sivu 3 - kela...2/2008 jakelu 12. – 23.5. 2008 ilman työttömyys-turvaa puolison tulojen vuoksi....

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kuva

Sei

ja S

uurin

kero

inen

Kelan sanomaton Kelan lehtiasiakkaille

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2/2008 Jakelu 12. – 23.5. 2008

Ilman työttömyys-turvaa puolison tulojen vuoksi.Sivu 3

Taksi kuljettaa ja huolehtii.Sivu 28

Kurssilla opetellaanselviämäänsairauden kanssa.Sivu 25

Opintotukeen liittyvät tulorajat saattavat aiheuttaa yllätyksiä.Sivu 23

Sosiaaliturvan opetus kouluissa kiinnostavaksi.Sivu 6

Kuva

Ari

Kork

ala

Kuva

Hen

rik J

ussi

la

Kuva

Juha

Tanh

ua

Terveystukea puhelimitsePekka Rantala saa ”sokerihoitajalta”

kannustavan soiton kotiin kerran kuukaudessa. Uudenlaisella terveysvalmennuksella Rantala

saa tukea mm. diabeteksensa hoidossa.Sivu 16

2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2

K E L A N S A N O M A T

Pääkirjoitus 30.4.2008

Suomessa asuva, sairausvakuutettuKelan kortit ....................................................5Sairaus, terveysSairauskuluista osa korvataan ........................7Hammashoidosta korvauksia ..........................7Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidosta ........................................7Tukea työterveyshuoltoon ................................7Lääkekuluista osa korvataan...........................9Matkakorvaukset............................................9Sairauspäiväraha ...........................................9KuntoutusKela kuntouttaa ...........................................12Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen ..............12Kuntoutusraha työtulojen mukaan .................12Kuntoutustuki työkyvyttömälle .......................13VammaisetuudetVammais- ja hoitotukia lapsille ja aikuisille ....17Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle ........7Tukea asumiseenPienituloisille tukea asumiseen .....................19LapsiperheÄitiysavustus pakkauksena tai rahana ...........20

Kansainvälisiin adoptioihin tukea ..................22Vanhempainvapaa ja päiväraha .....................20Lapsilisä ......................................................22Pienten lasten hoidon tuet ............................21Erityishoitoraha vanhemmille .........................22Nuori, opiskelijaOpintotuki ....................................................23Opiskelijalle koulumatkatuki ..........................23Sotilasavustus .............................................24Työelämä ja työttömyysVuorottelukorvaus ........................................26Irtisanotun muutosturva ...............................26Työttömälle perustuki ...................................27Matka-avustus työn aloittamiseen .................27Työttömälle koulutuspäivärahaa .....................26Kotoutumistuki maahanmuuttajille .................26Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea ..................27EläkeläinenEläkeläiselle Kelasta perusturva....................29Perhe-eläkettä leskelle ja lapsille...................29Rintamalisiä veteraaneille .............................30Maahanmuuttajalle erityistukea .....................30

Kelan etuudet 2008Tässä lehdessä on lyhyt johdanto kaikkiin Kelan hoitamiin etuuk-siin. Ne on ryhmitelty elämäntilanteittain. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat Kelan ilmaisista esitteistä, Kelan internetsivuilta osoitteessa www.kela.fi, puheli-mitse Kelan palvelunumeroista tai Kelan toimistoista.

Internetistä löytyvät yleisimmät Kelan hakemuslomakkeet. Ne ovat kohdassa Lomakkeet. Etuuksia koskeva lainsäädäntö on koh-dassa Lainsäädäntö. Laskennat-kohdassa on muutamien etuuksi-en laskentaohjelmia. Yhteystiedot-kohdasta löydät palvelunumerot ja osoitteet paikkakunnittain.

Asiointi-kohdassa voit tarkistaa omia hakemus- ja maksutietoja-si sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun ilmoituk-sen. Tätä asiointipalvelua et voi käyttää ilman tunnistautumista. Palveluihin kirjaudut omilla verkkopankkitunnuksillasi tai henkilö-kortillasi (HST-kortilla, joka vaatii kortinlukijan).

Kelan sanomat jaetaan ilmaislehtien mukana Kelan sanomien ja FPA-blade-tin jakelusta tänä vuonna vas-taa Suomen Suoramainonta Oy. Kelan sanomat jaetaan useim-miten illalla tai viikonvaihtees-sa ilmaisjakelulehtien ja mai-nosten yhteydessä. FPA-bladet jaetaan päiväsaikaan muun postin mukana. Kelan sanomat

sen sijaan tulee postin mukana vain haja-asutusalueilla.

Lehtien tämän vuoden en-simmäinen numero jaettiin jo-kaiseen kotiin helmi- ja maalis-kuun vaihteessa. Tämä, toinen numero jaetaan 12.–23.5. 2008. Tänä vuonna ilmestyy neljä lehteä. Seuraavat lehdet jaetaan

syyskuun alussa ja marraskuun lopussa.

Kelan asiakaslehdet eivät si-sällä kaupallisia mainoksia vaan ne ovat yleishyödyllisiä julkisia tiedotteita. Lehdet tie-dottavat koko väestöä koske-vasta sosiaaliturvasta, mihin lainsäädäntö Kelaa velvoittaa. Ne on tarkoitus jakaa myös nii-hin talouksiin, joiden postiluu-kuissa ja -laatikoissa on mai-noskielto.

Suoramainonnalla jakelupalvelu

Jos Kelan sanomien tai FPA-bladetin jakelusta ilmenee ky-syttävää, asiakkaat voivat soit-taa Suomen Suoramainonnan palvelunumeroihin: suomen-kieliset puh. (09) 561 564 36, ruotsinkieliset puh. (09) 561 564 17. Sähköpostitse jakelus-ta voi kysyä molemmilla kielil-lä osoitteesta [email protected]. l

Kelan toimistoverkkoon on koko 2000-luvun kuulunut 263 toimistoa, jotka ovat auki viitenä päivänä viikossa. Kela laajensi toimistoverkkoaan vie-lä 1990-luvulla, kun moni muu julkinen toimija jo supisti palve-lupisteidensä määrää.

Mielikuva on ollut, että vaikka muut lähtevät, Kela jää viimei-senä linnakkeena jokaiseen kir-konkylään. Ei ihme, jos moni hätkähti, kun Kela vapun kyn-nyksellä kertoi luopuvansa 12 toimistosta.

Lähivuosina muutoksia tullee lisää, mutta asiakaspalvelua ei ole tarkoitus heikentää. Miten se on mahdollista, kun toimis-

tot vähenevät? Kelan toimistois-sa asioivien määrät ovat kään-tyneet laskuun. Yhä useampi hoitaa asiansa internetissä, pu-helimitse tai kirjeitse. Sairaan-hoidon korvauksista yhä suu-rempi osa hoituu kätevästi suo-rakorvauksena, kun apteekki tai lääkäriasema vähentää Kela-korvauksen suoraan asiakkaan laskusta.

Viime vuonna Kelan internet-sivuilla oli 7,5 miljoonaa käyntiä ja 1,3 miljoonaa tunnistetun henkilöasiakkaan sähköistä asi-ointitapahtumaa. Internetasioin-ti on erityisen suosittua opiske-lijoiden ja lapsiperheiden kes-kuudessa ja lisääntyy sitä mu-

kaa kun uusia palveluja avataan käyttöön. Verkkoasiointi ei edel-lytä tietokoneen hankkimista, sillä asiointi on mahdollista vaikkapa kirjastossa. Myös mo-neen Kelan toimistoon on han-kittu asiakaspäätteitä.

Puhelinpalvelukin paranee, sillä tämän ja ensi vuoden aika-na otetaan etuuskohtaiset pal-velunumerot käyttöön koko maassa. Silloin ei soiteta Kelan toimistoon vaan esimerkiksi asumistukikysymyksissä valta-kunnalliseen asumistukipalvelu-numeroon.

Silloin, kun asia on monimut-kainen ja hankala, kannattaa tulla toimistoon. Jos varaa ajan

ennakolta, pääsee hoitamaan asiansa jonottamatta. Koko maan kattava ajanvarauspalve-lu otetaan käyttöön keväällä 2009, mutta jo aiemminkin voi varata ajan toimistosta.

Maailma muuttuu ja Kela sen mukana. Kelan toimiston kor-vaa tulevaisuudessa yhä use-ammalla paikkakunnalla yhteis-palvelupiste, jossa Kelan ohella palvelee esimerkiksi poliisi, maistraatti tai työvoimatoimis-to. Yhteisvoimin viranomaisten palvelut voidaan säilyttää sellai-sellakin paikkakunnalla, josta yksittäinen toimija joutuisi pois-tumaan. Viime vuoden lopussa yhteispalvelupisteitä oli 152.

Uusia pisteitä syntyy koko ajan lisää, myös sellaisille paikka-kunnille, joilla ei ole ollut Kelan toimistoa.

Kela haluaa palvella asiakkai-taan helposti ja läheltä. Asiakas itse valitsee, käyttääkö suora-korvausta, lähettääkö hakemuk-sensa kirjeenä, soittaako, hoi-taako asiansa internetissä vai tuleeko henkilökohtaisesti toi-mistoon tai yhteispalvelupistee-seen.

Seija Kauppinen

Kela supistaa toimistoverkkoaan, ei asiakaspalveluaan

Kela maksoi vuonna 2007 so-siaaliturvaetuuksia yhteensä 10,5 miljardia euroa. Kelan ko-konaiskulut olivat 10,9 miljar-dia, ne kasvoivat puoli prosent-tia edellisvuodesta. Toiminta-kulujen osuus kokonaiskuluis-ta oli 3,2 %. Valtio vastasi Ke-lan rahoituksesta 58 %:n osuu-della, ja vakuutusmaksuilla ra-hoitettiin 37 %.

Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia vuonna 2007. Sairausvakuutusetuuksia mak-settiin vuoden aikana 4,1 mil-joonalle henkilölle ja työttö-myysturvaetuuksia sai 0,2 mil-joonaa henkilöä. Vuoden lo-pussa Kela maksoi eläkkeitä 0,8 miljoonalle eläkkeensaajal-le. Lapsilisiä maksettiin mil-joonasta lapsesta.

Viime vuonna asiakkaat tun-nistautuivat Kelan sähköisiin asiointipalveluihin yhteensä jo noin 1 300 000 kertaa. Kela pyrkii saamaan kaikkien ylei-simpien etuuksien hakemukset verkkoon vuoteen 2010 men-nessä.

Tiedot ilmenevät Kelan vuo-sikertomuksesta vuodelta 2007. Vuosikertomus ilmestyi huhti-

kuussa ja se on luettavissa Ke-lan internetsivuilla osoitteessa www.kela.fi > Kela esittäytyy > Toiminta ja organisaatio > Toiminta ja vuosikertomukset l

Kela maksoi viime vuonna etuuksia 10,5 miljardia euroa

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2/2008 3


Työttömyysturvan tarveharkinnan vuoksi monissa perheissä jääkaappia täyttää vain työssä käyvä osapuoli. – Ajatus puolison elättämisestä on hieman vieras Suomessa, sanoo asiaa tutkinut Minna Latvala.

K elan tiedottaja Minna Latvala on työnsä ohessa tutkinut suo-malaisen sosiaalitur-van erikoisuutta, tarveharkin-taista työttömyysturvaa. Tarve-harkintaisuus tarkoittaa sitä, et-tä puolison tulot voivat laskea työmarkkinatuen tai maahan-muuttajille maksettavan kotou-tumistuen määrää tai kokonaan estää tuen saamisen.

– Monille tarveharkintaisuus tulee yllätyksenä. Suomen yk-silöperusteisessa sosiaalitur-vassa se onkin poikkeukselli-nen ilmiö, Latvala kertoo.

Lisensiaatintutkimuksessaan, joka on nimeltään Puolison ar-moilla. Työttömyysturvan tar-veharkinta, Latvala pyrki sel-vittämään, keitä tarveharkinta erityisesti koskettaa.

– Kyseessä on sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävä ryhmä, jota ei ole juurikaan tutkittu.

Puolison elatus-velvollisuus vieras ajatus Suomessa

Tarveharkinnan taustalla on ajatus, että työssäkäyvän puoli-son ”tehtävä” on elättää työtön kumppaninsa ja lisäksi mah-dollisesti koko perheensä.

– Kuitenkin puolet tarvehar-kinnan kohteeksi joutuneista eli avoliitossa, jossa puolisolla ei ole lain mukaan minkään-laista velvollisuutta elättää työ-töntä puolisoaan. Muutenkaan ajatus toisen elättämisestä ei oikein istu Suomeen, täällä on totuttu siihen, että puolisoilla on omat rahat, Latvala pohtii.

Latvala käytti tutkimukses-saan hyväksi Kelan rekisteritie-toja vuodelta 2005. Kolme vuotta sitten 48 prosenttia kai-kista työttömistä sai työmark-kinatukea tai kotoutumistukea Kelasta. Loput saivat ansiopäi-värahaa tai peruspäivärahaa, joissa puolison tulot eivät vai-kuta tuen suuruuteen.

Kelan rekistereistä selvisi, että puolison tulojen vuoksi alennettua työttömyysturvaa sai vuonna 2005 noin 18 000 henkilöä. Kokonaan ilman tu-kea eli ”nollapäätöksen” sai noin 5 000 työtöntä. Luvuista puuttuvat ne, jotka eivät tuen pienuuden vuoksi vaivautuneet sitä hakemaan.

– Pienin summa, jota mak-settiin, oli 0,5 euroa päivässä eli noin 11 euroa kuukaudessa, Latvala hämmästelee.

Työmarkkinatukea 0 euroa– kiitos puolison tulojenTuhannet työttömät jäävät kokonaan ilman työttömyysturvaa tarveharkinnan eli puolison tulojen vuoksi.

Ketkä joutuvat puolison armoille?

Puolison armoille joutuneet ih-miset ovat eri-ikäisiä ja heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Osa on nuoria, jotka eivät löy-dä työpaikkaa heti opintojen päätyttyä tai kotona lapsen kanssa vietettyjen vuosien jäl-keen. Toisen ryhmän muodos-tavat keski-ikäiset, jotka ovat pitkän työttömyysjakson jäl-keen pudonneet ansiopäivära-halta.

– Paljon on myös niitä keski-ikäisiä, jotka hakevat töitä, mutta joilta lähiaikojen työhis-toria puuttuu syystä tai toises-ta. Taustalla voi olla esimerkik-si pitkäaikainen sairaus tai asu-minen ulkomailla.

Valtaosa tarveharkinnan koh-teeksi joutuneista on naisia, vaikka työmarkkinatuen saajis-ta heitä on alle puolet.

– Lähes 86 prosenttia nolla-päätöksen saaneista oli naisia, ja vähennettyä tukea saavista heitä oli 71 prosenttia.

Erityisesti tarveharkinta ras-saa nuoria, alle 30-vuotiaita naisia, joita esimerkiksi nolla-päätöksen saajista oli yli kol-mannes.

Työttömillä nuorilla miehillä on usein nuoremmat puolisot, jotka eivät välttämättä ole vie-lä työelämässä ja joiden tulot eivät vaikuta miehen työttö-myysturvan määrään. Miehet myös muuttavat myöhemmin pois kotoa, kun taas naiset muuttavat avoliittoon aikai-semmin, Latvala selittää.

Vastavalmistuneiden työttö-myysjaksot jäävät usein lyhyik-si, ja he pääsevät pois työttö-myysloukusta suhteellisen no-peasti. Jos ei halua jäädä puoli-son armoille, erityisesti nuorten naisten olisi kuitenkin tärkeää päästä pian sellaisiin työsuhtei-siin, joiden kautta he pääsevät työttömyyskassan jäseniksi.

”Järjestelmän uusiminen tuskin romahduttaisi talouden”

Työmarkkinatuessa puolison tuloille asetetut tulorajat ovat matalat. Tutkimuksen perus-teella lähes puolet tarveharkin-nan kohteeksi joutuneista oli alle keskituloisia. Suurista an-sioista tai ”vuorineuvosten rou-vista” ei siis ole kyse, vaan tar-veharkinta kohdistuu usein pie-nituloisiin lapsiperheisiin.

Puolison tulojen lisäksi myös keikkatyöt ja muut lyhyet työ-pätkät vähentävät työmarkki-natukea. Kelalle järjestelmä on tällaisenaan hankala toteuttaa, ja se on myös altis väärinkäy-töksille.

Järjestelmän muuttamisesta on puhuttu vuosien varrella paljon eduskuntaa myöten, mutta toistaiseksi sille ei ole tehty mitään.

– Eniten pelätään, että järjes-telmän uusiminen maksaa pal-jon. On vaikea arvioida, kuin-ka paljon ihmisiä tulisi työ-markkinatuen piiriin, jos tarve-harkinta poistettaisiin. Itse en

usko, että Suomen talous siihen romahtaisi.

Toinen pelko on, että jos tar-veharkintaa ei olisi, pienten lasten äidit käyttäisivät työ-markkinatukea lasten kotihoi-don rahoittamiseen.

– En tiedä, miten se onnistui-si, kun työttömän työhaluisuut-ta kuitenkin koko ajan testataan kursseilla ja muilla toimenpi-teillä, Latvala ihmettelee.

– Jos tarveharkintaa ei voi poistaa, yksi vaihtoehto olisi sen lieventäminen. Vanhempi-ensa luona asuva työtön nuori saa aina vähintään puolet työ-markkinatuesta. Samaa järjes-

telyä voisi soveltaa puolisonsa kanssa asuvaan työttömään. Jos puolet työmarkkinatuesta olisi puolison tuloista riippumatonta tuloa, jokainen työtön ansaitsi-si ainakin omat ruokarahat, 12 euroa päivässä. l

Heli Sariola

Tutkielma on luettavissa Turun yliopiston sivuilla www.soc.utu.fi/projektit/sosi-aalipolitiikka/topsosTutkielmasta on tulossa myös julkaisu Kelan sosiaali- ja terveysturvan sarjassa.

Kuva

Nan

a U

itto


4 2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kelan rekrytointi on uudistu-nut. Sähköisen työpaikkahake-muksen voi tehdä Kelan inter-netsivuilla www.kela.fi/rekry-toi. Järjestelmä on ollut nyt käytössä muutaman kuukauden ja kokemukset ovat hyviä.

– Kelassa on ollut vuoden alusta avoinna jo yli 100 työ-paikkaa, kertoo henkilöstösuun-nittelupäällikkö Taina Svärd. Kelan toimistoissa on avoinna asiakaspalveluun ja etuuksiin liittyviä ratkaisutyön toimia. Hallinnossa haetaan suunnitte-lijoita, joiden koulutus vaihte-lee farmaseuteista lakimiehiin ja atk-asiantuntijoihin.

– Työpaikkoja on avoinna ympäri Suomea. Työnantajana Kela on luotettava ja kehitys-mahdollisuudet suuressa orga-nisaatiossa ovat hyvät, Svärd muistuttaa.

Sähköisen hakemuksen teke-minen järjestelmässä voi tuntua aluksi hankalalta, mutta ohjei-ta seuraamalla hakemuksen te-ko onnistuu. Perinteisesti voi hakea tiettyä tehtävää, mutta henkilö voi kirjautua myös avoimeksi hakijaksi järjestel-mään. l

Työeläkeotteeseen on koottu yksityisellä alalla työskentelys-tä kertyneet ansiot, joista työ-eläke aikanaan lasketaan. Sai-rauspäivärahan, vanhempainra-han, työttömyyspäivärahan ja opiskeluajan eläkekertymät on merkitty työeläkeotteeseen. Julkisella alalla, kuten kunnal-la ja valtiolla, tehty työ ei ole mukana työeläkeotteessa. Siinä ei ole myöskään tietoa kansan-eläkkeestä, josta Kela vastaa. Kuntien eläkkeistä vastaa Kun-tien eläkevakuutus ja valtion eläkkeistä Valtiokonttori. Suu-rin osa maatalousyrittäjistä saa työeläkeotteen syksyllä.

Työeläkeote auttaa varmista-maan, että kaikki yksityisaloil-la tehty työ on vakuutettu ja kerryttää eläkettä.

Tiedot syytä tarkistaa

Työeläkeote lähetetään siitä eläkeyhtiöstä, -kassasta tai sää-tiöstä, jossa henkilö on viimek-si ollut vakuutettu. Eläketurva-

keskus lähettää otteen henkilöl-le, joilla on vain palkattomista ajoista karttunutta oikeutta työ-eläkkeeseen. Tulipa kirje Elä-keturvakeskuksesta tai työelä-keyhtiöstä, kaikissa kirjeissä on samanlainen Työeläkeote-tun-nus.

Työeläkeotteen tiedot on syy-tä tarkistaa. Jos otteesta puut-tuu työsuhteita tai tiedot ovat väärin, kannattaa ottaa pian yh-teyttä otteen lähettäneeseen eläkelaitokseen. Työnantaja säilyttää nimittäin palkkakir-janpitoa vain rajallisen ajan. Vuosien päästä puuttuvia tieto-ja voi olla vaikea osoittaa, joll-ei omia palkkatodistuksia ole tallessa.

Työeläkeotteita on postitettu huhtikuusta lähtien. Loppuvuo-teen mennessä kaikki kolme miljoonaa henkilökohtaista otetta on lähetetty. Tästä vuo-desta lähtien työeläkeote lähe-tetään joka vuosi. l

Kelan hallitus päätti huhtikuus-sa toimistoverkkoon tulevista muutoksista. Suurin osa muu-toksista kohdistuu Etelä-Suo-meen. Toimistoverkon uudistus on osa laajempaa Kelan palve-luiden uudistusta, jonka lähtö-kohtana ovat asiakkaiden muut-tuneet odotukset.

– Asiakkaat odottavat palve-lulta vaivattomuutta. He halua-vat asioida entistä enemmän in-ternetin kautta, puhelimitse tai muutoin ilman henkilökohtaista käyntiä toimistossa, pääjohtaja Jorma Huuhtanen sanoo.

Kelan toimistoissa asioivien määrät ovat kääntyneet las-kuun. Sen sijaan verkkoasioin-nin suosio on kasvanut voimak-kaasti. Sairaanhoidon korvauk-sista yhä suurempi osa hoituu kätevästi suorakorvauksena, kun apteekki tai lääkäriasema vähentää Kela-korvauksen suo-raan asiakkaan laskusta.

– Tavoitteenamme on, että yhä useamman asian voi hoitaa verkossa tai puhelimitse. Vuo-den 2010 loppuun mennessä kaikkia yleisimpiä etuuksia voi hakea internetsivujemme kaut-

Kela uudistaa palveluverkkoaanKelan palveluverkkoon on tulossa muutoksia. Ensi vaiheessa 12 toimistoa suljetaan ja osa niistä on tarkoitus korvata yhteispalvelupisteillä. Samaan aikaan Kela kehittää voimakkaasti verkko- ja puhelinpalvelua. Tämän ja ensi vuoden aikana kaikki asiakaspuhelut ohjataan Yhteyskeskukseen, jolle perustetaan uudet yksiköt Jyväskylään ja Kemijärvelle.

Asiakas voi jatkossakin valita itselleen parhaiten sopivan palvelukanavan ja asioida halutessaan edelleen myös Kelan toimistossa. Kela kehittää parhaillaan toimistoihin koko maan kattavaa ajanvarauspalvelua, joka otetaan käyttöön keväällä 2009.

Toimistoverkko säilyy pääosinKelan palveluverkon uudistus alkaa marraskuussa 2008. Periaat-teena on, että toimistoverkko säilyy pääosin ennallaan vuoteen 2010. Joitakin muutoksia tapahtuu kuitenkin jo ennen sitä. Ensi vai-heessa suljetaan seuraavat 12 toimistoa, joista osa korvataan yh-teispalvelupisteillä.

Helsingissä suljetaan 1.11.2008 Herttoniemen, Kontulan, Töölön, Pikku-Huopalahden, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Munkkivuoren toi-mistot. Asiakkaita palvelevat edelleen toimistot Kampissa, Hakanie-messä, Käpylässä, Malmilla, Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa hyvien kulkuyhteyksien varrella.

Hausjärven toimisto suljetaan 1.1.2009 ja korvataan mahdolli-sesti myöhemmin yhteispalvelulla. Lähin Kelan toimisto sijaitsee 18 kilometrin päässä Riihimäellä.

Jokioisten toimisto suljetaan 1.1.2009. Lähin Kelan toimisto on noin 10 kilometrin etäisyydellä Forssassa.

Lammin toimisto suljetaan 1.1.2009, ja toiminta on tarkoitus kor-vata yhteispalveluna. Lähin Kelan toimisto sijaitsee noin 35 kilomet-rin päässä Hämeenlinnassa. Lammin kunta yhdistyy Hämeenlinnan kaupunkiin 1.1.2009 alkaen.

Hartolan toimisto suljetaan 1.1.2009, ja Kela siirtyy Hartolan kun-nan isännöimään julkishallinnon yhteispalvelupisteeseen. Lähin Ke-lan toimisto sijaitsee 20 kilometrin päässä Joutsassa.

Ylistaron toimisto suljetaan 1.1.2009 ja korvataan kunnan hoita-mana yhteispalveluna. Lähimmät Kelan toimistot sijaitsevat Seinä-joella (25 km) ja Isossakyrössä (15 km). Ylistaron kunta yhdistyy Seinäjoen kaupunkiin 1.1.2009 alkaen.

Toimistojen työntekijöiden työsuhteet eivät vaarannu, sillä Kela tarjoaa vastaavia tai uusia työtehtäviä jokaiselle toimihenkilölle, jon-ka toimipaikkaa muutokset koskevat. l

ta. Etuuskohtaiset palvelunume-rot otetaan käyttöön koko maas-sa tämän ja ensi vuoden aika-na, Huuhtanen kertoo.

Puhelinpalvelua hoitavalla Yh-teyskeskuksella on nyt kolme yksikköä, jotka sijaitsevat Pie-tarsaaressa, Lieksassa ja Joen-suussa. Niissä työskentelee noin 100 toimihenkilöä. Palve-lun laajentuessa yksiköitä tarvi-taan lisää.

Yhteyskeskukselle peruste-taan uudet yksiköt Jyväskylään ja Kemijärvelle. Jyväskylän yk-sikkö aloittaa 1.6.2008 ja Ke-mijärven yksikkö 1.9.2008. Suunnitelman mukaan Pietar-saaren ja Jyväskylän yksiköissä asiakkaita palvelee 30–40 toi-mihenkilöä ja Joensuun, Kemi-järven ja Lieksan yksiköissä jo-kaisessa 60–80 toimihenkilöä.

Taustalla perusteellinen kartoitus

Kelan toimistoverkkoon on koko 2000-luvun kuulunut 263 toi-mistoa, jotka ovat auki viitenä päivänä viikossa. Kela laajensi toimistoverkkoaan vielä 1990-lu-

vulla, kun moni muu toimija jo supisti toimipisteidensä mää-rää.

Toimistoverkon muutossuun-nitelmaa edelsi Kelassa perus-teellinen kartoitus, jossa toimis-toverkkoa tarkasteltiin kokonai-suutena usein eri kriteerein. Toi-mistojen tarpeellisuutta arvioi-tiin mm. alueen arvioidun palve-lutarpeen kannalta sekä toimis-toverkon tiheyden, toimistojen käyttöasteen ja sijainnin mu-kaan.

– Toimiston tarpeellisuus on vaakalaudalla, jos asiakaskäyn-tejä on vähän tai suhteellisen lähellä on toinen Kelan toimis-to. Toimiston sulkemista puol-taa myös se, jos paikkakunnal-la on aito mahdollisuus yhteis-palveluun, Huuhtanen toteaa.

Yhteispalvelulla tarkoitetaan palvelupistettä, jossa Kela on mukana yhdessä muiden julkis-ten toimijoiden kuten poliisin, maistraatin tai työvoimatoimis-ton kanssa. Jo toiminnassa tai suunnitteilla on 63 uutta yhteis-palvelupistettä sellaisilla paik-kakunnilla, joilla ei ole Kelan toi-mistoa. l

Kolme miljoonaa otetta postiin

Työeläkeotteessa tiedot tehdystä työstäLähes kaikki Suomessa asuvat 18–67 -vuotiaat palkansaajat ja yrittäjät saavat oman työeläkeotteensa postitse kotiin. Eläkkeellä oleville sitä ei lähetetä, mutta osa-aikaeläkeläiset sen saavat. Työeläkeote lähetetään nyt ensimmäistä kertaa. Postitus alkoi huhtikuussa ja otteita lähtee kaikkiaan noin kolme miljoonaa.

Eläkeneuvoja Ritva-Liisa Åman ja neuvonta-asiantuntija Terhi Piitulainen tietävät myös työeläkeotteen sisällöt.

Kelan rekrytointi uudistui

Kuva

Joha

nna

Vilja

kain

enKu

va A

nnik

a Sö

derb

lom

2/2008 5


••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Eurooppalainen sairaanhoitokortti mukaan myös Isoon-BritanniaanNyt myös Isoon-Britanniaan suuntaavilla kannattaa olla matkassa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti. Iso-Britannia on huhti-kuun alusta lähtien edellyttänyt, että maassa EU-sääntöjen mukais-ta sairaanhoitoa saavilla on oltava eurooppalainen sairaanhoitokort-ti, samoin kuin muissakin EU- ja ETA-maissa.

Tästä johtuen myös Isossa-Britanniassa EU-sääntöjen mukaista sairaanhoitoa saavien suomalaisten tulisi ensisijaisesti esittää eu-rooppalainen sairaanhoitokortti. Aikaisemmin hoito-oikeuden osoittamiseksi on riittänyt passi tai Kela-kortti.

Eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä maassa tilapäi-sesti oleskeleva henkilö saa äkillisen sairauden tai tapaturman vaa-timaa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa. Sairaanhoitopalvelut pitää tällöin antaa toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä sai-rausvakuutetuille samoin maksuin ja menettelyin kuin maan omil-le kansalaisille. Kaikki lääkärit ja sairaalat eivät kuitenkaan kuulu korvausjärjestelmien piiriin.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti on käytössä kaikissa EU-maissa, ETA-maissa eli Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa sekä Sveitsissä. Pohjoismaissa hoito-oikeuden osoittamiseksi riit-tää passi tai Kela-kortti. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on mak-suton, ja sen voi tilata Kelasta. l

Uudet esitteet ja internetsivut Suomeen ja ulkomaille muuttaville Muutto toiseen maahan herättää sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Niihin löytyy vastauksia kahdesta uudesta Kelan esitteestä, jotka on julkaistu Tunne perusturvasi -esitesarjassa.Esitteet ovat nimeltään Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ul-komaille. Niissä kerrotaan lyhyesti sosiaaliturvasta kansainvä-lisissä tilanteissa. Esitteet kertovat muun muassa, minkä maan sosiaaliturvaan muuttajalla yleensä on oikeus, mitä etuuksia

hän voi saada ulkomaille tai Suomeen muuttaes-saan ja miten oikeutta sosiaaliturvaan haetaan.

Esitteet ovat 8-sivuisia. Ne ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kun muutat Suomeen -esi-te julkaistaan lisäksi venäjäksi. Suomenkielisiä esitteitä saa jo Kelan toimistoista ja niitä voi tulos-taa Kelan internetsivuilta.

Suomessa – ulkomailla -osio on myös uudistettu Kelan internetsivuilla. Sivuilla on yksityiskohtai-sempaa tietoa eri muuttajaryhmille ja linkkejä hyö-dyllisille sivustoille

Sivut avautuivat suomeksi tammikuussa. Ruot-siksi ja englanniksi uudistuneet sivut avautuvat ke-vään 2008 aikana. l

Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuu-tuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Sitä tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jot-ta voit saada korvauksen suoraan paikan päällä.

Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja inter-netistä www.kela.fi.

Maahanmuuttajan Kela-kortti

Kun muutat Suomeen, ilmoittaudu Kelan toimistoon ja täytä hakemuslomake. Sen perusteella Kela antaa pää-töksen, kuulutko Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos kuulut, saat Kela-kortin.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva voi tilata euroop-

palaisen sairaanhoitokortin Kelan toimistosta. Euroop-palaisen sairaanhoitokortin haltijalla on oikeus lääketie-teellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon oles-kellessaan toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä. Kortti on ilmainen ja se on voimassa kaksi vuotta ker-rallaan.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomes-sa käytettävää Kela-korttia.


Kelan kortit

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

Ensi vuoden alussa Kela tarvitsee selvityksen vastoinkäymisistä niiltä opiskelijoilta, jotka eivät Sampo Pankin tietojärjestelmäon-gelmien takia kyenneet palauttamaan liikamaksettuja opintotukia maaliskuun lopussa.

Opintotukiryhmän etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen kehottaa näitä opiskelijoita dokumentoimaan ongelmat ja säästämään kaiken, jo-ka voi toimia tositteena tapahtuneesta.

Selvityksiä tarvitaan ensi vuoden alussa, kun Kela lähettää takai-sinperintäehdotukset.

Sampo Pankin ongelmien uhreiksi joutuneiden tulee tässä yhte-ydessä tehdä uusintakäsittelypyyntö, jossa he selvittävät, miksi he eivät palauttaneet opintotukia määräaikaan mennessä.

Sampo Pankin uusi tietojärjestelmä aiheutti keväällä erilaisia on-gelmia opiskelijoille. Kaikki eivät kyenneet kirjautumaan verkko-pankkiin tai Kelan asiointipalveluun pankin tunnuksilla. Pankin tietojärjestelmäongelmien takia opintolainojen nostaminenkin epä-onnistui.

Lahtinen kertoo, että Kelan käytössä on lokitietoja asiointipal-velusta ja vastaavia tietoja on pyydetty myös Sampo Pankista. Opintotuen saajan selvitysten ja lokitietojen pohjalta Kela voi luo-pua 15 prosentin korotuksesta ja korkeakouluopiskelijalle voidaan palauttaa tukikuukausia käytettäväksi myöhemmin. l

Kela tarvitsee selvityksiä ensi vuonna

Epäonnistuiko opintotuen palautus Sampo Pankin kautta?

Suomessa asuva, sairausvakuutettu

2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

6


S osiaalimenojen rahoi-tus, terveyspalvelut, sosiaalivakuutus ja eläketurva. Sanat eivät välttämättä herätä suuria into-himoja 16-vuotiaissa peruskou-lun oppilaissa.

Turun Rieskalähteen yläas-teen yhdeksäsluokkalaiset kuuntelevat kuitenkin keskitty-neesti, kun opettaja Marja Asi-kainen kertoo heidän olevan elämänsä siinä vaiheessa, jossa he ovat hyvinvointivaltion nä-kökulmasta nettosaajia. Opetta-ja itse on nettomaksaja – tällä hetkellä.

Suomen sosiaaliturvajärjes-telmä on pitkälle kehittynyt. Yhteiskunta pyrkii palveluin ja etuuksin tasoittamaan elämään kuuluvia toimeentulon riskejä. Terveydenhuolto on pitkälti maksutonta, työttömälle mak-setaan työttömyysturvaa, sa-moin tukea saa sairauden yllät-täessä. Myös opetus on maksu-

Aino tekee sosiaaliturvasta mielenkiintoisen

Sosiaaliturva avautuu nuorille parhaiten samanikäisten esimerkkihenkilöiden avulla.

Turun Rieskalähteen yläasteen opettaja Marja Asikainen on tehnyt tuntisuunnitelman sosiaali-turvasta ja käyttänyt aineistonaan Kelan julkai-sua Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kan-salaisen elinvaiheet (2007). Julkaisu on lähetet-

ty kaikille yläasteen ja lukion historian ja yhteis-kuntaopin opettajille heidän liittonsa kautta.

Julkaisu on myös ladattavissa osoitteessa www.kela.fi -> Julkaisut -> Julkaisuhaku.

tonta esiopetuksesta korkea-kouluun asti.

Järjestelmän varjopuolena on verotus, jota monet pitävät lii-an kovana. Usein kuitenkin unohtuu, että vaikka sosiaali-turva on tulojen siirtoa suku-polvien välillä ja saman suku-polven sisällä, se on myös mer-kittäviltä osin tulonjakoa yksi-lön oman elinkaaren aikana.

– Milloin ihminen siirtyy nettomaksajasta taas netto-saajaksi ja miksi?, kysyy opet-taja.

Käsiä nousee heti pystyyn, ja oikea vastaus löytyy takarivil-tä: noin 65-vuotiaana, kun siir-rytään eläkkeelle.

Aino, Viivi ja Perttu

Luokan edessä on heijastettuna kaaviokuva, josta nähdään, et-tä noin 25. ikävuoteen saakka kansalainen saa etuuksia enem-män kuin maksaa veroja. Työs-säoloaikana verottaja vie, mut-ta eläkkeellä ollaan taas saama-

puolella. Koko elinkaaren aika-na verotuksen ja etuuksien ero-tus jää joko hieman plussalle tai miinukselle.

– Teidän tehtävänne olisi nyt kirjoittaa valitsemallenne hen-kilölle, Ainolle, Viiville tai Per-tulle elämäntarina, josta käy il-mi, milloin ja miten yhteiskun-ta on tukenut henkilön elämää, ohjeistaa Asikainen.

Harjoitus perustuu Kelan opettajille tuottamaan tietopa-kettiin, jonka avulla yhteiskun-taopin tunneista on tarkoitus tehdä mielenkiintoisempia. Keskeisin osio on parisivuinen tiivistys kuvitteellisten henki-löiden Ainon, Viivin ja Pertun elämästä. Henkilöt ovat synty-neet oppilaiden kanssa samoi-hin aikoihin ja heille on tilasto-jen ja aktuaarilaskennan avulla hahmotettu mahdolliset elin-kaaret 2070-luvulle asti.

Oppilaiden tehtävänä on kek-siä isyyslomien, lääkekorvaus-ten, opiskelukustannusten, työt-tömyyspäivärahojen ja muiden lukujen taustalle elämäntarinat. Nuorista tällainen harjoitus on mielekäs.

– Tää on ihan mielenkiintois-ta, kun esimerkkityypit ovat meidän ikäisiä, ja samalla op-pii tajumaan näitä asioita tässä tekemisen lomassa, vakuuttaa Noora.

– Verotus- ja sosiaaliturvaju-tut on sillai mielenkiintoisia opetella, kun ne jutut pitää osa-

ta sitten aikuisenakin, sanoo Ella.

Esimerkin voimalla

Asikainen on käyttänyt materi-aalia nyt kymmenen ryhmän kanssa, ja kokemukset ovat ol-leet hyviä.

– Materiaali auttaa oppilaita ymmärtämään hyvinvointival-tion toimintaa ja arvioimaan järjestelmää oikean tiedon pe-rusteella. Oppilaat huomaavat muun muassa, että pitkä opis-keluaika maksaa yhteiskunnal-le paljon. Toisaalta ne, jotka opiskelevat pitkään, maksavat myös työikäisinä enemmän ve-roja.

Minkälaisen elinkaaren yh-deksäsluokkalaiset itselleen ha-luaisivat?

– Peruskoulun jälkeen halu-aisin lähteä opiskelemaan ho-telli- ja ravintola-alaa. Ja halu-aisin tietysti mahdollisimman pitkän ja hyvän elämän, tiivis-tää Viivin vanhuudenkuvaa lehdestä leikkaava Jenniina.

Äänimerkki ilmoittaa tunnin loppuneen. Opettaja muistuttaa oppilaita vielä nopeasti tule-vasta retkestä eduskuntaan. Asikainen lupaa, että aikaa jää pari tuntia Helsingissä pyöri-miseenkin. Luokkahuone on tyhjä hetkessä. Seuraavana on liikuntatunti. l

Henrik Jussila

Sosiaaliturva hahmottuu yhdeksäsluokkalaisille paremmin kuvitteellisten ikäto-vereiden, Ainon, Viivin ja Pertun avulla. Opettaja Marja Asikaisen ohjeistuksessa luokka laatii henkilöille elämäntarinat, joiden pohjana ovat tilastoista ja aktuaa-rilaskennasta saadut luvut.

Tuntisuunnitelma Kelan aineistosta

Opettaja Marja Asikainen havainnollistaa oppilaille, miten saatujen etuuksien ja maksettujen verojen osuudet vaihtelevat ihmisen elinkaaren aikana. Nuorena ja vanhana ollaan nettosaajia, työikäisinä useimmiten nettomaksajia.

Kuva

Hen

rik J

ussi

la

Kuva

Hen

rik J

ussi

la

k P U H E E N V U O R O

Ruumiin räätälöinnistä on tul-lut hyväksytty keskiluokan tarve, kertoi vuoden alussa uu-tinen Espanjasta. Myös espan-jalainen mies on ottanut valta-van askeleen ja unohtanut en-nakkoluulot siitä, ettei miehen tarvitse pitää huolta itsestään, hehkutti haastateltu plastiikka-kirurgi.

Jos minulta kysytään, askel on otettu taaksepäin. Olen jo vuosia seurannut kauneusleik-kausvillitystä epäuskoisena. Kohteliaampaa olisi kai sanoa, että kauneusleikkaukset ovat jokaisen oma asia. Harva asia koskee kuitenkaan vain itseäm-me, vaan tekomme sekä heijas-televat ympäröivää yhteiskuntaa että vaikuttavat siihen.

Kauneusleikkauksia tehdään kulttuurissa, jossa ei haluta mennä pintaa syvemmälle. An-

taessamme leikellä itseämme ulkonäön vuoksi vahvistamme tuota piirrettä entisestään. Ja niin teemme, sillä kauneusleik-kausten määrä kasvaa maail-massa parinkymmenen prosen-tin vuosivauhtia. Kaiken lisäksi kauneusleikkaukset saattavat olla ihmiselle haitallisia, sillä esimerkiksi imetysaika voi ko-vettaa silikonirinnat.

”Yleisesti hyväksytyn” kau-neusleikkaustarpeen syitä ovat nähdäkseni itsetunto-ongelmat, kiihkeä menestyksen tavoittelu sekä ikääntymisen ja kuoleman torjuminen. Pitäisikö nuo syyt hyväksyä? Ja onko veitsi oikea ratkaisu?

Toinen haastateltu espanja-laiskirurgi uskoo, että kirurgia pystyy parantamaan fyysisen kauneusongelman takaa aina löytyvän psykologisen ongelman

ja mukanamme raahaamat ja kärsimystä aiheuttavat lapsuu-den ongelmat. En osaa olla sa-maa mieltä. Ei ihmisen mieli veistä heilauttamalla muutu.

Jos ihminen on tyytymätön it-seensä, korjattua nenäänsä ihaillessaan hän havaitsee sil-mäpussinsa, ja kun ne eivät enää ole tiellä, katse osuu liian kapealta näyttävään suuhun. Kun sitten huulet ovat suloises-ti töröllään, muodotkin pitäisi saada uuden lookin mukaisiksi. Ja niin edespäin. Tuskinpa ihmi-nen tuosta onnellisemmaksi muuttuu. Useiden tutkimusten mukaan implantit esteettisistä syistä hankkineilla onkin kaksin- tai kolminkertainen itsemurha-riski.

Menestyksen tavoittelu voi liittyä toiseen sukupuoleen tai uraan, etenkin johtavaan ase-

maan. Mutta onko parem-mannäköinen johtaja pa-rempi johtaja? Ja haluaa-ko ihminen todellakin kumppaninsa valitsevan hä-net vain ulkonäön perusteel-la? Miksi ylipäätään pitäisi ”menestyä”?

Ikääntymistä ei voi peittää loputtomiin eikä etenkään es-tää, eikä mikään estä kuolemaa kolkuttamasta ovelle. En osaa lakata ihmettelemästä näiden elämän tosiasioiden kieltämis-tä. Jos katselee ympärilleen, voi havaita ikääntymisen olevan suhteellisen laajalle levinnyt il-miö. Mikä siinä on niin noloa – nolompaa kuin kauneusleikka-ukset?

Tuula Helnevastaava tutkija, Kela

Mielenrauhaa veitsellä

2/2008 7


••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Sairauskuluista osa korvataanKela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksi-tyislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) ja osan yksityislääkärin määräämän tutki-muksen ja hoidon kustannuksista (75 % 13,46 euroa ylittävältä osalta Kelan vahvistamasta taksasta).

Mikä on taksa?

Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin Kelan taksat. Taksojen perus-teet säätää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministe-riön esityksestä. Sen jälkeen Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niil-le taksat, joihin voit tutustua joko Kelan internetsivuil-la tai toimistoissa. Korvaustaso on nykyisin noin 30–35 % terveydenhuollon perimistä todellisista palk-kioista.

Suorakorvaus tai hakemus

Voit saada Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näytettyä-si Kela-korttisi. Korvaus voidaan vähentää suoraan hoitopaikan laskusta, jos hoitopaikka on tehnyt valta-kirjasopimuksen Kelan kanssa (= suorakorvaus). Kor-vausta voit hakea myös Kelasta jälkikäteen. Sairaan-hoitokorvausten hakuaikaa on kuusi kuukautta siitä, kun olet maksanut hoidon.


Hammashoidosta korvauksiaKela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityi-sen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampai-den tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvausta ei makseta hammasteknisestä työstä eikä proteetti-sista toimenpiteistä. Oikomishoidon kustannuksista korvaus maksetaan vain erityisin perustein.

Yksityishammaslääkärin suorittaman suun ja ham-paiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korva-taan 60 % taksan määrästä. Tutkimuksen kustannuk-sia korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvaus on

käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista.Korvauksen voit saada suoraan vastaanotolla vä-

hennettynä laskusta (= suorakorvaus), tai korvausha-kemuslomake on laskun liitteenä, jolloin Kela maksaa korvauksen jälkikäteen tilillesi. Hakuaikaa on enintään kuusi kuukautta laskun maksamisesta.


Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidostaVeteraaneille, joilla on jokin veteraanitunnuksista tai to-distus miinanraivaukseen osallistumisesta, korvataan yksityistä hammashoitoa erillisen lain perusteella. Vete-raanit saavat poikkeuksellisesti korvausta myös proteet-tisen työn kustannuksista.

Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, eh-käisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityis-hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % ja proteesien teknisestä työstä 50 % enintään taksan määrästä. Erikoisham-masteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella.

Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksan määrästä.


Tukea työterveyshuoltoonKela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan järjestetyn työter-veyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveys-huollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuollon toimen-piteet ovat työntekijöille maksuttomia.

Katso tarkemmin Työterveyshuolto-esitteestä ja in-ternetistä www.kela.fi.

Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Verottoman korvauksen määrä on 21 euroa/kk.

Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä www.kela.fi.

Sairaus, terveys

2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

8


Lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi maaliskuussa kolme uutta lääkettä erityiskorvattaviksi sadan prosentin korvausluokkaan: Apidra-, Faslodex- ja Procren Depot PDS –valmisteet.

Glulisinsuliinia sisältävä Apidra-valmiste sai erityiskorvauksen diabeteksen hoidossa toukokuun alussa.

Fulvestranttia sisältävä Faslodex-valmiste erityiskorvataan rajoi-tetusti rintasyövän hoidossa erityisin käyttöaihein 1. kesäkuuta 2008 alkaen.

Leuproreliinia sisältävä Procren Depot PDS –valmiste erityis-korvataan niin ikään rintasyövän hoidossa 1. toukokuuta 2008 al-kaen

Kelan internetsivuilta, www.kela.fi/laakehaku, voi hakea tietoa Suomessa kaupan olevien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmistei-den ja perusvoiteiden hinnoista ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista.

Lääkehaun tiedot perustuvat Helsingin Yliopiston Apteekin yl-läpitämään lääkevalmisteiden tiedostoon. Tiedostoa päivitetään kahden viikon välein. l

Vielä ehtii hakea lisäkorvaustavuoden 2007 lääkekuluista

Raha-automaattiyhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim tarjoavat internetissä Terveyskirjaston sisällöt kaikille suomalaisille vuoden 2008 loppuun asti osoitteessa www.terveyskirjasto.fi

Vuonna 2007 Terveyskirjastossa asiakkaat avasivat 21 076 505 artikkelia. Kirjaston luetuimmat artikkelit koskivat mm. HIV-tar-tuntaa, nielurisatulehdusta, diabetesta, korvatulehdus sekä luomia ja ihon pigmenttimuutoksia sekä kohonnutta verenpainetta. Käy-tetyimmät hakusanat olivat diabetes, verenpaine, huimaus, raska-us, kuume ja masennus.

Terveyskirjastosta löytyy perustietoa yleisimmistä terveyteen, oi-reisiin ja sairauksiin liittyvistä asioista.

Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan noin neljännes kirjaston käyttäjistä ilmoitti kirjaston tietojen vähentäneen merkit-tävästi heidän tarvettaan ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Terveyskirjastoa kehitetään Sitran tuella. lMyös yli 80-vuotiaiden kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa

Vuonna 2007 lääkekulujen vuotuinen omavastuuosuus oli 627,47 euroa. Sitä suuremmis-ta lääkekustannuksista Kela myöntää lisäkorvauksen hake-muksesta. Hakuaikaa on vielä kesäkuun loppuun.

Oikeus lisäkorvaukseen syn-tyy, kun reseptilääkkeistä mak-setut omavastuuosuudet ylittä-vät vuotuisen omavastuun eli 627,47 euroa. Lisäkorvauksen jälkeen asiakkaan maksetta-vaksi jää vain 1,50 euron lää-ke- ja ostokertakohtainen oma-vastuuosuus. Muut lääkekus-tannukset Kela korvaa koko-naan.

Lisäkorvausta haetaan Kelan lomakkeella Lisäkorvaushake-mus suurista lääkekustannuk-

sista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkkeiden alkuperäi-set maksukuitit. Kuitit voi kor-vata miinuskirjalla, johon ap-teekki on merkinnyt lääkeos-tot.

Helpompaa vuodesta 2008 alkaen

Vuoden 2008 lääkkeiden lisä-korvauksen saa aiempaa hel-pommin. Enää ei koko vuoden lääkekuitteja tarvitse säilyttää lisäkorvaushakemusta varten. Nykyisin Kela seuraa lääke-kustannusten kertymistä. Kun asiakkaan vuosiomavastuuraja (643,14 euroa) tänä vuonna ylittyy, Kela lähettää siitä kir-jeen, jonka mukana on ”Ilmoi-

tus lisäkorvausoikeudesta ap-teekkia varten”. Kun tämä il-moitus esitetään apteekissa lop-puvuoden lääkeostojen yhtey-dessä, apteekki myöntää lisä-korvauksen suorakorvauksena heti apteekissa ja asiakas mak-saa vain 1,50 euron lääkekoh-taisen omavastuuosuuden.

Asiakkaalle voi edelleen tul-la tilanteita, jossa lisäkorvaus-ta joutuu hakemaan kuitteineen Kelasta erikseen. Näin voi käy-dä sillä ostokerralla, kun vuo-siomavastuu ylittyy, mikäli li-säkorvausta jää siltä ostokerral-ta saamatta ja lääkeostoista jot-ka tehdään sen jälkeen, ennen kuin posti on tuonut kotiin Ke-lan kirjeen, jossa on mukana il-moitus apteekkia varten. l

Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen hoito vähentää aivohalvauskohtausten määrää lähes kolmanneksella, ikäryh-män kokonaiskuolleisuutta yli viidenneksellä ja kaikkien sy-dän- ja verisuoniongelmien määrää kolmanneksella. Nämä tutkimustulokset julkaistiin maaliskuussa lääketieteellises-sä julkaisussa New England Journal of Medicine.

Tutkimus on suurin koskaan tehty kliininen kansainvälinen tutkimus, jolla selvitettiin ve-renpaineen alentamisen vaiku-tuksia yli 80-vuotiailla potilail-la. Tutkimukseen osallistui eri puolilta maailmaa 3 845 poti-lasta, joiden keski-ikä oli tutki-muksen käynnistyessä 83 vuot-

ta 7 kuukautta. Tutkimuksessa Suomen päätutkijana toimi do-sentti Riitta Antikainen Oulun kaupunginsairaalasta.

Ikäryhmän kokonaiskuollei-suuden aleneminen oli tutkijoi-den mielestä uusi ja odottama-ton tulos. Alle 80-vuotiailla ve-renpaineen hoidon on tiedetty vähentävän aivohalvauksia ja sydän- ja verisuoniongelmia. Yli 80-vuotiailla potilailla ai-emmin tehtyjen pienempien tutkimusten perusteella on ar-veltu verenpaineen lääkehoi-don toki vähentävän aivohalva-uksia, mutta on viitteitä siitä, että ikäryhmän kokonaiskuol-leisuus voisi hieman lisääntyä.

Aivohalvaus on Suomessa yleinen tauti, joskin se on kes-

ki-ikäisillä henkilöillä vähenty-nyt viime vuosikymmeninä. Aivohalvauksen riski lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Yli 80-vuotiailla henkilöillä aivo-halvaustapauksia on noin 10 kertaa enemmän kuin 35–64-vuotialla.

Vanhoissa ikäryhmissä uusi-en aivohalvauskohtausten mää-rä ei ole laskenut. Vuonna 1991 yli 85-vuotialla suomalaisilla aivohalvauksia oli noin 10 700 per 100 000 henkilöä, ja vuon-na 2002 lukumäärä oli 10 600. Iäkkäiden henkilöiden luku-määrän kasvaessa nopeasti myös aivohalvausten lukumää-rän yli 85-vuotiailla uskotaan lisääntyvän nopeasti. l

Kolme uutta erityiskorvattavaa lääkettä

Terveyskirjasto internetissäsäilyy kaikille avoimena

Sairaan hyvä -filmifestivaali vuoden työterveystekoSuomen Työterveyslääkäriyhdistys palkitsi vuoden 2008 Työter-veyshuoltotekona Kainuun Lääkäriyhdistyksen Kajaanissa tam-mikuussa järjestämän Sairaan hyvä – filmifestivaalin. Lääkäriyh-distys järjesti festivaalin yhteistyössä mm. Kainuun maakunnan, Kainuun Rovastikunnan ja Kelan ja kanssa.

Festivaaleilla paneuduttiin elokuvien avulla sairauden koke-mukseen ja toisesta välittämisen parantavaan voimaan.

”Leffaterapiaa” tarjosivat elokuvat Menolippu Mombasaan, Unelmien sielunmessu, Sairasvuoteen saarna, Koirankynnen leik-kaaja, Niin kuin taivaassa ja Sicko. Kaikki filmit liittyvät sairau-teen ja terveydenhuoltoon. Niitä kävi katsomassa lähes 1 300 kat-sojaa.

Työterveyslääkäriyhdistyksen varapuheenjohtajan, erikoislää-käri Rea Lagerstedtin mukaan elokuvataiteen ja lääketieteen yh-distäminen tällä tavalla on aivan uusi näkökulma. Elokuvan, sii-hen liittyvän asiantuntijaluennon ja paneelikeskustelun avulla kat-sojat pystyvät hänen mukaansa paremmin ymmärtämään myös oman elämänsä sekä terveytensä ilmiöitä. l

Sairaus, terveys

2/2008 9


••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

On kolme varmaa, jotka kul-kevat edestakaisin alas ja ylös: jojo, hissi ja laihduttajan paino. Viimeksi mainittu koskee erityisesti niitä, jotka innostuvat pudottamaan painoaan lähesty-vän pikkujoulun alla tai kun lem-pivaatetus ei enää tahdo mah-tua päälle.

Laihdutus muuttuu totisem-maksi, kun terveys on pelissä. Lääkäri ja terveydenhoitaja otta-vat ylipainon esiin usein tilan-teessa, jossa kiloja on selvästi liikaa ja ne lisäävät sydänsaira-uksien ja diabeteksen vaaraa tai vaikeuttavat jo puhjenneiden sairauksien hoitoa. Liikakilot lähtevät alenemaan näissä ti-lanteissa selvästi varmemmin kuin ilman ammattilaisten tu-kea.

Perussanoma on yksinkertai-nen. Pitää vähentää syödyn energian määrää ja lisätä sen kulutusta liikkumalla enemmän. Tärkeä viesti on myös se, ettei kannata asettaa liian kovaa ta-voitetta. Satakiloinen hyötyy jo 5 tai 10 kilon pudotuksesta, minkä havaitsee jo arjessakin

k T E R V E Y D E K S I

Onko laihdutuslääkkeestä apua?olon keventyessä ja kulkemisen helpottuessa.

Laihdutusta voi tukea myös lääkkeillä. Saatavilla on kolme reseptivalmistetta: orlistaattia sisältävä Xenical, sibutramiini Reductil ja rimonabantti Acomp-lia.

Enemmistö selviytyy laihdu-tuksesta ilman lääkehoitoa. Lääkäri ottaa lääkkeen tueksi usein alkuvaiheessa ja selvis-sä ylipainotapauksissa. Lääke auttaa pääsemään alkuun, ja joidenkin kuukausien jälkeen paino on tutkimusten mukaan pudonnut keskimäärin enem-män kuin lumelääkettä saaneil-la. Paljon on silti kiinni omasta tahdosta ja elintapojen muutok-sesta. Ilman niitä lääkityksen-kin vaikutus poistuu, kun hoito lopetetaan.

Laihdutuslääkkeet vaikuttavat kukin eri tavoin. Xenical vähen-tää rasvojen imeytymistä suolis-tosta, jolloin niitä poistuu ulos-teen mukana. Rasvathan ovat varsinaisia energiapaukkuja, jo-ten energiaa jää elimistöön vä-

hemmän. Käyttäjän pitää kui-tenkin olla tarkkana, sillä öljy-mäiseksi muuttunut uloste li-vahtaa herkästi housuun. Täl-laista tapahtuu erityisesti hoi-don alussa sekä silloin, kun ruo-ka on turhan rasvaista. Ilmavai-vat ovat myös melko yleinen haittavaikutus.

Reductil kohdistaa vaikutuk-sensa aivoihin, jossa on ruoka-halua sääteleviä keskuksia. Lääkitys vaikuttaa välittäjäainei-siin siten, että kylläisyyden tun-ne tulee herkemmin. Melko ylei-siä haittavaikutuksia voivat olla unettomuus, pahoinvointi, suun kuivuminen ja ummetus. Näitä hankalampaa on verenpaineen kohoaminen, minkä vuoksi lää-käri ei yleensä määrää tätä lää-kettä sydänpotilaalle.

Acomplia vaikuttaa energia-tasapainoon eri puolilla elimis-töä, ja se myös vähentää ruoka-halua. Sen haittavaikutukset tu-levat vastaan etenkin annostus-ta suurennettaessa. Pahoinvoin-ti ja ripuli ovat niistä yleisimpiä, mutta myös mielialan vaihtelu, masennus ja ahdistuneisuus

ovat nousseet huolen aiheiksi.

Laihdutuslääkkeitä on ollut käytössä jo ainakin 1960-lu-vulta lähtien, mutta niiden his-toria on murheita täynnä. Aluksi kanta-aineena oli am-fetamiini, joka kieltämättä vä-hentää ruokahalua, mutta jo-hon syntyy voimakas riippu-vuus. Myöhempiä laihdu-tuslääkkeitä vedettiin pois markkinoilta mm. sy-dämeen ja keuhko-valtimoihin kohdistu-neiden haittojensa vuoksi.

Yhdestäkään laih-dutuslääkkeestä ei ole tullut maailman myyntimenestystä, vaik-ka lihavuus jatkaa yleisty-mistään. Lääkeyritykset työs-kentelevät kuumeisesti kehit-tääkseen tehoavan, mutta hai-toiltaan siedettävän aineen. Sellaista odotellessa kannattaa pinnistellä peruskonstein, joita ilman lääkityskään ei toimi: syömme vähemmän ja kevyem-min, ja liikumme enemmän.

Lääkekuluista osa korvataan

Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti:

– Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta.– Vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa korvaus

on joko alempi erityiskorvaus 72 % tai ylempi erityis-korvaus 100 %. Ylemmän erityiskorvauksen lääkkeis-tä on itse maksettava 3 euroa jokaisesta valmistees-ta.

– Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkit-tävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Nii-tä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan yleensä B lää-kärinlausunto.

– Jos korvattujen lääkekustannustesi omavastuu-osuus vuonna 2008 ylittää 643,14 euroa, voit saada oikeuden lisäkorvaukseen ja ylittävä osa korvataan kokonaan. Maksat jatkossa kuitenkin 1,50 euroa jo-kaiselta korvattavalta valmisteelta.

Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse. Tällä ilmoituksella saat lisäkorvauksen suo-raan apteekissa. Lisäkorvausta varten on syytä säi-lyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot ap-teekissa Miinus-kirjaan.

Apteekissa osoitat oikeutesi lääkekorvauksiin Kela-kortilla.


Matkakorvaukset

Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi lä-himpään hoitopaikkaan tehtyjen matkojen kuluista matkakorvauksia seuraavasti:

– 9,25 euroa ylittävän osuuden (yhteen suuntaan).

– Kun itse maksetut osuudet ylittävät 157,25 eu-roa kalenterivuoden 2008 aikana, Kela maksaa ylittä-vän osan kokonaan. Vuosittaiseen omavastuuseen voidaan ottaa mukaan myös alle omavastuun jäävät sairaus- tai kuntoutusmatkat, joiden kuitit toimitetaan Kelaan kuuden kuukauden kuluessa matkan maksa-misesta.

– Yöpymisrahaa enintään 20,18 euroa yöltä.Matkakulujen korvaus voidaan vähentää suoraan

kuljetuslaskusta, jos potilas antaa kuljetuksen suorit-taneelle taksille tai ambulanssille valtakirjan (= suo-rakorvaus). Muuten hakuaikaa on kuusi kuukautta laskun maksamisesta.


Sairauspäiväraha

Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuo-tias voi saada työtulojensa menetyksen korvauksena Kelasta verollista sairauspäivärahaa, jos sairaus kes-tää sairastumispäivän lisäksi yli yhdeksän arkipäi-vää. Jos työnantaja maksaa työsopimukseen perustu-en sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.

YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivä-rahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumis-päivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen ja palkkakertoimella korjattujen työtulo-jen perusteella tai kuuden viime kuukauden työtulo-jen perusteella,

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtuloiksi otetaan yleensä viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulot palkkakertoimella tarkistettuina.

Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sai-

rauspäivärahaa 15,20 euroa arkipäivää kohti, jos työ-kyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päi-vää. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähin-tään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähin-tään opintotuen mukaan.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Sitä voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 ar-kipäivältä välittömästi ennen osa-aikaiseen työhön paluuta. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyö-hön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemises-tä 40–60 %:lla.

Osasairauspäivärahan määrä on aina puolet varsi-naisesta sairauspäivärahasta.


Timo Klaukkatutkimusprofessori, Kela

2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

10


Kelan johtajan Helena Pesolan mukaan asiakas ei ole Kelalle pelkkä passiivinen kohde. Ke-la huomioi työssään asiakkai-den antaman palautteen, jota se kerää sekä tutkimusten että asiakaspalautejärjestelmän avulla.

– Kela haluaa, että asiakkaat ovat aktiivisia osallistujia etuuksien konkreettisessa tuo-tekehityksessä, Pesola peruste-lee raatien toimintaa.

Kelan neljäs asiakasraati ryhtyi töihinYleisen asumistuen asiakasraati on neljäs raati, joka tuo asiakkaan näkökulman Kelan toimintaan. Eläkeasioiden asiakasraati, opiskelija-asiakasraati ja vammaisetuusasioiden asiakasraati ovat jo vakiinnuttaneet toimintansa.

Järjestäytymiskokouksessaan yleisen asumistuen asiakasraati syvensi Kela-tietouttaan. Kuvassa oikealta Helena Pesola, Marjatta Roth, Esko Viitanen ja Pirjo Raute, Heljä Sairi-salo, Helena Kinnunen, Ilpo Eerola sekä Herkku Hernesniemi

Raadit estävät Pesolan mu-kaan ”putkinäön”, jota Kelassa saattaa ilmetä esimerkiksi etuuksien teknisessä suunnitte-lussa.

– Palvelujen kehittämisessä on ollut usein mukana vain Ke-lan toimihenkilöiden silmät. Asiakkaan eli aidon asiantunti-jan näkökulma haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla. Uskon, että se tuo meille myös työn iloa.

Pesolan mukaan asiakasraa-titoiminta ankkuroituu vahvas-ti Kelan arvopohjaan.

– Kela lupaa olla ihmistä ar-vostava. Asiakasta ei voi riittä-västi arvostaa, ellei hän voi ai-dosti vaikuttaa Kelan toimin-taan. Kelan arvojen täytyy nä-kyä arjessa – ne eivät saa olla vain sanoja seinällä.

Asiakasläheistä toimintaa

Helena Pesola puhuu mielel-lään asiakasläheisyydestä. Hän odottaa, että asiakasraadin kautta välittyvät asiakkaiden tuntemukset ja kokemukset muun muassa Kelan lomak-keista, päätöskirjeistä, tietojär-

jestelmistä ja ylipäätään Kelan toimihenkilöiden ja asiakkai-den kohtaamisesta.

Pesola arvioi, että juuri sinä hetkenä, kun asiakas saa Kelal-ta kirjeen, hän arvioi myös Ke-lan toiminnan laadun.

Ensimmäiset käytännön kommenttinsa yleisen asumis-tuen raati antanee Kelan suun-nittelemasta sähköisestä hake-muksesta, joka on tarkoitus ot-taa käyttöön lokakuussa.

Pesola uskoo, että raati antaa myös lainsäädännön kehittämi-seen ajatuksia, joita Kela voi omalta osaltaan välittää päättä-jille.

Asumistuen uudistamisnäke-myksiä raati pohtinee ensi vuonna, kun sosiaali- ja ter-veysministeriön sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea ryhtyy uudistamaan myös asumisen tukia. Kelan tavoitteena on yleisen asumistuen, eläkkeen-saajan asumistuen, opintotuen

asumislisän ja sotilasavustuk-sen asumisavustuksen yhdistä-minen yhdeksi asumisen tuek-si.

Järjestäytymiskokous maliskuussa

Yleisen asumistuen raati ko-koontui kolmivuotisen toimin-tajaksonsa ensimmäiseen, jär-jestäytymiskokoukseensa Hel-singissä maaliskuussa. Kelan yleinen asumistuki on tuttu etuus. raadin jäsenille järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Ee-rolalle Vuokralaisten Keskus-liitosta, puheenjohtaja Herkku Hernesniemelle Asukasliitos-ta, johtavalle lakimiehelle He-lena Kinnuselle (varajäsen) Asunto-, toimitila- ja rakennut-tajaliitto RAKLISTA, toimin-nanjohtaja Heljä Sairisalolle Yksinhuoltajien ja yhteishuol-tajien liitosta ja toiminnanjoh-taja Marjatta Rothille Suo-men Kiinteistöliitosta.

Seuraavaa kokousta varten raati listaa yleisen asumistuen ongelmakohtia asiakkaan nä-kökulmasta ja työskentely nii-den ratkaisemiseksi käynnis-tyy. Mukana aloituskokoukses-sa Kelasta olivat mukana osas-topäällikkö Anne Neimala, raadin puheenjohtaja, etuus-päällikkö Pirjo Raute sekä suunnittelija Esko Viitanen Kelasta.

Hilkka ArolaKuva

Nan

a U

itto

Pientä työeläkettä saavat hen-kilöt eivät aina osaa hakea kan-saneläkettä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Tämän vuoksi Kelassa tehdään tietokoneajo, jolla pyritään löytämään ne henkilöt, joilla saattaisi olla oi-keus kansaneläkkeeseen. En-nakkotietojen mukaan tämän kevään poiminnassa löytyy lä-hes 40 000 henkilöä, joihin Ke-lan toimistot ottavat yhteyttä touko–kesäkuun aikana.

Tänä vuonna tietokoneajo tehtiin huhtikuun lopulla. Ke-lan toimistojen selvitettäväksi tulee huomattavasti enemmän henkilöitä kuin aikaisemmin, eli lähes 40 000. Lisäys johtuu kansaneläkkeeseen 1.1.2008 tehdystä tasokorotuksesta, kun-tien kalleusluokituksen poistu-misesta sekä pienimmän mak-settavan kansaneläkkeen mää-rän pienentymisestä. Näiden muutosten vuoksi kansaneläk-keen voi saada hieman aiempaa suuremmilla eläketuloilla.

Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentuloa, jos henkilöllä ei ole työeläket-tä tai ansaittu työeläke jää pie-neksi. Kansaneläke pienenee muiden eläketulojen kasvaessa. Kansaneläkkeeseen ei ole oike-utta, jos hakijan muut eläkkeet ja korvaukset ylittävät laissa säädetyt tulorajat. Henkilön perhesuhteet vaikuttavat tulo-

rajoihin. Jos yksin asuvan hen-kilön työeläke on yli 1 154,29 euroa kuukaudessa, hänellä ei ole oikeutta kansaneläkkee-seen. Avio- tai avoliitossa ole-van henkilön tuloraja on pie-nempi eli 1 028,12 euroa.

Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke on 558,46 euroa ja naimisissa olevan 495,35 euroa kuukaudessa. Pienin maksetta-va kansaneläke on 5,93 euroa kuukaudessa.

Kela tekee vuosittain poi-minta-ajoja tietokannasta löy-tääkseen sellaiset Suomessa asuvat henkilöt, jotka eivät ole hakeneet kansaneläkettä mutta joilla Kelassa olevien työeläke-tietojen perusteella saattaisi ol-la siihen oikeus. Kelan toimis-tot tutkivat tarkemmin näiden henkilöiden kansaneläkeoikeu-den ja pyytävät heiltä hake-muksen. Takautuva hakuaika on puoli vuotta. Kansaneläke voi siis alkaa aikaisintaan 1.1.2008, kun sitä haetaan vii-meistään heinäkuussa.

Hilkka Nakari

Ennätysmäärä uusia kansaneläkkeen saajia

Kansaneläkelain mukaista työ-kyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita eläkkeensä ohella enin-tään 588,66 euroa kuukaudes-sa. Tarkka tuloraja tuli voi-maan kansaneläkelain muuttu-essa tämän vuoden alusta. Ai-kaisemmin Kela harkitsi aina erikseen työkyvyttömyyseläk-keen maksamista, kun eläk-keensaaja meni ansiotyöhön.

Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan sekä työeläkelakien että kansaneläkelain perusteel-la ja lait eroavat toisistaan myös ansiotulojen osalta. Työ-eläkkeen saajat voivat ansaita työ- tai yrittäjätuloja enintään 40 % aikaisemmasta vakiintu-neesta keskiansiostaan täyden työkyvyttömyyseläkkeensä li-säksi ja enintään 60 % osatyö-kyvyttömyyseläkkeensä lisäk-si. Täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyt-tömyyseläkkeeksi, jos eläkeläi-nen alkaa jatkuvasti saada suu-rempia työtuloja. Osatyökyvyt-tömyyseläkettä ei voi saada kansaneläkkeenä.

Kansaneläke ”lepäämään”

Kansaneläkelaissa on mahdol-lisuus jättää eläke lepäämään. Sillä halutaan kannustaa vam-maisia ja vajaakuntoisia ansio-työhön. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin vain täyttä

kansaneläkelain mukaista työ-kyvyttömyyseläkettä saavia, joilla ei ole juuri lainkaan työ-eläkettä.

Jos täyden kansaneläkkeen saaja menee ansiotyöhön ja saa palkkaa enemmän kuin 588,66 euroa kuukaudessa, eläke jäte-tään lepäämään. Tällöin hänel-le ei makseta eläkettä, mutta si-tä ei myöskään lakkauteta. Hän saa palkkansa lisäksi tältä ajal-ta Kelasta verotonta ylintä vammaistukea 370,24 euroa kuukaudessa. Sitä maksetaan korkeintaan kahdelta vuodelta. Kun eläke on lepäämässä, palk-katyöstä kertyy hänelle työelä-kettä.

Työkyvyttömyyseläke voi ”olla lepäämässä” vähintään kuusi kuukautta ja enintään vii-si vuotta. Jos työnteko lakkaa tai ansiotulot vähentyvät alle tulorajan, eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.

…tai keskeytetään

Jos kansaneläke on määräaikai-nen kuntoutustuki tai jos työ-kyvyttömyyseläke ei ole täysi-määräinen, ei eläkettä voi jät-tää lepäämään. Kansaneläke voidaan keskeyttää, kun henki-lö menee kokeilemaan työhön paluuta ja työtuloja on enem-män kuin 588,66 euroa kuu-kaudessa. Se voidaan lakkaut-

taa, jos työhön paluu onnis-tuu.

Työtulorajaan tulisi mahtua kaikki ansiotulot eli esimerkik-si myös ylityöt ja lomarahat.

Jos työhön paluu epäonnis-tuu, voidaan kansaneläke pa-lauttaa keskeyttämisen jälkeen takaisin maksuun. Sen sijaan lakkautettua kansaneläkettä tu-lee hakea uudelleen.

Monissa työryhmissä mieti-tään keinoja vajaakuntoisten työhön paluun tukemiseksi. Kela on selvittelyissä mukana ja pyrkii vaikuttamaan kehitys-työhön. Monet muutosehdo-tukset vaativat kuitenkin lain-muutoksia ja vievät siten ai-kaa.

Tiukka tuloraja myös työttömyyseläkkeessä

Työttömyyseläkettä saavat voi-vat ansaita enintään 588,54 eu-roa kuukaudessa. Sekä Kela et-tä työeläkelaitos keskeyttävät eläkkeen maksamisen siltä kuu-kaudelta, jolta eläkkeensaajan bruttotyötulot nousevat suu-remmiksi. Työtuloa on mm. palkka luontoisetuineen sekä yrittäjän yrittäjäeläkevakuutuk-sen mukaiset työtulot.

Työkyvytön voi ansaita vähän eläkkeen ohella

Jatkuu sivulla 29 P

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2/2008 11


M énièren tauti on korvasairaus, jon-ka oireita ovat rajut huimaus- ja pa-hoinvointikohtaukset. Kuntou-tuskurssilla opetellaan tasapai-noa panemalla elämäntavat täysremonttiin. Siinä kuntoutu-jaa auttavat tieto ja ryhmän ko-kemukset. Kursseja järjestää Kuulonhuoltoliitto tiloissaan Valkeassa talossa Helsingissä.

Eriasteista Ménièren tautia sairastaa 10 000 suomalaista. Salamyhkäisestä taudista tiede-tään, että syynä on nesteen ker-tyminen sisäkorvaan, mutta ei varmuudella sitä, miksi näin ta-pahtuu. Tautia kutsutaan myös

Elämää laidasta laitaan

– Huippaako ketään, fysioterapeutti Raija Heiskanen kyselee tuon tuostakin kymmenen ihmisen jumppaporukalta. Menossa on ohjattua liikuntaa osana Kelan tukemaa työikäisten Ménière-kuntoutuskurssia.

kolmen hoon taudiksi, sillä sen tyypillisiä oireita ovat huimaus, humina korvassa ja huono kuu-lo.

Tautia hoidetaan pääasiassa lääkkeillä, rajoittamalla suolan käyttöä sekä välttämällä stres-siä. Kuntoutuksen avulla moni pystyy palauttamaan toiminta-kykynsä ja jatkamaan työelä-mässä.

”Lähden sopeutumaan”

Soili Salonen on tullut kurssil-le Kokkolasta ja Katri Welin Varkaudesta. Kumpikaan ei ai-kaisemmin ollut tavannut ke-tään, joka sairastaisi Ménièren

tautia. Salonen on koulutuksel-taan sairaanhoitaja ja kuuli tau-dista opiskeluaikanaan, mutta Welinille se oli aivan outo, pe-lottava kokemus.

Welinin sairaus alkoi viime kesänä voimakkailla kiertohui-mauskohtauksilla ja pahoin-

voinnilla. Hän sanoo nykyään osaavan-

sa varoa kohtausta ja tietävän-sä jo aamulla, kun se tekee tu-loaan. Siitä hän on kiitollinen, että työterveyshuollossa hok-sattiin oitis, mistä on kysymys. Hän pääsi kuntoutukseen mel-ko pian. Työpaikalla hän il-moitti, että ”lähden tässä so-peutumaan”.

Soili Salosella on ollut taudin oireita jo 8 vuotta, vaikka diag-noosi varmistui vasta kolme vuotta sitten. Tiedon kuntou-tuskurssista hänkin sai hoita-valta lääkäriltään.

Rajuimmillaan kohtaukset olivat hänellä alkuaikoina.

– Maailma alkoi pyöriä vin-hasti heti, kun vain silmiään lii-kautti, hän kuvailee.

Nykyään hänen vointinsa heittelee laidasta laitaan. On to-si huonoja päiviä mutta välillä myös parempia aikoja.

Tautiin liittyvä kuulon heik-

keneminen huolestuttaa mo-lempia. Muut oireet voi saada kuriin, mutta kuulo ei parane koskaan. He kertovat väsymyk-sestä, kun koko ajan joutuu pinnistelemään saadakseen sa-noista selvää. Huonokuuloi-suus kaventaa monin tavoin so-siaalista kanssakäymistä ja osallistumista normaalirientoi-hin. Jatkuva humina korvissa häiritsee.

Salosella on kuulo toisesta korvasta alentunut koko ajan ja nyt oikeastakin korvasta alka-nut huonontua. Hänelle on suo-siteltu kuulokojetta, mutta hen-kisesti hän ei tunne olevansa vielä valmis kojeen hankintaan. Sellaistakin hän on pähkäillyt, pitäisikö kampausta muuttaa, että saa kojeen tukan alle pii-loon.

Stressi laukaisi sairauden

Ménièren tauti alkaa tavalli-simmin keski-iässä. Eläkkeelle Soili Salonen ja Katri Welin ei-vät nyt nelikymppisenä aina-kaan halua.

Stressin välttämiseksi mo-lemmat ovat joutuneet lyhentä-mään työaikaansa. Welin on karsinut työpäivänsä kuusitun-tiseksi. Hän on vakuuttunut sii-tä, että pitkään jatkunut yli-kuormitus perheyrityksen myyntitehtävissä laukaisi hä-nen sairautensa. Lääkärikin oli todennut, että Ménièren ja yrit-täminen on paha yhdistelmä.

Salosen oli pakko vaihtaa sairaalan kolmivuorotyö päivä-vuoroiksi. Tuli myös muu vai-kea elämäntilanne, järkyttävä menetys perheessä. Kaksi ja puoli vuotta hän oli kokonaan poissa työelämästä, mutta on nyt palaillut takaisin töihin, näin alkuun puoleksi päivää.

– Elämän pitäisi olla tasapai-noista, mutta sitä se ei aina ole, hän huokaa.

Welin toivoo, että oppisi ot-tamaan asiat aiempaa tyynem-min.

Sairauden vuoksi on tarkasti katsottava, mitä suuhunsa pis-tää. Kiellettyjen listalla ovat suola, sokeri, kahvi ja alkoho-li. Suolan välttäminen on hei-dän mielestään hankalinta arki-elämässä, kun esimerkiksi kai-kessa valmisruuassa on suo-laa.

– Eihän tämä sentään mikään maailmanloppu ole, Salonen ja Welin vakuuttavat.

Muutaman kurssipäivän ai-

kana kuntoutusryhmä on ope-tellut, miten taudin kanssa voi elää – ja ehkä jopa tulla sinuik-si.

Huomattavasti viisaampina he sanovat kohta lähtevänsä kotiin soveltamaan kurssin an-tia. l

Marjukka Mela

Viiden päivän kuntoutuskurssijaksolla ryhmä saa tietoa Ménièren taudista, kuulosta, kommuni-kaatiosta, kuulon apuvälineistä, sosiaaliturvasta ja ruokavaliosta. Yksilöllinen ohjaus sisältää kuulontutkimuksen ja korvalääkärin vastaanoton sekä tarvittaessa myös puheterapeutin ja psy-kologin tapaamiset. Lisäksi jokaisella on oma ohjaaja, jonka kanssa voi pohtia omaa elämänti-lannetta kokonaisuudessaan.

Palaute on kurssista vastaavan Kuulonhuoltoliiton aikuisten kurssitoiminnan johtajan Leena Pihlaisen mieleen: ryhmäprosessi tuntuu käynnistyneen onnistuneesti.

Kokemus on osoittanut, miten tärkeää ryhmässä saatava vertaistuki on. Kursseilla annetaan paljon tilaa ryhmän työskentelylle ja kurssilaisten omille kokemuksille. Ryhmän koko on 10–12 henkeä, sopivan pieni ryhmä pysymään yhtenäisenä. Kuntoutujien lisäksi kursseille voi hakeu-tua myös enimmillään neljä lähiomaista, yleensä puolisoa, sillä onhan kuntoutus perheen yhtei-nen asia.

Puolen vuoden päästä ryhmäläiset tapaavat uudestaan nelipäiväisellä syventävällä jaksolla. Väliajaksi ei anneta kotiläksyjä, vaan kuntoutujat asettavat itse itselleen välitavoitteet, jotka mi-toitetaan henkilökohtaisen tilanteen ja jaksamisen mukaan.

Pihlaisen mukaan monet lähtevät ensijakson jälkeen aika tohkeissaan toteuttamaan tavoittei-taan.

– Luottamusta omaan pärjäämiseen pitää olla, mutta joskus saa vähän toppuutellakin, ettei tulisi isoa pettymystä ensimmäisen takapakin sattuessa.

Kuntoutus on myös ryhmäprosessi

– Tulimme hakemaan tietoa ja tapaamaan muita, Ménière-kurssilaiset Katri Welin ja Soili Salonen sanovat.

”Eihän tämä sentään mikään maailmanloppu ole.”

Kuva

Nan

a U

itto

Kuva

Nan

a U

itto

Jatkuu sivulla 29 P

2/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

12


Kokkolalainen eläkeläi-nen Hans Skog, 87, seisoo Yliopistokeskus Chydeniuksen tutki-mushuoneessa tasapainolevyn päällä ja katsoo tiukasti eteen-sä.

Fysioterapeutti Gerd Laxå-back mittaa HURlabsin tasa-painomittauslaitteella Skogin tasapainoa, Skogin seisoessa pehmeällä alustalla ja myös katsoen ensin sivusuuntiin ja sitten ylös ja alas.

Laxåback katsoo, pitääkö Skogin tasapaino huojumatta. Tämä on staattista tasapainoa mittaava tutkimus.

Sitten Laxåback testaa HUR-voimalaitteella miehen maksi-maalisen isometrisen etureisili-hasten voiman. Kun Skog ojen-taa polvensa, laitteen mittari kertoo lihasvoiman.

– Sen tulisi olla sama kuin henkilön paino eli 80-kiloisella henkilöllä 80 kg, jotta kuuluisi tutkimuksemme mukaiseen kaatumattomien ryhmään, Gerd Laxåback sanoo.

Skog saa paremman eli kak-si kertaa painonsa arvoisen tu-loksen.

Seuraavaksi Skog askeltaa testijakkaralle kahdeksan ker-taa Laxåbackan mitatessa ai-kaa.

Testi paljastaa toiminnallisen tasapainon. Se on tärkeä koti-askareissa, kuten tavaroita nos-tettaessa tai siirrettäessä kun käsillä ei voi ottaa tukea.

Nämä tutkimukset esimer-kiksi kuuluvat Palso-hankkee-seen.

– Se on vuoden 2007 alussa Yliopistokeskus Chydeniuksen terveystieteiden yksikön ja tä-käläisten yrittäjien

sivu 3 - kela...2/2008 jakelu 12. – 23.5. 2008 ilman työttömyys-turvaa puolison tulojen vuoksi....

Documents