suomen lasten ja nuorten säätiö€¦ · tuomme toiminnassamme esiin nuorten ääntä ja nuoriin...
TRANSCRIPT
1
3
SISÄLTÖ
ALKUSANAT .................................................................................................................................. 4
1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS .................................................................................. 5
2. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA ................................................................................................... 6
Vuonna 2016 .............................................................................................................................. 6
Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2016 ................................................................. 6
3. VISIO VUOTEEN 2020 .................................................................................................................... 8
Miten visio näkyy nuorten elämässä? ....................................................................................... 8
Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa? ............................................................................... 8
4. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET ....................................................................................................... 8
5. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN ............... 9
Elämäntaidot – välineitä elämässä pärjäämiseen ...................................................................... 9
Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin .............................................. 9
Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen .................................................................... 10
6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA ............................. 10
Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus ......................................................... 10
Myrsky ...................................................................................................................................... 13
Dreams ..................................................................................................................................... 13
Taidot elämään ........................................................................................................................ 13
Tenho ....................................................................................................................................... 14
Impulssi .................................................................................................................................... 14
Kehitysyhteistyö ....................................................................................................................... 15
Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2016 .................................................................................. 15
Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista ...................... 17
Uusien hankkeiden suunnittelu ................................................................................................ 17
7. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ ................................................................................................. 18
Kehityspoliittinen vaikuttaminen ............................................................................................. 19
Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet ................................................................................ 19
8. HYVÄ TALOUDENHOITO .............................................................................................................. 20
Rahoituksen tarve ja lähteet .................................................................................................... 20
Riittävät resurssit – varainhankinta ......................................................................................... 20
Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto ..................................................................................... 21
Riskit ja niihin varautuminen ................................................................................................... 21
9. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN .................................................................................................. 22
Hallitus ..................................................................................................................................... 22
Neuvottelukunta ...................................................................................................................... 22
Asiantuntijaraati....................................................................................................................... 23
Muut asiantuntijaryhmät ......................................................................................................... 23
Nuorisopaneeli ......................................................................................................................... 23
Henkilökunta ............................................................................................................................ 24
4
ALKUSANAT
Jokainen kaipaa tunnustusta ja merkityksen elämälleen.
Etenkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla nämä voivat olla hukassa.
Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria löytämään paikkansa ja saavuttamaan potentiaalinsa.
Näin he voivat saada syyn, tarkoituksen ja keinot osallistua yhteisöönsä.
Sillä vain yhteiskunta, jonka myös tulevat sukupolvet kokevat omakseen, voi voida hyvin.
Jokaiselle on oma paikka.
Yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa menettää nuoriaan. Siksi Lasten ja nuorten säätiö auttaa elämän
vaikeissa tilanteissa oleva nuoria luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä. Näiden avulla nuoret voivat itse
vahvistaa elämäntaitojaan ja löytää näin oman paikkansa yhteisössä. Säätiö toimii niin Suomessa kuin
kehittyvissäkin maissa yhdessä paikallisten osaajien kanssa.
Vuonna 2016 keskitymme säätiön työn tunnettuuden lisäämiseen, toiminnan resurssien kasvattamiseen ja
turvaamiseen, toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksien mittaamisen kehittämiseen sekä säätiön
asiantuntijuuden vahvistamiseen. Säätiön viestintätyön tärkeä tavoite on tuoda nuorten ääni esiin ja
vaikuttaa nuorille myönteisen yhteiskunnan puolesta. Epävakaassa taloudellisessa sekä geopoliittisessa
maailmantilanteessa säätiön merkitys ja työn tavoite on entistä tärkeämpi.
Helsingissä 19. lokakuuta 2015
Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta
5
1. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS
Suomen lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja
kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa.
Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin
perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri
yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin.
Tuomme toiminnassamme esiin nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kutsumme mukaan työhön
yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt. Toimintamme perusta on vahva asiantuntijuus ja
riittävät resurssit.
Suomen lasten ja nuorten säätiön tavoite on löytää jokaiselle nuorelle oma paikka.
Toimintatapa: Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin. .
Missio: Suomen lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa.
Nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä
Yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt
Asiantuntijat ja resurssit yhteen
JOKAISELLE ON PAIKKA.
NUORTEN EKOSOSIAALINEN SIVISTYS JA PÄÄOMA ON KASVAVA AKTIIVINEN VOIMAVARA KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE LÄHIYHTEISÖISSÄ
JA GLOBAALISTI.
6
2. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA
Säätiön työtä, toimintaa ja toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot:
Avoimuus
Rohkeus
Luovuus
Kunnioitus
Aitous
Työmme perustan luovat:
asiantuntijuus
luova ja osallistava työtapa
yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa sekä riittävien resurssien turvaaminen.
Vuonna 2016
Vahvistamme asiantuntijuutta:
kehittämällä toiminnan sisältöjä ja vaikuttavuutta sekä sen mittaamista
nostamalla esiin nuoriin liittyviä asioita eri tutkimuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä
tunnistamalla nuorten tarpeet ja hiljaiset signaalit nuorten elämästä toimintamme kautta
tekemällä tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa, jakamalla tietoa ja toimivia
työtapoja sekä kouluttamalla.
Teemme työtä nuorten kanssa luovalla ja osallistavalla työtavalla:
kohtaamalla nuoret tasavertaisina ja innostamalla heitä toimimaan omista lähtökohdistaan käsin.
Teemme yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja hankimme resursseja toimintaamme:
Tuemme ja koulutamme projektien ja kumppanien henkilöstöä sekä varmistamme toiminnan
laatua.
Suunnittelemme hankkeet yhdessä kumppanien kanssa.
Toimimme linkkinä toimintakentän ja rahoittajien välillä, jotta tarve ja resurssit kohtaavat parhaalla
mahdollisella tavalla.
Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2016
Säätiön avulla ja toiminnan myötä vuonna 2016 lähes 1 500 Suomessa vaikeassa elämäntilanteessa olevan
nuoren ja 2 300 kehittyvissä maissa asuvan nuoren elämäntaidot ovat vahvistuneet. Heistä monet ovat
saaneet niin henkilökohtaisia kuin muiden nuorten kanssa yhteisiä onnistumisen kokemuksia, heidän
itsetuntonsa on vahvistunut ja sosiaaliset kyvyt parantuneet. Monen nuoren työelämätaidot ovat
harjaantuneet, ja he ovat saaneet konkreettista tukea löytääkseen oman tiensä kohti opintoja ja työelämää.
Nuoret ovat osallistuneet toimintaan omista lähtökohdistaan lähtien, ja heitä on kuunneltu tasavertaisina
muiden kanssa. 90 yläkoulussa noin 16 000 nuorta on haastettu ottamaan konkreettisia askelia kohti
unelmiaan ja heidän tulevaisuudenuskoaan on vahvistettu yhteisöllisesti omassa kouluympäristössä.
7
Nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua nuorten hyvinvointia edistävään toimintaan omissa yhteisöissään
ja siten lisätä omia mahdollisuuksia kouluttautumiseen, työllistymiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
Säätiö nostaa esiin nuorten ääntä ja osallistumista osana yhteiskunnallista keskustelua niin kotimaan kuin
kehittyvien maiden nuorten osalta. Säätiön viestinnässä ja vaikuttamistyössä keskitytään tuomaan esiin
nuorten potentiaalia nuoren elämässä ja yhteisössä niin kotimaassa kuin globaalisti. Viestinnässä nostetaan
esiin onnistumisia ja uusia, rohkeita ratkaisumalleja nuorison hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuoria
kunnioitetaan yksilöinä. Viestinnän ja vaikuttamisen sävy pidetään myönteisenä ja ratkaisukeskeisenä.
Säätiö verkostoituu ja toimii laajasti eri yhteiskunnan tahojen kanssa nuorten hyväksi. Säätiö tuo yhteen
aktiivisesti eri toimijoita ja hakee ratkaisumalleja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyötahoja
nuorten itsensä lisäksi ovat niin luovien alojen taiteilijat, koulujen ja oppilaitosten henkilökunta, kunnat,
rahoittajat, muut kansalaisyhteisöt ja non profit -toimijat sekä yksityiset ihmiset.
Säätiön työn resursointi on tehokas ja kannattava investointi nuoriin henkilöinä, nuoriin yhteiskunnan
osallisina ja kehittyvien maiden nuoriin osana kansainvälistä yhteisöä niin yksityisille lahjoittajille, yhteisöille
kuin julkiselle rahoittajalle. Jokainen säätiön toimintaan sijoitettu ja lahjoitettu euro tuottaa monikertaisen
tuloksen nuoren voimaantumisen myötä ja siten säästää yhteiskunnan varoja korjaavan työn osuuden
pienentyessä.
Nuoren oma yhteisö
Asiantuntijuus perustuu sisältöjen ja toimintaympäristöjen
tuntemiseen ja kehittämiseen.
Toiminta perustuu luoviin menetelmiin,
joissa nuoret kohdataan tasavertaisina ja heitä
innostetaan toimimaan omista lähtökohdistaan
käsin.
Yhteistyö ja riittävien resurssien turvaaminen
yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on kaiken toiminnan
perusta.
Globaali ymmärrys
Nuori osana yhteisöä:
Hyvät sosiaaliset
taidot Aktiivinen
osallistuminen yhteisön
toimintaan
Nuori itsenäisenä toimijana:
Vahva itsetunto
Itsenäisen ajattelun
taidot Kyky toimia
Henkinen ja sosiaalinen pääoma: ELÄMÄNTAIDOT
Omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen
8
3. VISIO VUOTEEN 2020
Nuorten ekososiaalinen sivistys ja pääoma on kasvava aktiivinen voimavara kestävälle kehitykselle
lähiyhteisöissä ja globaalisti.
Miten visio näkyy nuorten elämässä?
Yhä useampi nuori niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa voi hyvin, osaa ja kykenee käyttämään
hyväkseen oman potentiaalinsa ja löytää oman, aktiivisen paikkansa yhteisöissä. Nuorten elämäntaidot ja
työelämätaidot ovat vahvistuneet, mikä näkyy vahvana itsetuntemuksena ja itsetuntona sekä realistisena
minäkuvana ja myönteisinä työllisyyslukuina. Nuorten ongelmaratkaisutaidot ja toiminta ovat kehittyneet
ja ongelmiin haetaan lähtökohtaisesti vastuullisia ratkaisuja, joilla on myönteistä vaikutusta niin ihmisten,
talouden kuin ympäristön pitkäntähtäimen hyvinvointiin. Nuorilla on tavoitteita ja he näkevät
tulevaisuutensa mielekkäänä. Nuoret nähdään laajasti mahdollisuutena ja voimavara ja heidän
osallistumistaan arvostetaan niin lähiyhteisöissä kuin globaalisti.
Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa?
Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii vakaalla taloudellisella pohjalla arvostettuna yhteistyö- ja
asiantuntijatahona laajan verkoston kanssa edistäen tuloksellisesti ja vaikuttavasti nuorten hyvinvointia ja
aktiivista osallisuutta lähellä ja kaukana. Säätiö tunnetaan rohkeasta, luovasta ja avoimesta
toimintatavastaan, missä kunnioitetaan niin nuoren omaa ainutlaatuisuutta, kuin jokaisen toimijan panosta
kestävälle kehitykselle lähiyhteisöissä ja globaalisti.
4. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET
Vuonna 2016 toiminnan läpileikkaavat tavoitteet ovat:
Kehittää työn vaikuttavuuden mittaamista ja lisätä ymmärrystä luovien ja toiminnallisten menetelmien
vaikutuksesta nuoren elämäntaitojen vahvistajana.
Vahvistaa säätiön asiantuntijuutta ja kehittää toimintaa sillanrakentajana nuorten hyväksi työtä tekevien eri
tahojen välillä.
Vahvistaa säätiön toiminnan taloudellisia resursseja mahdollistamalla eri tahojen osallistuminen säätiön työn
resursointiin helposti ja mielekkäästi sekä tuomalla säätiön työn vaikuttavuutta esiin.
Lisätä ja vahvistaa nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä globaalia ymmärrystä.
9
5. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN
LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN
Säätiön toiminnan ydin on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja nuorten tukeminen oman merkityksen
ja paikan löytämisessä. Tätä työtä tehdään säätiössä luovin ja toiminnallisin menetelmin, nuorten omista
lähtökohdista käsin ja nuorten omaa ääntä esiin nostaen. Nuoret pääsevät kokeilemisen kautta löytämään
omia vahvuuksiaan, saavat rohkeutta toimia yhdessä muiden kanssa ja heidän omanarvontuntonsa ja
tulevaisuuden uskonsa vahvistuvat.
Elämäntaidot – välineitä elämässä pärjäämiseen
Elämäntaidot ovat kokonaisvaltaisia elämässä tarvittavia taitoja. Niitä ovat mm. itsetuntemus, usko
itseensä, kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja kyky asettaa tavoitteita sekä vuorovaikutustaidot.
Elämäntaitojen avulla myös nuorten osallisuus vahvistuu.
Elämäntaitoja voi oppia ja harjoitella. Ne kehittyvät osana arkielämää, mutta niitä voi myös aktiivisesti ja
tietoisesti kehittää. Elämäntaitoja tarvitaan muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, ongelmien ratkaisussa,
identiteetin ja oman elämänpolun rakentamisessa. Niiden merkitys korostuu elämän muutostilanteissa ja
vaikeissa vaiheissa.
Elämäntaidoilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Elämäntaitojen vahvistuessa nuori kiinnostuu myös
lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan toiminnasta ja alkaa ottaa vastuuta sekä itsestään että muista ympärillään.
Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin
Luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, edistetään yhdessä
tekemistä sekä herätetään ajatuksia, tunteita ja näköaloja. Luovin menetelmin myös luodaan tiloja nuorten
äänien kuulemiselle.
Minä täidot
Itseen liittyvä t täidot
Ympä risto täidot
Yhteiso o n jä yhteis-kuntään liittyvä t täidot
Ajättelutäidot
Identiteettitäidot
Sosiääliset täidot
Yhteiskuntätäidot
10
Jotta toimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, on huomioitava ainakin neljä asiaa:
Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen
Nuoren hyvinvoinnin perusedellytys on riittävä ja ravitseva ruoka, fyysinen aktiivisuus ja riittävä lepo. Ne
lisäävät valmiuksia toimia vaikeissa elämäntilanteissa ja hallita stressiä. Hyvin nukkuva, syövä ja riittävästi
liikkuva nuori kokee stressin usein vähemmän kuormittavana. Fyysinen hyvinvointi luo pohjaa itsensä
arvostamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja myönteiseen asenteeseen elämää kohti. Vuonna 2016
nuoren omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen liitetään osaksi säätiön työtä nuorten hyvinvoinnin
edistäjänä ja tukijana.
6. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA
ASUVIEN NUORTEN KANSSA
Vuonna 2016 jatkamme toiminnan ja työmme tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkyväksi tekevien
mallien rakentamista eri yhteistyötahojen kanssa. Uutena mallina kehitämme SIB (Social Investment Bond)
-rahoitus- ja toimintamallia yhteistyössä kuntien, SIB-mallinnuksen asiantuntijatahojen,
tutkimusorganisaatioiden sekä investoijien kanssa.
Uuden strategian myötä säätiö nosti tavoitteeksi lisätä nuorten globaalia ymmärrystä ja kulttuurien välistä
vuorovaikutusta. Tämä teema esiintyy poikkileikkaavasti osana kaikkea säätiön toimintaa. Vuonna 2016
Suomen lasten ja nuorten säätiön työtä kotimaassa ja kehittyvissä maissa kuvataan seuraavassa tarkemmin.
Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus
Jatkamme vuonna 2016 toimintaa, joka tähtää nuorten globaalin ymmärryksen ja eri kulttuureista tulevien
nuorten vuorovaikutuksen lisäämiseen. Toiminta yhdistää kotimaan ja kehitysyhteistyötoimintamme ja luo
siltoja nuorten välille. Myös jo olemassa olevaan toimintaan tuodaan mukaan nuorten globaalin
ymmärryksen kehittämistä. Näiden teemojen toiminnallistamisessa luovat metodit ja erityisesti taide
toimivat hyvin. Taide tarjoaa nuorille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja löytää yhtäläisyyksiä erilaisista
taustoista huolimatta sekä oppia ymmärtämään toinen toistaan ja maailmaa.
Nuoret toimivat
yhdessä, omista
lähtökohdistaan,
ohjaajan tukemana.
Prosessien sisällöt
nousevat nuorten
kokemusmaailmasta.
Nuorten ja aikuisten
välinen vuorovaikutus
on tasavertaista.
Tärkeintä on luova
yhdessä tekemisen
prosessi, ei tekninen
osaaminen.
11
Niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa on yhä enemmän tarvetta käsitellä ja ymmärtää eri kulttuureja ja
ihmisiä, jotka tulevat eri lähtökohdista. Suomessa ajankohtaiset kysymykset kuten monikulttuurisuuden
ymmärtäminen, arvostaminen ja hyväksyminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa, maahanmuuttajien
kotoutuminen ja syksyn 2015 pakolaiskysymys, asettavat viitekehyksen, johon on vastattava. Globaalissa
maailmassa kukaan ei voi eristäytyä ja on tärkeää ymmärtää, että olemme kaikki riippuvaisia toisistamme ja
voimme taistella myös negatiivia asioita, kuten vihapuhetta ja eriarvoistumista, vastaan. Nuoret ovat
avainasemassa suvaitsevan ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa.
Vuonna 2016 alkaa kaksivuotinen hanke, jossa 15 suomalaista ja 10 kenialaista nuorta tuottaa
sirkustaidetta, mikä toimii ajatusten herättelijänä niin sirkustaiteilijoille itselleen kuin katsojille. Hankkeen
aikana tehdään antropologinen tutkimus siitä, kuinka taiteen kautta voidaan lisätä kulttuurienvälistä
vuorovaikutusta, kulttuuri-identiteetin tuntemusta ja globaalia ymmärrystä. Nuoret saavat
sirkuskoulutusta, osallistuvat kulttuurityöpajoihin ja vierailevat toistensa luona esittäen sekä omia että
yhteistä sirkusesitystä. Yhteistyökumppaneina ovat Sirkus Magenta Suomessa ja Sarakasi Keniassa.
Alkuvuodesta 2016 nuorten globaalikasvatuksen ympärille rakennetaan hanke, johon haetaan rahoitusta
EU:n rahoitusinstrumenteista. Myös mahdollisesti UM:n globaalikasvatushankehakukierroksen avautuessa
vuonna 2016, haetaan rahoitusta työhön. Vuosina 2014–2015 menestyksekkäästi toteutettua suomalaisten
ja eteläafrikkalaisten nuorten dokumenttihanketta hyödynnetään uuden globaalikasvatustyön
suunnittelussa. Globaalikasvatustyömme tähtää erityisesti hankalasti tavoitettavien suomalaisten nuorten
maailmankatsomuksen avartamiseen, nuorten globaalien kehityskysymysten esiin tuomiseen ja
asennekasvatukseen.
12
13
Myrsky
Myrsky koostuu ympäri Suomea toteutettavista paikallisista taideprosesseista, joissa nuoret itse ovat
taiteen tekijöinä ja toimintaa ohjaa taiteen ammattilainen. Projektien sisällöt nousevat nuorten omista
kokemuksista ja mukana ovat kaikki taiteenalat. Projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja
nuorisoalan toimijoiden tai oppilaitosten kanssa, jotta mukaan löydetään nuoria, joilla on erityinen tuen
tarve. Yhteistyön kautta tuetaan nuorten kanssa toimivia tahoja löytämään uusia tapoja auttaa nuoria
vahvistamaan elämäntaitojaan.
Vuonna 2016 projektitukia jaetaan kahdesti, keväällä ja syksyllä. Lisäksi neuvotaan olemassa olevia ja
suunnitteilla olevia projekteja, järjestetään nuoria ohjaaville taiteilijoille vertaistapaamisia ja työnohjausta.
Myrskyssä kehitettyjä toimintatapojen ja hyviä käytäntöjä julkaistaan virtuaalisena oppaana. Toimintaan
osallistuu vuoden aikana on noin 1000 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa nuorta ja 50 taiteilijaohjaajaa.
Myrsky on mukana Suomi 100 vuotta -teemavuodessa järjestämällä keväällä 2016 erityishaun, josta jaetaan
projektitukia paikallisprojekteille, joissa nuoret tekevät taideprojekteja yhdessä ikäihmisten kanssa.
Projektit alkavat vuoden 2016 syksyllä ja huipentuvat esityksiin Suomen juhlavuonna 2017.
Dreams
Dreams vie nuorille kannustavaa viestiä: unelmointi on hyvästä – unelmien eteen kannattaa tehdä työtä.
Unelmia kohti edetään etsimällä omia vahvuuksia ja innostuksen kohteita. Dreamsterit näyttelijä Krista
Kosonen, kansanedustaja/näyttelijä Jani Toivola, näyttelijä Pamela Tola, muusikko Tommy Lindgren ja
näyttelijä Essi Hellén vierailevat vuoden 2016 aikana sadassa yläkoulussa tavoittaen noin 16 000 nuorta
ympäri Suomen. Kouluvierailuilla Dreamsterit kertovat oman elämäntarinansa kautta siitä, kuinka jokainen
voi löytää omat vahvuutensa ja kaikilla on oikeus unelmiin. Samalla he haastavat koko kouluyhteisön ja
itsensä ottamaan konkreettisia askeleita kohti unelmiaan 30 päivän haasteen kautta. Haasteen
toteuttamista tukemaan nuorille tarjotaan Thirty for Dreams -applikaatio.
Lukuvuosi 2015–2016 huipentuu toukokuussa järjestettävään Dreams-unelmafoorumiin, joka järjestetään
Nokian tiloissa Espoossa. Dreamsin keskiössä ovat moninaiset somekanavat ja yhteydenpito nuoriin niiden
kautta. Hankkeen rahoittaa Nokia.
Taidot elämään
Taidot elämään -hanke vahvistaa perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa olevien nuorten elämäntaitoja ja
rakentaa heille yksilöllisiä jatkopolkuja koulutukseen ja työelämään. Menetelminä käytetään
itsetuntemusta vahvistavia luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvia työpajoja, mentorointia,
yritysyhteistyötä, harjoitteluja ja opettajien valmennuksia. Toimintaa tehdään yhteistyössä ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (valma) tarjoavien oppilaitosten, yritysten, Humanistisen
ammattikorkeakoulun ja luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin erikoistuneiden organisaatioiden kanssa.
Hanke tavoittaa vuoden 2016 aikana noin 150 Valma-luokilla opiskelevaa nuorta. Heidän kanssaan
työskennellään eritavoin omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien löytämiseksi. Vuonna 2016
hankkeessa päätetään sen ensimmäinen kolmivuotinen osuus loppuseminaariin, jossa levitetään kehitettyjä
menetelmiä ja esitellään menetelmän tuloksia ja vaikuttavuutta. Maaliskuussa 2016 aloitetaan jatkohanke,
jonka aikana vahvistetaan erityisesti toimintamallin työelämäyhteyksiä ja mentorointia. Taidot elämään -
toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
14
Tenho
Tenho-hankkeessa vahvistetaan ilman työ- ja koulutuspaikkaa olevien nuorten elämäntaitoja ja
mahdollisuuksia löytää oma tiensä kohti koulutusta ja työelämää. Tenhossa nuoret tekevät taidetta
taiteilijaohjaajien johdolla tiiviissä yhteistyössä kunnan nuorisotakuutoimijoiden kanssa, jotka auttavat
nuoria taideprojektien jälkeisillä jatkopoluilla kohti työllistymistä tai koulutuspaikkaa. Nuoret saavat
sirkuksen, teatterin ja elokuvataiteen avulla onnistumisen kokemuksia ja oppivat tunnistamaan omia
vahvuuksiaan.
Vuoden 2016 aikana Tenhossa järjestetään taidetoimintaa noin 200 nuorelle kymmenen taiteilijaohjaajan
toimesta. Taiteilijaohjaajia koulutetaan kehittämispäivillä kaksi kertaa vuodessa, ja lisäksi järjestetään kaksi
opiskelijaseminaaria noin sadalle taide- ja sosiaalialan opiskelijalle ja kuusi kuntakoulutusta noin 130
kuntatoimijalle. Vuoden 2016 aikana kehittävässä tutkimuksessa käydään läpi kaksi tutkimussykliä, joista
syntyy materiaalia sekä kehittävää tutkimusta seuraavaan nettiraporttiin, että taidetoiminnan ja
nuorisotakuun välisen yhteistyön kehittämiseen. Tenho-hankkeen rahoittajina toimivat mm. Euroopan
sosiaalirahasto, sosiaali- ja terveysministeriö ja hankkeeseen osallistuvat kunnat.
Impulssi
Vuonna 2016 Impulssi -hanketta toteutetaan koulukodeissa Uudellamaalla ja Oulun seudulla. Hankkeen
pääyhteistyökumppanina toimii Nuorten Ystävät ry.
Hankkeen tavoitteena on tukea koulukodeissa kasvavien nuorten osallisuutta, elämäntaitoja ja tunne- ja
ilmaisuvalmiuksia. Tavoitteeseen pyritään yhteisen kehittämisen kautta etsimällä, kokeilemalla ja
mallintamalla koulukotien arjessa menetelmiä, joissa yhdistyy luovuus, toiminnallisuus ja yhteisöllisyys.
Niiden kautta luodaan tila nuorten äänien kuulemiselle, ne auttavat rakentamaan omanarvontuntoa ja
jäsentämään omaa identiteettiä sekä tukevat nuorten sosiaalista kasvua ja elämäntaitojen kehittymistä.
Vuoden 2016 aikana mukana on noin 50 nuorta ja kuusi taiteilijaa. Impulssin rahoittaa RAY.
15
Kehitysyhteistyö
Teemme kehitysyhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa eniten tukea tarvitsevilla alueilla
yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa ja keskitymme haavoittuvimmassa asemassa oleviin
nuoriin (mm. heikko koulutustausta, sukupuoli, vammaisuus, kuuluminen alkuperäisväestöön tai muuhun
etniseen ryhmään, köyhyysrajan alapuolella eläminen). Näin vähennämme parhaiten eriarvoisuutta,
vahvistamme nuorten oikeuksia ja vaikutamme köyhyyden vähenemiseen yhteisöissä ja alueilla.
Tuemme nuorten aktiivista toimijuutta, henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä yhteiskunnallista
osallistumista. Toimintaan osallistuvat nuoret ovat motivoituneita ja sitoutuneita koulutuksiin sekä itsensä
ja yhteisöjen kehittämiseen. Hanketyö keskittyy nuorten elämäntaitojen vahvistamiseen, aktiiviseen
kansalaisuuteen ja nuorten omaehtoiseen vaikuttamiseen yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Myös nuorten
mahdollisuuksia osallistua taloudellisesti ihmisarvoisen työn kautta vahvistetaan. Läpileikkaavina teemoina
ovat nuorten elämäntaidot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ympäristön huomioon ottaminen.
Vuonna 2016 uutena teemana on globaali ymmärrys. Kehittyvissä maissa asuvien nuorten ymmärrystä
globaaleista kehityskysymyksistä vahvistetaan yhä paremmin. Toisaalta tekemämme kehitysyhteistyö ja
toiminnassa mukana olevat kehittyvien maiden nuoret voivat tuoda globaaleja teemoja konkreettisemmiksi
myös suomalaisille nuorille, jotka osallistuvat toimintaamme. Nuorten vuorovaikutusta, kokemusten
jakamista ja kommunikointia lisätään toiminnassamme.
Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa: nuorten oikeudet työhön, ihmisarvon
mukaiseen toimeentuloon ja vapaaseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen on taattava. Lisäksi nuorilla on
oikeus saada perus- ja ammattiopetusta, joka pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä
vahvistaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksien kunnioittamista.
Kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2016
Senegal
Paikallisen kumppanin Synapse Centerin kanssa
jatkuu kolmatta vuotta hanke, jossa tavoitetaan
600 nuorta ja luodaan 300 sosiaalista yritystä.
Hankkeen tavoitteena on löytää yrittäjiksi
potentiaalisia nuoria, joita tuetaan sosiaalisessa
yrittäjyydessä. Nuoret saavat koulutusta ja
monenlaista ohjausta siinä kuinka yrittäjyydellä voi
paitsi saada toimeentulon, myös kehittää omaa
yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Paraguay
CIRDin kanssa yhteistyössä toteutetussa kaksivuotisessa hankkeessa tavoitetaan 700 nuorta, 80 opettajaa
ja julkisen sektorin työntekijää sekä 12 nuorten ryhmää. Nuoret osallistuvat elämäntaito- ja
työllistymistaitokoulutuksiin, saavat tukea pienyrityksen käynnistämiseen ja heidän aktiivista
vaikuttamistoimintaansa tuetaan. Nuoret tulevat sekä virallisen koulujärjestelmän puitteista että
koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. Opettajat ja julkisen sektorin työntekijät vahvistavat taitojaan toimia
nuorten osallistumisen tukena.
16
17
Kenia
ACWICT toimii yhteistyökumppanina Keniassa, jossa tuetaan toista vuotta Busian ja Trans-Nzoian lääneissä
1000 nuoren ammattikoulutusta, ICT-taitoja ja pienyritysten perustamista. Vahvana osana hanketta on
tukea nuorten elämäntaitojen vahvistumista, verkostojen kehittämistä ja 80 nuorten ryhmän
vaikuttamistoimintaa ja sosiaalisia projekteja. Lisäksi 144 ammattikoulujen opettajaa koulutetaan
toimimaan paremmin nuorten tukena.
Vahvistamme paikallisten kumppaniemme toimintaedellytyksiä ja osaamista
Kumppanuus paikallisten järjestöjen kanssa toimii kehitysyhteistyön kivijalkana. Kunkin kumppanin tiettyä
osaamisaluetta vahvistetaan työpajojen ja asiantuntijayhteistyön avulla. Vuonna 2016 Keniaan ja
Paraguayhin lähtee vapaaehtoinen asiantuntija tekemään työpajoja, arvioimaan toimintaa ja fasilitoimaan
järjestöä. Paraguayn hankkeessa työskentelee myös ETVO-vapaaehtoinen kuuden kuukauden ajan. Hänen
työnsä keskittyy erityisesti kumppanijärjestön viestintäosaamisen kehittämiseen, videotyöpajojen pitoon
nuorille sekä viestintämateriaalien tuottamiseen. Säätiön työntekijät toteuttavat työpajoja ja seuraavat
osaamisalueiden vahvistumista seurantamatkojen aikana. Loppuvuodesta 2016 järjestetään Senegalissa
kumppanijärjestöseminaari, jossa syvennetään kumppanuuksia ja osaamista, kehitetään toimintamalleja ja
jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.
Uusien hankkeiden suunnittelu
Jatkamme pitkäjänteistä kehitysyhteistyön kehittämistä ja suunnittelua. Vuonna 2016 suunnitellaan
mahdollisesti kaksi kehitysyhteistyöhanketta ulkoasiainministeriön hankehakukierrosta varten. Näistä
toinen on jo vuoden 2015 hakukierrokselle suunniteltu hanke, ”Nuoret, taide ja sosiaalinen muutos
Nairobissa”, joka päivitetään ja jolle pyritään yhä saamaan ministeriön rahoitus.
EU:n eri rahoitusinstrumenttien hakuja seurataan aktiivisesti. EU:sta pyritään saamaan korvaavaa tukea
UM:n tuen laskiessa vuonna 2016. Hankesuunnitelmia päivitetään tarpeen vaatiessa paikallisten
kumppanien kanssa. Lisäksi hankesuunnitelmia päivitetään muiden rahoittajien, mm. eri säätiöiden hakuja
varten.
Hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon luovien menetelmien käyttö kehitysyhteistyössä ja taide
yhtenä metodina nuorten voimaantumisessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Globaaliymmärryksen
sisällyttäminen ja käsitteen vieminen hankkeiden toteutustasolle, erityisesti osaksi hankkeiden
elämäntaito-osioita, on osa suunnittelutyötä. Yhä tiiviimpi yhteistyö sekä muiden suomalaisten
järjestötoimijoiden että yhteistyöyritysten kanssa ja monitahoisen osaamisen hyödyntäminen on
hankesuunnittelun keskiössä.
18
7. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ
Säätiön strategiauudistuksen yhteydessä tehty brändiuudistus viitoittaa tulevien vuosien viestintää:
loppuvuodesta 2015 otetaan käyttöön mm. visuaalinen ilme, aktiivinen ja avoin tapa kertoa säätiön
toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta eri viestintäkanavissa sekä säätiön uudet verkkosivut.
Haluamme lisätä säätiön tunnettuutta, joten tarjoamme eri medioihin räätälöityjä juttuideoita ja olemme
aktiivisesti yhteydessä toimittajiin. Säätiön tunnettuuden kasvu tukee varainhankinnan onnistumista.
Tiedotuksessa hyödynnetään Meltwater-tiedotejakelupalvelua. Säätiön henkilökunta, luottamushenkilöt,
hankkeiden keulakuvat ja erityisesti Nuorisopaneelin nuoret tuovat esiin sopivissa kohdin säätiön työtä ja
visiota joko mediaesiintymisten yhteydessä, tapahtumissa, blogikirjoituksissa tai muissa viestintäkanavissa.
Viestinnän lähtökohdaksi on määritelty aktiivinen, myönteinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa, mutta
nostamme rohkeasti esiin vielä ratkaisemattomia haasteita kutsuen eri tahot työhön niiden ratkaisemiseksi.
Kerromme myös ratkaistuista ja jaamme tietoa ja uusia työtapoja muille toimijoille. Työn vaikuttavuutta
tuodaan esille nuorten tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Kerromme säätiön toiminnasta
entistä vahvemmin nuorten tarinoiden kautta ja tuomme esille heidän omaa ääntään.
Tavoite 1
Säätiön työ ja toiminta on tunnettu vaikuttavuudestaan eri kohderyhmissä.
Säätiö tunnetaan vaikuttamistyöstään, jossa nuoren ääni on keskiössä.
Säätiön työ ja toiminnan tavoite saadaan esille laajasti eri viestintäkanavissa.
Toiminnan vaikuttavuus (tarinat = laatu, luvut = määrä) nuorten elämäntaitojen vahvistajana on esillä esimerkkien kautta.
Pidämme mediaan aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamme valmiita materiaaleja ja juttuideoita, olemme aktiivisia eri sosiaalisen viestinnän kanavissa.
Tavoite 2
Säätiö tunnetaan parhaana yhteistyötahona ja vastuullisuuskumppanina nuorista vastuuta kantaville tahoille.
Kehitämme malleja, joiden kautta yritykset ja muut yhteistyötahot saavat parempaa viestinnällistä hyötyä yhteistyöstä.
Tukijat ja yhteistyötahot saavat ajankohtaista tietoa säätiön työstä ja lahjoituksen vaikutuksesta.
Tuomme yhteistyötä ja uusia toimintamalleja esiin nettisivuilla ja muussa viestinnässä.
Tavoite 3
Säätiö tunnetaan arvostettuna soveltavan taiteen sekä luovien ja osallistavien menetelmien asiantuntijana, kehittäjänä Suomessa ja kehittyvissä maissa.
Soveltavan taiteen menetelmien vaikuttavuutta nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistajana tuodaan aktiivisesti esiin.
19
Kehityspoliittinen vaikuttaminen
Tuomme esiin nuoriin keskittyvän kehitysyhteistyön tärkeyttä koordinoimamme Kehitysyhteistyön
Nuorisoverkoston kautta. Tavoitteena on nostaa nuoret esiin erityistä huomiota tarvitsevana
kohderyhmänä Suomen uudessa kehityspoliittisessa linjauksessa sekä varmistaa julkisen sektorin tuki
nuoriin keskittyvään kehitysyhteistyöhön.
Vuoden 2016 aikana pyrimme myös luomaan yhdessä muiden järjestötoimijoiden kanssa yhteiset
toimintaperiaatteet nuorten kanssa toimimiseen kehitysyhteistyössä, mikä vahvistaa nuorten oikeuksien
toteutumista. Periaatteiden kehittämisessä hyödynnetään kehitysyhteistyön eettisiä periaatteita ja
kotimaisia nuorisotyön eettisiä sääntöjä.
Uusia yrityskumppaneita halutaan saada tukemaan kehitysyhteistyötoimintaa omalla osaamisellaan.
Yritysyhteistyön kautta lisäämme samalla yritysten ymmärrystä kehitysyhteistyön hyödyistä ja tärkeydestä.
Toukokuussa 2016 osallistumme yhdessä muiden Nuorisoverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa Maailma
kylässä -tapahtumaan ja innostamme muita toimijoita ja nuoria yhteistyöhön ja vaikuttamiseen.
Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet
Säätiön viestinnän kohderyhmiä ovat mm. nuorten kanssa toimivat tahot, yhteiskunnalliset toimijat (mm.
viranomaiset ja poliitikot), yritykset, rahoittajat, nuoret ja suuri yleisö. Vuonna 2016 viestimme
voimakkaasti säätiön uudesta brändistä. Alkuvuonna toteutamme somekanavissamme viiden viikon
viestintäkampanjan, jonka ytimessä ovat säätiön uudet arvot. Helmikuussa järjestämme Nuoren
todellisuudet – Jokaiselle on paikka -kutsuvierastilaisuuden, jossa haastamme yhteiskunnan eri toimijoita
yhteistyöhön nuorten asian puolesta ja esittelemme säätiön toiminnan vaikuttavuutta. Tuomme vahvasti
esiin monenlaisten nuorten ääntä ja tarinoita. Kotimaan toimintojen ja kehitysyhteistyön välistä rajaa
pyritään hälventämään: nuori on nuori, asuu hän sitten lähellä tai kauempana. Kutsuvierastapahtuman
lisäksi järjestämme mm. Taidot elämään -loppuseminaarin, Dreamsin unelmafoorumin sekä Tenhon
kehittämispäiviä ja opiskelijaseminaareja. Osallistumme myös alan keskeisiin tapahtumiin: SuomiAreena
2016, Allianssin nuorisotyöpäivät ja Maailma kylässä -festivaalit, Educa-messut. Myrskyssä tuotetaan
kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen julkaisu virtuaalisena oppaana.
Viestinnän onnistumisen mittareita ovat mm. asiantuntijapuheenvuorot, kannanotot, mielipidekirjoitukset,
osallistujamäärät, palautteet, medianäkyvyys, onnistuminen sosiaalisen median kanavissa ja sekä
kotisivujen ja tapahtumien kävijämäärät.
20
8. HYVÄ TALOUDENHOITO
Rahoituksen tarve ja lähteet
Toiminnan jatkuvuuden ja vakauden kannalta monipuolinen, julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistelevä
rakenne on tärkeää. RAY ja Euroopan sosiaalirahasto rahoittavat helpommin säätiön itse toteuttamia
hankkeita ja sillanrakentajan rooliin liittyvää toimintaa. Jaettaviin avustuksiin rahoitusta haetaan erityisesti
yritysyhteistyöstä ja yksityisiltä henkilöiltä sekä erikseen tunnistetuilta säätiöiltä. Tulevina vuosina
tavoitteena on uusien rahoitusmallien kehittäminen ja käyttöönotto, esimerkiksi Social Impact Bond (SIB)
sekä Tekesin ja UM:n yhteinen BEAM-ohjelma.
Rahoituksen tavoite vuonna 2016 on yhteensä 2 000 000 euroa (v. 2015 arvio 1 800 000):
Riittävät resurssit – varainhankinta
Säätiön tärkein toimintaedellytys on kestävä rahoituspohja. Tämän varmistamiseksi toimiva ja tuloksellinen
varainhankinta on säätiön tulevien vuosien keskeinen prioriteetti. Tavoitteena on kolminkertaistaa säätiön
oma pääoma sekä kasvattaa lahjoitustuloja huomattavasti, jotta säätiön jakama suora tuki
nuorisoprojekteille sekä säätiön tekemä toiminta nuorten hyväksi voidaan varmistaa tulevina vuosina.
Vuonna 2016 keskitytään eri varainhankintakäytäntöjen luomiseen ja toimeenpanemiseen, jotta säätiön
työtä voivat tukea mahdollisimman monet eri lahjoittaja- ja muut tukijaryhmät yksityisistä henkilöistä
yhteisöihin ja yrityksiin.
Säätiön toiminnalle ominaista on ollut vahva ja monipuolinen yritysyhteistyö kotimaan ja kehittyvien
maiden nuorten hyväksi. Tätä työtä jatketaan ja kehitetään edelleen nykyisten kumppanien kanssa ja uusia
kumppaneita aktiivisesti lähestyen. Säätiö etsii uusia innovatiivisia tapoja yhdistää resursseja nuorten
hyväksi yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kehitetään ja
vahvistetaan, jotta nuoren hyvinvointiin sijoitetut resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen
käyttöön. Säätiö hakee tukea ja rahoitusta työhön eri rahoitus- ja avustuslähteistä näiden hakuaikataulujen
Ministeriöt 47 %
Sijoitustuotot 3 %
RAY 3 %
Yritykset ja yksityinen rahoitus
28 %
ESR 19 %
Rahoituksen lähteet Säätiön
perustoiminta 11 %
Dreams 11 %
Myrsky jaettavat
19 %
Myrsky hankkeet
22 %
Kehy 36 %
Läpileikkaavat hankkeet 1%
Rahoituksen jakautuminen toiminnoittain
21
mukaisesti kartoittaen samalla mahdollisuuksia yhteishakuihin muiden nuorten hyväksi toimivien tahojen
kanssa.
Varainhankintaa tehdään kustannustehokkaasti tavoitteena jokaisen säätiön työhön sijoitetun euron
vaikutuksen maksimointi. Lahjoittajille ja tukijoille kerrotaan avoimesti varojen käytöstä ja niiden
aikaansaamasta vaikutuksesta nuorten elämässä.
Säätiön varainhankinnan muodot vuonna 2016:
Hakemusperäinen rahoitus
Keräykset ja kampanjat
Lahjoitukset yksityisiltä henkilöiltä
Lahjoitukset yrityksiltä ja yhteisöiltä
Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset
Testamentit
Tukitapahtumat
Sijoitustoiminnan tuotot
Yritysyhteistyö ja kumppanuus
Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto
Hyvän hallinnon edistäminen ja talouden seuranta ja raportointi ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan
kehittämisessä ja läpinäkyvyyden lisäämisessä.
Taloushallinnon prosesseja on tehostettu lähivuosina uusimalla taloushallinnon järjestelmät ja siirtymällä
sähköiseen laskujen käsittelyyn ja hyväksyntään. Uusi taloushallinnon järjestelmä mahdollistaa raportoinnin
kehittämisen entistä informatiivisemmaksi. Vuonna 2016 talouslukuja visualisoidaan infografiikan avulla,
jotta toimintaa lukujen takana voidaan havainnollistaa entistä paremmin. Johdon laskentatoimien
kehittämisessä huomioidaan sisäisten tarpeiden lisäksi myös nykyisten ja uusien rahoittajien raportoinnille
asettamat muuttuvat vaatimukset.
1.12.2015 voimaanastuvan uuden säätiölain asettamiin vaatimuksiin varainhoidon suunnitelmallisuudesta
on jo reagoitu. Hallitus on hyväksynyt säätiön kirjallisen sijoituspolitiikan, joka täyttää uuden lain asettamat
vaatimukset. Päättyvän tilikauden raportoinnissa tullaan lisäksi huomioimaan uuden säätiölain asettamat
vaatimukset mahdollisten lähipiiritoimien ilmoittamisesta. Myös kirjanpitolaki uudistuu. Uutta lakia on
noudatettava 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Uuden kirjanpitolain tuomat muutokset otetaan
huomioon säätiö kirjanpidossa ja raportoinnissa.
Säätiön työprosesseja kehitetään edelleen. Eri toimintojen välistä synergiaa vahvistetaan ja
henkilöstövoimavaroja kohdennetaan painopisteiden ja toiminnan priorisoinnin mukaisesti. Vuoden 2016
aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön asiakkuudenhallintajärjestelmä helpottamaan yhteistyötä
nykyisten ja uusien kumppaneiden kanssa. Tulevan vuoden aikana selvitetään myös mahdollisuutta luopua
fyysisistä servereistä ja siirtää tiedostohallinta pilvipalvelimille käytettävyys ja kustannussyistä.
Riskit ja niihin varautuminen
Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa toiminnan jatkuvuuden ja laadun
varmistamista. Vuoden 2013 aikana työstettiin säätiön riskien arviointi- ja riskienhallintasuunnitelma.
22
Riskikartoitus toteutettiin erikseen myös kehitysyhteistyöohjelmasta ja vuoden 2014 aikana toteutettiin
kehitysyhteistyön paikallisten kumppaneiden järjestökohtaiset riskikartoitukset ja priorisoinnit erityisesti
suhteessa säätiön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Muutoksia säätiön toimintaympäristössä ja
riskitilanteessa seurataan ja tarvittaessa riskikartoitus päivitetään.
9. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN
Säätiön toiminnasta päättää hallitus. Hallituksen lisäksi säätiöllä on virallisina toimieliminä neuvottelukunta
ja asiantuntijaraati. Toiminnan operatiivisesta toteuttamisesta huolehtii osaava henkilökunta sekä monet
asiantuntevat, sitoutuneet vapaaehtoiset.
Vuoden 2016 hallituksen ja neuvottelukunnan kokoonpano päätetään loppuvuodesta 2015
nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti.
Hallitus
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta,
taloudesta ja avustusten jaosta. Puheenjohtaja toimii Teppo Rantanen.
Säätiön hallitus vuonna 2015:
Teppo Rantanen, pj Partner Global TMT at Deloitte UK
Anne Berner Hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interior
Tuomo Holopainen Puheenjohtaja, Suomen Lions-liitto ry
Ulla Laurio Toimistopäällikkö, Kulttuurisen nuorisotyön toimisto
Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto
Jani Toivola Kansanedustaja, Dreamsteri
Joonas Veijanen Nuorisojäsen, opiskelija
Neuvottelukunta
Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri
yhteiskunnallisia tahoja. Sen erityisenä tehtävänä on tukea säätiön varainhankintaa ja yhteiskunnallista
vaikuttamista. Neuvottelukunta saa vuosittain raportin säätiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta.
Säätiön neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ministeri Pär Stenbäck.
Säätiön neuvottelukunta vuonna 2015:
Pär Stenbäck, pj, Ministeri
Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori
Jouni Heinonen, CIO Partner, Pohjoisranta Burston-Marsteller
Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media
Helena Helve, nuorisotutkimuksen professori, emerita
Tiina Herlin, Koneen 100-vuotissäätiö
Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti
Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy
Susanna Miekk’oja, johtaja, Danske Bank
Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori
Anu Raijas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
23
Pekka Rantala, toimitusjohtaja, Rovio
Jouko Ruissalo, Lions-Liitto
Olli Saarela, nuorisoneuvos
Veli Sundbäck
Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori
Carola Teir-Lehtinen, filosofian maisteri
Ari Tolppanen, senior partner, CapMan
Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting
Asiantuntijaraati
Asiantuntijaraati toimii asiantuntijapoolina, joka ajankohtaisen, monimuotoisen tiedon ja osaamisen avulla
vahvistaa ja tuo esiin säätiön asiantuntijuutta sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Raadin toiminta
tukee säätiön painopisteiden toteutumista. Raadin puheenjohtaja on Leena Suurpää.
Säätiön syyskokous päättää kutsuttavista jäsenistä vuodelle 2016. Vuoden 2015 asiantuntijaraadin jäsenet
olivat:
Leena Suurpää, pj, Nuorisotutkimusverkosto, tutkimusjohtaja
Marjatta Bardy, vapaa tietokirjailija ja tutkimusprofessori emerita (THL)
Sini Bask, Vantaan ammattiopisto Varia, lehtori
Matti Cantell, Setlementtiliitto, toimialajohtaja
Anna Jussilainen, taiteen kehitysyhteistyön läänintaiteilija, Taike
Sonja Kangas
Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto
Antti Kivijärvi, Itä-Suomen Yliopisto / Joensuu
Nelli Kuokka, VALO, johtaja
Päivi Känkänen, THL, erityisasiantuntija
Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto
Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto
Ilona Niinikangas, Helinä Rautavaara museo, museolehtori
Ulla Nord, Me-säätiö, toiminnajohtaja
Micke Renlund, teatterikouluttaja ja ohjaaja
Sanna Ryynänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopio, yliopistolehtori
Markus Talvio, Helsingin yliopisto
Muut asiantuntijaryhmät
Säätiön ohjelmilla on tarpeen mukaan erikseen nimettyjä, vapaaehtoistyön pohjalta toimivia
asiantuntijaryhmiä sekä hankkeiden ohjausryhmiä, jotka kehittävät ja ohjaavat toimintaa. Ryhmiä kootaan
tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti asiantuntijaraadin ja neuvottelukunnan jäsenistä.
Nuorisopaneeli
Vuonna 2015 kootun nuorisopaneelin tehtävänä on tuoda esiin nuorten ajatuksia sekä osallistua toiminnan
toteuttamiseen, kehittämiseen ja viestintään. Paneelin jäsenet ovat noin 16–25-vuotiaita nuoria säätiön
ohjelmista ja hankkeista. Paneeliin on valittu myös kaksi nuorta (tyttö ja poika) jokaisesta
kehitysyhteistyömme hankemaasta. He osallistuvat tapaamisiin Skypen välityksellä valitusta teemasta
riippuen. Nuorisopaneelin jäsenet viestivät säätiön toiminnasta ja nuorten elämästä mm. sosiaalisen
median kautta.
24
Henkilökunta
Säätiön osaava, innostunut ja työn tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta on säätiön tärkein voimavara. Työn
tekemisessä ja työyhteisön toiminnassa toteutetaan säätiön arvoja sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Henkilöstön osaamista vahvistetaan jakamalla toimivia työmenetelmiä ja tietotaitoa henkilöstön kesken,
tarpeenmukaisella koulutuksella ja osallistumalla alan asiantuntijaverkostojen toimintaan.
Toiminnanjohtaja käy puolivuosittain jokaisen henkilön kanssa kehityskeskustelut, joissa käydään läpi työn
tavoitteet ja henkilökohtainen työsuunnitelma, työssä onnistumisia ja haasteita, työssä jaksamista ja
kehittymistä, työilmapiiriä ja työyhteisöä sekä esimiestyötä.
Säätiön henkilöstö koostuu vuonna 2016 ohjelma- ja hankekohtaisista työntekijöistä sekä
toiminnanjohtajasta, talous- ja hallintopäälliköstä sekä viestintäkoordinaattorista. Henkilökunnan määrään
voi tulla muutoksia vuoden aikana hankkeiden tilanteiden ja toiminnan resurssitarpeiden mukaan. Vuonna
2016 säätiössä aloitetaan jatkuva käytäntö nuoren työharjoittelusta.
Säätiön toimisto sijaitsee Helsingissä. Säätiöllä on työterveyssuunnitelma ja työsuojeluohjelma.
Paraguayssa 26-vuotias Javier Cardozo
esittelee ylpeänä puutarhaansa. Hän on
perustanut sen nuorten yrittäjyyttä
tukevassa hankkeessa saamansa
koulutuksen ja sen aikana perustetun
ohjausryhmän keräämän alkupääoman
turvin. Hän kasvattaa koristekasveja,
joita hän myy kotikaupungissaan.
Javier on aina ollut kiinnostunut
puutarhanhoidosta ja hänellä on myös
alan koulutusta. Hänellä on aiemmin
ollut kuitenkin korkea kynnys
yksityisyrittäjänä toimimiseen, sillä
vaikka viherpeukalo onkin, yrittäjyys
vaatii myös muunlaisia vahvuuksia.
Javierin mielestä yrittäjyyskurssin
hyödyllisintä antia on ollut
liiketoimintasuunnitelman tekemisen
ja markkinoinnin oppiminen. Ennen
kaikkea se on antanut hänelle
rohkeutta: ”Olen luonteeltani varsin ujo
ja hiljainen. Koulutuksen ansiosta olen
oppinut lähestymään asiakkaita ja
toimimaan tiimissä”, kertoo Javier.