Sokerijuurikas ja ravinteet14.-15.4.2016

Susanna Muurinen

©SjT 2016

©SjT 2016

Pääravinteet

N-typpi

P-fosfori

K-kalium

Ca-kalsium

Mg-magnesium

Na-natrium

S-rikki

• Pääravinteiden otto

50-500 kg ha-1

B- boori

Cu- kupari

Fe- rauta

Mn- mangaani

Mo- molypdeeni

Zn- sinkki

Cl- kloridi

•Hivenravinteiden otto

maasta g ha-1

Hivenravinteet

Ravinne kg/ha

Typpi 120-200

Fosfori 20-40

Kali 250-400

Natrium 10-100

Magnesium 20-35

Rikki 30

Kalsium 30-100

Juurikkaan ottamat määrät

©SjT 2016

Rikki (S)• MAAPERÄSSÄ

• Rikki orgaanisessa ja

epäorgaanisessa muodossa

• Orgaaninen rikki on kiinni

kuolleessa kasvimateriaalissa,

humuksessa hitaasti

mobilisoituvaa

• Epäorgaaninen rikki maassa

sulfaatteina ja sulfideina

sulfidit myrkyllisiä

• Kasvi ottaa rikin SO42- -ionina

maasta

• Myös ilmarakojen kautta ilmasta

SO2

• KASVISSA

• Rikki on tärkeä osa proteiinien

muodostusta (kaikilla kasveilla)

• Typen ja Rikin suhde kasveissa

yleisesti 15:1

– Typpi suhteen kasvu voi olla merkki

rikin puutteesta

– Vaikuttaa aminohappo koostumukseen

Juurikasmaiden rikkipitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-

Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.

Juurikkaalla ei varsinaista selkeää maaperän rikkipitoisuus suositusta.

Kirjallisuudessa arvoja 8- 41 mg/l

Suomen juurikasmaiden Rikkitilanne

©SjT 2016

Rikki (S)

©SjT 2016

Rikki (S)

• Pitoisuus kasvissa

• Ohjeellisena arvona

täysikasvuisissa lehdissä

kirjallisuudessa 0.35 %

• Vuoden 2013 kasvustonäytteet

heinäkuussa / lokakuussa

• -viljelijöiden pelloilta 0.29- 0.35 %

• - koelohkolla 0.29-0.5 %

• Vuoden 2015 koepelto

kasvustoissa syyskuun näytteissä

keskimäärin lehdissä 0.38 %

©SjT 2016

©SjT 2016

Rikin puutos

• Rikin puutos kasvustossa

muistuttaa typen puutosoireita.

• Keltaisuutta myös nuorissa

lehdissä

• Puutosoireet melko

harvinaisia.

• Voi esiintyä kevyillä vähän

orgaanista ainesta sisältävillä

hiekkamailla

• Puutosta voi epäillä ellei lisätty

typpi vaikuta kasvin kasvuun.

• Korkea typpi pitoisuus

kasvissa voi aiheuttaa rikin

puutosta.

• Puutosoirepelloilla

aminohappopitoisuudet

muuttuneet

• Rikki lisäyksellä ei ole saatu

kuitenkaan vaikutusta satoon

tai laatuun

Lehtien kauttaaltaan kellastumista

(kuten typenpuutteessa).

Nuorten lehtien kellastumista,

lehdet hauraita

©SjT 2016

Juurikasmaiden kalsiumpitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,

Satakunnassa ja Hämeessä.

Suomen juurikasmaiden kalsiumtilanne

©SjT 2016

Kalsium (Ca)

©SjT 2016

Kalsium (Ca)

• KASVISSA

• Kasvi ottaa kalsiumia Ca2+ muodossa.

•

• Kalsium ei kulje kasvissa, joten kasvi tarvitsee sitä jatkuvasti.

• Siemenissä vähän kalsiumia, minkä tähden taimien alkukehitys

kärsii happamassa maassa.

• Toimii kasvissa soluissa osmoottisenpotentiaalin säätelyssä ja

soluseinien säätelyssä, osallistuu myös geenien säätelyyn ja

hiilimetabolian säätelyyn.

©SjT 2016

Kalsium (Ca)

• Juurikkaan kalsiumpitoisuus

kirjallisuudessa:

• 2.65 % hyvässä kasvustossa

• 0.1-0.66 % kärsivässä

kasvustossa

• Vuoden 2013 juurikasnäytteissä

Suomessa Ca-pitoisuus nuorissa

taimissa: 1.4-2.1 %

• Vuoden 2015 näytteissä syksyllä

lehdissä 1.1-1.6 %

• Määrällisesti juurikas ottaa

kalsiumia noin 40-100 kg Ca ha-1

• Vaihteluun vaikuttaa mm.

lajikeominaisuudet Kalsiumin otto kasvukauden aikana jatkuvaa.

©SjT 2016

Kalsium (Ca)

• Hyvin kalkituilla juurikaspelloilla

harvoin puutosoireita.

• Puutosoireita voi esiintyä jos

muut kationit vaikuttavat

Kalsiumin ottoon.

• Esim. liiallinen K voi heikentää

kalsiumin ottoa

• Liiallisella Na vaikutusta Ca

ottoon.

• Kalsium : magnesium suhteen

tulisi olla sopiva juurikas mailla. Ei

alle 0.33

• Vioitukset lehdissä:

• Lehden kärjet ”palaneet”

• Lehdet käpristyvät

• Lehden kasvu hidastuu/lakkaa

• Lehden kasvu epänormaalia

• Pahassa Ca-puutos tilanteessa

pääjuuri kärsii:

• Juuren kasvu hidastuu

• Juuressa tummumista

Juurikasmaiden magnesiumpitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,

Satakunnassa ja Hämeessä.

Suomen juurikasmaiden magnesiumtilanne

©SjT 2016

Magnesium (Mg)

©SjT 2016

Magnesium (Mg)

• Tärkeä ravinne lehtivihreän

muodostumisessa

fotosynteesi sato

• Osallistuu proteiinien

muodostumiseen, entsyymien

aktivointi ja energian siirto

• Kirjallisuuden mukaan

puutosoireita voi esiintyy

mikäli Mg-pitoisuus lehdissä

on alle 0.2%, varmasti oireita

esiintyy mikäli pitoisuus laskee

0.1%

• Vuoden 2013

kasvustonäytteissä pitoisuudet

olivat välillä 0.63 – 1.20 %

• Vuoden 2015 lehtinäytteissä

0.45-0.72 %

©SjT 2016

Magnesium (Mg)• Ei puutos oireita kalkituilla

mailla

• Hiekkamailla voi esiintyä

puutosta.

• Muilla ravinteilla

vaikutusta puutosoireiden

esiintymiseen:

• Oireita vähentävät N ja

Na

• Mg-pitoisuutta kasvissa

vähentää runsas K-

lannoitus

• Kaikki tummat laikut

lehdissä eivät johdu Mg

puutoksesta (esim.Pseudomonas

bakteeri)

Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-

Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.

Juurikaan yleisimmät boorin lähteet ovat lannoitteet.

Tyydyttävä

Suomen juurikasmaiden booritilanne

©SjT 2016

Boori (B)

Boori (B)

• Booripitoisuuden

mittaus lehdistä

antaa parhaimman

kuvan kasvin boori

tilanteesta.

©SjT 2016

• Booripitoisuus on riittävä

kun se ylittää 30 mg B kg-1

ja puutosoireita voi esiintyä

mikäli pitoisuus on alle 20

mg B kg-1.

• Vuonna 2013 koekasveissa

boorin määrä oli 30-46 mg

B kg-1 ka.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

30.6. 23.7. 10.9.

mg

/kg

ka.

Boori pitoisuus juurikkaanlehdissä kaavukaudella 2015

©SjT 2016

Boori(B)

• Boorin saanti riippuu

lahoavan orgaanisen aineen

määrästä, maalajista ja

kosteudesta.

• Puutosoireita voi esiintyä

pH:n ollessa korkea,

hiekkamailla, kuivina kesinä.

• Boori liikkuu huonosti, joten

oireet alkavat nuorista

lehdistä ja kasvupisteen

kuolemisella.

• Puutos aiheuttaa

”sydänmätää”

• Riittävä boorin saanti

vaikuttaa satoon ja

sokeripitoisuuteen.

B- koealueet ja koejäsenet

©SjT 2016

Välttävä/huononlainen

Välttävä

2014 2015

Munkkila Munkkila

maalaji He He

pH 6,3 6,3

Ca 1390 1350

K 172 171

P 33 24,4

Mg 127 83

Na 19 15

Mn 15 10

B 0,4 0,4

Cu - 3,3

Zn - 2,4

B- koealueet ja koejäsenet

©SjT 2016

2014 N P K Mn B*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) 120 20 54

Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) 120 20 54 2,3 0,23

Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha 120 20 54 0,07

B DDP 0.8 kg/ha 120 20 54 0,15

B DDP 1.2 kg/ha 120 20 54 0,22

B DDP 3 kg/ha 120 20 54 0,56

Bortrac 1 l/ha 120 20 54 0,15

Bortrac 1 l/ha + Mantrac 1l/ha 120 20 54 1,0 0,15

2015 N P K Mn B*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+K) 120 13 69

Kontrolli (Hiven Y2) 120 13 69 2,5 0,4

Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha 120 13 69 0,07

B DDP 0.8 kg/ha 120 13 69 0,15

B DDP 1.2 kg/ha 120 13 69 0,22

B DDP 3 kg/ha 120 13 69 0,56

Bortrac 3 l/ha 120 13 69 0,45

* ruutujen pohjalannoitus

B- tuloksia

©SjT 2016

B-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri

B- tuloksia

©SjT 2016

B-pitoisuus lehdissä. 2014 näytteet juuri ennen sadonkorjuuta. 2015 B-pitoisuuden

kehitys kasvukauden aikana

Juurikasmaiden Mn pitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,

Satakunnassa ja Hämeessä.

Viljavuusarvo ei varmasti pysty kertomaan juurikaan Mn puutteesta.

Tyydyttävä

©SjT 2016

Mangaani (Mn)

©SjT 2016

• Riittävä mangaanipitoisuus juurikkaassa vaihtelee 40-100 mg Mn kg-1

välillä kirjallisuudessa.

• Puutosoireita juurikkaalla jos pitoisuus noin 10-30 mg Mn kg-1 tai alle.

• SjTn kokeissa 2014-2015 Mn-pitoisuudet vaihtelivat välillä 11- 210 mg Mn

kg-1 ka.

• Vuoden 2013 kasvustonäytteissä viljelijöiden pellolta jopa 550 mg Mn kg-1

ka.

Mangaani (Mn)

©SjT 2016

• Kokeissa Mn- lannoitukselle on

saatu vastetta vain

puutosoireisissa kasvustoissa.

• Mn lannoitus tehtävä vuosittain

lohkoilla joilla puutosta esiintyy

herkästi.

• Mn lannoitus sijoituslannoituksena

tai lehtiruiskutuksena

• Muilla ravinteilla vaikutusta

lehtien Mn-pitoisuuteen.

Pitoisuutta nostavat:

• Rikki

• Ammonium

• Kalium

• Fosfori

• Natrium

• Mn puutosoireita voivat lisätä

maan korkea:

• Rauta

• Kupari

• tai sinkki pitoisuus

Mangaani (Mn)

©SjT 2016

• Kuivuus: Aikaisin keväällä

kuivuuden aikaan voi esiintyä

lehdissä puutosoireita

• Kylmyys: Oireita voi esiintyä

myös, jos maa on keväällä

kylmä ja märkä.

• pH: pH:n nosto kalkituksella

vähentää kasville

käyttökelpoisen Mn-saantia ja

voi aiheuttaa puutosoireita.

Runsas orgaanisen aineksen

määrä maassa heikentää Mn

saantia

• Kasvuvaihe: Oireet esiintyvät

yleensä keväästä kesään,

myöhemmin syksyllä

kasvuston tilanne korjaantuu

Mangaani (Mn)

Mn- koealueet ja koejäsenet

©SjT 2016

2014 2015

Tuorla Munkkila

maalaji HeS He

pH 6,5 6,3

Ca 2890 1350

K 174 171

P 32 24,4

Mg 297 83

Na 28 15

Mn 5 10

B 0,9 0,4

Cu - 3,3

Zn - 2,4

Huono/huononlainen

Tyydyttävä/ välttävä

Tyydyttävä/välttävä

Tyydyttävä

Mn- koealueet ja koejäsenet

©SjT 2016

2014 N P K Mn B

*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) 120 20 54 0,0

Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) 120 20 54 2,3 0,23

Mn DDP 1,2 kg/ha 120 20 54 0,4

Mn DDP 2,4 kg/ha 120 20 54 0,8

Mn DDP 3,6 kg/ha 120 20 54 1,2

Mn DDP 9 kg/ha 120 20 54 3,0

Mantrac 2l/ha 120 20 54 1,0

2x Mantrac 1 l/ha 120 20 54 1,0

Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 l/ha 120 20 54 0,5 0,15

2015 N P K Mn B Zn Mg

*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+K) 120 13 69

Kontrolli (Hiven Y2) 120 13 69 2,5 0,4

Mn DDP 1.2 kg/ha 120 13 69 0,4

Mn DDP 2.4 kg/ha 120 13 69 0,8

Mn DDP 3.6 kg/ha 120 13 69 1,2

Mn DDP 9 kg/ha 120 13 69 3

Mn DDP 1.2 120 13 69 0,4

Mn DDP 1.2, B DDP 1 120 13 69 0,4 0,2

Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5 120 13 69 0,4 0,2 0,3

Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 120 13 69 0,4 0,2 0,3 0,5

Mantrac 2 l/ha 120 13 69 1

Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha 120 13 69 0,5 0,15

Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha 120 13 69 0,5 0,15 0,7

Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha 120 13 69 0,5 0,15 0,7 1,2

* ruutujen pohjalannoitus

Mn- tuloksia

©SjT 2016

14

14,5

15

15,5

16

16,5

17

17,5

18

40

45

50

55

60

65

70

Kont. (Mn;B )

Mn 0,4kg/ha

Mn 0,8kg/ha

Mn 1,2kg/ha

Mn 3 kg/ha

2014

Juurisato t/ha Sokeri %

Mn-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri

Mn- tuloksia

©SjT 2016

Sokerisato (t/ha) vuosilta 2014-2015. Vuonna 2014 pelkästään Mn ruiskutus ei tuonut sadonlisää. 2015 hiventen

lisäys menetelmien välillä ei eroja.

Mn- pitoisuus lehdissä

©SjT 2016

Lisätty Mn näkyy kasvissa vaikkei satovaste olekaan yhtä selvä.

Ruiskutus 2.7.2015

Mn liikkuvuus lehdissä

©SjT 2016

- Mn ei liiku lehdistä toisiin, mutta lehdistä - juureen kylläkin.

- 2014 lehtinäytteet kerätty juuri enenne nostoa syyskuun lopussa. Lehtilannoite

ruiskutus tehty heinäkuun alussa ja heinäkuun puolessavälissä.

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Mantrac 2l/ha 2x Mantrac 1l/ha Mantrac 1l/ha+ Bortrac 1l/ha

Mn mg/kasvin lehdet

Vanhat Uudet

Juurikasmaiden sinkkipitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa

ja Hämeessä.

Sinkki (Zn)

©SjT 2016

©SjT 2016

Sinkki

• MAAPERÄSSÄ

• Sinkki esiintyy maaperässä

vain Zn2+ muodossa.

• Juurikas tarvitsee sinkkiä

pienen määrän, välttämätön

täyden sadon tuottamiseen.

• Juurikassadon sinkin tarve

voi tulla täytetyksi jo

pelkästään ilmasta tulevalla

sinkkilaskeumalla tai

karjanlannan käytöllä

• Runsas fosforin saanti voi

aiheuttaa juurikkaalla sinkin

puutetta

• KASVISSA

• Sinkki liittyy läheisesti kasvin

typpiaineenvaihduntaan

• Sinkin puutos johtaa

valkuaisaineiden

muodostumisen häiriintymiseen

• Riittävä sinkkipitoisuus

juurikkaan lehdissä noin 20 mg

Zn kg-1

• Sinkin kokonaisotto

kasvukaudella noin 0.2 g Zn ha-1

• Kasvukaudella 2013 Zn-

pitoisuus kasvustossa oli 39-100

mg Zn kg-1

©SjT 2016

Sinkki

• Juurikaskasvusto tarvitsee

sinkkiä heti itämisen jälkeen.

• Pääasiassa puutosoireita

esiintyy vain emäksisillä mailla

• Runsas fosforin saanti estää

sinkin liikkumisen kasvissa ja

sinkki jää juuriin, lehtiin ilmestyy

puutosoireita

• Yleisesti puutosoireet

juurikkaalla ovat harvinaisia

©SjT 2016

Rauta (Fe)

• Raudan puutosta esiintyy hyvin

harvoilla alueilla.

• Mahdollista alueilla, joissa suuria

määriä mangaania

• Puutosoireet esiintyvät ensin

nuorissa lehdissä.

• Kirjallisuudessa annetut

juurikkaan lehtien rautapitoisuudet

vaihtelevat seuraavasti:

• Terveet lehdet 60-150 mg Fe kg-1

• Puutosoireiset lehdet 20-50 mg

Fe kg-1

• Rautapitoisuus vuoden 2013

kasvustonäytteissä vaihteli 150-

640 mg Fe kg-1

Lehtilannoitekoe- tuloksia

©SjT 2016

Pohjalannoitus (NPKS+Pravinne) Lehtilannoitteista

Valmiste Ainemäärät N P K S N P K Mn B Mg Zn S Mo Cu

Fertilieder Gold 3l/ha B-Mo B 5.7%; Mo 0.35% 110 43 20 42 0,17 0,01

Fertilieder Vital 3l/ha NPK 9-2-3 % 110 43 20 42 0,27 0,06 0,09

Multiple 1l/ha Mn-Cu- Zn- Mg330g/l; 110g/l; 84g/l;84g/l 110 43 20 42 0,33 0,08 0,08 0,11

Solatrell 5l/ha PK P 192g/l; K62 g/l; 110 43 20 42 0,96 0,31

Mn jet extra 2x 1l/ha Mn Mn 235 g/l 110 43 20 42 0,48

Headland Boron 15% 2x 1l/ha B B 150 g/l 110 43 20 42 0,3

Mantrac +Bortrac 1l/ha Mn+B Mn 500 g/l; N 69g/l 110 43 20 42 0,13 0,5 0,15

Maatilan Hiven 1.5l/ha N-K-Mg-S-B-Cu-Fe-Mn-Zn-Mo 110 43 20 42 0,05 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01

©SjT 2016

Lehtilannoitekoe- tuloksia

©SjT 2016

Kiitos