KENTTÄLAITESANOMATEmerson Process Management Oy:n asiakaslehti

13. vsk. 4/03 • Joulukuu 2003

Tässä numerossa:

sivu

Pääkirjoitus...Luottamus vahvistuu 3

Tervakoski OY- ei mikään tavallinen paperitehdas 4

Emerson Kenttäväyläseminaari 2003 7

KENTTÄIKKUNA 8"Siitä yli mistä aita on matalin"

Uusi partnerimme kaasu-analysaattoreissa, Oleinitec Oy 10

EMERSON FieldBus- Liikkuva automaationäyttely 11

Emersonin PlantWeb™ ja AMS™ Suiteryhmä koolla Minneapolisissa 12

Tuoteuutisia...Emerson laajentaa PlantWeb®laitetarjontaa Rosemountin 644lämpötilalähettimelläFOUNDATION™ kenttäväylään 12

"Siitä yli mistä aita on matalin"- automaation nykykäytäntö?

Emerson Kenttäväyläseminaari 2003

Hyvää Jouluaja

Menestyksekästä Uutta Vuotta2004

Tavanomaisten joulutervehdysten sijaan olemme tänä vuonna osallistuneet Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseenteemana LAPSEN KANSSA-Pienryhmäkodit.

3

KENTTÄLAITESANOMAT 4/03

Emerson Process Management Oy:nasiakaslehti

Julkaisija

Emerson Process ManagementOyPakkalankuja 601510 Vantaa

Puh. 0201 111 200Telefax 0201 111 250

www.emersonprocess.com/finland

PäätoimittajaAntti Heljo

Puh. 0201 111 206

ToimituspäällikköJarmo Johansson

0400 736 406jarmo.johansson@kolumbus.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetAnita Aarnio

anita.aarnio@EmersonProcess.comTelefax 0201 111 250

Puh. 0201 111 203

KirjapainoHermesTampere

ISSN 0788-9690

Luottamusvahvistuu

Talousrintamalla kulunut vuosi on ollut melkoista mylläkkää, eurokin on kal-listunut niin, että siihen ei kohta ole varaa meillä eurooppalaisillakaan. Yrityksetympäri maailmaa, suomalaiset mukaanlukien, ovat suunnanneet tukka putkellaKiinan markkinoita valloittamaan ja pitkälti juuri Kiinan ansiosta maailmantalous onkin lähtenyt kovaan kasvuun, josta yhtenä selkeänä osoituksena on laivo-jen rahtihintojen tuplaantuminen kuluneen vuoden aikana. Se tosin ei meitä enäälämmitä, näin entisenä merenkulkumaana.

Otsikkoon lainaamani teksti alkaa kuitenkin olla lähes jokapäiväistä ”leipää”niin USA:n, Eurooopan kuin meidän kotimaisen mediammekin piirissä. Suoma-laisten teollisuusosakkeiden arvonnousu kuluneen vuoden aikana on ollut huo-mattavaa ja on kohdistunut pääasiassa perinteiseen teollisuuteen. Sijoittajatovat palaamassa ”hardwareen” ja pitkän tähtäyksen tuotantoon samalla kunviime vuosien IT-hype on siirtynyt toistaiseksi taka-alalle, tai kenties sinne Kii-naan. Kuvaisiko tämä siirtyminen perinteisemmän tuotantotavan suuntaan yleisenajatusmaailman muutosta laajemminkin? Ainakin meille automaation ammattilai-sille se sopisi, työskentelemmehän me pääsääntöisesti perinteisen prosessiteolli-suuden parissa. ”Perinteiseen” ajattelumalliimme kuuluvat myös tarkat mittauk-set, jotka ovat onnistuneiden säätöjen lähtökohtana kilpailukykyisessä tuotannos-sa, tosiasiahan on että huonoa mittausta ei voi korjata parhaimmallakaanautomaatiojärjestelmällä. Perinteeseemme kuuluu myös uusimman tekniikanhyödyntäminen kunhan se on tutkittua, luotettavaksi todettua ja sen käyttöön onkunnolla perehdytty.

Pelkän mielikuvatason lisäksi luottamus talouden kasvuun perustuu yhä useam-min jo faktoihinkin, kuten meillä mm. Teknisen kaupan liiton tilastoihin, joteneiköhän nyt olla vihdoin liikkeessä oikeaan suuntaan, joka tulee näkymään kasva-vassa määrin meidän kaikkien arkipäivässä ensi vuoden aikana.

Laitetaan lopuksi vielä terveiset UPM-automaatioveteraanille PohjolaisenEikalle Valkeakoskelle uuden uravalinnan johdosta. Eikka on ryhtynyt kirjailijaksija juuri ilmestynyt kaskukirja Pötkön Pihinöitä kuvailee varsin herkullisesti myösautomaation arjen sattumuksia vuosien varrelta. Jäämme mielenkiinnolla odotta-maan hänen seuraavaa hengentuotettaan ja kenties myöhemmin ehdokkuuttakirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Hyvää Joulua ja alkavaa Automaatiovuotta 2004

Antti Heljo

4

KENTTÄLAITESANOMAT4/03

Tervakoskelaiset isäntämme oik.: automaatio- ja sähköosaston päällik-kö Kari-Juhani Kangasluoma, PK11 ja 12 aluetiimin vetäjä Mika Lei-pijärvi, aluetiimin vetäjä Kalevi Lampinen "vanhemmalta" tehtaalta,myös vesi- ja voimalaitos sekä Teppo Tapiala, tuleva tiiminvetäjä

Tervakoski OY- ei mikään tavallinen paperitehdas

Pieni on kaunista sanotaan, mutta koko riippuukäytettävästä mittakaavasta. Suomalaisten paperi-tehtaiden ranking-listalla Tervakoski OY on pieni,mutta omistajakonsernissaan Trierenberg Holdingsuurin yksikkö.Tervakosken osalta tärkeintä kuitenkin on se, ettäpitkä ja mielenkiintoinen teollinen historia jatkuuja ammattitaito säilyy, nyt osana itävaltalaisyhtiötä.

Vaikeuksien kautta”voittoon”Tehtaan perusti Gustaf Georg Nordenswanvuonna 1818. Toiminta alkoi käsipaperiteh-taana, jossa oli kaksi valssia ja voimaa kehittivesiratas. Vesivoiman saannin varmistamiseksiyritys hankki omistukseensa ympäristön kar-tanot, joiden mukana seurasivat vesioikeudet.Ensimmäinen paperikone tilattiin vuonna 1850,mutta sille kävi huonosti, sitä kuljettava laivanimittäin upposi Skånen edustalla ja samoinkävi paperikoneen. PK1 saatiin lopulta vuonna1853 jolloin lopetettiin käsipaperin valmistus.Voimantuotantoa kehitettiin projektin jälkeenoikein ”roppakaupalla”, paperikonetta vartenoli 7 hv höyrykone, valsseille kaksi 25 hvvesiturpiinia ja liimauskoneelle 7 hv höyryko-ne.Voimapula oli jatkuva haitta tuotannolle, jotahelpottamaan hankittiinkin vuonna 1858 20 hvhöyrykone.

HistoriankirjoitustaSuomi sai oman rahan vuonna 1860 ja Terva-koskella aloitettiin yhden ja kolmen markansetelien paperin valmistus. Tehtaan kuljetuk-sille merkittävä oli vuonna 1862 valmistunutHelsinki-Hämeenlinna rautatie.Vaikeudet jatkuivat jälleen vuonna 1863, jol-loin paperikone tuhoutui lähes täysin tulipa-lossa. Uusi paperikone PK2 käynnistyi vuon-na 1865, samoin kuin uutta voimantuotantoa-kin ja mielenkiintoisena yksityiskohtana käyt-töön otettiin kaasuvalaistus, jota varten olipuukäyttöinen kaasugeneraattori.Seuraava investointi oli jälleen uusi paperiko-ne, joka sai numeron PK1 vuonna 1868. Uuteenteholuokkaan siirryttiin voimatuotannossavuonna 1873, jolloin käynnistyi 120 hv eng-lantilainen höyrykone sekä kaksi 75 hv vesi-turpiinia.

Tervakoskella ei elämä muuttunut yksitoik-koiseksi näidenkään hankintojen jälkeen, vuon-na 1880 turpiiniosaston tulipalossa uusi höy-rykone tuhoutui ja vesiturpiinit vaurioituivat,mutta saatiin korjattua. Vuonna 1881 saatiinkorvaava 184 hv höyrykone ja kalanteri.

Sitten seurasi ajanjakso ilman suurta drama-tiikkaa, hankittiin tasaisesti uutta voimantuo-tantoa ja pieni sähködynamo valaistusta vartenvuonna 1885 ja puhelin vuonna 1887. Paperi-koneet uusittiin, PK2 vuonna 1897 ja PK1seuraavana vuonna. Vuonna 1905 käynnistyipaperikone PK3 ja samana vuonna perustettiinkäsipaperitehdas uudelleen hienompia paperi-laatuja varten, myöhemmin mm. setelipaperit.Käsipaperitehdasta laajennettiin vuonna 1921setelipaperin tuotannon lisäämiseksi. Samanavuonna päättyi lukuisten yksityisomistajienkausi tehtaan historiassa Suomen Pankin hank-kiessa tehtaan koko osakekannan omistukseen-sa. Yhtiön nimeksi tuli Tervakoski Osakeyhtiövuonna 1928. Imatran Voiman voimajohdonvalmistuttua vuonna 1929 poistuivat voima-ongelmat ja luovuttiin vanhojen voimakonei-den käytöstä. Alkoi investointien sarja, hankit-tiin monta uutta paperikonetta, joista suurinosa on edelleen käytössä.Suomen Pankin omistuksessa tehdas jatkoivuoteen 1986, jolloin omistajaksi tuli EnsoGutzeit ja nykyinen omistaja Trierenberg Hol-ding hankki tehtaan vuonna 1999.

Tämän historian kirjoituksesta saamme kiittääyhtä vierailumme isännistä, automaatio- ja säh-köosaston päällikköä Kari-Juhani Kangas-luomaa, joka on koonnut kattavan tekniikkaanpainottuvan historiakuvauksen, jota hyödyn-sin.

Tervakoski OY tänäänVuodesta 1999 itävaltalaiseen TrierenbergHoldingiin kuuluneen Tervakoski OY:n vuo-situotanto on yli 100.000 tonnia, liikevaihto140 MEur ja tuotteita viedään yli 60 maahan.Suurimpia yksittäisiä vientimaita ovat USA jaRanska, molemmat noin 20 % osuudella jamuita merkittäviä UK ja Saksa. Työntekijöitäon noin 500 ja tuotteita valmistetaan viidelläpaperikoneella, joiden lisäksi on vielä pilot-kone sekä superkalanteri. Päätuotteina ovatohutpainopaperit, savukepaperit, tarran taus-tapaperit, vesileimapaperit sekä kaapeleissakäytettävät eristepaperit.

PK12:lla tehdään 450 cm levyistä ohkopaino-paperia n. 50.000 tn vuodessa. Sitä käytetäänmm. tuoteluetteloissa, tietosanakirjoissa ja ns.taskuraamatuissa eli tuotteissa, joihin täytyypieneen kokoon saada suuri sivumäärä. Tyy-pillinen neliöpaino on 36 g/m2. PK 12:sta onuusittu merkittävästi tänä vuonna.

PK11:n 345 cm leveä tuote on ns. tipping-paperia eli savukkeen filtterin päälle tuleva

5

KENTTÄLAITESANOMAT 4/03

Tervakoskelta löytyy paperikoneitalaajalta skaalalta: täysikokoisesta

(alh.) laboratoriomittakaavaan (oik.).Kaikkia näitä tarvitaan ja ne tekevätTervakoskesta ainutlaatuisen suoma-

laisten paperitehtaiden joukossa.

Ylh. laboratorion PK2 ja sen hoitajat Helena Lindberg ja Mika Heinonen. Oik. harvi-naisen kokoluokan paperirullaa esittelee Mika Leipijärvi, tuote on savukepaperi.

paperi, joka lopputuotteessa yleensä painetaankorkin väriseksi, tuotantomäärä on 20.000 tnvuodessa. Trierenberg on maailmanlaajuisesti”iso tekijä” tässä tuotteessa. PK11 uusittiinvuonna 2000.

PK8:n tuotantomäärä on 28.000 tn vuodessa315 cm leveää paperia. Tuotteina ovat irroke-paperi tarran taustapaperiksi, joka on ainoatuote jossa Tervakoskella on kotimaista kil-pailua. Merkittävin kilpailija taitaa olla hie-man pohjoisemmasta, ja tehtaan nimen alku onsama. Koneen toinen tuote on kaapelieristepa-peri, jonka toinen puoli voi olla mustaa jatoinen ruskeaa. Tämä tuote on ns. työläs, tuo-tantoerän jälkeen vaaditaan usean päivän kes-tävä koneen pesu ja tuotannon aikana paikatsuojataan mahdollisimman hyvin. Tätä puoli-johtavaa paperia käytetään merikaapeleissa.

PK4:n tuote on 220 cm leveä savukepaperi,jota syntyy n. 6.000 tn vuodessa. Savukepaperion neliöpainoltaan tyypillisesti 20...25 g/m2 jasen valmistaminen vaatii huomattavaa erikois-osaamista, Trierenberg on alalla maailman joh-tava toimija. Konetta uusittiin voimakkaastivuonna 2002, niin laitteita kuin reseptitkinnykyisten tiukkojen laatuvaatimuksien täyttä-miseksi. Aikaisemmin PK4:llä tehtiin jopa niin-kin ohutta kuin 6 g/m2 paperia kondensaatto-reihin ja merkittävänä asiakkaana oli Tampe-reella sijainnut Nokian kondensaattoritehdas.

PK3 on tehtaan vanhin kone, parin vuodenkuluttua satavuotias, sen leveys on 150 cm jatuotannon määrä n. 2.000 tn vuodessa. Loppu-tuotteet ovat tuttuja meille kaikille, mm. LinenBank, Tervakoski ja Terreus-tuotteet toimis-toille. Yhteinen nimittäjä tuotteille on var-muuspaperi eli ne ovat vesileimattuja, PK3 oliaikaisemmin se setelipaperikone.

PK2 on ns. pilot-kone eli laboratoriokone,jolla tehdään tutkimus- ja kehitystyötä ja sitähyödyntävät myös muut paperinvalmistajatkuin Tervakoski Oy. Koneen leveys on 40 cm.

Koneilla tapahtuvan tuotannon lisäksi Terva-koskella valmistetaan edelleen myös käsipa-peria, jossa pienellä taloudellisella uhrauksel-la voi teettää itselleen vaikkapa omalla vesilei-malla varustettua kirjepaperia.

TehdaskierroksellaKierroksella tuli hyvin esille tehtaan ikä, ra-kennuksia ja laitteita on useilta eri aikakausil-ta. Ei aina niin käytännöllinen ratkaisu tuotan-toa kehitettäessä tai muutettaessa, haasteitatehdassuunnittelulle riittää. Yleisvaikutelmaon kuitenkin siisteys, iästä huolimatta paikatkiilsivät ja tuotanto on hyvässä järjestyksessä.Vaikka useimmat paperikoneet ovat jo varsiniäkkäitä niitä on kehitetty ja modernisoitu tar-peen mukaan, joka on vain lisääntynyt uudenomistajan myötä, kertoivat isäntämme. Mie-

lenkiintoisimpia koneita olivat pilot-kone la-boratoriossa, täydellinen paperikone minikoos-sa ja kaapelipaperikone. Kaapelipaperin mus-ta väri saadaan noesta, joka on puolijohtavaa jatodella likaavaa, erän valmistuttua koneen puh-distuksessa menee aika tovi. Melkoista am-mattitaitoa vaatii myös savukepaperin ajo, luu-lisi niin ohuen paperin paperiratojen katkea-van jatkuvasti elleivät laitteet ja reseptit oleviimeisen päälle kunnossa.

KäsipaperiaYhtenä harvoista tehtaista maailmassa Terva-koskella jatketaan käsipaperin valmistusta.Kyseessä ei ole pelkkä kulttuuriteko, toiminnanon oltava taloudellisesti kannattavaa. Nykyise-nä käsityötä ja yleensäkin ammattitaitoa ar-vostamattomana aikana on ilo seurata käsipa-perin valmistusta. Työssä tarvitaan luontaistakädentaitoa. Isäntämme kertoivat, että työssäovat vuosien varrella kokeilleet useat henkilötja varsin pian on käynyt ilmi, onko yrittäjästäkäsipaperin tekijäksi. Tuotantotiloissa onkinesillä kuvia maineikkaista ammattilaisista, jot-ka työskentelivät vuosikymmeniä käsipaperinparissa tehden huippulaatua ja nopeasti.Teimme aiheeseen liittyvän käytännön testin-kin, aluepäällikkömme Seppo Paavola valmistimuutaman arkin. Näiden koekappaleiden pe-rusteella Sepolle täytyi todeta, että älä ainakaan

(Jatk. seur. sivulla)

6

KENTTÄLAITESANOMAT4/03

heti lopeta näitä automaatiohommia. Ettei Sep-po aivan masentuisi kommentistani täytyy to-sin todeta, että koeaika oli varsin lyhyt.Näimme useita mallikappaleita tehdyistä ar-keista, asiakkaiden joukossa on maailman ku-ninkaallisia ja muita merkkihenkilöitä. Arkitvalutetaan kaiverretun laatan päällä, jolloinmuodostuu vesileima ja sen jälkeen kuivataan.Vaativin osa työtä on saada altaasta koukkaa-malla otettu paperimassa asettumaan tasaisestilaatan päälle, jolloin paperista tulee tasainen.

Haluttaessa juhlistaa esim. jotain tapahtumaatai merkkipäivää, yksilöity kirjoituspaperi onhieno tapa. Jos käytetään vain henkilön nimeävesileimana, tuote on yllättävän edullinen. Ha-luttaessa näkyviin muotokuva tai vastaava hin-taa kertyy jo hieman enemmän kaiverruskulu-jen vuoksi.

AjatuksiaAlun toteamukseeni pieni on kaunista voisilisätä, että pieni voi olla myös suurta, omassasarjassaan kuten Tervakoski Oy. Tehdas kes-kittyy erikoistuotteisiin, joiden tuotantomää-rissä ja laadun tekemisessä se on suuri jopamaailman mittakaavassa. Ulkomaille laajene-minen ja kansainvälinen omistus ovat viimeaikoina saaneet useinkin negatiivisia sävyjäkeskusteluissa. Tervakoskelle ulkomainenomistaja on kuitenkin ollut siunaus, maailmanjohtava savukepaperitoimija hankki tehtaanomistukseensa ja kehittää sitä jatkuvasti, säi-lyttäen Tervakosken ja Suomen historiaa sekäennenkaikkea lähes kahden vuosisadan aikana

kehittynyttä monipuolista paperiosaamista ja -kulttuuria.

On ilo saada kirjoittaa Tervakosken tyyppisis-tä teollisuusyrityksistä, joita Suomestakin löy-tyy useita. Historiaa, jonka edessä hiljenee jaoma pienuus tulee voimakkaasti mieleen. Itse-kukin olemme teollisuuden historian saatossamelko pieniä nappuloita, mutta upeaa on se,että saa olla mukana.Muutamat meistä kuitenkin ovat merkittäväm-piä ja jää jälki. Kuten kerran haastattelemasta-ni porarista, joka teki pitkää rautatietunnelia,joka jääköön yksilöimättä seuraavasta syystä.Työmaalla oli ministerivierailu ja ministerikysyi, ehkä hieman alentuvasti porarilta, miltätuntuu tehdä näin meluista ja likaista työtä.Porari vastasi:”Olen ylpeä työstäni. Ajattelensitä, että tuhannen vuoden kuluttua joku kat-soo tunnelia ja miettii, minkälainen hepputämänkin on joskus tehnyt. Kuinkahan moniihminen muuten miettii herra ministerin ai-kaansaannoksia silloin?” Tähän ei ole paljonlisäämistä, ministerille tuli kiire jonnekin tär-keämpiin tehtäviin.

Jatketaan puurtamista ja Hyvää Joulua kaikil-le lukijoille omasta puolestani sekä kiitos isän-nillemme mielenkiintoisesta päivästä.Tervakoskelta löytyy elämyksiä muillekin kuinperheen pienimmille, kannattaa tutustua jossellainen mahdollisuus tarjoutuu.

Kuvat: Tervakoski OYJ.Johansson

Teksti: J.Johansson

Vaativaa ammattilaisen työtä. Kari Ruokonen tekee yhtä Tervakosken "tavaramerk-kiä", vesileimalla varustettua käsipaperia vaativimmille asiakkaille.Ylh. laatta, johon on kaiverrettu tunnetun entisen kuninkaallisen asiakasparin kuvatheille toimitettua yksilöityä kirjoituspaperia varten.

Tuttua Rosemount-sinistä näkyi eri puolil-la tehdasta, ylh. virtaus- ja paine-eromitta-uksia. Alh. "uutta" sinistä eli KajaaninProsessimittaukset Oy:n KC/3 sakeuslähe-tin, joita on sekä sakeuden säädössä ettävarastosäiliöiden mittauksissa.

(Jatk. edell. sivulta)

PS Näin kohti nopeasti lähestyviä eläkepäiviätöpöttelevänä mielessäni oli pienen näyte-eränsaaminen, mutta ei onnistunut.Hyvälaatuisella setelipaperilla saattaisi nimit-täin olla käyttöä eläkkeellä ollessa, kun on nuoskannerit ja väriprintteritkin eikä eläkkeidentasosta ja muusta tunnu kenelläkään olevanoikein varmuutta. Täytynee miettiä jotain vaih-toehtoista ratkaisua.

7

KENTTÄLAITESANOMAT 4/03

Kenttäväyläseminaari kiinnostaa- tällä kertaa Tampereella ja Raumalla

Seminaarin 1. päivä vietettiin lu-entojen merkeissä Tampere-ta-lon juhlavissa puitteissa (ylh.).Toisena päivänä tutustuttiinForchem Oy:n uutta ajatteluta-paa edustavaan mäntyöljy-tehtaaseen Raumalla. Tehtaallaoli mahdollisuus tutustua Suo-men moderneimpaan automaa-tiokonseptiin. Forchemin toimin-ta-ajatuksesta ja tuotannosta ker-toi mm. toimitusjohtaja MarttiFredrikson.

Emersonin perinteinen Kenttäväyläristeily tehtiin tänä vuon-na ns. "kuivalla maalla". Yhtenä syynä tähän oli mahdolli-suus tutustua kansainvälisestikin huippumoderniin auto-maatiototeutukseen Forchem Oy:n tehtaalla Raumalla. For-chemin mäntyöljytislaamo edustaa uusinta ajattelua, niinkoko toimintamallin kuin automaationkin osalta.

Kuvat: A.HeljoTeksti: J.Johansson

Alh. "raumlaista" vieraanvaraisuutta seminaarin osallistujille.

Kenttäväyläseminaari - katoavaa kansanperinnettäkö?Ei sentään vielä, vaikka aktiivisuus kenttäväyliin liittyen on lisääntynyt niinlaitetoimittajien, järjestöjen kuin erilaisten koulutustarjoajienkin piirissä.Tämä näkyy mm. asiantuntijoidemme saamissa lukuisissa luennoitsijapyyn-nöissä. Monen tasoisia kursseja ja seminaareja järjestetään, hyvä niin, onkaikkien edun mukaista että Suomessakin pyritään mukaan "kenttäväyläju-naan" ennen kuin viimeinenkin vaunu lähtee asemalta.

Emersonin Kenttäväyläseminaarin konsepti on osoittautunut toimivaksi,luennoitsijoina toimivat teollisuuden automaatioprojektien tilaajat, kenttä-väyläprojekteja toteuttaneet projektiasiantuntijat ja Emersonin sekä muidenlaitetoimittajien tuoteasiantuntijat. Se, että teollisuutta ovat edustaneet pape-riteollisuuden automaatiosta vastaavat on pitänyt järjestäjän valppaana,suomalainen paperiteollisuus ei ole vielä lähtenyt toteuttamaan laajojakenttäväyläprojekteja. Syynä tähän ei ole tiukka konservatiivisuus tai teknii-kan kelkasta putoaminen, onhan paperiteollisuutemme perinteisesti ollutautomaation ennakkoluuloton soveltaja, vaan "viinikellari" josta jokainenviininharrastaja voisi olla ylpeä. Kuten Stora Enso Varenso Oy:n HeikkiLeppänen totesi luennossaan, Varkaudestakin löytyy kaksitoista eri auto-maatiojärjestelmää lukemattomine vuosikertoineen. Heikin ja kollegojenvastuulla on, että nämä kaikki järjestelmät ja muu tekniikka pelaavat saumat-tomasti yhteen myös tulevaisuuden hankintojen kanssa.

Kenttäväyläseminaaria tarvitaan edelleen, samoin kuin muitakin järjestettä-viä mahdollisuuksia opiskella aihetta. Meidän on yhdessä sekoitettava oikeamixi, jonka avulla suomalainenkin teollisuus ehtii ja pysyy mukana kenttä-väyläjunassa.

Seminaarin annistaKenttäväyliin liittyvä yleinen mielenkiinnon kasvu näkyy mm. Automaatio-väylä-lehden numeron 6-2003 panostuksessa. Ilkka Porkan yksityiskohtai-nen artikkeli seminaaristamme kannattaa lukea huolella:www.automaatiovayla.fi.

Muita mielenkiintoisia osoitteita seminaariin liittyvistä aiheista:www. forchem.fiwww.systecon.fiwww.emersonprocess.com/home/news/resources/index.html

Eiköhän sovita, että Kenttäväyläseminaarimme missio ei ole vielä täytetty,vaikka Martti Hakonen ja muut asiantuntijamme voivat jo hieman huokais-ta, he eivät enää ole ainoita "kenttäväyläaktivisteja".

8

KENTTÄLAITESANOMAT4/03

KENTTÄIKKUNA

"Siitä yli mistä aita on matalin"

Helppoa ja loogista

”Profibus PA:ssa on vähemmän toi-mintoja ja ohjelmistoa kuin Foundati-on-kenttälaitteissa. Sen johdosta PAtuotteet ovat edullisempia. Paperi- jaselluteollisuus siirtyy käyttämään Pro-fibussia, koska PA-laitteet ovat edulli-sempia.” Näin kertoi eräs automaationmarkkinoinnissa toimiva luennoijataannoisessa kenttäväyliin keskittynees-sä seminaarissa. Selkeitä, loogisia pää-telmiä, mutta onko loppuun saakka aja-teltua?

Mietitäänpä asiaa automaatiojärjestel-mien osalta. Mitä ne tarjosivat 15 vuot-ta sitten ja mitä nyt? Väitän, että viimei-setkin ”yksinkertainen on kaunista” tee-maa julistaneet ovat siirtyneet jo kauansitten tehdasautomaation ja logiikka-ohjausten pariin, mutta joutuneet siel-läkin mm. tehtaan lattiatasolle saapu-neen Ethernetin ”jyräämiksi”.

Kuinka nyt

Milloin viimeksi on prosessiteollisuusollut valmis ottamaan selkeän teknolo-gisen harppauksen? Siitä on aikaa,muutos tapahtui yli 20 vuotta sittensiirryttäessä täysanalogisesta automaa-tiosta järjestelmäkeskeiseen arkkiteh-tuuriin. HART-protokolla yritti tarjotauutta askelta, mutta sen tuoma parempikäytettävyys ja kehittyneempi toimin-takunnon seuranta eivät tarjonneet riit-täviä perusteita laaja-alaisen muutok-sen aloittamiseen.

Kenttäväylissä on vastaava tilanne. Tar-jolla on kaksi vaihtoehtoa. Molemmat

tarjoavat parannusta, säästöä kaapeloin-nissa, tarkempaa tiedonsiirtoa ja erityi-sesti uutta, ”hienolle kuullostavaa” tek-niikkaa, joka saa ”naapuritehtaan kaveritkateellisiksi”. Pelkkä ”markkinahype” eikuitenkaan ratkaise, sillä suurissa projek-teissa on päätöksenteossa mukana laaja-alaisesti tuotantolaitoksen johtoa. Kun siir-rytään pois omasta peruspiiristämme, vaa-ditaan todellisia ja todistettuja näyttöjä -käytettävyyttä parantavaa lisäarvoa.

Väylissä on eroja

Kun tarkastellaan kahta kilpailevaa kent-tätiedonsiirron väyläratkaisua, niiden ra-kenteelliset ja toiminnalliset erot on help-po havaita. Tämän kiteytti eräs alan asian-tuntija osuvasti: ”Kun Profibus-arkkiteh-tuurissa käytetään useita tunteja tiedon-siirtoverkon suunnitteluun, insinöörikinuskoo, että diagnostiikka siirtyy”. Jos vas-

Tuttu ilmaisu ainakin opiskeluajoilta. Ei kuiten-kaan paras elämänohje ajatellen työelämää, sillätyönantaja toivoo viisaita pitkän tähtäimen ratkai-suja - oikeita linjapäätöksiä, tietoa, ammattitaitoa -ja perusteltuja näkemyksiä.

Kenttäväyläseminaarissamme Tampereella teollisuuden odotuk-sista kenttäväylien suhteen kertoi Heikki Leppänen Stora EnsoVarenso Oy:stä (vas.), taustalla "järjestäjänä" Martti Hakonen

Kuva 1 - Riippumattoman tutkimuslaitoksen näkemys kenttäväylien nykyises-tä käytöstä ja ennuste tulevaisuudesta

Toimitukset Milj USD

Tiedon-siirto

9

KENTTÄLAITESANOMAT 4/03

HCF on valinnutHART-protokollaanuuden koodi-editorointiohjelman

HART Communication Foundation(HCF) on vahvistanut, että Visual SlickEdit koodieditori tulee olemaan perustanaHCF:n uudelle laitekuvausten kehitysym-päristölle, nimeltään Device Description In-tegrated Development Environment (DD-IDE). Sitä tulevat jatkossa käyttämään kaik-ki HCF:n jäsenyritykset. Uusi DD-IDE tarjo-aa yhdenmukaisen pohjan laitekonfiguroin-tiin kaikkiin yli 12 miljoonaan jo käytössäolevaan HART kenttälaitteeseen.

Visual SlickEdit valittiin, koska se tarjoaayhdenmukaisen esitys- ja käyttötavan riip-pumatta ohjelmistotekniikasta, eli sitä voi-daan käyttää sekä Windows, LINUX- ettäUNIX-pohjaisissa sovelluksissa ja yhteensäyli 40 ohjelmointikielellä.

Wally Pratt, HCF:n pääinsinööri toteaa:’’HART-protokolla käyttää ’laitekuvaus-kieli’-nimistä ratkaisua mallintamaanautomaation prosessi-instrumentoinnin(= Device Description Language eli DDL).’’Koska laitekuvauskieli on todistanut vah-vuutensa kuluneen yli 10 vuoden aikana,siitä tulee IEC:n vahvistama kansainväli-nen standardi kuluvan vuoden aikana.Tällä hetkellä HCF:n jäsenet ovat testaa-massa uuden DD-IDE:n betaversioita ja tuo-tejulkistukset alkavat vuoden vaihteen ai-koihin.

HCF on kansainvälinen ryhmittymä, jonkajäseninä on yli 150 automaatiolaitteidenvalmistajaa. Tunnetuimpia ovat maailman-laajuisesti toimivat ABB, Endress+Hauser,Emerson Process Management, Fuji,Honeywell, Invensys, Rockwell Automati-on, Siemens, Toshiba ja Yokogawa, joidenohella myös muut jäsenet käyttävät HART-protokollaa valmistamissaan kenttäinstu-menteissa.

Lähde: Control Engineering, 9.10.2003

taava asia ohitetaan Foundationissa kom-mentilla, ”sisältyy protokollan perusmää-rittelyihin”, asia kuullostaa liian helpolta!

Foundation-kenttäväylän käyttäjäkerroson ratkaiseva tekijä. Merkittävimmät erotovat automaattinen osoitteen määritys,alusta saakka perustoimintona ollut on-line muutettavuus, tiedonsiirron hajautta-minen sykliseen ja asykliseen osuuteensekä katto-organisaation laatimat toimi-lohkot. Vaikka tieto lisääkin tuskaa, tässäasiassa tutustuminen kannattaa. Kuvassa1 on esitetty riippumattoman tutkimuslai-toksen faktatiedot kenttäväylien nykyi-sestä käytöstä ja ennuste tulevaisuudesta.

Näyttöä on

Emerson on markkinajohtaja väyläteknii-kassa. Tämä on kiistaton tosiasia, kuntarkastellaan prosessiteollisuuden kenttä-väylätoteutuksia. Mitä asiakkaamme ovatsaavuttaneet väylätoteutuksilla?

Vastaus on selkeä, vähintään 2 % tehok-kaamman toiminnan. Tämä saavutetaanuseiden osa-alueiden yhteisvaikutuksena.Väylätoteutuksen koestus ja käyttöönottotapahtuvat nopeammin. Näin investoin-nin takaisinmaksu alkaa aikaisemmin.Suurin etu on kuitenkin se, että kehitty-neen diagnostiikan ja laitteiden toiminta-kunnon seurannan ansiosta otetaan mer-kittävä askel kohti todellista ennakoivaaylläpitoa.

Kuva 2 - Teollisuuden käyttämät kunnossapitokonseptit(Lähteet: 1997 CSI:n tutkimus, SMRP:n tutkimus 2002)

KUNNOSSAPITOMENETELMÄT

10 xkalliimpaa

5 xkalliimpaa

Kuvassa 2 on esitetty teollisuuden käyttä-mät kunnossapitokonseptit, kahtena ryh-mänä. Keltaisella värillä esitetään kokoteollisuus ja vihreällä toiminta-alueensa”kymmenen kärjessä”. Menestyjät panos-tavat toimintojen kehittämiseen, ja sieltälöytyvät myös nopeimmin ja määrätietoi-simmin väylätekniikkaan panostaneet yri-tykset. Lyhyt selvitys on paikallaan oi-keapuoleisimmasta vaihtoehdosta, proak-tiivisesta kunnossapidosta. Se perustuukonseptiin, jossa kerätään perinteisiinmenetelmiin verrattuna huomattavasti laa-jemmin tietoja koko tuotantoprosessista.Suuremman tietomäärän avulla päästäänkäyttöongelman juurille, jolloin ongelma-tilanteesta palautuminen on helpompaa jatavoitteena on myös selvittää ja poistaaongelman aiheuttaja, ettei sama enää tois-tu. Siinä tieto on valtaa!

Vuosi 2004 tulee olemaan merkittävä.Silloin alkaa laaja-alainen siirtyminenkehittyneiden väyläratkaisujen käyttöön.Se tapahtuu sekä maailmanlaajuisesti ettäeri teollisuusaloilla. Markkinoille saadaanuudentasoista teknologiaa, merkittävim-pänä Foundationin HSE (High Speed Et-hernet). HSE muuttaa perinteisiä ajatus-malleja ja kilpailuasetelmia, ja aikaisem-piin ratkaisuihin tottuneet hämmästele-vät, että ”voiko toteutuksen tekeminenolla näin helppoa?”

Martti Hakonen

10

KENTTÄLAITESANOMAT4/03

HUOM!31.12.2003 alkaen vanhat etunimi.sukunimi@frco.com osoitteemme poistuvatkäytöstä ja voimassa on etunimi.sukunimi@emersonprocess.comosoite.Varmista viestiesi perillemeno ja tarkista sähköpostisi osoitekirja yrityksem-me kontaktihenkilöiden osalta.

Uusi partnerimmekaasuanalysaattoreissa,Oleinitec OyTehostaaksemme palveluamme suomalaisille asiakkaille kaasujenmittauksissa olemme lisänneet uuden myyntikanavan aloittamallayhteistyön Oleinitec Oy:n kanssa. Heidän kattava tuote- ja palvelu-valikoimansa täydentyy Emersonin kaasuanalysaattoreilla.

Oleinitec OyVuonna 1997 perustetulla Oleinitec Oy:lläon toimipisteet Espoossa ja Oulussa, li-säksi Ruotsissa ja Tanskassa.Oleinitec Oy toimittaa analyysi- ja mitta-uslaitteita sekä mittausjärjestelmiä voi-ma-laitoksille ja vedenkäsittelylaitoksillesekä teollisuuteen ja laboratorioihin.

Yritys tekee käyttöönotot, antaa käyttö-koulutuksen sekä huoltaa toimittamansamittalaitteet. Oleinitec Oy:n henkilöstölläon pitkäaikainen tietämys ja kokemus kaa-suanalyysimittauksista useiden merkittä-vien toimittajien tuotteiden kautta.Nyt valikoima täydentyy maailman johta-van automaatiotoimittajan laitteilla ja vah-valla tuella.

Oleinitec Oy:n tuotevalikoima on moni-puolinen ja siihen kuuluu paljon muitakinkuin perinteisiä prosessiteollisuuden ana-lysaattoreita.Odotamme mielenkiinnolla alkanutta yh-teistyötä ja olemme varmoja, että Emer-sonin kaasuanalyysituotteet vahvistavatentisestään Oleinitec Oy:n Suomessa josaavuttamaa asemaa toimittajana.

Oleinitec Oy:n kotisivut: www.oleinitec.fi

Emerson-tuotteetOleinitec Oy:n tuotevalikoimaan tulevatkuulumaan Rosemount Analyticalin näy-tettä ottavat NDIR, UV, VIS, paramag-neettiset sekä kemialliset analysaattorit janiihin liittyvät näytteenkäsittelyjärjestel-mät.

Erikoistuotteena mukaan tulee lisäksikenttäasenteinen kaasukromatografimme,joka on Ex-luokitettu ja kompakti sekävarustettu omalla näytteenkäsittelyllä.

Miksi partnership?Miettiessämme parasta ratkaisua palvellaasiakkaitamme kaasuanalyysimittauksis-sa tulimme siihen tulokseen, että nopeinja tehokkain tapa on etsiä kokenut ja luo-tettava partneri. Päädyimme yhteistyöso-pimukseen Oleinitec Oy:n kanssa, jonkauskomme palvelevan parhaiten asiakkai-demme etuja.

Oleinitec Oy:n asiantuntijoiden kokemuk-sen ansiosta pääsemme nopeasti vauhtiin,ei tarvita perusteista lähtevää tuotekoulu-tusta. Heidän tekninen tukensa ja huolto-palvelunsa on valmiina. Kattaviin palve-luihin kuuluvat tekninen suunnittelu jadokumentointi, käyttöönotto ja koulutussekä monipuoliset huoltopalvelut huolto-sopimuksineen.

Emersonin luotettavien ja kattavien kaa-suanalyysimittauksien on tullut aika saa-vuttaa sama asema myös Suomen markki-noilla kuin maailmanlaajuisesti ja uskon,että se onnistuu näillä uusilla järjestelyil-lä.

Antti Heljo

11

KENTTÄLAITESANOMAT 4/03

Emerson FieldBus- Liikkuva AutomaationäyttelyJoskus markkinointitempaus voi olla varsinainen menestys sekä asiakkai-den että järjestelyihin osallistuneiden mielestä, niin kävi nyt.Kuukauden Suomea kiertänyt näyttelybussimme sai paljon kiitosta asiak-kailtamme ja viritti asiantuntijamme parhaimpaansa. Kuului kommentte-ja , kuten "Succes story" ja "Tämä tehdään pian uusiksi".

Kuvat: Oy Karhumäki Trading Co.Teksti: J.Johansson

Bussimme esiintyi Suomen teillä yli7000 km reitillään 40:n yrityksen pi-hassa ja vieraita oli vielä suuremmastajoukosta yrityksiä.

Myyntipäällikkömme Kari Suomalainen voi huo-kaista tyytyväisyydestä, hänen luotsaamansa bus-siprojekti onnistui yli odotusten.Nykykiireet teollisuudessa eivät mahdollista kaik-kien kiinnostuneiden vierailuja alan messuilla,samoin tehdaskäyntejä tekevät myyjämme eivätvoi tavata kaikkia automaatioihmisiä käynneil-lään. Näistä syistä mietimme tapaa kertoa run-saasta uutuustuotetarjonnastamme asiakkaille,kattavasti ja mahdollisimman suurelle joukolle.Päädyimme esittelybussiin ja sellaiseen työnja-koon, että tuotteista kertovat asiantuntijamme jabussin käytännön rutiineista vastaa siihen erikois-tunut yritys, joka osoittautui viisaaksi päätöksek-si. Kaikki sujui ns. "nappiin", kuljettajat joutuivattosin lähes rikkomaan, ainakin fysiikan, lakejaehtiäksemme ajoissa seuraavaan paikkaan, silläkiinnostavat keskustelut tahtoivat venyä yli aika-taulujen.

Uusia tuotteita ja tekniikoita on tullut paljonviime aikoina, joten esiteltävää riitti, ja siihenbussin tilat antoivat mahdollisuuden. Mukaanmahtui suuri joukko laitteita ja, kuten avainasia-kaspäällikkömme Aki Laakso totesi, tilat mah-dollistivat myös useamman keskusteluryhmänmuodostumisen kiinnostuksen kohteiden mu-kaan.Aluepäällikkömme Seppo Paavolan mukaan suu-rinta kiinnostusta herättivät laitteista odotetustiuusi "kapula" eli 375 käyttäjäliityntä. Runsaastikeskusteluja syntyi myös uuden tutkalähettimenja supistetun vortexin tiimoilta. Oma "osasto"DeltaV automaatiojärjestelmän ympärillä keräsitietenkin joka paikassa suuren kiinnostuneidenjoukon, samoin kuin sen lähellä olleet FOUNDA-TION-kenttälaitteet. "Kyllä asiakkaiden palauteoli palkitsevaa heidän kiittäessään, että olimmekeränneet niin kattavan laitevalikoiman ja tuoneetne rauhassa tutustuttavaksi.", totesi hän.

Emerson-laitteiden lisäksi mukana oli myös Ka-jaanin Prosessimittaukset Oy:n sakeustuotteita.

Noin 500 asiakaskilpailuun osallistuneen keskenarvotun digitaalikameran voitti automaatiosuun-nittelija Kari Kärki JP-suunnittelu Oy:stä.Kiitos kaikille kävijöille mielenkiinnosta laittei-tamme ja palveluitamme kohtaan. En usko tämän-kertaisen jäävän viimeiseksi samantyyppiseksitempaukseksi, katsotaan milloin...

KENTTÄLAITESANOMAT4/03

12

Emersonin PlantWeb™ ja AMS™ Suiteryhmä koolla Minneapolisissa

merkittävintä, veturina ovat olleet Plant-Web™ arkkitehtuuri ja kenttäväyläratkai-sut. Craig Llewellyn totesi, että vajaan 10vuoden aikana tehty yli miljardin dollarintuotekehityspanostus on ollut onnistunutja oikea-aikainen. Nyt, kun perusteknolo-gia on olemassa, voidaan panostaa täysi-painoisesti prosessiteollisuuden tehok-kuutta ja käytettävyyttä parantaviin rat-kaisuihin, joita hänen vetämänsä AssetOptimization tuoteryhmä tarjoaa.

Tilaisuuden pääaiheena oli ”AMS™ Sui-te” nimen alla ryhmä erityyppisiä tuottei-ta ja palveluja. Se käsittää kattavan mää-rän ratkaisuja, joilla hallitaan tehokkaam-min tuotantolaitoksen valmistusresurssit(eli perinteisen automaation ohella myösprosessiyksiköt ja -laitteet). Kerron ai-

Marraskuun alussa kokoontui EmersoninPlantWeb™ ja AMS™ Suite ryhmä Ro-semountin ”pääkallonpaikalla” Minnea-polisissa. Pääaiheena oli vastaperustetunAsset Optimization (resurssien optimoin-nin) tulosyksikön kehityssuunnitelmat.

Tilaisuuden alussa Asset Optimization-ryhmän vetäjä Craig Llewellyn käsitteliEmersonin syyskuun lopussa päättyneentilikauden tunnuslukuja. Hän ilmaisi tyy-tyväisyytensä, että matalasuhdanteen ai-kaisilla laskevilla markkinoilla Emersononnistui edelleenkin ylläpitämään aikai-sempien vuosien tason sekä liikevaihdos-sa että kannattavuudessa. Näin Emersonon taas kuluneen vuoden aikana kasvatta-nut selkeästi markkinaosuuttaan. Tämäon tapahtunut maailmanlaajuisesti ja mikä

Emerson laajentaa PlantWeb® laitetarjontaa Rosemountin 644lämpötilalähettimellä FOUNDATION™ kenttäväylään

heesta lisää seuraavassa numerossa.Kiinnostuneet löytävät lisätietoja Emer-sonin kotisivult:ahttp://www.emersonprocess.com/home/news/pr/310_amssuite.html.

Vaikka tilaisuus oli onnistunut ja antoisa,kaikki ei kuitenkaan mennyt ”putkeen”isäntinä olleilta minnesotalaisilta. Kulu-neen viikon aikana löylytti naapuriosa-valtion Wiscosinin Green Bay Packerspaikallisen Minnesota Vikingsin jalka-pallossa (siis siinä soikeassa). Myös kori-pallossa hävisi paikallinen NBA-joukkueTimberwolves Sacramento Kingseille,kylläkin vasta jatkoajalla - eli katsojatsaivat lipuilleen vastinetta koko rahalla.

Martti Hakonen

Rosemount 644 lämpötilalähetin kytkentä-rasiaan asennettavalla rakenteella tarkkuut-ta vaativiin mittauksiin.

Emerson Process Management on lisännytFOUNDATION kenttäväylätoiminnot teollisuudenlaajalti käyttämään Rosemount 644 lämpötila-lähettimeen. Rosemount 644:n täydentäminenFOUNDATION kenttäväylätoiminnoilla vahvis-taa Emersonin sitoutumista käyttöetuja tarjoa-vaan ja tehtaan suorituskykyä parantavaan di-gitaaliseen PlantWeb arkkitehtuuriin. Tällähetkellä Emerson tarjoaakin teollisuuden laa-jimman kenttälaitevalikoiman, yli 30 kenttä-väyläpohjaista kenttäinstrumenttia ja venttii-liä.

Rosemount 644 täydentää Emersonin Plant-Web arkkitehtuuria, sillä normaalien mittaus-tietojen ohella välittyy automaattisesti myöstiedot lähettimen ja anturin toimintakunnostaennakoivan ylläpidon AMS kentänhallintaoh-jelmistoon. Oman toimintakuntonsa ohella lä-hetin seuraa myös tuotantoprosessia, antaensiitäkin toiminnallisia hälytyksiä ohjaten käyt-täjää parantamaan prosessin tehokkuutta jaalentamaan ylläpito- ja käyttökustannuksia.Anturin ja lähettimen toimintakuntoon liitty-vät tiedot esitetään selkeästi lähettimen LCD-näytöllä ja AMS ohjelmiston avulla.

Uusi 644 lähetin laajentaa Emersonin FOUNDA-TION kenttäväyläpohjaisten lämpötilalähettimi-en tarjontaa, joka kuuluu myös Rosemount3244MVF lähetin tarkkuutta, luotettavuutta jaturvallisuutta vaativiin kohteisiin ja kahdek-sankanavainen 848T-lähetin lämpötilan mo-nitoroinnin kohteisiin.

Rosemount 644 auttaa parantamaan prosessi-en hyötysuhdetta, sillä anturisovituksen ansi-osta se on markkinoiden tarkin kytkentärasi-aan asennettava lähetin. Lisäksi kahden vuo-den pysyvyysmäärittely turvaa mittaustark-kuuden pysymisen ja alentaa käyttö- ja kalib-rointikustannuksia.

Tuoteuutisia...

Kuten noin puolet maailmanlaajuisesti käy-tössä olevista prosessiautomaation kenttäinst-rumenteista, 644 lähetin voidaan asentaa rä-jähdysvaaralliselle alueelle. Sillä on FISCO(Fieldbus Intrinsically Safe Concept) hyväk-syntä, jonka ansiosta asennuskuluja voidaanalentaa kytkemällä enemmän laitteita yhteenluonnostaan vaarattomaan väyläsegmenttiin.DIN Form A kokoiselle 644 lähettimelle onmyös saatavilla uusi Rosemountin kiillotettuteräskotelo, joka on suunniteltu lääke- ja elin-tarviketeollisuuden käyttökohteisiin.

644:n keskinäiskäytettävyys on varmistettuFieldbus Foundationin ITK 4.5 testin mukai-sesti. Rosemount 644:ssä on kaksi AI-toimi-lohkoa, joiden avulla saadaan prosessilämpö-tilan ohella myös lähettimen toimintalämpöti-la. Lisäksi on saatavilla PID säätötoimilohko,jonka käyttö on yleistymässä kenttäsää-dön paremman luotettavuuden ansiosta. Käyt-tövarmuutta lisää myös väyläsegmentin tie-donsiirron ajoituksen hoitava LAS-toiminto(Link Active Scheduler), jonka johdosta seg-mentin sisäinen tiedonsiirto ja säätöpiirientoiminta jatkuu, vaikka tiedonsiirtoyhteys au-tomaatiojärjestelmään tilapäisesti katkeaisi.

Lisätiedot:

Martti Hakonen, puh. 020 1111 205