Suomen maaseutu antaa kansakunnallemme ruoan ja isänmaallemme kasvot. Hajautettu yhteiskunta- ja tuotantorakenne on voimavara. Huoltovarmuus edellyttää kotimaista tuo-tantoa, jota on tarvittaessa tuettava kansallisesti. Suomessa tuotetaan korkealaatuisia, puh-taita ja terveellisiä elintarvikkeita, jotka ovat siksi myös tärkeitä vientituotteita.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee toteuttaa suomalaista oikeustajua polkematta. By-rokratiaa on purettava ja elintarvikkeiden kauppatase saatava kuntoon. Myös liitännäiselin-keinot ovat merkittävä osa maaseudun mahdollisuuksia.

Metsät ovat suomalaisille erityinen asia. Olemme pohjoisen metsävyöhykkeen asiantuntijoi-ta ja osaamme kestävän metsäpolitiikan. Luonto, metsästys, kalastus ja metsien moninai-nen käyttö ovat totta nyt ja tulevaisuudessa. Onnistunut digitalisaatio osaltaan varmistaa, että maaseutu on erinomainen paikka elää ja yrittää. Maaseutu tarjoaa myös matkailulle ja erätaloudelle kasvumahdollisuuksia, onhan Suomella maailman puhtain ulkoilma ja vesiva-rannot.

Ylläpidetään kestävää metsätaloutta.

Istutetaan metsää vähintään sen verran,

kuin sitä kaadetaan. Lisätään metsäalan

koulutusta. Tuloutetaan metsän myyn-

nistä saatu pääomatulon vero siihen

kuntaan, jossa puut ovat kasvaneet.

Hyödynnetään metsiä monipuolisesti.

Tuotteistetaan puuta moninaisesti, alkaen

hoitohakkuista saatavasta energiasta aina

uusiin innovaatioihin esimerkiksi muovi-

tuotteiden korvaajana. Puun käyttöä pit-

käikäisissä tuotteissa kuten rakentamises-

sa tulee kehittää ja lisätä. Suomalaista

puurakentamisen osaamista tulee viedä

maailmalle.

Turvataan maatalousyrittäjien toi-

meentulo. Sitoudumme maatalouden

rahoituksen nykytasoon ja tahdomme ka-

navoida rahoitusta enemmän kansallises-

ti, vähemmän EU:n kautta. Tukitoimet on

suunnattava ennen kaikkea aktiiviviljeli-

jöille ja elintarvikkeiden tuotantoon. EU-

budjetin tukirahojen tason leikkaukset

eivät saa kohdistua aktiiviviljelijöiden ta-

louksiin. Lähellä tuotettu ja lähellä kulu-

tettu on paras malli. Hyvinvoiva maanvil-

jelijä on eläinten hyvinvoinnin turva.

Edistetään kotimaista puhdasta vilje-

lyä. Panostetaan korkealaatuisiin elintar-

viketuotteisiimme ja tehdään pitkäjäntei-

nen elintarvikkeiden vientiohjelma. Pide-

tään kotimaisten alkuperäisrotujen puolta

ja huolehditaan, että myös pienillä tiloilla

on toimintaedellytyksiä.

Puhdas ruoka on suomalainen valtti

maailmalla. Edistetään lähiruoan menek-

kiä esimerkiksi lisäämällä lähiruoan osuut-

ta julkisissa hankinnoissa. Vähennetään

ruokahävikkiä tehokkaasti. Tuetaan uu-

sien ruokainnovaatioiden syntymistä. Pa-

nostetaan luomutuotantoon ja eläinten

hyvinvointiin. Lannoitteiden ja kasvinsuo-

jeluaineiden käyttöä vähentämällä ja ke-

hittämällä parannetaan ympäristön tilaa

sekä pölyttäjien elinolosuhteita.

Tuetaan kotimaista kiertotaloutta.

Kiertotaloutta edistetään samoin kuin ko-

timaisia, uusiutuvaan energiaan perustu-

via ratkaisuja. Maaseudulla edistetään

maatalouden biokaasun tuotantoa, hajau-

tetun CHP –energian tuotannon mahdolli-

suuksia ja muita paikallisia energiantuo-

tannon muotoja kuten turve, maalämpö,

pienimuotoinen vesienergia, tuulienergia

ja aurinkoenergia.

Puolustetaan metsästystä ja vaalitaan

jokamiehenoikeuksia. Metsästys on

suomalaiselle enemmän kuin harrastus,

se on riistakannan hoitoa sekä ylisuku-

polvinen ja yhteisöllinen toimintakulttuu-

ri. Metsästyksen ja aseharrastuksen edel-

lytykset on turvattava. Luonnon antimet,

kuten marjat, sienet ja yrtit ovat varsi-

naista superfoodia.

Vesistöissä virtaa mahdollisuus. Koti-

mainen kala on hyvää, puhdasta ja ter-

veellistä ravintoa. Kotitarvekalastus on

sekä leivän jatke että kalakantojen hoi-

toa. Sen hiilijalanjälki on paljon pienempi

kuin Norjassa tuotetun kassilohen. Tu-

hansien järvien maassa kalastusmatkailu

voidaan myös tuotteistaa.

Petokannat kuriin. Suurpetojen, kuten

susien ja karhujen, kannat on voitava pitää

kansallisella päätöksellä kurissa. Suomi

tuntee petotilanteensa EU:ta paremmin.