisaika on viisi vuotta. o Lainvoimaista tuomiota velalle voi hakea käräjäoikeudesta, minkä jälkeen sen voi

laittaa perittäväksi ulosottoon. Yksipuolista velkomustuomiota voi hakea esim. vuokraveloille, puhelin-, postimyyntiosto- ja lehtilaskurästeille. Yksipuolisesta velkomustuomiosta tulee luottotietorekisteriin 3- tai 4-vuotinen maksuhäiriömerkintä YVK, ks sanasto / luottotiedot.

o Julkisoikeudelliset velat kuten mm. verot, sakot, tv-lupa- ja terveyskeskusmaksut, julkisen liikenteen tarkastusmaksut, elatusvelat ja sosiaaliset tuet ja muut etuudet ovat suoraan ulosottokelpoisia.

• Velan yleinen vanhentuminen katkeaa esim. sopimalla maksujärjestelystä tai jos

velkoja vaatii suoritusta esim. lähettämällä maksuhuomautuksen tai perintäkirjeen velalliselle tai toimittamalla asian ulosmitattavaksi. Tällöin yleinen vanhentumisaika alkaa alusta.

• Julkisoikeudellisten velkojen vanhenemismääräaikaa ei voi pidentää

katkaisutoimilla. o Eli se, maksaako asiakas velkaa tai ei, ei kumoa julkisoikeudellisten velkojen

vanhentumista.

Lopullinen velkojen vanheneminen

• Julkinen velka vanhenee viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, kun velka on määrätty tai maksuunpantu ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, kun velka on erääntynyt.

o Julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia maksuja ovat mm verot, myös ajoneuvovero, julkiset terveyskeskus-, hammaslääkäri-, poliklinikka- ja sairaalamaksut, pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, vahinkovakuutusmaksut, televisiomaksut, elatusmaksut ja päivähoitomaksut.

• Ulosottoperusteiset velat vanhentuvat lopullisesti 15 vuodessa ulosottoperusteen

antamisesta. o Ulosottoperusteella tarkoitetaan käräjäoikeuden antamaa tuomiopäivää. o Ulosottoperusteisia velkoja ovat ne velat, joihin on annettu tuomio tai haettu

yksipuolinen tuomio tai muu ulosottoperusteinen päätös.

14• Jos ulosottoperusteisen velan velkoja on yksityishenkilö, nk. luonnollinen henkilö tai

korvaussaatava on rikosperusteista, josta velallinen on tuomittu vankeusrangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun, velka vanhenee lopullisesti vasta 20 vuodessa.

o Nämä rikosperusteiset ja yksityishenkilösaatavat vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013.

• Velan vanhentumisaika ei kulu, jos velka on hoidossa, eikä velka ole julkisoikeudellinen,

eikä velkaan ole haettu ulosottoperustetta.

• Jos velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus velallisen omaisuudesta ennen kuin velka on vanhentunut, velan vanhentuminen ei estä velkojaa saamasta suoritusta tästä omaisuudesta kertyneistä varoista.

o Eli jos omaisuutta on ulosmitattu tai jos saatava on valvottu konkurssissa, julkisessa haasteessa taikka kiinteistön pakkohuutokaupassa ennen velan vanhentumista, näistä saadut varat voidaan käyttää toimen aikana muutoin vanhentuneisiin velkoihin.

Ulosmittausta ei voi tehdä esim. palkasta tai eläkkeestä vanhentuneeseen velkaan.

• Jos velallisen voidaan katsoa kätkeneen tai lahjoittaneen omaisuuttaan, lisänneen

velkojensa määrää perusteettomasti, salanneen tai vääristelleen tietojaan tai muutoin selvästi sopimattomalla tavalla järjestelleen taloudellista asemaansa velkojensa vahingoksi, voi velkoja nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan jatkamista.

o Tällöin tuomioistuin voi määrätä ulosottoperusteen jatkumaan 10 vuotta alkuperäisen määräajan päättymisestä.

o Jos ulosottoperusteen määräajan jatkamisen voidaan katsoa olevan kohtuuton velalliselle, määräaikaa ei saa jatkaa.

o Kanne ulosottoperusteen määräajan jatkamisesta on nostettava viimeistään kahden vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan päättymisestä.

Esimerkkejä vanhenemisajoista

• Vuokravelka, josta on annettu tuomio 1.3.1993 tai ennen, on vanhentunut lopullisesti 1.3.2008, jolloin velkojen lopullisen vanhentumisen laki tuli voimaan. Tuon ajankohdan jälkeen vanheneminen tapahtuu tuomion antopäivästä 15 vuoden päästä.

• Huom! Kaupunkien vuokrasaatavia koskevat eri säädökset kuin muita kaupunkien perimiä julkisoikeudellisia saatavia. Eli kaupunkien vuokrasaatavien vanhentumisaika on 15 vuotta, eikä 5 vuotta.

• Yksityisten henkilöiden vuokravelkasaatavat vanhenevat vasta 20 vuoden päästä siten,

että 1.3.1993 ja sitä ennen annetut tuomiot vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013.

• Kun yksityishenkilö perii rikosperusteista korvausta, josta on annettu tuomio, voi sitä ulosmitata 20 vuotta. 1.3.1993 ja sitä ennen annetut rikosperusteiset tuomiot joihin liittyy velallisen vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelus vanhenevat ensimmäisen kerran 1.3.2013.

• 31.12.2009 vanhenevat vuoden 2003 verovelat. • Tarkastusmaksut, terveyskeskusmaksut, televisiolupamaksut, joiden eräpäivä on ollut

2003, ovat vanhentuneet 31.12.2008. Eli vuoden 2004 vastaavat maksut vanhenevat 31.12.2009.

15

• Elatusavut vanhentuvat lopullisesti viiden vuoden määräajassa sitä seuranneen vuoden alusta, jona elatusapu on erääntynyt. Määräaika koskee myös Kelan suorittaman elatustuen takaisinperintää.

o Eli vuonna 2003 erääntyneet elatusmaksut ovat vanhentuneet 31.12.2008. o Panttina olevasta omaisuudesta voidaan periä vanhentunut, maksamaton

elatusapu ja siihen liittyvä viivästyskorko. o Rästiintyneitä elatusmaksuja voi hakea anteeksi taannehtivasti enintään vuoden

ajalta 1.4.2009 alkaen.

• Sakko vanhenee 5 vuoden kuluttua lainvoiman saneen tuomion antopäivästä, jollei sakotetulle ole sitä ennen määrätty muuntorangaistusta. Jos muuntorangaistus on määrätty, on sakotetulla oikeus ja velvollisuus mainitun ajan kuluttuakin maksaa sakko niin kuin siitä erikseen on säädetty. Yleensä sakko tulee silloin maksaa kokonaisuudessaan kerralla, ks sanasto / sakko.

5. Velkojen järjestelykeinoja Suorat maksujärjestelyt ja sopimukset velkojien kanssa Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana

Asiakkaan velkojen syntyhistorialla on merkitystä velkojen järjestelykeinoja pohdittaessa. Elämäntapamuutokset ja yllättävät kriisitilanteet on tärkeä tuoda esiin neuvoteltaessa järjestelyistä. Esim. Jos velat ovat syntyneet päihteidenkäytön aikana, on tapahtunut elämänmuutos eikä uutta velkaa ole enää syntynyt. Tämä vahvistaa velkojan luottamusta asiakasta kohtaan ja lisää halukkuutta velkojen järjestelyyn. Erääntymätön lasku tulee maksaa eräpäivään mennessä. Jos asiakas tietää, ettei saa laskua maksetuksi eräpäivänä, otetaan yhteyttä velkojaan ja sovitaan uudesta maksuajasta. Velkojalle kerrotaan syy, miksi maksu viivästyy sekä milloin se maksetaan ja miten, kerralla vai erissä. Pitkäaikaisesta maksusuunnitelmasta on hyvä tehdä sopimus kirjallisena. Maksuvaikeuksien johtuessa itsestä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä, velallinen voi vedota ns. sosiaaliseen suoritusesteeseen, mieluiten ennen eräpäivää. Suorituseste ei vapauta velallista maksuvelvoitteesta, mutta velallinen saattaa saada pidemmän maksuajan ilman lisäkuluja. Velkojen laajempaa järjestelyä voidaan tarvita, jos asiakkaan velat ovat jo erääntyneet ja/tai hänellä on ylivelkatilanne. Velkajärjestelymahdollisuuksia pohdittaessa täytyy huomioida asiakkaan kokonaistilanne. Asiakaan elämäntilanteen ollessa sellainen, ettei kokonaisvaltaista velkajärjestelyä voida tehdä (esim. väliaikainen tulottomuus), varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt, milloin hänen on hyvä tarkistuttaa tilanne uudelleen ja missä sen voi tehdä. Velkojia on myös hyvä tiedottaa asiakkaan tilanteesta. Vaikka asiakas olisi tietyllä hetkellä maksukyvytön, se ei tarkoita että hän on maksuhaluton! Toimeentulotuestakin voidaan lyhentää pientä velkaa, mikäli kuukausittainen maksuerä pidetään niin pienenä (n. 20 euroa), ettei se aiheuta ongelmia asiakkaalle. Tärkeää on, ettei velkojalle luvata liikoja. Väliaikaisenkin maksusuunnitelman ja -sopimuksen tulee olla realistinen ja asiakkaan tietoinen, mihin on suostumassa. Jos asiakkaan tilanne kuitenkin muuttuu, tulee viipymättä ottaa yhteyttä velkojaan, varsinkin jos riskinä on maksujen laiminlyöminen.

16Velkajärjestelyihin on olemassa erilaisia keinoja Kaikille sopivaa mallia neuvottelukäytännöistä ei ole olemassa. Velkojien kanssa neuvoteltaessa tulee huomioida asiakkaan historia, nykyinen tilanne ja tulevat näkymät. Siten maksuehdotukset ja niihin usein liittyvät akordiesitykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Esim. jos velka on vanha ja siihen on kertynyt paljon korkoja ja perintäkuluja tai velka on vanhenemassa lyhyen ajan sisällä, on suositeltavaa neuvotella akordista tai jos velassa on useita yhteisvastuullisia voi esittää velan pääluvun mukaista osittamista jne. (Akordi = sopimus velkojan ja velallisen välillä velan osittaisesta anteeksi antamisesta tai kohtuullistamisesta.) Tapauskohtaisesti voidaan miettiä myös mahdollisuutta ja tarvetta hakea avustusta. Seurakunnilla, eri järjestöillä, säätiöillä ja rahastoilla on erilaisia avustusmuotoja. Kirkon diakonian avustusta haetaan oman seurakunnan diakoniatoimistosta. Avustuksen hakijalta ei edellytetä kirkkoon kuulumista. Avustustahot pystyvät harvoin ja vain erityisen painavin perustein myöntämään avustusta vuokrarästeihin ja sakkoihin. Velkatilanne saatetaan saada hallintaan, jos velkojat luopuvat osasta saataviaan ja osa tarvittavasta rahasta saadaan avustuksena, jolloin asiakas pystyy itse maksamaan jäljelle jäävän velkamäärän.

Velkojien kanssa tehtävät suorat maksujärjestelyt ja sopimukset Kokonaisvelkojen järjestelyiden lisäksi voidaan tehdä väliaikaisia, yksittäisiä velkoja tai velkojia koskevia ratkaisuja, esim. velan maksun kiireellisyyden vuoksi. Vaihtoehtoja on useita: Esim. kun asiakkaalla on jäänyt laskuja maksamatta tai lainojen kuukausierät ovat rästiintyneet, on yritettävä neuvotella uudesta maksusuunnitelmasta velkojan kanssa.

• Neuvotella voi lainan kuukausierän maksun pienentämisestä ja takaisinmaksuajan pidentämisestä.

• Luottoja voidaan yrittää yhdistellä ja siten pienentää kuluja, korkoa voidaan yrittää madaltaa tai väliaikaisesti maksaa vain korkoa ja kuluja.

Esim. Keskitytään maksamaan vuokravelka pois asunnon säilyttämiseksi tai muunnettavissa olevat sakot vankeusrangaistuksen välttämiseksi. Tärkeää on tiedottaa tilanteesta muille velkojille. Uusista maksusopimuksista tulee aina tehdä kirjallinen sopimus. Huom. Joskus asiakkaan velkoina on laskurästejä, joihin olisi ollut mahdollisuus saada, asiakkaan muu tilanne huomioiden, esim. toimeentulotukea tai avustusta seurakunnalta. Tällaisten tilanteiden estämiseksi tukien saantimahdollisuudet on hyvä kerrata asiakkaalle aika ajoin, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Myös harkinnanvaraisen toimeentulotuen saanti mahdollisuudet on hyvä selvittää mm vanhoihin terveydenhoitomenoihin.

Kaupunkien sosiaaliset luototukset omille kuntalaisilleen Jotkut kaupungit tarjoavat asukkailleen sosiaalista luottoa tietyin ehdoin. Luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille, joiden ei ole mahdollista saada pankista lainaa. Sosiaalisella luotolla voidaan maksaa pois vanhoja velkoja sekä tehdä pieniä kodinhankintoja. Lainan saaminen edellyttää takaisinmaksukykyä. Sosiaalista luottoa ei voida myöntää, mikäli asiakkaan tulona on ainoastaan toimeentulotuki tai vastaavansuuruiset tulot, eli asiakkaalla tulee olla työ- tai eläketuloja.

17Eri kunnissa myönnettävät luottomäärät vaihtelevat, Helsingissä luottoa voi saada enimmillään 15 000 euroa. Helsingissä talous- ja velkaneuvonta myöntää myös opintososiaalista luottoa niille opiskelijoille, joilla on velkaa kohtuullisesti, mutta luottotiedot ovat menneet, eikä heillä ole mahdollisuutta saada Kelan takaamaa opintolainaa. Oman asuinpaikkakunnan tilanteen voi selvittää ja luottoa hakea sosiaali- tai talous- ja velkaneuvontatoimistosta. Lisätietoja sosiaalisesta luototuksesta saa myös sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta www.stm.fi. Esim. Helsingissä sosiaalista luottoa voi hakea Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta. Hämeentie 31 A, 4. krs. puh. neuvonta 09- 310 43887 ma - pe klo 9-12.

Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon Takuu-Säätiö myöntää takauksia Suomessa asuville ylivelkaantuneille yksityishenkilöille, jolloin vanhat velat yhdistetään yhdeksi uudeksi velaksi, ns. järjestelylainaksi. Takauksen saamisen edellytyksenä on, että velkatilanne ei ole järjestettävissä muilla keinoin. Laina-aika on pääsääntöisesti enintään 8 vuotta. Takauksen määrä riippuu asiakkaan maksukyvystä, mutta enimmillään se voi olla 34 000 euroa yhteen talouteen. Takausta haetaan Takuu-Säätiöltä kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen laatimiseksi saa apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa www.takuu-saatio.fi ja maksuttomasta neuvontanumerosta Velkalinja 08009-8009 ma – pe klo 10-14.

Yksityishenkilön velkajärjestely tuomioistuimen vahvistamana Tuomioistuin päättää velkajärjestelyn aloittamisesta ja vahvistaa velalliselle maksuohjelman kaikkien velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen maksamiseksi. Lain nojalla velkojat pakotetaan luopumaan kokonaan tai osittain saatavistaan. Yleisin maksuohjelman kestoaika on 5 vuotta. Jos velallinen on esim. pitkään maksanut velkojaan tai hän on iäkäs tai vakavasti sairas, voidaan maksuohjelman kestoaikaa lyhentää. Vastaavasti voitaessa säilyttää omistusasunto maksuaika pitenee. Nk. nollaohjelma voidaan vahvistaa asiakkaalle, joka on esim. iäkäs, vakavasti sairas, pitkäaikaisesti maksuvaraton ja jonka velkatilanne on kohtuuton, eikä tilanne tule oletettavasti muuttumaan vuosiin. Jos velallisen nettotulot nousevat vahvistettuun maksuohjelmaan verraten vuositasolla enemmän kuin 892€ sen jälkeen, kun tuloista on vähennetty tulojen hankkimisesta aiheutuneet lisääntyneet kulut, on velallisen tilitettävä tuon määrän ylittävästä tulosta puolet velkojille kuukausittaisten maksuohjelmasuoritusten lisäksi nk. lisätilityksenä. Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta jättämällä sinne velkajärjestelyhakemus asianmukaisin liittein. Hakemuksen laatimiseen saa apua mm. velkaneuvonnasta. Lisätietoa mm. yksityishenkilön velkajärjestelyn esteistä ja edellytyksistä löytyy sivulta www.kuluttajavirasto.fi..

18 6. Asiakasesimerkkejä

Asiakas A: työtön, sairaslomalla / päihdehoito - 36-vuotias, asuu vuokralla, työttömänä neljä vuotta. - On parhaillaan päihdehoidosta johtuen sairaslomalla. Päihteettömyyttä on nyt kestänyt

reilun vuoden. Tulot (netto) Menot Kela: sairauspäiväraha +440,80 Vuokra + vesi - 400,00 Kela: yleinen asumistuki +294,50 Sähkö / kk - 18,00 Sairauden hoitomenot - 56,00 Yhteensä +735,30€ -474,00€ Tulot – menot = +261,30€ huomioimatta elinkustannukset

asiakas hakee / saa sosiaalivirastosta toimeentulotukea Ns. laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen ei

tässä tilanteessa synny Asiakkaan velkatilanteen selvittelyn eteneminen

- Asiakas kertoo rästiin jääneestä vanhasta maksamattomasta sakosta ja vuokravelasta, velkatilanne tuntuu epäselvältä tarve selvittää velat

- Asiakasta ohjeistetaan hankkimaan saldotiedot. Lisäksi otetaan yhteyttä osaan velkojia ja pyydetään saldotodistukset velkatilanteen kartoittamiseksi.

- Ulosotosta haetuista asiakirjoista näkyy, että päättyneissä ulosottoasioissa on vireilläoloajalla 8/07 – 4/08 yritetty periä kolmea kaupungin terveyskeskusmaksua, yhteensä 64€. Nämä velat on palautettu takaisin kaupungille, koska asiakas on todettu varattomaksi.

- Viitetiedoista ei selviä velkojen syntyajankohta, joten kaupungilta pyydetään saldotodistus, josta näkyvät velkojen syntyaika ja saldotiedot. Saldotodistuksesta ilmenee, että perittävänä on enää kaksi maksua. Yksi laskurästeistä on vanhentunut julkisoikeudellisia velkoja koskevan lopullisen vanhenemisen kautta. Kaupungin saatavaa on maksamatta 44€.

- Vanhoihin terveydenhoitomenoihin voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. Yleensä tukea myönnetään vain pääoman maksamiseen.

- Ulosoton vireillä olevissa asioissa on avoimena asiana sakko. Velasta soitetaan Oikeusrekisterikeskukseen, josta selviää, että sakko on 150€ uhkasakko. Muunnettaessa sakko vankeusrangaistukseksi vankeutta tulisi viisi päivää. Koska sakko on parhaillaan perinnässä ulosotossa, on mahdolliset vapaaehtoiset maksusopimusneuvottelut käytävä ulosottotahon kanssa.

- Ulosotossa huomioitava nettoansio jää alle nk. suojaosuuden, eikä pakkoperintää siten voida käynnistää: asiakkaan sairauspäiväraha on nettona pienempi kuin 624,60€/kk, mikä on yksin asuvan suojaosuusmäärä vuonna 2009.

- Ulosmitattavaa varallisuutta ei ole. o Kun uhkasakko on muunnettavissa vankeudeksi vastaa jokainen täysi 30€ yhden päivän

vankeutta, (ks sanasto / sakko). - Nykyiselle vuokranantajalle 600€: rästiintynyttä vuokravelkaa päihteiden käytön ajalta. Uutta rästiä ei ole enää vuoteen syntynyt, mutta vuokranantaja kiirehtii asiakasta maksamaan rästit pois. - Perintätoimisto a:lla saatavaa 300€: laskurästi on syntynyt 10/2005. Perintätoimisto a on lähettänyt maksuhuomautuksia säännöllisesti asiakkaalle. - Perintätoimisto b:llä saatavaa 850€: velka muodostuu useamman velkojan saatavista, mitkä eivät ole ulosottokelpoisia. Velat ovat vuosilta 1996 – 2000. Perintätoimisto ja alkuperäiset

19velkojat (kirjakerho, puhelinyhtiö, kosmetiikkayritys, kuntosali) ovat pitäneet velat perintäkelpoisina lähettämällä velalliselle säännöllisesti maksuhuomautuskirjeitä. Velkojen alkuperäiset määrät ovat olleet pienempiä kuin tähän mennessä kertyneet korot ja perintäkulut ovat. - Perintätoimisto c:llä saatavaa 2500€: laskurästejä (6/2005 900€ ja 8/2006 1600€).

o Haaste - tuomio – ulosotto – luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä Jälkimmäisestä laskusta asiakas on saanut haasteen ja käräjäoikeus on antanut

siihen liittyen yksipuolisen tuomion velkomusasiassa 12/2006. • Luottotietorekisteriin on tullut tästä asiasta velkomustuomioon liittyvä

maksuhäiriömerkintä YVK 12/2006. Merkintä poistuu 12/2009 luottotietotorekisteristä, mikäli ennen merkinnän poistumista luottotietorekisteriin ei tule uutta merkintää. Jos asiakkaalle tulisi uusia velkomustuomioihin liittyviä maksuhäiriömerkintöjä ennen 12/2009, edellisen merkinnän vanhentumisaika jatkuisi vuodella, eli se poistuisi luottotietorekisteristä vasta 12/2010. Lisätietoja: www.asiakastieto.fi ja www.omatieto.fi

Tuomion myötä velka on tullut ulosottokelpoiseksi ja se on lähetetty ensimmäisen kerran perittäväksi ulosottoon. Koska asiakkaalla ei ole ollut tuloja eikä varallisuutta, jota olisi voinut ulosmitata, on velka palautettu takaisin perintätoimistolle 3/2007.

Jotta velka on pysynyt voimassa ja ulosottokelpoisena, on velkoja lähettänyt velan perittäväksi ulosottoon toisen kerran 9/2008, josta se on 1/2009 palautettu jälleen varattomuudesta johtuen takaisin velkojalle. • Luottotietorekisteriin on tullut näistä asioista ulosottomenettelyssä

todetut varattomuusmerkinnät UMV 3/2007 ja 1/2009. UMV merkinnät poistuvat luottotietorekisteristä 3/2010 ja 1/2012.

Velkoja on yhteensä kartoitushetkellä 4444€. Kokonaistilanteen huomioiminen - Asiakkaan tämän hetkinen tulotilanne huomioiden kokonaisvaltainen velkojenjärjestely on nyt vaikea saada.

- Koska asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea ja laskennallinen maksuvara jää negatiiviseksi, kaupungin sosiaalinen luotto ja Takuu-Säätiön takaus jäävät tällä hetkellä mahdottomiksi saada. - Ikä, hyvin edennyt päihdekuntoutus, työllistymismahdollisuudet ja velkamäärä huomioiden on epätodennäköistä, että asiakas saisi käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn.

- Veloissa on ns. kiireellistä velkaa, vuokravelkaa ja muuntokelpoinen sakko, mitkä maksamattomina aiheuttavat häätö- ja vankeusrangaistusuhan.

- Asiakkaan kanssa keskustellaan tilanteesta. Vaikkei pakkoperintää voida nyt toteuttaa ulosoton kautta, hän on halukas vapaaehtoisesti sitoutumaan maksamaan sakkoa ja vuokravelkaa.

• Asiakas soittaa ulosottomiehelle ja ehdottaa maksavansa vapaaehtoisesti 25€/kk sakkovelkaa. Koko erä kohdistuu uhkasakon lyhentämiseen, koska sakoista ei mene taulukkomaksuja, eikä tässä sakossa ole korkoa.

• Lisäksi hän ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Hän ehdottaa, että vuokranantaja luopuisi perimästä kertyneitä korkoja asiakkaalta, jolloin asiakkaan maksettavaksi jäisi vuokravelkaa n 500€. Vuokranantaja suostuu akordiehdotukseen ja kuukausieräksi sovitaan 30€ seuraavien kuuden kuukauden ajaksi. Sen jälkeen, kun sakko on tullut maksetuksi, kuukausierä nostetaan 55€. Vuokravelka tulee maksetuksi vuodessa. Maksusopimus tehdään kirjallisena.

20o Sopimuksia noudattamalla sakon muuntamistoiminta ei

käynnisty ja uhka asunnon menettämisestä poistuu. o Maksuohjelman aikainen tuen tarve tarkistetaan ja järjestetään. o Kun vuokravelka ja sakko tulevat poismaksetuiksi ja/tai asiakas

työllistyy, tehdään uusi tilannekartoitus. Silloin voidaan pohtia mahdollisuutta lähteä järjestelemään jäljelle jääneitä velkoja.

- Asiakas ilmoittaa perintätoimistoille tilanteestaan. - Hän tuo esiin: että on parhaillaan maksukyvytön, eikä suinkaan maksuhaluton.

Päihdekuntoutuminen on edennyt hyvin. Hänellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä seuraavien parin vuoden aikana. Velka- ja velkojien määrät ovat kohtuulliset, eikä uutta velkaa ole syntynyt.

- Tilanteen muuttuessa hän ottaa uudelleen yhteyttä. - Velkojat ymmärtävät yleensä tilanteen ja ovat valmiita neuvottelemaan kertyneistä

koroista ja perintäkuluista, kun asiakkaan tilanne paranee. - Velkojat olleet myötämielisiä neuvottelemaan kertyneistä ja edelleen kasvavista koroista ja perintäkuluista, koska velat ovat kohtuulliset, asiakkaan työllistyminen on oletettavaa ja asiakas on sitoutunut velkojen hoitoon. Avustuksen hakemiselle ei välttämättä ole tarvetta ainakaan toistaiseksi. - Asiakasta suositellaan kartoittamaan tilanne uudelleen, kun hänen olosuhteensa muuttuvat. - Tarvittaessa asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan, yhteystiedot www.kuluttajavirasto.fi.

21

Asiakas B: työssä käyvä yksinhuoltaja, kotona asuva lapsi opiskelee - 36-vuotias yksinhuoltaja, asuu 16-vuotiaan lapsensa kanssa vuokralla, työssä

Tulot (netto) Menot Palkka +1523,60 Vuokra + vesi -580,00 Kela: lapsilisä + 146,60 Sähkö / kk - 25,00 Kunta: elatustuki + 136,41 Kotivakuutus - 8,00 Elinkustannus, asiakas -492,00 Elinkustannus, lapsi 16v -313,00 Työmatkameno

- omavastuu 42,80€

Yhteensä +1806,61€ -1418,00€ Tulot – menot = 388,61€ asiakkaalle syntyy ns. laskennallista maksuvaraa

velkojen maksamiseen Tilanne muuttuu, kun lapsi täyttää 17 vuotta: - lapsilisä jää pois - lapsi voi hakea opintorahaa Kelalta - lapsen elinkustannuksiin varattava määrä nousee: (347€) - tulot 1660€, menot 1425€

laskennallinen maksuvaraa velkojen hoitamiseen laskee, maksuvara 208€ / kk Tilanne muuttuu, kun lapsi täyttää 18 vuotta, eikä hänellä ole omia tuloja: - kunnan maksaman elatustuen saanti päättyy

- jos toinen vanhemmista maksaa elatusapua, voi lapsi hakea opiskelun ajalle pidennystä elatusavun saamiselle

- koska lapsi opiskelee ammattikoulussa vielä vuoden ja hän asuu asiakkaan luona, hänet huomioidaan asiakkaan maksuvarassa, lapsen elinkustannuksiin varattava määrä nousee: (413€) - lapsi voi 18-vuotiaana hakea myös opintolainaa

laskennallinen maksuvara velkojen hoitamiseen laskee, maksuvara kunnes lapsen ammattikoulu (tai muu vastaava toisen asteen opiskelu) päättyy: maksuvara 5,60€ / kk

- jos lapsella on omaa tuloa, esim. perhe-eläke tai palkka, otetaan tulo huomioon hänen elinkustannusnormissaan, eli lapsen tulot voivat nostaa asiakkaan maksuvaraa sen kautta, että hänen elinkustannustaan jää vanhemman maksettavaksi tavanomaista vähemmän, muutoin lapsen tuloja ei huomioida vanhemman maksuvaralaskelmassa

Tilanne muuttuu, kun lapsi on täysi-ikäinen ja hänen opiskelunsa päättyy. Sen jälkeen häntä ei huomioida enää menona asiakkaan maksuvaralaskelmassa. Jos täysi-ikäinen lapsi asuu kotona opiskelun päätyttyä, odotetaan hänen osallistuvan asumismenojen maksamiseen. Asuessaan nykyisessä asunnossa yksin, on asiakkaan maksuvara 418,60€ / kk. Asiakkaan velkatilanteen selvittelyn eteneminen - Asiakas ihmettelee, miksi rahat eivät riitä elämiseen, vaikka hänellä on kohtuulliset tulot. - Asiakkaalla on tiedossa velkojatahot. Häntä pyydetään tuomaa luottokorttilaskut, limiittitilien tiedot, rästilaskut, tiliotteet ja muut tositteet, joista näkyvät velat ja maksuliikenne.

22- Tositteista selviää, että velat muodostuvat vanhoista luottokorttiveloista, voimassa olevasta tililimiitistä ja laskurästeistä, mitkä ovat siirtyneet perittäviksi perintätoimistoille. Niihin ei ole kuitenkaan haettu yksipuolista velkomustuomiota, ulosotossa ei ole ollut asioita vireillä nyt eikä aiemmin. - Vaikka yksittäiset velkojien kuukausierät eivät ole suuria, maksut ovat alkaneet rästiintyä, koska velkojatahoja on useita. - Velkojilta on tullut maksuhuomautuskirjeitä, minkä jälkeen asiakas on maksanut laskun. Tämä on johtanut toisen laskun maksamattomuuteen. - Suoritukset ovat kohdistuneet lähinnä korkoihin ja kuluihin, velka on lyhentynyt vain vähän. - Velallinen on maksanut velkojaan vähintään maksuvaransa määrällä. - Velkaa on yhteensä n 17.000€. Kokonaistilanteen huomioiminen - Veroprosentti on oikea, tulojen parantaminen ilman lisätyöntekoa epätodennäköistä, asumisen kulut kohtuulliset

- Asunnon vaihdolla saatetaan saada menoja pienemmäksi lapsen muutettua pois. - Tuloissa ja menoissa tulee tapahtumaan lähivuosina useita muutoksia ja siten asiakkaan maksukyky muuttuu.

- Asiakkaalla on ylivelkatilanne. Velkojen järjesteleminen on mahdollista esim. Takuu-Säätiön takaamalla järjestelyluotolla.

o Velat yhdistämällä ja porrastamalla maksuohjelma maksuvaran muutokset huomioiden, asiakkaalla on mahdollisuus selvitä velkojen maksamisesta.

- Asiakas varaa ajan kunnallisesta velkaneuvonnasta, jossa mietitään mahdollisuudet neuvotella akordeista ja tarkistetaan ja selvitetään mahdollisuudet hakea / saada esim. kaupungin sosiaalinen luotto, tai päästä uusin, suoriin sopimuksiin velkojien kanssa tai tarvittaessa hän saa apua esim. Takuu-Säätiön takaushakemuksen täyttämiseen.

- Asiakasta autetaan tarvittaessa asiakirjojen hankinnassa, jotta prosessi velkaneuvonnassa etenee jouheasti.

- Velkojiin otetaan yhteyttä ja ilmoitetaan asiakkaan tilanteesta ennen velkaneuvontaan pääsyä.

- Velkoihin voidaan tehdä väliaikaiset maksusopimukset, tämänhetkinen maksuvara huomioiden lisävelkaantumisen välttämiseksi, sille ajalle kun velkatilannetta selvitellään ja kokonaisvaltaisesta järjestelystä on saatu päätös.

o Väliaikaisratkaisulla ehkäistään perintätoimien eteneminen ja niihin liittyvien kulujen kasvaminen.

- Samalla voidaan neuvotella perintätoimistoon siirtyvistä laskurästeistä mm korkoja ja perintäkuluja pois.

- Asiakkaan tilanteesta riippuen, voidaan miettiä avustuksen saamisen tarvetta ja mahdollisuutta saada se.

- Esim. seurakunnat, erilaiset yhdistykset, säätiöt yms. paikkakunnasta riippuen myöntävät avustuksia. Tällöin asiakas ohjataan esim. seurakunnan diakoniatyöntekijän luokse.

- Perusajatus on, että jos velkojat akordoivat osan saatavistaan ja asiakas saa avustusta osaan velkojen maksamisesta, jää hänelle itselleen maksettavaksi velkaa sellainen määrä, josta hänen on mahdollisuus selvitä.

23Asiakas C: eläkeläinen, sairas

- 55-vuotias eläkeläinen, terveydentila on huono, asuu vuokralla Tulot (netto) Menot Eläkkeet +1032,00 Vuokra - 450,00 Kela: eläkkeensaajan asumistuki

+ 127,85 Sähkö+kaasu / kk - 22,00

Kela: hoitotuki (+/- 57,32) Vesi - 12,00 Kotivakuutus - 10,00 Sairauden hoitomenot

155,23 – 57,32 - 97,91

Elinkustannus - 492,00 Yhteensä +1159,85€ -1083,91€ Tulot – menot = + 75,94€ Ulosotto ottaa 271,60€ / kk

laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen syntyy

asiakas hakee / saa sosiaalivirastosta toimeentulotukea jos velat järjesteltäisiin ja ulosottotoimet päättyisivät,

tarve hakea toimeentulotukea päättyisi, tosin sairaudentila saattaisi ajoittain aiheuttaa tarpeen hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea

Velkatilanteen kartoitus - Asiakas kokee tilanteensa toivottomaksi, koska joutuu hakemaan säännöllisesti toimeentulotukea eläkkeestä menevän ulosmittauksen vuoksi. - Asiakasta ohjeistetaan tilaamaan paikkakuntansa kihlakunnanvirastosta ulosottolistat ja tuomaan mukanaan kotiin lähetetyt maksuhuomautus- ja perintäkirjeet

- Osa veloista näkyy ulosotonlistoilla avoimissa tai päättyneissä asioissa. - Perintätoimistoilta pyydetään saldotodistukset velkajärjestelyä varten. Niistä selviää, että heillä olevat velat ovat lähinnä pienehköjä laskurästejä ilman tuomioita. Nämä velat eivät vanhene lopullisesti, jos velkojat ylläpitävät perintätoimia. - Valtaosa veloista on ulosottokelpoisia tuomiollisia velkoja, mitkä liittyvät päättyneeseen yritystoimintaan. Velat ovat syntyneet vuosien 1999 – 2008 aikana. Näiden lopullinen vanhenemisaika on 15 vuotta.

- Velkaa on yhteensä n 19.000€ Kokonaistilanteen huomioiminen - Tuloissa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia ja asumis- ja muut menot ovat kohtuulliset tai sellaiset, joihin asiakas ei pysty vaikuttamaan. - Ulosotossa olevat velat maksetaan nyt toimeentulotuella. Ulosottokelpoiset velat tulisivat näin hoidetuksi reilussa 6 vuodessa.

- Ulosoton jatkuttua vuoden, on asiakkaalla oikeus saada ulosmittaukseen keskeytys. Keskeytys annetaan kahdelle kuukaudelle.

- Ulosmittausta määritettäessä voidaan tilanteesta riippuen huomioida myös mm. poikkeuksellisen suuret sairaudenhoitomenot.

- Kun tulojen ulosmittaus on jatkunut kaksi vuotta, taulukkomaksuja ei enää oteta. - Asiakkaan velkahistorian (velkojien määrä ja velkamäärä), velkojen syntyhistorian, vanhentumiset ja maksamattomuuden syyn lisäksi tulotason vakiintuneisuus, terveydentila ja kohtuuton ulosmittausmäärä huomioiden, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada velkajärjestely käräjäoikeudesta.

- Muut velkajärjestelymuodot ovat edellä mainituista syistä lähes mahdottomia saada. Asiakkaan tuloilla olisi kohtuullista maksaa n. 4000 euron velat. Tyydyttävään

24neuvottelutulokseen on vaikea päästä, vaikka osa velkojista luopuisikin saatavistaan ja saataisiin esim. seurakunnalta avustus, koska asiakkaan maksuvara on pieni ja sen jakaminen usealle velkojalle vaikeuttaa tilanteesta selviytymistä.

- Asiakas varaa ajan velkaneuvonnasta yksityishenkilön velkajärjestelyn hakemiseksi käräjäoikeudesta.

- Jos/kun hakemus hyväksytään, asiakkaalle vahvistettaneen maksuohjelma viidelle vuodelle tai terveydentila ja pitkään kestäneet ulosottotoimet huomioiden lyhyemmälle ajalle.

- Maksuohjelman ajan asiakas maksaa kuukausittain maksuvaransa mukaista suoritusta velkojille (75,94€). Maksuohjelmaa noudattamalla, sen päätyttyä asiakkaalla ei ole enää järjesteltyjä velkoja, maksamaton osuus kuittaantuu pois maksetuksi.

- Järjestelyn etu on se, että asiakkaan tarve hakea toimeentulotukea pienenee. - Velkajärjestelyissä huomioitava elinkustannus on hieman suurempi kuin

toimeentulotuen elinkustannus, joten asiakkaalle jäisi kuukausittain enemmän rahaa käyttöön, jolloin lisävelkaantumisen riski pienenee.

- Kaikki velat tulevat huomioiduiksi. - Velkojen kiertäminen ulosotossa päättyy, eikä luottotietorekisteriotteelle tule uusia

varattomuus- ja/tai esteellisyysmerkintöjä.

25

Asiakas D: pariskunta, lapsia, toinen työssä, toinen työtön - Pariskunta, 40-vuotiaita, 2 yhteistä lasta: (8 ja 10 vuotta), asuvat omistusosakkeessa,

toinen vanhemmista töissä, toinen jäänyt juuri työttömäksi Tulot (netto) Menot Palkka + 2220,00 Vastike, sis vesimaksun - 270,00 Ansiosidonnainen päiväraha

+ 1363,00 Sähkö - 32,00

lapsilisät 2. lasta + 210,50 Kotivakuutus - 14,00 Työmatkat: seutulippu –

omavastuuosuus - 41,60

Sairaudenhoitomenot, lapsi - 15,00 Elinkustannusnormi aikuiset - 826,00 Elinkustannusnormi

lapset - 626,00

Yhteensä 3793,50€ 1824,60€ Tulot – menot = +1968,90€ laskennallista maksuvaraa velkojen hoitamiseen syntyy

jos työttömyys jatkuu yli 500 päivää, ansiosidonnaisen

päivärahan maksaminen päättyy ja Kela alkaa maksamaan työmarkkinatukea. Sitä voi saada 180 päivää ilman, että puolison tulot vaikuttavat: - +25,63€ + 7,13€ x 21,5 = 704,34€ - vero

Jos työttömyys jatkuu yli 680 päivää, puolison tulot alkavat vaikuttaa työmarkkinatuen määrään: - Jos puolison bruttotulot ovat yli 2980€/kk tässä perheessä, ei työmarkkinatukea enää makseta - Jos asiakas on yli 55-vuotias tarveharkintaa ei käytetä

Velkatilanteen kartoitus - Asiakkailla tiedossa minne ovat velkaa ja kuinka paljon. Velat ns. hoidossa tähän asti. - Velkaantuneet yhteiselämän aikana ja valtaosa veloista yhteisvastuullisia velkoja. - Asuntovelkaa on jäljellä n 100.000€, kuukausierä 750€/kk. - Vakuudettomia kulutusluottoja ja maksuaikakortteja n. 40.000€, kappalemäärä 6, kuukausierät yhteensä 800€. - Auto, minkä arvo n 10.000€. - Lomaosake, josta ns. panttivelkaa 6000€, arvo ostohetkellä 8000€, kuukausierä 298€. Kokonaistilanteen kartoitus - Perheellä on vaikeuksia sopeuttaa kulutustottumuksiaan muuttuneeseen maksuvaraan, kun maksuvara pienentynyt entisestä n. 500€. - Nykyiset kuukausierät jäävät hieman alle laskennallisen maksuvaran. - Työttömyyden pitkittyessä tilanne muuttuu ja nykyisten kuukausierien maksaminen tulee vaatimaan huomattavaa tinkimistä elinkustannuksista. Ratkaisuvaihtoehtoja - Kulutustottumusten läpikäyminen: onko jotain sellaista menoa, mille voi tehdä jotain, esim. vaihtaa tai luopua: lomaosakkeen myyminen, auton käytön vaihtaminen julkiseen

26liikennevälineeseen, ravintolassa lounastamisen sijaan eväät, lehtitilauksen tilalle lainaaminen kirjastosta. - Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa, voi pankin kanssa neuvotella vakuudettomien kulutusluottojen yhdistämisestä uudella pankkilainalla, johon tulisi asunto pantiksi.

- Vakuutta vastaan annetun luoton korko on yleensä pienempi kuin vakuudettomien. Lisäksi kulut laskevat, kun luoton/luottojen käsittelykustannukset laskevat.

- Toisinaan asunnon vaihto edullisempaan tai luopuminen omistusasunnosta ratkaisee ylivelkatilanteen. - Suoraan velkojien kanssa voidaan neuvotella nykyisten velkojen korkojen pienentämisestä tai väliaikaisista lyhennysvapaa-ajoista tai laina-ajan pidentämisestä. - Autoa vaihtamalla tai siitä luopumalla voi saada apua ylivelkatilanteeseen. - Ylivelkatilanteessa perusturvaan kuulumaton varallisuus tulee pääsääntöisesti myydä, varsinkin jos realisoinnista on apua tilanteen hallintaan saamisessa.

- Perusturvaan kuulumattomia ovat mm. lomaosakkeet, mökit, asuntovaunut ja arvoautot. - Suuren maksuvaran omaavien asiakkaiden on vaikea saada sosiaalista luottoa. - Takuu-Säätiö edellyttää maksuvaran säilymistä koko takauksen keston ajalle, jolloin

väliaikaisen etuuden, kuten ansiosidonnaisen päivärahan saaminen saattaa muodostua esteeksi saada takaus.

- Vasta alkanut työttömyys ja vielä täysin hoidossa oleva velkatilanne on useimmiten este saada velkajärjestely käräjäoikeudesta.

- Tarvittaessa asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan.

27

Asiakas E: 30-vuotias pitkäaikaistyötön - 30-vuotias, asuu vuokralla, pitkäaikaistyötön, ei ammatillista koulutusta eikä

työkokemusta. Kokonaistilanteen kartoitus

- Asiakasta ei oikein huvita eikä kiinnosta mikään. - Hän saa peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea. - Hän velkaantuu kokoajan lisää esim. postimyyntiostosten, kirjakerho-, lehti-, puhelin-,

terveyskeskuslaskuista.

- Käydään läpi elämäntilanne. o Voidaan pohtia syitä nykyiselle tilanteelle. o Rohkaistaan häntä kiinnostumaan omista asioistaan. o Tarkistetaan, että hän saa riittävästi tietoa ja tukea.

Vaikka asiakas ei vielä olisikaan valmis sitoutumaan ja tekemään töitä asioiden hallintaan saamiseksi, on hänelle hyvä antaa yleistä tietoa tilanteen jatkumisen seurauksista ja asioiden hoitamisen hyödyistä.

Ohjataan hänet tarvittaessa eteenpäin saamaan tietoa esim. koulutus, kuntoutus- tai työpaikoista. Jos tarve vaatii, hänet ns. saatetaan palveluiden pariin.

Tärkeää on herättää toivoa, että asiat ovat ratkaistavissa ja huolehtia siitä, että asiakas tietää mihin ottaa yhteyttä, kun on valmis niitä työstämään ja ottamaan apua vastaan.

- Asiakkaan tilanteen huononeminen tulisi minimoida silloinkin, kun tulot tai muu

elämäntilanne ei mahdollista prosessinomaista talousohjausta. o Selvitetään mihin rahat menevät, onko tilanne saatavissa hallintaan.

Jos perintätoimistojen saatavissa on sairasmenojen perintää, joihin olisi ollut mahdollisuus hakea/saada toimeentulotukea, mutta velallinen ei ole sitä tiennyt, suositellaan asiakasta jatkossa ottamaan yhteyttä sosiaalivirastoon ja selvittämään toimeentulotuen saantimahdollisuudet näihin menoihin.

- Mm. kulutustottumusten läpikäymisellä ja lisävelkaantumisen hallintaan saattamisella on iso merkitys jatkoa ajatellen.

- Suuremmat ja/tai pitkäkestoiset velkojen järjestelyt vaativat asiakkaalta kykyä sitoutua järjestelyihin.

28

Asiakas F: työtön, opintoja aloittamassa, asuu asuntolassa, elatusvelvollinen - 42-vuotias, työtön, aloittamassa opiskelun, asuu asuntolassa, hakee asuntoa,

elatusvelvollinen Kokonaistilanteen kartoitus

- Asiakkaan tulona on työmarkkinatuki ja toimeentulotuki. - Opiskelun myötä työmarkkinatuki muuttuu opintorahaksi, opintolainaa hän ei saa

luottotiedoissa näkyvien maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Toimeentulotukiasiakkuus jatkuu.

- Asiakas ei tiedä tarkkaan mihin ja paljonko hänellä on velkaa. Oletus on, että velkaa on n 30000€.

o Asiakas on laskenut summan ulosottolistalta. - Pitää ongelmana sitä, että asunnon saaminen on vaikeaa, koska luottotietorekisterissä

näkyy entisen asunnon vuokrarästivelkaan liittyvä maksuhäiriömerkintä. - Luottotietorekisteriotteen YVK-maksuhäiriömerkinnät poistuvat kahden vuoden sisällä,

jos asiakas ei tee uutta velkaa. Ulosotossa todettu varattomuus -merkintöjä tulee uusia, koska hänellä ei ole tuloja eikä varallisuutta maksaa velat pois.

- Lapsen tapaamiset ovat jääneet, koska asuntolaan ei saa viedä yö vieraita. o Yhteys kunnan lastenvalvojaan, jotta lapsen tapaamiset saadaan järjestetyksi

esim. viranomaisen tiloissa. o Ohjataan asiakasta anomaan toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin.

- Elatusapua on määrätty maksettavaksi 136,41€/kk. Elatusmaksurästejä on kertynyt velaksi pitkältä ajalta.

o Kertyneitä elatusmaksurästejä haetaan anteeksi Kelalta Kelalta voi hakea päätöstä saada rästiin jääneet elatusmaksut anteeksi

viimeisen 12 kuukauden ajalta maksukyvyttömyyden vuoksi. Jos rästejä on pidemmältä ajalta, tulee anteeksi saamiseen olla nk. painavat perusteet eli perusteeksi ei riitä pelkästään esim. työttömyydestä johtuva maksukyvyttömyys. Linkki elatustuki- ja maksuvapautushakemus lomakkeelle.

Velkatilanteen kartoitus

- Asiakkaalla on oikeus saada tietää, mihin ja paljonko hänellä on velkaa ja mitä sille voi tehdä nyt tai tilanteen muuttuessa, vaikka hänelle ei synny nyt eikä pariin seuraavaan vuoteen laskennallista maksuvaraa.

- Asiakasta avustetaan hankkimaan saldotiedot veloista, ks. oppaan liitteet. o Käy ilmi, että ulosoton asiakirjojen mukaan useampaa velkaa on yritetty periä

monta kertaa, siksi ulosottokelpoisten velkojen määrä on lopulta n. 8000€. o Perintätoimistoilta pyydetyistä saldoista näkyvät n. 2000€ velat.

- Asunnon saannin helpottamiseksi asiakas ottaa yhteyttä entiseen vuokranantajaan ja

tekee tämän kanssa sopimuksen, josta pystyy pitämään kiinni. o Toimeentulotuen normin varassa elävän asiakkaan voidaan tiukan paikan tullen

katsoa kohtuudella voivan maksaa velkojaan 10 – 50€/kk. Määrään vaikuttavat terveydentila ja elatusvelvollisuus, harrastukset yms.

o Jos velkoja vaatii kohtuutonta maksusuoritusta ja asiakas tietää, ettei siitä selviydy, on parempi kertoa se heti velkojalle kuin luvata liikoja. Vaikka sopimukseen ei päästäisikään, voi asiakas aina maksaa velkaa. Jos suoritus menee pelkästään korkojen maksuun, eikä velka lyhene, voi muutaman kuukauden maksamisen jälkeen neuvotella uudestaan maksuohjelmasta.

29- Muille velkojille asiakas ilmoittaa työttömyydestään, asunnottomuudestaan ja opiskelun

aloittamisesta, mikä tarkoittaa, ettei hän pysty tässä vaiheessa maksamaan muuta kuin vuokravelkaa. Hän lupaa ottaa yhteyttä velkojiin, kun hänen tilanteensa muuttuu.

- Kun asiakas työllistyy, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada neuvoteltua, tuloista riippuen, joko suorat maksusopimukset velkojien kanssa tai sosiaalinen luotto tai Takuu-Säätiöltä takaus järjestelyluottoon. Asiakkaalle suositellaan yhteydenottoa velkaneuvontaan heti, kun hänen olosuhteensa muuttuvat. Yhteystiedot löytyvät www.kuluttajavirasto.fi.

307. Sanastoa Elinkustannusnormi: Normiin vaikuttavat perheen koko ja lasten ikä. Normi on tarkoitettu kattamaan ruoka-, vaate-, hygienia- ja satunnaiset terveydenhoitomenot, tv-, puhelin- ja muut kodin arkeen liittyvät kulutusmenot, harrastus- ja vapaa-ajanviettomenot sekä työmatkamenojen omavastuuosuuden (n 40€/kk). Velkajärjestelylain mukainen elinkustannusnormi tarkentuu vuosittain. Se on hieman korkeampi kuin toimeentulotuen elinkustannusnormi. 1.1.2009 alkaen yksin asuvan ja yksinhuoltajan velkajärjestelylain mukainen elinkustannusnormi on 492€/kk ja parisuhteessa asuvan 413€. Velallisen kanssa samassa taloudessa asuvien alle 17-vuotiaan ensimmäisen ja toisen lapsen elinkustannusnormi on 313€/lapsi sekä kolmannen ja sitä seuraavien 291€/lapsi. 17 vuotta täyttäneen alle 21-vuotiaan keski- tai toisen asteen koulutusta saavan nuoren normi on 347€/kk. Lisätietoja mm. www.finlex.fi, www.takuu-saatio.fi, www.kuluttajavirasto.fi. Maksuvara: Velkajärjestelyvaihtoehtoja pohdittaessa selvitetään velallisen maksukyky. Maksuvaralaskelma pohjaa oikeusministeriön asetukseen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelylaissa 30.3.2001/322. Se on samantyyppinen kuin toimeentulotuen normilaskelma, mutta elämismenoihin varataan suurempi määrä kuin toimeentulotuki on. Pääsääntöisesti kaikki velallisen tulot huomioidaan, paitsi ei toimeentulotukea. Hyväksyttävä meno liittyy asiakkaan asumiseen, työhön, sairaudenhoitoon, perheen elatukseen tai muihin näihin rinnastettaviin pakollisiin menoihin. Muut kuin edellä mainitut menot asiakas maksaa elinkustannusnormista. Tiedossa olevat maksuvaraan vaikuttavat olosuhdemuutokset, kuten lasten iän mukanaan tuomat (mm. päivähoito-, kerho-, opiskelu-, lapsilisä- ja elatusmaksut), huomioidaan maksuvaraporrastuksina. Asiakkaan maksukyky voi olla eri kuin hänen laskennallinen maksuvaransa. Lisätietoja mm. www.finlex.fi, www.takuu-saatio.fi, www.kuluttajavirasto.fi. Ks. maksuvaralaskelman malli. Sakko: Rahallinen rangaistus rikoksesta. Käräjäoikeus voi tuomita sakkorangaistuksen ja poliisi voi antaa rangaistusmääräyksen, jonka vahvistaa kihlakunnansyyttäjä. Sakosta tulee merkintä Oikeusrekisterikeskuksen sakkorekisteriin ja poliisiasiain tietojärjestelmään. Sakko tuomitaan päiväsakkoina. Pienin päiväsakko on 6€ (1.1.2009). Päiväsakon suuruuteen vaikuttavat tulot ja varallisuus, määrään teon moitittavuus. Jos velallinen ei saa maksetuksi sakkoa kerralla, voi hän tehdä maksusopimuksen Oikeusrekisterikeskuksen tai ulosottomiehen kanssa sakon maksamiseksi erissä. Sakosta voi saada tehtyä maksusopimuksen, jos sakkoon ei ole vielä annettu haastetta muuntorangaistuksen määräämästä oikeudenkäynnistä. Yleensä maksuaikaa saa enintään vuodeksi. Rikesakkoja eikä rangaistusmenettelyssä annettuja sakkoja voida muuntaa vankeudeksi. Tuomioistuimen määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, jos velallinen ei maksa sakkoa. Tuomioistuimen tuomitsemat uhkasakot, jotka on tuomittu ulosoton tai oikeudenkäyntikulujen turvaamiseksi voidaan muuntaa vankeudeksi, mutta muutoksenhakulautakuntien määräämiä uhkasakkoja ei. Ennen kuin velallinen joutuu vankilaan, hänet haastetaan muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin. Tilaisuudessa velallinen voi anoa lisää maksuaikaa, pyytää muuntamatta jättämispäätöstä tai armahdusta koko sakosta. Muuntorangaistuksen määräämisen jälkeenkin velallinen voi välttää vankeuden maksamalla sakon kertasuorituksena. Kolme päiväsakkoa vastaa yhtä vankeuspäivää. Uhkasakoissa 30€ vastaa yhtä päivää vankeutta. Muuntorangaistuksen pituus on vähintään neljä päivää ja enintään 60. Jos

31maksamatta olevia päiväsakkoja on vähemmän kuin 12 tai uhkasakkoa on vähemmän kuin 120€, ei muuntorangaistusta määrätä ilman erityistä syytä. Ulosotto: Edustaa viranomaispakkotäytäntöönpanoa, mikä liittyy yleensä rahasaamisen perintään. Ulosotto käynnistää pakkoperinnän velkojan antaman toimeksiannon myötä. Myös mm. asunnon hallintaan palauttamiset (häätö) ja lapsen tapaamisoikeuksien toteuttamiset kuuluvat heille. Ulosottoviranomainen valvoo sekä velkojan, että velallisen etua. Jotta velkoja voi laittaa saatavansa ulosottoon perittäväksi, velkojan tai sitä edustavan perintätoimiston pitää lähettää haastehakemus riita-asiassa käräjäoikeudelle saadakseen maksutuomion oikeudelta. Tuomioistuin toimittaa haasteen velalliselle tiedoksi. Jos hakemuksesta ei ole huomautettavaa, asiasta annetaan niin sanottu yksipuolinen tuomio velkomusasiassa. Julkisoikeudellisiin velkoihin ei tarvitse hakea ulosottoperustetta tuomioistuimelta. Kun ulosottoviranomainen on saanut velkojalta toimeksiannon, hän lähettää vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen velalliselle. Jos velallinen ei ota yhteyttä ulosottomieheen, voi ulosottomies tutkia asiakkaan tulo- ja varallisuustietoja muiden viranomaisten tietojen perusteella. Jos asiakkaalla on toistuvaistuloja tai rahavaroja ulosmitataan ensin niitä. Ulosottomies lähettää velalliselle ennakkoilmoituksen toistuvaissuorituksen ulosmittauksen alkamisesta ja maksukiellon toistuvaistulon maksajalle. Ulosottomiehen kanssa voi tehdä maksusuunnitelman, jolloin velallinen maksaa suoritukset itse säännöllisesti suoraan ulosottoon. Maksumäärä ei välttämättä ole pienempi kuin palkan ulosmittaus, mutta tällöin työnantaja ei saa tietää ulosottoperinnästä. Myös varallisuutta voidaan ulosmitata, mutta siitä ei tarvitse lähettää ennakkoilmoitusta velalliselle. Siten ulosottomies voi varoittamatta kajota pankkitilin rahavaroihin. Ulosmitattua varallisuutta voidaan myydä julkisessa huutokaupassa. Saadut varat tilitetään ulosotossa avoimina oleviin asioihin. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu tai velka vanhenee. Jos asiakkaalla on ulosotossa vireillä elatusvelkoja, kohdistuu ulosmittauksella saadut suoritukset ensisijaisesti niihin. Velallinen ei voi määrätä mihin velkaan ulosmitatut varat kohdistetaan. Jos velallinen maksaa suorituksia itse ulosottoon, voi hän pyytää ulosottomiestä kohdentamaan suoritus tiettyyn velkaan. Ellei velallisella ole tuloja tai ulosmittauskelpoista varallisuutta, minkä myynnillä velat tulevat maksetuksi, todetaan velallinen varattomaksi. Tällöin velallisen luottotietorekisteriin tulee merkintä varattomuudesta ja ulosottomies joko palauttaa velan takaisin velkojalle tai jättää velan ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi odottamaan velallisen tilanteen muuttumista. Velan palauttaminen tai passiivisaatavaksi jättäminen varattomuuden vuoksi ei tarkoita samaa kuin velan vanheneminen. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista, esim. palkasta, eläkkeestä ja erilaisista päivärahoista. Mm. asumistuki ja lapsilisä eivät ole ulosmittauskelpoisia, eikä niitä lasketa mukaan kokonaistuloihin. Velalliselta menevään ulosmittausmäärään vaikuttaa omien nettotulojen lisäksi perheen koko ja sen taloudellinen riippuvaisuus velallisesta. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten jätetään käyttöön aina suojaosuus. 1.1.2009 on tullut voimaan asteikkoulosmittaus, josta tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/45167.htm ja linkki maksukieltolaskuriin.

32- Suojaosuus on 1.1.2009 alkaen yksin asuvalle velalliselle 624,60€/kk. Jos velallisen

perheenjäsen on velallisen elatuksen varassa, jätetään velalliselle 849€. - Jos toistuvaistulo nettona ylittää suojaosuuden ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä

palkasta kaksi kolmasosaa (2/3). - HUOM! Jos toistuvaistulo on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään

neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3). Jos yksin asuvan nettotulot ovat 4 x suojaosuus, ulosmittaus on 36%:a nettotuloista.

o Esim. Yksin asuva velallinen saa eläkettä nettona 900€/kk, jolloin häneltä ulosmitataan 183,60€/kk, kunnes ulosotossa olevat velat ovat tulleet maksetuiksi.

o Esim. Yksin asuva velallinen saa palkkaa nettona 1320€/kk, jolloin häneltä ulosmitataan 440€/kk, kunnes ulosotossa olevat velat ovat tulleet maksetuiksi.

Lisätietoja: http://www.oikeus.fi/4348.htm Luottotiedot: Yksityishenkilöistä sekä yrityksistä luottotietorekisteriä ylläpitää Suomen Asiakastieto Oy. Luottotietoihin rekisteröidään erilaisia tietoja ja merkintöjä: mm. luottokortteihin liittyvät maksuviiveilmoitukset, tuomioistuimen vahvistamat velat (tuomittu yksipuoliseksi velaksi (YVK)), velallisen toteaminen varattomaksi ulosottomenettelyssä (UMV ja UMS), osamaksukaupan ehtojen laiminlyönti, käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely, yrityksen konkurssi ja edunvalvonnan merkinnät. Velallisen / lainanhakijan / työnhakijan / asunnonhakijan / puhelinliittymän avaajan / vakuutuksen ottajan luottotietoja voidaan tietyin edellytyksin kysellä. Luottotietoja kysyneen tahon nimi näkyy myös luottotietorekisteriotteella. Merkinnät näkyvät luottotietorekisterissä eripituisia aikoja. Mm. maksuhäiriömerkinnät ovat 2 – 4-vuotisia. Merkintöjen poistuminen ei tarkoita samaa kuin velan vanheneminen. Esim. YVK-merkintä näkyy luottotiedoissa 3 vuotta, jos merkintä on ainut. Ensimmäinen merkintä muuttuu 4-vuotiseksi, jos rekisteriin tulee uusi maksu. Tuomioistuin vahvistaa velan yksipuoliseksi velaksi vain yhden kerran, siten YVK-merkintä on kertaluontoinen. Jos velka on ulosotossa, eikä

Huom. Alle tulorajan jäävän toistuvaistulon ulosmittauksen jatkuttua yhtäjaksoisesti vuoden, velallisella on oikeus saada kaksi kuukautta vapautusta ulosmittauksesta. Vapaa annetaan yleensä viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia voi saada vuosittain yhdestä kolmeen. Velallisen sairaus, työttömyys, elatusapumaksut tai jokin muu erityinen syy voidaan huomioida ulosmittauksessa. Jotta tilanne voidaan huomioida, on asiakkaan esitettävä perusteet poikkeukselliselle ulosmittaukselle. Samalla perusteella ei voida saada sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Jos elatusavut ovat perinnässä ulosotossa, vapaakuukausia voi saada ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein. Velallisen pitkän työttömyyskauden päätyttyä, voi ulosmittauksen alkamiseen saada lykkäystä jopa neljä kuukautta, jos velkojan suoritusten saanti ei vaarannu jatkossa. Kaikkien ulosotossa vireillä olevien velkojien suostumuksella voi ulosmitattava tilitys olla pienempi kuin ns. normaali ulosmittausmäärä. Taulukkomaksu: peritään velalliselta kulloinkin kertyneestä suorituksesta maksumäärästä riippuen 2,5€ - 185€. Ulosoton jatkuttua kaksi vuotta ja maksettuaan taulukkomaksuja sinä aikana 18 kuukaudelta ei taulukkomaksuja enää oteta.

33asiakkaalla ole varoja sen maksamiseen tai ulosmittaukselle on jokin muu syy, voi ulosottoviranomainen palauttaa velan takaisin velkojalle, jolloin luottorekisteriin tulee merkintä ulosmittausyrityksessä todetusta varattomuudesta. Tällainen estemerkintä UMV ja UMS näkyy luottotiedoissa 3 vuotta. Samaa velkaa voidaan yrittää periä tuloksetta useamman kerran, siksi siihen liittyviä varattomuus- tai muu estemerkintöjä voi olla luottotietorekisteriotteella useampia. Kun merkinnän aiheuttanut velka maksetaan pois, on mahdollista saada ”maksettu”-merkintä luottotietorekisteriotteelle tai merkintä kokonaan pois tai sen poistuminen nopeutuu. Merkintöjen putsaaminen on velallisen vastuulla. Tarkemmat tiedot näkyvät sivustolla www.asiakastieto.fi

34Liitteet

VELKATILANTEEN SELVITTÄMISEEN TARVITTAVAT ASIAKIRJAT

ULOSOTTOTODISTUKSEN (VELALLISEN ULOSOTTOASIAT)

ULOSOTTOTODISTUS (VELALLISEN ULOSOTTOASIAT) Saat sen oman kotipaikkakuntasi kihlakunnanviraston ulosotto-osastolta. Pyydä todistus velkajärjestelyä varten. Tiedot tarvitaan sekä vanhasta, että uudesta atk-kannasta, (3 listaa). Helsingin kihlakunnanviraston ulosotto-osasto puh. 010 36 22921 tai -922, -923, -924, -925, -927, -928, -721, ( www.oikeus.fi/uo/helsinki) helsinki.uo@oikeus.fi. Käyntiosoite Mäkelänkatu 2 A, 00500 H:ki. Vantaan kihlakunnanviraston ulosotto-osasto, puh. 010 36 21300, (www.oikeus.fi/uo/vantaa). ita-uusimaa@oikeus.fi. Käyntiosoite Kielotie 15, 01300 Vantaa. Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osasto puh. 010 36 21100, (www.oikeus.fi/uo/espoo). espoo.uo@oikeus.fi. Käyntiosoite Vitikka 1 B 1, 02630 Espoo.

LUOTTOTIETOREKISTERIOTE Saat sen kerran vuodessa maksutta, paitsi internetin kautta tilattaessa:

1) Täyttämällä netissä tilauslomakkeen, (www.asiakastieto.fi), tulostamalla lomakkeen ja lähettämällä sen ja kopion allekirjoitetusta kuvallisesta henkilötodistuksesta Asiakastietoon.

tai 2) Tilaamalla maksullisen (6,73€) raportin netin kautta osoitteesta www.omatieto.fi.

Tunnistautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset pankkitunnukset. Raportin saa omalle tietokoneelle ja sen voi maksaa verkkopankissa, puhelimella tai luottokortilla.

tai 3) Lähettämällä tai faksaamalla vapaamuotoisen luottotietorekisteriotepyynnön Asiakastietoon.

Pyyntöön tulee kirjoittaa hakijan nimi, henkilötunnus ja kotiosoite ja se tulee allekirjoittaa omakätisesti, alle nimenselvennys. Pyynnön liitteenä tulee olla kopio allekirjoitetusta henkilöllisyystodistuksesta, (esim. ajokortti tai passi) tai kopio Asiakastiedon ilmoituskirjeestä.

tai 4) Käymällä Asiakastiedon kuluttajaneuvonnassa, Työpajankatu 10A, 5. krs, klo 9-15.30. Mukaan

henkilöllisyystodistus, ajokortti tai passi. Suomen Asiakastieto Oy, Kuluttajaneuvonta, Työpajankatu 10A, PL 16, 00581 HKI, puh. 1488 6256, faksi 753 9565

OTE SAKKOREKISTERISTÄ JA SALDOTODISTUS KORVAUKSISTA VALTIOLLE

Saat otteen ja/tai saldotodistuksen tilaamalla sen Oikeusrekisterikeskuksesta / asiakaspalvelu, PL 157, Linnankatu 3 B, 13101 HÄMEENLINNA, asiakaspalvelu puh. 010 36 65662, 010 36 65770, (www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/) oikeusrekisterikeskus@om.fi

SEKÄ TOSITTEET MUISTA MAHDOLLISISTA VELOISTA Tositteet tiedossa olevista muista veloista (hoidossa ja hoitamattomat), esim. lasku- ja vuokrarästitositteet, tositteet osamaksuista ja -sopimuksista, perintäkirjeet, tiedot maksusopimuksista, tiliotteet luotollisista tileistä ja asiakirjat takauksista yms.

35

VELKOJATAHOJA: YLEISIMMÄT PERINTÄTOIMISTOT PERINTÄTOIMISTOJA JA MUITA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VELKOJIA: Saldotodistuksen saa velkojalta pyydettäessä maksutta kerran vuodessa. Aktiv Kapital Finland Oy Aktiv Kapital Finland Oy Sörnäisten rantatie 1, PL 34 PL 79 00501 Helsinki 15111 Lahti puh 0207 490 590, fax 0207 490 501 puh 0207 490 594, fax perinta@aktivkapital.fi 0207490503 forum@aktivkapital.fi Aktiv Kapital Oy Aktiv Kapital Portfolio Oy Hki: puh 0207 490 390, cc.aspa@aktivkapital.fi Lahti: puh 0207 490 391, pf.aspa@aktivkapital.fi Alektum Perintä Oy = Yleinen Perintätoimisto Mikonkatu 17 C, PL 15 00101 Helsinki puh 09- 2313 4850, fax 09- 2313 4841 info@alektum.fi Gothia Oy Aurakatu 12 B 20100 Turku puh 02- 279 2000, fax 02- 279 2001 info.fi@gothiagroup.com Helsingin kaupunki/liikennelaitos/tarkastusmaksut 09- 3101 2300 klo 9-13 Helsingin kaupunki/pysäköinninvalvonta puh 09-310 1661, pysakointi@hel.fi Helsingin kaupunki, vaihde/ terveyskeskus- ja hammashoitomaksut puh 09- 310 25300 Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, vaihde puh 09- 3104 011 (elatus sopimukset) Intrum Justitia OY Intrum Justitia/jälkiperintä PL 47 PL 519 00811 Helsinki 33101 Tampere puh 09- 229 11 200, fax 09- 229 11 911 puh 09- 2291 1300 info.finland@intrum.com Kela Kela, Opintotukikeskus puh neuvonta 0206 92 206 puh 0206 34 6620 lapsiperhe-etuudet ja elatusmaksuasiat takausvastuuasiat, mm. opintolainat Kela, Etelä-Suomen perintäyksikkö puh 0206 35 1589, mm. asumistuen takaisinperintä

36Lindorff Oy PL 20 20101 Turku puh 010 2700 345, fax 010 2700 350 palvelu@lindorff.fi My Lindorff –verkkopalvelun kautta voi mm tarkistaa velkatilanteen, vaatii pankkitunnukset. OK Perintä Oy OK Perintä Oy Töölönkatu 42 Hovioikeudenpuistikko 16 00250 Helsinki 65100 Vaasa puh 030 6035 640, fax 030 6035 669 puh 030 6035 600, contactcenter@okperinta.fi fax 030 6035 639

Optum Oy PL 308 00101 Helsinki puh 0102 52 010 Ratahallintokeskus Rautatievirasto YTV Junaliikenteen tarkastusmaksutsto sijaitsee Pasilan aseman ylimmässä kerroksessa (Postiosoite: Opastinsilta 6 A a, 00520 Helsinki) puh 0102 86 9600 KLO 12-15 kirjaamo@ytv.fi Sergel Askonkatu 4, PL 223 15100 Lahti puh 0200 13 113, fax 020 4042 887 info@sergel.com Suomen Yleinen Perintätoimisto OY = kts Alektum Perintä Svea Perintä Suomi Oy = ent Pohjoismainen Perintä Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki puh 09- 424 2300 asiakaspalvelu@svea.fi Täys Perintä = kts OK Perintä Verohallinto Maksujärjestelyt ja -lykkäykset Verovelkatodistukset puh 0206 97 028 puh 09- 7311 2668 Pääkaupunkiseudun verotoimisto (toimialue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vantaa) Rajatorpantie 8 A Vantaa (Myyrmäki) PL 400 00052 Vero puh 09- 7311 20 Ajoneuvohallintokeskus verotus@ake.fi Vantaan kaupunki puh vaihde 09- 83911 Vantaan kaupunki/ hammashuolto puh 09- 8392 4308

37Vantaan kaupunki/ terveyskeskus puh 09- 8392 3770 Vantaan kaupunki/ pysäköintivirhemaksut ja auton siirtomaksut puh 09- 8392 4191 pysakoinninvalvonta@vantaa.fi Viestintävirasto PL 313 (käyntiosoite Itämerenkatu 3 A) 00180 Helsinki puh 09- 69 661 Lisää perintätoimistojen yhteystietoja löytyy osoitteesta www.laaninhallitus.fi Lisää velkojatahojen yhteystietoja löytyy osoitteesta www.vantaa.fi HUOM! Kaikkia julkisoikeudellisia velkoja ei voi siirtää perintätoimistojen perittäviksi, esim. tarkastusmaksut, pysäköintivirhemaksut ja verot eivät ole siirrettävissä perintätoimistoille. Sen sijaan esim. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja vakuutusmaksut ovat siirrettävissä perittäviksi perintätoimistoille.

38

VELKALUETTELON ESIMERKKI - voi muokata tarpeen mukaan

Nro Velkoja NYT / Alkuperäinen Saldopv Pääoma Kok saldo Kkerä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

39

MAKSUVARALASKELMAN MALLI - voi muokata tarpeen mukaan

Tulot € / kk Menot € / kk Ansiotulot Vuokra tai vastike Luontoisedut Vesi, sauna, pesutupa Päivärahat ja km-korvaukset Sähkö Elinkeinotulot Koti- tai kiinteistövakuutus Eläkkeet Kiinteistövero, tontin vuokra, öljy, puut,

jätemaksu, ekomaksu, nuohous ym

Työttömyys-, äitiys-, sairausvakuutus-, vanhempain-, ym päiväraha

Työmatkakustannukset huomioituna omavastuuosuudella

Asumistuki Päivä- ja/tai iltapäivähoitomaksut Kotihoidontuki Elatusmaksut Lapsilisä Lasten tapaamisoikeuskustannukset Elatusapu ja/tai elatustuki Terveyden- ja sairaudenhoitokulut

Välttämättömät elinkustannukset Yhteensä Yhteensä Maksuvara Tiedossa olevat tulevat muutokset: tuloissa ja menoissa: ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

40

SALDOTODISTUSPYYNNÖN MALLI - voi muokata tarpeen mukaan

TIEDUSTELU AVOIMENA OLEVISTA VELOISTA / SALDOTODISTUS PYYNTÖ

Pyydän kohteliaimmin lähettämään tiedot kaikista teillä avoimina olevista veloistani ja

vastuistani.

Velkojan nimi:………………………………………………………………………….

PL/katuosoite:…………………………………………………………………………

Postinumero ja postitoimipaikka:……………………………………………………

Puhelin:…………………………………………

Faksi:…………………………………………...

Velallisen nimi:……………………………………………………………………….

Sosiaaliturvatunnus:…………………………..

Lähiosoite/PL:…………………………………………………………………………

Postinumero ja postitoimipaikka:……………………………………………………

Puhelin:………………………………………..

Aika ja paikka…………………………………………………………………………..

Nimikirjoitus ja nimen selvennys……………………………………………………..

……………………………………………………..

41MAKSUOHJELMAEHDOTUKSEN MALLI

- voi muokata tarpeen mukaan

• Velkoja

• Asianumero tai muu tunniste • Asiakkaan nimi ja henkilötunnus

• Tietoja asiakkaasta esim.: o milloin velat ovat syntyneet,

vanhoissa veloissa on yleensä korko- ja perintäkuluja, joista kannatta yrittää neuvotella velan syntyajankohta vaikuttaa velan lopulliseen vanhenemiseen ja siten neuvotteluihin

o paljonko ja mihin velkaa on, esim. liitteeksi velkaluettelo jos asiakkaan tilanne ei mahdollista velkojen kokonaisvaltaista järjestelyä parhaillaan ja

siksi neuvotellaan vain yhden velkojan kanssa, ei velkoja yleensä vaadi tarkkoja tietoja kaikista veloista

neuvotteluja voi käydä myös puhelimitse Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta löytyy kaavake sakkojen ja korvausten

maksuohjelmaehdotuksen tekoa varten o mihin velkaa on otettuja ja millaisia velat ovat, o miksi velat ovat jääneet hoitamatta, o onko velkaantumisen syy nyt hallinnassa tai poistunut, o millainen asiakkaan elämäntilanne on nyt, o tulevaisuuden näkymät ja suunnitelmat jne.

ns. velkahistorialla, elämäntapa- ja olosuhdemuutoksilla on merkitystä veloista neuvoteltaessa

o liitteeksi mahdollisesti maksuvaralaskelma tai tieto tuloista ja menoista, jotka velkojat hyväksyvät menoina, ks. sanasto / elinkustannusnormi ja maksuvara

velkojat vaativat toisinaan kopiot tulo- ja menotositteista o mahdollisesti avustajatahon tai muun tahon näkemys asiakkaan tilasta, esim. lausunto

päihdehoidosta

• Ehdotus velan tai velkojen kohtuullistamisesta ja maksuohjelmaehdotus. • Perustelut ehdotukselle, esim viittaus elämäntapamuutokseen, olosuhteisiin ja velkatilanteen

kohtuuttomuuteen ja järjestelyn vaikutuksiin kuntoutumiseen yms. o kokonaisvaltaisia velkojen järjestelyjä tehtäessä velkojat vaativat yleensä ns. tasapuolista kohtelua,

joten jos velkojia kohdellaan eriävästi, tulee se olla velkojien tiedossa • Jos tarkoitus on hakea akordia velkojilta ja avustusta esim seurakunnalta, tulee

maksuohjelmaehdotuksesta näkyä se, että ehdotus on sidottu sekä velkojien, että seurakunnan päätöksiin.

• Toivomus, mihin mennessä ja mihin vastaus toimitetaan.

• Päiväys • Allekirjoitus ja nimenselvennys ja yhteystiedot asiakkaalta ja mahdollisesti avustajalta

HUOM! Neuvottelut eivät aina tuota toivottua tulosta, joskus velkoja tekee vastaehdotuksen minkä velallinen voi hyväksyä tai tehdä uuden vastaehdotuksen. Velkojan asettamat ehdot velkajärjestelylle tulee käydä huolella läpi. Kun asiakas ja velkoja pääsevät sopimukseen on sopimukset hyvä tehdä kirjallisena. Jos maksusopimukseen on päästy, ja asiakkaan olosuhteissa tapahtuu muutoksia, tulee tarkistaa niiden vaikutus voimassaolevaan maksusopimukseen. Suuret kokonaisvaltaiset, monimutkaiset ja/tai pitkäkestoiset maksuohjelmat on suositeltavaa tehdä talous- ja velkaneuvonnassa.

Esimerkki ulosottovirastolta tilattavasta asianosaistulosteesta ULOSOTTOVIRASTO ASIANOSAISTULOSTE 1 (6) Osoite Velalliskohtainen Asiakkaan nimi Salassa pidettävä Asiakkaan osoite (Julkisuuslaki (621/99) 24 § 23 kohta Velallinen Asiakkaan nimi ja henkilötunnus Asiakkaan osoite 1 VIREILLÄ OLEVAT ULOSOTTOASIAT = Listan tulostushetkellä parhaillaan perittävänä olevat asiat Hakija ja asiamies Hakija: Koti Kiinteistöt Oy Asiamies: Perintätoimisto A Hakijan osoite Asiamiehen osoite Asian tiedot Asianumero: 9012345678 Maksettu: Asianimi: Vuokra saatava pääoma 100,00 Vireilläoloaika: 4.10.2008 – korkojäämä 0,00 yhteensä 100,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: abcdefg Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 1017,38 korkojäämä 0,00 yhteensä 1297,71 Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 19.12.2006, diaarinumero 06/1234, pnro 06/1111 Hakija ja asiamies: Osassa asioita näkyy sekä alkuperäisen velkojan ja perinnästä huolehtivan tahon tiedot. Jos näkyvissä on asiamiehen tiedot, maksuohjelmaehdotukset osoitetaan sinne, muutoin neuvottelut käydään hakijan kanssa.

Tämän velan velkoja on Koti Kiinteistöt Oy, joka on siirtänyt asian valvonnan Perintätoimisto A:lle. Asianumero: Kun velka tulee perittäväksi ulosottoon, sille annetaan aina uusi asianumero. Siksi useamman kerran ulosotossa käynyttä velkaa ei saa kohdistetuksi asianumeron avulla, vaan jokainen asia näkyy omalla asianumerollaan ja joka kerta uudella numerolla. Asianimi: Kohtaan kirjataan tietoa velan luonteesta.

Tämä asia on vuokravelkaa. Vireilläoloaika: Päivämäärä, jolloin velka kirjattu ulosotossa perittäväksi – päivämäärä, jolloin velan perintä ulosoton kautta on päättynyt. Perinnän päättymisen syitä voi olla useita mm. velka on maksettu, velallista ei ole tavoitettu, velallisella ei ole ollut tuloja eikä varallisuutta, mitä ulosmitata, velkoja on vetänyt saatavan pois ulosotosta, velka on vanhentunut. Silloin kun toista päivämäärää ei näy ja kun asia on perittävänä vireillä olevissa ulosottoasioissa, asia on parhaillaan avoimena. Ulosmittauskelpoista velkaa tulee periä vähintään 5 vuoden välein, muutoin velka vanhenee, kts velan vanheneminen.

Velka on tullut perittäväksi ulosottoon 4.10.2008 ja perintätoimet jatkuvat. Viitetiedot: Kohtaan on voitu kirjata velan synty- tai eräpäivä, hakijan tai asiamiehen perintätunnus, asiakas-, vakuutus- tai laskunumero tms. Korvausasioissa saatetaan näkyviin kirjata korvauksen saajan nimi tai tietoja yhteisvastuullisuudesta. Usein viitetiedoista löytyy apua, kun velkaa kohdistetaan esim perintätoimiston saldotodistuksiin tai muihin ulosottoluettelon velka-asioihin.

Viitetiedoissa voisi lukea esim vuokrakohteen osoitetiedot. Täytäntöönpanon peruste: Päätös- tai tuomiopäivä ja/tai asiaan liittyvä asia-, diaari- tai päätösnumero. Velka tuomitaan yksipuoliseksi velkomusasiaksi velkojan tai velallisen sijainti paikkakunnan käräjäoikeudessa vain kerran, minkä jälkeen velkaa voi periä myös ulosoton kautta. Tässä yhteydessä luottotietoihin tulee maksuhäiriömerkintä. Rikosperusteisissa veloissa asia on saatettu käsitellä myös hovioikeudessa, silloin diaarinumerossa näkyy kirjain R ja asia saa uudet täytäntöönpano perusteet. Julkisoikeudelliset asiat eivät vaadi käräjäoikeuden päätöstä. Usein tässä näkyvät tiedot auttavat, kun velkaa kohdistetaan esim perintätoimiston saldotodistuksiin tai muihin ulosottoluettelon velka-asioihin.

Vuokravelkoja ei voi laittaa suoraan perittäväksi ulosmittaukseen, vaikka velkojana olisi kaupunki tai muu julkisoikeudellinen taho. Jos vuokravelan haluaa laittaa ulosoton perittäväksi, tulee siihen hakea tuomio käräjäoikeudesta. Vuokravelat ovat yleensä yksipuolisia velkomustuomioita, joista tulee luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintä (YVK 3 vuotta, kts sanasto - luottotiedot).

Tämä vuokravelka on tuomittu Kaupungin käräjäoikeudessa 19.12.2006 yksipuoliseksi velkomusasiaksi. Luottotietorekisteriotteelle on asiasta tullut maksuhäiriömerkintä, merkintä poistuu luottotietorekisteriotteelta 4 vuoden päästä, vaikka velka olisi vielä maksamatta. Jos velka tulee

2 (6) maksetuksi pois ulosoton kautta ennen luottohäiriömerkinnän poistumista, voi ulosottoviranomaista pyytää lähettämään maksutieto Suomen Asiakastieto Oy:öön, jolloin merkintä saatetaan poistaa rekisteristä aiemmin tai rekisteriin voidaan laittaa näkyviin tieto maksamisesta. Tätä velkaa ei ole aiemmin peritty ulosoton kautta. Velka vanhenee 19.12.2021.

Maksettu: Kohdassa näkyy velkojalle tilitetyt suoritukset ulosmittauksen vireillä olon ajalta. Suoritukset kirjautuvat myös asianosaistulosteen kohtiin 3 velallisen maksut ja 4 velalliseen kohdistuneita toimenpiteitä.

Tätä velkaa on maksettu vireilletulopäivän 4.10.2008 jälkeen 100€, suoritus on ulosotossa kohdistettu pääomaan. Maksutietojen mukaan (kohta 3), maksu on maksettu maksusopimuksen mukaan 15.12.2008, eli suoritusta ei ole otettu pakkoperintänä palkasta. Maksusopimus on tehty 3.11.2008, tieto näkyy toimenpide kohdasta (kohta 4).

Maksamatta: Kohdassa näkyy vireillä olevan velan kokonaissaldotilanne sisältäen taulukkomaksun asianosaisluettelon tulostus päivänä. Velkoja saattaa kohdentaa ulosotosta saadut suoritukset erilailla velkaan kuin ulosotto on ne kohdentanut. Lisäksi asiakas on saattanut maksaa suorituksia suoraan velkojalle, siksi velkojen järjestelyjä tehtäessä suositellaan pyytämään myös saldotodistus hakijalta tai asiamieheltä. Jos saman päivämäärän ulosoton ja saldotodistuksen summat ovat eriävät ja tarkoitus on neuvotella velkojen kanssa osaa saatavaa anteeksi, huomioidaan neuvotteluissa hakijan tai asiamiehen ilmoittamat pääomamäärät, korot ja kulut, jollei velkojan kanssa ole sovittu toimittavan eri lailla. Velan ollessa vireillä ulosotossa menee kuluna lisäksi taulukkomaksu, siitä riippumatta maksetaanko velka hakijalle, asiamiehelle tai ulosottoon. Jos hakijan tai asiamiehen kanssa velasta maksettava määrä eriää ulosoton perimästä saldosta, tulee velkojan ilmoittaa kokonaissaatavan määrä johon he tyytyvät kirjallisena ulosottoon. Jos tarkoitus on välttyä taulukkomaksulta, on velkojan vedettävä velka pois perinnästä ulosotosta ennen kuin asiakas maksaa suorituksen hakijalle tai asiamiehelle, muutoin ulosottotoimina on oikeus periä taulukkomaksu.

Tässä asiassa kokonaissumma sisältää pääoman, koron ja kulut. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Hakija ja asiamies Hakija: Perintätoimisto B Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 8901234567 Maksettu: Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 17.9.2008 – korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: päivämäärä Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 1314,22 korkojäämä 0,00 yhteensä 1971,09 Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 10.01.2007, diaarinumero 07/2341, pnro 07/2222

Hakijana on Perintätoimisto B, alkuperäisen velkojan tiedot eivät näy. Asianimestä ei tässä näy, mitä velkaa peritään, mutta asia ei ole julkisoikeudellinen, eikä

rikosperusteinen. Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 17.9.2008 ja perintä jatkuu. Viitetiedot voivat kertoa esim alkuperäisen laskun eräpäivän. Täytäntöönpano perusteen mukaan tähän asiaan on haettu yksipuolinen velkomustuomio Kaupungin

käräjäoikeudesta 10.1.2007. Tuolloin luottotietorekisteriotteelle on tullut myös maksuhäiriömerkintä (YVK). Koska asiakkaalla on aiempia maksuhäiriömerkintöjä, merkintä on 4 vuotinen, eikä 3 vuotinen. Velka vanhenee 10.1.2022.

Tähän asiaan ei ole 17.9.2008 jälkeen kirjattu saaduksi suorituksia ulosoton kautta. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Hakija ja asiamies Hakija: Oikeusrekisterikeskus Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 7890123456 Maksettu: Asianimi: Rangaistusmääräyssakot pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 27.5.2008 – korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: 010101010101 Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 72,00 korkojäämä 0,00 yhteensä 72,00 Täyt.peruste: Alueen syyttäjänvirasto 13.12.2007, pnro 2007/12131415

3 (6) Hakijana on Oikeusrekisterikeskus. Asianimestä näkyy, että kohteena on rangaistusmääräyssakko. Rangaistusmääräyssakkoja ei voi

muuntaa vankeusrangaistukseksi, kts sanasto – sakko. Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 27.5.2008 ja perintä jatkuu. Viitetietona on sakkoasioissa yleensä sakon viitenumero. Sakon on vahvistanut Alueen syyttäjänvirasto 13.12.2007. Sakoista ei tule maksuhäiriömerkintää

luottotietorekisteriotteelle, sen sijaan luottotietorekisteriin voi tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita estemerkintöjä. Sakot näkyvät sakkorekisterissä.

Sakkoon ei ole saatu suorituksia. Sakosta ei mene taulukkomaksua. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hakija ja asiamies Hakija: Kaupunki Liikennelaitos Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 6789012345 Maksettu: Asianimi: Julkisen liikenteen tarkastusmaksut pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 21.3.2008 – korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: Linja-auto Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: 1.11.04 pääoma 50,00 korkojäämä 0,00 yhteensä 57,00

Hakijana Kaupunki Liikennelaitos. Tarkastusmaksuja eikä pysäköintivirhemaksuja ei voi siirtää asiamiehen perittäväksi.

Asianimi kertoo, että kyseessä on julkisoikeudellinen velka, eli julkisen liikenteen tarkastusmaksu. Asia on tullut ulosottoon perittäväksi 21.3.2008 ja perintä jatkuu. Viitetiedoista näkyy, että asiakas on matkustanut bussilla. Tarkastusmaksun antopäivä on

1.11.2004. Saatava vanhentuu 31.12.2009. Jos viitetiedoista ei selviä velan syntyajankohtaa, mikä määrittää vanhentumisajan, voi velkojalta pyytää saldotodistuksen josta tiedot selviää. Vanhentumispäivällä on merkitystä maksuohjelmia tehtäessä.

Julkisen liikenteen tarkastusmaksut ovat julkisoikeudellisia asioita. Tällainen asia ei vaadi käräjäoikeuden tuomion hakua velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Siten tällaisista tarkastusmaksuista ei tule maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriotteelle, mutta velan maksamattomuudesta voi luottotietorekisteriin tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita estemerkintöjä.

Tätä velkaa on yritetty periä ulosoton kautta aiemminkin, kts päättyneistä ulosottoasioista (kohta 2) asianumero 0123456789.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Hakija ja asiamies Hakija: Kansaneläkelaitos Opintotukikeskus Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 5678901234 Maksettu: Asianimi: Opintolainat pääoma 75,42 Vireilläoloaika: 10.10.2007 – korkojäämä 0,00 yhteensä 75,42 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: 20.01.1997 Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 1039,38 korkojäämä 0,00 yhteensä 1151,82

Hakijana on Kansaneläkelaitos Opintotukikeskus. Viitetiedoista näkyy, että hakijalla on saatavanaan opintolainaa. Velka on tullut ulosottoon perittäväksi 10.10.2007 ja perintä jatkuu. Velka on ollut aiemmin

perittävänä ulosotossa vuonna 2004 asianumerolla 000034567, kts kohta 2. Viitetiedoista ilmenee, että opintolaina on erääntynyt takaajan, eli Kelan Opintotukikeskuksen

maksettavaksi 20.1.1997. Velka vanhenee 20.1.2012. Tätä velkaa on maksettu vireilletulopäivän 10.10.2007 jälkeen 75,42€, suoritus on ulosotossa

kohdistettu pääomaan. Maksutietojen (kohta 3) ja toimenpide tietojen (kohta 4) mukaan, maksu on kertynyt veronpalautuksen ulosmittauksesta 4.12.2007.

Kelan takaamiin opintolainoihin ei tarvitse hakea käräjäoikeuden tuomiota velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Luottotietorekisteriotteelle ei tule maksuhäiriömerkintöjä Kelan Opintotukikeskuksen perimistä opintolainoista.

4 (6) ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 2 PÄÄTTYNEET ULOSOTTOASIAT TILITYKSENSAAJITTAIN ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Hakija ja asiamies Hakija: Kaupunki Liikennelaitos Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 0123456789 Maksettu: Asianimi: Julkisen liikenteen tarkastusmaksut pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 21.8.2007 – 6.9.2007 korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: Linja-auto Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: 1.11.04 pääoma 50,00 korkojäämä 0,00 yhteensä 57,00 Päät.syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste

Hakijana Kaupunki Liikennelaitos. Tarkastusmaksuja ei voi siirtää asiamiehen perittäväksi. Asianimi kertoo, että kyseessä on julkisoikeudellinen velka, eli julkisen liikenteen tarkastusmaksu. Velkaa on ensimmäisen kerran yritetty periä ulosoton kautta ajalla 21.8. – 6.9.2007. Velka on tullut

uudelleen ulosottoon perittäväksi asianumerolla 6789012345 21.3.2008 ja perintä jatkuu. Viitetiedoista näkyy, että asiakas on matkustanut bussilla. Tarkastusmaksun antopäivä on

1.11.2004. Saatava vanhentuu 31.12.2009. Julkisen liikenteen tarkastusmaksut ovat julkisoikeudellisia asioita. Tällainen asia ei vaadi

käräjäoikeuden tuomion hakua velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Siten tällaisista tarkastusmaksuista ei tule maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriotteelle, mutta velan maksamattomuudesta voi luottotietorekisteriin tulla ulosotossa todettu varattomuus- tai muita estemerkintöjä.

Velka on palautettu takaisin Kaupunki Liikennelaitokselle 6.9.2007, koska asiakas on todettu varattomaksi. Hänellä ei ole ollut sellaista tuloa tai varallisuutta mitä olisi voinut pakkoperintää käyttäen ulosmitata.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hakija ja asiamies Hakija: Perintätoimisto A Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 1234567890 Maksettu: Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 391,44 Vireilläoloaika: 26.2.2007 – 2.4.07 korkojäämä 8,41 yhteensä 399,85 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: efgabcd Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 0,00 korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 24.10.2006, diaarinumero 06/3412, pnro 06/2333 Päät syy: Valmiina maksettuna

Hakija on Perintätoimisto A. Sillä on ollut toinenkin asiakkaan velka perittävänään. Parhaillaan ulosoton kautta peritään vireillä olevissa veloissa (kohta 1) Koti Kiinteistö Oy:n saatavaa, mikä on eri asia kuin tämä.

Vireilläoloaikana 26.2. – 5.4.2007 on tähän velkaan saatu suoritus. Asiakas on maksanut velan ulosottoon kertasuorituksena maksukehotuksen saatuaan 2.4.2007 (kohta 3).

Koska velka on tullut kokonaan maksetuksi ulosottoperintä on päättynyt ja päättymisen syyksi on kirjattu ”valmiina maksettuna”. Velan ulosottotoimet näkyvät kohdassa 4.

Pääoman ja korkojäämän saldot eivät välttämättä ole kirjautuneet aina todellisen tilanteen mukaan ulosottolistalle.

Tämän asian taulukkomaksun osuus kokonaissaldosta on ollut 51€. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Hakija ja asiamies Hakija: Pankki Asiamies: Perintätoimisto A Hakijan osoite Asiamiehen osoite 5 (6)

Asian tiedot Asianumero: 0102345678 Maksettu: Asianimi: Muut yksityisoikeudelliset saatavat pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 14.11.2006 – 29.12.06 korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: UONO010203 Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 2120,96 korkojäämä 0,00 yhteensä 3236,42 Täyt.peruste: Kaupungin käräjäoikeus 1.11.1992, diaarinumero 1992/1234, pnro 1992/1012 Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuus- ja tuntemattomuuseste

Tämä asia on ollut viimeksi perittävänä ulosotossa ajalla 14.11. – 29.12.2006. Tuntemattomuuseste viittaa siihen, ettei asiakkaan osoitetietoja ole ilmoitettu väestörekisteriin tai

posti on palautunut tai palautettu takaisin. Jos asiakas on todistettavasti pakoillut velkojaa, voi velkojalle syntyä mahdollisuus hakea

käräjäoikeudesta jatkoaikaa 10 vuodeksi ulosottotoimille. Jatkoaikaa voi hakea 2 vuoden ajan velan vanhentumisesta.

Ilman jatkoaikaa tämä velka on vanhentunut 1.3.2008, jolloin lopullinen velkojen vanhentumissäädökset otettiin käyttöön. Jos velka olisi yksityishenkilön saatavaa tai rikosperusteinen, josta velallinen on tuomittu vankeus rangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun, velka vanhenisi vasta 20 vuodessa. Rikosperusteiset ja yksityishenkilöiden velat vanhenevat aikaisintaan 1.3.2013.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hakija ja asiamies Hakija: Verovirasto Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 0001234567 Maksettu: Asianimi: Jäännösvero (luonnolliset henkilöt) pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 2.6.2004 – 15.12.04 korkojäämä 0,00 yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: 020001858 Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 433,25 korkojäämä 0,00 yhteensä 811,98 Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste

Veroja ei voi siirtää asiamiehelle perittäväksi. Verot ovat julkisoikeudellisia velkoja, joihin ei tarvitse hakea käräjäoikeudesta tuomiota velkojen

laittamiseksi ulosottoon perittäväksi. Luonnollisen henkilön jäännösveroista ei tule luottotietorekisteriotteelle maksuhäiriömerkintöjä.

Asianimestä näkyy, että kyseessä on jäännösvero. Jos vero olisi perintöveroa olisi syytä selvittää perinnön laatu, tämänhetkinen arvo jne..

Viitetiedoista selviää, että kyseessä on vuoden 2000 verovelkaa ja kyseessä on erä 1. Tässä esimerkkilistassa kohdistenumerot ovat alleviivattu: ___ = verovuosi ja _ _ on erä numero. Eli viitenumeron toinen ja kolmas numero kertovat verotusvuoden ja viides ja kuudes numero kertovat eränumeron.

Verovelkaa on todennäköisesti yritetty periä ulosoton kautta aiemmin, mutta tämän tyyppinen ulosotonlista on ns uudenkannan lista ja tällä listalla näkyy vain 1.4.2004 jälkeen ulosotossa käyneet velat.

Tätä velkaa on yritetty periä ulosoton kautta viimeksi 15.12.04, jolloin velka on palautettu takaisin verottajalle varattomuusesteellisenä, eli asiakkaalla ei ole ollut tuloja tai varallisuutta, josta olisi voitu tehdä ulosmittausta. Verottaja voi kohdentaa veronpalautuksen vanhaan maksamattomaan jäännösveroon. Tuo voisi olla selitys sille, miksi tätä jäännösveroa ei ole enää myöhemmin peritty ulosoton kautta.

Vuoden 2000 verot ovat vanhentuneet 31.12.2006. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Hakija ja asiamies Hakija: Kansaneläkelaitos Opintotukikeskus Hakijan osoite Asian tiedot Asianumero: 000034567 Maksettu: Asianimi: Opintolainat pääoma 0,00 Vireilläoloaika: 27.1.2004 – 15.12.2004 korkojäämä 0,00

6 (6) yhteensä 0,00 Viitetiedot Hakijan viitetieto 1: 20.01.1997 Maksamatta listan tulostuspvm Hakijan viitetieto 2: pääoma 2570,88 korkojäämä 0,00 yhteensä 2845,88 Päät syy: Valmiina esteellisenä, Varattomuuseste

Hakijana on Kansaneläkelaitos Opintotukikeskus. Viitetiedoista näkyy, että hakijalla on saatavanaan opintolainaa. Velan vireillä ollessa ulosotossa vuonna 2004 saatavaan ei ole kirjattu suorituksia. Velka on tullut

uudelleen ulosottoon perittäväksi 10.10.2007 asianumerolla 5678901234 ja perintä jatkuu. Vuoden 2004 kokonaissaldo on ollut suurempi kuin nyt avoimeksi velaksi ilmoitettu kokonaissaldo. Se viittaa siihen, että asiakas olisi maksanut velkaa suoraan velkojalle, kun velka ei ole ollut ulosotossa perinnässä. Asian voi selvittää hakijalta.

Viitetiedoista ilmenee, että opintolaina on erääntynyt takaajan, eli Kelan Opintotukikeskuksen maksettavaksi 20.1.1997. Velka vanhenee nykyisen lopullisen velkojen vanhentumisen mukaan 20.1.2012.

Kelan takaamiin opintolainoihin ei tarvitse hakea käräjäoikeuden tuomiota velan saattamiseksi perittäväksi ulosottoon. Luottotietorekisteriotteelle ei tule maksuhäiriömerkintöjä Kelan Opintotukikeskuksen perimistä opintolainoista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 3 VELALLISEN MAKSUT Maksupäivä Rahamäärä e Kertymistapa 15.12.2008 100,00 Maksusopimus 4.12.2007 75,42 Veronpalautuksen ulosmittaus 2.04.2007 399,85 Kehotusmaksu

Tässä kohdassa näkyvät 1.4.2004 jälkeen ulosoton saamat suoritukset ja niiden kertymistapa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 4 VELALLISEEN KOHDISTUNEITA TOIMENPITEITÄ Toimituspäivä Toimenpide Toim.pit. päät.pvm 15.12.2008 Maksusopimus 3.11.2008 Maksusuunnitelma 4.12.2007 Veronpalautuksen ulosmittaus 6.9.2007 Este, Varattomuuseste 2.04.2007 Valmiina maksettuna 2.04.2007 29.12.2006 Este, Varattomuus- ja tuntemattomuuseste. 15.12.2004 Este, Varattomuuseste

Tässä kohdassa näkyy toimenpiteet, mitä asioita on asiakkaan velkojen perintään liittyen tehty. Jos velka on jouduttu palauttamaan takaisin hakijalle tai asiamiehelle esim varattomuudesta johtuen,

tulee luottotietorekisteriin silloin UMV tai UMS merkintä, kts sanasto – ulosmittaus ja luottotiedot. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Lisätiedot Ulosottopiiri Velallisen vastaava kihlakunnanulosottomies

Ulosottolistalla ei näy kuin sellaiset velat, mitkä ovat ulosottokelpoisia. Eli asiakkaalla voi olla muutakin velkaa mm hoidossa olevia tai perintätoimistoilla olevia velkoja, mitkä eivät ole ulosottokelpoisia.