suomen osuuskauppojen keskuskunta sok-yhtymÄ · 2011-04-17 · 8 liikevaihto sok-yhtymän...

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN

KESKUSKUNTA

SOK-YHTYMÄ

VUOSIKERTOMUS

20002000VUOSIKERTOMUS

3

SISÄLTÖ

S-ryhmän toiminta-ajatus....................................................................4Pääjohtajan katsaus...............................................................................5SOK-yhtymä lyhyesti............................................................................6

Tilinpäätös tilikaudelta 2000Hallituksen toimintakertomus.....................................................7SOK-yhtymän konsernituloslaskelma....................................10SOK-yhtymän konsernitase .......................................................11SOK-yhtymän konsernirahoituslaskelma .............................12SOK:n tuloslaskelma ....................................................................14SOK:n tase........................................................................................15SOK:n rahoituslaskelma..............................................................16Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet..........................................17Tilinpäätöksen liitetiedot ............................................................20Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat...................................34Hallituksen ehdotus SOK:n tilikaudenylijäämän käyttämisestä...............................................................35Tilintarkastuskertomus ................................................................36Hallintoneuvoston lausunto ......................................................36

Kenttäryhmä..........................................................................................38Käyttötavararyhmä..............................................................................41Hotelli- ja ravintolaryhmä................................................................44Hallintoryhmä.......................................................................................46Kehitystoiminnot .................................................................................49Henkilöstö- ja viestintätoiminnot..................................................51SOK-yhtymän henkilöstökatsaus 2000 .......................................52Osakkuusyhtiöt ....................................................................................54S-ryhmä...................................................................................................55S-ryhmä ja ympäristö.........................................................................56Hallintoneuvosto .................................................................................60Hallitus ....................................................................................................61Valvontajärjestelmä.............................................................................62SOK-yhtymän organisaatio 1.1.2001............................................63S-ryhmän toimintamalli.....................................................................64S-ryhmä numeroin..............................................................................65Tilastoja ...................................................................................................66

Timo Sarpanevan lasitaideteos ”Liber mundi”, ”Maailman kirja” (v. 2000) Ässäkeskuksen 8. kerroksen aulassa

S-RYHMÄN TOIMINTA-AJATUS

4

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK)Perustettu 1904

S-RYHMÄN TEHTÄVÄNÄ ON TUOTTAA PALVELUJA JA

ETUJA SITOUTUNEILLE ASIAKASOMISTAJILLEEN.

S-ryhmän muodostavatosuuskaupat ja

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK)

tytäryhtiöineen.

SOK-yhtymän muodostavat Suomen Osuuskauppojen

Keskuskunta (SOK) ja sen tytäryhtiöt.

SOK:n tehtävänä S-ryhmän keskusliikkeenä on edistää ja kehittää osuuskauppojen ja

muiden S-ryhmään kuuluvien yhteisöjen toimintaa, ohjata ja valvoa

ryhmän kokonaisvoimavarojen tehokasta käyttöä sekä valvoa

S-ryhmän ja sen eri osien toimintaa ja etuja.

��

5

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS

Kaupan toimintaedellytykset vuonna 2000 olivat edelleen hy-vät. Maamme kokonaistuotanto jatkoi kasvuaan ennakkotie-tojen mukaan vahvalla 5,7 prosentin tasolla. Vientiteollisuu-temme hyvä veto jatkui yltäen noin 26 prosentin kasvuun. Sa-malla kauppa- ja vaihtotaseemme säilyivät vahvasti ylijää-mäisinä. Vähittäiskaupan kokonaismyynti kasvoi arvoltaan 5,7prosenttia. Kaupan eri toimialojen myynnit kehittyivät edel-leen jossain määrin eri vauhdilla.

Kuluttajien tulevaisuudenuskoa mittaava luottamusindi-kaattori laski vuoden mittaan nousten kuitenkin marras-jou-lukuussa kohtuulliselle 12 pisteen tasolle. Merkille pantavaaoli, että kuluttajien usko oman talouden tilaan säilyi ennal-laan, sen sijaan maan talouden tilan kehityksestä ei oltu va-kuuttuneita. Kaupan kannalta tärkeä indikaattori, kyselyajan-kohdan edullisuus kestokulutustavaroiden hankintaan, laskimerkittävästi vuoden aikana. Vaikka Suomi ei kulutuskäyt-täytymisessä ole läheskään USA:n kaltainen maa pörssikurs-sien vaikutuksen suhteen, niin jossain määrin kurssien rajuil-la heilahduksilla ja laskulla on jo osuutta suomalaistenkin ku-luttajien käyttäytymiseen.

S-ryhmän vähittäismyynti vuonna 2000 oli 36,2 mrd. mark-kaa. Lisäystä edelliseen vuoteen tässä oli 6,5 prosenttia. Se oli0,8 prosenttiyksikköä koko maan vähittäiskaupan kasvuaenemmän. S-ryhmän päivittäistavarakauppa ylsi 6,8 prosen-tin kasvuun. Kun koko maan vastaava kehitys oli 3 prosen-tin tasoa, tulee markkinaosuutemme nousemaan 28,9 pro-senttiin. SOK-yhtymän liikevaihto oli 16,4 mrd. markkaa, jos-sa oli lisäystä 8 prosenttia. S-ryhmän yhteenlaskettu tulos en-nen satunnaiseriä oli 1 200 milj. markkaa voitollinen ja 100milj. markkaa edellisen vuoden tulosta parempi. SOK-yhty-män tulos oli 323 milj. markkaa.

Kanta-asiakasjärjestelmien välisessä kilpailussa S-ryhmämenestyi asiakaskasomistajille kehitetyllä bonusjärjestelmälläedelleen hyvin. Bonusmyynti kasvoi 19 prosenttia jaasiakasomistajille kertyi Bonusta 489 milj. markkaa. Siinä olilisäystä 97 milj. markkaa edellisestä vuodesta.

Vuosi 2001 on alkanut kaupan näkökulmasta lupaavasti.USA:n ja Japanin talouksien epävarmuuksista ja pörssikurs-sien alavireisyydestä huolimatta kauppa on käynnistynyt vä-hintäänkin tyydyttävästi lukuun ottamatta autokauppaa ja eräi-tä muita kestokulutushyödykkeitä. Maamme talouden kehi-tysennusteet ennakoivat maltillisempaa kasvua kuin viimevuonna, mutta arvot ovat edelleen tyydyttävällä tasolla. Las-keva inflaatio ja korkotaso yhdessä riittävän maltillisten palk-karatkaisujen ja veron kevennysten kanssa varmistanevat ko-titalouksien reaaliostovoiman nousevan hyvälle 5,5 prosentintasolle. Ellei kuluttajien luottamusta häiritä öljyn hinnan taijonkin muun vastaavan tekijän muodossa, kaupalla on edes-sään edelleen kasvun vuosi.

S-ryhmä jatkaa toimintansa kehittämistä syventämälläkumppanuuden ajatusta niin asiakasomistajien, tavarantoi-mittajien kuin muidenkin sidosryhmien suuntaan. Esitän par-haat kiitokseni asiakasomistajillemme ja muille sidosryhmilleS-ryhmää kohtaan osoitetusta luottamuksesta. S-ryhmän hal-lintoon osallistuneita kiitän hyvästä yhteistyöstä. Osuuskaup-pojen ja SOK-yhtymän henkilöstöä kiitän hyvin suoritetustaja tuloksellisesta työstä asiakasomistajiemme hyväksi ja toi-votan hyvää työvirettä alkaneelle vuodelle.

Helsinki 14.3.2001

Jere Lahti

SOK-YHTYMÄ LYHYESTI

6

2000 1999

Liikevaihto Mmk 16 375 15 102

Liikevoitto Mmk 339 319

Tulos ennen satunnaisia eriä Mmk 323 292

Bruttoinvestoinnit Mmk 361 380

Taseen summa Mmk 7 890 7 414

Sijoitetun pääoman tuotto % 9,2 8,9

Omavaraisuusaste % 30,9 29,4

Henkilöstö 5 062 5 043

7

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Kaupan toimintaympäristö 2000Suomen kansantalous kehittyi edelleen suotuisasti vuoden2000 aikana. Tilastokeskuksen mukaan tammi-lokakuun ko-konaistuotannon kasvu oli noin 5,5 prosenttia. Tehdasteolli-suudessa tuotantoaan lisäsivät tammi-marraskuussa erityises-ti metalliteollisuus (+22 %) sekä elektroniikka- ja sähköteol-lisuus (+38 %); näihin aloihin on pitkälti perustunut vienninvoimakas kasvu. Koko vuoden kokonaistuotannon kasvu ylit-tänee selvästi 5 prosenttia.

Yksityisten kulutusmenojen kasvuvauhti säilyi myös kor-kealla tasolla. Tammi-syyskuulle volyymin kasvua tilastoitiin4,5 prosenttia. Kestokulutustavaroiden kasvu oli alkuvuonnavahvaa, mutta heikkeni vuoden kuluessa; tammi-syyskuunkasvu oli runsaat 7 prosenttia. Henkilöautojen rekisteröinnitvähenivät 1,1 prosenttia vuoden 2000 aikana.

Puolikestävissä tavaroissakin päästiin 5,5 prosentin kas-vuun ja lyhytikäisten tavaroiden (päivittäistavarat, polttoai-neet ja energia) kulutus kasvoi 2,6 prosenttia. Palveluiden ku-lutus lisääntyi 2,5 prosenttia. Kuluttajien luottamus talouteenpalautui vuoden lopulla syksyn notkahduksen jälkeen.

Hintakehityksessä tapahtui vuoden 2000 aikana suuria hei-lahteluja. Öljyn hinnan voimakas nousu kiihdytti inflaatiotasyksyn aikana, mutta vuoden loppua kohti öljyn hinta kään-tyi laskuun. Vuotuinen kuluttajahintojen keskimääräinen nou-su oli 3,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juo-mien hinnat kohosivat yhden prosentin. Hyödykeryhmistä inf-laatiota kiihdyttivät eniten asumismenot (+5,4 %) ja liikenne(+5,8 %).

Vähittäiskaupan kasvussa vuositasolla päästiin noin 5,5 pro-senttiin. Kasvusta hintojen nousun osuus oli noin 1 prosent-ti ja volyymin kasvu noin 4,5 prosenttia. Tavaratalokaupanvolyymi kasvoi marraskuun loppuun mennessä noin 5,5 pro-senttia ja päivittäistavarakaupan volyymi 3,8 prosenttia.

Vuonna 2000 anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoinoin 6 prosenttia. Hotellien yöpymismäärät lisääntyivät noin4 prosenttia. Majoitustarjonnan kasvun johdosta huonekäyt-töaste pysyi noin 50 prosentissa.

Konsernirakenteen muutokset Sokos Hotel Kimmelin liiketoiminta siirtyi toukokuun alussaPohjois-Karjalan Osuuskaupan ja Sokos Hotels Oy:n perus-tamalle Hotelli Joensuun Kimmel Oy:lle, josta Sokos HotelsOy:n omistusosuus on 33 prosenttia. Uusi yhtiö on siten SOK-yhtymän osakkuusyhtiö. Sokos Hotels Oy:n omistama KOyJoensuun Kimmel myi helmikuun alussa Sokos Hotel Kim-melin tontin ja rakennuksen. Samalla tehtiin ostajan kanssapitkäaikainen vuokrasopimus.

Kajaanissa sijaitsevan kiinteistötytäryhtiön koko osakekantamyytiin huhtikuun alussa kiinteistössä liiketoimintaa harjoit-tavalle Osuuskauppa Maakunnalle. Vastaavasti Hämeenlin-nassa sijaitsevan kiinteistöosakkuusyhtiön osakkeet myytiinhelmikuun alussa kiinteistössä marketkauppaa harjoittavalleOsuuskauppa Hämeenmaalle.

Tampereella sijaitsevan kiinteistötytäryhtiön koko osake-

kanta myytiin heinäkuun lopussa Pirkanmaan Osuuskaupal-le, joka harjoittaa kiinteistössä liiketoimintaa.

SOK myi Kiinteistö Oy Oulun Valtakulman osakekannanlokakuussa Osuuskauppa Arinalle.

Kesäkuun lopussa SOK osti co op Schleswig-Holstein eG:nomistamat Foodbaltic Oy:n osakkeet, jolloin Foodbaltic Oy:stätuli SOK:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Foodbaltic Oy:n ty-täryhtiö Hansafood AS avasi lokakuussa Prisma-hypermarke-tin Tallinnassa.

Foodbaltic Oy perusti lokakuussa yhdessä Eesti Tar-bijateühistute Keskühistu (ETK, Eestin osuuskauppojen kes-kusliike) kanssa Prismoja varten ketjuohjausyhtiön HansacoopOü:n.

Sonera Plaza Oy tuli elokuussa 50 prosentin osuudella S-ryhmän internetin kautta käyttötavaroiden myyntiä harjoitta-van ja kehittävän SOK:n tytäryhtiön S-Kanava Oy:n osakkaaksi.

Royal Hotels Oy osti lokakuun alussa Rivoli Hotel Espoonliiketoiminnan.

Raisiossa Kauppakeskus Myllyn omistava Kiinteistö Oy Ku-loisten Kauppakeskus, josta SOK ja Turun Osuuskauppa omis-tivat kumpikin 50 prosenttia, myytiin joulukuussa sijoitusyh-tiö Nordisk Renting Oy:lle, jolta SOK ja Turun Osuuskauppavuokrasivat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella tilat liiketoi-mintansa käyttöön. Turun Osuuskaupan kanssa perustettiinlokakuussa kaksi osakeyhtiötä, joista toinen KauppakeskusMyllyn toiminnan ohjausta ja hallinnointia sekä toinen liike-toiminnan mahdollisia tulevia tarpeita varten.

Turun keskustassa entisen Anttilan kiinteistön omistavankiinteistöyhtiön osakekanta ostettiin tulevia kehityshankkei-ta varten.

Loppuvuonna toteutettiin noin 20 kiinteistötytäryhtiön fuu-sio SOK:hon tai SOK:n omistamiin tytäryhtiöihin kiinteistö-yhtiörakenteen yksinkertaistamiseksi.

Vuoden lopussa Royal Hotels Oy fuusioitiin Sokos HotelsOy:öön hotelli- ja ravintolaliiketoiminnan tehostamiseksi. Sa-massa yhteydessä Sokos Hotels Oy:n nimi muutettiin Soko-tel Oy:ksi.

Jollas Opisto Oy jakautui vuoden lopussa koulutustoimin-taa harjoittavaan yhtiöön ja kiinteistön omistavaan yhtiöön.

Tilikauden aikana tapahtui lisäksi eräitä vähäisiä osakkei-den ja kiinteistöjen myyntejä ja ostoja.

Katsauskauden jälkeiset muutoksetVuoden 2001 alussa Etelä-Suomen Huoltamot Oy:n liiketoi-minta myytiin Osuuskauppa Hämeenmaan tytäryhtiö Hä-meenmaan Huoltamot Oy:lle.

Sokos-liiketoiminnan tervehdyttämisohjelman mukaisestiSokos-liiketoiminta myytiin 1.1.2001 SOK:n ja ao. alueosuus-kauppojen yhdessä perustamille yhtiöille Helsingissä ja Ta-piolassa sekä Tampereella, Turussa ja Porissa. Em. yhtiöt ovat90-prosenttisesti SOK:n omistamia. Oy Sokos Ab jatkaa liike-toimintaa Kouvolassa ja Oulussa näiden pisteiden sulkemi-seen saakka keväällä 2001. Muissa kaupungeissa Sokos-lii-ketoiminta myytiin 1.1.2001 ja Seinäjoella sekä Lappeenran-nassa syksyllä 2000 ao. alueosuuskaupalle.

8

LiikevaihtoSOK-yhtymän liikevaihto oli 16 375 milj. markkaa, jossa olilisäystä 8,4 prosenttia edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kas-vuun vaikuttivat erityisesti teollisuuden suoraan ketjuyksiköilletoimittamien tavaroiden laskutus (OVT) sekä Hankkija-Maa-talous Oy:n, käyttötavaroiden hankintayhtiön Intrade PartnersOy:n ja autokaupan hyvät myynnin kehitykset. Autokaupanmyynnin kehitykseen vaikuttivat Virossa ja Latviassa toimivatautokaupan yhtiöt, joiden osake-enemmistön SOK osti vuo-den 1999 lopulla.

Maatalous- ja rautakaupan yhteenlaskettu liikevaihto kas-voi 7,1 prosenttia. Agrimarkettien myynti kasvoi 8 prosenttia,kun maataloustavarakaupan kokonaismarkkinat kasvoivatSuomessa noin 5 prosenttia. Siten Hankkija-Maatalous Oy me-nestyi alan kehitystä paremmin. Siementen ja työkoneidenmyynti oli edellistä vuotta pienempi, lannoitekauppa edelli-sen vuoden tasolla ja raskaskone-, rehu-, vilja- sekä rauta-kauppa kasvoivat.

Hotelli- ja ravintolatoimialan yhtiöiden liikevaihto oli edel-lisen vuoden tasolla. Vertailukelpoisesti liikevaihdon kasvuoli kuitenkin 5,4 prosenttia, kun alan kehitys keskimäärin olinoin 4 prosenttia. Kannattavuus säilyi hyvänä ja yhtiöiden tu-los nousi selvästi edellistä vuotta paremmaksi. Hotellihuo-neiden käyttöasteiden kehitys vastasi alan yleistä ja edellis-vuoden tasoa. SOK-yhtymän hotelliyhtiöiden käyttöasteet ylit-tivät kuitenkin edelleen selvästi koko maan keskiarvon. Ho-tellimäärä pysyi ennallaan, kun Sokos Hotel Kimmel myytiintoukokuun alussa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja Sokos Ho-tels Oy:n omistamalle yhtiölle ja Espoosta hankittiin syksyllähotelliyksikkö, joka avataan uutena Radisson SAS-ketjun yk-sikkönä alkuvuodesta 2001.

Yhtymän autokaupan liikevaihto kasvoi 21,9 prosenttia.Oy Maan Auto Ab:n maahantuomien Peugeot-henkilöautojenmarkkinaosuus oli edellisen vuoden tasolla ollen 5,6 prosenttiaja Peugeot pakettiautojen markkinaosuus nousi 5,5 prosen-tista 6,2 prosenttiin. Myyntiä on rajoittanut Peugeot-henkilö-autojen hyvän menekin Euroopan markkinoilla aiheuttamarajoitettu saatavuus. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat Vironja Latvian autokaupat, joiden toiminta SOK-yhtymässä alkoivuoden 1999 lopulla. Niiden liikevaihto vuonna 2000 oli yh-teensä 181 milj. markkaa.

SOK-yhtymän Sokosten ja pukeutumisen erikoisliikkeidenliikevaihto oli hieman edellistä vuotta pienempi. Oy SokosAb:n liikevaihto väheni 0,6 prosenttia ollen siten alan kehi-tystä pienempi. Pukeutumiskaupan kehitys Suomessa oli odo-tettua heikompi.

SOK-yhtymän käyttötavarahankinnan liikevaihto kasvoi10,8 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat Prismaket-jun laajentuminen ja sen hyvä myyntimenestys käyttötavaroi-den kaupassa.

TulosSOK-yhtymän ylijäämä ennen satunnaisia eriä oli 323 milj.markkaa. Edellisenä vuonna vastaava tulos oli 292 milj. mark-kaa. Em. tulos sisältää liiketoiminnan muut tuotot, osuudenosakkuusyhtiöiden tuloksista, arvonalentumiset pysyvien vas-taavien hyödykkeistä ja sijoituksista sekä niiden palautuksenja pakollisten varausten muutoksen. Yhtymän sijoitetun pää-oman tuotto oli 9,2 prosenttia (8,9 % ed.v.).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa suurin erä oli JoensuunKimmelin hotelliliiketoiminnan ja kiinteistön myynti, josta syn-

tyi 67 milj. markan tuotto. Muita merkittäviä tuottoeriä olivatOulun Sokos-kiinteistön myynti Osuuskauppa Arinalle sekäTampereen Sarankulman kiinteistön myynti PirkanmaanOsuuskaupalle. Henkilökulut jäivät edellisen vuoden tasolle,mikä aiheutui pääosin Hämeenmaan Automarket Oy:n liike-toiminnan myynnistä vuoden 1999 lokakuussa.

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä olivatarvonalentumisia mm. kalustosta ja muista pitkävaikutteisistamenoista. Erä sisältää myös aiempina vuosina tehtyjen ar-vonalentumisten palautuksia.

Vuokrien alentuminen edellisestä vuodesta aiheutuu pää-asiassa niihin kohdistuvien pakollisten varausten lisäyksestäedellisenä vuonna ja niiden käytöstä tilikauden aikana.

Korko- ja muiden rahoituskulujen sekä korkoja muidenrahoitustuottojen erotus oli 24,8 milj. markkaa pienempi kuinedellisenä vuonna, mikä johtui nettovelkaantumisen piene-nemisestä ja korkotason hallinnasta sekä Osuuskauppa Hä-meenmaalle annetusta pääomalainasta tehdystä arvonalen-nuksen palauttamisesta. Rahoitustuottojen ja -kulujen ryh-mässä arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista oli-vat 3,7 milj. markkaa, kun ne edellisenä vuonna olivat 1,9milj. markkaa.

HOT Kodintekniikka Oy:n tappiollisen kehityksen takia ontehty 14 milj. markan pakollinen varaus satunnaisiin eriin yh-tiön mahdollisia tulevia järjestelyjä varten.

Liiketoimintaryhmien yhteenlaskettu liikevoitto oli suun-niteltua ja edellisvuotta parempi. Maatalous- ja rautakaupanliikevoitto oli suunnitelman mukainen mutta edellistä vuottaheikompi. Hotelli- ja ravintolatoimialan liikevoitto oli suun-nitellulla tasolla ja edellistä vuotta parempi. Autokaupan lii-kevoitto oli suunnitellulla ja edellisen vuoden tasolla. Sokos-liiketoiminnan liiketulos oli tappiollinen mutta edellistä vuot-ta parempi. Kiinteistötoimintojen liikevoitto oli suunniteltuaja edellistä vuotta parempi.

SOK:n toimintaSOK on SOK-yhtymän emoyhteisö. SOK:n tehtävänä on sään-töjensä mukaan S-ryhmän keskusliikkeenä edistää ja kehittääosuuskauppojen ja muiden S-ryhmään kuuluvien yhteisöjentoimintaa, ohjata ja valvoa ryhmän kokonaisvoimavarojen te-hokasta käyttöä sekä valvoa S-ryhmän ja sen eri osien toi-mintaa ja etuja.

SOK:n liiketoiminta muodostuu ketjuohjaus-, asiakasomis-taja- ja markkinointipalvelujen sekä muiden ryhmä- ja kon-sernipalvelujen tuottamisesta S-ryhmän yrityksille. S-ryhmänmuun liiketoiminnan kannalta merkittäviä palveluita ovat li-säksi hankintapalvelut, vuokrauspalvelut ja teollisuuden suo-raan ketjuyksiköille toimittamien tavaroiden valikoima- ja las-kutuspalvelut. Valtakunnallisten tytäryhtiöidensä kautta SOKmonipuolistaa asiakasomistajien palvelutarjontaa.

Vuoden 2000 keväällä käynnistettiin Sokos-liiketoiminnantervehdyttämisohjelma, joka koostui Sokosten liiketoimin-tasisältöjen tarkennuksesta, ketjunohjaus- ja hankintatoimin-tojen kehittämisestä sekä liiketoimintojen myynneistä alue-osuuskaupoille ja SOK:n ja osuuskauppojen yhdessä omista-mille yhtiöille. Ohjelma toteutettiin suunnitelmien mukaises-ti ja tarkennettujen liiketoimintasisältöjen mukainen ket-junohjaus- ja hankintatoiminta käynnistyi Intrade PartnersOy:n kanssa syksyllä. Liiketoimintojen myynnit toteutettiinpääosin 1.1.2001.

Käyttötavaroiden verkkokauppaa harjoittamaan perustetunS-Kanava Oy:n toimintaedellytyksiä vahvistettiin käynnistä-

9

mällä yhteistyö Sonera Oyj:n kanssa. Samalla muodostettiinS-Kanava Oy:stä SOK:n ja Sonera Plaza Oy:n osakkuusyhtiö,josta molemmat omistavat 50 prosenttia.

SOK:n liikevaihto oli 7 273 milj. markkaa ja siinä oli lisäystä10,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ylijäämä ennensatunnaisia eriä oli 59 milj. markkaa, kun edellisenä vuonnavastaava tulos oli 37 milj. markkaa.

Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät merkittävästi, mut-ta vastaavasti myös liiketoiminnan muut kulut vähenivät. Lii-ketoiminnan muiden kulujen vähennykseen vaikutti edelli-senä vuonna tapahtunut pakollisten varausten lisäys.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät vuokrat ovat pää-osin SOK-yhtymän tai muille S-ryhmän yrityksille edelleenvuokrattujen tilojen vuokrakuluja. SOK:n vuokrakulujen pie-nentyminen aiheutuu mm. edellä mainitusta pakollisten va-rausten lisäyksestä edellisenä vuonna.

Investoinnit ja käyttöomaisuuden myynnitSOK-yhtymän investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 361 milj.markkaa. Investoinneista suurin oli Rivoli Hotel Espoon lii-ketoiminnan osto. Hotelli- ja ravintolatoimialalla on panos-tettu merkittävästi yksiköiden toimintaedellytysten paranta-miseen Sokos Hotel Pasilan ollessa merkittävin yksittäinenkohde. Muita keskeisiä investointeja SOK-yhtymässä olivatTurussa entisen Anttilan kiinteistön osto, Kilon logistiikka-keskuksen toimintaedellytysten parantaminen muutostöilläsekä Intrade Partners Oy:n käytössä olevan logistiikkakes-kuksen laajennus Hakkilassa ja uuden tietojärjestelmähank-keen rakentamisen edellyttämät investoinnit. Muut investoin-nit olivat eri toimialojen miljöö-, kalusto- ja tietojärjestelmä-hankintoja.

SOK-yhtymän käyttöomaisuuden myynnit olivat 190 milj.markkaa. Suurimmat näistä olivat keväällä toteutunut SokosHotel Joensuun Kimmelin liiketoiminnan ja kiinteistön myyn-ti yhteensä 109 milj. markalla. Muut keskeiset käyttöomai-suuden myynnit on esitetty kohdassa konsernirakenteen muu-tokset.

RahoitusEuroalueen lyhyet korot nousivat merkittävästi vuoden aika-na. Edellisvuonna alkanut pitkien korkojen nousu tasaantuija pitkät korot kääntyivät loppuvuodesta laskuun.

SOK-yhtymän nettorahoituskulut ilman pysyvien vastaa-vien sijoitusten arvonalentumisia olivat 31 milj. markkaa, jos-sa oli vähennystä edellisvuodesta 8 milj. markkaa.

SOK-yhtymän rahoituslaskelman mukainen kassavirta en-nen rahoituseriä oli 165 milj. markkaa positiivinen.

Yhtymän velkaantuneisuus aleni edelleen tilikauden aika-na, jota kuvastaa gearing-tunnusluvun lasku 49:sta 36:een. Ti-likauden lopussa korolliset nettovelat olivat 864 milj. mark-kaa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 177 milj. markkaa.

Likvidit varat olivat vuoden lopussa 2 004 milj. markkaa.Lisäksi yhtymällä oli 1 129 milj. markkaa käyttämättömiä pit-käaikaisia luottolimiittejä.

HenkilöstöTilikauden aikana SOK-yhtymän kokoaikaiseksi muutettu kes-kimääräinen henkilömäärä oli 4 500 henkilöä. SOK-yhtymänhenkilömäärä oli vuoden 2000 lopussa 5 062 henkilöä, jostaSOK:n henkilöstöä oli 401 (7,9 %) ja tytäryhtiöiden 4 661 (92,1%) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi edellisvuotisesta 15 hen-kilöllä (0,3 %).

Henkilömäärän kasvuun vaikuttivat SOK:n tytäryhtiöksi siir-tynyt Prisma-liiketoiminnan Tallinnassa käynnistänyt Food-baltic Oy, tämän tytäryhtiö Hansafood AS sekä uusi perus-tettu ravintolatytäryhtiö Foodcourt AS Tallinnassa.

Toisaalta henkilömäärää vähensivät Sokos Hotel Rauman-linnan ja Kokkolan Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnan lop-puminen sekä Sokos Hotel Kimmelin liiketoiminnan siirty-minen pois SOK-konsernista.

Valmistautuminen euron käyttöönottoonVuosi 2000 -tietojärjestelmäprojektin loputtua keskityttiin S-ryhmässä eurokäteisen käyttöönoton suunnitteluun. Kulutta-jat saavat eurokolikot ja -setelit käyttöönsä tammikuussa 2002,jolloin kahden ensimmäisen kuukauden aikana (rahanvaih-tojakso) eurot ja markat toimivat rinnakkain käteismaksun vä-lineinä.

SOK-yhtymä ja osuuskaupat ovat päättäneet pitää kirjan-pitovaluuttana markkaa vuoden 2001 loppuun saakka. Siirty-mäkauden alusta lähtien (1.1.1999) SOK-yhtymän rahoitus-toiminnot on jo hoidettu euroissa. Yhtymässä on myöskin ol-lut valmius käsitellä euromääräisiä laskuja, joiden määrä onkuitenkin ollut toistaiseksi vähäinen.

Asiakasliittymäpinnat pidetään pääsääntöisesti markoissavuoden 2001 loppuun asti eli niin kauan kuin käteismaksu-jen välineenä on markat. Asiakasinformaatiossa eurohinnatovat olleet jo lähes kaikissa toimipisteissä markkahintojen rin-nalla lisäinformaationa keväästä 1999 lähtien. Tämä on kos-kenut niin hyllynreunahintoja, tuotteissa olevia hintalappujakuin mainontaakin. Myös kassakuiteissa kuitin loppusummaon ilmoitettu markkojen lisäksi euroissa.

Keväällä 2000 SOK:n hallitus nimesi euro-projektin orga-nisaation. Samalla linjattiin S-ryhmän euroon siirtymisen pe-riaatteet, joissa keskeisinä asioina ovat asiakaslähtöisyys jaluotettavuus.

Alkaneen vuoden näkymätKaupan toimintaedellytysten odotetaan jatkuvan edelleenmyönteisinä vuonna 2001. Kotitalouksien ostovoima kasvaapalkankorotusten, tuloveroratkaisun ja työllisyyden parane-misen sekä inflaation hidastumisen ansiosta. Myös kuluttajienomien odotusten tulevan talouskehityksen suhteen uskotaanparanevan. Kuluttajahintojen odotetaan nousevan tänä vuon-na noin 2 prosenttia, mikä on viime vuotta selvästi vähem-män. Vähittäiskaupan myynnin kasvun odotetaan olevan 4,5prosenttia ja siten lähes samalla tasolla kuin viime vuonna.

SOK-yhtymän operatiivisen tuloksen odotetaan olevan jon-kin verran pienempi kuin vuonna 2000. Sokos-liiketoiminta-järjestelyillä on positiivinen vaikutus yhtymän operatiiviseentulokseen, mutta perustettujen yhtiöiden yhteen laskettu tu-los tulee olemaan tappiollinen. Hotelli- ja ravintolatoimialantuloksen odotetaan heikkenevän investoinneista johtuen, kuntaas autokaupan tuloksen uskotaan parantuvan toimitustilan-teen helpotuttua. Maatalouskaupan tuloksen arvioidaan ole-van vuoden 2000 tasolla.

10

SOK-YHTYMÄN KONSERNITULOSLASKELMA

Mmk Viite

Liikevaihto (1)Liiketoiminnan muut tuotot (2)

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat (3)Ulkopuoliset palvelut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiotHenkilösivukulut (4)

Poistot ja arvonalentumiset (5)

Liiketoiminnan muut kulutVuokratMuut kulut (6)

Osuus osakkuusyritysten tuloksista (+/-)

Liikeylijäämä (1)

Osuus osakkuusyritysten tuloksista (+/-)Rahoitustuotot ja -kulut (+/-) (8)

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä

Satunnaiset erät (+/-) (9)

Ylijäämä ennen veroja

Välittömät verot (+/-) (11)Vähemmistön osuus (+/-)

Tilikauden ylijäämä

1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999

16 374,9 15 102,3112,4 221,0

13 659,9 12 447,8402,8 14 062,7 374,5 12 822,3

706,9 710,0188,3 895,2 185,4 895,4

189,3 224,3

316,0 345,6678,2 994,2 713,7 1 059,3

-6,5 12,2

339,4 334,2

-1,2 -1,8-15,3 -40,1

322,9 292,3

-14,0 0,5

308,9 292,8

-78,3 -55,0-0,8 -1,8

229,7 236,0

SOK-YHTYMÄN KONSERNITASE

VASTAAVAA Mmk Viite

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet (12)Konserniliikearvo (12)Aineelliset hyödykkeet (12)Osakkuusyritysosakkeet (13)Muut sijoitukset (13)

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus (15)Pitkäaikaiset saamiset (16)Laskennallinen verosaaminen (17)Lyhytaikaiset saamiset (18)Rahoitusarvopaperit (19)Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA Mmk

OMA PÄÄOMA (20)OsuuspääomaLisäosuuspääomaArvonkorotusrahastoVararahastoHallintoneuvoston käyttörahastoEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ylijäämä

VÄHEMMISTÖOSUUSPAKOLLISET VARAUKSET (22)

VIERAS PÄÄOMAPääomalaina (23)Pitkäaikainen vieras pääoma (24)Laskennallinen verovelka (25)Lyhytaikainen vieras pääoma (26)

31.12.2000 31.12.1999

277,0 202,312,5 16,9

2 260,5 2 261,6414,0 397,3261,3 3 225,4 240,2 3 118,3

830,1 838,9102,7 93,263,7 94,8

1 664,4 1 558,61 880,4 1 624,2

123,3 4 664,8 85,4 4 295,2

7 890,1 7 413,5

31.12.2000 31.12.1999

320,2 284,655,0 55,0

621,4 621,570,0 65,10,8 0,4

979,5 771,4229,7 2 276,6 236,0 2 034,0

98,0 92,2121,3 168,5

120,0 120,0540,0 939,256,0 47,6

4 678,2 5 394,2 4 012,0 5 118,8

7 890,1 7 413,5

11

12

SOK-YHTYMÄN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA

Mmk

LIIKETOIMINTALiikeylijäämäOikaisut liikeylijäämään (1)Käyttöpääoman muutos (2)Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja verojaMaksetut korot ja muut rahoituskulutSaadut korot ja muut rahoitustuototSaadut osingot liiketoiminnastaMaksetut välittömät verotLiiketoiminnan rahavirta

INVESTOINNITOstetut tytäryhtiöosakkeetMuun käyttöomaisuuden ostotMyydyt tytäryhtiöosakkeetMuun käyttöomaisuuden myynnitMuiden pitkäaikaisten sijoitusten muutosSuoriteperusteisten erien oikaisuMyytyjen ja hankittujen tytäryhtiöiden likvidit varatSaadut osingot investoinneistaInvestointien rahavirta

RAHOITUSPitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)Lyhytaikaisten sijoitusten muutosVähemmistöjen sijoitus konserniyhtiöihinOsuuspääoman ja lisäosuuspääoman lisäysMaksetut osuus- ja lisäosuuspääoman korotMuu oman pääoman vähennysRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos, lisäys (+)/vähennys (-)

Rahavarat tilikauden alussaRahavarat tilikauden lopussa

Oikaisut liikeylijäämään (1)Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+)Poistot ja arvonalentumisetMuut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Käyttöpääoman muutos (2)Liikesaamisten muutosVaihto-omaisuuden muutosLyhytaikaisten korottomien velkojen muutos

1.1.-31.12.2000 1.1.-31.12.1999

339,4 334,239,9 72,447,8 48,1

427,2 454,7-148,9 -114,0132,6 64,6

3,2 3,2-60,8 -48,3353,3 360,3

-29,5 -53,2-331,2 -326,4

58,5 20,4131,3 263,0-20,0 -28,1-0,4 11,00,1 8,42,7 2,7

-188,4 -102,3

117,3 146,0-438,3 -400,1431,0 313,6

1,1 -87,2-1,6 2,15,0 3,6

35,7 50,1-22,7 -19,3

0,0 -0,1127,5 8,6

292,4 266,5

1 709,7 1 443,12 002,1 1 709,7

-110,0 -216,7189,3 224,3-39,4 64,739,9 72,4

-110,7 -282,79,3 40,5

149,2 290,347,8 48,1

13

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

Mmk

1996 1997 1998 1999

KOROLLISET NETTOVELAT 31.12.1996-2000

1 531 1 513

1 230 1 041

2000

864

19971996 1998 1999

400

300

200

100

0

117

267

351 334

Mmk

LIIKETULOS 1996-2000 NETTOKORKOKULUT 1996-2000(% liikevaihdosta)

2500

2000

1500

1000

500

0

Mmk

199723,9 %

199828,9 %

199929,4 %

OMA PÄÄOMA* 31.12.1996-2000 (Omavaraisuusaste, %)

19970,5 %

19960,8 %

19980,5 %

19990,3 %

350

300

250

200

150

100

50

0

8965 66 41

1 3651 525

1 8572 126

Mmk

339

2000 20000,2 %

33

200030,9 %

2 375

199623,7 %

200

150

100

50

01997 1998 1999

GEARING,% 1996-2000

11299

6649

2000

36

1996

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN 1996-2000

600

500

400

300

200

100

0

Mmk

1996 1997 1998 1999

423374 305 380

2000

361

* sisältää vähemmistöosuuden ja tilinpäätössiirtojen kertymän 1996

8000

6000

4000

2000

01996 1997 1998 1999

4 347 4 504 4 737 5 047

2000

5 062

19981996 1997 1999 2000

16

14

12

10

8

6

4

2

0

11 49812 414

13 953

15 10216 375

Mmk

SOK-YHTYMÄN LIIKEVAIHTO1996-2000

19981996 1997 1999 2000

14

12

10

8

6

4

2

0

252

3239,2

TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄSIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO-%

Mmk%

42

350

300

250

200

150

100

50

0

1375,5

8,4

10,78,9

HENKILÖSTÖ 31.12.1996-2000

292

14

SOK:N TULOSLASKELMA

Mmk Viite

Liikevaihto (1)Liiketoiminnan muut tuotot (2)

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat (3)Ulkopuoliset palvelut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiotHenkilösivukulut (4)

Poistot ja arvonalentumiset (5)

Liiketoiminnan muut kulutVuokratMuut kulut (6)

Liikeylijäämä (-tappio) (1)

Rahoitustuotot ja -kulut (+/-) (8)

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä

Satunnaiset erät (+/-) (9)

Ylijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

Tilinpäätössiirrot (+/-) (10)Välittömät verot (+/-) (11)


1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999

7 272,8 6 570,820,2 124,0

6 529,2 5 907,9172,9 6 702,2 156,3 6 064,2

92,5 86,429,9 122,4 27,9 114,3

21,0 16,5

327,8 352,0122,8 450,6 156,9 508,9

-3,2 -9,1

62,5 45,7

59,4 36,6

38,4 71,0

97,8 107,6

0,7 -2,7-6,6 -37,1

91,9 67,8

SOK:N TASE

VASTAAVAA Mmk Viite

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet (12)Aineelliset hyödykkeet (12)Sijoitukset (13)

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus (15)Lyhytaikaiset saamiset (18)Rahoitusarvopaperit (19)Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA Mmk

OMA PÄÄOMAOsuuspääoma (20)LisäosuuspääomaVararahastoHallintoneuvoston käyttörahastoEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ylijäämä

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ (21)PAKOLLISET VARAUKSET (22)

VIERAS PÄÄOMAPääomalaina (23)Pitkäaikainen vieras pääoma (24)Lyhytaikainen vieras pääoma (26)

31.12.2000 31.12.1999

50,5 36,364,1 65,5

3 700,1 3 814,8 3 458,1 3 559,9

36,9 44,21 161,7 1 083,21 946,6 1 939,7

32,0 3 177,2 31,7 3 098,8

6 992,0 6 658,7

31.12.2000 31.12.1999

320,2 284,655,0 55,070,0 65,10,8 0,4

1 667,3 1 627,791,9 2 205,2 67,8 2 100,5

15,7 16,473,7 113,4

120,0 120,0318,8 687,8

4 258,5 4 697,3 3 620,6 4 428,3

6 992,0 6 658,7

15

16

SOK:N RAHOITUSLASKELMA

Mmk Viite

LIIKETOIMINTALiikeylijäämäOikaisut liikeylijäämään (1)Käyttöpääoman muutos (2)Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja verojaMaksetut korot ja muut rahoituskulutSaadut korot ja muut rahoitustuototSaadut osingot liiketoiminnastaMaksetut välittömät verotRahavirta ennen satunnaisia eriäLiiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirtaLiiketoiminnan rahavirta

INVESTOINNITKäyttöomaisuuden ostotKäyttöomaisuuden myynnitMuiden pitkäaikaisten sijoitusten muutosSuoriteperusteisten erien oikaisuSaadut osingot investoinneistaInvestointien rahavirta

RAHOITUSPitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)Lyhytaikaisten sijoitusten muutosOsuuspääoman ja lisäosuuspääoman lisäysMaksetut osuus- ja lisäosuuspääoman korotMuu oman pääoman vähennysSaadut konserniavustuksetFuusiossa tulleet rahavaratRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos, lisäys (+)/vähennys (-)

Rahavarat tilikauden alussaRahavarat tilikauden lopussa

Oikaisut liikeylijäämään (1)Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+)Poistot ja arvonalentumisetMuut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Käyttöpääoman muutos (2)Liikesaamisten muutosVaihto-omaisuuden muutosLyhytaikaisten korottomien velkojen muutos

1.1.-31.12.2000 1.1.-31.12.1999

-3,2 -9,1-23,7 -66,017,3 3,7-9,5 -71,4

-152,1 -104,4203,4 146,4

3,2 3,2-19,1 -18,326,0 -44,5

-0,526,0 -45,0

-150,1 -131,031,3 205,7

-182,5 2,93,0

2,6 8,8-298,6 89,5

75,0 21,0-368,9 -388,1527,2 465,3

0,8 1,9-1,6 2,135,7 50,1

-22,7 -19,3-0,1 -0,132,8 81,00,1

278,3 213,9

5,6 258,4

1 971,3 1 712,91 976,9 1 971,3

-20,0 -113,221,0 16,5

-24,7 30,7-23,7 -66,0

-79,9 -211,96,3 -1,2

90,9 216,917,3 3,7

17

TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

SOK-konsernista käytetään SOK:n sääntöjen mukaan nimeäSOK-yhtymä. SOK-yhtymän muodostavat Suomen Osuus-kauppojen Keskuskunta (SOK) ja sen tytäryhtiöt.

SOK:n tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu Suo-men tilinpäätöksen laadintaa säätelevän lainsäädännön edel-lyttämällä tavalla. Rahoituslaskelma on laadittu kirjanpitolau-takunnan yleisohjeen 9.11.1999 mukaista epäsuoraa rahoi-tuslaskelmamuotoa soveltaen. Edellisen vuoden rahoituslas-kelmatiedot on ryhmitelty uudelleen.

Emo-osuuskunnan ja kaikkien suomalaisten tytäryhtiöidentilinpäätökset on laadittu Suomen markoissa.

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätökseen sisältyvät emo-osuuskunnan lisäksikaikki ne yhtiöt, joissa emo-osuuskunnalla on tilikauden päät-tyessä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensäkanssa enemmän kuin puolet osakkeiden tuottamista äänis-tä. Em. yhtiöistä neljä tytäryhtiötä toimii Virossa ja yksi Lat-viassa.

Osakkuusyhtiöiden (äänivalta 20 %-50 %) tilinpäätöstiedoton yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Em. osakkuusyhtiöis-tä yksi toimii Virossa ja yksi Latviassa.

Tytäryhtiöistä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuo-lelle 9 liiketoimintaa harjoittamatonta nimenkantoyhtiötä. Li-säksi yhdistelemättä on jätetty 8 asunto-osakeyhtiötä, joista 7yhtiötä on aravasäännösten alaista. Em. tytäryhtiöiden ja osak-kuusyhtiöiden poisjättämisellä ei ole olennaista vaikutustakonsernin tulokseen ja omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteetKonsernitilinpäätös on laadittu konserniyritysten tuloslaskel-mien ja taseiden sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Kon-serniyhtiöiden tilinpäätökset ovat ajalta 1.1.-31.12.2000. Tili-vuoden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt on yhdistelty kon-sernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamisajankohdasta al-kaen. Myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöt on yhdistelty konser-nitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.

Sisäinen osakkeenomistusKonsernin sisäinen tytäryritysosakkeiden omistus on elimi-noitu hankintamenomenetelmän mukaan. Konsernin sisäinenosakkeiden omistus on eliminoitu vähentämällä niiden han-kintameno sekä tytäryritysten omasta pääomasta määrä, jokavastaa konsernin omistusosuutta. Tilikauden 1998 alun jäl-keen hankittujen tytäryritysten omaan pääomaan on luettumyös laskennallisella verovelalla vähennettynä poistoero javapaaehtoiset varaukset. Eliminoinneissa syntyneet erot siltäosin kuin ne ovat johtuneet kiinteistöjen käypien ja kirjanpi-toarvojen erosta on jaettu ao. käyttöomaisuuserille ja muu osaon esitetty taseen konserniliikearvona.

Konserniaktiivan rakennuksiin kohdistetusta osasta on teh-ty ao. rakennuksen suunnitelman mukainen poisto. Konser-niliikearvot poistetaan suunnitelman mukaan tasapoistoina 5vuodessa.

Sisäiset liiketapahtumat ja katteetKonsernin sisäiset tuotot ja kulut, voitonjako, saamiset ja ve-lat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet oneliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuus tuloksesta on esitetty tuloslaskelmassaomana eränään. Vähemmistön osuus omasta pääomasta onesitetty myös omana eränään konsernin taseessa.

MuuntoerotUlkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu Suo-men markoiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Omanpääoman eliminoinneissa syntyneet muuntoerot on kohdis-tettu konsernitaseen edellisten tilikausien ylijäämään.

OsakkuusyrityksetOsakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää-omaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukai-nen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta oikaistu-na mahdollisilla liikearvon poistoilla ja saaduilla osingoilla onesitetty konsernituloslaskelmassa liikeylijäämän jälkeen. Sitä

18

vastoin konsernin varsinaista liiketoimintaa palvelevien osak-kuusyhtiöiden tulos on esitetty liikeylijäämään sisältyen en-nen liikeylijäämää. Konsernitaseessa osakkuusyhtiöiden han-kintamenoon ja konsernin omaan pääomaan on lisätty kon-sernin osuus hankinnan jälkeen kertyneestä osakkuusyhtiönnettovarallisuudesta sisältäen myös tilinpäätössiirtojen kerty-män laskennallisella verovelalla vähennettynä.

Konserniyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden väliset sisäiset kat-teet on eliminoitu omistusosuuden suhteessa. Ne on vähen-netty konsernin edellisten tilikausien ylijäämästä ja osak-kuusyhtiöiden osakkeiden hankintamenosta. Eliminoidutmyyntivoitot tuloutetaan poistojen tahdissa.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimuksetUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapah-tumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ul-komaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suo-men rahaksi tilinpäätöspäivän Suomen Pankin julkaisemaankurssiin ja kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Suojaustarkoituksessa solmitut sopimukset

ValuuttatermiinitValuuttatermiinien korkoerot on jaksotettu sopimuskaudellekorkokuluksi tai sen oikaisuksi. Suojaustarkoituksessa tehty-jen valuuttatermiinien kurssierot on kirjattu tulosvaikutteises-ti suojauksen kohteesta syntynyttä kurssieroa vastaan sen ti-likauden aikana, jolloin suojauksen kohteen kurssiero on syn-tynyt. Valuuttatermiineillä suojattujen tilinpäätöshetken jäl-keen tulevien kassavirtojen suojausten realisoitumattomatkurssierot on kirjattu taseeseen.

Korkotermiinit ja koronvaihtosopimuksetKorkotermiinien realisoitumattomia arvonmuutoksia ei ole kir-jattu, realisoituneet arvonmuutokset on jaksotettu sopimus-ajalle.

Koronvaihtosopimusten korot on jaksotettu sopimuskau-delle oikaisemaan korkotuottoja tai -kuluja. Suojaustarkoi-tuksessa tehtyjen koronvaihtosopimusten arvonmuutoksia eiole kirjattu.

OsaketermiinitOsaketermiinien arvostusvoittoa on tuloutettu enintään suo-jattavasta kohteesta kuluksi kirjatun tappion verran. Negatii-visista arvonmuutoksista on kirjattu suojattavasta kohteestakirjaamattoman arvostusvoiton ylittävä osuus.

Korko-, valuutta-, osake- ja osakeindeksioptiotOptioiden saadut ja maksetut preemiot on kirjattu maksettui-hin tai saatuihin ennakkomaksuihin. Korko-optioiden pree-miot on jaksotettu sopimuskaudelle oikaisemaan kirjattuja,suojattuja korkoja. Realisoituneet arvonmuutokset on jakso-tettu sopimusajalle. Realisoitumattomia arvonmuutoksia ei olekirjattu. Valuuttaoptioiden kurssierot on kirjattu tulosvaikut-teisesti suojauksen kohteesta syntynyttä kurssieroa vastaan

sen tilikauden aikana, jolloin suojauksen kohteen kurssieroon syntynyt. Osake- ja osakeindeksioptioiden arvostusvoittoaon tuloutettu enintään suojattavasta kohteesta kirjatun tap-pion verran. Negatiivisista arvonmuutoksista on kirjattu suo-jattavasta kohteesta kirjaamattoman arvostusvoiton ylittäväosuus.

SähköjohdannaisetSähkön hintariskiä tarkastellaan SOK-yhtymässä kahden vuo-den aikajänteellä. Sähköjohdannaisia käytetään pääasiassasähkön hintariskiltä suojautumiseen. Suojaustarkoituksessasolmittujen sähköoptiosopimusten preemiot on kirjattu mak-settuihin ennakkomaksuihin, mistä ne on jaksotettu sopi-muskaudelle oikaisemaan kirjattuja sähköostoja. Suojaustar-koituksessa tehtyjen sähköoptioiden, -termiinien ja -futuurienrealisoitumattomia voittoja ja tappioita ei ole kirjattu, reali-soituneet arvonmuutokset on jaksotettu sopimusajalle.

Muussa kuin suojaustarkoituksessa solmitut sopimuksetJohdannaissopimuksia tehdään pääasiassa suojaustarkoituk-sessa. Muussa kuin suojaustarkoituksessa sopimuksia tehdäänvain SOK:n hallituksen hyväksymissä yhtymän riskienhallin-taohjeissa määriteltyjen riskilimiittien sallimissa puitteissa.Muussa kuin suojaustarkoituksessa solmittujen johdannaisso-pimusten tilinpäätöshetkellä avoimena olevien positioiden ne-gatiiviset arvonmuutokset on kirjattu kuluksi. Avoimien posi-tioiden arvostusvoitot on tuloutettu vain siltä osin kuin posi-tioon kuuluvista sopimuksista on aikaisemmin kirjattu tap-piota. Suljettujen positioiden arvonmuutokset on kirjattu tu-losvaikutteisesti 31.12.2000. Muussa kuin suojaustarkoituk-sessa solmittujen avointen sopimusten käypäarvo 31.12.2000oli -0,3 mmk.

Pysyvät vastaavat ja poistotPysyvät vastaavat on taseessa arvostettu hankinnasta aiheu-tuneiden muuttuvien menojen mukaiseen hankintamenoonvähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Lisäksi eräisiin maa-alueisiin ja rakennuksiin sisältyy aikai-sempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia, joista ei ole tehtypoistoja. Konsernitaseen arvonkorotusrahasto on 621 milj.markkaa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laadi-tun poistosuunnitelman mukaan tasapoistona käyttöomai-suuden alkuperäisestä hankintamenosta. Poistot on laskettukohteen käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. Poisto-ajat, jotka perustuvat arvioituihin taloudellisiin pitoaikoihin,ilmenevät tuloslaskelman liitetietojen poistokohdasta.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on fifo-periaatteen mukaisesti merkitty ta-seeseen hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen taijälleenhankintamenojen tai todennäköisen myyntihinnan mää-räisenä alinta arvoa käyttäen.

19

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

SOK-yhtymän rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitet-ty SOK:n rahoitusyksikköön. SOK-yhtymällä on SOK:n halli-tuksen vahvistamat rahoituspolitiikka, -strategia ja riskienhal-lintaohjeet. Näissä määritellään periaatteet rahoitusriskien hal-linnalle ja sallitut enimmäismäärät rahoitusriskeille. Lisäksi ra-hoituksen eri osa-alueille on asetettu numeeriset tavoitteet,joiden avulla pyritään varmistamaan rahoituksen riittävyys, ta-sapainoisuus ja edullisuus kaikissa olosuhteissa.

LikviditeettiriskiSOK-yhtymä pyrkii minimoimaan maksuvalmius- ja jälleen-rahoitusriskit lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman jariittävien rahoitusreservien avulla. Riittävää likviditeettiä yllä-pidetään kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkina-sijoituksilla ja pitkäaikaisilla sitovilla luottolimiiteillä. SOK-yh-tymä pyrkii rahoitusstrategiansa mukaisesti pitämään likvidienvarojen ja käyttämättömien pitkäaikaisten sitovien luottoli-miittien määränä vähintään 10 % SOK-yhtymän taseen lop-pusummasta. Quick-ratiolle on määritelty tavoitteeksi yli 1mukaan luettuna pitkäaikaiset käyttämättömät luottolimiitit.Likvidit varat 31.12.2000 olivat 2003,7 mmk ja käyttämättömätsitovat luottolimiitit 1129,2 mmk, yhteensä 39,7 % taseen lop-pusummasta. Em. luottolimiitit huomioiden Quick-ratio31.12.2000 oli 1,1.

KorkoriskiKorkoriskiä hallitaan SOK-yhtymässä hajauttamalla lainat kiin-teä- ja vaihtuvakorkoisiin sekä käyttämällä korkojohdannais-

sopimuksia. SOK-yhtymän ennustetuista vaihtuvakorkoisistanettolainoista oli 31.12.2000 suojattuna 100 % vuodelle 2001ja suurin osa vuodelle 2002 korkotermiineillä, -optioilla ja ko-ronvaihtosopimuksilla.

ValuuttariskiSOK-yhtymän liikevaihto kertyy pääosin kotimaasta. Kaupal-liset valuuttakurssiriskit ovat SOK-yhtymässä kaupan tekevänyksikön vastuulla. SOK:n ja SOK:n suomalaisten tytäryhtiöi-den valuuttalainojen pääomien valuuttakurssiriskit oli31.12.2000 täysimääräisesti suojattu valuutanvaihtosopimuk-silla. Baltian tytäryhtiöiden taseeseen liittyvää valuuttariskinsuuruutta tarkastellaan taseen lähde-käyttöanalyysin pohjal-ta. Valuuttariskiä pienennetään ensisijaisesti rahoittamalla yh-tiöiden toimintaa samassa valuutassa kuin rahan käyttökin onja toissijaisesti johdannaisten avulla.

LuottoriskiKaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osaliiketoimintayksiköiden toimintaa. Sijoitustoimintaa ja joh-dannaiskauppaa käydään ainoastaan SOK:n hallituksen hy-väksymien vastapuolten kanssa, hallituksen hyväksymän li-miitin puitteissa.

RahoitusomaisuusRahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitäalempaan markkinahintaan.

LeasingLeasingmaksut on esitetty tuloslaskelmassa vuokrakuluina.

Vastaiset menot ja menetyksetVastaiset menot ja menetykset, joihin on sitouduttu tai joidentoteutumista pidetään todennäköisenä, on kirjattu kuluksiluonteensa mukaisesti asianomaiseen kuluerään. Taseessa ky-seiset kuluvaraukset on esitetty pakollisina varauksina.

Laskennalliset verotErillistilinpäätöksissä esitetyt tilinpäätössiirtojen kertymät onkonsernitaseessa jaettu laskennalliseksi verovelaksi, omaksipääomaksi ja vähemmistöosuudeksi sekä niiden muutos onesitetty konsernituloslaskelmassa. Ns. hyllypoistot on otettuem. laskennallista verovelkaa laskettaessa huomioon vähen-tävänä tekijänä. Konserniyhtiöiden pakollisista varauksista ja

vahvistetuista tappioista johtuva laskennallinen verosaaminenon esitetty vain konsernitaseessa ja sen muutos konsernitu-loslaskelmassa.

Yhdistelytoimenpiteistä aiheutuva laskennallinen verovel-ka ja -saaminen sisältyy konsernitaseen laskennalliseen ve-rovelkaan ja -saamiseen sekä niiden muutos konsernitulos-laskelman laskennallisen verovelan ja -saamisen muutokseen.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti konsernitaseeseensisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja las-kennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saami-sen suuruisena. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on las-kettu käyttäen vahvistettua 29 %:n verokantaa.

EläkejärjestelytSOK-yhtymällä on lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi ol-lut yhdessä lähinnä S-ryhmään kuuluvien muiden yritystenkanssa Eläkekassa Elonvaran avulla vapaaehtoinen eläkejär-jestely.

SOK-yhtymän palveluksessa oleville entisen Elonvaran jä-senille on otettu lisäeläkevakuutus, jolla turvataan eläkekas-san sääntöjä vastaavat ansaitut ja tulevat eläke-edut.

20

LIITETIEDOT

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Mmk

1a. Liikevaihto toimialoittainMaatalous- ja rautakauppaHotellit ja ravintolatAutokauppaSokokset ja pukeutumisen erikoisliikkeetLiikennemyymälät ja polttoainekauppaMarketkauppaKäyttötavarahankintaOVT-laskutusKiinteistö-, vuokraus- ja muu palvelutoimintaMyyty liiketoimintaEliminoinnitYhteensä

Liikevaihdosta 98,5 % muodostuu kotimaan liiketoiminnasta.

1b. Liikevoitto toimialoittainMaatalous- ja rautakauppaHotellit ja ravintolatAutokauppaSokokset ja pukeutumisen erikoisliikkeetLiikennemyymälät ja polttoainekauppaMarketkauppaKäyttötavarahankintaOVT-laskutusKiinteistö-, vuokraus- ja muu palvelutoimintaMyyty liiketoimintaLiiketoiminnan muita tuottoja + eliminoinnitYhteensä

2. Liiketoiminnan muut tuototKäyttöomaisuuden myyntivoitotGoodwill-tuototMuut liiketoiminnan muut tuototYhteensä

3. Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana Varastojen muutos (+/-)Yhteensä

4. HenkilöstökulutPalkat ja palkkiotEläkekulutMuut henkilösivukulutYhteensä

Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot esitetty jäljempänä kohdassa 27.

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

4 077,6 3 805,91 033,8 1 038,31 520,0 1 247,21 193,4 1 195,9

184,1 128,330,9

2 279,0 2 057,66 513,7 5 892,9 6 513,7 5 892,91 043,6 976,0 759,1 677,8

356,6-1 501,1 -1 596,416 374,9 15 102,3 7 272,8 6 570,8

65,3 73,496,1 83,421,8 23,9

-47,6 -91,1-2,3 -1,8-5,38,3 3,81,2 1,3 1,2 1,3

99,6 103,8 -4,4 -10,5-0,1 8,3

102,4 129,2339,4 334,2 -3,2 -9,1

80,0 164,2 20,1 122,330,6 54,71,8 2,1 0,2 1,6

112,4 221,0 20,2 124,0

13 647,6 12 413,6 6 521,9 5 909,112,4 34,2 7,3 -1,2

13 660,0 12 447,8 6 529,2 5 907,9

706,9 710,0 92,5 86,4122,6 109,9 21,1 19,165,8 75,5 8,8 8,7

895,2 895,4 122,4 114,3

21

Mmk

5. Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistäArvonalentumisten palautusYhteensä

Poistojen ja poistoeron muutosten tase-eräkohtainen erittely sisältyy taseen liitetietojen pysyvien vastaavien ja tilinpäätössiirtojen kertymän erittelykohtiin.

Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat käyttöomaisuuden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Poistoja ei ole tehty arvonkorotuksista. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

VuosiaRakennukset 30-35Kevyet rakennelmat ja rakennusten laitteet 10-15Konttori- ja varastokalusto 10Varasto-, huolto- ja jalostuskoneet 7Ravintola- ja hotellikalusto 5-10Myymäläkalusto 5-7Moottoriajoneuvot ja tietokoneet (muut kuinmikrotietokoneet) 5Liikearvot 5Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet verolain

sallimissarajoissa

Royal Hotels Oy:n (sulautunut 31.12.2000 Sokos Hotels Oy:hyn) liikearvojen poistoaika on yleisestä 5 vuoden poistoajasta poiketen 10 vuotta. Nämä liikearvot ovat syntyneet Radisson SAS -hotellibrandin ja -verkoston luomiseksi tehdyistä liiketoimintakaupoista, joiden tuotto-odotukset ulottuvat vähintään 10 vuoden ajalle.

6. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulutKäyttöomaisuuden myyntitappiotYhteensä

Vuokrakulut on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa.

7. Pakollisten varausten lisäykset (-) tai vähennykset (+)Tyhjien toimitilojen vastaisten vuokramenojen lisäys Tyhjien toimitilojen vastaisten vuokramenojen vähennys Muiden vastaisten menojen ja menetysten lisäys Muiden vastaisten menojen ja menetysten vähennys Yhteensä

8. Rahoitustuotot ja -kulutOsinkotuotot saman konsernin yrityksiltäOsinkotuotot omistusyhteysyrityksiltäOsinkotuotot muiltaOsinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksistayhteensä

Korkotuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksistaSaman konsernin yrityksiltäMuilta

Muut korkoja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltäMuilta

Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksistaArvonalentumisten palautukset pysyvien vastaaviensijoituksista

Korko- ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksilleMuilleKorko- ja muut rahoituskulut yhteensä

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

198,8 201,1 19,6 16,58,5 23,2 1,4

-18,0189,3 224,3 21,0 16,5

677,6 711,5 122,7 147,70,6 2,2 0,1 9,2

678,2 713,7 122,8 156,9

-15,8 -45,4 -15,8 -35,133,8 28,4 24,7 28,4

-27,9 -61,2 -8,2 -24,057,1 1,6 39,0 0,547,2 -76,7 39,7 -30,2

8,64,4 4,4

3,6 3,7 3,6 3,6

3,6 3,7 8,0 16,7

91,4 73,07,9 9,6 7,8 9,5

14,2 32,7113,9 72,8 80,8 45,2

121,8 82,4 194,2 160,4

3,8 1,9 3,8 13,1

-18,9 -18,9

22,6 14,3156,0 124,4 132,2 104,0156,0 124,4 154,8 118,2

-15,3 -40,1 62,5 45,7

22 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

12. SOK-yhtymän aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1.2000Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välilläHankintameno 31.12.2000

Kertyneet poistot 1.1.2000Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistotTilikauden poistoArvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2000

Kertyneet tuloutukset 1.1.2000Tilikauden tuloutusKertyneet tuloutukset 31.12.2000

Kirjanpitoarvo 31.12.2000


Aineettomat Liikearvo Muut Ennakko- Aineettomat Konserni- Konserni-oikeudet pitkä- maksut hyödykkeet liikearvo reservi

vaikutteiset yhteensämenot

169,0 55,8 222,4 21,2 468,5 110,6 13,620,6 41,6 8,6 66,5 137,3 0,1-20,3 -31,2 -3,9 -55,4 -1,2

3,3 5,6 18,0 -18,0 8,9172,6 103,0 217,8 65,9 559,3 109,5 13,6

109,5 38,3 118,4 266,2 90,8-14,1 -30,9 -45,0 -1,221,4 7,2 27,7 56,3 6,20,8 3,9 4,8 0,1

117,6 45,5 119,2 282,3 95,9

10,61,9

12,5

55,0 57,5 98,7 65,9 277,0 13,6 1,0

59,5 17,5 104,1 21,2 202,3 19,8 2,9

Mmk

9. Satunnaiset erätSatunnaiset tuototSaadut konserniavustuksetFuusiovoittoMuut Yhteensä

Satunnaiset kulutFuusiotappiotVarautuminen mahdollisiin yhtiöjärjestelyihinYhteensä

Satunnaiset erät yhteensä

10. TilinpäätössiirrotPoistoerojen lisäys (-)/vähennys (+)

11. Välittömät verotTuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudelta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta ed. tilikausiltaTuloverot satunnaisista eristä Yhdistelytoimenpiteiden vaikutusLaskennallisen verovelan/-saamisen muutosYhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

32,8 71,05,9

0,5 0,50,5 38,7 71,5

0,3 0,514,014,0 0,3 0,5

-14,0 0,5 38,4 71,0

0,7 -2,7

47,0 75,9 0,5 15,7- -2,7 2,0 -3,4 1,5

9,5 19,9-5,4 -3,839,4 -19,278,3 55,0 6,6 37,1

23

Aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1.2000LisäyksetVähennyksetSiirrot erien välilläHankintameno 31.12.2000

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2000Hankitut yhtiötVähennysten ja siirtojen kertyneet poistotTilikauden poistoArvonalennukset Arvonalennuksen palautusKertyneet poistot 31.12.2000

Arvonkorotukset 1.1.2000VähennyksetArvonkorotukset 31.12.2000



Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvostakoneiden ja laitteiden osuus 1,6 Mmk (ed.v.1,3 Mmk)

13. SOK-yhtymän sijoitukset

Hankintameno 1.1.2000LisäyksetVähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2000

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2000ArvonalennuksetArvonalennusten palautusKertyneet arvonalennukset 31.12.2000



Osakkuusyrityksistä johtuvan konserni-aktiivan poistamatta oleva määrä Osakkuusyrityksistä johtuvan konserni-reservin tulouttamatta oleva määrä

Määrä 1.1.2000Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välilläMäärä 31.12.2000

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2000Vähennysten ja siirtojen kertyneet arvonalennuksetArvonalennusten palautusKertyneet arvonalennukset 31.12.2000



SOK-yhtymän sijoitukset yhteensä 31.12.2000SOK-yhtymän sijoitukset yhteensä 31.12.1999

Maa- ja Rakennukset Koneet Muut Ennakkom. Aineellisetvesialueet ja ja aineelliset ja keskener. hyödykkeet

rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat yhteensä

240,4 1 663,8 746,5 15,4 24,4 2 690,57,4 35,2 80,3 2,9 85,8 211,6

-10,8 -64,1 -166,4 -0,6 0,0 -241,90,9 69,1 15,0 0,0 -93,9 -8,9

238,0 1 704,0 675,3 17,7 16,3 2 651,3

17,0 520,3 513,8 3,7 1 054,81,9 7,4 9,3-2,6 -15,2 -153,0 -0,5 -171,3

57,2 80,2 0,8 138,13,7 3,7

-18,0 -18,016,3 569,6 426,7 4,0 1 016,6

265,0 361,0 626,00,0 0,0

264,9 361,0 625,9

486,6 1 495,4 248,7 13,7 16,3 2 260,6

488,4 1 504,5 232,6 11,7 24,4 2 261,7

Osakkeet Muut Osakkeetomistus- osakkeet yhteensäyhteys- ja osuudet

yrityksissä

588,6 66,9 655,622,6 1,6 24,2-24,0 -0,6 -24,618,1 0,0 18,0

605,4 67,9 673,3

181,3 3,4 184,73,8 3,8

-1,9 -1,9185,1 1,5 186,5

420,3 66,4 486,7

407,3 63,5 470,9

4,2 Mmk (ed.v. 6,6 Mmk)

2,1 Mmk (ed.v. 2,0 Mmk)

Pääoma- Saamiset Pääoma- Muut Muutlainasaamiset omistus- laina- saamiset sijoitukset

omistus- yhteys- saamiset muilta yhteensäyhteys- yrityksiltä muilta

yrityksiltä

21,8 10,3 75,1 110,5 217,71,0 25,0 0,3 6,9 33,2-7,8 -3,6 -1,9 -13,215,0 -15,0 0,030,0 31,7 60,4 115,5 237,7

51,1 51,1

15,0 15,0-17,0 -17,0

15,0 34,1 49,1

15,0 31,7 26,3 115,5 188,6

21,8 10,3 24,0 110,5 166,6

675,3637,5

24

12. SOK:n aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Hankintameno 1.1.2000Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2000

Kertyneet poistot 1.1.2000Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistotTilikauden poistoArvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2000



Aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1.2000Fuusioidut yhtiötLisäyksetVähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2000

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2000Fuusioidut yhtiötVähennysten ja siirtojen kertyneet poistotTilikauden poistoArvonalennuksetKertyneet poistot 31.12.2000



Aineettomat Muut Ennakko- Aineettomatoikeudet pitkä- maksut hyödykkeet

vaikutteiset yhteensämenot

77,6 21,4 7,6 106,65,4 1,3 20,6 27,2-9,4 -2,3 -3,9 -15,62,8 8,9 -8,4 3,3

76,4 29,2 15,8 121,5

54,0 16,3 70,3-9,4 -2,3 -11,79,5 1,9 11,40,7 0,3 1,0

54,8 16,2 71,0

21,6 13,0 15,8 50,5

23,7 5,1 7,6 36,3

Maa- ja Raken- Koneet Muut Ennakko- Aineellisetvesialueet nukset ja ja aineelliset maksut ja hyödykkeet

rakennelmat kalusto hyödykkeet kesken- yhteensäeräiset

hankinnat

16,8 73,4 76,2 1,0 0,1 167,52,4 2,4

0,0 9,8 0,3 0,5 10,7-2,9 -0,5 -18,0 -21,5

-3,2 -0,1 -3,316,2 69,8 68,0 1,3 0,5 155,9

1,9 42,7 57,3 0,1 102,10,8 0,8-1,9 -0,3 -17,6 -19,8

1,7 6,5 0,0 8,20,4 0,4

0,8 44,2 46,6 0,1 91,7

15,4 25,6 21,4 1,2 0,5 64,1

14,9 30,7 18,9 0,9 0,1 65,5

25

13. SOK:n sijoitukset

Hankintameno 1.1.2000LisäyksetVähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2000

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2000Arvonalennukset Arvonalennusten palautusKertyneet arvonalennukset 31.12.2000



Määrä 1.1.2000Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Määrä 31.12.2000

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2000Vähennysten ja siirtojen kertyneet arvonalennuksetArvonalennusten palautusKertyneet arvonalennukset 31.12.2000



SOK:n sijoitukset yhteensä 31.12.2000SOK:n sijoitukset yhteensä 31.12.1999

Sitoumukset saman konsernin yritysten lainojen vakauttamiseksi 193,3 Mmk

Osakkeet Osakkeet Muut Osakkeetsaman omistus- osakkeet yhteensä

konsernin yhteys- ja osuudetyrityksissä yrityksissä

1 648,6 548,3 76,4 2 273,392,7 16,5 0,0 109,2-42,8 -4,5 -0,5 -47,9-19,8 19,9 0,1

1 678,7 580,2 75,9 2 334,7

108,2 181,0 1,9 291,13,8 3,8

-1,9 -1,9108,2 184,7 0,0 292,9

1 570,5 395,4 75,9 2 041,8

1 540,4 367,3 74,5 1 982,2

Pääoma- Saamiset Pääoma- Saamiset Pääoma- Muut Muutlainasaamiset saman laina- omistus- laina- saamiset sijoitukset

saman konsernin saamiset yhteys- saamiset muilta yhteensäkonsernin yrityksiltä omistus- yrityksiltä muiltayrityksiltä yhteys-

yrityksiltä

198,0 1 114,3 21,8 10,3 75,1 107,7 1 527,1306,7 1,0 25,0 0,3 6,9 339,9

-2,5 -144,0 -7,8 -3,6 -1,6 -159,56,0 -6,0 15,0 -15,0 0,0

201,4 1 271,0 30,0 31,7 60,4 113,0 1 707,5

51,1 51,115,0 15,0

-17,0 -17,015,0 34,1 49,1

201,4 1 271,0 15,0 31,7 26,3 113,0 1 658,4

198,0 1 114,3 21,8 10,3 24,0 107,7 1 476,0

3 700,23 458,2

26

14. SOK-yhtymän ja SOK:n omistamat yritykset 31.12.2000

KonserniyrityksetKaupallisetAS Kommest Auto-konserniAutomaa Oy Etelä-Suomen Huoltamot OyFoodbaltic Oy-konserniFoodcourt ASHankkija-Maatalous Oy Helsingin Sokos OyIntrade Partners Oy Jollas-Opisto Oy Kuusinen Oy Oy Maan Auto Ab Oy Sokos AbPorin Sokos OyRainex Yrityspalvelu OyS-Etuluotto Oy SOK-Business Oy SOK-Takaus Oy Sokos Hotels Oy Tampereen Sokos OyTenco Oy-konserniTurun Sokos OyKiinteistöyhtiöt (28 kpl) Vaihto-omaisuuskiinteistötytäryhtiöt (16 kpl)Konserniyritykset yhteensä 65 kpl

OmistusyhteysyrityksetOsakkuusyrityksetAgribalt Oy-konserniAsunto Oy Kauniaisten KirkkomäkiElielin Pysäköinti OyHansacoop OüHotelli Joensuun Kimmel OyHotellipankki OyHOT Kodintekniikka OyInex Partners Oy-konserniKauppakeskus Mylly OyKeskuskorttelin Huolto OyKiinteistö Oy HaunistenmäkiKiinteistö Oy PysäköintiveturiKiinteistö Oy Rytilahden MajaKiinteistö Oy TullintorniKiinteistö Oy Turun ToripaikoitusKiinteistö Oy Valkeakosken LiikekeskusMalmintorin Kiinteistö OyOy Realinvest Ab-konserniS-Kanava OyTullin Parkki OyVaihto-omaisuusosakkuusyhtiöt (1 kpl)Osakkuusyritykset yhteensä 21 kpl

Muut omistusyhteysyrityksetCervuctum OyPolar Kiinteistöt Oyj

Emoyhtiön omistamat muut osakkeet ja osuudet

Sato-Yhtymä Oyj

SOK-yhtymän SOK:n Kotipaikka omistus- äänivalta- omistus-

osuus-% osuus-% osuus-%

Viro 90,0 90,0 90,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Lahti 95,0 95,0 95,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Viro 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 90,0 90,0 90,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Pori 90,0 90,0 90,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Helsinki 99,9 99,9 99,9Helsinki 100,0 100,0 100,0Tampere 90,0 90,0 90,0Helsinki 100,0 100,0 100,0Turku 90,0 90,0 90,0

Helsinki 50,0 50,0Kauniainen 38,6 38,6 38,6Helsinki 22,2 22,2 22,2Viro 50,0 50,0Joensuu 33,0 33,0Helsinki 33,3 33,3Helsinki 50,0 50,0 50,0Helsinki 50,0 50,0 50,0Turku 50,0 50,0 50,0Vaasa 31,5 31,5 31,5Raisio 50,0 50,0 50,0Tampere 49,7 40,2 49,7Helsinki 40,0 40,0 40,0Tampere 40,0 40,0 40,0Turku 48,6 48,6 28,6Valkeakoski 48,8 48,8 48,8Helsinki 39,9 39,9 39,9Helsinki 21,9 21,9 21,9Helsinki 50,0 50,0 50,0Tampere 45,1 30,0 45,1

Helsinki 18,8 18,8Helsinki 2,9 2,9

Helsinki 8,7 8,7

Mmk

15. Vaihto- omaisuusTavaratMuu vaihto-omaisuusEnnakkomaksutYhteensä

16. Pitkäaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

Muut saamisetSiirtosaamisetPitkäaikaiset saamiset yhteensä

17. Laskennalliset verosaamisetJaksotuseroistaYhdistelytoimenpiteistäYhteensä

Konserniyritysten jaksotuseroista johtuvat laskennalliset verosaamiset on yhdistelty ja esitetty konsernitaseessa, ei konserniyritysten taseissa.

18. Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset LainasaamisetSiirtosaamiset Yhteensä

Saamiset omistusyhteysyrityksiltäMyyntisaamiset LainasaamisetSiirtosaamiset Yhteensä

LainasaamisetMuut saamisetSiirtosaamisetLyhytaikaiset saamiset yhteensä

Siirtosaamisiin sisältyvätolennaiset erätRahoituserätMuutSiirtosaamiset yhteensä

19. RahoitusarvopaperitMuut osakkeet ja osuudetMuut arvopaperit saman konsernin yrityksiltäRahamarkkinasijoituksetYhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

815,1 824,6 0,21,4 4,9 36,9 44,0

13,5 9,5830,1 838,9 36,9 44,2

102,3 92,3

0,00,4 0,9

102,7 93,2

36,5 64,027,2 30,863,7 94,8

1 318,8 1 239,9 959,4 910,0

35,3 33,60,9

18,9 19,654,2 54,1

49,3 6,2 45,7 5,93,50,6 2,0 0,3 0,0

53,4 8,2 46,0 5,9

104,9 95,2 1,052,9 59,9 17,3 27,0

134,5 155,4 83,8 86,21 664,4 1 558,6 1 161,7 1 083,2

33,0 46,0 29,2 40,6102,4 112,3 73,8 65,2135,5 158,3 103,0 105,8

1,6 1,666,1 315,4

1 878,8 1 624,2 1 878,8 1 624,21 880,4 1 624,2 1 946,6 1 939,7

27

28

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Mmk

20. Oma pääomaOsuuspääoma 1.1.LisäysOsuuspääoma 31.12.

Erääntyvää osuuspääomaa kertyy vv. 2002-2004

Lisäosuuspääoma 1.1.LisäysLisäosuuspääoma 31.12.

Arvonkorotusrahasto 1.1.Vähennys myyntien yhteydessäArvonkorotusrahasto 31.12.

Arvonkorotusten kohteena olevat hotellikiinteistöt sekä tavaratalokiinteistöt sijaitsevat Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän ydinkeskustoissa sekä logistiikkakeskus Espoossa. Kaikki em. kohteet on vuokrattu konsernin tai S-ryhmän liiketoimintaa välittömästi tai välillisesti palvelevaan käyttöön. Suoritetut arvonkorotukset on tehty em. kiinteistöjen konsernitaseessa olevien kirjanpitoarvojen oikaisemiseksi lähemmäksi arvioituja todennäköisiä luovutushintoja.

Vararahasto 1.1.LisäysVararahasto 31.12.

Hallintoneuvoston käyttörahasto 1.1.LisäysVähennysHallintoneuvoston käyttörahasto 31.12.

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.Siirto vararahastoonSiirto hallintoneuvoston käyttörahastoonOsuuspääoman ja lisäosuuspääoman korkoMuuntoeroEdellisten tilikausien ylijäämä 31.12.


Oma pääoma yhteensä

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämäTilinpäätössiirtojen kertymästä omaan pääomaan merkitty osuusYhteensä

21. Tilinpäätössiirtojen kertymäPoistoeroAineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustotMuut aineelliset hyödykkeetYhteensä

22. Pakolliset varauksetTyhjien toimitilojen vastaiset vuokramenot Muut vastaiset menotYhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

284,6 264,5 284,6 264,535,7 20,1 35,7 20,1

320,2 284,6 320,2 284,6

0,0 0,0 0,0 0,0

55,0 25,0 55,0 25,030,0 30,0

55,0 55,0 55,0 55,0

621,5 621,8 0,30,0 -0,3 -0,3

621,4 621,5 0,0

65,1 65,1 65,1 65,14,9 4,9

70,0 65,1 70,0 65,1

0,4 0,3 0,4 0,30,5 0,2 0,5 0,2

-0,1 -0,1 -0,1 -0,10,8 0,4 0,8 0,4

1 007,5 790,9 1 695,4 1 647,1-4,9 -4,9-0,5 -0,2 -0,5 -0,2

-22,7 -19,3 -22,7 -19,30,1

979,5 771,4 1 667,3 1 627,7

229,7 236,0 91,9 67,8

2 276,6 2 034,0 2 205,2 2 100,5

979,5 771,4 1 667,3 1 627,7229,7 236,0 91,9 67,8

-178,8 -173,31 030,4 834,1 1 759,2 1 695,4

5,8 5,62,2 0,82,8 3,74,8 6,20,0 0,0

15,7 16,4

66,9 84,8 65,6 74,454,5 83,7 8,1 39,0

121,3 168,5 73,7 113,4

Mmk

23. PääomalainaPääomalainamuotoinen debentuurilaina 1996

Olennaisimmat lainaehdot:• Pääoma 120 miljoonaa markkaa.• Laina-aika 10 vuotta. Laina voidaan maksaa eräpäivänä 22.5.2006 takaisin, mikäli sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate.

Mikäli takaisinmaksun edellytykset eivät täyty, pidentyy laina-aika yhdellä vuodella kerrallaan.• SOK:lla on yksipuolinen oikeus maksaa laina korkoineen takaisin nimellisarvostaan jo 7 vuoden jälkeen koronmaksupäivänä

ja tietyin edellytyksin jo aikaisemmin edellyttäen, että jää täysi kate sidotulle omalle pääomalle. Debentuurin haltijalla ei ole oikeutta irtisanoa tai vaatia debentuurin pääomaa ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi.

• Korko on ensimmäisen 10 korkojakson osalta kiinteä 9,75 %, jonka jälkeen korko on 5 prosenttiyksikköä yli 12 kk:n helibor-koron. Korko voidaan maksaa ainoastaan siltä osin kuin maksu ei ylitä SOK:n voitonjakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää.

• Mahdollisesti maksamaton korko jää SOK:n velaksi, jolle maksetaan korkoa. Korko maksetaan ennen osuuspääoman koron tai ylijäämän palautuksen maksua.

• Lainalla ei ole vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on SOK:n mahdollisessa selvitystilassa tai konkurssissa huonompi etuoikeus kuin SOK:n muilla velkasitoumuksilla, ja yhtäläinen etuoikeus kuin SOK:n muilla mahdollisilla pääomalainoilla. Lainaan perustuvia saatavia ei voi käyttää vastasaamisten kuittaamiseen.

24. Pitkäaikainen vieras pääomaJoukkovelkakirjalainaLainat rahoituslaitoksiltaSaadut ennakotOstovelatMuut pitkäaikaiset velatSiirtovelatPitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

Velat, jotka erääntyvät viittä vuottapitemmän ajan kuluttuaPääomalaina Lainat rahoituslaitoksiltaMuut pitkäaikaiset velatYhteensä

25. Laskennallinen verovelkaTilinpäätössiirroistaJaksotuseroistaKonserniyritysten omiin taseisiin sisältyvätYhteensä

26. Lyhytaikainen vieras pääomaJoukkovelkakirjalainatLainat rahoituslaitoksiltaSaadut ennakotOstovelat

Velat saman konsernin yrityksilleOstovelatMuut lyhytaikaiset velatSiirtovelatYhteensä

Velat omistusyhteysyrityksilleOstovelatMuut lyhytaikaiset velatSiirtovelatYhteensä

Muut lyhytaikaiset velatSiirtovelatLyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

148,0 148,0369,6 650,5 151,8 401,1

0,5 0,71,4 1,4

167,6 137,6 166,1 137,60,9 1,1 0,9 1,1

540,0 939,2 318,8 687,8

120,0 120,0 120,0 120,0204,8 197,6

4,0 4,0 4,0 4,0124,0 328,8 124,0 321,6

59,9 56,1-3,9 -8,5

- -56,0 47,6

127,8 127,848,7 115,1 35,4 108,7

216,4 188,8 22,6 20,31 439,5 1 340,5 663,9 625,8

178,0 131,9767,5 723,011,0 8,0

956,5 862,9

275,9 224,3 261,6 214,478,5 66,7 78,5 66,75,5 0,0

359,9 291,1 340,1 281,1

2 099,8 1 662,5 1 964,2 1 522,3386,0 414,0 148,1 199,5

4 678,2 4 012,0 4 258,5 3 620,6

29

30

Mmk

JoukkovelkakirjalainatSOK:n ulkomainen joukkovelkakirjalaina 1997Olennaisimmat lainaehdot:• Pääoma on 25 miljoonaa USD (31.12.2000 20 miljoonaa USD)• Nostopäivä 22.1.1997• Laina-aika on neljä vuotta, kertalyhennys• Optio aikaistettuun kuoletukseen liikkeellelaskijalla• Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden liboriin• Lainalla ei ole vakuutta

Siirtovelkoihin sisältyvätolennaiset erätHenkilöstökulutRahoituserätMuutSiirtovelat yhteensä

TULOVEROJA KOSKEVAT LIITETIEDOTEsitetty edellä kohdassa 11.

LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ27 a. Henkilöstön lukumäärä keskimäärin ryhmittäin

Maatalous-ja rautakauppaHotellit ja ravintolatAutokauppaSokokset ja pukeutumisen erikoisliikkeetLiikennemyymälät ja polttoainekauppaMarketkauppaKäyttötavarahankintaKiinteistö-, vuokraus- ja muu palvelutoimintaMyyty liiketoimintaYhteensä

SOKTytäryhtiötYhteensä

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on laskettu keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä.

27 b.Palkat ja palkkiot:Toimitusjohtajat sekä hallitusten jäsenetHallintoneuvoston jäsenet

Lainat johdolle:Lainojen korko on Suomen Pankin peruskorko + 1,25 %Lainojen takaisinmaksut vv. 2001-2008.

Johdon eläkesitoumukset:SOK:hon työsuhteessa olevilla hallituksen jäsenillä jaosalla tytäryhtiöiden toimitusjohtajista on eläkeoikeustäytettyään 58-62 vuotta.

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

152,7 148,3 23,5 21,451,2 44,1 44,5 41,8

188,5 222,7 92,1 145,4392,4 415,1 160,1 208,7

863 8061 604 1 654

465 3181 340 1 358

83 5939

233 229448 429

1905 075 5 043

405 3944 670 4 6495 075 5 043

11,9 12,6 4,4 4,50,5 0,4 0,5 0,4

0,8 1,2 0,8 1,2

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Mmk

28. Vastuusitoumukset

Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä

Lainat rahoituslaitoksiltaKiinnityksetVakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä

Velat, joiden vakuudeksi annettu pantteja

Lainat rahoituslaitoksiltaPantatut osamaksusopimukset

Muut velatPantattujen osakkeiden kirjanpitoarvoVakuudeksi annetut pantit yhteensä

Yleisvakuudet, jotka annettu velkojen vakuudeksiKiinnitykset

Muut annetut vakuudet:Pantit

Saman konsernin yritysten puolesta annetut vakuudetPantitTakauksetYhteensä

Muiden velasta annetut vakuudetTakaukset osakkuusyritysten velastaTakaukset osuuskauppojen velastaTakaukset muiden velastaYhteensä

Muut vastuut

Osamaksuvastuut

Leasingvastuut:-Seuraavana vuonna maksettavat-Yli vuoden kuluttua maksettavatYhteensä

Takaisinostovastuut

Vuokravastuut:S-ryhmän käytössä olevat vuokratut liikepaikat on turvattupääsääntöisesti pitkäaikaisilla sopimuksilla, joista SOK-yhtymällä on vuokravastuita.

Muut taloudelliset vastuut:Konserniyhtiöt ovat ilmoittaneet omissa tilinpäätöksissään liitetiedoissa mahdollisen AVL 33 §:n mukaisenarvonlisäveron palautusvastuunsa. Emo-osuuskunnanem. palautusvastuu v. 2000 oli 4,8 milj.mk.

SOK-YHTYMÄ SOK 2000 1999 2000 1999

0,3 9,61,3 15,81,3 15,8

93,9 147,6153,2 164,7

10,0 10,0 10,0 10,013,3 13,3 13,3 13,3

166,5 178,0 13,3 13,3

369,4 369,4

12,4 12,4

0,5380,9 348,0380,9 348,5

17,7 52,4 13,086,7 103,5 25,0 25,01,0 1,0 1,0 1,0

105,4 156,9 26,0 39,0

236,8 214,5

19,9 11,7 4,1 2,331,9 17,3 4,2 1,751,8 29,1 8,3 4,0

385,6 332,0 171,0 173,8

31

32

SOK-YHTYMÄ

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu, Mmkkohde-etuuden arvo

KorkojohdannaisetTermiinisopimuksetOptiosopimukset

OstetutAsetetut

Koronvaihtosopimukset

ValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset

SähköjohdannaisetTermiinisopimuksetSähköswapitOptiosopimukset

Ostetut

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu, käypä arvo


OstetutAsetetut




Ostetut

SOK

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu, kohde-etuuden arvo


OstetutAsetetut




Ostetut

Josta avoimien Josta avoimien sopimusten sopimusten

Kohde-etuuden kohde-etuuden Kohde-etuuden kohde-etuuden arvo arvot arvo arvot

31.12.2000 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1999

2 987,7 2 036,4 3 467,0 1 207,6

1 727,0 1 427,0 2 866,8 2 416,8300,0 450,0987,4 813,8 1 019,6 907,5

300,4 273,4 361,8 359,5

5,8 5,2 11,9 10,311,3 11,3

6,8 6,8 7,6 7,6


Käypä arvo käyvät arvot Käypä arvo käyvät arvot31.12.2000 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1999

0,2 0,0 1,2 1,5

0,6 0,6 0,8 0,70,0 -0,1

27,6 27,6 37,8 37,7

-19,4 -19,4 15,2 15,2

-0,2 -0,2 1,1 1,0-0,4 -0,4

0,4 0,4 0,7 0,7


Kohde-etuuden kohde-etuuden Kohde-etuuden kohde-etuuden arvo arvot arvo arvot

31.12.2000 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1999

2 987,7 2 036,4 3 467,0 1 207,6

1 727,0 1 427,0 2 866,8 2 188,8300,0 678,0987,4 813,8 1 019,6 907,5

352,1 248,7 376,1 345,2

5,8 5,2 11,9 10,311,3 11,3

6,8 6,8 7,6 7,6

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu, Mmkkäypä arvo


OstetutAsetetut




Ostetut

Kokonaisriskiasemaa tarkasteltaessa on johdannaisten lisäksi huomioitava suojattavien tase-erien positio.Tilikauden lopussa avoimena olleita johdannaissopimuksia on käytetty pääasiassa konsernin valuutta-,korkoja hintariskin hallintaan. Avoimet koronvaihtosopimukset ovat 1 - 8 vuoden mittaisia.Avoimet korkoja sähköoptiosopimukset erääntyvät 1 - 2 vuoden kuluttua.Muut avoimet johdannaissopimukset ovat alle vuoden mittaisia.Käyvän arvon laskennassa noudatetut periaatteet:• Koronvaihtosopimusten käypä arvo on arvioitu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella.• Muiden johdannaissopimusten käyvän arvon määrittämisessä on käytetty tilinpäätöshetken markkina-arvoja.


Käypä arvo käyvät arvot Käypä arvo käyvät arvot31.12.2000 31.12.2000 31.12.1999 31.12.1999

0,2 0,0 1,2 1,5

0,6 0,6 0,8 0,60,0 -0,2

27,6 27,6 37,8 37,7

-19,2 -19,2 15,0 15,0

-0,2 -0,2 1,1 1,0-0,4 -0,4

0,4 0,4 0,7 0,7

33

SOK-YHTYMÄN TUNNUSLUVUT 1996-2000

34

Liikevaihto

LiiketulosMmk%:a liikevaihdosta

Tulos ennen satunnaisia eriäMmk%:a liikevaihdosta

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja verojaMmk%:a liikevaihdosta

Oman pääoman tuotto-%

Sijoitetun pääoman tuotto-%

Omavaraisuusaste, % 1)

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteenMmk%:a liikevaihdosta

Gearing, %

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärätilikauden aikana

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Henkilöstön keskimääräinenlukumäärä tilikauden aikana Laskettu työsuhteiden lukumäärien kuukausittaisena keskiarvona.

Bruttoinvestoinnit= Tytäryhtiöosakkeiden ja muun käyttöomaisuuden hankintamenotkäyttöomaisuuteen

1) Kun taseen vieraaseen pääomaan merkitty pääomalaina otetaan huomioon omaan pääomaan rinnastettavana eränä, on vuoden 2000 omavaraisuusaste 32,5 %.

1996 1997 1998 1999 2000Korottomat velat Mmk 1 759 1 954 2 008 2 369 2 527

Oman pääoman tuotto-% = tulos rahoituserien jälkeen + arvonalentumiset sijoituksista - tilikauden verot

x 100oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1996), keskim.

Sijoitetun pääoman tuotto-% = tulos rahoituserien jälkeen + korkoja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksista

x 100taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, keskim.

Omavaraisuusaste, % =oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1996)

x 100taseen loppusumma - saadut ennakot

Gearing, % =korolliset velat - rahoitusvarat

x 100oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1996)

1996 1997 1998 1999 2000

11 498 12 414 13 953 15 102 16 375

117 267 351 334 3391,0 2,2 2,5 2,2 2,1

42 137 252 292 3230,4 1,1 1,8 1,9 2,0

33 138 372 293 3090,3 1,1 2,7 1,9 1,9

3,2 14,3 16,8 12,3 11,0

5,5 8,4 10,7 8,9 9,2

23,7 23,9 28,9 29,4 30,9

423 374 305 380 3613,7 3,0 2,2 2,5 2,2

112 99 66 49 36

4 211 4 375 4 766 5 043 5 075

35

HALLITUKSEN EHDOTUS SOK:N TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄN KÄYTTÄMISESTÄ

Tuloslaskelman osoittama ylijäämä 91 874 241,67 mkEdellisten tilikausien ylijäämä 1 667 346 916,71 mkYhteensä 1 759 221 158,38 mk

Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä 91 874 241,67 mk käytetään seuraavasti:

– maksetaan lisäosuuspääoman korkoa 3 349 499,55 mk

– jaetaan osuusmaksun korkona tilikauden alkuun mennessä osuuskauppojen suorittamille osuusmaksuille 9,0 % 25 612 470,00 mk

– siirretään hallintoneuvoston käyttörahastoon 1 000 000,00 mk

– jätetään edellisten tilikausien ylijäämätilille 61 912 272,12 mk

SOK:n omat pääomat tulevat olemaan, jos osuuskunnankokous hyväksyy yllä olevan ehdotuksen

Osuuspääoma 320 241 000,00 mkLisäosuuspääoma 55 000 000,00 mkVararahasto 70 000 000,00 mkHallintoneuvoston käyttörahasto 1 787 161,20 mkEdellisten tilikausien ylijäämä 1 729 259 188,83 mkYhteensä 2 176 287 350,03 mk

Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2001

Jere Lahti

Arto Hiltunen Leo Laukkanen

Jouko Vehmas

Kalle Lähdesmäki Jorma Niiniaho

Jukka Salminen

Reijo Lähteenmäki

TILINTARKASTUSKERTOMUS

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

36

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan jäsenilleOlemme tarkastaneet Suomen Osuuskauppojen Keskuskun-nan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2000. Hallituksen laatima tilinpäätös sisältää kon-sernin ja osuuskunnan tuloslaskelman, taseen, rahoituslas-kelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteel-la annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mu-kaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita,sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laa-juudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisiavirheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitettyhallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten toiminnan lainmu-kaisuutta osuuskuntalain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kir-janpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muidensäännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kir-janpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot kon-sernin ja osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellises-ta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaanvahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallintoneuvoston jahallituksen jäsenille tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituk-sen esitys kertyneen ylijäämän käyttämisestä on osuuskunta-lain ja osuuskunnan sääntöjen mukainen.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan sääntöjen 18 §:n 1momentin 2. kohdan mukaisesti hallintoneuvosto on tänääntarkastanut hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2000,siihen liittyvän tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekäehdotuksen ylijäämän käyttämisestä ynnä tutustunut sanotunvuoden tilintarkastajien antamaan tilintarkastuskertomukseenja tilintarkastuskomitean kertomukseen SOK:n osuuskunnankokoukselle.

Antaessaan varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle halli-tuksen toimintakertomuksen ja tilintarkastajien kertomuksenhallintoneuvosto ehdottaa, että tilinpäätös ja konsernitilin-päätös vahvistetaan ja että tilivuoden tulosta ja omaa pääomaakoskeva ehdotus hyväksytään.

Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa jäsenet Eino Laak-sonen, Eino Tenhunen, Simo Kutinlahti, Matti Vanto, PenttiSevón ja Håkan Smeds. Erovuorossa myöskin olleet jäsenetKalle Lähdesmäki ja Jouko Vehmas on valittu SOK:n halli-tuksen jäseniksi 1.1.2001 alkaen. Edellä lueteltujen tilalle esi-tetään varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa valittavaksivastaava määrä jäseniä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. LisäksiTauno Riekki on pyytänyt eroa hallintoneuvoston jäsenyy-destä.

Helsingissä maaliskuun 21. päivänä 2001

Jorma JäskeKHT

Juhani HeiskanenKHT

Tapani Rotola-PukkilaKHT

Helsingissä 28. päivänä maaliskuuta 2001

SUOMEN OSUUSKAUPPOJENKESKUSKUNTA

Hallintoneuvoston puolesta

Kari Neilimopuheenjohtaja

Markku Viljanensihteeri

KENTTÄRYHMÄ

38

Kenttäryhmä muodostui neljästä SOK:n tytäryhtiöstä, Hank-kija-Maatalous Oy:stä, Oy Maan Auto Ab:sta, Automaa Oy:stäja AS Kommest Autosta. Lisäksi ryhmään kuului market-ket-juohjaus, ABC-ketjuohjaus ja autokaupan ohjaus. Kenttäryh-män johtajana toimi yhteiskuntatieteiden maisteri Reijo Läh-teenmäki.

Koko maan päivittäistavarakaupan myynnin arvo on kas-vanut 2,6 prosenttia. S-ryhmän päivittäistavarakaupan arvokasvoi edelleen ripeämmin kasvuprosentin ollessa 6,8. Se mer-kitsee markkinaosuuden kasvua, jo kymmenettä vuotta pe-räkkäin. S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus nou-si edellisvuoden 27,8 prosentista 28,9 prosenttiin.

Maatalouskaupan kokonaismarkkinat kasvoivat noin 3 pro-senttia 9,5 mrd. markkaan. S-ryhmän myynti ylitti hiemanmarkkinoiden kasvun ja ryhmä säilytti edelleen asemansa alanmarkkinajohtajana.

Koko maan henkilöautojen ensirekisteröinnit laskivat run-saan prosentin. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 134 768 kap-paletta. S-ryhmän autokauppa kehittyi markkinoiden tahdis-sa ja ryhmä säilytti 10 prosentin markkinaosuutensa.

Bensiinin kokonaiskulutus Suomessa laski 3,5 prosenttia.S-ryhmän polttonestekauppa kehittyi kuitenkin hyvin. Mark-kinaosuus kasvoi ja on nyt 12,5 prosenttia.

Hankkija-Maatalous OyHankkija-Maatalous Oy:n liikevaihto oli 3 568 milj. markkaa,jossa oli kasvua 7,7 prosenttia. Se oli selvästi maatalouskau-pan kokonaismarkkinoiden kasvua korkeampi.

Useiden laskevien vuosien jälkeen lannoitteiden kysyntäkääntyi lievään nousuun. Hankkija-Maatalous Oy:n osuus ko-konaismarkkinoista oli 52,1 prosenttia. Markkina-asema vah-vistui myös kasvinsuojeluaineiden myynnissä. Rehukaupassavolyymit kasvoivat lievästi. Hyvästä vilja- ja säilörehusadostahuolimatta erityisesti nautarehujen kysyntä pysyi korkeana.Rehukaupassa yhtiö kasvatti markkinaosuuttaan erityisesti sii-pikarjarehujen myynnissä.

Hyvälaatuinen sato vähensi sertifioidun kylvösiemenenkäyttöä. Laskevilla siemenkaupan kokonaismarkkinoilla

Hankkija-Maatalouden markkinaosuus säilyi yli 50 prosentis-sa. Hankkija-Maatalous Oy:n siementuotanto sai laatu- ja ym-päristösertifikaatin, joka on siemenalalla ensimmäinen ja täl-lä hetkellä ainoa Suomessa. Yhtiö vahvisti alan yhteistyötäBoreal Suomen Kasvinjalostus Oy:n kanssa hankkimalla osuu-den sen osakekannasta.

Viljakaupan volyymi kasvoi edellisvuodesta 42 prosenttia.Vaikka viljan hinta laski Agenda-ratkaisun johdosta, ketjunmyynti kasvoi 15 prosenttia. Viljaa toimitettiin kotimaiselleteollisuudelle pitkäaikaisilla sopimuksilla. Agrimarket-ketju veiviljaa kaikkiaan yhdeksään maahan, pääasiassa Eurooppaanja USA:han.

Traktoreiden kokonaismarkkinat kasvoivat vajaat 10 pro-senttia ja uusia koneita rekisteröitiin koko maassa 5 125 kap-paletta. Agrimarket-ketjun markkinaosuus oli 17,1 prosenttia.John Deeren osuus vahvistui ja Massey Fergusonin asemaheikkeni hieman. Leikkuupuimureiden kokonaisvuosimyyn-ti putosi edellisestä vuodesta 20 prosenttia päätyen 415 pui-muriin. Ketjun myymien puimureiden osuus kokonaismark-kinoista oli 63 prosenttia.

Maataloustyökoneiden myynti laski hieman, mikä vastasialan kehitystä. Myös öljykaupan volyymi laski, mutta raaka-öljyn voimakas hinnannousu kasvatti myyntiä yli 50 prosent-tia. Varaosien myynti pysytteli edellisvuosien tasolla. Sopi-mushuoltajien kenttäolosuhteisiin tarkoitettu, varaosien tilaus-ja huoltoinformaatiota tuottava Agrimis-järjestelmä otettiinvuoden lopulla tuotantokäyttöön.

Rautakauppa kasvoi 9 prosenttia, toimialan vähittäiskau-pan kasvun jäädessä 4,4 prosenttiin. Rautakauppavalikoimiamonipuolistettiin ja ketjutoimintaa tiivistettiin. Yhtiön puutar-hakauppa kasvoi 21 prosenttia toimialan keskimääräisen ke-hityksen jäädessä alle 10 prosentin. Erityisen hyvin onnistut-tiin elävän kasvimateriaalin ja kasvualustojen myynnissä.

Kanta-asiakasohjelmaa kehitettiin uudistamalla Agribo-nuksen määräytymisperusteita yhdistämällä tuotantopanos- jakonehankintojen sekä viljan myyntien Agribonuksen laukai-seva raja 30 000 markkaan. Lisäksi aiemmin myymäläbonus-ta kartuttaneet varaosien- ja karjataloustarvikkeiden hankin-nat siirrettiin Agribonuksen piiriin. Yhtiön Agribonusmyyntikanta-asiakkaille oli 1,6 mrd. markkaa, joka oli 57, 8 prosenttiakoko myynnistä. Omamyyjille nimettyjen kanta-asiakkaidenlukumäärä oli yhtiössä vuoden lopussa 19 977 kappaletta, jos-sa oli lisäystä edelliseen vuoteen 1 976. Hankkija-MaatalousOy tilitti vuodelta 2000 asiakkailleen Agribonusta sekä myy-mäläkaupan Bonusta yhteensä 16,3 milj. markkaa.

Agrimarket-ketjun verkkokaupan kehittämishankkeen tu-loksena luotiin kanta-asiakkaiden käyttöön tarkoitettu verk-kokaupan toimintamalli. Samalla käynnistettiin valmistelutverkkokaupan avaamiseksi vuonna 2001.

Vuoden aikana siirrettiin uudelle liikepaikalle Oulaisten,Sievin, Huittisten ja Lammin Agrimarketit. Ketjuilmeen, myy-mälöiden toimivuuden sekä rautakaupan valikoimien ja esil-lepanon parantamiseksi uudistettiin viisi myymälää. Oy Agri-market Virkkala-Virkby Ab:n liiketoimintojen siirtyessä yhtiölle

Reijo Lähteenmäki

39

liitettiin palveluverkostoon seitsemän Agrimarketia ja yksi vil-jalaitos. Osuuskauppa Koskiseudun rauta- ja puutarhakaup-pa Muhoksella siirtyi liikkeenluovutuksella Hankkija-Maata-lous Oy:lle. Järvelän ja Kuhmon Agrimarketin toiminta lope-tettiin ja myyntialueet liitettiin naapuriyksiköihin. Siemen-kaupan logistiikkatoimintoja kehitettiin rakentamalla lisää val-miin siemenen varastotiloja Alastaron ja Hyvinkään siemen-keskuksiin.

Ketjun raskaskonekaupan uuden toimintamallin mukaisenAgrimarket Konekeskuksen avajaiset pidettiin marraskuussaTurussa. Turun konekeskuksesta saatujen hyvien kokemus-ten perusteella traktoreiden, puimureiden ja erikoistyökonei-den kauppa organisoitiin vuoden 2001 alusta toimintansa aloit-tavaan kahdeksaan konekeskukseen. Uuden konekeskuksenrakennustyöt käynnistyivät Seinäjoella. Oulussa vuokrattiinAgrimarket-kiinteistöstä tilat konekeskukselle. Muilta osin ti-lajärjestelyt siirrettiin vuodelle 2001.

Hankkija-Maatalous Oy:n ja Avena Oy:n tasaomisteisen Ag-ribalt Oy:n Latvian tytäryhtiö toimi vuonna 2000 ensimmäi-sen tilivuotensa. Yhtiöllä on yksi toimipaikka Jelgavassa. Yh-tiön toiminta käynnistyi lähes suunnitellusti.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella Agrimarket-ketjun kulje-tuksia ohjanneen Combitrans Oy:n kanssa tehdyn sopimuk-sen mukaan se keskittyy vuoden 2001 maaliskuusta lähtienkuljetusten hoitoon. Vuoden lopulla Etelä-Pohjanmaan Osuus-kauppa siirsi kuljetusten ohjauksensa Agrimarket-ketjun lo-gistiikkakeskukseen. Näiden järjestelyjen jälkeen Agrimarket-ketjun kaikki logistiset toiminnot ohjataan Turun logistiikka-keskuksesta.

Kentän toimipaikkojen tietoliikenne- ja työasematekniik-kaan sekä järjestelmien yhtenäistämiseen panostettiin voi-makkaasti. Internet-käyttö ja uudet sähköpostiohjelmistot laa-jennettiin kattamaan myös kaikki kentän työasemat. Intranet-järjestelmä - Agritori - otettiin käyttöön tehostamaan sisäistätiedon välittämistä ja taltiointia. Etelä-Pohjanmaan Osuus-kauppa liittyi Agrimarket-ketjun tietojärjestelmien käyttäjäksi,jolloin ketjussa saavutettiin toiminnallinen tietojärjestelmä-kattavuus.

Henkilöstön kehittämistä jatkettiin aktiivisesti ja jokaisellelaadittiin henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat. Myyntihen-kilöstön keskuudessa toteutettiin mittavat tuotekoulutusval-mennukset. Hankkija-Maatalous Oy:n henkilöstön lukumää-rä oli vuoden lopussa 758, jossa oli lisäystä edelliseen vuo-teen 43 henkilöä.

Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen lisäksi Agrimar-ket-ketjun muodostavat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Sa-lon Seudun Osuuskauppa, Osuuskauppa OSLA Handelslag jaKymenlaakson Agrimarket Oy. Ketju säilytti yli 40 prosentinmarkkinaosuuden maatalouskaupan kokonaismarkkinoilla.Yhteensä ketjulla on 143 Agrimarketia.

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 3 568 +254Liikevoitto 57,9 -10,3

Oy Maan Auto AbOy Maan Auto Ab on SOK:n tytäryhtiö, joka tuo maahan jamarkkinoi piirimyyjäverkostonsa välityksellä Peugeot-autoja,-varaosia ja lisätarvikkeita. Maan Auton piirimyyjäkuntaan kuu-lui vuoden lopussa 37 piirimyyjää. Näistä 5 oli Automaa Oy:n,

16 alueosuuskauppojen ja 16 yksityisten yrittäjien omistuk-sessa.

Peugeot-henkilöautoja rekisteröitiin 7 601 kappaletta, jokaoli yhden prosentin edellisvuotta vähemmän. Peugeot-hen-kilöautojen markkinaosuus säilyi kuitenkin edellisvuoden ta-solla eli 5,6 prosentissa. Kasvua rajoitti koko vuoden jatku-nut puute diesel-autoista, joiden myynti kasvoi markkinoillalähes 20 prosenttia.

Peugeot-pakettiautojen myynti kasvoi 4 prosenttia mark-kinoiden laskiessa samanaikaisesti 8 prosenttia. Peugeot-pa-kettiautoja rekisteröitiin 808 kappaletta. Pakettiautojen mark-kinaosuus nousi 5,5 prosentista 6,2 prosenttiin.

SOK teki partner-sopimukset yksityisten Peugeot-piiri-myyjien kanssa vuoden loppupuolella. Sillä mahdollistettiinasiakasomistajaetujen tarjonta Peugeot-autoista ja -palveluis-ta koko maan kattavana.

2000 Mmk + ed.v.Liikevaihto 1 040 +71Liikevoitto 19,3 -4,8

Automaa OyAutomaa Oy on SOK:n tytäryhtiö, joka harjoittaa autojen vä-hittäiskauppaa ja huoltokorjaamotoimintaa. Yhtiöllä on toi-mipisteet Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Tu-russa. Toimintavuoden aikana yhtiö luopui Jyväskylän sekäHämeenlinnan toimipisteiden liiketoiminnasta.

Espoon toimipisteen muutostyöt Peugeot-konseptin mu-kaiseksi miljööratkaisuksi saatiin päätökseen kesällä. Vantaantoimipisteen uudisrakennus otettiin käyttöön 1.11.2000.Uusien tilojen myötä vaihtoautomyynnin ja korjaamotoimin-nan toimintamahdollisuudet paranivat oleellisesti. Vuoden ai-kana pudotettiin vaihtoautojen määrää 400 yksiköllä.

Asiakasomistaja-bonus oli käytössä automyynnin sekähuolto-ja varaosatoimintojen osalta kaikissa yhtiön toimipis-teissä. Asiakasomistajat muodostivat 75 prosenttia uusien au-tojen yksityismyynnin asiakkaista.

Automaan toiminta-alueella kokonaismarkkinat kasvoivat1,2 prosenttia. Automaan myynti kasvoi vastaavasti 2,5 pro-senttia. Uusia Peugeot-autoja myytiin 3 833 kappaletta ja vaih-toautoja 5 611 kappaletta.

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 791 +75Liiketappio -2,6 -2,5

AS Kommest AutoAS Kommest Auto tuo maahan ja myy Peugeot-autoja Viros-sa. SOK:n omistusosuus yhtiöstä on 90 prosenttia. Yhtiöllä onneljä omaa vähittäismyyntipistettä Virossa. Näistä kaksi on Tal-linnassa ja yksi Tartossa sekä Pärnussa. Vuoden aikana avat-tiin uusi autoliike Tallinnassa.

Yhtiön liikevaihto oli 146 milj. markkaa. Se kasvoi erityi-sesti vientikaupan ansiosta 73 prosenttia. Peugeot-autoja myy-tiin yhteensä 2 111 kappaletta, joista 878 päätyi vientiin. Peu-geot-autojen markkinaosuus Virossa oli 9,9 prosenttia.

40

AS Lauva AutoAS Lauva Auto on AS Kommest Auton omistama (100 %) ty-täryhtiö Latviassa. Yhtiö tuo maahan ja markkinoi Peugeot-autoja. Yhtiöllä on yksi vähittäismyyntipiste Riikassa. AS Lau-va Auton liikevaihto oli 37 milj. markkaa. Siinä oli kasvua 27prosenttia. Yhtiö myi Peugeot-autoja yhteensä 463 kappalet-ta ja sen markkinaosuus oli 5,3 prosenttia.

Foodbaltic OyFoodbaltic Oy on kehitysyhtiö, jonka SOK omistaa 100-pro-senttisesti lunastettuaan co op Schleswig-Holsteinin 50 pro-sentin osuuden yhtiössä. Yhtiön tehtävänä on kehittää ja har-joittaa marketkauppaa Baltian maissa ja Pietarissa.

Toimintavuonna Foodbaltic Oy on käynnistänyt kaksi uut-ta Prisma-hypermarketia Tallinnassa. Niistä toisen omistaaFoodbaltic Oy:n tytäryhtiö Hansafood AS ja toisen ETK:n ty-täryhtiö Ramare AS. Hansafoodin Prisma avattiin Sikupilli-kauppakeskuksessa 11.10.2000 ja Foodbalticin osakkuusyh-tiö Ramaren Prisma 8.11.2000. Lisäksi Foodbaltic Oy on tehnytmarketkaupan toimintaedellytysselvityksiä Baltian alueella.

Market-ketjuohjausMarket-ketjuohjausyksikön toimintavastuulle kuuluu S-ryh-män marketkaupan ketjutoiminnan kehittäminen ja ohjaus.Market-ketjuohjausyksikön organisaatio muodostuu ketjujoh-dosta, päivittäis- ja käyttötavarakaupan valikoimasuunnitte-lusta ja ohjauksesta, myymälä- ja verkostosuunnittelusta sekätietohallinnosta. Henkilöstöä yksikössä on 63.

S-ryhmän päivittäis- ja erikoistavarakaupan myynti oli 21mrd. markkaa, jossa kasvua 6,6 prosenttia. Päivittäistavara-kauppa kasvoi 6,8 prosenttia nousten 17 mrd. markkaan. S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus nousi 28,9 pro-senttiin. Market-ketjujen tulos oli hyvä.

Marketkaupan tietohallintostrategia päivitettiin sekä käyn-nistettiin päivittäistavarakaupan kilpailustrategian täsmentä-minen. Tietojärjestelmien kehittämisessä painopiste oli tuo-teryhmäjohtamista tukevissa hankkeissa. Market-ketjujen kon-septit täsmennettiin vuoden 2000 aikana.

Verkoston kehittämisessä edettiin vuonna 1999 alue-osuuskauppojen kanssa tehdyn, vuoteen 2005 ulottuvan ver-kostosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2000 avattiin uusi Pris-ma Nummelaan sekä kaksi Prisma-yksikköä Tallinnaan. Li-säksi avattiin uudet, isommat Prisma-yksiköt Halikossa ja Po-rissa korvaavina yksikköinä.

S-marketit muodostavat S-ryhmän suurimman päivittäista-varaketjun. Siihen kuului vuoden lopussa 310 yksikköä. Ket-jun kokonaismyynti oli 9 795 milj. markkaa, jossa oli lisäystä5,1 prosenttia. Ketjun päivittäistavaramyynnin lisäys oli 4,8prosenttia.

Prisma-ketju jatkoi kasvuaan. Ketjun myynti oli 8 162 milj.markkaa, jossa oli lisäystä 14,4 prosenttia. Päivittäistavaroidenmyynnin kasvu oli 13,3 prosenttia ja käyttötavaroiden 12,6prosenttia.

Sale-ketjun toimipaikkoja oli 165. Ketjun myynti oli 1 217milj. markkaa, jossa lisäystä 1,1 prosenttia. Alepa-ketjun myyn-ti oli 642 milj. markkaa, jossa oli vähennystä 2,9 prosenttia.Toimipaikkoja oli 43.

ABC-ketjuohjausABC-ketjuohjaus on S-ryhmän liikennemyymälätoimialan japolttonestekaupan kehitysyksikkö. Sen keskeisenä tehtävänäon alueosuuskauppojen avustaminen ja ohjaus liiketoiminta-alueen kehittämisessä.

Osuuskaupoilla oli polttonesteitä myyviä yksiköitä vuodenpäättyessä 230 kappaletta. Näistä oli liikennemyymälöitä 94ja muita, mm. automaattiasemia 136 yksikköä. Lisäys edelli-seen vuoteen oli 7 kappaletta.

ABC-liikennemyymälä ja ABC-automaattiasema ovat S-ryh-män uusia brandeja. ABC-verkosto on nyt laajentunut 16 alue-osuuskauppaan. Osuuskaupat avasivat vuoden aikana 9 ABC-liikennemyymälää ja 31 ABC-automaattiasemaa.

Toimialan yhteenlaskettu myynti oli 3 185 milj. markkaa,jossa kasvua oli 20,3 prosenttia.

Ketjuohjauksen toiminta keskittyi ABC-liikennemyymälöi-den ja ABC-automaattiasemien konseptinmukaiseen suunnit-teluun sekä toteutuksen ja toiminnan ohjaukseen, järjestel-mäkannan yksikkökohtaiseen levittämiseen ja liikepaikka-hankintaan.

S-ryhmän polttonestekauppa kehittyi hyvin. Bensiininmyynnissä markkinaosuus nousi 12,5 prosenttiin. Kasvuunvaikutti erityisesti ABC-verkoston laajentuminen ja asia-kasomistajien polttonestehankintojen keskittyminen aiempaaenemmän S-ryhmän huoltamotoimipaikkoihin.

Autokaupan ohjausAutokaupan ohjausyksikön keskeisenä tehtävänä on ohjata jakoordinoida S-ryhmän autokaupan kehittämisohjelmia ja osal-listua niiden toteuttamiseen yhteistyössä autoliikkeiden kanssa.

Autokaupan ohjausyksikön kehittämisen painopisteet oli-vat toimialan tulos- ja tunnuslukuseurannassa ja raportoin-nissa, avainhenkilöiden koulutusohjelmien toteutuksessa sekäautokaupan järjestelmien ja verkkopalvelujen kehittämisessä.Vuoden aikana tehtiin yhteistyössä autoliikkeiden kanssa sel-vitykset autoliikkeen järjestelmäkonseptista ja verkkopalve-lujen toteutusmallista sekä autorahoituksesta. Vuoden jälki-puolella autokaupan ohjausyksikön tehtävänä oli yhteistyös-sä alueosuuskauppojen kanssa valmistella S-ryhmän auto-kaupan kilpailustrategia. Lisäksi osallistuttiin asiakkuuspro-sessien kehittämistyöskentelyyn, jolla luotiin pohjaa asiak-kuusajattelun viemiseen osaksi S-ryhmän autoliikkeiden toi-mintaa.

S-ryhmällä oli vuoden lopussa yhteensä 41 autoliikettä,joka oli neljä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Au-tojen vähittäismyynti oli 3 541 milj. markkaa myynnin lisään-tyessä 3,4 prosenttia. Uusia autoja myytiin yhteensä 13 971kappaletta ja vaihtoautoja 22 740 kappaletta. S-ryhmän mark-kinaosuus oli 10 prosenttia. Autokauppaa harjoitti SOK-yhty-mä ja 14 alueosuuskauppaa joko itse tai tytäryhtiöidensä kaut-ta. Autoliikkeet edustivat vuoden lopussa 18 eri automerkkiä.

41

KÄYTTÖTAVARARYHMÄ

Käyttötavararyhmän muodostivat SOK:n tytäryhtiöt Oy SokosAb, Kuusinen Oy, Tenco Oy, Rainex Yrityspalvelu Oy ja Int-rade Partners Oy. Lisäksi ryhmään kuului market-käyttötava-raohjaus. Käyttötavararyhmän johtajana toimi ekonomi RistoMäkeläinen.

Käyttötavarakaupan arvioidaan vuonna 2000 kasvaneen ar-voltaan 3 - 4 prosenttia. S-ryhmässä kasvu oli 7 prosenttia, jo-ten ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan.

Oy Sokos AbOy Sokos Ab on tavaratalokauppaa harjoittava yhtiö, jolla olivuoden 2000 alussa 9 laajan valikoiman Sokos-tavarataloa ja8 suppeamman valikoiman myymälää. Vuoden aikana toteu-tettiin edellisenä vuonna aloitettu Sokos-liiketoiminnan uu-delleensuuntaaminen.

Tavaratalojen liiketoiminta, vaihto- ja käyttöomaisuus siir-tyivät vuoden 2001 alussa toteutetuilla kaupoilla alueosuus-kaupoille Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa, Joensuussa, Hä-meenlinnassa, Kajaanissa, Raumalla ja Salossa. Helsingin jaTapiolan sekä Turun, Tampereen ja Porin tavaratalojen liike-toiminta siirtyi samana ajankohtana alueosuuskauppojen jaSOK:n perustamille paikallisille yhtiöille. Tämän muutoksentavoitteena on liittää tavaratalot tiiviimmin osaksi alueosuus-kaupan paikallista käyttötavaratarjontaa ja markkinointia.

Vuoden aikana lopetettiin Sokos-liiketoiminta Seinäjoellaja Lappeenrannassa. Seinäjoella alueosuuskauppa jatkaa eri-koisliiketoimintaa ja Lappeenrannassa aloitti toimintansa Emo-tion-myymälä. Ensimmäinen Emotion-yksikkö käynnistyi Ha-minassa alkukesästä Sokoksen ja alueosuuskaupan yhteis-työnä. Ketjua tullaan laajentamaan lähivuosien aikana. Kou-volan ja Oulun Sokokset tullaan lopettamaan keväällä 2001.

Kaikkien jatkavien Sokos-yksiköiden kanssa on solmittuSokos-liiketoiminnan harjoittamista koskeva ketjusopimus.

Vuoden aikana Sokos-liiketoiminnassa on siirrytty tuote-ryhmäajattelusta tuotemaailma-ajatteluun. Tuotemaailma-ajat-telun tavoitteena on tarjota asiakkaille aiempaa laajempia javirikkeellisempiä tuotealuekokonaisuuksia. Oy Sokos Ab:n ja

sen hankintayhtiönä toimivan Intrade Partners Oy:n yhteisiätoimintamalleja on myös kehitetty tiiviisti. Tavoitteena on kus-tannustehokas ja integroitu toimintamalli, jossa Intrade Part-ners Oy:n ostajat ja Oy Sokos Ab:n valikoimahallinnan hen-kilöstö organisoitiin tuotemaailmakohtaisiin yhteistyötiimei-hin. Ketjuohjausyksikkö mitoitettiin oleellisesti aikaisempaasuppeammaksi.

Yhtiön hoitama ketjunohjaus ja valikoimasuunnittelu siir-tyivät vuoden 2001 alussa SOK:n Sokos-ketjuohjausyksikönhoidettavaksi. Oy Sokos Ab:n vastuulle jää eräitä siirtymäajantoimintoja.

Yhtiön henkilömäärä oli vuoden lopussa 1 205, kun sevuotta aiemmin oli 1 261. Liikevaihto oli 1 117 milj. markkaa.Liikevaihto supistui edellisestä vuodesta 0,7 prosenttia lähin-nä toiminnan lopettamisista johtuen. Pukeutumisen tuote-alueiden myynti kasvoi, kun sen sijaan asumisen ja vapaa-ajan tuotealueiden myynti supistui edellisestä vuodesta.

Sokos-liiketoiminnan uudelleensuuntaus ja -organisointi onS-ryhmässä merkittävä operaatio, jolla luodaan uutta ajatteluakaupunkikeskustojen erikoisliiketoiminnan kehittämiselle.Paikallisen markkinointiotteen ja tehokkaamman kustannus-rakenteen johdosta Sokos-ketjulla on paremmat edellytyksetmenestyä kilpailussa.

Rakennemuutoksen toteuttaminen aiheutti myös poik-keuksellisia kertaluonteisia kustannuksia. Lisäksi loppuvuo-den leudot säät eivät suosineet pukeutumiskauppaa.

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 1 117 -7Liiketappio -43,0 +45,6

Intrade Partners OyIntrade Partners Oy:n liiketoiminta käsitti pääasiassa asumi-sen, pukeutumisen ja vapaa-ajan tuoteryhmien tuotteidenhankinnan S-ryhmän ketjuille. Suurimmat asiakasketjut olivatPrisma, S-market, Sokos ja Agrimarket. Muut ketjut olivat Sale,Alepa ja liikennemyymälät sekä uutena HOT-Kodintekniik-ka. Tämän lisäksi toimitettiin myymäläkalusteita S-ryhmän yk-siköille sekä puutarha- ja rautakauppatuotteita Tradekalle jaElannolle.

Vuoden aikana tehostettiin edelleen sekä yhtiön sisäisiäettä ketjujen kanssa yhteisiä toimintamalleja sekä -prosessejaja suunnattiin resursseja vastaamaan paremmin asiakasketju-jen tarpeita. Organisaatiorakenne muutettiin vastaamaan ket-jujen liikeideoita ja valikoimahallinnan organisointia tavoit-teena edistää asiakasketjujen kilpailukykyä.

Risto Mäkeläinen

42

Liikevaihdon kasvuun vaikutti olennaisesti kodintekniik-kakaupan laajeneminen asiakasketjuissa sekä Prisma- ja Ag-rimarket-ketjujen hyvä myynnin kehitys ja Prisma-ketjun in-vestoinnit. Intrade Partners Oy saavutti kasvaneen volyyminansiosta kustannustehokkuutta, joka mahdollisti asiakasket-juille paremmat hankintaehdot. Yhtiön tulos oli suunnitellunmukainen. Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa 252 hen-kilöä.

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 2 279 + 221Liikevoitto 8,3 + 4,3

Kuusinen OyKuusinen Oy on naisten ja miesten kansainvälisten merkki-vaatteiden ja -kenkien vähittäismyyntiin erikoistunut yhtiö.Yhtiöllä oli vuonna 2000 Helsingissä kaksi liikettä: miestenvaatetusta ja jalkineita myyvä liike sekä naisten vaatetusliike.

Vuoden 2000 merkittävimmät tapahtumat olivat naistenmyymälän kokonaisuudistus keväällä ja miesten myymälänkokonaisuudistus kesällä. Muita yhtiön kannalta merkittäviätoimenpiteitä olivat vaihto-omaisuusvaraston tuntuva pienen-täminen, myytävien merkkien lukumäärän vähentäminen sekäKuusisen oman private label -malliston tuominen myyntiin.

Yhtiön liikevaihto oli yhteensä 47,2 milj. markkaa, jossa olilaskua 8 prosenttia edellä todetuista investoinneista johtuen.Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa oli 48.

Tenco OyTenco Oy on SOK:n 100-prosenttisesti omistama kehitysyh-tiö, jonka tehtävänä on kehittää ja harjoittaa tavaratalotoimintaaBaltian maissa ja Pietarissa.

Tenco Oy:n täysin omistama tytäryhtiö Tenco Eesti AS har-joittaa tavaratalokauppaa Sokos-liikeidealla Tallinnan kes-kustassa. Yhtiön liikevaihto oli 27,8 milj. markkaa. Tallinnaanvalmistuneet lukuisat uudet kauppakeskukset muuttivat kil-pailutilannetta ja aiheuttivat yhtiön liikevaihdossa 14 prosen-tin laskun.

Rainex Yrityspalvelu OyRainex Yrityspalvelu Oy on rauta- ja rakennustarviketukku-kauppa, joka harjoittaa myös väestönsuojelun, turvallisuuden,työvaatteiden, suurtaloustuotteiden ja tekstiilien suurtalous-kauppaa.

Yhtiöllä on myyntipisteet Helsingissä, Jyväskylässä, Kuo-piossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Varastot sijaitsevatVantaalla, Oulussa ja Turussa.

Rauta- ja rakennustarvikekauppa oli vuonna 2000 varsinvaihtelevaa kuukausitasolla. Ensimmäisen neljänneksenmyynnin kasvu oli jopa 14,1 prosenttia, mutta kasvu hidastuiselvästi ollen vuositasolla 4,4 prosenttia. Rakennustarvikkei-den hinnat nousivat keskimäärin 3,2 prosenttia. Syksy ja al-kutalvi olivat erittäin suotuisaa aikaa rakentamiselle.

Rainex Yrityspalvelu Oy investoi sähköiseen kaupan-käyntiin. Vuoden lopulla siirryttiin ns. E-laskutukseen, jokasisältää myös EDI-valmiuden, internet-kotisivut perustettiin jakoko laskutus siirtyy vuoden 2001 aikana sähköiseen muo-toon suurvolyymien osalta.

Yhtiöön perustettiin 15.12.2000 ns. käyttötavaraosasto, jon-ka tehtävänä on palvella nykyisiä asiakasryhmiä laajemmallatuotevalikoimalla sekä laajentaa nykyistä asiakasrakennetta.

Yhtiön liikevaihto oli 509,9 milj. markkaa, jossa oli kasvua4 prosenttia. Myynnin kasvu on suuruudeltaan sama kuinmarkkinoiden kasvu. Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopussa38 henkilöä.

Market-käyttötavaraohjaus Market-käyttötavaraohjausyksikön tehtävänä on Prismojen, S-marketien ja Sale-myymälöiden käyttötavarakaupan kehit-täminen ja ohjaus.

Prisma-ketjun kehittäminen jatkui. Vuonna 2000 avattiinuusi Prisma Nummelaan sekä kaksi Prisma-yksikköä Tallin-naan. Lisäksi avattiin uudet, isommat Prismat Halikossa ja Po-rissa korvaavina yksikköinä.

Market-ketjujen käyttötavarakauppa oli 2 650 milj. mark-kaa, jossa oli kasvua 10 prosenttia. Prismojen käyttötavara-kauppa oli 2 076 milj. markkaa, kasvun ollessa 12,6 prosent-tia. Prisma-ketju kasvoi vuoden 2000 myynnillä mitattunaSuomen suurimmaksi käyttötavaraketjuksi.

44

HOTELLI- JA RAVINTOLARYHMÄ

Hotelli- ja ravintolaryhmän muodostivat SOK:n tytäryhtiöt So-kos Hotels Oy ja Royal Hotels Oy. Lisäksi ryhmään kuuluiSOK:n ravintolaketjuohjausyksikkö Sokotel. Vuoden vaihtees-sa Sokos Hotels Oy ja Royal Hotels Oy fuusioituivat ja näinmuodostunut yhtiö sai nimekseen Sokotel Oy. Sokotel Oy onSOK:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka liiketoi-minta koostuu 16 Sokos-hotellin ja 6 Radisson SAS -hotellintoiminnasta. Fuusiosta huolimatta liiketoimintaketjut pysyväterillään ja toimivat jatkossakin omalla menestyksekkäällä pro-fiilillaan. SOK:n ravintolaketjuohjauksen uusi nimi vuoden alus-ta alkaen on ollut Ässäravintolat. Hotelli- ja ravintolaryhmänjohtajana toimi kauppatieteiden maisteri Juhani Järvenpää.

Hotelli- ja ravintola-alalla myynnin kehitys jatkui edelleenpositiivisena, mutta kasvu kuitenkin hidastui edellisvuodes-ta. S-ryhmän hotelli- ja ravintolatoimialan myynti kasvoi edel-lisestä vuodesta 3,1 prosenttia, mikä oli lähellä koko toimi-alan keskiarvoa. S-ryhmän hotellien käyttöaste pysyi edelli-seen vuoteen verrattuna lähes ennallaan ollen hieman yli 62prosenttia. Koko maan hotellien käyttöaste pysyi edellisenvuoden tasolla noin 49 prosentissa.

Sokos Hotels -ketjuSokos Hotels -ketju on Suomen tunnetuin ja suurin hotelli-ketju, joka tarjoaa ammattitaitoista palvelua liikematka- ja ko-kousasiakkaille sekä monipuolisia vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Sokos Hotels -ketjuun kuuluu 36 nykyaikaista ho-tellia, jotka sijaitsevat 24 eri kaupungissa keskeisillä paikoil-la. Ketjun hotelleista 16 on SOK:n hotelli- ja ravintolatoimin-taa harjoittavan tytäryhtiön Sokotel Oy:n omistamia. Loput So-kos Hotels -ketjun hotelleista ovat alueosuuskauppojen omis-tuksessa. SOK:n omistamien hotellien myynnin osuus kokoSokos Hotels -ketjusta on noin 53 prosenttia ja huonemääränosuus vajaat 47 prosenttia.

Ennen vuoden vaihteen fuusiota SOK:n Sokos Hotels -lii-ketoimintaa harjoitettiin Sokos Hotels Oy -nimisen yhtiön alla.Yhtiön rakenteessa ja yksiköissä tapahtui useita muutoksia ti-likauden aikana. Keväällä yhtiö myi Sokos Hotel Kimmelin

liiketoiminnan Hotelli Joensuun Kimmel Oy:lle, jonka osak-keista omistaa 67 prosenttia Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja33 prosenttia Sokos Hotels Oy. Elokuun lopulla Sokos HotelsOy:öön fuusioitiin yhtiön 100-prosenttisesti omistama kiin-teistötytäryhtiö Kiinteistö Oy Joensuun Kimmel, joka oli al-kuvuodesta myynyt omistamansa hotellikiinteistön ulko-puoliselle sijoittajalle. Yhtiön 16 Sokos Hotels -ketjuun kuu-luvaa yksikköä sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa,Lahdessa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Joensuussa, Poris-sa, Vaasassa sekä Rovaniemellä.

Sokos Hotels Oy ylitti asetetut tulostavoitteet. Pääosa yk-siköistä menestyi selvästi edellistä vuotta paremmin, muttakehityksessä oli suuria eroja yksiköittäin ja alueittain.

Suurimmat investointikohteet olivat Sokos Hotel Pasilanhuoneiden sekä kokous- ja ravintolatilojen uusiminen, SokosHotel Porin Vaakunan huone- ja ravintolaremontit sekä usei-den muiden yksiköiden pienemmät remontit. Suurimpiin in-vestointeihin kuului myös Hotelli Joensuun Kimmel Oy:nosakkeiden merkintä sen jälkeen kun Sokos Hotel Kimmelinliiketoiminta oli ensin myyty.

Sokos Hotels Oy:n henkilöstön määrä oli tilikaudella 2000keskimäärin 899 henkilöä. Edellisenä vuonna vastaava lukuoli 1 168 henkilöä. Henkilöstön keskimääräiseen lukuun ovatvaikuttaneet lähinnä tehdyt rakennejärjestelyt.

Yhtiön liikevaihto väheni tilikaudella 2,2 prosenttia ja oli674 milj. markkaa. Liikevaihdon muutokseen vaikuttivat edel-lä esitettyjen vuonna 2000 tapahtuneiden muutosten lisäksivuonna 1999 tapahtuneet rakennemuutokset, joita olivat mm.Vaasan ja Oulun yksiköiden siirto Radisson SAS -ketjuun maa-lis-kesäkuussa 1999 sekä Kokkolan yksikön lopetus ja SokosHotel Raumanlinnan myynti vuoden 1999 lopussa.

Sokos Hotels Oy

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 674 -15Liikevoitto 1) 125 -38

1) Liikevoittoon sisältyy 43,5 milj. mk S-ryhmän sisäisiä tuottoja liiketoiminnan myynnistä. Vuonna 1999 vastaavat tuotot olivat 88,5 milj. mk.

Radisson SAS -ketjuRadisson SAS -hotelliketju on maailmanlaajuinen korkeata-soinen liikematkustukseen ja kokoushotellitoimintaan eri-koistunut ketju. SOK:lla on yksinoikeus Radisson SAS -liike-merkillä harjoitettavaan liiketoimintaan Suomessa. Tällä het-kellä Radisson SAS -ketju johtaa liiketoimintaa management-sopimukseen perustuen, vuoden 2002 alusta liiketoiminta siir-tyy SOK:n johdettavaksi franchise-sopimuksen pohjalta.

Ennen vuoden vaihteessa toteutettua fuusiota Radisson SAS-liiketoimintaa Suomessa harjoitti SOK:n 100-prosenttisesti

Juhani Järvenpää

45

omistama tytäryhtiö Royal Hotels Oy. Yhtiön liiketoimintavuonna 2000 koostui viidestä Radisson SAS -hotellista, jotkaovat Helsingissä sijaitsevat Radisson SAS Royal Hotel, Radis-son SAS Hesperia Hotel ja Radisson SAS Plaza Hotel sekä Vaa-sassa sijaitseva Radisson SAS Royal Hotel Vaasa ja Oulussa si-jaitseva Radisson SAS Hotel Oulu. Syksyllä 2000 yhtiö osti Es-poosta hotelli Rivolin liiketoiminnan. Espoon yksikkö on lii-tetty Radisson SAS -ketjuun helmikuun 2001 alusta alkaen.

Royal Hotels Oy ei saavuttanut täysin sille asetettuja tu-lostavoitteita, mutta positiivinen kehitys edelliseen vuoteenoli kuitenkin merkittävä. Tilikauden toiminnassa keskityttiinyksiköiden palvelujen jatkuvaan kehittämiseen sekä toimin-nalliseen tehokkuuteen.

Espoon liiketoimintakaupan lisäksi tilikauden merkittä-vimpiä investointeja olivat Radisson SAS Royal Hotel Helsin-gin huoneremontit, Vaasan yksikön yökerho- ja ravintolare-montit sekä Oulun yksikön ravintolaremontit.

Royal Hotels Oy:n henkilöstön määrä oli tilikaudella 2000keskimäärin 544 henkilöä. Edellisenä vuonna vastaava lukuoli 419 henkilöä. Henkilöstön keskimääräiseen lukuun ovatvaikuttaneet lähinnä tehdyt liiketoimintakaupat.

Royal Hotels Oy:n liikevaihto kasvoi tilikaudella 26,9 pro-senttia ja oli 358 milj. markkaa. Liikevaihdon kasvu johtui pää-osin vuoden 1999 aikana hankittujen ja avattujen yksiköidenvaikutuksesta. Myös Espoon yksikkö kasvatti liikevaihtoa lop-puvuodesta.

Royal Hotels Oy

2000 Mmk ± ed.v.Liikevaihto 358 +76Liikevoitto 16 +12

Ravintolaketjuohjaus ja -kehitysSOK:n hotelli- ja ravintolaryhmään kuuluva ravintolaketjuoh-jausyksikkö Ässäravintolat ohjaa S-ryhmän ketjuravintoloita jakehittää niiden liikeideoita yhdessä kehitysryhmän kanssa,valvoo ravintolaketjujen kannattavuutta ja kilpailukykyä sekäylläpitää ja kehittää brandien vetovoimaisuutta.

Ässäravintoloiden tehtävänä on lisäksi koordinoida bran-din ydinasioihin liittyvät valmennukset ja laatututkimuksetsekä tuottaa markkinointimateriaalit ja -ohjeistukset ja säh-köisten verkkopalvelujen sisältö. Ässäravintoloilla on myösmerkittävä rooli niin ruoka- kuin juomatuotteenkin kehityk-sessä.

Ässäravintolat on mukana koko toimialan logistiikan ja tie-tojärjestelmien kehitysryhmissä, ROJ-järjestelmän ylläpidossasekä ravintoloiden asiakasomistajaetujen kehittämisessä.

S-ryhmän ravintolaketjuihin kuului vuoden lopussa 116 ra-vintolaa. Ketjuista suurin on Rosso, jonka 41 viihtyisää ravin-tolaa löytyi jo 34 eri paikkakunnalla. Muita koko maassa tun-

nettuja ketjuja olivat hotellien yhteydessä toimivat Fransmannitja Iltaravintolat, ruoka- ja seurusteluravintolaketjut Amarillo,Sevilla ja Memphis sekä Corner-pubiravintolat ja Coffee Hou-se kahvilat.

Usean ravintolaremontin lisäksi vuoden aikana avattiin yh-teensä kaksitoista uutta ketjuravintolaa: Kirkkonummelle jaImatralle Rosso, Helsinkiin, Kajaaniin ja Mikkeliin Corner, Hel-sinkiin ja Jyväskylään Coffee House, Jyväskylään Memphis sekäSeinäjoelle Rosso Express. Tallinnaan, kauppakeskus Sikupil-liin, avattiin lisäksi Rosso, Rosso Express ja Coffee House.

Ketjuravintoloiden myynti oli 870 milj. markkaa. Ravinto-laketjujen kannattavuus säilytti hyvän tasonsa.

Hotelli- ja ravintolaryhmään kuuluva kehitysyksikkö vas-taa liikeideakehityksestä, ruokatuote- ja ruokatuotannon ke-hittämisestä sekä toimialan strategisista tehtävistä.

Vuoden aikana painopistealueena olivat vähittäiskaupanja ravintolatoimialan yhteishankkeet. Ensimmäinen Presso-kahvila avattiin marraskuussa Joensuun Prismaan. Valmis ruo-ka -konseptia kehitettiin yhdessä market-toimialan kanssa. Pi-lottiyksikkö avataan vuoden 2001 alussa. Kaupan ravintola-maailman ( food court ) toimintamallia hiottiin ja käynnistet-tiin suunnittelu vuonna 2001 avattavien yksiköiden osalta.

S-ryhmän omien konseptien kehittämisen lisäksi jatkettiintiivistä yhteistyötä Hesburgerin kanssa.

46

HALLINTORYHMÄ

Hallintoryhmä vastasi SOK-yhtymän taloudesta, rahoitukses-ta, kentän ohjauksesta, kiinteistötoiminnoista, logistiikasta jatietohallinnosta, lakiasioista sekä hallintopalveluista. Ryhmänjohtajana toimi kauppaneuvos, taloustieteiden maisteri JukkaSalminen.

TalousSOK:n talousyksikkö vastasi SOK-yhtymän talouden ohjauk-sen lisäksi koko S-ryhmän talouden ohjauksen yhteisistä pe-riaatteista ja ohjeistuksista sisäisen laskennan, kirjanpidon, ti-linpäätöksen ja verotuksen alueilla sekä ryhmälle tarpeellis-ten yhteisten talouspalvelujen tuottamisesta.

Vuosituhannen vaihteen tietojärjestelmämuutosten ja -oh-jauksen toteutusten jälkeen siirryttiin suunnittelemaan vuo-den 2002 euro-muutosta. Taloushallinnon perusjärjestelmienja maksuliikennejärjestelmien suuren integrointiasteen takiamuutosten kokonaissuunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin.

Talousohjauksessa kartoitettiin suunnittelu- ja seurantajär-jestelmien tulevaa kehityssuuntaa pitäen johtavana ajatukse-na järjestelmien yhteisen tietokantapohjan parantamista. Kon-sernikirjanpidossa ohjattiin viimeaikaisimpien kirjanpitokäy-täntöjen muutosten läpivienti yhdenmukaisesti sekä SOK-kon-sernissa että alueosuuskauppakonserneissa. Lisäksi laajen-nettiin konsernilaskentaohjelmiston käyttöä alueosuus-kaupoissa. Myös yhteistyö veroasioiden ohjauksessa osuus-kauppakentän kanssa lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Alueosuuskauppojen taloustoimintojen prosessien kehit-tämistä tuettiin pilotti-hankkeella yhden osuuskaupan kans-sa. Tällä hankkeella voitiin selkeästi identifioida prosessin ke-hityskohteita sekä saatiin toimenpide-ehdotuksia järjestelmä-kehitykseen.

Palvelutoiminnon lisäyksenä käynnistettiin uusien yhtiöi-den (S-Kanava Oy, HOT-Kodintekniikka Oy) kirjanpidon jareskontratoiminnon hoitaminen.

Alueosuuskauppojen käyttöön toimitettujen sovellusko-konaisuuksien hyväksikäyttöä tehostettiin ja laajennettiin.

RahoitusRahoitusyksikkö vastasi keskitetysti SOK-yhtymän rahoituk-sesta.

Rahoituksen yhtymäpankki vastasi SOK-yhtymän likvidi-teetin hallinnasta sekä korko- että valuuttakurssiriskien hal-linnasta SOK:n hallituksen asettamien ohjeiden ja limiittienmukaisesti. Riskienhallintatehtävän ohessa yhtymäpankki toi-mi tulosyksikkönä hyödyntäen rahoitusmarkkinoiden muu-toksia. Tilivuoden aikana yhtymäpankki jatkoi toimintaansasähkön tukkumarkkinoilla. Se on ostanut tarvittavan sähkönsuurimpaan osaan SOK-yhtymän kiinteistöistä ja toteuttanutsähkön hintariskin hallinnasta annettua ohjeistusta.

SOK-Takaus Oy myönsi takauksia osuuskaupoille ja SOK:ntytäryhtiöille. Takauskanta oli vuoden lopussa 380 milj. mark-kaa. Takausvastuut säilyivät edellisen vuoden tasolla. Vasta-vakuudet ja omat varat olivat vuoden lopussa 488 milj. mark-kaa.

S-Etuluotto Oy on S-ryhmän kulutusluottojen hallinnoin-tiin erikoistunut yhtiö, jonka toisena varsinaisena toiminta-vuotena vakautettiin järjestelmien toiminta ja kehitettiin pal-veluja ottaen huomioon asiakasomistajien, asiakkaiden ja S-ryhmän liiketoimintaketjujen tarpeet. Luottokanta oli vuodenlopussa 104 milj. markkaa (vuoden 1999 lopussa 95 milj. mark-kaa).

Kentän ohjausKentän ohjauksen päätehtävänä on osuuskauppojen talou-den valvonta ja tarvittavien toimenpiteiden ohjaus, osuus-kauppojen alue- ja liiketoimintarakenteen kehittämisen oh-jaus sekä investointien valmistelu yhteistyössä alueosuus-kauppojen johdon kanssa.

Kentän ohjaus suoritti SOK:n hallintoneuvoston hyväksy-mien talouden ohjausperiaatteiden mukaisesti jatkuvaa osuus-kauppojen toiminnan tuloksellisuuden ja talouden tilan seu-rantaa. Osuuskauppojen talouden tila määritettiin vahvistet-tujen talouden tilan kriteereiden mukaisesti. Kentän ohjaustuki osuuskauppojen vuosisuunnittelua toimintaympäristö-analyysilla sekä yleisillä suunnitteluohjeilla ja budjetointioh-jeistuksella.

Osuuskauppa Hämeenmaan toimialueella saatettiin SOK:nja osuuskaupan väliset toimialajärjestelyt päätökseen, kun Ete-lä-Suomen Huoltamot Oy:n sekä Lahden ja Hämeenlinnan So-kosten liiketoimintojen siirtymisestä Osuuskauppa Hämeen-maalle tehtiin päätökset. Liiketoiminnat siirtyivät liiketoimin-takaupoilla Hämeenmaalle 1.1.2001.

Paikallisosuuskauppojen lukumäärä väheni yhdellä 20osuuskauppaan, kun Osuuskauppa Koskelonseutu sulautuiOsuuskauppa PeeÄssään.

Jukka Salminen

47

SOK:n hallintoneuvostolle valmisteltiin S-ryhmän aluera-kenteen kehittämistä ohjaava aluerakenneraportti ja käynnis-tettiin talouden ohjausperiaatteiden ja kriteereiden tarkista-minen. Osuuskauppojen mallisääntöjen uudistaminen käyn-nistettiin mallisääntötyöryhmässä vireillä olevan osuuskunta-lain muutoksen pohjalta.

Kentän ohjaus valvoi osaltaan osuuskauppojen takausren-gassopimusten mukaista säästökassatoimintaa. Osuuskaupanharjoittamasta säästökassatoiminnasta vastaa osuuskaupanhallitus ja toimintaa valvoo säästökassatarkastaja. Jäsensijoi-tukset ovat osuuskaupan velkaa jäsensijoittajille. Jäsensijoi-tusten takaisinmaksamisesta vastaa ensisijaisesti kukin osuus-kauppa varallisuudellaan. Lisäksi osuuskaupoilla on kaksi eril-listä jäsensijoitusten takausrengassopimusta, joista toisen muo-dostaa 22 alueosuuskauppaa ja toisen 10 säästökassatoimin-taa harjoittavaa paikallisosuuskauppaa. Osuuskauppoihin teh-dyt säästökassasijoitukset kasvoivat vuoden aikana 387 milj.markkaa ja olivat vuoden lopussa 2 229 milj. markkaa.

KiinteistötoiminnotSOK-yhtymän kiinteistötoiminnot vastasi yhtymän käytössäolevasta kiinteistöomaisuudesta, toimitilapalvelujen tuottami-sesta ja kiinteistöomaisuuden kehittämisestä.

Kiinteistöinvestoinnit olivat 104 milj. markkaa. Suurin in-vestointikohde oli Raisioon rakenteilla oleva KauppakeskusMylly. Suurimpia korjausrakennuskohteita olivat Vaasan Vaa-kuna-hotelli, Kuopion Päiväranta ja Kauniaisten S-market.Tampereen Sokos-korttelin kehittämistä jatkettiin ja sen en-simmäinen vaihe valmistui kertomusvuonna. Hakkilan logis-tiikkakeskusta laajennettiin noin 6 000 neliöllä palvelemaankäyttötavarakauppaa. Kilon logistiikkakeskuksen peruskor-jausohjelman toteuttamista jatkettiin. Helsingin Sokoksen jarautatieaseman välille sijoittuvan osakkuusyhtiön Eliel Pysä-köinti Oy:n paikoituslaitoksen rakennustyöt valmistuivat japaikoituslaitos otettiin käyttöön. Pysäköintilaitoksesta on suo-ra maanalainen yhteys Sokos-tavarataloon. Kiinteistöjen pe-ruskorjausohjelmaa toteutettiin suunnitelman mukaisesti.

Kiinteistömyynnit olivat 140 milj. markkaa. Suurin kohdeoli hotelli Kimmel Joensuusta, joka myytiin Nordisk RentingOy:lle ja vuokrattiin liiketoiminnan käyttöön pitkäaikaisellavuokrasopimuksella. Pirkanmaan Osuuskaupalle myytiin Sa-rankulman kiinteistö (entinen aluevarasto Tampereella), jos-sa toimii S-market.

Nordisk Renting Oy:lle siirrettiin omistusjärjestelyinä Kiin-teistö Oy Otapuisto, nykyinen Radisson SAS Hotel Espoo javielä rakenteilla oleva Kauppakeskus Mylly Raisiosta.

Vapaiden tilojen määrä oli vuoden lopussa 3 236 m2. Nevähenivät vuoden aikana nettomääräisesti 8 138 m2. Kiinteis-töjen käyttöaste vuoden lopussa oli 99 prosenttia.

Kiinteistötoimintojen liikevaihto oli 627 milj. markkaa, jos-ta S-ryhmän osuus oli 497 milj. markkaa. Liikevoitto oli 16milj. markkaa parempi kuin edellisenä vuotena.

Kauppapaikkapalvelut-yksikön keskeiset tehtäväalueetovat uusien liikepaikkojen hankinta ja nykyisten kehittämi-nen sekä näihin liittyvät asiantuntija- ja rakennuttamispalve-lut S-ryhmässä. Palvelujen pääpaino vuonna 2000 oli alue-osuuskauppojen ja SOK-yhtymän suuryksiköitten hankeval-mistelu-, suunnittelu- ja toteutusprojekteissa.

Strategian mukaisesti aloitettiin käyttäjäpalvelujen tuot-teistaminen ja markkinointi alueosuuskaupoille ja SOK:n ty-täryhtiöille. Kiinteistöjen huoltokirjan ja reaaliaikaisen ener-gianseurannan kysyntä oli suurinta. Kiinteistötoiminnot onmyös mukana useissa valtakunnallisissa kiinteistöalan kehi-tysohjelmissa sekä alan koulutuksessa.

Talous- ja hallintopalvelujen osalta jatkui Realisti-nimisenkiinteistöohjelmiston lanseeraus osuuskauppoihin tavoittee-na saada S-ryhmän kiinteistötietokannat ja ohjelmistot yhte-näistettyä.

Kiinteistötoiminnot jatkoi alan edelläkävijöiden joukossaaktiivista osallistumista rakennus- ja kiinteistöalan ympäristö-ohjelmaan ProGresS:iin. Ohjelman tavoite on saada ympäris-tötekijät kannattavaksi osaksi liiketoimintaa tuotteistamallaosaaminen kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palvelukonsepteik-si. Ohjelman osia ovat kiinteistö- ja rakennusalan energia-säästöohjelma, KRESS, sekä vuosittainen kiinteistöalan ym-päristöbencmarking, jonka avulla kartoitetaan osaamisalueetja varmistetaan valmiudet pääkilpailijoihin verrattuna. Lop-puvuodesta käynnistyi kiinteistöjen ympäristöluokitusprojek-ti, joka jatkuu vuoden 2002 loppuun. Kaikki nämä toimenpi-teet ovat tukemassa kiinteistötoimintojen ja S-ryhmän ympä-ristöpolitiikan velvoitteiden mukaista kestävän kehityksen jajatkuvan parantamisen tavoitetta.

Logistiikka ja tietohallinto Tietohallinnon kehittämisen painopisteitä olivat edelleen toi-minnan ohjausjärjestelmien uudistaminen ja täsmätiedon hal-linnan ja hyväksikäytön kehittäminen. Muita painopisteitä oli-vat EDI-yhteyksien lisääminen, sähköisen viestinnän laajen-taminen, euro-valmistelut, tietoturvan sekä tietohallinnon pal-velukyvyn ja kustannustehokkuuden parantaminen.

Järjestelmien euro-valmistelu eteni aikaisemmin määritel-tyjen periaatteiden mukaisesti. Käytännön työtapoja ja tavoi-teaikatauluja täsmennettiin varmistamaan valmistelun etene-minen aikataulussa ja kustannustehokkaasti.

Sähköisen viestinnän ja tietämyshallinnan alueella kehi-tettiin S-ryhmän uutta intranet-järjestelmää, joka otetaan käyt-töön vuoden 2001 alkupuolella.

48

S-ryhmän tietohallinnon palvelukyvyn tehostamistarpeidenpainopisteitä kartoitettiin laajalla käyttäjätyytyväisyyskyselyl-lä. Siinä tuli selkeästi esille käyttäjien odotukset ja näkemyk-set tietohallinnon kehitystarpeista sekä vahvuuksista. Koko-naistyytyväisyys asettui selvästi vertailuryhmän keskiarvon ylä-puolelle. Toimenpiteet kehityskohteiden osalta käynnistyvätvuonna 2001.

S-ryhmän yhteisen S-Net-tietoverkon tietoturvaa, toiminta-varmuutta ja kustannustehokkuutta kehitettiin useilla eri ke-hitysohjelmilla. Tavoitteena on turvata verkon palvelujen jat-kuvakäyntisyys perinteisen kaupan laajenevien palveluaiko-jen ja verkkoliiketoiminnan uusien haasteiden mukaisesti.

Tietotekniikan ja sen sovellusten sekä kaupan muuttuvantoimintaympäristön tietohallinnolle asettamia tulevaisuudenhaasteita selvitettiin systemaattisella kartoitusmenetelmällä.

S-ryhmän päivittäis- ja käyttötavarakaupan logistiikkastra-tegian suunnittelutyötä jatkettiin osaprojekteina.

LakiasiatLakiasiainyksikkö hoitaa keskitetysti SOK-yhtymän lakiasiat.Sen toiminnassa painottuvat erilaiset liiketoimintaan ja sen ra-kenteeseen liittyvät sopimukset. Kertomusvuonna valmistel-tiin Sokoksien liiketoiminnan järjestelyyn sekä Tallinnan Pris-moihin liittyvät sopimukset. Kilpailuvirastolle laadittiin muunmuassa hintayhteistyötä ja S-ryhmän aluerakennetta koskevahakemus. Osuuskuntalain uudistustyö jatkuu edelleen. Senpohjalta valmisteltiin osuuskauppojen mallisääntöjä.

HallintopalvelutHallintopalvelut vastaa keskitettyjen hallintopalvelujen tuot-tamisesta Ässäkeskuksessa toimiville yksiköille.

Palvelutoiminta kattaa seuraavat palvelualueet: toimisto- javapaa-ajan tilojen vuokraaminen, turvallisuus, toimistokalus-tot ja -tarvikkeet, puhelinvaihde, vastaanotto, palkkakontto-ri, postitus, monistus, työajanseuranta, kulunvalvonta, arkis-to, siivous, henkilöstöravintolatoiminta ja liikematkustus.

Vuoden alussa Fleminginkatu 36:n toimistosaneerauksenvalmistuttua käynnistettiin vanhassa toimistokiinteistöosassa2. vaiheen toimistotilojen saneeraussuunnittelu. Rakennustyötaloitettiin kesäkuussa ja tilat valmistuivat vuoden lopussa.

Saneeraus käsitti kokonaisuudessaan noin 5 300 m2 ja koh-distui Satamaradankatu 1:n Teatterikorkeakoulun käytöstä va-pautuneisiin tiloihin. Siitä SOK-yhtymän käyttöön tuli noin3500 m2. Saneerauksen yhteydessä uusittiin koko toimiston

kiinteistötekniikka ja kalusto. Lisäksi parannettiin Ässäkes-kuksen toiminnallisuutta rakentamalla lisää neuvottelutiloja.Rakennuttajana toimi Polar Kiinteistöt Oyj. Toiminnan ja ka-lustojen suunnittelusta vastasi hallintopalvelut.

Turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kesäkuus-sa vahvistettiin SOK-yhtymän turvallisuusperiaatteet ja -orga-nisaatio. Yhtymän yksiköissä käynnistettiin riskikartoituksetriskianalyysimenetelmää käyttäen ja laadittiin turvallisuusoh-jelmat. Ohjelmien toteuttaminen käynnistettiin.

49

KEHITYSTOIMINNOT

Kehitystoiminnot koostui asiakasomistaja- ja markkinointi-palveluista, yrityssuunnittelusta, verkkoliiketoiminnasta, lähi-alueliiketoiminnasta sekä osuustoiminta-yksiköstä. Kehitys-toimintojen johtajana toimi kauppatieteiden maisteri TaaviHeikkilä.

Asiakasomistaja- ja markkinointipalvelutAsiakasomistajapalvelut tuottaa ja kehittää yhdessä alue-osuuskauppojen ja ketjujen kanssa S-ryhmän toiminta-aja-tuksen mukaista asiakasomistajien palvelujärjestelmää, johonkuuluvat jäsenhallinto, S-Etukorttihallinto, säästökassa- ja bo-nuslaskenta sekä näiden tukipalvelut osuuskaupoille ja lisäksiasiakasomistajaviestinnän tuotanto, asiakasomistajien puhe-linpalvelu ja S-ryhmän tutkimuspalvelu.

Asiakasomistajat saivat kuukausittain asiakasomistajapos-tin, joka sisälsi kirjeen alueosuuskaupan johdolta, henkilö-kohtaiset tiedot kertyneestä Bonuksesta, S-Tilin tiliotteen sekäYhteishyvä-lehden. Lisäksi asiakasomistajaposti sisälsi tietoaasiakasomistajille suunnatuista tuote- ja palvelueduista.

Asiakasomistajien palveluja etutarjontaa laajennettiinkäynnistämällä valtakunnallinen Bonus-yhteistyö ASKO-si-sustustavarataloketjun kanssa 1.3.2000.

Alueosuuskauppojen jäsenmäärä oli vuoden 2000 lopussa837 023 taloutta, joista uusia asiakasomistajia ennätykselliset103 328 taloutta. Asiakasomistajat lisäsivät ostojensa keskittä-mistä S-ryhmän toimipaikkoihin. Bonusmyynti kasvoi edelli-sestä vuodesta 19 prosenttia ollen 19,3 mrd. markkaa.Asiakasomistajat saivat ostohyvitystä eli Bonusta 489 milj.markkaa. Vuonna 2000 S-Etukortteja oli käytössä noin 1,9 milj.kappaletta, joista maksuominaisuuksilla varustettuja 53 pro-senttia ja niistä luotollisia noin 30 000 kappaletta.

Markkinointipalvelut on S-ryhmän sisäinen mainostoimis-to, joka suunnittelee ja toteuttaa alueosuuskauppojen, ketju-jen, tytäryhtiöiden ja koko S-ryhmän mainontaa monipuolis-ta tuotantotekniikkaa hyödyntäen.

Markkinointipalvelujen tuotanto kasvoi edellisestä vuo-desta ja sen merkittävimmät toimeksiantajat olivat Prisma-ketju,

Sokos- ja Sokos Hotels -ketjut, Oy Maan Auto Ab, Automaa-ketju, ABC-liikennemyymäläketju sekä asiakasomistajapalve-lut.

YrityssuunnitteluToimintavuonna käynnistettiin S-ryhmän strategiaprosessinuudistaminen. Painopistealueina tässä työssä olivat ulkoisentoimintaympäristön kuvaaminen sekä varsin laaja skenaario-työ.

Kilpailija- ja toimintaympäristöseurannassa keskeisiä aluei-ta olivat eurooppalaisen vähittäiskaupan muutostrendit ja nii-den vaikutukset kilpailutilanteeseen.

Lähitarjontaa koskevassa projektissa tarkasteltiin erilaistenliikeideayhdistelmien sopivuutta täydentämään asiakkaidentarpeita kilpailukykyisellä ja kannattavalla tavalla. Projektissaselvitettiin erityisesti pienten yksiköiden kannattavan toimin-nan varmistamista muiden yritysten kanssa tehtävän yhteis-työn avulla.

Vuonna 2000 julkaistiin SOK-yhtymän ensimmäinen ym-päristöraportti, johon on koottu keskeinen ympäristötieto vuo-den 1999 käytännön ympäristötoimenpiteistä. Ympäristöra-portin avulla välitetään tietoa eri sidosryhmille. Raportti onmyös merkittävä ympäristöasioiden sisäisen tiedottamisen työ-kalu. Ympäristöasioiden raportointi on keskeinen osa S-ryh-män ympäristöpolitiikassa kuvattua avointa tiedottamiskäy-täntöä.

VerkkoliiketoimintaVerkkoliiketoiminta on uusi 1.11.2000 perustettu yksikkö, jon-ka tehtävänä on kehittää ja koordinoida S-ryhmän verkkolii-ketoimintaa.

Yksikön päävastuualueita ovat: S-ryhmän verkkoliiketoi-minnan strategia, S-ryhmän portaalin (www.s-kanava.net) lin-jaukset, kehittäminen, sisällöntuotannon järjestäminen ja yl-läpito sekä S-ryhmän verkkoliiketoiminnan koordinointi jamaastouttaminen. Lisäksi yksikön tehtävänä on selvittääuusien verkon käytön mahdollistavien teknologioiden (mo-biili, digitaali-tv) hyödyntämismahdollisuuksia osana S-ryh-män monikanavaista liiketoimintaa.

Loppuvuoden 2000 tärkeimpiä tehtäviä oli S-kanava.net-portaalin uudistamistyö sekä S-ryhmän verkkoliiketoiminnanstrategian uudistamisprosessi. Uusi entistä paremminasiakasomistajia palveleva S-kanava otettiin käyttöön maalis-kuussa 2001.

Taavi Heikkilä

50

LähialueprojektitLähialueprojektit-yksikkö käsittää S-ryhmän liiketoiminnan,osakkuusyhtiöt ja yhteistyösuhteet Baltian alueella ja Venäjällä.

Toimintavuonna jatkettiin Baltian alueelle suuntautuvaa in-vestointisuunnittelua ja liiketoiminnan laajentamista.

SOK solmi yhteistoimintasopimukset ja käynnisti toimin-tavuonna hankintaa, markkinointia ja Prisma-liikeideaan pe-rustuvia investointeja koskevan yhteistyön virolaisen osuus-toiminnallisen keskusliikkeen ETK:n kanssa.

Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL r.y.Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL r.y:n käytännöntoiminnasta vastasi SOK:n osuustoimintaosasto. Liitolla ei oleomia toimihenkilöitä. Liiton tehtävänä on mm. edistää osuus-toiminnallisten näkökohtien toteutumista S-ryhmän käytän-nön työssä, edesauttaa osuuskauppoja niiden pyrkimyksissälisätä osuuskuntamuotoisen hallinnon toimivuutta ja paran-taa S-ryhmän eri osien yhteistoimintaa. Liiton jäseninä ovatkaikki S-ryhmän osuuskaupat ja SOK.

SOKL:n hallitukseen kuuluivat osuuskauppojen edustajinapuheenjohtajana varatuomari Matti Vanto (26.4. saakka), va-rapuheenjohtajana varatuomari Marja Lehtiranta sekä jäseni-nä kunnallisneuvos Pekka Havukainen (26.4. saakka), vara-tuomari Jukka Huiskonen (puheenjohtaja 26.4. alkaen), kan-sanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa, toimitusjohtaja Pek-ka Kangasmäki, rehtori Pekka Kivimäki (26.4. saakka), leh-tori Ulla Kurvinen, professori Kauko Mikkonen (26.4. alka-en), toimitusjohtaja Otto Mikkonen (26.4. alkaen), toimitus-johtaja Håkan Smeds, kunnansihteeri Heikki Taimi, vara-tuomari Juha Vuorenhela (26.4. alkaen) sekä SOK:n edustaji-na vuorineuvos Jere Lahti ja järjestöneuvos Tapio Peltola.

Osuuskuntalain meneillään olevaa uudistamistyötä seurat-tiin aktiivisesti. SOKL:n hallitus käsitteli kokouksissaan mm.tulevan lakimuutoksen hyödyntämistä S-ryhmässä. Osuus-kauppojen uusia mallisääntöjä valmisteltiin SOK:n hallituksennimeämässä työryhmässä. SOKL:n hallitus oli osaltaan mu-kana tässä prosessissa lausunnon antajana ja työn ohjaajana.

Hallinnon koulutusta S-ryhmän tasolla toteutettiin yhteis-työssä Jollas Instituutin kanssa. Vuoden aikana pidettiin kak-si valtakunnallista hallinnon koulutustilaisuutta Helsingissä.Lisäksi järjestettiin runsaasti osuuskauppakohtaisia koulutus-tapahtumia ja kehittämisseminaareja hallintoneuvostojen jahallitusten jäsenille.

Alueosuuskauppojen hallinnossa toimi vuoden lopussa1543 asiakasomistajaa, joista hallituksen jäseninä 80 henki-löä, hallintoneuvostoissa 444 henkilöä ja edustajistoissa 1 019henkilöä. Edustajiston vaalien osalta vuosi oli vilkas. Vaalit pi-dettiin yhdeksässä alueosuuskaupassa (Osuuskauppa KPO,Osuuskauppa Maakunta, Osuuskauppa PeeÄssä, Osuus-

kauppa Suur-Savo, Osuuskauppa Ympäristö, PirkanmaanOsuuskauppa, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Salon SeudunOsuuskauppa ja Turun Osuuskauppa).

Osuuskauppoja avustettiin vaalien toimeenpanossa ja tu-loslaskennassa. Äänestysvilkkaus oli keskimäärin 33 prosent-tia. Erilaisten aktivointitoimien johdosta äänestysprosenttinousi edellisistä vaaleista merkittävästi useissa alueosuus-kaupoissa. Korkeimmalle päästiin (52%) Pohjois-KarjalanOsuuskaupan vaaleissa. Kaikissa vaalit järjestäneissä osuus-kaupoissa pidettiin uusille edustajiston jäsenille perehdyttä-mis- ja koulutustilaisuus joko kokouksen yhteydessä tai eril-lisenä tapahtumana.

Aikaisempien vuosien tapaan osuuskauppoja avustettiinsääntömuutos- ja kaupparekisteriasioissa. Lisäksi osuustoi-mintaosasto osallistui lukuisiin osuuskauppojen järjestämiinhallinnon ja sidosryhmien tilaisuuksiin.

S-ryhmän kahdeksas valtakunnallinen Kauppiaspäivä jär-jestettiin 17.6. Helsingissä Finlandia-talolla ja Jollas Instituu-tissa. Päivän eri tilaisuuksiin osallistui noin 900 vastuullisissaesimiestehtävissä olevaa henkilöä osuuskaupoista ja SOK-yh-tymästä sekä hallinnon ja johdon edustajia.

Kansainväliset osuustoiminnalliset järjestöyhteydet hoide-taan Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton KOL:n nimissä.Liitto on Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n sekä Brys-selissä toimivan kuluttajaosuustoiminnan etujärjestön EUROCOOPin jäsen. ICA:han kuuluu 236 jäsenyhteisöä 93 maastaja sillä on jäsenyhteisöissään yli 730 miljoonaa jäsentä.

EURO COOPissa on jäsenenä 11 EU-maan ja liitännäisjä-senenä neljän itäisen Keski-Euroopan maan kuluttajaosuus-toiminta. EURO COOP edustaa yhteensä yli 3 200 osuuskun-taa ja niiden 21 miljoonaa jäsentä. EURO COOPin painoarvoBrysselissä on voimakkaassa kasvussa ja sen toiminta on pää-tetty KOL:n keskeiseksi painopistealueeksi.

Luottamushenkilöiden määrä S-ryhmän alueosuuskaupoissa (ilman toimikuntia)

Miehet Naiset Yhteensä

Hallitus 64 16 80

Hallintoneuvosto 1) 266 178 444

Edustajisto 1) 501 518 1 019

Yhteensä 831 712 1 543

1) sis. (osuuskaupan) toimihenkilöjäsenet

51

HENKILÖSTÖ- JA VIESTINTÄTOIMINNOT

Henkilöstö- ja viestintätoiminnot -ryhmään kuuluivat henki-löstöyksikkö, koulutus, työterveyspalvelut, S-julkaisut ja tie-dotus. Henkilöstö- ja viestintätoimintojen johtajana toimi fi-losofian maisteri Aino Toikka.

HenkilöstöyksikköHenkilöstöyksikkö vastasi henkilöstöresursseihin ja työsuh-deasioihin liittyvistä keskitetyistä palveluista ja ohjauksesta.

Alueosuuskauppojen kanssa yhteistyössä rekrytoitiin hel-mikuussa aloittaneeseen kaupallisen kenttäkoulutuksen kor-keakouluryhmään 9 henkilöä ja kesäkuussa aloittaneeseenammattikorkeakouluryhmään 17 henkilöä. Marraskuussakäynnistyi myös Sokos Hotels restonomien kenttäkoulutus,johon valittiin 9 henkilöä. Kenttäkoulutusohjelmilla varmiste-taan avainhenkilöiden jälkikasvua S-ryhmän eri toimialoilla.

Palkankorotukset toteutettiin kaupan sekä majoitus- ja ra-vitsemisalan työehtosopimusten mukaisina. Samassa yhtey-dessä otettiin käyttöön uusi kaupan kaikkia ammattiryhmiäkoskeva palkkataulukko. Peruspalkkausta täydennettiin so-veltamalla ja laajentamalla yrityskohtaista tulos- ja kannuste-palkkausta. Tulos- ja kannustepalkkauksen tavoitteena on mo-tivoida henkilöstöä yhä parempiin suorituksiin ja palkita tu-loksellisuudesta ja osaamisen kehittämisestä.

Jollas Instituutti Jollas Instituutti toimii S-ryhmän koulutus- ja oppimiskes-kuksena. Se on ammatillinen erikoisoppilaitos, joka koulut-taa S-ryhmään kuuluvien alueosuuskauppojen ja SOK-yhty-män henkilökuntaa. Toiminnan pääpaino on S-ryhmästrate-gioita tukevassa koulutuksessa, jota suunnitellaan yhteistyös-sä kentän ja ketjuohjausten kanssa. Koulutettavapäiviä olivuonna 2000 yli 32 000.

Jollas Instituutti tarjoaa valmennus- ja koulutuspalveluitakaikille ketjuille ja henkilöstöryhmille. Toiminnassa painottui-vat S-ryhmän strategioihin perustuvat etulinjan ja esimiestenvalmennukset ja S-Työvire 2000 -valmennuksen toteuttami-nen. Työvire-ohjelmaan osallistui vuoden aikana yli 16 000

s-ryhmäläistä. S-Työvire-ohjelmassa kehitettiin ja ylläpidettiinfyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja ammatillista työhyvinvointia.

Toimintavuonna jatkettiin S-ryhmän ylimmän johdon val-mennusta. Uusia valmennuksia oli johtamisen kehittämisoh-jelma hotelli- ja ravintola-alan johdolle sekä Leader-valmen-nusten jatkomodulit. Moderni markkinointi ja asiakkuusajat-telu vakiintui osaksi pitkiä valmennuksia.

Ammattitutkintoihin valmentava koulutus on vakiinnutta-nut asemansa Jollas Instituutissa. Vuonna 2000 järjestettiin val-mistavaa ammatillista koulutusta myynnin-, taloushallinnon-ja automyyjän ammattitutkintoon sekä kaupan esimiehen jaruokamestarin sekä hotelli-ravintola- ja suurtalousesimiehenerikoisammattitutkintoon. Lisäksi järjestettiin näyttökokeitamyyjille, ruokamestareille sekä kaupan esimiehille. Oppiso-pimusopiskelijoita oli yli 400.

Kansainvälisyyttä kehitettiin järjestämällä harjoittelupaikkojaja opintomatkoja ulkomaille, oppilaitosyhteyksiä syvennettiinentisestään ja kutsuttiin vierailevia luennoitsijoita ulkomaisis-ta korkeakouluista. Useita opintomatkoja järjestettiin yhteis-työssä ulkomaisten korkeakoulujen ja instituuttien kanssa.

Tietotekniikkakoulutusta lisättiin ja teknologiapohjaistaetäopiskelua jatkettiin. Jollas Instituutissa aloitettiin verkko-opiskelupohjaisen henkilöstön perehdyttämisohjelman kehit-täminen.

Jollas Instituutilla on kiinteät yhteydet alueosuuskauppoi-hin ja SOK-yhtymän yksiköihin. Koulutusohjelmat muokataanpääosin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti yhteistyössä S-ryh-män kaupallisten ketjujen kanssa.

Kouluttajaksi tullaan pääsääntöisesti kentältä noin 5 vuo-deksi, jonka jälkeen siirrytään muihin tehtäviin S-ryhmän si-sällä. Kouluttajilla on kokemusta omasta toimialasta sekä esi-miestoiminnasta. Pedagoginen valmennus saadaan Jollas Ins-tituutissa. Kouluttajan itsensä kehittäminen ja siihen panosta-minen ajassa mukana pysymiseksi sekä valmennusten kehit-tämiseksi on Jollas Instituutin keskeisiä periaatteita.

TyöpaikkaterveydenhuoltoTyöterveyshuolto kehittää henkilöstön terveydentilaa mm.säännöllisten terveystapaamisten avulla. Näiden yhteydessäetsitään elämän voimavaroja, tuetaan työn- ja elämänhallin-taa sekä selvitetään ja autetaan vähentämään elämäntapoihinliittyviä riskitekijöitä ja hoitamattomia sairauksia. Eri ammat-tiryhmille on toteutettu varhaiskuntoutusohjelmia.

S-Työvire 2000 -valmennus on ollut toiminnan painopis-teenä. Työterveyshenkilöstö on osallistunut esimiesten ja ryh-mänvetäjien koulutukseen sekä käytännön ohjelmien toteu-tukseen yksiköissä.

Työterveyshuolto osallistuu myös työn, työympäristön jatyöyhteisöjen terveydelliseen kehittämiseen. Toiminta sisältäälisäksi yleislääkäritasoisen työterveyshuoltopainotteisen sai-raanhoidon.

Aino Toikka

52

S-JulkaisutYhteishyvä on toiminut yhteydenpitovälineenä S-ryhmänjäsenkuntaan jo 96 vuoden ajan. Lehti on viime vuosinanoussut Suomen neljänneksi laajalevikkisimmäksi ja kol-manneksi luetuimmaksi aikakauslehdeksi.

Vuonna 2000 Yhteishyvä ilmestyi 12 kertaa ja sen sivu-määrä liitelehtineen kasvoi keskimäärin 174 sivuun (kas-vua 19,2 %). Lehden kesällä tarkastettu levikki oli 805 351vuosikertaa (kasvua edellisvuoteen 79 363 vuosikertaa).Vuoden lopussa lehden painos oli jo yli 849 000 kappa-letta. Yhteishyvän joka numerossa julkaistiin erillinen Ruo-kalehti. Vuoden aikana julkaistiin lisäksi kahdeksan muu-ta liitelehteä, aiheina mm. asuminen, puutarha, kauneus japukeutuminen sekä kodin tekniikka. Lehteä kohdennet-tiin paikallisesti mm. vaihtosivujen, lisäkansien sekä liit-teiden avulla.

Yhteishyvän ruotsinkielinen sisarlehti Samarbete on il-mestynyt jo 91 vuoden ajan. Samarbeten liitteenä ilmestyynykyään myös Ruokalehden ruotsinkielinen versio Matb-ladet. Samarbeten tarkastettu levikki vuonna 2000 oli 28768 vuosikertaa (edellisvuonna 27 238). Sekä Yhteishyväettä Samarbete tuotettiin yhteistyössä Helsinki Media Eri-koislehtien kanssa.

S-ryhmän henkilöstön ammattilehti Ässä on saavuttanutjo 86 vuoden iän. Lehti ilmestyi 11 kertaa ja siinä paneu-duttiin laajasti mm. S-ryhmän liiketoimintaan ja toiminta-ympäristön muutoksiin.

SOK-yhtymän henkilöstölehteä, S-viestiä, ilmestyi 11 nu-meroa. Lehden erikoisteemana vuonna 2000 oli henkilös-töpolitiikka SOK-yhtymässä.

S-Julkaisut vastasi myös S-ryhmän internet-palvelunwww.s-kanava.net sisällöntuotannosta ja osallistui palve-lun kehittämiseen.

TiedotusTiedotusyksikkö vastasi SOK-yhtymän ja S-ryhmän toi-minnan tiedottamisesta eri sidosryhmille. Kaupan alan ta-pahtumista julkisuudessa käytyyn keskusteluun osallistut-tiin tarjoamalla tietoa ensi sijassa tiedotusvälineille. SOK-yhtymän vuosikertomus julkaistiin suomeksi, ruotsiksi jaenglanniksi, samoin osavuosikatsaus.

HenkilömääräSOK-yhtymän henkilömäärä oli vuoden 2000 lopussa 5 062henkilöä, josta SOK:n henkilöstöä oli 401 (7,9 %) ja tytäryh-tiöiden 4 661 (92,1%) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi edel-lisvuotisesta 15 henkilöllä (0,3 %).

Henkilömäärän kasvuun vaikuttivat vuoden aikana SOK:ntytäryhtiöksi siirtynyt Foodbaltic Oy, tämän tytäryhtiö Han-safood AS sekä uusi perustettu tytäryhtiö Foodcourt AS. Toi-saalta henkilömäärää vähensivät Sokos Hotel Raumanlinnanja Kokkolan Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnan päättymi-set sekä Sokos Hotel Kimmelin siirtyminen Pohjois-KarjalanOsuuskaupalle.

Määrä Jakauma Muutos%

SOK-YHTYMÄ

Kenttäryhmä 1 526 30,2 +237

Hotelli- ja ravintolaryhmä 1 556 30,7 -168

Käyttötavararyhmä 1 630 32,2 -57

Hallintoryhmä 190 3,8 +4

Pääjohtajan yksiköt 12 0,2 -2

Kehitysjohtajan yksiköt 82 1,6 -3

Henkilöstöjohtajan yksiköt 66 1,3 +4

SOK-YHTYMÄ YHTEENSÄ 5 062 100,0 +15

TYTÄRYHTIÖT 4 661 92,1 +20

SOK 401 7,9 -5

TyösuhteetValtaosa SOK-yhtymän henkilöstöstä toimi vuoden 2000 lo-pussa vakituisessa työsuhteessa (92,6 %). Kokoaikaisessa työ-suhteessa oli 70,2 prosenttia ja osa-aikaisessa 29,8 prosenttiahenkilöstöstä. Edellisvuoteen verrattuna vakituisten työsuh-teiden osuus kasvoi noin 2 prosenttia ja kokoaikaisten noin3 prosenttia. Osa-aikaisia työsuhteita oli eniten vähittäiskau-passa, hotelli- ja ravintolatoiminnoissa sekä liikennemyymä-lä- ja polttonestekaupassa.

SukupuolijakaumaSOK-yhtymän henkilöstöstä oli vuoden 2000 lopussa 38,7 pro-senttia miehiä ja 61,3 prosenttia naisia. Suhteellisesti enitennaisia työskenteli vähittäiskaupassa ja miehiä autoja maata-louskaupassa.

Henkilöstö toimiryhmittäinSuurimman toimiryhmän SOK-yhtymässä muodostivat työn-tekijät. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden ryhmään kuulu-vista henkilöistä valtaosa oli naisia.

IkärakenneSOK-yhtymän henkilöstön keski-ikä vuonna 2000 oli 39 vuot-ta. Miesten ja naisten välillä ei ollut ikärakenteessa yhtymä-tasolla merkittäviä eroja. Sen sijaan yhtiökohtaisia eroja oli:nuoria oli eniten hotelli- ja ravintolatoiminnoissa sekä vähit-täiskaupassa.

53

SOK-YHTYMÄN HENKILÖSTÖKATSAUS 2000

Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminenS-Työvire 2000 on S-ryhmän historian suurin ja kattavin val-mennusohjelma, jonka tavoitteena on entistä tyytyväisempi,motivoituneempi ja osaavampi henkilöstö työyhteisössä, jos-sa on mukava työskennellä. Valmennusohjelman osa-alueitaovat sosiaalinen, ammatillinen, fyysinen ja psyykkinen työ-kunto.

Valmennusohjelmaan tuli heti alkuun mukaan yli 16 000henkilöä S-ryhmän lähes 22 000 henkilöstä. Käytännössä mu-kaan tulevat kaikki s-ryhmäläiset. Osa SOK-yhtymän yhtiöis-tä käynnistää työvireprosessin toimintavuonna 2001 saatuaanensin päätökseen muut laajamittaiset valmennusohjelmat.

Työvireprosessi käynnistyi eri puolilla Suomea Jollas Ins-tituutin vetämillä valmentajavalmennuksilla. Näihin tilaisuuk-siin osallistui SOK-yhtymästä 250 henkilöä. Valmentajaval-mennusten jälkeen työryhmät ovat valinneet juuri itselleentärkeimmät työvirekohteet ja asettaneet kehittämistavoitteet.Vaikka pääpaino on ollut työryhmäkohtaisissa ohjelmissa, onS-ryhmän työvirettä kohotettu lisäksi laajoilla yhteistapaami-silla. Kaksipäiväiset Työvire-kisat keräsivät 600 s-ryhmäläistäeri puolilta maata Jyväskylään lokakuussa 2000.

Valtakunnallinen henkilöstöjohdon ryhmä, HENRY ry pal-kitsi S-ryhmän Työvire 2000 -valmennuksen vuoden henki-löstötekona. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran ja saatu ra-hasumma tullaan luonnollisesti käyttämään työvireprosessinkehittämiseen. Arvioijaryhmä ja tuomaristo totesivat palkin-non perusteluissa, että henkilöstön työhyvinvointia on lähes-tytty S-ryhmän eri työyhteisöjen omista tarpeista ja lähtökoh-dista. Työyhteisöjä on tuettu hyvin järjestetyn ohjelman avul-la, joka on luonut valmiuksia työhyvinvoinnin edistämiselle.

Toimintavuonna 2000 SOK:ssa tehtiin henkilöstötutkimus,jonka tulosten pohjalta työryhmät työstävät omat kehittämis-kohteensa ja asettavat niille tavoitetasot. Henkilöstötutki-muksen rinnalla alettiin kehittää kevyempää ja joustavampaaS-ryhmätasoista benchmarking-mallia hyvästä työpaikasta.

S-ryhmässä käynnistettiin toimintavuonna 2000 keskuste-lu perusarvoista. Kattavan arvokeskustelun tavoitteena on saa-da S-ryhmän yhteisistä arvoista ja niiden pohjalta laadituistakonkreettisista sovellutuksista eri organisaatioille kilpailuky-kyä vahvistavat strategiset tukipilarit. Keskusteluissa täsmen-nettäviä perusarvoja on tarkoitus hyödyntää laajamittaisestimm. johtamisprosesseissa ja viestintä- sekä koulutusohjel-missa.

S-Työvire 2000 -ohjelman lisäksi muita painopistealueitaSOK-yhtymän sisäisessä valmennuksessa toimintavuonna2000 olivat hotelli- ja ravintolatoimialan johdon kehittämis-ohjelma sekä käyttötavarakaupan toimintoprosessi- ja muu-tosvalmennus. Autokaupan johdon kehitysohjelmaa jatkettiinja maatalouskaupassa toteutettiin valmennuksia eri henkilös-töryhmissä. Ammattitutkintoon johtavia valmennuksia järjes-tettiin tavaratalo-, autoja maatalouskaupassa. Vuonna 2000SOK-yhtymässä kertyi Jollas Instituutin vetämiä koulutettava-päiviä 6500.

Toimintavuonna 2001 tulevat edelleen painottumaan S-ryh-män strategioihin perustuvat valmennukset, johtamisvalmen-nusten jatkaminen, S-Työvire -prosessin edelleen kehittämi-nen ja verkko-opiskelumahdollisuuksien laajentaminen.

Vakituiset 92,6 %

Määräaikaiset 7,4 %

Osa-aikaiset 29,8 %

Kokoaikaiset 70,2 %

35-39-29 30-34 40-44 45-49 50-54 55-59 60-

30

25

20

15

10

5

0

25,2

14,113,4

11,3 11,6

13,8

7,9

2,7

%

SOK-YHTYMÄN IKÄRAKENNE 31.12.2000

TYÖSUHTEET SOK-YHTYMÄSSÄ 31.12.2000

Johto ja päälliköt 4,8 %

Kaupan esimiehet 3,7%

Ylemmät toimi-henkilöt 15,3 %

Toimihenkilöt 16,2 %

Työntekijät 60,0 %

SOK-YHTYMÄN HENKILÖSTÖ TOIMIRYH-MITTÄIN 31.12.2000

(luvut eivät sisällä AS Kommest Auton ja AS Lauva Auton henkilöstöä)

OSAKKUUSYHTIÖT

54

Inex-konserniInex-konserniin kuuluivat vuonna 2000 SOK:n ja Osuuskun-ta Tradeka-yhtymän tasaosuuksin omistama emoyhtiö InexPartners Oy ja sen 100-prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt Mei-ra Nova Oy, Meira Oy ja A-Muna Oy. Pakastelogistiikkaa hoi-detaan yhdessä osakkuusyhtiö Finnfrost Oy:n kanssa.

Inex-konsernissa on toteutettu viimeisten vuosien aikanavoimakas kehittämisohjelma, joka on kohdistunut valikoimiin,hankintaan, logistiikkapalveluihin, toimintaprosesseihin, tie-tojärjestelmiin ja henkilöstöön. Kehittämisen avulla on pa-rannettu toiminnan tehokkuutta ja tuotettu siten asiakasket-juille lisäarvoa ja uusia kilpailuetuja.

Asiakasketjujen hyvä menestys markkinoilla, Inexin omantoiminnan tehostuminen ja myönteinen taloudellinen kehitysSuomessa vauhdittivat toiminnan tuloksellisuutta. Inex-kon-sernin myynti oli 9 063 milj. markkaa, jossa kasvua edelliseenvuoteen oli 5 prosenttia. Toiminnan tulos oli suunnitellulla ta-solla ja rahoitusasema suunniteltua parempi.

Konsernin emoyhtiön, päivittäis- ja erikoistavarakaupan va-likoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluja tuottavan Inex Part-ners Oy:n hyvä kehitys jatkui viime vuonna. Yhtiön myyntioli 8 117 milj. markkaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 6 pro-senttia. Erityisesti joulukauppa sujui hyvin. Myynnin lisäys onedelleen päivittäistavarakaupan keskimääräistä kasvua suu-rempi. Kasvun myötä yhtiön kilpailuedut asiakkaille ja ase-ma markkinoilla vahvistuivat. Inex Partners Oy:n taloudelli-set tulokset olivat tavoitteiden mukaiset.

HoReCa-alan valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalvelujatuottavan Meira Nova Oy:n myynti oli 980 milj. markkaa, jos-sa oli laskua 4 prosenttia. Tämä johtui pääosin millennium-ilmiöön liittyvästä myynnin siirtymästä vuodelle 1999 sekämyynnin ja asiakasrakenteen muutoksista. Meira Novan osuusHoReCa-alan toimitustukkukaupasta on noin 30 prosenttia.

Kahvi- ja mausteteollisuutta harjoittavan Meira Oy:n myyn-ti oli 361 milj. markkaa, jossa laskua oli 3 prosenttia. Tämäjohtui pääosin millennium-ilmiöön liittyvästä myynnin siirty-mästä vuodelle 1999. Meira-kahvien markkinaosuus nousi lä-hes 27 prosenttiin. Mausteissa Meira säilytti asemansa mark-kinajohtajana. Sen markkinaosuus oli noin 31 prosenttia.

Pakasteiden hankinta- ja logistiikkapalveluja tuottavanosakkuusyhtiö Finnfrost Oy:n myynti oli 751 milj. markkaa.Siinä oli kasvua 4 prosenttia.

Inex-konsernin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 1980henkilöä.

HOT Kodintekniikka OyHOT Kodintekniikka Oy on saksalaisen Ernst Brinkmann KG:nja SOK:n vuonna 1999 perustama tasaomisteinen yhtiö, jon-ka toimialana on kodintekniikkakauppa. Yhtiö käynnisti lii-ketoimintansa avaamalla myymälät Jyväskylässä kesäkuussa,Espoossa syyskuussa ja Vantaalla marraskuussa. Avaukset ovatolleet onnistuneita huolimatta toiminnan ohjausjärjestelmissäilmenneistä ongelmista. Asiakasomistajien osuus myymälöi-den myynnistä on merkittävä.

Yhtiön toiminnan laajentumisesta ja sen rahoittamisestakäytiin omistajien kesken neuvotteluja loppuvuoden aikana.Tammikuussa 2001 ilmeni, että Brinkmann-yhtiöt Saksassaovat rahoitusvaikeuksissa ja hakeutumassa yrityssaneerauk-seen. Tästä johtuen HOT Kodintekniikka Oy:n suunniteltuuusperustanta on pysäytetty ja syntynyttä tilannetta arvioidaanuudelta pohjalta.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2000 oli 57,9 milj. markkaa jahenkilöstön määrä vuoden lopussa yhteensä 106.

S-Kanava OyS-Kanava Oy on yhtiö, joka harjoittaa kulutustavaroiden vä-hittäiskauppaa internetissä sekä kehittää yhteistyössä SOK:nkanssa päivittäistavaroiden verkkokauppaa.

Toimintavuoden aikana yrityksen omistuspohjaa laajen-nettiin Sonera Plaza Oy:lle suunnatulla osakeannilla, jonkamyötä omistus jakaantuu tasan SOK:n ja Sonera Plaza Oy:nkesken. Omistustaustoissa tapahtuneen muutoksen myötä yri-tyksen liiketoimintaan aiemmin kuuluneet s-kanava.net-por-taalin kehittämis- ja ylläpitotyöt siirrettiin SOK:n verkkoliike-toimintayksikölle.

Verkkokauppa avattiin kesän pilottivaiheen jälkeen sup-pealla valikoimalla syyskuussa nimellä ”S-Kanavan Verkko-kauppa” osana s-kanava.net -portaalia. Joulumarkkinoille tar-jontakokonaisuuksia laajennettiin uusilla tuoteryhmillä, mut-ta verkkokaupan varsinainen lanseeraus uudella nimellä, il-meellä ja uusilla laajemmilla valikoimilla tapahtuu keväällä2001.

S-Kanava Oy:n liikevaihto oli 0,6 milj. markkaa ja tulos lii-ketoiminnan avaamisesta ja kehittämisestä aiheutuneista kus-tannuksista johtuen tappiollinen. Henkilökunnan määrä olivuoden päättyessä 13.

55

S-RYHMÄ

S-ryhmän muodostavat osuuskaupat tytäryhtiöineen ja SOK-yhtymä. S-ryhmän vähittäismyynti vuonna 2000 oli 36 167 milj.markkaa. Siinä oli lisäystä edelliseen vuoteen 6,5 prosenttia.Kasvuun vaikuttivat erityisesti Prisma-ketjun ja liikennemyy-mälöiden hyvä myynnin kehitys.

S-ryhmän yhteenlaskettu tulos ennen satunnaiseriä muo-dostui 1 200 milj. markkaa voitolliseksi. Se on 100 milj. mark-kaa edellisvuotta parempi ja samalla ryhmän paras tulos kaut-ta aikojen. S-ryhmän bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 1 343milj. markkaa.

S-ryhmällä oli vuoden lopussa 1 177 toimipaikkaa, jossaoli 32 toimipaikan vähennys. Toimipaikkaverkoston merkit-tävimmät investoinnit olivat uusien Prismojen valmistuminenHalikkoon, Poriin ja Nummelaan sekä Tallinnaan. Merkittä-viä Prismojen laajennuksia tehtiin Kajaanissa, Seinäjoella, Rau-malla, Varkaudessa, Imatralla, Pietarsaaressa ja Kuopiossa.Uusia isoja S-marketeja avattiin Lempäälässä, Kokkolassa, Kou-volassa, Kristiinankaupungissa ja Helsingin Ruoholahdessa.ABC-liikennemyymälät avattiin Kuortissa ja Keljossa. Turussaavattiin Agrimarket Konekeskus ja Espoosta ostettiin hotelliRivoli, joka liitettiin Radisson SAS -ketjuun.

S-ryhmän henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 21 879.Siinä oli lisäystä 604 henkilöä.

OsuuskaupatOsuuskauppojen lukumäärä oli vuoden päättyessä 43. Näis-tä oli alueosuuskauppoja 23 ja paikallisosuuskauppoja 20. Jäl-kimmäisten määrä väheni yhdellä Osuuskauppa Koskelon-seudun fuusioituessa Osuuskauppa PeeÄssään.

Osuuskauppojen ja niiden tytäryhtiöiden yhteenlaskettumyynti oli 28 481 milj. markkaa. Siinä oli kasvua 7,1 prosenttia.Alueosuuskauppojen osuus myynnistä oli 97,8 prosenttia.

Osuuskauppojen yhteenlaskettu tulos ennen satunnaiseriäoli 876 milj. markkaa voitollinen. Se oli 70 milj. markkaa edel-lisvuotta parempi. Kaikkien alueosuuskauppojen tulos oli voi-tollinen.

Osuuskauppojen investoinnit olivat 1 109 milj. markkaa,joka oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Asiakasomistajien jä-

sensijoituksia osuuskauppojen säästökassoissa oli vuoden lo-pussa 2 229 milj. markkaa. Siinä oli lisäystä 387 milj. markkaa.

Vuoden lopussa alueosuuskauppojen asiakasomistajienmäärä oli 837 023, jossa oli lisäystä 90 840. Paikallisosuus-kaupat mukaan lukien osuuskaupoilla oli yhteensä 854 043jäsentä.

Asiakasomistajien tekemät bonusostot olivat 19,3 mrd.markkaa, jossa oli kasvua 19 prosenttia. Bonusta osuuskau-pat ja SOK-yhtymä maksoivat asiakasomistajille 489 milj. mark-kaa. Siinä oli lisäystä 97 milj. markkaa eli 25 prosenttia.

Henkilöstöä osuuskaupoilla ja niiden tytäryhtiöillä oli vuo-den lopussa 16 817, jossa oli lisäystä 589 henkilöä.

S-ryhmän alueosuuskaupatAndelslaget Varuboden, KirkkonummiEtelä-Karjalan Osuuskauppa, LappeenrantaEtelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, SeinäjokiHelsingin Osuuskauppa HOK, HelsinkiJukolan Osuuskauppa, NurmesKoillismaan Osuuskauppa, KuusamoOsuuskauppa Arina, OuluOsuuskauppa Hämeenmaa, LahtiOsuuskauppa Keskimaa, JyväskyläOsuuskauppa Keula, RaumaOsuuskauppa KPO, KokkolaOsuuskauppa Maakunta, KajaaniOsuuskauppa Osla Handelslag, PorvooOsuuskauppa PeeÄssä, KuopioOsuuskauppa Seutu, LohjaOsuuskauppa Suur-Savo, MikkeliOsuuskauppa Ympyrä, HaminaOsuuskauppa Ympäristö, KouvolaPirkanmaan Osuuskauppa, TamperePohjois-Karjalan Osuuskauppa, JoensuuSalon Seudun Osuuskauppa, SaloSatakunnan Osuuskauppa, PoriTurun Osuuskauppa, Turku

S-RYHMÄN VÄHITTÄISMYYNTI KETJUITTAIN 2000

S-marketit310 kpl

Prismat38 kpl

Salet165 kpl

Alepat43 kpl

Sokoksetja Sokos-muodit20 kpl

Hotellit jaravintolat238 kpl

Huoltamot122 kpl

Agri-marketit139 kpl

Auto-kaupat41 kpl

4000

6000

3000

2000

1000

0

9000

10000

8000

7000

5000

9 795

8 163

1 217 642

1 774

miljoonaa markkaa

3 141 2 345

5 087

3 541Päivittäis-tavara-kauppa 47,1 %

Vapaa-aika 3,1 %

Pukeutuminen 5,8 %

Liikennemyymälätja polttoneste-kauppa 8,4 %

Autokauppa 9,8 %

Vilja- ja tuote-kauppa 1,7 %

Rauta ja maatalous 12,7 %

Ravintola- ja majoitus-toiminta 9,1 %

Asuminen 2,3 %

S-RYHMÄN VÄHITTÄISMYYNTI TOIMIALOITTAIN2000, yhteensä 36,2 mrd. mk

56

S-RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ

YmpäristöjohtaminenS-ryhmässä ympäristöasioiden hoito ja käytännön toteutus onsekä SOK-yhtymän yksiköiden että osuuskauppojen vastuul-la. SOK:n tehtävänä on koordinoida ja tarjota asiantuntijapal-veluita ympäristöasioissa kaikille s-ryhmäläisille. SOK:n yri-tyssuunnitteluyksikössä ympäristöalan asiantuntijoina toimi-vat ympäristöpäällikkö ja ympäristösuunnittelija. Heidän ohel-la jokaiseen SOK-yhtymän liiketoimintayksikköön on nimet-ty ympäristöasioiden vastuuhenkilö. Joissakin yksiköissä on li-säksi erillinen ympäristötyöryhmä tai ympäristöasiat käsitel-lään johtoryhmässä. Ympäristöasioiden kehittämisessä kes-keinen rooli on ympäristökoordinointityöryhmällä, johon kuu-luvat yksiköiden vastuuhenkilöt sekä ympäristöasiantuntijat.Vuonna 2000 tämä työryhmä kokoontui yhteensä 6 kertaa.

Ympäristöjohtamisessa keskityttiin vuonna 1999 päivitetynS-ryhmän ympäristöpolitiikan jalkauttamiseen. Uudistetun ym-päristöpolitiikan keskeisiä periaatteita ovat jatkuva paranta-minen ja henkilöstön ympäristötiedon ylläpito ja kehittämi-nen. Selkeänä tavoitteena on kehittää S-ryhmän toimintojakestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.

Järjestelmällinen ympäristötyö perustuu yhdenmukaiseentoimintatapaan. Sitä kautta voidaan luoda yhteinen ymmär-rettävä ympäristökieli. SOK-yhtymän eri yksiköiden kanssakäydyissä keskusteluissa määriteltiin linjaukset, joiden mu-kaan ympäristöasioiden kehittämistyö jatkossa etenee.

Ympäristöpolitiikan pohjalta on johdettu ympäristönäkö-kohdat, jotka ovat pääpiirteissään samat kaikilla yksiköillä.Ympäristönäkökohtien perusteella jokainen yksikkö on aset-tanut selkeät päämäärät ja tavoitteet. Ympäristötavoitteissa onkuvattu aikataulut ja vastuuhenkilöt sekä toimenpideohjelmaeli ne asiat, jotka on päätetty tehdä ja joiden tekeminen onkäytännössä mahdollista olemassa olevien resurssien puit-teissa. Edellä kuvattu toimintamalli on mahdollistanut ympä-ristöasioiden kytkemisen jokapäiväiseen päätöksentekopro-sessiin.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tunnuslukuja ja vertailu-tietoa, siksi käytännön ympäristötekojen kuvaamiseen on otet-tu käyttöön ympäristötunnusluvut. SOK-yhtymätasolla onkäynnistetty sähkön, lämmön ja veden kulutukseen sekä jä-temääriin liittyvien ympäristötunnuslukujen tuottaminen. SOKKiinteistötoiminnot on osallistunut RAKLin eli Suomen toimi-tila- ja rakennuttajaliiton koordinoimaan ja TEKESin tukemaankiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGressiin, jos-sa määriteltiin kiinteistö- ja rakennusalalle toimialakohtaisetsekä yrityskohtaiset ympäristötunnusluvut. Tämä mahdollis-taa ympäristöasioiden integroimisen osaksi yrityksen johta-mis- ja laskentajärjestelmää.

Edellä kuvatun kehittämistyön tuloksena ympäristötun-nuslukujen kautta ollaan siirtymässä kohti ympäristölasken-taa, joka on ympäristöinformaation tuottamisjärjestelmä yri-tyksen ympäristövaikutusten mittaamiseen. Siinä toiminnansuorituskykyä arvioidaan perinteisestä laskentatoimesta poi-keten pidemmällä aikavälillä, ja tavoitteena on osoittaa, mikävaikutus tietyllä ympäristöteolla tai toiminnolla on yrityksentulokseen sekä selvittää voivatko sekä yritys että ympäristöhyötyä samanaikaisesti.

SOK Kiinteistötoimintojen ympäristöohjelma ja siihen poh-jautuneet useat ympäristöprojektit ovat luoneet vankan pe-

rustan järjestelmälliselle ympäristöasioiden hoidolle raken-nuttamisen ja kiinteistönpidon kannalta. Hyvä pohjatyö mah-dollistaa ISO14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestel-män rakentamisen.

Vaikka järjestelmällisessä ympäristöasioiden hoidossa nou-datetaan ISO 14001 -ympäristöstandardia, ei pääasiallisena tar-koituksena ole sertifioida ympäristöjärjestelmää. Sertifiointi onperusteltua, mikäli se tuottaa selkeää lisäarvoa toiminnalle.Hankkija-Maatalous Oy:llä on S-ryhmän ainoat sertifioidut jär-jestelmät. Siemen- ja viljakauppa sai vuonna 1999 ISO 9002 -standardiin perustuvan laatujärjestelmäsertifikaatin ja sie-mentuotanto vastaavasti vuonna 2000 laatu- ja ympäristöjär-jestelmäsertifikaatin.

Henkilöstön ympäristöosaaminenHenkilökunnan ympäristötiedon lisääminen ja ylläpito ovatolleet voimakkaasti mukana vuoden 2000 toiminnassa. Tie-toa on välitetty koulutuksen, seminaarien, viestinnän, rapor-toinnin, pilotointien ja viranomaisyhteistyön avulla. Ympäris-töalan koulutusta on toteutettu yhteistyössä Jollas Instituutin,Hyvinkään-Riihimäen Aikuiskoulutuskeskuksen sekä S-ryh-män yksiköiden kanssa. Jollaksessa ympäristöasiat ovat olleetmukana mm. avausvalmennuksissa, hallinnon koulutuspäi-villä, kaupallisessa kenttäkoulutuksessa ja johtoryhmäsemi-naareissa.

Muu koulutus on liittynyt osuuskaupoille suunnattuun ym-päristökoulutukseen sekä ympäristövastaavakoulutukseen OySokos Ab:ssa ja Sokos Hotels -ketjussa. Lisäksi yksiköillä onollut omaa sisäistä koulutusta mm. yhteistyössä tavarantoi-mittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. S-ryhmän toimi-paikkoja osallistui vuoden 2000 luomukauppa-kilpailuun, jos-sa hypermarket-sarjan voittaja oli Mikkelin Prisma.

Henkilöstön ympäristöosaamista on kehitetty mm. sähkö-ja elektroniikkaromun keräyspilotoinnin yhteydessä. Ympä-ristöasioita on markkinoitu henkilökunnalle Ässä-lehden, net-tisivujen ja SOK-yhtymän ensimmäisen ympäristöraportin vä-lityksellä. Myös erilaiset ammattilehdet, oppaat, esitteet, kon-septit ja messut ovat olleet tärkeitä tiedonlähteitä.

KiinteistötYmpäristöasioiden huomioon ottaminen on ollut voimakkaastiesillä S-ryhmän kiinteistöjen rakennuttamisessa, käytössä jaylläpidossa. SOK:n ja Turun Osuuskaupan yhteisessä Kaup-pakeskus Mylly -hankkeessa ovat ympäristöasiat olleet mu-kana ensimmäistä kertaa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvälläsuunnittelulla voidaan varmistaa kiinteistön joustava käyttö jasekä talouden että ympäristön kannalta tarkoituksenmukai-nen hoito pitkällä aikajänteellä. Talotekniikka edustaa uusin-ta teknologiaa, mikä mahdollistaa kiinteistön energiatehok-kaan ja luonnonvaroja säästävän käytön. Lokakuussa 2001avattavan Kauppakeskus Myllyn ympäristöasioita on koordi-noinut erillinen ympäristötyöryhmä, joka kokoontui 8 kertaavuoden 2000 aikana.

Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGressis-sa oli mukana yli 60 yritystä ja S-ryhmän pilottina toimi Kuor-tin ABC-liikennemyymälä, joka avattiin keväällä 2000. Sen ra-kennuttajana toimii Osuuskauppa Suur-Savo ja rakennutta-mistehtävistä vastasi SOK Kiinteistötoiminnot. ABC Kuortissa

57

ympäristömyötäisyys näkyy luonnonmukaisena säilytetyssälähiympäristössä, ekopisteenä, septitankkien tyhjennyspis-teenä, tuotteiden pakkauksissa ja luomuleipomona. Tär-keimmät toimenpiteet ovat nykyisiä vaatimuksia korkeata-soisemmat tekniset ratkaisut polttoainejakelun ympäristöris-kien hallinnassa sekä kahvila-ravintolan ja myymälöiden ener-giataloudellisuus.

Myös korjausrakentamisessa voidaan ympäristöasioidenhuomioon ottamisella vähentää käyttö- ja ylläpitokustannuk-sia sekä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Jollas Instituutinperuskorjaushankkeessa suunnittelua voidaan ohjata asetet-tujen ympäristötavoitteiden pohjalta.

SOK Kiinteistötoiminnot on mukana MOTIVAn koordinoi-massa rakennusten ympäristöluokitushankkeessa, jossa on tar-koitus tuottaa eri tyyppisille kiinteistöille selkeät numeerisetmittarit luokittelun perustaksi. Hanke käynnistyi vuonna 2000.

Kiinteistöjen jokapäiväiseen ylläpitoon ja hoitoon liittyyoleellisesti käytettävät kalusteet ja tarvikkeet. Intrade PartnersOy:n Myymäläpalvelu teki alustavan kartoituksen PVC:n käy-töstä tavoitteena vähentää haitallisten aineiden käyttöä myy-mälävarusteissa. Oy Sokos Ab on valinnut valaisimien lam-puiksi energiansäästölamput ja kaikkiin saniteettitiloihin ym-päristömerkityn käsipyyhejärjestelmän.

Energian ja veden käyttöVuosien 1995-2000 energiakatselmustietoihin perustuvan MO-TIVAn laatiman yhteenvedon mukaan myymälärakennustenenergiansäästöpotentiaali on keskimäärin 9 prosenttia ja in-vestointien takaisinmaksuaika on 2,2 vuotta. Taloudellisim-mat toimenpide-ehdotukset olivat seuraavat:

1. käyttöveden lämpötilan alentaminen2. ilmanvaihdon käyntiajat3. kaukolämmön sopimusteho4. kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus5. LVI-laitteet6. vesikalusteiden virtaaman rajoitus

SOK Kiinteistötoiminnot on liittynyt vapaaehtoiseen kiinteis-tö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). So-pimukseen liittyminen edellyttää yritykseltä energiankäytöntilanneselvitystä, energiankäytön tehostamissuunnitelman laa-timista, suunnitelman mukaisia tehostamistoimenpiteitä javuosittaista raportointia RAKLI:lle. Kaupan alaa koskevat ener-giatietoiset suunnitteluratkaisut liittyvät ilmanvaihtoon, va-laistukseen ja kylmäsäilytykseen. Energiankäyttöä tehosta-malla on voitu vähentää merkittävästi energiakustannuksia jasamalla ympäristön kuormitusta.

Hankinta ja logistiikkaHankintaan ja logistiikkaan liittyvien toimintojen kehitys onnähtävä myös käytännön ympäristötekona. Koska Suomi onharvaanasuttu ja suurten välimatkojen maa, on sekä talou-dellisesti että ympäristön kannalta järkevää toimittaa tuotteetkäyttäjilleen mahdollisimman rationaalisesti turhaa kuljetta-mista, pakkaamista ja purkamista välttäen. Kaupan ja teolli-suuden välinen ECR (Efficient Consumer Response) -yhteis-työ tehostaa tiedon hallintaa ja antaa entistä paremmat mah-dollisuudet suunnitella logistisia toimintoja. Myös sähköisenkaupan laajentuminen voidaan nähdä käytännön ympäristö-tekona, jossa asiakkaille voidaan keskitetysti toimittaa Inter-netin kautta tilatut tuotteet.

Yli puolet S-ryhmän ketjujen myymästä päivittäistavarastakulkee myymälöihin Inex Partners Oy:n hankinnan, varas-toinnin ja jakelun kautta. S-ryhmän ja Inexin yhteistyö ym-päristöasioissa on tärkeä osa koko logistiikkaketjua. Hyvä esi-merkki toimivasta yhteistyöstä on tuoretuotteiden muovinenkierrätyslaatikko Transbox. Tavara kulkee laatikossa tavaran-toimittajalta kuljetusketjun kautta myymälään, jossa tavara voi-daan suoraan ilman tarpeettomia välikäsittelyjä viedä myyn-tiin. Transboxin ansiosta on voitu vähentää pakkausjätteidenmäärää, helpotettu käsittelytyötä, säästetty aikaa ja vältettytuoretavaran laadun heikkeneminen.

Intrade Partners Oy toimii S-ryhmän ketjujen käyttötava-roiden hankinta- ja logistiikkayhtiönä. Yhtiön päätehtävänäon tarjota asiakasketjuilleen hinta-laatusuhteiltaan kilpailuky-

Poistetaan vanteet

Puulaatikko korvataan kierrätettävällä muovilaatikolla

Tuotehävikki pienenee

Kertakäyttölavat vähenevät

Laatikon päällä oleva verkko

jää pois

Näin ympäristöjärjestelmä vaikuttaa appelsiinilavaan

Alumiinia sisältävät

kulmatuet vähenevät

Muoviverkot jäävät pois

58

kyisiä tuotteita sekä laadukasta toiminnallista palvelua. Käy-tännössä ympäristöasioiden seuranta ja ohjeistaminen kuulu-vat laadunohjauksen alueeseen. Pakkausvaatimuksissa ko-rostetaan liiallisen pakkaamisen välttämistä, kierrätettävien taimuuten hyödynnettävien pakkausmateriaalien käyttämistäsekä kielletään (mahdollisuuksien mukaan) PVC:n käyttö pak-kausmateriaalina. Pakkausmateriaali ja sen kierrätettävyys onmerkittävä EU-käytännön mukaisesti. Ympäristöä vähemmänkuormittavilla tuotteilla on oltava kansallisesti tai kansainvä-lisesti hyväksytty ympäristömerkintä. Tavarantoimittajille onohjeissa kohdistettu ympäristö- ja eettiset vaatimukset (mm.lapsityövoiman käyttökielto), jotka on otettava huomioon uu-den toimittajan arvioinnissa. Intrade Partners Oy vastaa siitä,että hankitut tuotteet ja niistä annetut informaatiot ovat ym-päristölainsäädännön ja -vaatimusten mukaisia.

ValikoimatValikoimissa ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä on jat-kuvassa kasvussa. Elintarvikesektorilla luomutuotteet ovat va-kiinnuttaneet asemansa. S-ryhmä oli vahvasti esillä kun vuo-den luomukauppaa valittiin ensi kertaa vuonna 1998, silloinvalinta kohdistui Helsingin Osuuskauppa HOK:n S-marketHelsinkiin. Seuraavan vuonna HOK sai ProAnimalia palkin-non. Palkitsijoiden mukaan HOK:n S-Market-ketjua voidaanpitää edelläkävijänä luomutuotteiden myynnissä. Tuotevali-koima on monipuolinen ja myymäläverkosto on tiheä, jotenluomutuotteet - myös liha - ovat helposti asiakkaiden saata-villa. Vuonna 2000 Osuuskauppa Suur-Savon Mikkelin Pris-ma valittiin vuoden luomukaupaksi hypermarket-sarjassa.Kaikki nämä tunnustukset osoittavat, että S-ryhmä on ollutennakkoluuloton edelläkävijä luomutuoterintamalla.

Käyttötavarapuolen ympäristömerkityt tuotteet koostuvatPohjoismaisella joutsenmerkillä ja EU:n kukalla merkityistätuotteista. Rakennustarvikkeissa ovat yleistyneet tuotteidenympäristöselosteet.

Syksystä 1999 lähtien on markkinoilla ollut reilun kaupantuotteita, joiden kriteereistä tunnetuin on lapsityövoiman kiel-to. Norsumerkillä merkityillä tuotteilla on myös tiukat ympä-ristökriteerit; torjunta-aineita käytetään mahdollisimman vä-hän ja vesistöjä ja maaperää suojellaan tarkkojen määräystenmukaan. Osa Reilun kaupan tuotteista täyttää myös luomu-tuotteille asetetut vaatimukset, mistä maksetaan viljelijöille li-sähintaa. Vuonna 2000 marketkaupan valikoimista löytyi nor-sumerkittyä kahvia, teetä, hunajaa ja suklaata.

Intrade Partners Oy ja Rainex Yrityspalvelu Oy:n PremiumTrading -yksikkö ovat osallistuneet tekstiilien ja vaatteidenympäristökilpailukyvyn kehittämisprojektiin, jonka tavoittee-na on määrittää valituille tekstiilituotteille ympäristöindeksitelinkaariajattelun pohjalta. Premium Trading on ollut muka-na laitoslakanoita ja -froteita koskevissa työryhmissä.

Perinteisten muovi- ja paperikassien ja -pussien rinnalle onvalikoimiin otettu koekäyttöön asiakkaille myytävät maissi-tärkkelyksestä valmistetut biohajoavat kauppakassit ja hedel-mä- ja vihannespussit.

Kodintekniikkatuotteissa on energiamerkintä tullut pakol-liseksi kylmälaitteiden ja pesukoneiden ohella myös lamp-puihin.

Pakkaukset ja jätehuoltoValtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä tulivoimaan 1.12.1997. Se velvoittaa tilastoimaan ja hyödyntä-mään maahantuotujen ja kaupan itsensä pakkaamien tuottei-den pakkaukset. Tilastoinnin tarkoitus on tuottaa tietoa pak-kausmateriaaleista ja pakkausjätteen määristä. Tilastoja voi-daan hyödyntää myös pakkausjätteen synnyn ehkäisyssä, ker-takäyttöisten pakkausten vähentämisessä ja kierrätettävienpakkausten lisäämisessä.

Kaupan toiminnassa syntyvät jätteet ovat pääsääntöisestipakkausjätteitä. Pakkausjätteiden määrää on voitu vähentäämm. kierrätettävien kuljetusapuvälineiden kehittämisellä jakäyttöönotolla. Syntyvät pakkausjätteet ohjataan mahdolli-suuksien mukaan kierrätykseen tai muuhun hyötykäyttöön.Hyvin toimiva jätehuolto merkitsee kaatopaikalle menevänjätteen määrän vähentämistä alle 10 prosenttiin koko jäte-määrästä. Parhaimmillaan kaatopaikkajätteen määrä on on-nistuttu pudottamaan 5 prosenttiin, mikä edellyttää moti-voitunutta henkilökuntaa, hyvää ohjeistusta, tehokasta yh-teistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä potentiaali-sia kierrätys- ja hyötykäyttökohteita syntyville materiaaleille.

Eräs syy hyötykäyttöasteen nousuun on muovi- ja puu-pakkausten lajittelu energiajakeeseen, josta valmistetaan kier-rätyspolttoainetta energiantuotantoon. Kaupan toiminnoissasyntyvien jätteiden lajittelussa keskitytään neljään pääjakee-seen: biojäte, pahvi, energiajae ja kaatopaikkajäte. Tämä mah-dollistaa hyötykäyttöasteen kohottamisen jopa yli 90 prosen-tin.

SOK osallistuu VTT Energian tekemään tutkimukseen, jos-sa selvitetään syntypistelajittelujärjestelmän vaikutus kierrä-tyspolttoaineen laatuun. Pilottina on Osuuskauppa KeskimaanSeppälän Prisma Jyväskylästä.

S-ryhmän omassa toiminnassa syntyvien jätteiden lajitteluaon kehitetty kuntakohtaisia jätehuoltomääräyksiä noudatta-en. Parhaiten on hyödynnetty aaltopahvi, jonka osuus esi-merkiksi Prismojen ja S-marketien koko jätemäärästä on noin50 prosenttia. Muista jätejakeista vuoden 2000 aikana on eni-ten kasvanut biojätteiden talteenotto.

Ympäristölainsäädännössä tapahtuvat muutokset merkit-sevät tiukennuksia paikallisiin viranomaismääräyksiin ja sitäkautta uutta haastetta myös S-ryhmälle. Siksi on ollut tärkeääkäynnistää vuoropuhelu kaupan ja kuntien viranomaisten kes-ken. Aktiivinen yhteistyö ympäristöasioiden järkevässä ja ta-loudellisessa hoidossa on otettu myönteisesti vastaan sekä S-ryhmässä että kunnissa.

59

Asiakkaille tarjottavat kierrätyspalvelutPullon- ja tölkinpalautusjärjestelmä on tunnetuin asiakkailletarjottavista kierrätyspalveluista. Muut kierrätyspalvelut liitty-vät ekopisteisiin ja rengaskierrätykseen. Uusin palvelumuotoon sähkö- ja elektroniikkaromun talteenottokokeilu.

Juomapakkausten vastaanotto on yksi peruspalveluistamarketkaupassa. Vastaanotto hoidetaan pääasiassa pullon- jatölkinpalautusautomaateilla. Pantillisten lasi- ja muovipullo-jen palautusaste on yli 95 prosenttia ja alumiinitölkkien vas-taavasti yli 90 prosenttia.

Vuonna 1995 sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerrantuottajavastuuta renkaisiin. Valtioneuvoston asettama 90 pro-sentin kierrätysvelvoite saatiin täytettyä etuajassa 1,5 vuodes-sa. Merkittävin syy hyvään tulokseen on se, että koko ala läh-ti mukaan heti alkumetreillä. SOK-yhtymästä Hankkija-Maa-talous Oy ja Maan Auto Oy ovat tehneet sopimuksen SuomenRengaskierrätys Oy:n kanssa. Käytettyjen renkaiden kierrä-tystoiminta rahoitetaan uusien renkaiden oston yhteydessäperittävällä kierrätysmaksulla.

Helsingin Osuuskauppa HOK, Osuuskauppa Suur-Savo,Pirkanmaan Osuuskauppa ja Osuuskauppa Keskimaa ovat ol-leet mukana Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimassasähkö- ja elektroniikkaromun talteenottokokeilussa. Pilotti-kohteina ovat olleet Prisma-ketjun toimipaikat.

ViestintäSidosryhmille suunnattua ympäristöviestintää on toteutettuSOK-yhtymän ympäristöraportin, vuosikertomuksen ympä-ristösivujen ja S-ryhmän nettisivujen välityksellä.

Ympäristöviestiä on viety kotitalouksiin Yhteishyvän kaut-ta. Alueosuuskaupat ovat välittäneet ympäristötietoa esittei-den, ekoasiantuntijoiden, infotaulujen ja erilaisten tapahtu-mien välityksellä.

S-ryhmän sisäisen viestinnän työkaluina ovat olleet Ässä-lehti ja S-Intranet.

SidosryhmätSOK on jatkanut aktiivista vuoropuhelua kansainvälisessä ym-päristöyhteistyössä sekä EuroCoop:in ympäristötyöryhmässäettä EuroCommerce:n ympäristökomiteassa. Keskeisiä teemojaovat olleet sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä, pak-kauksien hyödyntämistä ja ympäristömerkintää koskevat asiat.

SOK on aktiivisesti johtanut Kaupan Keskusliiton ympä-ristövaliokunnan työtä. KKL:n ja Teollisuuden ja TyönantajainKeskusliiton yhteisessä ympäristötyöryhmässä on keskityttytuotteen elinkaaren aikaisen ympäristötiedon tuottamiseen.SOK on ollut edustettuna myös seuraavissa työryhmissä: YM:nEMAS2 -työryhmä, YM:n jäteasiainneuvottelukunta, YM:n Kes-tävän kehityksen ohjelma -jaosto, MMM elintarvikkeiden laa-tustrategia -työryhmän ympäristöjärjestelmätyöryhmä ja TE-KESin yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -hankkeen joh-toryhmä.

Osuuskauppa Seutu on ainoana kaupan alan yrityksenämukana Lohjan ympäristöklusterihankkeessa, jonka tavoit-teena on verkostoyhteistyön laajentaminen, syventäminen javakiinnuttaminen sekä yritys- että aluetasolla. Verkostoyh-teistyö parantaa alueen toimijoiden ympäristöasioiden hoitoa,mikä taas lisää yritysten ja alueen kilpailukykyä, työllisyyttäja vähentää ympäristökuormaa. Hanketta koordinoi Helsin-gin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-Uudenmaan täy-dennyskoulutuslaitos.

Laatikoiden päällä ei ole verkkoja

Kierrätettävä lava

AP-kulmatuki

Vanteet korvaavat muoviverkon ja

kutistekalvon

Ympäristöjärjestelmä edesauttaa pakkausten kehittämistä

60

Kari Neilimo (s. 1944)Kangasalapuheenjohtajataloustieteiden tohtoriTampereen yliopiston liike-taloustieteen professoriPirkanmaan Osuuskaupan hal-lintoneuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2002

Eino Tenhunen (s. 1941)Pyhäselkäensimmäinen varapuheenjohtajakauppaneuvosPohjois-Karjalan Osuuskaupantoimitusjohtajaerovuorossa 2001

Eino Laaksonen (s. 1936)Oulutoinen varapuheenjohtajaopetusneuvosPohjankartanon yläasteen rehtori Osuuskauppa Arinan hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2001

Arto Arvonen (s. 1944)SalokauppaneuvosSalon Seudun Osuuskaupan toimitusjohtajaerovuorossa 2002

Tuula Entelä (s. 1955)EspooOTK, ekonomiSato-yhtymän sijoitusjohtaja26.4.2000 alkaenerovuorossa 2002

Esko Hakala (s. 1952)KajaaniOsuuskauppa Maakunnan toimitusjohtajaerovuorossa 2003

Tuomo Herrala (s. 1941)LappeenrantakauppaneuvosEtelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja 31.7.2000 saakka26.4.2000 saakka

Arto Hiltunen (s. 1958)PorvooekonomiHelsingin Osuuskauppa HOK:n toimitusjohtaja26.4.2000 saakka

Jukka Huiskonen (s. 1945)Mikkelivaratuomariasianajaja, As.tsto J.HuiskonenOsuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2003

Heikki Ikonen (s. 1943)NurmeskunnallisneuvosmaanviljelijäJukolan Osuuskaupan hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2002

Pekka Kangasmäki (s. 1945)PorvooekonomiOsuuskauppa OSLA Handels-lagin toimitusjohtajaerovuorossa 2003

Simo Kutinlahti (s. 1957)KeuruumaanviljelijäOsuuskauppa Keskimaan hallintoneuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2001

Maija-Liisa Lindqvist (s. 1951)LahtikoulutussuunnittelijaOsuuskauppa Hämeenmaan hallintoneuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2002

Kalle Lähdesmäki (s. 1952)Seinäjokikauppatiet. maisteriEtelä-Pohjanmaan Osuuskaupantoimitusjohtajaerovuorossa 2001*)

Ahti Manninen (s. 1950)LappeenrantaEtelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja26.4.2000 alkaenerovuorossa 2003

Matti Ojanperä (s. 1941)PorikauppaneuvosSatakunnan Osuuskaupan toimitusjohtajaerovuorossa 2003

Tauno Riekki (s. 1941)Kuusamofil.maisteriKoillismaan Osuuskaupan toimitusjohtajaerovuorossa 2003

Pentti Sevón (s. 1945)LohjaOsuuskauppa Seudun toimitusjohtajaerovuorossa 2001

Jorma Sieviläinen (s. 1954)RaumaOsuuskauppa Keulan toimitusjohtajaerovuorossa 2002

Håkan Smeds (s. 1948)EspooAndelslaget Varubodenin toimitusjohtajaerovuorossa 2001

Timo Sonninen (s. 1948)IisalmimetsäkoneurakoitsijaOsuuskauppa PeeÄssän hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2002

Matti Suokas (s. 1946)KotkaekonomiSunila Oy:n talousjohtajaOsuuskauppa Ympyrän hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2003

Antero Taanila (s. 1941)KokkolamaakuntaneuvosOutokumpu Zinc Oy:n hallintojohtajaOsuuskauppa KPO:n hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2002

Matti Vanto (s. 1945)RaisiovaratuomariNaantalin kaupungin lakimiesTurun Osuuskaupan hallinto-neuvoston puheenjohtajaerovuorossa 2001

Jouko Vehmas (s. 1956)KouvolaekonomiOsuuskauppa Ympäristön toimitusjohtajaerovuorossa 2001*)

HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT

Kirsi Ervola (s. 1950)Helsinkimaat.metsät. kand.S-julkaisujen toimittajaerovuorossa 2001

Annikki Heikkinen (s. 1942)Helsinkikiinteistöhuollon sihteerierovuorossa 2001

*) SOK:n hallituksen jäsen 1.1.2001 alkaen

SOK:N HALLINTONEUVOSTO 2000

Osuuskunnissa hallintoneuvostolle voidaan antaa laajemmattehtävät kuin osakeyhtiöissä. Hallintoneuvoston tehtävät onmääritelty SOK:n säännöissä.

Hallintoneuvoston päätehtävänä on valvoa, että osuus-kunnan ja SOK-yhtymän hallintoa hoidetaan lain, SOK:n sään-töjen, osuuskunnan kokouksen ja hallintoneuvoston päätös-ten sekä osuuskunnan edun mukaisesti. Lisäksi hallintoneu-vosto päättää S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoiminta-periaatteista ja pitkän tähtäyksen suunnitelmista. Nämä hal-lintoneuvoston ratkaisut muodostavat perustan S-ryhmän toi-minnalle. Hallituksen tulee antaa hallintoneuvostolle kaikkine tiedot, joita tämä pitää tarpeellisena tehtäviensä hoitami-seksi.

Sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu, siten kuinosuuskunnan kokous päättää, 18-24 jäsentä, joista vuosittainon erovuorossa yksi kolmasosa. Hallintoneuvoston em. jä-senmäärä on 23. Edellisten lisäksi hallintoneuvostoon kuuluukaksi henkilöstön edustajaa.

SOK:n säännöissä on todettu hallintoneuvoston puheen-johtajan tehtävät. Hallintoneuvostoa ja puheenjohtajaa avus-taa hallintoneuvoston asettamana toimikuntana puheenjoh-tajisto, johon kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja va-rapuheenjohtajat.

Vuoden 2000 osalta hallintoneuvoston jäsenille maksettu-jen palkkioiden yhteissumma on ilmoitettu tilinpäätöksen lii-tetiedoissa sivulla 30.

61

SOK:N HALLITUS 2000

Jere Lahti (s. 1943)pääjohtajavuorineuvosekonomi, kauppatiet.toht. h.c.SOK:ssa eri tehtävissävuodesta 1963. Tarkas-tusosaston johtaja vuosi-na 1978-82. Vuosina1982-85 Turun Osuus-kaupan toimitusjohtaja jahallituksen puheenjohta-ja. Vuosina 1985-88SOK:n päivittäis- ja eri-koistavararyhmän johtajaja hallituksen jäsen. Vuo-desta 1988 SOK:n pää-johtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Jukka Salminen(s. 1947)pääjohtajan varamieskauppaneuvostaloustiet. maisteriSOK:ssa eri tehtävissävuodesta 1974. SOK:nhallintoryhmän johtaja jahallituksen jäsen vuodesta 1988.

Veikko Autio (s. 1945)kauppaneuvosekonomiTurun Osuuskaupan toimitusjohtajaSOK:n hallituksen jäsen vuodesta 1998

Martti Eurola (s. 1945)kauppaneuvoskauppatiet. maisteriOsuuskauppa KPO:n toimitusjohtajaSOK:n hallituksen jäsen vuodesta 1998

Arto Hiltunen (s. 1958)ekonomiHelsingin Osuuskauppa HOK:n toimitusjohtajaSOK:n hallituksen jäsen vuodesta 2000

Leo Laukkanen(s. 1947)kauppaneuvosOsuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtajaSOK:n hallituksen jäsen vuodesta 1998

Reijo Lähteenmäki(s. 1941)yhteiskuntatiet. maisteriSOK:ssa eri tehtävissävuodesta 1985 alkaenSOK:n kenttäryhmän joh-taja ja hallituksen jäsenvuodesta 1999

Jorma Niiniaho(s. 1945)kauppatiet. maisteriOsuuskauppa Ympyrän toimitusjohtajaSOK:n hallituksen jäsen vuodesta 1998

Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii sen hallinnosta jatoiminnan asianmukaisesta järjestämisestä SOK-yhtymän puit-teissa lain ja sääntöjen mukaisesti. Hallituksen erityistehtäväton määritelty SOK:n säännöissä, minkä lisäksi hallintoneu-vosto on vahvistanut toimielinten työjärjestykset. Yhtymän toi-minnan kannalta merkittävät päätökset käsitellään hallituk-sessa.

Hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto. Sääntöjenmukaan hallituksen muodostavat puheenjohtajana osuus-kunnan palveluksessa oleva pääjohtaja ja vähintään kolme jaenintään kahdeksan hallintoneuvoston kalenterivuodeksi ker-rallaan valitsemaa muuta jäsentä.

Vuonna 2000 hallituksen jäsenistä ovat osuuskunnan pal-veluksessa pääjohtaja Jere Lahti, hallintojohtaja Jukka Salmi-nen sekä kenttäryhmän johtaja Reijo Lähteenmäki. Näidenhenkilöiden vastuualueet ilmenevät vuosikertomuksessa ole-vasta toimintakatsauksesta. Vastuualueet vahvistaa hallinto-neuvosto. Viisi muuta hallituksen jäsentä toimivat alueosuus-kauppojen toimitusjohtajina.

Pääjohtajan tehtävänä on johtaa hallituksen ja osuuskun-nan toimintaa. Pääjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdoton määritelty kirjallisessa sopimuksessa. Hallituksen jäsenis-tä SOK:n palveluksessa olevien etuudet perustuvat palvelus-suhteeseen. Hallituksen jäsenyydestä heille ei makseta eril-listä korvausta. Muille jäsenille maksetaan kokouspalkkio kuu-kausikorvauksena.

Muiden kuin osuuskunnan palveluksessa olevien halli-tuksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Osuus-kunnan palveluksessa olevien hallituksen jäsenten palkka-eduista päättää hallintoneuvoston puheenjohtaja yhdessä va-rapuheenjohtajien kanssa hallintoneuvoston tarvittaessa an-tamien ohjeiden mukaisesti.

Vuoden 2000 osalta hallituksen jäsenille maksettujen palk-kioiden yhteissumma on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissasivulla 30.

SOK:n hallitus 2000. Edessä vasemmalta Jukka Salminen, Jere Lahti, Reijo Lähteenmäki, takana vasemmalta Veikko Autio, Jorma Niiniaho, Arto Hiltunen, Leo Laukkanen ja Martti Eurola.

62

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

Valvontajärjestelmän tavoitteena on kirjanpidon ja varainhoi-don valvonta sekä strategiasta johdettujen tavoitteiden toteu-tumisen sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja oikeel-lisuuden varmistaminen. Ylin valvontavastuu sisäisen tark-kailun järjestämisestä kuuluu SOK:n ja sen tytäryhtiöiden hal-lituksille. Lakisääteisen tilintarkastuksen päätehtävänä on val-voa, että tilinpäätös ja yhtymän johdon antama informaatioantavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja talou-dellisesta asemasta, ja että seuranta- ja valvontajärjestelmätovat toimivat. Tilintarkastajat raportoivat säännöllisesti SOK:nhallitukselle hallinnon ja toimintojen valvontatarkastusten ha-vainnoista.

Tilintarkastajien lisäksi SOK:ssa toimii osuuskunnan ko-kouksen valitsema tilintarkastuskomitea, jolle osuuskunnankokous on vahvistanut ohjesäännön. Sen tehtävänä on mm.valvoa SOK-yhtymän toimielinten päätösten toteutumistakoko S-ryhmässä sekä valvoa ryhmän kokonaisvoimavarojentehokasta käyttöä. Tilintarkastuskomiteaan kuuluu kaksiosuuskunnan kokouksen valitsemaa hallinnon tarkastajaa jaosuuskunnan kokouksen valitsemat SOK:n tilintarkastajat.

SOK-yhtymässä on Controller-toiminnot-yksikkö, joka toi-mii pääjohtajan alaisuudessa riippumattomana, liiketoiminta-lähtöisenä ohjaus-, seuranta- ja valvontayksikkönä. Pääpainoon ennalta ehkäisevässä riskien kartoittamisessa tekemällämm. liiketoiminta-analyyseja sekä antamalla hallitukselle lau-suntoja päätösesityksistä, jotka koskevat merkittäviä inves-tointeja tai realisointeja. Se ohjaa ja valvoo myös sisäisen tark-kailun toteuttamista ja kehittämistä SOK-yhtymässä. Control-ler-toiminnot osallistuu yhteistyössä alueosuuskauppojen janiiden tilintarkastusyhteisön kanssa alueosuuskauppojen si-säisen tarkkailun toimintamallin kehittämiseen. Lisäksi Cont-roller-toiminnot avustaa sovitun työnjaon mukaisesti SOK:ntilintarkastajia valvonta- ja tilinpäätöstarkastuksissa sekä SOK:ntilintarkastuskomiteaa hallinnon tarkastuksessa.

Lisäksi SOK-yhtymässä on monipuolinen talouden rapor-tointijärjestelmä sekä hallituksen päättämät konserni- ja yri-tyskauppaperiaatteet, jotka määrittävät mm. investointeja jarealisointeja koskevan päätöksentekojärjestyksen.

SOK:n tilintarkastajat 2000SOK:ssa on vähintään kaksi ja enintään kolme osuuskunnankokouksen valitsemaa tilintarkastajaa ja heillä kaksi vara-miestä.

VARSINAISET TILINTARKASTAJAT

Jorma Jäskekauppatiet. maisteriKHT

Tapani Rotola-Pukkilataloustiet. maisteriKHT

Juhani Heiskanenkauppatiet. tohtoriKHT

VARAMIEHET

Jorma Anttilakauppatiet. maisteriKHT

Eero Huuskokauppatiet. maisteriKHT

SOK:n tilintarkastuskomitea 2000

HALLINNON TARKASTAJAT

Pekka RipattieverstiPohjois-Karjalan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen

Kristina DufholmvaratuomariAndelslaget Varubodenin hallintoneuvoston puheenjohtaja

VARAMIEHET

Kalevi Karjalainenkihlakunnansyyttäjä Osuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvoston jäsen

Tapani Kortejärvimaanviljelijä, insinööriOsuuskauppa OSLA Handelslagin hallintoneuvoston puheenjohtaja

Tilintarkastuskomiteaan kuuluvat lisäksi SOK:n tilintarkastajat.

63

SOK-YHTYMÄN TOIMINTO-ORGANISAATIO 1.1.2001

PääjohtajaJere Lahti ❍ ●

Controller-toiminnotPekka Kantonen

SihteeristöMarkku Viljanen

HallintotoiminnotJukka Salminen ❍ ●

AutokaupparyhmäRisto Mäkeläinen ●

KehitystoiminnotTaavi Heikkilä ●

Henkilöstö- ja viestintä-toiminnot

Aino Toikka ●

ErikoisliikeryhmäJuhani Järvenpää ●

KenttäryhmäReijo Lähteenmäki ❍ ●

Ässäravintolat-ketjuohjausLiisa Niemi

Sokos-ketjuohjausReijo Kaltea

Sokotel OyTapio SattaSokos Hotels

Markku OksanenRadisson SAS Hotels

Frank Fiskers

Tenco Eesti ASArttu Laine

Kuusinen OyRami Antila 1.4. alkaen

Sokos-yhtiöt

Market-ketjuohjausAntti Sippola

ABC-ketjuohjausHeikki Strandén

Hankkija-Maatalous OyEnsio Hytönen

Intrade Partners OyJouko Nieminen

Foodcourt ASLiisi Jauho

Hansafood ASLiisi Jauho

TalousJarno Jahnukainen

RahoitusJari Annala

Kentän ohjausJorma Koistinen

Kiinteistö-toiminnot

Christian Lybeck

LakiasiatMarkku Viljanen

1.5. alkaen

HallintopalvelutJarmo Vehokari

YrityssuunnitteluHarri Miettinen

Asiakasomistaja- ja markkinointipalvelut

Risto Niemelä

TietohallintoArvo Valkama

VerkkoliiketoimintaVisa Palonen

LähialueprojektitHannu Uski

OsuustoimintaTapio Peltola

HenkilöstöAino Toikka

KoulutusMatti Pulkki 30.4. saakka

Työterveys Juha Teirilä

S-julkaisut

TiedotusTarmo Tuominen

Autokaupan ohjausRisto Malin

Oy Maan Auto AbJorma Lehmuskallio

Automaa OyReino Ylä-Autio

AS Kommest AutoToomas Rüütman

Rainex Yrityspalvelu Oy

Stig Lindh

❍ SOK:n hallituksen jäsen● Johtajiston jäsen

Suomen Osuuskauppojen Keskus-

liitto SOKL r.y.Inex Partners Oy HOT Kodintekniikka Oy

Netista Oy

63

64

S-ryhmä toimii aluerakenteella, jonka perustoimintayksikkö-jä ovat alueosuuskaupat ja SOK-yhtymä.

Alueosuuskaupan omistavat sen jäsenet eli asiakasomista-jat. Alueosuuskaupan tehtävänä on tuottaa perustarpeita tyy-dyttäviä palveluja asiakasomistajilleen alueellisesti johdetuis-sa ketjuyksiköissä omilla toiminta-alueillaan. Tällaisia ketju-yksiköitä ovat erityisesti Prismat, S-marketit, Salet, Alepat, So-kokset, liikennemyymälät ja ravintolat.

SOK-yhtymä koostuu osuuskauppojen omistamasta toisenasteen osuuskunnasta SOK:sta ja sen tytäryhtiöistä. SOK-yh-tymän tehtävänä on tuottaa alueosuuskauppojen tarvitsemattuki- ja palvelutoiminnot. Lisäksi SOK-yhtymä vahvistaa S-ryh-män kilpailukykyä omalla liiketoiminnallaan. Se tuottaa osuus-kauppojen asiakasomistajille erityistarpeita tyydyttäviä palve-luja valtakunnallisesti johdetuissa ketjuissa. Näitä ovat mm.erikoisliikkeet, Sokos- ja Radisson SAS-hotellit ja Agrimarketit.

S-RYHMÄN TOIMINTAMALLI

Alueosuuskaupat (23) Paikalliskaupat (20)

SOK:nhallintoneuvosto

(25)

SOK:n hallitus (8)

Tukipalvelut Kaupalliset palvelut

Hankintapalvelut• Inex Partners Oy

• Intrade Partners Oy• Oy Maan Auto Ab

• Rainex Yritys-palvelu Oy

Ketjuhallitukset

Ketjuohjaus

AsiakasomistajatAsiakkaat

• E

rikoi

sliik

keet

Pris

mat

S-m

arke

tit

Ale

pat/

Sal

et

Sok

okse

t

Rav

into

lat

Liik

enne

myy

mäl

ät

Aut

okau

pat

Muu

t

Sok

os-h

otel

lit

Agr

imar

ketit

Hot

ellit

• S

okos

Hot

els

• R

adis

son

SA

S H

otel

s

Aut

okau

ppa

• A

utom

aa O

y

• Lä

hial

ueliik

etoi

min

ta

Maa

talo

uska

uppa

• H

ankk

ija-M

aata

lous

Oy

Alueellisesti johdetut ketjut

Valtakunnallisesti johdetut ketjut

SOK-yhtymä

65

S-RYHMÄ NUMEROIN 1996-2000

Mmk

SOK-YHTYMÄLiikevaihtoPoistotLiiketulosRahoitustuotot ja -kulutTulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja verojaTilikauden tulos

Taseen loppusumma Pysyvät vastaavatVaihto-omaisuusVaihtuvat vastaavat (ilman vaihto-omaisuutta)Oma pääoma Vähemmistöosuus Kertynyt poistoero*Vapaaehtoiset varaukset*Pakolliset varauksetVieras pääoma

Korolliset velat Rahoitusvarat Korolliset nettovelat

Henkilökunta 31.12.

* Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseksi verovelaksi v. 1997-2000

SOKMyynti (alv 0 %) Myynti osuuskaupoille Tulos ennen satunnaisia eriä,tilinpäätössiirtoja ja verojaTilikauden tulos


OSUUSKAUPAT TYTÄRYHTIÖINEENMyynti (Mmk)Osuuskauppojen lukumääräOsuuskauppojen jäsenmäärä


S-RYHMÄVähittäismyynti (Mmk)Toimipaikkojen lukumäärä


1996 1997 1998 1999 2000 ± %

11 498 12 414 13 953 15 102 16 375 8,4174 187 216 224 189 -15,6117 267 351 334 339 1,5-76 -136 -112 -38 -31 -18,4

42 137 252 292 323 31 Mmk28 174 302 236 230 -6 Mmk

5 931 6 592 6 632 7 414 7 890 6,42 968 3 070 2 997 3 118 3 225 3,4

730 822 849 839 830 -1,12 233 2 700 2 786 3 456 3 835 11,01 130 1 434 1 768 2 034 2 277 11,9

91 92 90 92 98 6,5895593 108 92 169 121 -28,4

4 473 4 959 4 683 5 119 5 394 5,4

2 714 3 005 2 675 2 750 2 868 4,31 183 1 492 1 445 1 710 2 004 17,21 531 1 513 1 233 1 040 864 -16,9

4 347 4 504 4 737 5 047 5 062 0,3

6 002 5 400 5 742 6 608 7 311 10,64 378 4 800 5 055 5 893 6 646 12,8

-112 -62 82 37 59 22 Mmk22 172 179 68 92 24 Mmk

314 335 364 406 401 -1,2

20 106 22 233 24 007 26 684 28 481 7,144 44 44 44 43 -2,3

543 521 607 008 673 520 763 282 854 043 11,9

12 918 13 779 14 576 16 228 16 817 3,6

26 372 29 011 31 444 33 946 36 167 6,51 189 1 205 1 203 1 209 1 177 -2,6

17 265 18 283 19 313 21 275 21 879 2,8

LASKENTAKAAVAT

Rahoitusvarat = rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperitKorolliset nettovelat = korolliset velat - rahoitusvarat

TILASTOJA

66

Tietoja osuuskaupoista ja S-ryhmästä vuosilta 1930-2000

S-ryhmän toimipaikatVuosi Osuus- Jäsen- Myymä- Palvelu- Tuotanto- Yhteensä

kauppoja määrä löitä toiminta1 laitokset1930 423 225 367 2 406 79 85 2 5701940 368 295 224 2 999 186 146 3 3311950 376 484 011 4 074 273 165 4 5121960 364 488 268 5 483 355 125 5 9631970 274 572 610 4 220 557 70 4 8471975 220 674 701 3 476 644 58 4 1781980 202 682 651 2 801 504 38 3 3431981 193 666 957 2 548 464 35 3 0471982 183 661 295 2 405 436 34 2 8751983 178 645 564 2 316 422 30 2 7681984 92 636 354 2 208 325 30 2 5632

1985 82 637 248 1 790 277 26 2 0931986 81 616 262 1 586 274 26 1 8861987 79 610 638 1 453 273 24 1 7501988 77 591 345 1 340 276 19 1 6351989 76 573 642 1 228 288 17 1 5331990 67 542 455 1 071 302 16 1 3891991 57 459 247 908 296 15 1 2191992 47 418 990 838 288 12 1 1381993 46 403 631 929 286 7 1 2221994 46 429 325 916 268 6 1 1901995 44 479 087 922 263 6 1 1911996 44 543 521 916 267 6 1 1891997 44 607 008 937 263 5 1 2051998 44 673 520 947 255 1 1 2031999 44 763 282 952 255 2 1 2092000 43 854 043 937 238 2 1 177

S-ryhmän vähittäismyyntitoimipaikat 31.12.2000

Toimipaikat Vähittäis-Määrä Muutos myynti, Mmk

Sokokset 9 - 1 485Sokos-muodit 6 -2 93Alueosuuskauppojen Sokokset 5 - 196Yhteensä 20 -2 1 774Prismat 38 +1 8 163Tavaratalot 58 -1 9 937S-marketit 310 +27 9 795Alepat 43 -2 642Salet 165 -11 1 217Muut market-toimipaikat 4 -13 69Market-toimipaikat 522 +1 11 723Lähimyymälät 35 -7 121Erikoismyymälät 17 +2 243Hotellit 47 -2 1 900Ravintolat 177 -15 1 193Kahvilat 14 - 48Hotelli- ja ravintolatoimipaikat 238 -17 3 141Agrimarketit ja -myymälät (sis. vilja- ja tuotekaupan) 139 -6 5 087Autokaupat 41 -4 3 541Huoltamot 122 +1 2 345Muut 5 -1 29YHTEENSÄ 1 177 -32 36 167

1 Vuodesta 1980 vain ravitsemus- ja majoitustoiminta. 2 Luokitus muuttui vuonna 1984. Vertailukelpoinen vähennys 136.

* Lisäksi 108 marketien yhteydessä olevaa automaattiasemaa

*

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK)Fleminginkatu 34

PL 171, 00511 HelsinkiPuh. (09) 1881, telefax (09) 188 2332

www.s-kanava.net

suomen osuuskauppojen keskuskunta sok-yhtymÄ · 2011-04-17 · 8 liikevaihto sok-yhtymän...

Documents