suomen yrittäjäsanomat 4/2011

Eikö tilauksesi vastannut sovittua? Näin teet reklamaation.

Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta

Yhteen hiileen Pirkanmaalla!

Ihmisälyä pilvestäVerotuksella vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen

juuri näin

sivu 15

sivuT 22-24

sivu 5

sivu 16sivu 12

Elokuvatuotantojen raha valuu ulkomailleSuomalaiset elokuvatuottajat

kertovat kannustinjärjestelmän

puutteen vievän tuotantoja pois

Suomesta. Tero Kaukomaan

tuottama scifi-komedia Iron Sky

kuvattiin Saksassa ja Australiassa.

Rahaa käytettiin miljoonia euroja

ulkomailla Suomen sijaan.

sivu 24

Erilaisten jako- mallien pyörittelyn sijasta pitäisi he-rätä huomaamaan, että äitiriski iskee naisvaltaisille aloille.

Essi Ahtola

• Pilkotun työn teettäminen lisääntyy. Digitalkoissa mikrotyö ja pelaaminen yhdistyvät.

• Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi Suomi tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä, SY:n johtaja Timo Lindholm vakuuttaa.

• Sekin on selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua.

SuomEn yRIttäjät • föREtAgARnA I fInlAnd • jäsenlehti • www.yriTTajaT.fin:Ro 4 • HuHtIkuu 2011

Pääministeri- ainesta?

• Miltä näyttää seuraava hallituksemme? Kuka joutuu joustamaan ja missä kysymyksessä?

• Yrittäjä ehdokkaille vaalit olivat voitokkaat, sillä Arkadianmäelle ponnisti kaikkiaan 34 SY:n jäsenyrittäjää.

sivu 3

Kovan lajin lukemisto.

• Pirkanmaalla kaikki yritysten tarvitsemat asiointipalvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Palveluita on sulassa sovussa tuottamassa yrittäjäjärjestö, Kauppakamari, Uusyrityskeskus, ELY-keskus, TE-toimisto ja moni muu toimija.

Mennäänkö varmuu-della vai tuurilla?Rikos, tulipalo, vesivahinko,

tietomurto, johtaja Risto Karhunen

finanssialan keskusliitosta luettelee

yrityksiä uhkaavia riskejä. miten

jaksaa sinun yrityksesi turvallisuus?

menetkö tuurilla vai varmuudella?

sivu 13

PEKKA SIPOLA

KUVAAJA

www.yrittajapaivat.fi

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SEINÄJOKI21.–23.10.2011

Uutta valvontaa rakennuksille ja ravintoloihinjatkossa rakennusalalla tilaajan

olisi aina toiminnan vakiintunei-

suudesta riippumatta pyydettävä

tilaajavastuulain edellyttämät

selvitykset.

sivu 10

02 N:o 4 • Huhtikuu 2011

Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori.

DNA Toimisto -paketti

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevätpuhelut ja tekstiviestit 0,059 €/min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 €/kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.34 90

€/kk/24kk(alv. 0%)

03N:o 4 • Huhtikuu 2011

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

Peukut pystyyn, että tuleva hallitus ymmärtää pk-yritysten merkityksen yhteiskunnalle!

Jussi Järventaus:

Yhteistyö pystytään rakentamaan

• Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi järventaus luottaa siihen, että yhteys tulevan hallituksen ja yrittäjäjärjestön välille pystytään luomaan.

Lotta Tammelin, tekstiMarkku Ojala, kuva

Eduskuntavaalit vuosimallia 2011 tulevat varmasti jää-mään historiankirjoihin. Perussuomalaisten huikea jytky, keskustapuolueen romahdus, kokoomuksen

vaalivoitto ja vihreiden karvas tappio – melkoista draamaa yhdelle illalle.

Vaalit ovat takana mutta hallitus-neuvottelut edessä. Monet povaavat hallituksen muodostamisesta kivik-koista tietä. Aika näyttää, miten tässä käy, mutta valta tulee joka tapauksessa ainakin osittain vaihtumaan. Miltä tu-leva hallituskausi näyttää yrittäjyyden etujärjestön silmissä, Suomen Yrittä-jien toimitusjohtaja Jussi Järventaus?

– Vaalitulos oli yllätyksellinen, mutta etujärjestön tehtävänä on tul-la toimeen erilaisten hallituspohjien kanssa. Jos nämä kolme suurimmaksi tullutta puoluetta lähtevät hallitusta rakentamaan, niin pystymme kyllä heidän kanssaan yhteistyötä rakenta-maan, Järventaus vakuuttaa.

– Kokoomuksella ja perussuoma-laisilla on ollut hyvin selvät linjaukset yrittäjyyden varaan rakentamisesta, ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä pu-heenvuoroja. Toki haasteita on, mutta uskon, että hyvä hallitusohjelma tällä kokoonpanolla pystytään luomaan, hän jatkaa.

Kiperät Eu-kysymykset. Ehkäpä isoin kysymys hallitusneuvotteluissa tulevat olemaan EU-tukipaketit ja krii-sirahastot.

– Eurooppa-kysymykset tulevat ole-maan iso haaste. Siitä, millä tavalla ne saadaan ratkaistua, ei ole vielä tietoa. Jos asioista saadaan sovittua, niin ei-köhän se yhteistyö siitä ala sujumaan, Järventaus uskoo.

Tärkeimpiä yrittäjiä koskevia kysy-myksiä tulevat seuraavalla neljävuo-tiskaudella olemaan verotus, työmark-kinoiden kehittäminen ja kuntien palvelumarkkinoiden kehittäminen, Jussi Järventaus kertoo.

– Näitä tavoitteita lähdemme aja-

maan. Uskon, että kysyntää tavoittei-den toteuttamiselle on, kun yrittäjien varaan niin vahvasti kasvua ja työlli-syyttä lasketaan.

verotus huolettaa. Hiukan huoles-tunut Suomen Yrittäjien toimitusjoh-taja Järventausta huolettaa verotuk-sen tulevaisuus.

– Kyllä tässä huoli on, että hyväk-sytäänkö nyt verotusta kehitettäessä menestyminen ja siihen kannustami-nen. Tulojakokeskustelu on herättä-nyt kysymyksen siitä, että halutaanko oikeasti, että meillä on kasvua ja kas-vuyrittäjiä. Jos siinä vaiheessa, kun on pärjännyt, otetaan kireämmällä vero-tuksella osa pärjäämisestä pois, niin se ei kannusta kasvuun, Järventaus painottaa.

– Muuten olisin kohtalaisen op-timistinen, että verolinjauksemme tulevat kuulluiksi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten linjaukset ovat aika lailla sen näköisiä, hän summaa.

SDP:n linjaukset yhteisö- ja osin-koverotuksen osalta ovat perustu-

neet pitkälti Hetemäen työryhmän mietintöön, ja se suunta ei yrittäjiä ilahduta.

– Mikäli sosiaalidemokraatit me-nevät hallitukseen, niin heidän pitäisi ottaa kyllä hiukan uutta asentoa, Jär-ventaus toivoo.

uusi yrittäjäpuolue? Perussuoma-laisilla oli vaaleissa ehdolla 14 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää, ja neljä heistä valittiin eduskuntaan. Olisiko perus-suomalaisissa aineksia ns. yrittäjä-puolueeksi?

– Uskon, että puolueella on aivan vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden

edistämiseen. Mikä heidän suhtautu-misensa kasvuun ja menestymiseen on, niin vaikuttaa, että he ovat olleet enemmän tulojaon puolella. Me tarvit-sisimme kuitenkin myös nopean kas-vun yrityksiä, ja siihen tarvitaan hyviä kannustimia.

Mikäli perussuomalaiset menevät hallitukseen, tulee Suomeen uusia mi-nistereitä, joilla ei ole aiempaa parla-mentaarista kokomusta.

– Siinä tietenkin on rakentamista, että koneisto saadaan toimivaksi. Mitä yrittäjyyteen tulee, niin Suomen Yrit-täjät on tietysti käytettävissä kaikkien puolueiden osalta. Ja yhteyksissä on jo oltu, Järventaus kertoo.

Kokoomuksella ja perussuoma-laisilla on ollut hyvin selvät linjaukset yrittäjyyden varaan rakentamisesta ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä puheenvuoroja.

Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, suomen yrittäjät

Kysymys: Toimit ennen yrittäjäjärjes-töä ekonomistina pankkimaailmas-sa. Kun Suomi liittyi euroon, minkä-laista keskustelua muistat käydyn siitä, että vakavaraiset euromaat saattavat joutua maksamaan ja takaamaan heikompien euromaiden velkoja?

Vastaus: Keskustelu siitä riskistä, että vahvemmat euro-maat joutuisivat takaamaan tai maksamaan heikompien maiden velkoja oli vähäistä – jopa olematonta. Tätä riskiä ei näin jälkiviisaasti todeten mietitty riittävästi. Tosin rahoi-tusmarkkinoiden kansainvälistyminen on 10–15 vuodessa edennyt huimasti, joten rahoitusmarkkinoiden vaikutus talouteen on vahvistunut. Alkuvaiheessa rahaliittoa pidettiin enemmänkin vahvojen ja vakaiden maiden liittona. Siksi julkisen talouden vakautta ja inflaatiota koskevia ns. EMU-kriteereitä ja niiden täyttämistä katsottiin siinä vaiheessa maittain hyvin tarkkaan.

Nuoret suunnittelijat pääsevät esille StockmannillaAalto-yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Stock-mann-tavaratalon yhteistyössä toteuttama vuosittainen Argos Young Designers – nuorten suunnittelijoiden ta-pahtuma kantaa tänä vuonna nimeä Awake. Se esittelee 24 kotimaisesti ja kansainvälisesti ansioituneen suunnit-telijan uutta tuotantoa.

Viidettä kertaa järjestettävä myyntinäyttely Argos Young Designers nostaa esille nuorta suomalaista vaatesuunnit-telun ja tuotemuotoilun osaamista.Tapahtuman visuaa-lisesta ilmeestä vastaavat Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun tilasuunnittelun, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen sekä graafisen suunnittelun maisteriopiske-lijat.

Tuore katsaus: Kasvuyritykset ovat työllistämisen moottoreitaTyö- ja elinkeinoministeriön julkaiseman katsauksen mukaan kasvuyrityksiä on Suomessa vähän, mutta niillä on huomattava elinkeinopoliittinen merkitys.

– Osaamisintensiivisten kasvuyritysten syntyminen on elintärkeää pitkän aikavälin talouskasvun, tuottavuus-kehityksen ja työllisyyden kannalta. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilymi-nen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toteaa.

TEM on viime vuosina pyrkinyt kehittämään yrityspal-veluja, joilla tuetaan kasvuyrittäjyyttä ja parannetaan kasvuyritysten toimintaedellytyksiä muun muassa paikkaamalla pääomasijoitustoiminnan puutteita ja ottamalla käyttöön nuorille ja innovatiivisille yrityksille tarkoitetun uuden NIY-rahoitusmuodon.

70,4 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista äänesti tällä kertaa eduskunta-

vaaleissa. Edellisen ker-ran vastaaviin tasoisiin lukuihin päästiin vuonna 1995, jolloin äänestysprosentti oli 71,9. Tänä vuonna hyväk-syttäjä ääniä annettiin yhteensä 2951983.

Äänestysvilkkaus nousi, sillä edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten äänestysprosentti jäi 67,9:ään eli alim-maksi sitten sotavuosien jälkeen.

Vilkkaimmin äänestettiin vuosina 1979 ja 1983, jolloin eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 81.

onKo TiMo soinisTa yrittäjäaatteen airueksi? Suomen yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus uskoo, että perussuomalaisilla on vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden edistämiseen.

1. Mikä tulee olemaan hallitusneuvotte-luiden kimurantein kysymys?

2. Pitääkö tulevalla hallituskaudella pai-nottaa enemmän työn verotusta vai arvon-lisäverotusta?

Mitä sanot?

arto satonen, KoK

1. Uskottavan ja kestävän talous-politiikan jatkuvuus.

2. Työn verotusta ei pidä ainakaan korottaa, koska se vaikuttaa suoraan suomalaisen työn kilpailukykyyn.

Harri jaskari, KoK

1. Kimurantein kysymys näyttää olevan se, miten kannustavuus näyttäytyy tule-vissa hallitusoh-jelmateksteissä. Vaalitohinoissa kannnustava yhteiskunta ja oikeudenmukainen yhteiskunta laitettiin toistensa vastakohdiksi – ja nyt vasta-kohtien esittäjät ovat todennäköisiä hallitus-kumppaneita

2. Priorisoin työn ja yrittämisen verotuksen edelleen alentamista.

Eero Lehti, KoK

1. Kuinka saa-daan sovitettua Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vastakkaiset näke-mykset euroalueen vakauden säilyttä-misestä.

2. Julkistalouden kestävyysvajeen korjaaminen on alkutekijöissään. Pelkistäen lähestymistapoja on kaksi. Lyhyen tähtäimen tapa – ja samalla lyhytnäköinen tapa – lähtee verojen kiristämi-sestä, kun taas toinen lähestymistapa perustuu kasvuun. Kasvu vie enemmän aikaa, mutta on parempi tukea kasvua ja yritysten verotuksen keventämistä, kuin toimia päinvastoin.

Martti Mölsä, Ps

1. Kriisirahastot.

2. Mieluummin suurten pääomatulojen vero-tusta.

Äitiysvapaan kuluista esitetty ristiriitaista tietoaÄitiysvapaan kustannuksista on esitetty julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Työnantaja kantaa keskimäärin yli puolet kaikista vanhemmuuden kustannuksista.

EK:n ja Kelan yhdessä tekemä laskelma osoittaa, että pelkästään äitiysvapaan kustannuksista 32 prosenttia jää työnantajan maksettavaksi. Äitiysloman palkan lisäksi työnantaja maksaa mm. työntekijän poissaolosta johtuvien järjestelyjen kustannukset, kuten sijaisen palkkauksen. Kuluja kertyy myös sairaan lapsen hoidosta. Päätökset vanhempainvapaan kustannusten jakami-sesta jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.


JARK

KO Ö

VERS

TI

Olisiko mukavaa, jos yrityk-senne olisi alallaan ainoa, ilman kilpailua? Voisitte

surutta ylihinnoitella tuotteen-ne, ja sanella asiakkaillenne ehdot. Palvelun laadustakaan ei tarvitsisi välittää.

Yritysmaailmassa tällainen ei juurikaan ole mahdollista, muu-tamaa poikkeusta lukuun otta-matta. Eipä siis mikään ihme, että Suomen posti eli Itella on viime aikoina julkisesti valitellut sitä tosiasiaa, että he eivät enää saakaan harjoittaa toimintaansa ilman kilpailua!

Tällainen valitus tuntuu tie-tenkin yrittäjästä lähinnä nau-rettavalta. Kun yritys kohtaa kil-pailua, miten se vastaa siihen? Joko hintakilpailulla (huono tapa) tai kilpailemalla oman pal-velunsa paremmuudella! Itella taas on lähtenyt huonontamaan palveluaan – entisestäänkin.

Hyvin moni yrittäjä Suomes-sa on riippuvainen Itellan kulje-tuksista, ja yrityksen toimitus-nopeuden asiakas laskee niistä päivistä, mitä tuotteen saapu-minen hänelle kestää. Asiakas ei ota huomioon, että viivästykset voivat johtua postista.

Lisäksi yrittäjällä kuluu pal-jon työaikaa, kun joutuu jatku-vasti selvittelemään myöhässä olevia tai kadonneita lähetyksiä, tilittämättömiä postiennakoita, ynnä muita harmeja, jotka ovat nykyään arkipäivää Itellan toi-minnassa. Varsinkin ne monet yritykset, jotka toimittavat asi-akkailleen esimerkiksi varaosia, edellyttävät nopeita toimituksia, ilman viivästystä.

Palvelua alas, hinta säilyy. Itella on varautunut etukäteen kilpailun tuloon karsimalla kus-tannuksia, esimerkiksi keskit-tämällä lajittelun vain tietyille paikkakunnille. Ja seuraus näh-tiin! Kun Turun lajittelu loppui, paketin kuljetusaika Varsinais-Suomesta on ollut usein 2 – 7 päivää, hinta peritään silti vuo-rokauden kuljetusajan mukaan.

Toinen esimerkki oli ilmoitus Itellalta, että pienyritysten suo-simassa hinnoittelupalvelussa paketin toimitusaika hidastuu kahteen päivään, hinta säilyy kuitenkin samana.

Kuitenkin se, mikä minut sai kirjoittamaan tämän mie-lipiteen, liittyy Itellan ylimieli-syyteen ja korvauskäytäntöön. Koska kirje ja maksikirje tuntu-vat katoavan tai viipyvän kovin helposti, on ollut pakko siir- tyä lähettämään kaikki pienim-mätkin esineet paketteina, joi-ta sentään pystyy seuraamaan koodin avulla. Siitä taas asiak-kaat ovat raivoissaan, kun pie-nen esineen kuljetus maksaa mahdottomia.

Itella onnistui tässä juuri hukkaamaan lähettämäni pos-tiennakkopaketin. Paketti sisälsi asiakkaan nopeasti tarvitsemia varaosia, ja jouduin lähettä-mään saman lähetyksen uudel-leen. Viikkojen ”etsinnän” jäl-keen Itella lopulta ilmoitti, että pakettia ei löydy ja asia etenee korvauskäsittelyyn. Oletin sitten tietenkin saavani postiennakko-summan korvauksena, tottakai. Vaan, kun päästös tuli, Itella il-moitti, että postiennakosta viis,

he korvaavat mistä tahansa pa-ketista 20 € kilolta! Eli satojen Eurojen tuotteista sain korvausta 40 €. Ei nykyisin postitse lä-hetetä mitään perunoita, joita voitaisiin korvata kilohinnalla.

Itella perusteli päätöstään jollain (ilmeisesti muinaisella) lailla maakuljetuksista. Jos tuol-lainen laki on edes olemassa ja jos sitä tässä sovelletaan oikein,

niin ainakaan normaalin järjen mukainen oikeustaju ei peruste-lusta tyydyty! Kuinkahan moni muu kuin Itella saa hukata toi-sen omaisuutta joutumatta sitä korvaamaan?

Lisäksi ihmetytti se, että kor-vauspäätös oli vain ilmoitus (taas sanelupolitiikkaa), ei an-nettu mitään mahdollisuutta kommentoida tai valittaa pää-töksestä. Jopa viranomaisten

päätöksistä on oikeus valittaa, ei Itellan. Mistään aiheuttamas-taan haitasta (myöhästymisten tai katoamisten aiheuttamasta) Itella ei myöskään korvaa mi-tään.

Odotan innolla, että postin kuljetukseen saadaan aitoa kil-pailua, jolloin (entisen) mono-politoimijankin on pakko alkaa ottaa asiakaskin huomioon ja lopettaa saneleminen.

* * *

Edellä kirjoitin nimenomaan siitä, miten Itellan toimet vai-keuttavat suomalaisen yrittä-jän toimintaa. Ja tässä uusin, taas yrittäjää polkeva, Itellan teko. Normaalisti jokainen yri-tys antaa sopimusasiakkailleen alennusta kuluttajahinnoista, tämähän on liiketalouden perus-asioita. Itella on lähtenyt täysin päinvastaiselle linjalle eli nosta-maan sopimusasiakkaan hinto-ja korkeammaksi kuin kulutta-jahinnat! Postiennakko maksaa kuluttajalle edelleenkin 3,65 €, mutta sopimusasiakkaalta pyy-detään nyt 3,80 €! Erotus kuulos-taa pieneltä, mutta paljon pos-tittaville 15 sentin erosta syntyy euroja nopeasti. Itella on ovela: jos yrittäjä nostaa kuluttajalta perimänsä maksun siihen, mitä itse joutuu maksamaan, kulut-taja katsoo, että hinnan nostaja ja se ahne onkin yrittäjä, koska Itellan vähittäishinnastossa on alempi hinta! Ei ole Itellan röyh-keydellä rajoja.

Verotuksen kiristäminen talouskasvun uhka

pääkirjoitus | jouko lantto, päätoimittaja | 28. huhtikuuta 2011

Analogiaa harrastamalla voisi maa-lailla, että eduskunta on kuin yrityk-sen osakkeenomistajien naisittama ja miehittämä yhtiökokous, joka ylimpänä toimielimenä päättää omistamansa yhtiön hallituksen

kokoon-panosta ja tärkeimmistä toimintastrate-gioista.

Eduskunnan eroavaisuus yrityselä-mään on kuitenkin siinä, että tämä ”yhtiökokous” koostuu lähtö-kohtaisesti useista erimielisten ryhmistä, kun taas yrityksessä koolla ovat pääsääntöisesti samanmieliset ajattelijat ja omistajat. Eroa on myös siinä, että eduskunta on koolla peräti neljä vuotta yhteen menoon, ja alati asioita säätämässä, raha-menosta päättämässä ja valtio-yhtiön hallituksen toimintaa tarkasti seuraamassa, kun taas firmoissa tyydytään pääsään-töisesti kahteen vuosittaiseen yhtiökokoukseen.

Eduskunnan lähtökohtaisesta erimielisyypiirteestä johtuen ei ole ihmeellistä eikä uutta, että hallitusta muodostettaessa sen ohjelmapaperi nousee toi-minnan tärkeimmäksi kartta-kirjaksi. Ilmeisesti tällä kertaa – perussuomalaisten muser-tavan vaalivoiton seurauksena – siitä on tulossa aikaisempaa vieläkin tärkeämpi asiakirja, jossa kompromissisopimuk- silla pyritään jo ennalta inven-toimaan ne asiat, joihin puolueet vaalitaistelun tuoksin- nassa ottivat niin tiukkoja

kannanottoja, että vaikka ne äänestäjille sopivat-kin, niin ne eivät sovi kolmen melkein tasavahvan puolueen yhteiseen hallitusohjelmaan.

Kolmella tasavahvan puolueen hallitukselle on joka tapauksessa ennakoitu kivikkoista tietä ja jopa vähäisiä onnistumisen mahdollisuuksia, kos-ka niiden vaalilupaukset ja eurooppanäkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Näissä arvioissa on

siis päällimmäisen epäonnistumi-sen ennakointi, mutta toki asioita voi tarkastella myös toisenlaises-ta, potentiaalisia hallituskumppa-neita yhdistävistä kulmista, joita myös on olemassa; työ ja yrittämi-nen ovat arvostettuja, työttömyy-den torjunta jokaisen intressissä, pienyritysten kilpailukyvyn edistä-minen niin ikään.

Elinkeinoelämän ja erityisesti pk-yrityssektorin näkökulmas-ta katsoen suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin mahdollisten hallituskumppaneiden veronäke-myksiin ja luonnollisesti lopulta hallitusohjelman ao. kirjauksiin. Mielenkiinnon perustana on tietoisuus julkistalouden kestä-vyysvajeesta ja sen aiheuttamista veronkiristyspaineista, sekä po. paineiden oikeasta kohdentami-sesta. Yrittäjien viestin mukaan verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talous-kasvua, minkä vuoksi nyt on arvioitava analyyttisesti, mitkä verot ovat ”vähemmän” haitallisia kasvutavoitteen näkökulmasta. ja mitkä taas vireän yritystoiminnan sekä siitä kumpuavan talouskas-vun pahimpia esteitä.

KirjE | kimmo tarke, k. tarke tmi, Puu- ja pellettilämmityksen nettitavaratalo www.tarke.net

Posti kulkee, vai kulkeeko?

KirjE | kari lampikoski ja tommi lampikoski

YLÖsotEttujA

Suomessa on vähän kasvuyrityksiä, mutta niiden elinkeinopoliittinen merkitys on huomattava. Kasvuyritykset ovat pitkällä aikavälillä erittäin tärkeitä, jotta talouskasvu, työllisyys ja tuottavuus voitaisiin turvata.

Elinkeinoministeri mauri Pekkarinen tem:n tiedotteessa

Suomen olisi parasta erota eurosta heti. Nykyinen talouskriisi on nimenomaan euron kriisi. Ennen vuotta 2008 eurosta ei ollut Suomelle mitään erityistä etua. Vuoden 2008 jälkeen siitä on ollut ainoastaan haittaa.

Professori j.P. Roos Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla

Yritysverotuksen alentaminen pitäisi ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Yritysverokannan alentaminen vaikuttaa siihen, missä maassa kansainvälisesti toimivat yritykset tulouttavat tulojaan, mihin ne investoivat ja missä niiden pääkonttori on.

Sixten korkman keskisuomalaisessa

Yritykset voisivat vapaaehtoisesti siirtyä euroop-palaiseen verojärjestelmään. Verotettava tulo laskettaisiin yhdenmukaisesti ja veroilmoitus tehtäisiin yhteen paikkaan, toimipa yhtiö missä tahansa EU-maassa.

Eu-komission verodirektiiviehdotus

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusHarri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, [email protected]. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiaksmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 [email protected]

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. (09) 229 [email protected]

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen [email protected]. Katso me-diakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSano-mat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuoro-kauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Ilmestymisaikataulu 2011Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2011 27.01. 18.01. 20.01.

02/2011 24.02. 15.02. 17.02.

03/2011 24.03. 15.03. 17.03.

04/2011 28.04. 14.04. 18.04.

05/2011 26.05. 17.05. 19.05.

06/2011 25.08. 16.08. 18.08.

07/2011 22.09. 13.09. 15.09.

08/2011 27.10. 18.10. 20.10.

09/2011 24.11. 15.11. 17.11.

10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

KirjoiTTaja on ollut yrittäjänä yli 20 vuotta, pitää verkkokaup-paa, ja postittaa siksi paljon, joten on nähnyt, miten posti kulkee.

Iiro Viinanen: ”Kuluttaa me kyllä osaamme, mutta mitä Suomessa tuotetaan tule-

vaisuudessa?” Osuva kysymys! Konsulttiyhtiö McKinseyn arvi-on mukaan Suomeen tulisi syn-nyttää 150 000 uutta yritystä kansakuntamme hyvinvoinnin perustan takaamiseksi. Suu-ret yritykset tuottavat pääosan vientituloista, pk-yritykset työl-listävät vastaamalla jopa 80 % uusista työpaikoista.

Uusien pk-yritysten synty-prosessia voidaan virittää ja nopeuttaa osaamistason vah-ventamisella, verotukseen kan-nustavuudella ja rahoituksen saatavuuden parantamisella. Sa-malla voimistetaan näiden kapa-siteettia investoida vientitoimin-taan. Uusia yrityksiä luodaan liikaa vanhoja yrityksiä kanniba-lisoivissa toisteisissa hankkeissa, jolloin uusyrityskasvu heikentää talousalueen vanhojen yritysten kannattavuutta.

EK:n yrittäjyysohjelmassa 2015 haastatellut yrittäjät aset-tivat yritysten toiminnan kehit-tämisessä ykkösasiaksi luovuu-den, uusien mahdollisuuksien näkemisen. Kilpailluille markki-noille voidaan luoda uutta kan-nattavaa kasvua ja ylivertaista

lisäarvoa tuottavia ratkaisuja riippumatta siitä, toteutetaanko ne tuote-, palvelu-, prosessi- vai teknologiainnovaatioina. Uut-ta ja ainutlaatuista on yhä vai-keampi löytää. Tulevaisuuden mahdollisuusalueilla on tilaa omintakeisille, ainutlaatuisille ideoille, joilla voisi tehdä vahvoja läpimurtoja markkinoilla ja me-nestyviä uusia yrityksiä!

Innovaatiot edesauttavat mer-kittävästi yritysten määrällisen megatavoitteen saavuttamises-sa ja työllistämisessä. Edellytyk-senä on yritysten vahva tase. Lukuisat viimeaikaiset tutki-mukset osoittavat, että innovaa-tiot kuuluvat kiistatta yrityksen menestymisen perustekijöihin kaikissa suhdanteissa. Monet ny-kyisistä megayrityksistä, kuten Microsoft. Amazon, McDonalds ja CNN, ovat syntyneet mikroyri-tyksinä taloustaantumissa.

yritystoiminnan kasvualoja. Strategisten huippuosaamisen keskittymät: tietoja viestintäte-ollisuus, metsäklusteri, energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, rakennettu ympäristö sekä terveys ja hyvin-vointi.

Kestävä kehitys: pk-yrityksille innovaatiomahdollisuuksia koko arvoketjussa tehdas- ja maati-latalouksien toiminnoista jake-

luun, kaupan palveluihin sekä markkinointiin. Huomio myös vesialaan!

Palvelut: teollisuudessa ja muussa liiketoiminnassa, julki-nen palveluala hankintoineen, luova talous.

Monitoimialaa hallitseva maatilatoiminta ja sosiaaliset yritykset: omintakeisia ratkaisu-ja ja keksinnöllisyyttä!

Mistä saamme uusia yrittä-jiä? Uutta yrittäjäpotentiaalia on työssä itsenäisyyttä ja uusia haasteita hakevien palkansaa-jien piirissä sekä lisääntyvästi opiskelijoiden, naisten, maa-hanmuuttajien ja eläkkeelle siirtyvien seniorien joukossa. Sarjayrittäjät sekä keksijät jat-kavat uusyritysten perustamis-ta. Sarjayrittäjien osaaminen ja keksintövaranto tulisi saattaa uusyrittäjien käyttöön. Valtion ja kuntien palveluksessa toimii kymmeniä tuhansia erilaisia ke-hityshankkeita tekeviä osaajia: merkittävää potentiaalia yrit-täjiksi! Uutta mahdollisuutta hyödyntävänä yrittäjänä menes-tyminen edellyttää aimo annok-sen taitoja, tietoja ja osaamis-vaateita.

”Keksi – Kehitä – Kaveroidu – Kapitalisoi – Kaupallista – Kasva! ”

arTiKKELin toinen kirjoittaja tommi lampikoski on kirjoit- tanut yhdessä isänsä kari lampikosksken kanssa teoksen InnoStu uudEStA! Ratkaisuja Asiakkaille – töitä osaajille. kirja on hankittavissa osoittees-ta [email protected] tai 09 8874 130. teos sisältää satoja käytäntöjä, menetelmiä ja esimerkkejä ja 40 erityisaloi-tetta uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. lisätietoja kirjasta www.innostu.fi.

Verotus on yhteiskunnan väline kiittää tai olla kiittämättä heitä, joilla on kykyä, halua ja voimaa yritys- riskien ottami-seen.


timo Heinonen (kok)

YrittäjäpolitiikkaFUTUREIMAGEBANK

”EU-tukipaketti on yrittäjille tärkeä”

PETTERI KROGERUS

Kokoomus

Eestilä, Markku, Pohjois-Savo uusiHarkimo, Leena*, UusimaaHeinonen, Timo, Häme Hemmilä, Pertti, Varsinais-SuomiJaskari, Harri, PirkanmaaKataja, Sampsa, SatakuntaKiuru, Pauli, Pirkanmaa uusiKopra, Jukka, Kymi uusiKurvinen, Esko, Oulu uusiLauslahti, Sanna, UusimaaLehti, Eero, UusimaaMäkinen, Tapani, UusimaaRisikko, Paula*, VaasaSasi, Kimmo, PirkanmaaSatonen, Arto, PirkanmaaSuutari, Eero, Oulu uusi

SDP

Kiljunen, Anneli*, KymiSkinnari, Jouko, Häme

Perussuomalaiset

Kokko, Osmo, Pohjois-Karjala uusiMäkipää, Lea, Pirkanmaa uusiMölsä, Martti, Pirkanmaa uusiTurunen, Kaj, Etelä-Savo uusi

Keskusta

Alatalo, Mikko, PirkanmaaKalmari, Anne, Keski-SuomiKatainen, Elsi, Pohjois-SavoKiviranta, Esko, Varsinais-SuomiLeppä, Jari, Etelä-SavoPirttilahti, Arto, PirkanmaaReijonen, Eero, Pohjois-KarjalaSipilä, Juha, Oulu uusiTiilikainen, Kimmo, Kymi

Vasemmistoliitto

Kyllönen, Merja*, Oulu

RKP

Gästgivars, Lars-Erik, Vaasa uusi

Kristillisdemokraatit

Östman Peter, Vaasa uusi

* Jäseniä toimialajärjestöjen kautta.

Kauden 2011-2015 kansanedustajat, jotka ovat Sy:n jäseniä

suoMEn yriTTäjiEn varapuheenjohtaja jännitti vaalipäivän iltana tuloksia. tällä kertaa paikka eduskun-nassa ei auennut, mutta ensi kerralla yritetään uudestaan, kortesoja vakuuttaa.

Kansa halusi lopettaa ahneuden politiikan. Halli-tusneuvotteluissa

tulee ottaa huomioon kansan ääni. Toimeentuloa tulee parantaa. Ei se ole sen vaikeampaa kuin hyvätu-loisten tai suuryritysten suosiminenkaan.

Jouko Lantto, teksti

Suomalainen hyvinvoin-tiyhteiskunta säilyttää elinvoimansa, jos riit-tävä talouskasvu tur-vataan, Suomen Yrittä-jien ekonomistit Timo

Lindholm ja Petri Malinen va-kuuttavat.

Vaikeiksi ennakoitujen halli-tusneuvottelujen kynnyksellä Suomen Yrittäjät viestittää, että edessä olevista haasteista sel-viytyminen edellyttää kasvua tukevaa talous- ja finanssipoli-tiikka. Johtaja Timo Lindholmin mukaan ikääntymisen aiheutta-mien menopaineiden rahoitta-miseksi Suomi tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuot-tavuuskehitystä.

– Uuden hallituksen finans-sipolitiikan on oltava määrätie-toisen kasvuhakuista. Edellytys onnistumiselle on, että valtion velan osuus kansantuotteesta käännetään laskuun. Haaste on suuri, koska vuonna 2011 valtion menot ovat vahvasta talouskas-vusta huolimatta budjetin mu-kaan 8 miljardia euroa tuloja suuremmat.

Lisäksi julkisia menoja tulee arvioida kriittisesti tavoitteena niiden sopeuttaminen haastei-siin. On kuitenkin todennäköis-tä, etteivät nämäkään toimet riitä, vaan myös verotusta jou-dutaan kiristämään, Lindholm arvioi.

– On selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yri-tystoimintaa että talouskasvua. Siksi on arvioitava, mitkä verot ovat ”vähemmän” haitallisia ja mitkä taas yritystoiminnan sekä talouskasvun pahimpia jarruja.

Verotuksella vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen

arvonlisäverotuksen alara- jahuojennusta ylös. Selvitet- täessä arvonlisäveron vaikutuksia yritystoimintaan mielenkiin-to kohdistuu pienimpiin palve-luyrityksiin, joissa veromuu-toksella olisi suurin vaikutus, ekonomisti Pasi Malinen toteaa

– Nykyisellä arvonlisänvero-kannalla kyseiset SY:n jäsenyri-tykset maksavat arvonlisäveroa 480 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli verokantaa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin, lisäisi se verorasitus-ta 20 miljoonalla eurolla 500 miljoonaan euroon vuodessa.

Malisen mukaan kasvuha-kuinen finanssipolitiikka yh-distettynä tavoitteeseen kor-keasta työllisyysasteesta ja vahvasta tuottavuuskehityksestä edellyttää, että samanaikaisesti arvonlisäveron alarajahuojennus nostetaan EU-lainsäädännön sal-limaan 50 000 euroon.

– Alarajahuojennuksen vähäi-sempi nosto esimerkiksi 40 000

euroon ei riittäisi korvaamaan täysin ALV:n yhden prosenttiyk-sikön nostoa edes 48000 euron liikevaihdolla. Arvonlisävero on tarkoitettu kulutusveroksi eikä se saisi vaikeuttaa pienten yri-tysten toimintaa.

Huojennuslaskelmia. Arvon-lisäveron alarajahuojennuksen nosto 50000 euron liikevaihtoon toisi esimerkkiyrityksille yhteen-

kennä kotimaisen tuotannon kilpailukykyä kansainvälisessä ympäristössä.

Timo Lindholmin mukaan arvonlisäveron tulonjakovaiku-tuksia osin liioitellaan, koska monet tulonsiirrot ovat indeksi-sidonnaisia. Voidaan sanoa, että tulonsiirtojen saajille arvonlisä-

Lotta Tammelin, teksti

Suomen Yrittäjien varapu-heenjohtaja varapuheenjoh-taja Jorma Kortesoja uskoo,

että hallitusneuvotteluissa jokai-nen puolue joutuu joustamaan. Kortesoja jäi tällä kertaa edus-kuntavaaleissa rannalle, mutta mies ei anna takaiskun lannis-taa.

– Seuraavalla kerralla men-nään läpi. Tämähän oli vasta har-joituskerta. Aina annetaan ensin näyttötyö ja sitten vasta ryhdy-tään tositoimiin, Kokoomukset listoilta ponnistanut Kortesoja hymyilee.

– Oulun eteläisellä alueella Perussuomalaiset saivat näissä

vaaleissa ennätysmäärän ääniä. Sen aisti jo muutamaa viikkoa ennen vaaleja, että jotain erikois-ta on ilmassa.

Oulainen, Jorma Kortesojan kotipaikka, on normaalisti ollut keskustapuolueen kotikenttää, mutta nyt Keskustakin jäi ran-nalle ruikuttamaan.

– Keskustan kannatus tippui alueella 20,7 prosenttia, Kortes-oja ihmettelee.

joustoa tarvitaan. Jorma Kor-tesoja povaa tulevista hallitus-neuvotteluista mielenkiintoisia.

– Timo Soinin on tultava lä-hemmäksi muita puolueita, Kor-tesoja ennustaa.

Yrittäjien näkökulmasta kat-sellen lähtökohdat hallitusneu-votteluille eivät kuitenkaan ole Jorma Kortesojan mielestä ol-lenkaan huonot, mutta epävar-muustekijöitäkin löytyy.

– Yrittäjän näkökulmasta katsottuna EU-tukipaketti on kuitenkin tärkeä asia. Jos eu-romarkkinat hajoavat Suomen takia, niin me suomalaiset yrit-täjät olemme silloin kyllä ulko-na kaikesta, hyvin pahasti ulko-raiteilla. Emme pysty lähtemään siihen ja joudumme olemaan tu-kipaketin takana, hän painottaa.

– Jokainen puolue joutuu an-tamaan jotain periksi tulevissa hallitusneuvotteluissa, Kortes-oja summaa.

Merkittävimmät erät valtion verotuloissa ovat – arvonlisävero, jonka vuoden 2011 tuotto-ennuste on 14,2 miljardia euroa– tulovero 7,1 miljardia euroa, – valmisteverot 6,0 miljardia euroa ja – yhteisövero 4,7 miljardia euroa.

Korkea työllisyysaste ja työn tuotta-vuuden parempi kehitys eivät mahdollista työn verotuksen kiristämistä.

arvonLisävEro kohdistuu kaikkiin tuotannontekijöihin samalla an-karuudella ja sitä joutuvat maksamaan kulutuksessaan myös ne, jotka väittävät olevansa kirjoilla ulkomailla.

• SY:n ekonomistit vaativat kasvuhakuista finanssipolitiikkaa.

Valittujen blogeista poimittuja

jouko Skinnari (SdP)

Esimerkkilaskelma, jossa arvonlisäveroa korotetaan 24 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajahuojennus

nostetaan 50 000 euroon.

23 % 24 %

liikevaihto 48000 48000

liikevaihto ilman AlV 39024 38710

AlV 8976 9290

Vähennyskelpoiset ostot 20 % 1858

Huojennukseen oikeuttava vero 7432

AlV:n muutos +315

Verohuojennus -1966

Veron muutos, netto -1651

sä 31 miljoonan euron nettohyö-dyn vuositasolla, Petri Malinen laskee.

– Hyöty jakautuisi siten, että pienimmät 48000 euron liike-vaihdon yritykset saisivat 42 mil-joonan euron kevennyksen, kun taas 120 000 euron liikevaihtoa tekevien yritysten kustannusra-situs kasvaisi 11 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti tehtävä an-siotuloverotuksen yhden pro-senttiyksikön kevennys merkitsi-si keskimääräisillä 38 000 euron vuosituloilla edellä mainituille yrityksille noin 14 miljoonan eu-ron hyötyä vuodessa (+4 milj.€ ja +10 milj.€). Yhden prosenttiyksi-kön kevennyksen hyöty ansio-tuloverotuksessa 25 000 euron vuosituloilla (yksinyrittäjät) oli-si yhteensä 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Mieluimmin kulutukseen kuin työntekoon ja yrittämi-seen. Verotuksen tulisi kohdis-tua mieluummin kulutukseen kuin tuloihin, työntekoon ja yrit-tämiseen, Timo Lindhom mää-rittää SY:n linjauksia. Jos arvon-lisäveroa nostetaan, täytyy sen vastapainona ehdottomasti olla tuloverotuksen kevennys.

Arvonlisäverotus verottaa ku-lutusta siinä maassa, jossa hyö-dykkeet kulutetaan, Lindholm selittää. Se siis verottaa moni-kansallisten yritysten voittoja, mutta ei vääristä niiden sijoittu-mispäätöksiä, hän jatkaa.

– Tuloverotus rasittaa sen sijaan kotimaisia tuotannon-tekijöitä ja siten kotimaista työtä, tuotantoa sekä vientiä. Arvonlisäverotus rasittaa myös tuontia. Viennin arvonlisävero palautetaan, eikä se siten hei-

vero saattaa olla tuloveroa pa-rempi ratkaisu, hän toteaa.

– Arvonlisävero on lisäksi ns. menoveron tyyppinen veromuo-to, joka kohdistuu myös varalli-suuteen. Kohdistuessaan tulove-roa paremmin eri ikäluokkiin se lisää osaltaan sukupolvien välis-tä oikeudenmukaisuutta.

jari leppä (kesk.) leena Harkimo (kok)

Tulen jatkossakin olemaan mukana harjoittamassa reilua ja rehellistä

politiikkaa. Erityisen lähellä sydäntäni ovat maaseudun elinvoimaisena säilyttämi-nen, yrittäjyys, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä Etelä-Savon kiriminen biota-louden ykkösmaakunnaksi.

Edessä ehkäpä aikamme vaati-vinta politiikan ja päätösten tekoa.

Siihen työhön olen valmiina taas hitusen painavamalla parlamentaarisella kädellä ja isommilla saappailla!

Olen valmis anta- maan täyden työpa-nokseni sen puoles-ta, että Pirkanmaa

saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen paino-arvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu.

Arto Satonen (kok)

Suomi on valtavien haasteiden edessä. Toivon, että kyke-nemme rakenta-

maan hallituksen, joka voi vastata näihin haasteisiin. Nämä vaalit herättivät suo-malaiset.

Sampsa kataja (kok)

Kokoomus on nyt sitten ensimmäistä kertaa Suomen suu-rin puolue eduskun-

tavaaleissa. Eilinen ilta siis teki historiaa. Hienoa!

Huom!

Lehden mennessä

painoon eduskun-

tavaalien tarkas-

tuslaskenta ei ollut

valmistunut.


Perhe on kasvujarru naisyrittäjällePääTTäjä PunTarissa | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Timo Sormunen, teksti

Näin siitäkin huoli-matta, että naisyrit-täjät ovat monesti koulutetumpia kuin miehet.

Tämän tunnustaa myös Yrittäjänaisten keskuslii-ton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Hänen mielestään kasvupulman ratkaisu on lopul-ta yksinkertainen, mutta sen muuttaminen sanoista teoiksi vaatii päättäjiltä muutamaa sel-keää linjanvetoa, Karttunen tii-vistää.

– Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja yrittäjän vauvallakin on oltava oikeus vanhemmuuteen. Jäsenkyselym-me mukaan vain joka kymmenes yrittäjänainen on voinut pitää täysmittaisen vanhempainva-paan.

Kolmas rohto on naisyrittäjyy-den vieminen toimialoille, joissa yrityksen ripeä kasvu on myös käytännössä mahdollista.

– Naisyrittäjät hakeutuvat edelleen varsin perinteisesti pal-veluja hoiva-aloille, joissa kasvu on huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi it-sektorilla. Sääntely on tiukkaa, toiminta vaatii investointeja eivätkä riski-rahoittajatkaan jaksa innostua liikeideoista.

Toivelistalla on myös alv-kan-tojen edes jonkinasteinen yh-tenäistäminen, Karttunen huo-mauttaa.

– Nykytilanne vääristää kilpai-lua, sillä arvonlisävero vaihtelee esimerkiksi hoivapuolella nollas-ta aina 23 prosenttiin.

raha on sivuseikka. Se kaik-kein suurin kasvujarru on silti asennepuolella. Siinä missä mie-

• Naisyrittäjyys on vahvassa myötätuulessa, mutta kasvajat ja uusien käsiparien työllistäjät ovat edelleen harvassa.

Marjukka Karttunenikä: 43 v.Koulutus: Kasvatustieteiden maisteriTyöura: yrittäjänaisten keskusliiton toimitus-johtaja 2008–, kokoomuksen kansanedustaja 1999–2007, puutarha-alan yrittäjä, radio- ja tv-toimittaja 1994–2000, Turun kaupun-ginvaltuutettu 2001–, suomen satamaliiton hallituksen jäsen 2001–2009, Turun sataman johtokunnan jäsen 2009–, Turku Touringin johtokunnan jäsen 2009–Perhe: aviomies, kaksi lastaHarrastukset: Purjehdus, flamenco, kuntoilu

Yrityksiä myydään uudistu-neessa YrityspörssissäSuomen Yrittäjien ylläpitämä yrityskauppapaikka Yrityspörs-si, www.yrittajat.fi, on laajen-tunut yhteishankkeeksi, jonka avulla yrityksen myyjät ja os-tajat kohtaavat toisensa entis-tä helpommin. Yrityspörssi on ilmoitusmäärältään maan suu-rin yrityskauppapaikka, jossa on julkaistuna yli 300 yrityksen myynti- ja ostoilmoitusta.

Yrittäjien ikääntymisen joh-dosta omistajanvaihdos on ajankohtainen asia tuhansissa pienyrityksissä. Yrityspörssin avulla edistetään omistajan-vaihdoksia silloin, kun yrityk-selle ei löydy jatkajaa perhepii-ristä. Lähes 62 prosenttia viime vuoden aikana Yrityspörssiin myynti-ilmoituksen jättäneistä kertoi yrityksen myynnin syyksi yrittäjän ikääntymisen. Muita syitä olivat yrittäjän siirtymi-nen palkkatyöhön ja henkilö-kohtaiset syyt.

usean toimijan yhteishan-ke. Yrityspörssi kokoaa yhteen verkko-osoitteeseen useiden alueellisten ja yksityisten yri-tyskauppapaikkojen julkai-

semia yrityksen myynti- ja ostoilmoituksia. Yhteistyöllä on luotu laaja ja aktiivisesti toimiva kauppapaikka, jonka toivotaan innostavan yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai osto-aikeistaan.

Yrityspörssissä julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Yrityspörs- sin, Savon Yrityspörssin, Etelä-Savon seudullisten yrityspalve-lujen tuottaman Yritysmarkki-nat.fi -palvelun sekä meandson.fi -palvelun ilmoituksia. Myö-hemmin keväällä toimijoiden joukko laajenee, kun Pirkan-maan Yrittäjät liittää Yritys-pörssin palvelukonseptiinsa.

uusi, raikkaampi ilme. Yri-tyspörssi-palvelun uudistuksen tavoitteena oli selkeämpi ja kevyempi ilme sekä käyttäjän parempi opastaminen muun muassa ilmoituslomakkeen täyttämisessä ja hakutoimin-tojen käytössä. Sivuilla tarjo-taan lisäksi yrityskauppaan ja omistajanvaihdoksiin liittyvää asiatietoa sekä linkit yhteistyö-toimijoiden omille sivustoille. www.yritysporssi.fi

vauvaloman kustannukset jakoon. Vauhtiin päästyään toimitusjohtaja palaa jo aiem-min mainittuun vanhempain-vapaaseen ja sen tuomiin kului-hin. Liiton laskelmien mukaan jokainen ”vauvaloma” maksaa työnantajalle noin 12 000 euroa. Suurin osa kustannuksista kaa-tuu naisyrittäjien niskaan, jotka kuittaavat sen tekemällä pidem-pää päivää ja tinkimällä omasta sosiaaliturvastaan.

Asiaa on vatvottu vuosikau-det, ja tuorein työryhmä sai esi-tyksensä valmiiksi juuri kevään korvalla.

Jakomalliin ei tullut siinä-kään naisyrittäjiä tyydyttävää mallia.

– Erilaisten mallien pyörit-telyn sijasta pitäisi herätä huo-maamaan, että tämä iskee ni-menomaan naisvaltaisten alojen pk-yrityksiin. ”Äitiriski” on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este, Karttunen vakuut-taa.

Liiton omassa linjauksessa muistutetaan, ettei raskaus ole työperäinen tapahtuma ja siksi sen kulut eivät kuulu työnanta-jalle. Ruotsissa ongelma on rat-kaistu jo 1970-luvulla.

Evästys tulevalle hallitukselle onkin tältä osin selkeä. Vanhem-painvapaan kulut on pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisem-min ja nykyistä laajemmalla ve-ropohjalla.

Samalla lasten hoitojaksosta pitää tehdä nykyistä selvästi hou-kuttelevampi vaihtoehto myös palkkatyössä oleville puolisoille. Tässä kohtaa asennekasvatusta tosin tarvitaan työnantajienkin puolella.

Totuus on, että vanhempain-vapaalle jättäytyvä isä on mo-nella työpaikalla edelleen kum-majainen, Marjukka Karttunen harmittelee.

tilastolukuihin vielä matkaa. Tuolloin yrittäjistä yli puolet oli naisia, tätä nykyä heidän osuu-tensa on noin kolmannes.

Siinä missä monet miehet suuntaavat yrittäjiksi jo opis-keluaikoina, kokeilevat naiset siipiensä kantoa yleensä vasta nelikymppisinä. Iän mukanaan tuoma kokemus näkyy toisaalta myös osaamisessa. Naisten yri-tykset ovat varsin vakaalla poh-jalla, ne kasvavat maltillisesti ja työntekijätkin viihtyvät keski-määräistä paremmin.

Yrittäjäkunta kuitenkin elä-köityy lähivuosina vauhdilla, ja tämän tunnustaa myös naisyrit-täjien edunvalvoja.

– Koulutetut naiset pitäisi saa-da kiinnostumaan yrittäjyydestä selvästi nykyistä aiemmin. Heitä tarvittaisiin lisää etenkin tek-nisille aloille, joissa olisi myös kasvun mahdollisuuksia. Perhe-yritysten johdossa naisia on sel-västi aiempaa enemmän, mikä toivottavasti rohkaisee muitakin eteenpäin.

EnsiMMäisEn työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja perhevapaille on saatava myös yrittäjien puolisot, evästää yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja marjukka karttunen tulevaa hallitusta.

”Äitiriski” on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este.

marjukka karttunen

omille siiville keski-iän kyn-nyksellä. Vaikka naiset suun-taavat nyt entistä aktiivisemmin yrittäjiksi, on sodan jälkeisiin

het voivat painaa töitä kellon ym-päri ja uhrata voimanrippeensä yrityksensä menestyksen eteen, on naisyrittäjän kontolla edel-leen myös kodin arjen pyörittä-minen.

Naisten asenteesta kertoo toi-mitusjohtajan mielestä myös se, etteivät raha ja vaurastuminen riitä naisyrittäjän motivaatto-reiksi. Yrittäjyyden arvot ovat ennemminkin oman elämän hallinnassa.

– Jos naisyrittäjän on valittava työn ja perheen väliltä, painuu vaakakuppi edelleen perheen ja lasten puoleen.

Toisaalta moni hakee yrittä-jyydestä mahdollisuutta tasapai-noilla tässä välissä perinteistä palkkatyötä paremmin. Yrittä-jyydeltä haetaan paitsi toimeen-tuloa myös vapautta järjestää omat aikataulut haluamikseen, Karttunen muistuttaa.

Valtiokonttori:

Sähköiset laskut valtiolle maksuttomalla palvelulla Valtiokonttori avasi maalis-huhtikuun vaihteessa palvelun, jonka kautta valtiolle voi halu-tessaan lähettää verkkolaskuja toistaiseksi ilman kuluja. Verk-kolaskutuksesta hyötyvät niin valtio kuin yrittäjätkin.

Valtion virastot ja laitokset eivät ole ottaneet vastaan pa-perilaskuja 1.1.2010 jälkeen. Kaikilla yrityksillä ei kuiten-kaan ole verkkolaskutukseen soveltuvaa taloushallinnon oh-jelmistoa, jolloin yrittäjät ovat kokeneet yksittäisen laskun kustannusten kohoavan turhan suureksi. Tästä syystä valtio on päättänyt toistaiseksi tarjota pienille laskuttajille soveltuvan

maksuttoman palvelun, jonka kautta verkkolaskun tekeminen on helppoa ja vaivatonta.

Verkkolaskutus on laskujen lähettäjälle edullinen ja teho-kas ratkaisu, joka mahdollistaa maksuaikaehdon lyhentämisen 30 päivästä 21 päivään. Myös valtio hyötyy verkkolaskusta, jonka käsittelykustannukset ovat vain kolmanneksen pape-rilaskun kustannuksista. Jul-kisia varoja säästyy vuosittain miljoonien eurojen arvosta. Sähköinen lasku on myös ym-päristöystävällinen valinta.

Lisätietoa osoitteesta www.valtiokonttori.fi/verkkolasku-tus

FUTUREIMAGEBANK

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUN

Ilmoittaudu osoitteessa www.fonecta.fi /heikki

SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.

?

Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd 1 19.4.2011 15.04


Eduskuntavaaleista toipumiseen jäi aikaa vain viikon verran. Täysi tohina eduskunnassa on käynnistynyt pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Uudet ja uudelleenvalitut kansanedustajat saapuvat Arkadianmäelle valtakirjojen tarkis-tukseen tiistaina 26. huhtikuuta. Istuntokau-

den ja samalla uuden vaalikauden avajaisia vietetään torstaina.

•••Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Niin oli myös vaali-taisto.

Vaaleihin asetettiin kaikkiaan 2 315 ehdokasta, joista 200 onnellista lunasti paikkansa Arkadianmäen istunto-salissa.

Vaaleissa jaettiin murskavoittoja ja rökäletappiota. Arkadianmäen pylvästalon kynnys kävi liian korkeak-si monelle kansanedustajalle, josta tuli vaalipäivänä entinen.

Vaalien ainoat todelliset voittajat olivat valossa perussuomalaiset, mutta naamat olivat näkkärillä myös muutamassa muussakin puolueessa.

Kokoomuksessa myhäiltiin, kun puolue putosi maan suurimmaksi puolueeksi. SDP:n leirissä osattiin riemuita siitä, että puolue selvisi kakkoseksi historiallisessa kat-sannossa surkealla vaalituloksella.

•••Suomen Yrittäjien jäseniä uuteen eduskuntaan pääsi 34. Se tarkoittaa, että yrittäjien ääni hieman vahvistui verrattuna viime vaalikauteen. Silloin yrittäjäjärjestön jäseniä valittiin Arkadianmäelle kaikkiaan 30.

Yrittäjien puoluekirjo on viimekertaista laajempi, jolloin yrittäjäkansanedustajat olivat lähes poikkeukset-ta kokoomuslaisia tai keskustalaisia. Nyt heitä valittiin kuudesta puolueesta.

Nytkin kokoomus on suurin yrittäjäpuolue. Puolueen riveistä nousi eduskuntaan kaikkiaan 13 kansanedusta-jaa. Keskustalaisia yrittäjäedustajia on viisi ja perussuo-malaisia neljä.

•••Suomen Yrittäjien jäseniä oli ehdolla kaikkiaan 201. Se oli 51 enemmän kuin vuoden 2007 vaaleissa.

Yrittäjäehdokkaita löytyi 13 puolueen listoilta. Maassa on kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, jotka kaikki osallistuivat vaaleihin. Yrittäjäehdokkaita oli kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen listoilla.

Eniten yrittäjäehdokkaita oli kokoomuksella, kaikki-aan 82. Keskustan ehdokaskaartissa SY:n jäseniä oli 44, perussuomalaisten 23, SDP:n 13, vihreiden 12 ja kristillis-demokraattien 11.

•••Vuoden 2007 vaaleissa oli Ahvenanmaan lisäksi vain yksi vaalipiiri, joista SY:n jäseniä ei valittu eduskuntaan lain-kaan. Nyt niitä oli kolme: Helsinki, Satakunta ja Lappi.

Sen sijaan viime vaaleissa ilman yrittäjäkansanedus-tajia jäänyt Oulun vaalipiiri sai heitä nyt kolme.

•••Vaaleja myöhennettiin kuukaudella maaliskuun viimei-sestä sunnuntaista huhtikuun viimeiseen. Perustelu-na oli äänestysaktiivisuus. Arveltiin kansan lähtevän hanakammin uurnille, jos sää suosii. Hyvän sään todennäköisyyttä pidettiin suurempana huhtikuun kuin maaliskuun lopulla.

Äänestysprosentti nousi, kuten toivottiin. On kuiten-kin vaikeata sanoa, mikä siitä oli sään ansiota. Hyvällä ilmalla moni saattoi keksiä myös jotakin muutakin puuhasteltavaa.

Yksi asia kuitenkin suosii myöhäisempää vaaliajan-kohtaa. Hyvillä ilmoilla ehdokkaiden ja heidän tuki-ryhmiensä oli mukavampi touhuta turuilla ja toreilla vaalikansan parissa.

•••Ainakin yksi haitta vaalipäivän myöhentämisellä on. Maassa ei ole uutta hallitusta vielä vappunakaan. Se puolestaan merkitsee aikatauluongelmia ensi vuoden budjetin laadinnalle.

Nyt eduskunta saa syyskuussa syliinsä samalla kertaa sekä koko vaalikauden budjettikehykset että ensi vuoden budjetin.

Alustava aikataulu on laadittu niin, että hallitustun-nusteluihin ja päätökseen hallitukseen osallistuvista puoleista menee pääsiäisen jälkeen pari viikkoa, noin 8:nteen toukokuuta.

Säätytalon hallitusneuvottelut vievät seuraavan viikon. Ministerisalkkujen jako ja hallitusohjelma siunataan osallistuvissa puolueissa 16. – 19. toukokuuta. Viikon päätteeksi perjantaina 20.5. hallitus on valmis tasavallan presidentin nimitettäväksi.

järjestöpäättäjät Yrittävät

EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutuk-seen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ollaan edellä- kävijöitä ja teknologia etenee siihen suuntaan.

thomas Palmgren

Yrittäjiä Arkadianmäellä

EU-ulottuvuutta edunvalvontaan

• Suomen Yrittäjien Thomas Palmgren viettää yhden päivän työviikostaan Brysselissä. Siellä hän solmii yhteyksiä EU-päättäjiin ja työskentelee Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa.

Anna-Karin Friis, teksti ja kuvat

Hauskaa tämä on, sanoo SY:n kan-sainvälisten asioiden päällikkö Tho-mas Palmgren toi-menkuvastaan.

– Tähän rytmiin tottuu, kun oppii käyttämään matkustus-ajan tehokkaasti, Palmgren poh-tii.

Kiire siis usein on, ja huhti-kuun alun Brysselin-matka on hoidettava päivässä.

– Perhetilanne kävi haastavak-si, kun vaimo on opiskelemassa Kiinassa, mutta sujuu tämä näinkin, kun lastenhoito järjes-tyi.

Kello 10.00. Palmgren saapuu aikaisen lentonsa takia jo etu-ajassa Euroopan parlamenttiin. Hän tapaa itävaltalaismeppi Othmar Karasin avustajan parla-mentin kahvilassa. Parlamentaa-rikko ei itse pääse tapaamiseen, mutta Palmgren sopii kuitenkin alustavasti parlamentin ja edus-tamansa talous- ja sosiaalikomi-tean yhteistyöstä Brysselin pk-yritysviikolla kesäkuussa.

Palmgren haluaisi tuoda suomalaisen innovaatioketju-projektin näytille Brysseliin. Kolmen vuorokauden innovaa-tiokilvan ansiosta syntyi Hel-sinkiin palveluyritys Pikkujuttu. Konseptia olisi Thomas Palm-grenin mielestä syytä esitellä muuallakin.

Brysselissä Palmgren tekee vaikutuksen kertomalla edusta-vansa 112 000 yrittäjäjäsentä.

– Se on eurooppalaisellakin tasolla merkittävää, hän selittää viitaten järjestön koko Suomen kattavaan edustukseen.

Euroopan parlamentin tukea tarvitaan monissa yrittäjiä kos-kettavissa asioissa.

– Hankalin asia tällä hetkellä on käsittelyssämme oleva ehdo-tus kuluttajasuojamääräysten yhtenäistämiseksi, Palmgren esittää.

– Eurooppalaisten kuluttaja-viranomaisten yhteistyön edis-täminen on hyvä asia, mutta jäsenistömme vastustaa erityi-sesti ryhmäkannetta, toteaa Palmgren.

Parlamenttiavustaja Othmar Karas nyökyttelee ja ilmaisee, että ollaan samoilla linjoilla.

Kello 11.15. Parlamentin niin sanottu Mikki Hiiri -kahvila ku-hisee lainsäätäjiä ja lobbareita. Palmgren nappaa ohimennen SKAL:n johtajan Pasi Moision pöytäänsä keskustelemaan edun-valvonnan strategioista.

Thomas Palmgren painot-taakin luottamushenkilöiden kouluttamista kansainvälisiin asioihin.

– EU-prosesseissa on jatku-vasti pidettävä kantansa esillä ja käytävä milloin missäkin tapah-tumassa, kun ei koskaan tiedä,

Eu:n kuluttajansuojauudistus puhuttaa; asiasta keskustellaan belgialaisen unizo-yrittäjäjärjestön kanssa.

LounasaiKaan Palmgren pitää palaveria Suomen yrittäjien Bryssel-asiamiehen Antti neimalan kanssa.

sittelevässä valiokunnassa. Aikomuksena on yhteisvoi-

min edistää eurooppalaista puunjalostus- ja huonekalu-

teollisuutta, sillä komiteas-sa on huolestuttu siitä, että teollisuuden puunkäytölle

asetetaan rajoituksia EU:n tu-levassa ilmasto- ja energiapoli-tiikassa.

– Puurakentamista tulisi itse asiassa edistää jo pelkäs-tään ilmastopoliittisista syistä. Kuutiometriin puuta on lasken-nallisesti sidottuna jopa tonni hiilidioksidia. Sitä ei vaan mo-nesti Euroopassa mielletä, ja EU:n toimenpiteet haittaavat koko alan kilpailukykyä, Palm-gren linjaa.

Kello 17.30. Edunvalvontapäivä on päättymässä Brysselissä, ja Palmgren palaa iltalennolla Hel-sinkiin. Vielä iltapuhteinaan hän valmistautuu tapaamaan lento-kentällä Brysseliin opintomat-kalle lähteviä yrittäjiä – heidät pitää tutustuttaa EU-politiikan koukeroihin.

aaMuLEnnoLLa Brysseliin. thomas Palmgren viettää työviikostaan yhden päivän Eu-pääkaupungissa.

missä vaiheessa asioita oikeasti ratkaistaan, Palmgren selittää.

– Suomalaiset talous- ja so-siaalikomitean jäsenet pitävät kuitenkin aika hyvin yhtä ja ko-koontuvat usein. Myös Suomen EU-edustusto tukee suomalaisia edunvalvojia.

Juuri nyt käsittelyssä olevia suomalaisia kiinnostavia aiheita on esimerkiksi sähköinen lasku-tus.

– EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutukseen vuoteen 2020 mennessä. Suo-messa ollaan edelläkävijöitä ja teknologia etenee siihen suun-taan, mutta ei meilläkään kaikil-la ole käytössä edes tietokonetta.

Kello 12.00. Palmgren suun-taa parlamentin viereiseen ra- kennukseen, joka on omistettu Euroopan talous- ja sosiaaliko- mitealle eli työnantaja- ja työn-tekijäosapuolten ja maatalous-tuottajien muodolliselle edus-tukselle.

Hän keskustelee Belgian yrittäjäliiton asiantuntijoi-den kanssa komitean lau-sunnosta kuluttajasuojadi-rektiivin uudistamisesta. Työmarkkinaosapuolten on annettava yhteinen kannanotto Euroopan parlamentille, mutta nä-kemysten yhteensovitta-minen on mutkikasta.

– Tässäkin tapaukses-sa EU-komissiolta tullut ehdotus on sinänsä kohdallaan, mutta sitten siihen yritetään ku-luttajajärjestöjen toimesta ujut-taa jotain aivan muuta, toteaa Palmgren.

– Mikäli kuluttajajärjestöille annetaan niin paljon valtaa kuin tässä esitetään, niin pienyrit-täjille ei jäisi mitään mahdolli-suuksia esittää vastaväitteitä, belgialaiset toteavat Palmgrenin kanssa yhteen ääneen.

Kuluttajasuojalausunnossa heitä erityisesti huolestuttaa se, että yrittäjiä uhataan musta-maalaamisella sosiaalisessa me-

diassa: siihen tullaan vaatimaan muutos. Sen sijaan ajetaan ko-vasti riita-asiain sovittelumenet-telyjen ulottamista pk-yrityksiin, mutta asiasta on ensin päästävä sopuun työntekijäosapuolen kanssa talon sisällä.

– Yritän tässä olla mahdolli-simman diplomaattinen, Palm-

gren lupaa belgialaisille kolle-goilleen Ronny Lannoolle ja Véronique Willemsille.

Kello 14.30. Palmgren toimii ensimmäistä kertaa puheenjoh-tajana talous- ja sosiaalikomi- tean teollisuuden muutoksia kä-

Koulutuksen tarjoajien tulisi pystyä räätälöimään koulutus-tarjontaansa yritysten tarpei-siin, Helsingin Yrittäjien koulu-tuspäällikkö Milla Rekola vaatii. Hänen mukaansa pienyrityk-sissä on vaikea irtaantua työstä koulutuksen ajaksi.

– Siksi oppiminen on vietävä vahvemmin työpaikoille. Par-haat tulokset saadaan, kun op-piminen tapahtuu osana omaa työtä esimerkiksi oppisopimus-koulutuksena.

Pk-yritysten menestymisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutus- ja osaamispalvelut kohdistetaan nykyistä vahvem-min pienemmille yrityksille, toteaa Helsingin Yrittäjien toimi-tusjohtaja Anssi Kujala.

– Helsingissä jopa 80 prosent-tia yrityksistä työllistää alle vii-

si henkilöä. Pieniltä yrityksiltä puuttuu usein tietoa ja resurs-seja koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.

– Osaamisen päivittämisen tulisi kuitenkin olla jatkuva pro-sessi. Eräs keino, joka kannustai-si yrittäjää kouluttautumaan ja kehittämään yritystään, on tar-jota yrittäjille arvoltaan riittäviä koulutusseteleitä.

Koulutusfoorumi lisäsi yh-teistyötä. Vuonna 2010 pe-rustettu Helsingin Yrittäjien Koulutusfoorumi tehostaa yrit-täjien ja nuoriso- ja aikuiskou-lutuksen toimijoiden yhteistyö-tä yrittäjyyden ja koulutuksen kysymyksissä. Foorumissa on edustettuna 50 eri nuoriso- ja aikuiskoulutuksen ja yrittäjyys-

kasvatuksen tahoa sekä helsinki-läisiä yrittäjiä. Koulutusfoorumi vaikuttaa yhteistyössä osaavan työvoiman saatavuuden, yrit-täjyyskasvatuksen ja yrittäjien osaamisen parantamiseksi. Li-sää käytännön tietoa osoitteissa www.koulutustayrittajille.fi ja www.yritysmentorointi.fi.

Oppiminen osaksi työtä Voita oma osakeyhtiöOletko kyllästynyt kuuntele-maan ystävien ja tuttujen te-kosyitä yrittäjäksi alkamisen esteistä? Onko kaveripiirissäsi pöytälaatikkoyrittäjiä, jotka ei-vät vain osaa tarttua haaveisiin-sa ja toteuttaa niitä? Jos vasta-uksesi on kyllä, nyt voit tarjota heille hieman alkukannustusta.

Suomen Yrittäjät järjestää kilpailun, jossa palkintona on osakeyhtiön rekisteröinti sekä mainostoimisto BOB Helsingin kanssa laadittava ilme ja Ilta-Sanomien kanssa toteutettava lanseerauskampanja. Nyt jos koskaan siis kannattaa nostaa pölyttyneet suunnitelmat päi-vänvaloon, palkinnon arvo kun voi olla arvaamaton!

Kilpailuun voi osallistua osoit-teessa www.vaikeintaonaloitta-minen.fi. Samalla sivustolla voi

tutustua menestyneiden yrittä-jien mietteisiin yrittäjyydestä sekä heidän yrittäjäuransa alku-taipaleeseen. Ajatuksiaan ovat jakamassa mm. Laitilan Virvoi-tusjuomatehtaan tehtaanjohtaja Rami Aarikka ja muotisuunnit-telija Tiia Vanhatapio.

Mielestämme yrittäjyys on paras uravalinta, joten muistat-han kertoa kilpailusta tekosyitä keksineille.

YrittäjYYs on minulle elämäntapa.

Olen yrittäjäjärjestön jäsen.Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on.

liitY sinäkin!

Teresa De Rita - CavlekMove Wellness & Dance Center

Thomas Palmgrensuomen yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikköikä: 52 vuottaKotoisin: HelsinkiKoulutus: Kauppatietei-den maisteriHarrastukset: Kunto-urheilu

•Kasvihuoneiden ledivaloja käsittelevä lehtijuttu palkittiin Innovaatiokiteellä. Palkinnon voitti Satakunnan Kansan toimittaja Anneli Kallioniemi. Palkitsija on Innovaatiojourna-lismin Seura, ja palkinnon sekä 3 000 euron voittosekin luovutti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

•Merijärvi on keskustalaisin kunta. Vaalitappion kärsineel-lä keskustalla on yhä vahvat alueensa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Merijärvellä kolme neljästä äänesti keskustaa, ker-too Kuntalehti. Reilun tuhannen asukkaan Merijärvellä on 659 äänioikeutettua.


Eduskuntavaalien tulos on saatu. Tilannetta seurattiin ja seura-taan Brysselissäkin suurella mielenkiinnolla. Portugalin tukipa-ketista tuli väistämättä osa kotimaista vaalikeskustelua.

Hallitusohjelman valmistelua veikattiin heti tuloksen selvittyä vaikeaksi rastiksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisen EU-politiikkaliemen neuvottelijat keittävät leikkuulaudalle kasatuis-

ta aineksista. Onnea kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa. Uudessa asetelmassa voi toivoa, että yrittäjyys saa jopa enemmän pai-

noarvoa hallituksen EU-politiikassa kuin aiemmin. Tähän asti kotimaiset yrittäjyyslinjaukset ovat olleet määrätietoisia ja kunnianhimoisia. Muis-tamme, että Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset asettivat tavoitteekseen tarjota yrittäjyydelle maailman parhaan toimintaympäristön. Nyt olisi luontevaa viedä tavoite osaksi hallituksen EU-politiikkaa. Onhan yrittäjyy-den edellytysten vahvistaminen koko EU:n talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen perusedellytys.

•••EU:n sisämarkkinoiden tehostamispaketti, Single Market Act, etenee. Ko-missio hyväksyi äskettäin 12 hanketta, jotka toteutetaan ensi vuoden lop-

puun mennessä. Vuosi 2012 on juhlavuosi, sillä sisämarkkinat luotiin lainsäädäntöoh-jelmalla 20 vuotta sitten. ”Juhlahankkeet” valittiin alkuperäisten 50 aloitteen joukos-ta. Tavoitteena on saada 500 miljoonan kuluttajan markkinat toimimaan entistä sujuvammin.

PK-yritysten toimintaedellytysten paran-taminen on Single Market Actin kärkihank-keiden joukossa hyvin edustettuna. Think Small First -periaatetta viedään eteenpäin

EU:n lainvalmistelussa. PK-yritysten pääsyä julkisten hankintojen mark-kinoille helpotetaan ja vauhditetaan sääntöjä uudistamalla. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, jotka nostavat odotukset jälleen kerran korkealle.

•••Single Market Actin toteutukseen liittyy uhkiakin. Yksi priorisoiduista hankkeista on yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. On oikein hakea aloitteita, joiden toteuttamisella myös kansalaiset voivat konkreettisesti kokea sisämarkkinoiden hyötyjä. Toimet eivät kuitenkaan saa vahingoittaa normaalia palveluyritystoimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten tukeminen olisi tyyppiesimerkki väärästä politiikasta.

•••POMO III -kurssi pidettiin jälleen Brysselissä huhtikuun puolivälissä. Ohjel-ma oli tiivis, mutta kaikkiin EU-instituutioihin ehdittiin tutustua. Yhteinen viesti kaikilta esiintyjiltä kurssilaisille oli, että yrittäjyyttä arvostetaan ja yrittämisen edellytyksiä halutaan vahvistaa. Pidetään yhdessä huolta siitä, ettei viesti unohdu.

talous

yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidem-mät työpäivät.80 prosentilla yrittä-jistä osinkotulot jäivät alle 5 500 euron.

tErvEisiä BrYssEListä | Antti neimala

Sisämarkkinajuna etenee

Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan.

Petri malinen

Yrittäjän keveä verotus on myytti

• Yrittäjän veroaste on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan.

Onnea hallitusohjelman kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa.

lisää Eu-asiaa ja Eu-edustaja Antti neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/eu-tietopaketti

Laukkanen kysyi eduskunnassa julkishankintojen valituskiusasta

Keskustan kansanedustaja Markku Laukkanen on kirjal-lisessa kysymyksessään hal-litukselle esittänyt huolensa markkinaoikeudelle osoitettu-jen valitusten käsittelyajoista ja valitusoikeuden perusteista.

Markku Laukkasen mukaan julkisten hankkeiden kilpai-lutusta koskevien valitusten käsittelyaikojen pituus ja tut-kinnan ajaksi asetetut toimen-pidekiellot ovat aiheuttaneet ongelmia monille hankkeille. Harmia on syntynyt varsinkin voittaneille yrityksille, vaikka valinta on tehty asetettujen kriteereiden mukaisesti.

– Ongelman ydin on siinä, että tarjouskilpailun selvästi hävinnyt yritys voi kriteereistä huolimatta valittaa ja viivyttää hankkeen aloittamista. Tästä seuraa ongelmia myös kilpai-luttajalle, siis tilaajalle, sekä hankkeiden toteuttamiselle mm. hankkeiden rahoituksen aikasidonnaisuuden ja töiden kiireellisten aikataulujen vuoksi, esitti kansanedustaja Laukkanen 15. maaliskuuta.

Hankkeiden toteuttajiksi kilpailussa valikoituneet yritykset kokevat tilateen hävinneiden yritysten ai-heuttamaksi kiusan teoksi. Ongelmana koetaan myös se, että markkinaoikeus ei suostu kertomaan valitusten käsittely-aikaa tai edes arvioimaan sitä. Voittaneet yritykset kokevat tilanteen loukkaavan niiden oikeusturvaa.

Markku Laukkanen haluaa hallituksen ryhtyvän toimen-piteisiin, jotta markkinaoikeus nopeuttaisi valitusten käsitte-lyaikoja ja tiukentaisi valitusoi-keuden perusteita.

Lotta Tammelin, teksti ja kuva

Tähän tulokseen pää-dytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista mak-settavat verot sekä la- kisääteiset vakuutus-

maksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veron-alaisia tuloja, jotka olivat 38 240 euroa vuonna 2009. Tällä tulo-tasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia, selvittää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Ma-linen.

– Yrittäjän keveä verotus on siis lukujen valossa melkoinen myytti, hän jatkaa.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrit-täjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka pe-rustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrit-täjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2009 verotuk-sessa.

Laskua tuloissa. Malisen mu-kaan yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vähenivät talouden kriisivuonna 2009 vajaat neljä prosenttia 38 240 euroon, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran 30 552 euroon.

Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksi- köllä. Pääomatulot vähenivät molemmilla tulonsaajaryhmillä selvästi.

– On myös huomattava, että yrittäjien tulot vaihtelevat vuo-sittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien.

– Yrittäjillä on noin neljän-neksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saa-vat työtuntia kohti vähäisen, vain viisi prosenttia suurem-man korvauksen kuin palkan-saajat, vaikka yrittäjien tulot ovat epävarmat. Yrittäjän pää-oma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen.

Lähes kahdella kolmannek-sella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan, ja vajaalla viidenneksellä tulot ylit-

tivät 55 000 euroa. Noin neljäs-osalla tulot olivat alle 15 000 eu-roa, joten osa yritystoiminnasta on sivutoimista tai osapäiväistä.

Kiinteä kokonaisuus. Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatu-loilla oleellinen merkitys.

– Yrittäjälle ansio- ja pääoma-tulot muodostavat kiinteän ko-konaisuuden. Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamat-tomista yhtiöistä saatujen osin-kotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen painot-taa.

Listaamattomista osakeyh-tiöistä yrittäjät saivat vuonna 2009 yhteensä miljardin euron osingot. Suurilla osingoilla yrit-täjät eivät kuitenkaan päässeet juhlimaan.

– 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 500 eu-ron, Malinen selvittää.

yriTTäjän keveä verotus on lukujen valossa melkoinen myytti, Suomen yrittäjien ekonomisti Petri malinen kertoo.

Tuottava Idea -kilpailu käynnissäTuottava Idea -kilpailu on käynnissä ja jatkuu 31.5.2011 asti. Kilpailussa palkitaan voittajat yrityssarjassa ja yhteiskuntasarjassa. Lisäksi palkitaan alueelliset voittajat.

Kilpailun ideana on tunnis-taa ja palkita jo tuottavassa toiminnassa olevia ideoita, jot-ka ovat enintään kolme vuotta vanhoja. Idea voi olla uusi liikeidea, uusi tuote, palvelu, toimintamenetelmä, toiminta-malli tai konsepti.

Suomen Nuorkauppakama-rit ry on järjestänyt kilpailua vuodesta 1977. Suomen Yrit-täjät on yksi kilpailun yhteis-työkumppaneista. SY toimii valtakunnallisessa raadissa. www.tuottavaidea.fi

SOPIVA YEL =Mistä on hyvä yrittäjyys tehty?Kun talous on turvattu, voit rauhassa keskittyä omaan bisnekseesi. Lakisääteinen yrittäjän eläke-vakuutus eli YEL antaa sinulle paitsi eläketurvan myös muuta sosiaaliturvaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on yrittäjän luotettava ja ketterä kumppani. Tutustu asiantunteviin ja mutkattomiin palveluihimme.

MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA?

Tee oma eläkelaskelmasi: etera. /yrittaja

SOPIVA ELÄKEVakuuta vaivatta

ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA:

yrittäjän ja palkansaajan verotus samalla tulotasolla (38 240 euroa)

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

lakisääteiset vakuutusmaksut

yrityksestä maksettu vero

Henkilön maksama vero


Erityisesti sukupolvenvaihdos-luovutuksissa on tyypillistä, että siirtyvän osakkeen arvoa pyritään verotuksellisista ja -rahoituksellisista syistä alen-tamaan. Taustalla voi olla myös luovuttajan halu säilyt-tää itsellään oikeus yrityksen tuottoon, vaikka hän jo luo-puukin osakkeiden omistuk-sesta lastensa hyväksi. Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään ottanut kan-taa tapaukseen, jossa osinko-oikeus on eriytetty osakkeen omistamisesta ja osinko-oi-keus on myöhemmin kaupalla luovutettu osakkeen omista-jalle.

osakkeen myyjän sukupol- venvaihdoshuojennus. Mi- käli osakeyhtiön osakkeita myydään riittävän läheisille su-kulaisille, kuten omille lapsille, voi myyjä tietyin edellytyksin välttyä luovutusvoiton vero-tukselta. Edellytykset löytyvät tuloverolain 48 §:stä. Niiden mukaan yrityksen omistus-ajan on oltava riittävän pitkä ennen kauppaa, yritystoimin-nan jatkajan on oltava riittävän läheinen sukulainen ja yrityk-sestä on luovutettava kerralla riittävän suuri osa. Jatkajan on lisäksi toimittava yrityksessä riittävän kauan kaupan jäl-keen, jotta luovuttajan saama veroetu ei kostaudu luovutuk-sensaajan tuloverotuksessa.

Osakkeen arvoa voidaan kaupoissa ja lahjoitustilan-teissa alentaa esimerkiksi sitä vastaan, että luovuttaja ei luo-vutakaan uudelle omistajalle kaikkia omistukseen liittyviä osakasoikeuksia. Tyypillinen on määräys, jossa myyjä tai lahjanantaja pidättää itselleen eliniäksi tai määräajaksi oi-keuden osakkeiden tuottoon. Erityisesti lahjaverotuksessa tällä voi olla suuri merkitys, kun lahjan arvosta vähenne-tään verotusta toimitettaessa tuotto-oikeuden arvo ennen lahjaveron määräämistä.

Tästä aihepiiristä on ollut kyse tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 1.3.2011 taltio 509. Tapausse-loste kuuluu seuraavasti:

”A oli lahjoittanut omista-mansa osakeyhtiön osakkeet pojalleen B:lle ja pidättänyt itselleen oikeuden osakkeiden tuottamaan osinkoon. Myö-hemmin A oli myynyt osak-keiden osinko-oikeuden B:lle. Osinko-oikeuden luovutukses-sa ei ollut kysymys sellaisesta osakkeiden luovutuksesta, jota tarkoitetaan sukupolvenvaih-dosluovutuksia koskevassa tu-loverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa.”

johtopäätös korkeimman hallinto-oikeuden ratkai-susta. Kuten tapausselostees-ta ilmenee, on A ensivaiheessa luovuttanut pojalleen omis-tusoikeuden osakkeisiin lah-jana mutta pidättänyt osinko-oikeuden edelleen itsellään. Myöhemmin hän on kaupalla myynyt pojalleen oikeuden osinkoon. Verotuksessa tätä luovutusta on pyydetty vero-vapaaksi, koska alkuperäinen osakkeiden luovutuskin olisi kaupalla toteutettuna ollut verovapaa myynti. Korkein hallinto-oikeus teki ratkaisun-sa kuitenkin muotoseikkojen pohjalta ja katsoi, että koska kaupan kohteena eivät olleet yhtiön osakkeet vaan pel-kästään oikeus osinkoon, ei luovutukseen voitu soveltaa tuloverolain 48 §:n säännöstä verovapaasta osakeluovutuk-sesta.

Tämäntyyppisissä järjes-telyissä on tärkeää etukäteen miettiä luovutuksen kohde ja muoto. Mikäli luovutus on tarkoitus toteuttaa vaiheit-tain, on hyvä miettiä, missä järjestyksessä eri vaiheet to-teutetaan. Toisaalta aina ei voida ennakoida tilanteiden muuttumista. Usein on niin, että esimerkiksi osinko-oikeus halutaan pidättää sen turvaa-miseksi, että vanhemmat saa-vat riittävän tulon eläkepäivi-nään, jos yrittäjäeläkkeen taso muutoin tuntuu matalalta. Myöhemmin saatetaan päätyä katsomaan, että osinko-oikeus olisikin hyvä siirtää jo aiottua aikaisemmin lapsille, jotta he voivat rahoittaa elantomeno-jaan tai vaikkapa pääomittaa sitä yritystä, jonka toimintaa he jatkavat. Olipa toteutustapa tilanteesta riippuen kauppa tai lahja, on verotuskysymykset hyvä suunnitella huolella.

talous

Ernst & Youngin äskettäin julkaiseman Eurozone Fo- recast -talousennusteen mukaan euroalueen ta-

louskasvu on ollut huomatta-vasti odotuksia hitaampaa. Vaik-ka inflaation nousu hidastaa talouskasvua, korkotason nos-taminen olisi talousennusteen mukaan virhe. Suomen talous kasvaa muuta euroaluetta vauh-dikkaammin, Ernst & Youngin toimitusjohtaja, KHT Harri Pärs-sinen summaa.

– Euroalueen keskimääräisen talouskasvun odotetaan jäävän 1,5 prosenttiin vuonna 2011 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2012. Eu-roalue kasvaa vuonna 2011 pää-osin vientimarkkinoiden ansios-ta, kun Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat pitävät maailmanta-

louden suorituskyvyn vakaana.Inflaation nousu on talous-

ennusteen mukaan euroalueen suurin huolenaihe. Euroalueen inflaatio nousi joulukuussa 2010 yli kahden prosentin ja saavutti 2,4 prosentin tason helmikuussa 2011. Ennusteen arvion mukaan inflaation nousun hillitseminen korkotasoa nostamalla olisi vir-he, sillä korkojen nousu saattaisi vaarantaa euroalueen hauraan kasvun.

Inflaatio ei muodostune on-gelmaksi pitkällä tähtäimellä vaan laskenee alle kahden pro-sentin vuonna 2012, Pärssinen kommentoi.

– Näin ollen korkojen nosta-minen ei ole paras ratkaisu val-litsevassa tilanteessa vaan saat-taisi pahimmillaan riskeerata

euroalueen talouskasvun.Ernst & Youngin ennuste ar-

vioi euroalueen työttömyyden pysyvän korkeana lähivuosina. Sen mukaan alueella olisi vuon-na 2015 noin 14 miljoonaa työt-töntä.

suomen talous kehittyy muuta euroaluetta suotui-sammin. Suomen talous toipui talouskriisistä huomattavasti muuta euroaluetta nopeammin talouskasvun noustua 3,1 pro-senttiin vuonna 2010. Talous-ennuste arvioi bruttokansan-tuotteen kasvun jatkuvan 3,5 prosentin tahtia tänä vuonna sekä vienti- että kotimaanmark-kinoiden vetäessä hyvin.

– Kulutuksen elpyminen no-

peasti kriisin jälkeen vauhditti Suomen muuta euroaluetta pa-rempaan talouskasvuun, Pärssi-nen toteaa.

– Kotimaisen kysynnän odo-tetaan kasvavan edelleen tänä vuonna. Toisaalta Suomen talout ta rasittaa heikko työ-markkinatilanne. Kahdeksan prosentin työttömyys yhdistetty-nä ennustettuun kolmen prosen-tin inflaatioon saa kulutuksen kasvun mitä todennäköisimmin hidastumaan tämän vuoden ai-kana.

Kuluttajanäkökulmasta riskit liittyvät kiinteistömarkkinoihin, joilla hintojen nousua ylläpitä-vät niin matala korkotaso kuin vähäinen tarjonta. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on tällä hetkellä 120 prosenttia

käytettävissä olevista tuloista. Mikäli kotitalouksien velkaan-tuminen jatkuu, kulutuksen kasvu saattaa talousennusteen mukaan taantua, kun korkotaso nousee euroalueen yleisen tason mukaiseksi.

Huolena finanssipolitiikan kiristyminen. Vaikka euroalu-een odotetaan hiljalleen toipu-van talouskriisistä seuraavien 12 kuukauden aikana, positiivinen talouskehitys saattaa pysähtyä globaalin taloustilanteen seu-rauksena tai mikäli euroalueen lainakriisi laajenee, Pärssinen huomauttaa. Tilanteen pysyessä nykyisellään Japanin viimeaikai-silla tapahtumilla ei odoteta ole-van suurta vaikutusta euroalu-

een talouteen, hän jatkaa.– Vaikka globaalin talouden

kehitys alkaa olla positiivista, euroaluetta rasittaa huoli Eu-roopan lainakriisistä, hintojen noususta ja epävakaasta tilan-teesta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Epävakaa taloudellinen toimintaympäristö hillitsee myös yritysten investointeja ja työpaikkojen muodostumista euroalueelle.

Pärssisen mukaan euromai-den haasteena ovat myös maa-kohtaiset finanssipoliittiset ki-ristämistoimenpiteet. Vastaavan laajuisia kiristämistoimenpi-teitä ei ole aiemmin toteutettu samanaikaisesti näin monissa maissa, minkä vuoksi toimenpi-teiden vaikutusta talouskasvuun on vaikea ennustaa.

Inflaation nousu euroalueen suuri huolenaiheOsinko-oikeuden pidättäminen yrityskaupoissa

• Osakkeen arvoa voidaan alentaa.

Maksupääte tarjoaa vanhan maksutavan uudella tekniikallaMaaliskuusta alkaen kauppiaat ovat voineet tarjota kuluttajille mahdollisuuden valita kassalla käteis- ja korttimaksujen lisäk-si kolmannen vaihtoehdon: laskun.

Vanha mutta nyt uudistettu-na käyttöön otettu maksutapa mahdollistaa esimerkiksi isom-pien ja yllättävien ostosten teon silloinkin, kun palkkapäivä on vasta tulossa tai luottokorttia ei haluta käyttää. Kotiin posti-tettava lasku on koroton. Lasku tipahtaa maksajan postiluu-kusta 3 – 5 arkipäivän kuluessa, ja siihen lisätään ainoastaan esimerkiksi viiden euron lasku-tuslisä.

– Laskulla voi maksaa muun muassa huonekaluja, kodin elektroniikkaa, matkoja, lääkä-ripalveluita sekä autohuoltoja, kertoo maksutavan takana ole-van Intrum Justitia Oy:n toimi-tusjohtaja Tommi Sova.

Luottotietojen oltava kun-nossa. Kaikki täysi-ikäiset kuluttajat voivat maksaa vas-

tuullisen luotonannon peri-aatteiden mukaisesti laskulla, kunhan luottotiedot ovat kun-nossa. Kun ostoksensa haluaa maksaa laskulla, kassan mak-supäätteestä valitaan Laskulla, kiitos -vaihtoehto.

– Asiakkaan henkilöllisyys todennetaan, ja maksupääte tarkastaa asiakkaan luottotie-dot laitteeseen näppäiltävän henkilötunnuksen pohjalta. Kun ne ovat kunnossa, voi va-lita, kuinka monessa erässä haluaa laskun maksaa. Koko tapahtuman kokonaiskesto on vain muutamia sekunteja, ker-too maksupäätteitä hallinnoi-van Point Transaction Systems Oy:n toimitusjohtaja Hanna Harjuvaara.

Tommi Sova uskoo, että vuo-den loppuun mennessä kulut-tajat ovat täysin omaksuneet tämän uuden tavan maksaa.

Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava asiakashal-lintapalveluiden asiantuntija. Suomessa Intrum Justitialla on 360 työntekijää.

TorsTi LaKari.toimii vero-asiantuntijana kPmg:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten raken-nejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysy-myksiin. lakarin vastuulla ovat kPmg:n middle market -ryhmän eli omistajajohtoisten yritysten veroasiat erityisesti uudenmaan alueella.


talous

Seniorijäsenyys Suomen YrittäjissäOletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä!

Seniorijäsenen palvelut

▪ Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyk-sen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin

▪ Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet

▪ Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus)

▪ Neuvontapalvelut

Jäsenmaksu50 euroa/vuosi

Miten seniorijäseneksi?Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä.

Huoltoasemien määrä väheni vielä hieman Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes kaksituhatta huoltoasemaa. Asemien koko-naismäärä on viime vuosi-kymmeninä pysynyt lähes ennallaan. Asemilta saatavien palvelujen kirjo on monipuo-listunut.

Öljyalan Keskusliiton keräämien tietojen mukaan huoltoasemia oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1985 kappa-letta, vuotta aiemmin 2002. Näistä automaattiasemia oli 1 070, ja henkilökuntaa oli 915 asemalla. Automaattiase-mien osuus jatkoi kasvuaan. Niiden osuus oli 54 prosenttia, samoin niiden osuus bensiinin myynnistä.

Erikseen tilastoidaan ras-kaan liikenteen jakelupisteet, joita oli vuodenvaihteessa va-jaat 800. Osa raskaan kaluston dieselin tankkauspisteistä on huoltoasemien yhteydessä ja osa on erillisiä jakelupaikkoja. Veneasemia on meri- ja järvi-alueilla runsaat 60.

Huoltoasemilla työskenteli viime vuoden lopussa yhteen-sä lähes 9 200 henkilöä, mikä on noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erilaisia kahvila- tai ravintolapalveluita oli 736 aseman yhteydessä, ja yli 300 asemalla oli elintarvi-kemyymälä.

Joutsenmerkki tulossa leivällePohjoismainen ympäristömer-kintälautakunta on päättänyt ottaa leipomot ja leivät jout-senmerkinnän piiriin ensim-mäisinä elintarvikkeina.

– Pohjoismainen Ympä-ristömerkintä on jo pitkään harkinnut joutsenmerkinnän laajentamista elintarvikkeisiin. Tutkimukset osoittavat, että elintarvikealalla on paljon mahdollisuuksia ympäristö-parannuksiin. Ajatuksena on laatia joutsenmerkkivaati-mukset sekä leipomolle että itse tuotteelle, toteaa yksikön-päällikkö Sinikka Karppelin Ympäristömerkinnästä.

– Haluamme asettaa vaatimuksia leivän koko elinkaarelle ja vähentää ener-giankulutusta, kemikaaleja ja pakkauksia sekä edistää raaka-aineiden luonnonmukaista tuotantoa, lisää Karppelin.

Tällä hetkellä ei ole ole-massa merkkiä, joka ottaisi huomioon elintarvikkeen koko elinkaaren.

Moottoriliikenteen vaikuttajia palkittiinLiikenne- ja viestintäminis-teriö on myöntänyt Moot-toriliikenteen ansiomitalit neljälle tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistäneelle henkilölle.

Ansiomitalin saivat toimi-tusjohtaja Timo Rantanen Etelä-Suomen Kuljetusyrittä-jistä, opetusneuvos Eero K. Niemi Opetushallituksesta, projektipäällikkö Esa Manni-senmäki Linja-autoliitosta ja päätoimittaja Kai L. Bremer Mobilisti Seniori -lehdestä.

Mitali myönnetään vuo-sittain henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä moottoriliikenteen kehittämi-sen ja toimivuuden hyväksi.

Liikenneministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestön mitalitoimi-kunnan esityksen perusteel-la. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien kaiken kaikkiaan 151 kappaletta. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti ”Moottoriliikenteen hyväksi”.

Palkkatuesta trimmataan rekrytointitukiTaloudellisen taantuman seurauksena pitkäaikaistyöt-tömien määrä kasvaa edelleen. TEM:n tavoitteena on parantaa palveluita niin, että pitkä-aikaistyöttömien mahdolli-suudet työllistyä paranevat. Samalla tavoitteena on nostaa yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana.

– Palkkatuen ehtoja yksin-kertaistetaan ja kehitetään maksatukseen liittyviä proses-seja. Palkkatuki on jatkossa selkeämmin rekrytointitu-ki, joka antaa molemmille osapuolille joustavammat mahdollisuudet testata yh-teensopivuutta, ministeri Anni Sinnemäki kertoo.

Lakimuutos auraa teiltä harmaata taloutta Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL pitää lakiluonnosta tavaraliiken-nelain uudistamisesta myöntei-senä ja tarpeellisena. Tarkoitus on kitkeä harmaa talous kulje-tusalalta.

Lakiuudistus korostaa liiken-neluvan merkitystä ja tuo paran-nuksia lupajärjestelmään. Uusi eduskunta saa lain käsiteltäväk-seen syksyllä.

Uudessa laissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota lii-kenneluvan haltijan hyvään mai-neeseen ja vakavaraisuuteen. Verkkoa kiristetään tuntuvasti liiketoimintaansa epärehellisin keinoin pyörittävien ympärillä.

Lakivalmisteluun osallistu-neet organisaatiot ovat olleet

yhtä mieltä muutoksen tarpeel-lisuudesta, ja yhdessä on löy-detty hyviä keinoja valvonnan tehostamiseksi. Poliisi on esit-tänyt muun muassa tien päällä annettavaa rangaistusmaksua ilman liikennelupaa liikkuvalle kuljetukselle.

– Tällaiset ”pikavoitot” ovat omiaan lisäämään lain kunnioi-tusta, toteaa SKAL:n toimitusjoh-taja Iiro Lehtonen.

Porsaanreikien tukkimiseksi SKAL edellyttää lakiesityksen tiu-kentamista. Liikennelupa tulee vaatia aina, kun kuljetetaan ta-varoita korvausta vastaan. Tämä tarkoittaa lain poikkeuspykälien tuntuvaa karsintaa.

Uutta verovalvontaa rakennus- ja ravitsemusalalle

• Jatkossa on annettava ilmoituksia verohallinnolle aliurakoitsijoista.


Työ- ja elinkeinominis- teriön asettama työ-ryhmä esittää useita toimenpiteitä raken-nus-, majoitus- ja ra- vitsemisaloille har-

maan talouden torjumiseksi. Työryhmä ehdottaa muutoksia myös nk. tilaajavastuulakiin, joilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla.

Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronume-ro ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvolli-suudet. Veronumero olisi oltava sekä suomalaisilla että ulkomaa-laisilla työntekijöillä. Veronu-merona toimisi henkilötunnus, joka annettaisiin ulkomaalaisille työmiehille hakemuksesta. Ve-ronumeron käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki rakennustyötä työmailla tekevät olisi rekisteröity Verohallinnon asiakkaaksi.

verottajalle tiedot aliura-koitsijoista ja urakkasum-mista. Jatkossa rakennuspalve- luita ostavan tilaajan olisi ilmoi-tettava Verohallinnolle veroval-vontaa varten urakkasummat sekä tarpeelliset tiedot aliura-koitsijoista. Rakennushankkeen päätoteuttajan olisi ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työskentelevien työn-tekijöiden ja itsenäisten työsuo-rittajien verotuksen ja työnanta-javelvoitteiden valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Tilaajavastuulakiin esitetyillä muutoksilla pyritään paranta-maan lain toimivuutta rakennus-alalla. Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan- tai sopimustoiminnan vakiintunei-suudesta huolimatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset.

Selvitysvelvollisuuden sisältöä ehdotetaan laajennettavan siten, että tilaajan olisi selvitettävä so-pimuskumppanilta myös tapa-turmavakuutuksen ottaminen sekä eläkevakuutusten ja tapa-turmavakuutusten voimassaolo

jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista.

raKEnnusaLaLLa ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet.

Harmaan talouden torjunta on yrittäjän etu

Rauno Vanhanen

Jouko Lantto, tekstiPekka Sipola, kuva

Suomen Yrittäjät pitää oikeana, että har-maan talouden estämiseen otetaan käyt-töön nykyistä tehokkaampia keinoja, koska maksuvelvoitteitaan laiminlyövät toimijat vahingoittavat rehellisten yrittäjien toimin-tamahdollisuuksia, johtaja Rauno Vanha-nen toteaa. Hänen mukaansa SY hyväksyy tilaajavastuun selvitysvelvollisuuksien laajennukset mm. tapaturmavakuutuksiin ja eläkevakuutusten kattavuustietoihin.

Harmaan talouden ehkäisemiseksi esitetyt selvitysvelvoitteiden laajennukset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet aiheuttavat ra-kennusalan yrityksille kuitenkin merkittäviä lisäkustannuksia, Vanhanen jatkaa.

– Nämä voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että valvontaviranomai-set pystyvät käyttämään tiedot hyväkseen valvonnan tason parantamisessa.

SY tukee myös veronumeron käyttöön ottamista kaikilla rakennustyömailla työs-kentelevillä, ovat työntekijät sitten verovel-vollisia Suomessa tai muualla. Näin kaikki rakennustyömailla työskentelevät olisivat verohallinnon tiedossa ja valvonnassa.

Tiedot yhdestä pisteestä sähköisesti. Tiedonantovelvoitteiden täyttämisessä on päästävä Rauno Vanhasen mielestä siihen, että tilaaja voisi saada tarvitsemansa tiedot käyttöönsä yhdestä pisteestä sähköisesti. Nyt tehdyt ehdotukset ovat askel oikeaan suun-taan, kun tarkoituksena on sujuvoittaa tieto-jen toimittamista verohallinnolta yksityisille tietojenvälitysorganisaatioille, hän arvioi

– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee kuitenkin olla, että tiedot saadaan koottua julkisen hallinnon itsensä ylläpitämään yleiseen järjestelmään, jonka pohjana olisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ).

Kaupparekisteriote yhdistettävä yTj-järjestelmään. Ehdotus maksuttoman kaupparekisteriotteen saamisesta tilaajavas-tuun yhteydessä on SY:n mukaan kanna-tettava, mutta otteiden ilmainen saatavuus tulisi toteuttaa samalla kertaa kattavasti. Maksuton kaupparekisteritietojen jakaminen

internetin välityksellä vaatii valtion varo-jen käyttämistä. Se kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä näin kyettäisiin parantamaan olennaisella tavalla eri osapuolten tietotasoa mahdollisista sopijakumppaneista. Kauppa-rekisteriote olisi teknisesti yksikertaista yh-distää olemassa olevaan YTJ-järjestelmään, Vanhanen kertaa.

ongelmalliset omakotityömaat. Rauno Vanhasen mukaan omakotityömailla esiinty-vän pimeän työn kitkeminen ei ole helppoa, mutta järjestö pitää hyvänä, että rakentamis- tai korjaushankkeen teettävälle yksityishen-kilölle säädetään myös velvollisuus ilmoittaa urakoitsijat ja työntekijät sekä näille makse-tut palkat tai palkkiot verottajalle.

– Ilmoitusvelvollisuuden perusteella ve-rohallinnolla olisi mahdollisuus valvoa, että myös tilaajavastuulain ulkopuolella tehdystä rakennustyöstä on maksettu asiaankuuluvat sosiaalivakuutusmaksut ja verot.

Ravintola-alalle ehdotettua tyyppihyväk-syttyjen kassakoneiden käyttöpakkoa Suo-men Yrittäjät ei sen sijaan pidä järkevänä, johtaja Rauno Vanhanen pelkistää.

– Lopputuloksena olisi todennäköisesti se, että velvoite aiheuttaa lisäkustannuksia rehellisesti toimivalle yritysten suurelle enemmistölle ja ohimyyntiä edelleen jat-kavat toimijat saisivat entistä suuremman kilpailuedun hyväkseen.

sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimus-puolena ja työnantajana laki-sääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljetta-va ulos julkisista hankinnoista.

Muutosehdotukset majoi-tus- ja ravitsemisalalle. Ti- laajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia ma-joitus- ja ravitsemisalalla. Työ- ryhmä ehdottaa, ettei rakennus-alalla sekä majoitus- ja ravitse-misalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä. Lisäksi työ-ryhmä esittää, että majoitus- ja ravitsemisalalla tulisi selvittää tyyppihyväksyttyjen kassakonei-den käyttöönottoa.

Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdolli-sesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Silloin luvanva-raisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yk-siselitteisesti.

Alkoholivalvonnan toimival-tuudet tulisi säätää riittävän laa-joiksi, ja lakiin tulisi lisätä mah-dollisuus käyttää hallinnollista laiminlyöntimaksua. Anniskelu-luvanhaltijan omistussuhteiden muutoksista tulisi jatkossa il-moittaa kahden viikon kuluessa tapahtumasta.

Talousrikollisuuden ja har-maan talouden torjuminen ra-kennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla -työryhmän mietintö on julkaistu TEM julkai-suja -sarjassa numerolla 17/2011. Se löytyy myös osoitteesta www.tem.fi/julkaisut.

ja vakuutettujen määrä. Myös tilaajavastuulain selvitysvelvol-lisuuteen liittyvien tietojen saa-mista ehdotetaan parannetta-vaksi usealla eri tavalla.

Vakavampien tilaajavastuu-lain rikkomusten osalta työryh-

mä ehdottaa, että rakennusalal-la otettaisiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu. Tällaisia olisivat tilanteet, jossa tilaaja tekee sopimuksen liiketoiminta-kiellossa olevan kanssa, vaikka hänen on täytynyt tietää, että

FUTUREIMAGEBANK

Joka viides ravintola-alan euro on kirjanpidon ohittavaa har-maata taloutta, kuten ohimyyn-tiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa. Harmaasta talo-udesta koituu kilpailuhaittana rehellisille yrittäjille ja yhteis-kunnalle noin 370 miljoonan eu-ron vahingot vuosittain. Vuonna 2009 ravitsemus- ja matkailu-alan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vas-tanneista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan merkittävinä tai erittäin merkittävinä.

Sisäasiainministeriön yrityk-

siin kohdistuvan ja niitä hyö-dyntävän tilannekuvan mukaan harmaata taloutta esiintyy eri-tyisesti pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa, keskioluen myyntipisteissä, pikkuravinto-loissa ja pubeissa. Tilannekuvan mukaan tiuhaan toistuvat hämä-rät konkurssit ja kertakäyttöyri-tykset ovat yleistyneet ravintola-alalla. Yritysten vaihtuvuus on suurta.

alipalkkaus kasvussa. Viime vuosina sisäasiainministeriön mukaan on ollut havaittavissa

uudenalaista harmaata talout-ta, jolle on tyypillistä työnteki-jöiden alipalkkaus ja tuotteiden myynti hyvin alhaiseen hintaan. Usein työtekijä ja työnantaja ei-vät kumpikaan tiedä Suomen la-kisääteisistä työehdoista.

Pimeä työpaikka, laiton maa-hantulo, kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan riski liittyvät usein yhteen. Poliisin tietoon tuli vuosina 2004–2010 yhteensä 125 työsyrjintärikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 13 ihmis-kauppatapausta, joka on enem-män kuin koskaan aikaisemmin.

ravintolaväkivalta yleistä, joskin laskussa. Ravintolavä-kivalta on hieman vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Ravin-toloissa tapahtuva väkivalta voi olla asiakkaiden välistä tai koh-distua henkilökuntaan.

Ravintola-alan kasvava ongel-ma ovat tekotavoiltaan jatku-vasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteet-tihuijauksia, sekä monimuotoi-set rahanvaihto- ja luottokortti-huijaukset, tilannekuva kertoo.

Tilannekuva on luettavissa osoitteessa www.intermin.fi/si-sainenturvallisuus

Hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset yleistyneet ravintola-alalla

Rakennusalalla ei saa jatkossa maksaa palkkaa käteisenä.

Mela-vakuutetut kalastajatvähenivät viime vuonnaMaatalousyrittäjien eläkelai-toksessa Melassa vakuutettu-jen kalastajien määrä väheni vuonna 2010 peräti 6,3 prosent-tiyksiköllä.

Vakuutettujen kalastajien määrä on nyt noin 700. Muiden alkutuottajaryhmien määrä väheni myös, mutta ei niin voimakkaasti kuin kalastajien. Poronhoitajien määrä väheni 1,6 prosentilla ja maatalousyrittä-jien 2,4 prosentilla.

Apurahansaajat, joka on uusi ryhmä Melan asiakkaita, meni jo lukumääräisesti ohi kalasta-jien ja poronhoitajien kokonais-määrän. Tiedot löytyvät Melan toimintakertomuksesta.

Viime kesän myrskyistä jopa 150 miljoonan laskuViime kesänä Suomessa koet-tujen Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen kokonaisvahin-got saattavat kohota jopa 150 miljoonaan euroon. Vakuu-tusyhtiöille kertyi korvattavaa 19 000 vahingosta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. Summas-ta noin 60 prosenttia koostui metsävahingoista. Keskikorvaus vahingoista oli 4 300 euroa.

– Koska suomalaisista yksi-tyismetsistä vain noin 30 – 40 prosenttia on vakuutettu, kokonaisvahingot myrskyistä nousivat huomattavan korkeik-si. Muu vaurioitunut omaisuus on Suomessa melko kattavasti vakuutettua, kertoo Finans-sialan Keskusliiton asiantuntija Petri Mero.


*Elisa Puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Elisa Puhepaketin hinta 20 €/kk, Nokia E7-00 18,54 €/kk. Yritysten verkkokaupasta Nokia E7-00 19,85 €/kk, 24 kk sopimus. Elisa Puhepaketti tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv 0 %. Puhepakettitarjous voimassa 30.4.2011 asti.

Se ei todellakaan ole sama, mitä älypuhelinta käytät.

3854 €/kk *

Elisa Puhepaketti 2000 min

sis. mobiililaajakaistan

Nokia E7-00

Tilaa ja tutustu osoitteessa www.kommunikaattori.fi tai lähetä yhteydenottopyyntö tekstaamalla ELISA numeroon 16172

Nyt hyvitystä myös vanhasta kapulastasi!

• Täysi qwerty-näppäimistö• 4 tuuman kosketusnäyttö

• 8 megapikselin kamera, HD-tason video• Kätevä sähköpostin käyttö

• Luo, muokkaa ja jaa Offi ce-dokumentteja• Ilmainen navigointi


Meillä on tosi vahva Pirkanmaa- henki.

kari kantalainen

Yrittäjät & kunta

Yhdessä tehden Pirkanmaan puolesta • Pirkanmaalla uskotaan yrittäjille suunnattujen palveluiden tuottamisessa vankkaan yhteistyöhön.

Kari KanTaLainEn, tapani kaskela, kaj Heiniö ja jari jokilampi iloitsevat Pirkanmaalla vallitsevasta yhteistyöhengestä, jonka avulla yrittäjien tarvitsemat asiointipalvelut on saatu järjestettyä mahdollisimman helpoiksi saada.

Vain vajaa puolet kunnista katsoo hankintaosaamisen olevan riittävää.

Yhdeksän kymmenestä kunnanjohtajasta Varsinais-Suomessa katsoo, että kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on ajan tasalla. Tämä selviää Varsinais-Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä, johon vastasi 23 kunnanjohtajaa.

– Tämä kertoo siitä, että kunnissa nähdään ohjelmien tärkeys elinkeinopolitiikan tukena ja ohjenuorana sekä toiminnan strategisena linja-uksena, kertoo toimitusjoh-taja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä.

– Hankintaosaamisessa on kuitenkin vielä parannetta-vaa, Wibom arvioi.

Samoilla linjoilla on myös Suomen Yrittäjien elinkei-noasioiden päällikkö Janne Pesonen.

– Tekniset ostamiseen ja lainsäädäntöön liittyvät asiat hallitaan jo suhteelli-sen hyvin, mutta erityisesti markkinoiden tuntemusta ja niiden toimivuutta tulisi edelleen kehittää.

– Tavara- ja raaka-aine-hankinnoissa markkinatun-temus ei ole niin kriittinen muuttuja, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluis-sa, joissa julkisen sektorin kysyntäasema on vahva, markkinat joko kehittyvät tai ovat kehittymättä riip-puen siitä, miten julkinen ostajaa kilpailutuksiansa tekee. Ja laskun huonosti toimivista tai kehittymättö-mistä markkinoista maksaa aina viimekädessä järjes-tämisvastuullinen kunta, Pesonen jatkaa.

Lotta Tammelin, tekstiJouko Lantto, kuva

Pirkanmaalla on vii-me vuosikymmeninä kunnostauduttu yrit-täjille suunnattujen palveluiden saatavuu-den helppoudessa ja

toimivuudessa. Pirkanmaalaiset uskovat yhteistyön voimaan, ja yrittäjäjärjestö, kauppakamari, julkiset tahot ja muut toimijat työskentelevät paikallisten yrit-täjien hyväksi tiiviisti yhdessä – sulassa sovussa.

– Vuonna 1986 avattiin Keh-räsaaren yrityspalvelukeskus, jo-hon saman katon alle muuttivat Pirkanmaan Yrittäjät, Kauppaka-mari, KTM-teollisuuspiiri, Kera ja Finnvera, keksintösäätiö ynnä muut toimijat. Se oli Suomen en-simmäinen yrityspalvelukeskus, ex-kansanedustaja, Pirkanmaan Yrittäjien kunniapuheenjohtaja ja Tampereen seudun Uusyritys-keskus ry:n puheenjohtaja Kari Kantalainen kertoo palveluyh-teistyön syntyhetkistä.

Aikojen saatossa palvelut ovat muotoutuneet ja kasvaneet, jo-ten niille on kaivattu lisää tilaa. Nyt Pellavakadulla, vain kivenhei-ton päässä Kehräsaaresta, sijait-seekin uusi palvelukeskittymä.

Samasta osoitteesta löyty-vät ELY-keskus, Tampereen TE-toimisto, Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri, Osuustoimintakeskus, Finpron Tampereen aluetoimisto, Kek-sintösäätiön keksintöasiamies ja yrityskummit sekä koko joukko erilaisia työllisyys- ja yrittäjyys-projektien henkilöitä.

– Neljännesvuosisadassa yrit-täjille suunnattujen palveluiden kehittämisessä on tapahtunut paljon. Se on asia, jossa myös

yrittäjäjärjestö on profiloitunut erittäin positiivisesti. Olemme hakeneet hyvän yhteistyön kaut-ta vakavasti otettavan roolin kes-keisten yrittäjäpalveluiden polul-le, Kantalainen summaa.

apua myös ensimetreille. Tampereen seudun Uusyritys-keskus ry eli markkinointinimel-tään Ensimetri perustettiin 1993, ja yrittäjäjärjestön yhteistyö sen kanssa on toiminut juohevasti

alusta saakka. – Ajattelin silloin, että tä-

mänlainen alkavien yrittäjien neuvontapalvelu kuuluisi Kehrä-saareen, kun siellä olivat monet muutkin yrittäjien tarvitsemis-ta tahoista, sekä Pirkanmaan Yrittäjien että Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi kertoo.

– 18 vuotta olemme tehneet Uusyrityskeskuksen kanssa yh-teistyötä. Sen kautta luodaan uu-sia yrityksiä ja uusia työpaikkoja

edullisesti. Konsepti on ollut oi-kein toimiva. Sitä kautta olemme saaneet ns. viranomaishyväk-synnän erilaisille yrittäjän asial-la oleville toimijoille, hän jatkaa.

– Ensimetrin markkinaosuus Tampereen seudulla perustet- tavista uusista yrityksistä on noin 60 prosenttia. Brändi on siis hyvin tunnettu, Jokilampi sanoo.

Ensimetrin kautta synnytetty yritys on myös edullinen.

– Ensimetrin kautta synny-

Pirkanmaan yrittäjät ryPirkanmaan yrittäjiin kuuluu nyt yli 10 000 yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 50 000 työntekijää.

Pirkanmaan yrittäjiin kuuluu 44 paikallis- järjestöä, ja se on suomen yrittäjien suurin aluejärjestö.

tetty uusi yritys maksaa kar-keasti ottaen 700 euroa ja uusi työpaikka 900 euroa. Toiminta on siis hyvin edullista. Meillä on 200 asiantuntijan verkosto, joka tarjoaa neuvontaa, jotta ennen-aikaisilta konkursseilta vältyttäi-siin. Uusia yritysideoita Ensimet-rissä käsitellään vuodessa noin 2 500, joista uusi yrityksiä kaut-tamme syntyy noin 900 – 1000 ja työpaikkoja puolestaan noin 800 – 900, kertoo Kari Kantalai-nen.

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Ensimetrin rahoitus tulee niin julkisilta kuin yksityisiltäkin ta-hoilta.

Pidempi elinkaari. Pirkan-maalla uusien yritysten elinkaa-ri on keskimääräistä pidempi.

– Keskimäärin uusi yritys ei elä Suomessa käynnistymises-tään neljää viittä vuotta pitem-pään. Meillä elinkaari on saatu venytettyä lähes kymmeneen vuoteen. Tilanne on muuttunut selkeästi tämän konseptin myö-tä, kun yksityiset asiantuntijat ja julkiset toimijat tekevät yh-teistyötä yritysten hyväksi, Kan-talainen sanoo.

Yhteistyön tuloksia on alusta asti haluttu myös mitata.

– Professori Vesa Routamaa Vaasan Yliopistosta teki meille selvityksen siitä, mitä tarkoit-taa yksityisten yritysten kautta synnytetty hyvinvointi yhteis-kunnalle. On ollut uskomaton-ta huomata, miten paljon yk-sityiset yritykset tuovat rahaa kunnille. Puhutaan kymmenien

miljoonien hyödystä täällä Pir-kanmaalla, Kari Kantalainen summaa.

Kaikki voittavat. Kantalaisen ja Jokilammen mukaan Pirkan-maalla on valloillaan hyvä teke-misen meininki.

– On hienoa, että olemme saa-neet kaikki toimijatahot pelaa-maan niin hyvin yhteen. Meillä on tosi vahva Pirkanmaa-henki täällä menossa. Se johtuu siitä, että teemme ihan konkreettisia asioita, Kari Kantalainen sanoo.

– Meillä käy Suomesta tutus-tumassa erilaisia ryhmiä, ja kyllä monet ihmettelevät, miten hyvin olemme saaneet eri toimijoiden välisen yhteistyön sujumaan, painottaa myös Ensimetrin pro-jektipäällikkö Kaj Heiniö.

Yhteistyö onkin kaikille win-win-tilanne.

– Se, että Ensimetri toimii yh-dessä yrittäjäjärjestön kanssa, on nostanut meidän vaikutta-vuuttamme ja asemaamme jul-kiseen puoleen, Heiniö jatkaa.

– Yrittäjäjärjestö puolestaan saa ihan toisenlaisen hyväksyn-nän viranomaisten suunnasta, Jari Jokilampi selvittää.

– Ja yrittäjäjärjestölle yhteis-työ tuo tietenkin myös uusia jä-senyrityksiä, Kantalainen lisää.

Hankinta- koulutusta tarvitaan


Haastattelu: Varo vaaraa, opetetaan lapsille. muista ohjenuora myös yrittämisessä, opastaa johtaja Risto karhunen finanssialan keskusliitosta.

Lotta Tammelin, tekstiKatja Lösönen, kuva

Yritysturvallisuudesta ja yrityksen toimin-tavalmiuden turvaamisesta puhutaan paljon. Aihe on laaja ja pitää sisällään monta epävarmuustekijää. Yrityksen toi-mintaa voi uhata esimerkiksi tulipalo, tul-va, tietomurto tai rikosriski – ja lista sen kun jatkuu.

Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunta ja turvalli-suus -toiminnon johtaja Risto Karhunen nostaa kuitenkin päällimmäisenä esiin riskin, joka saattaa usein unohtua – yrittäjän oma terveys ja turvallisuus.

– Missä kunnossa yrittäjän oma turva on? Hänen terve-ytensä, fyysinen kuntonsa tai työkykynsä. Ovatko vakuu-tukset tai eläkeasiat kunnossa? Mehän tiedämme, että näissä asioissa on paljon petrattavaa.

Itse kullekin yrittäjälle pitkät työpäivät ja lyhyet lomat saattavat olla tuttuja. Karhusta asia huolettaa.

– Ei ihminen kone ole, hän muistuttaa.– Jonain päivänä voidaan olla tilanteessa, että yritys

pyörisi muuten, mutta missäs se yrittäjä on, hän muis-tuttaa.

siivoa yritys turvallisemmaksi! Yrittäjän oman tur-vallisuuden lisäksi yrityksessä täytyy tietenkin huolehtia myös työntekijöiden työturvallisuudesta.

– Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnos-sa. Meillä on turvallista työskennellä ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä. Meissä kaikissa asuu melkoinen riskinottaja, Karhunen painot-taa.

Eräs hyvin yksinkertai-selta kuulostava keino vai-kuttaa yrityksen turvalli-suuteen on siisteys.

– Siisteys, kunnossapito ja huolto, Risto Karhunen luettelee.

Huoltotoimissakin tosin kyllä omat riskinsä, hän lisää.

– Erityisesti suurteolli-suudessa riskialtista aikaa ovat vuosihuollot. Lyhyes-sä ajassa yritetään tehdä paljon asioita, ja huoltotoi-menpiteitä tekevät ihmi-set, jotka eivät normaalisti tuotantotiloissa ole. Silloin on sattunut vakavia isoja vahinkoja. Aikataulut ovat ilmeisesti liian kireitä, Kar-hunen epäilee.

Lämpökamera ja pelastussuunnitelma. Tänä päivä-nä on olemassa hyviä ja suhteellisen edullisia työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen kokonaisturvallisuu-teen, Risto Karhunen kertoo.

– Esimerkiksi lämpökamerat. Erittäin käyttökelpoinen työkalu tarkistaa sähkölaitteet. Lämpökamera kertoo, onko jossain vaikkapa ylikuumenemista. Sillä voidaan tarkastaa myös koneita.

Lämpökameroita käytetään Karhusen mukaan paljon suurteollisuudessa. Sitä, käytetäänkö niitä myös pk-yri-tyksissä, hän ei tiedä.

– Voitaisiin kuitenkin käyttää. Ne ovat tulleet paljon halvemmiksi ja pienemmiksi. Tämänlaisia palveluitahan voi tietenkin myös ostaa.

Risto Karhusen mukaan pelastussuunnitelman teke-minen on myös hyvä konsti punnita yrityksen riskejä ja niihin varautumista..

– Pelastussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvollisuus.

riippuu, mistä roikkuu. Yritystoiminnan häiriöttö-myydestä puhuttaessa on myös hyvä ottaa huomioon yri-tyksen riippuvuusriskit esimerkiksi muista toimijoista, tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista.

– Nykyisessä toimiympäristössä nämä riskit ymmär-rettävästikin korostuvat. Koska pk-yritysten kirjo on niin laaja, ettei ole mitään patenttiratkaisua, mitä kaikkien tulisi tehdä.

Riskiarviointi on kuitenkin syytä tehdä. Miettiä, mitä kaikkea oman yrityksen keskeytysriski voisi pitää sisäl-lään.

Risto Karhunen painottaa, että riskien hallintatoimia on useita, niin strategisia kuin toiminnallisiakin.

– Eräs hallintatoimi on tietenkin vakuuttaminen, esi-merkiksi keskeytysvakuutus. Mutta korostan, että se on vain yksi tapa, muitakin on.

– Erittäin hyvä, käyttökelpoinen ja ilmainen työkalu riskien hallintaan on www.pk-rh.com-verkko-osoitteesta löytyvä palvelu. Se on VTT:n ja sen sidosryhmien tuotta-ma palvelu, josta löytyy mitä erinäisimpiin riskeihin ar-viointi- ja hallintatyökaluja. Suosittelen sitä, Karhunen summaa.

Totaalituhosta on vaikea selvitä. Yhdysvalloissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon, esimerkiksi tulipalon, kohdanneesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti.

– Ja lopuista kahdestakin selviytyminen jatkoon, on vä-hän niin ja näin, johtaja Risto Karhunen sanoo.

Suomessa tapahtuu yli 8 000 rakennuspaloa vuodessa, kaikkiaan paloja on vuodessa 16 000 kappaletta. Suurpa-loja (palo, josta aiheutuu yli 200 000 euron vahingot) on vuodessa noin 100 –200 kappaletta.

– Nämä suurpalot saattavat kuitenkin aiheuttaa koko vuoden vahinkomenoista noin 40 – 80 prosenttia. Pieni määrä paloja siis aiheuttaa suuren määrän vahinkome-noa. Jos nämä saadaan hallitaan, sillä on merkitystä myös yritysturvallisuuteen.

Palontorjuntaan on myös lukuisia keinoja.– Kaikki vanhat hyvät keinot: paloilmoittimet, alkusam-

mutus, automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerit yms., Karhunen luettelee.

Kansainvälisesti vertaillen tulipalotilanne on kuiten-kin Suomessa hyvä, parempi kuin muissa pohjoismais-sa.

– Meillä vakuutusalan vahinkomeno on suunnil-leen kolmannes siitä, mitä se on esimerkiksi Norjas-sa. Suomessa erityisesti suuryritykset ovat panosta-neet näihin asioihin, sillä niillä ei ole varaa pudota toimitusketjusta tulipalon vuoksi, Risto Karhunen summaa.

varmuudella vai tuurilla? Pessimistinä voisi ajatella, ettei pk-yrityksissä ole juuri-kaan aikaa pohdiskella yritystä uhkaavia riskejä. Karhusen mukaan yrityksissä onkin suuria eroja riskienhallinnassa: toiset pa-nostavat, toiset eivät.

– Tiedän esimerkiksi puuteollisuudesta yrityksen, jossa riskit on mietitty aivan loppuun saakka. Kyseisen yrityksen toimi-tila esimerkiksi on vastuutettu jokaiselta neliömetriltä eri ihmisille.

– Joillakin yrityksillä toiminta on kui-tenkin sitten enemmän tuuripeliä.

Risto Karhusen mukaan jokaiselle yri-tykselle sopiva slogan voisi olla: Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi.

– Sillä pärjää niin arjen turvassa kuin yritysturvallisuudessakin.

Yrittäjät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä ryhmä yhteiskunnalle, vakuutus-alalle, pankkisektorille ja muille tahoille, Karhunen painottaa.

– Me haluamme, että yritystoiminta, joka kuitenkin on yksi tämän yhteiskunnan verenkierrättäjä, pyörii ja pysyy käynnissä.

• Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. Onhan se myös sinun tunnuslauseesi?

Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennel-lä, ja työtapaturmien määrä on saatu koko-lailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mi-tään ei koskaan tapah-tuisi, ei päästä ikinä.

Risto karhunen

Henkilö: Risto karhunen toimii finanssialan Keskusliitossa johtajana, vastuualueinaan vanhingontorjunta ja turvallisuus.

Riski on otettava – huomioon


toimialat

Koulutus suori-tetaan viitenä seitsemän tun-nin pituisena päivänä, joista yhden on oltava ennakoivan ajon koulutuspäivä.

tuomo kauppinen

Ilman jatkokoulutusta uhkaa ajo-oikeuden menettäminen

Lisätietoja: www.ake.fi/aKE/ammattiliikenne/ ammattipätevyys

www.liikenneakatemia.fi


Perustason ammatti-pätevyyskoulutus on vaadittu kaikilta uu-silta tavara- ja henki-löliikenteeseen tarkoi-tettujen ajoneuvojen

kuljettajilta henkilöliikenteessä jo 10.9.2008 alkaen ja tavaralii-kenteessä 10.9.2009 alkaen pe-rinteisen ajokorttikoulutuksen lisäksi. Käytännössä perustason ammattipätevyyskoulutus on joko 140 tai 280 tuntia opetusta kuljettajan iästä riippuen, sanoo Suomen Ammattiliikenne Akate-mian Oy:n toimitusjohtaja Tuo-mo Kauppinen.

– Kuljettajat, jotka ovat saa-neet ajokorttinsa ennen säädet-tyjä päivämääriä, ovat vapau-tettuja perustason koulutuksen suorittamisesta. Heidän tulee kuitenkin suorittaa 35 tunnin jatkokoulutus ammattipäte-vyyden voimassaolon jatkami-seksi.

Tuomo Kauppisen mukaan yritysten on aika herätä toimiin vaadittavan ammattipätevyys-koulutuksen hankkimiseksi.

– Koulutusta edellytetään, jos toimintaan liittyy kuorma-auto tai pakettiauto, joka on rekisteröity kuorma-autoksi. Sa- ma koskee luonnollisesti linja-autoa mutta myös liikennetrak-toria.

Terveys ja turvallisuus. Jat-kokoulutusten on oltava suori-tettuna henkilöliikenteen kul-jettajilla 10.9.2013 mennessä

• Kuorma-auton ja raskaan pakettiauton kuljettajilta vaaditaan ammattipätevyyskoulutusta.RODEO

ja tavaraliikenteen kuljettajilla 10.9.2014 mennessä. Koulutuk-sen tarkoituksena on parantaa työntekijöiden ja tielläliikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä

edistää ympäristöystävällisyyt-tä, Kauppinen summaa.

– Ammattipätevyysvaatimuk-set koskettavat erittäin laajaa joukkoa yrittäjiä ja yrityksien

henkilökuntaa. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettajien puo-lella on monta ammattiryhmää, joita vaatimukset koskettavat, mutta kuljettajat eivät miellä

Uudet rakentamisen energia-määräykset on annettu. Uudisra-kentamisessa siirrytään 1.7.2012 alkaen kokonaisenergiatarkaste-luun. Suomen Yrittäjien mukaan muutokset ovat tarpeellisia, jos-kin asiaa tulisi vielä selvittää.

Ympäristöministeriö on anta-nut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismäärä-ykset. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatar-kasteluun.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisener-giankulutukselle määrätään ra-kennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyt-tämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riip-puu lisäksi pinta-alasta: vaati-mukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

– Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämis-tavan muutoksen myötä mää-räystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lä-hes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Taloudelliset vaikutukset selvitettävä. Rakentamismää-räysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa ympäristöministeriön mukaan keskimäärin 20 prosentin paran-nusta nykyisten määräysten vaa-timaan energiatehokkuuteen.

– Suomessa rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus on sen loppukäytöstä noin 40 prosent-tia ja se aiheuttaa kasvihuone-päästöistä lähes 40 prosenttia. Rakennusten energiatehokkuu-teen satsaaminen onkin sinänsä kannattavaa, etenkin kun se on kustannustehokas tapa säästää energiaa ja vähentää kasvihuo-nepäästöjä, Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan energiate-hokkuus vaatimuksien kiristä-minen on ollut kuitenkin nopea-tahtista, eikä niiden taloudellisia ja teknisiä vaikutuksia ole selvi-tetty kattavasti.

– Nopea kiristämistahti luo myös omat vaikeudet tuotannon sopeutumiseen, sekä osaamisen ylläpitämiseen. Myös rakenta-misen laatu on varmistettava. Peräänkuulutammekin jatkossa riittävää alan toimijoiden kuule-mista ja koulutusta, sekä uusien

ratkaisujen toimivuuden ja talo-udellisten vaikutusten selvitystä, ennen kuin energiamääräyksiä suunnitellaan kiristettävän, hän painottaa.

Ympäristöministeriö on kui-tenkin lupaillut, että investoin-tikustannusvaikutukset tulisivat olemaan pienet verrattuna ny-kyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin.

Kannustaa uusiutuvien ener- gianlähteiden käyttöön. E-luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka ku-vaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut ker-toimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä.

Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon läm-mityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, ta-kalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

Uudisrakentamisessa siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun

aMMaTTiPäTEvyysvaaTiMuKsET koskevat yrittäjien laaja joukkoa, joista moni on asiasta kuitenkin tietämätön.

kauppiaan, joka ajaa kevytkuor-ma-autolla, jonka paino ylittää 3 500 kiloa.

– Kun kuljettaja hakee varas-ton täydennystä tai toimittaa asiakkaalle lähetyksen, kuuluu hän koulutusvaatimusten pii-riin. Kuljettaja on aina ammat-tipätevyysdirektiivin alainen riippumatta siitä, ajaako paljon vai vähän.

Eri asia kuin liikennelupa. Tuomo Kauppinen painottaa, että yritysten omat ajot kuulu-vat säädösten piiriin, kun kul-jetetaan omia tavaroita ilman liikennelupaa. Hänen mukaansa yritysten liikenneluvalla ja kul-jettajan ammattipätevyysvaati-muksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

– Yrityksen hallinnassa olevaa ajoneuvoa ei saa ajaa ilman am-mattipätevyyttä edes tyhjänä. Myös liikennetraktorin kuljet-tajat ovat ammattipätevyysvaa-timusten piirissä. Ainoastaan henkilökohtainen ajo on vapau-tettu, kuten oman muuttokuor-man vienti vanhasta osoitteesta uuteen osoitteeseen.

– Naapurille annettava muut-toapu kuuluu ammattipäte-

vyysvaatimusten piiriin. Mikäli kuljettaja jää valvonnassa kiin-ni ajamisesta ilman voimassa olevaa ammattipätevyyttä, niin ajo keskeytyy ja kuljettaja sekä ajoneuvon luovuttaja saavat ran-gaistuksen.

itseään kuorma-auton kuljetta-jiksi.

Esimerkiksi Tuomo Kauppi- nen ottaa varastomiehen, korjaamon esimiehen tai kukka-

Tapaturmat vähenivät teollisuuden kunnossapitotöissäTeollisuuden huolto- ja kun-nossapitotyöt ovat vaarallisia. Työtapaturmat on kuitenkin saatu vähenemään.

– Työpaikkatapaturmia sattui kunnossapidossa vä-hemmän kuin teollisuudessa keskimäärin, kertoo erikois-tutkija Pirjo I. Korhonen Työterveyslaitoksesta.

– Kunnossapitotyön riskeihin on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota, ja yhteisten pelisääntöjen ja riskinarvioinnin tärkeyttä on korostettu. Kunnossapito- ja huoltotöissä käytetään paljon alihankkijoita, mikä voi lisätä työterveys- ja tapaturmariske-jä, Korhonen toteaa.

Huolto- ja kunnossapito-töihin liittyy erityisiä riskejä, jotka lisäävät tapaturmien ja jopa suuronnettomuuksien mahdollisuutta. Työtapatur-mien riskialttiuteen vaikut-tavat mm. työskenteleminen koneiden läheisyydessä, monimutkaiset laitteistot ja prosessit sekä töiden suoritta-minen lyhyellä varoitusajalla ja poikkeuksellisissa olosuh-teissa.

Työtapaturmia huolto- ja kunnossapitotöissä sattui eni-ten koneenkorjaajille, koneis-tajille, koneenasentajille sekä sähkö- ja puhelinasentajille. Puolet tapaturmista aiheutti alle kolmen päivän poissaolon ja alle 10 prosenttia yli 30 päivän poissaolon, työkyvyt-tömyyseläkkeelle siirtymisen tai kuoleman.

Suomessa teollisuuden huolto- ja kunnossapitoteh-tävissä tapahtuu kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia nollasta kahteen tapausta vuodessa. Kunnossapitoalan yrityksiä Suomessa toimii noin 3 000.

Rakennusalan työnjohdolleetsitään helpotustaViime vuosina rakennusalan työnjohto on joutunut koville. Työmailla puhutaan yhä use-ampia kieliä, ja siellä kohtaa-vat eri kulttuurien ja useiden eri yritysten työntekijät.

Lisäksi rakennustyön tur-vallisuudesta on tehty lakiuu-distuksia, joista työnjohdon tulee olla tietoisia ja osata myös toteuttaa vaatimukset.

Työterveyslaitos ja raken-nusalan toimijat ovat päättä-neet helpottaa työnjohtajien tilannetta käynnistämällä yhteisen työhyvinvointihank-keen.

Ensimmäiseksi selvitetään, millaisia rakennusalan työn-johdon työolot ja hyvinvointi ovat nyt, ja sitten verrataan tuloksia aiempiin selvityksiin. Hankkeessa perehdytään työnjohdon työnkuvaan, terveydentilaan ja henkiseen hyvinvointiin sekä työn kuor-mitus- ja vaaratekijöihin.

Vuonna 2001 tehdyssä tut-kimuksessa hahmottui ikään-tyvä, tasapainoinen, itseensä luottava ja osaava työnjohto, jolla kuitenkin oli paineita enemmän kuin 1990-luvun alussa. Moni työskenteli suori-tuskykynsä ylärajoilla.

Nuorilla työnjohtajilla esiintyi arkuutta astua vas-taavan työnjohtajan tehtäviin. Myönteisiä asioita olivat työn itsenäisyys ja vaihtelevuus, hyvät työtoverit, avoin työil-mapiiri ja rehellinen palaute.

Kyselytutkimusten tulosten pohjalta esitetään kehittä-mistoimenpiteitä työn ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hanke toteute-taan vuoden 2011 aikana.

Tekes rahoittaa puutuotealaaTekes avaa puutuotealan yrityksille suunnatun rahoi-tushaun, jonka tavoitteena on rahoittaa pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kasvun edel-lytyksiä tukevia hankkeita. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat haun tärkein kohderyhmä. Haku on yksi-vaiheinen eli puutuotealan yritys jättää normaalisti ha-kemuksen Tekesin sähköiseen järjestelmään. Haku päättyy 6.5.2011. www.tekes.fi/info/puuska

Sähkö- ja teleurakointiyritykset mukana Luotettava kumppani -ohjelmassaSähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle, sillä jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähkö- ja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työ-ehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaaji-en tarkistettavaksi tilaajavastuu.fi-rekisteristä.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyl-lönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia teke-vät tilaajat mukaan toimintaan.

– Kun 1 500 sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnos-

sa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteris-tä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmo-jen käyttöön.

Syyksi rakennusalan rikolli-suuden yleistymiseen on väitet-ty muiden muassa sitä, että ra-kennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toi-mintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemas-sa toimiva ratkaisu.

– Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuu-lain mukainen velvollisuutensa,

tämän pitäisi alkaa voimakkaas-ti näkyä rakennusalan talousri-kollisuuden vähentymisenä.

Kaikki rakennuttajat ja ra-kentajat vastuunkantajia. Nyt tarvitaan aitoa halua raken-nusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen, ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki ra-kennuttajat ja rakentajat, isoim-mista pienimpiin. Rehellistä esi- merkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmil-ta rakennusliikkeiltä, Kyllönen sanoo.

POINTVERKKOMAKSU

Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi

Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamis-ratkaisuksi. Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulo-makkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä.

Point Verkkomaksu tarjoaa verkko-kauppiaalle muun muassa:

• kaikki maksutavat yhdellä sopimuk-sella• lyhyen tilitysajan• edistykselliset työkalut väärinkäytöksien estoon ja asiak-kaiden tunnistamiseen• kattavan raportoinnin ja seurannan myyntitapahtumista• käytettävyyden ja turvallisuuden optimoinnin mobiiliympäristössä

Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteis-työkumppaninne on Point.

Lisätietoa

Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai [email protected]

RATKAISUJAwww.yrittajat.fi/ratkaisuja/point.


Se ei todellakaan ole sama,mitä 3G-verkkoa käytät.

*European Communications Engineering (ECE Oy) tutkimus 10/2010. Kattavuudessa on alueellisia eroja.

Elisalla onSuomenkattavin

3G-verkko*

Tutustu tutkimukseen ja Elisan liikkuvan työn tarjouksiin yrittäjälle osoitteessa www.kommunikaattori.fi

Elisan 3G-verkko on Suomen kattavin*Älypuhelinta käytettäessä mobiiliverkon ominaisuuksien merkitys korostuu ja on tärkeää, että operaattorin 3G-verkko toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa. Radioverkkoja tutkiva asiantuntijayritys ECE suoritti syksyllä 2010 puolueet toman vertailun suomalaisista 3G-verkoista. Tutustu tutkimuksen löydöksiin niin tiedät, miksi Elisan 3G-verkko on oikea valinta.

100 %

90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

3G Puhe 3G Nopea data

DNA

Sone

ra

Elis

a 10

0 %

Elis

a 10

0 %

DNA

Sone

ra

Kuuluvuuden laajuus 3G-puheelle ja 3G:n nopealle datalle

(Korkein tulos skaalattu 100%:iin)

FUTU

REIM

AGEB

ANK

työelämä

Ostajan oikeudet sopimushäiriötilanteissaSaara Jämes, teksti

On tärkeää tuntea sopimus-häiriötilanteissa soveltuvat menettelytavat, eikä vain

tyytyä virheelliseen tai viivästy-neeseen suoritukseen.

Laatuvirheet ja viivästykset ovat tyypillisiä sopimusrikko-mustilanteita. Laatuvirheellä tarkoitetaan esimerkiksi esineen rikkonaisuutta tai palvelusuori-tuksen puutteellisuutta. Viiväs-tyksestä kysymys on sen sijaan silloin, jos myyjä ei toimita tava-raa tai palvelua sovittuun ajan-kohtaan mennessä.

On tärkeää tietää, miten toi-mia erilaisissa sopimushäiriö-tilanteissa, sillä yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain sään-nökset eikä yrittäjä voi kääntyä kuluttaja-asiamiehen puoleen. Yritysten välisessä irtaimen kau-passa kauppalaki antaa suunta-viivat sopimushäiriötilanteissa toimimiseen.

Tarkastus ja reklamaatio. Jotta ostaja ei menetä oikeuttaan esittää vaatimuksia vastaisuu-dessa mahdollisesti ilmenevän virheen vuoksi, vaaditaan tältä aktiivisia toimia jo ostovaihees-sa. Ostajalta nimittäin edellyte-tään kohtuullista huolellisuutta kaupan kohteen tarkastamisen suhteen etenkin laatuvirhetilan-teissa.

Mikäli ostaja ei ole tarkasta-nut kaupan kohdetta, menettää hän oikeutensa esittää myö-hemmin vaatimuksia sellaisesta puutteesta, joka hänen olisi pi-tänyt huomata tarkastuksessa. Tarkastusvelvollisuuden laajuus on tapauskohtainen, ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi ostajan asiantuntemus kaupan kohteena olevasta tuotteesta.

Virheen havaittuaan ostajan on tehtävä myyjälle reklamaatio

muksiaan virheen korjaamisek-si, vaan reklamaation jälkeen ostajalla on aikaa vaatimusten tekemiseen.

Laatuvirheitä ja viivästystä vastaan on ostajalla käytettävis-sään monia eri oikeuskeinoja, joita voidaan usein käyttää myös samanaikaisesti. Yleensä myy-jälle on ensin varattava mahdol-lisuus virheen korjaamiseen ja vasta, jos myyjä ei esimerkiksi

• Mitä tehdä kun tilattu tuote saapuu virheellisenä tai kun sen toimitus viivästyy sovitusta?

Yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain sään-nökset, eikä hän voi kääntyä kuluttaja-asia-miehen puoleen.

Saara jämes

kohtuullisessa ajassa. Kohtuulli-sena aikana voidaan pitää noin 1–2 viikkoa, mutta aika voi vaih-della kaupan kohteen mukaan. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen ve-toamiseen menetetään.

Reklamaatio kannattaakin siis tehdä viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen, sillä tässä vaiheessa ostajan ei vielä tarvitse esittää yksilöityjä vaati-

Tarkasta kaupan kohde ostotilan-teessa huolellisesti. virheen havaittuasi, tee viipymättä reklamaatio myyjälle. Esitä vaati-mukseksi virheen korjaamiseksi tai hyvittämi-seksi.

jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen vetoamiseen menetetään.

Takuu ei vapauta myyjää vastuustaTakuu-sanaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsi-tyksiä. Yleinen harhakäsitys on, ettei myyjä ole vastuus-sa tuotteessa ilmenevistä virheistä enää takuuajan päätyttyä. Takuuta käytetään usein etenkin elektroniik-kakaupassa ylimääräisenä markkinointikeinona, eikä takuuajan päättyminen tosiasiassa tarkoita, etteikö myyjä olisi enää vastuussa tuotteessa myöhemmin ilmenevistä virheistä.

Erona takuulla ja nor-maalilla virhevastuulla on kuitenkin se, kumpaan osa-puoleen näyttövelvollisuus

virheestä kohdistuu. Takuun hyötynä on se, että takuuai-kana myyjän pitää vastuusta vapautuakseen osoittaa vir-heen johtuvan asiakkaasta, kun taas normaalitilanteessa ostaja on näyttövelvollinen osapuoli. Myyjän vastuu etenkin heti takuuajan päättymisen jälkeen ilme-nevästä virheestä on suuri, sillä tuotteilta edellytetään normaalia kestävyyttä. Sen sijaan ostohetkestä hyvin pit-kän ajan kuluttua ilmenevä virhe tulee usein heikommin korvatuksi ja tällöin ostajan näyttövelvollisuuskin on ankarampi.

kykene tai halua korjauttaa rikki-näistä tuotetta, tulevat kysymyk-seen muut oikeuskeinot.

Hyvitystä virheestä. Laa-tuvirheet voidaan hyvittää hinnanalennuksella, mutta viivästystilanteissa se ei tule ky-symykseen. Ostaja on oikeutettu hinnanalennukseen aina silloin, kun virhettä ei korjata mutta sopimus pidetään voimassa. Näin ollen sitä ei voida yhdis-tää oikeuskeinoista järeimpään, eli kaupan purkuun. Sen sijaan hinnanalennukseen voidaan yh- distää erillinen vahingonkor- vausseuraamus esimerkiksi niiltä osin kuin ostaja menettää tuotteen käyttöhyödyn ja kärsii välillisiä vahinkoja. Hinnanalen-nuksen määrä on yleensä vir-heettömän ja viallisen tuotteen hintojen erotus.

Myyjän painostaminen. Os-tajan kannalta käyttökelpoinen oikeuskeino sekä viivästys- että laatuvirhetilanteissa on mak-susuorituksesta pidättyminen kunnes sopimus, kuten tavaran-toimitus tai palvelu, on täytetty oikein. Näin ostaja saa helposti painostettua myyjää sopimuk-sen täyttämiseen.

Suorituksesta pidättymistä harkitessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, ettei ostaja välttämättä ole oikeutettu pi-dättymään suorituksesta ko-konaan. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos tuhannesta tilatusta mainoskynästä on toimitettu vain puolet. Tällöin ostaja on kylläkin oikeutettu pidättymään suorituksesta niiltä osin kuin sovittuja kyniä ei ole toimitettu, mutta sen sijaan hän on velvolli-nen maksamaan ne kynät, jotka ovat jo saapuneet.

Yrittäjät varautuvat riskeihinJouko Lantto, teksti

Yrittäjät pitävät työkyvyttö-myyttä, sairastumista, asiak-kaiden menestystä tai kysyn-nän heikentymistä erityisen merkittävinä riskitekijöinä omassa työssään, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen toteaa. Lisäksi he nä-kevät yritystoiminnan riskeinä tässä ajassa henkilöstön huoli-mattomuuden sekä johdon tie-totaidon puutteet, hän jatkaa.

Kilpisen mukaan yrityksis-sä on yleisimmin varauduttu tulipalon, murron, ryöstön ja varkauden varalle sekä konei-den, laitteiden ja työvälineiden rikkoutumisen varalle, mutta ihmispääoma jää usein vähem-mälle.

– Rakennukset ja esineet va-kuutetaan yleensä hyvin. Sen sijaan henkilöriskit on huomi-oitu heikommin. Seinät ja ka-tot vakuutetaan, mutta yrittäjä itse unohdetaan.

Yrittäjät näkevät tärkeinä myös varautumisen energian saannin keskeytymisen sekä atk-laitteiden rikkoutumisen varalta, mutta näiden riskien toteutumiseen on varauduttu heikommin, Kilpinen toteaa.

Aiempiin tutkimuksiin ver-rattuna energian saannin kes-keytyminen ja atk-laitteiden rikkoutuminen ovat kuitenkin nousseet keskeisiksi riskeiksi yrittäjien keskuudessa, Kilpi-nen summaa.

yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hyväksi. Keskiarvo kouluarvosanalla 4–10 mitattuna on 8,34.

87 prosenttia yrittäjistä uskoo kykenevänsä työskentelemään varmasti tai todennäköi-sesti eläkeikään asti. rakentamisen toimi-alalla osuus on hieman pienempi.

Fennian ja Suomen Yrit-täjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjistä peräti 64 prosenttia pitää henkilöstön huolimattomuutta kohtalaise-na tai suurena riskinä. Henki-löstön huolimattomuus näh-dään jopa suurempana riskinä kuin murto ja varkaus, ja se on selvästi noussut suhteessa ai-empiin tutkimuksiin.

joka toinen kokenut työ-uupumusta. Tutkimuksen mukaan yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hy-väksi. 87 prosenttia heistä uskoo kykenevänsä työsken-telemään varmasti tai toden-näköisesti eläkeikään asti. Ra-kentamisen toimialalla osuus on hieman pienempi. Koko ku-vassa puolet yrittäjistä sanoo kokeneensa työuupumista vii-meisen 12 kuukauden aikana. Iän mukaan tarkasteltuna uu-pumusta kokeneita on etenkin 41–49-vuotiaiden keskuudessa. Merkittävä havainto on myös se, että työterveyshuolto uu-puu lähes puolelta yrittäjistä, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen huomauttaa.

– Osaltaan tämän selittää se, että tutkimuskyselyyn vastaa-jista puolet oli yksinyrittäjiä, joista moni ei tiedä, että voi jär-jestää itselleen työterveyshuol-lon tai että hänen kannattaa hankkia turvakseen henkilöva-kuutuksia.

EiKö PaKETissa ollutkaan sitä, mitä oli sovittu?

järein oikeuskeino. Olennais-ten rikkomusten varalta lain-säätäjä on varannut ostajalle mahdollisuuden kaupan pur-kuun. Purkaminen ei siis tule kysymykseen vähäpätöisten vir-heiden kohdalla, vaan silloin on ostajan vaadittava esimerkiksi hinnanalennusta.

Yleensä purkuedellytyksiä harkittaessa on otettava huo-mioon ainakin häiriön merkitys sopimuksen tarkoituksen toteu-tumiselle ja se, voidaanko virhe hyvittää muulla tavalla, kuten vahingonkorvauksella. Jos myyjä on toiminut vilpillisesti, on osta-jalla yleensä aina oikeus purkaa kauppa, sillä vilpillisyys merkit-see luottamussuhteen olennais-ta heikkenemistä, eikä ostajalta voida siten vaatia sopimussuh-teen jatkamista.


työelämä

Yrittäjille suunnatut tuetut lomat 2011Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomatoimintaa Maa-seudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Loma-huolto tekee päätökset loma-tuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön jär-jestelyistä.

Lomat toteutetaan Raha-auto-maattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2011 aikana RAY:n tuki

mahdollistaa noin 7 500 henki-lön ja noin 1 200 yrittäjän ja yrit- täjäperheenjäsenen tuetun lo-man.

Sähköinen ja paperinen ha-kulomake sekä lisätietoja hake-misesta ja lomista löytyy osoit-teesta www.yrittajat.fi./Suomen Yrittäjät/palvelut yrityksille/kuntolomat. Huom! Lomaa tulee hakea kolme kuukautta ennen haettua loma-ajankohtaa.

seuraavia syksyn lomia voit vielä hakea: loma-ajankohta

Yrittäjien kuntokate

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen 18.9.– 23.9.2011Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen 20.11.–25.11.2011 Yrittäjien Terveyskate

Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki 23.10.–28.10.2011Holiday Club Kuusamon Tropiikki 25.9.–30.9.2011 Yrittäjien Kuntoilukate

Hotelli Ylläsrinne, Kolari 20.11.–26.11.2011Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 2.10.–7.10.2011 Yrittäjien perheloma

Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki 1.8.–6.8.2011

Anitta Raitanen, teksti Jatta Wickström, kuva

Suomessa yritysten vapaaeh-toisohjelmat ovat suhteelli-sen uusi asia, kertoo Kansa-

laisareenan suunnittelija Jatta Vikström. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jota voidaan pitää alan edelläkävijämaana, lähes 70 prosentilla yrityksistä on tällainen ohjelma. Nokia on toteuttanut esimerkiksi Turkis-sa vapaaehtoisohjelmaa, jossa työntekijät ovat työajalla opetta-neet tietotekniikkataitoja syrjäy-tymisuhan alla olleille nuorille, Vikström lisää.

Jatta Vikströmin mukaan yri-tyksillä ja muilla työyhteisöillä on lukuisia motiiveja kannustaa työntekijöitään vapaaehtoistoi-mintaan.

– Tällaisia motiiveja ovat esi-merkiksi yritysvastuun korosta-minen, hyvän ”yrityskansalai-suuden” toteuttaminen, brändin tunnettuuden nostaminen ja henkilöstön motivointi.

– Vapaaehtoistyötä hyödyn-netään myös tiimien valmen-nuksessa ja koulutuksessa. Varsinkin pienissä yrityksissä vapaaehtoistoiminta voi heijas-taa omistajan tai johdon henki-lökohtaista tai koko työyhteisön kiinnostusta.

yhteiskuntavastuun konkre- tisointia. Yrityksissä työnteki- jöiden vapaaehtoistoiminta lin- kitetään yleensä yrityksen yh-teiskuntavastuun toteuttami-seen. Vapaaehtoistoiminta voi olla myös osa laajempaa yhteis-työprojektia jonkun kansalais-järjestön kanssa, Jatta Vikström sanoo.

– Henkilöstön kehittäminen, hyvinvointi ja työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta ovat osa yrityksen sosiaalista vastuun-kantoa. Sosiaaliseen vastuuseen lasketaan yleensä kuuluvaksi myös vastuullisuus paikallista yhteisöä ja muita sidosryhmiä kohtaan.

– Ajatellaan, että vastuullinen yritys ei ajattele vain omistajien-sa etua vaan pyrkii toiminnas-saan ottamaan huomioon myös esimerkiksi asukkaiden, työnte-kijöiden ja kansalaisjärjestöjen odotukset.

Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta

• Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmissa työnantaja antaa työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua jonkin yleishyödyllisen organisaation toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on silloin palkallista.

Kokemukset opettavat onnistumaanKansalaisareena on sitoutumaton yhdistys, joka edistää kan-salaisten vapaaehtoista toimintaa sekä lisää vapaaehtoissek-torin toimijoiden yhteistyötä. Kansalaisareenan toiminnan-johtaja Anitta Raitasen mukaan yhteistyön onnistumista on edesauttanut se, että yritys on tehnyt selkeän suunnitelman vapaaehtoistoiminnan tavoitteista.

– Lisäksi molemmilla organisaatiolla pitäisi olla vapaaeh-toistoiminnan yhteys- tai vastuuhenkilö. Muuten toiminta saattaa tyssätä alkuunsa. Vapaaehtoisiksi lähtevät ovat yleensä pitäneet hyvänä, että ”keikalle” voisi lähteä kollegan kanssa. Työkaverit oppivat toisiltaan ja voivat jakaa koke-muksiaan vapaaehtoisena toimimisesta.

vapaaehtois-toiminnan Vuosi 2011. Tavoitteena on luoda suotuisa toimintaym-päristö vapaaehtois-työlle Euroopassa. Toiminnassa paino-pisteenä ovat työn-tekijöiden kouluttami-nen, akkreditointi ja laadunvarmistus. Lisätietoja osoitteesta www.tuntitili.fi. yritysten vapaaehtois-toiminnasta lisätieto-ja osoitteessa www.kansalaisareena.fi

Nykyajan talkoitaModerneissa talkoissa auto-korjaamon työporukka kerää rahaa Yhteisvastuukeräykselle ja tilintarkastustoimiston ammattilaiset hoitavat järjes-tön kirjanpidon edullisesti tai maksutta. Yrityksen työntekijät voivat myös ideoida virkistys-päivän palvelukodissa asuville seniori-ikäisille, tai he vievät vaarit katsomaan jääkiekko-ottelua ja leidit seuraamaan muotinäytöstä.

Ideointia voi jatkaa loput-tomiin, kunhan sitä tehdään yhteistyössä niin, että sekä yrityksen että vapaaehtoisor-ganisaation tarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Tärkeää on kuunnella myös tekijöitä eli vapaaehtoisia itseään.

Yrityksen kannattaa valita vapaaehtoistoiminnan kohteet ja muodot niin, että niihin osal-listuminen tuo hyötyä myös yritykselle organisaationa. Jo-kaisen työntekijän on kuitenkin voitava itse päättää, tarttuako tarjottuihin mahdollisuuksiin vai ei – pakottaminen olisi koko toiminnan idean vastaista.

Yhteistyöstä kiinnostuneen kannattaa tehdä kartoitus mahdollisista järjestökumppa-neista.

Sari kuvaja

keaa mahdollisuus tehdä omaa toimintaansa tunnetuksi jäse-nistön piirissä, Kuvaja selvittää.

– Yrityksen ja järjestön yh-teistyölle aukeaa mahdollisuus, jos osapuolten arvopohjat koh-taavat. Vähintään yhtä tärkeää on löytää yhteinen tavoite tai tavoitteita. Yhteistyö ei ole itse-tarkoitus vaan eräs toimintatapa muiden joukossa.

– Jos se ei edistä organisaati-on tavoitteita, siihen ei kannata lähteä. Yhteistyön on tuotava tuloksia, koska se vaatii toteutta-jiltaan resursointia: työvoiman ja ajan lisäksi riihikuivaa rahaa.

ToiMinnanjoHTaja Anitta Raitanen johtaa kansalaisareenaa, joka edistää vapaaehtoistoimintaa Suomessa.

Kuvaja arvioi, että joissakin yri-tyksissä taloudellista tukea jär-jestöille pidetään hyvänä tapana toteuttaa yhteiskuntavastuuta.

– Järjestöille raha lienee ihan tervetullutta. En kuitenkaan pi-täisi taloudellista sponsorointia vastuullisen yritystoiminnan osoituksena. Totta kai yritykset voivat tukea järjestöjä, mutta sen nimeäminen vastuullisuudeksi on hiukan harhaanjohtavaa.

– Sen sijaan yrityksen yhteis-työ kansalaisjärjestön kanssa voi tarjota monenlaisia mahdollisuuksia ”hyvän tekemi-seen”, sellaisen hyvän, josta hyö-

Suomalainen työelämä tar-vitsee vastaisuudessa jopa 10 000 – 20 000 maahanmuutta-jaa vuodessa.

Näin toteaa kiinteistöpalvelu-alan yrityksiä edustava järjestö. Tällä työvoimavaltaisella alalla maahanmuuttajien tarve koros-tuu, sillä alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Pahin työvoi-mapula tulee olemaan pääkau-punkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa.

– Ulkomaisen työvoiman li-sääminen kiinteistöpalvelualal-la on mahdollistettava. Tulee varmistaa, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työehdot ja ve-rokohtelu ovat yhdenmukaiset, sanoo alan työnantaja- ja toimi-alajärjestön Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

– Yhteiskunta on saatava nykyistä tehokkaammin osal-listumaan sekä konkreettisin toimenpitein että rahoittajana työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työelämä-valmennukseen. Työllistämisen helpottamiseksi tarvitaan ny-kyistä parempia säädöksiä ja toi-mintaohjeita, Gramén ehdottaa.

Kielitaidon merkitystä koros-taa myös RTK-Palvelu Oy:n pal-velujohtaja Arja Nurmi. Yhtiön 2 300 työntekijästä noin 10 pro-senttia on maahanmuuttajia.

– Jos työntekijä ei osaa suo-mea, työntekijältä edellytetään englannin kielen taitoa. Toisaal-ta maahanmuuttajat ovat usein hyvin motivoituneita kielenopis-keluun, koska työpaikka on heil-le tärkeä. He eivät halua erikois-kohtelua, Nurmi sanoo.

Monikulttuurisuus voima-varaksi. Arja Nurmen mukaan monikulttuurisuus kannattaa kääntää toimialan voimavaraksi.

– Voimme oppia maahan-muuttajilta erilaisia suhtautu-mistapoja. Samalla tunnistam-me omia ennakkoluulojamme, ja opimme sitä kautta lisää itses-tämme.

– Kaikista kansalaisuuksista löytyy hyviä työntekijöitä. Halu-amme palkata parhaan ihmisen kuhunkin työtehtävään riippu-matta hänen kansalaisuudes-taan, sanoo Arja Nurmi RTK-Pal-velu Oy:stä.

Kiinteistöpalveluyritykset:

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa

tyvät sekä yritys, järjestö että yhteiskunta.

yhteistyö motivoi henkilös- töä. Sari Kuvajan mukaan järjes-töyhteistyö on alkanut kiinnos-taa yrityksiä etenkin siksi, että sen on todettu lisäävän henki-löstön työmotivaatiota ja paran-tavan työnantajaimagoa. Myös järjestöjen asiantuntemus ja osaaminen kiinnostavat. Lisäksi yhteistyö antaa yrityksen hen-kilöstölle mahdollisuuden ke- hittää vuorovaikutustaitojaan. Järjestöjen kautta yrityksille au-

if.fi/kilometrietu010 19 15 00

Voita1000 €:llapolttoainetta!

Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää if.fi/kilometrietu ja osallistu samalla kilpailuun.

MAKSA VAIN AJETUISTA KILOMETREISTÄ.IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA

YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA.

sponsorointi on jotakin muuta. Sari Kuvaja on vastikään tehnyt Raha-automaattiyhdis-tykselle selvityksen järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä Suomessa.


Päivä Tukholmassa -pikkujouluristeily Helsingistä etuhintaanesim. 124 €/hlö kahden hengen Promenade-hytissäEsimerkkihintaan sisältyy: risteily kahden hengen Promenade hytissä, kolmen ruokalajin à la carte ryhmämenuillallinen, buffet-illallinen ruoka-juomineen ja glögi. Esimerkkihinta voimassa la–to -lähdöillä 17.11.-22.12.2011 (ei 1.12., 3.-4.12.), kun matka varataan 30.6.2011 mennessä.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljankokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17).010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min.Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

Varmista paikkanneItämeren parhaisiin

pikkujouluihin!

Varaa pikkujoulut 30.6. mennessä, tarjoamme glögit kaupan päälle!Varatessanne pikkujouluristeilyn 30.6.2011 men-nessä, tarjoamme 1.11.–22.12.2011 tehtävän Päivä Tukholmassa -risteilyn yhteyteen ryhmällenne pikkujouluglögit!

SiljaHEST_pikkujoulut_284x380.indd 1 19.4.2011 14.01

työelämäasianTunTija | lakipalsta

Varatuomari Inga koskinen Asianajotoimisto Inga koskinen ky

Kenelle reklamaatio?Olemme tehneet pitkäaikai-sen yhteistyökumppanimme kanssa uudenlaisen yhteis-työsopimuksen. Yhteistyö-kumppanimme on käyttänyt alihankkijaa, joka on käy-tännössä tehnyt suuren osan yhteistyöhön liittyvästä palve-lusuorituksesta. Emme ole so-pineet työn suorittajan kanssa mitään. Työn suorittaja on las-kuttanut palvelusuorituksensa yhteistyökumppaniltamme, joka puolestaan on laskuttanut omien laskujensa yhteydessä myös alihankkijoiden laskut. Nyt meillä on aihetta epäillä, että alihankkija on laskuttanut kahteen kertaan osan työstä. Viimeisin yhteistyökumppa-nimme lasku ja myös siihen sisältyvä alihankkijan lasku on vielä maksamatta. Miten mei-dän pitäisi menetellä ja keneen otamme yhteyttä?

•Yritysten välinen yhteistyö-sopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, joka voidaan tehdä esimerkiksi suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisella hyväk-synnällä. Hiljainen hyväksyntä tarkoittaa sitä, että osapuolten käyttämisestä ja toiminnasta voidaan tehdä johtopäätös sopi-muksen olemassaolosta ja sen ehdoista. Sopimuksen sisällön suhteen on voimassa myös sopimusvapauden periaate. Sopimukseen liittyvät kysymyk-set ratkaistaan käytännössä siis lähtökohtaisesti sen mukaan, millaiset sopimusehdot osa-puolten kesken on sovittu.

Yritysten väliseen yhteis-työsopimukseen voi joissakin tilanteissa liittyä lainsäädäntöä, joka pakottavan luonteensa vuoksi rajoittaa tehokasta sopi- mista. Pakottavan lain sään-nöksen vastainen sopimus on tehoton, jolloin lainsäädäntö menee sopimuksen edelle.

Esimerkiksi elinkeinonharjoit-tajien kilpailun rajoitteiden poistamiseen voi liittyä sellaista lainsäädäntöä, joka on otettava yhteistyösuhteessa huomioon.

Sopimus sitoo sopimuk-sen osapuolia. Olette tehneet yhteistyösopimuksen yhteistyö-kumppaninne kanssa. Mikäli sopimus on tehty kirjallisesti, on kirjalliset sopimusehdot syytä tarkistaa. Yhteistyösopi-muksessa on mahdollista sopia siitä, voiko yhteistyö-kumppaninne vapaasti käyttää haluamiaan alihankkijoita vai onko alihankkijoiden käyttö kielletty ainakin ilman yrityk-senne etukäteistä hyväksyntää. Toisaalta mikäli alihankkijan käyttö on ollut tai olisi pitänyt olla yrityksenne tiedossa eikä yrityksenne ole reagoinut asi-aan (reklamoinut) kohtuullises-sa ajassa, yrityksenne voidaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen alihankkijan käyttö. Myös mak-samalla yhteistyökumppaninne laskuttamat alihankkijan laskut teidän voidaan katsoa hyväksy-neen alihankkijan käytön.

Alihankkija on kysytyssä tilanteessa sopimussuhteessa yhteistyöyritykseenne, joka puolestaan on sopimussuhtees-sa teidän yritykseenne. Yhteis-työsopimuksessa on voitu sopia myös reklamaatioiden teosta, jolloin on toimittava sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa. Joka tapauksessa teidän yrityksen-ne tulisi ensi vaiheessa ottaa yhteyttä suoraan omaan sopi-jakumppaniinne ja reklamoida sille viivytyksettä. Reklamaatio voidaan toimittaa tiedoksi myös alihankkijalle. Yrityksen-ne kannattaa maksaa riidaton osa laskusta ja pyytää selvitystä epäselvästä laskun osasta omal-ta yhteistyökumppaniltanne. Asiassa kannattaa ensi sijassa pyrkiä sovinnolliseen ratkai-suun, mikä edesauttaa myös yhteistyön jatkumista.

Työpaikoilla täristään vieläkin aivan liikaaMetallialalla tehty tutkimus osoitti, että haitalliselle tärinälle altistutaan työpaikoilla liikaa.

Työnteko tärisevillä käsityö-kaluilla on yhteydessä erilaisiin yläraajaongelmiin, kuten valko-sormisuuteen, sormien puutu-neisuuteen ja pistelyyn sekä tuki- ja liikuntaelinperäisiin kipuihin.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kampanjoivat tänä vuonna tärinäntorjunnas-ta ja tärinän terveysriskeistä. Tiedotus suunnataan erityisesti rakennus- ja metalliteollisuuden työpaikoille, joissa käytetään pal-jon täriseviä työkaluja

– Uskomme, että kun työpai-koilla tieto tärinän terveysris-keistä leviää ja oireet opitaan tunnistamaan, myös tärinän

torjuntakeinot otetaan käyttöön, sanoo erikoislääkäri Riitta Sauni Työterveyslaitoksesta.

yksinkertaisia keinoja. Tä-rinän haittoja voidaan ehkäistä työvaiheiden automatisoinnil-la ja hakemalla vaihtoehtoisia työtapoja, pitämällä riittävästi taukoja ja jakamalla tärinätyö useammalle henkilölle. Myös ko-neiden hyvä huolto pitää tärinä-tasot kurissa.

Viileässä työskennellessä kan-nattaa jumpata sormia ja pitää itsensä lämpimänä kunnon hanskoilla sekä juomalla läm-mintä ja syömällä säännöllisesti. Joissakin koneissa on lämmitet-tävät kahvat. Paineilmalla toimi-

vien koneiden poistoilma tulee suunnata muualle kuin käsiin. Myös käsien lämmittimiä voi käyttää.

Vuonna 2005 voimaantullut tärinäasetus määrää tietyt raja-arvot, joiden alapuolella päivit-täinen altistuminen pitäisi pitää.

Tärinätikulla arvioidaan. Työterveyslaitos on kehittänyt helppokäyttöisen tärinätikun, joka helpottaa tärinäaltistumi-sen arviointia. Tikun etupuolel-la on yleisimpien työvälineiden tärinätasoja ja takapuolella va-likko, jonka avulla voi arvioida, kauanko tietyllä työvälineellä voi työskennellä ennen kuin raja- tai toiminta-arvo ylittyy.

Yritykset tarvitsevat vuokratyöntekijöitä palvelukyvyn ylläpitämiseksiVuokrahenkilöstöä käyttävät yritykset arvioivat tuoreessa sel-vityksessä, että jos henkilöstön vuokraus ei olisi mahdollista, yrityksen asiakaspalvelu kärsi-si. Henkilöstöpalvelualan yritys VMP Groupin teettämän Vuokra-työntekijätutkimuksen mukaan yli puolet yrityksistä näkisi asia-kaspalvelukyvyn heikkenevän ja reilu kolmasosa uskoi, että tilanne heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kasvumahdol-lisuuksia.

Vuokrahenkilöstöä käytetään eniten tuotantoja palveluteh-täviin. Vuokrahenkilöstöä käy-tetään tavallisimmin sesonki-

apuna ja silloin, kun henkilöstöä tarvittaisiin lisää, mutta uusia vakituisia työntekijöitä ei vielä pystytä palkkaamaan. VMP Grou-pin selvityksen mukaan molem-mat olivat motiivina yli puolella vuokrahenkilöstöä käyttäneistä yrityksistä.

Kolmasosassa vakinaistet-tu. Kolmasosa yrityksistä oli va-kinaistanut VMP Groupin kautta hankitun vuokratyöntekijän. Luku oli suurempi kuin aiem-missa tutkimuksissa.

Taloustutkimus Oy haastat-teli VMP Groupin tilauksesta

viime vuoden lopulla ja kulu-van vuoden alussa yli 1 600 vuokratyöntekijää ja reilua 800 vuokrahenkilöstöä käyttävää yrityspäättäjää. Vastaavat tut-kimukset on toteutettu myös vuosina 2003, 2005 ja 2007. Vuokratyöntekijä on työsuhtees-sa henkilöstöpalveluyritykseen mutta antaa työpanoksensa käyttäjäyritykselle.

Vastanneista reilut puolet, 52 prosenttia, ei tällä hetkellä ollut kiinnostunut vakituisesta työ-paikasta vuokratyön kautta. Vas-taajista 43 prosenttia teki vuok-ratöitä, koska vakituisia töitä ei ollut löytynyt.

Kela on perustanut työnantajille ja yrittäjille oman asiakasraadin kokoamaan tietoa ja ideoita, joil-la voidaan parantaa työnantajien Kela-palveluita. Työnantaja- ja yrittäjäasiakkaiden raadin toi-mintaa koordinoi Kelan terveys-osasto. Raadin puheenjohtajana toimii etuuspäällikkö Reija Jääs-keläinen ja sihteerinä suunnitte-lija Arja Kaasinen. Tänä vuonna raati perehtyy mm. työnantajan asiointipalveluihin ja kela.fi-sivuihin sekä Kelan palvelupro-sessiin työntekijän sairastuessa. Raadin varsinaisiksi jäseniksi valittiin 11 henkilöä Elinkeino-elämän keskusliiton, Kuntatyön-antajien ja Suomen Yrittäjien ehdotuksesta.

Työnantaja- ja yrittäjäasiakas-raadin jäsenet 2011–2013 ovat• palvelupäällikkö Milla Halme

(SOK Palveluässä) • palkanlaskija Timo Jääskeläi-

nen (YIT Rakennus Oy) • henkilöstöpäällikkö Kristiina

Forss-Rissanen (Heinon Tukku Oy),

• talouspäällikkö Marja-Liisa Halonen (Sacotec Oy),

• työterveyshoitaja Sanna Vaitti-nen (Nokia Oyj),

• työkykycontroller Tuula Mas-sinen (Oy Hartwall Ab)

• palvelupäällikkö Eija Keränen (Helsingin kaupunki)

• henkilöstöpalvelupäällikkö Aija Heiskanen (Vantaan kaupunki),

• yrittäjä Antti Stenbäck (Divi-dend Oy)

• yrittäjä Petra Kaukoranta (Fysiosporttis Oy),

• lainopillinen asiamies Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät ry).

Viime vuonna työnantaji-en osuus Kelan rahoituksesta oli 13 % (1 619 milj. euroa). Kela korvaa työnantajille työterveys-huollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannuksia. Jos työntekijä saa palkkaa lakisäätei-sen vapaansa ajalta, Kela maksaa sairaus- ja vanhempainpäivära-han ja kuntoutusrahan suoraan työnantajalle. Kela korvaa myös perhevapaiden aikana kertyneen vuosiloman kustannuksia työn-antajalle. Työnantajille makset-tavat etuudet ovat vajaa kymme-nes Kelan etuusmenoista.

Kelaraati perustettu

Laittoman työntekijän palkkaajalle sakkomaksuTyöryhmä ehdottaa seuraamus-maksua työnantajalle, joka on palkannut työntekijän, joka ei täytä Suomeen tulon edellytyk-siä tai jonka oikeus oleskella Suomessa on päättynyt.

Maksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 30 000 euroa. Seuraamusmaksua korottava-na tekijänä otetaan huomioon mm. työntekijän mahdollises-ta palauttamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksua voidaan myös alentaa, jos yritys on hoi-tanut työnantajavelvoitteensa hyvin kyseisessä tapauksessa.

Työryhmä ehdottaa lisäksi

muutosta lähetetyistä työnte-kijöistä annettuun lakiin siten, että lähetetyn työntekijän työn-antaja olisi yhtälailla velvollinen maksamaan seuraamusmak-sun.

Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat alihankintatilanteissa välittömän toimeksiantajan ja pääasiallisen toimeksiantajan sekä muiden alihankkijoiden velvollisuuksia maksaa yhteis-vastuullisesti seuraamusmaksu. Se määrätään silloin, kun työn-antajana toiminut alihankkija on palkannut ko. työntekijän.


Matkailu

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari9.–10.6.2011 Hotelli Viru, Tallinna

Yhteistyössä

OsallistumismaksuJäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla [email protected], p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto.

Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

9.00 Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15 Buffet-lounas

14.00 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

14.05 Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen • Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

15.15 Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa • Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.30 Tulevaisuuteen varautuminen • Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VarmaKehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

18.10 Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna

Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikkaYhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Torstai 9.6.2011

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Perjantai 10.6.2011

7.00 Aamiainen

9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan • 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet • Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito • Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen • Millä eväillä tulevaisuuteen?

Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45 Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa)

16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Harri Auramo, teksti

Kalastusluvan vaikea saan-ti on kalastusopasyrittäji-en toiminnan suurin este erityisesti rannikkoalu-

eilla. Suomen Kalastusopaskilta pohti vuosikokouksessaan 26. maaliskuuta jäsentensä toimin-taa haittaavia esteitä. Kalastus-oppailla on omia ehdotuksiaan valmisteilla olevaan kalastusla-kiin, ja niiden toivotaan tulevan esille myös hallitusohjelmassa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Ari Pajukoski Oriveden Västilästä.

Kalastusoppaat pitävät on-gelmana sitä, että läänikohtai-sella vieheluvalla kuka tahansa voi kalastaa yhdellä vieheellä

Kalastusopasyrittäjät korostavat vastuullista kalastusmatkailua

koko läänin alueella (lukuun ot-tamatta erityiskalastuskohteita ja rauhoitettuja alueita), mutta kalastusoppaan opastamana tarvitaan kuitenkin vesialueen omistajan lupa.

– Näin lain tulkinta estää maaseudulla ja saaristossa yrit-täjyyttä ja palvelujen tarjonnan kehittymistä. Tilanteesta kär-sivät erityisesti saaristossa ja maaseudulla matkailupalveluja tarjoavat yritykset, kokouksessa todettiin.

Kalastusopaskilta pitää tär-keänä, että uusi kalastuslaki antaa ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden kalastuksen harrastamiseen. Viehekalasta-jalla tulee olla mahdollisuus käyttää hankkimaansa kalastus-

oikeutta sekä omatoimisesti että myös avustettuna esimerkiksi kalastusoppaan tai vuokrave-neen kanssa.

Kalastusoppaiden mielestä nykyisen läänikohtaisen viehe-kalastusmaksun laajentaminen kalastusopastoimintaan on pa-rempi vaihtoehto kuin uutena mallina kaavailtu ELY-keskusten myöntämä lupa. On turha muo-dostaa hallintoa ja kuluja kasvat-tavia lupajärjestelmiä, jotka saat-tavat kohdella kalastusoppaita eri tavoin eri alueilla.

Kilta pelkää, että kalastusalu-eet ohjaavat käyttö- ja hoitosuun-nitelmissaan kalastusoppaat syrjäisille, kalastusmatkailuun sopimattomille alueille.

Erämaan äärellä

Olen joskus myy-nyt tuotettamme tuolla maailmalla sanomalla, että meiltä on 250 kilo-metriä lähimpään McDonald’siin ja saman verran lähimpiin liikenne-valoihin.

kyösti Pietikäinen

• Matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen toivoo panostuksia matkailumarkkinointiin.

Lotta Tammelin, tekstiJouko Lantto, kuvat

Harrinivan lumisella pi- hamaalla tulijan toi- vottaa tervetulleeksi koirien ulvonta, vaik-ka yhtään huiskuhän-

tää ei näy. Ollaan Tunturi-Lapin uumenissa Muoniossa Muonio-joen varrella. Sumuisen joen vas-tarannalta siintää rakas naapu-rimaamme Ruotsi.

Harriniva on vuonna 1973 perustettu lomakeskus. Aluksi Harriniva toimi leirintäalueena, mutta hiljalleen vuosien saatos-sa yritys on kasvattanut palvelui-taan roimasti.

– Ohjelmapalvelujen kautta olemme kasvaneet isommak-si. Hotelli rakennettiin vuonna 1991, jotta turisteilla olisi paikka, jossa yöpyä. Me teemme kaikkea, paitsi emme lennä kuuhun – vie-lä, kuvailee Harrinivan nykyinen nokkamies Kyösti Pietikäinen.

Asiakkaita Harrinivan elä-myksiin saapuu pääasiallisesti Euroopasta.

– Päämaa on Ranska. Charter-kone lensi talvella 15 viikkoa Pa-riisi–Kittilä-väliä. Myös Saksasta, Hollannista, Belgiasta, Englan-nista ja Sveitsistä tulee paljon asiakkaita. Meidän matkailupa-kettimme alkaa lentokentältä ja päättyy sinne, ja se sisältää va-rusteet, ruoat ja ohjelmat. Hyvin viimeistelty paketti siis.

Ajanvietettäkin turisteille on kehitetty.

– 430 huskyä, 110 moottori-kelkkaa ja 54 saunaa, Pietikäinen heittelee lukuja.

Kolme ”ämmän” menestys. Sesonkiaika työllisti Harrinivas-sa noin 110 henkilöä, ja ympäri vuoden alueella häärii noin 60 työntekijää.

– Lapissa meidät elättää kol-me M-kirjainta eli matkailu, mal-

mi ja metsä. Niiden saaminen ja toteuttaminen yhdessä samalla alueella tuottaa aina vähän on-gelmia, Kyösti Pietikäinen sum-maa.

Alueen matkailuyrittäjät ovatkin joutuneet vääntämään kättä Metsähallituksen kanssa siitä, ettei viimeisiä paikallisia erämaita kaadettaisi pois. Harri-nivakin elää metsästä ja kauniis-ta arktisesta luonnosta.

– Olen joskus myynyt tuotet-tamme tuolla maailmalla sano-malla, että meiltä on 250 kilo-metriä lähimpään McDonald’siin ja saman verran lähimpiin lii- kennevaloihin. Meillä onkin noin 6 000 eräkämppäyöpymis-tä vuodessa. Asiakkaat menevät kelkoilla tai koiravaljakoilla met-sään ja yöpyvät eräkämpissä. Se on sitä, mitä meidän yrityksem-me tekee.

Lapin elämys syntyy Pietikäi-sen mukaan yksinkertaisista asioista.

– Luonto, huskyt, moottori-kelkat ja porot. Ne ovat ne pää-tuotteet.

Pilataanko luonto? Matkailu-yrittäjä Pietikäiselle on tärkeää, että Lapin maisemat säilyisivät eheinä niin, että ihmiset todella tuntisivat olevansa erämaassa.

– Kun saimme metsät suojel-tua, niin seuraava haasteemme on se, että alueelle halutaan ra-kentaa kymmenen 150 metriä korkeaa tuulimyllyä. Ja aivan keskeiselle alueelle niin, että asi-akas näkee ne joka päivä erämaa-retkellään.

– Minkä takia ne myllyt pi-tää tuoda tänne Muonioon, jos-sa luontomatkailu on todella korkealla ja asiakkaat liikkuvat metsissä? Hehän ovat juuri Eu-roopasta lähteneet tuulimyllyjä karkuun. Aikanaan puhuttiin Ylläksen tunnelista ja pilvenpiir-täjähotellista Leville. Eurooppa-

tulisi mitään. Yhteistyö kokosi asiakkaat ja matkailuyrittäjät yhteen. Järjestimme paljon mat-koja ja retkiä ja siten saimme asi-akkaat tänne.

Pietikäistä huolettaa heikko markkinointi syystäkin, sillä ra-jojen takaiset kilpailijat alkavat olla jo kintereillä.

– Tänä päivänä myös Norja ja Ruotsi ovat tulossa kovalla vauh-dilla. Ne kolkuttelevat eurooppa-laisten matkatoimistojen ovia koko ajan. Siellä pannaan todella rahaa matkailun markkinoin-tiin. Onneksi he ovat vielä vähän meitä jäljessä, mutta kauaa ei enää mene, kun he saavat Suo-men kiinni, Pietikäinen arvioi.

Matkailu muuttuu. Matkailu-yrittäjä Pietikäinen on nähnyt alassaan muutoksen viime vuo-sina.

– Matkailu on muuttumas-sa. Ennen oli ryhmää ja muuta, mutta nykyään omatoimimat-kailijat ovat yleistyneet. Ja ni-menomaan luontomatkailijat. Meillä on tosiaan 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viik-ko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. Kyseessä on ihmisiä, jotka ovat nähneet Kiinan muu-rin ja Grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta.

Jotkut hurahtavat huskysafa-reihin lopullisesti, ja Harrini-vassa on asiakkaita, jotka ovat vierailleet safarilla jo 18 vuotta peräkkäin.

– Olen aina sanonut, ettei matkailuyrittämisessä ole seiniä eikä kattoa tai rajoja. Voit heitel-lä hulluja ideoita ja testailla niitä. Koko ajan esimerkiksi mietim-me, miten voisimme saada tän-ne asiakkaita jopa kesällä.

– Erämaa vetää joka tapauk-sessa hyvin, ja meidän pitää säi-lyttää se ja pitää kunnossa, Kyös-ti Pietikäinen muistuttaa.

MEiLLä on 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viikko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. He ovat ihmisiä, jotka ovat nähneet kiinan muurin ja grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta, matkailuyrittäjä kyösti Pietikäinen muoniosta kertoo.

laisethan pelkäävät tunneleita ja tulevat luontoon nimenomaan pilvenpiirtäjiä karkuun. Pitäisi vähän miettiä, mitä me täällä puuhaamme, Pietikäinen ihmet-telee.

– Ja ovatko ne kymmenen myllyä niin tarpeellisia, varsin-kaan kun sitä sähköä ei täällä niin paljon tarvita, hän jatkaa.

Kilpailijat saavuttavat. Kyös-ti Pietikäinen ei ole myöskään täysin tyytyväinen suomalai-seen matkailumarkkinointiin.

– 80-luvulla meillä oli pal-jon yhteistyötä Finnairin ja MEGin kanssa. Tänä päivä-nä yhteistyö on loppunut lähes kokonaan. Jos minun pitäisi nyt aloittaa vastaava yritystoiminta, en usko, että siitä

vastuullista kalastusmat-kailua. Kalastusopasyrittäjien mielestä heidän toimintaansa haittaavat suuresti ennakko-asenteet. Kalastukseen liitty-vät ongelmat, kuten häiriön aiheutuminen, roskaaminen ja kalakantojen rasitus, johtuvat lähes täysin sellaisista kalastus-matkailijoista, jotka kalastavat omatoimisesti. Kalastusoppaat ovat paikallisesti tunnettuja, jo-ten heidän toimintansa tulee pe-rustua kestävään kehitykseen ja hyvään paikallistuntemukseen.

Kalastusmatkailun haittoja voidaan nimenomaan vähentää ammattitaitoisia kalastusoppai-ta käyttämällä, ei heidän toimin-taansa estämällä.

www.kalastusoppaat.fi

Sähköalan vuoden tunnustukset jaettuLotta Tammelin, teksti

STUL:n jakama Vuoden 2010 Sähköurakoitsija -tunnustus meni tänä vuonna Sähkö-Hai-konen Oy:lle. Tunnustus jaettiin tänä vuonna myös alan nuorelle yrittäjälle.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsee vuosittain jä-senistöstään Vuoden sähköura-koitsija -tunnustuksella palkit-tavan yrityksen, jonka toiminta on esimerkillistä ja edistyksel-listä. Sähkö-Haikonen Oy:n toi-mitusjohtaja Jarmo Haikonen vastaanotti tunnustuksen Säh-köurakoitsijapäivillä Hämeen-linnassa 14.4.2011.

Pääkaupunkiseudulla ja Kes-ki-Uudellamaalla toimiva Säh-kö-Haikonen on vuonna 1965 perustettu yritys, jonka palve-luksessa on yksitoista työnteki-jää. Liikevaihto oli vuonna 2010 noin miljoona euroa. Yrityk-sensä tärkeimmäksi arvoksi ja samalla kilpailutekijäksi Jarmo Haikonen nimeää laadun.

Yritys on erikoistunut ta-loautomaatioratkaisuihin ja valvontajärjestelmiin. Näissä Haikonen näkee myös tulevai-suuden liiketoimintapotentiaa-lin. Sähkö-Haikosen yksi haasta-vimmista urakointikohteista on ollut helsinkiläisen, 1900-luvun alussa rakennetun Asunto Oy Mielikin linjasaneeraus.

– Taloautomaatio on yksi keskeisiä keinoja pyrittäessä rakennusten energiatehok-kuuteen ja helppoon huollet-tavuuteen. Asiakkaiden tulisi aikaisempaa enemmän ajatella kiinteistön koko elinkaarta säh-köistyspalveluja ostaessaan, sa-noo Haikonen.

nuori sähköyrittäjä on väy-lätekniikan tuntija. Tänä vuonna annettiin tunnustus myös nuorelle alan yrittäjälle. Nuori Sähköyrittäjä -tunnustus ja tuhannen euron rahapalkinto annettiin Älysähkö Oy:n toimi-tusjohtaja Atte Jokitalolle. Joki-talo on väylätekniikan ja KNX-automaation spesialisti.

Automaatiolla on jatkuvasti kasvava rooli paitsi rakennus-ten energiatehokkuuden myös niiden käyttömukavuuden ja sähköturvallisuuden paranta-misessa. Jokitalo on ennakoi-nut esimerkillisesti nykypäivän osaamisvaateet ja kehittänyt henkilöstönsä pätevyyttä alu-eella, joka on tuonut yritykselle kilpailuetua ja taannut kannat-tavan kasvun.

Älysähkö työllistää neljä hen-kilöä. Meneillään olevan tili-kauden liikevaihdoksi Jokitalo ennakoi miljoona euroa. Edel-liseen tilikauteen verrattuna se tarkoittaa yli tuhannen prosen-tin kasvua.

Metsäalan vuoden kuljetusyritys löytyi itärajan tuntumastaMetsäalan Kuljetusyrittäjät pal-kitsee vuosittain ansioituneen yrityksen tai yrittäjän vuoden kuljetusyrityksenä. Tänä vuonna palkinto annettiin toisen polven kuljetusyritykselle, jonka omis-taja on itse toiminut raskaan liikenteen kuljettajana vuodesta 1972 ja yrittäjänä vuodesta 1978.

Yrittäjä Leo Koikkalaisen ke-hittämishalua ja -kykyä kuvaa hänen monipuolinen yritystoi-mintansa. Hän toimi pitkään Ve-näjän liikenteessä, yrityksellä on

terminaalitoimintoja Immoslas-sa, ja siirtoautot operoivat perin-teisten puuautojen rinnalla.

Metsäalan vuoden 2011 kulje-tusyrityksenä palkittu Leo Koik-kalainen Oy toimii Ruokolahdel-la. Työntekijöitä on keskimäärin 15 henkilöä.

Leo Koikkalaisen panos Metsä-alan Kuljetusyrittäjien ja SKAL:n toiminnassa on ollut merkittä-vää niin alueellisella kuin valta-kunnallisella tasolla.

www.konsu.com

Business Start-up – Accounting – Law – Tax – AuditMoscow - Saint Petersburg - Kiev - Helsinki - Lappeenranta - Stuttgart - Munich

Member of ACCOUNTOR GROUPwww.accountorgroup.com

Business start-up services:- Company registration - Administrative Support Services- Relocation services

Konsu Tax Services:- Tax advisory and planning- Operational tax issues- Tax law updates and training- Consultation on tax inspections- Tax litigation- International taxation

& transfer pricing- Tax due diligence

Financial management services:- Accounting- Controlling- HR solutions and

payroll processing- IT accounting system solutions- Audit and related services

Konsu Law Services:- Company and Labor Law Services- Litigation- Insolvency & Liquidations- Trademarks, IPRs, Licenses- Legal Due Diligence- Mergers & Acquisitions

Create your own success story in Russia and Ukraine. With us.

•Takaisinvedot lisäänty-neet. Vaarallisia ja vakavasti puutteellisia tuotteita kerättiin viime vuonna pois kuluttajilta poikkeuksellisen paljon. Tukes velvoitti maahantuojia kerää-mään yhteensä 88 tuotetta, joista 32 oli sähkötuotteita, yksi kaasulaite ja loput muita kuluttajatuotteita, kuten leluja ja heijastimia.


Harri Auramo, teksti ja kuvat

Rauman ja Porin no-kittelu on ollut tois-ta sataa vuotta jos jonkinlaisten vitsien aiheena. Nyt ovat var-sinkin elinkeinoelä-

män edustajat ryhtyneet kysy-mään, onko kahden pienehkön kaupungin kissanhännänveto nykyaikana oikein viisasta, kun pitäisi tehdä alueellista yhteis-työtä. Ongelma nousi esille Po-rin Yrittäjien 30-vuotisjuhlase-minaarissa.

– Porissa on hyvää se, että sil-lä on hyvä naapuri, veisteli rau-malainen pienteollisuusyrittäjä Kari Sallinen paneelissa, mutta vaihtoi saman tien vakavaan sä-vyyn, että käytännön elämässä tämä kahta kaupunkiseutua vai-vaava asennevamma olisi aika saada lopullisesti haudatuksi.

– Vanha asenne johtaa vie-läkin täysjärkisten ihmisten kanssakäymisessä ongelmiin ja epäluottamukseen. Kumpikaan kaupunkiseutu ei tule nykymaa-ilmassa toimeen ilman syvällistä ja luottamuksellista yhteistyötä, Sallinen sanoi.

Kari Sallisen yritys Motoseal Oy valmistaa Raumalla koneita ja tarvikkeita kiinteistönhuol-toon, mm. 80 prosenttia Suo-messa käytettävistä lumikolista.

Sallinen on miettinyt, mistä ikivanha kiistely olisi saattanut alkaa ja miksi se aina vaan jat-kuu. Hän arvelee yhdeksi syyk-si sitä, että kaupunkien välissä kulkee murrealueen raja. Pori kuuluu hämäläismurteisiin ja Rauma lounasmurteisiin. Rau-malaiset eivät koe olevansa sata-kuntalaisia vaan raumalaisia.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoi esi-merkin, miten kaupunkien kes-kinäinen kisailu on haitannut yhteistyön kehittämistä.

– Meillä on täällä kummalla-kin isot satamat. Yritimme saa-da niille yhden satamayhtiön ja toimivamman työnjaon, mutta se ei toteutunut. Rauman ja Po-rin satamien ei olisi tarvinnut kilpailla keskenään, vaan yksi satamayhtiö voisi kilpailla Suo-men muita satamia vastaan.

Satakuntalaisyrittäjät haluavat maakunnan pääsevän irti vanhoista asenteista

• Raumalaisten ja porilaisten ikivanha ilkeily toisistaan ei maistu maakunnan yrittäjille enää edes huonoksi vitsiksi. Asenteesta on haittaa yhteistyölle.

Luukkosen mukaan Porin ja Rauman yhteinen satamalaitos olisi ollut Vuosaaren jälkeen toi-seksi suurin Suomessa.

Kari Sallinen asettui Porin kaupunginjohtajan kanssa sa-malle linjalle sanomalla, että tapaus on esimerkki huonosta satakuntalaisesta meiningistä.

– Tässä näkyy se luottamuk-sen puute. Ei uskalleta lähteä mukaan yhteistyön kelkkaan; nähdään vain uhkia eikä hyötyjä lainkaan. En usko, että satamia saadaan samaan yhtiöön nykyis-ten päättäjien aikana, Sallinen harmitteli.

Porilainen yrittäjä Pekka Ek-

berg, tosin syntyisin Raumalta, vahvisti Sallisen havainnon siitä, että raumalaisten ja porilaisten kyräily vaikuttaa ikävä kyllä jopa elinkeinoelämän käytännön rat-kaisuihin.

satakunta mainettaan pa-rempi. Raumalaisten ja pori-laisten kisailu jäi Porin Yrittäjien paneelissa kokkapuheeksi, kun ryhdyttiin arvioimaan Satakun-nan hyviä puolia. Kaikki olivat sitä mieltä, että maakunta on monilla mittareilla valtakunnan parhaimmistoa, mutta sitä ei ole osattu kertoa ulospäin.

– Emme ole maakuntana pys-tyneet viestimään taloutemme hyviä merkkejä; työllisyydes- sä olemme kuudenneksi paras Suomessa. Jos muun maan ih-misiltä kysytään meidän työt-tömyydestä, niin arvaukset putoavat Kainuun lukemille. Satakunnan brändi on hyvä, mutta markkinointi on vähän epäonnistunut, sanoi Satakun-

nan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen.

– Satakunnan hyvinvointi ja menestys eivät näy oikeastaan millään tasolla valtakunnalli-sesti. Kuntataloudella menee täällä varsin hyvin – sitä ei vaan kukaan tahdo uskoa – ja täällä menee elinkeinoelämälläkin var-sin hyvin, sanoi yrittäjä Pekka Ekberg. Hänen yrityksensä on Fiblon Oy, joka valmistaa pape-rista ja kartongista talous- ja hy-gieniatarvikkeita.

– Itse näen Satakunnan kou-lutusmahdollisuudet ja sen tuot-taman henkilöstön meidän suu-rimpana valttina tällä hetkellä. Satakunnassa yritystoiminnan harjoittaminen on kilpailukyvyn kannalta varmasti järkevämpää kuin monessa muussa paikassa, Ekberg vakuutti.

Myös Kari Sallisen mukaan Satakunnassa on hyvä yrittää, ja yhtenä syynä siihen on se, että maakunnasta on helppo harjoit-taa vientiä. Oman yrityksensä lisäksi hän mainitsee esimerkki-

Porin yriTTäjiEn puheenjohtaja Seppo Rantanen asettelee kiitossanansa tarkasti: hän on juuri saanut yhdistykselleen 30-vuotisonnittelut ja viirin Rauman yrittäjiltä.

vaiKKa MuuaLLa Suomessa muuta luullaan, niin Satakunnassa menee hyvin, myhäilevät yrittäjät Pekka Ekberg Porista (vas) ja kari Sallinen Raumalta. He lisäävät, että maakunnan asenneilmasto kaipaisi myrsky-tuulta.

Toimivat yrityk-set eivät kuntia tarvitse. Riittää, kun ne eivät häiritse yritysten toimintaa.

yrittäjä kari Sallinen

Maakunta

nä Kiukaisissa toimivan, herkku-sieniä kasvattavan yrityksen.

– Se yritys voi viedä herkku-sienet yön yli Tukholmaan. Sa-maa ei voi tehdä Itä-Suomesta, ainakaan yhtä helposti.

– Toiseksi Satakunta on alu-eena niin kompakti, että täällä kerkiää yhden päivän aikana hoi-tamaan monennäköistä asiaa, kun muutamassa kymmenessä minuutissa pääsee paikasta toi-seen, Kari Sallinen lisäsi.

Kiitosta ja kehuja puolin ja toisin. Paneelin puheenjohta-jan, päätoimittaja Petri Hakalan johdolla jatkettiin juttua siitä, mitä hyvää varsinkin naapuri-kaupungissa on.

Raumalaisyrittäjä Kari Salli-nen kehui Porin kaupunkia sii-tä, että se on satsannut oikeaan asiaan, yliopistokeskukseen. Kyseessä on Turun yliopiston Po-rissa toimiva yksikkö.

– Saan työhaastatteluun yhä enemmän nuoria, jotka ovat lukeneet maakunnan omassa yliopistokeskuksessa. Tällainen koulutusveturi palvelee koko Sa-takuntaa, Sallinen kiitteli.

Tutkija Timo Aro Porin kau-pungilta ihmetteli, miksi rauma-laiset ovat niin huolissaan kau-punkinsa imagosta, että kunta palkkasi konsultteja tekemään imagotyötä.

– Rauman imago on nimittäin ennestäänkin aivan loistava, ja sen on todistanut myös Talous-tutkimus. Raumalla on kaikki ne hyvät ominaisuudet, mitä sen kokoisella kaupungilla voi olla. Lisäksi kunnan talous on hyvin vahva. Raumasta on monessa esimerkkiä koko maakunnalle, Timo Aro hehkutti ja antoi rau-malaisille anteeksi heidän ”pie-nen omaperäisyytensä”.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen vahvisti, että hänenkin mielestään Raumalla on erinomainen imago. Sitä hän sanoi ihmetelleensä, miksi Rau-malla on silti ollut suuria muut-totappioita, mikä vasta viime aikoina näyttää pysähtyneen.

Rauman Kari Sallinen oli ko-tikaupunkinsa imagosta samaa mieltä, mutta paljasti, että suu-

rella osalla kaupungin asukkais-ta on jostakin syystä pessimis- tistä mielialaa: kaupungin asi-oissa nähdään paljon huonoja piirteitä.

Mitä yrittäjät vielä toivovat maakunnalta? Porilaisyrittäjä Pekka Ekberg toivoi, että Sata-kunnan yliopistokeskuksesta ja ammattikorkeakoulusta kehit-tyisi koko maalle esimerkki sel-laisesta koulutuskeskittymästä, jossa opiskelijoiden läpimenoai-ka on kaikkein nopein.

– Niin, ja liikenneolot ovat Satakunnassa poikkeuksellisen heikot. Niitä pitää parantaa. Mei-dänkin pienellä yrityksellä on hoidettavana vuosittain useita satoja kansainvälisiä yöpymisiä Porissa, ja vaikka meillä on nyt lentoyhteyksiä, niin ei se kovin helppoa ole, Kari Ekberg lähet- ti terveisiä rahanjakoministe-reille.

Kari Sallinen kuulutti sata-kuntalaisen yhteistyön ja yh-

teishengen nostamista kärkeen; vain sillä päästään eteenpäin. Hän kannatti Ekbergin ehdo-tusta korkeakoulujen terävöittä-miseksi siten, että maakunnan työnantajat saavat nopeasti hy-viä insinöörejä, hyviä sairaan-hoitajia ja muita ammattilaisia.

– Satakunta tarvitsee veto-voimaisempia asuinpaikkoja saadaksemme ulkopuolistakin verta väestöön, ettemme ai-van degeneroidu omiin liemiin. Toivon myös selvästi nykyistä myönteisempää suhtautumista maahanmuuttajiin. Kun Olkiluo-don rakentaminen loppuu, aina-kin Rauman nykyinen kansain-välisyys loppuu siihen paikkaan, Kari Sallinen ennusti.

Kari Sallinen toivoi järjen voit-tavan kuntapuolella niin, että kuntien määrä vähenee. Toimi-vat yritykset eivät kuntia tar-vitse, paitsi aloittavat yritykset neuvontaa ja nuoret yrittäjyys-koulutusta. Muuten riittää, että kunnat eivät häiritse yrittäjien toimintaa, hän sanoi.

Meneillään oleva uudistus TE-toimistojen toiminnan kehittä-miseksi ei uhkaa niiden palvelu-tasoa missään päin Suomea.

Näin lupasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 15. huhtikuu-ta. Ministerin mukaan uudistuk-sen tavoite on päinvastoin paran-taa nykyisiä palveluja ja taata ne tasalaatuisina koko maassa sekä henkilö- että yritysasiakkaille.

– Vaikka toimistoverkon ra-kenteessa tehdäänkin hallinnol-lisia uudistuksia, TE-toimistopal-veluja tarjoavien toimipaikkojen määrä ei vähene, Pekkarinen sanoi.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna moni-vuotisen työ- ja elinkeinotoi-mistojen palveluja ja toimisto-

verkkoa koskevan uudistuksen. Kehittämislinjaukset toimeen-pannaan vuoteen 2015 men-nessä. Linjaukset määrittelevät, miten TE-toimistojen palvelut järjestetään, miten palvelujen saatavuus turvataan ja kuinka toimistoverkkoa uudistetaan seuraavien viiden vuoden kulu-essa.

– Kehittämistyötä tarvitaan, sillä TE-toimistoissa asioi vuo-sittain lähes 900 000 henkilöä ja palveluja käyttää noin 170 000 yritystä, huomautti Pekkarinen.

– TE-toimistojen palveluja tar-vitsevat voivat vastakin luottaa siihen, että toimistot hoitavat ydintehtävänsä luotettavasti ja laadukkaasti, korosti Mauri Pek-karinen.

Meriteollisuus ja Kouvolan seutusaavat äkillistä torjuntatukeaValtioneuvosto päätti 14. huh-tikuuta antaa ELY-keskuksille yhteensä 5,2 miljoonan euron myöntämisvaltuudet äkillisen rakennemuutoksen torjumi-seksi.

Myöntämisvaltuuksista valtaosan saavat meriteolli-suuden yritykset investointi- ja kehittämishankkeisiinsa, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Loput 700 000 euroa saa Kaakkois-Suomen ELY-keskus käytettäväksi lähinnä Kou-volan seutukunnan yritysten investointi- ja kehittämishank-keisiin.

ELY-keskus voi myöntää meriteollisuuden toimi-alalla toimiville yrityksille tai toimialaan kytköksissä oleville pk-yrityksille avustusta hankkeisiin, jotka laajentavat ja monipuolistavat yritysten liiketoimintaa. Kouvolan seutukunnan yritykset puo-lestaan voivat saada avustusta hankkeisiin, joiden arvioidaan luovan uusia työpaikkoja alu-eella äkillisesti menetettyjen työpaikkojen tilalle.

Valtioneuvosto nimesi joulukuussa 2010 meriteol-lisuuden toimialan äkillisen rakennemuutoksen toimi-alaksi vuosiksi 2010–2012 ja helmikuussa 2011 Kouvolan seutukunnan äkillisen raken-nemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka.

Meriteollisuuden toimialalle kohdennetuista määrärahoista Uudenmaan ELY-keskus sai 500 000 euroa, Varsinais-Suo-men ELY-keskus 2 miljoonaa euroa, Satakunnan ELY-keskus 860 000 euroa, Pohjanmaan ELY-keskus 380 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kus 760 000 euroa.

Valtioneuvosto on varannut vuoden 2011 talousarviossa yhteensä 12 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen torjuntaan. Tästä summasta valtioneuvosto on jo jakanut helmikuussa tekemällään päätöksellä 6 miljoonaa euroa eräille alueille. Näitä ovat vuoden 2011 loppuun saakka Kotka-Haminan seutu, Salon, Heinolan, Varkauden, Nivala-Haapajärven, Haapavesi–Sii-kalatvan ja Kajaanin seutu-kunnat.

Valtioneuvosto jätti vielä jakamatta 800 000 euroa äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi tarkoitetusta rahasta.

Uusia puutavara-autoja rekiste-röitiin 120 vuonna 2009 ja 142 vuonna 2010. Alan yrittäjäliiton mukaan kalustoa uusitaan nyt liian hitaasti.

Investointiriski on kasvanut kuljetusyrittäjälle liian suurek-si, joten kuljetusasiakkaan tulisi tosissaan sitoutua yhteistyö-kumppaniinsa, ja sopimuksiin on saatava pikaisesti ansio- ja määrätakuut.

Näin alan tilannetta kuvaa Metsäalan Kuljetusyrittäjät. Koko valtakunnan puutavara-au-tokalusto käsittää runsaat 1500 autoa. Viimeisten kahden vuo-den investointitahdilla kestää lähes 12 vuotta uudistaa maam-me puutavara-autot. Heikko in-

Puutavarakaluston investoinnithuolestuttavan alhaalla

vestointitahti kuvaa yrittäjien kannattavuuden tilaa ja epävar-muutta asiakkaiden toimista.

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n perustamisen aikaan 40 vuotta sitten suurin ajankohtai-nen ongelma oli ansiotakuiden puuttuminen. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa.

Korjuumäärä kasvoi, kul-jettajista pulaa. Kuljetustoi-minnan kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat puun osto ja ennen kaikkea suoritetut hakkuut. Ti-lanne on ollut lopputalven 2010 osalta yrittäjien kannalta suo-tuisa, ja ajoja on ollut paikoin jopa enemmän kuin on pystytty

ajamaan. – Metsäteollisuuden kannat-

tavuus on parantunut merkit-tävästi, ja nyt onkin aika paran-taa koko puunhankintaketjun kannattavuutta, jotta yrittäjät voisivat rekrytoida pitkäjäntei-sesti lisää työntekijöitä ja tehdä investointeja, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjoh-taja Kari Palojärvi.

Markkinapuun hakkuut oli-vat 51,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2010. Kasvua edelliseen, ennätyksellisen heikkoon vuo-teen verrattuna oli 10,3 miljoo-naa kuutiometriä, mutta vuoden 2007 ennätyksellisiin markkina-puun hakkuisiin (57,7 milj.) ei kuitenkaan vielä ylletty.

viiME TaLvEna ajettavaa oli paikoin jopa enemmän kuin pystyttiin ajamaan.

Pekkarinen lupasi TE-toimistojen palvelutason paranevan

Riippumattomat autokorjaamot ryhtyvät mielellään kilpaanRiippumattomat autokorjaamot ovat tyytyväisiä EU:n vapautta-masta korjaamo- ja varaosakil-pailusta. Vaikutukset ovat alka-neet näkyä.

Autoalan ja Korjaamoiden Liiton mukaan riippumattomat autokorjaamot pääsevät vihdoin kilpailemaan tasavertaisesti ns. merkkikorjaamoiden kanssa. Yrittäjät toivottavat kilpailun tervetulleeksi.

Riippumattomat korjaamot pystyvät huoltamaan ja korjaa-maan myös uudet autot, eikä ku-luttaja menetä autonsa takuuta. Autoteollisuus on velvollinen toimittamaan autokorjaamon

tarvitsemaa teknistä tietoa, eri-koistyökaluja ja varaosia. Riip-pumattomat korjaamot ovat ai-emmin pystyneet kilpailemaan toiminnan läheisyydellä, hinnal-la ja henkilökohtaisemmalla pal-velulla. Riippumattomien korjaa-moiden vahvistuminen on ollut yksi alan keskeinen trendi.

Autoalan ja Korjaamoiden Lii-ton puheenjohtaja Lauri Halmi-nen toteaa, että autotehtaiden ja maahantuojien erilaisten kilpai-lua rajoittavien toimien jälkeen nyt pystytään kilpailemaan tasa-väkisemmin merkkitoimijoiden kanssa.

FUTUREIMAGEBANK


Olen saanut käyttää äänioikeuttani ensimmäis-tä kertaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Tämän lisäksi ääneni pääsi kuuluviin myös VaaliTEbatissa, Talouselämän eduskuntavaa-lien verkkopaneelissa. Muihin konkaripanelis-teihin verrattuna olin jäyhä jököttäjä, mutta

leikkaus-verotus-keskustelussa avasin sanaisen arkkuni yrittäjyyden kannustimien puolesta.

Kirjoituksessani ”Haluaako Suomi verottaa hyvät yrit-täjät ja yritykset muille maille?” annoin nuoren yrittäjän näkemyksen siitä, miltä kasvavien ja kansainvälisten yritysten tulevaisuus Suomessa näyttää. Esitin kirjoituk-sessa huoleni siitä, että mobiilin ja kansainvälistyvän arjen myötä yrittäjien kynnys muuttaa firmansa pois Suomesta madaltuu. Tämä voi viedä paljon kasvavia, hyviä yrityksiä ja niiden luojia pois kotimaastamme kevyemmän verotuk-sen maihin.

”Asennekulttuurissamme on jotain pahasti vikana, jos kova, moninkertainen verotus on tapa kiittää yrittäjää, joka on todennäköisesti uhrannut elämästään enemmän kuin ”40h viikossa ja lomalisät päälle” liiketoimintaansa pe-rustaessaan ja kehittäessään. [--] Ounailen, että Suomessa tulee kasvamaan hienoja yrityksiä, jotka todellisen succéen kynnyksellä ottavat ja rekisteröivät toimintansa Bermudal-

le tai muulle vero-kevyelle alueelle.”

Yllättävän vaali-tuloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehit-tymään politiikaltaan yrittäjämyönteisem-mäksi. Yrittäjämyön-teisyydestäkin on vielä paljon matkaa aitoon verotukselliseen kan-nustavuuteen.

On sääli, ettei nuori, yrittäjämyönteinen Lasse Männistö päässyt eduskuntaan. Nippa nappa valituksi tulleella Lassella oli kaksi yrittäjien kannalta tärkeää teesiä:

1. Hyvinvoinnin rakentuminen työn varaan: ”Vain työn ja menestyvien yritysten avulla takaamme hyvinvointi-palvelut myös väestön ikääntyessä. Veroja pitää kohdistaa kulutukseen työnteon ja yritysten verotuksen sijaan.”

2. ”Yrittäjyys kantaa Suomea: Verotuksen on kannustet-tava yrittäjyyteen ja tuettava yritysten kasvua. Yritystukien tulee ohjautua markkinavetoisesti eikä virkamieskoneiston päätösten perusteella.”

Onneksi paikka eduskunnassa ei ole edellytys yrittäjä-myönteisyyden kehittämiselle. Ainakin itse jatkan Lassen kanssa samoilla linjoilla. Kuten Talouselämän kirjoitukses-sanikin totesin: ”Väitän, että eloisa, kasvava ja sijoittajia houkutteleva yrityskenttä on Suomelle paljon vahvempi hyvinvoinnin pohja kuin koveneva verotuskanta ja täältä ulkomaille karkaavien, menestyvien yritysten perävalojen ihailu.”

Uudet kansanedustajat, uusi hallitus – uusi yrittäjämyönteisyys?

Nuori yrittäjäTäyTTä asiaa | ESSI AHtolA

Yrittäjän riski puhutti edustajaehdokkaita

Essi AhtolaKreative GenerationSY:n nuorten yrittäjien valiokunta, jäsenHelsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien, HYNYn, varapuheenjohtaja

Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien Tutustu yrittä-jyyteen -työharjoittelu-

kampanjassa eduskuntavaalieh-dokkaille ykköspuheenaiheeksi nousi yrittäjän riski.

Tutustu Yrittäjyyteen -kam-panjan aikana työharjoittelun pk-yrityksissä suoritti kaikkiaan 17 eduskuntavaaliehdokasta.

– Yrittäjäriski tulee vastaan yritystoiminnassa joka päivä, omien kokemusten jakaminen poliitikkojen kanssa on tärkeää, jotta riskin todellisuus ymmär-retään myös päättäjien keskuu-dessa, korostaa Toiviomatkojen Maria Oksanen.

Tutustu Yrittäjyyteen -kam-panja korosti, että riskistä on seurattava myös mahdollisuus menestyä. Verotuksen muutok-silla ei saa tappaa kannusteita yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrityk-sen kasvattamiseen.

vain pieni osa ehdokkaista ”työharjoittelussa”. Myös perhevapaiden kustannukset

herättivät keskustelua, kun eduskuntavaaliehdokkaat tu-tustuivat yrityksiin. CleanMa-rin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen puhuu naisvaltaisen siivousalan tuomalla kokemuk-sella.

– Naisaloilla perhevapaat heikentävät yrityksen kannatta-vuutta ja ovat valtava menoerä pienyrittäjille. Perhevapaista kertyy eniten epäsuoria kustan-nuksia yrityksille. Se mietityttää uusia työntekijöitä palkatessa, palkkaatko juuri naisen ja min-kä ikäisen.

Työharjoittelun suorittivat keskustalta Markus Kinnunen, Laura Kolbe, Eeva Kärkkäinen, Sanna Lehtinen, Kristiina Ruus-kanen ja Teppo Säkkinen, kokoo-mukselta Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen ja Petri Sarvan-to, kristillisdemokraateilta Ulla Halme ja Tuulikki Vuorinen (sit), RKP:lta Maria Björnberg-Enckell ja Astrid Thors, perussuomalai-silta Nina Huru ja vasemmistolii-tolta Sirpa Puhakka.

Yllättävän vaali-tuloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehittymään politiikaltaan yrittäjämyöntei-semmäksi.

Zokko ohjaa yrittäjiä verkostoitumaan • Kilpailun voittajasuunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä ja tapahtumaidea on sellainen, johon yrittäjä

itsekin haluaisi osallistua.

ZoKon TavoiTE on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä, kilpailun voittaneen verkostoitumistilaisuuden suunnitellut Carita mattsson kertoo.

voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa jyväskylässä osana suomen yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa.

Riikka Koskenranta, tekstiMirkku Merimaa, kuva

Espoolainen viidennen polven yrittäjä Carita Mattsson on voittanut Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kil-

pailun, jossa tehtävänä oli ideoida yrittäjille verkostoitumistilaisuus. Kilpailun ja tapahtuman suunnit-telun tarkoituksena on tuoda uusia tuulia yrittäjien väliseen verkostoi-tumiseen sekä innostaa yrittäjiä osallistumaan tapahtumaan, josta voi syntyä pitkäaikaisia verkosto-kumppanuuksia ja yhteistyömah-dollisuuksia.

Tärkeät kontaktit kasvotusten. Kilpailuun osallistuneilla oli paljon hyviä ajatuksia ja oivalluksia. Voitta-ja nousi kuitenkin esiin pitkälle mie-tityllä konseptilla, jossa on huomi-oitu myös sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen itse tapahtumassa, raadissa mukana ollut Fonectan partneruusjohtaja Johanna Halli-kainen kertoo.

Mattssonin ideoiman Zokko-verkostoitumistilaisuuden ajatus on, että tärkeät kontaktit luodaan kasvotusten. Onnistunut verkos-toitumistilaisuus luo pohjan jatko-verkostoitumiselle ja sosiaalisen median hyödyntämiselle. Voittajati-laisuus toteutetaan toukokuussa Jy-väskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa.

– Tiesin heti kilpailun ajatuksen nähtyäni, miten tapahtuma pitäisi

toteuttaa. Yrittäjänä olen huoman-nut, että kaikesta verkostoitumisesta on hyötyä. Ainahan kontakteja on hyödynnetty, mutta sähköiset väli-neet helpottavat verkostojen ylläpitä-mistä, Mattsson kertoo.

avainsanana yhteisöllisyys. Mattsson tietää mistä puhuu: oma yritys, ekologisia käyttö- ja lahjata-varoita sekä kosmetiikkaa maahan-tuova Cocoi on työllistänyt entistä projektipäällikköä jo vuoden päivät. Suunnitelma Zokosta syntyi muuta-massa päivässä oman yritystoimin-nan ohessa. Mattsson kertoo suun-nitelleensa sellaisen tapahtuman, johon itsekin haluaisi mennä.

– Yhteisöllisyys on teema, jota halusin tuoda esiin. Suomessa on paljon pienyrityksiä, joiden yrittäjät ovat aika yksin. Verkostot tuovat yh-teisöllisyyttä. Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä. Tavoite on myös antaa osallistujille mahdollisuus tunnistaa ja löytää toi-nen yrittäjä ajasta ja paikasta riippu-matta, Mattsson kuvailee.

rahaa ja markkinointiapuja. Carita Mattsson palkitaan parhaasta verkostoitumisideastaan 5000 euron arvoisella palkinnolla. Palkintopaket-ti koostuu erilaisista markkinointitoi-

menpiteistä, kuten hakukonemark-kinoinnin ja B2B-kontaktirekisterin suunnittelusta ja toteutuksesta. Yh-dessä ne antavat arvokasta näkyvyyt-tä yritykselle.

•Kunta-alalla kesätöitä. Tänä kesänä kuntien ja kuntayhty-mien kesätöissä työskentelee noin 40 000 – 45 000 nuorta kesätyöntekijää. Kaksi kolmes-ta kesätyöntekijästä työllistyy kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille. Sen lisäksi kunnat tukevat nuorten työllistymistä kesätöihin yrityksiin ja yhdis-tyksiin.

Riikka Koskenranta, tekstiJuho Makkonen (Antti Virolainen) ja Moodit Oy, kuvat

Tapahtuma kannustaa nuoria yrittäjiä Olet täh-ti -teemalla. Lauantain seminaarissa kysytään ja vastataan ainakin seuraaviin kysymyk-

siin: Meissä jokaisessa on tähtiai-nesta, mutta kuinka hiomme sen esiin? Miten vältämme hyvän alun muuttumisen vain tähdenlennok-si? ja Millainen on tähtiyritys? Kä-siteltäviä menestyvän yrittäjyyden teemoja ovat esimerkiksi yrityk-sen kasvu, kansainvälistyminen, kannattavuus, johtaminen, osaa-minen, osaamisen kehittäminen, ajanhallinta, jaksaminen ja hyvin-vointi.

Maan parhaat palkitaan. Se-minaarin alustajia ovat muun mu-assa Teemu Tapper, Nuori Yrittäjä -palkittu 2010, Samcom Oy, Juuso Nissilä Valkee Oy, Maaretta Tukiai-nen, Moodit Oy ja Antti Virolainen, Avoin yritys. Tapahtuman virallise-na suojelijana toimii opetusminis-teri Henna Virkkunen, joka saapuu pitämään lauantai-illan tervehdys-puheen.

Ohjelmassa on myös asiaa uusi-en bisnessuhteiden luomisesta. Ilta huipentuu valtakunnallisen Nuori Yrittäjä -palkintojen jakoon. Ta-pahtuman yhteistyökumppaneina ovat Fennia, Fonecta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

avoimuus suuntana. Kaksi Nuo-ri yrittäjä -tapahtuman esiintyjää valottaa hiukan tähtiyrittäjyyden aineksiaan tapahtuman alla. Pää-kaupunkiseudulla toimiva Avoin yritys on vielä tutkimusasteella, mutta yritys perustetaan syksyllä, toinen perustaja Antti Virolainen kertoo. Tulevan yrityksen palvelu on nimeltään Kassi, joka on yli-opistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten sisäisen palvelu-, tava-raja kyytivaihdon verkkopalvelu. Virolaisen mukaan Kassia ollaan viemässä muun muassa kalifornia-laisen yksinhuoltajavanhempien järjestön käyttöön.

Kassi-palvelu toimii avoimen datan periaattein. Mistä aineksista

ihan aluksi positioimaan itsensä, kun tavoitteena on saada tähtiai-nekset puhkeamaan kukkaan.

− Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnista-maan omalle tarjoomalleen unii-kin markkinan, on vahvoilla. Kun tarjoaa sitä, mitä markkina osaa jo kaivata mutta mitä kukaan muu ei vielä tarjoa, kysyntä on melko var-masti vahvaa.

Useimmiten uniikeimmat tar-joomat löytyvät olemassa olevien bisnesten laitamilta tai ”väleistä”, Tukiainen selvittää. Hän kannustaa nuoria yrittäjiä pitämään samalla myös hauskaa.

− Jos sinulla on hyvä olla ja saat asiakkaat rentoutumaan kanssasi, olet vahvoilla. Töissä on lupa olla kivaa, ja nauru vapauttaa luovuu-den. Huumoriakin saa olla mukana.

koostuu avoimen lähdekoodin yri-tyksen resepti menestykseen?

− Olennainen ajatus Kassi-palve-lun takana on, että ihmiset voisivat jakaa enemmän omasta hyvästään. Yksittäiselle ihmiselle ei ole suurta vaivaa lainata sähköporaa sitä tar-vitsevalle tai napata naapuri kyy-tiin yhteiselle työmatkalle, mutta tarvitsijalle apu on suuri.

Liiketoiminnan tavoitteena on Virolaisen mukaan hyödyllisen pal-velun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vä-hentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen.

Positioi itsesi. Maaretta Tukiai-nen Moodit Oy:stä tietää entisenä Sub TV:n kanavajohtaja, millaisista yritystarinoista media kiinnostuu. Hän vinkkaa aloittavaa yrittäjää

Ole mukana, kun tähtiaineksia hiotaan Jyväskylässä

Mikä tapahtuma?nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma on vuosittainen tapahtuma, jossa jaetaan valtakun-nalliset nuori yrittäjä -palkinnot.

Tapahtumaan on jo ilmoittautunut satakunta osallistujaa, majoituksen tarvitsijat voivat ilmoit-tautua aina 10.5 asti. senkin jälkeen ilmoittautu-misia otetaan vastaan.

sy:stä tapahtumaan osallistuu johtaja Timo Lindholm. Tapahtuman järjestää Keski-suomen yrittäjät.

Liiketoiminnan tavoitteena on hyödyllisen palvelun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vähentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen.

Antti Virolainen

Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnistamaan omalle tarjoomalleen uniikin markkinan, on vahvoilla.

maaretta tukiainen

– Toivon, että palkinto tuo tunnet-tuutta ja uusia asiakkaita, sillä sehän on yrityksen alkuvaiheessa tärkeintä. Voittoni toivon tietenkin tuovan uu-sia yrittäjäkontakteja, Mattsson lisää.

•Perussuomalaisten Timo Soini oli ääniharava myös Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n nuorille järjestä-missä varjovaaleissa. Nuorten valitsemassa varjoeduskun-nassa suurimmaksi puolueek-si muodostui kokoomus 38 paikalla. Vihreät keräsivät 36, keskusta 32 ja Perussuomalaiset 28 paikkaa.


Kirjakaupoissamme mittava valikoima kirjoja ja muita tietotuotteita

➜ kauppa.rakennustieto.fi➜ Rakennustiedon kirjakaupat

Pienurakoitsijan opas – rakennusalan yrittäjän mitä • missä • milloin

Kannattaako rakentaminen?Mistä löytyy apu kannattavuuden varmistamiseen? Tyytyväisistä asiakkaista, pitävistä sopimuksista, tarjouksista, jotka perustuvat luotettaviin kustannus- ja menekkitietoihin.

Klikkaa rakennustieto.fi/urakointi ja löydät vankkaa tietoa rakennusurakoihin!

✓ Tietoa kuluttajille tehtäviin rakennusurakoihin ja sopimuksiin

✓ Selkeitä ohjeita yrityksen perustamisesta markkinointiin ja myynnistä laskutukseen

✓ Runsaasti kuluttajariitalautakunnan ratkaisuesimerkkejä liittyen työn lopputuloksen hyväksymiseen

Hyötyä kaikille yrittäjille, jotka tekevät rakennusalan töitä kuluttajille:

✓ remonttiyrittäjille

✓maalareille

✓ sähkö- ja LVI-yrittäjille

✓viherrakentajille

Monipuolinen käsikirja sopii myös opiskelijoille ja oman yrityksen perustamista suunnitteleville.

Rakennustiedon kirjakaupat: Helsinki puh. 0207 476 401, Kuopio puh. 0207 476 494, Lappeenranta puh. 0207 476 492, Oulu puh. 0207 476 496, Tampere puh. 0207 476 497 www.rakennustieto.fi

Nyt uusi kompakti tietokirja!

Täytä sopimukset kätevästi Sopimuslomake Netissä!Rakennusalan yhteiset, kuluttajaviranomaisten hyväksymät sopimuspohjat www.sopimuslomake.net

PIENURAKOITSIJAN OPAS Kuluttajasopimukset ja käytäntöMarianne Saine ja Timo Maso

159 s., 42 €

Huolestuttava hintojen nousu

› Ranskassa julkaistun kyselyn mukaan 65 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten johta-jista pitää tällä hetkellä suurim-pana vaikeutena kustannusten

nousua ja toimittajien hintojen nousua. Kolme neljännestä heistä on huolissaan raaka-aineiden hintojen noususta.

Eu jakaa 408,6 miljardia

› Vuoden 2007 jälkeen eU on kartuttanut pienyrityksille suunnattuja tukiaan. eU:n tuki-rahoista yhteensä 1,7 miljardia euroa on suunnattu Ruotsiin.

seBin yritysekonomisti ingela hemming kehottaa pienyri-tyksiä olemaan yhteydessä maansa viranomaisiin, joilla on tietoa eU:n tukijärjestelmistä.

Miljoonaan sähköautoon

› Yhdysvaltojen presidentti Barak Obaman tavoite saada miljoona sähköautoa maan kaduille vuoteen 2015 men-nessä ollaan saavuttamassa. energiaministeriö kertoo teol-

lisuuden innovaationopeuden olevan alalla poikkeuksellista ja muistuttaa, että maan kyky saavuttaa tiukka tavoite nojaa vahvasti amerikkalaiseen yrit-täjyyteen ja kekseliäisyyteen.

Halvimpia vuosikymmeniin

› skotlannin suurin pankki torjuu pk-yritysten vihan väittämällä rahoituksen olevan halvimmillaan vuosikymmeniin. Kurssit ovat halvempia kuin

koskaan 35-vuotisen pank-kiurani aikana, hehkuttaa Peter ibbetson, pienyrityspalveluiden puheenjohtaja Royal Bank of scotlandista.

Kallista rahoitusta

› Federation of small Busines-ses in scotland ei ota tietoja halvasta rahoituksesta vastaan yhtä positiivisesti, kuin pankki-

miehet. se siteeraa tutkimus-ta, joka kertoo rahoituksen kallistuneen neljännekselle yhdistyksen jäsenyrityksistä.

ranskalaiset etsivät vientimahdollisuuksia

› hannoverissa järjestettäville yritysmessuille osallistui ranskalaisyrityksiä, jossa ne pyrkivät tuomaan itseään esiin vientimarkkinoilla. Ranskalaisia yrityksiä ulkomailla auttavan

Ubifrancen johtajan Christophe lecourtierin mukaan pienten ja keskisuurten ranskalaisten vientiyritysten määrä on nau-rettavan pieni.

Ei ole työehtosopimusta

› Yrittäjäjärjestö Företagar-nan mukaan jo 60 prosenttia ruotsalaisista pienyrittäjistä on ilman työehtosopimusta. Raportin kertoo määrän

lisääntyneen. järjestön Anders Fogelberg uskoo, että työehto-sopimukset yleistyisivät, jos ne olisivat täysin vapaaehtoisia.

Kumppanuudet helpottavat

› saksan pienet- ja keskisuuret yritykset menevät kehitys-maiden markkinoille Public-Private Partnerships -mallilla. esimerkiksi aurinkokennoihin

erikoistunut Phaesun on aloit-tanut toiminnan Mosambikissa. sen projektia rahoittaa ja tukee saksan investointi- ja kehitysvi-rasto 300 000 eurolla.

201 000 uutta työpaikkaa

› Yhdysvaltojen yksityissekto-rille syntyi 201 000 työpaikkaa maaliskuun aikana. Alle 50 työntekijän pienyrityksiin syntyi eniten työpaikkoja, jopa

102 000. Keskisuuriin yrityksiin työvoimaa palkattiin 82 000 ja yli 500 työntekijän yrityk-sen palkkasivat 17 000 uutta työntekijää.

ulkomaiset investoinnit lisääntyivät

› suorat ulkomaiset inves-toinnit alkoivat taas lisääntyä Ranskassa viime vuonna kolmen talouskriisin var-jostaman vuoden jälkeen. Ranskaan tehtiin neljänneksi eniten ulkomaisia investoin-teja maailmassa Yhdysvaltain,

Kiinan ja hongkongin jälkeen. Yli puolet investoinneista tehtiin tytäryrityksiin tai uusiin toimipisteisiin. Yhä useammin investointien kohteena olivat pienet ja keskisuuret yritykset; kaksi kolmasosaa investoin-neista kohdistui niihin.

näin pärjäät verotarkastuksessa

› Ruotsin yrittäjäjärjestön Ca-milla littorin vastaa Dagens in-dustrissa viiteen kysymykseen veroja koskevasta kirjastaan Om skatteverket kommer. Kirja neuvoo, miten yrittäjät voivat

laskea veromenojaan. littori-nin mielestä yritykset voisivat tuntea veroasiat paremmin ja uskoo kirjasta olevan heille apua.

vähemmän yrityksiä

› saksassa perustettiin viime vuonna talouden noususta huolimatta melkein kolme › prosenttia vähemmän

yrityksiä kuin edellisenä vuonna. saksan tilastokes-kuksen mukaan sellaisia uusia

yrityksiä, joiden oikeudellinen asema ja henkilöstön määrä viittaavat yrityksen suurem-paan taloudelliseen merkityk-seen, perustettiin viime vuonna 149 000. lisäksi pienyrityksiä perustettiin noin 305 000.

ulkomaat

COPy

RIGh

T ©

M-B

RAIN

Oy

Eurooppaa edestakaisin • Venäjällä tarvitaan nyt jäänmurtajia, öljynporauslauttoja ja jäissä operoivia huoltoaluksia.

Laivanrakennusteollisuuden aika katsoa Pohjois-Venäjän suuntaan

•Päätöntä menoa vai liikunnan iloa. Perjantaina 13. toukokuuta vietetään jälleen valtakunnallista tapaturma-päivää. Liikuntatapaturmat aiheuttavat kaikista tapatur-mista eniten vammoja. Eniten liikuntatapaturmia aiheuttavat lajit ovat jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Lasten ja nuorten tapaturmia sattuu eniten tram-poliinihyppelyssä.

VTT käynnisti BrasiliassaVTT on perustanut tutkimuskes-kuksen São Pauloon, Brasiliaan, joka on yksi maailman biomas-san hyödyntämiskeskuksista. Pontimena keskuksen perusta-miselle on kehittää kestävän ke-hityksen teknologioita. Toinen tärkeä syy on tukea VTT:n suo-malaisia asiakasyrityksiä, jotka ovat jo mukana Brasilian mark-kinoilla ja siten vahvistaa suo-malaista osaamista ja elinkeino-elämää.

Biomassaa hyödyntäville teknologioille on kasvava tarve maailmanlaajuisesti ja erityises-ti Brasiliassa. Brasilialla on bio-polttoaineen tutkimisesta ja val-mistuksesta jo pitkät perinteet, mistä on hyötyä myös VTT:n osaamisen kehittämisen kannal-ta. Maa on biopolttoainetuotan-non markkinajohtaja valtavien biomassavarantojensa ansiosta.

VTT Brasil Ltda:n tärkeimmät asiakastoimialat ovat paperi- ja selluteollisuus, kemian teolli-suus ja energiateollisuus. Yhtiö tukee suomalaisyrityksiä kas-vavilla Etelä-Amerikan markki-noilla sekä kehittää tutkimusyh-teistyötä paikallisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kans-sa. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää biomassan hyödyntä-mistä kemikaaleiksi, energiaksi (biopolttonesteet) ja sellupohjai-siksi tuotteiksi.

yhdessä Kemiran kanssa. VTT Brasil Ltda:n toimitusjoh-tajaksi on nimitetty Nilson Z. Boeta, jolla on laaja kokemus erilaisissa liiketoiminnan kan-sainvälisissä johtotehtävissä. Hän on työskennellyt mm. maailman suurimman sokeriruo-koon keskittyvän tutkimuskes-kuksen Centro di Tecnologia Canavieiran (CTC) toimitusjoh-tajana Brasiliassa. Olemalla läsnä São Paulossa VTT:llä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa paikallisessa liiketoimintaken-tässä ja jakaa osaamistaan Bra-siliaan sijoittuneiden tutkimus-organisaatioiden kanssa, toteaa Boeta.

VTT toimii São Paulossa yh-dessä Kemiran kanssa. Kumppa-neiden yhteinen vesitutkimuk-sen huippuosaamiskeskushanke SWEET käynnistyi noin vuosi sit-ten. SWEET-yhteistyö laajenee nyt Brasiliaan keskittyen veden uudelleenkäyttöön, biomassan hyödyntämiseen ja kestävää ke-hitystä tukevaan vesikemiaan.

VTT on parhaillaan käynnistä-mässä henkilökunnan rekrytoin-nit uuteen tutkimuskeskukseen. Tavoitteena on kasvattaa uu-desta yksiköstä 15–20 henkilön tutkimuskeskus vuoden 2013 loppuun mennessä.

Riikka Koskenranta, teksti

Koillisväylän avautu-minen kaupalliseen käyttöön ja Venäjän kaupallisen laivaston kaluston vanhene-minen avaavat mer-

kittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisille laivanrakennuste-ollisuuden yrityksille.

Finpron Murmanskin toimis-ton seniorikonsultti Petri Lei-non mukaan Venäjä uudistaa kaupallista laivastoaan hyödyn-tääkseen arktisen merialueen luonnonvaroja ja pohjoisen me-ritien avautumista kaupalliselle liikenteelle.

Erikoiskalustoa jäänmurta-jista alkaen. Laivanrakennuk-seen panostetaan strategisena painopistealueena voimakkaasti Venäjällä. Tavoitteena on raken-taa 1 500 uutta alusta seuraavan 20 vuoden aikana, Finpro tietää.

− Rakennettaviin aluksiin lu-keutuu mukaan erikoiskalustoa kuten jäänmurtajia, öljynpo-rauslauttoja ja jäissä operoivia huoltoaluksia, joissa suomalais-yritysten osaaminen on vahvaa.

Venäjän telakoiden suori-tuskyky ei tällä hetkellä riitä vastaamaan tämäntyyppisen alusmäärän rakennuttamiseen. Suomalaisyritykset pääsevät näi-hin hankkeisiin mukaan tuotan-nollisen yhteistyön kautta, Leino sanoo.

suomalaisyrityksille mah-dollisuuksia. Leinon mukaan venäläiset eivät ole aiemmin poranneet kaasua merellä ja öl-jynporaamistakin on harjoitet-

vEnäjän telakoiden suorituskyky ei tällä hetkellä riitä vastaamaan kaluston vanhenemisen vaatiman alus-määrän rakennuttamiseen, finpron seniorikonsultti Petri leino tietää.

FUTUREIMAGEBANK

tu vain Kaspianmerellä. Pohjoi-sen merialueen luonnonvarojen hyödyntäminen on kallista ja

teknisesti vaativaa, jonka vuoksi venäläiset etsivät osaavia kump-paneita.

− Suomalaisyritysten vahvuus- alueilla tarjoutuu uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia yhteis-työssä venäläisten kumppanei-den kanssa, Leino kertoo.

Venäläisyhtiö Gazprom on ottanut Štokmanin merenalai-silla kaasukentillä yhteistyö-kumppaneikseen ranskalaisen Totalin ja norjalaisen Statoilin. Leinon mukaan merkittävim-mät suomalaisyrityksille avau-tuvat mahdollisuudet liittyvät offshore- ja infrarakentamiseen sekä jäissä operoivien erikois-

alusten suunnitteluun ja raken-tamiseen.

rovaniemelle kansainvälis-tymistsemppiä. Suomalaisyri-tyksistä Aker Arctic ja Wärtsilä ovat mukana Murmanskin alu-een hankkeissa. Wärtsilä avasi huoltoverstaan 2009 Murmans-kin satamaan palvelemaan alu-een vilkastuvaa laivaliikennettä.

Finpron arktisen alueen toi-minnoista vastaa Murmanskin toimisto ja Rovaniemellä vuo-den alussa avattu toimisto, joka auttaa Lapin alueen yrityksiä kansainvälistymään.

EU:n komissio julkisti 28.3. yh-teisön liikennepolitiikkaa linjaa-van Valkoisen kirjan, joka ulot-tuu aina vuoteen 2050 saakka. Keskeisimmiksi tavoitteikseen komissio on listannut liikenne-järjestelmän kilpailukyvyn ko-hentamisen, esteiden raivaami-sen sujuvalta liikkumiselta sekä liikenteen kasvihuonekaasupääs-töjen tuntuvat leikkaukset.

Tavoitteiden toteuttamiseen laadittu keinovalikoima on vai-kuttava paperilla, mutta käytän-nössä haasteet haiskahtavat epä-realistisilta, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio kirjoittaa yrittajat.fissä.

rankat polttoainesupistuk-set kaupunkiliikenteestä alkaen. Komissio kaavailee, että kaupunkiliikenteessä ja city-logistiikassa luovutaan täysin tavanomaisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ehdotetaan, että lentoliikenteen käyttämistä polttoaineista 40 prosenttia korvataan matalahii-lisillä vaihtoehdoilla ja vastaavaa 40 prosentin leikkaamista me-renkulun päästöpotista.

Maantieliikenne ja erityisesti maanteiden tavarakuljetukset ovat politiikkaa linjattaessa jou-tuneet komission suurennusla-sin alle. Moision mukaan kilpai-lukyvyn kohentamistavoite ja ympäristöhurskastelu ovatkin menneet komission työpöydällä keskenään sekaisin ja lopputulos hämärtynyt.

Valkoinen kirja muun mu-assa linjaa, että keskipitkien yli 300 kilometrin etäisyydelle ulottuvan tavaraliikenteen osal-ta kuljetusmuotojen keskinäis- tä työnjakoa muutetaan siten, että vuoteen 2030 mennessä yli 30 prosenttia näistä kulje-tuksista hoidetaan rauta- tai vesiteitse ja vuoteen 2050 men-nessä yli 50 prosenttia näistä

kuljetuksista hoidetaan rauta- tai vesiteitse

Moduulirekat jopa puh-taampia kuin junat. Komis-sion toimet vaikuttavatkin tältä osin enemmän liikennemuoto-politiikalta kuin liikennepolitii-kalta, Pasi Moisio jatkaa. Niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa on nimittäin osoi-tettu tutkimuksin, että nykyiset moduulirekat ovat energiate-hokkuuden kannalta puhtaampi vaihtoehto kuin junat.

Moision mukaan sopiikin toi-voa, että Suomi valikoi kansalli-seen toimeenpanoon liikennepo-liittisista linjauksista vain terveet ja toteuttamiskelpoiset osat.

Komissio sivuraiteille EU:n liikennepolitiikassa

Komissio haluaa siirtää 30 prosenttia keskipitkän matkan tavaraliikenteestä vuoteen 2030 men-nessä rauta- tai vesi-teille ja vuoteen 2050 mennessä vastaavasti 50 prosenttia rauta- tai vesiteille.

Kuljetusten toimitusketju säh-köistyy kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä, lupaa Logis-tiikkayritysten Liitto.

Ensimmäinen muutos kul-jetusalalla on kotimaan tava-rankuljetusten rahtikirjan uu-distaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen.

Logistiikkayritysten Liiton mukaan suomalaisten yritysten on nyt kiireesti siirryttävä ma-

nuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttä-jiksi.

Sähköinen tiedonsiirto si-sältää uudistetun rahtikirja-standardin ja yksilöllisen rah-tikirjanumeron lisäksi mm. standardisoidut sanomasisällöt, SSCC-numeroidut kollilaput, so-vitut tiedonsiirtotavat sekä säh-köisen laskutuksen.

Rahtikirjan yksilölliseen nu-merointiin siirtyminen ensi vuo-den alusta lähtien on yksi suu-rimmista muutoksista.

Kuljetusketjua valmistellaansähköiseen tiedonsiirtoon

Suomalaisyritys-ten vahvuusalu-eilla tarjoutuu uusia liiketoimin-tamahdollisuuk-sia yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa.

Petri leino


Aamulehti

Toistaiseksi

arkikeskiviikko

Kaarle

TASO 3 PISTEET 12800 MYYRIÄ 5 PELASTETTU 0/6 PALKKIVARASTO

IMPOSSIBLE(TAB)

mole-bridge-vector-version-cmyk.pdf 1 4/14/11 1:24 PMTeema: Pilkotun työn, eli mikrotyön teettäminen tulee yleistymään. työtehtävät jaetaan verkon kautta halukkaille tekijöille. töitä voidaan haluttaessa ohjata vaikkapa kehitysmaiden ihmisille, joille mikrotyö voi olla merkittävä tulonlähde.

Voisiko rutiinit tehdä jotenkin toisin?

•Mikrotyön teettäminen on tänä päivänä edelläkävijöiden heiniä. Moni ei ole sellaisesta vielä kuullutkaan. Näkyvä esimerkki on Digitalkoot, joissa kuka tahansa voi hauskalla tavalla osallistua Kansalliskirjaston neljän miljoonan sivun aineiston parantamiseen. Myyräjahti-pelissä pelaajalle esitetään kaksi eri sanaa ja pelaajan tehtävänä on vastata, ovatko sanat tismalleen samanlaiset. Näin löydetään virheellisiä sanoja.


tietotekniikka aiheesta:Ikä määrittää teknologian kulutustavatSukupolvien välinen kuilu teknologian kulutustavoissa levenee.

Suomalaiset jakaantuvat yhä selkeämmin perinteisiin ja viihdettä verkossa käyttäviin. DNA:n tuoreen Suoma-laiset ja viihde 2011 -tutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista käyttää viihdettä verkossa. Merkittävin erotteleva tekijä viihteen kulutustavoissa on ikä, ja sukupolvien väliset erot ovatkin suuret. Mitä nuorem-masta ikäryhmästä on kyse, sitä enemmän viihdettä käytetään verkossa.

Alle 25-vuotiaat kuluttavat viihdettä jo enemmän ver-kossa kuin perinteisessä muodossa. Perinteiset käyttä-jät ovat puolestaan tyypillisesti yli 45-vuotiaita.

– Käynnissä on voimakas käyttötottumusten murros ja eräänlainen sukupolvien välinen sota: ikä on viih-teen kulutustapoja eniten erotteleva tekijä, kertoo DNA Oy:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Suomalaiset arkailevat veroasioiden hoitamista verkossa Verohallinnon mukaan suomalaiset epäröivät sähköis-ten palvelujen käyttöä, koska paperin palauttaminen tuntuu varmemmalta, sähköistä palvelua ei tunneta tai virheiden tekeminen pelottaa.

Viime vuonna veroilmoituksen korjasi Veroilmoitus verkossa -palvelussa noin 390 000 asiakasta, joka on 29 prosenttia kaikista veroilmoituksen palauttaneista. Käyttäjätutkimuksen mukaan ilmoittajista 74 prosent-tia oli erittäin tyytyväisiä palveluun. Asiakaspalautteen mukaan ilmoittaminen verkossa on helppoa ja nopeaa ja ohjeet ovat selkeitä.

– Verkkopalveluna tai puhelimitse tarjottavaa asia-kastukea kannattaa hyödyntää, jos palvelun käytössä tuntee epävarmuutta. Jos lähetettyyn ilmoitukseen tuli virhe, sen voi korjata helposti lähettämällä tiedon uudelleen: uusi tieto korvaa vanhan, sanoo ylitarkasta-ja Raija Myllys-Kauppinen.

Uusi kokoustekniikka säästää ympäristöä

Riikka Koskenranta, tekstiPeter Forsgård, henkilökuva

Sarjayrittäjä Ville Miettinen oli juuri palannut kuukau-den mittaiselta Etelä-Amerikan-reissulta, kun hän havahtui tyypilli- seen arkisto-ongelmaan: hienot

matkakuvat jäävät helposti ko-neen uumeniin, jos niitä ei mer-kitä avainsanoilla. Jatkokäytön kannalta materiaalin pitääkin olla etsittävässä muodossa.

Rutiinitöiden nakittaminen ison joukon tehtäväksi korvausta vastaan oli idea, jonka Ville Miet-tinen oivalsi käytännön tarpeen pohjalta.

− Miettiessäni, miten toteut-taisin ongelmaan tarvittavan sovelluksen, huomasin, että ku-vien avainsanoilla merkitsemis-tä kiinnostavampaa on arkki-tehtuuri sen alla ja uudenlainen lähestymistapa työhön. Työpro-sesseja voidaan pilkkoa ja lähet-tää internetiin ihmisille tehtä-väksi. Tästä syntyi Microtask.

Mikrotehtävät pilveen suo-ritettavaksi. Miettinen hou-kutteli aiempia yrittäjäkollegoi-taan bisnekseen mukaan. Harri Holopainen, Panu Wilska, Otto Chrons ja Miettinen perustivat Microtaskin, jonka ensimmäi-nen tuote on ihmisälyä verkossa tarjoava sovellus, joka hyödyn-tää crowd sourcingia.

Microtask pilkkoo esimerkik-si epäselvästi käsin kirjoitetun tekstin tulkinnan kaltaiset rutii-nit määrämuotoisiksi mikroteh-täviksi, irrottaa ne toisistaan, ja-kaa ne verkon kautta halukkaille tekijöille ja kokoaa ne takaisin yhteen valmiiksi kokonaisuu-deksi. Työn laatu varmistetaan antamalla samoja tehtäviä use-ammalle tekijälle.

Yritys rakensi ensimmäisestä tuotteestaan Kansalliskirjastolle järjestelmän, jossa digitoitua ai-neistoa oikoluetaan talkootyönä vapaaehtoisvoimin. Tavoitteena on saada sanomalehti- ja kirja-arkistot etsittävään, digitaa-liseen muotoon. Työ tehdään pelaamalla Digitalkoot-peliä (www.digitalkoot.fi). Mikrotyön tekeminen on suunniteltu pelin-omaiseksi, ja tehtävien suoritta-misesta saa välitöntä palautetta.

Sivuston kävijämäärä ylitti huh-tikuun puolivälissä 40 000 rajan.

− Tähän asti tällaista työtä on yritetty tehdä tietokoneen algo-ritmeilla, mutta silloin onnis-tumisprosentti ei ole 100. Siksi tarvitaan hajautettua ihmisälyä, hallituksen puheenjohtaja Miet-tinen kertoo.

Tekijät missä päin tahansa. Automaattisen ohjelmistoalus-tan avulla tehtäviä voi tarjota haluamalleen ryhmälle tai yhtä lailla vain omalle organisaati-olle. Microtaskin mukaan töitä voidaan haluttaessa ohjata eri-tyisesti kehitysmaiden ihmisille, joille mikrotyö voi olla merkittä-vä tulonlähde.

− Perusteknologiamme ei piit- taa lainkaan siitä, millaisia kul-loisetkin työtehtävät ovat. Olem-me ratkaisseet sen, miten työ-tehtävät ohjataan eri ihmisille. Ja miten arvioidaan, mistä mil-loinkin saadaan työvoimaa sekä soveltuvan käyttöliittymän. So-vellamme perusteknologiaa eri asioihin, kuten tekstintunnistuk-seen tai kuvien tunnistukseen.

Microtask on 12 hengen fir-ma Helsingissä ja Tampereella. Firman pienen koon vuoksi uu-sia sovelluksia ei saada kaikkia kertaheitolla markkinoille. 1–1,5 vuoden päästä meiltä tulee eri-laisia sovelluksia, jotka liittyvät kuvatunnistukseen, Ville Mietti-nen lupailee.

yhteistyöllä hurja määrä so-velluksia. Kasvava liiketoimin-ta-alue Microtaskille on tarjota tekstintunnistusta pilvipalvelu-na muille firmoille, jolloin muut firmat pystyvät kasaamaan pe-rusteknologian päälle erilaisia sovelluksia ja tarjoamaan niitä eteenpäin. iPhonen käyttäjille on luvassa helpotusta käynti-korttirumbaan, kun eräs yritys on tuomassa palveluna iPhonia varten toteutetun käyntikorttien skannerin.

Kassavirtaa Microtaskille ker-tyy tämäntyyppisestä yhteistyös-tä suoritekohtaisesti.

Miettisellä on koko joukko so-velluksia pääkopassaan. Niiden toteuttamisen aika tulee hiukan myöhemmin.

− Yksi käyttökohde on pos-tiosoitteen tunnistus Itellassa. Lajittelussa kulkee noin kaksi miljardia artikkelia vuodessa, postin kehittyneimmillä tieto-konealgoritmeilla tunnistetaan niistä 85 prosenttia. Loput 300 miljoonaa korttia ja pakettia jou-dutaan tunnistamaan käsin.

Microtaskin ratkaisulla tun-nistamisen voisi siirtää verk-koon.

− Voimme ostaa kaikki pa-laset sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Meidän pitää kasvat-taa volyymiamme ennen kuin pystymme tarjoamaan tällaista palvelua.

Työ ei varmasti tule loppu-maan aivan heti, sillä paperisten lomakkeiden kanssa puuhastele-via organisaatioita on vielä tänä päivänä hurjat määrät.

Tulevaisuuden kuva. Micro-taskin tuote on hiukan kärjistä-en ilmaistuna ihmistyötä pilvi-palveluna. Miettinen ennustaa, että lähes kaikkea sellaista ih-mistyötä, mitä pystytään esit-tämään digitaalisesti järkevässä muodossa ja siirtämään paikas-ta toiseen, tullaan saamaan pil-vipalveluna.

Riskirahoitteisen firman vä-hemmistöomistajana on tanska-lainen Sunstone Capital. Yrittä-jien aikomuksena on kasvattaa yhtiötä 6 −7 vuotta, jonka jälkeen on myynnin aika. Seuraava sijoi-tuskierros on kesäkuun korvilla. Tähtäimessä on Pohjois-Ameri-kan itärannikko.

Miettinen on Microtaskin ohella hallituksen puheenjohtajana sosiaalisen median verk-kopalvelu Xiha Lifessa. Lisäksi hän toimii pääomasijoittajaren-kaassa.

Tulevaisuuden näkymät:Työ ei varmasti tule loppumaan aivan heti, sillä paperisten lomakkeiden kanssa puuhastelevia organisaatioita on vielä tänä päivänä hurjat määrät.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

Merja Enroos, teksti

Yritysten yhteiskuntavas-tuullinen toiminta eri-tyisesti ympäristönäkö-kulmasta koskee kaiken

kokoisia yrityksiä. Yrityksillä on myös kova paine kustannusten säästämiseen sekä tehokkaa-seen ajankäyttöön. Nykyaikaisen kokoustekniikan hyödyntämi-nen vastaa näihin haasteisiin.

Miksi virtuaalipalaveri kan-nattaa? Milloin live-palaveri on paikallaan? Kuinka konkretisoi-da yrityksen vihreät arvot? Mi-ten osoittaa yrityksen energian-säästöt? Ja kuka sammuttaisi neukkarin valot? Näitä ja monia muita kokoustekniikkaan liitty-viä kysymyksiä pohditaan yhä useammassa yrityksessä, kertoo Aronet-Esitysyhtiön toimitusjoh-taja Kalervo Aro.

– Olemme huomanneet, että ympäristöseikkojen merkitys kokousteknisiä ratkaisuja han-kittaessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös sääs-töt sekä työntekijöiden ajankäy-tön tehostamisen merkitys on korostunut.

Esitystekniikan murroksia. Vuonna 1985 perustettu Aronet on perheyritys, joka maahantuo ja toimittaa digitaalisia esitys-ratkaisuja kokous-, koulutus-, valvomo- ja julkisiin tiloihin. Yh-tiön toimitusjohtaja ja pääomis-taja Kalervo Aro on nähnyt 25 vuoden aikana suuren murrok-sen esitystekniikassa.

– Teknologiapuolella piirto-heittimistä on siirrytty tark-kakuvaisiin projektoreihin ja putkitelkkareista digitaalisiin lit-teänäyttöihin, infonäyttöihin ja jättimäisiin messuvideoseiniin.

Kokoustekniikan puolella murros näkyy siinä, että on siir-rytty henkilökohtaisista tapaa-misista puhelinneuvottelurat-kaisuihin ja niistä jopa pelkän

Ympäristövaikutusten lisäksi kokousmatkoihin liittyy kokouk-sen ohella paljon niin sanottua joutoaikaa, jolloin ei voi kun-nolla keskittyä oikein mihin-kään. Esimerkiksi taksimatkat, lentokentillä odottelu ja lento-koneessa tai junassa istuminen ovat hankalasti hyödynnettäviä aikaikkunoita. Myös luottamuk-sellisten työtehtävien tekeminen voi olla haastavaa julkisissa ti-loissa, Sarvi sanoo.

– Kun rutiinityöt kasaantuvat työmatkojen seurauksena, koko-usmatkojen ajankäytön tehotto-muus korostuu entisestään.

– Erityisesti sisäisiä kokouksia kannattaa järjestää videoneu-vottelujen avulla. Yleensä oman yrityksen ihmiset ovat tuttua porukkaa ja pääosassa on työasi-oiden hoitaminen.

Toisaalta taas asiakassuh-teiden hoitamisessa, varsinkin asiakassuhteen alussa, henkilö-kohtaisella tapaamisella on suu-ri arvo, jota video neuvottelulla ei voi korvata, Sarvi summaa.

www.aronet.fi www.finpro.fi

Laske kokousmatkojen korvaamisen videoneuvotteluilla tuoma säästö: www.radvision.com/roi/Laskuri on englanninkielinen. säästöjen suuruus saattaa yllättää!

nettiyhteyden kautta toimiviin videoneuvotteluihin sekä tieto-koneiden työpöytätietojen jaka-miseen, Aro jatkaa.

vihreästi videoneuvotellen. Toteuttaakseen vihreitä arvo-jaan arjessa yritysten kannattaa pyrkiä vähentämään matkus-tamista, sillä varsinkin lento-matkustamisen tuottamat hii-lidioksidipäästöt ovat varsin huomattavia, kertoo liiketoimin-tajohtaja Olli Sarvi Aronetista.

– Ekovastuullisuuden arvo näkyy pitkällä tähtäimellä yri-tyksen maineena vastuullisena toimijana. Tämä on tulevaisuu-dessa entistä tärkeämpi tapa erottua kilpailijoista.

jo yHdEn kansainvälisen kokouksen järjestäminen videoneuvotte-luna voi korvata videolaiteinvestoinnin kustannukset.

KUVALÄhDE

Avoimella lähdekoodilla uusia palvelujaHallitus päätti maaliskuussa, että julki-shallinnon digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla kaikille tasapuolisin ehdoin ja maksutta. Samaa periaatetta noudattavat pääkaupunkiseu-dun kaupungit, jotka jakavat kaupunkien tietoaineistoja yleisölle ja sovelluskehittä-jille osoitteessa www.hri.fi.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva oh-jelma tarkoittaa, että jokainen saa ilman lisenssimaksuja vapaasti käyttää, kopioida ja jaella tällaista ohjelmaa. Avointa dataa on käytetty esimerkiksi väestötilastojen visualisointiin, asuntojen ja työpaikko-jen etsimisen helpottamiseen, Helsingin seudun joukkoliikenteen reittioppaan matkapuhelinversioiden luomiseen sekä viranomaisten hankintailmoitusten selai-luun kartalla.

räätälöityjä ratkaisuja. Avointa läh-dekoodia hyödyntää iso joukko ei voittoa tavoittelevia organisaatioita, mutta on joukossa mukana myös yrityksiä. Yksi mielenkiintoinen jo vuonna 2001 perus-tettu firma on Nemein, joka toteuttaa web-sivustoja ja räätälöityjä intranet- ja extranetratkaisuja. Yritys on mm. rakenta-nut Maemon yhteisöllisen infrastruktuu-rin, mikä on Nokian käytössä oleva Linux alusta. Muita esillä olleita yrityksiä ovat muun muassa Nokian MeeGo-alustalle sovelluskehitystä tekevä Nomovok Ltd ja Opinsys, joka tarjoaa avoimeen lähdekoo-diin perustuvia tietotekniikkaratkaisuja kouluille.

Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS on avoimen lähdekoodin teknologi-oita ja -toimintamallia käyttävän liiketoi-minnan kansallinen kehittämisorganisaa-tio, jonka tavoitteena on mm. synnyttää uutta kasvuliiketoimintaa.

LansEErasiMME juuri Pohjois-Amerikan markkinoilla verkkopalvelun, jonne voi lähettää mitä tahansa lomakkeita ja systeemimme muuntaa näistä taulukkolaskelmatiedostoja ihmisälyä hyväksikäyttäen, Ville miettinen kertoo.

Miettiessäni, miten toteuttaisin ongelmaan tarvittavan sovelluksen, huomasin, että kuvien avainsanoilla merkitsemistä kiin-nostavampaa on arkkitehtuuri sen alla ja uudenlainen lähestymistapa työhön.

Ville miettinen

Sosiaalinen media lisää osallistumista kunta-asioihinAlle 10 prosentilla kunnista on Kuntaliiton arvion mukaan aktiivisesti ylläpidetyt viralliset sivut yhteisö-palvelu Facebookissa. Sen sijaan yleisempiä ovat muun muassa kuntien kulttuurilaitosten ja nuorisotoimen sosiaalisen median palvelut. Sosiaalinen media näh-dään monissa kunnissa ensisijassa kansalaislähtöi-senä osallistumisen välineenä, jossa kunnan on hyvä olla mukana.

Etenkin suuret kaupungit hyödyntävät sosiaalista me-diaa aktiivisesti tapahtumamarkkinoinnissa ja kunta-laisten informoinnissa. Kuntaliiton tekemään kyselyyn vastanneet yhdeksän suurta kaupunkia ilmoittivat nuorisotoimen, kirjaston ja museoiden hyödyntävän sosiaalisen median kanavia. Facebookin ohella kunnat hyödyntävät muun muassa YouTube-palvelua sekä erilaisia blogeja.

EU kurittaa verkkokauppaa kovalla kädelläEuroopan parlamentti äänesti kuluttajansuojaa koske-vaan direktiiviehdotukseen muutoksia, jotka hanka-loittaisivat voimakkaasti verkkokauppaa. Parlamentti hyväksyi muutoksia, jonka mukaan kaikkien verkko-kauppojen olisi pakko myydä jokaisen EU-maahan ja jokaisen kuluttajan olisi ostaessaan aina rekisteröidyt-tävä verkkokauppaan. Yli 40 euron ostokset voisi aina palauttaa maksutta ja yrityksen tulisi palauttaa kuluttajalle rahat ennen palautetun tavaran takaisin-saamista ja tarkastamista.

50 000 työpaikkaa

OECD:n ja Eurostatin

määritelmään mukaan Suomessa oli 691 kasvuyri-tystä vuosina 2006 –2009, mikä oli 4,8 prosenttia vähintään 10 henkeä työllistäneistä. Määritelmässä lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraava-na kolmena vuonna työllisyyden vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin määritellen kasvuyritykset loivat yhteensä yli 50 000 työpaikkaa tarkastelujak-solla.


tietotekniikka

Peliala Suomessasuomen pelitoimialan yritykset ovat kas-vaneet 2000-luvulla kovaa vauhtia, ja yrityksiä on perustettu lisää. Toimiala on yritysten lukumäärällä laskettuna suhteel-lisen pieni, 60 yritystä vuonna 2009, mutta esimerkiksi vuonna 2010 yritysten luku-määrä lisääntyi selvästi, neogames kertoo.

Arvio 40 uudesta työntekijästä tänä vuonna on luultavasti aivan alakanttiin.

Peter Vesterbacka

Riikka Koskenranta, teksti ja kuvai

Jokainen Australiassa käy-tetty dollari toi meille ta-kaisin 40 prosenttia kan-nustinten ansiosta, Blind Spot Picturesin omistaja ja tuottaja Tero Kaukomaa

kuvaa.30.3.2011 järjestetyn av- ja pe-

lituotannon seminaarin punai-sena lankana oli kannustimien vaikutus toimialaan. Av-alan kannustinjärjestelmällä tarkoi-tetaan rahastopohjaista järjes-telmää, jossa tuottajalle myön-netään jälkikäteen palautuksia suhteessa maassa kulutettuun rahamäärään. EU on tunnusta-nut mallin av-aloille.

− Keskusteluyhteyteen pääse-minen ulkomaisten tuotantoyh-tiöiden kanssa edellyttää kan-nustinjärjestelmää, suomalaisen av-alan viennin ja myynnin edis-tämisorganisaation FAVEX ry:n toiminnanjohtaja Petra Theman kertoo.

samalle viivalle kannusti-mien kanssa. Samasta asiasta puhuu maailmanmaineeseen le-vinneen mobiilipeliyhtiö Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Peter Vesterbacka.

− Rovion tahtotila on tehdä [suunnitteluasteella oleva] elo-kuvamme Suomessa, muttei meille ole ongelma tehdä sitä muualla. Katsomme, millaisia insentiivejä saamme eri mais-ta, hän sanoo ja lisää, että olisi hyvä, jos Suomi olisi samalla viivalla muiden maiden kanssa kannustimissa.

Tero Kaukomaan tuottaman kansainvälisille markkinoille tä-hyävän scifi-komedia Iron Skyn tuotantobudjetti oli 7,5 miljoona euroa, joka on tuottajan mukaan

suurin suomalaisen elokuvan tuotantobudjetti. Iron Sky on kuitenkin suomalais-saksalais-australialainen yhteistuotanto.

− Käytimme miljoonia euroja ulkomailla Suomen sijaan ja luo-vutimme 46 prosenttia elokuvan tekijänoikeuksista ulkomaille. Meillä on onneksi myös muita bisneksiä leffan ympärillä: pe-liä, sarjakuvaa ja merchandise-tuotteita.

yhteisöllisesti tehty eloku-va. Iron Sky -leffan tarina sai alkunsa suomalaisesta vapaaeh-toisvoimin tehdystä Star Wreck -elokuvasta, jonka tekijätiimi lähestyi Kaukomaata Iron Skyn suunnitelman kanssa. Elokuva tehdään yleisön kanssa yhdessä hyödyntäen yhteisöllistä eloku-vanteon alustaa wreckamovie.comia. Elokuva on yhteisölli-

syyden hyödyntämisessä edel-läkävijätuotanto. Yhteisön teke-minen ei ulotu vain yhteisölle annettuihin tehtäviin, vaan osa Iron Sky:n rahoituksesta on ke-rätty yhteisöltä.

− Viime toukokuussa julkai-simme mahdollisuuden tehdä leffaan pääomasijoitus tuhan-nesta eurosta lähtien. Kerääm-me tällä tavoin miljoona euroa. Muun muassa Nordea on sijoit-tanut elokuvaan.

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Monipalvelu tarjoaa liikenteeseenhyötytietoa yhdestä paikastaAutoilijat ja muut tiellä liikkujat voivat pian hankkia älypuheli-mistaan ja muista mobiililait- teistaan paikkatietoa hyödyntä-viä palveluja nykyistä helpom-min.

VTT:n johdolla koottiin yhteen joukko suomalaisia palveluntar-joajia ja muita älyliikenteen toi-mijoita, joiden kanssa kehitettiin laiteriippumaton Vedia-monipal-velun konsepti. Ensimmäiset so-vellukset on testattu.

Vedia voi esimerkiksi etsiä lähimmän parkkipaikan, jonka autoilija voi varata ja maksaa päätelaitteen avulla. Vedia-moni-palvelu ei ole laitesidonnainen, kuten monet nykyiset liikenteen

palvelut. Uutta on myös Vedian mahdollistama todelliseen käyt-töön perustuva veloitus.

Palvelut samasta päätelait- teesta. Vedian konsepti mah-dollistaa useiden paikkasidon-naisten ja vuorovaikutteisten palvelujen käytön samasta pää-telaitteesta. Käyttöliittymä voi olla esimerkiksi älypuhelin, tab-letti tai jokin muu mobiililaite.

Monipalvelun idea on tuoda eri toimijoiden tarjoamat palve-lut yhteen paikkaan helposti saa-taville, josta käyttäjä voi hankkia tarvitsemansa palvelut oman päätelaitteensa kautta – liikkuu

hän sitten jalan, joukkoliiken-teellä tai omalla autolla.

Ensin ammattikäyttöön. En- si vaiheessa Vedian palvelut tule-vat ammattikäyttöön. Vedia tulee mahdollistamaan auto-maattisten ajopäiväkirjojen ja matkaraporttien lisäksi esimer-kiksi kuljetusten seurannan ja ohjauk sen sekä oikea-aikaiset huoltopalvelut. Myöhemmin pal-veluvalikoimaan tulee kuluttajia hyödyttäviä palveluja.

Vedian avulla autoilija tulee saamaan esimerkiksi ajantasais-ta tietoa ruuhkista, liukkaista keleistä sekä parhaista bensiini-

ja muista tarjouksista. Päätelaite myös ohjaa kuljettajaa ajamaan polttoainetta säästäen ja mah-dollisimman vähäpäästöisesti. Parkkihalliin saavuttuaan hän voi tarkistaa päätelaitteeltaan joukkoliikenteen aikataulut ja reitit päästäkseen perille työpai-kalleen.

Vedian etuna nykyisiin navi-gaattoreihin on, että siihen voi liittää vuorovaikutteisia palve-luita, kuten palvelujen maksa-mista.

Vedian kehittämiseen osal-listuivat VTT:n lisäksi DNA, G4S, Indagon, Logica, Media Mobile Nordic, Nokia Siemens Networks, Semel, Teliasonera ja Tieto.

Angry Birds ei nöyristeleRovio rakentaa viihdebisnes-tä, jossa pelien kehittämisen lisäksi yhtiöllä on tarkoitus kokeilla elokuvan tekoa. Angry Birds -mobiilipelillä kuului-saksi tulleella peliyhtiöllä on kovat suunnitelmat tulevasta.

− Tämä on meille vasta alkua, olemme ajatelleet tehdä vähän suurempia juttuja, Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Peter Vesterbacka kertoo itsevarmal-la äänellä.

Tekijöitä tarvitaan. Vesterbacka kertoo Rovion palkkaavan tänä vuonna noin 40 työntekijää lisää, tällöin henkilöstöä olisi yhteensä 100 henkeä. Hän kuitenkin lisää, että luultavasti arvio on aivan alakanttiin. Rovio aikoo pysyä Suomessa, eikä näköpiirissä ole ainakaan tänä vuonna laajentua fyysisellä läsnäololla muihin maihin. Yhtiön toimi-tusjohtaja on Mikael Hed.

Kysyntää Rovion kaltaiselle työllistäjälle olisi muuallakin; Singaporesta on tullut yhtey-denottoja, joissa on luvattu tukea singaporelaisten palk-kaamiselle, Vesterbacka kertoo kilpailuasetelmasta.

Ehkä jopa maailman par-haita. Suurin haaste Suomes-sa on asenteessa ja ambiti-otasossa, Peter Vesterbacka pohtii. Hän ei turhia nöyristele vaan kertoo uskovansa, että he ovat ihan jees markkinoin-nissa, ehkä jopa maailman parhaita.

− Täällä ei uskalleta ajatella riittävän isosti.

On hyvä muistaa, ettei

menestys tullut Roviollekaan hetkessä, vaan yritys on tehnyt pelejä jo pitkään. Angry Birds on yhtiön 52. peli.

− Meidän tavoitteemme on alusta asti ollut peli AppStore-maailmassa. Siellä saadaan kaikkein nopeimmin lan-seerattua uusi brändi tuolla markkinoilla. Tällä hetkellä olemme olleet yli 70 maassa pitkään ykkösenä AppStores-sa.

Yhtiön uusi peli Angry Birds Rio lanseerattiin maaliskuus-sa 20th Century Foxin kanssa.

Rovio keräsi hiljattain noin 30 miljoonaa euroa pääomasi-joittajilta.

− Halusimme saada avain-henkilöitä hallitukseemme. Hallituksessa on mm. Skypen perustaja Niklas Engström.

Lisäksi Axel Partners Jen-keistä on sijoittanut Rovioon. Axel Partners on sijoittanut myös mm. Facebookiin ja Grouponiin.

− Sijoittajat liikkuvat lau-moissa, siksi on hyvä saada Suomeen roolimalleja. Yksi sijoitus Suomeen poikii lisää sijoituksia.

Suomen pitää pystyä tarjoa-maan insentiivejä samalla lail-la kuin muualla maailmassa.

− Suomessa huolestuttaa kuitenkin se, että aina pitää saada jostain rahaa voidak-semme ylipäätään tehdä täällä yhtään mitään.

− Olisi hyvä, jos Tekes ja muut instanssit laittaisivat rahat vähän kevyemmällä prosessilla oikeisiin yrityksiin. Eikä olisi liikaa virkamiehiä viisastelemassa siinä, mikä on hyvä bisnes ja mikä ei, Ves-terbacka sanoo ja sai raikuvat aplodit yleisöltä.

Elokuvatuotantojen raha valuu ulkomaille • Yksi esimerkki ulkomaille menetetystä av-tuotannosta on Iron Sky -elokuva, jota yritettiin saada tuotantoon vuosikausia ja joka

lopulta kuvattiin Saksassa ja Australiassa kannustinten vuoksi.

MEnEsTys ei tullut Roviollekaan hetkessä, vaan yritys on tehnyt pelejä jo pitkään. Angry Birds on yhtiön 52. peli, Rovion Peter Vesterbacka kertoo tero kaukomaan (vas.) ja Aleksi Bardyn vieressä.

Taloudellinen merkitys paik-kakunnille suuri. Elokuva-tuotantojen tai -osatuotantojen merkitys kuvauspaikkakunnille on merkittävä. Aleksi Bardy Hel-sinki Filmistä hoiti Hollywood-studiotuotanto Hannalle viiden päivän kuvaussetin Suomessa. USA:ssa huhtikuun alussa ensi-iltaan tullutta elokuvaa kuvat-tiin Suomessa viime vuonna Kuusamon seudulla.

− Tuotanto toi Suomeen

900 000 euroa ja tarjosi töitä 64 suomalaiselle elokuva- ja mat-kailualan ammattilaiselle.

Elokuvatuotannoissa niiden kansantaloudellisen vaikutuk-sen lasketaan yleensä olevan suora kulutus 2 – 4-kertaisena.

− Hanna-elokuvan myönteiset kokemukset ovat poikineet meil-le jo yhteydenottoja ja kyselyitä koskien Suomessa tehtäviä ku-vauksia, Bardy kertoo.

Mikä saas?saas (software as a service) on malli ohjel-mistosovellusten myyntiin ja levitykseen. Tyypillisesti sovellusta käytetään verkkose-laimella.

Tuotteen omistajuus on palveluntarjoajalla, joka huolehtii kaikista palvelun tuottami-seen ja ylläpitoon liittyvistä toimista.

saasin laskutus tapahtuu käytön mukaan ja käyttäjämääriä on helppo muuttaa.

Lotta Tammelin

SaaS-sovellusten toimittajan ja ostajan tueksi on julkaistu käy-tännönläheinen opas, joka tar-joaa konkreettista tietoa yksissä kansissa

SaaS (software as a service) on malli ohjelmistosovellusten myyntiin ja levitykseen. Tyypil-lisesti sovellusta käytetään verk-koselaimella. Suomessa SaaS on vasta nousussa, ja sen kasvu-mahdollisuudet myös globaaleil-la markkinoilla ovat suuret.

SaaSista ei aikaisemmin ole ollut tarjolla opasta, joka käsit-telisi aihetta sekä ostajan että toimittajan näkökulmasta. Maa-liskuun lopussa julkaistu tuore Saas-käsikirja on tulos Turun yliopistossa tehdyssä, Tekesin Verso-ohjelmaan kuuluneesta vuoden pituisesta tutkimus-hankkeesta.

Opas koostuu aihekokonai-suuksista, joissa käsitellään niin liiketoiminnan strategian suun-nittelua ja toteuttamista, SaaS-teknologiaa että SaaS-asiakkuut-ta ja tietohallinnon muuttuvaa roolia. Teemat ovat itsenäisiä,

Uusi SaaS-opas julkijoten itselle tärkeä tieto on käte-västi saatavissa.

– Teos antaa hyödyllistä tietoa kaikille osapuolille. Ostajan on hyvä katsella asiaa sovelluksen toimittajan näkökulmasta, ja toi-saalta käsikirja tarjoaa uutta tie-toa jo pitempään SaaSin parissa toimineille, Ohjelmistoyrittäjien hallituksen jäsen ja SaaS-ryh-män vetäjä Antti Pietilä tiivistää.

Haasteita ja kasvumahdolli-suuksia. Uudet mahdollisuudet ja matala alalletulokynnys ovat lisänneet viime vuosina uusien SaaS-yritysten määrä Suomessa. Myös vanhat ohjelmistoalan yri-tykset ovat pääsemässä kasvuun ja uusille markkinoille SaaS-mal-lin avulla. Ilmiönä SaaS on kui-tenkin Suomessa verrattain uusi ja kehitys kulkee muutaman vuoden Yhdysvaltojen perässä.

Onnistunut SaaS-liiketoiminta muuttaa tottuja toimintatapoja suuresti.

– SaaSin mukanaan tuoma murros on laaja. Insinöörit ovat muuttuneet softaajista myyjiksi ja asiakaspalvelijoiksi. Tietohal-

linnon ihmisten sijaan järjestel-miä myydään suoraan käyttä-jälle. Demo-sovellusten avulla tapahtuva kauppa on nopeasyk-listä: sovelluksen tilaaminen voi onnistua yhdellä klikkauksella nettisivuilta, Pietilä sanoo.

Yhdysvalloissa arvellaan SaaS-ohjelmistojen markkinan saavuttavan tänä vuonna 10,7 miljardia dollaria ja kasvavan edellisvuodesta 16 prosenttia. Täältä suunnalta tulevat myös suomalaisen liiketoiminnan

uhat ja mahdollisuudet.– SaaS on leviämässä pk-yri-

tyksistä suuryrityksiin. Suoma-laisilla on mahdollisuus mennä kasvavan bisneksen mukana. Suomessa myynti on säilynyt tä-hän asti enimmäkseen kotimark-kinoilla, mutta nyt kilpailua tu-lee sieltä, mistä sitä ennen ei ole tullut. Kun myytävä konsepti on laitettu kuntoon Suomessa, sitä tulisi heti ryhtyä levittämään globaalisti, SaaS-opusta kirjoit-tanut Antero Järvi toteaa.


tekoja & tapahtumia

Kauppa

Seuraava yrityspörssi ilmestyy 26.5.2011

YritysvälittäjätPalvelut, liikenne

Teollisuus

yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakio- sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal-velussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä- sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Myydään yriTyKsiä

osTETaan yriTyKsiäTyökalujen maahantuonti- ja myyntiyhtiö Kankaanpäässä, toi-mintaa koko suomessa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 100 000 €.

Sy-10012011-903

Puisten huonekalujen osien ja puupellettien valmistusta harjoittava yritys tai osuus Kainuussa. työntekijöitä 16 - 20. Omat toimitilat n. 10 000 m2 vuok-ratontilla.

Sy-25012011-929

Kemikalio pääkaupunkiseudulla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat, myymälä + pieni hoitola. hinta-pyyntö 60 000 €.

Sy-16032011-1013

Kukkakauppa Kajaanissa. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 70 + 30 m2. hintapyyntö 40 000 €.

Sy-21032011-1023

Tilitoimisto Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 75 000 €.

Sy-21032011-1025

Ompelukonealan erikoisliike Keski-Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 74 m2 + alakerta 50 m2.

Sy-30032011-1052

Kylpyhuonekalusteiden maa-hantuontiyritys tampereella. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

Sy-08042011-1073

Autonvaraosaliike pääkaupunki-seudulla. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat n. 160 m2.

Sy-11042011-1076

Lahjatavaraliike Kanta-hämees-sä. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

Sy-11042011-1078

Kirjakustantamo, toimintaa koko suomessa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 470 000 €.

Sy-28032011-1045

Maastomittaus- ja maaperä-tutkimusyritys etelä-suomessa. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. Vuok-ratut toimitilat.

Sy-08042011-1071

Huoltoasema-baari-auto-huolto/korjaamo Kainuussa. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 440 m2.

Sy-11042011-1075

Kampaamo Kajaanissa. liike-vaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat katutasossa 60,5 m2. hintapyyntö 50 000 €.

Sy-11042011-1079

Muut toimialat

Kiinteistösijoitusyhtiö Pohjois- Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. hintapyyntö 840 000 €.

Sy-11012011-905

Teknisiä kiinteistöjen ja maa-talouden suojaus- /turva- /hälytinlaitteita maahantuova yritys. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

Sy-20012011-925

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitammePääomistaja konepajalle............................tarjousAjoneuvojen valmistus ......................... 1 650 000Koneistus-, levy- ja hitsaus- työkonepaja ..........................................1 400 000Eristysasentamista ..................................650 000Kauneushoitola ........................................590 000Konepaja ..................................................485 000Rakennusliike ...........................................450 000Leipomo....................................................420 000Teollisuuskiinteistöyhtiön osakekanta ...420 000Alihankintakonepaja ............................... 395 000Tekninen konekauppa ja -huolto ............ 350 000Konepaja ......................................250 000 + kiint.Sähköurakointi......................................... 250 000Toimistotarvikkeiden myynti .................. 140 000Pizzeria ..................................................... 125 000Elintarvikemyymälä .....................120 000 + vrst.Kahvila .......................................................105 000Sisustus- ja lahjatavaraliike ......................68 000Sisustusmyymälä ....................................... 65 000Sisustus&tekstiililiike ................................ 50 000Pupi Naantalissa ........................................40 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Ostetaan palvelualan yritys Vaasa-Pietarsaari alueelta. liike-vaihto 500 000 €.

Sy-04042011-1059

Majoitus, ravintola, elintarvike

Grillituotteita valmistava leipomo pääkaupunkiseudulla. liikevaihto n. 280 000 €/v. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat: 150 m2 tuotantotila, 50 m2 toimisto.

Sy-21022011-972

Hotelli-ravintola etelä-savossa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat. hintapyyntö 590 000 €.

Sy-01032011-986

Ruoka- ja viihderavintola joroisissa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 300 m2. hinta-pyyntö 80 000 €.

Sy-14032011-1007

Pikaruokaravintola etelä-Poh-janmaalla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

Sy-08042011-1070

Rakentaminen

Laitureiden ja pienmökkien rakentamiseen erikoistunut yritys. talousalueena koko suomi sekä Venäjä, Baltia ja Ruotsi. työn-tekijöitä 5. Omat toimitilat.

Sy-02032011-992

Rakennus- ja saneerausalan yritys pääkaupunkiseudulla. liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. työn-tekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 150 m2. hintapyyntö 275 000 €.

Sy-28032011-1043

Ilmastointialan yritys pääkau-punkiseudulla.

Sy-08042011-1074

Kiinteistökorjausalan yritys Päijät-hämeessä. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 220 m2. hintapyyntö 110 000 €.

Sy-13042011-1083

Kovalainen haastaa F1-kuljettaja Heikki Kovalainen etsii yhdessä Fonectan kanssa it-selleen uusia yhteistyökumppa-neita suomalaisista yrittäjistä. Uudenlaisessa etsintäkonseptis-sa äänestetään paikkakunnan parasta yritystä ja kolme voitta-jaa saa palkinnokseen alkavan F1-kauden aikana yrityksensä logon Heikki Kovalaisen ajo-haalariin, televisiomainoksen Kovalaisen kanssa, Fonectan palveluita, lehtimainontaa sekä F1-kisamatkan.

Kaikki suomalaiset yritykset ovat voineet ilmoittaa itsensä mukaan kilpailuun 15.2.2011 alkaen osoitteessa Fonecta.fi/heikki. Osoitteessa voi suositella paikkakunnan parasta yritystä 9.3. alkaen. Ensimmäinen voitta-

ja julistetaan 8.5. mutta kilpailu jatkuu koko vuoden.

Yritykset kilpailevat suosituk-sista saman postinumeroalueen yritysten kanssa, ja paikkakun-nan parhaat saavat tittelin käyt-töönsä. Kolme valtakunnallisesti eniten suosituksia saanutta pal-kitaan yhteistyöpaketilla Kova-laisen kanssa, kertoo Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori.

– Voittaja ei voi olla jokin suu-ri ketju, vaan esimerkiksi sen yk-sittäinen palvelupiste. Konsep-tin erikoisuus onkin, että tiukat aluerajaukset antavat pienille paikallisille yrityksille mahdol-lisuuden voittaa ja päästä niin valtakunnallisiin kuin kansain-välisiin medioihin.

Nimityksiä

Suomen Yrittäjien hallitus on nimittänyt järjestölle kaksi varatoimitusjohtajaa. Tällä hetkellä Helsingin Yrittäjien toi-mitusjohtajana toimiva Anssi Kujala nimitettiin varatoimi-tusjohtajaksi vastuualueinaan järjestötoiminta ja jäsenpalve-lut, alueellinen ja paikallinen elinkeinovaikuttaminen sekä viestintä.

Järjestelyt tulevat voimaan pääosin 1.6.2011, jolloin Anssi Kujala aloittaa tehtävässään.

Anssi Kujalan vastuualuee-seen kuuluu myös toimitusjoh-tajuus sekä vastaavan toimitta-jan tehtävät Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:ssä, kun yhtiön nykyinen toimitusjohtaja, yrittäjäjärjestön palveluksessa vuonna 1980 työuransa aloit-tanut ekonomi Jouko Lantto siirtyy eläkkeelle elokuun alussa 2011.

Suomen Yrittäjien nykyi-nen viestintäpäällikkö Jarmo Hyytiäinen siirtyy Yrittäjä-Sa-nomat-lehden päätoimittajaksi kesällä 2011 eläkkeelle siirtyvän päätoimittaja Harri Auramon tehtäviin.

Toiseksi varatoimitusjohta- jaksi nimitettiin johtaja, pää-ekonomisti Timo Lindholm vastuualueinaan osaaminen ja innovaatiot, talouspolitiikka ja tutkimus, ympäristö ja energia-asiat sekä yritysten kansainvä-listyminen.

Johtaja Martti Pallari vastaa koulutuspolitiikasta varatoimitusjohtaja Lindhol-min vastuualueella ja johtaja Kari Hiltunen järjestöasioista varatoimitusjohtaja Kujalan lohkolla.

Toimittaja Mirka Moilanen on aloittanut SY:n lehtien ja verkkomedian palveluksessa 18.4.2011. Mirka Moilanen toimii tässä tehtävässä Riikka Koskenrannan äitiysloman keston ajan.

Yhteyspäällikkö Katri Pölkki siirtyy toukokuussa Fennia-ryh-män viestintään verkkopäätoi-mittajaksi. Hänen työsuhteensa Suomen Yrittäjissä päättyy 22.5.

•Maxpo nousee syyskuussa taas Hyvinkään lentokentäl-le. Kyse on maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttelystä. Osastopaik-kojen myynti on käynnistynyt viimekertaista reippaammin. Laajenevalla messualueella ei tila lopu kesken. Ohjelmas-sa on elämyksiä niin alan ammattilaisille ja opiskelijoille kuin koneista kiinnostuneille kuluttajillekin.

Mestarikiltaneuvosto ry:n yhte-ydessä toimiva Viktor Julius von Wright -ritaristo kutsui uusiksi jäsenikseen suutarimestari Asko Tuomisen sekä opetusneuvos Esa Kallisen Jyväskylässä järjes-tetyssä valtakunnallisessa Mes-tarimöötissä.

Ritariston jäsenyys on korkein tunnustus käsityön ja sitä lähellä olevien alojen hyväksi toimineil-le käsi- ja pienteollisuuden asiaa ajaneille suomalaisille.

Suutarimestari Asko Tuomi-nen on ansioitunut erityisesti

Uusia ritareja Viktor Julius von Wrightin ritaristoon

erikoisjalkineiden valmistuksen osaajana ja osaamisen levittäjä-nä uusille taitajille.

Opetusneuvos Esa Kallinen on puolestaan vaikuttanut merkit-tävästi oppisopimuskoulutuksen ja ammattitutkintojen työelämä-lähtöisyyden kehittämisessä ja niiden arvostuksen lisääntymi-seen.

Ritariston jäsenenä voi olla 12 henkilöä kerrallaan. Sen tehtäviä ovat mm. korkean ammattitai-don ja käsityöperinteen vaalimi-nen.

•Yritysvastuustakin mes-sut. Suomen ensimmäinen yritysvastuun messutapah-tuma pidetään 5. toukokuuta Kaapelitehtaalla Helsingissä. Esittelyssä yli 30 yritysten ja yhteisöjen kestävää kehitystä ja vastuullista yritystoimintaa edistävää ratkaisua. Lisätietoja www.ratkaisunpaikka.fi

Anna Simolin, teksti

Kampin Hotel Presidentti Hel-singissä täyttyy toukokuisena torstaina tekemisen iloisesta meiningistä. Yritystä Stadiin! -ta-pahtuma järjestetään jo viiden-nen kerran 5.5.2011. Helsingin Yrittäjien vuoden päätapahtu-masta on muodostunut odotettu jokakeväinen perinne.

Yritystä Stadiin! kokoaa yh-teen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia niin Helsingistä kuin muualta-kin Suomesta. Pk-yrittäjä löytää tapahtumasta uusia asiakkaita ja kumppaneita sekä tuoreita oi-valluksia ja inspiraatioita yritys-toimintaansa.

Päivän aikana kävijät voivat osallistua lukuisiin ajankohtai-siin seminaareihin, teemoitet-tuihin tietoiskuihin ja keskus-teluihin esimerkiksi yrittäjän arjesta, sähköisestä kaupan-käynnistä ja yrittäjän hyvinvoin-nista. Tapahtuma on kävijöille maksuton.

Odotamme tapahtumaan yli 2 000:ta innokasta yrittäjää, Hel-singin Yrittäjien projektiassis-tentti Päivi Laakso lupaa.

– Tänä vuonna entistä laajem-pi tapahtuma tarjoaa yrittäjille virikkeitä koko päivän ajan ja kaikille löytyy jotakin mielen-kiintoista, uutta ja innostavaa,.

Tapahtumaan voi tulla kuun-telemaan vaikka yhden tietois-kun tai viettää jopa koko päivän

Viihdy, vaikuta ja verkostoidu – Yritystä Stadiin! tulee taas

hyvässä seurassa. Tutustu ohjel-maan ja kokoa oma työkalupak-kisi.

ilmaisia ideoita liiketoimin-taan. Tämän vuoden puhujis-sa on monta mielenkiintoista nimeä ja ajatuksia herättävää aihetta. Näyttelijä Ismo Apell puhuu vuorovaikutuksen sietä-mättömästä keveydestä. Apell on myös itse toiminut yrittäjä-nä näyttelijänuran lisäksi, mikä tekee puheenvuorosta erittäin mielenkiintoisen yrittäjille ja yrittäjähenkisille.

Tapahtumasta löydät myös eväät liikevaihdon kasvattami-seen. Eero Lehti, Fennia hallituk-sen puheenjohtaja, kertoo vinkit siihen, miten Suomessa tullaan miljonääriksi. Talentumin käy-tännönläheinen tietoisku opas-taa, miten voit nostaa yrityksesi gaselliyritysten kasvuvauhtiin ja saavuttaa paremman ansio-tason.

Päivän aikana juontajana näh-dään äijistä äijin Jone Nikula.

suomen suurin: yritystä stadiin! -tapahtuma 5.5.2011 klo 11–22 on suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkos-toitumistapahtuma yrittäjille, yrittäjä-henkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnos-tuneille.

Tapahtuma on maksuton. ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.yritystastadiin.fi.

TAPAHTUMA,JOSSA

YRITTÄJIENIDEAT

KOHTAAVAT.

Elinkeinopolitiikkaa käsitellään tuoreiden yrittäjäkansanedusta-jien täysistunnossa ja ylipormes-tari Jussi Pajusen kyselytunnilla.

Tunnelmaa iltaohjelmaa varten virittelee hullun hauska stand-up koomikko Anitta Aho-nen. Tämä huumorin hersyävä herttuatar paljastaa myös, miten yrittäjäksi ryhdytään ja puhuu suunsa puhtaaksi. Tapahtuma-päivä päätetään viettämällä ren-toa yrittäjän iltalomaa viihteen ja verkostoitumisen merkeissä.

Anssi kujala

timo lindholm

Lukuvuoden parhaat NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman yritykset on valittu.

Korkea-asteen sarjassa par-haaksi yritykseksi arvioitiin kahden turkulaisen opiskelijan, Hanna Vuoren ja Eve Hirvosen, perustama Waoni NY. Yritys suunnittelee ja tuottaa uniikkeja koruja arkipäivän luksukseen. Laadukkaat ja modernit korut on valmistettu mm. akryyliplek-sistä, jalometallista ja silkkinau-hasta.

Waoni NY:n tulevaisuus näyt-tää valoisalta. Lukuvuoden päät-teeksi yritysmuoto vaihtuu ja yrittäjät ryhtyvät kokopäiväisiksi yrittäjiksi.

– Tässä yrityksessä ja liike-toiminnan konseptissa on po-tentiaalia myös kansainvälisille kentille, toteaa tuomariston pää-töksestä Tiina Jaatinen.

viittomakielenkirja ja mai-nosbisnestä. Toisen asteen sar-

jassa vuoden parhaana yritykse-nä palkittiin Frog NY Turun Paa-sikiviopistosta. Aiemmin luku-vuonna jo parhaasta liikeideasta palkittu Jasmiina Servon, Mari-ka Korpelan ja Laura Lindvallin yritys tuotteisti viittomakielen kirjan pienille lapsille.

– Yritys on pystynyt luomaan todellisen liikeidean, konseptin, jolla voidaan tehdä kannattavaa yritystoimintaa. Lisäksi liike-idean takana on tarina, peruste-lee tuomaristo päätöstään.

Desingkorut ja viittomakielen kirja vuoden NY-ideoita

YrittäjYYs on hYvä uravalinta.

Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä –olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä.

liitY sinäkin!

Jarmo YrjöläRaision Puusepät

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö SVK on valinnut Helsingin Yrittäjien puheenjoh-tajan Pentti Rantalan ”Vuoden

Monipuolinen mestarismies

svK:n PuHEEnjoHTaja markku markkula luovuttaa Vuoden vapaa-ajankalastaja -kiertopalkinnon ja mitalin Pentti Rantalalle.

2010 vapaa-ajankalastajaksi”.SVK:n hallituksen puheen-

johtaja Markku Markkulan mukaan valinnan taustalla ovat

Pentti Rantalan lukuisat kilpai-lumenestykset, kuten vaativan Kalamaraton 24h:n voitto Hel-singissä neljä kertaa ja Kotkan vastaavan kilpailun voitto kaksi kertaa. Myös Yrittäjien SM-onki-kilpailun voitto kahdesti huomi-oitiin valintaperusteissa. Valin-taan vaikutti myös ehdokkaan medianäkyvyys, sillä Rantalan harrastuksesta on kerrottu lähes 150 lehtiartikkelissa ja monissa radio- ja TV-ohjelmissa.

Erityisen ansiokkaana järjes-tössä pidettiin myös Rantalan kalastuksen ja onkimisen ope-tustoimintaa nuorten, maa-hanmuuttajien tai mielenter-veyskuntoutujien keskuudessa. Vuoden vapaa-ajankalastaja valitaan vuosittain yli 50 000 aktiiviharrastajan keskuudesta. Maan kaikki 13 kalamiespiiriä voivat asettaa ehdolle yhden tai useampia ehdokkaita, joista yksi palkitaan.

Yrittäjyyden kasvumaaSeinäjoella 21.–23.10.2011 jär-jestettävät Valtakunnalliset Yrit-täjäpäivät avaa nettisivunsa 2. toukokuuta. Päivien pääteema on Yrittäjyys kantaa Suomea ja alateema Yrittäjyyden kasvu-maa, kertoo Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää.

Edellisen kerran Seinäjoella

järjestetyillä Yrittäjäpäivillä oli osallistujia runsaat 2 000. Pohja-laiseen tyyliin samaan määrään ei tyydytä.Parasta pitää tavoitel-la eli yksiselitteinen tavoitteem-me on tehdä kaikkien aikojen Yrittäjäpäivät, toteaa Etelä-Poh-janmaan Yrittäjien puheenjoh-taja, Suomen Yrittäjien vara-puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Hän toivoo myös liittokokouk-sen kiinnostavan yrittäjäpäivien osanottajia, tuohan siihen mie-lenkiintoa uuden eduskunnan ja hallituksen evästäminen.

Tapahtumaan ilmoittautumi-nen alkaa maanantaina 2.5.2011 klo 10 osoitteessa www.yrittaja-paivat.fi

Tapahtumapaikkana on Fagernä-sin kartanon juhlatila, Kuopiossa 26.5.2011, klo 13 – 17. Tilaisuuden pääpuhujana on Lisa Sounio (Sonay Oy), joka kertoo kan-sainvälisen menestyvän brän-din rakentamisesta. Paikalla on

myös yrityksiä Pohjois-Savosta (Cerebricon, Hydroline, U-Cont) kertomassa oman tarinansa kasvamisesta kansainväliseksi. Lisätietoja ilmoittautumisesta: www.yrittajat.fi/savostamaail-malle

Savosta maailmalle haastaa yrityksiä kansainvälisille markkinoille


TUOTANTO- JA LIIKETILAT TULOSTINTARVIKKEITA

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

Yrittäjä ja/tai toimitusjohtajaVoisiko työasiat hoitaa toisin? Kenen kanssa sparrata?

Kuinka osaisin kehittää liiketoimintojani?Mistä saan apua kassavirtojen riittävyyteen ja niiden hallintaan?

Katso www.kantogroup.fi ja sovi tapaaminen jyrki.kanto@kantogroup.� tai soita

palveleva puhelin 06000-2233 (0,99€/puhelu ja 2,97€/min + pvm/mpm)

Ei kristallipallolla vaan yli 25 vuoden kokemuksella!

YRITYSPALVELUT

YRITYSPALVELUT

Yritykset

parhaat palvelut

Charter Sun Lines Oy:n nimi on vaihtunut. Uusi nimi on Oy Strömma Helsinki Ab. Nimen-muutos liittyy kauppaan, jolla Vainion perheen omistaman Sun Lines Oy:n charter-liike-toiminta siirtyi ruotsalaisen Strömma Turism & Sjöfart Ab:n omistukseen.

Kauppaan sisältyy myös neljä matkustaja-alusta, jotka harjoittavat sightseeing- ja tilausristeilyliikennettä Helsin-gin ja lähikuntien saaristossa. Strömma Turism & Sjöfart Ab:n omistaa suomalainen von Rettigin perhe.

Tutuksi tulleet alukset Diana, Sofia, Julia ja Viktoria liikennöivät jatkossakin Hel-singin Kauppatorin laiturista. Strömman jo aiemmin Helsin-gissä harjoittama, busseilla tapahtuva sightseeing-toi-minta jatkuu Open Top Tours -palvelubrändin alla.

Yhteistyö Vainion perheen kanssa jatkuu siten, että Strömma hoitaa Sun Linesin tilausristeilymyynnin. Samalla toimisto muutti Meritullinka-dulle Helsingin Kruununha-kaan.

Merelliset risteilyt hoitaa nyt Oy Strömma Helsinki Ab

Autotalli.com tarjoaa myös kuluttajille myyntipaikan Aiemmin verkkoilmoitusmedia Autotalli.com on palvellut vain autoliikkeitä, mutta nyt myös yksityiset kuluttajat voivat il-moittaa palvelussa. Autotalli.com edistää näin turvallisempaa autokauppaa kuluttajien välille.

Autokaupan siirtyminen in-ternetiin on tuonut muutoksen etenkin kuluttajien välisen kau-pankäynnin turvallisuuteen. Au-totalli.com on halunnut turvata ostajan aseman varmistamalla, että yksityinen auton myyjä tun-nistautuu luotettavalla tavalla.

Ilmoitusta jättäessään ku-luttajan on varmennettava henkilöllisyytensä verkkopank-kitunnuksin ja jätettävä myös

osoitetietonsa. Näin ostajaehdo-kas voi olla varma, että myyjä on juuri se, joka hän väittääkin olevansa. Tavoitteena on, että Autotalli.comissa ostajat ja myy-jät välttyisivät huijauksilta. Au-totalli.com on osa Alma Mediaa.

Berneriltä saappaat Suomen sotaväelle Nokian Jalkineita valmistava suomalainen monialayhtiö Berner on saanut Suomen puolustusvoimilta mittavan saapastilauksen.

Tilaus kattaa 5 000 paria pakkassaappaita talvikäyttöön. Jalkineet toimitetaan puolus-tusvoimille tänä vuonna. Ti-laukseen sisältyy optio, jonka mukaan puolustusvoimat voi hankkia vuosina 2012 ja 2013 vuosittain 5 000 saapasparia lisää.

Perheyhtiö Berner Osakeyh-tiö on rakentanut Nokian Jalki-neista kansainvälistä huippub-rändiä vuodesta 2005 lähtien. Pohjoisen ilmaston tuntemus, kotimainen tutkimus- ja kehitystyö sekä korkeatasoiset materiaalit ovat Nokian Jalki-neiden kulmakiviä.

Ilmanpuhdistimet poistavat leijuvan pölynRuotsalainen Dustcontrol on tuonut markkinoille siirreltävät DC AirCube -ilmanpuhdistimet. Ne sopivat erinomaisesti tiloihin joissa rakennetaan, saneerataan tai työskennellään terveydelle haitallisen leijuvan pölyn ympä-röimänä. Laitteet on varustettu tehokkailla HEPA H13 -suodat-timilla, joiden vaihtaminen on siistiä ja edullista.

DC AirCube -ilmanpuhdisti-met suodattavat luotettavasti ilmassa leijuvat erittäin hienot ja vaaralliset pölyhiukkaset 99,95 prosentin erotusasteella 0,15 – 0,30 mikroniin saakka. Muun muassa rakennus- ja sa-neeraustöissä ongelmallinen, betonissa, tiilissä, kalkkilaastis-sa ja muurauslaastissa esiintyvä

kvartsipöly sekä asbestipöly suo-dattuvat erinomaisesti. Työssä syntyvän pölyn kohdepoiston lisäksi ilman kunnollinen puh-distaminen on erittäin tärkeää myös esimerkiksi leipomoissa ja puutyöverstailla syntyvän jauho- tai puupölyn vuoksi.

Dustcontrolin myyntijohtaja Pekka Korhosen mukaan kartio-mainen HEPA-suodatin on käy-tössä siisti, koska se on sijoitettu kertakäyttöisen pahvikotelon sisälle.

– Näin suodatinta vaihdet-taessa pölyä ei vapaudu ilmaan tai laitteen sisään, vaan kaikki erottuneet partikkelit menevät suodattimen mukana hävitettä-väksi.

www.dustcontrol.com

• Cramo ja Olvi yhteistyö-hön. Kone- ja laitevuokrauk-seen sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen ja myyntiin erikoistunut Cramo ja juomatalo Olvi aloittavat markkinointiyhteistyön, joka keskittyy energiajuomaan. Kohderyhminä ovat raken-nustyömaat, pienrakentajat ja kuluttajat.

VMP:n Kouvolan franchisingyrittäjä palkittiinSuomen Franchising-Yhdistys palkitsi vuoden 2011 Franny Awards -gaalassa Vuoden Fran-chising -yrittäjänä VMP Groupin Kouvolan toimipisteen vetäjän Kirsi Lantan.

Vuonna 2007 VMP Groupin Kouvolan palvelualueen franchi-singyrittäjänä aloittanut Kirsi Lantta on onnistunut kasvatta-maan Kouvolan alueen liiketoi-mintaa merkittävästi.

– Menestyksemme kannal-ta on ollut tärkeää, että olem-me onnistuneet syventämään asiakassuhteitamme ja meidät mielletään yhä monialaisempa-na henkilöstöratkaisujen tuot-tajana. Olemme esimerkiksi yhä

merkittävämpi toimija rekry-tointitoimeksiannoissa, Lantta kertoo.

aktiivinen paikallisvaikut- taja. Lantta toimii VMP Grou-pin yrittäjäjohtokunnan jäsene-nä ja edustaa ketjun franchisin-gyrittäjiä. Kirsi Lantta palkittiin Franny Awardsissa myös VMP Groupin parhaana yrittäjänä Franny-patsaalla. Hän on aktii-vinen paikallinen vaikuttaja. Hän toimii Kouvolan Yrittäjät ry:ssä hallituksen jäsenenä vas-tuualueenaan toimiminen kun-tayhteistyöryhmässä.

•Hoitokoti Päiväkumpu jat-kaa perheyrityksenä. Hoitokoti Päiväkumpu Oy on lunastanut Terveysrahasto Oy:n osakkeet yhdessä aiemman yrittäjäsuku-polven kanssa. Kolmen sisaren vuonna 2001 perustama helsin-kiläinen Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluja ryhmäkodeissa.


svensk resumé översättning av Pekka Sörensen

Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor.

Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

Visa att du är medlem!

Kampen mot gråa ekonomin de ärliga företagarnas fördel

Företagarna klarade sig fint genom riksdagsvalets storm

Tre ministrar betonade kreativ företagsamhetFramtidsarbetsgruppen för kreativ ekonomi och kulturfö-retagsamhet har överlåtit sitt betänkande till näringsminister Mauri Pekkarinen, arbetsminis-ter Anni Sinnemäki samt kul-tur- och idrottsminister Stefan Wallin.

Arbetsgruppen som leddes av producent Saku Tuominen kom till att man med de rätta svaren på många stora utma-ningar kan utnyttja den kreativa ekonomins och kulturföretag-samhetens förmåga att bringa mångsidighet i ekonomins pro-duktionsstrukturer och skapa nya arbetsplatser.

– Jag tycker att det är viktigt att vi ser på de kreativa bran-scherna som helhet, sade Pek-karinen. I dag är företagsutveck-lingen alltför metodcentrerad, inte verksamhetscentrerad.

– Det är viktigt att gå in för ett samarbete på olika fronter och inte se på saken endast från en synvinkel. Det finns många företagare inom de kreativa branscherna. Tillsvidare tvingas företagen söka olika tjänster och stöd från ett system som är splittrat och svårforcerat, sade Sinnemäki.

– En solid kulturell bas är en förutsättning för fortsatt arbete till förmån för en kreativ eko-nomi som förstärker vår inter-nationella konkurrenskraft och medborgarnas välfärd, säger Ste-fan Wallin.

företagsservicen hänger in-te med. Arbetsgruppen fann att företagen betjänas av ett för-åldrat system som inte kan er-bjuda sådana tjänster som vore behövliga inom nya, växande branscher. Ett annat problem är finansieringen som inte snabbt kan anpassa sig till ändringarna i verksamhetsmiljön. Kunska-perna om immateriell produk-tion och dess businesslogik är också bristfälliga hos finansin-stituten.

Branschens företag är små och de är ofta inte tillräckligt väl representerade i internationella värdekedjor. I brist på resurser hos företagen är nätverk mellan olika branscher svåra att upp-rätta.

Alltför ofta går det så att före-tagen måste avstå sina copy right -rättigheter för att finansiera produktutvecklingen och distri-butionen.

Att anställa olaglig arbetskraft kommer att straffas med böterEn arbetsgrupp har kommit till att arbetsgivare inte kan anställa olagliga arbetstagare utan på-följder. Anställer man en person som inte uppfyller inresevill-koren, eller som inte mera har rätt att uppehålla sig i landet, så ”kostar” det minst 1 000 eller högst 30 000 euro. Kostnaderna för återbördandet kan höja på-följdsavgiften och en klanderfri skötsel av arbetsgivarförpliktel-serna kan sänka den.

Arbetsgruppen föreslår också att lagen om utstationerade ar-betstagare ändras så att även den utstationerades arbetsgi-vare skulle åläggas att betala en påföljdsavgift. Härtill vill man ändra arbetsavtalslagen så att

nya bestämmelser intages angå-ende underleverantörs, huvudle-verantörs och eventuellt andra underleverantörers förpliktelse att solidariskt erlägga påföljds-avgiften. En sådan skulle krävas när en underleverantör har age-rat som arbetsgivare och anställt arbetstagaren ifråga.

Arbetsminister Anni Sinne-mäki gillar tanken att man ge-nom åtgärder föreslagna av ar-betsgruppen skapar incitament att endast anställa sådana per-soner som har arbetstillstånd. Med förslagen vill man också göra verklighet av ett EU-direktiv om arbetsgivarsanktioner. FiF:s representant satt med i arbets-gruppen.

Snatteriet i butiker bara ökarHandeln förlorar årligen 500 miljoner euro genom stölder och snatteri. Under fyra år har ökningen varit ca 30 miljoner euro, dvs. 20 procent. Till poli-sen rapporterades i fjol nästan 53 500 stölder och snatterier. Butiksinnehavarna och polisen tycks vara helt handfallna inför hela problematiken.

Handelns förbund anser att lagändringen drygt två år se-dan som slopade möjligheten att förvandla böter till fängel-sestraff har ett klart samband med den ökade brottsligheten. Matti Räisänen vid Handelns förbund vill ha den gamla lagen tillbaka. Handeln måste också dras med extra kost-nader som förorsakas av att kundernas hotfulla beteende stressar personalen och ökar sjukfrånvaron.

Lagförslag försvårar fusk inom transporter Åkeriföretagarnas SKAL anser att förslaget till ny varutransportlag är på rätt väg. Avsikten är att komma åt transporternas ekono-miska gråzon. Lagförslaget förbättrar tillståndsförfaran-det och större vikt fästes vid att tillståndsinnehavaren är solid och har ett oklanderligt förflutet. De som tillämpar ojusta metoder kommer att få det svårare. Organisationerna som deltagit beredningen har haft ett gott samarbete. T.ex. polisen har föreslagit att de som är ute utan trafiktillstånd kunde bestraffas på fläcken med en särskild avgift. Iiro Lehtonen vid SKAL anser att sådana ”snabb-vinster” skulle bidra till laglydnaden. Trafik-tillstånd borde i princip krävas alltid då varor transporteras mot betalning. Detta innebär att man måste gallra bland den nuvarande lagens undantags-klausuler.

FiF utredde:

Företagarna beskattas hårdare än löntagarnaFöretagarnas skattegrad är över tre procentenheter större än lön-tagarnas i samma inkomstka-tegori. Detta är utfallet då man beaktar förvärvs- och kapitalin-komsterna samt de lagstadgade pensionsavgifterna.

FiF utredde saken utgående från skatteförvaltningens upp-gifter om de FöpL-försäkrade företagarna och löntagarnas inkomster och skatter. Som inkomstnivå använde man fö-retagarnas genomsnittliga in-komster som var 38 240 euro år 2009. På den inkomstnivån var företagarnas skatteuttag 33,0 och löntagarnas 29,6 procent.

Tre fjärdedelar av företagar-nas inkomster är förvärvsin-komster. Deras andel ökade med

två procentenheter jämfört med året innan. Kapitalinkomsterna minskade klart både hos företa-garna och löntagarna.

– Företagarna har kring 25 procent större inkomster än lön-tagarna och ca 20 procent längre arbetsdag. Betraktat på detta sätt får företagarna endast fem procent mer i ersättning än lön-tagarna trots att företagarnas in-komster är osäkra. Företagarnas kapital är också bundet till ett och samma riskobjekt, det egna företaget, påpekar ekonom Petri Malinen vid FiF.

Hos två tredjedelar av före-tagarna var de skattepliktiga inkomsterna under löntagarnas medellön och endast hos en knapp femtedel överskred in-

komsterna 55 000 euro. Hos en fjärdelel var inkomsterna under 15 000 euro, något som tyder på deltidsarbete.

de flesta har låga dividen-dinkomster. Från onoterade företag lyfte företagarna en miljard i dividender 2009. Den genomsnittliga dividenden var knappt 18 000. Hos den stora majoriteten av företagarna, 80 procent, var dividenderna dock endast ca 5 500 euro.

För företagarna utgör för-värvs- och kapitalinkomsterna en helhet. Dividenderna är resul-tatet av lyckad risktagning och utvidgad verksamhet. Därför måste det finnas skattemässiga incitament, kräver FiF.

Elektronisk dataöverföring inom logistiken före 2013Logistikföretagarnas förbund lovar att transporterna har helt övergått till elektronisk dataö-verföring i.o.m. början av 2013. Den första redan företagna re-formen är omarbetningen av den inhemska fraktsedeln för elektronisk dataöverföring. In-dividuella fraktsedelnummer tas i bruk 1.1.2012. Företagen borde nu snabbt övergå till att använda de elektroniska tjänsterna, upp-manar förbundet. I praktiken innebär det att sluta beställa transporter per telefon, fax eller e-post och i stället övergå till de system som branschföretagen el-ler förbundet tillhandahåller.

– I andra nordiska länder över-förs upptill 95 procent av försän-delseinformationen elektroniskt men i Finland är andelen endast 40 procent. Detta är förvånande

eftersom undersökningar visar att de elektroniska tjänsterna medför färre fel, är genomskinli-gare och effektivare i alla led av transportkedjan, säger vd Pekka Aaltonen vid Logistikföretagar-nas förbund.

Den elektroniska dataöver-föringen innefattar också stan-dardiserade budskap, SSCC-numrerade kollilappar, avtalade dataöverföringssätt samt elek-tronisk fakturering.

Enligt Pekka Aaltonen är den elektroniska tekniken den enda godkända i Norden och Central-Europa, något som bidrar till att sänka logistikkostnaderna i dessa länder. Den elektroniska dataöverföringen bidrar också till leveranssäkerheten, minime-rar manuellt arbete och medför besparingar.

• FiF anser att det är välkommet att nya effektivare metoder tas i bruk i kampen mot den gråa ekonomin. Skumma företag som struntar i sina betalningsförpliktelser gör det svårare för ärliga företag.

ByggförETagEn ålägges extra förpliktelser i kampen mot gråa eko-min. då måst myndigheterna också bevaka arbetsplatserna effektiva-re, kräver fif-direktören Rauno Vanhanen.

F iF har inget emot att ett bygges huvudentreprenör måste ta reda på om under-

leverantörer tagit hand om sina olycksfalls- och pensionsförsäk-ringar. Härtill måste huvuden-treprenören månatligen uppge för skatteförvaltningen vem som arbetar på arbetsplatsen. Bl.a. detta ingår i de förslag som den gråa ekonomins arbetsgrupp lagt fram. FiF satt med i arbets-gruppen.

– De nya utredningarna och anmälningarna medför kännba-ra extra kostnader för byggföre-tagen. Kostnaderna kan godkän-nas endast ifall den övervakande myndigheten kan se till kontrol-len blir bättre, säger direktör Rauno Vanhanen vid FiF.

Jouko Lantto, text

Arbetslöshet, sjukdom, förlust av kunder eller nedgång i ef-terfrågan räknas som särskilt betydande riskfaktorer bland företagarna, äger Fennias vice vd Kimmo Kilpinen. Enligt Kil-pinen har företagen i allmänhet garderat sig mot brand, inbrott, rån, stöld samt mot att maski-ners och anläggningar går sön-der men de anställdas väl no-teras inte alltid på samma sätt. Inemot hälften av företagarna saknar arbetshälsovård.

– Byggnader och föremål är vanligtvis väl försäkrade. Däre-mot är personriskerna inte lika väl identifierade. Väggar och tak försäkras med företagarens främsta tillgång, företagaren själv, glöms bort.

Enligt Kilpinen är företagarna

Fiskeguiderna betonar ansvartsfullt fiskeSvårigheterna att få fiskekort är det främsta hindret för fiskeguidernas verksamhet på kustområdena, konstaterade Fiskeguidernas gille vid sitt möte den 26 april. Särskilt problematiskt är att vem som helst kan fiska med det länsspecifika tillståndet inom hela länet, förutom på fredade områden och områden förs specialfiske, medan fiske med en fiskeguide kräver tillstånd av vattenägaren.

– På så sätt hindrar lagtolk-ningen företagsamheten, dvs. fiskeguideverksamheten, på landet och i skärgården. Fiske-guiderna anser att spöfiskarna borde få utnyttja sin fiskerätt på egen hand och även tillsam-mans med en fiskeguide eller med hyrd båt.

Fiskeguiderna anser också att förutfattade meningar försvårar deras verksamhet. Störande beteende, nedskräp-ning och fiske som går utöver vad fiskbestånden kan bära förorsakas nästen uteslutande av sådana fisketurister som fiskar på egen hand. Fiske-guiderna är lokalt kända och inriktade på hållbar utveckling och har god lokalkännedom.

Företagarna räknar med risker men luckor blir ändå kvar

FiF understöder också tan-ken på att alla på arbetsplatsen ska ha ett skattenummer obero-ende av om de är skattepliktiga i Finland eller utomlands. På så sätt skulle skatteförvaltningen kunna identifiera alla.

FiF anser också att man bör sträva till att beställaren kan få alla behövliga uppgifter från ett ställe elektroniskt. På sikt måste målet vara att alla fakta finns tillgängliga i ett av staten upp-rätthållet register som baserar sig på företags- och samfundsda-tabasen YTJ.

gäller även egnahemsbyg-gen. Det är svårt att komma åt allt svartjobb på egnahemsbyg-gen. FiF gillar tanken att även

privatpersoner som beställer bygg- och andra liknande tjäns-ter ålägges att till skatteförvalt-ningen uppge vilka företag eller personer som anlitas och vad som betalas i ersättning.

– På det här viset kan skat-teförvaltningen bevaka även så-dana arbetsplatser på vilka lagen om beställaransvar inte direkt kan tillämpas, säger Vanhanen.

Däremot gillar FiF inte tanken på att införa obligatoriska och typgodkända kassa-apparater i restaurangbranschen. Rauno Vanhanen tror att de ärliga före-tagarna endast skulle få en extra kostnad på nacken och de oär-liga skulle fortsätta att sälja förbi kassan och därmed konkurrera på ojusta villkor.

medvetna om att man borde vara beredd på att eltillförseln kan avbrytas och adb-tekniken fallera men beredskapen på att dessa risker faktiskt realiseras är inte lika utvecklad även om med-vetenheten har blivit bättre.

–Faktum är dock att 30 pro-cent av företagen har ingen be-redskap för adb-krasch trots att adb-systemen är särskilt viktiga för småföretag.

Enligt Fennias och FiF:s utred-ning anser upptill 64 procent av företagarna att personalens slarv utgör en rätt så stor eller stor risk. Den här risken anses vara t.o.m. större än risken för in-brott och stöld och personalens slarv har klart ökar som upplevd riskfaktor sedan senaste under-sökning. Ledningens kunnande och brister är en stor eller täm-ligen stor hotbild för 66 procent.

PEKKA SIPOLA

Harri Auramo, textPekka Sipola, bild

Det ser ut som om FiF riksdagskampanj hade gjort verkan. Medlems-företagarna på alla håll i landet kunde skick-

ligt koncentrera sina röster till de olika partiernas företagarkandi-dater. Partiernas styrkeförhållan-den ändrades dock så kraftigt att företagarnas påverkningsmöj-ligheter i den kommande reger-ingen och i dess programunder-handlingar är en stor utmaning. Sannfinländarnas oerhörda upp- gång och socialdemokraternas avvärjningsseger innebär att företagarna i de kommande för-handlingarna har bara kanske en stöttepelare, samlingspartiet allena då det andra starka företa-garpartier, centern, med stor san-nolikhet går i opposition.

Härtill kommer regeringsun-derhandlingarna att bli extra svåra. Finlands roll i stödet av EU:s krisländer, statens bud-getnedskärningar, den sociala grundtryggheten och höjandet av pensions-åldern kommer att vara de centrala frågorna. Skat-tereformen är också en stor frå-ga och där kommer bevakarna av FiF:s intressen att ha det tufft med att avvärja skärpningen av de olistade företagens dividend-beskattning. Det är en risk ifall staten vill ha mera skatteintäkter ”till varje pris”, m.a.o. på bekost-nad av företagandets incitament. I skuggan av dessa stora frågor kan det visa sig svårt att genom-driva FiF-programmets mindre viktiga punkter.

Bilverkstäderna välkomnar konkurrensenDe oberoende bilverkstäderna gillar EU:s beslut att befria verkstads- och reservdelskon-kurrensen. Enligt Autoalan ja Korjaamoiden Liitto kan de oberoende verkstäderna nu äntligen konkurrera fritt med de s.k. märkesverkstäderna. De oberoende verkstäderna kan serva och reparera även nya bilar utan att bilägaren mister försäkringen. Bilindu-strin är förpliktigad att levere-ra nödig teknisk information, specialverktyg och reservdelar. Bilanvändarna och konsumen-terna är de som vinner på den nya ordningen. De oberoende verkstäderna har tidigare kun-nat konkurrera endast med närhet till kunden, priset och personligare service.

• Trots partifältets omvälvningar höll FiF:s kandidater sig igen väl framme i riksdagsvalet. Av FiF-medlemmar invaldes flera än tidigare: nu 34, senast 30. Vi gjorde det!

riKsdagsvaLETs resultat är så kinkigt att åtminstone under valvakan kunde ingen uppfattning ges om den blivande regeringens sammansättning. detta innebär att företagarna får det svårare att få in sina mål i regeringsprogrammet.

samlingspartiet. Samlings-partiet är fortfarande det störs-ta företagarpartiet mätt med invalda FiF-medlemmar. Från samlingspartiets lista kom 14 medlemsföretagare in. Dessa är: Timo Heinonen fr. Tavastland, Harri Jaskari, Pauli Kiuru, Kim-mo Sasi och Arto Satonen fr. Birkaland, Markku Eestilä fr.

Norra Savolax, Sampsa Kataja fr. Satakunta, Sanna Lauslahti, Eero Lehti och Tapani Mäkinen fr. Nyland samt Jukka Kopra fr. Kymmene. Från Uleåborgs valdi-strikt invaldes Eero Suutari och Esko Kurvinen. Den sistnämnde återvände nu till riksdagen efter att ha verkat där tidigare som ak-tiv företagarriksdagsman. Från

Egentliga Finland invaldes Pertti Hemmilä.

Centerpartiet. Även om cen-tern som helhet fick rejält med stryk gjorde företagarna på partiets lista väl ifrån sig. Av FiF-medlemmarna invaldes nio centeranhängare. Dessa är: Jari

Leppä från Södra Savolax, Anne Kalmari fr. Mellersta Finland, Kimmo Tiilikainen fr. Kymmene, Juha Sipilä fr. Uleåborg, Mikko Alatalo och Arto Pirttilahti fr. Bir-kaland, Eero Reijonen fr. Norra Karelen, Elsi Katainen fr. Norra Savolax och Esko Kiviranta fr. Egentliga Finland.

övriga partier. Från sdp:s lista invaldes endast en FiF-medlem, Jouko Skinnari fr. Tavastland. Från sfp:s och kristdemokrater-nas lista invaldes också var sin kandidat, båda från Vasa valdi-strikt, Lars-Erik Gästgivars (sfp) och Peter Östman (kd).

I sannfinländarna vinnarlag finns också FiF-medlemmar: Kaj Turunen fr. Södra Savolax samt Lea Mäkipää och Martti Mölsä fr. Birkaland och Osmo Kokko fr. Norra Karelen.

Ett intressant företagarval gjordes i Lappland. Som ny riksdagsman invaldes den unge samlingspartisten Heikki Autto som arbetar som näringspoli-tisk ombudsman vid FiF. Han har meriterat sig särskilt inom kom-munalpolitiken i Muonio och Ro-vaniemi.

Även FiF:s branschorganisa-tioners medlemsföretagare blev invalda i riksdagen. De är sam-lingspartiets Leena Harkimo fr. Nyland och Paula Risikko fr. Vasa samt sdp:s Anneli Kilju-nen fr. Kymmene och vänster-förbundets Merja Kyllönen fr. Uleåborg.

I riksdagsvalet var nu drygt 200 FiF-medlemmar uppställda. Fyra år tidigare var antalet 150.


Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalis-ta tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpos-tiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, var-mistaa oikean postin saapumisen ja salaa pos-

tiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemal-la myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköin-nistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaali-hinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtö- ovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta.

Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA,

katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosi-vuille jäsennumerollasi

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myön-tää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huone-hinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthuris-sa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista.

Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla [email protected]

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alen-nuksen päivän parhaasta hinnasta Standard-huoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus laske-taan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittä-

jien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edulli-sen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä

käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukau-sittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoi-keus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton nä-kyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietoje-si yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luotto-luokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuk-sia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille säh-könhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimus-

hintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihta-minen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkina-tilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti [email protected]

Sähkö

Luoton- ja riskienhallinta

Soliditet on Pohjoismaiden johta-va luottotieto- ja yritysinformaatio-alan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 eu-roa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilaus-ta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alen-nus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta

puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla [email protected] ▪ katso myös www.soliditet.fi

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja si-tä pienemmistä astioista), auto-

kemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yritys-kortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteis- alennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske netto-hintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-auto-maattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739

tai [email protected]

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrit-täjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilauk-set myös sähköpostilla [email protected]. Tilauksen yhtey-dessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsen- etu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimin-taan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaik-ki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päi-vitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsen- rekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla.

St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritys-luottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hake-mukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla [email protected]

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumero-si. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Neste Oil Yrityskortilla alen-nusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja au-

tomaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verk-kolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Nes-te Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy mak-suvälineenä myös Express-asemilla.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään

”Suomen Yrittäjät ry” sopimus

euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alen-nus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa las-kun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomak-su on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja

www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, mer-kitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu,

puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituk-sista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintata-sosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoi-ta tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta

asiakaspalvelunumerosta 0800 19292

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – [email protected]

www.yrittajat.fi/jasenedut

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintai-sia laivamatkoja riippuen matkas-ta ja matkustusajankohdasta. Hin-tatiedot, alennuksiin oikeuttavat

tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jä-sensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jä-sensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa)

▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma

▪ Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti

▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI)

Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577

(1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkois-ta sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123

Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pää-set SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan sil-ver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yh-distyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kan-ta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi py-syy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen [email protected] yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68

(1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopal-velua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuu-kausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi.

Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yritta-jat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero)Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitse-malle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -pu-heluista karttuneesta rahastosta.

Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ [email protected]

Laivamatkat

Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaa-miseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päivä-

korvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakas-kon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Vakuutukset

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kai-kissa Suomessa tapahtuvista vuok-rauksista www.europcar.fi -nettisi-

vulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kysees-sä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaes-sa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla [email protected]

Autonvuokraus

Majoitus- ja kokouspalvelut

Pysäköinti

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Nor-jassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista.

Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivä-nä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautu-misen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandic-hotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo,

puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439

mainittava varausta tehtäessä

Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrit-täjät ja sopimusnumero D000005439 mai-nittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerol-lasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Valtakunnalliset jäsenedut

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut,kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meil-tä arkeasi helpottavia palveluita edul-lisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuil-tamme www.sonera.fi/jasenedut.

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenban-nerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Näytä olevasi jäsenSuomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista si-nä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta.

Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uu-tiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja mo-niin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme,keskustelu on jo käynnissä!

Tiedot ja taidot tuoreina www.yrittajat.fi/verkkopalvelutSivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaali-

turvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsen-numerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja

asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

suomen yrittäjäsanomat 4/2011

Documents