Sixten KorkmanETLA 

JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYYSNÄKYMÄT AJANKOHTAISTEN POLITIIKKAVALINTOJEN VALOSSA 

1. Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)

2. Julkisen talouden kestävyysarviot ja talouspolitiikka

3. Kestävyysvaje ja hallitusohjelma

4. Kestävyyttä tukevat institutionaaliset ratkaisut

YLIMMÄN VIRKAMIESJOHDON VTV-FORUUMI19.9.2011, Finlandia-talo

Julkisen talouden alijäämätaipumus (deficit bias)

demografia ja demokratia

myopia ja heikko informaatio

lobbaus ja common pool-ongelma

epäsymmetrinen stabilisaatiopolitiikka

poliittinen strategia

Suomessa julkinen talous on yleensä ollut vahvalla tolalla

instituutiot ovat pääosin OK poliittinen polarisaatio on vähäistä virkamiesten ja tasapainoisen budjetin doktriinin asema on 

ollut vahva ennen nähtiin valtion lainanotolla olevan rajoituksia 

markkinoilla julkisen talouden kannalta yleiset edellytykset olivat suotuisat: 

väestörakenne, palkkataso, verotaso, talouskasvu…)

mutta nyt näkymät ovat selvästi huolestuttavampia kameralismi on väistynyt, velanotto on helppoa, väestö 

vanhenee, palkkataso on korkea, verotaso niinikään ja talouskasvun edellytykset heikkoja

Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa heikot (perin toisenlaiset kuin 1990-luvun laman jälkeen)

  ei enää perässä hiihtäjän etua   kilpailukyky rapautunut    väestökehityksen vastatuuli   ympäristö- ja ilmastopolitiikan vaatimukset   ei uutta Nokia-ihmettä   globalisaation syveneminen & nopeus

Julkisen talouden kestävyysvaje Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää kestävällä tolalla olevaa      rahoitusta Julkisenrahoituksen kestävyydellä on lisäksi merkitystä mm. talouden       kasvun, vakauden ja sukupolvien välisen tulonjaon kannalta On syytä arvioida julkisen sektorin rahoitusta pitkällä aikavälillä Kestävyysvaje on hyödyllinen työkalu, joka mittaa sitä kuinka      paljon  pitäisi välittömästi nostaa veroja tai leikata menoja      jatkuvan velkaantumisen estämiseksi Arviot kestävyysvajeesta ovat toki epävarmoja (molempiin suuntiin) ETLAn arvio on, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on suuruudeltaan 2-3 prosenttia kokonaistuotantoon suhteutettuna tai vajaat 5 mrd euroa VM:n arvion mukaan kestävyysvaje on 5 % BKT:sta

Finanssipolitiikan välitavoitteet hallitusohjelmassa

valtion velka/BKT pitäisi kääntyä laskuun ennen vuotta 2015 ja alijäämän asettua pienemmäksi kuin 1 % BKT:sta

menoleikkauksia ja veronkiristyksiä 2,5 mrd euron edestä kumulatiivisesti (50/50 jako)

hallitus sitoutuu lisäpäätöksiin jos tavoitetta ei muuten saavuteta (perälauta, meno- ja veropuoli 50/50)

hallitus ryhtyy toimiin kestävyysvajeen poistamiseksi ennen vuotta 2015 (myöhemmin tehtävien arvioiden pohjalta)

 Kommentteja: kaavaillut toimenpiteet ovat riittämättömiä asetetun tavoitteen 

saavuttamiseksi, mutta hallitus pyrkii ennakoitua parempaan talouskasvuun (toiveajattelua)

perälauta ei välttämättä ole ihan uskottava ja/tai on prosyklinen sitoutuminen kestävyysvajeen osalta on vaatimattomuudessaan mitätön tavoitteenasettelun arkkitehtuuri vaikuttaa mielivaltaiselta, for best practice see 

Ruotsi

Julkisen talouden kestävyyttä tukevat institutionaaliset ratkaisut

menokehys on perusteiltaan hyvä 

jonkinlainen veroperustekehys on paikallaan

valtion investointien osalta tarvitaan erityiskohtelua  työeläkejärjestelmässä pitäisi edelleen lisätä sääntöjen roolia 

(vrt. Tanska, Ruotsi ja Kanada)

olisiko Suomeen perustettava ”finanssipoliittinen neuvosto”?