talkoorengassuperfoodia suomalaisesta luonnosta suomen luonnossa kasvaa 180 luonnonvaraista kasvia,...

TALKOORENGASVapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskus

wwwtalkoorengasfi 22010

Lehti taumlynnauml ahkeruutta ja toimintaa

Hopeahovissa muistellaan

Superfoodia luonnostaSuperfoodia luonnosta

AvustustyoumltaumlHaitissaAvustustyoumltaumlHaitissa

NaistenpaumlivaumlnkattausNaistenpaumlivaumlnkattaus

TALKOORENGAS 22010 TALKOORENGAS 22010

PaumlaumltoimittajaTarja Mattila

ToimituskuntaIrmeli MattilaAira ParviainenTaina RautasaloNina-Anitra SalonenSulo AhoPirjo NevalaAila Painilainen

KansiHannu Hedman

TaittoHannu Hedman

YhteystiedotVapaaehtoisenhyvinvointityoumln keskusAleksis Kiven tie 1904200 Kerava

ToiminnanjohtajaTarja MattilaPuh 09-242 6364

ToimistoPuh 09-294 0930Fax 09-2587 5440

Kotisivutwwwtalkoorengasfi

Saumlhkoumlpostitalkoorengastalkoorengasfi

Kirjapaino

Savion Kirjapaino Oy

IlmoitushinnatKokosivu 4v 500 euro mv 250 euro Takasivu 4v 1000 eurolev 184 x kork 270frac12 SIVUA mv 130eurolev 184 x 12214 SIVUA mv 70 eurolev 184 x kork 58 tailev 90 x kork 122

RajatapausTaumlmaumln hetken yhteiskunta luokittelee meidaumlt mielellaumlaumln lokeroihin se maumlauml-

raumlauml kuulummeko sairaisiin tyoumlllisiin elaumlkelaumlisiin perheellisiin ym Naumliden mu-kaan sitten saamme sen mikauml kullekin kuuluu Yksiloumln aumlaumlni ei kauas kanna taumlssauml jaumlrjestelmaumlssauml

Olisi siis luotava uusi tasapainoinen tila jossa kansalainen muuttuisi passii-visesta toimenpiteiden kohteesta aktiiviseksi toimijaksi

Ikaumlihmisten hyvinvointia koskeva keskustelu on viime vuosina kohdistunut kahteen aumlaumlripaumlaumlhaumln Toisaalta puhutaan nopeasta laitostumisesta toisaalta vielauml ko-tona asuvien yksinaumlisyydestauml Kumpikaan naumlistauml vaihtoehdoista ei missaumlaumln nimessauml ole siis optimaalinen ja yhteiskunta kamppailee eri vaihtoehtojen kanssa ja laskee euroja Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin laitoksessa ja yksin Yhteiskunnan tehtaumlvaumlnauml on huolehtia jokaiselle ihmiselle turvallinen vanhuus niin ettei kenenkaumlaumln tarvitse pelaumltauml miten kaumly jos tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa

Miten ylipaumlaumltaumlaumln suuret ikaumlluokat tulevat suhtautumaan mahdolliseen laitoshoitoon kun he ovat tottuneet elaumlmaumlaumln hyvin itsenaumlisesti ja heillauml on ollut vahva itsemaumlaumlraumlaumlmisoikeus elaumlmaumlnsauml ajan Heillauml on todennaumlkoumlisesti parempi elauml-ke kuin edellisillauml sukupolvilla ja he kenties haluavat elaumlauml ja nauttia elaumlmaumlstaumlaumln lauml-hes loppuun saakka

Olisi siis kunnioitettavaa jotta ikaumlihmisiauml alettaisiin ymmaumlrtaumlauml aktiivisina toimijoina ja joilla on vielauml vahva panos yhteiskunnassa Niin ettauml he voisivat vielauml toteuttaa omia haaveitaan ja itseaumlaumln Se tarkoittaa myoumls sitauml ettauml voisi osallistua ja olla mukana jossakin yhteisoumlssauml tai yhdistyksessauml

Emme voi muuta kuin toivoa ja uskoa siihen ettauml tulevina vuosina ikaumlaumlntyvaumln rooli yhteiskunnassa tulee muuttumaan siten ettauml ryhdym-me kunnioittamaan heitauml yksiloumlinauml ei enaumlauml massana Taumlrkeauml osa hyvin-vointia on naumlet ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan elaumlmaumlaumlnsauml teh-dauml siitauml omannaumlkoumlinen ja kokea se mielekkaumlaumlksi Oikeus kaumlyttaumlauml niitauml palveluita ja palveluntarjoajia joita itse haluaa Nykyteknologiahan mahdollistaa sen ettauml kykenemme hankkimaan ja vertailemaan eri-laisia tietoja miksei myoumls taitoja koska samassa tilanteessa olevat toimivat ns vertaistukena toisilleen

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskus antaa mo-nia mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa omaa itseaumlaumln Hyvinvointiakatemian opinto-ja harrastustoiminta on moni-puolista ja tarjoaa mahdollisuuden saada uusia taitoja ja uusia sa-manhenkisiauml ystaumlviauml Harrastusryhmiauml on useita ja kursseilla voi kouluttautua ja aloittaa vaikka vapaaehtoisena

Talkoorenkaan vapaaehtoiset toimivat esim ystaumlvi-nauml yksinaumlisille kotona ja laitoksissa kirjastoystaumlvaumlt toimivat linkkinauml kirjaston ja asiakkaan vaumllillauml sairaalavapaaehtoi-set ja saattohoitajat terveyskeskuksissa opinto-ja harras-tuspiirien vetaumljaumlt vetaumlvaumlt omia ryhmiaumlaumln lehtitoimikunta toteuttaa omaa lehteauml iltaemaumlnnaumlt ja isaumlnnaumlt varamum-mot ja papat heitauml kaikkia tarvitaan

SISAumlLTOuml

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskusAleksis Kiven tie 19 KERAVA puh (09) 294 0930

wwwtalkoorengasfi

PAumlAumlKIRJOITUSTALKOORENGAS

2 3

3Paumlaumlkirjoitus 4Me rdquositkiaumlisetrdquo Sulo Aho on kehittaumlnyt oivan apuvaumllineen iaumln tuomia vaivoja helpottamaan

5Hopeahovissa muistellaan Kansikuvan 96-vuotias Liisa Sainio muistelee vaiheita pitkaumln elaumlmaumlnsauml varrelta

6Kirjastoystaumlvillauml 15 juhlavuosi Aira Parviainen kertoo kirjastoystaumlvistauml sekauml heidaumln jaumlrjestaumlmaumlstaumlaumln juhlavuoden tempauksesta Keravan kaupunginkirjastossa

7Koumlyhyys - rahan ja ihmisen puutetta Irma Liljestroumlm toimii Rekolan seurakunnassa diakonina ja haumln tietaumlauml miten koumlyhyys vaikuttaa suomalaisten arkeen

8Maria Jotunia Talkoorenkaassa Elina Saari luennoi naistenpaumlivaumlnauml Maria Jotunin elaumlmaumlstauml ja tuotannosta

10 Opiskelua ikaumlihmisten yliopistossa Myoumls vanhemmalla iaumlllauml voi opiskella

12 Lasten suusta - kaikenikaumlisenauml voi oppia Mitauml on isovanhempana oleminen ja mitauml siitauml voimme oppia

14 Opintomatkalla Virossa Talkoorenkaan vapaaehtoiset tekivaumlt tutustumismatkan Viljandiin

16 Huussiruno hurmasi Runoraadin Taumlmaumlnkevaumliseen runoraatiin oli kertynyt runsaasti runoja arviotavaksi

18 Mitauml on sukututkimus Karin Nissinen kertoo miten paumlaumlsee alkuun ja mistauml hakea tietoa

20 Apua taksilla Keravalla Taksinkuljettaja Jukka Paavola on paumlivittaumlin liikkeellauml avustamassa vaikeasti liikkuvia kotona asuvia ja vanhuksia

21 Antti Pietiaumlinen Talkoorenkaassa Miten onnellisuus saavutetaan itsensauml tuntemalla

22 Ensiapua Haitin maanjaumlristyksen uhreille Plastiikkakirurgian erikoislaumlaumlkaumlri LT Pentscho Popov oli Sinisessauml Salissa kertomassa kokemuksistaan Haitin maanjaumlristysalueella

24 Tyytyvaumlisyys ja hyvinvointi Mitkauml osatekijaumlt vaikuttavat tyytyvaumlisyyteen eri ikaumlkausina

34 Superfoodia suomalaisesta luonnosta Suomen luonnossa kasvaa 180 luonnonvaraista kasvia jotka sopivat mausteeksi laumlaumlkintaumlaumln salaatteihin laumlmpimiin ruokiin ja juomiin

Kun toffeekaramellit poikavuosinani ilmestyivaumlt kauppoihin nimitimme niitauml ldquositkiaumlisiksirdquo olivathan ne

naumlet sitkeitauml pureskeltavia ja tarttuivat hampaisiinkin mutta maku miellytti Kylaumlkauppiaskin tiesi heti mitauml tarkoitimme kun pyysimme ldquosata grammaa niitauml sitkiaumlisiaumlrdquo

Tuo vanha muisto tuli mieleen kun juohduin ajattele-maan meidaumln ikaumlihmisten sitkeyttauml pitaumlauml kiinni vanhois-

ta tottumuksista tekemisistauml ja asenteista Sellainen ajattelu taas johtui siitauml ettauml edessauml oli joka loppukesaumln aikana eteen tuleva homma eli rivitalopihaani ympaumlroumlivaumln orapihlaja-aidan leikkaus Olen asunut taumlssauml vuodesta 1986 joten ky-seessauml oli 25 kerta tehdauml tuo tyouml Aikaisempina vuosina se ei sen enempaumlauml mieltauml askarruttanut koska se oli vain vaumlhaumli-nen homma kaumlsivoimiin verrattuna Se tapahtui pensassak-sienkin avulla noin vain Saumlhkoumlkaumlyttoumlisen pensasleikkurin hankittuani entistauml helpommin siitauml selvisi aina paumlivaumlssauml kun vain toimeen tarttui

Muutamien vuosien ajan on homma ollut hankalampi johtuen ikaumlvuosien mukanaan

tuomista rajoituksista Ei naumlet jaksa enaumlauml pidellauml leikkuria montakaan sekuntia hartioiden tasolla saati sitten niiden ylaumlpuolella ja se aitakin kasvaa aina vuosittain muutaman sentin korkeammaksi Siitauml on kuitenkin selvitty nousemalla tikkaille sel-laisille alumiinisille taloustikkaille Hankaluutena on ollut vain tikkaiden jalkojen painuminen aidan juurella pehmeaumlaumln maahan eikauml piikkipensasta vasten ole kovin hauskaa kaatua Verinaarmuja siitauml seuraa vaikka ei muuten vammoja tulisikaan

Nytkin paumlhkaumlilin jaumllkikasvulleni ettauml mitenkaumlhaumln saan homman hoidetuksi kun

kaumlsivarren kivut eivaumlt anna pidellauml leikkuria kuin noin navan korkeudella Pitaumlisikoumlhaumln ra-kentaa oikein teline Antoivat varmasti viisaan neuvon ldquoPutoat vielauml telineiltauml anna homma muiden tehtaumlvaumlksi avustajan palkanhan voi ny-kyaumlaumln vaumlhentaumlauml verotuksessakinrdquo

Mutta se sitkeys ei nytkaumlaumln antanut myoumlten olenhan tottunut aina suoriutumaan hommasta omin voimin

enkauml nyt ihan voimaton vielauml ole Sitauml paitsi kyse on kun-toa yllaumlpitaumlvaumlstauml hyoumltyliikunnasta joka on minulle liikunta-muodoista rakkain ja sopivin Taumlytyy vain keksiauml se konsti eli tekniikka hoi tulehan taas avuksi Jaumlaumlkoumloumln omatekoiset telineet mutta tikkaiden kaatuminen on estettaumlvauml Siispauml rakentamaan autotallin nurkassa olevista laudan paumltkistauml kehikko ja kiinnittaumlmaumlaumln se rautakaupasta saatavilla kul-makappaleilla ja ruuveilla tikkaan jalkojen alle Niitauml lau-danpaumltkiauml loumlytyy vaareilta jotka ovat sota-aikana oppineet saumlaumlstaumlmaumlaumln kaiken jota ldquosaattaa vielauml joskus tarvitardquo Olen lisaumlksi perinyt isaumlltaumlni itse tekemisen geenit Haumln se raken-teli jopa tyoumlkalunsakin itse

Palataanpa tikkaisiin Ne eivaumlt painu enaumlauml maahan eikauml ole vaaraa kaatua niiden kanssa Nyt leikkaus su-

juikin suhteellisen helposti ldquonavan korkeudeltardquo Lisaumlksi aumllysin jakaa homman kolmen paumlivaumln ajalle kuten viime vuosina ennenkin aikaahan voi venyttaumlauml kun sitauml on Vaarin sitkeys siis palkittiin jaumllleen Hiki siinauml tosin elo-kuun helteillauml virtasi taumlssauml hommassa kun on pidettauml-vauml mieluiten paksuja vaatteita yllauml piikikkaumlaumln pensaan

varalta Tiedaumln tietenkin ettauml jonain vuonna tulee se hetki jolloin viisainta on noudattaa suosiolla jaumllkikasvun neuvoa Uskon ettauml sellainen asen-nemuutoskin on mahdollinen sitten kun siihen on pakko alistua

En naumle sinnikkyydessauml kuitenkaan mitaumlaumln pahaa siihen saakka kun jaumlrkikulta riittaumlauml ar-

vioimaan tilanteen vaatimat toimenpiteet ja varo-vaisuusnaumlkoumlkohdat oikein Kyllauml sen kehossaan huomaa milloin lisaumlaumlntyvaumlt rajoitukset vaativat jaumlttaumlmaumlaumln ldquoaina itse tehdytkinrdquo puuhat taakseen

Jos taas niin kaumly ettauml jaumlrkikulta katoaa niin sitten kai ldquositkiaumlisvaarirdquo laumlhtee taumlaumlltauml

ldquosaappaat jalassardquo tikkaiden juurelta pois kan-nettuna Luoja siitauml kuitenkin varjelkoon

Me rdquositkiaumlisetrdquo

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskuksessa rdquositkiaumlisillaumlrdquo on mahdollisuus hemmotella itseaumlaumln joka toinen perjantai Tarjolla on mm eri hierontamuotoja ja laavakivihoitoja

Kysy hoidoista ja hinnoista tarkemmin Talkoorenkaan toimistosta(09) 294 0930

TALKOORENGAS 22010 TALKOORENGAS 220104 5

Teksti ja kuva Sulo Aho Teksti Taina Rautasalo Kuvat Hannu Hedman


Voimakas kevaumltaurinko pyrkii sisaumlaumln avarasta ikku-

nasta Istumme Liisa Sainion pie-nessauml huoneessa Hopeahovissa Poumlydaumlt ovat tulvillaan kukkia muistona haumlnen viimeviikkoisesta merkkipaumlivaumlstaumlaumln 96 vuotta tu-li taumlyteen Taumlaumlllauml on turvallista ja mukavaa viettaumlauml vanhuuden paumli-viauml hoito on hyvaumlauml ja ympaumlrillauml ystaumlviauml kertoo Liisa

Meillauml on Liisan kanssa muutakin yhteistauml kuin Nostalgia-projektin vanhusryhmauml olemme juuriltam-

me savolaisia Senpauml vuoksi kokoontumisissamme kajahtaa Savolaisen laulu melko usein me Liisan kanssa pidaumlmme siitauml huolen

Liisa syntyi pohjoissavolaisessa Lapinlahden pitaumljaumlssauml suureen sisarussarjaan lapsia oli kah-

deksan neljauml tyttoumlauml ja neljauml poikaa Haumlnen kotinaan oli maatalo viljapeltoineen ja karjoineen kuten suu-rimmalla osalla taumlmaumln ajan suomalaisista Lehmiauml oli tavallisesti tusinan verran ja hevosiakin useam-pia haumln muistelee Alakouluikaumlisenauml Liisalla oli hyvauml ystaumlvauml navetassa sarvipaumlinen Omena-lehmauml jonka luo haumln kiirehti aina koulusta paumlaumlstyaumlaumln Sen peseminen ja harjaaminen olivat tytoumln mielipuuhaa lypsaumlmaumlaumlnkin haumln oppi Navetan oven-pieleen Liisa jaumli sitten haikeasti itkemaumlaumln kun Omenan tie kohti teurastamoa alkoi

Liisan koti oli rannalla suuren ve-sistoumln tuntumassa Haumln muistaa jou-

lun jolloin jaumlrven selkauml oli vapaana jaumlis-tauml Kauniisti koristeltu matkustajalaiva tuli omaan laituriin hakemaan Iisalmen kirkkoon menijoumlitauml Laivasta kuului mu-siikkia ja se naumlytti lapsen silmissauml niin kauniilta ettauml sen kuva saumlilyy elaumlvaumlnauml vielaumlkin haumlnen mielessaumlaumln

Talvisota alkoi ja toi muutoksen maalla elaumlneen nuoren naisen elauml-

maumlaumln Liisa toimi rajan pinnassa lottana ilmatorjuntapuolustuksessa Haumln muis-telee ettauml heillauml oli paumlivystaumljinauml torneissa mukana aseitakin tunkeutujien varalta

Liisa joutui vaumllillauml komennukselle Mikkeliin juuri paumlaumlmaja-kaupungin pommitusten aikaan Taumlaumlllauml haumln auttoi eraumlaumln aumli-din lasten kanssa suojaan vaaran hetkellauml Mikkelin muistoi-hin kuuluu myoumls aivan kaupungin keskustassa talsinut karhu

Liisa muistelee hyvillauml mielin aikaa jolloin aviomies oli vielauml elossa ja lapset heidaumln ympaumlrillaumlaumln Mies oli ko-

tona viihtyvauml ja rakensi perheelleen mukavan talon Surulta ei kuitenkaan vaumlltytty Neljaumlstauml lapsesta yksi menehtyi sai-rauteen aivan pienenauml Aumlidin surua jaumli lohduttamaan pienen potilaan enkelinaumlky juuri kuolinhetkellauml Haumlnen lapsensa paumlaumlsi Taivaan kotiin enkelin noutamana

Liisan ja Aarnen yhteinen tiekin oli alkanut surun merkeissauml Liisan sisar ei enaumlauml toipunut sairaudestaan ja

toivoi ettauml sisko ja yksin jaumlaumlvauml aviomies loumlytaumlisivaumlt toisensa Naumlin sitten kaumlvikin

Nyt on aikaa istua keinustuolissa ja muistella menneen elaumlmaumln vaiheita

Matkustelemaankin Liisa ehti vielauml sen jaumllkeen kun lapset olivat lentaumlneet pesaumlstauml Huolimatta siitauml ettauml haumln on asunut Keravalla monta kym-mentauml vuotta kotoinen savonmurre pysyy vie-lauml mukavasti hallinnassa

Taina Rautasalo ja Pirjo Nevala vetaumlvaumlt Hopeahovissa kokoontuvaa Meidaumln Klubia joka sai alkunsa Talkoorenkaan 3-vuotisesta Nostalgia-projektista

rdquo Taumlaumlllauml on turvallista ja mukavaa viet-taumlauml vanhuuden paumliviauml hoito on hyvaumlauml ja ympauml-rillauml ystaumlviaumlrdquo

Lupautuessani kirjoittamaan koumlyhyydestauml ajattelin laumlhinnauml taloudellista koumlyhyyttauml Moni-ilmeinen koumlyhyys

alkaa usein siitauml ettauml taloudellinen tilanne kriisiytyy tyoumlt lop-puvat vuokrat jaumlaumlvaumlt raumlstiin ihmissuhteisiin tulee ongelmia

uupumus painaaVerrattuna muihin EU -maihin suhteel-linen koumlyhyys on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vauml-haumlisempaumlauml Kuitenkin noin 600 000 ihmistauml elaumlauml taumlaumlllauml-kin koumlyhyysrajan alapuolella

Nykyisin monen yksit-taumlisen ihmisen ja per-

heen paumlaumlasiallinen tulo muo-dostuu toimeentulotuesta tai yhdessauml toimeentulotuen ja muiden tukien yhdistelmis-tauml Pahimmassa tapaukses-sa perheellauml on laumlhes kym-menen eri tukimuotoa joita kaikkia on osattava ja huo-mattava hakea Jos voimat

ovat esimerkiksi tyoumlttoumlmyyden pitkaumlaikaisen sairauden konkurssin tai perheongelmien vuoksi vaumlhaumliset monille tukiviidakossa kahlaaminen on ylitsepaumlaumlsemaumltoumlntauml Alun alkaen toimeentulotuki on tarkoitettu vaumlliaikaiseksi yh-teiskuntarauhan saumlilyttaumlmisen kannalta tarpeelliseksi tueksi

Koumlyhyys ei kuitenkaan tarkoita pelkaumlstaumlaumln tulotasoa tai rahamaumlaumlraumlauml joka jaumlauml tilipussista tai toimeentulotues-

ta kaumlyttoumloumln Koumlyhyys on myoumls henkiloumlkohtainen kokemus olemassaolosta ja ihmisarvosta Se johtaa helposti syrjaumlyty-misen kehaumlaumln josta on vaikea paumlaumlstauml pois Jos vanhemmat eivaumlt kykene kustantamaan lapsilleen harrastuksia harras-tusvaumllineitauml asianmukaista vaatetusta tms voi lapsi kokea olevansa syrjaumlssauml toveripiiristaumlaumln Syrjaumlytymisen tunne voi johtaa yksinaumlisyyteen ja masennukseen Usein myoumls hyvaumlaumln terveydenhoitoon paumlaumlseminen pitkittyy Kivuista saumlryistauml tai muuten hoitamattomista sairauksista saattaa seurata pa-risuhde- tai muita ihmissuhdeongelmia joiden seuraukse-na ihminen vetaumlytyy sosiaalisesta verkostosta ja masentuu

Koumlyhyys ei siis ole pelkaumlstaumlaumln rahapussiin laihuutta Ajattelen ettauml taumlmaumln paumlivaumln yhteiskunnassa sosiaalinen

koumlyhyys yksinaumlisyys on iso asia Rahalla ei aina saa ystaumlviauml vaikka joskus se saattaakin helpottaa tutustumista Jos kyky liikkumiseen on syystauml tai toisesta alentunut tai kokonaan estynyt paumlivaumlt ovat yksinaumlisiauml sosiaalisesti koumlyhiauml Jos kaik-ki ikaumltoverit ovat kuolleet ja lapset ja lapsenlapset kaukana voi elaumlmauml tuntua tyhjaumlltauml koumlyhaumlltauml Koumlyhyys on myoumls so-siaali- ja terveyspalvelujen puutetta

Koumlyhyys ndash rahan ja ihmisen puutetta

Absoluuttisessa koumlyhyydessauml resurssit terveelliselle elauml-maumllle (ruoka vaatetus suoja) ovat riittaumlmaumlttoumlmaumlt

Suhteellisen koumlyhyyden aiheuttamat resurssien puutteet aiheuttavat kykenemaumlttoumlmyyttauml osallistua yhteiskun-nan toimintoihin ja yleisesti odotettuun minimiksi kat-sottuun elaumlmaumlntapaan (harrastukset matkat koulutus terveydenhoito jne)

Koumlyhyyttauml mitataan mm elinolojen puutteina taloudel-listen resurssien riittaumlmaumlttoumlmyydellauml rdquoEurostatin suh-teellisen koumlyhyysrajardquo -mittarilla tai kysymaumlllauml ihmisiltauml itseltaumlaumln heidaumln toimeentulovaikeuksistaan

Koumlyhyys periytyy Keskitulot ovat kasvaneet siitauml huo-limatta yhauml useampi putoaa koumlyhyyteen

Koumlyhyydestauml kaumlrsivien joukossa on yhauml useammin nuo-ria sekauml eri-ikaumlisiauml yksinasuvia ja yksinhuoltajia

Toimeentulotuki on monille ainoa tulomuoto vaikka se on tarkoitettu vaumlliaikaiseksi

Suhteellinen koumlyhyys Suomessa on vuosien 1995ndash2005 noussut seitsemaumlstauml prosentista 12 prosenttiintoi-

meentulotukien saajista koumlyhyysrajan alapuolelle jaumlaumlvien osuus on edellauml mainittuna ajanjaksona noussut 30 pro-sentista 90 prosenttiin pitkaumlaikaistyoumlttoumlmien koumlyhyysriski moninkertaistuu muuhun vaumlestoumloumln verrattuna

Talkoorenkaan vapaaehtoistyoumlssauml toimivat ovat omalta osaltaan vaikuttamassa koumlyhyyden vaumlhentaumlmiseen

Ystaumlvaumlnauml tukihenkiloumlnauml saattohoitajana kaumldestauml pitaumljaumlnauml ystaumlvyyden ja sydaumlmellisyyden jakajina he ovat pienentaumlmaumls-sauml sosiaalista koumlyhyyttauml Toivon ettauml koumlyhyyden vastai-seen taisteluun saadaan lisaumlauml vaumlkeauml ja ajankohtaisia luovia muotoja Yhdessauml olemme enemmaumln Katsomalla ympauml-rillemme vaumllittauml-maumlllauml tarttumalla asioihin voimme tehdauml ympaumlristoumls-taumlmme rikkaam-man Toistemme kokemusten jaka-misessa rikastam-me ja rikastumme

Helene Schjerfbec Pikkusiskoaan

ruokkiva poika (1881)

Irma Liljestroumlm toimii Rekolan seurakunnassa diakonina


Teksti Aira Parviainen Kuvat Hannu Hedman

Kirjastoystaumlvillauml 15 juhlavuosi

Kokoonnuimme 243 kirjastolle kertomaan kirjas-ton asiakkaille toiminnastamme ja tarjosimme kakku-

kahvit keskusteluja vauhdittamaan

Jatkoimme laumlsnaumloloamme kahtena seuraavana paumlivauml-nauml Meidaumlt naumlkivaumlt ohi kulkiessaan kaikki naumlinauml kolme-

na iltapaumlivaumlnauml kirjastossa asioineet joista moni tuli kysele-maumlaumln tarkempia tietoja toiminnastamme Tunnettuutemme lisaumlaumlntyi ja toivottavasti se naumlkyy myoumls kirjastoystaumlvien lu-kumaumlaumlraumln kasvuna

Toimintamme jatkuu edelleen kirjastoystaumlvaumlt vievaumlt luettavaa sekauml terveyskeskuksen vuodeosastoille

ettauml kotiasiakkaille

Keravan kirjastoystaumlvauml-palvelu-muoto oli alkuaan ainoa koko maas-

sa eikauml sitauml nytkaumlaumln monissa kirjastoissa ole Kannattaa kaumlyttaumlauml hyvaumlkseen taumltauml

harvinaista palvelua kun lukemista harrastavan voimat alkavat vaumlhetauml

eikauml kirjastoon jaksa enaumlauml kulkea Meillauml on kirjastoystaumlviauml joilla ei ole vielauml omia asiakkaita joten ti-

laa uusille on

Minulla itsellaumlni on oma-kohtaisia kokemuksia kirjas-

toystaumlvien asiakkaana olosta Olin muutama vuosi sitten Keravan ter-

veyskeskuksen vuodeosastolla toipu-massa isosta leikkauksesta ja aikani kaumlvi

pitkaumlksi kun aloin olla jo hyvaumlssauml kun-nossa Loumlysin toimistosta pinkan kirjo-ja jotka joku kirjastoystaumlvistauml oli sinne tuonut Luin innoissani kaikki kirjat ja vointini parani kohisten Olen tyytyvaumli-nen myoumls siitauml ettauml minulla tulee olemaan kirjastoystaumlvauml kun en vanhuuttani enaumlauml

jaksa kaumlvellauml kirjastoonJorma Kaatrasalo

ja Kirsti Aaltio

Keravan kaupunginkirjaston

aulassa

Aira Parviainen on yksi ensimmaumlisistauml kirjastoystaumlvistauml ja vaikuttaa sen lisaumlksi mm Talkoorengas-lehden toimituksessa

Kirjastoystaumlvien yhdyshenkiloumlTuula Haumllli puh 040 590 0688 tuulahallielisanetfi

Talkoorenkaan avunvaumllitysmandashpe klo 10 ndash 12 puh 09 ndash 242 5106 avunvalitystalkoorengasfi

Talkoorenkaan kirjastoystaumlvaumlt ovat linkki apua tarvitsevan kirjastoasiakkaan ja Keravan kaupunginkirjaston vaumllillauml

Jos tarvitset kirjastoystaumlvien palveluja tai haluat itse toimia kirjastoystaumlvanauml ota meihin yhteyttauml niin kerromme lisaumlauml

On myoumls monia jotka hyoumltyisivaumlt kirjastoystaumlvien palveluista mutta eivat ole siitauml tietoisia joten kerrothan palvelusta sitauml tarvitseville

Haluatko mukaan toimintaamme

Kirjaston yhteyshenkiloumltElina Saari puh 09 ndash 2949 2548 elinasaarikeravafi

Tuula Rautio puh 09 ndash 2949 4507 tuularautiokeravafi

Teksti Irma Liljestroumlm Kuva Hannu Hedman


K a n s a i n vauml l i s tauml n a i s t e n pauml i vauml auml vietettiin 8 maalis-kuuta ja Siniseen sa-liin kokoontui kakku-kahvien jaumllkeen tuvan

taumlysi sekauml naisia ettauml myoumls joitakin mie-

hiauml Maria Jotuni on kirjailijana jokaiselle tut-tu viimeistaumlaumln postuumina ilmestyneen r o m a a n i n

Huojuva talo pohjalta tehdyn loistavan televisiosar-jan (v1990) ansiosta Kirjailija onkin naistenpaumlivaumln nimikkokirjailijaksi mitauml sopivin Haumln on tuotannossaan kaumlsitel-lyt naisen - ja samalla tietysti miehen-kin - elaumlmaumlauml monesta naumlkoumlkulmasta

rdquoHaumlnen tuotantonsa ytimenauml on erilai-sin muodoin ja saumlvyin tulkita naisen elaumlmauml naisen arvomaailma sen voi-manlaumlhteet ja monesti julmat ehdotrdquo (Irmeli Niemi Arki ja tunteet s298)

Elina Saari hahmotti luenton-sa aluksi sitauml 1900-luvun alun maail-maa jossa Jotunin naiset elivaumlt ja teki-vaumlt valintojaan Heillauml ei ollut tukenaan meidaumln yhteiskuntamme sosiaalitur-vaa vaan naiset olivat tyhjaumln paumlaumll-lauml - tai miesten varassa Taumltauml taustaa vasten ymmaumlrtaumlauml myoumls Jotunin rak-kauskaumlsityksen jossa ei ole paljonkaan sijaa romantiikalle Ratkaisut tehtiin kaumlytaumlnnoumln syistauml naimisiin meno oli sananmukaisesti naimakauppa jossa kumpikin antoi jotain ja toisaalta sai jotain nainen ehkauml ainakin hivenen taloudellista turvaa

Maria Jotuni (alk Haggreacuten) syntyi Kuopiossa vuonna 1880 perhee-seen jossa tunnettiin ja kannatettiin Minna Canthin ajatuksia Osittain tuon kaupungin oman rdquorautarouvanrdquo ansiota

oli se ettauml tytoumltkin paumlaumlsivaumlt opintielle Vilkas ja matemaattisesti lahjakas Maria aloitti 7-vuotiaana tyttoumlkansakoulun josta yhteiskouluvuosien ja tyttoumlkoulun jatkoluokkien jaumllkeen paumlaumlsi suoritta-maan ylioppilastutkinnon Haumlnet julis-tettiin ylioppilaaksi vuonna 1900 poik-keusluvalla sukupuolestaan huolimatta () Matematiikasta tuli korkein arvosa-na mutta aumlidinkielestauml vain hyvaumlksytty

Saman vuoden syksyllauml Maria siirtyi opiskelemaan Helsingin yli-opistoon muun muassa historiaa ja estetiikkaa Haumln ei suorittanut loppu-tutkintoa vaan erosi yliopistosta vuon-na 1906 Haumln oli tuolloin jo suuntau-tunut tulevalle uralleen kirjailijaksi Opiskeluvuosien aikana haumln oli aktiivi-sesti mukana osakunta- ja kulttuurielauml-maumlssauml Ensimmaumliset novellit julkaistiin Paumlivaumllehdessauml 1902 ja haumln kuului osa-kuntalehden toimittajiin Osakunnassa luotiin myoumls ystaumlvyyssuhteita ainakin Joel Lehtonen ja Viljo Tarkiainen olivat suorastaan rakastuneita Mariaan Vaumllit Viljo Tarkiaiseen alkoivat vuoden 1904 aikana laumlmmetauml mutta vasta 1911 he menivaumlt naimisiin Tuolloin Jotuni oli jo nimeauml saanut kirjailija ja Tarkiainen haumlntauml arvostava kriitikko ja kirjallisuu-den tutkija Seuraavana vuonna (1912) syntyivaumlt lapset Jukka tammikuussa ja Tuttu joulukuussa Ymmaumlrrettaumlvaumlsti tauml-mauml keskeytti nuoren kirjailijan tyoumlsken-telyn joksikin aikaa Jussi ja Lassi -no-velleista voimme lukea millaisia lapsia Jukasta ja Tutusta kasvoi

Maria Jotunin tuotanto kaumlsittaumlauml novellikokoelmia romaaneja naumlytel-miauml ja aforismeja Haumln aloitti novellis-tina Ensimmaumlinen kokoelma Suhteita (1905) sai myoumlnteiset arvostelut Sen sijaan Rakkautta (1907) synnytti risti-riitaisia tunteita Sen illuusioton maa-ilmankuva heraumltti torjuntaa Pahinta oli ettauml nainen esitti asiat niin raadol-lisesti Kaumlydyn polemiikin myoumltauml haumln

tuli kuitenkin tunnetuksi myoumls muissa Pohjoismaissa

Alusta alkaen Jotunin teemana ovat miehen ja naisen vaumlliset suhteet Rakkautta-kokoelmassa rakkautta ei ole se on mahdotonta Kun on tunteet (1913) puolestaan kuvaa tunteiden kuo-lettamista Ajalle oli ominaista pessimis-tinen kaumlsitys jossa sukupuolten vaumlliset suhteet naumlhtiin valtataisteluna kuvattu-na yleensauml miesnaumlkoumlkulmasta Jotunin naumlkoumlkulma oli arvostelijoiden mieles-tauml yleisinhimillinen rdquoJotuni ei kaumlynyt taisteluaan naisen aseman ja oikeuk-sien puolesta vaan ihmisen puolesta Tuskin haumln muitta mutkitta hyvaumlksyisi itselleen feministin tunnuksiardquo (Irmeli Niemi Arki ja tunteet)

Romaani Arkielaumlmaumlauml ilmestyi vuonna 1909 ja toisin kuin edelliset teokset sijoittuu maaseudulle Savoon Se on acuteyhden paumlivaumln romaaniacute lauan-taiaamusta sunnuntain aamuyoumln tun-teihin Kokonaisuuden rakentaa Pappi Nymanin kaikkialle ennaumlttaumlvauml hahmo Arjen askareiden ohessa siihen mah-tuvat ryypiskelyt kirjeen kirjoittami-set tarinoimiset ja ihmislapsen vaiva-ton maailmaantulo Pappi Nymanin suulla Jotuni myoumls julistaa eraumlaumlnlaista panteismia ja luonnon ja ihmisen yh-teenkuuluvuutta rdquoKuin hyoumlnteinen jo-ku tahi muu maamyyriaumlinen on koko ihminen Luojan avarassa peltotilkussardquo (Arkielaumlmaumlauml)

Maria Jotunin naumlytelmaumlt eri-tyisesti komediat ovat olleet vuosi-kymmenten ajan teattereiden ohjel-mistossa - ovat edelleen Se osoittaa ettauml niiden teemat eivaumlt ole sidottu-ja vain omaan aikaansa Jotunin tuo-tannossa naumlkyy kaiken kaikkiaan var-sin vaumlhaumln se millaisia murrosaikoja Suomen historiassa tuolloin elettiin esimerkiksi kansalaissotaan haumln ei viittaa lainkaan - Viljo Tarkiainen oli

Naistenpaumlivaumln kattausMaria Jotunia Talkoorenkaassa

Teksti Aila Painilainen Kuvat Hannu Hedman

mukana Kansallisteatterin johtokunnas-sa ja lienee osaltaan auttanut vaimoaan saamaan naumlytelmaumlnsauml ohjelmistoon Miehen kylkiluu (1913) muodostui suu-reksi menestykseksi rdquoOikeaansardquo etsivaumlt siinauml kukkea leskivaimo Amalia ja yksi-naumlisyyteen jaumlaumlnyt Miina rdquoKenen kylki-luusta olen sen omaksi tulen vaikken rikkaa ristiin panerdquo

Naumlytelmauml Kultainen vasikka (1918) oli poikkeuksellisen vankasti kiinni ajan ilmioumlissauml keinottelussa ra-han palvonnassa aumlkkirikastumisen hi-

mossa - nykytermillauml ilmaistuna mark-kinavoimien mahdissa - Vuonna 1924 paumlaumlsi naumlyttaumlmoumllle Tohvelisankarin rou-va joka synnytti oikein teatterisodan Sen ohjaus epaumlonnistui ensi-illassa poistui puolet yleisoumlstauml ja jaumllleen kerran keskusteltiin lehdistoumlssauml rdquosiveettoumlmyy-destaumlrdquo kaumlsiteltiinpauml Kansallisteatterin tilaa aina eduskuntaa myoumlten

Jotuni alkoi vetaumlytyauml julkisuu-desta vaikka jatkoikin tuotantoaan nyt vain erilaisin aumlaumlnenpainoin kuin nuo-rempana Mukana on entistauml useam-min kuoleman teema Taumlhaumln vaikut-ti myoumls se ettauml haumlnen aumlitinsauml kuoli ja haumln itsekin sairasteli Novellikokoelma Tyttouml ruusutarhassa (1927) ja naumlytelmauml Olen syyllinen (1929) ovat painotuksil-taan entistauml vakavampia 930- luvulla yhauml raskaammat laumlhes sairaat tunnot alkoivat tummentaa Jotunin taiteilijan-tyoumltauml Tuona aikana haumln kirjoitti muun muassa laajimman (laumlhes 600 sivua) ro-maaninsa Huojuva talo jonka vaiheet ovat varsin merkilliset Jotuni osallistui

kaumlsikirjoituksellaan Otavan 1930-lu-vulla jaumlrjestaumlmaumlaumln romaanikilpailuun Mukana oli lappu ettauml se kilpailee vain ensimmaumlisestauml palkinnosta Palkinnon sai tuntematon Auni Nuolivaara ro-maanillaan Paimen piika ja emaumlntauml Huojuva talo jaumli julkaisematta kunnes Tuttu Tarkiainen toimitti sen kustanta-jalle vuonna 1963 20 vuotta kirjailijan kuoleman jaumllkeen

Maria Jotuni sai viimeisinauml vuo-sinaan merkittaumlvaumlauml tunnustusta 1938 Aleksis Kivi-palkinnon ja talvisodan alla julistetun Suomen naumlytelmaumlkirjai-lijaliiton kilpailun voiton naumlytelmaumlllauml Klaus Louhikon herra (1941 joskin se ilmestyi vasta 1946 kolme vuotta kir-jailijan kuoleman jaumllkeen) Siinauml on sa-moja teemoja kuin Huojuvassa talossa julman alistavan narsistin muotokuva

- Maria Jotuni kuoli vuonna 1943

Huojuvan talon ilmestymisen jaumllkeen alkoi julkisuudessa 1960-luvulla keskustelu siitauml kuinka paljon kirjassa on aineksia Jotunin ja Tarkiaisen omas-ta avioliitosta Onko Maria se Lea josta tulee raakalaismiehensauml alistuva uhri Onko Viljo se Eero Markku perhety-ranni avionrikkoja jolla on rajattomat oikeudet yli kaikkien perheenjaumlsen-ten Naumlitauml kysymyksiauml pohdittiin myoumls Talkoorenkaassa Elina Saaren mukaan Jotunin elaumlmaumlkerran kirjoittaja Irmeli Niemi on kannanotoissaan jokseenkin

varovainen Joka tapauksessa kirjassa kuvataan loistavasti sitauml turtumusta jo-ka lopulta valtaa vaumlkivallan uhrin niin

Huojuvassa talossa kuin taumlmaumln paumlivaumln vaumlkivaltaisessa kodissa Mikaumlaumln ei ole muuttunut kuvio on sama Taide on merkittaumlvaumlauml jos sillauml on sanottavaa yhauml uusille sukupolville Jotunin teoksilla on

Teatteri Pesaumln kaksi monologia tutustuttivat yleisoumlauml kahteen Jotunin henkiloumloumln Johanna Parkola joka tyoumls-kentelee Tampereella pastorina esitti katkelman Palvelustytoumln romaanista Siinauml palvelustyttouml tilittaumlauml miksi haumln on ryhtymaumlssauml kirjailijaksi rdquoSe on ikaumlvauml ala eikauml se minua miellytauml Mutta teen sen nyt ukon mieliksi Kantakoon myoumls vastuun siitaumlrdquo

Naumlyttelijauml Sakari Viittala puo-lestaan oli Pappi Nyman taivaan portilla Siellauml toisella puolella naumlytti olevan tut-tujakin Taisi olla taivasnaumlkymillauml kyl-laumlkin selityksenauml se pullo josta Nyman vaumllillauml naukkaili rdquoelaumlmaumln vettaumlrdquo niin har-taasti ettauml putosi penkiltauml

Sinisen salin yleisouml sai moni-puolisen kuvan kirjailijasta joka Elina Saaren sanoin oli rdquoupea kirjailija ja erit-taumlin vahva nainenrdquo Jotunin laajasta afo-rismituotannosta voi ammentaa viisaut-ta se jolla ei ole aikaa lukea kokonaisia kirjoja rdquoNuorina me vannomme rakas-tavamme kaikkea kaikkia Vanhoina jos olemme olleet valppaita ja rehel-lisiauml me vasta tiedaumlmme pystymme-kouml rakastamaan lainkaan Mikauml sarja erehdyksiauml mahtuukaan nuoruuden ja vanhuuden vaumlliinrdquo

Ohjaaja ja kaumlsikikirjoittaja Eeli Klemetti

Sakari Viitala

Johanna Parkola

Elina Saari


Mitauml ndash miksi ndash missauml ndash milloin opiskelua vapaavuosina (Aila Painilainen)

Halusin kartoittaa ikaumltovereideni (=elaumlkeikaumlisten) opis-kelua ja sopiva ryhmauml loumlytyi Ikaumlihmisten yliopistosta Laadin kyselylomakkeen joita jaoin parikymmentauml Palautettuja lomakkeita oli 12 naisia 7 ja miehiauml 5 Otos oli siis todella suppea mutta antaa uskoakseni jonkinlaisia viitteitauml siitauml mitauml taumlmaumlnikaumliset verraten aktiiviset kansalaiset opiskelul-taan haluavat

Vain yksi vastaajista oli opiskellut tiettyauml tutkintoa varten haumln oli valmistunut ylioppilaaksi Muilla opintojen tavoitteena oli esimerkiksi kielitaidon parantaminen tai ATK-taitojen oppiminen ja taumlydentaumlminen Opinnot saattoivat liittyauml myoumls muuhun harrastukseen kuten mukanaoloon taloyhtioumln hallituksessa tai Talkoorenkaan vapaaehtoistoi-minnassa Oma vanheneminen ja sen mukanaan tuomat haasteet olivat yhtenauml syynauml opiskeluun

Opiskeluun viikoittain kaumlytetty aika vaihteli pal-jon rdquo1 ndash 2h 5 -6h 10h satunnaisestirdquo taumlllaisia lukuja oli vastauspapereissa Toisaalta on vaikea rajata tarkkaan opis-keluun kaumlytettyauml aikaa koska erilaiset luennot ja omat tutki-mustyoumlt ovat opiskelua siinauml missauml ryhmaumlssauml tyoumlskentelykin Sellainen vaikutelma naumlinkin suppeasta otoksesta tuli ettauml opiskelijat kaumlyttaumlvaumlt saumlaumlnnoumlllisesti aikaa jossain ryhmaumlssauml tyoumlskentelyyn mutta sen lisaumlksi hankitaan tietoa Internetistauml kirjoista ja luennoilta

Opiskelupaikkoina ovat olleet Ikaumlihmisten yliopis-ton lisaumlksi mm Keravan Opisto Keravan lukio Keski-Uudenmaan aikuislukio Kesaumlyliopisto Vantaan Aikuisopisto Kiinteistoumlliitto Suomen Joogaopisto ja Talkoorengas

Kiintoisimpia kysymyksiauml oli mitauml kaikkea on opis-keltu viimeisten 5 -10 vuoden aikana Kiinnostuksen koh-teet ovat moninaiset Kielet (englanti espanja ranska viro) sukututkimus sekauml erilaiset ATK-kurssit olivat listan kaumlrjes-sauml Niiden lisaumlksi mainittiin mm muistelmien kirjoittami-nen gerontologia jooga NLP puutarhanhoito piirustus ja maalaus Kiinteistoumlliiton kurssit kirjanpito rakentaminen needle work ryijyt aivo- ja muu jumppa marttatyouml johta-minen sekauml ratkaisukeskeinen ajattelu

Kysymykseen rdquooletko opinnoilla hankkinut jonkin uuden taidonrdquo vastattiin useimmiten kieltaumlvaumlsti mikauml oli yllaumlttaumlvaumlauml Vanhoja taitoja oli syvennetty tai pidetty yllauml Uuttakin oli tullut useimmiten ATKhon lisaumlvarmuutta mikauml oli odo-tusten mukaista Myoumls jotkin kaumldentaidot kuten kankaan-kudonta ja valoryijyn teko mainittiin

Vanhemmalla iaumlllauml opiskelu on vastanneiden mie-lestauml muutamassa suhteessa erilaista kuin nuorempana Jos on opiskeltavana esimerkiksi kieli sanojen oppiminen ja mieleen painaminen vaatii paljon enemmaumln toistoja kuin nuorempana Sama koskee mitauml tahansa mieleen painetta-vaa toistoa tarvitaan Toisaalta meillauml on etuja rdquoNyt voin opin liittaumlauml elaumlmaumlnkokemukseen ja erilaisiin asiayhteyksiin Tuntuu siltauml ettauml ymmaumlrtaumlaumlkin jotainrdquo rdquoJoutuu kertaa-maan lukemaansa useammin mutta tavoittaa oleellisen hel-pomminrdquo Se on se hiljainen tieto jota meillauml on Taumlssauml elauml-maumlnvaiheessa voi opiskella sitauml mikauml kiinnostaa rdquoNuorena opiskelu oli pakollista paumlaumlmaumlaumlraumlaumln pyrkimistauml vanhana har-rastus omaksi iloksirdquo rdquoEi tenttejauml ei stressiaumlrdquo rdquo Kun ei ole pakko on hauskempaardquo

Pyysin vastaajia keksimaumlaumln hyvaumln mainoksen mik-si opiskelu aina vain kannattaa rdquoOlen ajassa kiinni ja se on aivoille hyvaumlksirdquo rdquo Elaumlmauml on mielenkiintoisempaa Kun tietaumlauml enemmaumln luulee vaumlhemmaumlnrdquo - Liitaumln vie-lauml omana kommenttinani JW von Geothen ajatuksen

rdquoLuullaan aina ettauml vanhemmiten viisastuu Itse asiassa ihmi-nen saa vuosien karttuessa kylliksi askaroida senkin kanssa et-tauml pysyy niin viisaana kuin on ollutrdquo

Opintopiiri keskustelee Risto Tyrvaumlisen johdolla arkkitehtuurin maailmasta Sinisessauml Salissa

Arkkitehtuuri-teemalla jaumlrjestettiin myoumls excursio Hvittraumlskin kulttuuri-maisemaan kuljetukset sujuivat jouhevasti kimppakyydeillauml

Perillauml saimme asiantutevaa opastusta Eliel Saarisen elaumlmaumlstauml ja urasta


rdquo Ellei joku satu tietaumlmaumlaumln mitauml elaumlkkeelle paumlaumlseminen merkitsee niin kerrottakoon asia Kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi haumln saa kaikessa rauhassa tehdauml juuri mitauml haluaardquo (Tove Jansson)

Niinpauml ndash elaumlkkeellauml on aikaa tehdauml taumltauml harrastaa tuo-ta matkustaa sinne ja vielauml opiskella sitauml ja taumltaumlhellipKuin huo-maamatta osallistuva elaumlkelaumlinen kasaa itselleen melkoisen

rdquolukujaumlrjestyksenrdquo jossa jokaiselle arkipaumlivaumllle on merkitty ainakin yksi aktiviteetti Muutaman vuoden rumban jaumllkeen usea havahtuu siihen ettei taumlssauml naumlin pitaumlnyt kaumlydauml On ai-ka hieman hellittaumlauml Mutta kun opiskelu on verissauml jotain pitaumlisi loumlytaumlauml

Viimeistaumlaumln taumlhaumln vaiheeseen sopii yhtenauml vaihto-ehtona Ikaumlihmisten yliopisto joka nimestaumlaumln huolimatta ei todellakaan edellytauml akateemista koulutusta vaan laumlhinnauml sitauml ettauml on kiinnostunut monenlaisista asioista sekauml halu-aa laajentaa ja syventaumlauml tietojaan

Perustietoa ikaumlihmisten yliopistosta (Risto Tyrvaumlinen)Ikaumlihmisten yliopisto on Avoimen yliopiston seniori-vaumlestoumllle tarkoitettu palvelumuoto Taumltauml tarjontaa on ollut vuodesta 1985 Kansainvaumllisesti puhutaan Kolmannen iaumln yliopistosta (Third Age University) Suomessa toiminnan aloitti Jyvaumlskylaumln yliopisto

Sen periaatteina ovat seuraavat avoimuus elinikaumlinen oppiminen yhteissuunnittelu yliopistollisuus

Avoimuudella taumlssauml tarkoitetaan ettauml kaikki ikaumlihmi-set ovat tervetulleita koulutustasostaan riippumatta

Elinikaumlinen oppiminen Oikeus kyky ja halu oppia saumlilyvaumlt myoumls elaumlkeiaumlssauml ja opiskeluun on tarjottava mah-dollisuuksia Opiskelu on luonteeltaan yleissivistaumlvaumlauml ja sen kautta pyritaumlaumln avartamaan ajattelua ja ymmaumlrtaumlmaumlaumln muuttuvaa maailmaa

Yhteissuunnittelu Luentosarjojen aiheet suunnitel-laan yhdessauml opiskelijoiden kanssa luentosarjakohtaisis-sa suunnittelukokouksissa kauden alkaessa Opiskelijoilta tulleiden ideoiden pohjalta luentosarjat rakennetaan tietyn teeman ympaumlrille

Yliopistollisuus Toiminta on yliopiston jaumlrjestaumlmaumlauml ja opettajina ovat yliopiston opettajat tai muut vastaavan tason asiantuntijat

Keravan Ikaumlihmisten yliopisto on toteutettu Viertolan vapaaehtoisiin kuuluvan Risto Tyrvaumlisen johtamana Keravan Palvelutalosaumlaumltiouml on hankkinut materiaalin Kevaumltlukukauden alussa Talkoorengas halusi tulla mukaan joten luennot pi-detaumlaumln vuoroin Viertolassa ja Talkoorenkaan tiloissa

Risto Tyrvaumlinen ryhmaumln vetaumljauml (Aila Painilainen)rdquoKun muutin vuonna 2009 Sompioon Viertolan naapu-riin ilmoittauduin samana kevaumlaumlnauml Viertolaan vapaaeh-toiseksi ja syksyksi luvattiin toumlitaumlrdquo kertoo Risto Tyrvaumlinen Ikaumlihmisten yliopiston rdquoopettajardquo Haumlnellauml on takanaan mo-nipuolinen myoumls kansainvaumllinen upseeriura Viimeksi haumln on toiminut Hyrylaumln Ilmatorjuntakoulun johtajana Taumltauml taustaa vasten halu toimia juuri Viertolan vapaaehtoisena on ymmaumlrrettaumlvaumlauml Syksyllauml 2009 haumln sitten lupautui vetauml-maumlaumln Ikaumlihmisten yliopistoa joka tuolloin toimi Viertolassa

Samalla haumln sitoutui olemaan paikalla kuukauden ensimmaumlisenauml keskiviikkona Pian ohjelmaan otettiin myoumls jollain vaumlliviikolla tehtaumlvauml retki tai muu aktiviteetti Taumlmauml on vaatinut melkoista junailua sananmukaisesti sillauml Risto Tyrvaumlinen viettaumlauml suuren osan vapaa-ajastaan Lapin moumlkil-laumlaumln Matkat pohjoiseen taittuvat junalla

Syksyn aikana opiskelijoita oli kolme mutta kevaumlt-lukukaudella Talkoorenkaan tultua mukaan on ryhmauml pai-sunut jopa 20-henkiseksi Risto Tyrvaumlisen mielestauml ihan-teellinen ryhmaumlkoko olisi noin 10 -15 osanottajaa laumlhinnauml luentoihin liittyvaumln keskustelun takia Haumlnen kokemuksensa mukaan opiskelijat ovat varsin aktiivisia ottamaan kantaa ja jos naumlyttaumlauml syntyvaumln kuollut tilanne ryhmaumlssauml on muutamia

rdquoluottohenkiloumlitaumlrdquo joilta Risto pyytaumlauml mielipidettaumlKeskustelussa esitetaumlaumln ajoittain kritiikkiauml siitauml et-

tei luentoja havainnollisteta kuva- tai muulla materiaalilla Taumlhaumln Risto Tyrvaumlinen toteaa ettauml taumlllaisen materiaalin etsi-minen ja tyoumlstaumlminen on kohtuuton vaatimus Opetukseen on kaumlytettaumlvissauml laaja kokoelma luentonauhoitteita jotka on hankittu joitakin vuosia sitten Viertolaan Taumlmaumln materiaa-lin varassa voidaan jatkaa ja jatkossakin aiheista sovitaan yhdessauml kullekin kuukaudelle eri tiedekunnista otettu aihe Lisaumlksi haumln suunnittelee ettauml ensi lukukaudella saataisiin ainakin yksi tutkielma jonka tulokset esitellaumlaumln kevaumlaumlllauml

Monet Ikaumlihmisten yliopiston opiskelijat ovat Risto Tyrvaumlisen mukaan aumlskettaumlin elaumlkkeelle jaumlaumlneitauml henkiloumlitauml kuten haumln itsekin jotka haluavat oppia uutta ja olla ajassa mukana Oma ryhmaumlnsauml ovat Talkoorenkaan rdquovanhatrdquo ak-tivistit Hyvauml opiskelija on oma-aloitteinen ja valmis etsi-maumlaumln itse syventaumlvaumlauml tietoa Koska tiedottaminen ryhmaumln jaumlsenille kaumly sujuvimmin saumlhkoumlpostilla jonkinlaiset netti-taidot ovat eduksi

AJASSA KIINNI- OPISKELUA IKAumlIHMISTEN YLIOPISTOSSA

Samu amp

Mummi


Meissauml jokaisessa on myoumls leikkivauml lapsiKun eraumlaumlltauml 85-vuotiaalta tiedemieheltauml kysyttiin mitauml tekisit jos saisit elaumlauml elaumlmaumlsi uudelleen haumln vastasi

rdquoRentoutuisin enemmaumln Nauttisin luonnosta ja sen kau-neudesta En yrittaumlisi olla aina taumlydellinen Irrottelisin ja leikkisin enemmaumln sillauml ilo huumori ja rakkaus tekevaumlt elaumlmaumlstauml paremmanrdquo

Siispauml hyvaumlt isovanhemmat varapapat ja -mummot tai sellaisiksi haluavat saamme olla iloisia sillauml meitauml to-della tarvitaan

Lasten suusta se totuus tulee

MUMMO rdquoOnko hampaat jo pesty Ovatko repussa kaikki tavarat Kampaapas nyt hiuksesi kun ne ovat ihan takussardquo

MIRO TEAN PUOLESTA rdquoMiksi mummon tukka sitten on poumlrroumlllaumlrdquo

MUMMO rdquoOlen sanonut ainakin viisi kertaa jo ettei enaumlauml leikitauml nyt aletaan pukea ettauml ehditaumlaumlnrdquo

MIRO rdquoEt ole sanonut kun kolme kertaardquo (Eipaumls liioitella)

TEKNIIKKA HALLUSSA Tealla on omat sivut tietokoneella karaoke laulukin onnistuu Teemu 3v soittaa leikkikaumlnny-kaumlllauml ja hokee mummofi mummofiMUMMO rdquoEikouml ole kiva kun pappa on parantunut eikauml papalla ole enaumlauml isoa omenavatsaardquoMIRO rdquoMutta mummon maha on kasvanut rdquo

MIRO rdquoPappa voi mennauml kauppaan ja mummo saa laumlhteauml meitauml saattamaan ja sitten vaumllillauml puhutaan asioitardquo

TEA rdquoPappa on kyllauml kiva kun se tietaumlauml paljon asioitardquo

TEAN SURU rdquoMiksi minulla on vain yksi mummo ja mun koulukaverillakin on kolme mummoardquo

Varamummo- ja vaaritoiminta aloitettiin Talkoorenkaassa tammikuussa 2007 Tavoitteena on toimia siltana eri suku-polvien vaumllillauml siirtaumlauml kulttuuriperintoumlauml ja tukea lapsiper-heitauml arjessa Ajatuksena on tarjota perheille mahdollisuus kohdata iaumlkkaumlaumlmpiauml ihmisiauml jos omia isovanhempia ei ole tai he asuvat kaukanaTalkoorenkaan tiloissa on kerran kuukaudessa tiistaisin klo 1730-1900 varamummojen ja-vaarien sekauml perheiden avoin kohtaamispaikka (Linkki) jonne lapsia voi jaumlttaumlauml myoumls etu-kaumlteen sovittaessa hoitoon

Varamummot- ja vaaritTalkoorenkaassa

Jos olet kiinnostunut tulemaan toimintaan mukaan tai haluat lisaumltietoja ota meihin yhteyttauml

Talkoorenkaan avunvaumllitys puh (09) 242 5106 avunvaumllitystalkoorengasfi

Yhteyshenkilouml Kirsti Holopainen kirstiholopainenluukkucom

Teksti ja kuvat Kaisu Porkka

Eikoumlhaumln asia ole niin ettauml me kaikki olemme jonkin verran epaumltaumlydellisiauml ja onneksi sen verran keskeneraumli-

siauml ettauml voimme aina oppia jotain uutta Iaumln myoumltauml katsom-me asioita erilaisesta naumlkoumlkulmasta Me itse muutumme ja maailma ympaumlrillaumlmme muuttuu vauhdilla Uusi tutkimus tiede taide ja kulttuuri ovat aina kiinnostavia Ne avartavat maailmankatsomustamme Elaumlmauml itse on myoumls hyvauml opet-taja Entauml lapset ja lapsenlapset voisinko oppia jotain heiltauml

Rakkaat lapset ja lastenlapsetOlen aikoinani saanut nauttia sinkkuelaumlmaumlstauml riit-taumlvaumlsti joten perhe kaksi tytaumlrtauml ja lapsenlapset ovat olleet suuri lahja elaumlmaumlssaumlni Tyoumln ja perheen yhteensovittaminen ei kyllauml ollut aina helppoa Isovanhemmat asuivat kaukana ja aumlitiysloma oli siihen aikaan korkeintaan neljauml kuukautta Paha omatuntohan siinauml oli usein tuttu seuralainen Perhe oli taumlrkeauml ja rakas mutta tyoumlkin oli haastavaa kiinnostavaa ja mielestaumlni vaumllttaumlmaumltoumlntauml Olin jo yli kuusikymppinen kun sain ensimmaumlisen lapsenlapseni Ilmankos Tea (7v) sanoi eraumlaumlnauml paumlivaumlnauml ettauml miksi sinauml Kaisu-mummo olet alkanut niin aikaisin mummoksi Nyt meillauml on 4 lastenlasta tytaumlr 7v ja kolme poikaa 5v 4v ja 2 v Molemmissa perheissauml vanhemmat kaumlyvaumlt toumlissauml joten meillauml riittaumlauml hoitokeikkoja

Lastenlasten kanssa puuhatessa kiinnittaumlauml huomi-ota erilaisiin asioihin joista ehkauml oppiikin jotain Arjessa tarvitaan paljon rakkautta elaumlmaumlniloa huumoria kaumlrsi-vaumlllisyyttauml anteeksiantamista uteliaisuutta ja halua oppia naumlkemaumlaumln ihmeitauml ja elaumlmyksiauml Elaumlmaumln pieniin ja suuriin kysymyksiin vastatessaan joutuu itsekin pohtimaan asioita uudesta naumlkoumlkulmasta Tietysti joutuu ihmettelemaumlaumln las-ten energian maumlaumlraumlauml ja vaumlsymaumlttoumlmyyttauml Naapurin rouvan kanssa taumlssauml tuonnoin todettiin ettauml helpotuksesta huokaa kun peraumlvalot naumlkyvaumlt ja lapsia viedaumlaumln kotiin mutta myoumln-nettiin ettauml kohta heitauml on taas ikaumlvauml

Rauhaa vai riehumistaKasvatustieteilijauml ja filosofi Pestalozzi on sano-nut ettauml yksinkertaisen elaumlmaumln lahja on olohuoneen voima

vanhempien ja isovanhempien siunaus ja laumlsnaumlolo joka ympaumlroumli meitauml Niistauml salaperaumlisistauml laumlhteistauml on peraumlisin se elaumlmys joka kirkastaa arkipaumlivauml Lapset osaavat myoumls antaa arvoa hiljaisuudelle Lapsille meluisan koulupaumlivaumln tai tarhapaumlivaumln jaumllkeen rauhallinen askartelu lukeminen ja turvallinen laumlheisyys ovat hyvaumlksi Jossakin vaiheessa kyllauml tuntuu siltauml ettauml lapset ovat liiaksi tottuneet meluun riehu-miseen ja jatkuvaan toimintaan Hippasilla ja piilosilla olo tai pomppiminen patjalla on parasta ja tietysti myoumls erilai-set ulkoiluharrastukset Kyllauml on isovanhempienkin taumlytynyt alkaa kaumlydauml kuntosalilla ja lenkillauml ettei heti voimat lopu lasten kanssa touhutessa

Kaumlrsivaumlllisyys ja anteeksianto ja ne tummat tunteetNykyisin viemme Tean kaksi kertaa viikossa kouluun ja Miron (5v) tarhaan koska koulu alkaa vasta kymmeneltauml ja vanhempien tyoumlt alkavat aikaisin aamulla Itselleni herauml-tys klo 7 ei ole herkkua mutta lapset ovat energisiauml heti aa-musta Aika kuluu aamuisin nopeasti ja mummon taumlytyy-kin alkaa kiirehtiauml ettauml ehditaumlaumln ajoissa kouluun ja tarhaan Silloin alkaa joskus kaumlnkkaumlraumlnkkauml tulla esiin Mummosta tulee siis hetkessauml tyhmauml ja aumlrsyttaumlvauml

Kaikenlaisten myoumls naumliden tummien tunteiden hy-vaumlksyminen ja vastustamisen ymmaumlrtaumlminen kysyy kaumlr-sivaumlllisyyttauml ja rakkautta Anteeksiantamisen harjoittelu helpottaa Keijo Tahkokallio sanoo rdquoPettymys ja kiukku raikuvat ilmoille kun lapsi toumlrmaumlauml saumlaumlntoumlihin ja rajoituk-siin Viisaat vanhemmat oppivat rakastamaan lapsen vas-tarintaa Tunnekuohussa opetellaan kohtaamaan elaumlmaumln tuomia pettymyksiauml

Elaumlmauml on usein vaikeuksien voittamista Selviytyminen kasvattaa lapsen itsetuntemusta ja rohke-uttardquo Huonosti ei saa kuitenkaan kaumlyttaumlytyauml Kasvattajalta vaaditaan aitoutta lujuutta lempeyttauml rajojen asettamista ja lapsen tukemista niin ettauml lapsi oppii kohtaamaan omat tun-teensa ja selviytymaumlaumln pettymyksistauml mahdollisimman hyvin

LASTEN SUUSTA- kaikenikaumlisenauml voi oppia

Miro amp

Tea

Samu amp

Teemu


Tavallisesti meidaumln suomalaisten matkat Viroon ovat suuntautuneet Tallinnaan ja laumlnsirannikolle

Talkoorenkaalaisten kiertoajelun asemapaikkana taumlllauml ker-ralla oli Keravan ystaumlvyyskaupunki Viljandi joka sijaitsee keskellauml maata Sieltauml teimme paumlivaumlretkiauml etelaumliseen Viroon Ihana oppaamme Hedi Vilumaa oli joukkoamme vastassa Tallinnassa ja jaksoi kulkea kanssamme koko ajan Omalla bussilla vaumllimatkoista suoriuduttiin joustavasti

Vaikka toukokuun ensimmaumlinen viikko oli kolea naumlimme miten ympaumlristoumln puissa lehdet kehittyivaumlt

hiirenkorvavaiheesta vihreaumlksi lehtiverhoksi Ihastelimme bussin ikkunasta kelta- ja valkovuokkojen muotoilemia laumliskiauml maanteitten varsilla Satoi silloin taumllloumlin mutta niin kaupunkikaumlvelymme kuin suotaivalluksemme saimme teh-dauml poutasaumlaumlssauml

Itse Viljandin kaupunki heraumltti mielessaumlni muistoja suo-malaisesta pikkukaupungista lapsuuden ajoilta Vanhoja

mielenkiintoisia puutaloja oli vielauml jaumlljellauml aivan keskustan tuntumassa Porttien aukoista naumlkyi tutunomaisia pihaym-paumlristoumljauml Kun liikennettauml ei liiemmaumllti ollut oli mukava kuljeskella pitkin katukaumlytaumlviauml ja puistoja

Kukkulalla kaupungin laidalla pystyssauml seisova van-ha linnan seinauml kaikessa jykevyydessaumlaumln vei ajatukset lauml-

hes tuhat vuotta taaksepaumlin Linnan suojelemiseksi rakenne-tusta vallihaudasta oli vielauml jaumlaumlnne naumlkyvissauml Jaumlrvimaisema alhaalla levittaumlytyi tyynenauml ja kevaumlisen liikkumattomana

Teksti Taina Rautasalo Kuvat Timo Rautasalo ja Erkki Nevala

Opintomatkalla Virossandash naumlhtyauml ja koettua

Ainutlaatuinen naumlhtaumlvyys oli valtion bunkkeri jon-ne poikkesimme menomatkalla Kosella Mahdollisen

ydinsodan varalta oli maan alle rakennettu laaja kaumlytaumlvien ja huoneiden verkosto taumlmauml tapahtui neuvostovallan toimes-ta ns kylmaumln sodan aikana Sen tarkoitus on ollut salainen eikauml sen olemassa oloa tiedetty edes kaikissa maan johtopii-reissauml Nyt kaumlytaumlvaumlt olivat maumlrkiauml ja homeisen oloisia eikauml rakennelman tulevaa kaumlyttoumlauml vielauml tiedetty

Suurkiitokset matkamme onnistumisesta ja mie-lenkiintoisesta ohjelmasta menevaumlt matkan vetaumljaumllle

Raili Loumlytylle ja virolaiselle oppaallemme Hedi Vilumaalle Naumlimme sellaisia kohteita joita yksin matkatessa emme olisi osanneet hakea

Viron mahtavat kartanot kertovat saksalaisten aatelis-ten muinaisesta asemasta maassa Neuvostoliiton aika-

na naumlitauml rakennuksia ei arvostettu ja silloinen kaumlyttouml oli tu-hoisaa niiden kunnolle Oppaamme kertoi ettauml Sangasten linnan hienossa salissa jossa oli aikanaan tanssittu ja vietetty hienoja juhlia pidettiin neuvostovallan aikana hevosia Nyt kartanot ovat remontoinnin ja entisoumlinnin kohteina Rahaa on saatu maan ulkopuolelta mm EUlta Mielenkiintoiselta vaikutti rakennusten koulukaumlyttouml Tutustuimme sekauml pe-ruskoulu- ettauml maatalouskoulukaumlytoumlssauml oleviin kartanoihin

Viljandista 18 km paumlaumlssauml Soomaan Kansallispuiston portilla sijaitsee Kotildepun kartano Nykyaumlaumln tiloissa toimii myoumls peruskoulu

Taivalsimme viisi kilometriauml pitkospuilla ympaumlril-lauml suonsilmaumlinen maumlrkauml raumlme Eraumlmaantuntu kaumlkkauml-

raumlmaumlntyineen ja vaivaiskoivuineen jaumli vaikuttavana koke-muksena mieleen Ajattelin ettauml miltaumlhaumln mahtaisi tuntua taumlmauml hiljaisuus jos olisitaipaleella yksin Mieleeni nousi Kumpujen youmlstauml- kirjasarjan kuva jossa suonsilmaumlstauml nauml-kyvaumlt vain yhteen sidotut kaumldet Tietoiskussa kerrottiin ettauml Baltian maissa on joskus kauan sitten kuolemanrangaistus toteutettu suohon upottamalla Taumlssauml ympaumlristoumlssauml lapsuu-desta tuttu kuva tulee jaumlrkyttaumlvaumln elaumlvaumlksi

Kirkkorakennukset tulivat tutuiksi matkamme ai-kana niitauml oli ohjelmassa peraumlti viisi Valtionkirkkoa ei

Virossa ole sillauml seurakuntien menot katetaan vapaaehtois-avustuksilla Jumalanpalveluksiin osallistuvien maumlaumlrauml on pieni vain joitakin kymmeniauml aktiivisesti seurakuntatyoumlhoumln osallistuvia vielauml vaumlhemmaumln Kirkkoja ei laumlmmitetauml sen huo-masivat varsinkin ne matkaa tekevaumlt jotka olivat sonnustau-tuneet kesaumlvaatteisiin Naumlimme vanhoja aina 1200-luvulla rakennettuja valkoiseksi kalkittuja kirkkorakennuksia jot-ka oli kunnostettu neuvostoajan jaumllkeen toimimaan entises-sauml tehtaumlvaumlssaumlaumln Niiden tornissa ei naumlhtykaumlaumln ristiauml kuten meillauml vaan kukko Se seisoo siellauml muistutuksena hengel-lisestauml valvomisesta ja viittaa Pietariin joka kielsi Jeesuksen

Viljandin vanhan keskustan puutalokorttelin rakennukset ovat osin rakennettu jo 1900-luvun alkupuolella

Riisan raumlmepolku on noin viiden kilometrin vaellusreitti pitkospuita pitkin suonsilmaumlkkeiden keskellauml

Viljandin linnan puistossa kokeilimme kylaumlkeinun toimivuutta

1200-luvun puolessavaumllissauml pystytetty Suure-Jaanin Johanneksen kirkko on Keski-Viron vanhimpia keskiaikaisia kirkkoja

Kirkon tornin huipulla oleva kukko on kristillisen perinteen mukaan tehokas pahan karkottaja

Sangasten linna on saanut nykymuotonsa vuosina 1870-80 esikuvana oli Windsorin linna Englannissa

Keskiviikkona 195 keraumlaumlntyi klo 13 mennessauml Siniseen saliin joukko innostuneita ja uteliaita runouden ystaumlviauml Alkamassa oli taumlmaumlnvuotinen kevaumlaumln Runoraati

Runoraadin perusideana on houkutella esiin

rdquopoumlytaumllaatikkokirjoittajienrdquo runoja

Jokaisen runon esittaumlauml runoraadil-le Keravan lausujien edustaja tai halu-tessaan runon kirjoittaja itse Raadin jaumlsenet ovat toki tutustuneet kaikkiin runoihin jo etukaumlteen ja muodostaneet kustakin runosta alustavan mielipiteen-sauml Kuitenkin runon kuuleminen koke-neen lausujan tulkitsemana vasta antaa evaumlaumlt runon lopulliseen arviointiin

Raadin arvioitavaksi kertyi taumlnauml kevaumlaumlnauml kahdeltatoista eri runoilijalta yhteensauml 18 runoa Runojen kirjo oli sekauml muodoltaan ettauml sisaumllloumlltaumlaumln var-sin vaihteleva

Valtaosassa runoja oli tavoiteltu perinteisen riimirunouden poljentoa ja loppusoinnutusta mutta oli joukos-sa myoumls modernimman vapaamittai-sen muotokielen kaumlyttaumljiauml Yksi osal-listujista oli palannut suomenkielisen runouden alkulaumlhteille ja kaumlyttaumlnyt

teknisesti ihan an-siokkaasti kolmes-sa runossaan kale-valaista runomittaa

Myoumls runojen sisaumlltouml osoittautui kuulijoille antoisak-si tarjoten hyvinkin erilaisia aiheita ko-kemuksia tunteita ja elaumlmyksiauml Raadin jaumlsenten asiantuntevat ja

perustellut arviot runoista tuntuivat valtaosin menevaumln hyvin yksiin Vain muutamissa runoissa oli 6-9 arviointi-asteikkoa kaumlytettaumlessauml yli yhden nume-ron hajontaa

Raadin antamien yhteispisteiden mukainen runojen jakauma oli

27 pistettauml 1 kpl25 pistettauml 4 kpl24 pistettauml 5 kpl23 pistettauml 3 kpl22 pistettauml 2 kpl21 pistettauml 1 kpl20 pistettauml 2 kpl

Kaikilta raadin jaumlseniltauml 9 pistettauml sai runo nimeltaumlaumln rdquoSaariston parhaalle huussillerdquo Raati intoutui vallan monisanai-sesti kiittaumlmaumlaumln runon kodikasta ja laumlmmintauml huumoria sen rehevaumlauml maanlaumlheisyyttauml ja nostalgisia kesaumlmuis-toja kuulijoissaan heraumlttaumlvaumlauml sisaumlltoumlauml

Kerta kaikkiaan runo josta tulee laumlm-min olo ja hyvauml mieli

Parhaaksi arvioidun runon kir-joittajaksi osoittautui Raija Huttunen Keravan Ahjosta Kun tavoitin Raijan puhelimitse haumln kertoi jo vuosikym-menien ajan kirjoittaneensa sekauml ru-noja ettauml proosaa kirjoituspoumlydaumln laatikkoon odottamaan mahdollista julkaisemista Raija jaumli muutama vuo-si sitten elaumlkkeelle mutta ensimmaumliset elaumlkelaumlisvuodet ovat menneet paumlaumlasi-assa puutarhan lastenlasten muiden arkikiireiden parissa Nyt sitten voisi olla se oikea aika toteuttaa runojen ja proosan julkaisemishankkeita

Raija laumlhetti Runoraatiin toisen-kin runon rdquoYstaumlvaumlnpaumlivauml 2006rdquo Se sai raadilta yhteensauml 25 pistettauml eli sijoit-tautui jaetulle kakkostilalle Niinpauml tauml-mauml kahden runon naumlyte antaa varsin vahvan viitteen siitauml ettauml Raijan kyllauml kannattaa pyrkiauml julkaisemaan runo-jaan laajemmankin lukijakunnan iloksi

Raijan voittajaruno on oheisena eli voit sen luettuasi tehdauml oman arvi-osi siitauml miten haumlnen runonsa sinua puhuttelevat

Kaiken kaikkiaan Runoraati ko-ettiin jaumllleen hyvaumlnauml ja mielenkiintoi-sena tapahtumana Yhteisenauml toivo-muksena olikin ettauml Keravan Lausujat ja Hyvinvointiakatemia ottaisivat sen mukaan myoumls tulevien vuosien ohjelmaansa

rdquoSaariston parhaalle huussillerdquo


Teksti Markku Holopainen Kuva Hannu Hedman

16 17

Olet isaumlntauml tai renki aina raikas tuulenhenkihellii pakarasi pintaa eikauml vaadi edes hintaaTaumlnne poikkee lyylit somat vieraat sekauml ikiomatveljet suuret niin kuin pienet bodatut poikamiehetHaumltaumlaumln pieneen isoon tuskaan-kaikki vaivas taumlnne kuskaaKuusikossa kukkuu kaumlki tuskin naapurit ees naumlkikun sauml saavuit polunlaitaa rannan moumlkkitietauml kaitaaTuoksuu vanamot ja kielo vihmoo kesaumlsade vienovarpaas kastaa kesaumlheinauml vilkkuu harmaantunut seinaumlVirikkeitauml loumlytyy taumlaumlltauml tutun laudanpaumltkaumln paumlaumlltauml

rdquo virkkaa neulo puno koppa keitauml kirkas kalasoppardquoTuossa hymyy rdquo meidaumln armirdquo lumoo rdquobrandonmarlonrdquo charmi

rdquoleikkaa liimaa askartele vaihda kaivonpumppuun relehelliprdquoVaikk`ois sulla vatsatauti silti rentoudu ja nautiIstu pitkaumlaumln ovet auki aatoksissa rannan haukiKun on sitten mennyt kesauml tyhjentynyt peipon pesaumlpistauml saumlppiin huussin ovet saman ensi vuonna koet

Arvokas mutta lempeauml raati Markku Holopainen Hyvinvointiakatemia Merja Salo Keravan kaupunginkirjasto Eija Kari Keravan Lausujat

HUUSSIRUNO HURMASI RAADIN

Sunnuntaina 2410 klo 16ldquoHartaita runojardquo

Sunnuntaina 1212 klo 16

rdquo Joulurunojardquo

Tervetuloa Runokahvilaan

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskusAleksis Kiven tie 19


Suomalaisen sukututkimuksen sanotaan alkaneen 1660-luvulla ja niinpauml 222010 vietettiinkin sukututkimuksen 350-vuotisjuhlia

Sukututkimus eli genealogia on sukulaisuussuh-teiden selvittaumlmistauml henkiloumlhistoriallista tutkimusta Sukututkimusta voi harrastaa kuka tahansa Ei tarvit-se olla maisteri tuomari tai laumlaumlkaumlri vaan aivan tavallinen ihminen kaikkine taitoineen tai puutteineen Siinauml selvite-taumlaumln sukulaisuussuhteita ja sukuun kuuluneiden henkiloumli-den historiaa Se on kuin suuren palapelin tekemistauml mutta vielauml paljon mielenkiintoisempaa Sillauml kun loumlydaumlt oikean palan sukusi historiaan niin sinulle voi avautua jaumlnnittaumlvauml tarina suvustasi

Suullinen perimaumltieto antaa usein hyviauml kimmokkeita tiedonhaulle voipa suullinen tieto muuttua aivan toisenlai-seksikin kun historiankirjoja tutkailee Paumlaumlasiassa sukutut-kimusta tehdaumlaumln kirkonkirjoja ja muita virallisia asiakirjoja ja aineistoja tutkimalla Naumlin suullinen tieto tulee varmis-tetuksi kirjallisten laumlhteiden avulla

Kirkonkirjoihin voi kaumlydauml tutustumassa paik-kakuntien kirkkoherranvirastoissa Vanhempia kir-konkirjoja voi tutkia maakunta- ja kansallisarkistossa Kirkkoherranvirastojen kirkonkirjojen ettauml maakunta- ja kansallisarkiston aineistojen hyoumldyntaumlminen on ilmaista ja kansalaisilla on niihin vapaa paumlaumlsy Kirkkoherranvirastoissa paumlaumlsee itse tutkimaan 100 vuotta vanhempia tietoja tosin poikkeuksiakin on Toiset seurakunnat antavat tutkia tuo-reimpiakin tietoja

Mitauml teen ennen arkistoon laumlhtemistauml Etsi kotoa ja sukulaisilta asiakirjoja joissa on tietoja su-vusta (kuten virkatodistukset perheraamatun sukupuu perukirjat kauppakirjat ym)

Haastattele sukulaisia Heillauml on usein perimaumltietoa vanhoilta ajoilta Huomaa kuitenkin ettauml perimaumltieto ei vaumllttaumlmaumlttauml pidauml sellaisenaan paikkaansa vaan se on tarkistettava

On hyvauml tarkistaa tutkiiko joku toinen samaa sukua tai onko siitauml jo tietoja jossakin julkaisussa (Suomen Sukututkimusseuran kirjasto www-sivut Internetissauml sukututkijaluettelot Sukuhakemisto sekauml erilaiset matrikkelit)

Osallistu sukututkimuskurssille (kansalais- ja tyoumlvauml-enopistot kansanopistot kesaumlyliopistot) tai jos suku-tutkimuskurssille osallistuminen ei onnistu opiskele

sukututkimusta oppikirjoista (esim Marja Huovila - Pirkko Liskola - Kari-Matti Piilahti Sukututkimuksen kaumlsikirja)

Tutustu julkaistuihin sukukir-joihin vaikka niissauml ei olisikaan omaa sukuasi koskevia tietoja

Tutustu paikallishistoriateok-siin kylaumlkirjoihin yms joista saat taustatietoja

Haastatteluja ja kirjallisuuteen tutustumista voi harjoittaa myoumls arkistotutkimuksen ohella

Liity jaumlseneksi paikalliseen sukututkimusyhdistykseen jatai Suomen Sukututkimus-seuraan

Mitauml tietoja saat arkistoista Tutkimuksia voit tehdauml paumlaumlasiallisesti Kansallisarkistossa Helsingissauml ja maakunta-arkistoissa eri puolella Suomea maakuntakirjastoissa sekauml kunnallisissa kirjastoissa

Taumlrkein sukututkimuksen laumlhde ovat kirkonarkistot Ne ovat kaumlytettaumlvissauml mikrofilmeinauml jatai mikrokortteina keskimaumlaumlrin 1700-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1900

Historiakirjat (syntyneetkastetut vihityt ja kuolleethau-datut luettelot)

Rippikirjat (seurakuntalaiset lueteltuina perheittaumlin maa-seudulla tavallisesti kylittaumlin ja taloittain kaupungeissa kortteleittain)

Lastenkirjat useimmiten itaumlsuomalaisissa seurakunnis-sa (luettelo perheen lapsista jotka eivaumlt ole vielauml paumlaumls-seet ripille)

Muuttaneitten luettelot muuttokirjat Muita asiakirjoja (kuten rippikoululaisten luetteloita pe-rukirjoja pitaumljaumln- ja kirkonkokousten poumlytaumlkirjoja)

Teksti Karin Nissinen Kuva Hannu Hedman

Mitauml on sukututkimus

Karin Nissinen tietaumlauml miten sukupuita rakennetaan

ApuneuvojaSuomen Sukututkimusseuran nk

HisKi-tietokanta kaumlsittaumlauml historiakirja-tietoja yli 300 seurakunnasta n vuoteen 1850 asti (httpwwwgenealogiafi) Huom HisKi on hakemisto ja sen tiedot on tarkastettava historia- ja rippikirjoista

Mistauml saan 1900-luvun tietojaLaumlhetauml tarvittaessa tiedustelu ko kirkkoherranvirastoon seura-kuntien keskusrekisteriin maist-raattiin luovutetun Karjalan kir-konkirjoja koskevat tiedustelut Mikkelin maakunta-arkistoon Lisaumlksi laumlhetauml kyselylomake ny-kyisille sukulaisille

Mitauml teen jos kirkonkirjat puuttuvatMonessa seurakunnassa

kirkonkirjat ovat palaneet kirkon palon yhteydessauml Ryhdy etsimaumlaumln

tietoja henkikirjoista Tiedot ovat niu-kempia kuin rippikirjoissa mutta niiden-

kin avulla saa selviauml sukulaisuussuhteita Muita laumlhteitauml ovat esim perukirjat ja lainhuudot

Millauml kielellauml asiakirjat on kirjoitettuNoin 1800-luvulle asti asiakirjat on kirjoitettu ruotsik-si sen jaumllkeen suomenkielisillauml paikkakunnilla suomeksi

Miten tutkin ortodoksisukujaPeriaatteessa samalla tavalla kuin luterilaistakin su-kua Ortodoksiseurakuntien kirjat on kirjoitettu yleensauml 1920 vuoteen asti venaumljaumlksi Kirkonkirjoja on aikaisintaan 1700-luvun loppupuolelta ja niiden tiedot ovat niukempia kuin luterilaisissa kirjoissa 1800-luvun lopulle asti

Jos kielitaito ei riitauml venaumljaumlnkielisten kaumlsin kirjoitet-tujen henkilouml- ja paikannimien selvittaumlmiseen on turvau-duttava henkikirjoihin

Muistiinpanot ja laumlhdeviitteetOta mukaan arkistoon muistiinpanoja varten riittaumlvaumls-ti paperia ja kyniauml tai sylimikro eli laumlppaumlri Merkitse aina muistiin asiakirjan nimi vuosi arkistotunnus sivunumero (jos on) mikrofilminmikrokortin numero Esim Sortavalan rippikirja 1828ndash38 s 9 mf UK 761

Kirkonkirjat sukututkimuksen apunaKirkonkirjat ovat kirkon yllaumlpitaumlmiauml seurakuntaan ja sen toimintaan liittyviauml asiakirja-luetteloita Kirkonkirjoista loumlytyy muun muassa luetteloita seurakunnan jaumlsenistauml kas-tetuista ripille paumlaumlsseistauml vihityistauml ja kuolleista

Uudemmat kirkonkirjat loumlytyvaumlt paikallisis-ta kirkkoherranvirastoista tai Helsingissauml keskusrekis-teristauml Keskusrekisterissauml on arkistoituina Helsingin

evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkonkirjat vuodesta 1856 vuoteen 1900 asti Sitauml tuoreempia kirjoja ei tutkija saa kaumlyttoumloumlnsauml Vantaalaisista kiinnostunut taas voi tutkia alu-een kirkonkirjoja Tikkurilan kirkkoherranvirastossa

Kirkonkirjojen tutkiminen tapahtuu mikrofilmien tai -korttien avulla ja on ilmaista mutta vaatii ajanvarauksen ko laitoksesta Useimmiten n 1850 vanhemmat kirkonkirjat saumlilytetaumlaumln maakunta- tai kansallisarkistossa

Keskusrekisterit tarjoavat myoumls maksullisia suku-selvityspalveluita sukututkimusta varten Hinta on taumlllauml het-kellauml n 22ndash33 euroa tunnilta

Maakunta-arkistotMaakunta-arkistojen aineistot ovat sukututkimuk-sen tekijoumliden keskeistauml materiaalia Niihin tutustuminen on maksutonta Maakunta-arkistot ovat Helsingissauml toimi-van Kansallis-arkiston alaisia laitoksia ja niihin on keraumltty ko alueen arkistomateriaali

Maakunta-arkistoista loumlytyy paitsi keskushallin-totasoa alempia arkistoja myoumls alueen n 1860 vanhem-mat kirkonkirjat mikrofilmeillauml tai -korteilla ja yksityisiauml arkistoja Luovutetun alueen arkistot loumlytyvaumlt Mikkelin maakunta-arkistosta

KansallisarkistoSukututkimusta tekevauml voi etsiauml laumlhdeaineistoa Kansallisarkistosta Helsingissauml sijaitseva Kansallisarkisto on osa arkistolaitosta johon kuuluvat jo aikaisemmin mai-nitut maakunta-arkistotkin

Arkistolaitos on Opetusministerioumln alainen organi-saatio ja sen tehtaumlvaumlnauml on kansalliseen kulttuuriperintoumloumln kuuluvien asiakirjojen erityisesti valtion ja kunnallishal-linnon asia-kirjojen saumlilyttaumlminen Hallinnon asiakirjojen lisaumlksi arkistolaitos hankkii ja saumlilyttaumlauml yhteis-kunnan ja tut-kimuksen kannalta merkittaumlviauml yksityisarkistoja

Arkistointitehtaumlvaumln lisaumlksi laitos huolehtii siitauml ettauml arkistoidut aineistot ovat kansalaisten ja tutkijoiden kaumlytet-taumlvissauml Aineistojen kaumlyttaumlminen tapahtuu Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen tarjoamien tietopalveluiden avulla

Suomen sukututkimusseuraSuomen sukututkimusseura on tieteellinen seura jon-ka tavoitteena on edistaumlauml suku-tutkimusta Seura julkaisee sukututkimusalueen lehtiauml ja yllaumlpitaumlauml aiheeseen liittyvaumlauml kirjastoa

Sukututkimusseuran kirjastossa on yli 40000 teos-ta josta sukututkimukset muodostavat taumlrkeaumln osan Lisaumlksi kirjastossa on sukututkimuksen avuksi soveltuvaa aineistoa kuten paikallishistorioita Teoksia voi lainata seuran kirjas-tokortilla tai tilata kaukolainoina muihin kirjastoihin

Sukuseurat

Suomessa on lukuisia sukujen itsensauml perustamia seuroja Sukututkimusta aloittelevan on hyvauml selvittaumlauml mahdollisesti tyoumln alla olevat ja toteutetut tutkimukset kiinnostuksen koh-teena olevasta suvusta Kyseisen suvun sukuseura mikaumlli sellainen on perustettu voi toimia tietolaumlhteenauml Suomen sukututkimusseura julkaisee listaa Suomen sukuseuroista

Teksti Nina-Anitra Salonen Kuva Hannu Hedman

Luontaislaumlaumlketieteellisen Instituutin Kaironin perustaja ja rehtori Antti Pietiaumlinen on oman tiensauml

kulkija Haumlnen vuonna 1987 perustamaansa oppilaitosta kritisoitiin mediassa aikoinaan ankarasti eikauml se silloin vai-kuttanut taloudellisestikaan kannattavalta mutta haumlnen sisaumlinen aumlaumlnensauml kutsui haumlntauml voimakkaasti taumllle tielle eikauml haumln ole sitauml katunut

Itsensauml tunteminen on-nellisuuden perustanaLumimyrsky myoumlhaumlstyt-ti keskustelun alustajan saa-pumista muutaman hetken Talkoorenkaan Siniseen Saliin oli saapunut noin 40 asiasta kiinnostunutta kuulijaa on-han Antti meille jo tuttu luennoitsija

Siinauml odotellessani aloin itsekin miettiauml omaa tietaumlni identiteettini hahmottamiseen

Miten minauml itse alus-taisin keskustelun aiheen Kertoisinko ruohonjuuritasolta miten ihminen joutuu ko-kemaan pettymyksiauml elaumlmaumlssaumlaumln kun oma identiteetti ei ole riittaumlvaumln vahva Sitten olisin voinut todeta ettauml vastauksia ei loumlytynyt kirjapinosta - Ei edes psykologian opinnoistahellip Tunteet kun ovat subjektiiviseen kokemusmaailmaan liit-tyviauml asioita

Oppikirjana ei myoumlskaumlaumln ollut ainakaan silloin vie-lauml Antti Pietiaumlisen kirjoittamaa kirjaa rdquoTunne Antitunne Perimaumlrdquo Sitauml lukiessani olisin voinut tajuta enemmaumlnkin tunteisiin liittyvaumlauml tunnedynamiikkaa

Minunkin suruni isaumlni varhaisesta menettaumlmisestauml saat-toi muuntua voimattomaksi omaan itseeni suuntautuneek-si kiukuksi joka johti masennukseen Taumlmauml sisaumlaumlnpaumlin kaumlaumln-tynyt suru ja masennus saattoi johtaa myoumlhemmin vaikean reumataudin puhkeamiseen

Onnekseni Antti Pietiaumlinen saapui paikalle Haumln ker-tomyoumlhaumlstyneensauml lumimassojen vuoksi Tienristeyksissauml oli vaikea hahmottaa mihin paumlin piti kaumlaumlntyauml joten haumln ehti eksyaumlkin matkalla

Tarkoitus tai ei niin mielestaumlni se oli hieno johdan-to paumlivaumln teemaan joka oli oman identiteetin loumlytaumlminen Onnea on varmaankin vaikea tavoittaa jos joutuu alinomaa harhailemaan vaumlaumlriauml polkuja eikauml kykene tekemaumlaumln oikeita valintoja elaumlmaumlssaumlaumln

Pystyaumlkseen tekemaumlaumln itsenaumlisiauml paumlaumltoumlksiauml elaumlmaumlssaumlaumln on nuoren ihmisen murrosiaumlssauml loumlydettaumlvauml vastauksia ky-syessaumlaumln itseltaumlaumln kuka minauml olen

Taumlhaumln auttaisi myoumls omien isovanhempien ja vielauml iso-iso-vanhempinkin tunteminen tai siis tieto siitauml millaisia ihmisiauml he ovat olleet Nykyaumlaumln har-rastetaan sukututkimusta en-tistauml enemmaumln mutta harras-tusinto on usein iaumlkkaumlaumlmmillauml ihmisillauml Usein siinauml vaiheessa kun moni edelliseen sukupol-veen kuulunut on jo kuollut ja sitten harmitellaan kun ei tullut sen enempaumlauml haastatel-tua edesmenneitauml kun he vielauml olivat elossa Antti Pietiaumlinen sanookin ettauml kulttuurin pitaumli-si tukea nuorta kaikin voimin itsensauml ja juuriensa loumlytaumlmis-prosessissa mitauml se nykyisel-laumlaumln ei tee

Usein jotkut periytyvaumlt ominaisuudet saattavat hy-paumltauml yli yhden tai kahdenkin

sukupolven Taumlstauml tuleekin mieleeni Hectorin laulu jossa kerrotaan vanhemmista jotka haumlmmaumlstyneinauml lapsensa ou-doista harrastuksista paumlaumltyvaumlt toteamaan rdquoMiksi tuo runoja rustaa ndash Lapsi on kai paumlaumlstaumlnsauml sekaisinrdquo Ehkaumlpauml vastaus olisikin loumlytynyt esivanhempien harrastusmieltymyksistauml

Vahva identiteetti auttaa tekemaumlaumln oikeita valinto-ja elaumlmaumlssaumlaumlnKeskeisin idea Antin taumlmaumlnkertaisessa luennossa oli se ettauml jos ei ole omaa identiteettiaumlaumln selvittaumlnyt riittaumlvaumlsti ei ole kykenevauml tekemaumlaumln itsenaumlisiauml paumlaumltoumlksiauml elaumlmaumln erilai-sissa valintatilanteissa

Muita onnellisuustekijoumlitaumlIhmisen ominaisuuksiin kuuluu ettauml me totumme tiettyihin tapoihin ja usein emme sitten naumle edes muita vaihtoehtoja kuin ne totutut tapamme

Olisi kuitenkin hyvauml aika ajoin pysaumlhtyauml miettimaumlaumln annammeko aikaa ja huomiota omille rakkaille laumlheisil-lemme ruiittaumlvaumlsti Vai viekouml televisio tietokone tai jokin muu rutiiniksi tullut tottumuksemme liikaa aikaa joltain taumlrkeaumlmmaumlltauml jutulta

Niinpauml Antti Pietiaumlinen kehottaa meitauml miettimaumlaumln naumlitauml asioita tarkkaan

Antti PietiaumlinenOnnellisuuden perusta on oman itsensauml tunteminen

Antti Pietiaumlinen ja Maanantaiseuran vetaumljauml Nina-Anitra Salonen


Teksti Irmeli Mattila Kuvat Hannu Hedman

Taksinkuljettaja Jukka Paavola on paumlivittaumlin liik-keellauml avustaakseen vaikeasti liikkuvia kotona asuvia

ja vanhuksia heidaumln erilaisissa kuljetustarpeissaan Haumlnen tyoumlhoumlnsauml kuuluu myoumls viedauml koululaisia ja pie-nempiauml lapsia erilaisiin kohteisiin Taksiajoihin sisaumlltyy paumlivittaumlinen ruoka-annosten kotiinjakelu ja lasten vienti erilaisiin koulu- tai liikuntaohjel-miin Vanhusten kuljetukset tutkimuksiin ja laumlaumlkauml-rin vastaanotolle sekauml kaupassa kaumlynnit ovat myoumls haumlnen ohjelmassaan Lisaumlksi haumlnen hoidossaan on myoumls vanhuksille kuuluvia kuukausittaisia matkoja

Esimerkiksi ruoka-annosten jakaminen on haumlnestauml mukavaa puuhaa Jakoa voi itse hallita Tosin ai-

kataulu on tarkka Myoumlhaumlssauml ei saa olla 10 minuuttia enem-paumlauml Ruokailijat usein odottavat jo ikkunassa ja ovat naumlrkaumls-tyneitauml ellei ruoka tule ajoissa - vaikka he sitten soumlisivaumltkin sen omalla ajallaan Kuitenkin useimmat ovat aina iloisia kun saavat valmiin ruoka-annoksen kotiin paumlivittaumlin

Jukka Paavola on toiminut pitkaumlaumln taksistina Haumlnellauml oli aikaisemmin oma taksi mutta jaumlaumltyaumlaumln elaumlkkeelle 1996

haumln myi oman taksinsa ja on nyt toiminut 3 vuotta osa-ai-kaisena taksin- kuljettajana Jukka Paavolan paumlivittaumlinen aikataulu kaumlsittaumlauml 2 tunnin ruoankuljetuslenkit myoumls vii-konloppuisin ja saumlaumlnnoumlllisiauml lapsi- ja koululaiskuljetuksia sekauml lisaumlksi muita tilapaumlisempiauml matkoja

Haumln kertoo olevansa hyvaumlssauml kunnossa ja pitaumlauml tyoumls-taumlaumln Se on kevyempaumlauml kun ei tarvitse huolehtia omasta

autosta ja voi itse valita haluamansa ajot ja ajomaumlaumlraumln Myoumls

kuljetusehtoihin kuuluu ettauml esim pyoumlraumltuolissa kuljetet-tavan tulee itse kyetauml nousemaan tuoliin jolloin taksinkul-jettajan tyouml jaumlauml kevyemmaumlksi

Kun Jukka Paavola taumlyttaumlauml 70 vuotta haumlnen taksiuran-sa paumlaumlttyy koska viranomaiset eivaumlt myoumlnnauml taksilupaa

sitauml vanhemmille henkiloumlille Tulevaa elaumlkelaumliselaumlmaumlaumlnsauml sil-maumlllaumlpitaumlen haumln on jo hankkinut itselleen moumlkin Paumllkaumlneeltauml Matkaa sinne on noin 150 km joka entiselle taksimiehelle ei liene liian pitkauml

Kuljetusten yhteydessauml haumlnelle on syntynyt hyvauml ystaumlvyyssuhde Seppo Miettisen kanssa jota haumln vie ja

tuo tarvittaessa mm Talkoorenkaan Nostalgiakerhoon He tekevaumlt silloin taumllloumlin muitakin yhteisiauml matkoja kuten kaup-pareissuja ja lyhyitauml matkoja Sepon kuukausittaisten matka-lippujen avulla He saattavat kaumlydauml toisinaan nauttimassa meri- ja saaristomaisemista Porvoon suunnalla

Seppo Miettinen sanoo rdquoEi elaumlmaumlstauml selviauml hengissaumlrdquo Haumln on istunut 7 vuotta pyoumlraumltuolissa Taumlstauml ajasta haumln

on kuulunut kolme vuotta Nostalgiakerhoon jossa haumln kaumly joka viikko Jukka Paavolan avustamana Ilman kuljetuksia haumlnellauml ei olisi mahdollisuutta kaumlydauml kerhossa Kotonaan

haumln harrastaa paljon nettiyhteyksiauml Internet antaa haumlnelle tekemistauml ja kontakteja muun maailman kanssa Haumln kaumlyttaumlauml myoumls Skypeauml yhteyksien yllaumlpitaumlmiseen

Jukka Paavolan antaa monille mahdolli-suuden saada joustavaa kuljetusapua ja pal-

velua jota muuten olisi vaikea jaumlrjestaumlauml Lisaumlksi se tapahtuu Jukka Paavolan kanssa leppoisalla ja avuliaalla tavalla

APUA TAK SILL A KER AVALL A

rdquo Ruoka-annosten jakaminen on mukavaa puu-haa jakoa voi itse hallitardquo

Seppo Miettinen on vakituinen vieras Jukka Paavolan taksissa

Toiminnanjohtaja Tarja Mattila luovuttaa Jukka Paavolalle rdquoKasvotrdquo -reliefin Tunnustus jaetaan vuosittain ansiotuneelle auttajalle


Teksti Irmeli Mattila Kuvat Hannu Hedman ja Pentscho Popov Suomen Punainen Risti

Viime aikoina on tapahtunut monia ja monenlaisia luonnon-

katastrofeja eri puolilla maailmaa Yksi ankarimmista on ollut Haitilla 1212010 klo 5 iltapaumlivaumlllauml tapahtunut maanjaumlristys Henkiloumlkohtaisista koke-muksistaan kertoi Talkoorenkaan tilai-suudessa kirurgi Pentscho Popov Haumln toimi Punaisen Ristin vapaaehtoisena suomalais-saksalaisen ryhmaumln jaumlsene-nauml maanjaumlristyksen seurauksia korjaa-massa Maanjaumlristys oli voimaltaan 7 Richteriauml ja sen keskus oli 25 km laumln-si-lounaaseen (WSW) paumlaumlkaupungista Port-au-Princestauml

Maanjaumlristyksessauml tuhoutui paumlaumlkaupungissa jokseenkin kaik-ki maan hallintorakennukset sata-ma 25000 liikerakennusta 250000 asuinrakennusta jne Rakennukset olivat huonosti rakennettuja mis-tauml johtuivat poikkeuksellisen mitta-vat tuhot Asukkaita kuoli 230000 300000 loukkaantui ja n 1 miljoona jaumli kodittomaksi

Tilanne Haitissa oli erittaumlin va-kava Kaikki oli tuhoutunut kuin vasa-ralla lyoumlty mitaumlaumln rakennuksia ei voi-nut alueella kaumlyttaumlauml Kerrostalot olivat

raunioina vesihuoltoa tai kaatopaikkoja ei ollut Ihmisten elinolosuhteet olivat huonot Asuinmahdollisuuksia pyrit-tiin jaumlrjestaumlmaumlaumln telttakyliin Suuri osa jo entuudestaan huonoista teistauml muut-tui kulkukelvottomiksi mikauml varsin-kin alussa vaikeutti avun perillesaantia

Ryhmauml itse oli mukana pystyt-taumlmaumlssauml sairaalaa Sairaalassa oli 2 leikkaussalia joissa yhteensauml 4 leik-kauspoumlytaumlauml Vuodepaikkoja oli noin 150 Oma laboratorio roumlntgenosasto

ja apteekki kuuluivat varustukseen Sairaalaan kuului myoumls pesula ja keit-tiouml Paikallista henkiloumlkuntaa palkat-tiin toumlihin n 50ndash100 henkeauml Aluksi paumlaumlasiassa hoidettiin maanjaumlristyksen uhreja mutta sairaalassa oli myoumls aumlitilapsiosasto ja myoumlhemmin hoidettiin myoumls muuta paikallista apua tarvitse-vaa vaumlestoumlauml Sairaalan yhteyteen perus-tettiin tukiryhmauml potilaille joilla ei ol-lut sukulaisia tai kotia Monet heistauml olivat lapsia

Sairaalan tyoumlntekijaumlt asuivat ai-datulla sairaala-alueella koska vapaa liikkuminen alueella oli vaikeaa hei-kon turvallisuustilanteen vuoksi Oman haasteensa ulkomaisille avustustyoumlnte-kijoumlille toi 35ndash38 asteen laumlmpoumltila jossa tyoumlskentelyyn tottumiseen kului pari-sen viikkoa Kaikki suomalaiset paumlaumlsivaumlt terveinauml kotiin vaikka ajoittain henki-loumlkunnan sairasteltta olikin kaumlytoumlssauml

Sairaalan vapaaehtoiselle hen-kiloumlkunnalle Haitin kokemus oli pal-kitseva Tyouml oli usein raskasta ja tyouml-olosuhteisiin ei kyennyt vaikuttamaan Kuitenkin tyoumlhoumln keskittyminen auttoi jaksamaan henkisesti Yleisesti ryhmaumln henki saumlilyi hyvaumlnauml ja henkiloumlkunta pa-lasi Suomeen kokemusta viisaampana Itse sairaala toimii edelleen

ENSIAPUA HAITIN MAANJAumlRISTYKSEN UHREILLE

Plastiikkakirurgian erikoislaumlaumlkaumlri LT Pentscho Popov luennoi Sinisessauml Salissa

Suomalainen tiimi Osastokierto telttasairaalassa

Haitilla on asukkaita 98 miljoonaa joista 95 on mustia ja loput 5 muuta alkuperaumlauml

Asukkaista 50 on alle 20-vuotiaita Suurin osa vaumlestoumlstauml puhuu ranskaa tai kreolia Uskonnoltaan asukkaista 80 on roomalaiskatolisia ja 23 harjoittaa paikallista luonnonuskontoa voodoota

Hispaniolan saaresta Haitin puoli on Ranskan vanha siirtomaa ja Dominikaanisen tasavallan puoli on kuulunut aiemmin Espanjalle Nykyaumlaumln Haiti on laumlntisen pallonpuoliskon toisek-si koumlyhin maa 1500-luvulla se oli yksi rikkaimmista siirtomaista

Nyt budjetista 30ndash40 tulee ulkomaanapuna Vain 40 asukkaista on perusterveydenhuollon piirissauml

HIV-tartunnan saaneita on 45 vaumlestoumlstauml ja tuber-kuloosi on kymmenen kertaa yleisempaumlauml kuin muissa Latinalaisen Amerikan maissa

Vaumlestoumln keski-ikauml on vain 44 vuotta

Aluksi kierrettiin auttamassa vaumlestoumlauml eri paikoissa Punaisen Ristin Mobiiliklinikan mukana Mobiiliklinikka

on eraumlaumlnlainen rdquokiertaumlvauml terveyskeskusrdquo Kenttaumlsairaala saatiin yhdessauml viikossa pystytettyauml 20 kilometrin etaumlisyydelle Port-au-Princestauml Carrefouriin Se oli ainoa toimiva sairaala Carrefourin alu-eella ja pyrki hoitamaan kaikkia vam-moja Lukuisat vapaaehtoisjaumlrjestoumlt olivat lisaumlksi pystyttaumlneet pieniauml telt-taklinikoita Port-au-Princeen joissa hoidettiin kirurgisesti paljon potilaita ensimmaumlisinauml viikkoina Erityisesti al-kuvaiheen hoidossa oli mukana myoumls amerikkalainen sairaalalaiva joka toi-mi merellauml Haitin ulkopuolella

Maanjaumlrjestyksen aiheuttamat vammat oli-vat yleisimmin murtumia ja tulehtuneita haavoja

Leikkaushoitoa hankaloitti potilaiden huono yleistila joka johtui hoitamattomista tulehduksista ja aliravitsemukses-ta Verensiirtoja ei ollut mahdollista tehdauml alkuviikkoina Ihmisten asuessa hyvin tiivisti telttakylissauml joissa hygienia on puutteellinen esim lavantauti- ja malariaepidemioita puhkesi helposti

rdquo Sairaalassa hoidettiin myoumlhemmin myoumls muuta paikallista apua tarvit-sevaa vaumles-toumlaumlrdquo

Tammikuun lopulla perustettiin saksalais-suo-malainen kenttaumlsairaala Carrefourin kaupun-gin jalkapallostadionille noin 20 km paumlaumlhaumln Port-au-Princessa Taumlmaumln lisaumlksi Suomen Punaisen Ristin kaksi liikkuvaa klinikkaa tarjosivat perusterveyden-huollon palveluja maanjaumlristysalueella

Port au Prince

Kuuba

Haiti

Punainen Risti wwwlahjoitafi


Tyytyvaumlisyyden osatekijaumltMuutama vuosi sitten laumlaumlketehdas Leiras esimerkiksi julkaisi Taloustutkimuksella teettaumlmaumlnsauml kyselyn vanhus-ten tyytyvaumlisyydestauml Sen mukaan elaumlkeikaumliset ovat hieman tyytyvaumlisempiauml elaumlmaumlaumlnsauml kuin keski-ikaumliset tyoumlssauml ole-vat Taumlrkeimmiksi tyytyvaumlisyyden osatekijoumliksi maumlaumlriteltiin useimmiten terveys (49) lapset (27) ystaumlvaumlpiiri (25) lastenlapset (24) Taloudellinen tilanne mainittiin vasta viidennellauml sijalla (18) Naumlyttaumlauml siltauml ettauml sosiaalinen elauml-mauml on ikaumlihmisten kohdalla terveydentilan ohella erittaumlin merkittaumlvauml tyytyvaumlisyyden osatekijauml

Keski-ikaumliset asettivat kyseisessauml tutkimuksessa hy-vaumln tulotason ja varallisuuden toiselle sijalle heti terveyden jaumllkeen Ilmeisesti tuossa elaumlmaumlnvaiheessa uskotaan rahaan enemmaumln kuin se sitten elaumlkevuosina todeksi osoittautuu Kun ollaan keskellauml sosiaalista tyoumlelaumlmaumlauml jaumlaumlvaumlt myoumls su-kulaiset ja ystaumlvaumlpiiri vaumlhemmaumllle huomiolle

Vanhemmiten materiaalin merkitys vaumlheneeVanhana tyydytaumlaumln materiaalisella puolella vaumlhempaumlaumln Pienet rajoitukset elaumlmaumlssauml jotka johtuvat terveydentilasta tai varojen puutteesta eivaumlt merkitse elaumlmaumln loppumista jos siihen sisaumlltyy riittaumlvaumlsti sosiaalisia kontakteja ja elaumlmaumln ko-konaistilanne on tyydyttaumlvauml Eraumlaumlssauml hiljattain tehdyssauml tut-kimuksessa paljastui myoumls ettauml pitkaumlaumln jatkuneen avioliiton (60v) salaisuus on tyytyvaumlisyys parisuhteeseen ja sujuva arki

Kilpailuhenkinen nykyaika yliarvostaa mammonaa Siksi oli mielenkiintoista viime vuodenvaihteessa havaita val-takunnan ykkoumlslehdessauml ldquovieraskynaumlilijaumlrdquo Jakke Holvaksen selostus tutkimuksestaan Haumln on vaumlitellyt talousmetafysii-kan kritiikistauml ja otsikoi juttunsa ldquoNykyaika selittaumlauml kaiken talouden termeinrdquo Niiden pohjalta asiat selitetaumlaumln realisti-siksi tai epaumlrealistisiksi Sitten tulee se mielenkiintoinen to-teamus toisenlaisesta realismista Ihmiset eivaumlt todellisuu-dessa rakastakaan vapaata kuluttamista vaan sitoutumista

ldquoIhmiset janoavat epaumltaloudellisia suhteita joita ei voi luoda missauml ja miten tahansa Ihmiset haluavat toimia tiettyjen hen-kiloumliden kanssa tiettyinauml ajankohtina tietyissauml paikoissa ja tie-tyllauml tavalla Paumlivittaumliset tottumukset ja pienet tavat menevaumlt kaiken edelle vapaa voiton tavoittelu ja vapaat kulutusvalinnat ovat niille alisteisiardquo

Nuori tutkija on havainnut totuudenNyt jo 20 vuotta elaumlkkeellauml olleena ja vapaaehtois-tyoumlhoumln osallistuvana taidan uskoa tuon Ihmeellistauml ettauml nuori tutkija on taumlmaumln totuuden havainnut Sellainen su-

juva arki johon on tottunut on hyvin merkittaumlvauml tyytyvaumlisyystekijauml elaumlmaumls-sauml Ja elaumlmaumlaumlnsauml tyytyvaumlinen voi hy-vin vai voiko

Tyytyvaumlisyys kasvaa kun pystyy itse vaikuttamaan epaumlkohtiin

Vanha viisaushan vaumlittaumlauml myoumls ettauml tyytymaumlttoumlmyys on edistyksen aumliti ja meille tulee huono omatunto jos

emme edistauml mitaumlaumln Ei kannata huolestua sillauml eikouml ole niin ettauml ei tyytyvaumlisyys omaan elaumlmaumlaumlm-me mitenkaumlaumln estauml meitauml toi-mimasta maailmanparantajana kun huomaamme epaumlkohtia yhteiskunnan tai laumlhimmaumli-semme elaumlmaumlssauml Kun ryhdym-me innolla vaikuttamaan ja vaa-timaan parannuksia saamme olla itseemme vielaumlkin tyytyvaumlisempiauml

Tyytyvaumlisyys amp hyvinvointi

Sulo Aho toimi ennen elaumlkkeelle jaumlaumlmistaumlaumln

sosiaalisuunnittelijana Suomen kunnallisliitossa ja sitauml ennen mm Keravan sosiaalijohtajana

Yksiloumln tai yhteisoumln hyvinvoin-tia arvioitaessa kaumlytetaumlaumln useita

mittareita Useimmiten mainitaan ter-veys toimeentulo asumisolot sosi-aaliset verkostot palvelujen saanti ja

muut vastaavanlaiset tekijaumlt Monissa tutkimuksissa on kaumlynyt selvaumlk-

si etteivaumlt kansalaiset koe naumli-tauml edellytyksiauml vaumllttaumlmaumlttauml taumlydellisesti toteutettavina vaan ovat tyytyvaumlisiauml koh-

tuulliseen tasoon omassa elaumlmaumlssaumlaumln

rdquo Nykyaika selittaumlauml kaiken taloudellisin termeinrdquo

Teksti Sulo Aho Kuva Hannu Hedman

Talkoo-OpasSininen Sali

Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i

Opasteet kertovat kertovat vain sen mitauml tiloja loumlytyy Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskuksestaTalkoo-opas osaa puolestaan kertoo siitauml mitauml toimintaa tiloissa harrastetaanNyt saat paikanpaumlaumlllauml henkiloumlkohtaista opastusta Talkoorenkaan toiminnastaTule tutustumaan tiloihimme ja kyselemaumlaumln oppaalta tarkemminOpas on paikalla joka maanantai klo 12-14Myoumls suuremmat ryhmaumlt vaikkapa oppilaitoksista ovat tervetulleita

Talkoorenkaan ATK-tukitiimin vapaaehtoiset antavat vertaistukea senioreille tietokoneen- ja kaumlnnykaumlnkaumlytoumln

ongelmissa ja haasteissabull tietokoneen ja ohjelmien kaumlytoumlssaumlbull kaumlnnykaumln ja tietokoneen valintaan

liittyvissauml kysymyksissaumlbull internetin ja saumlhkoumlpostin kaumlytoumlssaumlbull internetin tietoturva-asioissa

Tukitiimi on paikanpaumlaumlllauml Talkoorenkaan ATK-luokassa joka toinen keskiviikko klo 10-11 Tarkemmat paumlivaumlmaumlauml-raumlt loumlydaumlt Talkoorenkaan tiedotteista ja verkkosivuilta

Tukitiimiin saat yhteyden myoumls Talkoorenkaan avunvaumllityksen kautta

ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106

avunvalitystalkoorengasfi


V apaaehtoisen hyvinvointityoumln keskus sijaitsee aivan Keravan keskustan laumlhei-syydessauml Sompion koulua vastapaumlaumltauml Savion kirjapainon talossa Tiloja on

kaumlytoumlssaumlmme kaikkiaan 560 nelioumltauml Luentosalina sekauml liikuntaryhmien kaumlytoumlssauml toimii Sininen Sali sinne mahtuu noin sata henkiloumlauml Harrastekerhojen ja erilaisten pienryhmien kaumlyttoumloumln soveltuvia tiloja ovat Kabinetti Pikku Kabinetti sekauml ATK-opetusluokka Lisaumlksi tiloissamme toimii Kahvila Kaisankammari joka on viihtyisauml kohtauspaikka ja josta voi ostaa virvokkeita ja pikku purtavaa edulliseen hintaan

T oimintamme alkoi Keravalla 1991 perustetusta Talkoorenkaasta sen tehtaumlvaumlnauml on auttaa ja tukea apua tarvitsevia vapaaehtoisvoimin Talkoorenkaan rinnal-

la aloitti vuonna 1997 Hyvinvointi akatemia jonka puitteissa jaumlrjestetaumlaumln luento-ja koulutusta ja harrastustoimintaa Toiminnan tarkoituksena on aktivoida erityi-sesti ikaumlihmisiauml osallistumaan toimintaan ja sitauml kautta ehkaumlistauml syrjaumlytymistauml Luennot ja tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln

keskus

Talkoorengas Hyvinvointi- akatemia

Laumlhde ry

Laumlhde ryn hallitus

Talkoorengas

Avunvaumllitys Ystaumlvauml- ja

vapaaehtoispalvelu Kirjastoystaumlvaumlt

Sairaalavapaaehtoiset Vanhus- ja vammaistyouml Varamummot ja -vaarit ATK-tukitiimi

Hyvinvointiakatemia Opinto- ja

harrastustoiminta Vapaaehtoisten koulutus Luennot ja seminaarit

Konsertit Esitelmaumlt Muut tilaisuudet

Muu toiminta Kahvila Kaisankammari Paluumuuttajatoiminta Projektit

Opiskelijayhteistyouml Tyoumlharjoittelupaikka Vertaistukiryhmaumlt

Taloudellinen tuki Raha-automaattiyhdistys Yksityiset- ja yritystukijat

Keravan seurakunta Keravan kaupunki

Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

Edistaumlmme oikeutta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin olemalla mukana arjessa auttamalla ja tukemalla tarjoamalla

ennaltaehkaumlisevaumlauml toimintaa sekauml kehittaumlmaumlllauml ja kokeilemalla erilaisia malleja vauvasta vaariin

Yhteistyoumlkumppanit Keravan kaupunki Keravan seurakunta Suomen punainen risti

Muut jaumlrjestoumlt Tyoumlvoimatoimisto Oppilaitokset

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumlnkeskus

Toimintamme paumlhkinaumlnkuoressa

ToiminnanjohtajaTarja Mattila

puh (09) 242 6364tarjamattilatalkoorengasfi

Avunvaumllityksen paumlivystys ma-pe klo 10-12

puh (09) 242 5106avunvalitystalkoorengasfi

Toimisto ma-pe klo 10-14

puh (09) 294 0930toimistotalkoorengasfi



kahvi pieni 100kahvi iso 150tee 080kaakao 120trip 100limut frac12 l 220pullat alk 120suolaiset alk 180

Avoinna ma-to 10-1430 pe 10-14

Hinnasto

-viihtyisauml ja edullinen kohtaamispaikka-

Kahvila KaisankammariAnna aikaa ryhdy ystaumlvaumlksiVapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskus jaumlrjestaumlauml kevaumlisin ja syksyisin yhdessauml SPRn ja Keravan seurakunnan kanssa

Ystaumlvaumlpalvelu- ja vapaaehtoistyoumln kurssinKolmiosainen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia Talkoorenkaassa vapaaehtoisena tehtaumlvissauml jotka itse katsot olevan sinulle taumlrkeitaumlSyksyn 2010 kurssin viimeinen ilmoittautumispaumlivauml on maanantaina 410 ja kurssipaumlivaumlt ovat ke 6 10 klo 12 - 16 ke 1310 klo 13 - 16 ke 2010 klo 13 - 16Kevaumlaumln 2011 kurssista tiedotetaan mm ensi kevaumlaumln ohjel-malehtisessauml sekauml erillisillauml tiedotteillaIlmoittautumiset sekauml lisaumltiedot Talkoorenkaan toimistosta puh (09) 294 0930

Lakiasiaa TalkoorenkaassaAsianajaja Marja Pelli jaumlrjestaumlauml kolmen illan luentosarjan ajankohtaisista aiheistaEnsimmaumlisen luennon aiheena keskiviikkona 2710 klo 1730 syvennytaumlaumln muuttuvaan perhelainsaumlaumldaumlntoumloumlnSeuraavana keskiviikkona 311 klo 1730 perehdytaumlaumln lapsen asemaan erossa ja Fasper-sovitteluprojektiinHankkeessa tutkitaan fasilitatiivisen perhesovittelun mahdollisuuksia per-heriitojen kaumlsittelyssauml sekauml kehitetaumlaumln sovittelukoulutuksen malleja ja uusia toimintatapoja perheiden riita- ja erotilanteisiin sekauml lasten asioita koskevien sopimusten tekemiseeKolmantena keskiviikkoiltana 1011 klo 1730 on mahdollisuus kysyauml suoraan asianajajaltaSiis tervetuloa tekemaumlaumln kysymyksiauml ja yllaumlpitaumlmaumlaumln keskustelua asianajaja Marja Pelli vastaa


Hyvauml keravalainen yrittaumljaumlVaraa ajoissa mediatilaa kevaumlaumlllauml 2011 ilmestyvaumlstauml TALKOORENGAS-lehdenstaumlTALKOORENGAS-lehti on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvauml Keravalla toimivan Vapaa-ehtoisen hyvinvointityoumln keskuksen toimittama tiedotus- ja jaumlsenlehtiSeniori-ikaumliset ovat yhauml kasvava tuotteita ja palveluja hyoumldyntaumlvauml vaumlestoumlnosa myoumlskin Keravan talousalueella monet heistauml sekauml osallistuvat ettauml hyoumltyvaumlt Talkoorenkaan toiminnastaLehteauml on saatavissa ja luettavana siellauml missauml seniorit harrastavat ja liikkuvatPelkaumlstaumlaumln Hyvinvointiakatemian jaumlrjestaumlmissauml tilaisuuksissa luennoilla seminaareilla sekauml opinto- ja harrastuspiireissauml kaumlvi vuonna 2009 yli 8000 henkiloumlaumlMainostamalla lehdessaumlmme et ainoastaan tue hyvaumlauml asiaa sen lisaumlksi saat pienellauml rahalla paljon naumlkyvyyttauml Keravan talousalueella tuotteillesi ja palveluillesiTarkemmat mediatiedot loumlydaumlt sivustoltamme wwwtalkoorengasfi ladattavissa olevasta mediakortista voit myoumls kysyauml lisaumlauml Talkoorenkaan toimistostaHuom Jos tarvitset juhla- tai kokoustiloja kaumlyttoumloumlsi voit kysyauml meiltauml myoumls niistauml


289

2610

3011

klo 12-13 hdollisuus lounaaseen (7 e) klo 13 klo 1315 lopuksi


Teksti Kaisu Porkka Kuva Hannu Hedman Kuvat Erkki Nenonen httpenenonen1gfi

Diplomiravintoneuvoja Tarja Tuuli luennoi

aiheesta Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln

keskuksessa toukokuussa Kiinnostuneita oli paljon

paikalla ja keskustelua riittiLuennoitsija kertoi saksalaisen

professori Kollathin tutkimuksista ja ravinnon laatuluokituksista Prof Kollath jakaa ruoka-aineet kolmeen paumlaumlluokkaan A-luokkaan kuuluu kaikki kuumentamaton ja jalosta-maton tuoreruoka B-luokkaan kuu-luu kuumakaumlsitelty mutta muulla tavoin muuttumaton ja jalostama-ton luonnonruoka ja C-luokkaan teollisesti liiaksi kaumlsitelty ruoka Tutkimuksissa on todettu ravitse-musarvon ja terveysvaikutusten

heikkenevaumln siirryttaumlessauml A-luokasta C-luokkaan Superravintoaineet ovat parasta solujen suojaa Taumlrkeimmaumlt

antioksidantit A- C- ja E-vitamiinit ovat avainasemas-sa terveyden saumlilyttaumlmisessauml Ihminen on kokonaisuus Terveenauml pysymiseen ja parantumiseen tarvitaan energiaa ja elinvoimaa

Mitauml ovat suomalaiset superfooditRuoka on hyvin imeytyvaumlauml siitauml tulee hyvauml olo Ne tar-joavat ravinteita tiiviissauml muodossa Antioksidentteja on runsaasti superfoodeissa Ne ennaltaehkaumlisevaumlt sairauksia auttavat saavuttamaan ihannepainon puhdistavat ja uudis-tavat elimistoumlauml Ne lisaumlaumlvaumlt elinvoimaa henkistauml tasapainoa ja aktiivisuutta Suomesta loumlytyy vielauml puhdasta luontoa jos-ta superfoodia on kaikkien saatavilla Elimistouml hyoumldyntaumlauml tehokkaimmin vitamiinit ja hivenaineet kun ne saadaan suoraan ravinnosta eikauml pillereinauml Mediassa mainostetaan usein superfoodia tuotuna maailmalta mutta ne ovat usein pitkien matkojen paumlaumlstauml ja hinnaltaan kalliita

Suomen luonnonvaraiset superruoat180 luonnonvaraista ravinnoksi kelpaavaa kasvia jot-ka sopivat mausteeksi laumlaumlkintaumlaumln salaatteihin laumlmpimiin ruokiin ja juomiin

Superfoodia suomalaisestaluonnosta

37 syoumltaumlvaumlauml luonnonmarjaaMustikka on yksi parhaimmista luonnonmarjoista Se sisaumlltaumlauml vitamiineja mangaania magnesiumia ravintokui-tuja ja flavonoideja Se on hyvaumlksi naumlkoumlkyvylle helpottaa silmien vaumlsymistauml ikaumlnaumlkoumlauml kuivuutta ja silmaumlnpohjarap-peumaa Mustikkaa kaumlytetaumlaumln myoumls suolistovaivoihin um-metukseen ripuliin ruoansulatuksen parantamiseen sekauml tulehdusten estoon Muita terveellisiauml marjoja ovat tyrni ruusunmarja karpalo mustamarja aronia mustaherukka vadelma lakka puolukka jne

Yrteistauml luennoitsija kertoi mm seuraavaaNokkonen sisaumlltaumlauml paljon C- ja B-vitamiinia A-vitamiinin esiastetta Omega 3a rautaa calsiumia piitauml ja ubiqinonia Nokkosen puhdistavat ominaisuudet liittyvaumlt sen korke-aan lehtivihreaumlpitoisuuteen Nokkonen parantaa solujen hapenottokykyauml ja immuniteettia sekauml vilkastuttaa munu-aisten toimintaa Sitauml ei suositella sydaumlmen tai munuaisten vajaatoiminnasta kaumlrsiville Nokkonen keraumltaumlaumln alkukesaumll-lauml aurinkoisten paumlivien jaumllkeen ennen kukintaa puhtaasta luonnosta ja kaumlytetaumlaumln pinaatin tapaan mehuina keittoina muhennoksina salaateissa ja teenauml

Voikukka sisaumlltaumlauml C - ja A-vitamiinia runsaasti myoumls B ndash ja D-vitamiinia Isoista lehdistauml poistetaan lehtiruoti Nuput kukat lehdet ja juuret keraumltaumlaumln kaumlyttoumloumln Kansanlaumlaumlkinnaumlssauml kaumlytetaumlaumln vahvistamaan maksaa ja ruoan sulatusta Se puh-distaa kehoa lisaumlauml virtsaneritystauml ja vaumlhentaumlauml kolesterolia Kaumlytetaumlaumln salaateissa mehuissa viherjauheissa ja kaumlaumlrylei-nauml Juuria voi kaumlyttaumlauml syksyllauml porkkanan tapaan Muita hyviauml luonnonantimia ovat koivun hiirenkorvat kuusen-kerkaumlt sienet jne

Siirtymaumlvaihe Muista kohtuus pienikin maumlaumlrauml on te-hokasta Lisaumlauml luonnonravintoaineita asteittain ruokatot-tumuksiisi Keraumlauml kasvit aina mahdollisimman puhtaasta luonnosta ei taajamista eikauml autoteiden laumlheisyydestauml eikauml torjunta-aineilla kaumlsitellyiltauml alueilta Hanki itsellesi yrttio-pas ja kuvasto Internetistauml Googlen kautta saa myoumls paljon tietoa superfoodeista Aumllauml milloinkaan keraumlauml tai kokeile tun-temattomia kasveja ravinnoksi tai rohdoksi Kuuntele kehosi reaktioita Tarvittaessa keskustele laumlaumlkaumlrisi kanssa

Aiheesta innostuneina jaumlrjestimme toukokuun lo-pulla retken Nuuksion luonnonpuistoon Retki oli virkis-taumlvauml Saimme nauttia hyvaumlstauml seurasta ja liikkua kauniissa luonnossa Monet meistauml keraumlsivaumlt myoumls kevaumlisen luonnon antimia Tosin meille maistui grillattu makkarakin hyvin Kiitos luonnolle antimista

Tarja Tuuli TTplus Oy Diplomiravintoneuvoja

Ahomansikka ( Fragaria vesca )

Kumina ( Carum carvi )

Pihlaja ( Sorbus aucuparia)

Valkoapila ( Trifolium repens)

Ahosuolaheinauml ( Rumex acetosella )

Mesimarja ( Rubus arcticus )

Puolukka ( Vaccinium vitis-idaea )

Vaumlinoumlnputki ( Angelica archangelica )

Maitohorsma ( Epilobium angustifolium )

Mustikka ( Vaccinium myrtillus )

Tyrni ( Hippophaeuml rhamnoides )

Lakka ( Rubus chamaemorus )

Suomen luonnonvaraisia hyoumltykasveja


Hyvaumlauml palvelua ei

saa sattumalta

Sitauml saa ihmiseltauml

Palvelualojen ammattiliitto PAM ryPaasivuorenkatu 4ndash6 A PL 54 00531 Helsinki

puh 020 774 002 faksi 020 774 2039pampamfi wwwpamfi


PaumlaumltoimittajaTarja Mattila

ToimituskuntaIrmeli MattilaAira ParviainenTaina RautasaloNina-Anitra SalonenSulo AhoPirjo NevalaAila Painilainen

KansiHannu Hedman

TaittoHannu Hedman

YhteystiedotVapaaehtoisenhyvinvointityoumln keskusAleksis Kiven tie 1904200 Kerava

ToiminnanjohtajaTarja MattilaPuh 09-242 6364

ToimistoPuh 09-294 0930Fax 09-2587 5440

Kotisivutwwwtalkoorengasfi

Saumlhkoumlpostitalkoorengastalkoorengasfi

Kirjapaino

Savion Kirjapaino Oy

IlmoitushinnatKokosivu 4v 500 euro mv 250 euro Takasivu 4v 1000 eurolev 184 x kork 270frac12 SIVUA mv 130eurolev 184 x 12214 SIVUA mv 70 eurolev 184 x kork 58 tailev 90 x kork 122

RajatapausTaumlmaumln hetken yhteiskunta luokittelee meidaumlt mielellaumlaumln lokeroihin se maumlauml-

raumlauml kuulummeko sairaisiin tyoumlllisiin elaumlkelaumlisiin perheellisiin ym Naumliden mu-kaan sitten saamme sen mikauml kullekin kuuluu Yksiloumln aumlaumlni ei kauas kanna taumlssauml jaumlrjestelmaumlssauml

Olisi siis luotava uusi tasapainoinen tila jossa kansalainen muuttuisi passii-visesta toimenpiteiden kohteesta aktiiviseksi toimijaksi

Ikaumlihmisten hyvinvointia koskeva keskustelu on viime vuosina kohdistunut kahteen aumlaumlripaumlaumlhaumln Toisaalta puhutaan nopeasta laitostumisesta toisaalta vielauml ko-tona asuvien yksinaumlisyydestauml Kumpikaan naumlistauml vaihtoehdoista ei missaumlaumln nimessauml ole siis optimaalinen ja yhteiskunta kamppailee eri vaihtoehtojen kanssa ja laskee euroja Pahin vaihtoehto olisi kuitenkin laitoksessa ja yksin Yhteiskunnan tehtaumlvaumlnauml on huolehtia jokaiselle ihmiselle turvallinen vanhuus niin ettei kenenkaumlaumln tarvitse pelaumltauml miten kaumly jos tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa

Miten ylipaumlaumltaumlaumln suuret ikaumlluokat tulevat suhtautumaan mahdolliseen laitoshoitoon kun he ovat tottuneet elaumlmaumlaumln hyvin itsenaumlisesti ja heillauml on ollut vahva itsemaumlaumlraumlaumlmisoikeus elaumlmaumlnsauml ajan Heillauml on todennaumlkoumlisesti parempi elauml-ke kuin edellisillauml sukupolvilla ja he kenties haluavat elaumlauml ja nauttia elaumlmaumlstaumlaumln lauml-hes loppuun saakka

Olisi siis kunnioitettavaa jotta ikaumlihmisiauml alettaisiin ymmaumlrtaumlauml aktiivisina toimijoina ja joilla on vielauml vahva panos yhteiskunnassa Niin ettauml he voisivat vielauml toteuttaa omia haaveitaan ja itseaumlaumln Se tarkoittaa myoumls sitauml ettauml voisi osallistua ja olla mukana jossakin yhteisoumlssauml tai yhdistyksessauml

Emme voi muuta kuin toivoa ja uskoa siihen ettauml tulevina vuosina ikaumlaumlntyvaumln rooli yhteiskunnassa tulee muuttumaan siten ettauml ryhdym-me kunnioittamaan heitauml yksiloumlinauml ei enaumlauml massana Taumlrkeauml osa hyvin-vointia on naumlet ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan elaumlmaumlaumlnsauml teh-dauml siitauml omannaumlkoumlinen ja kokea se mielekkaumlaumlksi Oikeus kaumlyttaumlauml niitauml palveluita ja palveluntarjoajia joita itse haluaa Nykyteknologiahan mahdollistaa sen ettauml kykenemme hankkimaan ja vertailemaan eri-laisia tietoja miksei myoumls taitoja koska samassa tilanteessa olevat toimivat ns vertaistukena toisilleen

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskus antaa mo-nia mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa omaa itseaumlaumln Hyvinvointiakatemian opinto-ja harrastustoiminta on moni-puolista ja tarjoaa mahdollisuuden saada uusia taitoja ja uusia sa-manhenkisiauml ystaumlviauml Harrastusryhmiauml on useita ja kursseilla voi kouluttautua ja aloittaa vaikka vapaaehtoisena

Talkoorenkaan vapaaehtoiset toimivat esim ystaumlvi-nauml yksinaumlisille kotona ja laitoksissa kirjastoystaumlvaumlt toimivat linkkinauml kirjaston ja asiakkaan vaumllillauml sairaalavapaaehtoi-set ja saattohoitajat terveyskeskuksissa opinto-ja harras-tuspiirien vetaumljaumlt vetaumlvaumlt omia ryhmiaumlaumln lehtitoimikunta toteuttaa omaa lehteauml iltaemaumlnnaumlt ja isaumlnnaumlt varamum-mot ja papat heitauml kaikkia tarvitaan

SISAumlLTOuml

Vapaaehtoisen hyvinvointityoumln keskusAleksis Kiven tie 19 KERAVA puh (09) 294 0930

wwwtalkoorengasfi

PAumlAumlKIRJOITUSTALKOORENGAS

2 3

3Paumlaumlkirjoitus 4Me rdquositkiaumlisetrdquo Sulo Aho on kehittaumlnyt oivan apuvaumllineen iaumln tuomia vaivoja helpottamaan

5Hopeahovissa muistellaan Kansikuvan 96-vuotias Liisa Sainio muistelee vaiheita pitkaumln elaumlmaumlnsauml varrelta

6Kirjastoystaumlvillauml 15 juhlavuosi Aira Parviainen kertoo kirjastoystaumlvistauml sekauml heidaumln jaumlrjestaumlmaumlstaumlaumln juhlavuoden tempauksesta Keravan kaupunginkirjastossa

7Koumlyhyys - rahan ja ihmisen puutetta Irma Liljestroumlm toimii Rekolan seurakunnassa diakonina ja haumln tietaumlauml miten koumlyhyys vaikuttaa suomalaisten arkeen

8Maria Jotunia Talkoorenkaassa Elina Saari luennoi naistenpaumlivaumlnauml Maria Jotunin elaumlmaumlstauml ja tuotannosta

10 Opiskelua ikaumlihmisten yliopistossa Myoumls vanhemmalla iaumlllauml voi opiskella

12 Lasten suusta - kaikenikaumlisenauml voi oppia Mitauml on isovanhempana oleminen ja mitauml siitauml voimme oppia

14 Opintomatkalla Virossa Talkoorenkaan vapaaehtoiset tekivaumlt tutustumismatkan Viljandiin

16 Huussiruno hurmasi Runoraadin Taumlmaumlnkevaumliseen runoraatiin oli kertynyt runsaasti runoja arviotavaksi

18 Mitauml on sukututkimus Karin Nissinen kertoo miten paumlaumlsee alkuun ja mistauml hakea tietoa

20 Apua taksilla Keravalla Taksinkuljettaja Jukka Paavola on paumlivittaumlin liikkeellauml avustamassa vaikeasti liikkuvia kotona asuvia ja vanhuksia

21 Antti Pietiaumlinen Talkoorenkaassa Miten onnellisuus saavutetaan itsensauml tuntemalla

22 Ensiapua Haitin maanjaumlristyksen uhreille Plastiikkakirurgian erikoislaumlaumlkaumlri LT Pentscho Popov oli Sinisessauml Salissa kertomassa kokemuksistaan Haitin maanjaumlristysalueella

24 Tyytyvaumlisyys ja hyvinvointi Mitkauml osatekijaumlt vaikuttavat tyytyvaumlisyyteen eri ikaumlkausina

34 Superfoodia suomalaisesta luonnosta Suomen luonnossa kasvaa 180 luonnonvaraista kasvia jotka sopivat mausteeksi laumlaumlkintaumlaumln salaatteihin laumlmpimiin ruokiin ja juomiin
















































































laa uusille on






ja Kirsti Aaltio


aulassa










































Sakari Viitala

Johanna Parkola

Elina Saari


































Samu amp

Mummi






























Miro amp

Tea

Samu amp

Teemu

















































16 17

























































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta



















































































laa uusille on






ja Kirsti Aaltio


aulassa










































Sakari Viitala

Johanna Parkola

Elina Saari


































Samu amp

Mummi






























Miro amp

Tea

Samu amp

Teemu

















































16 17

























































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta



































Sakari Viitala

Johanna Parkola

Elina Saari


































Samu amp

Mummi






























Miro amp

Tea

Samu amp

Teemu

















































16 17

























































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta





































Samu amp

Mummi






























Miro amp

Tea

Samu amp

Teemu

















































16 17

























































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta




















































16 17

























































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta


















































Sukuseurat








































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta










































































Port au Prince

Kuuba

Haiti
























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta


























Kaisan Kammari

Kabinetti

Pikku Kabinetti

ATK-luokka

i







ATK-tukitiimi

ma-pe klo 10-12puh (09) 2425 106








keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta










keskus


Laumlhde ry


Talkoorengas











Toimintaperiaatteet

Yhteystiedot

















Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta








Hinnasto








289

2610

3011



































saa sattumalta







289

2610

3011



































saa sattumalta





































saa sattumalta




talkoorengassuperfoodia suomalaisesta luonnosta suomen luonnossa kasvaa 180 luonnonvaraista kasvia,...

Documents