suomen pankin 76. vuosikirja 1995
TRANSCRIPT
SUOMEN PANKIN 76. VUOSIKIRJA 1995
TOIMINTAKERTOMUS
Vuosikirjan luvut perustuvat vuoden 1996 helmikuun alussa käytettävissä olleisiin tietoihin.
ISSN 0355-5925
Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1996
Sisällys
Pääjohtajan katsaus .",."", .............. 7
Taloudellinen kehitys., ... , ....... , .. , ... , .. 9
Euroopan talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden , , ...... , , .. , ......... ,9
Suomen vienti markkinat ja vienti kehittyivät suotuisasti ...................... ,11
Kulutus elvytti kotimaista kysyntää ...... , ........ 12 Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui ............ 15 Inflaatio oli hidasta ............. , ........... ,,16 Valtiontalouden alijäämän kasvu taittui .... , .. , .... 17 Vaihtotaseessa ylijäämää , .... , .... , ............ 18
Rahapolitiikka .......... , .......... , ....... 19
Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta, markka vakaantui .. , ....................... 19
Häiriöitä kansainvälisillä raha- ja valuuttamarkkinoilla ..... , .................. 20
Suomen Pankki alensi huutokauppakorkoa loppuvuodesta ............................ 23
Ulkomainen velka supistui, valtion velkaantuminen ulkomaille pysähtyi ., .... 26
Pankkiluottojen kysyntä elpyi hitaasti, raha-aggregaattien kasvuvauhti maltillista ....... 27
Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin ..... , .... 28 Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä ........... 28 Rahamarkkinainterventioiden vastapuolikriteerejä
täsmennettiin ............... ,." .......... 28 Rahamarkkinainterventioissa valtion arvopaperit
pääasialliseksi materiaaliksi .................. 29 Raha- ja valuuttakurssipolitiikan valmistelu
talous- ja raha liittoa varten . . . . ............... 29
Rahoitusmarkkinat ......................... 30
Pankkien kannattavuus parani hitaasti ............ 30 Markkinaehtoisten viitekorkojen käyttö
lisääntyi edelleen ........ " ................ 32 Rakennemuutokset pankkisektorilla .............. 32 Pankkituki vuonna 1995 ........................ 33 Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä
tarkistettiin ....... , ....................... 33 Valtion velanoton painopiste siirtyi
markkamarkkinoille ......................... 35
VUOSIKIRJA 95
Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui ................ 36 Velkapapereiden markkinoilla useita
kehityshankkeita ........................... 37 Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä ............... 38 Rahoitusmarkkinoita koskeva
uusi yhteisölainsäädäntö valmisteilla ........... 39 Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn kolmatta
vaihetta varten etenee ...................... 39
Maksujärjestelmät ja maksuvälinehuolto ...................... 40
Maksujärjestelmäyhteistyötä EU:n jäsenmaiden kesken ................... 40
Suomen Pankin ja pankkien yhteistyö maksujärjestelmäasioissa tiivistyi ............. .41
Maksujärjestelmien valvontaa kehitettiin .......... 41 Pankit jatkavat korttirahajärjestelmän
kehittämistä ............................. .42 Pankkien tarve velkaantua Suomen Pankin
sekkitileillä pieneni ......................... 42 Setelistö ennallaan, metalli rahat lisääntyivät ....... .43 Useita juhlarahoja laskettiin liikkeeseen ............ 44 Setelivirrat lisääntyivät ......................... 45 Suomen Pankki supisti metallirahavarastojaan ..... .46
Metallirahavastuun siirron valmistelu .............. 46 Vanhat rahat palautuivat verkalleen ............... 46 Seteleiden väärennöksiä vähän .................. 46 Rahahuollon palveluja maksullisiksi .............. .46 Yhteisen setelin valmistelu ...... , .............. .46
Muu toiminta ............................. .48
Kansainvälinen yhteistyö .... " ........... " ...... 48 Euroopan unioniin liittyvä toiminta .... " .......... .48 Kansainvälinen järjestelypankki . . ... " " . . . • • . . . " . .49 Kansainvälinen valuuttarahasto ...... " " .....•. " .. 49 Muu kansainvälinen toiminta .• " •.. " ..... "" ..... 50
Valuuttavarannon sijoittaminen ....... " .......... 50 Taloudellinen analyysi ja tutkimus ............. " .. 51 Tiedotus ja julkaisut ........................... 52 Tietohallinto ........... ""." .......... "" ...... 52
Tilastotuotanto ja tietopalvelu •.......• "" .......• 52 Tietojenkäsittely . . . • • • . . . . . . . • . " . . . . . . • , . . . .• 52
Sisäinen toiminta, organisaatio ja henkilöstö ........ 53 Koulutus ...........•....................... 54
5
Tilinpäätös ................................ 56
Tuloslaskelma ............................... 56 Tase ....................................... 58 Tilinpäätöksen liitteet .......................... 60 Tilinpäätöksen kommentit ...................... 62
Kirjanpito· ja tilinpäätös käytäntö .•..•.•.•.••..••• 62 Tuloslaskelman kommentit .••.•.••..••...•..•.. 62 Taseen kommentit •.••.••••...••.•••...•..•.. 63
Tilintarkastuskertomus ......................... 65
Liitteet .................................... 67
Raha- ja valuuttapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoita koskevia toimenpiteitä ...... 68
Suomen Pankin antamia lausuntoja ............... 70 Suomen Pankin julkaisuja ...................... 92 Suomen Pankin johto ja organisaatio ............. 93
Taulukot
1. Suomen Pankin tase kuukausittain •.•••.•.••••... 74 2. Suomen Pankin valuuttavaranto ja
valuuttatermiiniasema ..•...........•..•••.••• 78 3. Ecun markkakurssi ja ulkomaankauppapainoinen
valuuttaindeksi ••.•.••....•••••••........... 78 4. Suomen Pankin peruskorko ..•.••.••........... 78 5. Suomen Pankin vähimmäisvarantojärjestelmä ........ 79 6. Pankkien maksuvalmiusasema Suomen Pankissa ..... 79 7. Suomen Pankin maksuvalmiusjärjestelmä ••.•.....• 79 8. Kotimaisia korkoja .......••••.••......•.....• 80 9. Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot ........... 80 10. Suomen Pankin avistainterventiot
valuuttamarkkinoilla ..•.•..••.•.••...•••••.•.. 81 11. Suomen Pankin termiini-interventiot
valuuttamarkkinoilla •.•••.••••••••.•.•.•...... 81 12. Valuuttojen avistakeskikurssit vuosittain ..••••.••..• 82 13. Valuuttojen avistakeskikurssit kuukausittain ......•.• 84 14. Setelien ja metalli rahojen toimitukset .............. 88 15. Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat ...•.•....••• 89 16. Setelien lajittelu Suomen Pankissa .............••• 90 17. Suomen Pankin sekkitllijärjestelmän
tapahtumat •••.•.•.•...••.......•.•........ 90 18. Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit ......•...... 91 19. Kotimainen clearingliike •...•••.••••........... 91
6
Kuviot
1. Taloudellinen kehitys teollisuusmaissa ............. 10 2. Talouden kehitys Suomessa ja kansainvälisesti .•••... 11 3. Kotitaloussektori ....•••.••....••••.. ..•••.•. 13 4. Säästämis- ja investointiaste • • . . . . • • . • . . . . . •.... 13 5. Yrityssektori ..•••••••••••....•••••....•.... 14 6. Tuotanto............................... ••. 15 7. Työmarkkinat, palkat ja hinnat ................... 16 8. Valtion menojen säästöt 1991-99 ........... ..... 17 9. Julkinen talous ..........................•.• 17 10. Ulkoinen tasapaino .......................... 18 11. Keskeisiä korkoja . . . . • • • . • • • • . . • • . . • • • . . •.••• 20 12. Toteutunut ja odotettu 3 kuukauden korko •..••....• 20 13. Suomen Pankin interventiot ••..••.... ••.••..... 21 14. Saksan markan ja Japanin jenin kurssit
suhteessa Yhdysvaltain dollariin ....... .......... 21 15. ERM-valuuttojen poikkeamat Saksan markan
keskuskurssista • • • . • • • • • • • • • . . • • . . •••••.•.•• 22 16. ERM-maiden keskuspankkikorkoja ••...........•. 23 17. Markan ulkoinen arvo ......................... 23 18. Koti- ja ulkomaisten korkojen ero • . . • • . . ...••.•... 25 19. Suomen Pankin valuuttavaranto •..••.....••.•... 25 20. Pankkien luotto kanta ...•........•......•.•... 27 21. Raha-aggregaatit ......•..................... 27 22. Talletuspankkikonsernien tulos ...•.•...•.•.•.... 31 23. Talletuspankkikonsernien järjestämättömät
saamiset ja luottotappiot •••.••••••..••.. ••.•.• 31 24. Markkaluottojen ja markkatalletusten
välinen korkoero ....••••.. ••••••.•••.•••••.• 32 25. Pankkien markkaluottokannan korkosidonnaisuudet •.. 32 26. Pankkien markkatalletuskannan korkosidonnaisuudet .• 33 27. Markkamääräisten joukkovelkakirjalainojen emissiot ••• 36 28. Valtion viitelainat .•..... . • • . . • • • • • • . . •••.•••• 36 29. Osakehinnat ja pörssiyhtiöiden riskipääoman hankinta .. 38 30. Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän maksu liikenne ... .42 31. Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit .••.......•.• 42 32. liikkeessä olevat rahat ........................ 43 33. Liikkeessä oleva raha ...••.•...•••••...•...... 44 34. Käteisrahan hallussapito .•.••...••••••..•••.•• .44 35. Rahan kierto Suomen Pankin kautta 1995 .......•.. 45 36. Suomen Pankin toimintamenot ........•......... 53
VUOSIKIRJA 95
Pääjohtajan katsaus
Suomen sitoutuminen rahataloudellista vakautta ja kestävää kasvua tukevaan kurin
alaisuuteen heijastui monin tavoin vuoden 1995 aikana. Hallituksen ratkaisut julkisen talouden rahoitusaseman tervehdyttämisestä ja syksyn maltillinen palkkaratkaisu loivat yhdessä markan vahvistumisen ja EU-jäsenyyden johdosta alenevien elintarvikehintojen kanssa edellytykset inflaatio-odotusten alentumiselle ja rahapolitiikan olennaiselle keventämiselle.
Kokonaistuotannon runsaan 4 prosentin kasvu vuonna 1995 oli Euroopan nopeimpia, mutta kasvuvauhti hidastui selvästi vuoden puolivälissä. Tuotannon lisäystä ylläpiti edelleenkin merkittävimmin vienti. Suomen vientimarkkinat kasvoivat vuonna 1995 kokonaisuutena ottaen nopeasti, mutta vuoden jälkipuoliskolla ne vaimenivat varsinkin Euroopassa. Erityisesti metsäteollisuustuotteiden markkinat heikkenivät vuoden viimeisinä kuukausina, joskin osin tilapäisistä syistä.
Kotimaisen kysynnän kasvu jatkui sekin kohtalaisen voimakkaana yksityisen kulutuksen ja teollisuuden investointien ansiosta. Kuitenkin työllisyyttä luovien palveluiden kysyntä pysyi edelleen varsin vähäisenä, samoin kuin asuntojen kysyntä. Koska teollisuus rahoitti investointinsa pääasiassa tulorahoituksellaan ja kotitaloudet sekä kotimarkkinoille keskittyvät yritykset maksoivat edelleen velkojaan pois, oli luoton kysyntä hyvin vähäistä. Luoton kysynnän vähyys on hidastanut pankkien kannattavuuden kohenemista.
VUOSIKIRJA 95
Viennin kasvun ja vaihtosuhteen noin 10 % paranemisen ansiosta vaihtotase oli viime vuonna huomattavan ylijäämäinen. Viennin määrällisen kasvun hidastuminen ja erityisesti tuonnin määrällisen kasvun voimistuminen vuoden lopulla viestivät kuitenkin siitä, että nopein ulkomaisen velan takaisinmaksuvaihe on sivuutettu ja että kotimainen kysyntä on painottumassa tuontitavaroihin ja -palveluksiin eikä työllisyyttä parantavaan kotimaiseen tuotantoon.
Inflaatio oli vuonna 1995 varsin hidas pääosin tilapäisluonteisten tekijöiden vuoksi. Markan vahvistuminen alensi tuontihintoja, ja EU-jäsenyyden seurauksena elintarvikkeiden hinnat laskivat huomattavasti.
Ripeästä taloudellisesta kasvusta huolimatta työttömyys aleni vain vähän. Vaikka työllisyys kasvoi jonkin verran teollisuudessa, laman jatkuminen rakennustoiminnassa ja palvelusektorilla hidasti olennaisesti työttömyyden alenemista.
Vuonna 1994 alkanut rahapolitiikan lievä kiristäminen, joka oli reaktio sinä vuonna tapahtuneeseen pitkien korkojen nousuun ja inflaatio-odotusten voimistumiseen, jatkui alkuvuodesta 1995. Suomen Pankki korotti huutokauppakorkoa helmi- ja kesäkuussa yhteensä Y2 prosenttiyksikköä. Koron nostoi1la haluttiin reagoida syksyn 1994 tuloratkaisujen ja vientihintojen nousun lisäämiin hinta- ja kustannuspaineisiin. Korostamalla Suomen Pankin sitoutumista hintavakauden tavoitteeseen haluttiin estää inflaatio-odotusten leviäminen talouteen.
7
Vaikka pitkien korkojen eron kapeneminen kansainvälisiin korkoihin verrattuna viittasi jo vuoden puolivälin paikkeilla inflaatio-odotusten asteittaiseen vaimenemiseen, luottamus vakaaseen talouskehitykseen lisääntyi raha- ja valuuttamarkkinoilla vasta vuoden loppua kohti siinä määrin, että rahapolitiikan aito liikkumavara lisääntyi. Luottamusta lisäsivät erityisesti syksyn maltillinen yli kaksivuotinen tuloratkaisu ja valtiontaloutta koskevat vakauttamisratkaisut sekä välillisten työvoimakustannusten alentamisratkaisut. Näiden ansiosta edellytykset hintavakauden saavuttamiseen, talouden vakaan kasvun jatkumiseen ja työllisyyden paranemiseen lisääntyivät. Valuuttakurssi säilyi vakaana ja pitkät korot laskivat edelleen.
Suomen Pankki alensi vuoden viimeisen neljänneksen aikana huutokauppakorkoa neljään otteeseen, yhteensä 1.75 prosenttiyksikköä, ja vuoden lopussa huutokauppakorko oli 4.25 prosenttia. Myös peruskorkoa laskettiin kaksi kertaa, yhteensä Y2 prosenttiyksiköllä. Huutokauppakoron alentamisten yhteydessä Suomen Pankki antoi myös aiemmasta poiketen julkisuuteen arvionsa rahapolitiikan mitoituksen pohjana olevista inflaationäkymistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Kasvun edellytykset ovat kuluvalle vuodelle edelleen hyvät, vaikka vientimarkkinoiden vaimeneminen ja kireä valtiontalous hidastavatkin kokonaistuotannon kasvua jonkin verran. Inflaatiovauhti pysyy lähivuosina matalana, vaikka tilapäistekijöiden vaikutus poistuu. Tämä luo yhdessä valtiontalouden tervehdyttämisen kanssa hyvät edellytyk -set korkotason säilymiselle alhaisena.
Talouspolitiikan keskeisenä ja vaikeana haasteena on aikaansaada työllisyyttä luovaa kotimaista kysyntää siten, että samalla säilytetään viennin hintakilpailukyky ja vaihtotaseen ylijäämäisyys.
Työllisyyttä lisäävän politiikan painopisteen on oltava kuluvana vuonna rakenteellisissa muutoksissa ja uudistuksissa. Maltillinen palkkakehitys, valtiontalouden tasapainottaminen, alhainen inflaatio, valuuttakurssien vakaus ja niistä seuraava alhainen korkotaso ovat välttämättömiä mutta eivät riittäviä ehtoja työttömyyden tuntuvaksi alentamiseksi.
On tärkeätä, ettei rakenneuudistusten sijasta lietsota ylimitoitettua optimismia tai turvauduta kulutuskysynnän keinotekoiseen elvyttämiseen. Vaihtotaseen jatkuvan ylijäämän vaatimus ulkomaisen velkaantumisen alentamiseksi edellyttää Suomelta pysyvästi korkeampaa säästämisastetta kuin keskimäärin kahden-kolmenkymmenen viime vuoden aikana on totuttu. Työllisyyden parantaminen vaihtotaserajoitteen ja koron inflaatioherkkyyden vuoksi edellyttää kotimaisten kulutustavaroiden ja palve-
8
luiden aiempaa parempaa kilpailukykyä suhteessa tuontitavaroihin ja ulkomaisiin palveluihin. Kilpailukyky on turvattavissa palkkamaltin lisäksi verotusta, tulonsiirtoja ja työmarkkinoita koskevilla rakenneratkaisuilla.
On syytä korostaa, että talouspolitiikan jatkuvan kurinalaisuuden, palkkamaltin ja rakenteellisten uudistusten tarve pohjautuu omiin tarpeisiimme ja lähtökohtiimme, ei EU-jäsenyyden mukanaan tuomiin vaatimuksiin.
* * * Suomen Pankin tulos vuodelta 1995 on heikko, kuten se on ollut jo useana edeltävänäkin vuotena. Pankille on 1990-luvulla aiheutunut tuntuvia menetyksiä sekä osallistumisesta pankkikriisin hoitoon että kurssitappioina markan vahvistumisesta keskeisiin varantovaluuttoihin nähden.
Valuuttakurssien ja korkojen aiheuttamat suuret tuloksen heilahtelut ovat olleet väistämätön osa keskuspankkitoimintaa niissä olosuhteissa, joissa Suomi on joutunut toimimaan. Sen sijaan keskuspankin osallistuminen pankkikriisin hoitoon muuten kuin tilapäisrahoittajana on poikkeuksellista. Se oli aikanaan välttämätöntä, koska valtiolla ei pankkikriisin alkaessa ollut kriisin hoitamisen edellyttämää organisaatiota ja välineistöä. Tässä tilanteessa Suomen Pankin haltuun joutui suuri määrä kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, joita hallinnoimaan perustettiin nyt Sponda-konsernina toimivat omaisuudenhoitoyhtiöt. Liike- ja sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen omistaminen ei kuulu keskuspankin tehtäviin.
Keskuspankin osallistuminen tällaisten tehtävien hoitoon ei ole sopusoinnussa keskuspankin riippumattomuuden periaatteen eikä myöskään Suomen tekemien EU -sopimusten velvoitteiden kanssa. Hallitus onkin eduskunnan pankkivaltuuston esityksen perusteella käynnistänyt toimenpiteet, joilla Suomen Pankilla vielä olevat Skopin haltuunotosta periytyvät omaisuus ja saamiset siirretään valtion vastuulle, ja samalla pankille k~rvataan Skop-operaatioon sitoutuneesta pääomasta koituneita korkotappioita. Tämä päätös merkitsee sitä, että pankkikriisin jälkihoidosta vastaavat omaisuudenhoitoyhtiöt kootaan kaikki valtion valvontaan.
VUOSIKIRJA 95
Taloudellinen kehitys
Suomen jäsenyys Euroopan unionissa alkoi suotuisissa merkeissä. Taloudellinen kasvu
oli nopeaa erityisesti vuoden alussa. Markka vahvistui, ja pitkät korot laskivat. Elintarvikkeiden hinnat alenivat heti vuoden alussa EU-jäsenyyden seurauksena. Kilpailu lisääntyi aiemmin suojatuilla aloilla, mikä sekin oli omiaan alentamaan inflaatiopaineita.
Talouspolitiikassa jatkettiin jo aiemmin valittua linjaa, joka perustuu julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämiseen ja hitaaseen inflaatioon. Tämä linjaus vastaa hyvin myös EU -jäsenyyden asettamia tavoitteita. Maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen nimitetyn uuden hallituksen ohjelmassa sitouduttiin koko vaalikauden kestäviin valtion menojen leikkauksiin. Tämä ohjelma vahvistettiin myös syyskuussa hyväksytyssä ED:n komissiolle ja ministerineuvostolle toimitetussa Suomen lähentymisohjelmassa.
Valtiontalouden tasapainottamista koskevat päätökset. syksyllä sovitut maltilliset tuloratkaisut, inflaatio-odotusten väheneminen sekä pitkien korkojen lasku luovat pohjan kestävälle kasvulle. Samalla ne antavat hyvän lähtöaseman sille päätöksentekoprosessille, jonka aikana ratkeaa Suomen liittyminen Euroopan unionin talous- ja rahaliiton 3. vaiheeseen.
VUOSIKIRJA 95
Euroo~n talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden EU-maiden työllisyys parani vuonna 1995 vain lievästi, vaikka vuoden alkupuoliskolla taloudellinen kasvu oli nopeaa (kuvio 1). Vuoden loppupuolella kasvu alkoi hidastua. Vaikka kasvun hidastuminen onkin laskettavissa osittain tilapäisten tekijöiden kuten varastojen supistamisen tiliin, epävarmuus kasvun jatkumisesta lisääntyi selvästi vuoden lopulla.
Taantuman aikana suurentunut julkisen sektorin alijäämä supistui suhteessa bruttokansantuotteen arvoon, mutta supistumisvauhti oli edelleen tavoitteisiin nähden hidasta. Inflaatio jäi Euroopassa aiemmin odotettua hitaammaksi. Myös inflaatio erot kaventuivat. Inflaatiopaineiden vähentyminen teki useissa EU-maissa tilaa rahapolitiikan keventämiselle.
Yhdysvalloissa jo neljättä vuotta jatkunut suhteellisen nopea kasvu alensi työttömyysasteen alle 6 prosenttiin. Edellisenä vuonna toteutettu rahapolitiikan nopea tiukentaminen näyttää taittaneen inflaatio-odotukset ja paineet hintojen nostamiseen. Niinpä kuluttajahintojen nousuvauhti pysyi alhaisena vuonna 1995 ripeästä kasvusta ja dollarin ajoittaisesta heikkenemisestä huolimatta. Siten keskuspankki pystyi laskemaan korkoja, kun ensimmäiset merkit kasvun hidastumisesta näkyivät.
9
Kuvio 1. TALOUDElliNEN KEHITYS TEOLLISUUSMAISSA
Bruttokansantuote
Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani
Työttömyysaste
10
~
~ r-.., ! '"' ~ ~ VI'
..... ~ ~ l/ ~ r--..... " 2 ..... ~'" .J .... ~
8
6
4
3 ~ "..,.. ~ -2
o 1984 85 86 87 86 89 90 91 92 93 94 95
1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani
10
Kuluttajahinnat
Muutos edellisestä vuodesta, %
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. EU 2. Yhdysvalat 3. Japani
Julkisen sektorin nettoluotonanto % bruttokansantuotteesta
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani
VUOSIKIRJA 95
EU-maiden tapaan myös Yhdysvallat on asettanut tavoitteeksi taittaa julkisen sektorin velkaantumisen kasvu. Julkisen sektorin alijäämä pieneni vuonna 1995 alle 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteen arvoon. Supistuminen oli kuitenkin hitaampaa kuin parina edellisenä vuotena (kuvio 1).
Japanissa taloudellinen kasvu oli pysähdyksissä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Finanssipolitiikka oli kevyttä, ja julkisen sektorin alijäämä suureni edelleen. Hitaan kasvun ja osittain myös pankkien vaikeuksien vuoksi keskuspankki alensi korkojaan lähelle nollaa. Tuntuvakaan korkoero ei estänyt jenin nopeaa vahvistumista keväällä, kun Yhdysvaltain ja Japanin kauppaneuvottelut juuttuivat paikoilleen. Vuoden loppua kohden jenin dollarikurssi kuitenkin palasi vuoden alun tasolle.
Suomen vientimarkkinat ja vienti kehittyivät suotuisasti Maailmankaupan kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna 1995. Kansainvälistä kauppaa vauhdittivat erityisesti Yhdysvaltain ja Japanin tuonnin nopea kasvu. Teollisuusmaissa kauppaa lisäsi kysynnän painottuminen kone- ja laiteinvestointeihin. Euroopassa kysyntää lisäsivät vuoden alkupuolella yritysten investoinnit, kun sen sijaan kulutuksen ja asuinrakentamisen kasvu jäi vaatimattomaksi. Aasian nopeasti kasvavien maiden kysyntä enemmän kuin kompensoi Meksikon kriisistä aiheutuneen vaimentumisen latinalaisen Amerikan tuontikysynnässä.
Koska Saksan ja Englannin tuonnin kasvu oli suhteellisen hidasta, Suomen vientimarkkinat (vientiosuuksilla painotettu maailmankauppa) kasvoivat selvästi maailmankauppaa hitaammin. Sen sijaan Ruotsin tuonti kasvoi vilkkaasti teollisuuden investointien ja vientituotantoon tarvittavan tuonnin vauhdittamana.
Valuuttakurssien tuntuvat heilahtelut viime vuoden aikana eivät juurikaan vaikuttaneet kauppavirtoihin teollisuusmaiden välillä. Sen sijaan dollarin heikentyminen vuoden aikana alensi joidenkin raaka-aineiden ja niistä erityisesti öljyn hintoja muina valuuttoina. Ruotsin kruunun heikentyminen laski puolestaan sahatavaran maailmanmarkkinahintoja. Euroopassahan sahatavara suurelta osin laskutetaan kruunuissa.
Suomen tavaranviennin määrällinen kasvu jatkui nopeana vuoden 1995 kesäkuukausiin saakka, ja
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 2.
~~~~?~~Ä~~~~FSUOMESSAJA Bruttokansantuote Määrä, 1984 := 100
Ind. Log.
130
120
110
100
90
Ind.
140
130
120
110
100
90
Ind.
180 160 140
120
100
80
Ind.
140
120
100
80
... 'l- ...... ....... -
~~ --- "- 1/ ,....
2
-"""" -1-'" ~
1-
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Suomi 2. OECD-maat
Teollsuustuotanto Määrä, 1984 = 100
asl
~~-r~---r-~-r~---r-,--r~--,L~.
t--+--t--+-t---t--t---+-+---I--+---t~ asl.
1984 85 $ ~ 88 89 90 ~ 92 ~ 94 95
1. Suomi 2. OECD-maat
Suomen vientimarkkinat ja tavaranvienti Määrä, 1984 = 100
--1 "
~
~ ,...... -- .........
2
" -- ..,,-. ".. ,/
V
1984 85 $ 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Suomen vientimarkkinat 1
2. Suomen tavaranvienti
Teollisuuden suhteeliset yksikkötyökustannukset, 14 maata/Suomi Indeksi, 1984 = 100
/ - 1 1-~
2 ..-
r ~ "' -,-
1984 85 $ 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Kansalllsina valuuttoina 2. Samana valuuttana
1 Maailmankauppa vientipainoin.
Log. ast.
11
sen jälkeen se alkoi tasaantua. Keskimäärin vienti kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 6 %, eli vientimarkkinoiden kasvua vähemmän (kuvio 2). Vientiä tukivat hyvänä pysynyt hintakilpailukyky jå kansainvälistä kysyntää vastaava tuotevalikoima. Vuoden aikana viennin kasvua alkoi rajoittaa kapasiteetin puute useissa yrityksissä, erityisesti metalliteollisuudessa. Loppuvuodesta joidenkin metsätuotteiden vientiä ryhdyttiin rajoittamaan myyntihintojen vakauttamiseksi.
Metalliteollisuuden vienti kasvoi erittäin nopeasti mm. elektroniikkatuotteiden ansiosta. Myös konepajateollisuuden tuotteita vietiin runsaasti maailmalla menossa olleen investointibuumin ansiosta. Tosin tässä ryhmässä kasvulukuja pienensi parin laivatoimituksen siirtyminen vuoteen 1996.
Metsäteollisuuden markkinatilanne alkoi joissakin tuoteryhmissä heikentyä selvästi vuoden loppua kohden. Jo keväällä sahatavaran vienti oli joutunut vaikeuksiin, mutta syksyllä jouduttiin rajoittamaan myös hienopaperin tuotantoa. Sellun ja pape-
Kotimainen kehitys
rituotteiden keskimääräinen vientihinta nousi kuitenkin erittäin nopeasti, ja vielä joulukuussa tuoteryhmän vientihinnat olivat markan vahvistumisesta huolimatta 27 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Paperituotteiden hintojen nousu johtui hyvän markkinatilanteen lisäksi siitä, että tässä noususuhdanteessa investoinnit uuteen kapasiteettiin maailmalla ovat jääneet erittäin vähäisiksi.
Vientihintojen nousua vuoden 1995 aikana nopeutti paperituotteiden lisäksi myös metallin perusteollisuuden vientihintojen vahvistuminen. Kun samanaikaisesti öljyn ja öljytuotteiden tuontihinnat laskivat, vaihto suhde oli vuoden 1995 lopulla lähes 10 % parempi kuin vuotta aiemmin. Vaihtosuhde siis palautui samalle tasolle kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna 1989.
Kulutus elvytti kotimaista kysyntää Kotimainen kysyntä kasvoi vuonna 1995 5 % yksityisen kulutuksen ja teollisuuden investointien li-
keskimäärin
Vienti 4.5 10.0 16.7 13.3 8 Yksityiset investoinnit -5.3 -19.6 -19.5 -0.3 12 % Yksityinen kulutus 0.6 -4.9 -2.9 1.8 4% Kotimainen kokonaiskysyntä 0.1 -5.6 -5.5 3.6 5 - siitä julkinen 0.8 -2.2 -7.0 0.8 % Tuonti 3.0 1.1 0.8 12.6 10 % BKT 0.6 -3.6 -1.2 4.4 4%
:;.. .. ~.:.
Ansiotaso 5.8 1.9 0.7 2.0 4% Yksikkötyökustannukset 3.3 -2.1 -4.6 -2.9 3 Vientihinnat 2.6 4.7 6.4 1.5 7.0 Tuontihinnat 2.1 7.6 10.1 -0.2 -0.1 Kuluttajahinnat 4.0 2.9 2.2 1.1 1.0 - JOUlUkUU-JOUlUkUU 2.3 1.5 1.6 0.3 Pohjainflaa io 0.6 2.9 2.6 1.3 - marraskuu-marraskuu 3.1 2.7 0.8 -0.5 Työttömyysaste, % 9.2 13.1 17.9 18.4 17.2
% bruttokansantuotteesta
Bruttoinvestoinnit 21.8 16.7 14.3 15.4 16 % Bruttosäästäminen 19.6 12.1 13.0 16.7 20 Vaihtotase = rahoitusjäämä -2.2 -4.6 -1.3 1.3 3% - yrityssektori -2.2 -3.0 2.0 5.0 4% - rahoituslaitokset 0.4 -0.1 1.1 0.4 % - kotitaloudet -0.2 4.2 3.4 1.9 3 -jUlkinen sektori -0.1 -5.7 -7.9 -6.0 -5 U komainen nettovelka 35.5 48.2 54.7 52.5 44
12 VUOSIKIRJA 95
%
6
4
2
o -2
-4
-6
%
6
4
2
o
-2
%
100
90
80
70
60
Kuvio 3. KOTITALOUSSEKTORI (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt)
Käytettävissä oleva reaalltulo Muutos. %
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Nettosäästäminen % käytettävissä olevasta nettotulosta
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Velat % käytettävissä olevasta nettotulosta
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
VUOSIKIRJA 95
%
28
24
20
16
12
%
16
12
8
4
o
%
16
12
8
4
o
8
4
o -4
-8
8
4
o -4
-8
Kuvio 4. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE Bruttosäästämisen·ja bruttolnvestointien osuudet bruttokansantuotteesta Säästö· Investoinnit = rahoitusjäämä
Koko kansantalous
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Yritykset
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Kotitaloudet
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Julkinen sektori (ml. sosiaaliturvarahastot)
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Rahoituslaitokset
! I ! I
I I ! I I 2 i I
~ 3
1 ! I
! i
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Investoinnit 2. Säästö 3. Sektoreittaiset rahoitusjäämät;
koko kansantalous = vaihtotaseen ali- tai ylijäämä
13
%
15
10
5
o
%
15
10
5
o
14
KuvioS. YRITYSSEKTORI
Käytettävissä oleva bruttolulo %9KT:sta
~ "" ~ v ~
/ f'..-~
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Tuotannolliset investoinnit %BK1!sta
~.,..... l'-oo...
~ ~ """
..... - r-'"'
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Teollisuuden velkaantumisaste % arvonlisäyksestä
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Valuuttavelka 2. Markkavelka
Muiden alojen velkaantumisaste % arvonlIsäyksestä
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. valuuttavelka 2. Markkavelka
2
sääntymisen ansiosta. Rakennusalan lama sitä vastoin jatkui, mikä tuntui erityisesti asuntotuotannossa. Markan vahvistuminen tuki kysyntää lisäämällä kotitalouksien ja suljetun sektorin käytettävissä olevia tuloja. Sen sijaan loppuvuodesta alentuneiden korkojen vaikutus ei vielä ehtinyt vaikuttaa kotimaiseen kysyntään.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuonna 1995 reaalisesti lähes 7 %, osittain tosin kaksien veronpalautusten ansiosta. Reaalitulojen nousuun vaikuttivat tuntuvasti kasvaneet nimellistulot ja hitaana pysynyt inflaatio. Työtulojen kasvu ja työttömyysriskin pienentyminen lisäsivät kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Yksityinen kulutus kasvoikin huomattavasti, 4 Y.2 %.
Asuntojen ostaminen ei sen sijaan kiinnostanut kotitalouksia, jotka laman jäljiltä olivat edelleen haluttomia tekemään pitkäaikaisia sitoumuksia. Edellisenä vuonna koettu pitkien korkojen nousu oli omiaan pitämään yllä pelkoja korkojen uudesta noususta, mikä myös vähensi kiinnostusta lainanottoon. Syksyn 1994 pa1kkaratkaisut lisäsivät kevätkuukausina pelkoja inflaation kiihtymisestä ja sitä kautta korkojen noususta. Asuntojen hinnat laskivat tästä syystä jonkin verran vuoden 1995 aikana. Kotitalouksien velkaantuminen väheni siis edelleen (kuvio 3). Tosin huomattava osa kotitalouksista kärsi edelleen ylivelkaantumisen aiheuttamista ongelmista.
Myös yrityssektorin rahoitus asema parani ja velkaantuminen väheni vuonna 1995 (kuvio 4). Korkea kapasiteetin käyttöaste ja vientihintojen nousu paransivat huomattavasti teollisuusyritysten tuloksia. Kotimaiset kustannukset eivät nousseet niin nopeasti kuin aiemmissa noususuhdanteissa yleensä on käynyt. Teollisuuden velkaantuneisuus onkin nyt selvästi vähäisempää kuin keskimäärin 1980-luvulla (kuvio 5).
Teollisuuden investoinnit lisääntyivät huomattavasti vuonna 1995. Investointihalukkuutta lisäsi hyvän kannattavuuden lisäksi kapasiteetin puute. EU-jäsenyyden varmistuminen käynnisti puolestaan joitakin odottamassa olleita hankkeita. Teollisuuden investointiaste oli vuonna 1995 jo kutakuinkin sama kuin keskimäärin 1980-luvulla, mutta yritykset eivät tarvinneet nyt juurikaan lainarahaa.
Muiden kuin teollisten yritysten asema vahvistui jonkin verran rationalisointien ja kulutuskysynnän kasvun ansiosta. Niiden velkaantuneisuus oli kuitenkin edelleen suurempaa kuin 1980-luvun
VUOSIKIRJA 95
puolessa välissä. Kotimarkkinayrityksiä rasitti myös edelleen monilla aloilla kysyntään nähden liiallinen kapasiteetti, joten investointitarpeita ei juurikaan syntynyt.
Julkinen sektori on joutunut yrityssektorin tavoin rationalisoimaan toimintaansa. Julkinen kysyntä, investoinnit ja kulutus, kasvoi vuonna 1995 hieman. Julkisten menojen (pl. fmanssisijoitukset) osuus bruttokansantuotteesta alentui.
Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui Kuten edellisinäkin vuosina, tuotannon kasvua vuonna 1995 tuki merkittävimmin vientisektori, mutta myös muun yritystoiminnan tuotanto lisääntyijonkin verran (kuvio 6). Kokonaistuotannon kasvuksi tuli runsaat 4 %. Teollisuustuotannon kasvuvauhti alkoi vuoden loppua kohden hidastua osin tilapäisten tekijöiden vuoksi. Osassa teollisuutta kapasiteettirajoitteet vaimensivat tuotannon kasvua. Metsäteollisuuden seisokit vähensivät tuotantoa vuoden loppupuolella.
Koska teollisuuden investoinnit painottuivat koneisiin ja laitteisiin ja kotitaloudet välttivät hankkimasta uusia asuntoja, rakennustuotanto oli edelleen lamassa. Teollisuuden aloittamat muutamat suuret investointiprojektit eivät vielä täysimääräisesti näkyneet tuotannossa. Rakennustuotannossa toimintaa oli laajemmin vain korjausrakentamisessa.
Palvelualojen ja muiden kotimarkkina-alojen työllisyys ei vuonna 1995 juurikaan kohentunut. Loppuvuoden 1994 suuret palkankorotukset yhdessä leveän verokiilan kanssa vaikeuttivat osaltaan työllisyyden parantumista. Ainoastaan teollisuus lisäsi selvästi työvoimaansa. Työttömyysaste aleni vähemmän kuin työllisyyden lisäys olisi edellyttänyt, koska myös työvoiman tarjonta kasvoi. Työttömyysaste aleni siten vain hitaasti ja pysyi korkeana, keskimäärin 17.2 prosenttina (kuvio 7).
Korkeana pysyneen työttömyyden vuoksi hallitus esitti eduskunnalle työllisyyspoliittisen ohjelman, jonka merkittävin osa oli välillisten työkustannusten alentaminen keskimäärin 1.5 prosenttiyksiköllä. Ohjelman avulla pyritään myös lisäämään työmarkkinoiden toimivuutta.
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 6. TUOTANTO
Määrä, 1990 = 100
2
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Vientisektori (teollisuus, energia ja metsätalous) 2. Muu yksityinen yrHystoiminta
15
Kuvio 7. TYÖMARKKINAT, PALKAT JA HINNAT
Mllj. TyöHiset yhteensä ja työttömyysaste
henk.
2.5
2.0
1.5
1.0
16
%
10
8
6
4
2
o
%
8
6
4
2
o -2
1 V ~ 1'-00.
1 ~ ~~ -2 - / -, -I
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Työlliset yhteensä, mOJ. henkeä 2. lYöttömyysaste. %
Ansiotaso Muutos. %
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. Sopimuspalkat 2. Uukumat
Inflaatio Hintojen muutos edellisen woden vastaavasta kuukaudesta, %
'-'.- 1 ~\.
'" '.l. r:. M V'1 '" rv-- -\(2'" \t ...... .... ...:
~~ ~ ""
84 85 86 87 88 89 90 ~ ~ 93 94 95
1. Kuluttajahinnat 2. Pohjainflaatio
%
15
10
5
o
2
Inflaatio oli hidasta Merkittävin kuluttajahintoihin vaikuttanut tekijä olivat EU-jäsenyyden vuoksi alentuneet elintarvikkeiden hinnat; ne alkoivat laskea jo vuoden 1994 lopulla. Ruuan hinta aleni tuntuvammin vuoden alkukuukausina ja uudelleen syksyllä. Siten EUjäsenyydellä on merkittävä, mutta tilapäinen vaikutus kuluttajahintaindeksin vuosimuutosvauhtiin vielä vuoden 1996 puolelle. Ilman elintarvikkeiden hintojen laskua välillisen verotuksen kiristäminen olisi vauhdittanut kuluttajahintojen nousuvauhdin vuoden 1995 alkupuolella vajaasta 2 prosentista 3 prosentin tuntumaan.
Vakaa hintakehitys uhkasi vaarantua vuoden alkupuolella, kun edellisen syksyn palkkaratkaisujen vaikutukset alkoivat nostaa työvoimakustannuksia ja inflaatio-odotuksia. Oli pelättävissä, että vientisektorin erittäin vahva kannattavuus alkaisi entiseen tapaansa siirtyä kotimaisiin kustannuksiin. Koko kansantalouden ansiotaso nousikin edellisestä vuodesta keskimäärin 4 Yz % (kuvio 7). Tuottavuuden kasvu ei riittänyt kompensoimaan työkustannusten nousua, joten yksikkötyökustannusten noususta aiheutui selvästi inflaatiopaineita.
Inflaatiopaineita hillitsi kuitenkin vahvistuva markka, jonka vuoksi tuontihinnat olivat hienokseltaan laskussa. Erityisesti kulutustavaroiden ja öljyn hinta laskivat tuntuvasti. Samoin vahvistuva markka hillitsi haluja siirtää kustannusten nousu hintoihin. Valuuttakurssin kehitys oli siis alentuneen ruuan hinnan ohella omiaan pitämään myös inflaatio-odotukset alhaisina.
Elintarvikkeiden hintojen ja tuontihintojen lasku vaikuttaa pohjainflaatioindikaattoriin enemmän kuin kuluttajahintaindeksiin, koska edellisestä on poistettu asuntojen hintojen, korkojen ja välillisen verotuksen vaikutus. Pohjainflaation vuosimuutos kääntyikin negatiiviseksi kesäkuukausista alkaen.
Vuoden aikana alhainen noin 2 prosentin inflaatiotavoite alettiin hyväksyä yhä laajemmin. Työmarkkinaosapuolet pitivät selvästi tarpeellisena solmia pitkäaikainen ja palkkakustannuksia hillitsevä sopimus. Tämä johtikin keskitettyyn hivenen yli kaksivuotiseen tulosopimukseen, jossa mukana olivat käytännössä kaikki palkansaajat. Sopimuspalkoista syntyvä inflaatiopaine jääkin vuosina 1996-97 selvästi pienemmäksi kuin vuonna 1995.
VUOSIKIRJA 95
VaHiontalouden alijäämän kasvu taittui Valtion lainanotto oli alkuvuodesta vielä varsin SUUf
ta~ koska tilapäiset tekijät lisäsivät menoja ja vähensivät tuloja. Valtiontalouden rahoitusasema vahvistui kuitenkin vuoden 1995 loppua kohden ja nettorahoitustarve oli 63-64 mrd. markkaa eli pienempi kuin edellisenä vuonna. Valtion tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 10 % ja menot 7 %.
Menoista kasvoivat edelleen valtionvelan korot. Tulonsiirrot kotitalouksille, mm. työllisyystilanteen parantumisen vuoksi, sen sijaan vähenivät yli 4 prosenttia vuodesta 1994, noin 42 mrd. markkaan. Palkkasumman nopea kasvu ja kulutuksen elpyminen lisäsivät puolestaan valtion tuloja. Koko tulo- ja varallisuusveron kertymä toi valtion kassaan 15 % edellistä vuotta enemmän.
Uuden, maaliskuussa 1995 virkaansa astuneen hallituksen toimet julkisen sektorin velkaantumisen pysäyttämiseksi vaikuttivat vain vähän vuoden 1995 lainanottoon. Hallitusohjelman mukaan valtion menoperusteita leikataan noin 21 mrd. markalla vaalikauden loppuun mennessä. Kun mukaan lasketaan valtion menojen leikkaukset vuodesta 1991 alkaen, säästöt ovat yhteensä vuonna 1999 jo 8 % kokonaistuotannon arvosta (kuvio 8). Syksyllä tehdystä työllisyysohjelmasta ei ole valtiontaloudelle juurikaan rasitusta.
Kun kunnallistalous ja sosiaaliturvarahastot olivat vuonna 1995 rahoitusylijäämäisiä, koko julkisen sektorin alijäämäksi muodostui 5.5 % kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna. Julkisen sektorin velka oli samojen lähentymiskriteerien mukaan puolestaan vuoden lopulla 60 % bruttokansantuotteesta (kuvio 9). Valtion velka sen sijaan kasvoi edelleen nopeasti, 359 mrd. markkaan eli 65 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Julkisen talouden rahoitusaseman tervehdyttäminen edellyttää julkisten menojen karsimista useiden vuosien ajan. Ilman menojen karsimista ei myöskään ole mahdollista toteuttaa työllisyyttä parantavia ja verokiilaa pienentäviä verotuksen muutoksia. Uusi hallitus antoi koko vaalikauden kattavan säästöohjelman. Samat toimenpiteet kirjattiin myös Suomen lähentymisohjelmaan, joka jätettiin syyskuussa EU:n komissiolle ja ministerineuvostolle. Ohjelma sai myönteisen vastaanoton talous- ja valtiovarainministerien muodostaman Ecofin-neuvoston kokouksessa lokakuussa. Ohjelman mukaan
VUOSIKIRJA 95
%
5
o
·5
-10
%
60
50
40
30
20
10
o
Kuvio 8. VALTION MENOJEN SÄÄSTÖT 1991-1999
% BKT:sta
1001 ~ 00 ~ ~ 00 ~ ~ 00
1. Toteutettu 1991 2. Toteutettu 19~ 3. Toteutettu 1900 4. Toteutettu 19~ 5. Toteutettu 19~ (yksivuotisten menosäästOjen jatkaminen 1996-1900) 6. Uuden hallituksen päättämät menosäästöt 1995-1999
Kuvio 9. JULKJNEN TALOUS (% BK1:sta)
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
1.,,-.
- V -- .... V I
I
i i
! I
'""""' , \
\~ I
" ,,--~
1984 85 86 87 aa 89 90 91 ~ 93 94 ~
Julkinen velka
I i
1 I I / -T ! I /
l I / I
~I ; '/ I -
: ! 1984 85 86 87 88 89 90 91 ~ 93 94 95
17
Kuvio 10. ULKOINEN TASAPAINO
Kauppatase ja vaihtotase % BK1:sta
% r-~,--r~-.--.-.-.--.-.--.-.
·5 I--+--f--+--+--t-+~ri-J~~-+--I---i
%
150
100
50
o
18
1984 85 86 rrT 88 89 90 91 92 93 94 95 1. Kauppatase 2. Vaihtotase
Ulkomainen nettovelka % vaihtotaseen tuloista
- ~ ."... -...... ".....
t , .. r .,... ""-
h /
,."
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
Suomi täyttää talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen edellyttämän julkisen talouden alijäämäkriteerin jo vuonna 1996 ja julkista velkaa koskevan kriteerin vuonna 1999, nopean kasvun vaihtoehdossa jo vuonna 1997.
Vaihtotaseessa ylijäämää Kauppataseen ylijäämä oli vuonna 1995 42 mrd. markkaa, eli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden loppua kohti viennin määrän kasvu pysähtyi, kun taas tuonnin kasvu jatkui kotimaisen kysynnän elvyttämänä koko vuoden. Vaikka tuonti kasvoi määrällisesti vientiä enemmän, kauppataseen ylijäämä pysyi suurena vaihtosuhteen tuntuvan paranemisen vuoksi.
Vaihtotaseen muista eristä palvelutase vahvistui tuntuvasti edellisestä vuodesta. Kuljetuksista saadut tulot kasvoivat nopeammin kuin ulkomaanmatkailun lisääntymisestä koituneet menot. Markan vahvistuminen ja ulkomaisen velan supistuminen vahvistivat puolestaan pääomankorvaustasetta. EUjäsenmaksuja oli saman verran kuin EU :sta saatuja tukia.
Vaihtotaseen ylijäämäksi vuonna 1995 muodostui 19 mrd. markkaa, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tällä määrällä Suomi kykeni vähentämään kansainvälisesti verrattuna suurta ulkomaista nettovelkaansa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen vaihtotaseen ylijäämä oli 3 Ya % (kuvio 10). Kotimaisten sektoreiden kannalta vaihtotaseen ylijäämän vahvistuminen merkitsi yksityisen sektorin ja siitä erityisesti yritysten rahoitusaseman tuntuvaa vahvistumista edellisestä vuodesta (kuvio 4).
VUOSIKIRJA 95
Rahapolitiikka
Rahapolitiikan toiminta ympäristö oli vuoden 1995 aikana suotuisa. Inflaatio-odotukset
taittuivat vuoden aikana. Kansainvälisistä häiriötekijöistä huolimatta markka säilyi vakaana. Ulkoisen tasapainon vahvistuminen jatkui, ja pitkät obligaatiokorot laskivat selvästi.
Alkuvuoden voimakkaaseen talouskasvuun liittyvä inflaatio-odotusten kasvu sekä lähinnä kustannustekijöistä aiheutuvien inflaatiopaineiden lisääntyminen rajoittivat rahapolitiikan liikkumavaraa vuoden viimeiselle neljännekselle saakka. Suomen Pankki korotti helmi- ja kesäkuussa huutokauppakorkoa, mutta loppuvuodesta rahapolitiikan liikkumavara lisääntyi. Avainasemassa olivat valtiontaloutta ja työmarkkinoita koskevat ratkaisut Talouspolitiikan johdonmukaisilla toimilla luotiin edellytykset vakauteen pääsemiselle: alhaiselle inflaatiolle, hyvälle kilpailukyvylle, valtiontalouden tervehdyttämiselle sekä työllisyyden parantumiselle. Koska luottamus talouspolitiikkaan oli lisääntynyt ja inflaatio-odotukset olivat taittuneet, edellytykset korkotason alenemiselle olivat olemassa, joten Suomen Pankki laski huutokauppakorkoa ja peruskorkoa loppuvuodesta.
VUOSIKIRJA 95
Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta, markk'a vakaantui Rahapolitiikan vuonna 1994 alkanut varovainen kiristäminen jatkui helmikuussa, kun Suomen Pankki korotti huutokauppakorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 5.75 prosenttiin (kuvio 11), ja kesäkuussa, jolloin huutokauppakorkoa nostettiin uudelleen 0.25 prosenttiyksikköä. Koron nostot olivat tarpeen kasvaneiden inflaatio-odotusten ja kustannuspaineiden takia. Pitkät korot olivat korkeimmillaan alkuvuodesta, mutta laskivat sen jälkeen tasaisesti, kun taas lyhyet markkinakorot olivat korkeimmillaan kesällä ja laskivat loppuvuodesta.
Koska toteutunut inflaatio pysyi alhaisena ja inflaatiotavoitteen uskottavuus lisääntyi, alkoivat taloudenpitäjien inflaatio-odotukset taittua ja markki· noiden korko-odotukset kääntyä (kuvio 12). Myös tulevan inflaatiovauhdin arvioitiin säilyvän lähivuosina matalana tilapäistekijöistä huolimatta. Kun lisäksi näkymät valtiontalouden tervehtymisestä olivat parantuneet ja työmarkkinoilla saavutettiin poikkeuksellisen maltilliset tulosopimukset, syntyi syksyllä tilaa rahapolitiikan keventämiseen. Tämä mahdollisuus käytettiin hyväksi loka-joulukuussa, jolloin huutokauppakorkoa laskettiin yhteensä 1.75 prosenttiyksikön verran 4.25 prosenttiin ja peruskorkoa laskettiin 5.25 prosentista 5 prosenttiin mar-
19
% ,-----,-----,-----,-----,----,
15
1991 1992 1993 1994 1995
1. Suomen Pankin huutokauppakorko 2. 3 kuukauden hellborkorko 3. Valtion vuonna 2004 eråä.ntyvän obligaatiolainan korko 4. Suomen Pankin peruskorko
Kuvio 12. TOTEUTUNUT JA ODOTETTU 3 KUUKAUDEN KORKO 1
% ,---------,---------,--------,
8~--------r_----~~r_------~
3 6 9 12 3 6 9 12 1994 1995 1996
1. 3 kuukauden heUborkorko 2. Korko-odotukset 15.1.1994 3. • 15.4.1994 4. 15.7.1994 5. 14.10.1994 6. 16.1.1995 7. 13.4.1995 8. 14.7.1995 9. 13.10.1995
10. 15.11.1995 11. 20.12.1995
1 Odotettu korko laskettu korkotermllnlnoteeraukslsta.
20
raskuun alusta sekä edelleen 4.75 prosenttiin 15. joulukuuta alkaen.
Rahapolitiikan mitoitusperusta pysyi vuoden aikana ennallaan. Politiikka mitoitettiin keskipitkän aikavälin noin 2 prosentin inflaatiotavoitteen mukaisesti. Mitoitus perustui Suomen Pankin arvioihin tulevasta inflaatiokehityksestä. Hintakehitystä arvioitaessa hyödynnettiin ennusteita ja useita talouden tilaa kuvaavia indikaattoreita. Arvioista kerrottiin aikaisempaa täsmällisemmin julkisuudessa, mm. Markka & talous -lehden vakioartikkeleissa "Taloudellinen kehitys, inflaatio ja rahapolitiikka" ja lokakuussa myös erillisessä tiedotteessa. Rahapolitiikan ohjauksessa huutokauppakoron keskeinen merkitys vakiintui vuoden aikana.
Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden häiriöt eivät heijastuneet markan ulkoiseen arvoon juuri lainkaan. Kun valuuttainterventiot olivat aikaisempia vuosia vähäisempiä, markan arvo määräytyi vapaasti. Kauppapainoiseen valuuttaindeksiin ja ecukoriin nähden markka vahvistui vuoden aikana selvästi. Alkuvuodesta ja syksyllä markkaa estettiin heikentymästä liian nopeasti, kun taas huhtikuussa ja elokuussa vaimennettiin markan liian nopeaa vahvistumista (kuvio 13). Suomen Pankin termiinipositio kasvoi alkuvuodesta ja elokuussa, kun osa pääomanliikkeiden likviditeettiä kiristävästä vaikutuksesta neutraloitiin termiinikaupoin. Maalis-toukokuussa ja loppuvuodesta valuuttamarkkinoiden ollessa rauhalliset termiinisalkun annettiin supistua ja termiinien erääntyä. Valtio ei ottanut vuoden 1995 aikana nettomääräisesti ulkomaista lainaa, mikä osaltaan teki Suomen Pankin valuuttavarannon ja termiiniposition supistamisen mahdolliseksi. Loppuvuodesta Suomen Pankki salli markan arvossa jonkin verran aikaisempaa pienemmän vaihtelun. Vuoden lopussa markka oli kauppapainoisella valuuttaindeksillä mitaten 3 % vahvempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Häiriöitä kansainvälisillä raha- ja valuuttamarkkinoilla Meksikon talousongelmien kärjistyminen aiheutti kansainvälisille raha- ja valuuttamarkkinoille häiriöitä vuodenvaihteen 1994-95 molemmin puolin. Yhdysvaltain dollari heikentyi tammi-huhtikuussa Saksan markan suhteen noin 13 % ja Japanin jenin suhteen noin 19 % (kuvio 14). Euroopassa Meksikon kriisin seurannaisvaikutukset näkyivät tammi-
VUOSIKIRJA 95
Mrd. mk
10
5
o
-5
-10
Mrd. mk
10
5
o
-5
-10
Kuvio 13. SUOMEN PANKIN INTERVENTlOT Rahamarkkinalnterventiot, netto (ml. erääntyneiden kauppojen vaikutus)
(Ostot +, myynnH- )
3 6 9 12
1994
3 6
1995
9
Avistainterventiot valuuttamarkkinoilla, netto
3 6
1994
9 12
(Ostot +, myynnlt- )
3 6
1995
9
Mrd. Termiini-interventiot valuuttamarkkinoilla, netto mk
10
5
o
-5
-10
3
VUOSIKIRJA 95
6
1994
9 12
(Ostot-, myynnit +)
3 6
1995
9
12
12
12
Kuvio 14. SAKSAN MARKAN JA JAPANIN JENIN KURSSIT
DEM! SUHTEESSA YHDYSVALTAIN DOLLARIIN JPYI USD USD
1.7 ~~~;-:--~-----I----------I 110
1.6
1.5
1.4
1.3
1.2
1.1
1.0
105
100
95
~---------------4--~----~~----~ 90
r-----------------I---~~~~------I 85
r---------------~--~-------~ ~
~-~~~~~~~~~--~~~~~~ ~
3 6 1994
9
1. DEMlUSD (vasen asteikko) 2. JPY/uSD (oikea asteikko)
12
Kun käyrä nousee. dollari vahvistuu.
3 6 1995
9 12
21
Pros. yks.
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-10
-12
Pros. yks.
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-10
-12
22
Kuvio 15. ERM-VALUUTTOJEN POIKKEAMAT SAKSAN MARKAN KESKUSKURSSISTA
3 6 9 12 3 6 1994 1995
1. Hollanti 2. Ranska 3. Tanska 4. Espanja
3 6 9 12 3 6 1994 1995
1. Belgia 2. Itävalta 3. Portugali 4. Irlanti
Kun käyrä nousee, valuutta vahvistuu.
9 12
9 12
kuussa voimakkaimmin Espanjan, Italian ja Ruotsin rahamarkkinoilla.
Valuuttamarkkinoiden häiriöt kärjistyivät maaliskuun alussa. Euroopan unionin valuuttakurssimekanismiin ERM:ään kuuluvien valuuttojen keskinäinen poikkeama lähestyi järjestelmän vaihtelualueiden rajoja (kuvio 15). Espanjan peseta joutui niin voimakkaan paineen alaiseksi, että Euroopan unionin raha-asiain komitea kutsuttiin Espanjan vaatimuksesta koolle maaliskuun 5. päivänä. Rahaasiain komitea päätti kokouksessaan Espanjan pesetan 7 prosentin ja Portugalin escudon 3.5 prosentin devalvaatioista muiden ERM-valuuttojen suhteen.
Maaliskuun lopulla Saksan keskuspankki laski diskonttokorkoa 0.5 prosenttiyksikköä 4 prosenttiin ja repokorkoa, joka on Saksan rahapolitiikan tärkeä ohjauskorko, 4.85 prosentista 4.5 prosenttiin. Sveitsin, Belgian, Itävallan ja Hollannin keskuspankit seurasivat Saksan koronlaskua (kuvio 16). Saksassa rahan määrän kasvu oli keskuspankin tavoite alueen alapuolella ja inflaatio hidastumassa.
Yhdysvaltain keskuspankki alensi odotetusti lyhyttä tavoitekorkoaan (ns. fed funds -korko) heinäkuun alkupuolella 0.25 prosenttiyksikköä 5.75 prosenttiin. Korkoa oli sitä ennen nostettu yhteensä seitsemän kertaa. Diskonttokorko pidettiin edelleen 5.25 prosentissa. Koron laskuun olivat syynä merkit Yhdysvaltain talouskasvun heikentymisestä. Japanin, Ranskan, Tanskan ja Kanadan keskuspankit seurasivat Yhdysvaltain keskuspankkia rahapolitiikan maltillisessa keventämisessä. Yhdysvaltain koron laskun myötä pitkät korot alenivat myös Euroopassa.
Rahapolitiikan keventäminen jatkui elokuussa, kun Saksan keskuspankki laski korkojaan puoli prosenttiyksikköä - diskonttokorko laskettiin 3.5 prosenttiin ja lombardkorko 5.5 prosenttiin. Keskeisin peruste Saksan korkojen alentamiselle ,oli rahaaggregaatti M3:n supistuminen ja Saksan myönteinen inflaatiokehitys. Lähes kaikissa ERM-maissa seurattiin Saksan esimerkkiä.
Dollari alkoi vahvistua elokuun alussa keskeisiin valuuttoihin nähden. Dollarin vaihtelun suuruutta kuvaa se, että elokuun lopussa dollari oli jenin suhteen noin 21 % vahvempi kuin huhtikuun puolessa välissä, jolloin dollari oli heikoimmillaan. Saksan markan suhteen dollari vahvistui elokuun alkupuolella 7 %.
Keskustelu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen aikataulusta ja siihen osallistuvista EMUkelpoisista maista vaikutti valuuttamarkkinoilla syk-
VUOSIKIRJA 95
syllä. Lokakuun alussa Ranskan frangi alkoi heikentyä nopeasti Saksan markan suhteen. Ranskan, Espanjan ja Italian korot nousivat merkittävästi uudelleen lokakuun lopussa. Loppuvuonna Ranskan hallituksen säästöohjelmaa koskeneet vaikeudet eivät heijastuneet rahamarkkinoille.
Vuoden loppupuolella näkemykset eurooppalaisten talouksien kasvuvauhdin hidastumisesta verrattuna aikaisempiin odotuksiin loivat tilaa pitkien korkojen voimakkaalle laskulle. Koska inflaatiopaineet samanaikaisesti pysyivät vähäisinä, odotukset uusista keskuspankkien rahapolitiikan kevennyksistä lisääntyivät. Joulukuun 14. päivänä Saksan keskuspankki laskikin sekä diskontto- että lombardkorkoaan 0.5 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin ja 5 prosenttiin ja asetti repohuutokaupan koron 3.75 prosenttiin.
Kansainväliset raha- ja valuuttamarkkinat olivat koko vuoden häiriöille alttiita. Dollarin arvo ja erityisesti sen arvo suhteessa jeniin oli keskeinen ongelma. Keskuspankit tukivat dollaria useaan otteeseen. Myös Japanin pankkikriisi varjosti kansainvälisiä pääomamarkkinoita. Keskustelu EMUkelpoisista maista ja EMU -aikataulusta taas osoitti, että mitä lähemmäksi takaraja kolmannen vaiheen aloittamiselle tulee, sitä herkemmäksi markkinat tälle keskustelulle muuttuvat.
Suomen Pankki alensi huutokaup'p8korkoa loppuvuooesta Alkuvuoden kansainvälisten raha- ja valuuttamarkkinoiden häiriöt eivät vaikuttaneet merkittävästi Suomeen (kuvio 17). Markan ulkoisen arvon vahvistuminen vuoden 1994 aikana oli seurausta ylijäämäisen vaihtotaseen ja ripeän taloudellisen kasvun ohella Suomen taloutta koskevan yleisen luottamuksen vahvistumisesta. Suomi oli onnistunut vakauttamaan valtiontalouttaan, ja vuoden alusta toteutunut EU-jäsenyys lisäsi edelleen luottamusta Suomen talouteen. Kansainvälisten markkinoiden häiriöt heijastuivat vaimentuneina Suomen markkinoille lähinnä Ruotsin kautta. Tammikuussa markan ulkoinen arvo heikentyi ulkomaankauppapainoisella valuuttaindeksillä mitaten noin prosentin. Korkotaso pysyi tammikuussa vakaana.
Suomen Pankki oli nostanut huutokauppakorkoaan joulukuussa 1994 toteuttamallaan määrähuutokaupalla. Huutokauppakoron rooli tärkeimpä-
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 16. ERM-MAIDEN KESKUSPANKKIKORKOJA
%
8 r-~~--------~-.~==------~
3 6 9 12 1994
1. Espanja: repokorko 2. Irlanti: lyhyen aikav!1n rahottuskorko 3. Ranska: repokorko 4. Tanska: dlskonltokorko 5. Belgia: huutokauppakorko 6. ltävaha: intervenfiOkorko 7. Hollanti: dlskonltokorko 8. Saksa: dskonttokorko
KuviO 17. MARKAN ULKOINEN ARVO
3 6 1995
9 12
Ind. FIMI ECU
110 5.5
1~ ~5
1~ ~O 3 6 9 12 3 6 9 12
1994 1995
1. UlkomaankauppapainoInen valuuttaindeksI, 1982 = 100 2. Ecun markkakurssl
Kun käyrä nousee, markka vahvistuu.
23
nä rahapolitiikan ohjauskorkona vahvistui edelleen vuoden 1995 aikana. Suomen Pankki korotti huutokauppakorkoa helmikuussa neljännesprosenttiyksiköllä 5.75 prosenttiin. Koron nostaminen perustui siihen, että lähivuosien inflaatio-odotukset ja kustannuspaineet olivat selvästi kasvaneet. Vientihintojen, palkkojen ja kotimaisten raaka-aineiden hintojen nousuun sisältyi voimistunut inflaation vaara.
Lyhyet korot nousivat helmikuussa huutokauppakoron nostoa vastaavasti ja pitkät obligaatiokorot laskivat jonkin verran osittain kansainvälisten, lähinnä Yhdysvaltojen, pitkien korkojen laskun seurauksena. Pisimmät korot ylittivät Suomessa kuitenkin edelleen 10 prosentin tason. Kolmen kuukauden korkoero Saksan markkaan nähden kasvoi tammi-helmikuussa noin 0.3 prosenttiyksiköllä ja oli helmikuun lopussa vajaan prosenttiyksikön. Pitkien korkojen ero oli helmikuun lopussa noin 2.8 prosenttiyksikköä (kuvio 18). Markka sen sijaan vahvistui helmikuussa selvästi, ulkomaankauppapainoisella valuuttaindeksillä mitaten 3.8 prosentilla. Markkaa vahvistivat lähinnä Yhdysvaltain dollarin ja Ruotsin kruunun heikkeneminen.
Ripeästi muodostettu hallitus ja hallitusohjelmaan sisältyvien valtiontalouden säästösuunnitelmien saama myönteinen vastaanotto vaikuttivat siihen, että pitkät obligaatiokorot laskivat yli prosenttiyksikön huhtikuussa. Korkoero Saksaan nähden kapeni vastaavasti 2 prosenttiyksikköön. Pitkien korkojen laskun takia tuottokäyrä oli loiventunut vuoden alusta selvästi ja heijasti paitsi Suomen talouspolitiikan linjan uskottavuuden vahvistumista myös inflaatio-odotusten vähentymistä.
Markkinoiden luottamus talouspolitiikan linjaan näkyi valuuttamarkkinoilla siten, että huhtikuun lopulla markan ulkoinen arvo oli ulkomaankauppapainoisella indeksillä mitaten 4.2 % vahvempi kuin edellisen vuoden lopussa. Valuuttainterventioissaan Suomen Pankki toimi koko alkuvuoden markan kellunnan aikana omaksutun menettelytavan mukaisesti. Markan kurssi sai määräytyä vapaasti markkinoilla Suomen Pankin puuttuessa kurssikehitykseen ainoastaan voimakkaiden lyhytaikaisten vaihtelujen tasaamiseksi.
Suomen Pankki nosti huutokauppakoron 6 prosenttiin kesäkuussa. Koron noston syynä oli talouden hintapaineiden lisääntyminen, ja sen erityisenä tavoitteena oli estää inflaatiopaineiden voimistuminen ja leviäminen taloudessa. Samalla haluttiin korostaa Suomen Pankin sitoutumista hintavakau-
24
den tavoitteeseen. Vientihintojen voimakas nousu heijastusvaikutuksineen oli uhkaamassa pitkän aikavälin hinta vakautta. Inflaatiopaineisiin viittasivat myös toteutunut ansiotason nousu ja epävarmuus tulevien palkkoja koskevien ratkaisujen sisällöstä. Suomen Pankki totesi, että valuuttakurssien kehitys ja palkkaratkaisut vaikuttavat keskeisesti tulevaan hintavakauteen, jonka turvaaminen puolestaan on välttämätön edellytys työllisyyttä lisäävän kasvun jatkumiselle. Koron noston jälkeen lyhyet markkinakorot nousivat huutokauppakoron tasolle, sen sijaan pitkät korot nousivat pääasiassa samaan aikaan nousseiden kansainvälisten korkojen mukana.
Markka oli pysytellyt touko-kesäkuun vakaana mutta vahvistui kesän aikana ja oli elokuun puolivälissä vahvimmillaan sitten kellutuksen alkamisen. Onnistuneet budjettineuvottelut, kasvava luottamus maltilliseen palkkaratkaisuun, hitaana pysytellyt inflaatiovauhti ja odotettua parempi ulkoinen tasapaino laskivat elokuussa markkinakorkoja ja vahvistivat markkaa. Samalla koronlaskuodotukset lisääntyivät jyrkästi. Markan vahvistuessa elokuun alussa voimakkaasti Suomen Pankki osti valuuttaa, ja markan heiketessä aivan elokuun lopussa Suomen Pankki myi valuuttaa. Markka heikkeni, kun Saksan markka vahvistui jyrkästi kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Valuuttamarkkinoiden rauhoituttua kansainvälinen korkojen lasku veti myös kotimaista korkotasoa alaspäin. Myös monet ED -maat alensivat keskuspankkikorkojaan elokuussa. Pitkät korot laskivat kuitenkin Suomessa enemmän kuin monessa muussa ED-maassa. Suomen pisin korko oli elokuun lopussa noin 1.5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Saksassa ja noin 2 prosenttiyksikköä alempi kuin Ruotsissa. Suomen pisin korko aleni 8 prosenttiin ja oli vain hieman korkeampi kuin Tanskan ja Englannin vastaavat korot.
Lokakuun alussa Suomen Pankki laski huutokauppakorkoa puoli prosenttiyksikköä 5.5 prosenttiin ja peruskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 5.0 prosenttiin. Suomen Pankin päätös perustui suotuisaan inflaatiokehitykseen ja pidemmän aikavälin inflaatiopaineiden hellittämiseen. Koronlaskun yhteydessä Suomen Pankki antoi julkisuuteen täsmällisen arvion odotettavissa olevasta inflaatiokehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä oli ensimmäinen kerta markan kellunnanja inflaatiotavoitteen aikana, kun Suomen Pankki julkisti arvioitaan tulevasta hintakehityksestä. Palkkojen nousun vuoksi ja koska ED -jäsenyydestä aiheutuneiden elintarvike-
VUOSIKIRJA 95
hintojen alenemisen ei enää katsottu vaikuttavan, kuluttajahintainflaation arvioitiin kiihtyvän tilapäisesti vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 aikana. Kustannusten nousun hidastumisen myötä pohjainflaation arvioitiin palautuvan vuoden 1997 aikana tavoitteen mukaiselle noin 2 prosentin tasolle.
Korkojen lasku ja julkaistu inflaatioarvio saivat markkinoilla myönteisen vastaanoton. Budjettija palkkaratkaisut ja hallituksen työllisyysohjelma olivat luoneet myönteisen perusvireen markkinoille, mitä osaltaan lisäsi Suomen lähentymisohjelman saama myönteinen vastaanotto EU:n talous- ja valtiovarainministerien Ecofin-kokouksessa. Luottamus talouspolitiikkaan oli näiden toimenpiteiden ansiosta vahvistunut, ja Suomen Pankki jatkoi korkotason alentamiseen tähtäävää politiikkaansa laskemalla huutokauppakorkoa marraskuun 1. ja 20. päivänä, ensin puoli ja sitten neljäsosa prosenttiyksikköä. Huutokauppakorko aleni yhteensä 4.75 prosenttiin, jossa se oli sitä ennen ollut viimeksi vuoden 1994 alussa.
Suomen Pankki laski marraskuun lopulla uudelleen myös peruskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 4.75 prosenttiin siten, että koronalennus tuli voimaan 15. joulukuuta.
Joulukuussa Suomen Pankki alensi inflaatioennustettaan ja laski huutokauppakorkoa 4.25 prosenttiin. Heikentynyt kansainvälinen talouskehitys ja lisääntyneen kilpailun edelleen alentamat elintarvikkeiden hinnat johtivat arvioon, että pohjainflaatio jää tulevan kahden vuoden aikana selvästi alle 2 prosentin. Ylimääräisille varannoille maksettavaa korkoa laskettiin marras-joulukuussa huutokauppakoron laskun myötä 2.25 prosenttiin.
Suomen Pankin toimenpiteiden jälkeen kolmen kuukauden korkoero Saksan markkaan supistui vajaaseen puoleen prosenttiyksikköön ja pitkän koron ero 1.3 prosenttiyksikköön. Lyhyiden korkojen ero Saksaan oli vuoden lopussa jokseenkin vuoden 1994 lopun tasolla, mutta pitkien korkojen ero supistui 1.5 prosenttiyksiköllä. Vuoden heliborkorko saavutti siihenastisen historiansa alimman arvon, kun se laski marraskuun lopulla alle 4.9 prosentin ja edelleen joulukuussa 4.5 prosenttiin. Valtion yhdeksän vuoden obIigaation korko laski marraskuussa noin 7.4 prosenttiin ja oli vuoden lopussa 7.2 %. Markan ulkoiseen arvoon koronlaskulla ei ollut vaikutusta. Markan arvo Saksan markkaan nähden vaihteli kolmen markan molemmin puolin elokuusta lähtien.
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 18. KOTI- JA ULKOMAISTEN KORKOJEN ERO
Pros. ,----------.--------, yks.
4~---_+--~------~
·1~mr-----~------~
3 6 9 12 3 6 9 1994 1995
1. 3 kuukauden heliborkorko - 3 kuukauden Saksan markan eurokorko
2. Suomen valtion vuonna 2004 erääntyvän obligaatiolainan korko - Saksan valtion 10 vuoden obflgaatlokorko
Kuvio 19. SUOMEN PANKIN VALUUTTAVARANTO
12
M~k r---r---r---~--~-~ 60
50
40
30
20
10
o -10
1991 1992 1993 1994 1995
1. valuuttavaranto 2. valuuttavaranto + termllnlasema 3. Nettovaranto (ml. termiiniasema + tukiluotot)
25
Maksutase, milj. mk
I Kauppatase
I I !
A. VAIHTOTASE
B. RAHOITUS- JA PÄÄOMATASE
Suorat sijoitukset Portfoliosijoitukset Lainat Muut erät
A.+B. VALUUTTAVARANNON MUUTOS (liSäys +, vähennys -)
Lisätieto: Valtion pääomanliikkeet, netto
* Ennakkotieto.
Ulkomainen velka supistui, valtion velkaantuminen ulkomaille pysähtyi
33339
6627
18877
-14207 39217 8107
-14239
25504
31165
Suomen ulkomainen nettovelka suorat sijoitukset mukaan lukien supistui vuoden aikana 26.5 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 240.6 mrd. markkaa. Velka väheni lähinnä ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisten arvopapereiden kurssivaihtelun vuoksi. Osakkeiden kurssilaskun osuus oli 6.3 mrd. markkaa. Suhteessa kokonaistuotantoon nettovelka laski noin 45 prosenttiin.
Valuuttavaranto (kuvio 19) kasvoi alkuvuodesta valtion pääomantuonnin takia ja oli korkeimmillaan tammikuussa. Valtio siirtyi vuoden aikana varainhankinnassaan lähes yksinomaan markkamääräiseen rahoitukseen ja kuoletti valuuttamääräistä velkaa, joten valuuttavaranto supistui vuoden aikana 3.9 mrd. markkaa.
Valtion ulkomainen nettovelka kääntyi laskuun vuoden aikana, mutta edelleen yli puolet ulkomaisesta velasta oli valtion velkaa. Valtio ei tuonut vuoden aikana pääomaa nettomääräisesti lainkaan, koska markkamääräisten valtion lainapapereiden
26
I I II 111 IV I-IV 1
11469 14191 I
8400 7800 41 860
3436 5938 4743 4976 19094
-1 745 -7226 -6335 -5267 -20573
369 -2639 ! -998 650 1 -2618 -14 -3042 3411 -411 -57 901 -3056 -4236 1 752 -4639
-3001 1 511 -4512 -7258 -13260 1
1 691 -1 288 -1 592 -291 -1480
5889 -7021 987 I -453 I -598
kysyntä oli vakaata kotimaan markkinoilla. Erityisesti vakuutussektori kasvatti valtion velkapaperisalkkuaan, koska vaihtoehtoiset turvalliset sijoituskohteet puuttuivat. Ulkomaalaiset sen sijaan myivät hallussaan olevia valtion markkaobligaatioita takaisin Suomeen 2.3 mrd. markalla.
Yksityisen sektorin ulkomaanvelkaa kasvattivat huhti-syyskuussa ulkomaalaisten huomattavasti kasvaneet arvopaperisijoitukset suomalaisiin, erityisesti Nokian, osakkeisiin. Ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisten osakkeiden arvo kasvoi tuolloin yli 30 mrd. markalla, mutta supistui uudelleen vuoden lopulla Nokian kurssin laskiessa jyrkästi, ja oli vuoden lopussa 63.7 mrd. markkaa. Yritykset jatkoivat valuuttalainojen kuoletuksiaan vuoden aikana. Kotimaisten pankkien kautta otettujen valuuttalainojen kanta supistui vuoden 1994 lopun 46 mrd. markasta 26 mrd. markkaan. Termiinimarkkinoilla yritykset lisäsivät vientisaamistensa suojauksia 12 mrd. markalla, koska markan kurssi vahvistui.
VUOSIKIRJA 95
Pankkiluottojen1 kysyntä elpyi hitaasti, raha-a.Qgregaattien lålswvauhti maltilliSfa Jo usean vuoden jatkunut pankkiluottojen kannan supistuminen hidastui (kuvio 20). Markkaluottojen kanta oli vuoden lopussa noin 264 mrd. markkaa. Yritysluottojen kanta pysyi jo kolmatta vuotta runsaan 80 mrd. markan määräisenä. Yritysten rahoituksessa osake- ja joukkolainaemissioiden merkitys oli selvästi pienempi kuin parina edellisenä vuonna ja tulorahoituksen merkitys korostui entisestään. Kotitalouksien sekä asunto- että kulutusluottojen kannan supistuminen pysähtyi vuoden puolivälissä.
Pankkien antolainauskorkojen ja yleisön markkatalletusten keskikoron erotus oli lähes koko vuoden noin 4.9 prosenttiyksikköä, mutta supistui vuoden lopulla hieman. Uusien luottojen korot nousivat tammi-heinäkuussa heijastaen Suomen Pankin korkopolitiikkaa ja markkinakorkojen nousua. Nousu näkyi lähinnä yritysluottojen koroissa. Niiden keskikorko oli heinäkuussa 8.0 %. Yhtä korkea yritysluottojen keskikorko oli edellisen kerran vuoden 1993 marraskuussa. Kotitalouksien uusiin asuntoja kulutusluottoihin ei alkuvuoden korkojen nousu ehtinyt vaikuttaa. Niiden korot olivat alkuvuoden aikana verrattain vakaat: uusien asuntoluottojen noin 8.5 % ja kulutusluottojen noin 10 %. Keskikesän jälkeen luottojen korot kääntyivät laskuun. Tämä kehitys sai lisäpuhtia loppuvuodesta, kun Suomen Pankki laski omia korkojaan ja pitkät markkinakorot laskivat. Myös pankit laskivat primekorkojaan loppuvuodesta. Uusien luottojen keskikorko oli joulukuussa 6.2 %. Joulukuussa kotitalouksien uusien asuntoluottojen keskikorko oli laskenut 7.5 prosenttiin.
Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli koko vuoden hyvä. Talletuspankkien markkaottolainaus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 10 mrd. markalla mutta kääntyi sen jälkeen lievään laskuun. Markkatalletukset kasvoivat uudelleen vuoden lopulla, ja niitä oli joulukuussa 291 mrd. markan verran.
Alkuvuoden hyvä likviditeetti näkyi myös raha-aggregaattien kehityksessä (kuvio 21). Rahan määrän kasvua piti yllä voimakkaana jatkunut ta-
1 Vuoden 1995 lopun pankkiluotot sisältävät joulukuussa omaisuudenhoitoyhtiöiksi muuttuneiden Suomen Säästöpankki Oy:n ja Siltapankki Oy:n luottokannan.
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 20. PANKKIEN LUOTTOKANTA
M~~ __ ~,-__ ~,-__ ~ ____ ~ ____ ~
400
300
200
100
o 1991 1992
1. Markkaluotot yleisölle 2. Valuutlaluotot yleisölle
Kuvio 21. RAHA-AGGREGAATIT
1993 1994
Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %
1991 1992 1993 1994
2. M2 lavea raha)
1995
1995
1. M1 ~suppea raha)
3. M3 lavea raha + yleisön hallussa olevat pankkien sijoitustodistukset)
27
louden aktiviteetti. Korkotason lievä nousu ja suhdannehuipun taittuminen sekä inflaation vaimentuminen hidastivat vastaavasti rahan määrien kasvua vuoden puolivälin jälkeen. Suppean raha-aggregaatin M1:n 12 kuukauden kasvu oli huhtikuussa noin 9 %, elokuussa kasvuvauhti oli hidastunut 5.5 prosenttiin. Laveat raha-aggregaatit kasvoivat edellisvuosien tapaan hitaammin. M2 kasvoi elokuussa vajaan 3 prosentin vuosivauhtia ja M3 supistui alkuvuodesta, mutta kääntyi sen jälkeen lievään nousuun. Loppuvuodesta suppean raha-aggregaatin kasvu kääntyi nousuun. Ml:n 12 kuukauden kasvuvauhti olijoulukuussa 13.9 %jaM2:n 6.0 %. Rahan määriin vaikuttivat vuoden aikana myös erilaiset kausitekijät. Sen sijaan rahan tarjonnan muutokset vaikuttivat raha-aggregaatteihin aiempia vuosia vähemmän valtion valuuttamääräisen lainanoton tyrehdyttyä.
Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin Suomen Pankki teki vuoden 1995 aikana muutoksia välineisiin, joilla se toteuttaa raha politiikkaansa. Tärkein muutos koski vähimmäisvarantojärjestelmää, jossa otettiin käyttöön velvoitteen täyttäminen kuukausikeskiarvon pohjalta. Myös vähimmäisvarantojen määräytymispohjaan tehtiin pieniä muutoksia.
Vähimmäisvarantovelvoitteella tarkoitetaan osuutta, joka pankkien on talletettava keskuspankkiin yleisöltä vastaanottamistaan talletuksista. Luottolaitosten kitjanpito-ohjeistus muuttui vuoden 1995 alusta EU:n direktiivien mukaiseksi ja samalla määräytymispohja sovittiin uudelleen. Uudistuksen yhteydessä talletusten määrä pyrittiin pitämään entisen suuruisena ja varantopohjan raportointia pyrittiin yksinkertaistamaan siten, että se perustuisi entistä tarkemmin tase-eriin. Lisäksi hankalaksi osoittautuneita vähennyseriä poistettiin.
Useimmissa maissa vähimmäisvarannot talletetaan pankkien sekkitileille keskuspankissa, jolloin pankit voivat käyttää niitä maksujen suorittamiseen. Velvoite täytetään keskiarvon pohjalta siten, että pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvon on oltava vähintään vähimmäisvarantovelvoitteen suuruinen. Suomen Pankki päätti soveltaa tätä käytäntöä lokakuusta 1995 alkaen.
Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen keskiarvon pohjalta vaikuttaa korkojen ohjaukseen. Se, että pankit voivat käyttää harkintaa ja hyödyntää ak-
28
tiivisesti korkonäkemystään velvoitteen täyttämisessä kuukauden aikana, vakaannuttaa erityisesti yön yli -koron vaihtelua. Keskiarvoistaminen helpottaa myös pankkien likviditeetin hallintaa, eikä keskuspankin tarvitse säädellä likviditeettiä niin aktiivisesti kuin aikaisemmin.
Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen keskiarvon pohjalta muutti myös maksuvalmiusjätjestelmää, koska pankkien päivätalletuksia Suomen Pankissa ei enää aikaisemmassa merkityksessä ollut. Pankkien talletukset Suomen Pankissa olevilla sekkitileillä ovat nyt pankkien varantotalletuksia. Uudessa järjestelmässä syntyy ylimääräisiä talletuksia, jos pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähimmäisvarantovelvoitteen. Ylimääräisille talletuksille maksettava korko ei ole sidottu huutokauppakorkoon, vaan Suomen Pankki päättää siitä erikseen.
Suomen Pankki muutti vähimmäisvarantovelvoitteen keskiarvoistamisen yhteydessä myös maksuvalmiusluoton ehtoja siten, että pankki voi ottaa maksuvalmiusluottoa, vaikka pankin sekkitilillä Suomen Pankissa ei ole velkasaldoa.
Keskiarvoistaminen merkitsi myös muutosta vakuuskäytäntöön, jota Suomen Pankki soveltaa pankkien keskuspankkiluottoihin. Vähimmäisvarantoja oli käytetty sekä pankkien päivänsisäisten sekkitililimiittien että maksuvalmiusluottojen vakuutena. Kun vähimmäisvarannot siirtyivät pankkien sekkitileille, niitä ei voitu enää käyttää vakuutena. Pankit joutuivat toimittamaan Suomen Pankille muita vakuuksia, lähinnä valtion velkasitoumuksia ja Suomen Pankin sijoitustodistuksia. Niitä oli liikkeessä vuoden lopussa noin 65 mrd. markan arvosta; vakuusmateriaalia oli siten markkinoilla runsaasti.
Rahamarkki nai nterventioiden vastapuoli kriteerejä täsmennettiin Suomen Pankki muutti 1. päivästä kesäkuuta 1995 rahamarkkinainterventioiden vastapuolien valintakriteerejä siten, että se voi hyväksyä vastapuoliksi ne vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, joilla on riittävät valmiudet vastapuolina toi-
VUOSIKIRJA 95
mimiseen. Vastapuolilta edellytetään riittäviä teknisiä valmiuksia, kuten sekkitiliä Suomen Pankissa ja yhteyttä Helsingin Rahamarkkinakeskukseen, sekä aktiivista ja merkittävää toimintaa rahamarkkinoilla. Suorien kahdenvälisten kauppojen vastapuolien on lisäksi noudatettava rahamarkkinoiden peli- ja käyttäytymissääntöjä. Peli säännöissä sovitaan kaupankäynnin yleisistä toimintatavoista~ kuten markkinoiden aukioloajasta.
Rahamarkkinainterventioissa valtion arvopaperit pääasialliseksi materiaaliksi Suomen Pankin rahamarkkinainterventioissa hyväksyttäviä arvopapereita muutettiin 1. päivästä kesäkuuta 1995 siten, että valtion liikkeeseen laskemista arvopapereista tuli pääasiallinen interventiomateriaali. Suorissa rahamarkkinakaupoissa Suomen Pankki hyväksyy normaalisti vain valtion velkasitoumukset ja Suomen Pankin sijoitustodistukset. Repokaupoissa materiaaliksi hyväksytään Suomen Pankin ja pankkien sijoitustodistusten ja velkasitoumusten lisäksi valtion viitelainat ja Arsenalin velkasitoumukset. Interventioissa hyväksyttäviä arvopapereita oli vuoden 1995 päättyessä liikkeessä noin 248 mrd. markan arvosta.
Materiaalin muuttamisen yhteydessä otettiin repokaupoissa käyttöön materiaalin aliarvostus eli ns. haircut. Aliarvostus on yleinen kansainvälinen käytäntö, jolla luoton antaja (arvopapereiden ostaja) suojautuu arvopapereihin liittyviä korko- ja likviditeettiriskejä vastaan siinä tapauksessa, että vastapuoli ei pysty maksamaan luottoa (eli ostamaan arvopapereita) takaisin ja luoton antaja joutuu myymään vakuudet markkinoilla. Aliarvostuksessa arvopaperin hintaa pienennetään tietyllä prosenttiosuudella, eli sitä ei hyväksytä vakuudeksi koko markkina-arvostaan.
Raha- ja valuuttakurssi~litiikan valmistelu talous- ja ralialiittoa varten Suomen Pankki osallistui Euroopan unionin talousja rahaliiton kolmannen vaiheen valmisteluun Euroopan rahapoliittisen instituutin EMln neuvostos-
VUOSIKIRJA 95
sa, sen alakomiteoissa ja työryhmissä sekä neuvoston sijaistason komiteassa ja EU:n raha-asiain komiteassa.
Rahapolitiikan alueella valmisteltiin Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) rahapolitiikan ohjausjärjestelmiä EMUn kolmatta vaihetta varten. Tavoitteena oli valmistella välineitä ja menetelmiä, joita tarvitaan EKPJ:n rahapoliittisten tehtävien toteuttamiseksi EMUn kolmannessa vaiheessa. Valmistelu keskittyi vaihtoehtoisten toimintatapojen vertailuun. Yhteisiä piirteitä eri vaihtoehdoille olivat luotto- ja talletusmahdollisuus Euroopan keskuspankissa (EKP) markkinakorkoa korkeammalla ja alemmalla korolla sekä avomarkkinaoperaatiot. Erottavia piirteitä olivat vähimmäisvarantojen ja niiden keskiarvoistamisen käyttö ja avomarkkinaoperaatioiden tiheys. Valmistelun yhteydessä keskusteltiin myös rahapoliittisten toimien keskittämisestä ja hajauttamisesta sekä erilaisista vaihtoehdoista niiden toteuttamiseksi ja valmistelutyön vaatimasta ajasta eri maissa.
Valuuttapolitiikan alueella valmisteltiin valuuttavarantoon kuuluvien varojen siirtoa jäsenmaiden keskuspankeilta Euroopan keskuspankkiin, EKP:n ja keskuspankkien varantojen hoitoa sekä valuuttainterventioiden ja -kurssi suhteiden järjestämistä EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistumattomien jäsenmaiden valuuttojen kanssa. Selvityksiä tehtiin ja keskusteluja käytiin mm. siitä, pitääkö valuuttaoperaatioita keskittää vai hajauttaa, miten valuuttavarantoa tulisi hallita keskuspankeissa ja EKP:ssa sekä miten taattaisiin riittävä valuuttakurssien vakaus kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kesken myös EMUn kolmannen vaiheen aikana.
Kolmannen vaiheen valmistelutyön eteneminen saatettiin Euroopan rahapoliittisen instituutin neuvoston käsiteltäväksi, ja se antoi ohjeita jatkotyöskentelyä varten. Raha- ja valuuttapolitiikan alueella neuvosto seurasi myös EU-alueen taloudellista ja talouspoliittista kehitystä, keskusteli sekä valuuttakurssien ja yksityisen ecun käytön kehityksestä että Euroopan valuuttajärjestelmän EMS:n toiminnasta. Raha- ja valuuttakurssipoliittisia kysymyksiä käsiteltiin myös Euroopan rahapoliittisen instituutin sijaistason komiteassa ja Euroopan unionin raha-asiain komiteassa.
29
Rahoitusmarkkinat
T uottojen heikko kehitys ja kustannusleikkausten hidas toteutuminen jarruttivat pank
kien kannattavuuden kohenemista parantuneesta yleistaloudellisesta kehityksestä huolimatta. Koska yritykset ja kotitaloudet vähensivät velkojaan, pankkien rahoituskate ja muut tuotot supistuivat. Pankit joutuivatkin edelleen sopeuttamaan kustannuksiaan ja purkamaan liikakapasiteettiaan pystyäkseen toimimaan kannattavasti aikaisempaa selvästi kilpailullisemmilla markkinoilla.
Pääomamarkkinoiden suhteellinen merkitys kotimaisessa rahoituksen välityksessä lisääntyi edelleen vuonna 1995. Eniten kasvoivatjoukkovelkakirjamarkkinat, joiden kasvu johtui lähes yksinomaan valtion uusista markkamääräisistä obligaatioemissioista. Osakemarkkinoilla uuden riskipääoman hankinta oli vähäistä. Voimakkaat osakekurssien heilahtelut loivat edellytykset kaupankäynnin vilkastumiselle johdannaismarkkinoilIa.
Pankkien kannattawus parani hitaasti Kotimaisten talletuspankkikonsemien tappio puoliintui vuodesta 1994 (kuvio 22). Niiden yhteenlaskettu liiketappio oli kuitenkin vielä 2.8 mrd. markkaa. Tästä suurin osa johtui Unitaksen ja KOP:n fuusion yhteydessä tehdyistä kertaluonteisista tappio-
30
kirjauksista. Tuloksen koheneminen aiheutui pääosin luotto- ja takaustappioiden pienenemisestä; ne vähenivät runsaalla kolmanneksella, 6.2 mrd. markkaan, koska uusia järjestämättömiä saamisia kertyi aikaisempaa selvästi hitaammin (kuvio 23). Jos otetaan huomioon omaisuudenhoitoyhtiöt (Arsenal, Siltapankki, Suomen Säästöpankki - SSP), pankkisektorin luottotappiot nousivat kaiken kaikkiaan 9.8 mrd. markkaan. Järjestämättömien saamisten supistuminen pysähtyi kuitenkin vuoden puolivälissä 22 mrd. markkaan eräiden suurten asiakasyritysten ongelmien ja velkasaneeraukseen liittyvien luottojärjestelyjen vuoksi.
Parantuneesta tuloskehityksestä huolimatta pankkien sekä rahoitustoimintakate että muut tuotot pienenivät selvästi vuoden 1995 aikana. Tämä oli seurausta vähäisestä luotonkysynnästä sekä markkaanto- ja markkaottolainauksen välisen korkomarginaalin kaventumisesta. Yritys sektorin hyvä kannattavuus ja pyrkimys omavaraisuuden nostamiseen sekä myös kotitalouksien halu vähentää velkataakkaansa johtivat pankkien luottokannan supistumiseen edelleen. Yritykset vähensivät erityisesti valuuttaluottojaan.
Korkomarginaalin kaventuminen heijasti laman jälkeen uudelleen selvästi kiristynyttä pankkikilpailua, ja kiristymiseen vaikutti myös ulkomaisen kilpailun lisääntyminen. Korkomarginaali supistui lä-
VUOSIKIRJA 95
hes puolella prosenttiyksiköllä vuoden 1994 aikana mutta vakautui alkuvuoden 1995 kuluessa noin 4.9 prosenttiin (kuvio 24). Vuoden loppupuolen korkotason lasku supisti sitä edelleen, koska luottojen korot alenivat talletuskorkoja nopeammin markkinakorkojen laskun myötä.
Ulkomaisten luottolaitosten toiminta Suomen markkinoilla alkoi merkittävästi lisääntyä jo ETAsopimuksen ja siihen liittyvän EU-Iainsäädännön tultua voimaan 1994 ja edelleen Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995. Kun Suomessa ennen vuotta 1994 toimi kahden ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttori, oli määrä noussut vuoden 1995 lopussa jo yhdeksään. llmoituksia EU-Iuottolaitoksista, jotka aikovat tarjota palvelujaan Suomessa ilman tytärpankin tai sivukonttorin perustamista, oli vuoden 1995 loppuun mennessä kertynyt 28. Ulkomaista kilpailua on tähän mennessä ollut eniten tukkupankkitoiminnassa, valuutanvaihdossa ja arvopapereitten välityksessä sekä erityisesti suurasiakkaita palvelevassa pankkitoiminnassa.
Pankkien yhteenlaskettujen muiden tuottojen määrää alensivat huomattavasti PSP:n ja KOP:n New Yorkin konttoreiden arvopaperikaupan tappiot. Vaikka ne jätettäisiin huomiotta, pankkien peruskannattavuus (tulos ennen luotto- ja takaustappioita) heikkeni vuodesta 1994. Rahoitustoimintakatteen supistumisen lisäksi kotimaiset pankit menettivät selvästi markkinaosuuksiaan valuutanvaihdossa ja arvopapereiden välitystoiminnassa, ja kilpailun kiristyminen näkyi takausprovisioiden kaventumisena. Muita tuottoja vähensi lisäksi heikko luotonkysyntä.
Luottotappioiden vähenemisestä huolimatta pankkien kannattavuus ei vielä kohentunut riittävästi, eivätkä saneeraustoimista saatavat kulusäästöt toistaiseksi juurikaan näkyneet pankkien peruskannattavuudessa. Pankit joutuvat siksi edelleen nostamaan kustannustehokkuuttaan suunnitelmien mukaisesti sopeutuakseen entistä kilpailullisemmille markkinoille, joilta saatava tuotto on aiempaa pienempi.
Yritysten hyvä likviditeettitilanne ja kotitalouksien varovaisuus sekä yleisen taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuminen näkyivät pankkien talletuskannan kasvuna. Markkatalletukset ovat jo pitkään olleet markkaluottoja suuremmat.
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 22. TALLETUSPANKKIKONSERNIEN TULOS'
M~ .-__ ~.-__ -. ____ -. ____ -. ____ -.
20 r-----+--_+_
10
o
-10
-20 f-------If-
1991 1992 1993 1994 1995
1. Rahoitustoimintakate 2. Muut tuotot 3. Muut kulut ~: t:::~ takaustappiot
1 PI. Arsenal, Siltapankki ja Suomen Säästöpankki - SSP.
2
5 3
4
~~rrE~USPANKK'KONSERN'EN JÄRJESTÄMÄTTÖMÄT SAAMISET JA LUOTTOTAPPIOT'
~k .-----~------~------~-----.
40
20
o 1992 1993 1994 1995
1. Jårjestämåltömät luotot 2. Pankkltakaussaamlset 3. Muut O-korkolset luotot 4. Luottotappiot 5. Järjestämättömät saamiset, brutto (kumulatilvinen)
1 PI. Arsenal, SDtapankkl ja Suomen Säästöpankki - SSP.
3 2 1 4
31
Kuvio 24. MARKKALUOTTOJEN JA MARKKATALLETUSTEN VÄLINEN KORKOERO
% ~--~----~----------~----~P~. yks.
12 t--~~"""'~-----l~--__+---r-----l 6.5
10 f-----I----f-~__+----+-------l 6.0
%
80
60
40
20
o
32
1991 1992 1993 1994
1. Markkaluottojen keskikorko (vasen asteikko) 2. Markkatalletusten keskikorko (vasen asteikko) 3. Korkomarginaali (oikea asteikko)
Kuvio 25. PANKKIEN MARKKALUOTTOKANNAN KORKOSIDONNAISUUDET
1995
~"""~""~"~6 5
4
3
2
1991 1992 1993 1994 1995
1. Peruskorkosidonnaiset 2. Kiinteäkorkoiset 3. Hellborsidonnaiset 4. 3 ja 5 vuoden viitekorkosidonnaiset 5. Primekorkosidonnalset 6. Muut
Markkinaehtoisten viitekorkol· en käyttö lisääntyi edelleen Pankit lisäsivät edelleen luotonannossaan voimakkaasti helibor- ja primekorkojen käyttöä vHtekorkoina, kun taas peruskorkoon ja pitkiin viitekorkoihin sidottujen luottojen osuus väheni (kuvio 25). Primekorkoisten luottojen osuus kasvoi erityisesti sen jälkeen kun PSp, KOP ja SYP (Merita) laskivat primekorkojaan vuoden 1995 kesäkuussa loppuvuoden 1994 korotusten jälkeen. Primekorkoihin sidotut luotot ovat lähinnä kotitalousluottoja, kun taas yrityksille ja rahoituslaitoksille myönnetyt luotot ovat lähes yksinomaan helibor- tai kiinteäkorkoisia.
Peruskorkosidonnaisten talletusten väheneminen jatkui vuonna 1995 ja primekorkoisten talletusten ja verottomien käyttely tilien samoin kuin kiinteäkorkoisten talletusten osuudet kasvoivat (kuvio 26). Verottomien käyttely tilien suuri määrä on alentanut pankkien varainhankinnan kustannuksia. Toisaalta niiden korko ei juurikaan jousta markkinakorkojen muutosten suhteen. Omien viitekorkojen jatkuvasti lisääntynyt käyttö luottojen ja talletusten hinnoittelussa on pienentänyt kuitenkin pankkien korkoriskiä.
Rakennemuutokset pankkisektorilla Suomessa ryhdyttiin poikkeuksellisen suureen pankkifuusioon, kun KOP ja SYP ilmoittivat 14.2. yhdistävänsä liiketoimintansa. Pankkien yhtiökokoukset vahvistivat päätöksen maaliskuussa, ja Merita Pankki aloitti toimintansa 1.6.1995. Uusi pankki on taseeltaan Suomen suurin ja suurimpia myös Pohjoismaissa.
Kotitalousluotoissa sekä Meritan että osuuspankkiryhmän markkinaosuus on noin 40 %, joten ne ovat näillä markkinoilla varsin tasavahvoja kilpailijoita. Yritysluotoissa Merita Pankin markkinaosuus on selvästi suurin, noin 50 0/0. Osuuspankkien ja Postipankin maanlaajuinen verkosto ja ulkomaisten pankkien kilpailu pitänevät kuitenkin yllä tehokasta kilpailua. Vuoden 1995 kuluessa ei ollutkaan nähtävissä merkkejä kilpailun heikkenemisestä suurfuusion takia; kilpailu pankkimarkkinoilla näyttää kiristyneen edelleen.
Muut merkittävät rakennemuutokset pankkisektorilla liittyivät pankkikriisin jälkihoitoon. Siltapankki Oy:n ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n toimilupa peruutettiin ja ne muuttuivat omaisuuden-
VUOSIKIRJA 95
hoitoyhtiöiksi. Lisäksi Siltapankki Oy siirrettiin Arsenal-konsemiin.
Valtioneuvosto päätti kesäkuussa myydä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin terveet osat sekä Teollistamisrahasto Oy:n ja Skop-rahoitus Oy:n osakkeet Svenska Handelsbankenille 4.4 mrd. markan kauppahinnasta. Tytäryhtiöiden kauppaan kuuluivat myös Suomen Kiinteistöpankki Oy (SKIP) ja Aktiiviraha Oy. Skop on tarkoitus myöhemmin muuttaa omaisuudenhoitoyhtiöksi.
Pankkituki vuonna 1995 Säästöpankkiryhmän kriisin ratkaisemisen ja muiden pankkien tulosten paranemisen vuoksi pankkijärjestelmän vakavaraisuusongelmat ovat lieventyneet. Pankit eivät tarvinneet uutta valtion pääomatukea vuonna 1995. Sen sijaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy käytti tappioidensa kattamiseen lisää pääomatukea yhteensä 8 mrd. markkaa.
Suomen Pankin osuus pankkikriisin hoidossa liittyy omaisuuteen, joka Skopin haltuunoton yhteydessä vuonna 1991 siirrettiin Suomen Pankin omaisuudenhoitoyhtiöille. Tuolloin Sponda Oy otti haltuunsa osake- ja kHnteistöomistuksia ja SolidiUffi Oy:stä tuli Oy Tampella Ab:n osake-enemmistön haltija. Suomen Pankilta sitoutui näihin järjestelyihin yhteensä runsaat 15 mrd. markkaa.
Suomen Pankin omaisuudenhoitoyhtiöiden tavoitteena on ollut hoitaa niille siirrettyä omaisuutta ja myydä se mahdollisimman pian pitäen kuitenkin huolta siitä, että yhteiskunnalle aiheutuvat tappiot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Suomen Pankin myöntämiä osakasluottoja oli pankin vastuulla vuoden 1995 lopussa noin 4.5 mrd. markkaa. Omaisuuden realisoinnin vaatima aika on osoittautunut alun perin arvioitua pitemmäksi erityisesti kiinteistöjen osalta.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 9.1.1996 päätöksen, jolla valtio sitoutui ostamaan Suomen Pankilta Sponda-konsernin ja korvaamaan Skop-operaatiosta syntyneitä korkokustannuksia.
Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä tarkistettiin Valtioneuvosto oli asettanut huhtikuussa 1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella talletusten vakuussuojaa koskevasta Euroopan unionin direk-
VUOSIKIRJA 95
0/0
80
60
40
20
o
Kuvio 26. PANKKIEN MARKKATALLETUSKANNAN KORKOSJDONNAISUUDET
1991 1992 1993 1994
1. Peruskorkosidonnaiset 2. Kllnteåkorkolset 3. Heliborsidonnaisat 4. Primekorkosidonnaiset 5. Muut
1995
5
4
3
2
33
Pankkituki 1991-95, milj. markkaa
i Suomen Pankki Valtioneuvosto Valtion Yhteensä
I vakuusrahasto
I i pääoma takaus pääoma takaus I pääoma muu pääoma takaus I jamuu
1991 Scopulus, Sponda jaSolidium 4330 4330
,
1992 Scopulus, Sponda jaSolidium 9444 600 9444 600
Skop 580 3000 3580 Suomen Säästöpankki 1 094 11 400 12494 Osuuspankit 1 108 1 108 Postipankki 903 903 Kansallis-Osake-Pankki 1 726 1 726 Unitas 1 749 1 749 OKO 422 422 Säästöpankkien
Vakuusrahasto I 500 500 Muu 160
j 160
.... . .....
1993 Scopulus. Sponda jaSolidium -2722 -100 -2722 -100
STS (Siltapankki) 3036 3036 Suomen Säästöpankki -844 -2656 -3500 Skop 350 300 700 1 050 300 Kansallis-Osake-Pankki 1800 1 800 Unitas' 1000 1 000 Arsenal 3442 1558
. 5000
Liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahasto -357 -357
Osuuspankkien vakuusrahasto' 900 900
Säästöpankkien Vakuusrahasto -345 -345
1994 Sponda -1220 -500 -1220 -500 Arsenal 6000 28000 6000 28000 Suomen Säästöpankki -686 232 -454 Skop -174 450 256 706 -174
1995 Arsenal I I 8000 -579 7421 Skop -36 -36 Säästöpankkien
! Vakuusrahasto -155 I -155
Yhteensä 9832 0 16690 31 790 24445 -91 i 50876 31 790
t Periaatepäätös.
34 VUOSIKIRJA 95
tiivistä aiheutuvat lainsäädäntömuutokset. Sen tuli myös arvioida Suomen rahoitusmarkkinoiden vakaan toiminnan ja luottolaitosten kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämiä muutoksia vakuusrahastojärjestelmään ja sen kattavuuteen.
Työryhmä jätti marraskuussa 1994 väliraportin, jossa esitettiin luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamista talletussuojadirektiivin edellyttämällä tavalla. Eduskunta hyväksyi esitetyt muutokset,ja ne tulivat voimaan 1.7.1995. Uudet säännökset koskevat mm. vakuusrahaston korvaus- ja maksuvelvollisuuden ajankohtia, ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorien vapaaehtoista talletusten lisäsuojaa sekä informaatiovelvollisuutta.
Huhtikuussa 1995 jättämässään loppuraportissa työryhmä suositti kaksivaiheista toimenpidepakettia, jonka avulla parannettaisiin rahoitusmarkkinoiden vakautta ja pankkien toimintaa. Toimenpidekokonaisuuteen sisältyivät suositukset pikaisesti toteutettavista rahoitusmarkkinoiden riskitietoisuutta lisäävistä toimenpiteistä sekä ehdotus pidemmällä aikavälillä toteutettavasta talletussuojajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Uudistuksen valmistelua varten asetettiin uusi työryhmä, jonka toimiaika jatkuu kesäkuun 1996 loppuun.
Korkolakia muutettiin 1.5.1995 lukien siten, että kiinteästä 16 prosentin viivästyskorosta luovuttiin ja korko sidottiin markkinakorkoon. Suomen Pankki laskee viivästyskoron suuruuteen vaikuttavan viitekoron kunakin vuonna marraskuun lopun tilanteen mukaisesti. Viitekorko taas pohjautuu kolmen kuukauden markkinakorkoon. Suomen Pankin seuraavalle kalenterivuodelle vahvistama viitekorko julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa viimeistään 14 vuorokautta ennen vuodenvaihdetta.
Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmä jätti toukokuun alussa ehdotuksen osuuspankkeja koskevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että osuuspankkien yhteisvastuuseen perustuvan yhteenliittymän muodostaminen olisi mahdollista. Keskusyhteisöön kuuluvat osuuspankit olisivat vastuussa toistensa puolesta, eivätkä niitä sellaisinaan koskisi tietyt luottolaitoskohtaiset säännökset; vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvottaisiin konsolidoidusti.
Valuuttalain voimassaoloaikaa jatkettiin kolmella vuodella vuoden 1996 alusta lähtien. Lain sisältö pidettiin muilta osin entisellään, mutta luottolaitosten valuuttakurssiriskien valvonta siirrettiin Suomen Pankilta rahoitustarkastukselle luottolai-
VUOSIKIRJA 95
tostoiminnasta annettuun lakiin lisätyllä säännöksellä.
Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella mm. Euroopan yhteisöjen uusimmasta lainsäädännöstä johtuvat muutosehdotukset luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä keskittyi aluksi EU:n markkinariskidirektiivin edellyttämiin muutoksiin luottolaitoslakiin. Seuraavana ryhmän työlistalla on kesäkuussa 1995 vahvistettu valvontadirektiivi. Direktiivi vahvistaa tilintarkastajien asemaa luottolaitosten valvonnassa ja edellyttää, että nämä informoivat heti viranomaisia poikkeuksellisista seikoista, jotka he ovat tehtäväänsä suorittaessaan havainneet. Luottolaitoslainsäädännön tarkistustyöryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 1996 kesäkuuhun asti.
Valtion velanoton p'ainopiste siirtyi markkamarl(kinoille Liikkeessä olevien joukkovelkakirjojen määrän kasvu selittyi lähes yksinomaan valtion lainanoton siirtymisellä yhä enemmän kotimaahan (kuvio 27). Valtion nettorahoitustarve vuonna 1995 oli 64 mrd. markkaa. Tämä hankittiin lähes yksinomaan kotimaasta. Enemmistö markkaemissioista oli tukkumarkkinoille suunnattuja viitelainoja, joita laskettiin liikkeeseen kaikkiaan 39.9 mrd. markkaa. Kotitalouksille myytäviä tuotto-obligaatioita laskettiin liikkeeseen 19.4 mrd. markan arvosta. Vuoden lopussa viitelainoja oli liikkeessä 98.7 mrd. markan ja tuotto-obligaatioita 43 mrd. markan arvosta.
Yritys sektorin joukkovelkakirjaemissiot olivat aiempiin vuosiin verrattuna erittäin vähäiset. Joukkovelkakirjarahoituksen suosion vähäisyyteen vaikuttivat lähinnä yritys sektorin omarahoitusmahdollisuuksia parantanut hyvä kannattavuus sekä vielä alkuvuodesta korkeat pitkät korot. Myöskään yritysobligaatioiden suhteellisen epälikvidit jälkimarkkinat eivät ole suosineet tämän rahoitusmahdollisuuden käyttöä.
Valtion kasvaneen markkarahoituksen ei voi katsoa syrjäyttäneen yksityissektorin edellytyksiä hankkia rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta. Vuoden 1995 kotimaisten pitkien korkojen laskun myötä joukkovelkakirjarahoituksen suosion voikin odottaa elpyvän. Myös valtion viitelainamarkkinoiden kasvu auttaa kotimaisten yritysobligaatiomarkkinoiden kehittymistä, koska se tarjoaa näille riskit-
35
Kuvio 27. MARKKAMÄÄRÄISTEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN EMISSIOT
Mm. ~--~~--~----~----~----~ mk
60 1------1----1-
40
20
o 1991 1992 199~ 1994 1995
1. Valtio 2. Kunnat 3. Rahoituslaitokset 4. Yritykset
Kuvio 28. VALTION VIITELAINAT
M~ ~------~--------~--------~4
60 1---------1-
40 f----."..-""""
20
o 1993 1994
1. Asiakaskaupat 2. Päämarkldriatakaajien väliset kaupat 3. Oblgaatiotermiinisopimukset 4. valtion viltelainojen liikkeessä oleva määrä
36
1995
3
2
tömän vertailukoron sekä herättää kiinnostusta suomalaisia joukkovelkakirjamarkkinoita kohtaan.
Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui Viitelainamarkkinoille tuli vuoden 1995 aikana yksi uusi päämarkkinatakaaja, ruotsalaisen Skandinaviska Enskilda Bankenin Suomen sivukonttori. Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin yhdistyminen Merita Pankiksi sekä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin osien myynti Svenska Handelsbankenille merkitsivät kahden päämarkkinatakaajan vähenemistä. Vuoden lopussa päämarkkinatakaajia oli siten yhdeksän eli yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Viitelainojen kannan tasainen lisääntyminen ei näkynyt vastaavana kasvuna viitelainamarkkinoiden kaupankäyntivolyymeissa (kuvio 28). Päämarkkinatakaajien raportoimien kauppojen määrä vuonna 1995 oli 53.9 mrd. markkaa, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaupankäynnin kasvun hidastumiseen oli syynä lähes koko vuoden jatkunut korkojen tasainen lasku, minkä vuoksi sijoitussalkkujen sopeuttamistarve ei ollut yhtä runsasta kuin suurempien korkovaihteluiden aikoina. Ulkomaalaiset sijoittajat eivät myöskään osallistuneet markkamarkkinoille yhtä aktiivisesti kuin edellisvuonna. Vuonna 1995 markkamääräisiä joukkovelkakirjalainoja myytiin nettomääräisesti takaisin Suomeen noin 4.2 mrd. markan arvosta.
Suuri osa uusista viitelainaemissioista päätyikin vuonna 1995 kotimaisten vakuutusyhtiöiden, työeläkelaitosten ja muiden eläkerahastojen salkkuihin. Vaikka kyseiset yhtiöt suosivatkin kuluneena vuonna sijoituspolitiikassaan viitelainoja, samanlaisen kehityksen varaan ei valtion velanotossa ajan mittaan voida kuitenkaan nojata. Sijoittajapohjan monipuolistuminen ja etenkin ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostuksen lisääminen viitelainamarkkinoita kohtaan ovatkin keskeisiä tavoitteita tulevina vuosina.
Vuotta aikaisemmin käynnistynyt obligaatiotermiinien kaupankäynti ei myöskään sanottavasti kasvanut. Verrattuna edelliseen vuoteen kaupankäynti keskittyi kuitenkin enemmän asiakas sopimuksiin kuin päämarkkinatakaajien väliseen kaupankäyntiin. Obligaatiotermiinimarkkinoiden rakenne myös selkiytyi kesällä 1995, kun Helsingin Rahamarkkinakeskuksen ja Suomen Optiomeklarit Oy:n (SOM) välisellä sopimuksella obligaatiotermiinien
VUOSIKIRJA 95
selvitystoiminta keskitettiin SOM:ään. SOM:ssä selvitettiin vuonna 1995 päämarkkinatakaajien obligaatiotermiinikaupoista 89 %.
Velka~~reiden markkinoilla useita kehityshankkeita Koska valtion lainanotto painottui kotimaahan, markkamääräisten arvopaperimarkkinoiden kehittämistarve korostui entisestään. Kotimaisten velkakirjamarkkinoiden kehittämistyössä Suomen Pankilla on ollut aktiivinen rooli valtion viitelainojen päämarkkinatakaajajärjestelmän yhtenä sopijapuolena. Suomen Pankin edustaja toimii päämarkkinatakaajatoimikunnan puheenjohtajana.
Valtion markkarahoituksen kasvusta johtuva kotimaisten raha- ja pääomamarkkinoiden kehittämistarve johti myös viranomaisten välisen yhteistyön tiivistymiseen. Vuoden 1995 aikana alkoi kokoontua markkinoiden sekä linjakysymyksiä että teknisiä seikkoja tarkasteleva yhteistyöryhmä, joka koostui valtiovarainministeriön, valtiokonttorin ja Suomen Pankin edustajista. Ryhmän tehtävänä on seurata ja vauhdittaa kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi sovittujen hankkeiden toteutumista.
Viitelainamarkkinoiden kehittämiseksi oli käynnissä useita hankkeita. Vuoden aikana valmisteltiin viitelainojen muuttamista arvo-osuuksiksi. Laki arvoosuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 15.12.1995. Joulukuussa 1995 liikkeeseen laskettu vuonna 2010 erääntyvä sarjaobligaatio oli ensimmäinen arvo-osuusmuotoinen emissio.
Viitelainoihin liittyviä repo- eli takaisinostomarkkinoita edistettiin niin ikään. Suomen Pankin viikottainen repohuutokauppa päämarkkinatakaajien kanssa lopetettiin tarpeettomana 1. kesäkuuta, kun valtiokonttori otti käyttöön vastaavan lainajärjestelyn. Koska päämarkkinatakaajat voivat uuden järjestelyn perusteella saada papereita väliaikaisesti lainaksi valtiokonttorin omasta lainasalkusta, järjestelyn avulla ehkäistään äkillisiä hintavaihteluita ja edistetään siten markkinoiden toimivuutta. Järjestely tarjoaa päämarkkinatakaajille myös uuden kaupintasalkun rahoitusmuodon ja samalla valtiokonttorille uuden vakuudellisen sijoitusvaihtoehdon.
Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 1995 työryhmän selvittämään viitelainojen repomarkkinoiden kehittämiseen liittyvien leimavero-ongelmien poistamista. Työryhmä ehdotti, että valtion viitelai-
VUOSIKIRJA 95
noja koskeva, markkinatakaajan kanssa tehtävä ja selvitysyhteisössä selvitettävä takaisinostosopimus olisi leimaverosta vapaa. Eduskunnalle loppuvuodesta annetussa lakiehdotuksessa leimaverovapaus laajennettiin koskemaan valtion viitelainojen lisäksi mm. kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten yleisölainoja koskevia sopimuksia sekä lyhytaikaisia rahamarkkinavelkakirjoja yritystodistuksia lukuun ottamatta. Laki leimaverolain ja arvopaperimarkkinalain muuttamisesta tuli voimaan 1.1.1996.
Vuoden 1995 aikana jatkettiin myös sijoituspalveludirektiivin ja markkinariskidirektiivin edellyttämää arvopaperimarkkinoita ja arvopaperivälitysliikkeitä koskevaa lainvalmistelua. Työtä jatkettiin edellisvuonna toimineen sijoituspalvelutyöryhmän mietinnön pohjalta. Uusi laki merkitsee velkapapereiden markkinoilla tapahtuvan kaupankäynnin ja siellä toimivien markkinatakaajien tuloa entistä kattavamman laintasoisen sääntelyn piiriin. Lainvalmistelussa on kuitenkin otettu huomioon, että alun perin osakemarkkinoille tarkoitettuja arvopaperimarkkinalain säädöksiä on raha- ja obligaatiomarkkinoiden osalta lievennetty. Näin halutaan varmistaa, että ammattimaisesti toimivilla tukkumarkkinoilla ei olisi vakiintuneita markkinakäytäntöjä haittaavia ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia tarpeettomia rajoituksia. Samalla halutaan korostaa itsesääntelyn merkitystä näillä markkinoilla.
Suomen Pankille on lakia valmisteltaessa suunniteltu annettavan mahdollisuus, että se tarpeelliseksi katsoessaan vahvistaa kaupankäynnin säännöt niillä velkakirjamarkkinoilla, joilla se on tarpeen Suomen Pankin tehtävien hoitamiseksi. Sääntöjen vahvistamisoikeus ei tarkoita, että Suomen Pankki käyttäisi mahdollisissa sääntörikkomuksissa sanktiovaltaa suhteessa muihin markkinaosapuoliin, vaan tältä osin kaupankäyntiä valvoo rahoitustarkastus. Suomen Pankin oikeus vahvistaa säännöt on tarpeen lähinnä siksi, että etenkin lyhytaikaisilla rahamarkkinoilla sääntöjen pitää tarjota hyvät lähtökohdat rahapolitiikan toteuttamiselle.
Kansallinen arvopaperikeskushanke eteni myös vuonna 1995. Hankkeen tavoitteena on yhdistää Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n ja Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunnan kaikki toiminnot, Helsingin Arvopaperipörssi Oy:n kaupanselvitystoiminto sekä arvo-osuusyhdistyksen itsesääntelyyn liittyvät toiminnot yhdeksi kansalliseksi arvopaperikeskukseksi. Hanketta koskeviin neuvotteluihin ovat osallistuneet Suomen valtion ja Suomen
37
Kuvio 29. OSAKEHINNAT JA PÖRSSIYHTIÖiDEN RISKIPÄÄOMAN HANKINTA
Ind. ,----,..-------,r-----.,.----,-----, ~~.
1-+-----l5
o 1991 1992 1993 1994 1995
1. Uusi riskipäåoma: rahoituslaitokset, mrd. mk 2. Uusi riskipääoma: muut yritykset, mrd. mk 3. HEX-yleisindeksi 28.12.199b:: 1000
38
Pankin lisäksi Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunta, liikepankit sekä Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy. Osana hanketta valtio perusti loppuvuodesta 1995 pienehköllä alkupääomalla Suomen Arvopaperikeskus Osakeyhtiön. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön omistuspohjaa vuoden 1996 aikana.
Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä Vuosi 1995 oli osakemarkkinoilla vaihteleva (kuvio 29). Osakekurssit laskivat alkuvuodesta lievästi ja kääntyivät huhtikuun alussa pitkien korkojen laskun myötä voimakkaaseen nousuun. Nousu kuitenkin pysähtyi syyskuun puolivälissä, kun markkinoiden odotukset vahvan talouskasvun jatkumisesta alkoivat vähitellen heikentyä. Loppuvuodesta Helsingin Arvopaperipörssin yleisindeksi oli jälleen palannut vuoden alun tasolle.
Pörssiyhtiöiden uuden riskipääoman hankinta oli niin ikään edellisvuosiin verrattuna vaatimatonta. Osittain tähän vaikuttivat kahden edellisvuoden monet osakeannit, joiden vuoksi tarve uusiin osakeanteihin oli aiempaa vähäisempi. Lisäksi pörssiyhtiöiden poikkeuksellisen hyvä kannattavuus selittää ulkoisen rahoituksen vähäisyyden. Yhteensä pörssiyhtiöt hakivat uutta riskipääomaa 2.3 mrd. markkaa vuonna 1995. Lisäksi uusien pörssiyhtiöiden listautumisanneilla kerättiin yli 2 mrd. markkaa.
Osakevaihdossa Helsingin Arvopaperipörssissä saavutettiin kuitenkin jälleen uusi ennätys. Vaihdosta noin puolet keskittyi yhden yrityksen, Nokian, osakkeisiin. Nokian merkitys korostui muutenkin, sillä yhtiön markkina-arvo kävi vuoden aikana jopa yli 40 prosentissa pörssin kokonaismarkkina-arvosta. Pörssin yleisindeksin kehitys olisikin ilman Nokiaa ollut etenkin alkuvuodesta huomattavasti toteutunutta kehitystä vaatimattomampaa.
Ulkomaisten sijoittajien merkitys Suomen osakemarkkinoilla lisääntyi jälleen vuoden 1995 aikana. Nettomääräiset sijoitukset suomalaisiin osakkeisiin olivat noin 10 mrd. markkaa, ja vuoden lopussa ulkomaisten sijoittajien hallussa oli suomalaisia pörssiosakkeita kolmasosa pörssiyhtiöiden markkina-arvosta.
Voimakkaat vaihtelut osakkeiden kurssikehityksessä loivat edellytykset myös osakejohdannaistuotteiden markkinoiden vilkastumiselle. Vakioitujen osake- ja osakeindeksijohdannaisten vaihto johdannaispörsseissä kasvoi edellisvuotisesta maksettuina preemioina laskettuna 163 %.
VUOSIKIRJA 95
Sijoitusrahastojen merkitys suomalaisilla pääomamarkkinoilla oli edelleen vähäinen. Sijoitusrahastojen yhteenlasketut rahastopääomat pysyivät noin 5 mrd. markkana. Vuoden aikana oli havaittavissa pääomien hienoista siirtymistä osakerahastoista lähinnä obligaatioihin sijoittaviin korkorahastoihin. Alle vuoden pituisiin rahamarkkinainstrumentteihin erikoistuvien rahamarkkinarahastojen perustaminen ei vielä ollut mahdollista, mutta asiaan tehtävä muutos oli vuoden aikana vireillä sijoitusrahastolakiin tehtävän muutostyön yhteydessä.
Rahoitusmarkkinoita koskeva uusi yhteisölainsäädäntö valmisteilla EU:n neuvoston alaisessa työryhmässä käsiteltiin vuoden 1995 aikana luottolaitoksen saneeraukseen ja sen toiminnan lopettamiseen liittyviä kysymyksiä. Direktiiviehdotus säätelisi lainvalintaa sellaisessa tilanteessa, että luottolaitos joutuu uudelleenjärjestelyjen tai selvitysmenettelyn kohteeksi.
Tarve tehostaa pankkeja, arvopaperivälitysliikkeitä ja vakuutusyhtiöitä käsittävien finanssikonglomeraattien valvontaa on viime aikoina käynyt yhä ilmeisemmäksi, mutta käytännön ratkaisujen löytäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Kysymystä on pohdittu mm. ED:n pankkivalvontakomiteassa, ja sitä käsitellään myös erityisessä komission alaisessa asiantuntijatyöryhmässä.
Sijoitusrahastodirektiivin uudistamista valmisteltiin vielä alkuvuodesta EU:n komission edellisvuonna antaman esityksen pohjalta, mutta yksimielisyyttä asian suhteen ei jäsenmaiden välillä saavutettu. On kuitenkin odotettavissa, että EU:n neuvoston alainen työryhmä saisi komissiolta uuden ehdotuksen vuoden 1996 aikana. Uudistuksen yksi tavoite on ulottaa sisämarkkinat koskemaan myös
VUOSIKIRJA 95
rahamarkkinasijoituksiin erikoistuvia rahamarkkinarahastoja ja ns. rahasto-osuusrahastoja (funds of funds).
EU-maiden talous- ja valtiovarainministerit hyväksyivät syksyllä 1995 yhteisen kannan sijoittajien korvausjärjestelmää koskevasta direktiiviehdotuksesta. Direktiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee huolehtia siitä, että sen alueella on vähintään yksi sijoittajia koskeva korvausjärjestelmä, jossa sijoituspalveluyritykset ovat jäseninä ja jolla piensijoittajille taataan talletussuojaan verrattavissa oleva vähimmäissuoja, jos sijoituspalveluyritys ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan asiakkainaan olevia sijoittajia kohtaan. Direktiivi on tarkoitettu piensijoittajien turvaksi. Jäsenvaltio voi halutessaan jättää ammattimaisesti toimivat sijoittajat korvausjärjestelmän tarjoaman suojan ulkopuolelle. Direktiiviehdotus on jätetty Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.
Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn kolmatta vaihetta varten etenee Suomen Pankki osallistui rahoitusmarkkinakysymyksissä vuoden 1995 aikana Euroopan rahapoliittisen instituutin puitteissa tapahtuneeseen tekniseen valmistelutyöhön, joka koski talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta sekä yhteistä rahaa. Selvitettäviä kysymyksiä olivat mm. yhteisen rahapolitiikan toteuttamisesta rahoitusmarkkinoille, erityisesti arvopaperikauppojen selvitysjärjestelmille aiheutuvat vaatimukset. Instituutin pankkivalvonnan alakomiteassa keskusteltiin paitsi rahoitusvalvonnan yhteistyön kehittämisestä EU-maiden välillä myös Euroopan keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän mahdollisesta valvontaroolista talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa.
39
Maksujä~estelmät ja maksuvålinehuotto
Suomen Pankki osallistui vuonna 1995 Suomen ED-jäsenyyden myötä yhteistyöhank
keisiin maksujärjestelmien kehittämiseksi Euroopan rahapoliittisen instituutin ja ED:n komission alaisissa työryhmissä. Kotimaassa käynnistettiin vastaava yhteistyö pankkien kanssa. Suomen Pankki ja rahoitustarkastus suunnittelivat yhdessä maksujärjestelmiä koskevaa valvontaa. Rahakortin kehittelystä vastannut tytäryhtiö, Toimiraha Oy, myytiin marraskuussa kolmen suomalaispankin omistamalle yhtiölle.
EMDn kolmannen vaiheen yksi keskeinen tapahtuma on yhteisen rahan edellyttämien setelien ja metallirahojen liikkeeseenlasku. Suomen Pankki osallistui EMIn neuvoston perustaman setelityöryhmän työskentelyyn, joka valmistelee yhteisiä seteleitä. 1Yöryhmä suunnittelee setelien aihepiiriä ja ulkoasua sekä niiden aitoustekijöitä ja teknisiä määrittelyjä. Myöhemmin valmistelun painopiste siirtyy rahahuoltoon liittyviin kysymyksiin.
Maksujärjestelmåyhteistyötä EU:n jasenmaiden kesken Maksujärjestelmiä koskeva yhteistyö ED-jäsenmaiden kesken on varsin tiivistä. Euroopan komission ja neuvoston työryhmissä valmisteltiin vuonna 1995 ED-maiden välisiä maksuja koskevaa direktiiviä.
40
Yhteistyönä selvitettiin maksujen lopullisuuteen liittyviä juridisia ym. ongelmia ja valmisteltiin EDkeskuspankkien maksujärjestelmien yhteenkytkemistä. Keskusteltiin myös keskuspankkien asemasta pienten maksujen järjestelmissä ja niiden valvonnassa.
ED-maiden välisiä maksuja koskevan direktiivin valmistelu ED:n neuvostossa saatiin päätökseen, kun poliittinen sopimus direktiivin sisällöstä solmittiin talous- ja valtiovarainministerien neuvoston kokouksessa syyskuussa. Jäsenvaltioilla on kaksi ja puoli vuotta aikaa ottaa direktiivi huomioon omassa lainsäädännössään sen jälkeen kun direktiivi on lopullisesti hyväksytty. Direktiivin tarkoituksena on tehostaa ED-maiden välisten maksujen välitystä säännöksillä maksujenvälitysajasta, maksuehtojen läpinäkyvyydestä ja vastuukysymyksistä. Direktiivin säännöksiä sovelletaan vain ED -maiden välisiin pieniin asiakasmaksuihin. Erillinen komission alainen työryhmä pohti ED -maiden välisiin maksuihin liittyvää juridiikkaa, mm. vastuukysymyksiä, ja tämä työryhmä jättänee ehdotuksensa vuoden 1996 aikana.
Maastrichtin sopimuksessa hyväksytyn rahaliittosuunnitelman myötä Euroopan unionin keskuspankkien maksujärjestelmien yhteenkytkeminen on tullut ajankohtaiseksi. Rahaliittoon kuuluvien maiden maksujärjestelmien tehokas yhteenkytkeminen luo edellytykset yhtenäisten rahamarkkinoiden syn-
VUOSIKIRJA 95
tymiselle rahaliittoon kuuluvissa maissa ja on näin ollen tärkeä edellytys yhteiseen rahapolitiikkaan siirtymiselle. Yhteenkytkemisen myötä syntyvän koko unionin alueen kattavan järjestelmän nimeksi on vakiintunut lyhenne TARGET (Irans-European Automated Real-time Gross settlement Express Iransfer). Target otetaan käyttöön heti EMUn kolmannen vaiheen alkaessa, ja sen jälkeen kaikki rahapolitiikkaan liittyvät maksut on suoritettava Targetin kautta. Muissa maksuissa järjestelmän käyttö on vapaaehtoista.
Targetia suunnitellaan Euroopan rahapoliittisen instituutin alaisuudessa toimivassa maksujärjestelmätyöryhmässä sekä sen alatyöryhmissä, joissa Suomen Pankilla on muiden EU-alueen keskuspankkien tapaan edustus. EMIn neuvosto julkaisi toukokuussa ensimmäisen, työryhmien työn pohjalta laaditun Targetia käsittelevän raportin, jossa kuvataan tulevan maksujärjestelmän toimintaperiaatteita. Järjestelmä luodaan yhdistämällä toisiinsa kunkin jäsenmaan reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä. Kansalliset järjestelmät toisiinsa yhdistävänjärjestelmän tekninen määritystyö tehdään Interlinking-alatyöryhmässä.
Target-järjestelmän aukioloaikaa, maksujen hinnoittelua ja eräitä päivänsisäisen likviditeetin myöntämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä selvitetään EMIssä ns. RTGS-alatyöryhmässä (Real-Time Gross Settlement). Tämän lisäksi TFOS-alatyöryhmässä (Task Force on Securities Settlement Systems) selvitellään sellaisia teknisiä asioita, jotka liittyvät keskuspankkien myöntämälleen päivänsisäiselle likviditeetille vaatimien vakuuksien siirtelyyn.
Vaikka yhteiseen rahaan siirtymiseen liittyvät yksityiskohdat vielä ovat monelta osin auki, on päätetty, että Interlinkingin kautta välitetään ainoastaan yhteisen rahan määräisiä maksuja. Vaikka Target luodaan ensisijaisesti palvelemaan yhteisen rahapolitiikan tarpeita ja siten rahaliittoon kuuluvia maita, on päätetty, että myös rahaliiton ulkopuolelle jäävät EU -maat voivat liittyä siihen ja sen kautta suorittaa ja vastaanottaa yhteisen rahan määräisiä maksuja koko EU:n alueella.
Koska Suomessa oli jo ennen EU-jäsenyyttä valmiina toimiva reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä, Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä, ovat yhteisen rahapolitiikan vaatimat järjestelmän muutostarpeet meillä pienet moniin muihin jäsenmaihin verrattuna. Tärkeimmät uudistushankkeet, joita Suomen Pankissa vuoden aikana suunniteltiin, kos-
VUOSIKIRJA 95
kivat oman järjestelmämme liittämistä kansalliset järjestelmät yhdistävään järjestelmään.
Keskuspankkien asemasta pienten maksujen järjestelmissä ja järjestelmien valvonnassa keskusteltiin EMIssä RTF -alatyöryhmässä (Task Force on Retail Payments). Työryhmän mukaan EU-maiden keskuspankkien yhteistyö on tarpeen, jos rahapolitiikan hoitaminen tai rahatalouden vakaus vaativat sitä ja jos puhtaasti kansalliset ratkaisut vääristäisivät kilpailuolosuhteita sisämarkkinoilla. EU -maiden keskuspankit ovat esimerkiksi sopineet yhteisestä kannasta, jonka mukaan korttirahan liikkeeseenlaskijan on oltava EU:n toisen pankkidirektiivin mukainen luotto laitos.
Suomen Pankin ia pankkien yhteistyö maksujä~estelmaasioissa tiivistyi Suomen Pankki ja pankit tiivistivät vuoden aikana maksujenvälitykseen liittyvien riskien hallintaa koskevaa yhteistyötään. Yhteistyötä varten perustettiin maksujärjestelmien ohjausryhmä, maksujärjestelmien yhteistyöryhmä sekä joukko teknisluonteisia alatyöryhmiä, joissa Suomen Pankilla, Suomen Pankkiyhdistyksellä ja pankeilla on edustus.
Työryhmissä pyritään mm. edistämään sellaisten menettelytapojen löytymistä, jotka vähentävät maksuja välittävien pankkien altistumista riskille, joka syntyy jonkin maksujenvälityksen osapuolen maksukyvyttömyydestä. Tällaisen riskin pienentäminen vähentää vaaraa maksuongelmien leviämisestä pankista toiseen kriisitilanteissa.
Tärkeimmällä sijalla keskusteluissa olivat kysymykset pankkien asiakasmaksujen hoitamisesta RTGS-järjestelmän kautta sekä nettoperiaatteella selvitettävien maksujen riskien hallinnan edistämisestä. Näiden ohella selvitettiin maksujenvälitykseen liittyviä juridisia kysymyksiä. Työryhmien toiminta jatkuu edelleen vuonna 1996.
Maksujärjesteimien valvontaa kehitetliin Suomen Pankki ja rahoitustarkastus ryhtyivät yhteistyössä selvittämään maksujärjestelmien valvontaan liittyviä kysymyksiä. Osapuolten kesken pyrittiin yhtäältä kartoittamaan valvontayhteistyön kannalta tärkeimmät osa-alueet ja toisaalta löytämään toimivia ratkaisuja käytännön valvontayhteistyön järjestämiseksi.
41
Kuvio 30. "" SUOMEN PANKIN SEKKITILlJARJESTELMAN MAKSULIIKENNE
Mrd. Kuukauden päiväkeskiarvot mk r------..,r-----..,-----r-----r-----, Kpl
400
30 300
20 200
10 100
o o 1991 1992 1993 1994 1995
1. T1linhaHljoiden väliset maksut. mrd. mk 2. Suomen Pankin ja tilinhalt,olden väliset maksut. mrd. mk 3. T1l1nhaHljoiden väliset maksut. kpl 4. Suomen Pankin ja tilinhaltijolden väliset maksut. kpl
Kuvio 31. .... .. PANKKIEN PAIVANSISAISET SEKKITILlLlMIITIT
Mrd. ~ _____ ~ _______ ~ _____ ~% mk
16
12
8
4
o 1993 1994 1995
1. Vakuudellinen osa limiitistä. mrd. mk 2. Vakuudeton osa Ilmiitistä, mrd. mk 3. Limiitin keskimääräinen käyttöaste. %
42
Yhteistyön kohteena olivat erityisesti maksujenvälitykseen liittyvien riskien hallinnalle sekä järjestelmien turvallisuudelle asetettavat vähimmäisvaatimukset. Myös yhteistyöstä maksujenvälitystä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi keskusteltiin.
Pankit J·atkavat korttirahaiär]· estelmän kehittämistä iI
Suomen Pankki myi marraskuun alussa elektroniseen käteiskorttiin perustuvan Avant-maksujärjestelmän rakentamisesta vastaavan Toimiraha Oy:n Automatia Rahakortit Oy:lle, joka on Merita Pankin, Osuuspankkien Keskuspankin ja Postipankin perustama yhtiö. Pankit ovat ilmoittaneet tavoitteekseen pankkiautomaatista ladattavan rahakortin käyttöönoton vuoden 1996 aikana.
Toimiraha Oy:n myynti pankeille heijastaa Suomen Pankin linjaratkaisua, jossa pankki katsoo suorittaneensa osuutensa korttirahajärjestelmän kehitystyössä. Suomen Pankin tavoitteena on ollut luoda edellytykset luotettavalIe ja avoimelle valtakunnalliselle korttirahajärjestelmälle, ja nämä edellytykset katsottiin turvatuiksi niin, että järjestelmää kehittäneen yhtiön omistuksesta voitiin luopua. Korttirahan liikkeeseenlasku siirtyi pankkisektorille, mikä on sopusoinnussa EMln suositusten ja yleismaailmallisen käytännön kanssa. Pankkien valmis asiakasverkosto edistää korttirahan mahdollisuuksia saavuttaa asema laajalti hyväksyttynä maksuvälineenä tulevaisuudessa.
Suomen Pankki ryhtyi selvittämään muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä korttirahaa koskevan lainsäädännön tarvetta.
Pankkien tarve velkaantua Suomen Pankin sekkitileillä pieneni Vähimmäisvarantovelvoitteen keskiarvoistamisen myötä pankkien vähimmäisvarantotalletukset siirrettiin niiden Suomen Pankissa oleville sekkitileille. Vähimmäisvarantotalletukset, jotka aikaisemmin olivat jäädytettyinä erillisille vähimmäisvarantotileille, ovat nyt käytettävissä sekkitileiltä suoritettaviin maksuihin ja ainoastaan talletusten kuukausikeskiarvon on oltava asetetun vähimmäisvarantovelvoitteen mukainen. Uudistuksen myötä pankkien tarve päivänsisäisen sekkitililuoton käyttämiseen pieneni merkittävästi, ja pankit hakivatkin uudistuk-
VUOSIKIRJA 95
sen yhteydessä uusia sekkitililimiittejä. Uudet limiitit tulivat voimaan 2.10.1995 eli samaan aikaan kun siirryttiin keskiarvoistamiseen (liitetaulukko 18).
Uudistus aiheutti muutoksia myös sekkitililimiittien kattamiseksi tarvittavissa vakuuksissa. Koska vähimmäisvarantotalletukset siirtyivät pankkien käyttöön sekkitileille, ei vähimmäisvarantotalletuksia enää voi entiseen tapaan käyttää sekkitililuoton vakuutena, vaan vakuuksiksi on toimitettava Suomen Pankin hyväksymiä arvopapereita (arvoosuuksia). Pankkien sekkitililimiiteille vaadittiin vuonna 1995 pääsääntöisesti 25 prosentin vakuus~ mutta vuoden 1996 alusta kaikkien vakuusvaatimus on 100 %.
Tilinhaltijoiden välisten maksujen määrä ja keskikoko kasvoivat jonkin verran edellisvuodesta (kuvio 30). Kasvu johtui osaltaan siitä, että vuoden 1994 loppupuolella järjestelmään liittyi yksi uusi ulkomaisomisteisen pankin sivukonttori. Limiittien yhteismäärä supistui lokakuun alusta noin 2.7 mrd. markkaa vähimmäisvarantojärjestelmän muutoksen yhteydessä (kuvio 31).
Setelistö ennallaan, metallirahat lisääntyivät Setelistön määrä oli suurimman osan vuotta 12.5 mrd. markan paikkeilla. Vuoden aikana maksettiin kuitenkin kahdet veronpalautukset, jotka nostivat liikkeessä olevien seteleiden määrää helmikuussa ja joulukuussa (kuvio 32). Joulukuussa setelistön määrää lisäsi myös normaali kausivaihtelu.
Liikkeessä olevan setelistön määrä oli suurimmillaan joulukuun 15. päivänä, jolloin se oli 14 391 milj. markkaa. Pienimmillään setelistön määrä oli 31.1.1995, jolloin se oli 11 979 milj. markkaa. Vuoden aikana setelistö lisääntyi 1 193 milj. markkaa. Pääosa lisääntymisestä näkyi 1 000 markan ja 100 markan setelin liikkeessä olevan määrän kasvuna (liitetaulukko 15).
Liikkeessä olevien metallirahojen määrä lisääntyi vuoden aikana 1 640 milj. markasta 1 743 milj. markkaan. Liikkeessä olevat käyttörahat lisääntyivät 84 milj. markkaa ja juhlarahat 19 milj. markkaa.
Liikkeessä olevan rahan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen säilyi lähes ennallaan vuoden aikana (kuvio 33). Lukuun ottamatta Luxemburgia liikkeessä olevan rahan määrä oli Suomessa vuoden 1994 lopussa EU-maista pienin, alle 3 % bruttokansantuotteesta. Useimmissa EU-maissa vastaava
VUOSIKIRJA 95
Mrd. mk
14.0
13.5
13.0
12.5
12.0
11.5
11.0
~t
1500
1000
500
0
Kuvio 32. LIIKKEESSÄ OLEVAT RAHAT Setelit
3 6 9 12
1994
Metallirahat
3 6 9 12
1994
1. Käyttörahat 2. Juhlarahat
3 6 9 12
1995
2
3 6 9 12
1995
43
Kuvio 33. LIIKKEESSÄ OLEVA RAHA % BKT:sta
%
---"'" i V ~ 3.0
"" -" ~
~ 2.5 l/
1
~ ", r
", 2.0
" r--.. ~ ~ ../ 2 -1.5
1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95
1. liikkeessä oleva raha 2. Yleisön hallussa oleva raha
Kyvio34. KATEISRAHAN HALLUSSAPITO
M~.-__ -,.-__ -, ____ -. ____ -. ____ ~
44
16r---~r---~-----rl-----+----~
14r-~~~~~~~~~~~~==~
12~--~~---1-----+-----+----~
10~--~~---4~~~~~~C---~
8~~-,r----4-----+-----+----~
6~--~~---4-----+-----+----~
4~~~r-=-~~~~~~~~~~
2~: ----~----~----~----~--~
o~~~~~~~~~~~~~~~
1991 1992 1993 1994 1995
1. Liikkeessä oleva raha 2. Yleisön hallussa oleva raha 3. Pankkien kassassa oleva raha
luku oli 3-7 %. Käteisen rahan määrään vaikuttavat mm. maksujärjestelmän kehittyneisyys, pankkijärjestelmän rakenne ja seteleiden käyttö säästämisen välineenä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Liikkeessä oleva raha laskettuna kuukauden lopun määrien keskiarvona on pysynyt suhteellisen vakaana, ja sen kasvu on vuodesta 1991 vuoteen 1995 ollut vain 4.4 % (kuvio 34). Yleisön hallussa olevan rahan määrä kasvoi vastaavana aikana 8 831 milj. markasta 11 059 milj. markkaan eli 25 %. Suomen Pankin syksyllä 1995 tekemän kyselytutkimuksen mukaan tästä määrästä noin 14 % eli 1.5 mrd. markkaa oli yksityisten yritysten hallussa. Tämä oli vajaa puolet siitä, mitä kaksi vuotta aiemmin tehdyn selvityksen perusteella arvioidaan olleen kotitalouksien aktiivisessa käytössä. Käteisrahan osuus oli näiden selvitysten mukaan kotitalouksien suorittamien maksujen arvosta noin 40 % ja yritysten vastaanottamien maksujen arvosta lähes viidennes.
Pankkien hallussa olevan rahan määrä on alentunut vuoden 1991 lopun 5 753 milj. markasta 3 210 milj. markkaan eli 44 %. Tähän kehitykseen vaikutti käteisvaraluottojärjestelmän lakkauttaminen kesäkuussa 1993, jonka jälkeen Suomen Pankki ei enää rahoittanut talletuspankkien käteiskassoja. Lisäksi pankkien hallussa olevan rahan määrä on vähentynyt pankkien konttoriverkoston supistumisen takia. Osaltaan pankkien konttoriverkoston harveneminen samoin kuin taloudellisen aktiviteetin viriäminen ovat lisänneet yleisön käteisrahan hallussapidon tarvetta.
Useita iuhlarahoja laskettun liikkeeseen Vuoden aikana laskettiin liikkeeseen neljä juhlarahaa, joista yksi oli käyttörahasarjan 10 markan rahasta valmistettu EU -erikoislyönti. Tämän erikoislyönnin arvopuoli on sama kuin 10 markan käyttörahassa, mutta sen tunnuspuolella on lentävä joutsenja EU:ta kuvaavat 12 tähteä. Rahan lyöntimäärä oli 500 000 kappaletta.
Tammikuussa laskettiin liikkeeseen A. I. Virtasen syntymän satavuotispäivän johdosta 100 markan hopeinen juhlaraha. Rahaa lyötiin 43 000 kappaletta. Kesäkuussa laskettiin liikkeeseen 2 000 markan kultainen juhlaraha, jonka teemana oli 50 rauhan vuotta. Rahan lyöntimäärä oli 6 900 kappaletta. Yhdistyneiden kansakuntien 50-vuotispäivän johdosta lyötiin lokakuussa 100 markan hopeinen juh-
VUOSIKIRJA 95
laraha, jonka lyöntimäärä oli 43 000 kappaletta. Kymmenen markan käyttörahasta tehtyä erikoislyöntiä valmistettiin myös kulta- ja hopearahana siten, että rahan keskiosa on kultaseosta ja ympärillä oleva renkaan muotoinen osa hopeaa.
Yhdessä 10 markan rahan erikoislyönti, 2 000 markan kultaraha ja YK:n 50-vuotispäivän juhlaraha muodostivat "50 rauhan vuotta 1995" -juhlarahasarjan.
Setelivirrat lisääntyivät Setelivirrat Suomen Pankista pankkeihin kasvoivat markkamääräisesti 19 % ja palautukset 15 % edellisvuotisista eli selvästi enemmän kuin liikkeessä olevien seteleiden määrä, joka kasvoi 9 % vuoden aikana. Suomen Pankki laski liikkeeseen seteleitä 55 607 milj. markkaa ja otti vastaan palautuksia 54 414 milj. markkaa.
Myös liikkeeseen laskettujen seteleiden kappalemäärä lisääntyi 448 milj. kappaleesta 536 milj. kappaleeseen eli 20 % (kuvio 35). Suomen Pankkiin palautuneiden seteleiden kappalemäärä kasvoi 463 milj. setelistä 530 milj. seteliin eli 14 %. Erityisen selvästi lisääntyi 100 markan setelien palautusmäärä: 330 milj. setelistä 394 milj. seteliin eli 19 %. Tämä johtui siitä, että pankkiautomaatteihin tarvittavista lajitelluista seteleistä tilattiin entistä suurempi osa Suomen Pankista sen sijaan, että pankkien konttorit olisivat täyttäneet niitä konttoreihin palautuneilla seteleillä.
Liikkeessä olevan setelistön kiertonopeus Suomen Pankin kautta oli 5.7 kertaa vuodessa. Verrattuna muihin EU -maihin on kiertonopeus Suomessa suuri, sillä muissa EU -maissa se vaihtelee yleensä 1.5-3.5.
Eri setelirahalajien kiertonopeudet Suomessa olivat seuraavat: 1 000 mk 1.3,500 mk 2.4, 100 mk 7.6,50 mk 4.9 ja 20 mk 2.9.
Metallirahojen virrat vähenivät edellisvuotisista, koska vuoden 1993 lopulla alkanut vanhan sarjan 5 markan ja 1 markan rahojen vaihtuminen uuden sarjan rahoihin oli jo pääosin tapahtunut ennen vuoden 1995 alkamista. Suomen Pankki laski vuoden 1995 aikana liikkeeseen metallirahaa 1 092 milj. markkaa ja otti vastaan palautuksia 988 milj. markkaa. Metallirahoja laskettiin liikkeeseen 603 milj. kappaletta, mikä on 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja otettiin vastaan 477 milj. kappaletta eli 32 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
VUOSIKIRJA 95
Mi'. kpl
350
300
250
200
150
100
50
0
Mllj. kpl
350
300
250
200
150
100
50
0
Kuvio 35. RAHAN KIERTO SUOMEN PANKIN KAUnA 1995
Setelit
1000 mk SOOmk 100 mk SOmk 20 mk Muut
1. Liikkeeseen lasketut 2. Palautuneet
Metallirahat
10mk Smk 1 mk SOp 10p Muut
1. Liikkeeseen lasketut 2. Palautuneet
45
Metallirahavirrat vähenivät myös sen takia, että Suomen Pankki otti maaliskuun alussa käyttöön metallirahan käsittelymaksun.
Suomen Pankki supisti metalIi rahavarasto)aan Maastrichtin sopimus kieltää EU:n jäsenmaiden keskuspankkeja rahoittamasta julkista sektoria. Koska valtiolla Suomessa on yksinoikeus metallirahan lyömiseen ja rahojen nimellisarvo hyvitetään valtion tilille. on Suomen Pankin hallussa oleva metalliraha koroton saaminen valtiolta ja sen katsotaan muodostavan korko subvention valtiolle. Ministerineuvoston antaman asetuksen mukaan ristiriitaa sopimuksessa olevan kiellon kanssa ei kuitenkaan ole, jos keskuspankilla on hallussaan enintään 10 % liikkeessä olevasta metallirahasta.
Suomen Pankilla oli ennen Suomen EU-jäsenyyttä metallirahaa selvästi enemmän kuin 10 % liikkeessä olevan metallirahan määrästä. Vuonna 1995 määrä pidettiin alle 10 prosenttina. Suomen Pankin hallussa oli 31.12.1995 metallirahaa 139 milj. markkaa eli 8.0 % liikkeessä olevan metallirahan määrästä.
Metallirahavastuun sIIrron valmistelu Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 9.1.1996, että valtio maksaa Suomen Pankille metallirahavastuusta aiheutuvan velkansa. Valtion metallirahavastuulla tarkoitetaan valtion velvollisuutta lunastaa nimellisarvostaan Suomen Pankilta takaisin sille liikkeeseen laskemista varten luovuttamansa metallirahat.
Vanhat rahat palautuivat verkalleen Suomen Pankki lakkautti vuoden 1993 lopussa kaikki vuosien 1945-1980 mallia olevat setelit laillisina maksuvälineinä. Liikkeessä olevien lakkautettujen seteleiden määrä väheni vuoden aikana 303.0 milj. markasta 252.8 milj. markkaan. Vuoden lopussa oli vielä liikkeessä 54 milj. markkaa vuoden 1975 mallia olevaa 500 markan rahaa ja 77 milj. markkaa vuoden 1963 ja 1976 mallia olevaa 100 markanrahaa.
Valtiovarainministeriö lakkautti laillisina maksuvälineinä vuoden 1993 lopussa kaikki ennen vuotta 1963 lyödyt metallirahat ja vuoden 1963 jälkeen lyödyt pennimääräiset metallirahat lukuun ottamatta vuoden 1990 mallia olevia 50 ja 10 pennin
46
rahoja. Liikkeessä olevien lakkautettujen metallirahojen määrä väheni vuoden aikana 114.2 milj. markasta 111.1 milj. markkaan. Pääosa vähennyksestä aiheutui 50 pennin ja 20 pennin palautuksista, jotka olivat yhteensä 2.3 milj. markkaa.
Seteleiden väärennöksiä vähän Suomalaisista seteleistä oli liikkeessä vuoden aikana joitakin yksittäisiä väärennöksiä, jotka olivat vuoden 1986 (ilman Litt.) mallia. Lisäksi tavattiin useita kymmeniä eräässä aikakausilehdessä painettuna olleita 100 markan setelin kuvia, jotka olivat vuoden 1986 Litt. A -mallia.
Suomen Pankki ja keskusrikospoliisi järjestivät eri puolilla maata koulutusta rahaa ammattimaisesti käsitteleville henkilöille seteleiden aitouden tunnistamisessa.
Rahahuollon palveluja maksullisiksi Suomen Pankki otti 1.3.1995 alkaen käyttöön metallirahamaksun, jonka suuruus on 5 markkaa asiakkaan palauttaessa 1 000 kappaleen metallirahapussin tai ottaessa metallirahapakkauksen. Pakkaukset sisältävät 5 markan, 50 pennin tai 10 pennin rahoja 1 000 kappaletta sekä 10 markan tai 1 markan rahoja 800 kappaletta. Maksu laskettiin valtion maksu-perustelain mukaisesti omakustannushinnan perusteella. Maksun perimisellä oli tarkoitus tehostaa metallirahahuoltoa vähentämällä rahojen kuljettamista Suomen Pankin käsiteltäväksi. Maksuja kerättiin vuonna 19954.5 milj. markkaa.
Suomen Pankki ja rahahuollon tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttävät pankit ovat sopineet, mitkä järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista maksuista kuuluu maksaa Suomen Pankille. Vuonna 1995 maksut olivat 7.5 milj. markkaa. Myös nämä maksut laskettiin valtion maksuperustelain mukaisesti omakustannushinnan perusteella.
Yhteisen setelin valmistelu Maastrichtin sopimuksen mukaan EMIn tehtävänä on valvoa yhteisen eurooppalaisen setelin teknistä valmistelua. Teknistä valmistelua varten EMI on perustanut erillisen työryhmän, jonka työskentelyyn Suomen Pankki osallistui. Seteliryhmä toimii yhteistyössä yhteistä metallirahaa valmistelevan jäsenvaltioiden rahapajojen johtajien työryhmän kanssa.
VUOSIKIRJA 95
Seteliryhmä kartoitti eri jäsenvaltioiden maksuvälineisiin ja niiden tuotantoon sekä käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Selvitysten pohjalta EMIn neuvosto hyväksyi, että yhteisen rahasarjan suurin metalliraha on 2 yksikköä ja pienin seteli 5 yksikköä. Olettamuksena oli, että setelisarjassa on 7 seteliä arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100,200 ja 500 yksikköä. Seteleiden ulkoasun vaihtoehtoina pidettiin kahta: joko täysin identtinen seteli tai muutoin identtinen seteli paitsi että setelin toisella sivulla on rajoitettu kansallinen piirre.
Seteleiden yksityiskohtaisen aihepiirin suunnittelu oli käynnissä vuoden aikana. Aihepiirin valmistelussa EMI käyttää historian, psykologian, taiteen ja graafisen suunnittelun asiantuntijoita. Samanaikaisesti seteliryhmä pohti seteleiden teknisiä määrittelyjä, kokoa ja aitoustekijöitä.
VUOSIKIRJA 95
EMln seteliryhmä selvitti vuoden aikana lisäksi yhteisen setelisarjan tuotannon ja liikkeeseenlaskun aikatauluun liittyviä kysymyksiä. Tässä yhteydessä kartoitettiin alustavasti myös erilaisten seteleitä käyttävien automaattien ja niitä käsittelevien laitteiden muutostarpeita sekä muutoksien edellyttämää aikataulua. Joulukuussa Madridin huippukokouksessa hyväksytyn aikataulun mukaan yhteiset setelit ja metallirahat lasketaan liikkeeseen viimeistään kolmen vuoden kuluttua talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta. Liikkeeseenlaskua seuraa 6 kuukauden ylimenokausi, jonka ajan kansallinen raha säilyy vielä laillisena maksuvälineenä yhteisen rahan rinnalla.
47
Muu toiminta
Kansainvälinen yhteistyö
Euroopan union iin liittyvä toiminta Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alussa. EU-jäsenyyden myötä Suomi liittyi EU:n talous- ja rahaliittoon EMUun sen meneillään olevan toisen vaiheen aikana. Samalla Suomesta tuli talous- ja rahaliiton keskeisen valmisteluelimen Euroopan rahapoliittisen instituutin EMln jäsen. Suomen puoli vuotta kestänyt tarkkailijajäsenyys EU:n talous-, raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa käsittelevissä elimissä vaihtui Suomen osallistumiseksi täysivaltaisena jäsenenä asioiden käsittelyyn.
Euroopan rahapoliittinen instituutti on vuoden 1994 alussa alkaneen talous- ja rahaliiton toisen vaiheen aikana hoitanut EU-maiden raha- ja valuuttapoliittista yhteistyötä sekä valmistellut talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta. Korkein elin näissä asioissa on EMln neuvosto, jonka muodostavat EMln puheenjohtaja Alexandre Lamfalussy ja EU -maiden keskuspankkien pääjohtajat. EMln neuvostoon käsiteltäväksi tulevat asiat on valmisteltu neuvoston sijaistason komiteassa sekä alakomiteoissa ja työryhmissä. Näillä on edelleen asiantuntijatyöryhmiä erityiskysymysten selvittämistä varten. Sijaistason komitea, alakomiteat ja työryhmät koostuvat jäsen-
48
maiden keskuspankkien edustajista. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen on EMln neuvoston jäsen ja johtokunnan jäsen Matti Vanhala neuvoston sijaistason komitean jäsen. Kaiken kaikkiaan Suomen Pankki oli edustettuna lähes parissakymmenessä EMIn alakomiteassa tai työryhmässä.
EMln työ talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmistelemiseksi eteni neuvoston hyväksymän työ suunnitelman mukaan. Rahapolitiikan, valuuttapolitiikan ja rahoitusvalvonnan alakomiteat sekä seteli-, kirjanpito-, tietotekniikka-, tilasto-, maksujärjestelmä- ja juristityöryhmät valmistelivat kukin toimialaansa kuuluvia asioita. EMln vuosikertomuksissa asioita käsitellään laajemmin.
Huhtikuussa 1995 EMI julkaisi ensimmäisen vuosikertomuksensa Euroopan unionin talous-. raha- ja valuuttapoliittisesta kehityksestä sekä EMln tehtävistä ja toiminnasta. Marraskuussa EMI saattoi julkisuuteen laatimansa raportit yhteiseen rahaan siirtymisestäja talouksien lähentymisen edistymisestä. EMIn toimeksiannon mukaisesti sekä vuosikertomus että raportti yhteiseen rahaan siirtymisestä suomennettiin Suomen Pankissa. EMln suosituksesta suomennettiin myös raportti lähentymisen edistymisestä.
Suomen Pankin edustaja osallistui yhdessä valtiovarainministeriön edustajan kanssa EU:n
VUOSIKIRJA 95
raha-asiain komitean (Monetary Committee) ja sen sijaistason sekä talouspoliittisen komitean kokouksiin. Raha-asiain komitean työskentelyyn osallistui johtokunnan jäsen Matti Vanhala. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila osallistui pankkialan neuvoa-antavan komitean (Banking Advisory Committee) työhön. Suomen Pankilla oli edustaja myös raha-, rahoitus- ja maksutasetilastoja käsittelevässä komiteassa sekä useissa rahoitusmarkkinakysymyksiä käsittelevissä ministerineuvoston ja komission alaisissa työryhmissä.
Suomen Pankki osallistui myös kotimaiseen EU-valmistelutyöhön. Kotimaista integraatioasioiden valmisteluorganisaatiota oli EU-jäsenyysneuvottelujen jälkeen muutettu, ja sen keskeinen tehtävä oli palvella kotimaista kannanmuodostusta ja tukea Suomen edustajien osallistumista EU .. työskentelyyn. Suomen Pankin edustajat osallistuivat EU-asioiden komitean ja viiden sen alaisen valmistelujaoston työhön. EU-asioiden komiteassa pankin edustaja oli johtokunnan jäsen Esko Ollila. Talous- ja rahapolitiikkaa, kansainvälisiä rahoitus .. kysymyksiä, veroja, rahoituspalveluja ja pääomanliikkeitä sekä vakuutuspalveluja käsittelevissä vaImistelujaostoissa oli Suomen Pankin edustaja. Näistä talous- ja rahapolitiikkajaosto käsitteli monia talous- ja rahaliittoon liittyviä asioita. Pankin edustaja osallistui myös eri ministeriöiden EUkoordinaattoreiden yhteistyöhön. Johtokunnan jäsen Matti Vanhala osallistui vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin kotimaisesta valmistelusta vastaavan, taloudellisia asioita käsittelevän työryhmän työhön.
Kansainvälinen Järjestelypankki
Kansainvälinen järjestelypankki BIS on keskuspankkien pankki ja niiden yhteistyöjärjestö. Keskuspankkien pääjohtajat ja asiantuntijat keskustelevat kuukausikokouksissaan Baselissa ajankohtaisista raha- ja talouspolitiikan kysymyksistä ja vaihtavat tietoja markkinoiden kehityksestä sekä muista keskuspankkeja koskevista asioista.
Järjestelypankin tehtäviin kuuluu ylläpitää tietorekisteriä, jolla seurataan keskuspankkien siirtymätalouksille antamaa teknistä apua. BIS hoiti myös Kansainvälisen valuuttarahaston johdolla pidettyjen, tekniseen apuun liittyvien koordinaatiokokousten käytännön järjestelyjä. Suomen Pankin edustajia osallistui näihin kokouksiin.
VUOSIKIRJA 95
Suomen Pankki toteutti Suomen osuuden BIS:n johdolla tehdystä maailmanlaajuisesta valuutta- ja johdannaismarkkinakyselystä.
Kansainvälinen valuuttarahasto
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toiminnan keskeisiä tavoitteita vuonna 1995 oli jäsenmaiden talouspolitiikan valvonnan tehostaminen. Tavoitteen merkitys korostui entisestään, kun Meksikon talousongelmien synnyttämä epävarmuus rahoitus .. markkinoilla oli laajeta kansainväliseksi rahoituskriisiksi.
Valuuttarahasto, yhdessä Yhdysvaltojen ja eräi .. den muiden maiden kanssa, koordinoi helmikuussa laajan kansainvälisen rahoitustukipaketin, jonka tarkoituksena oli tukea Meksikon talouden uudistusprosessia. Runsaan 12 mrd. erityisnosto-oikeuden (SDR) suuruinen valmiusluotto on rahaston historiassa suurin, jonka yksittäinen jäsenmaa on saanut.
IMF tarkisti helmikuussa periaatteet, joita se noudattaa seuratessaan ja valvoessaan jäsenmaitten .. sa talouskehitystä. Tämä joka toinen vuosi tehtävä tarkistus toteutettiin heti Meksikon rahoitusoperaation jälkeen. Uusissa periaatteissa korostetaan kes .. kusteluyhteyden parantamista. Jatkuvan dialogin käyminen jäsenmaiden ja rahaston välillä edellyttää, että informaatio on nykyistä paremmin saatavis .. sa ja ajan tasalla. Tarkoitus on myös standardisoida informaatio, jonka jäsenmaat julkaisevat säännölli .. sesti talouskehityksestään.
Kanadan Halifaxissa kesäkuussa pidetty G 7 -maiden huippukokous kannatti IMF:n valvontaroolin vahvistamista.
Syyskuussa IMF:n väliaikaiskomitea hyväksyi johtokunnan ehdotuksen menettelytavoista vakavan rahoituskriisin uhatessa (Emergency Financing Mechanism). Väliaikaiskomitea suhtautui myös positiivisesti G 10 -maiden esittämään ehdotukseen lisätä IMF:n mahdollisuuksia ottaa lainaa jäsenmailtaan. Ehdotettu järjestely tulisi nykyisen GAB .. järjestelyn (General Agreement to Borrow) rinnalle, laajentaisi siihen osallistuvien maiden joukkoa ja kaksinkertaistaisi lainapotentiaalin.
IMF jatkoi teknisen avun antamista siirtymätalouksille, ja myös Suomen Pankin asiantuntijat osallistuivat vuoden 1995 aikana joko lyhyt- tai pidempiaikaisiin työtehtäviin.
Valuuttarahaston virkamiesryhmä teki kesäkuussa Suomeen rahaston IV sopimusartiklan mu-
49
kaisen vierailun. Konsultaation aikana rahaston ekonomistit perehtyivät Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Vierailusta tehtiin konsultaatioraportti, jota rahaston johtokunta käsitteli syyskuussa.
Pohjoismailla ja Baltian mailla on vuodesta 1992 lähtien ollut valuuttarahastossa yhteinen vaalipiiri. Vuoden 1995 aikana vaalipiiriä edusti johtokunnassa norjalainen Jarle Bergo. Johtokunnassa esitettävien yhteisten kannanottojen valmistelua koordinoi N orges Bank.
Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen oli Suomen edustaja valuuttarahaston hallintoneuvostossa. Hänen varajäsenenään toimi johtokunnan jäsen Matti Vanhala.
Muu kansainvälinen toiminta
Pohjoismaiden keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden välinen yhteistyö elin, pohjoismainen finanssivaliokunta (NFU), kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Kokouksissa käytiin läpi Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnassa esiin tulevia asioita ja valmisteltiin niihin alustavia kannanottoja. Euroopan integraatiokehitys kuului myös kokousten asialistalle. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistä esiintymistä IMF:n johtokunnassa valmisteltiin kahdessa koordinaatiokokouksessa.
Suomen Pankki osallistui Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) mm. talouspoliittisen komitean,rahoitusmarkkinakomitean, pääomanliikkeiden ja palvelumaksujen komitean sekä näiden alaisten työryhmien työskentelyyn. Pankin edustajat osallistuivat myös siirtymätalouksien taloudellista tilaa seuraaviin asiantuntijakokouksiin.
Suomen Pankin edustaja oli mukana valtionhallinnon eri alojen välisessä yhteistyössä, jonka kautta OECD on pyrkinyt valitsemaan toimintansa painopisteet niukan budjetin sallimissa rajoissa ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Suomen Pankin edustaja osallistui myös viranomaisvaltuuskuntaan, jonka tehtävänä oli valmistella yhteisiä kannanottoja neuvotteluihin, joita käydään OECD:ssä monenkeskisen investointisopimuksen (MAI) solmimiseksi.
Valuutlavarannon sijoittaminen Valuuttavarannon sijoitusperiaatteita ei muutettu merkittävästi vuonna 1995. Sijoittamista ohjaavat keskuspankin tehtävät, tavoitteet ja varannon käyt-
50
tötarkoitus. Varanto sijoitettiin kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, ja ensisijaisina tavoitteina olivat varannon arvon turvaaminen, likvidiyden ylläpito sekä näissä rajoitteissa tuoton saaminen. Erityisesti jatkuvan likvidiyden vaatimus ohjaa sijoitusratkaisuja.
Sijoittajana Suomen Pankki karttaa riskejä. Keskeisimmät varantoon liittyvät riskit ovat valuuttariski, luottoriski, likvidiysriski ja korkoriski. Sijoitusriskien hallinta on kokonaisuus, jossa minkään yksittäisen riskin tasoa ei voi muuttaa vaikuttamatta samalla muihin riskeihin.
Keskeisiä keinoja välttää valuuttavaranto on kohdistuvia riskejä ovat sijoitusten hajauttaminen, toiminnan rajoittaminen vain parhaisiin sijoituskohteisiin ja vastapuoliin sekä toimintaa ohjaavien vertailunormien käyttö. Sijoitusperiaatteiden ja sijoitusriskeille asetettujen liikkumarajojen noudattamista valvotaan jatkuvasti.
Varantoon liittyvistä epävarmuustekijöistä vaikutuksiltaan suurin on valuuttakurssiriski. Ulkomaisten valuuttakurssien keskinäisistä vaihteluista aiheutuvat varannon arvon muutokset pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisinä hajauttamalla varanto eri valuuttojen sijoitusmarkkinoille. Valuuttajakauman ajantasaisuus arvioidaan säännöllisesti uudelleen, mutta jakauman muutoksiin ei vuonna 1995 ollut aihetta. Tärkeimmät sijoitusvaluutat olivat Saksan markka, Yhdysvaltain dollari, Ranskan frangi, Ison-Britannian punta, Japanin jeni ja Alankomaiden guldeni.
Varannon likvidiys turvataan käyttämällä laajaa markkinakelpoisten, pääosin luottoriskittömien sijoituskohteiden valikoimaa. Valtaosa varannosta sijoitettiin mainittujen maiden valtion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja näiden takaisinmyyntisopimuksiin. Osa varannosta sijoitettiin lyhytaikaisiin valuuttatalletuksiin, kultaan ja Kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksiin. Kauppaa käydään vain suurimpien, erittäin luottokelpoisten kansainvälisten luottolaitosten kanssa.
Tärkein valuuttavarannon sijoitustuottoihin vuonna 1995 vaikuttanut tekijä oli kansainvälisten korkojen kääntyminen selvään laskuun vuoden jatkuneen voimakkaan nousun jälkeen. Yleinen talouskasvun hidastuminen ja suotuisa inflaatiokehitys loivat tilaa rahapolitiikan keventämiselle Yhdysvalloissa sekä Euroopan sijoitusmaista Saksassa ja Hollannissa. Huolimatta siitä, että keskeisiä korkoja nostettiin Ranskassa valuutan puolustamiseksi ja al-
VUOSIKIRJA 95
kuvuonna Englannissa inflaation kurissa pitämiseksi, myös näillä markkinoilla joukkovelkakirjalainojen korot laskivat selvästi. Vuoden loppupuolella myös Ranskan ja Englannin keskuspankit laskivat lyhyitä avainkorkojaan. Ranskan ja Englannin korkoerot Saksaan pyrkivät kuitenkin levenemään vuoden aikana. Japanin avainkorot laskettiin ennätyksellisen alhaisiksi, koska maan talouskasvu pysähtyi, jeni pysyi vahvana sekä pankkijärjestelmän kriisi ja deflaatiopaineet jatkuivat. Yli vuoden mittaisten joukkolainojen korkojen lasku tuotti kaikilla sijoitusmarkkinoilla pääomavoittoja sijoitetulle varannoIle.
Varannon määrä laski vuoden aikana lähinnä valtion ulkomaisten velkojen takaisinmaksun vuoksi, mutta oli edelleen suuri valtion edellisten vuosien runsaan ulkomaisen pääoman tuonnin takia.
Euroopan valuuttajärjestelmäsopimuksen yhteydessä vaihdettiin 20 % kulta- ja dollarivarannosta Euroopan rahapoliittisen instituutin kanssa virallisiksi ecuiksi. Suomen Pankki kuitenkin hallinnoi vaihdettuja varoja EMln lukuun osana normaalia valuuttavarannon hallintaa.
Vaihdettavan varannon pääerät ja niiden muutos vuoden 1995 aikana olivat seuraavat:
Varanto Varanto Muutos 29.12.1995 31.12.1994
milj. mk
Kulta 1 742 2180 -438 Erityiset nosto-oikeudet 1569 1537 32 Varanto-osuus IMF:ssä 1685 1354 331 Ecusaaminen EMIltä 3363 3363 Valuuttasaamiset 40506 47672 -7167
Yhteensä 48865 52743 -3878
Taloudellinen analyysi ja tutkimus
Talouden seurannassa ovat keskeisessä asemassa pankin ekonomistiosastojen yhteistyönä tekemät kuukausittaiset talouden kehitystä arvioivat raportit. Seurantatyössä arvioitiin erityisesti hintavakauden säilymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Toteutuneen taloudellisen kehityksen seuranta liittyi kiinteästi ennusteisiin, joilla arvioitiin pankin toimintaympäristön tulevaa kehitystä ja sen aiheuttamia paineita rahapolitiikkaan. EU -yhteistyön edellyttämiä
VUOSIKIRJA 95
valmiuksia ennuste- ja seurantatoimintaan parannettiin ottamalla ennustevälineenä käyttöön Englannin National Institute for Economic Research -laitoksen kansainvälisen talouden NIGEM-malli. Tämän mallin avulla laaditaan ennusteet keskeisille EU-maille ja mallin avulla voidaan tehdä laskelmia talouspolitiikan vaikutuksista.
Suomen Pankin taloudellinen tutkimus suuntautuu pääosin rahapolitiikan suunnittelua tukeviin makrotaloudellisiin kysymyksiin ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan, mukaan lukien maksuväline- ja maksujärjestelmäkysymykset.
Makrotaloudellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti rahapolitiikan kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja inflaation ennustamisen problematiikkaa. Erillisten selvitysten ohella jatkettiin Suomen Pankin kokonaistaloudellisen simulointimallin (ns. BOF4-malli) uudistustyötä. Työmarkkinoiden alalta julkaistiin paljon huomiota herättänyt tutkimus, joka käsittelee verotuksen vaikutuksia työllisyyteen ja palkanmuodostukseen.
Rahoitusmarkkinatutkimuksen keskeisiä aiheita olivat pankkikilpailun mittaaminen, talletusten ja pankkipalvelujen hinnoittelu sekä yritysten käteisrahan kysyntä, jota selvitettiin kyselytutkimuksella. Yritysten rahoitustarpeita ja rahoituksen saatavuutta koskevaa kyselyä jatkettiin yhteistyössä kauppaja teollisuusministeriön ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton kanssa. Tutkimusosastolla selviteltiin kattavan tilastoaineiston pohjalta pankkien käyttäytymiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa koetun pankkikriisin eri vaiheissa. Edelleen jatkettiin laajahkoa taloushistoriallista tilastoprojektia, jossa tuotetaan Suomen rahoitusmarkkinoita kuvaavat yhtenäiset perustilastot 1860-luvulta 1990-luvulle saakka.
Siirtymätalouksia koskeva tutkimus on vakiintunut oleelliseksi osaksi pankin tutkimustoimintaa, ja pankin kansainvälinen tunnettuus tällä alalla kasvaa. Seurannan, selvitysten ja tutkimusten painopiste oli entiseen tapaan Venäjän ja Baltian maiden järjestelmämuutoksen ja kehityksen analyysissa. Lisäksi paneuduttiin Euroopan unionin idänsuhteiden kehitykseen samoin kuin kansainvälisten järjestöjen toimintaan siirtymätalousmaissa. Erityisesti keskityttiin Venäjän ja Baltian maiden rahatalouden ja rahoitusjärjestelmän kysymyksiin. Julkaisutoiminta oli vilkasta; valmiiksi saatiin mm. englanninkielinen perusteos Suomen ja Neuvostoliiton välisen kahdenvälisen maksujärjestelmän historiasta.
51
Tiedotus ja julkaisut Suomen Pankki pyrki tiedottamaan mahdollisimman selkeästi ja avoimesti rahapolitiikan tavoitteista, perusteista ja keinoista. Inflaationvastaista kampanjaa käytiin mm. julkaisemalla kansantajuinen inflaatioesite ja useita inflaatiota käsitteleviä artikkeleita Markka & talous -lehdessä.
Pankin viestintä on koettu entistä tärkeämmäksi kansallisesti ja kansainvälisesti muuttuvassa ympäristössä. Viestin perillemenoa tutkittiin kotimaassa Markka & talous -lehden lukijatutkimuksella.
Säännöllisesti ilmestyvistä julkaisuista Markka & talous ilmestyi vuoden aikana 4 kertaa ja Bank of Finland Bulletin 11 kertaa. Vuosikirja ja Suomen joukkovelkakirjalainat 1994 -tilastotiedote ilmestyivät keväällä. Pankin neljä tutkimussarjaa yhdistettiin kahdeksi sarjaksi. Sarjassa A julkaistaan yleistajuisia selvityksiä. Uusi sarja E korvaa väitöskirjoja ja analyyttisiä selvityksiä sisältäneet sarjat B, C ja D. A-sarjassa ilmestyi 2 ja E-sarjassa 3 teosta.1 Rahoitusmarkkinat-niminen tilastokatsaus ilmestyi kuukausittain. Keskustelualoitteita eli pankin eri osastoilla tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä valmistui 37. Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksia koskevia tutkimuksia ja selvityksiä sisältävä julkaisu, Idäntalouksien yksikön katsauksia, ilmestyi 9 kertaa.
Tietohallinto Tilastotuotanto ja tietopalvelu
Suomen Pankki joutui tuottamaan maksutaseeseen tarvittavat ennakkotiedot ulkomaankaupasta tätä tarkoitusta varten suunnittelemansa yrityskyselyn avulla, koska tullihallituksen virallinen ulkomaankauppatilasto viivästyi EU -jäsenyydestä aiheutuneiden tilastojärjestelmien muutosten vuoksi. Maksutasejulkaisuja täydennettiin pitkiä aikasarjoja ja rakennetietoja sisältävällä vuositilastojulkaisulla. Maksutaseen laadintamenetelmistä, tiedonhankinnasta ja aikasarjoista julkaistiin kattava julkaisu pankin A -sarjassa.
Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomen Pankin rahoitus- ja maksutasetilastoinnin kehittämisen pääpaino siirtyi EMIin liittyväksi työksi, jonka
J Luettelo pankin julkaisuista vuonna 1995 on liitteenä.
52
tarkoituksena on määritellä talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa tarvittavat tilastot ja niiden edellyttämät kehittämistarpeet. Tätä varten Suomen Pankki osallistui aktiivisesti EMIn tilastotyöryhmän ja sen kahden alatyöryhmän työhön. Tilastotyöryhmän valmistelun pohjalta EMIn neuvosto hyväksyi ehdotuksen tulevan Euroopan keskuspankin toimivallasta tilastoasioissa sekä työnjaosta ja yhteistyöstä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin ja kansallisten keskuspankkien kanssa.
Suomen Pankki jatkoi jo EFTA- ja ETA-vaiheissa alkanutta osallistumistaan EU:n rahoitus- ja maksutasetilastokomitean sekä tämän alaisen maksutasetilastotyöryhmän ja vastaavien alatyöryhmien työhön. Suomen Pankin edustaja oli mm. laatimassa ehdotuksia Euroopan unionin yhteiseksi maksutasetiedon keruujärjestelmäksi ja tilastotietojen siirrossa sovellettavaksi sanomastandardiksi.
Tietopalvelua tehostettiin perustamalla kirjastoon tilastopiste, joka vastaa Suomen Pankin tuottamia tilastoja koskeviin kysymyksiin keskitetysti. Suomen Pankin tilastojulkaisuihin alettiin soveltaa osittaista maksullisuutta kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kirjaston uusi tiedonhallintajärjestelmä jaettiin pankkilaisten käyttöön ja kirjaston yhteyteen rakennettiin vuorovaikutteisten tietovälineiden käyttöä varten multimediastudio.
Tietojenkäsittely
Pankissa alettiin valmistautua EMUn kolmanteen vaiheeseen myös tietotekniikan osalta. Suomen Pankki liitettiin Euroopan unionin keskuspankkien sähköpostijärjestelmään. Tietojärjestelmissä toteutettiin Suomen EU :hun liittymisen aiheuttamat muutokset. Seurantatietojen yhteiskäyttöisyyttä parannettiin yhteistyössä rahoitustarkastuksen kanssa. Aikasarjatiedon hyväksikäyttöä kehitettiin päätöksenteon tukijärjestelmää kehittämällä ja rakentamalla päivitettäviä hajautettuja tietokantoja. Markkinatietojärjestelmän ja back office -järjestelmän toiminta varmuutta parannettiin toiminnallisilla muutoksilla ja laitteistoalustan uusimisella. Analysoimalla pankin eri toimintoja ja niihin kohdistuvia muutoksia ryhdyttiin laatimaan yksikkökohtaisia kuvauksia tietotekniikan tavoitetilaksi.
VUOSIKIRJA 95
Pankin toimintamenot ja budjetti, milj. mk
Budjetti Toteutunut Toteutunut 1996
Menot Palkat 154.5 Sosiaalikulut 84.7 Matkat ja koulutus 13.3 Atk-kulut 24.8 Setelien hankintakulut 27.1 Kiinteistökulut 27.2 Muut kulut 30.3 Yhteensä 361.9
Investoinnit Kone- ja kalustoinvestoinnit 35.4 Kiinteistöjen investoinnit 18.1 Yhteensä 53.5
Menot yhteensä 415.4
Tulot Palvelujen myynti 20.7 Kiinteistöjen tuotot 33.2
Tulot yhteensä 53.7
NETTO 361.6
Sisäinen toiminta, organisaatio ja henkilöstö
1995 1994
146.9 146.8 84.7 81.6 10.3 9.2 23.0 22.1 34.4 49.2 26.3 23.9 28.4 23.6
354.2 356.5
17.7 26.0 32.4 37.0 50.0 63.0
404.2 419.5
22.9 17.2 35.9 36.5
58.8 53.7
345.4 365.8
Euroopan unionin sisäinen työskentely sekä talousja rahaliiton valmistelu sitoivat tuntuvasti useiden yksiköiden resursseja. Toimintojen tehostamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi työprosessien kehittämistä jatkettiin. Laajan sisäisen keskustelun jälkeen pankin kaikille yksiköille vahvistettiin yhtenäiset toimintatavat.
Osastojen sisäistä organisaatiota uudistettiin tietojenkäsittelyosastolla ja hallinto-osastolla. Tietopalveluiden ja -järjestelmien yhteiskäyttöä edistettiin pankin sisällä sekä pankin ja muiden organisaatioiden välillä, mm. pankkien viranomaistiedon suhteen.
Esimiesten ja asiantuntijoiden palkkausjärjestelmä uusittiin. Uusimisessa pyrittiin sitomaan järjestelmä entistä selvemmin pankin toiminnansuunnitteluun ja toimintatapoihin sekä lisäämään sen joustavuutta esimiesten työvälineenä.
Pankin toimintamenot laskivat vuodesta 1992 lähtien vuoteen 1995 asti. Kasvu vuoden 1996 budjetissa aiheutuu pääasiassa setelinkäsittelykustannusten noususta (kuvio 36).
VUOSIKIRJA 95
Kuvio 36. Mi~.
SUOMEN PANKIN TOIMINTAMENOT mk
400
300
200
100
0 1984 85 86 87 86 89 90 91 92 93 94 95 96
53
Henkilökunnan määrä kasvoi vuoden aikana 15 hengellä; kaikilla oli lyhyt määräaikaissijaisuus. Pankin palveluksessa oli vuoden 1995lopussa kaikkiaan 796 henkeä. Pääkonttorissa heistä työskenteli 679 ja haarakonttoreissa 117. Virkavapaalla oli 41 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 61.
Sisäinen tehtävänvaihto jatkui normaalisti avoimia toimia täytettäessä. Sitä vauhditti mm. niiden neljän toimen täyttäminen, joista EMI rekrytoi neljä pankin asiantuntijaa palvelukseensa. Lähes 30 henkilöä vaihtoi tehtäviä joko pysyvästi tai määräajaksi.
Koulutus Koulutuksessa painotettiin edelleen Euroopan unionin ja EMIn työryhmissä toimimisen edellyttämien valmiuksien kehittämistä. Koulutuksella pyrittiin myös ammatillisten valmiuksien laajentamiseen tehtävien vaihdon helpottamiseksi.
Toiminnan kehittämistä tukevaa sisäistä johtamiskoulutusta jatkettiin. Kertomusvuoden loppuun mennessä lähes kaikki keskuspankin ja osa rahoitustarkastuksen esimiehistä olivat osallistuneet johtamiskoulutusohjelmaan.
Asiantuntijoiden taloudellisessa koulutuksessa painotettiin Euroopan unionin instituutioita ja toimintamekanismeja ja niiden kehittämistä. Aiheesta järjestettiin kolme neljän päivän mittaista seminaa" ria, joihin osallistui kaiken kaikkiaan 75 henkilöä. Lisäksi järjestettiin mm. riskienhallintaan, rahoituksen välitykseen, rahoitusmarkkinoiden analysoin-
54
tiin, rahapolitiikkaan ja taloustieteen kvantitatiivisiin menetelmiin liittyvää koulutusta.
Suomen Pankin koulutusmenot olivat yhteensä noin 4 % palkkasummasta.
Järjestyksessä toinen 1 Yz vuoden pituinen Young Professionals -ohjelma käynnistyi syyskuussa 1995. Ohjelman tavoitteena on antaa vasta valmistuneille ekonomisteille valmiudet työskennellä kansainvälisissä järjestöissä, pankki sektorilla ja julkisessa hallinnossa. Ohjelmaan valitut seitsemän ekonomistia työskentelevät pankin eri yksiköissä ja osallistuvat asiantuntijoille järjestettävään sisäiseen koulutukseen. Lisäksi he perehtyvät valtionhallinnon ja talouselämän keskeisiin instituutioihin ja työskentelevät lyhyen jakson ulkomailla.
Idäntalouksien keskuspankeille suunnattua koulutusapua jatkettiin. Keskeisin kohdemaa oli Venäjä, jonka asiantuntijoille järjestettiin Helsingissä kolme viikon mittaista erityisseminaaria. Lisäksi Suomen Pankki ja rahoitustarkastus järjestivät Venäjän keskuspankissa koulutustilaisuuden pankkivalvonnasta. Suomen Pankin ja Eesti Pankin yhteiseen seminaariin Tampereella osallistui Viron keskuspankin virkailijoita samoin kuin Suomen Pankin järjestämille sisäisille kursseille. Koulutusavun piiri laajeni vuonna 1995 myös muihin idäntalouksiin. Viikon mittaisia kursseja ja seminaareja järjestettiin mm. Albanian, Kiinan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Puolan keskuspankkien asiantuntijoille. Idäntalouksille suunnattu koulutusapu räätälöitiin kunkin ryhmän erityistarpeiden ja toivomusten mukaan.
VUOSIKIRJA 95
Tilinpäätös Tuloslaskelma, milj. mk
1.1.-31.12.1996 1.1.-31.12.1994
KORKOTUOTOT Kotimaiset (1) Maksuvalmiusluotoista 8.0 1.0 Sijoitustodistuksista 7.0 91.5 Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista 201.9 72.6 Nettokorot kotimaisista termiinikaupoista 8.1 15.2 KTR-Iuotoista 15.4 25.5 Joukkovelkakirjoista 226.2 250.7 Vakauttamislainoista 31.8 Muista saamisista 37.5 504.0 37.0 525.3
Ulkomaiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta 107.3 74.2 Arvopapereista 2129.9 2215.6 Muista valuuttasaamisista 739.4 2976.6 430.2 2720,0
Korkotuotot yhteensl 3480.6 3245.2
KORKO KULUT Kotimaiset (3) Päivätalletuksista -29.7 -43.9 Sijoitustodistuksista -2046.6 -1 539.6 Varantotalletuksista -4.1 Investoi ntitalletuksista -34.0 -48.2 Muista veloista -5,2 -2119.6 -11.9 -1 643.6
Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle -43.2 -44.6 Muista veloista -12.6 -55.9 -1.8 -46.4
Korkokulut yhteensä -2175.5 -1 690.0
KORKOKATE (4) 1 305.2 1 555.2
MUUT TUOTOT (6) Toimitusmaksut ja palkkiot 20.6 14.9 Muut 107.1 127.7 57.7 72.6
MUUT KULUT (6) Palkat -146.9 -146.7 Sosiaalikulut -84.7 -81.5 Setelien hankintakulut -34.4 -49.2 Poistot -105.1 -63.0 Muut -88.1 -459.3 -78.0 -418.4
56 VUOSIKIRJA 95
RAHOITUSTARKASTUKSEN KULUT JA TUOTOT (7) Palkat Poistot Muut kulut Rahoitustarkastuksen valvontamaksut
TULOS ENNEN KURSSIEROJA JA VARAUKSIA
Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (8) Valuuttakurssierot (9) EIAkevarauksen IIsAys (10) Varauksen (laki Suomen Pankista 30 §) lisäys (-) I purkaminen (+) (10)
TILIKAUDEN TULOS (11)
VUOSIKIRJA 95
1.1.-31.12.1995
-22.4 -0.4
-22.6 45.5 0.0
973.5
883.9 -2130.5
-95.9
369.0
0.0
1.1.-31.12.1994
-18.9 -0.6
-20.3 40.0 0.2
1 209.6
-1 459.8 -5816.9
-89.9
6157.0
0.0
57
Tase, milj. mk
VASTAAVAA
31.12.1995 31.12.1994
Kulta ja valuuttasaamiset (1) Kulta 1 742.1 2 180.5
Erityiset nosto-oikeudet 1 569.0 1 536.9
Varanto-osuus Kansainvälisessä valu uttarahastossa 1 685.1 1 353.7
Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta 3363.1
Valuuttasaamiset 40505.5 48864.8 47672.2 52743.2
Muut ulkomaiset saamiset (1) Markkaosuus Kansainvälisessä valu uttarahastossa 3910.8 4594.6
Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa 58.2 3969.1 4594.6
Saamiset rahoituslaitoksIIta (2) Sijoitustodistukset 443.0
Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin 7075.8 1 037.4
Joukkovelkakirjat 416.5 802.2
Muut 1 338.7 8831.0 237.9 2520.5
Saamiset julkiselta sektorilta (3) Valtion metallirahavastuu 1 882.4 1 882.4 1 806.0 1 806.0
Saamlset yrityksiltä (4) Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) 185.2 315.8
Muut 2700.3 2885.5 2833.2 3 149.0
Muut saamiset (5) Rahamarkkinoiden vakauttamislainat 4532.0 4532.0
Siirtosaamiset 972.2 1 832.1
Muut 141.0 5645.2 159.4 6523.5
ArvonjärjestelytIlI (6) 643.0
Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta (7) 1 400.0 1 400.0
Yhteensä 74121.0 72736.8
58 VUOSIKIRJA 95
VASTATTAVAA
31.12.1995 31.12.1994
Valuuttavelat (1) 1 214.2 130.4
Muut ulkomaiset velat (1) Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit 3910.9 4594.6
Osoitetut erityiset nosto-oikeudet 926.5 4837.5 984.9 5579.5
Liikkeessä oleva raha (8) Setelit 13867.9 12675.1
Metalliraha 1 743.1 15611.0 1 639.5 14314.7
Sijoitustodistukset (9) 27090.0 35236.0
Velat rahoituslaitoksille (10) Päivätalletu kset 1 386.6
Varantotalletukset 15675.7 6525.7
Muut 1 100.9 16776.6 7912.3
Velat Julkiselle sektorille (11) Sekkitilit 0.0 0.0
Valtion vakuusrahaston talletukset 75.2 75.3 93.1 93.1
Velat yrityksille (12) Investointi- ja alushankintatalletukset 994.0 994.0 1 548.5 1 548.5
Muut velat (13) Siirtovelat 300.0 436.5
Muut 26.9 326.9 24.2 460.8
Varaukset (14) Eläkevaraus 1 431.4 1 328.6
Muut varaukset 1 431.4 369.0 1 697.5
Oma pääoma (15) Kantarahasto 5000.0 5000.0
Vararahasto 764.1 764.1
Tilikauden voitto 0.0 5764.1 0.0 5764.1
Yhteensä 74121.0 72736.8
VUOSIKIRJA 95 59
Tilinpäätöksen lötteet
31.12.1995 I 31.12.1994
Setellnanto, milj. mk Setelinanto-oikeus 48120 52743 Käytössä 15170 12911 Setelinantovara 32950 39832
Markka/valuuttatermiinisopimukset, milj. mk Termiiniostosopimukset 1 6079
Valuutta/valuuHatermiinisopimukset, milj. mk (ostetun valuutan keskikurssi) 1 4301
ValuuHamääräiset futuurisopimukset, milj. mk Ostosopimukset 1 38 Myyntisopimukset 1 6276 1 552
Osakkeet Ja osuudet, nimellisarvo, milj. mk (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) Scopulus Oy 2 (100 %) 2 (100 %) Sponda Oy 300 (100 %) 300 (100 %) Setec Oy 40 (100 %) 40 (100 %) Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy 35 (52 %) 35 (52 %) Bank tor International Settlements 53 (1.67 %) 56 (1.67 %) Asunto-osakkeet 1 1 Kiinteistöosakkeet 1 1 Muut osakkeet ja osuudet 1 1 Yhteensä 433 437
Takaukset, milj. mk Skopin riskikeskittymien siirtoon liittyvät tilapäiset takausvastuut 13 75
Ellkesltoumuksista johtuva vastuu, milj. mk Suomen Pankin eläkevastuu 1 772 1 762 - tästä varauksilla katettu 1 431 1 329
. Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankki päivän keskikurssiin.
60 VUOSIKIRJA 95
Suomen Pankin kiinteistöt
Kiinteistö
Helsinki
Joensuu Kuopio
Lahti Mikkeli Oulu Tampere Turku Vantaa Inari
VUOSIKIRJA 95
Osoite Valmistumisvuosi
Rauhankatu 16 1883/1961 Rauhankatu 19 1954 Unioninkatu 33 1848 Snellmaninkatu 23 1896/1988 Liisankatu 14 1928 Ramsinniementie 34 1920/1983 Torikatu 34 1984 Kauppakatu 25-27 1912 Puutarhakatu 4 1993 Torikatu 3 1929 Päiviönkatu 15 1965 Kajaaninkatu 8 1973 Hämeenkatu 13 1942 Linnankatu 20 1914 Suometsäntie 1 1979 Saariselkä 1968/1976
Helsingissä 15. helmikuuta 1996
SUOMEN PANKIN JOHTOKUNTA
Sirkka Hämäläinen, puheenjohtaja
Harri Holkeri Esko Ollila Kalevi Sorsa
Tilavuus noin rm3
49500 33000 17500 27500 48500
4500 11 000 7500
11 900 36500
7500 17000 36000 10500
311 500 2000
Matti Vanhala
61
Tilinpäätöksen kommentit
Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö
Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuhteista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet on selostettu kommentoitavien tase-erien yhteydessä. Ulkomaisten arvopapereiden arvostusta muutettiin tilikauden 1995 aikana. Käyttöomaisuus, osakeomistukset ja pitkävaikutteiset menot kirjataan kokonaan kuluiksi hankinta vuonna Suomen Pankista annetun lain edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on luettelo Suomen Pankin omistamista osakkeista, osuuksista ja kiinteistöistä.
Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleiden keskikurssien mukaisesti.
Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista annetun lain 17. pykälän 1. momentin 2. kohdan mukaisesti tilinpäätöksen laatimisessa noudatettavat perusteet.
Tuloslaskelman kommentit
1. Kotimaiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot olivat yhteensä 504 milj. markkaa. Ne sisältävät korkotuottoja arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista 202 milj. markkaa ja joukkovelkakirjalainoista 226 milj. markkaa. Kotimaiset korkotuotot vähenivät edellisvuotisista 21 milj. markkaa.
2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot olivat 2977 milj. markkaa, mikä on 257 milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut, 2 120 milj. markkaa, lisääntyivät 476 milj. markkaa. Suomen Pankin liikkeeseen laskemien sijoitustodistusten korkokuluja oli 2 047 milj. markkaa.
62
4. Korkokate Korkokate oli 1 305 milj. markkaa eli 250 milj. markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna.
5. Muut tuotot Muut tuotot olivat 128 milj. markkaa. Erään sisältyi mm. haarakonttorikiinteistöjen myynneistä saatuja tuottoja 34 milj. markkaa ja kiinteistöjen vuokratuottoja 30 milj. markkaa.
6. Muut kulut Palkkasumma oli 147 milj. markkaa. Sosiaalikulut sisältävät 59 milj. markkaa maksettuja eläkkeitä.
Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankista annetun lain mukaisesti. Poistot sisältävät siis tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden ja muut pitkävaikutteiset menot kokonaisuudessaan. Poistoihin sisältyy 31 milj. markkaa rakennusten muutostöiden ja korjausten menoja ja 14 milj. markkaa koneiden ja laitteiden hankintamenoja.
7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään pankin yhteydessä toimivan rahoitustarkastuksen toimintakulut (palkat, poistot, muut kulut) erikseen omina erinään. Rahoitustarkastuksen toimintakulut katetaan valvottavilta jälkikäteen perittävillä valvontamaksuilla.
8. IDkomaisten arvopapereiden kurssierot Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältävät arvopapereiden myynnistä syntyneet voitot ja tappiot, salkussa olevien arvopapereiden hankintahinnan ja nimellisarvon välisen preemionJdiskonton jaksotuksen sekä jaksotukseIla korjatun hankintahinnan ja sitä alemman markkinahinnan erotuksen. Nettomääräisesti ulkomaisista arvopapereista kirjattiin 884 milj. markkaa kurssivoittoja.
9. Valuuttakurssierot Valuuttakurssieroihin sisältyvät valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet saamisten ja velkojen sekä taseen ulkopuolisten erien arvon muutokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisinä. Tilikauden 1995 aikana markka vahvistui suhteessa keskeisiin varantovaluuttoihin eli Saksan markkaan, Yhdysvaltain dollariin, Ranskan frangiin, Englannin puntaan, Japanin jeniin ja Alankomaiden guIdeniin. Valuuttakurssitappioita kertyi yhteensä 2 996 milj. markkaa. Tuloslaskelmaan niistä kirjattiin 2 131 milj. markkaa.
VUOSIKIRJA 95
10. Varausten muutos Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1995 aikana palkoista peritty työntekijäin eläkemaksu, 7 milj. markkaa. Työntekijäin eläkemaksulle ja edellisinä vuosina tehdyille eläkevarauksille lasketaan korkoa lisäämällä peruskorkoon 2 prosenttiyksikköä ja näin saadulla määrällä lisätään eläkevarausta. Yhteensä eläkevarausta kartutetaan 102 milj. markkaa.
Suomen Pankista annetun lain 30. pykälän mukainen varaus, 369 milj. markkaa, purettiin kokonaisuudessaan.
11. Tilikauden tulos Tilikauden tuloksena esitettiin nolla markkaa.
Taseen kommentit
1. Kulta ja ulkomaiset erät Kulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan taseeseen arvoon 35 mk/g. Vuoden 1995 viimeisen päivän markkinahinta oli 54 mk/g. Kultaa oli vuoden 1995 lopussa 49 773 kg, kun sitä oli edellisvuoden lopussa 62 299 kg. Suomen Pankin taseessa kullan määrässä tapahtui muutos ja samalla valuuttavaranto on tuli uusi tase-erä "Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta" . Muutokset johtuivat siitä, että ED -jäsenyyteen liittyvä Euroopan valuuttajärjestelmää (EMS) koskeva sopimus tuli Suomen Pankin osalta voimaan 1.1.1995. Sopimuksen mukaisesti Suomen Pankki vaihtoi 20 % kulta- ja dollarivarannostaan ecuihin Euroopan rahapoliittisen instituutin kanssa.
Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nostooikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR). Molemmat erät ovat korollisia ja korkona on SDR:n korko.
SDR-määräinen varanto-osuus sekä markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muodostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuuttarahastossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit. Markkaosuus ja sitä vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nosto-oikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttarahaston soveltaman käytännön mukaisesti. Muihin ulkomaisiin saamisiin sisältyy myös jäsenosuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa.
VUOSIKIRJA 95
Valuuttasaamiset koostuvat pääosin valtioiden liikkeeseen laskemista tai takaamista ulkomaisista arvopapereista sekä ulkomaisista pankkitalletuksista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset maksuvälineet.
Valuuttavarantoon kuuluvien arvopapereiden arvostusta muutettiin tilikauden 1995 aikana. Aikaisemmin arvopaperit arvostettiin nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Tilikaudella 1995 arvopaperit kirjattiin ostohetkellä hankintahintaan, ja sen jälkeen hankintahinnanja nimellisarvon erotus kirjataan tulosvaikutteisesti juoksuajan kuluessa. Tilinpäätöksessä arvopaperin jaksotuksella korjattua hankintahintaa verrataan vuoden lopun markkinahintaan. Tasearvona käytetään markkinahintaa, jos se on alhaisempi.
Valuuttavelat sisältävät kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten pankkien vaihdettavat markkasaamiset Suomen Pankilta.
2. Saamiset rahoituslaitoksilta Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen laskemia diskonttopapereita.
Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia eli repokauppoja käytetään tärkeimpänä instrumenttina rahamarkkinainterventioissa.
Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvostettu nimellisarvoon.
3. Saamiset julkiselta sektorilta Valtion metallirahavastuu osoittaa metallirahan lunastusvelvollisuudesta johtuvan velan määrän Suomen Pankille.
4. Saamiset yrityksiltä Kotimaisia toimitus luottoja on myönnetty sekä yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovelkakirjalainoina. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu nimellisarvoon. Korko vaihtelee pelkästä peruskorosta 1-2.5 prosenttiyksiköllä lisättyyn peruskorkoon.
Erä muut sisältää lähinnä sijoitusomaisuudeksi luokiteltavia arvopapereita, jotka on arvostettu nimellisarvoon.
5. Muut saamiset Rahamarkkinoiden vakauttamislainojen maara ei muuttunut vuoden 1995 aikana. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin haltuunottoon ja riskikeskittymien siirtoon sitoutui 1991-92 Suomen Pankin
63
rahoitusta yhteensä 15 582 milj. markkaa. Tästä määrästä on saatu palautuksina takaisin 5 750 milj. markkaa, kirjattu tulosvaikutteisesti 3900 milj. markkaa ja 1 400 milj. markkaa on edelleen aktivoituna taseessa. Lisäksi taseessa on omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettyjä rahamarkkinoiden vakauttamislainoja 4 532 milj. markkaa.
Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. Vuoden 1994 siirtosaamisiin sisältyy ulkomaisten arvopapereiden nimellisarvon ja hankintahinnan tai sitä alemman markkinahinnan erotus silloin, kun nimellisarvo on näitä alempi. Tällaista erää ei muuttuneen arvostuskäytännön vuoksi ole vuoden 1995 siirto saamisis sa. Muihin saamisiin sisältyy myös 109 milj. markkaa henkilökunnan asuntolainoja. Asuntolainojen korko on vanhoissa lainoissa peruskoron suuruinen ja 16.2.1993 jälkeen myönnetyissä lainoissa peruskorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.
6. Arvonjärjestelytili Arvonjärjestelytili koostuu taseeseen kirjatuista valuuttakurssieroista, 865 milj. markkaa, ja arvostuserosta, -222 milj. markkaa. Arvostusero johtuu Euroopan valuuttakurssijärjestelmää (EMS) koskevan kullanvaihtosopimuksen ehdoista.
7. Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta
Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Skopin osakkeiden ja pääomatodistusten myynnistä Valtion vakuusrahastolle vuonna 1992 aktivoitiin taseeseen. Vuonna 1995 tästä erästä ei tehty poistoja. Vielä poistamaton osuus on 1 400 milj. markkaa.
8. Liikkeessä oleva raha Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten hallussa oleva seteli- ja metalliraha.
9. Sijoitustodistukset Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset on arvostettu nimellisarvoon. Nimellisarvon ja emissiohinnan erotus on kirjattu siirtosaamisiinja jaksotetaan korkomenoihin juoksuajan kuluessa.
64
10. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset vuonna 1994 olivat keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Suomen Pankki muutti vähimmäisvarantojärjestelmää siten, että 2. päivästä lokakuuta 1995 alkaen ne varantovelvolliset, joilla on maksuvalmiusluotto-oikeus ja sekkitili Suomen Pankissa, täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa sekkitilin päivän lopun saldojen kuukausikeskiarvojen pohjalta. Suomen Pankki voi maksaa vähimmäisvarantovelvoitteen ylittäville talletuksille korkoa. Tämä korko oli vuoden 1995 joulukuun viimeisenä päivänä 2.25 %.
11. Velat julkiselle sektorille Tase-erään sisältyvät Valtion vakuusrahaston talletustili ja sekkitili Suomen Pankissa.
12. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat investointi-ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pankissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko määräytyy investointivarauslain mukaan.
13. Muut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuksesta aiheutuneita eriä.
Muut velat sisältävät mm. 9 milj. markkaa liikkeessä olevan vanhan raha yksikön määräisiä seteleitä.
14. Varaukset Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 1 772 milj. markkaa, ja tästä on varauksilla katettu 80.8%.
Muissa varauksissa oli vuonna 1994 Suomen Pankista annetun lain 30. §:n mukainen varaus, joka purettiin vuoden 1995 tilinpäätöksestä.
15. Oma pääoma Pankin kantarahasto ja vararahasto säilytettiin muuttumattomina.
VUOSIKIRJA 95
Tilintarkastuskertomus
Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1995 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.
Pankin tarkastusosasto on tilivuoden aikana tarkastanut pankin kirjanpitoa ja toimintaa. Olemme perehtyneet sisäisestä tarkastuksesta laadittuihin kertomuksiin.
Olemme lukeneet pankin toimintakertomuksen ja saaneet johtokunnalta pankin toimintaa koskevia selostuksia.
Tilinpäätös on laadittu eduskunnan pankkivaltuuston vahvistamien tilinpäätösperusteiden ja voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ja koska tarkastuksemme ei ole antanut aihetta huomautuksiin, esitämme tuloslaskeIman ja taseen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä johtokunnalle tarkastamaltamme tilivuodelta.
Helsingissä maaliskuun 7. päivänä 1996
SUOMEN PANKIN TILINTARKASTAJAT
Kauko Heikkinen
Johannes Leppänen Iivo Polvi JHTT HTM
Matti Saarinen Martti Tiuri
j. Kalervo Virtanen KHT
VUOSIKIRJA 95 65
Liitteet
Raha- ja valuuttapolitökkaa ja rahoitusmarkkinoita koskevia toimenpiteitä 1995
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Kesäkuu
Lokakuu
68
Huutokauppakorkoa nostettiin Suomen Pankki nosti 10.2.1995 lyhyitä markkinakorkoja ohjaavan huutokauppakoron 5.5 prosentista 5.75 prosenttiin.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n pääomaa korotettiin Valtioneuvosto päätti 23.3 .1995 korottaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n pääomaa 8 mrd. markalla. Korotus oli välttämätön vuoden 1995 aikana syntyneiden tappioiden kattamiseksi.
Pitkäaikaiset viitekorot Suomen Pankki kehotti 21.4.1995 luopumaan Suomen Pankin laskemien 3 ja 5 vuoden viitekorkojen käytöstä uusien lainojen korkojen määrittelyssä.
Heliborkorot Heliborkorkojen laskentatapaa tarkistettiin siten, että 1.6.1995 alkaen laskentaan sisällytetään pääsääntöisesti omille sijoitustodistuksille annetut ostonoteeraukset kaikilta rahamarkkinaosapuoliksi hyväksytyiltä pankeilta ja kunkin maturiteetin alin ja ylin noteeraus jätetään laskennasta pois.
Rahamarkkinainterventioiden vastapuolet ja arvopaperit Suomen Pankki uudisti 1.6.1995 rahamarkkinainterventioiden vastapuolien valintaperusteet ja asetti riskittömät arvopaperit etusijalle interventiomateriaalina.
Viikkorepo lopetettiin Suomen Pankki lopetti 1.6.1995 viikottaisen huutokaupan valtion viitelainojen markkinatakaajien kanssa.
Skopin myynti Svenska Handelsbankenille Valtioneuvosto hyväksyi 2.6.1995 Valtion vakuusrahaston esityksestä järjestelyn, jolla Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (Skop) terveet osat myytiin ruotsalaiselle Svenska Handelsbankenille. Kaupan kohteena olivat lähinnä emopankki Skopin toimiva luotto- ja takauskanta sekä Skop-konsemiin kuuluvien Teollistamisrahaston ja Skop-rahoituksen osakkeet. Tytäryhtiöiden kauppaan kuuluivat myös Suomen Kiinteistöpankki Oy ja Aktiiviraha Oy.
Huutokauppakorkoa nostettiin Suomen Pankki nosti 9.6.1995 huutokauppakoron 5.75 prosentista 6.00 prosenttiin.
Vähimmäisvarantojärjestelmää uudistettiin Suomen Pankki muutti pankkien vähimmäisvarantojärjestelmää siten, että lokakuusta 1995 alkaen vähimmäjsvarantovelvoite täytetään kuukausikeskiarvon pohjalta.
Huutokauppakorkoa laskettiin Suomen Pankki laski 5.10.1995 huutokauppakoron 6 prosentista 5.5 prosenttiin. Samalla laskettiin pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksille maksettava korko 4 prosentista 3.5 prosenttiin.
VUOSIKIRJA 95
Marraskuu
Joulukuu
VUOSIKIRJA 95
Peruskorkoa alennettiin Eduskunnan pankkivaltuusto alensi Suomen Pankin peruskoron 5.25 prosentista 5 prosenttiin 1.11.1995 lähtien.
Huutokauppakorkoa laskettiin kaksi kertaa Suomen Pankki laski 1.11.1995 huutokauppakoron 5.5 prosentista 5 prosenttiin ja 20.11.1995 edelleen 5 prosentista 4.75 prosenttiin. Pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksille maksettava korko laskettiin 1.11.1995 3.5 prosentista 3 prosenttiin ja 20.11.19953 prosentista 2.75 prosenttiin.
SSP ja Siltapankki omaisuudenhoitoyhtiöiksi Valtiovarainministeriö peruutti Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n ja Siltapankki Oy:n toimiluvat 30.11.1995 lähtien. Samalla ne muuttuivat omaisuudenhoitoyhtiöiksi. Lisäksi Siltapankki siirrettiin Arsenal-konsemiin.
Peruskorkoa alennettiin Eduskunnan pankkivaltuusto alensi Suomen Pankin peruskoron 5 prosentista 4.75 prosenttiin 15.12.1995 lähtien.
Huutokauppakorkoa laskettiin Suomen Pankki laski 19.12.1995 huutokauppakoron 4.75 prosentista 4.25 prosenttiin. Samalla laskettiin pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksille maksettava korko 2.75 prosentista 2.25 prosenttiin.
69
Suomen Pankin antamia lausuntoja 1995
Rahoitusmarkkinoiden kehittämistä koskevia lausuntoja Lausunto • valtiovarainministeriölle sijoituspalvelutyöryhmän muistiosta 2.2. • valtiovarainministeriölle talletussuojatyöryhmän väliraportista 9.2. • valtiovarainministeriölle työryhmän ehdotuksesta laiksi
valuuttatoimien ja rahoitusmarkkinoiden säännöstelystä 23.2. • valtiovarainministeriölle ehdotuksesta perustaa kansallinen
arvopaperikeskus 22.3. • valtiovarainministeriölle arvopaperikaupan selvitystoimintaa
koskevasta arvopaperimarkkinalain muutosehdotuksesta 30.3. • valtiovarainministeriölle arvopaperin liikkeeseenlaskijan
säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta 4.5. • valtiovarainministeriölle kansallisen arvopaperikeskuksen
perustamisesta 21.6. • valtiovarainministeriölle osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän
muistiosta 29.6. • valtiovarainministeriölle talletusten suojaa koskevia muutoksia
pohtineen työryhmän muistiosta 29.6. • valtiovarainministeriölle sijoitusrahastolain uudistamisesta 31.8. • rahoitustarkastukselle määräysten ja ohjeiden
muuttamisesta 29.9. ja 24.10. • rahoitustarkastukselle arvopaperinvälittäjän raportointivelvollisuutta
ja raportoinnin julkisuutta koskevista määräyksistä 22.11. • valtiovarainministeriölle Helsingin Arvopaperipörssi Oy:n toimiluvan
myöntämisestä ja ohjesäännön vahvistamisesta 24.10.
Pankkijärjestelmän tukemiseen liittyviä lausuntoja Lausunto
70
• Valtion vakuusrahastolle Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n erillisseurantaeriä koskevasta ostotarjouksesta 9.1.
• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n jälleenrahoituksesta 31.1.
• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tukemisesta 7.3. ja 2.5.
• Valtion vakuusrahastolle Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin liiketoiminnan myynnistä 30.5.
• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n takaushakemuksista 25.8.
• valtiovarainministeriölle Siltapankki Oy:n sekä Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n toimiluvan peruuttamisesta 7.11.
• Valtion vakuusrahastolle Siltapankki Oy:n muuttamisesta omaisuudenhoitoyhtiöksi 7.11.
VUOSIKIRJA 95
Muita lausuntoja
VUOSIKIRJA 95
Lausunto • kauppa- ja teollisuusministeriölle takuutoiminnan harmonisointia
koskevasta direktiiviehdotuksesta 7.2. • valtiovarainministeriölle panttilainaustyöryhmän muistiosta 9.2. • kauppa- ja teollisuusministeriölle Viron pankkisektorin
kehittämishankkeesta 27.2. • tilastokeskukselle vaadeluokituksen uudistuksesta 2.3. • sosiaali- ja terveysministeriölle työeläkejärjestelmää koskevasta
selvitystehtävästä 9.3. ja 14.6. • kauppa- ja teollisuusministeriölle OECD-konsensusehtoisten luottojen
kanavointivaihtoehdoista 11.4. • valtiovarainministeriölle 50 rauhan vuotta 1995 -juhlarahasta 24.4. • ulkoasiainministeriölle sijoitusten suojaamista koskevista
valtiosopimuksista 22.6. • valtiontilintarkastajille valtion kassareservien kasvusta 8.8. • valtiovarainministeriölle EU-juhlarahasta 18.8. ja 26.10. • valtiovarainministeriölle Yhdistyneiden kansakuntien
SO-vuotisjuhlarahasta 20.9.
71
Taulukot
Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. o havainto on vähemmän kuin puolet käytetystä yksiköstä
loogisesti mahdoton tietoa ei ole saatu nolla sarjan sisältö muuttunut
Taulukko 1.
Suomen Pankin tase kuukausittain 1995, milj. mk
VASTAAVAA II 111
Kulta ja valuuttasaamiset 54805 54058 53492 Kulta 1 742 1 742 1 742
Erityiset nosto-oikeudet 1 370 1 775 1 616
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa 1366 1 326 1 329
Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta 3700 3606 3619
Valuuttasaamiset 46627 45608 45185
Muut ulkomaiset saamiset 4654 4653 4654 Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa 4595 4595 4595
Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa 60 59 59
Saamiset rahoituslaitoksilta 1946 3275 3638 Sijoitustodistukset 445 447 429
Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin 499 1 881 2272
Määräaikaiset luotot
Joukkovelkakirjat 765 709 699
Muut 238 238 238
Saamiset julkiselta sektorilta 1767 1766 1763 Valtion metallirahavastuu 1 767 1 765 1 763
Saamlset yrityksiltä 3140 3128 3123 Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) 307 295 285
Muut 2833 2833 2838
Muut saamiset 5895 5823 5878 Rahamarkkinoiden vakauttamislainat 4532 4532 4532
Siirtosaamiset 1 206 1 113 1 162
Muut 157 178 184
Arvonjärjestelytili 877 958
Aktlvoldut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta 1400 1400 1400
Yhteensä 73607 74980 74905
74 VUOSIKIRJA 95
IV V VI VII VIII XI XII
50321 50536 51407 51662 51750 48395 I 47738 50503 48886
1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742
1 295 1 028 1 278 1 383 1 275 1 457 1 385 1 421 1 569
1 290 1 437 1 425 1 518 1 584 1 579 1 671 1 666 1 685
3460 3481 3477 3361 3333 3323 3315 3279 3363
42535 42847 43484 43659 43816 40294 39624 42396 40506
4673 4384 4381 4254 4189 4186 4065 4063 3969
4615 4326 4323 4196 4132 4129 4007 4006 3911
58 58 58 58 57 57 57 57 58
3828 3128 3871 4253 ! 3876 7315 7181 6395 8831
2922 2242 3019 3425 3053 6261 5464 5409 7076
714
668 648 614 591 585 541 490 473 417
238 238 238 238 238 513 513 513 1 339
1773 1772 1793 1797 1804 1797 1801 1819 1882
1 773 1 772 1 793 1 797 1 804 1 797 1 801 1 819 1 882
3123 3109 3100 3091 3080 3078 3063 2892 2886
273 259 244 235 224 217 I 202 192 185
2851 2851 2856 2856 2856 2861 2861 2701 2700
6006 6051 5823 5791 5889 5855 5659 5599 5645
4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532
1 306 1 350 1 111 1 092 1 197 1 166 885 915 972
168 169 179 167 160 157 142 152 I 141
1889 1266 1114 1855 1504 2120 1981 2144 643
1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400
73014 71646 72889 74104 73493 74146 72787 74816 74121 j
VUOSIKIRJA 95 75
Taulukko 1. (jatkoa)
VASTATTAVAA II 111
Valuuttavelat 558 838 242
Muut ulkomaiset velat 5588 5559 5561 Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit 4595 4595 4595 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet 993 965 967
Liikkeessä oleva raha 13592 14087 13848 Setelit 11 979 12451 12216 Metalllraha 1 613 1635 1 630
Sijoitustodistukset 36282 36943 37991
Velat rahoituslaitoksille 7230 8138 7564 Varantotalletukset 6511 6521 6516 Päivätalletukset 719 1 618 1 048 Muut 0
Velat julkiselle sektorille 184 68 68 Sekkitilit 0 0 0 Valtion vakuusrahaston talletukset 184 68 68
Velat yrityksille 1479 1388 1337 Investointi- ja alushankintatalletukset 1 479 1 386 1 337
Muut velat 453 700 834 Siirtovelat 431 676 800 Muut 22 24 34
Arvonjärjestelytili 782
Varaukset 1698 1698 1698 Eläkevaraus 1 329 1 329 1 329 Muut varaukset 369 369 369
Oma päioma 5784 5784 5784 Kantarahasto 5000 5000 5000 Vararahasto 764 764 764 Tulostili
Yhteensä 73807 74980 74905
76 VUOSIKIRJA 95
IV V I VI I VII VIII IX X XI XII
888 740 723 I 1071 1028 959 1101 1263 1214 I I
5568 5288 5275 5128 5083 5058 4918 4913 4837 4615 4326 4323 4196 4132 4129 4008 4006 3911
953 962 952 931 931 927 910 906 927
14121 14270 14374 14544 14325 14229 14129 14321 15611 12470 12613 12686 12848 12636 12546 12439 12620 13868 1 651 1 657 1 688 1 696 1 688 1 684 1 690 1 701 1 743
35448 34742 35555 38982 38809 37321 37596 38082 27090
7922 7317 7353 7290 7198 7604 6043 7286 16777 6798 6523 6646 6765 6574 6557 5768 7011 15676 1 124 794 707 525 624 672
0 0 0 275 275 275 1 101
101 194 555 53 66 76 76 75 75 1 3 0 0 0 1 0 0 0
100 191 554 53 55 75 76 75 75
1290 1252 1218 1203 1187 1189 1109 1070 994 1 290 1 252 1218 1 203 1 187 1169 1 109 1 070 994
415 383 374 372 366 370 354 345 327 389 347 338 344 336 ! 337 323 305 300
26 36 36 28 31 33 31 40 27
1698 1698 1698 1698 1698 1698 1698 1698 1431 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1329 1 431
369 369 369 369 369 369 369 369
5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5000 I 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000
764 764 764 764 764 764 764 764 764 - : 0
73014 71646 72889 74104 73493 74146 I
72787 74816 74121
VUOSIKIRJA 95 77
Taulukko 2.
Suomen Pankin valuuttavaranto ja valuuttatermiiniasema1, milj. mk
Kulta Erityiset Varanto-nosto- osuus
oikeudet Kansainväli-sessä valuutta-
rahastossa
1991 2180 932 1 136 1992 2180 564 1 732 1993 2180 664 1 747 1994 2180 1 537 1 354 1995 1 742 1 569 1 685
1995 Tammikuu 1 742 1 370 1 366 Helmikuu 1 742 1 775 1 326 Maaliskuu 1 742 1 616 1 329 Huhtikuu 1 742 1 295 1 290 Toukokuu 1 742 1 028 1 437 Kesäkuu 1 742 1 278 1 425 Heinäkuu 1 742 1 383 1 518 Elokuu 1 742 1 275 1 584 SYkSkUU 1 742 1 457 1 579 Lo akuu 1 742 1 385 1 671 Marraskuu 1 742 1 421 1 666 Joulukuu 1 742 1 569 1 685 1 Avistakeskikurssiin.
Taulukko 3.
Ecun markkakurssi ja ulkomaankauppapainoinen valuuttaindeksil. 2
Ecun Ulkomaankauppa-markka- painoinen valuutta-kurssi indeksi. 1982 = 100
1991 5.00580 101.4 1992 5.80140 116.4 1993 6.69420 132.4 1994 6.19108 123.2 1995 5.70936 111.6
1995 Tammikuu 5.87972 115.9 Helmikuu 5.84352 114.9 Maaliskuu 5.76731 112.4 Huhtikuu 5.72937 111.2 Toukokuu 5.70402 111.3 Kesäkuu 5.71859 111.5 Heinäkuu 5.71263 110.9 Elokuu 5.60862 109.4 Syyskuu 5.63392 110.3 Lokakuu 5.64587 110.4 Marraskuu 5.61404 110.0 Joulukuu 5.65470 111.2
. Ennen 7.6.1991 toteutettua markan ecukytkentää markan ulkoinen arvo ilmaistiin valuuttaindeksilukuna.
2 Päiväkeskiarvoja.
78
Ecusaaminen Valuutta- Valuutta- Termiiniosto-
I Euroopan saamiset varanto sopimukset,
raha- netto poliittiselta Instituuti Ita
29381 33629 -8696 I 25041 29517 -10345 28882 33473 -2885 47672 52743 6079
3363 40506 48865 -
3700 46627 54805 9444 3606 45608 54058 9180 3619 45185 53492 7458 3460 42535 50321 4833 3481 42847 50536 3595 3477 43484 51 407 2477 3361 43659 51 662 -3333 43816 51 750 3517 3323 40294 48395 3419 3315 39624 47738 2582 3279 42396 50503 -3363 40506 48865 j -
Taulukko 4.
Suomen Pankin peruskorko
Alkaen
1.11.1979 1.2.1980 1.6.1982 1.7.1983 1.2.1985 1.1.1986 1.3.1986
19.5.1986 16.5.1988
1.1.1989 1.11.1989
1.5.1992 1.1.1993
15.2.1993 17.5.1993 15.7.1993 16.8.1993 1.12.1993
1.2.1994 1.11.1995
15.12.1995
%
8.50 9.25 8.50 9.50 9.00 8.50 8.00 7.00 8.00 7.50 8.50 9.50 8.50 7.50 7.00 6.50 6.00 5.50 5.25 5.00 4.75
Valu utta-varanto
ja termlini-asema
24933 19172 30588 58822 48865
64249 63238 60950 55154 54131 53884 51662 55267 51 814 50320 50503 48865
VUOSIKIRJA 95
Taulukko 5.
Suomen Pankin vähimmäisvarantojärjestelmä 1
Talletusvelvollisuus. % Vähim- Yli- Koko-mäis- mää- nais-
Vaadit- Muista I Muista varanto- räiset talle-taessa talletuk- eristä talle- talle- tukset.
maksetta- sista tukset, tukset. milj.mk vista talle- milj.mk milj.mk i tuksista
1993 2 2.0 1.5 1.0 6398 1994 2.0 1.5 1.0 6526 19951-IX 2.0 1.5 1.0 6557 1995 X-XII 2.0 1.5 1.0 6530 616 7146
1995 Tammikuu 2.0 1.5 1.0 : 6511 Helmikuu 2.0 1.5 1.0 6521 Maaliskuu 2.0 1.5 1.0 6516 Huhtikuu 2.0 1.5 1.0 6798 Toukokuu 2.0 1.5 1.0 6523 Kesäkuu 2.0 1.5 1.0 6646 Heinäkuu 2.0 ; 1.5 1.0 6765 Elokuu 2.0 1.5 1.0 6574 SY~SkUU 2.0
I 1.5 1.0 6..5.5.Z
Lo akuu 2.0 1.5 1.0 6557 140 6697 Marraskuu 2.0
j 1.5 1.0 6545 ' 196 6741
Joulukuu 2.0 1.5 1.0 6487 i 1 512 7999 1 Vähimmäisvarantovelvoite lasketaan keskiarvon pohjalta 2.10.1995
alkaen. 2 1.7. alkaen.
Taulukko 7.
Suomen Pankin maksuvalmiusjärjestelmä1
Taulukko 6.
Pankkien maksuvalmiusasema Suomen Pankissa 1, milj. mk
Päivä- Päivä- Maksu- I Maksu-keski- talla- valmius- valmius-arvoja tukset luotot ' asema,
netto
1991. 881 985 -103 1992 2103 437 1 666 1993 831 425 407 1994 1 393 10 1 383 19951-IX 1 021 129 892
1995 Tammikuu 1 196 0 1196 Helmikuu 1 210 4 1 206 Maaliskuu 1 750 0 1 750 Huhtikuu 853 0 853 Toukokuu 833 2 831 Kesäkuu 607 30 577 Heinäkuu 803 I 0 803 Elokuu 873 204 669 Syyskuu 1 067 874 193
1 Päivätalletukset lopetettiin 29.9.1995.
Suomen Pankin Maksuvalmiusluoton Maksuvalmiusluoton Päivätalletuksen I
Ylimääräisten huutokauppa- . korkomarginaali, matu riteetti, korkomar~inaali, talletusten
korko prosenttiyksikköä päivää prosenttiy sikköä korko
19922 13.85 1992 1.00 7 -3.00 1993 7.87 1993 2.00 7 -2.00 1994 5.11 1994 2.00 7 i -2.00 1995 5.63 19951-IX 2.00 7 I -2.00
1995 X-XII 2.00 7 i
2.25 i
I i
1995 I 1995 Tammikuu 5.50 Tammikuu 2.00 7 -2.00 Helmikuu 5.66 Helmikuu 2.00 I 7 -2.00 Maaliskuu ! 5.75 Maaliskuu I 2.00 i 7 -2.00 I
Huhtikuu i 5.75 Huhtikuu I 2.00 7 -2.00 Toukokuu 5.75 Toukokuu I 2.00 I 7 -2.00 I
Kesäkuu 5.93 Kesäkuu I 2.00
I
7 -2.00 I
I I
Heinäkuu 6.00 Heinäkuu 2.00 I 7 -2.00 i :
Elokuu 6.00 Elokuu 2.00 I 7 -2.00 Syyskuu 6.00 Syyskuu 2.00 7 ! -2.00 I Lokakuu 5.57 Lokakuu 2.00 7 i
I
3.50 Marraskuu 4.90 Marraskuu I 2.00 7 2.75 Joulukuu 4.56 Joulukuu I 2.00 7 I 2.25 1 Huutokauppakorko on päivähavaintojen kalenteripäivittäin laskettu aritmeettinen keskiarvo. Korkomarginaaleja
(huutokauppakoron suhteen), maturiteettia ja ylimääräisten talletusten korkoa koskeva havainto on kunkin ajanjakson viimeinen havainto.
2 1992 heinäkuu-joulukuu.
VUOSIKIRJA 95 79
Taulukko 8.
Kotimaisia korkoja1, %
Helibor I Pitkäaikainen I Valtion obligaa-
markkinakorko tioiden korKoja2
1 kk 2 kk 3 kk 6 kk 9 kk I 12 kk I 3v 5v . 5 v 10 v
1991 13.64 13.25 13.07 12.69 12.57 12.53 12.3 12.2 11.76 1992 13.49 13.30 13.27 13.08 13.00 12.96 13.1 13.0 12.04 1993 7.85 7.77 7.73 I 7.59 7.51 7.47 8.5 8.9 8.19 8.79 1994 5.11 5.20 5.35 I 5.78 6.10 6.33 8.5 9.3 8.40 9.07 1995 5.63 5.69 5.76 I 5.97 6.17 6.34 8.2 8.9 7.93 8.79
I
i i . i I I
1995 I I
Tammikuu 5.50 I 5.67 I 5.85 6.32 6.82 7.14 9.5 10.3 9.44 10.24 i Helmikuu 5.71 I 5.85 5.99 6.32 6.68 6.97 9.3 10.2 9.30 10.22 Maaliskuu 5.78 5.92 6.06 6.48 6.79 7.07 9.2 10.1 9.20 10.18 Huhtikuu 5.75 5.84 5.97 6.31 6.55 6.82 8.7 9.4 8.36 9.42 Toukokuu 5.72 5.78 5.87 6.06 6.22 6.45 8.2 8.9 7.76 8.84 Kesäkuu 5.93 5.98 6.02 6.21 6.40 6.57 8.3 8.9 i 7.69 8.70 Heinäkuu 5.97 6.06 6.13 6.40 6.63 6.80 8.5 9.0 7.76 8.74 Elokuu 5.99 6.04 6.08 6.25 6.41 6.56 8.1 8.6 7.32 8.34 Syyskuu 5.97 5.95 5.95 5.97 6.00 6.04 7.6 8.1 7.19 7.98 Lokakuu 5.58 5.59 5.61 5.65 I 5.70 5.76 7.4 8.0 7.48 7.95 Marraskuu 4.90 4.91 4.93 ! 4.99 ! 5.05 5.11 I 6.7 7.5 6.95
I 7.52
Joulukuu 4.56 4.53 4.54 i 4.57 i 4.61 4.66 I 6.5 7.3 ! 6.70 7.38
1 Päiväkeskiarvoja. 2 Viiden vuoden korko perustuu sarjaobligaatiolainan 1/92 (15.1.1992-15.1.1999) ja kymmenen vuoden korko asunto
obligaatiolainan 1/92 (15.3.1992-15.3.2002) noteerauksiin. 1.6.1993 alkaen kymmenen vuoden korko perustuu sarjaobligaatiolainan 1/93 (15.3.1993-15.3.2004) noteerauksiin.
Taulukko 9.
Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot, milj. mk
1991 1992 1993 1994 1995
1995 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Rahamarkkinainstrumenttien
ostot
109568 76230 86521 35540 50435
2580 3490 4260 2400 3710 3060 3385 3040 9350 5380 4680 5100
+ lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä
80
I I
Rahamarkkinainstrumenttien
myynnit
-30380 -137940 -146899 -351 820 -434810
-36050 -36940 -40440 -34970 -32780 -35560 -36980 -36810 -37350 -37610 -38080 -31 240
Erään~neet. Rahamarkkina-ne to interventiot.
netto
-81 969 -2781 60417 -1 293 50486 -9892
295165 -21 115 393930 9555
31590 -1 880 34710 1 260 35360 -820 35680 3110 28590 -480 32400 -100 32530 -1 065 33550 -220 33740 5740 28110 -4120 30380 -3020 37290 11 150
VUOSIKIRJA 95
Taulukko 10,
Suomen Pankin avistainterventiot1 valuuttamarkkinoilla, milj. mk Valuutan ostot Valuutan myynnit Avista-
(+) (-) interventiot, netto
1991 35120 -69940 -34820 1992 20050 -70640 -50590 1993 25120 -45080 -19960 1994 20930 -12900 8030 1995 4910 -5470 -560
1995 Tammikuu -190 -190 Helmikuu -90 -90 Maaliskuu -1440 -1440 Huhtikuu 400 400 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 4000 -780 3220 Syyskuu 450 -1970 -1520 Lokakuu -180 -180 Marraskuu 60 60 Joulukuu -820 -820
+ lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä 1 Kaupantekopäivän mukaan.
Taulukko 11.
Suomen Pankin termiini-interventiot 1,2 valuuttamarkkinoilla, milj. mk Valuutan Erääntyneet Valuutan
termiinimyynnit valuutan termiiniostot (+) termiinimyynnit (-)
1991 15060 -6280 -7560 1992 38710 -35650 -5800 1993 18590 -28 110 -11660 1994 2990 -1320 -11 800 1995 -15040
1995 Tammikuu -6690 Helmikuu -1130 Maaliskuu Huhtikuu -3780 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu -3440 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu + lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä 1 Kaupantekopäivän mukaan. 2 Sisältävät myös outright-kaupat; näillä kaupoilla ei ole suoraa vaikutusta likviditeettiin.
VUOSIKIRJA 95
Erääntyneet Termiini-valuutan interventiot.
termiiniostot netto
13710 14930 4600 1860
15190 -5990 1 320 -8810
20400 5360
3430 -3260 1 040 -90 1 350 1 350 6290 2510 1 300 1 300 1 110 1 110 2450 2450
-3440
860 860 2570 2570
81
Taulukko 12. Valuuttojen avistakeskikurssit vuosittain, mk
Valuutta I Korkein
1990 1991 1992 Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 4.089 3.823 3.532 4.555 4.046 3.539 5.275 4.483 3.840
1 Kanadan dollari 3.523 3.277 3.034 4.030 3.533 3.059 4.171 3.706 3.210
1 Englannin punta 7.200 6.808 6.431 8.073 7.131 6.863 9.023 7.875 7.572
1 Irlannin punta 6.454 6.325 6.201 7.456 6.511 6.214 8.733 7.636 7.201
1 Ruotsin kruunu I 0.6545 0.6459 0.6369 0.7623 0.6684 0.6430 0.8845 0.7714 0.7369
1 Norjan kruunu 0.6174 0.6110 0.6079 0.7107 0.6236 0.5966 0.8170 0.7222 0.6888
1 Tanskan kruunu 0.6298 0.6181 0.6066 0.7182 0.6322 0.6074 0.8580 0.7444 0.6968
1 Islannin kruunu 0.0669 0.0656 0.0646 0.0778 0.0684 0.0652 0.0873 0.0778 0.0725
1 Saksan markka 2.4282 2.3664 2.3343 2.7905 2.4380 2.3237 3.3097 2.8769 2.7122
1 Alankomaiden guldeni 2.1524 2.1002 2.0705 2.4766 2.1634 2.0620 2.9440 2.5552 2.4079
1 Belgian frangi 0.1173 0.1145 0.1121 0.1354 0.1184 0.1129 0.1608 0.1397 0.1310
1 Sveitsin frangi 2.8950 2.7576 2.5965 3.1458 2.8208 2.7407 3.6828 3.2000 2.9228
1 Ranskan frangi 0.7135 0.7024 0.6912 0.8162 0.7169 0.6863 0.9682 0.8486 0.7947
1 Italian liira 0.00324 0.00319 0.00314 0.00370 0.00326 0.00314 0.00423 0.00364 0.00332
1 Itävallan sillinki 0.3452 0.3363 0.3316 0.3964 0.3464 0.3301 0.4704 0.4088 0.3854
1 Portugalin escudo 0.0274 0.0268 0.0265 0.0321 0.0280 0.0266 0.0370 0.0332 0.0309
1 Espanjan peseta 0.0385 0.0375 0.0362 0.0443 0.0389 0.0376 0.0498 0.0438 0.0424
1 Kreikan drakma 0.0250 1 0.0224 1 0.0220 1 0.0260 0.0235 0.0220
1 Viron kruunu
1 Japanin jeni 0.02872 0.02647 0.02466 0.03508 0.03008 0.02677 0.04234 0.03546 0.03098 i
1 Australian dollari 3.207 2.988 2.697 3.580 3.152 2.758 j 3.632 3.289 2.757
1 Neuvostoliiton I rupla. clearing 6.694 6.542 6.414 ! .
1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 5.34498 5.18322 5.07250 6.29390 5.52733 5.13880 7.25239 6.31546 5.70934
1 Euroopan valuutta-yksikkö (ECU),
4.779 5.698 5.003 4.777 6.553 5.798 5.526 kaupallinen 4.964 4.864
1 Seitsemältä kuukaudelta.
82 VUOSIKIRJA 95
Valuutta 1993 1994 1996 Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 6.061 5.719 5.294 5.7999 5.2184 4.5345 4.8071 4.3658 4.1839
1 Kanadan dollari 4.865 4.434 4.163 4.412 3.824 3.351 3.424 3.181 3.029
1 Englannin punta 8.963 8.582 8.039 8.596 7.982 7.363 7.556 6.891 6.515
1 Irlannin punta 9.101 8.371 7.996 8.284 7.799 7.238 7.476 6.999 6.728
1 Ruotsin kruunu 0.8106 0.7350 0.6826 0.7076 0.6758 0.6339 0.6576 0.6123 0.5713
1 Norjan kruunu 0.8585 0.8059 0.7648 0.7744 0.7393 0.6900 0.7148 0.6889 0.6714
1 Tanskan kruunu 0.9527 0.8822 0.8296 0.8590 0.8207 0.7705 0.7942 0.7790 0.7608
1 Islannin kruunu 0.0924 0.0846 0.0788 0.0797 0.0745 0.0682 0.0708 0.0674 0.0648
1 Saksan markka 3.6450 3.4584 3.2704 3.3625 3.2169 3.0115 3.1595 3.0471 2.9465
1 Alankomaiden guldeni 3.2395 3.0787 2.9102 3.0028 2.8684 2.6862 2.8201 2.7202 2.6334
1 Belgian frangi 0.1767 0.1655 0.1580 0.1635 0.1561 0.1463 0.1533 0.1481 0.1435
1 Sveitsin frangi 4.1700 3.8706 3.6253 4.0067 3.8179 3.5755 3.8405 3.6941 3.5426
1 Ranskan frangi 1.0756 1.0096 0.9581 0.9853 0.9406 0.8749 0.9044 0.8748 0.8562
1 Italian liira 0.00394 0.00364 0.00337 0.00345 0.00324 0.00290 0.00296 0.00268 0.00247
1 Itävallan ~illinki 0.5182 0.4916 0.4653 0.4779 0.4573 0.4275 0.4490 0.4331 0.4189
1 Portugalin escudo 0.0402 0.0356 0.0326 0.0328 0.0314 0.0294 0.0303 0.0291 0.0284
1 Espanjan peseta 0.0512 0.0451 0.0405 0.0408 0.0390 0.0357 0.0361 0.0350 0.0336
1 Kreikan drakma 0.0270 0.0250 0.0230 0.0230 0.0215 0.0195 0.0201 0.0189 0.0180
1 Viron kruunu 0.4556 0.4323 0.4088 0.4203 0.4021 0.3764 0.3949 0.3809 0.3683
1 Japanin jeni 0.05827 0.05168 0.04263 0.05436 0.05106 0.04672 0.05222 0.04663 0.04106
1 Australian dollari 4.306 3.885 3.569 4.102 3.814 3.330 3.683 3.238 3.022
1 Neuvostoliiton rupla, clearing
1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 8.33894 7.98641 7.31083 7.93658 7.46629 6.77181 6.99188 6.61196 5.60843
1 Euroopan valuutta-yksikkö (ECU). kaupallinen 7.101 6.685 6.380 6.475 6.175 5.729 5.919 5.644 5.457
VUOSIKIRJA 95 83
Taulukko 13. Valuuttojen avistakeskikurssit kuukausittain 1995, mk
Valuutta I Tammikuu Helmikuu Maaliskuu I Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 4.8071 4.7358 4.6809 4.7501 4.6433 4.5192 4.4840 4.3769 4.2781
1 Kanadan dollari 3.424 3.352 3.295 . 3.393 3.315 3.242 3.212 3.111 3.029
1 Englannin punta 7.556 7.458 7.398 7.512 7.300 7.144 7.137 7.004 6.911
1 Irlannin punta 7.476 7.375 7.316 7.417 7.256 7.149 7.097 6.993 6.889
1 Ruotsin kruunu 0.6389 0.6344 0.6289 0.6355 0.6288 0.6156 0.6128 0.6021 0.5875
1 Norjan kruunu 0.7148 0.7071 0.6996 0.7117 0.7041 0.6989 ! 0.7049 0.6979 0.6916
1 Tanskan kruunu 0.7937 0.7851 0.7773 0.7904 0.7832 0.7776 I 0.7900 0.7770 0.7622 .
1 Islannin kruunu 0.0708 0.0698 0.0690 0.0708 0.0697 0.0687 ! 0.0690 0.0680 0.0660
1 Saksan markka 3.1345 3.0930 3.0500 3.1185 3.0913 3.0710 I 3.1595 3.1138 3.0615 !
1 Alankomaiden guldeni 2.7964 2.7591 2.7231 2.7823 2.7576 2.7397 2.8201 2.7768 2.7317
1 Belgian frangi 0.1521 0.1501 0.1484 0.1514 0.1501 0.1492 0.1533 0.1509 0.1487
1 Sveitsin frangi 3.7238 3.6782 3.6158 3.6980 3.6526 3.6122 3.8338 3.7378 3.6111
1 Ranskan frangi 0.9044 0.8946 0.8854 0.8996 0.8889 0.8778 0.8973 0.8790 0.8686
1 Italian liira 0.00296 0.00294 0.00291 0.00295 0.00287 0.00270 0.00271 0.00259 0.00253
1 Itävallan sillinki 0.4457 0.4396 0.4335 0.4433 0.4393 0.4364 0.4490 0.4424 0.4351
1 Portugalin escudo 0.0303 0.0300 0.0297 0.0302 0.0299 0.0297 0.0299 0.0296 0.0291
1 Espanjan peseta 0.0361 0.0357 0.0354 0.0359 0.0356 0.0351 0.0350 0.0341 0.0336
1 Kreikan drakma 0.0201 0.0199 0.0197 0.0200 0.0197 0.0194 0.0193 0.0192 0.0190
1 Viron kruunu 0.3918 0.3866 0.3812 0.3898 0.3864 0.3839 0.3949 0.3892 0.3827
1 Japanin jeni 0.04804 0.04752 0.04692 0.04780 0.04725 0.04669 0.04969 0.04833 0.04635
1 Australian dollari 3.683 3.625 3.570 3.603 3.460 3.345 3.308 3.216 3.145
1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 6.99188 6.94337 6.89688 6.97490 6.86328 6.75995 I 6.80026 6.72357 6.60866
1 Euroopan valuutta- I yksikkö (ECU), I
kaupallinen 5.919 5.859 5.812 5.893 5.811 5.756 : 5.756 5.700 5.674
84 VUOSIKIRJA 95
Valuutta Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 4.3244 4.2650 4.2040 4.4171 4.3155 4.2070 4.3662 4.2983 4.2471
1 Kanadan dollari 3.154 3.096 3.043 3.258 3.172 3.093 3.178 3.120 3.084
1 Englannin punta 6.998 6.862 6.803 6.927 6.854 6.699 6.921 6.853 6.719
1 Irlannin punta 7.048 6.948 6.863 7.091 6.999 6.881 7.076 7.004 6.918
1 Ruotsin kruunu I 0.5876 0.5810 0.5713 0.6006 0.5919 0.5802 0.6001 0.5920 0.5852 i
1 Norjan kruunu 0.7015 0.6889 0.6844 0.6923 0.6860 0.6812 0.6919 0.6891 0.6866
1 Tanskan kruunu 0.7942 0.7855 0.7789 0.7883 0.7832 0.7797 0.7900 0.7858 0.7834
1 Islannin kruunu ' 0.0690 0.0676 0.0663 0.0692 0.0673 0.0651 0.0682 0.0678 0.0672
1 Saksan markka 3.1455 3.0947 3.0615 3.0895 3.0663 3.0475 3.0825 3.0668 3.0565
1 Alankomaiden guldeni 2.8099 2.7641 2.7347 2.7590 2.7390 2.7215 2.7541 2.7406 2.7306
1 Belgian frangi 0.1530 0.1505 0.1490 0.1500 0.1490 0.1481 0.1501 0.1493 0.1489
1 Sveitsin frangi 3.8405 3.7580 3.7206 3.7472 3.6980 3.6497 3.7282 3.7104 3.6883
1 Ranskan frangi 0.8981 0.8814 0.8694 0.8750 0.8670 0.8585 0.8799 0.8736 0.8707
1 Italian liira 0.00251 0.00249 0.00247 0.00268 0.00261 0.00254 0.00267 0.00262 0.00258
1 Itävallan äillinki 0.4472 0.4398 0.4352 0.4389 0.4360 0.4333 0.4386 0.4362 0.4346
1 Portugalin escudo 0.0298 0.0293 0.0291 0.0292 0.0291 0.0290 0.0292 0.0291 0.0289
1 Espanjan peseta 0.0349 0.0343 0.0338 0.0354 0.0350 0.0344 0.0355 0.0353 0.0350
1 Kreikan drakma 0.0192 0.0190 0.0189 0.0190 0.0189 0.0188 0.0191 0.0190 0.0188 I
1 Viron kruunu I i 0.3932 0.3868 0.3827 0.3862 0.3833 0.3809 0.3853 0.3833 0.3821 I
i 1 Japanin jeni I 0.05222 0.05101 0.04945 0.05152 0.05078 0.05038 0.05121 0.05083 0.05029
1 Australian dollari I 1
3.200 3.139 3.075 3.270 3.143 3.059 3.134 3.094 3.033
1 erityinen nosto- i oikeus (SDR) ! 6.79167 6.71986 6.65998 6.79257 6.72395 6.65482 i 6.75809 6.72042 6.65189
I 1 Euroopan valuutta- i
1 5.687 yksikkö (ECU), kaupallinen ·5.747 5.671 5.646 5.681 5.647 5.626 5.665 5.640
VUOSIKIRJA 95 85
Taulukko 13. Oatkoa)
Valuutta Heinikuu Elokuu Syyskuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 4.3043 4.2488 4.1924 4.3990 4.3000 4.1839 4.4459 4.3717 4.2427
1 Kanadan dollari 3.183 3.121 3.064 3.281 3.173 3.068 3.282 3.240 3.146
1 Englannin punta 6.848 6.776 6.700 6.799 6.743 6.685 6.880 6.810 6.712
1 Irlannin punta 7.031 6.968 6.905 6.960 6.902 6.848 7.013 6.953 6.866
1 Ruotsin kruunu 0.5963 0.5917 0.5877 0.6001 0.5949 0.5900 0.6229 0.6127 0.5997
1 Norjan kruunu 0.6934 0.6882 0.6824 0.6842 0.6784 0.6714 0.6904 0.6829 0.6776
1 Tanskan kruunu 0.7913 0.7852 0.7782 0.7800 0.7680 0.7608 0.7835 0.7710 0.7638
1 Islannin kruunu 0.0682 0.0674 0.0666 0.0680 0.0666 0.0659 0.0671 0.0665 0.0655
1 Saksan markka 3.0895 3.0587 3.0285 3.0315 2.9773 2.9465 3.0425 2.9902 2.9565
1 Alankomaiden guldeni 2.7580 2.7305 2.7026 2.7063 2.6583 2.6334 2.7169 2.6693 2.6387
1 Belgian frangi 0.1502 0.1488 0.1473 0.1475 0.1448 0.1435 0.1479 0.1454 0.1438
1 Sveitsin frangi 3.7189 3.6755 3.6419 3.6510 3.5959 3.5426 3.7692 3.6750 3.5935
1 Ranskan frangi 0.8830 0.8788 0.8731 0.8782 0.8654 0.8573 0.8814 0.8670 0.8579
1 Italian liira 0.00267 0.00264 0.00261 0.00271 0.00268 0.00264 0.00276 0.00271 0.00263
1 Itävallan sillinki 0.4393 0.4349 0.4304 0.4311 0.4234 0.4189 0.4325 0.4251 0.4203
1 Portugalin escudo 0.0293 0.0291 0.0289 0.0291 0.0287 0.0285 0.0290 0.0287 0.0285
1 Espanjan peseta 0.0358 0.0355 0.0353 0.0353 0.0349 0.0346 0.0352 0.0348 0.0345
1 Kreikan drakma 0.0190 0.0189 0.0187 0.0187 0.0185 0.0184 0.0187 0.0186 0.0184
1 Viron kruunu 0.3862 0.3823 0.3786 0.3789 0.3722 0.3683 0.3803 0.3738 0.3696
1 Japanin jeni 0.05040 0.04871 0.04740 0.04754 0.04547 0.04437 0.04518 0.04353 0.04247
1 Australian dollari 3.159 3.088 3.022 3.319 3.186 3.095 I
3.298 3.203 i 3.385
1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 6.70253 6.61807 6.52500 6.54517 6.49492 6.41787 6.56928 6.40629 5.60843
1 Euroopan valuutta-kkSikkö (ECU), aupallinen 5.690 5.662 5.613 5.634 5.569 5.530 5,629 5.580 5.535
86 VUOSIKIRJA 95
Valuutta Lokakuu Marraskuu I Joulukuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin · Korkein Keskim. Alin
1 USA:n dollari 4.3129 4.2696 4.1900 4.2886 4.2400 4.1880 4.3657 4.3351 4.2816
1 Kanadan dollari : 3.235 3.174 3.055 3.192 3.134 3.090 · 3.211 3.165 3.134
1 Englannin punta 6.826 6.738 6.623 6.761 6.629 6.515 6.795 6.669 6.576
1 Irlannin punta 6.957 6.890 6.795 6.910 6.814 6.728 : 7.012 6.893 6.808
1 Ruotsin kruunu 0.6414 0.6248 0.6130 0.6565 0.6427 0.6333 0.6576 0.6531 0.6455
1 Norjan kruunu : 0.6893 0.6845 0.6801 I 0.6834 0.6785 0.6744 0.6901 0.6822 0.6750 I
1 Tanskan kruunu 0.7826 0.7776 0.7726 0.7781 0.7724 0.7672 0.7867 0.7766 0.7678
1 Islannin kruunu 0.0666 0.0661 0.0654 0.0663 0.0656 0.0648 0.0670 0.0663 0.0653
1 Saksan markka 3.0365 3.0188 2.9975 3.0185 2.9934 2.9720 3.0455 3.0083 2.9715
1 Alankomaiden guldeni I 2.7112 2.6953 2.6779 2.6927 2.6724 2.6535 2.7203 2.6866 2.6542
1 Belgian frangi 0.1477 0.1468 0.1458 0.1469 0.1457 0.1446 · 0.1482 0.1464 0.1446
1 Sveitsin frangi 3.7635 3.7265 3.6885 3.7502 3.7109 3.6718 3.7884 3.7246 3.6544
1 Ranskan frangi 0.8706 0.8643 0.8564 0.8721 0.8677 0.8636 0.8907 0.8733 0.8562
1 Italian liira 0.00269 0.00266 0.00259 0.00268 0.00266 0.00263 0.00275 0.00272 0.00267
1 Itävallan ~illinki ! 0.4318 0.4290 0.4259 0.4295 0.4255 0.4223 0.4327 0.4276 0.4226
1 Portugalin escudo 0.0289 0.0287 0.0285 0.0287 0.0285 0.0284 ; 0.0292 0.0287 0.0284
1 Espanjan peseta 0.0352 0.0349 0.0346 0.0349 0.0348 0.0346 0.0360 0.0354 0.0349
1 Kreikan drakma 0.0185 0.0184 0.0182 0.0183 0.0181 0.0180 0.0184 0.0182 0.0181
1 Viron kruunu . 0.3796 0.3773 0.3747 0.3773 0.3742 0.3715 0.3807 0.3760 0.3714 I
1 Japanin jeni 0.04301 0.04242 0.04150 0.04225 0.04162 0.04106 0.04297 0.04258 0.04226
1 Australian dollari 3.297 3.237 3.141 3.250 3.160 3.098 · 3.259 3.213 3.161
1 erityinen nosto-6.30644 : oikeus (SDR) . 6.45503 6.39697 6.42321 6.33703 6.27940 6.49332 6.43793 6.36884
1 Euroopan valuutta-I kkSikkö (ECU), aupallinen 5.588 5.546 5.493 5.536 5.496 5.457 I 5.597 5.530 5.483
VUOSIKIRJA 95 87
Taulukko 14.
Setelien ja metallirahojen toimitukset, milj. mk
1991 1992 1993 1994 1995
Setelien toimitus Setee Oy:stI
1000 mk 9000.0 4600.0 2 100.0 500 " 4500.0 1 225.0 2 150.0 100 " 3107.0 4030.0 5000.0 6000.0 5000.0 50 " 925.0 1 500.0 1 000.0 20 " 400.0 800.0 400.0 10 II 607.5
Yhteensä 18139.5 11 355.0 10650.0 6800.0 5400.0 milj.kpl 128.3 77.4 96.4 100.0 70.0
SetelInpoisto, milj.kpl 82.3 156.2 116.1 93.8 57.7
MetallIrahojen toimitus Rahapajasta Käyttörahat
10 mk 300.0 199.8 45.1 5 " 49.6 6.7 234.7 95.0 45.1 1 " 15.0 5.0 92.6 152.0 40.0
50 P 40.2 25.0 9.9 1.5 0.5 10 " 35.0 15.0 12.0 6.0 8.5
Juhlarahat 2000 mk 13.8 1000 " 35.0
100 " 25.0 30.0 9.1 8.6 10 " 0.0
Yhteensä 164.8 116.8 649.2 463.4 161.6
Metallirahojen poisto, milj.kpl Käyttö rahat 474.3 141.4 221.6 289.4 91.5 Juhlarahat 0.1 0.0 0.1 0.0 0.0
88 VUOSIKIRJA 95
Taulukko 15.
Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, vuoden lopussa, milj. mk 1991 1992 1993 1994 1998
Setelit 1000 mk 3240.6 3375.8 4053.0 3829.2 4440.1 500 " 2600.9 2547.2 2593.0 2286.6 2505.0 100 " 5921.2 5806.7 5489.7 5195.7 5540.6 50 " 939.2 867.0 721.3 647.1 692.5 20 " 283.8 364.2 396.2 10 " 575.4 583.2 272.6 58.7
I 50.1
5 " 20.8 20.8 20.5 1 " 7.7 8.0 8.2 I .
Yhteensä 13305.9 13208.7 13442.1 12381.5 113624.5
1.1.1994 laillisina maksu-välineinä lakkautetut (9.4) 1 (9.4) 1 (9.4) 1 303.0
I 252.8
Metallirahat Käyttö rahat
10 mk 208.2 325.7 365.2 5 II 374.2 384.9 433.9 416.2 428.6 1 II 386.7 384.6 387.0 371.3 390.4
50 P 112.5 117.6 113.6 79.9 85.9 20 " 45.6 36.4 30.7 10 II 76.9 90.8 96.3 85.6 96.3 5 II 22.1 20.5 19.2 1 II 7.6 7.6 7.5
Yhteensä 1 025.6 1 042.4 1 296.4 1 278.7 1 366.4
Juhlarahat 2000 mk 13.8 1000 II 35.0 35.0 35.0 35.0
100 II 65.9 92.6 90.4 98.1 104.0 50 " 72.8 71.1 71.8 71.3 70.7 25 " 19.9 19.8 19.8 19.7 19.7 10 II 38.3 38.3 38.2 38.2 38.1
Yhteensä 196.9 256.8 255.2 262.3 281.3
Yhteensä metalli rahat 1 222.5 1 299.3 1 551.6 1 541.0 1 647.7
1.1.1994 laillisina maksu-
I välineinä lakkautetut (15.7) 2 (15.7) 2 (15.7) 2 i 114.2 111.1
1 Ennen vuotta 1963 liikkeeseen lasketut setelit. 2 Ennen vuotta 1963 liikkeeseen lasketut metallirahat.
VUOSIKIRJA 95 89
Taulukko 16.
Setelien lajittelu Suomen Pankissa, milj. kpl
1991 1992 1993 1994 1995
1000 mk 4.0 4.2 5.6 6.0 4.9 500 " 9.4 9.4 11.1 10.9 10.5 100 " 246.7 255.1 296.3 317.5 396.0 50 " 72.0 62.0 64.8 47.9 68.6 20 II 0.6 15.8 73.0 10 II 139.8 142.0 116.5 48.8 1.0
Yhteensä 471.9 472.7 494.9 446.9 554.0
Taulukko 17.
Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän tapahtumat
! lukumäärä Pankkien Arvo, Suomen Arvo, i Lukumäärä, Arvo, I väliset, milj.mk Pankin ja milj.mk yhteensä yhteensä I
i lukumäärä pankkien milj.mk
väliset, lukumäärä
TUin-. haltijat
Tapahtumat
1991 1
I 23 72337 4753208 66733 612617 139070 ! 5365825 1992 I 21 81 127 5465954 70825 883871 151 952 6349825 !
1993 i 19 66375 5941 650 48831 712 137 115207 6653787 1994 ! 19 62817 5880570 42544 476226 105361 6356796 1995
I 18 69425 8087023 40596 420446 110021 8507469
1995 I
Tammikuu
I 21 5508 580936 3489 37672 8997 618608
Helmikuu 21 5562 671 648 3207 27757 j
8769 699405 Maaliskuu I 19 6391 639142 j 3449 34107 9840 I 673249 Huhtikuu i 19 5359 491 646 ! 2825 39957 8184 531 603 Toukokuu 19 6016 559319 i 3243 26836 9259 586155 Kesäkuu 19 5849 703998 . 3474 25878 9323 729876 Heinäkuu I 19 5267 570324 . 3501 24975 8768 595299 Elokuu 19 6246 661 181 i 3756 27489 10002 688670 Syyskuu ! 18 6306 745006 3568 ! 43193 9874 788199 i Lokakuu
I 18 6052 893295 3593
I
45571
I
9645 938866 Marraskuu 18 5758 857722 3666 41 132 9424 898854 Joulukuu ! 18 5 111 712806 2825 45879 7936 758685
118.3.1991 lähtien.
90 VUOSIKIRJA 95
Taulukko 18.
Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit Ajanjakson lopussa
1993 1994 1995
1995 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Limiitit yhteensä. mi~.mk
13325 13961 12357
14100 15100 14230 14746 15225 15243 15078 15075 15075 12349 12339 12357
Vakuudellinen osa limiiteistä yhteensä. milj. mk
3551 4135 7013
4395 5395 5178 5682 6176 6 181 6140 6139 6139 7005 6995 7013
Limiittien keskimääräinen käyttö aste '. %
8.8 9.6
11.4
11.3 13.0 10.0 9.8
11.6 11.7 10.4 11.9 12.6 13.4 11.8 9.6
1 Ajanjakson keskiarvo. Limiittien käyttöaste on laskettu maalis-elokuussa 1993 (kokeiluvaihe) tunnin välein ja syyskuusta 1993 minuutin välein kerätyistä sekkitilien saldoista. Käyttöaste on laskettu pelkästään velkasaldoista.
Taulukko 19.
Kotimainen clearingliike Veloitukset Hyvitykset Tapahtumat yhteensä
Lukumäärä. I Arvo. Lukumäärä. I Arvo, Lukumäärä, Arvo, 1000 kpl milj.mk 1000 kpl I milj.mk 1000 kpl milj.mk
1991 .. ! .. .. .. 336899 1 436690 1992 200792 949717 I 152096 610147 352888 1 559864 1993 206509 1 021 592 150291 650571 356800 1 672 163 1994 222620 1 063408 151 362 802040 373982 1 865448 1995 199646 1 160644 156212 811 972 355858 1 972616
1995 Tammikuu 15723 93545 : 12976 64927 28699 158472 Helmikuu i 15256 111 336 12336 64754 27592 176090
I Maali'skuu 16675 106449 13277 65523 29952 171 972 Huhtikuu 15238 80500 11 519 58989 26757 139489 Toukokuu 18495 93579 13081 63691 31576 157270 Kesäkuu 17797 100 110 13001 82961 30798 183071 Heinäkuu 18098 82813 I 11 816 60204 29914 143017 Elokuu 17514 94674 12277 61 736 29791 156410 Syyskuu 16179 101 020 15647 62430 31 826 163450 Lokakuu 17567 107 181 13620 67684 31 187 174865 Marraskuu 15872 97433 13509 74774 29381 172207 Joulukuu 15232 92004 13153 84299 28385 176303
VUOSIKIRJA 95 91
Suomen Pankin julkaisuja 1995
Markka & talous
Bank of Finland BuUetin
Vuotuisjulkaisut 1995
Tutkimusjulkaisut 1995
SarjaA, yleistajuiset selvitykset
Sarja E, väitöskirjat ja analyyttiset tutkimukset
Keskustelualoitteet
Ilmestyy neljännesvuosittain.
11 kuukausinumeroa (kesä-heinäkuussa yhteisnumero).
Vuosikirja 1994 (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Suomen joukkovelkakirjalainat 1994 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
A:93 JARMO KARILUOTO Suomen maksutase. Laadintamenetelmät, tiedonhankinta ja vuosien 1975-92 aikasarjat
A:94 JUHANI LAURILA Finnish-Soviet Clearing Trade and Payment System:
E:l
E:2
E:3
History and Lessons
JUKKA VESALA Testing for Competition in Banking: Behavioral Evidence from Finland
JUHA TARKKA Approaches to Deposit Pricing: A Study in the Determination ofDeposit Interest and Bank Service Charges, väitöskirja
TIMO TYRV ÄINEN Wage Determination, Taxes, and Employment: Evidence from Finland, väitöskirja
Idäntalouksien katsaukset
Sarjassa julkaistiin 37 pankin eri osastoilla tehtyä tutkimusta ja selvitystä.
Sarjassa julkaistiin 9 idäntalouksien yksikössä laadittua katsausta.
Ohjeita talletuspankeille (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Ohjeita yrityksille (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Tietojen anto maksutasetta varten
Tllastomonisteet
Tilaukset
92
Maksunaihe-, valuutta- ja maakoodit (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Rahoitusmarkkinat, ilmestyy kuukausittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Maksutasetilasto, ilmestyy kuukausittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Investointikysely, ilmestyy puolivuosittain (erikseen suomeksi ja ruotsiksi).
Suorat sijoitukset Suomen maksutaseessa, ilmestyy kaksi kertaa vuodessa (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
Portfoliosijoitukset Suomen maksutaseessa, ilmestyy neljännesvuosittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)
Suomen Pankin vuotuis- ja tutkimusjulkaisuja on saatavissa kirjakaupoista. Viralliseen käyttöön ja tutkimustarkoituksiin voidaan pyynnöstä toimittaa julkaisuja suoraan Suomen Pankista, osoite Suomen Pankki, AsiakirjapalvelutJ osoiterekisteri, PL 160, 00101 Helsinki, puh. (90) 1831, sähköposti: X.400: S=PUBLICATIONS; A=MAILNET; P=BOFNET; C=FI, Internet: [email protected]. Samasta osoitteesta voi tilata myös Bulletinin, Markka & talous -lehden, keskustelUaloitteita, idäntalouksien katsauksia ja maksullisia tilastokatsauksia ja -tiedotteita sekä luettelon Suomen Pankin julkaisuista.
VUOSIKIRJA 95
Suomen Pankin johto ja organisaatio vuoden 1995 lopussa
Eduskunnan pankkivaltuusto
Suppea pankkivaltuusto Ilkka Kanerva, puheenjohtaja Matti Puhakka, varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä
Johtokunta
Kimmo Sasi Tuulikki Hämäläinen Mauri Pekkarinen
Sirkka Hämäläinen, johtokunnan puheenjohtaja Pankin toiminnan yleinen johto ja valvonta Keskuspankkipolitiikan yleisperiaatteet Johtokunnan edustus Kansainvälinen sihteeristö Kehitysyksikkö Tarkastusosasto Tiedotus
Harri Holkeri, johtokunnan jäsen Hallinto-osasto Lakiasiat Laskentaosasto Maksuvälinehuolto
Johannes Koskinen Esko Seppänen Anneli Jäätteenmäki
Esko Ollila, johtokunnan jäsen Budjetointi Henkilöstöosasto Maksuliikeosasto Rahoitusmarkkinaosasto
(maksuvälinehuolto ja haarakonttorit) Tietojenkäsittelyosasto
Rahoitustarkastus, johtokunnan puheenjohtaja
Turvallisuus
Kalevi Sorsa, johtokunnan jäsen Idäntalouksien yksikkö Julkaisu- ja kielipalvelut Kansantalouden osasto Tietopalveluosasto Tutkimusosasto
Matti Vanhala, johtokunnan jäsen Markkinaoperaatioiden osasto Rahapolitiikan osasto
Johtokunnan ja pankkivaltuuston sihteeri Heikki T. Hämäläinen
Pentti Koivikko, johtaja Raportointi pankinjohtaja Holkerille
Hallinto-osasto Maksuvälinehuolto * Maksuvälineosasto * Haarakonttorit *Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja
Henkilöstöosasto: eläkepäätökset, asuntolainat YT-toimikunta PES-neuvottelut
Suomen Pankin yhteydessä toimiva rahoitustarkastus julkaisee oman organisaatiokaavionsa.
VUOSIKIRJA 95 93
Osastot, toimistot, haarakonttorit
HaUinto-osasto Urpo Levo
Henkilöstöosasto Aura Laento
Anton Mäkelä*
Idäntalouksien yksikkö Pekka Sutela vs.
Julkaisu- ja kielipalvelut Antero Arimo
Kansantalouden osasto Antti Suvanto
Laskentaosasto Ossi Leppänen
Maksuliikeosasto Raimo Hyvärinen
MaksuväIineosasto Antti Heinonen
Aluetoimisto ja haarakonttorit
Hallintopalvelutoimisto Anna Posti
Henknöstöasiain toimisto Sirpa Ahrenberg
Julkaisutoimisto Antero Arimo oto.
Ennustetoimisto Martti Lehtonen
Kirjanpitotoimisto Tuula Colliander
Asiamiespankkitoimisto Jyrki Varstala
Holvipäällikkö Kenneth Sainio
Helsinki-Vantaa Kari Lottanen
Tampere Reino Ylönen
Markkinaoperaatioiden os. Interventiotoimisto Markus Fogelholm Olli-Pekka Lehmussaari
Rahapolitiikan osasto PenttI Pikkarainen
Rahoitusmarkkinaosasto Kaarlo Jännäri
Heikki Koskenkylä* Peter Nyberg* Ralf Pauli *
Tarkastusosasto Timo Männistö
Tietojenkäsittelyosasto PerttI Simola
Tietopalveluosasto Esa Ojanen
Tutkimusosasto Pekka Ilmakunnas
Kari Puumanen*
Erityisyksiköt
Seurantatoimisto Laura Vajanne
Arvopaperimarkkinatoimisto Markku Malkamäki
Toimistopäällikkö Anna-Maija Tikkanen
Käyttöpalvelut Kari Helander
Toimistopalvelut ja sisäiset palvelut Juhani Rapeli
Kirjasto Merja Alakulppi
Tekninen toimisto Harri Brandt
Kielipalvelut Carita Gabrån vs.
Projektitoimisto Anne Brunila
Järj estelmätoimisto Hannu Wiksten
Järjestelmäpäällikkö Seppo Eriksson
K~opio Pekka Konttinen
Turku Martti Hagman
Sijoitustoimisto OIli Wuolle
Suunnittelutoimisto Jarmo Kontulainen
Maksujärjestelmätoimisto Veikko Saarinen
Pankkipalvelut Seija Lomma
Vantaan kiinteistötoimisto Taisto Lehtinen
Tietohallintotoimisto Ilkka Lyytikäinen
Rahoituspalvelutoimisto Mauri Lehtinen
Kehitys äällikkö Kyösti 'Norhomaa
Oulu Renne Kurth
Suunnittelutoimisto Anneli Isopuro
Rakennetoimisto Heikki SoIttila vs.
Seurantapalvelut Matti Ahrenberg
Työasema- ja tietoHikennepalvelut Kari Sipilä
Maksutasetoimisto Jarmo Nurminen
Tietohallintotoimisto Jorma Hilpinen
Johdon sihteeristö Kansainvälinen Kehitysyksikkö Lakiasiat Tiedotus Turvallisuus Heikki T. Hämäläinen sihteeristö Pirkko Pohjoisaho- Amo Lindgren Antti Juusela Jyrki Ahvonen
Kjell Peter Söderlund Aarti
* johtokunnan neuvonantaja
94 VUOSIKIRJA 95
SETECOY
Hallitus: Pentti Koivikko, Mauri Jaakonaho, Matti Lehti Toimitusjohtaja: Veli Tarvainen Johtoryhmä: Veli Tarvainen, Tom Ahlers, Pekka Kariola, Juhani Salovaara, Kristian Silfverberg, Tapio Yrjönen
SUOMEN PANKKI
Perustettu 1811 Käyntiosoite: Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite: PL 160,00101 Helsinki Puhelinnumero: kansallinen (90) 1831
kansainvälinen +358 0 1831 Teleksi: 121224 SPFB FI Telekopio: 174872 Sähkeosoite: SUOMENPANKKI Sähköposti: X.400: G=SUOMEN; S=PANKKI; A=MAILNET; P=BOFNET; C=FI Internet: SUOMEN [email protected]
Haarakonttorit
Kuopio: Oulu: Tampere: Turku:
VUOS1KIRJA 95
Puutarhakatu 4, PL 123, 70101 Kuopio, puh. (971) 305 111 Kajaaninkatu 8, PL 103,90101 Oulu, puh. (981) 3108800 Hämeenkatu 13, PL 325,33101 Tampere, puh. (931) 248 6111 Linnankatu 20, PL 373, 20101 Turku, puh. (921) 232 6066
95