SeurakuntammeTurun metodistiseurakunnan seurakuntalehti – syyskausi 2014

Saako välittää?Jeesus oli uudistajaTerveisiä VirostaSeurakunnassa ollaan yhdessäJumalan johdattama

Välinpitämättömyys on saatanastaTeksti: Säde Loponen – Kuva: flickr/John Ragai

Yläasteikäisenä toimin parina vuonna SPR:n lipaskerääjänä. Keräysliiviin sonnustautu-neena kauppojen ovilla seistessäni huoma-sin, että ihmiset voi jakaa karkeasti neljään ryhmään sen mukaan, kuinka he suhtautu-vat kerääjään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka kävelevät ohi. He eivät anna mitään mutta eivät myöskään tee siitä numeroa. Toiselta ryhmältä irtoaa yhtä vähän, mutta sen edustajat kokevat tarvetta pysähtyä selit-tämään, miksi näin on. ”Voi kuule, nyt ei oo kolikoita.” ”Annoin just eilen toiseen kerä-ykseen rahaa, niin nyt en voi antaa.”

Kolmannen ryhmän jäsenille ei riitä, että he jättävät osallistumatta. Heillä on palava tarve käännyttää kerääjä pois vapaaehtois-työstään tai ainakin purkaa tähän turhautu-mistaan. Tällaisella ihmisellä on aina valmii-na puhe, joka alkaa sanoilla ”kuules tyttö”. Sitten hän kertoo tytölle, miten maailma makaa. Mitään ei kannata antaa, koska kaik-ki menee kuitenkin päin tiedätte kyllä mitä ja tuonkin lippaan rahat menevät herrojen tiedätte kyllä minne.

Entä neljäs ryhmä? He vain sujauttavat nopeasti rahaa lippaan aukosta sisään ja jat-kavat matkaansa.

Olisi mukavaa päästä sanomaan, että seu-rakunnissa ei törmää kolmannen ryhmän edustajiin, mutta niin auvoista ei elomme

3

ole. Toisinaan turhauttaa, kuinka vähän maailmanparannushenkeä uskovissa on. Joidenkin mielestä esimerkiksi ympäristöä ei kannata suojella, koska lopulta kaikki kuitenkin tuhoutuu. Vaikka näin olisikin, Jumala ei tietääkseni ole pyytänyt meiltä apua maailman tuhoamiseen – hän kykenee halutessaan tekemään sen itse. Viljelemään ja varjelemaan hän sen sijaan käski jo kät-telyssä.

Kristityillä on varaa idealismiin, ja vielä enemmän: meiltä sitä saa suorastaan vaatia. Kristinuskon nimissä on menneinä vuosina paitsi tehty hyvää, myös riistetty ja mokailtu perinpohjaisesti. Jos jaksamme väärinkäy-töksistä huolimatta yhä uskoa julistustyön mahdollisuuksiin, mikä estää uskomasta muihinkin oikeamielisiin pyrkimyksiin.

Rohkenen väittää, että Jumala haluaa siunata ponnistelut sekä ilosanoman että reiluuden leviämisen puolesta. Elämä on ar-vokasta jo nyt eikä vasta kuoleman jälkeen.

Olen miettinyt, miksi yritykset edistää oi-keudenmukaisuutta arjen valinnoilla saavat toisissa aikaan ärtymystä. Kasvisruokaa suo-sivana en ole yrittänyt estää muita syömästä lihaa, mutta minun ei ole tarvinnut saarnata tehotuotannon haitoista synnyttääkseni kes-kustelua: pelkkä kieltäytyminen on provos-oinut tarpeeksi. Viime vuosina päivittely ja vaahtoaminen ovat tosin vähentyneet, kun kasvissyönti on yleistynyt.

Ehkä vastaväitteisiin ajaakin pieni jäy-

tävä syyllisyyden piikki. Mitä jos höntti idealisti olisikin oikeassa? Siinä tapauksessa saattaisin joutua muuttamaan tapojani tai myöntämään, että en tee sitä, mikä on oi-kein. Kumpikaan vaihtoehto ei houkuta, jo-ten maailmanparantajan on pakko olla hassu ituhippi, jota ei tarvitse ottaa vakavasti.

Omien ponnistelujen vaikutuksia ei kos-kaan voi tietää etukäteen eikä aina myöhem-minkään. Hyvien tekojen hyödyllisyyden laskelmoinnin sijaan meidät onkin kutsuttu tekemään hyvää siellä missä voimme. Ker-tarysäyksellä toteutuvaa vallankumousta on turha odottaa.

Eettisissä kysymyksissä liikutaan usein harmaalla alueella, jossa on vaikeaa tietää, mikä on oikein. Välinpitämättömyyden si-jaan voi kuitenkin ottaa asioista selvää ja pyytää viisautta Jumalalta sekä neuvoja edis-tyneemmiltä. Esimerkiksi kirkkokahvivink-kejä voi kysellä Tampereen metodistiseura-kunnasta, joka on Suomen vapaiden suun-tien seurakunnista ensimmäisenä ansainnut Reilun kaupan seurakunnan arvonimen.

P.S. Paljastettakoon vielä, että kirjoitukseni raflaava otsikko on peräisin reggae-artisti Paarman kappaleesta Ajopuu.

Kirjoittaja on seurakuntalainen ja opinto-vapaalla oleva toimittaja.

Teksti on julkaistu aiemmin Rauhan Sa-nomia -lehdessä 2/2010.

”Kristityillä on varaa idealismiin, ja vielä enemmän: meiltä sitä saa suorastaan vaatia.”

4

Kuka kumman Jeesus?Teksti: Veli Loponen – Kuva: tuntemattoman tekijän ikoni, 1700-luku

Eräässä sketsissään stand-up koomikko Ismo Leikola pohtii kristinuskoa. Vaikka usein mieliin saattaa nousta erilaiset kirkkojen pe-dofiilikohut, keskinäiset riidat sekä keskiajan inkvisitiot ja ristiretket, kristinuskon varsi-nainen sanoma on tyystin toinen.

Ismo pohtikin, millaista olisi, jos ottaisi tosissaan kristinuskon opit. Ainakin se vai-keuttaisi huomattavasti uhkaamista. ”Jos et heti lopeta, niin käännän toisen posken.” tai ”Jos et lopeta, niin teen sinulle, niin kuin toivoisin itselleni tehtävän.”

Monille saattaa kristinuskosta tulla mie-leen vanhat kirkot, vanhat laulut ja vanhat ihmiset. Tylsää, ilotonta ja sen sellaista. Eräässä hengellisessä laulussakin jopa sa-maistetaankin synti ja ilo: ”Kaikki jäätkööt vaan, huvit, riemutkin maan. En käy synnin tietä, en.”

Kuitenkin samaan aikaan on syntynyt seurakuntia, jotka täyttyvät kaikenikäisistä, joissa soitetaan nykyaikaista musiikkia, ol-laan iloisia ja elämänmyönteisiä.

Kaikki lähtee JeesuksestaLuonnollisesti Jeesuksella on iso vaikutus kristinuskoon. Hän on se, johon uskotaan. Kristinuskoon liittyvissä näkemyksissäkin kuva Jeesuksesta voi olla ratkaiseva.

Oliko Jeesus joku paimentolaisheimon saarnaaja, hengellinen opettaja vaiko peräti mielikuvitushahmo Joulupukin tapaan? Oli-ko hän sellainen kiltti pyhäkoulujeesus vaiko ankara tuomitsija?

Näkemys Jeesuksesta vaikuttaa siihen,

5

miten näet kristinuskon riippumatta pidät-kö itseäsi kristittynä vaiko et. Samalla meillä kaikilla on myös paljon opittavaa Jeesukses-ta.

Yllätyksellinen JeesusKovin moni ei sitä välttämättä tiedä, mutta Jeesus oli itse asiassa uudistaja. Enkä tarkoi-ta pelkästään sitä, että hän Jumalan Poikana tuli uhraamaan itsensä maailman puolesta, jotta voisimme pelastua uskomalla häneen. Siis tavallaan perustamalla kristinuskon.

Jeesus oli uudistaja siinä, että hän pyrki siirtämään huomion uskonnollisista harjoi-tuksista ja toimituksista yhteyteen ja lähim-mäisten rakastamiseen. Jeesus sanoi muun muassa näin:

”Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoit-taa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhri-menoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä.” Matteus 12:7

Vaikka juutalainen laki vaati uhraamaan Jumalalle, niin Jeesuksen mukaan tärkeäm-pää oli armahtavaisuus.

Jeesus oli uudistaja myös siinä, että omassa kulttuurissaan hän rikkoi erilaisia ihmisten välisiä rajoja. Hän vietti aikaa syn-tisten kanssa, mitä pidettiin pahana. Lisäksi hän parantaessaan sairaita oli myös spitaalis-ten kanssa, mikä oli suorastaan kiellettyä.

Henkilönäkään Jeesus ei ollut mikään tyypillisin hengellinen opettaja. Ensinnä-kään hänellä ei ollut hengellistä koulutusta, vaan hän oli syrjäseuduilta kotoisin oleva ra-kennusmies. Hän ei myöskään ottanut oppi-laikseen salonkikelpoisia herrasmiehiä, vaan tavallisia, jopa epätavallisia ihmisiä.

Hänen oppilainaan oli rähjäisiä kalasta-jia, vihattu veronkerääjä, ylpeä isänmaanys-tävä ja jopa tunnettu terroristi. Jeesusta kat-somaan ja kuulemaan tulivat kaikki lapsista ja naisista lähtien jopa pitkien välimatkojen päästä.

Jeesus vastustaa jeesustelijoitaNykyään, ainakin joskus, kutsutaan jeesuste-lijaksi sellaista, joka tuo esille toisten virheet, korostaa omaa erinomaisuuttaan ja muiden pahuutta. Jeesuksella on kuitenkin hyvin vä-hän yhteistä tällaisten henkilöiden kanssa.

Kyllä, Jeesus otti välillä hyvinkin voimak-kaasti kantaa asioihin ja ihmisten tekemisiin. Mutta lähes poikkeuksetta nämä henkilöt, joita Jeesus moitti, olivat itse sellaisia, joita voisi kutsua jeesustelijoiksi.

Tavallisia ihmisiä, meitä syntisiä, Jeesus kohtasi ilman syytöksiä. Evankeliumeissa on harvemmin keskustelua, jossa Jeesus olisi etukäteen kehottanut jotakuta parannuk-seen. Sen sijaan suurin osa Jeesuksen kohtaa-mista ihmisistä vaikuttui kohtaamisesta niin paljon, että oma-alotteisesti halusi korjata tekemänsä vääryydet ja lähteä seuraamaan Jeesusta.

Jeesus sanookin Raamatussa, että hän ei ole tullut tuomitsemaan meitä, vaan et-simään ja pelastamaan meitä. Omat väärät tekomme, raadollisuutemme ja inhimillisyy-temme johtavat meitä usein ongelmiin, ja niistä Jeesus haluaa meidät pelastaa.

Tänä syksynä tutustumme seurakunnas-sa Jeesukseen. Siihen, kuka hän on, mitä hän teki ja opetti ja millaiset ihmiset häntä seu-raavat. Olet tervetullut mukaan!

6

Seurakunta elääSeurakunnassa puuhataan yhdessäTeksti ja kuvat: Veli Loponen

Seurakuntaelämä ei ole pelkkiä jumalanpal-veluksia, vaan yhteyttä ja ystävyyttä laajem-minkin. Vuoden aikana olemme tehneet kai-kenlaista yhdessä, tällä aukeamalla näet kuvia joistakin niistä.

Toukokuussa järjestimme Uusi elämä -tapahtuman (oikealla), jossa tarjosimme ohikulkijoille lättyjä ja muuta kivaa. Päivän aikana toista sataa ihmistä kävikin moikkaa-massa ja juttelemassa.

Kesäkuussa pidimme seurakunnan ke-säretken (alla) Kuhankuonolle. Meitä oli

kymmenen ihmistä ja kaksi koiraa. Osa kävi kävelemässä järven ympäri ja tietenkin gril-lattiin sekä nautittiin auringon lämmöstä.

Viime jouluna paketoimme lähetysillassa (oikealla alla) lahjapaketteja Vepsän kylien lapsille. Seurakuntamme osallistuu lähetys-työhön Vepsässä ja ryhmä suomalaisia käy tapaamassa heitä kesällä ja talvella sekä vie samalla vaatteita ja muuta tarpeellista.

Myös seurakunnan käsityömyynnin tuotto menee lähetystyöhön Vepsään sekä Intiaan paikalliseen kouluun.

7

8

Seurakuntamme toimii vapaaehtoisin lahjoi-tuksin.

Kolehtien, seurakuntamaksujen ja lah-joitusten muodostama yhteissumma vastaa noin 35 euroa jokaista jäsentä kohden kuu-kaudessa. Nykyiset kulumme ovat kuitenkin suuremmat, mutta eivät aivan hirveän pal-jon suuremmat.

Jos jokainen seurakuntalainen lahjoittai-si 50 euroa kuukaudessa, seurakuntamme talous olisi tasapainossa. Suunta tätä kohti onkin, sillä parin viime vuoden aikana kes-kimääräinen lahjoitussumma on kasvanut lähes kymmenellä eurolla jäsentä kohden! Siitä kiitos jokaiselle lahjoittajalle.

Ymmärrän, että joillekin tuo voi olla suuri, jopa mahdoton summa. Onneksi tässä toteutuu kuitenkin Raamatustakin tuttu il-miö: Israelilaiset keräsivät erämaassa mannaa

kukin omasta mielestään tarvittavan määrän, mutta kotona paljastuikin, että kaikki olivat keränneet saman verran. Juuri sopivasti.

Tämä tarkoittaa sitä, että voimme jo-kainen osallistua sillä panoksella, minkä itse voimme antaa ja Jumala siunaa sen työmme, jonka teemme hänelle.

Seurakunnassamme on monia tarpeita normaalien menojen lisäksi. Tällä hetkellä esimerkiksi äänentoistojärjestelmä on lähes olematon.

Seurakuntana emme ole osa vain sitä työtä, mitä teemme tilojemme sisäpuolella, vaan olemme mukana vaikuttamassa Turun alueella yhdessä muiden seurakuntien kans-sa. Lisäksi kirkkomme kautta osallistumme monenlaiseen työhön sekä Suomessa että lähetyskentillä.

Kiitos!

Tiesitkö, että antamallakin voit palvella?

Saajan tilinumero

Saaja

Nordea FI21 1524 3000 1022 68

Turun metodistiseurakunta

Tili-siirto___10 euroa/kk___20/euroa/kk___50 euroa/kk___100 euroa/kk_______euroa/kk(jokin sopiva summa)

Euro

Viitenumero

EräpäiväTililtä

Allekirjoitus

Maksaja

9593

9

Luentosarja, jonka aikana tutustutaan kap-pelin toiminnassa mukana oleviin kirkko-kuntiin ja niiden taiteeseen monipuolisesti luennoin, keskustellen ja vierailuin. Oppai-na ovat kunkin kirkkokunnan viranhaltijat ja aktiivijäsenet. Päätteeksi tutustutaan elä-vään, toimivaan ekumeniaan taidekappelis-sa.

Luennot pidetään Turun suomenkielisen työväenopiston luentosalissa Kaskenkatu 5.

Työväenopiston luentokortilla (hinta 40 euroa) voi seurata kaikkia opiston luentoja koko lukuvuoden. Yksittäisen luentoon voi osallistua myös maksamalla kertamaksun 8 euroa. Luentosarjaan liittyvät tutustumis-käynnit ovat maksuttomia.

LuennotSyksy 2014

1. Ekumeeninen liike – aasi, leijona vai etana? Ma 8.9. klo 17–18.30, Tapani Ran-tala, rehtori.

2. Metodismi – ekumeeninen herätyslii-ke. Ma 22.9. klo 17–18.30, Veli Loponen, pastori.

3. Pelastusarmeija: Soppaa – Saippuaa – Sielunhoitoa. Ma 6.10. klo 17–18.30, Juha ja Jaana Jokiniemi, Pelastusarmeijan kaptee-nit.

4. Vapaakirkon vaikutus Turussa. Ma 20.10. klo 17–18.30, Jopi Pietiläinen, pas-tori.

5. Sanallisia siveltimenvetoja Maariasta ja luterilaisuudesta. Ma 3.11. klo 17–18.30, Katri Rinne, kirkkoherra.

Kevät 2015

1. Katolinen kirkko tänään. Ma 12.1. klo 17–18.30, Peter Gebara, SCJ, kirkkoherra.

2. Baptismi – periaatteet ja toiminta. Ma 26.1. klo 17–18.30, Jorma Lempinen, pas-tori.

3. Tuntuva Jumala – helluntailaisuus kokemuksen tulkitsijana. Ma 9.2. klo 17–18.30 Samuel Ruohomäki, historian ja yh-teiskuntaopin opettaja, teologian tutkija.

4. Pettymyksestä lähetysliikkeeksi – Miksi adventtikirkko on olemassa? Ma 2.3. klo 17–18.30, Terho Paavilainen, LKT las-ten kardiologia ja Kerttuli Giantzaklidis, seurakuntapastori Turun Adventtiseurakun-ta (Betel-kirkko).

5. Ortodoksikirkko maailmassa ja Suo-messa. Ma 16.3. klo 17–18.30, Ion Durac, kirkkoherra.

6. Missä ekumenia tulee lihaksi? – Näky-miä Turun paikallisekumeniasta. Ma 30.3. klo 17–18.30, Miika Ahola, pastori.

Lisää tietoa: http://www.taidekappeli.fi/Ela-vaekumenia.html

Elävä ekumeniaTurun kristilliset kirkot tutuiksi

10

Loppuvuoden ohjelmaSyyskuu

Ke 3.9. klo 18 Rukousilta.Su 7.9. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen. Syyskauden avausjuhla.Ke 10.9. klo 18 Rukousilta.Su 14.9. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.klo 14–18 Ylistystanssi-iltapäivä Pirkkalan kotiseurakunnassa. Lisää tietoa: www.pirkkalankotiseurakunta.fiKe 17.9. klo 18 Rukousilta.Su 21.9. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus. Seurakunnan visiopäivä.Ma 22.9. klo 17 Metodismi – Ekumeeni-nen herätysliike, Turun työvenopiston luento. Katso lisää sivulta 9.Ke 24.9. klo 18 Lähetysilta.Su 28.9. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus. Työväenopiston ja Taidekappelin Elävä ekumenia -luentosar-jan tutustumiskerta metodistiseurakuntaan.

Lokakuu

Ke 1.10. klo 18 Rukousilta.4.–5.10. Naisliiton konventti Helsingissä. Konventti on joka neljäs vuosi järjestettävä kirkkomme lähetystapahtuma. Tänä vuon-na mukana on vieras Intian Bethel-missio-nista.Su 5.10. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.

klo 12 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen. Mikkelinpäivä, kolehti nuorisotyölle.Ma 7.10. klo 18 Naistenilta. Lisää tietoa Pirjo Tuomistolta.Ke 8.10. klo 18 Rukousilta.Su 12.10. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.Ke 15.10. klo 18 Rukousilta. Seurakunta-neuvoston kokous rukousillan jälkeen.17.–19.10. Seurakunnan syystempausmissio.La 18.10. Naistenpäivä Tampereen meto-distiseurakunnassa. Lisää tietoa: www.tampereenmetodistisrk.fiSu 19.10. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.Ke 22.10. klo 18 Rukousilta.Su 26.10. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.Ke 29.10. klo 18 Lähetysilta.

Marraskuu

Su 2.11. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalvelus.klo 12 Lähetysjumalanpalvelus ja ehtoollinen. Kolehti lähetystyölle.Ke 5.11. klo 18 Rukousilta.Su 9.11. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.Ke 12.11. klo 18 Rukousilta.La 15.11. Seurakuntien vastuunkantajien koulutuspäivä Lahdessa.Su 16.11. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.

11

Ekmaninkatu 4, 20320 Turku, puhelin 046 645 3488, sähköposti: turku@metodistikirkko.fi, kotisivu: www.metodistikirkko.fi/turkuSeurakuntaneuvoston puheenjohtaja/lähetystyö: Riitta Huttunen, puhelin 040 738 2795Rahastonhoitaja: Pirjo Tuomisto, puhe-lin 050 467 3028Maallikkojohtaja: Jouni Laaksonen, puhelin 040 526 3379Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@metodistikirkko.fiSeurakunnan tili: FI21 1524 3000 1022 68, viite 9593

Esko-Aleksei Jantunen (venäjänkielinen työ), puhelin 0400 621 370esko-aleksei.jantunen@metodistikirkko.fi

PastoritVeli Loponen puhelin 046 645 3488veli.loponen@metodis-tikirkko.fi

klo 12 Jumalanpalvelus. Seurakuntaneuvos-ton kokous jumalanpalveluksen jälkeen.Ke 19.11. klo 18 Rukousilta.Su 23.11. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Perhekirkko.Ke 26.11. klo 18 Lähetysilta.La 29.11. klo 12–15 Joulumyyjäiset. Tar-jolla käsitöitä, leipomuksia, glögiä ja hyvää joulumieltä.Su 30.11. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Jumalanpalvelus. 1. Adventti.

Joulukuu

Ma 1.12. klo 18 Naistenilta.Ke 3.12. klo 18 Rukousilta.Su 7.12. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen.Ke 10.12. klo 18 Rukousilta. Seurakunta-neuvoston kokous rukousillan jälkeen.Su 14.12. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Jumalanpalvelus.Ke 17.12. klo 18 Lähetysilta.Su 21.12. klo 10 Venäjänkielinen jumalan-palvelus.klo 12 Seurakunnan joulujuhla.

Su 28.12. klo 13 Lauluja elämän matkalta -konsertti.

Tammikuu

4.1. klo 10 Venäjänkielinen jumalanpalve-lus.klo 12 Jumalanpalvelus ja ehtoollinen.

12

Yhteyttä yli rajojenViron metodistikirkon kesäkonferenssi

Teksti ja kuvat: Esko-Aleksei Jantunen

Kolme seurakuntamme jäsentä (allekirjoittanut, Mark ja Daniel) vierailivat Virossa elokuun 6.–10. päivä. Matkan tar-koituksena oli osallistua Viron metodistikirkon kymmenenteen kesäkonferenssiin. Osallistuimme siihen myös viime vuonna.

13

Hengellinen kesäjuhlaKonferenssissa oli yli 200 kävijää, mikä ylitti järjestäjien odotukset. Osallistujat olivat niin tavallista yleisöä kuin konferenssin järjestäjiä ja vapaaehtoisiakin. Konferenssissa oli edus-tettuna kuuden maan metodistikirkkojen jäsenet: Viro, Iso Britannia, Brasilia, Yhdys-vallat, Suomi ja Liettua. Kielinä käytettiin viroa, venäjää ja englantia.

Avustamassa oli Aldersgate Reveval Mi-nistryn tiimejä Virosta, Englannista ja Brasi-

liasta. Pääpuhujina olivat piirikunnanjohtaja Taavi Holmann, englantilainen pastori Da-vid Winstanley ja brasilialainen pastori Max Miler. Puheet tulkattiin simultaanisti. Mu-siikissa toimi erikoinen ryhmä, joka koostui Vantaalla toimivan venäjänkielisen metodis-tiseurakunnan jäsenistä.

”Meidät on luotu Jumalan kuvan kaltaisiksi.”

14

Andrus Kask, lähetystyöntekijä ja pas-tori Vilnasta, suomalainen Vapaakirkon lähetystyöntekijä Suvi Erikson ja Viron lä-hetystyön johtaja ja teologisen seminaarin opettaja Mark Nelson puhuivat työstään, sen vaikeuksista ja tuloksista. Ryh-mä virolaisia opiskelijatyttöjä soitti virolaista kansanmusiikkia ja lauloi hengellisiä lauluja.

Pääosin konferenssi järjestet-tiin suuressa teltassa ulkona. Saksalainen Methodist Zeltmission toi pääteltan ja kaksi pienempää rukoustelttaa sekä tarvikkeita re-kalla.

Konferenssi pidettiin kauniilla paikalla meren rannalla 148 kilometriä Tallinnasta itä-Virumaalla. Paikka on Viron metodis-tikirkon tapahtuma- ja konferenssikeskus Gideon.

Tapahtukoon sinun tahtosiKonferenssin teema oli ”Tulkoon sinun val-takuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Matt. 6:10

Jeesus tuli maailmaan, jotta Isän tahto tapahtuisi niin maan päällä kuin taivaassa-kin. Hän tuli tuomaan Jumalan valtakuntaa maan päälle. ”Omin neuvoin minä en voi teh-dä mitään. Minä tuomitsen sen mukaan mitä kuulen, ja tuomioni on oikea, sillä minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähet-täjäni tahdon." Joh 5:30.

Meidät on luotu Jumalan kuvan kaltai-siksi. Jeesus sovitti ja lunasti ihmiskunnan verellään. Hän pelasti ja pyhitti meidät ja an-

toi meille sen jälkeen lahjoja. Päätehtäväm-me maailmassa on sama kuin Jeesuksellakin: toteuttaa Jumalan tahtoa.

Meidän tulisi etsiä keinoja toteuttaa Isän tahtoa ja miettiä miten tuottaisimme

elämällämme kunniaa Isälle; etsiä keinoja ylistää häntä ja etsiä hänen armoaan. Mei-dän tulisi huolestua vain asioista, jotka eivät ole hänen tahtonsa mukaisia. ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen … Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti…” Ilm 5:12–13

Kristuskeskeisyys on taivasten valtakun-nan tavaramerkki. Jeesus on kaiken keskellä. Hän on se, joka on valtaistuimella. Hänessä on kaikki valta ja voima.

Jeesus tuli tähän maailmaan täyttämään tehtävän, joka voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: tekemään Jumalan tahdon niin maan päällä kuin taivaassa. Jokainen meis-tä on syntynyt samaa tehtävää varten. Me olemme Jeesuksen seuraajia, hänen opetus-lapsiaan. Jeesus antaa meille esimerkin, mi-ten voimme kokonaisvaltaisesti elää hänen tahtonsa mukaan palvellen ja ylistäen häntä.

”Kristuskeskeisyys on taivasten valtakunnan tavaramerkki.”

15

Rukousta ja yhteyttäNuorille oli omia tapahtumia, jotka oli jaet-tu kahteen osaan ikäryhmittäin. Rukousta-pahtumaa järjesti entinen ateisti, nykyinen pastori Vladimir Beregovoi. Lisäksi oli kaksi erillistä rukoustelttaa, joista toinen oli tar-koitettu rukoukseen lähetystyön puolesta ja toinen henkilökohtaiseen rukoukseen. Illalla oli mahdollisuus mennä uimaan meressä ja kävellä kauniilla rannalla auringon laskiessa.

Sunnuntaina oli myös kastetilaisuus sekä

kasteliiton uudistaminen. Piirikunnanjohta-ja Taavi Holman johti yleisön ylistykseen ja ehtoollisen viettoon.

Toivomme, että pääsemme ensi vuonna osallistumaan jälleen konferenssiin ja saam-me mukaamme useampia seurakuntamme jäseniä.

Kirjoittaja on seurakuntamme venäjänkielisen työn pastori.

16

Johdatusta lapsuudesta lähtienTeksti ja kuvat: Kirsti Niemi

17

Lähes yhdeksänkymmenen vuoden ikäisellä seurakuntamme jäsenellä Mirja Papusella on takanaan vaiherikas elämä. Tänään vielä hy-vissä voimissa oleva Mirja rukoilee erityisesti omaistensa puolesta. Omia lapsia hänellä on viisi, ja nuorempaa sukupolvea on peräti vii-dennessä polvessa asti.

Lapsuus ja nuoruusMirja syntyi avioliiton ulkopuolella Kuo-piossa vuonna 1925. Hänet annettiin kas-vattikotiin jo viiden kuukauden ikäisenä, ja perhe adoptoi Mirjan omalle nimelleen hänen ollessaan 6-vuotias. Perheessä ei ollut omia lapsia. Kasvattiäiti oli entinen kierto-koulunopettaja ja kasvatti-isä mielisairaan-hoitaja. He olivat kuulleet papin sanoneen kirkossa, että jos teille tarjotaan lasta, niin älkää kieltäytykö. Kun heille sitten tarjottiin Mirjaa, he olivat heti val-miit ottamaan hänet.

Kyllä minä koen, että Jumala on johdattanut elämääni lapsuudesta lähtien, toteaa Mirja.

Mirjalla oli lapsena tapana sanoa, että hänellä oli “hyvä äiti ja oma äiti”, siis kaksi äitiä. Omaan biologiseen äitiinsä Mirja pi-ti yhteyttä käymällä lomillaan äidin luona. Mirjan perhe muutti Parkanoon hänen ol-lessaan kouluiässä. Mirja muistaa, miten ko-ko luokka oli tullut häntä saattamaan. On-nellisena muistona hän kertoo sen, miten sai uudet, kaksiväriset kiiltonahkakengät.

– Otin ne yöksi sänkyni viereen. Sensi-jaan joulupukin tuomat huopikkaat heitin pois enkä välittänyt niistä.

Mirja kertoo olleensa aika yksinäinen lapsi. Hän oli myös pelännyt erästä isoa, sairasta tyttöä, joka saattoi ottaa kurkusta kiinni ja kuristaa. Sota-aikana Mirja toimi monen muun tytön tavoin pikkulottana puhelinvartiossa. Vaikka Parkanossa ei ol-lut pommituksia, Mirja pelkäsi mahdollisia pommituksia. Hän oli ottanut lakanan ja piiloutunut sen alle lumihankeen.

"Sinun on mentävä sinne takaisin" Mirjan ollessa 19-vuotias hänet ohjattiin työnvälitystoimistosta töihin, lähinnä lypsy-hommiin, Papusen taloon Ikaalisiin. Isäntä, joka oli leskimies ja 29 vuotta Mirjaa van-hempi, ihastui häneen. Talon Essi-tytär oli vannottanut Mirjaa, ettei tämä alkaisi seu-rustella isänsä kanssa. Tämän Mirja oli lu-

vannutkin. Kun sitten työsopimus päättyi, ja Mirja oli paluumatkalla kotiin, hän tunsi selvästi, miten joku kulki hänen rinnallaan.

"Sinun on mentävä sinne takaisin", kuulin sanottavan itselleni. "Entä sitten, kun hän tulee vanhaksi?" kysyin. "Ei sinun tarvitse nähdä sitä aikaa. Minä otan hänet pois."

Mirja kirjoitti Essille kirjeen kertoen ko-kemansa ja palasi Papusille.

Miehen kanssa tulimme toimeen, mutta mieheni lapset eivät katsoneet minua hyväl-lä.

”Tänään vielä hyvissä voimissa oleva Mirja rukoilee erityisesti omaistensa puolesta.”

18

Vuonna 1960 Mirjan puoliso kuoli yl-lättäen sydänkohtaukseen ja hän jäi 35-vuo-tiaana leskeksi viiden lapsen kanssa, joista nuorin oli noin seitsemänvuotias. Koska Mirja ei ollut saanut kasvatti-isänsä kautta kaipaamaansa isänrakkautta ja turvallisuut-ta, hän kokee, että hän sai sitä mieheltään. Hänen miehensä oli eräänlainen isähahmo, jo suuren ikäeronkin takia. Tässäkin Mir-ja näkee Jumalan johdattaneen asiat hänen parhaakseen.

“Tule sellaisena kuin olet”Jo lapsena Mirja sai hengellisiä vaikutteitta. Hänen kasvattiäitinsä oli uskova, ja he kävi-vät yhdessä kirkossa. Mirja ihmetteli, miksi äiti itki rukoillessaan. Oppikoulussa Mirja

oli mukana tyttökerhossa, jonka ohjaajal-la, Mirjan koko kouluajan parhaimmalla opettajalla oli voimakas vaikutus Mirjan elä-mään.

Olin pienestä saakka uskonnollinen. Koulussakin sanoin, että tanssi on syntiä, kertoo Mirja.

Talon Essi-tytär oli tilannut Sana-lehden. Mirja luki sitä ja lähti Nokialle Sanan hiljen-tymispäiville. Siellä papin ehtoollissaarnassa lausumat sanat “tule sellaisena kuin olet” koskettivat Mirjaa. Niistä tuli ratkaiseva käänne. Mirja polvistui ehtoollispöytään ja

antoi siinä elämänsä Jeesukselle. Hän tunsi kuinka ikäänkuin sähkövirta olisi kulkenut hänen kehonsa läpi. Hän hyppi ja pomppi ilosta tullessaan alas Nokian kirkonmäkeä. Mirja kertoi heti uskostaan miehelleen, jo-ka totesi, että tartteeko sitä nyt niin julistaa. Myös Mirjan puoliso tuli myöhemmin us-koon.

Ja minäkin luulin olevani uskossa, mutta en minä ollutkaan. Nyt minä olen, todisti hän naapurilleen.

Mirja sai johdattaa talon Hannu-pojan uskoon navetassa lehmien syöttökaukalon äärellä. Essi oli tullut uskoon jo ennen Mir-jaa ja tänään jo kolme Mirjan lapsista on us-kontiellä.

Johdatus metodistiseurakuntaanMirja kuului pitkään Turun hel-luntaiseurakuntaan, mutta vuosien vieriessä kaikki hänen ystävänsä kuolivat, ja Mirja tunsi olonsa siellä

yksinäiseksi. Mirja oli käynyt parissa meto-distikirkon tilaisuudessa ja koska hän oli pitänyt niistä ja seurakunta oli lähellä kotia, hän liittyi seurakuntaamme, jossa hän kokee tehtäväkseen olla ennen muuta esirukoilija.

Tunnen läheisyyttä, kun meitä on vain pieni joukko. Sitä toivon, että Pyhä Henki saisi enemmän sijaa seurakunnassamme.

Mirja kertoo kokeneensa erityisen enke-livierailunkin kodissaan. Eräänä päivänä ko-din oli täyttänyt taivaallinen, ihana tuoksu. Mitään kukkivia kukkia, joista tuoksu olisi lähtenyt, Mirjalla ei silloin ollut.

”Mirja sai johdattaa talon Hannu-pojan uskoon navetassa lehmien syöttökaukalon äärellä.”

19

Kyllä se oli enkeli, joka sen tuoksun toi!

Mirjan polkua valaisseita raamatunkohtiaKysyttäessä mitkä raama-tunpaikat ovat valaisseet Mirjan elämänpolkua hän mainitsee heti psalmista 68 jakeet 6–7. “Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Ju-mala pyhässä asunnossansa. Jumala joka antaa hyljätyil-le kodin ja johtaa vangitut onneen.” Nämä sanat hän kuuli pastorin saarnassa mennessään katsomaan kasvatti-isäänsä sairaalaan. Vain viikon kuluttua siitä hän menetti miehensä ja myöhemmin myös kasvat-ti-isänsä. Näin Jumala oli vahvistanut Mirjaa etu-käteen kohtaamaan nämä raskaat menetykset. Muita tärkeitä raamatunkohtia ovat Room. 8:28 ja Room. 8:35–39.

Jeesuksen sovitustyö on turvamme kaikessa. Emme omin töin pelastu, kiteyt-tää Mirja oleellisimman uskonelämästä.