semanttinen web - tulevaisuuden internetepub.lib.aalto.fi/pdf/wp/w442.pdf · 2008-01-31 ·...

W

W-00

Semanttinen Web –

Yrittäjien uudet liiketoimintamahdollisuudet

tulevaisuuden internet

Arto Lahti

Tekijän nimi 1, Tekijän nim

i 2, Tekijän nimi 3:

Julkaisun otsikko 1 Julkaisun otsikko 2

W-442

W-00

Arto Lahti

Semanttinen Web –tulevaisuuden internet

Yrittäjien uudet liiketoimintamahdollisuudet

Yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen

Tammikuu2008

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUHELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS

WORKING PAPERSW-442

© Arto Lahti andHelsinki School of Economics

ISSN 1235-5674 (Electronic working paper)ISBN 978-952-488-217-0

Helsinki School of Economics -HSE Print 2008

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUHELSINKI SCHOOL OF ECONOMICSPL 1210FI-00101 HELSINKIFINLAND

Semanttinen Web - tulevaisuuden Internet, Yrittäjien uudet liiketoimintamahdollisuudet

2 (107)

2

Sisällysluettelo

1. Yrittäjyyden toimintaympäristön muutoksen kohteena.........................31.2 Valistuksen aika, modernismi ja teollinen vallankumous ...............31.2. Postmodernismi ja tietoyhteiskuntakehitys ..........................................71.3. Globalisaatio ja maailmantalouden klusterointi................................161.4. Schumpeterin innovaatiokäsite, luottamuspääoma ja

verkostointi työn dynaaminen lisäarvon ja yrittäjyyden kasvunperustana ....................................................................................................................21

2. Tieto, älykkyys ja luovuus globaalin tietoyrittäjyydenvoimavarana......................................................................................................................30

2.1. Tiede, tieto ja tietoteoria – välttämätön yhdistelmä......................302.2. Luovuus ja älykkys taloudellisen lisäarvon taustalla .....................39

3. Informaatioteoria, tekoäly (Artificial Intelligence) ja älykkäätagentit...................................................................................................................................49

3.1. Matemaattinen vs. semanttinen informaatioteoria (taikommunikaatioteoria)........................................................................................49

3.2. Tekoäly mystiikkaa vai yrittäjyyden suuri mahdollisuus .............573.3. Älykkäät agentit .....................................................................................................70

4. Liiketoimintamalli ja yrittäjien eHelp ...............................................................784.1. Esimerkkejä toimivista liiketoimintamalleista....................................78

4.1.1. Liikeyhteyksien välittäjän liiketoimintamalli ................................. 784.1.2. Mainostajan Liiketoimintamalli .................................................. 814.1.3. Tietoagentin liiketoimintamalli.................................................... 824.1.4. Verkkokaupan liiketoimintamalli ................................................. 834.1.5. Tilauspohjainen ekaupan liiketoimintamalli ................................. 844.1.6. Perinteisen teollisen valmistajan eliiketoimintamalli ..................... 854.1.7. Kumppanuusmalli...................................................................... 874.1.8. Yhteisöllinen eliiketoimintamalli.................................................. 88

4.2. Keskeiset liiketoimintamallit ja eHelp-projekti - neljäpäämallia.....................................................................................................................89

4.3. Suomen yrittäjien portaalin tarjoamat mahdollisuudet ...............924.4. Semanttisen webin rakentamisen haasteet .........................................94


3 (107)

3

1. Yrittäjyyden toimintaympäristön muutoksenkohteena

1.2 Valistuksen aika, modernismi ja teollinenvallankumous

Teollinen vallankumous siis modernismi on muuttanutmerkittävästi yhteiskuntien rakenteita sen jälkeen, kun sekäynnistyi 1700-luvun lopulla Englannissa. Teollisenvallankumouksen merkittävä vaikutus oli demokraattisenyhteiskuntamuodon synty ja kapitalismin kasvuun liittyväpääomien kasautuminen. Modernismi erosi merkittävästiedeltäneestä merkantilistisesta sääty-yhteiskunnan ajasta, koskavarallisuusasemaa ei enää ratkaissut syntyperä tai säätyasemavaan markkinoiden kautta toteutuva vapaa kilpailuprosessi siisluonnonvalinta. Modernismin taustalla on valitusfilosofia, jokavaltasi Euroopan maat jo 1700-luvun alkupuolella ranskalaistenvalistusfilosofien (kuten Jean-Jacques Rousseau) innoittamana.Ruotsi-Suomessa valituksen puolestapuhujaksi nousi akateeminensivistyneistö, jonka innoittajana toimi luonnontieteilijä Carl vonLinne ja hänen luomansa kasvien luokitusjärjestelmä, joka onosoitus luonnonvalinnan nerokkuudesta myös talousmiehille.

Suomessa eli vuosina 1729-1803 talousmies Anders Chydenius.Hän omaksui Linnen ajatukset, joita hän sovelsi aikansataloudellisten ilmiöiden tulkintaan. Tästä lähtökohdasta Chydeniuspuolusti tinkimättä elinkeinojen ja kaupan vapautta, työnteonvapautta, painovapautta, uskonnonvapautta ja yhteiskunnallistaedistystä haittaavien rajoitusten tai määräysten poistamistaRuotsin valtiopäivillä pappissäädyn edustajana Merkittävinsaavutus osui hänen valtiopäivämiesuransa alkutaipaleelle. Vuosien1765-1766 valtiopäivillä myönnettiin Kokkolalle, Vaasalle ja Oululletapuli- tai merikaupungin oikeudet, mihin vaikutti ratkaisevastiAndersin kyky perustella kaupan vapaus. Anders perustelivapaakauppaa taitavasti käsitteellä “kansallinen voitto”, joka onmyös nimenä hänen tärkeimmälle julkaisulleen. Chydenius olimyös aikansa teknologiayrittäjä, sillä hän kuten monetkirkonmiehet pyrki tuottamaan ja soveltamaan uusia keksintöjä(kuten viljelymenetelmiä).


4 (107)

4

Teollinen vallankumous, joka lähti vauhtiin Englannista, sai aikaanlaaja-alaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Muutosten taustalla olibrittiläinen, klassinen taloustiede (keskeisiä kirjoittajia Adam Smithja David Ricardo), joka kehitti kilpailuvoimiin perustuvanmarkkinakäsitteen siis kysynnän ja tarjonnan lain, jonka havaittiinjohtavan työn erikoistumiseen ja tätä kautta kansakuntienvaurastumiseen. Brittiläisen taloustieteen merkittävin tieteellineninnovaatio oli David Ricardon komparatiivisen kustannusedunperiaate, jonka mukaan valtio käy ulkomaankauppaa ylitarjonnallasiis hyödykkeillä, joissa ko. valtiolla on edullisesti käytettävissätuotannontekijöitä. Ricardon näkemys on edelleen kansainvälisenkaupan ja sen tuoman hyvinvoinnin perustana. Teollinenvallankumous tarjosi mahdollisuuden taloudellisen tehokkuudenparantamiseen työn erikoistumisen ja organisoitumisen (division oflabour) kautta. Tässä on ratkaiseva ero valituksen ajankeksinnöllisyydelle, joka ei merkittävästi muuttanut vallitsevaayhteiskuntaa kuten teollinen vallankumous tulisi tekemäänuseammassa vaiheessa.

Teollinen vallankumous siirsi Euroopan modernimismin aikaan. Siltimodernismi ei ollut valmis syntyessään, sillä yhteiskunnanvoimavarat olivat riittämättömät teollistumisen ja väestönkasvunaiheuttamien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Yhteiskunnallinenrauhattomuus kasvoi 1800-luvun loppua kohti, kun teollisuusuusien keksintöjen (mm. sähkö tai prosessiteollisuus) myötä alkoikasvaa kohti suurteollisia mittasuhteita. Yhteiskuntasuhteetkärjistyivät, kun saksalainen taloustieteilijä Karl Marx ”julisti sodan”teollisuuskapitalisteille ja ehdotti Pääoma-kirjassaantuotantovälineiden ottamista kapitalisteilta yhteiskunnan haltuun.Marx oletti, että tekninen kehitys ja yksityisen pääomanvoitontavoittelu kasaavat kilpailuprosessista huolimattavarallisuuden harvojen käsiin. Klassista taloustiedettä tulkiten Marxväitti, että kapitalisti pyrkii absoluuttisen lisäarvon tuottamiseenalentamalla työntekijöiden palkkoja ja pidentämällä työaikoja.Vaikka Marx näki suhteellisen lisäarvon eli työn tuottavuudenkohottamisen teknologisten uudistusten kautta, hän ei uskonutkapitalismin kykyyn uudistua1. Toisaalta taloustiede uudistui

1 Tämän hätiköidyn johtopäätöksen pohjalta syntyi sosialistinen yhteiskuntamalli, jossa yhteiskuntamonopolisoi tuotantovälineet.


5 (107)

5

merkittävästi Marxin esittämän haasteen vauhdittamana. Syynä onse, että Marxin työn lisäarvoteoria ja nimenomaan dynaamisestitulkittuna on sinällään ansiokas.

Markkinatalousyhteiskuntien kehitys ei jatkunut Marxinennakoimalla tavalla. Marx oletti, että yrittäjät ja kapitalistit ovatensisijaisesti kiinnostuneita työn absoluuttisesta lisäarvosta.Todellisuudessa teknologinen vallankumous tarjosi yrittäjille jakapitalisteille runsaasti mahdollisuuksia suhteellisen lisäarvon elityön tuottavuuden kohottamiseen. Ratkaiseva muutosyritystoiminnassa tapahtui 1900-luvun alussa, kun yhdysvaltalaineninsinööri Frederick Taylor kirjoitti mullistavan kirjansa ”Principles ofScientific Management”, jossa hän kiistatta osoitti, että ns.tieteellisen liikkeenjohdon avulla on mahdollista purkaa Karl Marxinkuvaama ristiriita työantajan ja työntekijän välillä. Taylorin mukaantyönantaja siis kapitalisti voi vaurastua vain, jos hän kannustaatyöntekijöitään vaurastumaan. Sama riippuvuus pätee toisinpäin.Taylor uskoi työntekijöiden ja työmenetelmien kehittämiseen jateolliseen toimintamalliin, jonka perusta on koko tehtaanyhteistoiminta eikä yksistään yrittäjän tai työnantajan taito jauutteruus2.

Teollinen modernismi, jonka eräs tulkinta voidaan ilmaistakäsitteellä ”Taylorismi”, on Harisalon ja Miettisen kirjan”Luottamuspääoma” mukaan myös ihmiskasvoinen eikä pelkästäänraa’an byrokraattinen, kuten useimmiten on virheellisesti tulkittu.Kirjoittajat nostavat esiin käsitteen ”taitava pääoma”, joka toimiiyrityksessä välittäjän roolissa. Harisalon ja Miettisen mukaanFrederick Taylorin kuvaama ”taitava pääoma” ei ole mikäänihmisen tietoisuudesta riippumaton mörkö, jollaiseksi Karl Marx senkuvasi, koska pelkkä pääoma ei tee mitään, vaan vasta yrittäjät jayrittäjyys saa ideat elämään. Modernismin syvin tulkinta onkirjoittajien mukaan se, että taitavissa käsissä pääoma muuttuukasvuksi, työpaikoiksi, tuottavuudeksi ja kohoaviksi palkoiksi jalevittää hyötyjä yhteiskuntaan kuin veteen heitetty kivi aaltoja.Toisaalta Harisalo ja Miettinen näkevät suomalaisessayhteiskunnassa edelleen ”marxilaisen harhan”, sillä taitavaa

2 Taylor, Frederick (1974) Shop management, teoksessa Principles of Scientific Management byTaylor, Frederick, Greenwood Press Publishers, sivu 140.


6 (107)

6

pääoma kuunnellaan Suomessa huonosti, eikä yrittäjällä oletodellista puhevaltaa politiikkaan ja yhteiskunnassa on vallallalaajamittainen saalistus3.

1900-luvun alussa syntyi neoklassinen taloustiede, joka sisältääytimeltään nobelisti Leon Wahlrasin matemaattisen talousteorian.Uudistuneen talousteorian keskeinen ansio on makrotalouksienohjattavuuden ja ennustettavuuden paraneminen. Erityisen hyvintaloustieteen työvälineiden antama ohjaus on toiminuttaloudellisen kasvun vallitessa, kun taas markkinoiden kykyratkaista talouden kriisivaiheen ongelmat on ollut heikko, mikä tuliesiin 1930-luvun maailmanlaman aikaan. Samalla tieteellinenliikkeenjohtotiede on kehittynyt voimakkaasti ja se on kytkettytaloustieteelliseen viitekehikkoon, mistä ansio lankeaa AlfredMarshallille, joka 1900-luvun vaihteessa kirjoitti managerialisminperuskirjan ”Principles of Economics”. Toinen tuon ajanmodernismin vahva tulkki oli saksalainen Max Weber. Vaikkahänen sotilaallisen tiukka byrokratiatulkintansa ansaitsee kritiikkiä,Weber vaikutti ratkaisevasti kapitalismin rationaalisuudenvoittokulkuun. Teollinen modernismi legitimoi toisenmaailmansodan jälkeen teknologisen edistyksen yhteiskunnanhyvinvoinnin perustana ja synnytti samalla vahvan yhteydensosiaalipolitiikan ja talouspolitiikan välille, minkä 1960-luvunSuomessa kiteytti akateemikko Pekka Kuusi4.

Modernismin taustalla on valitusfilosofia ja edistysusko.Modernismin tulkinta nykyajassa on talouden dynaamisentehokkuuden kasvu. Syynä on se, että yhteiskunnan,työntekijöiden ja kapitalistien vaurastuminen terve vaurastuminenvoi perustua vain työn dynaamisen tehokkuuden kasvuun.Taloustieteen sisäänrakennettu heikkous on puutteellinentalouskasvun tulkinta. Taloustieteen merkittävä laajennus onkinnobelisti Robert Solowin5 endogeenisen kasvuteoria, joka toi esiinteknologisen kehityksen tuotannontekijänä ja erityisesti kasvunkatalyyttinä pääoman, työn ja luonnonvarojen rinnalla. Solowinkasvuteoria tarkastelee makronäkökulmaa. Solow havaitsi, ettäpanostukset koulutukseen ja teknologiaan parantavat tietyn maan3 Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1995) Luottamuspääoma, Yliopistopaino, Tampere, sivu 73.4 Kuusi, Pekka (1961) 60-luvun sosiaalipolitiikkaa, Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 6, WSOY.5 Solow, Robert (2000) Growth Theory. An Exposition, Oxford University Press, Etats-Unis.


7 (107)

7

kilpailukykyä kansainvälisessä vaihdannassa ja nopeuttavattaloudellista kasvua. Solowin mallin mukaan teknologinen kehitysvaikuttaa työn ja pääoman välisiin suhteisiin tuotantofunktiossatyön dynaamisen lisääjänä.

Solow olettaa, että markkinatalousmaiden yhteisenteknologiavarannon ja tähän liittyvän osaamisen kehitys hyödyntääkaikkia maita, jolloin kansainvälinen vaihdanta johtaa siihen, ettäeri maiden kasvunopeudet ja työntekijöiden tuloerottasapainottuvat. Näin on tapahtunut OECD-maiden välillä (kutenEU, Yhdysvallat tai Japani) 6 mutta ei laajemminmaailmantaloudessa. Solow ei tarkastele yksittäisen yrityksenkasvua. Yrityslähtöisen kasvuteorian keskeinen arkkitehti on PaulRomer7, joka olettaa teknologisen kehityksen, tiedon ja osaamisenendogeeniseksi muuttujaksi8. Endogeenisen kasvuteoriankeskeinen olettamus on, että innovaatioiden luoma rajatuottojenkasvu innovaation diffuusion tai penetraation myötä onhallitsevampi kuin kilpailumekanismin paine hintojen alentamiseksi.Taloustieteen ”ikävä” tehokkuusvaatimus ratkeaa siten, ettäeksponentiaalinen kasvuprosessi ruokkii sekä yrityksen omanytimien vahvistumista että verkostovaikutuksia.

1.2. Postmodernismi ja tietoyhteiskuntakehitys

Modernismin yhteiskuntarakenne on osoittautunut monilta osiltaantoimivaksi, vaikka sen perusteita alettiin epäillä jo 1970-luvulla.Merkittävin kriitikko oli sosiologi Daniel Bell9, joka esitti kuuluisanmallinsa kolmesta yhteiskunnan kehitysvaiheesta (esiteollinen,teollinen ja jälkiteollinen). Bellin kehitysvisioille löytyi myösfaktaperustaa, sillä informaatioammatit lisääntyivät USAssa 1970-

6 OECD-maissa teknologian vaikutus hyvinvoinnille eli ns. Solowin residuaali on huomattavan suurihistoriallisessa tarkastelussa. Sen sijaan suhteessa latinalaiseen Amerikkaan tai Afrikkaan tuloerot ovatkasvavia ja näissä maissa Solowin residuaali on pieni. (Seppo Honkapohja, 'Makroteorian mullistuksetviimeisen 60 vuoden kuluessa', Taloustieteellisen seuran 60-vuotisjuhlaseminaari, 17.10.1996).7 Romer, Paul (1989) Increasing Returns and New Developments in the Theory of Growth, Universityof Chicago, Chicago.8 Uusi kasvuteoria ei ole uusi ja radikaali, että strateginen liikkeenjohto-oppi on jo pitkään käsitellytteknologiaa yrityksen toimintaympäristöä rajaavana muuttujana tuotteiden ja markkinoiden rinnalla.9 Bell, Daniel (1974) The Coming of Post-Industrial Society. A Venture in Social Forecasting,London.


8 (107)

8

luvulle tultaessa10 ja elinkeino- ja ammattirakenteen havaittiinpainottuvan palveluelinkeinoihin. Vaikka Bellin johtopäätösteollisen modernismin korvautumisesta postimodernismilla lieneeliian futurologinen, on syytä kritikoida taloustieteen yleistä teoriaa,joka abstrahoi maailmaan muutamalla muuttujalla ja jolle ei löydyreaalivastinetta. Lisäksi on syytä uskoa Bellin tapaan yksilöiden jaerityisesti yrittäjien esiinmarssin rationaaliseen rakenteidenohjaamaan maailmaan. Bell kuten Marx aikanaan väheksyidemokraattisen kapitalistisen järjestelmän kykyä sopeutua.Kapitalistinen yritysmalli on vahva instituutio eikä välttämättäajaudu totaaliseen kriisin siirryttäessä jälkiteolliseentietoyhteiskuntaan kuten aikanaan käsityöläisten ammattikuntaromahti teollistumisen ja modernismin edetessä.

Modernismin vahvuutena on yhtenäinen yli tieteenalojen ulottuvanäkemys tieteen metodista, jolla tutkimus legitimoi tiedonkumoamisen tai todentamisen. Silti modernismin näkemystotuudesta on rajoittunutta, ikään kuin suuren länsimaisenyhteiskunnan menestystarinan11 kertomista, todentamista javahvistamista. Postmodernistit kuten Daniel Bell asettuvatvastustamaan universaalia tarinaa siis yhden oikean totuudenmahdollisuutta, jota modernismin tiedeyhteisöt legitimoivat.Postmodernistit eivät ylipäätänsä usko tieteellisen tiedonylivertaisuuteen. Postmodernistit sen sijaan korostavat uudentiedon luomista. Tämä tarkoittaa pelisääntöjen muuttamista jatähän tarvittavaa tulkinnan oikeutusta. Postmodernismin mukaantulkinnassa korostuu vapaus konsturuoida tietyn annetunhistoriallinen muoto mutta kuitenkin sen sisäisistä lainalaisuuksistalähtien12. Tietoyhteiskunnan tulkinnassa postmodernismi korostaakulttuurin hallitseva asemaa ja omia sisäisiä lainalaisuuksia, joitavoivat olla:13 irrationaalisuus, impulsiivisuus, henkilökohtaisetvaikutelmat ja vapaat yhdistelyt.

10 Porat, Marc (1977) The Information Economy, Definition and Measurement, Washington.11 Tarinan keskiössä ovat suuret monikansalliset yritykset ja alueelliset talousliitotot12 Vähämäkio, Jussi (1995) ”Gianni Vaattimon radikaalin hermeneutiikan merkiitysyhteiskuntateorialle” teoksessa: Rahkonen, Keijo, toim. (1995) Sosiologisen teorian uusimmatvirtaukset, Helsinki, (s. 32).13 Jallinoja, Riitta (1995) ”Sosiologia postmodernisuudesta: Zygmunt Bauman” teoksessa: Rahkonen,Keijo, toim. (1995) Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset, Helsinki, (s. 32).


9 (107)

9

Toisaalta postmodernistit ovat kritiikillään myös vaikuttaneetmodernismin uudistumiseen kuten marxilaisuus aikanaan. Erityisenolennainen havainto koskee Solowin eksogeenisen kasvuteoriansosiologista, yhteiskuntatieteellistä tulkintaa. Daniel Bell ennakoiaivan oikein, että yliopistot ja korkeakoulut tulisivat kohoamaanjälkiteollisissa yhteiskunnissa14 tärkeiksi yhteiskunnallisen vallankeskuksiksi ja että tiedosta tulee ns. yhteiskuntakehityksen myötätärkein tuotannontekijä. Tämä havainto yhdessä 1970-luvun alunöljykriisin myötä on johtanut siihen, että länsimaat ovatYhdysvaltojen Financial Associationin presidentin Michael Jenseninmukaan lisänneet panostustaaan tutkimukseen ja tuotekehitykseennoin kaksi kertaan enemmän kuin niiden kansantuote on kasvanut.Myös futurologien Alvin Toffler15 ja John Nasbitt16 kauaskantoisetja faktaperusteiset visiot tietoyhteiskunnan kehitysdynamiikastaovat olleet arvokkaita. Naisbitt ennakoi ensimmäisenä sen, ettäjälkiteollisessa taloudessa tietopääoma keskeisenä pääomanmuotona johtaa radikaaliin muutokseen tuotannon organisoinninperiaatteissa; henkisen pääoman arvostuksen nousun ansioistatalous voi ensi kertaa ihmisen historiassa perustuatuotannontekijään, joka ei ole niukka, vaan uudistuva ja itseäänuudistava17.

1980-luvulla teollisuusmaat varautuivat jatkuvaan kasvuun, kuntietoteollisuuden uskottiin tuovan uusia työpaikkoja jälkiteollistenlisäksi. Todellisuudessa toteutui kasvun rinnalla mittavatyöpaikkakato automaation myötä, kun yritykset ratkaisivattuottavuusparadoksin purkamalla hierarkkisen organisaation.Kehitys oli erityisesti Yhdysvalloissa dramaattista18, koska”amerikkalainen metodi” perustui lähes vuosisadan Taylorinkehittämään hierarkkiseen työn erikoistumismalliin19. Edelläkävijämuutoksessa oli japanilainen teollisuus ja erityisesti autojätti

14 Bell käyttää termiä ”knowledge societies”15 Toffler, Alvin (1980) Third Wave, Bantam, New York.16 Naisbitt, John (1984) Megatrends: Ten New Directions Transforming Our Lives, New York17 Naisbitt, John (1984) Megatrends, Warner Books, sivu 1618 Rifkin, Jerome (1995) The End of Work, the Decline of the Global Labour Force and the Dawn ofthe Post-Market Era, G.P. Putman's Sons, New York.19 Johtava teollisuuden ala, autoteollisuus, lisäsi tähän Fordin vuosisadan vaihteessa kehittämänliukuhihnatekniikan, joka pystyi tuottamaan massoittain standardisoituja tuotteita. Varsinaisensuoritusportaan työ oli hyvin vähän ammattitaitoa vaativaa vaihetyötä. Päätökset tehtiin hierarkiayläpäässä. Informaatiovirtoja välittävä keskijohto sai tässä mallissa korostetun aseman (Rifkin, 1995).


10 (107)

10

Toyota20. Toyota-malli osoitti, että keskijohdon korvaaminenverkostoilla on käytettyyn työaikaan, tehdastilaan, syntyneisiinvirheisiin ja työvoiman tarpeeseen nähden aivan ylivoimainenratkaisu. Toyota-mallin merkitys saattaa olla yhtä keskeinen kuinTaylorismin noin vuosisata aikaisemmin. Toyota-malli mahdollistaatyön prosessi- ja verkostopohjaisen uudelleenorganisoinnin, jokahyödyttää selvimmin juuri modernismin jättiläisiä siis suuriayrityksiä ja talousalueita ja viime kädessä länsimaista kapitalististatalousjärjestelmää.

Daniel Bell on kiistatta oikeassa siinä, että tietoyhteiskunta(information society) on länsimaisen yhteiskunnan uusikehitysvaihe. Mutta hänen kuten ylipäätänsä sosiologien heikkouson puutteellinen näkemys markkinamekanismista. Tietoyhteiskuntaon ennen muuta aikaisempaa vahvempimarkkinatalousyhteiskunta, koska tietotekniikka on muuttanutrahan, pääomien ja monien palveluiden kaupan digitaaliseksi jarajattomaksi liiketoiminnaksi. Tästä kehityksestä AnthonyGiddens21 käyttää osuvia käsitteitä kuten teknokapitalismi jaepävarmuuden kapitalismi, joilla hän viittaa erityisesti informaatio-ja viestintäteknologian nopeaan kehitykseen ja tämän vaikutuksiinmm. osakemarkkinoihin. Giddensin mukaan uusi teknologia saaaikaan talouskasvua, parantaa kilpailukykyä ja työllisyyttä sekätehostaa hallinto- ja palvelualan tehtävien hoitamista muttaaiheuttaa kasvavan taloudellisen epävarmuuden.Joissain yhteyksissä on puhuttu uudesta digitaalisestamaailmanjärjestyksestä, mikä viittaa tietotekniseenvallankumoukseen ja sen globaalitasolla leviäviin vaikutuksiin.Manuel Castells22 puhuu informationaalisesta kehityslogiikasta,joka perustuu tiedon vaikutusten muuttumiseen. Kaikki tämä onlegitimoinut tietoyhteiskunnan käsitteen talouspoliittisenaydinkäsitteenä23. Tietoyhteiskuntateoreetikot puhuvat myös

20 1950-luvulla japanilainen Toyota kehitti uutta tuotanto- ja johtamismallia, joka perustuityöryhmätyöhön, ”matalaan” organisaatiomalliin (lean production) siten, että monitaitoiset työryhmättyöskentelevät yhdessä työpisteessään vaihtaen ideoita ja tehden ryhmäpäätöksiä suoraan tehdassalissa.Tähän liittyy JOT-malli siis ilman varastoja toimiva materiaalivirta.21 Giddens, Anthony (1992) The Consequences of Modernity, Cambridge (UK), Polity Press.22Castells, Manuel (1989) The Informational City. Information Technology, Economic Restructuring,and the Urban-Regional Process. Oxford: Basil Blackwell.23 Tätä instrumentaalista näkemystä edustaa selkeästi TEKESin määritelmä: "Tietoyhteiskunnallatarkoitetaankin yhteiskuntaa, jossa laajasti hyödynnetään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, tuotetaan


11 (107)

11

digitaalivallankumouksesta teollisen vallankumouksen veroisenatapahtumana. Erityisesti Naisbittin24 näkemyksen mukaaninformaatio- ja viestintäteknologian nopea kehitys saa aikaantalouskasvua, parantaa kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tehostaahallinto- ja palvelualan tehtävien hoitamista. Naisbittin mukaanjälkiteollisessa kulttuurissa menestyvät vain sellaiset yritykset,jotka kykenevät korvaamaan teollisen yhteiskunnan kooditjälkiteollisen yhteiskunnan vastaavilla. Näitä uusia koodejakuvaavat monet tietoyhteiskuntaan viittaavat käsitteet kutenmediayhteiskunta, verkostoyhteiskunta, osaamisyhteiskunta,asiantuntijayhteiskunta, ekoälykäs yhteiskunta javuorovaikutusyhteiskunta25.

Futurologeista poiketen Frank Webster26 korostaayhteiskuntakehityksen jatkuvuutta. Vaikka digitaalisuuden vaikutustalouteen on hänenkin mukaansa kiistaton, hän ei usko, ettädigitaalisen vallankumouksen kannattajat olisivat kyenneetvakuuttavasti osoittamaan, mitkä piirteet tai muutosten määrätoikeuttavat puhumaan vallankumouksesta tai edes syvällisestäyhteiskunnallisesti murroksesta. Peter Drucker27 vertaadigitaalivallankumousta kirjapainotekniikan keksimiseen. Kyse eiDruckerin mukaan ole varsinaisesta teollisesta vallankumouksesta,koska teollinen vallankumous on teknologisen paradigmanseurauksena tapahtuva pitkäaikainen ja monimutkainenyhteiskunnan muutos. Kirjapainotaito levisi Druckerin mukaanaikanaan nopeasti ja yhtä lailla meidän aikamme digitaalinenvallankumous on vaikutuksiltaan nopea ja rajoitettu.

Tietoyhteiskuntakehitys tai digitaalinen vallankumous tuntuumenneen läpi ilman suuria mullistuksia, sen piilovaikutuksetsaattavat olla yllättäviä. Teknologisen vallankumouksen rinnalla ontoteutumassa merkittävä sosiaalinen tai organisationaalinenvallankumous siis ns. matala organisaatio, joka merkitseekokonaisen vuosisadan saavutusten kääntämistä ylösalaisin.

runsaasti tietoja viestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja ja jossa on monipuolinen sisältöteollisuus."(Teknologia (2000) Osaamiselle tulevaisuuteen, TEKES, Helsinki (sivu 21)24 Naisbitt, John (1984) Megatrends, Warner Books, sivu 825 Malaska, Pentti (1995) Yhteiskuntakehityksestä ja murroksesta. Teoksessa Auli Keskinen (toim.)Teledemokratia - tietoverkot ja yhteiskunta. Painatuskeskus, Helsinki (ss. 33-34).26 Webster, Frank (1995) Theories of The Information Society, Routledge, New York27 Financial Timesin haastattelu vuodelta 1977.


12 (107)

12

Tayloristinen työn erikoistumismalli ja organisaatiohierarkia eivätenää olekaan teollisen toiminnan vallitseva malli vaan pikemminkinhäviävä malli. Tulevaisuuden tehdasmalli voi sekin olla pitkälleautomatisoitu ja sama kehitys koskee tietoverkkoperusteisiapalveluita ja kauppaa. Modernismin ytimessä olevien suurtenmanagerialististen yritysten kannalta käsillä oleva automaatiomerkitsee kuitenkin vain merkittävää mahdollisuutta työndynaamisen lisäarvon nostamiseen, mikä on juuri demokraattisenkapitalistisen yritysjärjestelmän tärkein eloonjäämisstrategia.Kansantalouksien kannalta haasteena on ”työn loppuminen” kutenRifkin kyynisesti väittää tai ainakin työn käsitteenuudelleenmuotoilu28 ja joka tapauksessa verotulojen pysyväaleneminen. Keskiluokan ahdinko voi johtaa siihen, ettämaailmanmarkkinoiden ostovoima romahtaa, millä olisi vakavatseuraukset globaalitaloudelle, sillä teknologinen edistys ei tuotakeskiluokan tilalle uutta ostovoimaista väestöryhmää. ”Laihdutettu”organisaatio tarjoaa vain rajallisesti hyvinpalkattuja työpaikkoja jasuuri osa tuottavuuden nousun tuottamasta lisäarvosta meneeyritysjohdolle ja tekniikan huippuosaajille, jotka edustavat ”älyllistäpääomaa” ja ”tietoaristokratiaa” 29. Myös Peter Drucker30 näkeetietoyhteiskunnan avaintoimijoina tietotyöläiset (knowledgeworkers), jotka omistavat keskeisimmät tuotantovälineet eli omanintellektuaalisen pääomansa. Koska elitistinen kulutus ei ”tihku”talouteen samalla tavalla kuin keskiluokan kulutus, seurauksenavoi olla länsimaiden kahtiajako kosmopoliittiseen eliittiin ja”köyhään” kansaan31.

Jerome Rifkin näkee haasteena sen, että keskiluokkainen unelma”tulevaisuudesta” romuttuu, jos toimihenkilöiden palkkataso laskeealle toimeentulominimin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ”valkoisestaesikaupunkien” keskiluokasta on tullut taloudellinen alaluokka, kunalaluokkaan perinteisesti on kuulunut pääosin värillisetkaupunkilaiset. 1990-luvulla teknologinen kehitys on erityisesti EU-maissa vähentävät työpaikkoja nopeammin kuin palvelusektori on

28 Stenlund Heikki (1997) Työn tulevaisuus, Työministeriö29 1980-luvun aikana amerikkalaiset yhtiöiden voitot kasvoivat 92 prosenttia ja osingot kasvoivatnelinkertaiseksi ja vuosina 1977-90 välillä huippujohtajien palkat kohosivat 220 prosenttia (Rifkin,1995).30 Drucker, Peter (1993) Post-Capitalist Society, New York.31 Rifkin (1995) toteaa, että talouselämän johto ja useimmat taloustieteilijät uskovat edelleen ns.'trickle-down' efektiin


13 (107)

13

kyennyt luomaan uusia työpaikkoja. Uutta teknologiaa on käytettyitsepalvelujen kehittämiseen ja lähipalveluja on rationalisoitu kutenesimerkiksi pankkialalla Suomessa. Teknologia on tuonutmukanaan riskin aktiivisen työväestön loppuun palamisesta;automaatio ja uudet organisaatiomallit ovat syrjäyttäneet yhäenemmän työvoimaa ja samalla yhteiskuntien segregaatio onlisääntynyt. Erityisen vaikea tilanne on teollisuuden japalveluelinkeinojen toimihenkilöillä siis ns. keskiluokalla, jokahistoriallisesti on ollut länsimaiden vaurauden ja vakauden symboli.

Tietoyhteiskuntakehitys ei ole mitenkään tasapainoista.Schumpeterin ajatus luovasta tuhosta (creative destruction) sopiinykypäivän teknologis-taloudelliseen revoluutioon, jota vieväteteenpäin monikansalliset yritykset32 ja innovatiiviset yrittäjät.Teknologinen kehitys on johtanut yritysrakenteiden muutoksiin.Sosiologi Jerome Rifkin33 analyysi työn loppumisestaglobaalitaloudessa on eräs kriittinen analyysi. Sinällään on selvää,että hierarkkisen yritysmallin purkaminen on johtanutglobaaliyritysten keskijohdon ja sitä kautta länsimaistenyhteiskuntien keskiluokan sosiaalis-taloudelliseen kriisiin. Silti Rifkinkuten monen muunkin tunnetun sosiologin analyysi onyksipuolinen, koska maailmantalouden ongelmista on vaikeasyyttää yrityssektoria, joka päättää korvata keskijohdontietoagenttina keskeisiltä osin tietotekniikalla. Lisäksi työndynaamisen lisäarvon kasvu on juuri se keino, jollamarkkinatalousjärjestelmä on ennenkin selviytynyt kriiseistä.

Lähivuosien haasteena on julkishallinnon palvelutuotannon mittavadigitointi, joka useissa länsimaissa ja myös Suomessa on vastaaluillaan. Suomessa VM:n vuonna 1994 asettaman Tikas-työryhmän raportti ”Suomi tietoyhteiskunnaksi” sisältääehdotuksen kansallisesta tietoyhteiskuntastrategiasta ja sitä

32 Harvard-kaudellaan 1930-40-luvuilla Schumpeter kirjoitti moniselitteisen kirjansa ’Capitalism,Socialism, and Democracy’. Schumpeterin ennakoi muutoksen kilpailusta kapitalismista (Competitivecapitalism) ’trustiutuneeksi’ kapitalismiksi (Trustified capitalism) ja suurten yritysten nousuninnovaattoreiksi pienyritysten tai uusyrittäjien sijasta33 Rifkin, Jerome (1995) The End of Work, the Decline of the Global Labour Force and the Dawn ofthe Post-Market Era, G.P. Putman's Sons, New York.


14 (107)

14

tukevasta verkostotaloudesta34. Yksityissektorilla Suomi ja muutpohjoismaat ovat kuuluneet läntisten teollisuusmaidenedelläkävijöiden joukkoon35. Suomessa ala vapautettiin kilpailullevuonna 1987 toteutetussa telelainsäädännön uudistuksessa.Kilpailun vaikutukset ovat näkyneet muun muassa puhelinliittymiensuhteellisen laajassa levinneisyydessä, alhaisissa tariffeissa jahyvin toimivien palvelujen muodossa. Pohjoismaat ovat olleetedelläkävijöitä uusien matkapuhelinstandardien omaksumisessa janiitä hyödyntävien verkkojen rakentamisessa. Kehittynyttelekommunikaatioinfrastruktuuri on luonut pohjan myös internetinnopealle yleistymiselle Suomessa ja muissa pohjoismaissa.

Tiede- ja teknologiapolitiikan painopisteenä on teknologisen tasonkohottaminen kansallisten teknologiaohjelmien avulla. 1990-luvunkokoava käsite oli tiede- ja teknologianeuvoston aloitteestasyntynyt kansallinen innovaatiojärjestelmä, jonka kautta onsaavutettu koordinaatiota tiede- ja teknologiapoliittiseenohjaukseen. Keskeinen osa ohjausta on Tiede- jateknologianeuvoston 1996 hyväksymää ”Suomi: tiedon jaosaamisen yhteiskunta” ohjelma, jossa määriteltiin tavoitteeksitutkimukseen ja kehitystoimintaan osoitettujen varojenkasvattaminen teollistuneiden maiden huipputasolle eli 3prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Innovaatiopolitiikka on uudistunut, sillä Tekes on suunnannutrahoitustoimintaansa myös varsinaisen teknologiatutkimuksenrajojen ulkopuolelle (kuten sisältötuotanto ja palvelut)tarkoituksena etsiä synergiaa teknisten ja sosiaalisteninnovaatioiden välille36. Suomessa on ollut viime vuosinahavaittavissa selkeä pyrkimys kansainvälisen kehityksen kärkeenuuden tietoja viestintätekniikan soveltamisessa julkisellasektorilla37, vaikkakaan Suomi ei OECD:n viime aikoina tekemien

34 Työryhmän raportti oli pohjana hallituksen tammikuussa 1995 tekemään periaatepäätökseenpanostuksista tietoyhteiskuntaan. Taustalla oli myös valtioneuvoston eduskunnalle vuoden 1993syksyllä luovuttama tulevaisuusselonteko ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö.35 Suomi ja muut pohjoismaat ovat olleet aktiivisia toimijoita sovittaessa kilpailun vapauttamistakoskevista periaatteista myös laajemmin kansainvälisen telealan yhteenliittymän ITU:n sekä EU:npiirissä. ITU:n pääsihteerinä on ollut viimeisimpään vaihdokseen saakka suomalainen Pekka Tarjanne.36 Esimerkkinä on 1990-luvun puolivälissä käynnistetty kansallinen multimediaohjelma.37 Esimerkkeinä mainittakoon pyrkimykset julkisen hallinnon tietoverkkojen yhtenäistämiseen,toimenpiteet sähköisen asioinnin mahdollisuuksien kehittämiseksi, valmistelut viranomaisten laatimien


15 (107)

15

selvitysten mukaan38 mallikelpoinen julkisen sektorinkehittämisessä. Suomi sijoittuu globaalisti kärkeentietoyhteiskunnan kehittämisessä, kun punnitaan globaaliyritystentoimintaedellytyksiä39. Sen sijaan kun punnitaantietoyhteiskunnan rakentumista yrittäjienliiketoimintamahdollisuuksien tai kansalaistenvaikutusmahdollisuuksien kannalta, kehittämistä lienee melkoisestierityisesti julkisviranomaisten tietoyhteiskuntavalmiuksissa.

Yhteiskuntateoreetikot kiistelevät teknologisesta determinismistä,eli siitä, missä määrin teknologinen vallankumous aiheuttaamuutoksia yhteiskuntarakenteessa ja mikä on instituutioiden roolitässä muutoksessa. Teknologisen kehityksen kannalta merkittävämuutos sodan jälkeen on ollut mikroelektroniikan vallankumouskeskeisenä sovellutusalueena joustavien valmistusteknologioidenkäyttöönotto teollisuudessa ja tietenkin yleinen tietoteollisuudenkehittyminen. Institutionaalisesta näkökulmasta yhteiskuntakehityson prosessi, jossa on rinnan jatkuvuutta ja muutoksia. Tiedonmerkitys kasvaa ja informaatio- ja kommunikaatioteknologiamuuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta.Informaatioteknologian voima perustuu informaation (teksti, kuvatja ääni) digitalisointiin. Silti keskeinen ongelma siis ihmisen jakoneen vuorovaikutus (man/machine interface) säilyy.Vuorovaikutuksen parantaminen edellyttää käyttöliittymienkehittämistä lähtien ihmisen fysiologisista (näköaisti, motoriikkajne.) ja kognitiivisista (tarkkaavaisuus, oppiminen, kokonaisuuksienhahmottaminen jne.) ominaisuuksista40. Kun siirrytään uusiinkommunikaatiovälineisiin, kommunikaatioprosessi monimutkaistuu,

sähköisten henkilökorttien käyttöönottamiseksi, sosiaali- ja terveyshuollon piirissä käynnistetty ns.makropilotti saumattoman palveluketjun luomiseksi Satakunnan alueella jne. Kiinnostavia yrityksiäuuden tietoja viestintätekniikan hyödyntämiseksi on ollut meneillään muun muassa Turussa jaOulussa. Helsinki on saanut maailmalla julkisuutta kunnianhimoiselle virtuaalikaupunkihankkeelleen.38 OECD:n tiedote http://www.oecd.org/EN/home/0,,EN-home-590-17-no-no-no-590,00.html39 Suomi sijoittuu 1990-luvun lopulla kärkiryhmään vertailtaessa eri yhteiskuntia keskenääntietoyhteiskunnan kehittyneisyyden suhteen. Tältä osin kattavimpana vertailuna voidaan pitää IDC:nWorld Timesin toimeksiannosta tekemää Information Society Index-mittausta, jonka uusimpientulosten mukaan Suomi sijoittuu kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Ruotsin jälkeen. Aiemmassavastaavassa mittauksessa Suomi oli toisella sijalla.

40 Hautamäki, Antti (toim.) (1996) Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa, Sitra 154.


16 (107)

16

kuvaan tulee uusi viestintäväline (multimedia, tietokone, verkkojne.) ja uusi keinotekoinen kieli.

1.3. Globalisaatio ja maailmantalouden klusterointi

Globaalisuus (globality) tarkoittaa ihmisten elämistämaailmanlaajuisissa verkostoissa. Sana ”globaali” viittaa johonkin,joka käsittää kokonaisen objektien ryhmän, tai kaiken kattavaa taitotaalista, tai sisältää koko maailman (globe). Globaalit muutokset(global change) viittaavat ympäristömuutoksiin kuten otsonikehänaukkoihin. Globalisaatio-käsite (globalization) viittaa TheodorLevittin41 mukaan markkinoiden globalisaatioon ja globaaleihinyrityksiin. Michael Porter42 korostaa kotimarkkinoiden (home-base)rakenteita globaalin kilpailukyyvn perustana. Porter käyttäämetaforana timanttimallia, joka viittaa lujaan ja pysyväänrakenteeseen. Porterin kirja ja sen osatutkimukset ovat kiistatonosoitus alueellisten klusteroinnin voimasta. Toisaalta vaikkaklusterien historia tunnetaan, ei tunneta klustereidenkehitysdynamiikkaa.

Globalisaatiokäsite on alun perin yrityksen taloustieteen käsite.Näkyvät taloustieteilijät kuten Paul Krugman43 eivät silti näeglobaalisuudessa mitään uutta. Krugman puolustaamarkkinaliberalistista markkinoiden avoimuutta vaihtoehtonaglobalisaatio-opille. Krugman kritikoi kansakuntienkilpailuetukeskustelua, joka edustaa ricardolaisen ajattelunmerkantilistista muunnelmaa. Krugmanin mukaan kansakunnateivät kilpaile keskenään samalla tavalla kuin liikeyritykset44.Krugman painottaa sen sijaan tuottavuuden tasoa kansantaloudenmenestyksen perustana. Krugman on tullut kuuluisaksinäkemyksestään, että heikostikin palkattu työpaikka onkehitysmaiden työntekijälle parempi kuin työttömyys45. Krugman eimyöskään usko, että globalisaatio on syyllinen kasvaviintuloeroihin ja lisääntyvään työttömyyteen46. Globalismi siis sisältää41Levitt, Theodore (1983) ”The Globalization of Markets”, Harvard Business Review, May-June.42 Porter, Michael (1990) Competitive Advantages of Nations, Macmillan, Free Press, New York.43 Paul Krugman (1998), The Accidental Theorist, New York.44 Krugman, Paul (1994) ”Competitiveness: A Dangerous Obsession”, Foreign Affairs.45 Krugman Paul (1999) Depression Economics, New York: Norton.46 Krugman, Paul (1996) ”First, Do No Harm”, Foreign Affairs.


17 (107)

17

implisiittisesti liberalistisen opin. Markkinoiden tehokkuudennäkökulmasta on hyvä asia, että paikallisuus vähenee ja maailmayhdenmukaistuu markkinamekanismeiltaan47.

Globaalitaloudessa yritysten kilpailuympäristö on kerroksinen(embedded) ja kaoottinen (Chaotic)48. Globalitaloudessainnovaatioiden kasvu tiivistyy alueellisiin kasvukeskuksiin, joistaKenichi Ohmae käyttää nimeä aluevaltio (Region state) 49.Aluevaltion tunnusmerkkinä on tiiviit taloudelliset, kulttuurilliset,sosiaaliset, jne. rakenteet. Lisäksi Ohmae korostaa alueellisen yh-teisön sosiaalis-ekologista stabiliteettia. Nämä kaikki seikattarkoittavat sitä, että aluerakenteita tulee tulkita historiallisenprosessin kautta eikä niitä voi ainakaan ymmärtää ulkopäin50.Ohmaen mukaan paljon käytetyt käsitteet kuten maanosat, maattai talousalueet eivät kerro olennaisinta, vaan ne yksinkertaistavatliikaa. Ohmaen51 mukaan esimerkiksi Japani on alueellisestipolarisoitunut. City-alueet (Tokio, Osaka, Fukuoka, Sapporo jaNagoya) vastaavat 85 prosenttisesti Japanin varallisuudesta muttaedustavat vain pientä osaa Japanin pinta-alasta. Muuallakin suuretmetropolit kuten Lontoo, New York ja Pariisi ovat vahvistaneetasemaansa politiikan, kulttuurin, korkeakoulutoiminnan jarahamarkkinoiden solmupisteenä. Näiden vastapainona on ta-loudellisesti taantuva syvä maaseutu ja työpaikkoja menettävätperinteiset teollisuuspaikkakunnat.

Francis Fukuyama52 korostaa demokratiaa ylivoimaisenahallitusmuotona, joka on kukistanut kaikki kilpailijansa. Fukuyamanmukaan talous ja liberaalinen demokratia nivoutuvat parhaitenyhteen Yhdysvalloissa, jota Fukuyama pitää globaalisen kilpailunvoittajana. Yhdysvallat on panostanut globaaliin

47 Näitä ajatuksia ovat esittäneet näkyvästi mm. kansainväliset yrityskonsultit Esimerkiksi PeterDrucker sekä Kenichi Ohmae ovat kirjoittaneet ansiokkaasti globalisaatiosta.48 Peters, Thomas (1990) Thriving on Chaos, Harper & Row, New York.49 Ohmae, Kenichi (1995) The End of Nation State, A Harvard Business Review Book, Cambridge50 Saksa, Italia, Espanja tai Ranska eroavat täysin Yhdysvaltojen yhden kulttuurin tai hallintorakenteenmallista. Balkan on oma lukunsa vuosisataisen kansojen 'sulatusuunina ja ruutitynnyrinä'. EsimerkiksiItalian talouden ydinalueet ovat: ’Germaaninen teollinen kolmio’ (Milano, Torino, Genova), kasvava’latinalainen’ talousalue (Venetsian ja Firenzen ympärillä) ja 'etelä' (Rooman eteläpuolella), jotahallitsee mafia ja afrikkalainen perinne. (Ohmae, 1996).51 Ohmae, Kenichi (1996) The Evolving Global Economy, A Harvard Business Review Book, Cam-bridge.52 Fukuyama, Francis (1992): Historian loppu ja viimeinen ihminen (suom. Heikki Eskelinen) WSOY.


18 (107)

18

kommunikaatiotekniikkaan kuten internetiin.Kommunikaatiotekniikan nopea kehittyminen on synnyttänytglobaalin verkoston, jonka myötä tietyt länsimaisen kulttuurinpiirteet leviävät maailmanlaajuisiksi Disney’n kaltaisetmultimediajätit ovat liittoutuneet sekä liiketoiminnan ettäomistuksen keinoin maailmanlaajuisesti ja hallitsevatmaailmanmarkkinoita. Suuriin voittajiin globalisaation edetessäkuuluu myös Microsoft, joka tavoittelee maailmanlaajuistamarkkinajohtajuutta tai jopa monopolia henkilökohtaisentietojenkäsittelyn käyttöliittymissä.

Globalisaation myötä monikansallisten yhtiöiden merkitysmaailmankaupassa on korostunut. YK:n kauppa- jakehitysjärjestön Unctadin mukaan suorat kansainväliset sijoituksetovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Globalisaation moottorinatoimivat noin 40 000 monikansallista yritystä, joilla on noin 250000 tytäryhtiötä53 eri puolilla maailmaa. Suuryhtiöiden rinnallataloutta hallitsevat uudet talousalueet. Yksityisen maan tasollaglobalisoituminen on väistämätöntä, sillä mikään maa ei voi enäälyödä rajojaan kiinni. Erityisesti pienet ja alikehittyneet maatjoutuvat kovan haasteen eteen, sillä sopeutuminen globalisaatioonvaatii teknologisia uudistuksia, julkisen kulutuksen rajoittamista jainstitutionaalista joustavuutta. Monikansallisten jättiläisyritystenmerkitys globaalitaloudelle on kiistaton, mitä osoittavat seuraavattunnusluvut54:

- Monikansalliset yritykset pitävät hallussaan 90 %teknologista ja patenteista

- Monikansalliset yritykset hallitsevat 90 % maailmankaupasta

- Monikansalliset yritykset kasvavat 8-10 % vuodessa, kunmaailmantalouden kasvuvauhti on keskimäärin 2-3 %.

- 300 suurinta yritystä pitää hallussaan kolmanneksenyritystoiminnan yhteenlasketusta tuotannollisesta taseesta

53 Karliner, Joshua (1997) The Corporat Planet, Sierra Club Book (s.5)54 Karliner, Joshua (1997) The Corporat Planet, Sierra Club Book


19 (107)

19

- Monikansalliset yritykset pitävä 90 %:sti kotimarkkinoinaan(home-base) teollista ”kolmiota” (EU, Yhdysvallat ja Japani)

- 500 suurinta yritystä vastaa 63 %:sti Yhdysvaltojen bkt:sta

Talouden ohella ylikansalliset massakulttuurit55 leviävät, mikävoidaan suppeasti tulkita pitkän aikavälin länsimaistumisena eikäerityisenä globalisaatioilmiönä. Ylikansalliset massakulttuurityhdenmukaistavat kulutusmalleja, mistä on esimerkkinäpikaruokailukulttuuri56. Seurauksena on mm. opiskelijoiden jaliikemiesten muodin ja elämäntyylin samankaltaistuminen, jolloinsyntyy ostokäyttäytymiseltään yhtenäisiä ”supersegmenttejä”.Kulttuurin globalisaatiosta kiistellään57, mutta silti onyksinkertaistusta väittää, että kulttuurinen globalisaatio eteneevain yhteen suuntaan joko köyhdyttäen tai rikastaen erikulttuureja. Ylikansallisen massakulttuurit toimivat myösherättäjänä ja synnyttävät kuluttajaliikkeitä, joiden tarkoitus onpuolustaa omaa elämäntapaa ja alueellisia kulttuuriperinteitä.

Poliittinen globalisaatio on valtioiden ja kansojen yhteistyötä.Kansallisvaltiot eivät ole yksin päättämässä itseään koskeviaasioista, koska mm. ympäristöongelmia voidaan ratkoa vainkansainvälisenä yhteistyönä58. Kaikkia maailman poliittiisiajärjestelmiä haastavia ”kovia” kysymyksiä ovat mm. seuraavat:organisoitunut rikollisuus59, väestönkasvusta johtuvaköyhyysloukku, suurkaupunkien hallitsematon kasvu, lentokenttientukkeutuminen lentoliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi,kulkutautien nopea leviäminen, säätelemätön muuttoliike, kasvavatsiirtolais- ja pakolaisvirrat ja etnisten ryhmien kärjistyvät ristiriidat.

55 Kulttuurilla viitataan monissa yhteyksissä sosiaalisten ryhmien symboleihin, elämän- ja ajatteluntapoihin, vaatetukseen, habitukseen ja muuhun sellaiseen (Kasvio, Antti ja Nieminen, Ari (1998)Globalisaatio, työpaikkakilpailu ja Suomi – uuteen kansalliseen strategiaan, SITRA).56 Käytetään usein metaforaa maailman McDonaldisaatio.57 Ranskalaiset ovat päättäväisesti taistelleet englanninkieltä ja amerikkalaisuutta markkinoivaaviihdeteollisuutta vastaan mm. suosimalla televisiossaan ranskalaisia elokuvia.58 Väyrynen, Raimo (1999). Suomi avoimessa maailmassa. Globalisaatio ja sen vaikutukset, SITRA,Taloustieto Oy, Helsinki59 Organisoitunut rikollisuus on kansainvälistynyt voimakkaasti 1990-luvulla. Se harjoittaahuumekauppaa, asekauppaa ja pakolaisten kauppaa sekä on mukana naiskaupassa ja prostituutiossa.Näistä on tullut yhä globaalisempaa bisnestä ja rahoja pestään ja kierrätetään eri puolilla maailmaa.


20 (107)

20

Alueellisten taloudellisten ryhmittymien (kuten Yhdysvallat, EU jaJapani) välinen poliittis-ekonominen kilpailu on lisääntynyt60.Globalisaatio siis markkinavoimien vapautuminen ja poliittisensääntelyn purku ovat edistäneet maailmantalouden keskittymistäja vahvistaneet monikansallisten yhtiöiden asemaa erityisestipoliittisen demokratian ja erityisesti valtioiden kustannuksella.Haaste on vakava jopa länsimaille, joiden ongelmana on se, ettämonien valtioiden sisäinen eheys on kaikkea muuta kuin selvää61.Kansallisvaltio ei ole edes Euroopassa mikään universaali valtionmuoto62. Euroopan Unionin kehitys on synnyttänyt”korporatiivisen” valtiorakenteen, jossa ylikansallisille elimille onannettu merkittävä rooli.

Globalisaatio on pienentänyt maailmaa. Tavarat, ihmiset, ajatuksetja ideologiat liikkuvat ympäri maapalloa. Tietokoneistuminen onmahdollistanut erityisesti rahan ja myös ”digitaalisen” työnreaaliaikaisen liikkumisen. Globaalisaatio on lisännyt verkottumistaja sitä kautta nopeuttanut informaatio- jakommunikaatioteknologioiden kehitystä. Tämän kaltainen kehityson tehnyt ns. heikoista signaaleista vahvoja signaaleja63.Esimerkiksi Aasiasta 1997 alkanut talouskriisi olisi vielä 1970-luvulla tulkittu heikoksi signaaliksi mutta 1990-luvunheijastusvaikutuksineen siitä tuli nopeasti vahva signaali. Keskeistäglobalisaatiossa onkin pääomamarkkinoiden merkittävä rooli, mikäon tuonut globaalimarkkinoille uudenlaisten syklisyyden.

Ratkaiseva syy on se ikävä tosiasia, että globalisaatio prosessina eiole johtanut kansakuntien ja talousalueiden kehityserojenkaventumiseen kuten kansainvälisen kaupan perustana olevaricardolainen komparatiivisen edun periaate antaisi aiheen olettaa.Pikemminkin kehityserot ovat kärjistymässä, koska kokonainenmaanosa siis Afrikka ja osittain myös Etelä-Amerikka ovatjäämässä syrjään maailmankaupan hyvinvointivaikutuksista.

60 Dunning, John (1993) The Globalization of Business, London.61Esimerkiksi Euroopassa on ainakin 74 kansakuntaa, mutta vain noin 35 valtiota.62 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset tapahtumat muistuttavat meitä kansallisvaltion rajallisuudesta.Entinen Jugoslavia on purkautunut lukuisiksi kansallisvaltioiksi, mutta Balkanin alueen kehitys onedelleen kesken ja epävakaa: Esimerkiksi Makedonian tilanne on auki. Espanjassa Baskit ja Katalaanitpyrkivät lisäämään itsenäisyyttään. Iso-Britanniassa Skotlanti on vaatinut itsenäisyyttä jne.Pohjoismaissa saamelaiset voisivat varsin perustellusti vaatia oman kansallisvaltion tunnustamista.63 Metafora heikoista signaaleista perustuu Igor Ansoffin vuoden 1965 kirjaan ”Corporate Strategy”.


21 (107)

21

Kehitystä voidaan tuskin paljoa muuttaa, koska maailmanpoliittisten ja taloudellisten päätöksentekijöiden mielenkiinnonpainopiste on Asian teollistuvien maiden ja uusien EU-maidenintegroinnissa globaalitalouteen. Keskeisin selittäjä ”maailmankahtiajaolle” on kansainvälinen politiikka, jolla ei ole yhteistä”missiota” kuten YK:n peruskirjan allekirjoittamisen aikaan. YK jamaailmankaupan erityisorganisaatiot ovat tehneet hyvää työtä64

mutta joutuvat ”syntipukin” rooliin.

Suomen globalisoitumista kiihdytti Euroopan unionin jäsenyysvuonna 1995. Suomen talouden kansainvälistyminen ontapahtunut nopeasti65, joskin oppirahat tai uponneet kustannuksetovat olleet suuria varsinkin rahoitussektorilla. Suomen Pankinkeräämien tietojen mukaan suorat investoinnit tuottivat tappiotavuoden 1994 loppuun saakka. Esimerkiksi vakuutusyhtiöidenkansainvälisen toiminnan kumulatiiviset tappiot vuodesta 1975vuoteen 1992 nousivat 13,4 miljardiin markkaan. Teollisuudenonnistunut globalisointi on selitys sille, että Suomen taloudenkansainvälistymisaste on korkea, mitä osoittaa se, että noin puoletsuurten teollisuusyritysten henkilöstöstä työskentelee ulkomailla jamonissa yrityksissä virallinen kieli on englanti.

1.4. Schumpeterin innovaatiokäsite, luottamuspääoma javerkostointi työn dynaaminen lisäarvon ja yrittäjyydenkasvun perustana

Itävaltalaissyntyinen taloustieteilijä ja historioitsija Joseph AloisSchumpeter vaikutti 1900-luvun alun ns. itävaltalaisentaloustieteen näkyvän edustajana66. Schumpeter on tulluttunnetuksi analyyseistaan, joissa hän erittelee yrittäjyyttäkapitalistisen talouden ”luovan tuhon” prosessina. Schumpeter ontuonut muita selkeämmin esiin, että kapitalistisessa taloudessa eivoi olla olemassa pitkiä tasapainotiloja, vaan talouden luonteeseenkuuluu jatkuva kasvu ja voimavarojen uudelleensuuntaaminen,

64 WTO:n edustajat korostavat ilmeisen oikeutetusti, että WTO on maailman demokraattisin järjestö.65 Suomesta tehtyjen sijoitusten kanta oli vuonna 1980 2,8 miljardia markkaa ja suorat sijoitukset 487miljoonaa markkaa. Vuoden 1997 aikana suorat sijoitukset nousivat 22,9 miljardiin ja kanta 110,2miljardiin (http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/29.toukokuu/GLOB2198.HTM)66 Itävaltalaisen koulukunnan muita näkyviä edustaja ovat Ludvig von Mises ja Friedrick A.Hayek.


22 (107)

22

kun yrityksiä syntyy, kasvaa ja kuolee. Schumpeterininnovaatiokäsite nojautuu talouden voimakkaaseen syklisyyteen.Schumpeter kiteyttää ajattelunsa siihen, että yritysten innovaatiotsyntyvät ryppäinä. Schumpeter täsmensi vuoden 1912 kirjassaan”Theorie der Wirtschafslichen Entwicklung”67 talouden kehitys- taisuhdanneteorian kolmivaiheiseksi:

(1) Suuret keksinnöt kuten rautatiet tai puolijohteet ovatvenäläisen taloustieteilijän Kondratieffin mukaan kierroltaan40-50 vuotta,

(2) Normaalit innovaatiot aiheuttavat suhdanteita, ja ovatkestoltaan 8-9 vuotta,

(3) Lyhytkautiset vaihtelut kuten varastovaihtelut kestävät 41-44 kuukautta.

Schumpeterin analyysi on edelleen ajankohtainen, sillä globaaliintalouteen kuuluvat olennaisesti jatkuvat jopa repivät muutokset,joiden ansioista järjestelmä on ylivoimainen uudistumiskyvyltäänmuihin taloudellisiin järjestelmiin verrattuna. Schumpeterkeskeinen ansio on talouden kaoottisuuden tulkinta.Innovaatioryppäät kuten aikanaan puolijohdeteknologia muuttavatradikaalisti työn dynaamista tehokkuutta. Tätä Schumpeterintutkimusta jatkamaan on syntynyt taloustieteen piirissäkoulukunta, jonka edustajat käsittelevät teknisten innovaatioidentaloudellista dynamiikkaa, talouskasvun ja suurten teknologisteninnovaatioiden välisiä yhteyksiä sekä erityisesti teknologistenparadigmojen muutoksia ja uusien teknisten läpimurtojenvaikutusta infrastruktuurin muutoksiin68. Joka tapauksessa lieneekiistatonta, että Schumpeter on nostanut kehitys- taisuhdanneteoriaan teknologiset innovaatiot dynaamisentaloustieteellisen ytimeen. Kuten Jouko Paakkanen69 on todennutdynaamisen kilpailuprosessin kuvaus, ’innovoi tai kuole’, on

67 Schumpter uudisti kirjassaan ’Business Cycles’ teoriansa vuonna 193768 Tarkempi analyysi: Suhonen, Susanne (2002) Industry Evolution and Shakeout Mechanisms. TheCase of the Internet Service Provider Industry (dissertation), Helsinki School of Economics, A-200,Helsinki,69 Paakkanen, Jouko, (1979) Kapitalismin juuret, WSOY, Porvoo.


23 (107)

23

edelleen paras osa schumpterismiä ja maailman talouskehityksenydinselitys.

Schumpeter rinnastaa yrittäjyyden ja innovaatiot.Schumpeteriläinen yrittäjä tuottaa innovaatioita yhdistelminätunnetuista tuotannontekijöitä; esimerkkejä ovat uudet tuotteet,uudet tuotantomenetelmät, uudet raaka-ainelähteet, uudetmarkkinat ja uudet organisaatiomallit70. Nämä tekijät ovat vainesimerkkejä siitä, miten laajasti innovaatiot yritystoiminnassa tuleetulkita. Schumpterin mukaan markkinoiden ja yhteiskunnantaloudellinen ja sosiokulttuurillinen kehitys riippuu keskeisestiyrittäjyydestä. Schumpterin ajatukset yrityksen uudistumisestainnovaatioiden virrassa ovat nykyisin vallitsevaa käytäntöä.Schumpeterin ajatukset eivät kuitenkaan ole saavuttaneetvarauksetonta kannatusta. Alfred Marshall71 näkee pikemminkinyhteensopivuuden neoklassisen taloustieteen ja managerialisminvälillä, koska kumpikin keskittyi taloudellisen tehokkuudenoptimointiin annettujen olosuhdetekijöiden vallitessa72. Marshallvaikutti siihen, että innovaatiot ja yrittäjyys jäivät ”residuaaliksi”neoklassien taloustieteen analyysissä73.

Managerialisesti johdettujen suuryritysten ja taloustieteen välillävallitsee yhteispeli, joka näkyy mm. siinä, että työehtosopimuksetsolmitaan kolmikantaan niin, että työvaltaiset pienyritykset tulevatsopijaosapuolina esiin lähinnä suuryritysten kautta. Monet muutkinyhteiskunnan talouspoliittiset ohjausmekanismit on rakennettusuurten managerialististen yritysten ehdoilla. Schumpeterin ajatusluovasta tuhosta (creative destruction) sopii edelleenglobaalitalouden teknologis-taloudelliseen revoluutioon, joskinluovan tuhon käsite on vähintään yhtä haastava kuin ennenkin.Schumpeteriläinen yrittäjä edustaa vahvaa ja vitaalia talouden

70 Schumpeter, Joseph (1934) The Theory of Economic Development, Harvard University Press,Cambridge.71 Marshall uudisti taloustieteen metodia pääteoksessaan “Principles of Economics”, jota hän uudistijatkuvasti 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.72 Katso myös Machlup, Fred (1967) “The Thesis of the Firm, Marginalist, Behavioral, Managerial”,The American Economic Review, March).73 Tämä valinta on suurelta osin syynä siihen, että taloustieteilijät rinnastavat yrittäjyyden samaankategoriaan kuin ovat suuret luonnononnettomuudet siis sattuman tuottamiksi Taloustieteilijöidenajattelutapaa kuvaa Porterin klusterimalli, jossa yrittäjyys kuuluu sattumaruutuun (Porter, Michael(1990) Competitive Advantages of Nations, Macmillan, Free Press, New York).


24 (107)

24

muutosagenttia, joka uudistaa talouden mallit (patterns)74.Schumpeter korostaa yrittäjyyttä talouden uudistumisenkatalyyttinä75. Siinä missä neoklassinen taloustiede punnitseenormaalivoittoa optimaalisena tulemana taloudellisesta kilpailusta,Schumpeter korostaa väliaikaista monopolivoittoa76. Schumpeterinnäkemyksen mukaan monopolivoitto tarjoaa yrittäjälle senlisäresurssin, jota hän tarvitsee innovaatioketjun jatkamiseksi.Innovaatioketjun kautta yrittäjyys osallistuu markkinoilla olevientuotteiden, teknologioiden tai toimintamallien, jne. kehittämiseen,jolloin koko yhteiskunta uudistuu luovan tuohon kautta.

Ratkaiseva muutos Schumpeterin aikaan on yhteiskunnaninstutitionalisoituminen ja verkostointi. Näitä ilmiöitä kuvaamoderni institutionaalinen taloustiede edustajanaan nobelistiDouglass North77. North korostaa kuten Daniel Bell yritysten jayliopistojen, tutkimuslaitosten ja vastaavien yhteistyötätietoyhteiskunnan rakennusaineena. Schumpterin toimivan,dynaamisen kilpailun näkemystä on institutionaalisen taloudennäkökulmasta uudistanut nobelisti Ronald Coase’n78 ajatustenpohjalta syntynyt Oliver Williampsonin79 transaktiokustannusteoria.Näiden ajatusten pohjalta käsitys dynaamisesta yritysmallista onlaajenut tuotantofunktiosta ”sopimusnipuksi” (nexus of thecontracts). Täydentämällä mikroteorian antamat kustannus- javoittofunktiot riskitekijöillä ja transaktiokustannuksilla voidaanmallittaa yritys, johon kuuluu tuotantofunktion lisäksi myössopimustenhallintajärjestelmä80. Norjalainen Torger Reve81 onesittänyt viitekehikon, jossa hän taitavasti yhdistää verkostoteoriat,kilpailuteoriat ja strategisen liikkeenjohto-opin integroivaksi malliksiWilliamsonin ajattelun mukaisesti (kaavio 1).

74 Schumpeter käyttää ilmaisua ”the most vital figure”.75 Tärkeää on korostaa, että shumpeteriläinen yrittäjä ei ole yksinomaan pienyrittäjä vaan yhtä laillamyös suuren yrityksen johtaja tai omistaja.76 Schumpeterin käsite on 'Temporary Monopoly Profits'.77 North, Douglass (1993) Institutions, Institutional Change and Economic Performance, CambridgeUniversity Press, Cambridge.78 Coase, Ronald (1937) “The Nature of the Firm”, Economica, 386-405.79 Williamson, Oliver E. (1987) The Economic Institutions of Capitalism. Firms, Market and RationalContracting, Free Press, New York.80 Koponen, Aki (2000): Kolme toimialan talousteorian näkökulmaa ja niiden sovellettavuuspankkialan tutkimukseen, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, KR-1:2000.81 Reve, Torger (1990) “The Firm as a Nexus of Internal and External Contracts”, in M. Aoki, B.Gustafsson, and O. Williamson (eds.), The Firm as a Nexus of Treaties, Sage Publications.


25 (107)

25

E c on om ie s o f S co p e

E c o n o m ie s o f In te rn a lC ap ita l M ark e ts

S tra teg ic C o re

E co no m ies o fU p streamIn teg ra tion

E con o m ies o fD o w n streamIn teg ra tion

E c o n o m ie s o f S c a le

E c on o m ie s o f M o n op o ly

Vert

ikaa

liset

sopi

mus

suht

eet

In s titu tion aa lise tso p im uss u htee t

Kaavio 1: Torger Reven integroiva malli

Mallissa yrityksen rajankäynti markkinoille ratkaistaan kahdendimension suhteen:

(1) Reaalimarkkinoiden vertikaaliset vaihdantasuhteet taiarvoketju asiakas- ja tuotannontekijämarkkinoihin jaettunakolmeen alueeseen:

- strateginen ydin/ ydinosaaminen,- verkostot tai allianssit ja- markkinasuhteet.

(2) Institutionaaliset vaihdantasuhteet jaettuna:

- ulkoiseen markkinoiden hallintajärjestelmään (Economies ofScale/ Economies of Monopoly) ja

- sisäiseen resurssien hallintaan (Economies of Scope/Economies of Internal Capital Markets)

Globaalinen kilpailu on muuttanut näiden kahden dimension välisetsuhteet, sillä vertikaalinen arvoketjujärjestelmä ei ole samallatavalla ydinosaamista kuin ennen. Yrityksen on tärkeää määritellä


26 (107)

26

sen tehokkain toimintakenttä (scope) ja mittakaava (scale) oikeinsuhteessa liiketoimintaan. Globaaliset yritykset siirtävättuotantoaan verkostojen varaan ja panostavat voimakkaasti uusiintuotteisiin (scope'n laajentamista) tai fuusioihin (scale'n etsimistä).Kriittinen kysymys on ydinosaamisen ja verkostojen välinen yhteys.Verkostointi merkitsee aina transaktiokustannuksia ja taloudellisenlisäarvon vaatimusta. Toisaalta verkostoinnin myötä rajat eritoimialojen, kilpailijoiden, partnereiden ja asiakkaiden välillä ovatkatoamassa.

Perinteisellä toimialanäkemyksellä ei ole merkitystä, koska myösperinteisten alojen yritysten tulee hallita monien alojen logiikkaa jaymmärtää monien erilaisten markkinoiden tai talouksien toimintaa.Verkostosuhteet on tapa nopeasti hankkia osaamista jaymmärtämystä ja hyödyntää verkostoekonomiaa. Samalla sekasvattaa yrityksen arvoverkoston kokoa ja vaikeuttaa senhallintaa. Verkostoinnissa keskeisenä toiminnanmuotona on ns. co-opetition82 eli samanaikainen yhteistyö ja kilpailu. Co-opetition onkannattavaa, kun markkinoita ei ole olemassa, vaan ne pitääluoda. Esimerkiksi uuden laaja-alaisen teknologiseninnovaatioaallon käynnistymisessä, josta esimerkkinä ondigitaaliteknologia, verkostopartnerit ovat tärkeitä arvonluojiatoisilleen. Verkostojen rakentaminen on talouden vaativin taitolaji,sillä se edellyttää lähtökohdaksi ymmärrystä kolmen eri pääoman(luottamuspääoma, osaamispääoma ja rahapääoma) välisistäsuhteista, joita kuvataan suhteessa työn dynaamiseentaloudelliseen lisäarvoon kaavalla 1.

TALOUDELLINEN LISÄARVO = LUOTTAMUS x(OSAAMINEN + RAHA)

Kaava 1: työn dynaaminen taloudellinen lisäarvo

Perinteiset tuotannontekijät ovat osaamispääoma ja rahapääoma,joita tarvitaan taloudessa sopivassa suhteessa. Kriittisintuotannontekijä on luottamuspääoma. Nobelisti Douglass North

82 Co-opetition käsitteen esittivät Hamel & Prahalad (1990) artikkelissaan


27 (107)

27

korostaa tietoa talouden luottamuksen perustana. Harvardinprofessori Michael Porter näkee talouden klusteroinnin vastaavassamerkityksessä. Yhdysvalloissa markkinatiedon tuotanto onklusteroinut globaaliksi yrityspalveluklusteriksi, johon kuuluu:

- Jättimäiset konsulttitoimistot toimivat kaikilla mantereilla- Markkinatutkimus- ja mediatoimistot kontrolloivat globaalisti

markkinatietoa- Investointipankit ja rating-toimistot ohjaavat maailman

pääoma- ja luottomarkkinoita- Yrityssuuntautunut korkeakoulujärjestelmä koulii

kyvykkyyksiä yritysjohtoon- Massiivinen liikejuristitoimiala ohjaa mm. WTO-säännösten

tulkintaa.- Markkinapaikat arvottavat tehokkaasti yritysten osakkeita ja

muita instrumentteja- Korkeakouluhautomot tuottavat innovaatioita ja

immateriaalioikeuksia yrityksille

Pohjoismainen klusterointi painottuu osaamisen ja teknologisentiedon kasvuun, jossa suhteessa kriittiset tekijät tutkimustenmukaan ovat:

- Teknologian siirto ja teknologisten nopea imeytyminen -mahdollistaa kasvuimpulssien siirtymisen laajalle talouteen.

- Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö – perustanainnovaatioiden synnylle.

- Lahjakkuuksien hakeutuminen alalle – perustana alanuudistumiselle.

- Laaja-alainen ammatillinen kasvu – perustanaydinosaamisten uudistumiselle

- Seniorit ohjaavat alan valintoja – perustana alan kehityksenhallinnalle

- Julkisyhteisöjen ja yritysten välinen yhteistyö – mahdollistaakansainvälisen kaupan pelisääntöjen positiivisen tulkinnan.

- Yrittäjyys talouden valtavirtana – perustana yrityskannanuudistumiselle

- Tiivis yritysjohdon ja yrittäjien keskinäinen yhteydenpito –siirtää hiljaisen tiedon


28 (107)

28

Kirjassaan ”Luottamuspääoma” Risto Harisalo ja Ensio Miettinenviittaavat yhdysvaltalaiseen taloustieteen tutkijaan Jane Jacobs,joka on tutkinut kaupunkitalouksia. Jacobs esittää oivaltavannäkemyksen, että kaupunkielämän erilaisuus, inhimillisyys jaennustettavuus rakentuvat luottamuksen voimille. Luottamuskytkee ihmiset kaupungeissa yhteen näkymättömin sitein.Luottamuksen voimia ovat Jacobsin mukaan monia kutenhienotunteisuus, tunkeilemattomuus ja yksityisyyden kunnioitus.Kaupunkiympäristössä syntyvät symbioottiset suhteet, jotkatoimivat yli perinteisten rajojen, syntyvät juuri luottamuksenkautta83. Toiseksi Risto Harisalo ja Ensio Miettinen viittaavatyhdysvaltalaisiin yritystutkijoihin James Kouzes ja Barry Posner,jotka nostavat laajoissa empiirisissä tutkimuksissaan luottamuksenyhdeksi keskeiseksi yrityksen menestystä selittäväksi tekijäksi.James Kouzes ja Barry Posner johtavat aineistostaan kuusiluottamuksen periaatetta84:

(1) Itsensä keksiminen(2) Asiakaskunnan arvostaminen(3) Yhteisten arvojen vahvistaminen(4) Kapasiteetin kehittäminen(5) Tarkoituksen palveleminen(6) Toivon säilyttäminen

James Kouzes ja Barry Posner nostavat aineistonsa pohjalta esiinkolme tekijää, joita alaiset johtajissa arvostavat. Nämä ovat:Rehellisyys, ennakoivuus, inspiroivuus ja kyvykkyys. Näistätekijöistä rehellisyys osoittautui ylivoimaisesti tärkeimmäksi, sillä87 % vastaajista piti rehellisyyttä tärkeimpänä ominaisuutena.Tutkimuksen pohjalta Risto Harisalo ja Ensio Miettinen rakentavatkäsitteellisen mallin luottamuspääoman merkityksestä yrityksen taiyrittäjän tai työntekijän vaurauden selittäjänä. Ihmillinenvuorovaikutus, joka pohjautuu luottamukseen synnyttää pääomaa.Luottamuspääoma kanavoituu varaudeksi kahden tekijän (arvostus

83 Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1995) Luottamuspääoma, Yliopistopaino, Tampere, sivu 17.84 Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1995) Luottamuspääoma, Yliopistopaino, Tampere, sivu 19.


29 (107)

29

ja kunnioitus) kautta, joista Risto Harisalo ja Ensio Miettinenkäyttävät nimeä ”luottamuspääoman korkotuottoja” 85.

Kolmanneksi Risto Harisalo ja Ensio Miettinen viittaavatyritystutkijoihin Ashok Gupta ja Arvind Singhal, joiden havaintojenmukaan yrityksellä on monia erilaisia keinoja osoittaatyöntekijöilleen tunnustusta (arvostus ja kunnioitus) ilmanrahallisia palkkoita. Näitä keinoja ovat86:

(1) Vapaus luovuuteen (freedom for creativity) elimahdollisuus kehittää ja testata käytännössä omia ideoita.

(2) Salakuljetus (bootlegging) eli omien hankkeidensuosiminen87

(3) Innostava kumppanuus (fellowship)

85 Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1995) Luottamuspääoma, Yliopistopaino, Tampere, sivut 25-26.86 Harisalo, Risto ja Miettinen, Ensio (1995) Luottamuspääoma, Yliopistopaino, Tampere, sivu 91.87 Tutkijat viittaavat siihen, että innovatiivisissa yrityksissä kuten 3M tai HP sallittiin, että työntekijätkäyttävät 10-15 % ajastaan omiiin hankkeisiin.


30 (107)

30

2. Tieto, älykkyys ja luovuus globaalintietoyrittäjyyden voimavarana

2.1. Tiede, tieto ja tietoteoria – välttämätön yhdistelmä

Antiikin Kreikan filosofit keksivät tiedon. Tiedonstandardimääritelmän88 mukaan:

Tieto = hyvin perusteltu tosi uskomus (tai perusteltu oikeakäsitys).

Tieteessä ei ole kysymys pelkästään tiedosta, vaan ennen kaikkeanäkemisestä. Tietoteoria on filosofian perinteisin ja ehkä loogisestiprimaarein alue89. Kreikankielinen sana theoria on alunperintarkoittanut katselemista, katsantokantaa. Tieteellisen toiminta onsivistystehtävää, joten olennaista tiedon arvon lisäksi ovat myöseettiset ja esteettiset arvot sekä näkemys asioiden yhteyksistä jamerkityksistä. Niiniluodon mukaan "tieto on väitelauseidensisältämää semanttista informaatiota, joka täyttää perusteluehdonja totuusehdon"90.

Nykyfilosofia kyseenalaistaa tiedonmuodostuksen (tietämisen)luotettavuuden ja erityisesti yliopistollisen tieteellisen tutkimuksenitseisarvon. Teorianmuodostuksessa tarvitaan käsitteitä. Käsitteetmuodostavat sillan, joka yhdistää tutkimusaineiston ja teoriantoisiinsa. Tämän sillan muodostaminen ja ylläpitäminen onvaikeaa: se on ehkä haastavin ja vaativin osa tutkijan työstä.Käsitteet eivät ole sama asia kuin teorianmuodostus. Niiden avullavoidaan kuitenkin muodostaa ilmiöön liittyviä kategorioita jajärjestää aineistoa halutulla tavalla.

88 Platonin Theaitetos dialogista juurensa juontava standardimääritelmä on ollut kriittisen filosofisenkeskustelun kohteena. Siitä huolimatta sen on katsottu kattavan ”tieto”-sanan aidon merkityksen.Platon näkee varauden jumallisena lahjana eli todellinen varaus on mahdollista vain, jos ihminenpystyy saavuttamaa ensin henkiset eli jumallisest siunaukset. Aristoteles uskoo, että mitä lähemmäksiihminen pääsee hyvää elämää sitä vähemmän hän tarvitsee aineellisia saavutuksia.89 Niiniluoto, Ilkka (1997) ”Tekniikan filosofia”, teoksessa T. Lemola (toim.), Näkökulmiateknologiaan, Helsinki.90 Totuusehto erottaa tiedon erheestä ja perusteltavuusehto luulosta.


31 (107)

31

Markus Lammenranta91 ei usko tieteen omaan intuitiiviseenoikeutukseen rajoittua omia tietoisia tiloja koskevaan tietoon janiistä pätevästi johdettuihin väitteisiin. Tätä ei voi oikeuttaaoletusta mistään mielestä riippumattomasta ulkomaailmasta, jollakaiken lisäksi pitäisi vielä olla korrelaatio intuitiivisesti tiedettyihinaistikokemuksiin92. Erilaiset idealismit sitten ratkaisevat tämänongelman hylkäämällä oletuksen mielestä riippumattomastaulkomaailmasta. Näyttää siis olevan niin, että tieteellinen tieto eiläpäise asetettuja tiedon kriteereitä. Kaikkien aistikokemuksienvarmuuden kyseenalaistavaa ns. massiivisen erehdyksenmahdollisuutta ei voida oikeutetusti sulkea pois93.

Tieteellisen tiedon määritelmä (hyvin perusteltu uskomus) on siisrelatiivinen, sillä tieteellinen tieto ei sanan varsinaisessamerkityksessä ole tietoa; mikään ei takaa sen epäilyksettömyyttäja siten totuutta. Tieto on todellisuuden kuvausta ja tiedolla onaina subjekti. Tieto on sidonnaista tilanteeseen, jossa tietoakootaan ja käytetään, joten tieto voi olla vain näennäisestiobjektiivista. Esimerkiksi Oili Karihalme94 on tutkinut eräidenuusien tieteiden (kuten tekniikan ja muotoilun)käsitteenmuodostusta. Hänen mukaansa on tarvetta pohtia, mitenhyvin jo käyttöön otetut ilmaukset vastaavat termeille asetettaviavaatimuksia, joita ovat kirjallisuuden mukaan mm. seuraavat:

- perusteltavuus (motivoituneisuus)- informatiivisuus- ekonomisuus (lyhyys)- järjestelmällisyys (organisoivuus ja rajaavuus)- semanttinen itsenäisyys- ymmärrettävyys, tarkkuus, yksimerkityksisyys, yksiyksisyys,

neutraalius- kielenmukaisuus (moitteettomuus).

Lammenrannan mukaan tiedollisen oikeutuksen ongelmaa pohtiireliabilistinen tietoteoria, jonka mukaan uskomuksen episteeminenoikeutus riippuu sen tuottaneen tai sitä ylläpitävän tosiasiallisen

91 Lammenranta, Markus (1993) Tietoteoria. Helsinki.92 Lammenranta 1993, 149-15093 Lammenranta, 1993, 198.94 Oili Karihalme (1999) Tieto, tilanteet ja erikoiskieli, Vaasan yliopisto.


32 (107)

32

(sosiokognitiivisen) prosessin luotettavuudesta eli ko. prossesinglobaalista ja lokaalista taipumuksesta tuottaa tosia uskomuksia.Ongelma ei ole helppo, koska tiedon legimointiin liittyyyhteiskuntapoliittinen intressi; on helppo kritikoida olemassaolevaamutta vaikea luoda toimivia tieteellisiä instituutioita. Tämä on eräskeskeinen näkökulmaa semanttisen Webin sovelluksissa.

Teoria muodostuu joukosta lakeja tai määritelmiä, jotkasystematisoivat jonkin ilmiön, joko empiirisesti eli havaintoihinperustuvaan tietoon nojaten tai hermeneuttisesti eli ilmiöntulkintaan nojaten. Jos kysymys on empiiriseensäännönmukaisuuteen perustuvasta systematisoinnista, sillointeoria muodostuu niistä havainnoista, joita tehdäänreaalimaailmasta. Teorioista voidaan silloin johtaa uusiahypoteeseja, jotka vuorostaan viedään reaalimaailmaantodennettaviksi. Teoria siis ohjaa uuden tiedon etsintää samallakun se jäsentää ja systematisoi kerättyä tietoa.

Teoria on jokin tietty, tarkoin määritelty näkökulma todellisuuteen.Se voi olla tutkimuksen itseisarvo, päämäärä, johon pyritään tai sevoi olla väline päämäärän saavuttamisessa. Teorian olemusvoidaan ymmärtää uutena tietona, jos se sisältää enemmänempiiristä näyttöä tai saa tukea osakseen ja jos se tuottaa, generoiuusia teorioita, eli on progressiivinen. Hyvä tutkimus on sellainen,jossa kyseenalaistetaan olemassa olevia teorioita, vaikkakinkysymys, onko uusi teoria edeltäjäänsä parempi, on ainatulkinnallinen.

Tieteessä on olemassa jokin vahva ydin, jota ei yritetäkään kumotayksittäisissä tutkimuksissa. Tieteessä toimii myös ”luova tuho”kuten Joseph Schumpeter kuvasi markkinatalouden osalta. Tämätarkoittaa sitä, että tiedeyhteisön sisällä tai tiedeyhteisojen välilläsyntyy vahva pyrkimys ytimen tarkistamiseksi. Silloin on kysekuhnilaisesta tieteen paradigmanmuutoksesta. Semanttinen Webedustaa vallitsevalle ”matemaattinen informaatioteoria” -paradigmalle haastetta ytimen muuttamiseksi. Muutoshaastesaattaa olla paljon vahvempi kuin edes osataan vielä ennakoida.


33 (107)

33

Semantiikka on monimutkaista sanapeliä. Semantiikka auttaaerottamaan todellisuuden fiktioista. Eero Byckling täsmentää95:

”Olemassaoloon ja totuuteen liittyvät kysymykset ovat molemmatsemanttisia. Olemassaolo merkitsee siis sitä, että annettu sanaonnistuu viittaamaan sanalla tarkoitettuun kohteeseen. Totuudenmäärittelystä on paljon keskusteltu, mutta edelleenkin paras onvanha Aristoteleen määritelmä: Lause 'Huomenna on meritaistelu'on totta jos huomenna on meritaistelu."

Semantiikan keskeisiä käsitteitä ovat olemassaolo ja totuus, vaikkaluonnollista kieltä käytetään sekä todellisuuden kuvaamiseen ettäfiktioiden luomiseen. Luonnollisella kielellä on monimutkainensyntaktinen ja semanttinen rakenne, joka heijastuu esittämiimmeväitteisiin. Tästä syystä on olennaista selvittää, mitkämaailmankuvamme piirteet johtuvat kielen struktuureista ja mitkäovat aidosti todellisuuden rakenteita. Eero Byckling korostaaPlatoniin viitaten, että tiedon maailmassa hyvä idea tulee näkyviinkaikkein viimeisenä ja sen havaitsee vasta ponnistelun jälkeen.Taustalla tällä ajatukselle on Platonin ideaoppi: ”On olemassa niinsanottuja ideoita tai muotoja, joita yhtäältä ei voi havaita aisteilla,mutta joiden mukaisesti maailma rakentuu”.

Ihmisen kyky käyttää kieltä perustuu siihen että hän on osakieliyhteisöä, jossa sanoilla on määritellyt semanttiset funktiot.Kielen oppiminen merkitsee näiden oppimista. Monet filosofisetkiistelyt aiheutuvat siitä, että keskustelun osapuolet käyttävättermejä eri merkityksissä, jolloin tietty lause voi sitten erihenkilöillä tarkoittaa eri asioita. Tässä tapauksessa ei ole olemassayhteistä kieltä niin, että jokainen keskustelija olisi omaksunutsamat merkitykset objektiivisesta yhteisestä kielestä. Luonnollisenkielen lisäksi on lukuisa joukko muita tapoja kuvata maailmaa.Eero Bycklingin mukaan useimmilla kielillä on sama peruskielioppieli syntaksi. Tätä kutsutaan nimellä ”Universal Grammar”96. Onolemassa tietokoneohjelmia, jotka pystyvät automaattisestisaamaan selville lauseiden rakenteen.

95 Lähde: professori Eero Byckling: esitelmä Luonnonfilosofian seuran kokouksessa 10.10.2002 (lähde:http://www.minedu.fi/tieteellisetseurat/lfs/verkko/Byckling.htm)96 Ilmeisesti Bykling viittaa Gerald Gazdarin GPSG-teoriaa = Generalized Phrase Structure Grammar,jonka mukaan transformaatiot ovat täysin tarpeettomia luonnollisten kielten kuvauksessa.


34 (107)

34

Eero Bykling uskoo, että joskus kahdensadan vuoden kuluttua ononnistuttu kirjoittamaan tietokoneohjelma, joka pystyysuodattamaan esille lauseiden virrasta todet väitteet97. Tässä onneljä eri ongelmatasoa:

(1) syntaksi - erottaa kieliopillisesti virheettömät lauseetvääristä

(2) Semantiikka - sanooko lause selvästi jotain jostakinasiasta

(3) Ontologia - koskeeko esitetty väite olemassa oleviaasioita vai mielikuvitusta

(4) Verifikaatio - onko esitetty lause totta98.

Semantiikan renessanssi on nostanut esiin Lev Vygotskinnäkemykset ajatuksen ja sanan yhteydestä99. Lev Vygotski100 oliNeuvostoliitossa 1900-luvun alussa vaikuttanut tutkija, jokakäsitteli mm. kulttuurin ja kognitiivisen toiminnan yhteyksiä sekäkieltä ja inhimillistä tietoisuutta. Vygotski asettui vastustamaanFreudin käsitystä, että puheen ja ajattelun ensimmäiset muodotolisivat vain lapsen omassa kokemus- ja mielikuvamaailmassatapahtuvaa toimintaa. Sen sijaan hän näki puheen ensimmäisenätehtävänä juuri tiedottamisen, sosiaalisen suhteen ja ympäristöönvaikuttamisen. Keskeistä teoriassa on näkemys (sosiaalisesta)toiminnasta, jossa tai jonka välityksellä ulkoinen ja sisäinenkohtaavat.

97 Eero Byckling korostaa: On huomattava, että tässä ei ole kyseessä mikään arvoarvostelma. Fiktiotovat tärkeä osa ihmisen maailmaa. Itse nautin romaaneista, elokuvista ja muista taiteen tuotteista.Fiktioita ovat myös tieteelliset teoriat ennen kuin ne on verifioitu, vaihtoehtoiset suunnitelmat, ja niinedelleen.98Eero Byckling korostaa: Sen ratkaiseminen vaatii että on käytettävissä verifikaatiomenetelmä. Tästänäkökulmasta katsoen asiallinen arkikieli ja tiede ovat samassa asemassa ja poikkeavat siis fiktioista.Meillä on paljon asiatietoa, jota ei ole tieteellisesti todistettu mutta joka on täsmällistä ja jonka suhteentiedämme kuinka sen verifioimme. Tiede on itse asiassa vain arkitietoa, joka on systemaattista jatarkistetaan eksplisiittisen tieteellisen metodin avulla.99 Vygotski, Lev (1982) Ajattelu ja kieli, Weilin+Göös, Espoo.100 Julistettiin neuvostovallan aikana pannaan ja "löydettiin" uudelleen vasta 1960-luvulla. Hänvieroksui neuvostopsykologian fysiologista ja biologista painotusta.


35 (107)

35

Vygotski korosti siis sosiaalisen tilanteen laatua ihmisen psyykkisenkehityksen perustana101. Vygotski katsoo ajattelun ja kielensuhteen kuuluvan psykologisiin ongelmiin. Keskeisin kysymys onajatuksen suhde sanaan, jotka tutkimuksessa on nähty samanaasiana tai erillään toisistaan. Vygotski määrittelee sananmerkityksen pienimmäksi yksiköksi, johon sisältyy kielelliselleajatukselle kokonaisuutena kuuluvat ominaisuudet. Sana ilmanmerkitystä on tyhjä ääni eli merkitys on sanan välttämätönominaisuus. Sanan merkitys on sana itse sisältäpäin katsottuna.Psykologisesti sana on yleistys tai käsite. Yleistäminen ja käsitteenmuodostus ovat ajatustoimintoja, joten sanan merkitys onajatteluun kuuluva ilmiö.

Sanan merkitys on enemmän dynaaminen kuin staattinen rakenneeli ajatuksen suhde sanaan ole tila vaan prosessi. Puheessavoidaan erottaa kaksi tasoa: puheen sisäinen, merkityksellinen,semanttinen puoli sekä puheen ulkoinen, rakenteellinen puoli.Näiden välillä on monimutkainen yhteys102. Puhe ei ole valmiinajatuksen ilmaisin. Muuttuessaan puheeksi ajatus rakentuuuudelleen ja muuttaa muotoaan. Ajatus ei ilmene, vaan setoteutuu sanassa103. Sisäinen puhe on vastakkainen ulkoisellepuheelle, koska se on sanaan liittyvää ajattelua, kun taasulkoisessa puheessa ajatus muutetaan sanaksi; sisäisessäpuheessa sana häviää ja synnyttää ajatuksen. Sisäisen puheenpäätunnusmerkki on sen hajanainen muoto ulkoiseen puheeseenverrattuna.

Ajatus ja puheilmaisu eivät ole suoraan yhteneväisiä. Ajatus eikoostu yhtenäisistä sanoista niin kuin puhe. Ajatuksessa voiyhdessä mielikuvassa esiintyä samanaikaisesti paljon eri asioita. Semikä sisältyy ajatukseen samanaikaisena, esiintyy puheessaperäkkäisenä. Ajatus ei synny toisesta ajatuksesta, vaan sensynnyttävä sellaiset tekijät kuin: motivaatio, vietit, tarpeet, intressittai tunteet. Toisen puheen ymmärtämiseksi ei riitä pelkkä sanojenymmärtäminen, vaan on ymmärrettävä myös ajatus. Ilmaisunpsykologisessa analyysissa pääsemme loppuun vasta silloin, kun

101 Yksilöllisyyden tietoisuuden kasvu tapahtuu Vygotskin mukaan seuraavien vaiheiden kautta:kollektiivinen (sosiaalinen) toiminta - kulttuuri - merkit - yksilöllinen toiminta - yksilöllinen tietoisuus102 merkityksiksi. (Vygotski, 1982, 214).103 Vygotski, 1982, 215.


36 (107)

36

paljastamme verbaalisen ajattelun perimmäisen tason, senmotivaation104.

Erityisen olennainen ajatuksen ja sanan monipuolinen tulinta onyrittäjille, jotka tyypillisesti ilmaisevat monet asiat näennäisenepäselvästi siis sisäisen puheen kautta. Tästä syystä semanttinenWeb voisi tarjota juuri yrittäjille merkittävän työvälineen, koskasilloin ainakin ositttain poistuu tiedon ja erityisesti tieteellisentiedon omaksumisen eräs olennainen kynnys, joka on ollutmonimutkainen puheen tai kirjoitetun tekstin ulkoinen muoto,vaikka monessa tapauksessa todellinen sisältö on varsin triviaali.Tieteellinen tieto tai ylipäätänsä tieto on tietoyhteiskunnanyrittäjälle tärkeä voimavara ja jopa suhteessa tärkeäpi kuinyritysjohdolle.

Toinen keskeinen tausta-ajatus semanttisen webin kehittämiselleon Kurt Lewinin kollegoineen luoma skeema- taihahmopsykologia105. Skeemat (tai hahmot) ovat ihmisenympäristöstään luomia sisäisiä malleja, johon hän turvautuuesimerkiksi opetellessaan käyttämään uutta tietokoneohjelmaa.Skeemat ovat suhteellisen pysyviä, joten opitun mallin kanssaristiriitainen ohjelma on vaikea oppia. Skeema on siis yleistettytietorakenne, joka kuvaa jotakin kohdetta. Yksinkertaisemminilmaistuna skeema on kokemusperäisesti mieleen syntyvä kaaviotilanteen, kohteen, tapahtuman tyypillisestä luonteesta. Skeemakertoo, millainen kohde on ja ennustaa kohteen tulevaa(odotusarvoista) käytöstä. Skeema ohjaa tarkkaavaisuuttamme,kuten hypoteesi jonka vahvistukseksi etsitään todisteita,evidenssiä.

Skeemoja luodaan mm. seuraavien toimintojen avulla:

1. Havaitseminen on keino hankkia tietoa ulkoisesta ympäristöstä.Havaitsemiseen liittyy kaksi kynnystä; ärsykekynnys jaerotuskynnys.106 Tunnettua filosofia von Wrightia tulkiten

104 Vygotski,1982, 247105 Skeema- tai hahmoteorian synty periytyy 1900-luvun alun saksalaisiin tutkijoihin, joista tunnetuinon Kurt Lewin (Yhteenveto saksalaisesta koulukunnasta on löydettävissä mm. väitöskirja: Paula Kyrö(1997) Yrittäjyyden muodot ja tehtävät ajan murroksessa, Jyväskylän yliopisto (sivu 171)).106 Åberg, Leif (1989). Viestintä - tuloksen tekijä. Mänttä: Mäntän Kirjapaino.


37 (107)

37

havaitseminen on aktiivinen prosessi. Lisäksi havaitseminen riippuuhavaitsijan taidoista ja kokemuksista.

2. Ajattelu on kaikista tunnetuista luonnon kehittämistätietojenkäsittelyjärjestelmistä monimutkaisin ja kehittynein107.Tehokas ajattelu on käsitteellistä, sillä käsite abstrahoitodellisuutta vetämällä luomalla merkityksiä. Ajattelu onmonimutkaisten tilanteiden tai ongelmien tai kokemustenyhdistäjänä ylivoimainen keino luoda kokonaisuuksia siis skeemoja(puoliksi suunniteltu on puoliksi tehty – toteaa sananlasku)

3. Ymmärtäminen on ajattelutoiminnan päämäärä ja edellytysskeeman syntymiselle. Ymmärrystä voidaan pitää vaikeastimääriteltävänä, tietyn ajattelun alueen huippukokemuksena.Toimiva ja kirkas ymmärrys syntyy selkeiden käsitteiden jaajatusten pohjalta108.

Käsite, ajatus ja ymmärtäminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Näidenkolmen välillä vallitsee dynamiikka. Skeema on ennakoivatoimintasuunnitelma, ja se sisältää odotuksen sekä omastatoiminnasta tilanteessa että ulkoisesta ympäristöstä toiminnanaikana. Skeemaan liittyvä toiminnan intentionaalisuus (siistoimintasuunnitelma ja tulevan toiminnan ennakointi) on skeemantärkein ominaisuus. Erityisen olennainen skeema on yrittäjille,jotka tyypillisesti hakevat toiminalleen tarkoitusta tai ideaa ja jossakuvauksessa on tapana käyttää visualisoijana monenlaisiahahmoja. Eräs tunnettu tarina on Walt Disney’n kertomus; hänkeksi eläinhahmot hiirestä, joka söi hänen heittämiäänleivänpaloja.

Yrittäjän työ edellyttää nopeaa käsillä olevan ongelmanhahmottamista, jonka pohjalta tarvitaan alakohtaisiatietorakenteita siis ”hiljaisia” skeemoja, jotka auttavathahmottamaan kohteen tai tilanteen nopeasti, rutiininomaisesti,vaivattomasti. Ihmisen evoluution alkuhämärissä tämäntyyppinennopea, arvaukseen perustuva informaatiokäsittely on ollut lajiasäilyttävä, sillä sukua ovat jatkaneet ne, jotka lähtivät pakoon heti

107 Hautamäki Antti (toim.) Kognitiotiede. Helsinki: Painokaari, 1988 (s. 43).108 Hautamäki Antti (toim.) Kognitiotiede. Helsinki: Painokaari, 1988 (s. 43).


38 (107)

38

vaarallisen hahmon havaittuaan, kun liian hitaat ovat kuolleetsukupuuttoon. Ekonomisuutensa takia skeemat ovat erityisestiyrittäjille arvokas apuväline informaatiotulvan keskellä: kunsovelletaan opittua tulkintaa, aikaa ja vaivaa säästyy.

Jo edellä todetun pohjalta on pääteltävissä, että kognitiivinenoppimiskäsite ja muistikäsite ovat perustana semanttisella Webille,sillä muisti, älykkyys, yleistäminen ja erottelukyky ovat edellytyksiäkäsitteiden oppimiselle. Niiden muodostaminen auttaa pääsemäänkonkreettisesta ajattelusta abstraktiin. Kognition käsite viittaatoimintoihin, jotka liittyvät tiedon hankintaan tai prosessointiin109.Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan110 informaationprosessointi ei tapahdu tyhjiössä; ihmisen elämän kuluessataltioituu hänen muistiinsa valtava määrä tietoa ja kokemuksiaKognitiivisen muistitutkimuksen tärkeä oivallus on se, että muisti eiole yhtenäinen ja jakamaton järjestelmä111. Muistitutkimuksessaon tapana puhua kolmesta eri muistin lajista112:

- välitön muisti tai työmuisti – kesto luokkaa sekunteja.Ihminen tarvitsee tätä muistia mm. monen sensoriseninformaation käsittelyyn

- väliaikainen muisti tai kestomuisti – kesto minuutteja tai jopapäiviä. Kestomuistin ja työmuistin välisen nopeanvuoropuhelun aikana viestin osat tunnistetaan vertaamallaniitä kestomuistissa olevaan muistijälkeen.

- pysyvä muisti, säiliömuisti geneettinen muisti tai semanttinenmuisti - suhteutetaan kokemuksia: ns. oma henkilöhistoria jans. maailmankuva. Ihminen muistaa parhaiten tärkeät asiatja huonommin vähän merkittävät.

109 Laajasti tulkiten kognitio kattaa kaiken ihmisen tiedollisia proseseja koskevan ymmärryksen.Suppeasti tulkiten käsite käsittelee ihmistä tiedon käsittelijänä tai vastaanottajana. (Johan Henrik vonWright (1980) ”Kognitiivisen psykologian kehityksen piirteitä, Psykologia 2/1980, ss. 67-71).110 Kognition käsite on yleisemmin liitetty ns. behavioristiseen tutkimukseen, jossa havainnoidaan sitä,miten yksilö tai organisaatio käyttäytyy oppimisprosessisssan. Klassinen näkökulma löytyy julkaisusta:Cyert, R. & March, H., Behvioral Theory of the Firm.111 Saariluoma, Pentti (1990) Taitavan ajattelun psykologiaa, Keuruu.112 Leif Äberg (1989) Viestintä - tuloksen tekijä, Jämsä.


39 (107)

39

Englantilaista Frederick Bartlettia voidaan pitää moderninmuistitutkimuksen uranuurtajana113. Bartlett tutki muistamista erikulttuuripiireissä ja päätyi korostamaan yksilön aikaisempienkokemusten ja kulttuurin vaikutusta oppimis- jamuistitoiminnoissa. Bartlett korosti tutkimustensa pohjalta ihmistenkognitiivisten toimintojen yhtenäistä luonnetta ja niissä ilmeneviäsamanlaisia prosesseja: valikoivuutta, työstämistä ja aktiivisuutta.Merkityksen punninnassa Bartlett käytti skeeman käsitettä.Skeemojen muodostaminen tapahtuu Bartlettin mukaanhavaintojen valikoinnin, aktiivisten ajatteluprosessien sekähavaintoaineksen ja aikaisempien kokemusten yhdistelyn kautta.

Vernon Gregg114 luokittelee tilanteet, joissa muisti on mukanaseuraavasti: semanttinen muisti, asiamuisti, tilannemuisti, taidot,kuvitelmat ja unohtaminen. Semanttinen muisti edellyttää sanojenmerkitysten ja niiden sääntöjen tuntemista, joiden perusteellasanoista muodostetaan lauseita. Asiamuisti tarkoittaaerityistietojen esimerkiksi ystävien nimien varastointia ja käyttöä.Tilannemuistissa on kysymys tilanteiden ja tapahtumienmuistamisesta. Taitoihin kuuluvat ihmisen jokapäiväiset, opituttoiminnat esimerkiksi puhuminen ja käveleminen. Mielikuvatmuodostavat unien ja unelmien sisällön.

2.2. Luovuus ja älykkyys taloudellisen lisäarvon taustalla

Luovuus ja älykkyys ovat tietoyhteiskunnan tunnuspiirteitä. Muttane eivät olleet vähämerkityksellisiä teollisen modernismin kaudella.Harisalo & Miettinen tulkinnan mukaan Tylorismi asettaahenkilöstölle merkittävän kiihokkeen osallistua älyllisillä ja luovillapanoksilla käytetyn teknologian ja erityisesti työmenetelmienkehittämiseen. Modernismin ajan vallitseva käsitys älykkyydestä onkirjattu E Thordiken nimiin, joka jo 1920-luvulla jakoi älykkyydenkolmeen luokkaan (kaavio 2):

(1) Abstrakti älykkyys(2) Mekaaninen älykkyys(3) Sosiaalinen älykkyys113 Yhteenveto: Paula Kyrö, 1997, 171.114 Gregg, Vernon (1978) Ihmisen muisti (suomennus Liisa Toropainen), Espoo (ss. 10-11).


40 (107)

40

Abstraktiälyllisyys

Mekaaninenälykkyys

Sosiaalinenälykkyys

myynti-toiminta

Kehitys-toiminta

Tuotantotoiminta

Tieteel-linen

liikkeen-johto

Kaavio 2: Modernismin ajan havainnollistaminen

Tämä jakotapa ei suinkaan ole mitenkään sattuma, koskamittakaavaltaan kasvava suurteollinen yritystoiminta oli juuri näistäominaisuuksista kiinnostunut, sillä jokainen niistä viittasi selkeästierilaisiin tehtäväkuviin (kaavio 4). Lienee selvää, että myösmodernismin ajan tieteellinen liikkeenjohto käytännön teollisessatyössä edellytti kaikkia kolmea. Myyntitehtävissä tarvittiinabstraktia markkinoiden hahmotusta ja sosiaalista älykkyyttä.Tuotannossa painopisteenä on sekä mekaaninen älykkyys ettäsosiaalisuus. Kehittelytoiminta modernismin ehdoilla painottuutietenkin abstraktin älykkyyden ja mekaanisen kyvykkyydenvälialueelle.

Ihmisen älykkyys kuten muutkin omaisuudet ovat muuttuneet ajankuluessa. Charles Darwinin kuuluisa evoluutioteoria tailuonnovalintaoppi oli aikanaan valituksen aikaan merkittävä selityssille, että Eurooppa ja myöhemmin Yhdysvallat siirtyivät uuteenyhteiskunnalliseen kehitysvaiheeseen eli teolliseen modernismiin.Nykyisen tieteellisen älykkyystutkimuksen aikaan voidaan tietenkin


41 (107)

41

ajatella, että Darwinin käsitys elämästä on koneen kaltainen; vaintehokkaat muunnelmat selviävät luonnon kamppailussa. JeremyRifkinin kirja115 biotekniikan ajasta nostaa esiin vallankumouksenmahdollisuudet, sillä jokainen suuri taloudellinen ja sosiaalinenvallankumous on hänen mukaansa tuonut mukanaan uudenselityksen elämästä ja luonnosta.

Jeremy Rifkin ennakoi aivan oikein, että tieteellisen tiedonvallankumous, joka hänen katsannossaan tarkoittaa bioteknologiaa(mutta tosiasiassa on huomattavasti laajempi kattaen myöserityisesti fysiikan) antaa mahdollisuuden olevaisen”häpeämättömän” ihmiskeskeiseen tulkintaan ja oikeutuksenelitistiseen voittajien yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseenjärjestykseen. Uudistetussa evoluutiokäsityksessä ajatus elämästäkoneena korvataan ajatuksella elämästä informaationa, jolloinelävät olennot ovat geneettistä informaatiota, jonkamuokkaaminen on hyväksyttävää. Näin ihmisen ulottumattomissaolevat geneettiset lainalaisuudet ovat muokattavissa. Uusigeenitekniikka mahdollistaa rotuhygienian. Rifkinin mukaan onmahdollista, että biotekniikan aikakaudella katsotaan rikokseksi,jos vanhemmat eivät korjaa lapsen geneettistä häiriötä, joistaesimerkkinä hän mainitsee normaalin lyhytkasvuisuuden.

Tietoyhteiskunnan tai bioyhteiskunnan aikana on Rifkinin visionmukaan ratkaisevaa ihmisen luova kyky ymmärtää luonnonlakienuudelleenmuotoilun vastuu ja merkitys. Älykkyys ja luovuus eivätoikeastaan ole toistensa vastakohtia. Tämän tulkinnan teki joaikanaan tieteellisen älykkyystutkimuksen uranuurtaja JohnGuilford116, jonka tuloksia Lasse Kivikko on operationalisoi117.Kivikko päättelee, että älykkyys ja luovan ajattelun kyky ovat osintoisistaan riippumattomia118 mutta näillä on välineellinen yhteys,koska huipputason kapasiteetti aktiivisena toimijana edellyttääsekä harjaantunutta ja strukturoitunutta muistia että tehokasta

115 Jeremy, Rifkin (1999) Biotekniikan aika. Geenin valjastaminen ja uuden maailman luominen.Otava.116 Guilford, John (1967) The Nature of Human Intelligence, London, McGraw-Hill.117 Kivikko, Lasse (1977) Luovan toiminnan kehittämisen mahdollisuudet (väitöskirja). Teknisenkorkeakoulun tieteellisiä julkaisuja 61.118 Lasse Kivikon väitöskirjan mukaan hajautuva (divergentti) tuottaminen on selvästi luovaa ajatteluastimuloiva toiminto


42 (107)

42

käsitteenmuodostusta. Luovuus ja älykkyys eivät kuitenkaan oleniin selvästi toisiaan poissulkevia kuin yleisesti luullaan. Vaativientehtävien osalta älykkyys ja luovuus eriytyvät toisistaan.Sosiaalinen faktori korostuu tietoyhteiskunnassa, jossa luovan työnlopputuloksen aikaansaaminen on riippuvainen monen henkilönvuorovaikutuksesta.

Jorma Heikkilä119 on havainnut, että luovat henkilöt tarvitsevatvähemmän puolustusmekanismeja kuin ihmiset ylipäätänsäselviytyäkseen vaikeista tilanteista. Heillä on hyvä ajan ja tilanteenhallinta. Kivikon mukaan luovuustutkimus on korostanut kolmealuovuuden sisältöfaktoria (kuvallinen, symbolinen ja semanttinen)ja jättänyt neljännen eli sosiaalinen faktorin vähälle merkitykselle.Tämä on ilmeisesti ollut perusteltua siksi, että luovan työn onajateltu tapahtuvan eristyksessä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.Tietoyhteiskunnassa korostuu sekä luovuus että myösperusälykkyyttä. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, jotka ovaterityisen tärkeitä uudenlaisen virtuaalitodellisuudenhahmottamisessa. Luovuus on tietoyhteiskunnassa hyvin paljonsamaa kuin ymmärrys ja ymmärrys samaa kuin oppiminen120.

Lapsenomainen luovuus on tietoyhteiskunnassa arvossaan, koskavain tämä ominaisuus sallii ihmiselle asioiden vapaan ja estotto-man yhdistelyn. Lapselle on ominaista se, että he kykenevätsalamannopeasti mukauttamaan tietorakenteitaan siten, että uusiinformaatio sopii siihen ristiriidatta. Virtuaalitodellisuudessainformaatiota tulee jatkuvasti yllättävinä yksittäishavaintoina.Informaation merkitystä ei kukaan pysty välittömästipunnitsemaan. Sirpaleisesta informaatiosta kuitenkin muodostuukokonaisuuksia, jotka ovat uusien sisältötuotteidenrakennusaineita. Tietoyhteiskunnan ongelma on luovan aikuisenprofiili tai ominaispiirteet. Luovuustutkimuksessa aikuinen onjäänyt toissijaiseen asemaan, koska on oletettu - ilmeisenperustellusti - että luovat ominaispiirteet tulevat esiin jo lapsena jasäilyvät aikuisiässä.

119 Heikkilä, Jorma (1982) Luovuustutkimuksen lähtökohtia Kasvatustieteiden laitos, Turku.120 Pigetin mukaan tiedolliset rakenteet (käytetään nimeä 'Schema') muuttuvat oppimisen jakokemuksen myötä yhä hienojakoisemmiksi ja eriytyineimmiksi. Jos rakenteet ovat kovinlukkiutuneita, seurauksena on byrokraattinen käyttäytymminen, joka tappaa lapsenomaisen luovuuden.(Piagetin, J. (1974) To Understand Is To Invent, New York.)


43 (107)

43

Edward de Bono121 on tutkinut luovaa ajattelua. Hänen ansiokseenvoinee lukea vertikaalisen ja lateraalisen ajattelun erottamisentoisistaan:

(1) Vertikaalinen ajattelu tarkoittaa todellisuudessa loogis-rationaalista ajattelua, jota ratkaisee ongelmia annettujenehtojen vallitessa.

(2) Lateraalinen ajattelu edustaa luovaa ajattelua, jollayrittäjä tai keksijä tyypillisesti ratkaisee ongelman yllättävällämutta käytännöllisellä tavalla

Tyypillinen ongelma ihmisen älyllistä toimintaa koskevalletutkimukselle on se, että mitkä tahansa testit mittaavat huonostiluovaa, lateraalista ajattelua, josta syystä luovilla henkilöillä onaina ollut vaikeuksia selvitä formaaleista älykkyystesteistä kutenkoulujärjestelmästä. Intuitio on sukulaissuhteessa lateraaliseenajatteluun. Intuitioon liittyy läheisesti mielikuvituksen käyttötodellisuuden kuvailuun ja jäsentelyyn. Intuitiota hyödyntäväihminen tuottaa ratkaisuja ongelmiin tietämättä itsekään, mitenkaikki oikeastaan tapahtuu. Todellisuudessa intuitio hyödyntääaivojen tietoisiin ja/ tai alitajuntaisiin kerroksiin varastoitunuttatietoa. Intuition käyttö on yksilöllistä kuten myös luovuus.Tunnettua lienee se, että naiset ovat keskimäärin taitavampiaaivojen eri kerrosten tai lohkojen integroijia kuin miehet, joillepelkästään rajoitetun rationaalinen päätöksenteko lienee verratenhankalaa kuten nobelisti Herbert Simonin122 ajatuksia testanneettutkijat ovat havainneet. Sen sijaan innovaatioiden systemaattinenprosessointi siis innovaatioprosessi lienee selvästi hallittavampi jayleiskäyttöisempi ja myös selvästi yrittäjämäinen ominaisuus.

Tietoyhteiskunnan aktiivista toimijaa, yrittäjää kuvataan kaaviossa3.

121 de Bono, Edward (1971) Uusi tapa ajatella: Lateraalisen ajattelun opas, WSOY, Porvoo.122 Simon, Herbert (1979) “Rational Decision Making in Business Organizations”, American EconomicReview, 493-513.


44 (107)

44

Älyllisyys Akateemisuus

Yrittäjyys

Keksinnöt

Tieteelli-nen

tutkimus

Kokeilutoiminta

Intellek-tuelliyrittä-jyys

Kaavio 3: Luova, intellektuelli yrittäjyys

Luovan yrittäjyyden kolme tukipilaria ovat älyllisyys, akateemisuusja yrittäjyys. Ympyröiden leikkauspisteessä toimii kolme erilaistaluovan yrittäjyyden mallia:

(1) Akateemisuus ja yrittäjyys yhdistyvätyrittäjätoimintakokeiluksi, jota lähes jokainen opiskelija käyläpi opintojensa ohessa. Luova yrittäjyys purkaantuupienimuotoisina yrityshankkeina, keksintöinä,sijoitusharrastuksina, jne.

(2) Älyllisyys ja akateemisuus yhdistyvät tieteellisenätutkimuksena, joka on lähtökohta luovalle yritystoiminnalle.Tutkimus on myös kaupallistumassa erityisesti teknisten jakaupallisten tieteiden alueella.

(3) Älyllisyys ja yrittäjyys ovat tunnetusti keksijätoimintaa,joka ei noudata tieteen pääosin loogis-analyyttisiä metodeja.Keksijät voivat olla luovia yrittäjiä mutta paradoksina lieneese, että keksijöiden tulot keksinnöistään ovat Suomessaedelleen pienemmät kuin keksintötoiminnan kulut.


45 (107)

45

Intellektuelli yrittäjyys yhdistää kolme ympyrää (älyllisyys,akateemisuus ja yrittäjyys). Ratkaisevaa luovan yrittäjyydenonnistumiselle on ammattimainen liiketoiminnallinen osaaminen,joka tekee mahdolliseksi immateriaalioikeuksien suojaamisen,tehokkaan markkinoinnin, ammattimaisen johtamisen, jne.123.Intellektuelli yrittäjyys on vaikea mallittaa prosessina. Intellektuelliyrittäjä poikkeaa perinteisestä yrittäjästä. Nykypäivän intellektuelliyrittäjä on kognitiivisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen ja vahvatoimija. Hän osaa luovan tieteellispohjaisen metodin ja hyödyntäätietoverkot. Hän on sosiaalisesti yritysjohdon veroinen,sivistyneesti käyttäytyvä, joskin yritysjohtajaa särmikkäämpi.

David Silverin kirjan ’Entrepreneurial Megabucks’ pohjalta voidaantunnistaa intellektuellin yrittäjän kyky tuottaa lisäarvoa:

MissäV = korkea yrittäjän arvonmuodostus tai varallisuusE = tehokas yrittäjätiimi (Successful entrepreneurial team)P = laaja ja monitieteellinen ongelma (large, multidiplinaryproblem )S = elegantti ratkaisu (Elegant solutions)

Yrittäjän toiminnan ainoa järkevä mitta on yrittäjätyön arvo taikertynyt varallisuus. Silverin mukaan tämän perustana ontodennäköisimmin tehokas yrittäjätiimi, joka uskaltaa tarttuariittävän laajaan ja monitieteelliseen ongelmaan tuottaakseenelegantin ratkaisun eli innovaation. Tässä on luovan yrittäjyydenydin, joskin vain kolmen tekijän osalta124. Tämä luovanyrittäjyyden oppi toteutuu tehokkaasti nykypäivän innovatiivisissayrityksissä kuten Nokia, joissa on mahdollista löytää riittävästivaihtoehtoja tehokkaiden tiimien muodostamiseen. Pienten ja jopakeskisuurten yritysten heikkous on rajoitetut mahdollisuudet

123 Näitä malleja on yliopistomaailmassa toteutettu parhaiten hautomotoiminnan avulla.Pääomasijoittajat koulivat yrittäjiä systemaattisuuteen vaatimalla näiltä liiketoimintasuunnitelmia, jne.124 Tämän on myös osoittanut mobiiliklusterin historia, jolta osin pohjoismainen kehitys nojautuuSilverin intellektuellin yrittäjän malliin, vaikkakin yrittäjä ei aina ole itsellinen toimija vaanuseimmiten osa organisaatiota tai verkostoa.

V = E x P x S


46 (107)

46

tiimipohjaiseen työskentelyyn. Erityisen heikoilla on yksinyrittäjä,joka kenties hallitsee kenties keksinnöllisyyden mutta harvoinkeksinnön kaupallistamisen ja vielä harvemminimmateriaalioikeuksien tehokkaan hyödyntämisen.

Digitaalinen tekniikka luo virtuaalimaailman, josta ihminen voihakea korviketta todellisuudelle. Don Tapscott pelkistäädigitaalitalouden kolmeen osatekijään: kommunikaatio(communication), tiedonkäsittely (laskenta, computing) ja sisältö(content)125. Samalla syntyy moraalinen ongelma.Virtuaalimaailmassa kaikki on sallittua ja tarvitaan vahva arvo-maailma, jotta digitaalitekniikkaa ei käytettäisi yhteiskuntia jamarkkinoita vastaan, mitä virustehtailu osoittaa. Toisaaltadigitaalisuus ei voi toimia tehokkaasti ilman avoimuutta. AnttiSavolainen126 nostaa esiin arvovalinnat. Hänen mukaansadigitaalista tekniikkaa tulisi tarkastella ”kynänä”, sillä perinteiset”kynät” (lehti, puhelin, radio, telivisio ja painokone) ovat syntyneetkansansivistystyön innosta127. Media, neljäs valtiomahti, periiarvoristiriidan, koska sen joutuu kansakunnan valitustyöhönsoveltamaan ylikansallista viestintämallia, kun tehokkuuspaineitaluo digitaalisuuden ohella ns. uusmedia. Erityisesti amerikkalainenmediamalli synnyttää uusmediateollisuuteen kanavariippuvuuden.

Uusmediateollisuuden varsinainen dynamiikka on free lancer -tuottajat, jotka innostuksesta hehkuen ja omilla rahoillaanuskaltavat toteuttaa jonkin uuden produktion. Tämän ajatuksentaustalla on uskomus, että 'vapaa internet' -kulttuuri tarjoaa tilaakenelle tahansa luovalle taitelijalle, designerille taiohjelmatuottajalle. Uusmediateollisuus (Englannissa käytetääntermiä Creatative Industries) on erittäin dynaaminen ja avoin.Markkinoille tulon kynnys on matala. Uusmedia työllistääEnglannissa noin 300.000 ihmistä ja alan odotetaan kasvavanvoimakkaasti128. Uusmediateollisuuden kasvun kriittinen kysymys

125 Tapscott, Don (1977) The Digital Economy, McGraw-Hill, New York.126 Savolainen, Veli-Antti (1995) Kohtaamisyhteiskunta, Edita, Helsinki.127 Kirjat ja lehdet jakoivat kansalle punnittua tietoa. Sama merkitys oli aluksi televisiolla128 Lahti, Arto (2000) Creative Entrepreneurship and New Economy, Helsinkin School of Economics,W-248, Helsinki.


47 (107)

47

on tekijänoikeus. Mikäli luovasta taide- tai tiedesisällöstä tuleevapaata riistaa, ala ei voi kehittyä. Itsenäisen uusmediajulkaisijanelämisen ehto on se, että hän voi itse hyödyntää luovan työnsätulokset. Mikäli näin ei käy, uusmediasta tulee kanavariippuvainen.Perinteet ovat kaikkea muuta kuin kunniakkaat. Tunnettu tosiasialienee se, että kaupallisesti merkittävien luovien tuotteidenoikeudet ovat harvoin jääneet niiden keksijöille. Lähes poi-kkeuksetta kaupallisesti merkittävät luovat työt ovat rikastuttaneetmuita kuin tekijänsä.

Jorma Heikkilä on koonnut keskeiset luovat henkilön piirteet:

- Itsenäisyys ja riippumattomuus. Nämä tunnusmerkit ovathelppo hyväksyä. Luovat henkilöt kuten yrittäjät joutuvatusein jo koulussa vastatusten auktoriteettien kanssa.

- Tiedonhalu. Perinteisen koulujärjestelmän heikkous on se,että tiedonhalu halutaan rajata oppisuunnitelman alueelle.

- Sitkeys ja tehtäviin paneutuminen. Luova ongelmanratkaisuedellyttää pitkällistä paneutumista. Tieteellisessä työssäelinikäinen paneutuminen on usein väistämätöntä ja silloinkinpääsee korkeintaan kunnolla alkuun.

- Avoimuus ja ristiriidansietokyky. Luovalla henkilöllä ontavallista vähemmän valmiita kaavoja ja asenteita ja hänkykenee ottamaan ajattelunsa aineksiksi epäsovinnaisiaaineksia.

- Emotionaalisuus ja intuitiivisuus sekä regression käyt-täminen. Luovat taiteilijat pitävät emotionaalisuutta arvossa.Intuitiivisuus tarkoittaa nopeita aavistuksenomaisiaajatteluprosesseja, joilla edetään loogisten prosessientaakse. Regression viittaa siihen, että luova henkilö käyttääkokemiaan tunteita, elämyksiä, tms. tilannearvion perustana.

- Syrjään vetäytyminen. Luovat henkilöt ovat syrjäänvetäytyviä, sisäänpäin kääntyneitä ja epäsosiaalisia. Tämänvoin omankin kokemuksen pohjalta vahvistaa sillä 'jos vain


48 (107)

48

puhuu, tuottaa vähän luovia tuloksia'. Toisaalta jatkuvaeristäytyminen omaan maailmansa tappaa inspiraation.

Luovuus tai ylipäätänsä ihmisen henkinen tai hengellinenuudestisyntyminen liittyy irtaantumiseen perheestä tai suvusta.Rooman Klubin jäsen Pentti Malaska129 ehdottaa perheenkorvaamista käsitteellä perusyhteisö, joka voi saada monia erimuotoja130. Yleinen turvattomuus on lisääntynyt yhteiskunnansiirtyessä kohti virtuaalisia rakenteita. Perhe ja koti saattaamuodostua pikemminkin keskiaikaiseksi luostariksi, johon eris-täydytään piiloon väkivaltaisesta maailmasta. Turvattomuus saat-taa uudelleen synnyttää vahvan perheyhteisön kuten jo nyt voi-daan havaita Venäjällä. Samalla kehityksen pyörä kiertyy 180astetta taaksepäin, sillä marxilainen Neuvostoliitto oli kuuluisalasten kasvattamisesta kodin ulkopuolella. Tämä myös mahdollistivanhempien osallistumisen työelämään. Tämä oli täysinvälttämätöntä, koska sosiaalisen valtion ihanteena oli juuri työ.

Luovien tuotteiden osalta internet merkitsee merkittävää uuttamahdollisuutta mutta myös merkittävää uhkaa. Mahdollisuus liittyyLinux-kulttuurin tapaisiin ilmiöihin, joissa luovan työn tuloksiamitataan osallisuudella kollektiiviseen luovaan minuuteen - Linux-friikkien yhteisöön. Samanlainen kollektiivinen minuus liittyy moniinvoimakkaasti vetoaviin ilmiöihin kuten ABBA-musiikki tai prinsessaDiana. Kari Hintikka131 ennakoi joukkoviestintävälineen jayksityisen viestintävälineen rajan hämärtyvän. Tulevaisuudenmediasisältö on monikanavainen. Median sisällössä esiintyy yhtäaikaa ääni, kuva ja teksti. Digitalisointi mahdollistaa lähetettäväntelevisiokuvan ikkunoinnin nykyistä huomattavasti tehokkaamminPC:n tapaan.

129 Malaska, Pentti (1995) Yhteiskuntakehityksestä ja murroksesta. Teoksessa Auli Keskinen (toim.)Teledemokratia - tietoverkot ja yhteiskunta. Painatuskeskus, Helsinki130 Malaskan visioima 'perusyhteisö' on tuttu mm. sosialismin kokeiluvaiheista. Karl Marx suhtautuiperheeseen epäilevästi, koska hän katsoi perheen edistävän konservatiivisia aatteita. Kristillinenalkuyhteisö irotti myös perheelliset apostolit kodeistaan seuraamaan opettajaansa. Raamatussa ei otetakantaa siihen, miten hylätyt apostelien perheet elivät ilman perheenisää.131 Hintikka, Kari (1993) Tieto - neljäs tuotannontekijä. Tehtaasta televirtuaalisuuteen. Helsinki:Painatuskeskus.


49 (107)

49

3. Informaatioteoria, tekoäly (ArtificialIntelligence) ja älykkäät agentit

3.1. Matemaattinen vs. semanttinen informaatioteoria (taikommunikaatioteoria)

Jälkiteollisen yhteiskunnan (post-industrial society) käsitteenlanseeraaja Daniel Bell132 on todennut, että viestintäteknologisenvallankumouksen ytimessä ei ole teknologia, vaan ClaudeShannonin133 matemaattinen kommunikaatioteoria (TheMathematical Theory of Communication), jota on sovellettuaktiivisesti tietoteollisuudessa. Shannonin teoria on tilastollinenteoria signaalien siirrosta (Theory of signal transmission) siisfyysisestä prosessista, jossa luodaan, säilytetään, siirretään jatoisinnetaan signaaleja134. Inhimillisestä maailmasta alun perinlainatut termit on määritelty uudelleen teknisessä maailmassa,jolloin ihminen ja yhteiskunta ymmärretään teknisen laitteenkaltaiseksi virtapiirien ja signaalien koosteeksi eli ”ihmisaivotnähdään tietokoneena”.

Matemaattinen informaatioteoria on tarjontalähtöisentietotekniikan ydinoppi135. Teorian mukaan informaation sisällöstäei tarvitse piitata, vaan sisällön sijasta on keskityttävä informaationmäärään ja liikkuvuuteen. Matemaattinen informaatioteoria eiitsessään ole ongelma, vaan sen asemassa tietoyhteiskunnanvallitsevana ideologiana; kuluttajien tai yritysten etua voidaantuskin edistää korostamalla vain nopeampia laitteita jatiedonsiirtotekniikoita136. Jo käsitteellisesti ilmaisu onharhaanjohtava, koska oikeaa tietoa voidaan hankkia vain työllä javaivalla. Tiedon valtatie ei tarkoita varsinaista tietoa, vaaninformaatiota, jolloin olennainen kysymys onkin: minkä arvoinen

132 Bell, Daniel. (1982) The Information Society. The Social Framework of the Information Society,.Teoksessa: The Microelectronics Revolution. (ed.) Tom Foreste, Oxford.133 Shannon, Claude ja Weaver, Warren (1963) The Mathematical Theory of Communication,University of Illnois Press.(alunperin vuonna 1949 julkaistu).134 Signaalin siirto on kommunikaatiota siis inhimillisestä viestintää, jolloin puhuttiin käsitteistä kuten:melu (noise), kanava (channel), epävarmuus (uncertainty) ja ”takaisin syöttäminen (feedback)135Mikael Böök, Internet kansalaisen palvelijana (luonnos), PiPa-seminaari 1: Internet tieto- jakehitysympäristönä, Tampere 02.04.97 http://www.kaapeli.fi/book/pipa.htm136 Matemaattinen informaatioteoria on ollut taustateoriana mm. Yhdysvaltojen Clintonin kaudenohjelmassa ”Information Superhighway”.


50 (107)

50

on sellainen tieto, joka ei olekaan tietoa, vaan ainoastaaninformaatiota. Toisaalta informaatiolla on itsessään arvoa, kun seon oikeaa, oikea-aikaista ja kustannustehokkaasti kerättävissä jajaeltavissa.

Matemaattisen informaatioteorian rinnalla on syytä korostaasemanttista informaatioteoriaa, jonka mukaan informaatio sisältääsanoman tai sanoma kantaa merkityksen. Tämä on semanttiseninformaatioteorian perusta: sanoma joko sisältää merkityksen taise ei ole sanoma. Shannonin ja Weaverin mukaan informaatiota eisaa sekoittaa merkityksen kanssa, koska informaatioyhteiskunta onkehittyneen signaalien siirron, käsittelyn ja reproduktionyhteiskunta. Sanoman ja informaation merkityksen korostamistakutsutaan "humanistiseksi" tai "idealistiseksi" lähestymistavaksi.Matemaattinen ja semanttinen informaatioteoria eivät ole toisiaanpoissulkevia vaan täydentäviä. Semanttisen informaationkäsitteellä ei ole yhteyttä kommunikaatioon (viestien siirtämiseen),sillä lauseella on semanttinen arvo, siirrettiinpä sitä tai ei.Käytännössä ja erityisesti yrittäjien osalta semanttinen näkökulmaon merkittävämpi kuin matemaattinen, koska päätöksentekijällesisällöllä on ratkaiseva merkitys137.

Niiniluoto138 toteaa, että tietoyhteiskunnan sijasta voitaisiin käyttäätermiä tietotekniikkayhteiskunta tai automaatio- jadatayhteiskunta. Taloustieteen veteraani Fritz Machlup139 ontaipuvainen liittämään informaation käsitteen kertomisenprosessiin, kun taas tieto, tietäminen (knowledge, knowing) on tila(state). Nonaka ja Takeuchi140 erottavat erityisenä tiedon lajinahiljaisen tiedon (tacit knowledge), jolla he tarkoittavat sellaistaformuloimatonta tietoa, joka vaikuttaa ihmisissä jatkuvasti.Hiljaista tietoa ei voida ilmaista tai muotoilla, mutta se näkyyihmisten toiminnassa koko ajan. Nonaka ja Takeuchi määrittelevättiedon siten, että siihen sisältyy monenlainen tieto (kuten

137 Mikael Böök, Internet kansalaisen palvelijana (luonnos), PiPa-seminaari 1: Internet tieto- jakehitysympäristönä, Tampere 02.04.97 http://www.kaapeli.fi/book/pipa.htm138 Niiniluoto, Ilkka (1989) Informaatio, tieto ja yhteiskunta, Filosofinen käsiteanalyysi,Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki.139 Machlup, Fritz (1983) ”Semantic Quirks in Studies of Information” Teoksessa: The Study ofInformation. Interdisciplinary messages (ed.) Fritz Machlup and Una Mansfield. John Wiley & Sons,New York etc. 1983.140 Nonaka, Iikujiro and Takeuchi, Hirotaka (1995) The Knowledge-creating, Oxford.


51 (107)

51

kokemusperäinen, ruumiillinen, intuitiivinen, myyttinen taigeneettinen tieto), joka ei ole ilmastavissa verbaalisin käsittein.Nonaka ja Takeuchin keskeinen havainto on se, että hiljainen tietoohjaa ihmisen käyttäytymistä tietovirrassa. Erityisesti yrittäjille onolennaista kollektiivisen tai kommunikoidun tiedon ohella hiljainentieto.

Matemaattisen informaatioteorian haastajaksi on noussutInternet141, jonka perustana on 1960-luvulla julkaistutiedostosiirron pohjana oleva protokolla nimeltä TCP/ IP142.Muita keskeisiä innovaatioita olivat 1980-luvun alussa IBM julkaistuPC–mikron, joka mullisti henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn sekäyliopistojen ja tutkimuslaitosten päätös yhdistää supertietokoneettoisiinsa tarkoituksena mahdollistaa mm. tutkijoiden jaopiskelijoiden nopea tiedonhankinta, jolloin syntyi NSFNET, jokamuodostaa nykyisen Internetin rungon. 1990-luku oli internetinkasvun aikaa. CERN julkisti World Wide Webin prototyypin143,jonka läpimurto tapahtui vuosina 1994-95. Teknisesti Internet onyhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuus. Kun laajattietoverkot yhdistetään toisiinsa yhä suuremmiksi ryhmiksi, nemuodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan Internetiksi. Interneton siis verkkojen verkko, jota kukaan ei omista eikä valvoInternetiä, vaan jokainen aliverkko vastaa vain omastahallinnoinnistaan.

Internetillä on piirteitä, joiden ansiosta sitä voi kutsua yleiseksi taikansalaisten tietoverkoksi144. Tiedonhaku maailman toisellapuolella olevalta palvelimelta on mahdollista normaalitapauksessamuutamassa sekunnissa. Internetistä löytyy tietoa lähes kaikistaaiheista. Internet on avoin yhteisö, jonka julkaisemista ei valvota,joten käyttäjän on pidettävä huolta lähdekritiikistä. Internetitsessään ei ole voittoa tavoitteleva kokonaisuus eikä sentarjoamien palveluiden käyttö (ainakaan vielä) maksa mitään. Sen

141 Internetin alkuna voidaan pitää Yhdysvaltojen puolustusvoimien 1960-luvulla syntynyttäARPANET-tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena oli luoda hajautettu ydiniskun kestävä tietoverkko.142 Transfer Control Protocol/Internet Protocol143 Muita vuosikymmenen alun innovaatiota: vuonna 1991 Thinking Machines Corporation kehittiWAIS-palvelun ja Minnesotan yliopisto kehitti GOPHER-palvelun.144 1980-luvulla kehitettiin yleisiä, kansalaisten, yritysten ja valtion tietoverkkoja, jotka jäivät lähinnäyritysten ja valtion väliseksi asiaksi. Idea, tai myytti kansallisesta tietoverkkopolitiikasta jäi henkiin jasitä kutsuttiin tietoyhteiskuntastrategiaksi (vrt esim. valiovarainministeriön TIKAS-projekti).


52 (107)

52

sijaan internet-palveluiden tarjoajat, joiden kautta liittyminenInternetiin tapahtuu, ovat kuitenkin kaupallisia yrityksiä, jotenInternetiin liittyminen ja tietoliikenneyhteyksien käyttö onmaksullista.

Internet on luonut maailmanlaajuisen perusrakenteen ihmistenväliselle organisoimattomalle aika- ja paikkariippumattomalleviestinnälle dynaamisesti syntyvissä ryhmissä. Internettiin syntynyt”mail-kulttuuri” on unix-pohjaisen mailin teknisestäjälkeenjääneisyydestä huolimatta muuttanut maailmanlaajuistakeskustelu- ja yhteistoimintakulttuuria. Lisäksi toimivajoukkotiedotus syntyi internettiin tarpeeksi yksinkertaisenhypertekstidokumentin esitysstandardin käyttöönoton myötä. Itseasiassa maailman laajuiseksi viestintästandardiksi voikin tulla vainse, jonka käyttämiseen tarvittavat ohjelmat ovat ilmaisia. Monetmeistä, jotka ovat vuosia opetelleet merkkipohjaisia käyttöliittymiä,kokevat ahaa-elämyksen käyttäessään ensimmäisen kerranhypertekstipohjaista World Wide Webiä (WWW)145.

Professori Eero Hyvösen146 tulkinnan mukaan147 nykyinen WWW onkehitetty ihmistä varten. Internetin käyttäjinä ovat kuitenkinentistä enemmän myös koneet: erilaiset sovellusohjelmistot,hakukoneet, sähköisen kaupan agentit, verkkomönkijät jne. NiilleInternetissä olevan sekalaisen ja jäsentymättömän tiedontunnistaminen on erityisen vaikeaa. Eero Hyvösen mukaansemanttisen webin ideana on, että seuraavan polventietoverkkojen tiedot ja rakenne koodataan siten, että niidensisältöä - merkitystä ja semantiikkaa - päästään automaattisestitulkitsemaan. Tämä puolestaan mahdollistaa älykkäiden jahelppokäyttöisten Internet-sovellusten kehittämisen148. Visio

145 Lauri Laitinen, Systeemityölehden päätoimittaja, Nokia Tutkimuskeskus(http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st19952/pk952.htm).146 Suomalaisen semanttisen webin alullepanija on professori Eero Hyvönen/ Helsingin yliopistonTietojenkäsittelytieteen laitos ja Tietotekniikan tutkimuskeskus (HIIT).147 www.dipoli.hut.fi/dipoli_media/ 200203_semanttinenweb.html148 Tällä hetkellä ehkä tunnetuin "semanttinen" WWW-kieli on RDF (Resource DescriptionFramework) -standardi ja siihen liittyvä laajennus RDF Schema (RDFS). Niiden rinnakkaisvaihtoehtoon ISOn vuonna 2000 standardoima Topic Maps, jonka aihekartat ovat fyysisesti erillisiämetakuvauksia niiden kuvaamista dokumenteista. Molemmilla lähestymistavoilla on sama tavoite:infoähkyn hoitaminen WWW:n resurssien metakuvauksilla. Kumpikin kieli perustuu XML:ään.


53 (107)

53

semanttisesta webistä on konkretisoitunut kansainvälisiksitutkimus- ja standardointiohjelmiksi149.

Keskeinen semanttisen webin käsite on ontologia. Ontologiat ovateri sovellusalojen terminologisia käsitehierarkioita, joissamääritellään alalla käytettävät termit ja käsitteet ja näiden välisetsuhteet. Metakuvausten ja ontologiatekniikoiden tärkeitäsovellusalueita ovat informaation haku, tietämyksen hallinta,verkkokauppa ja sähköinen liiketoiminta. Assosiatiivisenhypertekstin käyttö ja sisältöjen metakuvaukset tarjoavat uusiasisältöön perustuvia tiedonhakumahdollisuuksia ja laajentavat näinhakusanoihin perustuvien menetelmien mahdollisuuksia. Tuloksenasyntyy esimerkiksi erilaisia semanttisia portaaleja.

Oman tietämyksen hallinta on yrityksille entistä tärkeämpääkilpailuedun saamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi. Semanttisenwebin teknologioiden avulla voidaan esim. hakea tietoa sisällöneikä vain hakusanojen perusteella. Standardien avulla alakohtaisettietojärjestelmät yhteismitallistaan ja luodaan yhteisiä kieliäsysteemien väliseen viestintään. Verkkokaupan innovaatioistaolennaisia ovat on-line-markkinapaikat, ostoagentit ja huutokaupatsekä uudet sähköisen markkinointikanavat ja uudetliiketoimintamallit. Sähköisessä liiketoiminnassa keskeisiäkehityskohteita ovat liiketoimintaan liittyvien transaktioiden hallintaja tuote- ja palvelukuvaukset ja luettelot sekä näihin liittyväthakemistopalvelut. Yhteisten terminologia- ja kommunikointikieltenkautta on mahdollista luoda eri toimialoille yhteisiä tuoteportaaleja.

Semanttisen Webin arvellaan olevan viiden vuoden aikana suurikehitysalue, joka mahdollistaa merkityksen ja rakenteenyhdistämisen. Semanttinen Web yhdistää internetin jättimäisiksirelaatiotietokannoiksi. Semanttinen Web alkaa vuodesta 2005korvata nykyistä internetiä. Yritysten väliset web-palvelut ovatohjelmistoteollisuuden kasvun moottori. Kehityksen kärjessä ovatyrityssovellusten integrointi, komponenttipalvelut ja globaalittuoteluettelot erilaisille alihankintapalveluille.Hakemistoliiketoiminnan markkinoiden koko on noin 200 miljoonaa

149 Internetin kehitystä koordinoiva W3C-järjestö käynnisti helmikuussa 2001 Semantic Web Activity -ohjelman viemään eteenpäin ja yhtenäistämään alan kehitystä.


54 (107)

54

euroa, josta puolet tulee painetuista luetteloista, kymmenesosainternetistä ja loput puhelinpalveluista Muita tärkeitä kasvualueitaovat sovelluspalvelimet, verkkopalvelut, älykkäät ohjelmistoagentitja peer-to-peer-sovellutukset vaihtoehtona client-server-mallille.Pelaamisen, oppimisen, viihteen ja langattoman medianyhdistelmänä syntyy ”Edutainment”, jonka markkinat ovatjättimäisiä150 sisältäen mm151.:

- Oppimateriaalin tuottaminen ja tietokirjallisuus- Interaktiivinen käsikirjoittaminen- Elokuva- ja tv-tuotanto- Ääni- ja musiikkiteknologia- Animaation tuottaminen- Pelien koodaus ja visuaalisuus- Kuluttajapsykologia: tunne, elämys- ja

tarinankertomistekniikat

Internetin kehityksen moottorina toimii W3C World Wide WebConsortium [en]152, jonka tavoitteena on kehittää teknologioita(spesifikaatioita, suosituksia, ohjelmistoja sekä työkaluja), jotkaluovat Webistä tiedonvälityksen, kaupankäynnin, inspiraation,ennakkoluulottoman ajattelun sekä kollektiivisenyhteisymmärryksen foorumin.

Seuraavat seitsemän kohtaa tiivistävät W3C:n tavoitteet jatoiminta-ajatuksen:

1. Universaali tiedonsaanti – Web on käytettävissä päätelaitteissa(kuten tietokone, puhelin, televisio tai verkkoon kytkettyjääkaappi), laitteistosta, ohjelmistoissa, verkkopalveluissaäidinkielestä, kulttuurista, maantieteellisestä sijainnista tai ihmistenfyysisistä tai psyykkisistä kyvyistä riippumatta.

150 Esimerkiksi Sony Entertainmentin Everquest-peli on ollut toiminnassa jo kolme vuotta.Keskimääräinen pelaaja pysyy mukana 10 kuukautta. Sonyllä on 27 henkeä kehittämässä peliä ja silläon 120 hengen asiakastiimi. Vastaava korealainen peli on kasvanut alun 300 pelaajasta noin 2.5-3miljoonaan rekisteröityneeseen käyttäjään, josta 150.000 saattaa pelata samaan aikaan. Yhtiön 24 htukipalvelu työllistää 350 henkeä (Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja VuorimaaPetri (2002) Verkostotalouden uudet sovellutukset, Teknolologiakatsaus 136/ 2002, Tekes , s. 16-17).151 Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002) Verkostotaloudenuudet sovellutukset, Teknolologiakatsaus 136/ 2002, Tekes (s. 9-13).152 Tämä yhteenveto perustuu dokumenttin W3C in 7 points (http://www.w3.org/Consortium/Points/).

http://www.w3.org/

http://www.w3.org/


55 (107)

55

2. Semanttinen Web eli merkitykseen liittyvää Web, - tekeemahdolliseksi sen, että tietokoneet voivat sitä tulkita ja välittääkeskenään tietoa153.

3. Luottamus - tarkoittaa vastuun siitä, mitä Webissäjulkaistaan154.

4. Yhteensopivuus - Webin sisältö on käytettävissä kaikillaohjelmistoilla (kuten graafinen selainohjelma, puhesyntetisaattori,pistekirjoitusnäyttö tai mobiilipuhelin)155.

5. Evolutionaarisuus – kuvattavissa avainsanoilla: yksinkertaisuus,modulaarisuus, yhteensopivuus ja laajennettavuus (simplicity,modularity, compatibility, and extensibility).

6. Hajauttaminen - on modernien hajautettujen järjestelmien,myös yhteisöjen, perusperiaate, jotta voidaan vähentää Webinhaavoittuvuutta kokonaisuutena.

7. Laadukas multimedia - tarkoittaa vuorovaikutteista jamonipuolista multimediaa, esim. hyvin skaalautuvia kuvia,tasokasta ääntä, videokuvaa, 3D-grafiikkaa ja animaatiota156.

Kotimaisissa sisältöalueen selvityksissä on käynyt ilmi, ettäliiketoiminnan kehityksen esteitä ovat mm.: tekijänoikeuksienhallinta, IPR:ien sopiminen ja verkkopalveluiden kansainvälistensopimusten hoito, kun taas Yhdysvalloissa digitaalisenkonvergenssin juridiikka, tekijänoikeudet ja patenttioikeuksienkehitys ovat huippua157. Markkinasta on tulossa sisältö- japalveluvetoista, joka vaatii jopa rinnakkaisten arvoketjujen ja niistä

153 W3C-kielet RDF [en], XML [en], XML Schema [en] ja XML signatures [en] ovat SemanttisenWebin rakennuspalikoita.154 Nämä tavoitteet pitkälti ohjaavat W3C:n työtä liittyen XML-allekirjoituksiin (XML signatures),annotaatiomekanismeihin (annotation mechanisms), ryhmätyönä tehtävään kehitys- ja julkaisutyöhön(group authoring), versiointiin, jne.155 Valmistajariippumattomana organisaationa W3C edesauttaa yhteensopivuutta suunnittelemalla jaedistämällä avointen (käyttöoikeuksiltaan vapaiden) tietokonekielten ja protokollien käyttöä joka auttaavälttämään ohjelmistomarkkinoiden pirstaloituneen menneisyyden.156 Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat kielet skaalautuvan vektorigrafiikan ja synkronoidun multimedianesittämiseen, ks. Scalable Vector Graphics (SVG [en]) ja Synchronized Multimedia IntegrationLanguage (SMIL [en]).157 Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002) Verkostotaloudenuudet sovellutukset, Teknolologiakatsaus 136/ 2002, Tekes (s. 11-12).


56 (107)

56

muodostuvien arvoverkkojen kehittämistä. Yhteistyön vaatimatuudet ajatusmallit ja monitieteellisyyden edellyttämäkoordinoinointi ovat avainasemassa. Tärkeitä panostuskohteitaovat konseptikehitys, innovaatioiden kehitys ja lisäarvopalveluidensuunnittelu. Ratkaiseva etu on ”first mover advantage”, jonkahyödyntämiseksi tarvitaan innovatiivisia konsepteja jatestausalustoja globaalin digitaalitalouden alueella158. Lisäksitarvitaan kansainvälisiä kumppaneita arvoketjuvetureiksi javerkostointia ulkomaisten partnereiden kanssa159.Kehitystoiminnassa käytetään markkinapilotteja kuluttajalähtöisenpalvelun aikaansaamiseksi.160. Esimerkkinä TEKESin piiristätoteutusta markkinapilotista on metalliteollisuudenkulkuneuvovalmistajien selvitystyö ”tulevaisuuden ohjaamonkäyttöliitynnät liikkuvissa työkoneissa ja kulkuneuvoissa”161.

Hyviä tulevaisuuden aiheita ovat mm. urheilu, taloudellisetsimulaatiot (Sim Online), elokuva- ja musiikkiviihde ja politiikka.Monen käyttäjän pelit tulevat myös muuttumaan cross-platform-peleiksi.162. Mobiilipalveluista saatavan tulovirran (mukaan luettunakaikki mobiilit ääni- ja datapalvelut) EITO ennustaa kasvavanvuoden 2001 115 miljardista eurosta vuoden 2005 161 miljardiin.Mobiilien internet-palveluiden odotetaan vastavana aikana noinseitsenkertaistuvan aina 75 miljardiin euroon, jolloin niidensuhteellinen osuus vuonna 2006 liki 47 prosenttia nykyisen 8prosentin sijaan. Tietoverkkopalveluna myytyjen video- jatietokonepelien markkina-arvon uskotaan kasvavan vuoden 2002196 miljoonasta dollarista vuoden 2006 1.4 miljdardiin dollariin.

158 Markkinapilottiin liitetään yleensä: oman kehitys- ja toimitusorganisaation luominen,testisovellusten luominen arvoketjuliittoutuman kautta ja kansaivälisen veturin löytäminen (jakelutien,brandinomistajan tai tutkimuspartnerin sitominen projektiin). Markkinapilotin kautta testataanmyöhempää liiketoimintaa. Aikatekijä on kriittinen (esim. 6-10) kotimaista testausta (mm. OuluMobile Forum, eTampere) markkinapilotin siirtämiseksi kansainvälisille markkinoille (Oecsch Klaus,Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002,, ss.16-18).159 Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002, (ss. 36-37).160 Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002) Verkostotaloudenuudet sovellutukset, Teknolologiakatsaus 136/ 2002, Tekes (s. 10).161 Alan liikevaihto on 2.5 miljardia euroa, vientiaste 60-70 prosenttia ja työllisyys 15.000 henkeä.Selvityksen kohteena ovat: Henkilö- ja kuorma-autot, mottorikelkat, traktorit, metsäkoneet,raideliikennekoneet, kontinkäsittelijät, kuormaustrukit, kaivoskoneet, maanrakennuskoneet,leikkuupuimurit ja kaatopaikkakoneet.162 Pokemonin tyyppiset liiketoimintamallit (kerää, arkistoi, vaihda, luo itse hahmoja, jne.) ovattärkeitä. Pelien kehittäminen on pitkä prosessi, 3-5 vuotta ja se maksaa joskus jopa yli 10 miljardiadollaria. Kustannukset ovat ennen break even –tasoa ovat suuret mutta vastaavasti mittakaavaedutmerkittävät (lähde Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri, 2002)


57 (107)

57

Multimediaviestinnästä odotetaan tekstiviestien kaltaistajättimenestystä. Datapalveluiden odotetaan kasvavan neljänvuoden kuluessa kymmenkertaiseksi eli 280 miljardiin euroon.163 .

3.2. Tekoäly mystiikkaa vai yrittäjyyden suurimahdollisuus

Tekoälyllä ymmärretään älykkyyden (Intelligence) esiintymistäelottomissa ihmisen luomissa "teko"-systeemeissä (artificialsystems). Keskeisenä lähtökohtana tekoälyn sovelluskohteenrajaamisessa on aivojen toimintalogiikka siis mielen, ymmärryksenerottaminen fyysisistä aivotoiminnoista. Taustalla on ReneDescartes'n164 kehittämä dualistinen teoria mielen ja ruumiinerillisyydestä. Tekoälyn perusta luotiin 1800-luvun puolivälissä,jolloin George Boole165 kehitti binäärisen logiikan kirjassaan ”TheMathematical Analysis of Logic”. Boolen tavoitteena oli muuttaamielen toiminnot matemaattisiksi lausekkeiksi166. Charles Babbagerakensi ohjelmoitavan laskukoneen (difference engine) vuonna1822 matemaattisten ja tähtitieteellisten taulukoiden laskemiseenja aloitti analyyttisen koneen (analytical engine) suunnittelunvuonna 1843 tarkoituksena luoda yleiskäyttöinen, ohjelmoitulaskukone, mutta hanke jäi kesken167. Ensimmäinen tietokone,ENIAC (Electronic Numerator, Integrator, Analyzer, and Calculator)rakennettiin Mooren sähköteknillisessä opistossa Pennsylvanianyliopistossa, Philadelphiassa sotilaallisiin tarkoituksiin vuonna1945168.

Tietokonetta on tapana pitää ensimmäisenä ihmisen rakentamanaselvästi älykkäänä teknisenä laitteena. Tietokoneen fyysinenrakenne syntyi myös aikanaan ihmisaivojen oletettujentoimintaperiaatteiden analogiamallina siten, että aivojen neutronitvastaavat tietokoneen komponentteja (aiemmin elektroniputket,

163 Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, Nummenmaa Tero ja Vuorimaa Petri (2002, (s. 34).164 Modernin filofian perustaja, joka vaikutti 1600-luvulla Ranskassa.165 Heinämaa, Sara ja Tuomi Ilkka (1989) Ajatuksia synnyttävät koneet, WSOY, Juva (s. 53) vertaavatBoolea jopa Aristoteleeseen.166 Dyson, George (1997) Darwin Among the Machines. The Evolution of Global Intelligence, HelixBooks, Addison-Wesley Publishing Co.167 http://www.amazon.co.uk/exec/obidos/ASIN/0349112398/booksearch06/026-9080168-9758003168 http://www.thocp.net/hardware/eniac.htm


58 (107)

58

nykyisin transistorit) ja molemmissa toiminta perustuubinäärilogiikkaan (on-off-periaate). Tietokoneessa transistoritmuodostavat samanlaisia loogisia portteja kuin mitä oletetaanolevan ihmisaivoissa, jolloin kaoottisen analoginen maailmavoidaan koodata digitaalisiksi biteiksi. Ihmismielen suhde aivoihinon sama kuin tietokoneohjelman suhde tietokoneeseen. Tietokoneja ihmisaivot ovat kumpikin "informaation prosessoijia".169 Älykkyyson siis vain ihmismielen ja tietokoneohjelman omaisuus.Tietokoneen älyykkyyttä myös testaan tällä perusteella. AlanTuring vuoden 1950 artikkelin "Computing Machinery andIntelligence" ehdottaa tietokoneen älykkyystestiä rinnakkaiskäytönperiaatteella170. Mikäli ihminen ei huomaa testissä eroa ihmisen jatietokoneen välillä, tietokonetta voidaan pitää ihmisen veroisenasiis älykkäänä.

Teoreettisesti on mahdollista spekuloida, että jos voisimmerakentaa koneen mekaaniselta rakenteeltaan täydellisenä kopionaihmisen fysiologiasta, kybernetiikan mukaan lopputuloksenasaattaisi olla kone, jolla olisi täsmälleen samat älyllisetmahdollisuudet kuin ihmiselläkin171. Kybernetiikan pioneeri NorbertWiener172 on jopa edennyt Descartes’n ajatusta pidemmälle jaolettaa, että mieli on kone, joka on formalisoitavissa173.Kybernetiikan painopiste on systeemin kommunikaatio ja kontrolli,eikä elävien organismien tai koneiden fyysisen rakenne. Organismitja koneet nähdään kommunikaatiojärjestelminä, jotkavastaanottavat, käsittelevät ja välittävät informaatiota sekä saavatnäin ympäristöstään palautetietoa (Feedback), jonka pohjaltasysteemiä on mahdollista säätää. Ajatus kyberneettisistäsysteemistä ei ole uusi, sillä mekaniikkaan perustuvat dynaamisetaikalaskimet keksittiin jo antiikin aikaan. Ratkaiseva edistysaskel oli

169 http://cc.oulu.fi/~pulkkine/metaforat_handout04.html170 Turingilla on tässä toisenlainen käsitys kuin Platonilla ja mm. Descartes'lla; hän ajattelee mieltäLocken termein tabula rasana, eli tyhjänä tauluna. Tämän käsityksen mukaan kaiken mitä ihminentietää, hän oppii kokemuksen kautta.171 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 54) viittaavat Kurt Gödeliin, joka vuoden 1931 julkaisullaan osoitti,että jokainen aksiomaattinen järjestelmä on ristiriitainen ja näin tuhosi toiveen täydellisestä älykkäästätietokoneesta.172 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 56) toteavat, että Wiener oli itse matemaatikko ja fyysikko mutta hänoli kiinnostunut soveltamaan ajatuksiaan lähes kaikille kuviteltaville aloille.173 Lähde: Wiener, Norbert (1969): Ihmisestä, koneista, kielestä. (Suomennus Pertti Jotuni), WSOY,Porvoo (s. 62). Teoksen kirjoittaja Norbert Wiener on saanut kunnian tulla nimetyksi teoksessaankybernetiikan isäksi teoksellaan ”Cybernetics or Control and Communication in the Animal and theMachine” vuodelta 1948.


59 (107)

59

mikroprosessorien kehitys 1960-luvulta lähtien, jolloin tietokoneistatuli mobiileja ja huipputehokkaita. Tietokoneiden leviämistä palveliShannonin matemaattinen informaatioteoria174, joka tarjositehokkuuskriteerit tiedokulun ekonomisointiin175.

Tekoälytutkimuksen kuten myös modernin yritysjohdollisenpäätöksenteon suuri nimi on ollut nobelisti Herbert Simon176, jokayhdessä kollegojensa kanssa kehitti ensimmäisen AI (ArtificialIntelligence) ohjelmointikielen nimeltä IPL (Information ProcessingLanguage). Simonin ajattelun mukaan tekoälyn perusteena onheuristiikka siis säännöt ja metodit, joiden avulla voidaan tehostaayritysjohdon yhtä lailla kuin ”älykkäiden” koneiden päättelyä.Tietokoneet ovat loogisessa, matemaattisesti muotoillussa jaennalta ohjelmoitujen sääntöjen pohjalta tapahtuvassa päättelyssähyvin nopeita. Silti tietokoneen perustana oleva dikotominenpäättely toimii hyvin vain harvoissa tilanteissa, ja monissatekoälyjärjestelmissä päättelyyn käytetään epävarmuudenhallitsemiseksi sumeaa tai probabilistista logiikkaa177.Yritysmaailman käyttöön tarkoitetut tekoälyvälineet (kutenoperaatioanalyysi) ovat 1970-luvun suuren innostuksen jälkeenjääneet osittain taka-alalle johtuen globlisoituvan taloudenkasvavasta epävarmuudesta.

Silti tekoälyn merkitys tuotannontekijänä on merkittävä, sillätietotekniset sovellukset ja teollisuusautomaatio ovat edistäneetratkaisevasti hierarkioiden korvautumista operatiivisen tiedonhallinnassa prosesseilla. Samalla on syntynyt merkittäväorganisationaalinen innovaatio siis prosessimalli, joka on joparatkaisevasti ihmismäisempi kuin hierarkia ja vastaa kuvaasosiaalisesta yhteisöstä ja analogiaa ihmisaivojen neuroverkontoiminnasta. Norbert Wiener178 tarjoaa kybernetiikkaa myöslääkkeeksi yritysten toimintaympäristön kasvavaa kaaosta vastaan.

174 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 56) toteavat, että teoria on tilastollisen fysiikan ja Boolenbinaarilaskennan sovellus.175 Shannonin informaatioteorian pohjalta kyberneettistä takaisinkytkentää voitiin toteuttaa tehokkaasti.Teorian tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon viestejä kulkemaan kanavassa häiriöttömästi.Shannonin teorian mukaan informaatio on pelkkiä bittejä, ja ihminen bittejä prosessoiva systeemi. Näinsiis ihminenkin nähtiin mekaanisena, koneen tapaisena.176 Simon, Herbert (1960) The New Science of Management Decisions, Harper & Row, New York.177 http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/avoin/appro/tekoaly/tatesti.htm178 Wiener 1969, 33


60 (107)

60

Kysymys on kybernetiikan mukaisen takaisinkytkennänrakentamisesta entropian hallitsemiseksi. Tämän suuntainenkehitys onkin tapahtunut 1970-luvulta lähtien, kuten MichaelJensen analysoi erinomaisessa artikkelissaan. Erona on se, ettäkyberneettisen tai operaatioanalyyttisen yrityksen suunnittelumallinsijaan on siirrytty voimakkaampaan markkinakontrolliin mm.yritysrakenteiden purkautumisen (back to basics) jaosakemarkkinoiden nopean laadullisen kehityksen johdosta179.

Globalisaation eteneminen on tuonut suhteellisuudentajua tekoälynmahdollisuuksiin. Maailma ei suinkaan ole monoliitti kuten mm.Kenechi Ohmae on ansiokkaasti osoittanut. ”Tekoälyinnostus”asettuu oikeisiin kehyksiin, kun ottaa huomioon sen, että älykkyyson sosiaalisesti määräytyvä ominaisuus. Älykkäänä järjestelmänätai yksikkönä pidetään sellaista, jolla on kyky toimia ja onnistuatietyssä kulttuurissa ja tietyssä arvomaailmassa ongelmallisina taivaativina pidetyissä tehtävissä. Tekoälyn käsite jo sellaisenaanpätee kiistatta vain länsimaisissa kulttuureissa, joissa tietokonekuuluu jokapäiväiseen elämään. Länsimaissakin tekoälyynsuhtaudutaan laajalti erittäin varauksellisesti, koska se vähentääihmisen hallinnan tunnetta kyseisiin sovelluksiin, ja vaatii ihmisiltämerkittävästi luottamusta tekoälyä kohtaan.180 Ääritapauksenavoidaan ottaa kulkuvälineiden automaattiohjaus ja tästämahdollisesti seuraava onnettomuusriski. Lisäksitietokoneteknologia on edelleen tarjontalähtöistä, eikä suinkaanriittävän käyttäjäystävällistä.

Vaikka tekoälyn avulla voidaan kiistatta rutiinitoimintojensuorittamista tietokoneella tai muilla teknisillä laitteilla, tekoälyltäon kadonnut sen mystiikka. Monet eri vuosikymmenien uutuudet(kuten 1980-luvun älykäs pääte), joita pidettiin mullistavina, ovatarkipäivisiä. Tietokoneiden älykkyys, joka johtuu niidenrutiinitehtävien suoritustehosta, on jouduttu arvioimaan uudelleen;älykkyys on usein ollut semanttista harhaa, jolla on asiakkaita jopajohdettu harhaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa 1970- ja1980-luvuilla markkinoitiin kansalaisten oikeudenmukaisuutta

179 Jensen, Michael. (1992) “The Modern Industrial Revolution, Exit, and Failure of Internal ControlSystems”, Journal of Finance.180 Schank, Roger C. (1984) Tekoälyn mahdollisuudet. Espoo: Weilin & Göös (ss. 18-19).


61 (107)

61

edistäviä asiantuntijajärjestelmiä muun muassa oikeus- jalääketieteeseen, mutta näillä lähinnä rahastettiin181. Unelmat niinsanotuista viidennen sukupolven tietokoneista on haudattu jo1980-luvun puolivälissä laboratorio-olosuhteissa. Klassisentekoälyn kriisin jälkeen siirryttiin neuroverkkoihin, jotka ottavathuomioon ilmiöiden monimuotoisuuden. Tähän liittyy oleellisestins. sumea logiikka. Silti tältäkin osin on törmätty tekoälynrajoittuneisuuteen182.

Tekoälyn tarkoituksena on luoda älykäs tietokoneohjelma. Ihmistä,joka toistaa samat virheet kerrasta toiseen, kutsuttaneentyhmäksi. Tekoälysovellutukset, kuten ihmisälyn voittanut IBM:nDeep Blue -shakkitietokone, eivät opi uusia asioita.Tekoälyjärjestelmä voi perustua luonnonalgoritmeihin, keksittyihinmalleihin, geneettisiin algoritmeihin, neuraaliverkkoihin tai kaikkiinnäistä183. Tekoälysovelluksen tekemisen mahdollistaaohjelmointikieli, jossa voidaan varastoida tietoa esimerkiksimuuttujilla ja jossa on logiikkaa, kuten valintalauseita.Kognitiivisesti ajateltuna ihminen voi purkaa tiedostamansaosaamisen ohjelmakoodiksi, mutta tiedostamatonta ei. Esimerkiksitutun henkilön kasvojen tunnistamista on vaikea selittää sanoin.Tällaista tiedostamatonta ongelmanratkaisua jäljittelevän ohjelmantoteuttamiseen vaaditaan oppiva järjestelmä, jonka kehittäminentodellisuudessa on erittäin haasteellista184.

Tekoälyn kuten globalisaation riskinä on sen huoleton javirheellinen käyttö. Tekoälyn vastustus on ilmi selvästi samanlaistakansalaisliikkeiden vastarintaa.Tietokonevirukset ovat tämän ilmiön näkyvin ilmenemismuoto,vaikkakin puhutaan todellisen verkkosodankäynninmahdollisuudesta. Eräs tämän ilmiön varhainen kirjoittaja oliWilliam Gibson185, joka kuvaa romaanissaan ”kyberavaruutta”,

181 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 2)182 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 2-3)183 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 2-3)184 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 4)185 Dyson, George (1997) Darwin Among the Machines. The Evolution of Global Intelligence, HelixBooks, Addison-Wesley Publishing Co (ss.


62 (107)

62

jossa ihminen kytkeytyy jättimäisten tietopankkienkontrolloitavaksi ajattelua myöten. Jättimäiset tietopankitedustavat Gibsonille valtakeskittymiä. Gibson symbolisoi viruksillakansalaisvastarintaa, globalisaation ja tietoyhteiskunnan vastaistataistelua, jossa nerokasta on viruksen leviämistapa siiskontrolloimaton kopioituminen. Viruksen levittämisestä ei hyödyvälittömästi kukaan mutta se tuottaa valtavan julkisuuden ja antaalevittäjälleen sankarin viitan, koska tekoälyhuumassa on tietenkinluotu se älyllisiäkin ihmisiä kiusaava uhkakuva, että tietokoneetottaisivat kontrolliinsa ihmisaivot ja sitä kautta koko maailman186.

Yrittäjyyden kannalta tekoäly on ainutlaatuinen mahdollisuus luodarajattomat markkinat, jossa yrittäjien ideat, innovaatiot, tuotteet japalvelut ovat laajasti ostajien tavoitettavissa järkevilläliiketoimintakustannuksilla. Tekoälyn uhkana on sen joutuminenglobaalin valtapelin välineeksi, jolloin tietokoneviruksienkehittämisestä tulee kansanhuvia. Yritysten kannalta tekoälyntavoite kehittää tietokoneohjelmia, joiden avulla pyritäänmatkimaan tai ylittämään ihmisen älyllistä käyttäytymistä187, jollointekoäly on ihmisen veroisten tuotannontekijä rutiinitehtävissä.Yritystoiminnan kannalta tekoäly on perusteltua käyttää, koskasamalla vapaudutaan riippuvuudesta yksittäisen työntekijänominaisuuksista, joita jo Henry Ford aikanaan päivitteli.Dynaamisen systeemin periaatteella toimivaa tekoälyjärjestelmäävoidaan pitää keskivertoihmistä toimivampana, nopeampana jalaadukkaampana tapana suorittaa toimintoja, joissa ihminen ei oleyhtä hyvä kuin tietokone ja joita ihminen pitää arvossa.

Tekoälytieteeseen on muodostunut kaksi koulukuntaa188:

(1) Tuotantokoulukunta: Pääosin tietojenkäsittelyopin jatuotantoautomaatioiden ammattilaiset tuottavat toimivia älykkäitäsysteemejä johonkin käytännön tarkoitukseen tarkoituksenahelpottaa ihmisten, yritysten tai yhteisöjen arkista toimintaa. Näitävoivat olla mm. seuraavat:186 Jussi Parikka on kirjoittanut tästä aiheesta nimellä ”Aivovirus – Tietokone, virus ja ajattelukyberkulttuurissa” (www.utu.fi/hum/mediatutkimus/paivat/parikkapaperi.rtf).187 Louhiala, Pekka. (1985) Tekoäly ja ajattelu. Psykologia n:o 4, 1985: 251.188 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 66) viittaavat siihen, että osa tekoälyn tutkijoista haluaa käytännöllisiäja älykkäitä koneita, kun taas Simonin koulukunta mallittaa ihmisen älykkyyttä. Tämä jakotapa onsäilynyt 1950-luvulta meidän päiviimme.


63 (107)

63

- Tuotantotehtäviin rakennetut robotit ovat keskeinen tekoälynsovellusalue. Robotit ovat fyysisiä systeemejä, jotkakäyttävät tekoälyä. Robotit eroavat älykkyytensä puolestaautomaateista, jotka suorittavat automaattisesti mekaanisiatoimintoja. Robotin ja automaatin raja on häilyvä. Robottejahyödynnetään esimerkiksi olosuhteissa, joissa ihmisentoiminta on vaarallista tai mahdotonta (sukellus merensyvänteissä, avaruustutkimus, tutkimus syvällä maansisällä)189. Robottitekniikka ihmistyövoiman tilalla voisi ollakiistattoman hyödyllistä esimerkiksi palomiehistölle, josinformaation vastaanotto ja syöttö on mahdollista hoitaaetäyhteydellä ilman näkyvää käyttöliittymää.190.

- Hahmontunnistus (Computer Vision) on älykäskonenäköjärjestelmä, käytetään paljon erilaisissarobottisovelluksissa. Konenäköjärjestelmän perusteellarobotti pystyy tekemään päätöksiä mm. liikkumisensasuhteen. Nykypäivän hahmontunnistuksenajankohtaissovellutuksia ovat mm. poliisin käyttämätrikollisten kasvojen tunnistusmenetelmä.

- Puheentunnistus (Speech Recognition) on haastavasovellusalue, koska alkeellisinkin ihmiskielen käsittely, kutenäänteiden tai sanojen tunnistaminen ja tuottaminen on, onerittäin monimutkaista. Esimerkiksi Suomen kielen sanoja onnoin miljoona ja niillä kullakin on tuhansia taivutusmuotoja jaääretön määrä virkkeitä191. Suoritinvalmistaja Intel onjulkaissut Audio Visual Speech Recognition (AVSR) -ohjelman, joka tehostaa automaattista puheentunnistustahuuliltalukemisella. Automaattinen puheentunnistus onvuosikausia mutta kariutunut käytännössä milloinpuutteellisen suoritintehoon, milloin tarvittavien sovellustenpuutteellisuuteen192.

189 Tähtinen, Leena (1997) Automaatista varttui robotti. Tiede 2000:8/97 (ss. 22-25)190 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 4)191 Miettinen, Manne, toim. (1998) Kieliteknologia Suomessa, Yliopistopaino, Helsinki (Johdanto)192 http://www.mbnet.fi/jutut/uutiset/index.asp?Uutinen=1079


64 (107)

64

- Älykkäät (tiedonhaun) agentit ovat tekoäly- ja tiedonhaun193

tutkimuksen yhteinen tutkimuskohde. Tekoälyn tutkimus onkeskittynyt tutkimaan agenttien havainnointia, älykkyydenupottamista niihin ja agenttien keskinäistäkommunikointia194. Tiedonhaun tutkimuksessa onhyödynnetty tekoälyn menetelmiä mm.asiantuntijajärjestelmien, älykkäiden käyttöliittymien jaluonnollisen kielen prosessoinnin tutkimuksessa. Tiedonhauntutkimuksessa on keskitytty suppeisiin ja suljettuihinjärjestelmiin. Agentit tarjoavat mahdollisuuden kehittäätiedonhakua monimuotoisessa ja dynaamisessatietoympäristössä, kuten Internet195

- Tietokonelingvistiikka eli luonnollisen kielen käsittely onhyödyksi sanakirja- tai tekstinkäsittelyohjelmienoikeinkirjoituksen tarkastustoiminnossa. Puheen tekstiksikääntävää ohjelmaa voidaan mm. käyttää tiedonjärjestelyyn. Yhteenvetojen laatimiseen tarvitaanammatillista tietämystä (knowledge), joten vaatimustasotekoälylle on vieläkin suurempi. Tekstin merkityksienymmärtäminen eli semanttinen analyysi on lähtökohtaisestivaativaa196, sillä kielen ymmärtämiseen vaaditaan laajaaymmärrystä tekstin viittaussuhteista. Sovellutusalueita voivatolla automaattinen kielenkääntäminen tai keskustelevatkäyttöliittymät. Luonnollisen kielen käsittelyn työkaluja ovattehokkaat tietämyksen esittämisrakenteet,päättelymenetelmät ja kielioppi197.

193 intelligent information retrieval194 Suomen museoilla on jo käytössä on-line, semanttinen yhteistoiminnallinen portaali. Sen työkalunatoimii mm. ontogonator, joka on dynaaminen selain, jonka avulla eri käsitteitä yhdistävä ontologiasaadaan synkronoitua eri museoiden tietokantoihin. (Oecsch Klaus, Varesmaa Anssi, NummenmaaTero ja Vuorimaa Petri (2002) Verkostotalouden uudet sovellutukset, Teknolologiakatsaus 136/ 2002,Tekes , s. 13).195 http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentjoh.htm196 Heinämaa ja Tuomi (1989, ss. 91-100) kuvaavat Noam Chomsky’n tutkimuksia, joiden keskeinentulema on se, että puheen ja kirjoituksen moninaisuuden takana täytyy olla paljon enemmmänyhtenäisyyttä ja säännönmukaisuuutta kuin yleisesti uskotaan. Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 100)nostaa esiin myös Gerald Gazdarin ympäristöstä riippumattoman lauserakennekieliopin (GPSG-teoria= Generalized Phrase Structure Grammar), jonka mukaan transformaatiot ovat täysin tarpeettomialuonnollisten kielten kuvauksessa.197 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 4).


65 (107)

65

- Asiantuntijajärjestelmä (expert system) muodostuu yleensätietämyskannasta (knowledge base) ja päättelyjärjestelmästä(reasoning engine). Toteutuksessa käytetäänohjelmointikieliä ja mahdollisesti tilastollisia tekniikoita198.Tietämyskantaan on tallennettu asiantuntijoiden tietoajostain aihepiiristä (esim. lääketieteestä tai psykologia),jolloin asiantuntijärjestelmä tuottaa nopeasti luotettaviavastauksia ennalta ohjelmoituihin kysymyksiin199. Älykkäätsanakirjat ovat esimerkki asiantuntijajärjestelmistä.

(2) Älyn olemusta pohtiva koulukunta: kognitiotieteilijät,päätöksentekoteoreetikot, psykologit, aivotutkijat, kielitieteilijät,oikeustieteilijät ja filosofit

- 1980-luvulla kognitiotieteen suhde aivotutkimukseenmuuttui. Enää ei uskottu, että kognitiivisia prosessejavoitaisiin tutkia tyhjentävästi abstraktien mallien taitietokoneohjelmien avulla. Tarvitaan tietoa myöskognitiivisten prosessien hermostollisesta perustasta.Lopullisena päämääränä on rakentaa ”neuro- elihermoverkkotietokoneita”, jotka toimisivat samankaltaisillaperiaatteilla kuin ihmisaivot200. Vaikka kognitiotutkimuksentekoälysuunta pyrkii ensi sijassa rakentamaan älykkäitäkoneita, tekoälysovellukset antavat myös arvokasta tietoaihmisälykkyydestä201.

- Tekoälytutkijat pitävät yllä kuvaa ihmismäisistätietokonesysteemeistä, jotka voivat elää omaa elämäänsä.Tekoälyyn liittyy siis kognitiivisen toiminnan manipuloinninodotus202. Positiivisesti ajateltuna tekoäly tuo esiin uusiahavaintoja ihmisen aivotoiminnan periaatteista ja tekoäly on

198 Lehtinen Sari, Lepoluoto Alpo ja Syrjäpalo Hannu (2003) Kognitiotiede - Tekoälyn mahdollisuudet,lähde: http://www.uwasa.fi/~i80475/kognis.html (s. 4)199 Tekoälyn kuuluisimpia sovelluksia on Weizenbaumin 1960 -luvulla kehittämä ELIZA, joka onpsykoterapeuttia matkiva tietokoneohjelma. Webissä voi kokeilla mm. virtuaali-ELIZAa. (JavaApplet).Heinämaa ja Tuomi (1989, ss. 74-78) kuvaavat Elizaa yksityiskohtaisesti.200 http://cc.oulu.fi/~pulkkine/metaforat_handout04.html201 Hautamäki, Antti (1988) Kognitiotiede, Gaudeamus, Helsinki (sivu 157-158).202 Rationaalisen tulkinnan lisäksi kehittyvä tekoäly on kiihottanut kirjallisuutta ja elokuvantuottajiafiktiivisten tieteisvisoiden (kuten Frankestein) tuottamiseen.


66 (107)

66

kuitenkin ihmisen apuväline. Esimerkiksi teoreettisentutkimuksen kohteena olevat tunteilla varustetutohjelmistoagentit (emotional agents) ovat varsin kaukanakäytännön sovellutuksista. Motiivit tekoälyn mystifioinnillelienevät sovellusten kaupallisen menestyksen takaaminen jatutkimuksen arvostuksen nostaminen.

- Agenttiyhteisöjä tutkittaessa sovelletaan teorioitatekoelämästä (Artificial life), tällaiset agentit kilpailisivattoistensa kanssa resursseista ja jopa luovat "lapsiagentteja"eli jotkut tutkijat uskovat evoluution (artificial evolution)kehittävän agenttimaailmoissakin toimivimmat agentit.Agenttien kommunikoinnissa ja yhteistoiminnassa olevatongelmat siirtänevät kuitenkin tämän skenaariontulevaisuuteen203.

Tuotantokoulukunta ja älyn olemusta pohtiva koulukunta toimivatpääsin erillään jo pelkästään koulutustaustasta johtuen. Yhteneviäalueita on kuitenkin syntymässä. Käytännön kannalta keskeisin onilman muuta asiantuntijajärjestelmät, jotka toimivat parhaitentarkasti rajatulla sovellusalueella (esim. teollisuuslaitostentoiminnan valvonta) tai kuluttajaneuvonta. Niiden oppimiskyky onrajallinen, eivätkä ne ole kovin keskeisiä älyn olemuksenhavainnolle, joskin kyllä yrityksille. Silti monet erilaiset koulukunnatvoivat olla hyödyksi tekoälyn laajempien sosiaalisten jayhteiskunnallisten vaikutusten analysoinnissa. Tekoälytutkimukseneräs relevantti teema on varautuminen uusien oikeussubjektiensyntyyn; esimerkiksi oikeustieteen piirissä on pohdittu tekoälyäkäyttävien ns. älykkäiden tietokoneiden asettamistaoikeussubjektin asemaan, jolloin tietokone olisi uudentyyppinenoikeushenkilö204. Tämän ohella myös teollisuus- ja tekijänoikeudetovat keskeinen juridis-taloudellinen ongelma-alue yrittäjyydelle.

Tekoälysovelluksissa ongelma ei enää ole tallennuskapasiteetti,vaan olennaisen tiedon erottaminen ympäristöstä. Tietämys(knowledge) on tekoälyjärjestelmän päättelyn ja kommunikoinnin

203 http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentjp.htm204 Timonen, Pekka (1993) Johdatus Suomen Oikeusjärjestelmään 1: Yksityisoikeus, Jyväskylä,Gummerus, (s. 65).


67 (107)

67

perusta, ja välttämätön älykkyyden osatekijä. Jotta tekoälyävoidaan hyödyntää tehokkaasti, kommunikointi ihmisen jajärjestelmän välillä täytyy toimia tehokkaasti205. Ihmiskielenmonimuotoisuus on tekoälyn soveltamisen perusongelma. Vaikkakirjoitetut käsitteet voidaan ohjelmoida esim. tietämyskantaan,ihmiskommunikoinnissa olennainen rooli on äänensävyillä ja eleillä,ja käsitteiden takana olevilla moninaisilla merkityksillä jakonteksteilla. Näistä jälkimmäinen, eli semanttinen taso ontekoälyn kommunikoinnissa lähes mahdotonta toteuttaa niinkattavasti kuin ihmisen ja älykkään koneen välinen luonnollinendialogi vaatisi. Antti Järvelin mukaan juuri tämä taso on merkittäväihmisten välisessä kommunikoinnissa206.

Pitkällä aikavälillä tietokoneet tulevat olemaan entistä älykkäämpiä,mutta ihmisen kaltaista kompleksista systeemiä on mahdotontarakentaa. Muisti (aivoihin ja geeneihin tallentuneet asiat) jaelämänkokemukset tekevät ihmisistä aina erilaisia kuintietokoneista. Ihmisillä fyysinen rakenne vaikuttaa myösmentaaliseen mutta ei suinkaan tietokoneiden maailmassa207.Tekoälyn kehittyminen tapahtuu siis ennalta ohjelmoidun mallin jasystematiikan mukaan208. Kun perusrakenne on ohjelmoitu, uudentiedon tallentaminen ei ole monimutkaista, mutta se, miten uusitieto vaikuttaa jo tallennettuun tietoon ja ehkä koko perusmalliin,on vaikeampaa toteuttaa tekoälyllä. Ei riitä, että uusi tietotallennetaan, vaan se täytyy kyetä yhdistämään jo opittuun taiohjelmoituun tietoon ja uusiin tilanteisiin209. Tekoälysovelluksenvaikea alue on ympäristön mallittaminen. Tekoälysovellus pitääsisällään "pohjatiedot" eli yleispätevät lait, jotka ovat voimassatoimintaympäristössä, joka voi olla fyysinen (robotit) tai

205 Kommunikointi voi olla kirjallisen tai suullisen ihmiskielen lisäksi esimerkiksi reagoimista ihmisentoimintaan, äänimerkkejä, merkkivaloja tai jokin muu vastaava viestinvälitystapa, joka toimii siten ettäsekä viestin lähettäjä että vastaanottaja ymmärtävät sen merkityksen.206 Antti Järvelin, Neuroverkoista ja nimeämishäiriöistä (www.cs.uta.fi/reports/bsarja/B-2001-9.pdf)207 Waltz, David L. (1988) The Prospects for Building Truly Intelligent Machines, kirjassa TheArtificial Intelligence Debate: False Starts and Real Foundations (ss. 191-212).208 Tekoälyn älykkyyden ei voi ajatella syntyvän itsestään, tekoälyssä kokemus syntyy aina ennaltaluodun mallin pohjalta, joka myös määrää miten kokemuksen kautta saatua tietoa tallennetaan jasovelletaan esimerkiksi oppimiseen. Pelkän fyysisen rakenteen lisäksi (vrt. ihmisaivot) tekoälyyn ontäytynyt ohjelmoida perustoimintaohjeet.209 Heinämaa, Sara ja Tuomi, Ilkka. (1989) Ajatuksia synnyttävät koneet Juva: WSOY (s 146).


68 (107)

68

virtuaalinen (tietojärjestelmä)210. Tällainen tilannetieto onmallitettava ennakkoon. Koska tietokoneiden on vaikea hahmottaaolennainen epäolennaisesta, tietojärjestelmä prosessoi tietoa ainaennalta määriteltyjen sääntöjen pohjalta211.

Ihmisaistit kykenevät vastaanottamaan valtavasti informaatiota, javaikka vain osa tästä informaatiosta käsitellään ja tallennetaanihmisaivoissa, sen määrä on silti bittitasolle muutettuna niinvaltava, että tietokoneen kapasiteetit eivät millään pystyisitallentamaan ihmisaivojen verran aistien kautta saatuakokemustietoa.. Ihmisaivojen solut kuljettavat viestejä jopamiljoona kertaa hitaammin kuin nopeimmat tietokoneet (lähesvalonnopeus)212. Ihmisaivot ovat kuitenkin niin lukemattomansuuresta solujen määrästä muodostunut kokonaisuus, ettäsynteettisesti samaan on mahdoton päästä213. Tekoälyssäkommunikointi tarkoittaa sekä tietokoneen ja ihmisen välistä, ettäkahden tietosysteemin välistä kommunikointia. Tietokoneidenprosessointikyky kasvaa jatkuvasti, ja tämä nopeuttaa koko ajanyhä monimutkaisempien yhtälöiden ja ohjelmien käsittelyä jasuorittamista214. Silti eräs ikuinen ongelma on modernintietokoneen käyttöliittymä, joka muodostaa itsessään keskeisenesteen tai mahdollisuuden kommunikoinnille.

1980-luvun suuria innovaatioita oli ikunallisen käyttöliittymänkehittäminen, joka loi yhteyden ihmisen luonnolliseen ikkunaan jamuodosti näin skeeman215. Skeema tai hahmopsykologian mukaanihmismieli, psyyke muodostaa kokonaisia kuvia, sisäisiä mallejajoiden avulla luomme käyttäytymisemme. Mielikuva on yksiskeeman ilmenemismuoto. Skeema ei rajoitu vain visuaalisellealueelle, vaan muodostamme skeemoja myös kuulon alueelle

210 Tällaista valmista mallia voisi verrata esimerkiksi ihmisen geeniperimään, ja tietoon jota sen kauttasaamme, tai jos jotakin yleispätevää apriori -tietoa ihmisellä on jo syntyessään kuten esimerkiksi Platonajatteli, se voisi myös olla malleihin verrattavaa.211 Esimerkiksi yhteenvedon laatiminen jostain kirjasta on todella vaikeaa (Louhiala 1985, 254-255).212 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 29) viittavat tutkimustuloksiin, joiden mukaan nopeimmillaanhermoimpulssit kulkevat sadan metrin sekunttivauhdilla.213 Gallant, Stephen (1993) Neural Network Learning and Expert Systems. M.I.T. Press (s. 1),214 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 38) toteavat, että Minskyn ajatukset tietoisuuden ja älyn synnystätuntuvat laajentavan tieteen alaa.215 Esitys nojaa tässä asiassa Tieken julkaisemaan Graafisen käyttöliittymän suunnitteluoppaaseen.(toim.) Anna Kalimo, 1995/ http://www.tkk.utu.fi/telework/etaeuro/internet/aihe6a.html


69 (107)

69

(esim. musiikki). Käyttöliittymän suunnittelussa sisäisten mallienmuodostuminen on otettava suunnittelun lähtökohdaksi.Käyttöliittymän tulkintaa ohjaavat havaitsemiseen liittyvätperiaatteet, joita kutsutaan hahmolaeiksi. Ne ovat sääntöjä, joidenavulla havainnot tulkitaan kokonaisuuksiksi. Hahmolakeja ovatläheisyyden, samankaltaisuuden, sulkeutuneisuuden, jatkuvuudenja välimuotoisuuden lait. Lakien mukaan mm. lähellä olevatkohteet tulkitaan yhteenkuuluviksi, samanlaiset kohteet tulkitaanyhteenkuuluviksi ja symmetrisesti rajatut alueet mielletäänyhtenäisiksi

Katsominen on näkemisen ajattelua, joten kognitio vaikuttaa myössiihen, mihin katse kulloinkin kohdistuu. Länsimaisella lukijallakatse liikkuu yleensä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.Graafisissa käyttöliittymissä kohteita etsitään niiden sijainninperusteella, joten kohteiden vakiopaikoista kannattaa pitää kiinni.Tottuneella käyttäjällä työskentely on puoliksi automaattista, jotenpoikkeava suunnittelu aiheuttaa virheitä, viivästystä ja vaikeuttaaviestin perillemenoa. Graafinen ikkuna rakennetaanikkunapohjasta, tietoelementeistä, toiminnan ohjauselementeistäja sommitteluelementeistä. Tietoelementtejä ovat tekstikentätnimikkeineen, listat ja taulukot, toiminnan ohjauselementtejäpainikkeet, valikot ja kuvakkeet ja sommitteluelementtejä viivat,kehykset, paneelit ja tyhjät tilat. Sommittelussa etsitääntasapainoa. Jokaisella elementillä on visuaalinen painonsa, johonvaikuttavat mm. koko, väri, tummuus, liike ja sijoittelu.Tasapainoon ei päädytä symmetrisellä sijoittelulla, vaan ottamallahuomioon kunkin elementin visuaalinen paino. Marginaalien jaikkunan elementtien avulla tulisi muodostua pysty- ja vaakasuoriajokia, jotka vievät käyttäjä katseen sujuvasti haluttuun elementtiin.

Silmä poimii ikkunasta liikkeen ennen paikallaan olevaa, kirkkaatvärit ennen murrettuja, lämpimät värit ennen kylmiä, lähempänäolevat pinnat ennen kauempana olevia, tumman ennen vaaleaa,isot kohteet ennen pieniä ja poikkeavat muodot ennen tavallisia.Kenttien sijoittelussa kannattaa noudattaa eräitä yleisiäperiaatteita. Syötekentät ja kentät, joiden sisältöön voi tullamuutoksia, sijoitetaan kehykseen. Kenttien nimekkeet tasataanvasemman reunan mukaan, jolloin niiden alkukirjaimista


70 (107)

70

muodostuu katsetta ohjaava linja. Tätä voidaan tukea isojenalkukirjaimien käytöllä. Nimekkeiden hierarkia voidaan esittääsisentämällä. Valintapainikkeita kannattaa käyttää, mikäli vain yksivaihtoehto monesta voi olla voimassa tai jos kahden vaihtoehdonmolemmat vaihtoehdot halutaan näkyviin. Valintapainikkeetjärjestetään loogisesti esim. suosituimman vaihtoehdon mukaiseentai numeeristen arvojen mukaiseen suuruusjärjestykseen.

3.3. Älykkäät agentit

Agentista on tullut muotitermi216. Tekoälyn näkökulmasta agenttion ohjelmisto, joka avustaa ihmistä ja toimii hänen puolestaan.Päästäkseen tavoitteeseensa kaikki agentit toimivat myöskäyttäjän poissa ollessa. Lisäksi lienee selvää, että agenttiin tuleevoida luottaa tai agenttikustannukset tulee olla kalkyloitavia.Taloustieteen alueella agentin käyttäytymiseen liittyy käsite "rent-seeking" siis taloudellisen edun tavoittelu. Agentin kykyä ja haluatoimia päämiehensä eduksi rajoittaa aina epätäydellineninformaatio, josta syystä päämies voi vain osittain havainnoidaagentin työn tulokset. Kysymys on klassisesta sopimusongelmastaeli miten päämies muotoilee sopimuksen niin, että agenttityöskentelee maksimaalisesti päämiehen tavoitteiden mukaisesti.Agentti voi sopimuksesta huolimatta toimia päämiestään vastaan(moral hazard). Kyse voi olla sopimusrikkomuksen ohella siitä, ettäagentti toimii sopimuksen hengen vastaisesti ja/ tai pyrkiimanipuloimaan päämiehen kannalta keskeisiä tulosmittareita.

Agenttiohjelmien etuna on se, että niiltä puuttuvat ainakintoistaiseksi inhimilliset heikkoudet. Agenttiohjelmille voidaan antaaselkeitä toiminnallisia rooleja. Esimerkiksi erilaisilla käyttäjääavustavilla agentiohjelmilla saattaa olla merkittävä roolitulevaisuuden käyttöliittymissä. Ohjelmistoagenttien tärkeäominaisuus (kuten yleensä agenttien) on itsenäisyys eli agenttikykenee toimimaan ilman käyttäjän puuttumista sen toimintaan jalisäksi vielä sopivan aloitteellisesti. Tämän jälkeen voidaan asettaajoukko tavoitteita agenttien toiminnalle. Mutta mikäli halutaan216 Tekoälyn tutkimuksen yhteydessä agentilla tarkoitetaan yleensä joko fyysisiä agentteja eli robotteja,tai ohjelmistoja, software agents (käytetään myös mm. seuraavia nimityksiä; knowbots, softbots,sodabots, network agents, autonomous agents, mobile agents, eri nimitykset korostavat eri piirteitä).


71 (107)

71

agentilta tuloksen (Result) ohella joustavaa päämiehen huomioivaakäyttäytymistä (Behavior), tullaan, kuten Kathleen Eisenhardt217 onosoittanut, epävarmuuden alueelle. Agenttikirjallisuus nostaa esiinkaksi haastavaa käyttäytymistavoitetta:

(1) Vuorovaikutuskyky - agentti kykenee kommunikoimaansovitun kieliopin mukaan toisten agenttien ja myös ihmistenkanssa, ja

(2) Mukautuvuus - agentti kykenee mukautumaantoimintaympäristönsä muutoksiin

Taloustieteen käyttämä agenttitermi on monien kirjoittajienmukaan harhaanjohtava käytettäväksi ohjelmiston ominaisuuksienkuvaajana. Ohjelmistoagentin tarkka määrittely on usein jäänyttoissijaiseksi ja nykyinen termin käyttö on aivan liian laajaa.Internetin kehittämisen haasteena on luoda älykkäitä agentteja,jota kykenevät suorittamaan tehtävänsä sujuvasti ja tehokkaasti.Älykkyys ei tarkoita samanlaista älykkyyttä kuin ihmisillä, vaikkaagenttien älykkyyttä kehitettäessä hyödynnetään tietoja aivojentoiminnasta. On vaikea määritellä, milloin agentti on älykäs tai ei,sillä esimerkiksi ohjelmisto on älykäs agentti vain tietynasteisesti.Agentin älykkyyden keskeinen mittari on agentin kyky oppia siismuuttaa toimintaansa tilanteen funktiona. Woolridge & Jennings218

käyttävät määrittelyyn metaforaa heikoista ja vahvoistaagenttikuvauksista:

(1)Heikko kuvaus: Agentti on autonominen, eli pystyytoimimaan ilman suoraa ohjausta, ja kykenee kontrolloimaantoimintojaan ja tilaansa.

(2)Vahva kuvaus: Agentilla on ihmismäisiä ominaisuuksia,kuten tietämys, usko, intentio ja tunteita (emotional agents)

Marvin Minsky219 on mallintanut agentin älykkyyttä. Hänen mallinsamukaansa älykkyys siis mielen toiminta, koostuu lukuisten, sinänsäyksinkertaisten agenttien toiminnoista. Agentit yksinään ovat217 Eisenhardt, Kathleen (1989) “Agency Theory. An Assessment and Review”, Academy ofManagement Review, Vol. 14, No.1, 57-74.218 Wooldridge, Michael and Jennings, Nicholas (1995) Intelligent Agents: Theory and Practice,Knowledge Engineering Review219Marvin Minsky on tekoälytieteen pioneeri MIT:n kuuluisassa laboratoriossa. Hänen pääteoksensaon: Minsky, Marvin (1986) Society of Mind, New York: Simon and Schuster.


72 (107)

72

kyvykkäitä ainoastaan yhteen toimintoon. Niillä on sidoksia toisiinagentteihin, ja yhden agentin toiminta voi saada aikaan toimintaamuissa agenteissa. Agenttien välinen monimutkainen verkostomahdollistaa monimutkaisilta tuntuvien toimintojen suorittamisen.Todellisuudessa Minsky redusoi älykkyyden yksinkertaisiin,tietokoneella mallinnettavissa oleviin agentteihin. Agentti on älykästämän mukaan aivojen toimintaperiaatteen siisneuroverkkotekniikan rajoissa220. Tämän analogiamallin mukaanohjelmistoa voi sanoa älykkääksi agentiksi, jos on221:

- Itsenäinen siis kykenee toimimaan ilman käyttäjänpuuttumista sen toimintaan,

- Vuorovaikutuskykyinen siis kommunikoi sovitun kieliopinmukaan toisten agenttien ja myös ihmisten kanssa,

- Mukautuva ja kykenee mukautumaan toimintaympäristönsämuutoksiin,

- Aloitteellinen eli agentilla on omia tavoitteita222

Älykäs agentti -termiin liittyy paljon odotuksia, joiden pettäminenvoi kääntyä mainostettavia ohjelmia vastaan. Riskinä ovatkeskeneräiset ohjelmistoversiot, joiden ongelmat turhauttavatkäyttäjät. Keskimäärin agentit toimivat tällä hetkellä hyvinmekaanisesti eivätkä ymmärrä haun ja dokumentin sisältöätiedonhaun perustaksi223. Agenttiteknologia mahdollistaa joustavanlisäarvopalvelujen käytön kuten toisten käyttäjien tietojenhyödyntämisen tai reaaliaikaisen liikkuvuuden verkoissa. Nämäovat riittämättömiä edistysaskeleita odotuksiin nähden, eivätkäauta tiedonhakijaa löytämään haluamiaan dokumentteja.Neuroverkkotekniikka kehittyessään mahdollistaa agenttienoppimisen, ja agenttikielet ja kommunikointiprotokollat sekäagenttien välisen kommunikoinnin. Agenteilla tulisi olla jo valmiiksijonkunlainen tietämyskanta, käyttäjän kärsivällisyys ei riitäopettamaan ja antamaan palautetta kovin pitkään224.

220 Heinämaa ja Tuomi (1989, ss. 24-31)221 Wooldridge, Michael and Jennings, Nicholas (1995) Intelligent Agents: Theory and Practice,Knowledge Engineering Review222Rajana on kuitenkin se, mikä jo näkyy mm. Windowsissa eli älykäs työväline voi rajoittaa käyttäjänomaa aktiivista tiedon prosessointia ja siis oppimista (Periaatteen on ilmiassut: Von Wright, GeorgHenrik (1996). Oppimisen tutkimuksen opetukselle asettamia haasteita,, Kasvatus 1/96, ss. 9-21)223 http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentjp.htm224 http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentjp.htm


73 (107)

73

Nwana225 luokittelee agentteja näiden ominaisuuksien suhteentavoitteena tunnistaa älykäs agentti. Keskeiset ominaispiirteetagenttien, joka yleensä synnyttävät agenttiuden, ovat: yhteistyö(collaboration), oppiminen (learning) ja autonomia (autonomy).Kun kaksi näistä ominaisuuksista on voimassa, voidaan Nwananmukaan puhua agentista. Tällä tavalla Nwana tosiasiassaperustelee kontingenssiteoreettisen mallin (kaavio 4), jossaympyröiden leikkauskohtiin sijoittuvat aidot agentit.Lähtökohtaolettamuksesta seuraa, että jos agenttityyppi ei sijoituleikkauskohtiin, sitä ei pitäisi kutsua agentiksi. Kutenkontingenssimallissa yleensä keskelle sijoittuvat älykkäät agentit.

YHTEISTYÖ OPPIMINEN

AUTONOMIA

Autonomiset,yhteistyö-kykyisetagentit

Oppivat,yhteistyö-

kyyisetagentit

Kyttöliittymä-agentit

Alyk--käät

agen--tit

Kaavio 4: Neljä agenttityyppiä (Nwana 1996)

Nwana hyväksyy agenteiksi leikkauskohtiin sijoittuvat agentit yhtäpoikkeusta lukuun ottamatta. Hänen mukaansa ei ole löydettävissä

225 Nwana, Hyacinth (1996) Software Agents: An Overview, Knowledge Engineering Review. Vol. 11,No 3, pp. 1-140.


74 (107)

74

esimerkkejä agentista, joka on samalla yhteistyökykyinen ja oppivamutta ei autonominen (collaborative learning agents). LisäksiNwana ottaa huomioon yleisesti käytettyjä agenttityyppejä kutenreaktiivinen ja liikkuva agentti sekä WWW- tai informaatioagenttija hybridiagentti, joka on usean agenttifilosofian sekoitus. NäinNwana kokoaa mielenkiintoisen listan agenttityypeistä:

(1) Yhteistyöhakuinen agentti (collaborative agent): Toimiiautonomisesti yhteistyössä muiden joko samanlaisten taierilaisten ohjelmistoagenttien kanssa. Oppiminen ei olevälttämätöntä, mutta kommunikointi toisten agenttienkanssa on kriittistä. Yleensä ovat staattisia eivätkä liikuitsenäisesti verkossa. Nwanan hylkää tyypin, koska ei oleesimerkkiä agentista, joka oppii ja on yhteistyökykyinen,muttei autonominen.

(2) Käyttöliittymäagentti (interface agent): Tarkkailee käyttäjänsyöttämää tietoa ja hakee sen perusteella profiloitua tietoa.Voidaan kutsua myös suodattavaksi agentiksi (filteringagent). Kykenee oppimaan käyttäjänsä toiminnoista japainopisteenä onkin yhteistyö käyttäjän, ei niinkään toistenagenttien kanssa.

(3) Liikkuva agentti (mobile agent): Kykenee liikkumaantietoverkossa, toimimaan palvelimien kanssa, keräämääntietoa ja välittämään sitä käyttäjälle. Voi suorittaa toimintojaitsenäisesti vieraassa ympäristössä, jotta pystyisi poimimaanvain olennaisia dokumentteja. Erityisesti Java -ohjelmointikieli on mahdollistanut liikkuvien agenttien uudetsovellukset niin, että tiedonhaku on nopeaa ja tehokasta.

(4) Informaatio-/ internet-agentti (information/Internet -agent):Kerää, käsittelee ja vertailee tietoa useista eri lähteistä.Keskeiset ominaisuudet vaihtelevat, sillä agentti voi ollaliikkuva, oppiva ja yhteistyöhakuinen mutta myös näidenvastakohta. Nwanan mukaan informaatioagentti kuluuInternet-aikaa, kun taas kolme ensimmäistä agenttityyppiäon kehitetty ennen Internet-aikaa ja niitä on sittensovellettu Internetin tiedonhakuun.


75 (107)

75

(5) Reaktiivinen agentti (reactive agent): Ulkomaailmanimpulsseihin reagoiva agentti on tehokas vain, josreaktiivisuuteen yhdistyy ominaisuuksia kuten aloite-,yhteistyö- ja kommunikointikyky. Reaktiiviset agentit eroavatmuista agenteista siten, ettei niillä ole sisäistä mallia.ympäristöstään, vaan ne vain reagoivat annettuihinärsykkeisiin. Ne ovat tyypillisesti yksinkertaisempia kuinmuut agentit.

(6) Hybridiagentti (hybrid agent): Erilaisten tekniikoiden jafilosofioiden sekoitus, josta esimerkkinä on IBM:nkehittelemä ohjelmisto nimeltä WBI.

(7) Älykäs agentti (smart agent): Nwanan mukaan todellaälykästä agenttia ei ole olemassa kaupallisesti. Taustalla onteoreettisen agenttitutkimuksen visio, ei niinkään käytännönsovelluksia. Nwanan mukaan "oikeasti" älykäs agentti onliikkuva, autonominen ja oppiva tiedonhakuohjelmisto, jokakehittyy käytössä oppien ja vaihtaa tietoa toisten agenttienkanssa.

Ohjelmistoagenttien älykkyys – on sitä enemmän tai vähemmän -on ihmisälyyn verrattuna hyvin karkealla tasolla ja toimii parhaitenvain vähäistä ymmärrystä ja päättelyä vaativissa, rajatuissatehtävissä. Tehtävänsä suorittamiseksi ne tarvitsevat käyttäjältäänperustietoja kuten jonkin tietyn asian hakuprofiilin, jonka pohjaltaagentti verraten autonomisesti oppii käyttäjän profiilin ja säätäätoimintaansa vastaamaan käyttäjän tarpeita226. Agenttitoiminnankeskeinen haaste on luotettavuus227, missä suhteessavirusongelmat ovat ajankohtainen haaste. Koska ohjelmistoagenttiei toistaiseksi ole itsenäinen oikeushenkilö, vahinkoa saattaasyntyä myös, jos verkossa liikkuva agentti hakee isäntäkoneeltapalvelinkoneelle tietoja, joita ei ole tarkoitettu ulkopuolisille ja näinaiheuttaa yritys- ja liikesalaisuuksien loukkauksen. Kriittistä onestää agentteja tutkimasta asiakaskoneen tiedostoja, mikä onotettu mm. Java-kielen suunnittelussa. Kehitteillä on myös226 Toumela, Sanna (1997) http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentteo.htm..227 Heinämaa ja Tuomi (1989, s. 44) viittaavat mm. Ronald Schafferin Victor Frankensteiniin jaylipäätänsä ns. science finctionin epärealistisuuteen.


76 (107)

76

menetelmä, jolla voitaisiin upottaa tietämystä dokumenttiin niin,että agentti voisi hyödyntää sitä ymmärtääkseen dokumentinmerkityksen ja kontekstin228.

Agenttikieli vaikuttaa suoraan siihen, mitä agentti tietäämaailmasta ja miten se ajattelee. Keskeinen näkökulma onagenttiyhteisöt, joissa agenteille luodaan yhteinen kieli. MarvinMinskyn229 mukaan yksi agentti ei voi olla älykäs, vaan tarvitaanuseita eri tehtäviin ohjelmoituja agentteja, jotka yhdessämuodostavat älykkään yksikön. Agenttiyhteisö voi palvella yhtäkäyttäjää, eri agenttien suorittaessa eri toimintoja jakommunikoidessa keskenään. Toisaalta agentit voivat ollayhteistyössä toisten käyttäjien agenttien kanssa, ja vaihtaa tietojaniiden kanssa. Agenttien yhteistyössä tärkeää on löytää yhteinenkommunikointikieli, jolla agentit voivat vaihtaa tietoja olennaisistaasioista. Kielten vähäinen testaaminen käytössä,turvallisuusongelmat ja kehittymätön semantiikka ovat kuitenkinvielä näiden kielten ongelmia. Kielen on oltava tulkattava, jotta sevoi toimia mahdollisimman monissa ympäristöissä, jolloin agenttivoi autonomisesti siirtää ajettavia ohjelmia koneelta toiselle230.Agenttikielen pitäisi tukea verkosta tulevan ohjelman joustavaa jaturvallista ajamista isäntäkoneella. Jotta nämä vaatimuksettoteutuvat, on agenttikielen täytettävä seuraavat periaatteet231:

(1) Automaattinen roskienkeruu ja kunnollinenmuistinhallinta

(2) Dynaaminen sidonta eli agentin linkitykset paikallisiinperusfunktioihin

(3) Rakenteinen saanti (structured access) eli agentti ajaavain osaa paikallisista funktioista.

(4) Ei osoitinaritmetiikkaa, jonka olisi kuin tarjoaisi ladatunaseen agentille.

(5) Turvallinen palautuminen virhetilanteista228 Menetelmä on nimeltään SHOE, ja sen tarkoituksena on kehittää agentteihin perustuva arkkitehtuuriWWW:n tiedonhakuun. Älykkäät agentit toimivat Web -kirjastonhoitajina ymmärtäen dokumenttiensemanttisen sisällön. Ne voivat etsiä, järjestää, päivittää näitä dokumentteja, ja tukea monimutkaisiakinhakuja kirjaston kokoelmaan. Eri kirjastonhoitaja -agentit voisivat vaihtaa ja jakaa tietoja toistenkirjastojen agenttien kanssa.229 Minsky, Marvin. Society of Mind. New York: Simon and Schuster, 1986.230 Perkiömäki, Mika (1996) Agenttikielet (22.1.2001)231 Toumela, Sanna (1997) http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agentteo.htm..


77 (107)

77

Älykkään agentin kehitteleminen ei sinänsä ole järkevää. Agenttieroaa muista ohjelmista autonomisuutensa, ei älykkyytensäperusteella. Autonomisuuden käsitekään ei kuitenkaan ole selvä,raja on hyvin häilyvä myös autonomisuuden suhteen. Petrienmielipide on, että 'älykäs/autonominen agentti' on termi, jolla eiainakaan vielä ole käyttöä WWW:ssä ja käytännön sovelluksissa,vaan se tulisi jättää tutkimuskirjallisuuteen. Älykästä agenttia ei olemissään määritelty selvästi ja yksiselitteisesti, vaan termi kuvaaainoastaan käyttäjien unelmaa jostain ohjelmasta, joka ratkaisisiesim. tiedonhaun ongelmia. Älykäs agentti -teknologiaakaan eisinänsä ole, vaan jo käytössä olevia tekniikoita ja keinoja tulisikehittää edelleen, kutsuttakoon niitä sitten älykkäämmiksi kuinentisiä ohjelmia, tai ei232.

232 Petrie, Charles J. What's an Agent... and What's So Intelligent about It? IEEE Internet Computing,Heinäkuu/Elokuu 1997. http://dlib.computer.org/ic/books/ic1997/pdf/w4004.pdf


78 (107)

78

4. Liiketoimintamalli ja yrittäjien eHelp

4.1. Esimerkkejä toimivista liiketoimintamalleista

Liiketoimintamalleja on mahdollista rakentaa monenlaisillayhdistelmillä arvoketjuja, verkostoja, palveluita, lisäarvopeluita,tms. Jokaisen liiketoimintamallin olennainen sisältö on osoittaa,miten liiketoiminta hoidetaan kannattavasti eri osapuolten kannaltasekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Ansaintamalleja on lähesrajaton määrä, joten seuraavassa otetaan esille vain muutamiakeskeisiä, jotka esiintyvät netti-ympäristössä (Taustatiedot suoraannetistä).

4.1.1. Liikeyhteyksien välittäjän liiketoimintamalli

www.asuntoverkko.com

Palvelussa on mukana 280 Suomen Kiinteistönvälittäjäliitonjäsentoimistoa, joihin voi tutustua tarkemmin toimistojenyritystietosivuilla. Hakupalvelussa voi käydä tutustumassa tarjollaoleviin vapaa-ajankohteisiin. Mikäli sopivaa kohdetta ei ole tarjolla,voi hyödyntää maksutonta ja automaattista vahtipalvelua, jokakattaa Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton jäsenten kohteet.

Vahtipalvelussa voi määritellä kohteen ominaisuudet sekä tavan,jolla tiedot löytyneistä kohteista toimitetaan. Kyse onlisäarvopalvelusta, jonka avulla on mahdollista saada kohteestatiedot matkapuhelimeen ja sähköpostiin tai ainoastaansähköpostiin, kun etsitty kohde tulee tarjolle.

Liitto on organisoinut samaan yhteyteen oikeudellisenneuvontapalvelun (veloitus puhelinmaksun muodossa 1,90euroa/min) annetaan, jota annetaan seuraavissa asioissa:

- asunto-osakekaupoissa- kiinteistökaupoissa- kiinteistönvälittäjän toiminnasta ja vastuusta

http://www.asuntoverkko.com/


79 (107)

79

Lisäksi malliin on liitetty näppärä palaute kehotuksella: Ilmoittakaayhteystietonne mikäli haluatte palautteeseenne vastauksen. Tällätavalla tietenkin pysytään kartuttamaan edullisestiasiakasrekisteriä.

Yhteenveto:

Mallissa liiketoiminnan ansainnan hoitaa kukin jäsen omaanlukuunsa paitsi oikeudellisen neuvonnan osalta, joka onorganisoitu liiton toimesta puhelinpalveluna. Käyttökelpoisinmaksuperusta on valitun puhelinliittymän aikaveloitus ja lisäksierillismaksu kustakin palvelusta palvelun sisällön mukaisesti.

Kyseessä on täysin käyttökelpoinen perusrakenne myös Help-deskiin Koska monet yrittäjille tarjottavat asiantuntijapalvelut ovattuotteistettavissa, aikaveloituksen käyttämiselle on hyvätperustelut, koska tuotteitaminen tekee palvelusta geneerisen.Mallia sovelletaan jo nyt mutta markkinatarpeet ovat merkittävänsuuret.

www.huuto.net

Verkkopalvelu on Suomen vanhin ja suosituin nettihuutokauppa,jonka keskeisimmät toiminnot ovat täysin ilmaisia. Toimintamallion tyypillinen pörssimalli, jossa korkein tarjous erilaisillehyödykkeille voittaa. Liiketoiminta perustuu siihen, että erilaisiakohteita on mahdollista viedä prosessiin, jossa hinta määräytyykolmivaiheisesti (lähtöhinta, minimikorotus, varaushinta). Kutenmarkkinapaikoilla yleensäkin palvelun käyttö on käyttäjienvastuulla.

Käyttäjän vastuuna on:

- Rekisteröinti palvelun käyttäjäksi. Tämän pohjaltapalveluntarjoaja myöntää käyttäjälle oikeuden käyttääpalvelua määrättyjen käyttöehtojen mukaisesti.

http://www.huuto.net/


80 (107)

80

- Käyttäjä on velvoitettu käyttämään palvelua kauppapaikanpitäjän verkossa esittämän sopimuksen mukaisesti, jonkaohella kauppapaikan toimivuus edellyttää tiettyjakaupankäyntiä koskevia sääntöjä ja ohjeita. Yleisellä tasollakaupankäyntiä ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö ja hyvätkauppatavat, joihin kumpaankin on mahdollista vedota

- Palvelua ei saa käyttää tekijänoikeudella,tavaramerkkioikeudella tai muulla vastaavalla oikeudellasuojatun aineiston tarjoamiseen, ilmoittamiseen tai muuhunlevittämiseen, taikka tavalla, joka on haitallista tailoukkaavaa palveluntarjoajalle, muille palvelun käyttäjille taikolmansille osapuolille.

- Käyttäjä sitoutuu huutokauppakohteita ilmoittaessaankuvaamaan tuotettaan totuudenmukaisesti ja riittävänlaajasti ja huomioiden lait, muut säädökset ja hyvänkauppatavan. Käyttäjä vakuuttaa, että hänellä on täysiomistusoikeus ja muutoin täydet oikeudet tuotteisiin, joitahän tarjoaa myytäväksi ja että tuotteet ovat lain ja hyväntavan mukaisia.

- Käyttäjä tiedostaa, että tehty myyntitarjous on aina sitova,ellei käyttäjä ole erikseen toisin ilmoittanut. Käyttäjällä onmahdollisuus tehdä myyntitarjous, joka muodostuu sitovaksi,mikäli ostotarjous on myyntitarjouksen hintavarauksenylittävä. Käyttäjä tiedostaa lisäksi, että palvelussa tehtyhuutokauppakohteen ostotarjous on aina sitova, mikäliostotarjous on tehty myyntitarjouksen ehtojen mukaisesti,tietyssä ajassa ja tiettyyn vähimmäishintaan.

Yhteenveto:

Palvelut tuovat yhteen ostajat ja myyjät. Palvelun käyttäjä sitoutuusopimusperusteisesti kantamaan riskin siitä, että tarjottu hyödykeei tarkalleen vastaa ostajan odotuksia. Kuten pörssikaupassayleensä tarjottuun hyödykkeeseen voi tutustua vain rajoitetustiPalvelun tarjoaja saa käyttöönsä tietokannan ja laskuttaalisäarvopalveluista. Käyttäjän mielenkiintoa lisää pelimekanismi eli


81 (107)

81

käyttäjä käy katomassa, onko hänen tarjouksensa voimassa ja/ taionko kauppa jo syntynyt.

Palveluntarjoajalla on oikeus käyttää käyttäjätietoja palvelunylläpidollisiin tarkoituksiin ja tiedottaakseen palvelusta sekäpalveluntarjoajan liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen jamarkkinatutkimukseen. Palveluntarjoajalla on lisäksi oikeus käyttääkäyttäjätietoja suoramarkkinointiin, mikäli käyttäjä on antanuttähän suostumuksensa. Kyseessä on täysin käyttökelpoinenhuutokauppa-automaatti myös Help-deskiin

4.1.2. Mainostajan Liiketoimintamalli

www.mtv3.fi

MTV3 Internet -liittymä on ilmainen käyttää, eikä sen avaamisestaperitä liittymismaksuja. Pelinyhtiö sen sijaan perii Internet-puheluista normaalin puhelumaksun valitun puhelinliittymänmukaisesti. MTV3 korostaa, että liittymä on yhtä monipuolinen janopea kuin maksullisetkin liittymät. Käytön helppoutta korostaa se,että tarjoajan antaman tiedon mukaan se, että liittymänasentaminen ei vaadi tietotekniikan erityistuntemusta eikä atk-insinöörin tutkintoa. Liittymä sisältää kattavat Internet-palvelut,omat kotisivut, keskustelupalvelimen, uutispalvelimen. Lisäksisama liittymän käyttäjätunnus toimii kaikissa Alma Medianverkkopalveluissa, esim. Iltalehti Onlinessa.

Yhteenveto:

Kyseessä on puhdaslinjainen mainostajan liiketoimintamalli, jossapalvelut ovat ilmaisia ja lisäksi tarjotaan houkutteleva pakettiinternet-välineitä. Ansiologiikkana on laskuttaa mainostajiakävijämäärien perusteella eli kontaktilla on hintansa. Käytössä onkaksi erilaista hinnoitteluperustetta:

- mahdollisuus nähdä (”opportunity to see”) ja- nähty mainos (”click true”).

http://www.mtv3.fi/


82 (107)

82

Kummallekin on oma kaavansa, jonka perusteella voidaanmääritellä palvelun hinta.

Kyseessä on käyttökelpoinen ansaintamalli myös Help-deskiin.Yleisesti mainonnan merkitys on jäänyt yrittäjäsektorissavähäiseen asemaan, koska mainonta keskittyy selkeästikuluttajasektoriin. Uudenlainen semanttinen web-.järjestelmätekee mahdolliseksi käyttölähtöisen personoinnin, jolloin yrittäjävoi selektiivisesti valita mainostarjontaa omien tarpeittensamukaisesti ja vastaavasti osallistua mainonnan tarjotaan.

4.1.3. Tietoagentin liiketoimintamalli

www.yahoo.com

http://www.nytimes.com/

Kumpikin näistä on verraten tuttuja, joten niiden osalta riittäätodeta ansaintalogiikka, joka on puhdasta informaatiokauppaa.Tietoagentit houkuttelevat sivuille kävijöitä palveluilla, keräävätnäistä tietoa ja myyvät muille yrityksille. Monenlaiset lisäpalvelutovat mahdollisia.

Yhteenveto:

Kyseessä on puhdaslinjainen globaali informaatioliiketoiminta,jossa käytetty kieli eli englanti mahdollistaa massamarkkinat jajättiläismäisen mittakaavan. Suomen kielellä on vaikea rakentaavastaavaa ansaintalogiikkaa. Silti palveluiden saatavuudenvarmistaminen yrittäjille on olennainen näkökulma. Mainonta onkytkettävissä erillisellä klikkausmallilla (esim. Volvo/ Google),jolloin mainontaa tarjoavalle yritykselle syntyy maksuperuste.

Semanttinen web-.järjestelmä tekee mahdolliseksi käyttölähtöisentietovirtojen kohdentamisen, jolloin kansainvälistentietopalveluiden ostaminen tulee mielekkääksi myösryhmälisensseinä. Toisaalta semanttiseen webiin liittyväautomaattinen kielenkäännös mullistaa markkinat, koska yrittäjät

http://www.yahoo.com/


83 (107)

83

voivat osallistua palveluiden ostoon ja tarjontaan omallaäidinkielellään.

4.1.4. Verkkokaupan liiketoimintamalli

www.verkkokauppa.com

Verkkokauppa.com, joka on perustettu vuonna 1992, on Suomensuurin atk-alan verkkokauppa. Vuosina 1999, 2000 ja 2001 yrityskertoo myyneensä Internetin kautta enemmän kuin kukaan muusuomalainen atk-alan jälleenmyyjä ja olevansa Suomen nopeimminkasvava atk-jällenmyyjä ja vuosina 2001 ja 2002 arvostetuinvähittäiskauppa netissä.

Tarjonta on merkittävä, sillä yli 7500 artikkelin ja 600 edustetunvalmistajan valikoimasta on mahdollista löytää haluttu tietokone,oheislaite, ohjelmisto tai tarvike Koko toiminta sijaitsee yhdessäjättimäisessä varastoja myymälätilassa Espoossa, KauppakeskusLänsikeskuksessa. Myymälässä on asiakaspäätteitä, joilla voi selatavalikoimia ja tehdä internet-tilauksen tuotteesta.

Järjestelmä ilmoittaa automaattisesti sähköpostilla ja tekstiviestillä,kun tuotteet ovat noutovalmiina. Internetin kautta tehdyt tilauksettoimitetaan joko postilla asiakkaille tai tilaukset voi noutaa PC-supermarketistamme Espoosta. Kauppakeskuksen tiloissa toimiimyös huolto, nettija postimyynti sekä tietokonevalmistus.

Ostojen helpottamiseksi on luotu lisäarvopalveluja kutenhakukone, viikkotarjoukset, varastosaldot, asiakashallinnantilaustilanteesta ja tietokonelaskurit. Jokaisen tuotteen yhteydessäon kerrottu tuotteesta perustietoa. Kaikista tuotteista löytyy linkkivalmistajan sivulle. Lisäksi on tarjolla myynnin tuki puhelimitse.

Maksutapoja ovat: Käteinen, pankkikortti, Visa, Eurocard,MasterCard, Aktiiviraha, Käyttöluotto, Nordea Leasing, Joustoluottosekä tilisiirto etukäteen ja osamaksu erikseen Nordea RahoituksenKäyttöluotto-kortilla.

http://www.verkkokauppa.com/


84 (107)

84

Tilausaika on 1-7 päivää + mahdollinen postin kuljetusaika.Järjestelmä vahvistaa tilauksen automaattisesti sähköpostilla jatekstiviestinä heti tilauksen jättämisen jälkeen. Ja kun tuotteetovat toimituksessa/ noudettavissa, lähettää järjestelmäautomaattisesti faxin, GSM-tekstiviestin ja sähköpostia.Varastotuotteet voi noutaa 15 minuuttia tilauksen jättämisenjälkeen.

Yhteenveto:

Kyseessä on selkeä verkkokaupan liiketoimintamalli, jossaperuspalvelut ovat ilmaisia ja lisäksi tarjotaan mielenkiintoisialisäarvopalveluja. Ansiologiikkana on kauppiaan myynnin kasvu/transaktioiden tehostuminen. Yrityksen oman näkemyksenmukaan:

”On yksinkertaisesti edullisempaa, nopeampaa ja helpompaamyydä tuotteita ilman tuotteiden esittelyä, myyjienmarkkinointipuheita tai tarjouspyyntöjen tekemistä. Perinteisestäatk-kaupasta eroamme siten että meillä on laaja ja nopeaverkkokauppa sekä tehokas supermarket-tyyppinen myymälä.”

Kyseessä on täysin käyttökelpoinen ansaintamalli myös Help-deskiin monilta osiltaan, kun punnitaan, miten ratkotaanperinteisen liiketoiminnan sopimusmallit. Verkkokaupanvalmiuksien rakentaminen ko. esimerkin valmiustasolle on mittavainvestointi eikä sitä ainakaan kannata rakentaa moneen kertaan.

Pelkästään verkkokaupan varaan on vaikea rakentaa ansaintaakuten lähivuosien monet tapaukset ovat osoittaneet. Sen sijaanjakelukaupan tueksi on mahdollista rakentaa ekauppa, joka kattaajakelukaupassa vaikeasti ekonomisoitavissa olevan pistekysynnän.

4.1.5. Tilauspohjainen ekaupan liiketoimintamalli

www.time.com

http://www.time.com/


85 (107)

85

www.imdb.com

Kumpikin näistä on tarkoitettu ammattimaisille palvelujen tilaajille.Ansaintalogiikka on selkeä, koska palvelut ovat maksullisia.

Yhteenveto:

Kyseessä on selkeä globaali maksullisten verkkopalvelujentarjonta, jossa käytetty kieli eli englanti mahdollistaamassamarkkinat ja jättiläismäisen mittakaavan. Referenssinämainittujen ammattilaisten lukumäärät ovat kotimaisittain päätähuimaavia.

Suomen kielellä on vaikea rakentaa vastaavaa ansaintalogiikkaa,joskin näiden palveluiden saatavuus yrittäjäportaalissa onperusteltua ja mahdollista juuri joustavien help-desk-mallienkautta.

Näihin palveluihin on mahdollista liittää sähköinenvarmennepalvelu (luottotiedot/ Nordean ”sähköinen remburssi”).

Ryhmälisenssi on käyttökelpoinen ekonomisoija eli tiedonostaminen suurina erinä (esimerkiksi Ruotsin yrittäjärjestönluottotietopalvelut). Vastaava malli olisi käyttökelpoinen myösSuomessa.

4.1.6. Perinteisen teollisen valmistajan e-liiketoimintamalli

www.marttiini.fi

Marttiini-puukkoja on valmistettu jo vuodesta 1928. Tehtaanperustajan, seppä Janne Marttiinin kunniakkaita perinteitä vaalienMarttiini-puukot ovat vallanneet maailman. Marttiini-tuotemerkkion tae kestävästä, hyvin suunnitellusta korkealaatuisesta

http://www.imdb.com/

http://www.marttiini.fi/


86 (107)

86

puukosta, jonka terä on vailla vertaa. Marttiini-puukko on monenammattilaisen kuten erämiehen selvä valinta.Tuote perustuu korkealuokkaisiin raaka-aineisiin kutenerikoiskromiteräs tai hiiliteräs ja Marttiini-merkki on jo sinänsätakuu tuotteen laadusta. Lisäksi käytössä täydentäviä tuotteitakuten Marttiini-hiomapuikko fileteille ja veitsille, joita myydäännetissä ja monenlaisia käytännön ohjeita.

Netissä voidaan tarjota huolto-ohjeita: ”Erittäin kulunut terä onparasta hioa ensin tahkolla tai karkealla hiomakivellä. Varohiomasta teroituskulmaa liian pyöreäksi. Muista hioa tai tahkotapuukkosi terä siihen teroituskulmaan, joka siinä oli ostettaessa” tai” Puhdista ja kuivaa terä aina käytön jälkeen. Puukahvainenpuukko ei kestä astianpesukoneessa pesua. Käsittele hiiliterästäsäännöllisesti suolattomalla ruokaöljyllä - näin terä ei ruostu eikäsyövy”.

Yhteenveto:

Kyseessä on tyypillinen pienen teollisen yrittäjäneliiketoimintamalli, joka on tarkoitettu tuotteen monipuoliseenesittelyyn ja pistekysynnän tyydyttämiseen. eli ostajia on harvassa.Kun tuote on valmistuskustannuksiltaan arvokas, sen markkinointiaon vaikea ekonomisoida yksistään jakelukaupassa, jolloinnettikauppa tarjoaa käyttökelpoisen kohderyhmän erityisryhmille.

Martiini-puukko on sopiva huippuluokan käsityötuote esiteltäväksinetissä, koska tuotteen valmistus, ylläpito, historia, design, tms.edustavat käyttäjälleen arvokkaita tiedollisia imagotekijöitä. Tuoteon luonteeltaan taideteos, johon on liitettävissä monia erilaisiatarinoita, käyttö- tai huolto-ohjeita tai tuotteen arvoa korostaviayksityiskohtia.

Kyseessä on täysin käyttökelpoinen ansaintamalli myös Help-deskiin pienille teollisille yrityksille. Help-deskin etuna olisi juuri se,että se mahdollistaisi käyttäjälle tiedon poimimisen sisällöllisestisiis semanttisesti ilman, että pitää aina purkaa kotisivun omaalarakenne. Sähköisesti on mahdollista rakentaa digitaalisia


87 (107)

87

lisäpalveluita kuten Martinin tapauksessa lienee käytössäautomaattinen kaiverruskone.

Yleisesti ottaen yrittäjät eivät ole pienille teollisillekulutustavarayrityksille kaikista potentiaalisin kohde, jotenliiketoimintamalliksi on mahdollista rakentaa Help-deskissä:

mainostajan malli, jolloin kulutustavarayritykset ovat laajastitarjolla, jolloin mainonta on kytkettävissä erillisellä klikkausmallillaja jolla mainontaa tarjoavalle yritykselle syntyy maksuperuste.

eKauppa organisoidaan erillisen yhtiön kautta, jolloin sovelletaanverkkokaupan liiketoimintamallia. Eräänä mahdollisuutena on vieläyhdistää tähän verkostomarkkinointiyhtiö, jolloin saadaanaktiivinen ja markkinat avaavat kuluttajasegmentti (esimerkiksiNWI)

4.1.7. Kumppanuusmalli

www.yahoo.com

www.excite.com

Kumpikin näistä kumppanuusmalleista on tunnettu.Kumppanuusmallissa portaalinpitäjä kokoaa asiakkaista sivujensakautta, josta on linkki kumppaniyhtiöiden kotisivuille, jonkatuomista asiakkaista kumppani maksaa korvauksen.

Yhteenveto:

Kyseessä on välityspalvelu, jonka ekonomia johtuu suoraan netinomasta arkkitehtuurista. Yahoon tapainen suuri välittäjä panostaavoimakkaasti kasvuun, jotta se saisi kuljetettavakseen sekä suurenkäyttäjämäärän että paljon kumppaneita. Tämä liiketoiminta eikuitenkaan ole edes perusteltu, jos on käytössä semanttinen nettija sitä tukeva portaalisovitin, joka hoitaa saman tehtävän ilmanvälikäsiä. Tästä on kyse Help-deskissä.

http://www.yahoo.com/

http://www.excite.com/


88 (107)

88

Tässä suhteessa pontentiaalisia kohteita ovat erilaiset järjestöt jamyös modernit verkostomarkkinointiyritykset kuten NWI.

4.1.8. Yhteisöllinen eliiketoimintamalli

www.marttaliitto.fi

Martat kuuluvat vuonna 1919 perustettuun PohjoismaidenNaisliittoon (Nordens Kvinnoförbund, NKF) sekä 1929 perustettuunMaailman Maaseutunaisten liittoon (The Associated CountryWomen of the World, ACWW). ACWW:iin kuuluu yli 9 miljoonaajäsentä yli 70 maassa. Järjestön tärkeänä toimintamuotona ontukea kehitysmaiden naisten koulutusprojekteja. ja järjestäämaailmankonferenssi.

Marttajärjestön rakenne on kolmiportainen ja sen perustana onjäsenistö eli martat. Jäseniä on tällä hetkellä noin 55.000. Jokainenmartta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen tai –kerhoon. Näitäyhdistyksiä ja kerhoja on lähes 1 600. Marttayhdistykset kuuluvatjäseninä marttapiiriliittoihin, jotka toimivat niiden yhteistyöeliminäja vastaavat maakunnallisesta marttatoiminnasta. Marttaliitto onvaltakunnallinen keskusjärjestö, johon kaikki 16 marttapiiriliittoakuuluvat jäseninä..

Martat tekevät laajasti kehitysyhteistyöprojekteja esimerkiksiKeniassa, Sambiassa, ja Zimbabwessa. Martoilla onyhteistyöprojekteja sodan runtelemassa maissa kuten Bosnia, jottatarjotaan neuvontaa, tuloa tuottavien taitojen käyttöönottoa sekäyhdessä olemista ja tekemistä, toinen toisensa tukemista.Käytännön työ on kasvitarhojen perustamista, ravitsemuksenopettelemista ja vaatteiden ompelua tulojen saamiseksi. Ohjelmiaon tuettu sekä ulkoministeriöltä saatujen määrärahojen ettämarttojen aktiivisesti keräämien varojen turvin. Lähialueyhteistyötäon Virossa ja Venäjällä, jossa toiminta on lähinnäkotitalousneuvontaa ja järjestötyötä.

http://www.marttaliitto.fi/


89 (107)

89

Yhteisö kokoaa itselleen nettisivut joiden tavoitteet ovatkeskinäisten suhteiden kehittämisessä ja tiedon välittämisessä.Martat esittävät lausuntoja, ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia jatoimijoita, jotka ovat sitoutuneet arvoissamme sekä järjestönä ettäjäseninä toimimaan kestävän kehityksen puolesta. Neuvonta- jakotitalousjärjestönä marttajärjestöä lähellä Neuvonta- jakotitalousjärjestönä marttajärjestöä 0lähellä on kuluttajan vastuuhäntä ympäröivästä maailmasta.

Yhteenveto:

Kyseessä on jäsenpalvelumalli, jonka ekonomia johtuu netinmahdollisuuksista tiedon ja yhteyksien välittäjänä. Martat onjäsenmäärältään suuri järjestö, jonka toiminta on eettistävastuunkantoa yhteiskunnasta. Jäsenetuna tarjottu nettipalvelusäästää järjestöltä aikaa ja rahaa panostaa varsinaiseentoimintaan.

Sopii hyvin yrittäjien portaalin Help-deskiin. Semanttinen netti jasitä tukeva portaalisovitin nopeuttaa yhteisöjen rajapintojaelinkeinoelämään ja erityisesti yrittäjiin. Toisaalta martat ovatsopivampaa seuraa useimmille kokeneille yrittäjille kuin nuoretnaiset, joista kokeneet yrittäjät etsivät uutta nuoruutta.

Tämä malli toteuttaa jäsenten tarvetta sähköiseen vaihdantaa jatällaiset järjestöt voivat olla potentiaalisia kumppaneita.

4.2. Keskeiset liiketoimintamallit ja eHelp-projekti - neljäpäämallia

Potentiaaliset liiketoimintamallit ryhmitellään seuraaviin pääryhmiin

1. Agenttimalli

Liikeyhteyksien välittäjän liiketoimintamalliTietoagentin liiketoimintamalliTietoagentin liiketoimintamalli


90 (107)

90

Tilauspohjainen ekaupan liiketoimintamalli

Mallissa liiketoiminnan ansainnan hoitaa kukin jäsen omaanlukuunsa paitsi erityispalveluiden osalta, jotka on organisoituerikseen. Käyttökelpoisia maksuperusteita ovat:

- aikaveloitus kollektiivipalveluista- erityismaksut asiakaskohtaisesti dedikoiduista palveluista.

Tämän ohella mainonta on aina kytkettävissä tähän malliinkohtuullisen yksinkertaisen laskentamallin kautta

Huuto.net on onnistunut kytkemään palveluunsa pelimekanismin,joka jäljittelee markkinoiden toimintaa. Kyseessä on laajastikäyttökelpoinen oivallus, sillä nobelisti John Nashin ajatustenpohjalta on osoitettavissa, että markkinoiden toimintaa voidaanerityisen hyvin simuloida pelin avulla.

Agenttimallin merkitystä yleisesti lisää se, että yrittäjällä on erittäinvähän aikaa hoitaa muita kuin liiketoiminnan ydinkysymyksiä.Toisaalta yrittäjällä ei ole resursseja palkata kallista asiantuntijaamonien erilaisten ongelmien ratkaisuun. Tietoverkkoperusteinenagenttimalli voi toimia edullisena yrittäjän tarvitsemienasiantuntijapalveluiden ekonomisoijana sekä yrittäjäsektorin ettäpalvelun tarjoajien kannalta. Toisaalta yrittäjillä on myösmyytävissä toiminnassa käyttämättä jääviä marginaalisiahyödykkeitä kuten käytettyjä koneita ja laitteita tai myösmarkkinoita täydentäviä palveluita, joita ei ole mahdollista tarjotaperinteisen jakelukaupan kautta, koska kaupankäynninliiketoimintakustannukset voisivat olla suuremmat kuin tarjottavanhyödykkeen arvo.

2. Mainontamalli

Mainostajan liiketoimintamallissa palvelut ovat usein ilmaisia jalisäksi tarjotaan muita synergisiä etuja kuten internet-välineitä.Ansiologiikkana on laskuttaa mainostajia kävijämäärien perusteella


91 (107)

91

eli kontaktilla on hintansa. Käytössä on kaksi erilaistahinnoitteluperustetta:

mahdollisuus nähdä (”opportunity to see”) janähty mainos (”click true”). Kumallekin on oma kaavansa.

Kyseessä on käyttökelpoinen ansaintamalli. Mainostajamallilla onmahdollista kytkeä laaja joukko yrityksiä portaaliin, jolloin yritysitse vastaa lisäpalveluistaan. Semanttinen Web toimii tehokkaanamainonnan suodattajana, koska kukin yrittäjä voi itse personoidasen mainosvirran, jonka hän haluaa kohdata ja myös valitahaluamansa ajankohdan.

Mainonnan ekonomisointi on merkittävää, koska näin yrittäjienmerkitys erilaisten hyödykkeiden kohderyhmänä kasvaa. Tähänsaakka yrittäjät ovat jääneet esimerkiksi asiantuntijapalveluidentarjonnassa toissijaiseen, mikä on keskeinen ongelma, koskayritysten menestys korreloi voimakkaasti asiantuntijapalveluidenlaadun kanssa.

3. Yhteisöllinen eliiketoimintamalli/ Kumppanuusmalli

Kyseessä on välityspalvelu, jonka ekonomia johtuu suoraan netinomasta arkkitehtuurista. Yhteisö tai allianssi panostaavoimakkaasti kasvuun, jotta se saisi kuljetettavakseen sekä suurenkäyttäjämäärän että paljon kumppaneita. Tämä liiketoiminta eikuitenkaan ole edes perusteltu, jos on käytössä semanttinen nettija sitä tukeva portaalisovitin, joka hoitaa saman tehtävän ilmanvälikäsiä. Tästä on kyse Help-deskissä. Tässä suhteessapontentiaalisia kohteita ovat erilaiset järjestöt ja myös modernitverkostomarkkinointiyritykset kuten NWI.

Tämän ohella mainonta on aina kytkettävissä tähän malliinkohtuullisen yksinkertaisen laskentamallin kautta

4. Verkkokaupan liiketoimintamalli


92 (107)

92

Kyseessä on täysin käyttökelpoinen ansaintamalli myös Help-deskiin monilta osiltaan. Verkkokaupan on mittava investointi eikäsitä ainakaan kannata rakentaa moneen kertaan. Pelkästäänverkkokaupan varaan on vaikea rakentaa ansaintaa kutenlähivuosien monet tapaukset ovat osoittaneet. Sen sijaanjakelukaupan tueksi on mahdollista rakentaa ekauppa, joka kattaajakelukaupassa vaikeasti ekonomisoitavissa olevan pistekysynnän.

Verkkokauppa on pienille teollisille kulutustavarayrityksillepotentiaalinen malli Help-deskissä, kun eKauppa organisoidaanerillisen yhtiön kautta, jolloin sovelletaan verkkokaupanliiketoimintamallia. Eräänä mahdollisuutena on vielä yhdistää tähänverkostomarkkinointiyhtiö tai erilaiset kuluttajajärjestöt, jolloinsaadaan aktiivinen ja markkinat avaavat kuluttajasegmentti(esimerkiksi NWI/ Aborea)

4.3. Suomen yrittäjien portaalin tarjoamat mahdollisuudet

Suomen yrittäjillä on yrittäjäporatalihankkeen lähtökohdat ovat:

- Internet ei ole pelkästään teknologiailmiö. Se vaikuttaasyvälle eri organisaatioihin ja toimialojen toimintamalleihin jasitä kautta koko yhteiskunnan kehitykseen.

- Pk-yrityssektori joutuu uudistamaan ja sopeuttamaantoimintamallejaan tiedossa olevan kehityksen mukaiseksi.

- Yrittäjäjärjestö kehittää toimintaansa panostamallainternetviestintää.

Yrittäjäportaali tarjoaa kolmea eri tyyppistä palvelua yrityksille,yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille:

- tietopalveluita- uutispalveluita- asiointipalvelua


93 (107)

93

Tietopalvelut on ryhmitelty yrittämisen aihealueittain seuraavienpääotsikkojen alle:

(1) Suomen yrittäjät(2) Verotus(3) Rahamaailma(4) Sosiaaliturva(5) Vakuutukset(6) Yritystoiminta(7) Työnantajan ABC(8) Markkinointi(9) Kehittäminen(10) Kansainvälistyminen(11) Tuotekehitys(12) Uutta lainsäädäntöä(13) Uusi yritys(14) Linkit

Navigaatiorakenne on enintään kolmeportainen perinteisen mallinmukaan niin, että sivut valitaan portaalin navigaatiovalikosta ja nelatautuvat portaalin pääikkunaan. Sisältötuotanto on hajautettusiten, että yhteistyökumppaneiden tuottama materiaali tuodaanteknisin ratkaisuin osaksi yrittäjäportaalin sisältöä. Sivut voivatsijaita tietoteknisesti missä tahansa ja vastuu tietosisällöntekijänoikeuksista ja ylläpidosta on yhteistyökumppaneilla, joita onsuuri määrä eri alueilla.

Uutispalvelut tarkoittavat yrittäjille suunnattuja päivittäisiä uutisiaonline-uutiskanavalla. Tältäkin osin yhteistyökumppanit osallistuvauutistuotantoon. Asiointipalvelut tarkoittavat markkinointikanavaa,jonka kautta löytyy linkkiyhteys Suomen yrittäjien valitsemanyhteistyökumppanin omaan verkkopalveluun.Yhteistyökumppaneiden kannalta SY:n portaali onverkkopalvelujen lisäjakelukanava, jonka status ja imagovarmennetaan huolellisella kumppanien valinnalla.

Portaalin ohjelmistorakenteesta, palvelinalustasta ja palvelunteknisestä ylläpidosta vastasi Digia Oy, jonka kautta varmistui se,että toteutuksessa on huomioitu wap- ja 3G -teknologian


94 (107)

94

vaatimukset soveltuvilta osin. SY:n näkemys portaalinlanseerausvaiheessa oli se, että mobiili internet 'dominoi' jovuonna 2003 markkinaa, mikä ei välttämättä ole toteutunutodotusten mukaisesti. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että SY onaivan ilmeisesti onnistunut hyvin portaalin lanseerauksessa.

Yrittäjäportaalin kuten minkä tahansa portaalin ongelma onkuitenkin se, että palvelut syntyvät viiveelläteknologiainfrastruktuuriin nähden. Palvelujen käytettävyydenkannalta ratkaisevaa on portaalin käytön helppous, että siitä tuleeosa yrittäjien omaa liiketoimintamallia. Näistä lähtökohdista onkäynnistetty semanttinen web –hanke , jonka tavoitteena onrakentaa geneerinen help-desk-järjestelmänimeltä eHelp tukemaanportaalien palvelutuotannon 'massaräätälöintiä' asiakaslähtöiseksi.

4.4. Semanttisen webin rakentamisen haasteet

Yrittäjien haasteena on talouden globalisointi. Esimerkiksi EU-markkinoilla yrittäjät törmäävät kieli- ja kulttuurimuureihin, joidenylittäminen aiheuttaa aina merkittävät liiketoimintakustannukset.Yrittäjien maailmassa semantiikka on siis lähtökohtaisestikeskeinen edellytys menestykselliselle liiketoiminnalle. Taitavastitoteutettu eHelp-sovellus voi pitää sisällään monia sovelluksia,joissa alennetaan yrittäjien kynnystä kansainväliseenliiketoimintaan tietoverkkojen kautta.

Nykytekniikka tarjoaa mahdollisuuksia madaltaa yrittäjien kieli- jakulttuurimuureja. Yrittäjät, jotka ovat perinteisesti ”vaienneet”suurella osalla maailmankaupan kielistä, voivat erilaistentyökalujen avulla päästä mukaan kansainväliseenkommunikaatioon. Semanttisen webin avulla yrittäjä voi ”nähdä”tai ”kuulla” maailmanmarkkinoiden viestintää. Tämä on tärkeänäkökulma, koska kuten ruotsalainen taloustieteilijä BurenstamLinder233 on todennut: “yrittäjä tekee mitä näkee”.

233 Burenstam Linder, Staffan (1961) An Essay on Trade and Transformation, Stockholm.


95 (107)

95

Yrittäjäsektorilla on meneillään sukupolvenvaihdos, joka koskettaasuuruusluokkaa 50.000 yrittäjää lähimmän kymmenen vuodenkuluessa. Nuoret yrittäjät ovat oppineet monessa mielessäerilaisen yrittäjyyskulttuurin kuin nyt väistymässä oleva sukupolvi.Suurten ikäluokkien johtamiskulttuuri on ajalle ominaiseen tapaansuljettu, auktoritaarinen ja perusvireeltään pessimistinen. Uudenyrittäjäsukupolven maailmankuva on avoin, kansainvälinen,innovatiivinen ja yhteistyöhakuinen, mikä tarjoaa mahdollisuuksiasemanttinen web –maailmaan.

Yrittäjäkoulutus, johon on panostettu valtavasti, on edelleenpääosin rakennettu väistyvän sukupolven tarpeiden pohjalta jakouluttajina toimivat pääosin ikääntyvät konsultit. Nuoriyrittäjäsukupolvi on hankemaan tietonsa netistä ja osaa punnitakriittisesti saamansa tiedon. Työkulttuurin vuoksi akateemisestikoulutettu nuoriso suosii suuryrityksiä ja oman kulttuurinsamukaisia yrittäjähautomoita, jossa netti on tehokkaasti käytössä.

Tietotyö ja tietoyrittäjyys on ajankohtaisia käsitteitä uudelleyrittäjäsukupolvelle. Suomen yrittäjiin kuuluu toimialajärjestöinäjoukko tietoyrittäjyysalojen järjestöjä (Insinöörityöyritysten liitto ry,Kirjanpitotoimistojen liitto ry ja Neuvottelevat sähkösuunnittelijatNSS ry). Tämän lisäksi on joukko muita potentiaalisiatietoyrittäjyysalojen järjestöjä (kuten Mainostoimistojen liitto MTLry tai Liikkeenjohdon konsultit LJK ry).

Tietoyrittäjyysalat voisivat toimia semanttinen web -palveluidentestaajina. Alustavasti asiasta on keskusteltu ja mielenkiintoa onlöydettävissä periaatteessa kaikilla tietoyrittäjyysaloilla.Tietoyrittäjät voisivat olla semanttisen webin ”heavy usereita”.Mitkä kaikki järjestöt tulevat mukaan ja millaisilla panoksilla,riippuu luonnollisesti näiden tilanteesta. Pilotoinnin onnistumiseksiei tarvita kuin luokkaa 4-5 järjestöä, joita kautta saadaan riittävävaihtelu koko kentästä.

Palvelutarjontaa voi olla periaatteessa hyvin laaja. Esimerkiksihyvinvoinnin ympärillä työskentelee suuri määrä yrityksiä, laitoksiaja instituutioita, joille tietoyrittäjien hyvinvoinnin ylläpitäminenmerkitsee suuria potentiaalisia säästöjä. Korkeakoulujen ja


96 (107)

96

tutkimuslaitosten samoin kuin valtion nettobudjetoitujen virastojenkuten Patentti- ja rekisterihallitus tai Tilastokeskus roolitietopalvelujen kehittäjänä voi olla merkittävä.

Ongelmana on enemmänkin, missä määrin ja millä logiikallapalvelut ovat vietävissä tietoverkkoihin234. Tässä suhteessayksinkertaisuus on valttia. Myönteiset käyttökokemukset syntyvätparhaiten palveluista, jotka ovat helppokäyttöisiä ja interaktiivisia.Esimerkiksi keskustelufoorumien (chats) merkitys voi olla erittäinmerkittävä palvelutarjonnan kehittäjänä. Interaktiivinenmultimedia-aineisto voisi muodostaa ns. cyberpace'n eli käyttäjienmuokattavissa olevan todellisuuden, jolloin olisi mahdollista pelataroolipelinä yrittäjyyden asioita.

Semanttisen webin omaksujista yrittäjien aikainen enemmistöomaksuu palvelut, mikäli se pystyy joustavaan sähköiseenasiointiin. Sähköinen asiointi älykkäällä help-desk-järjestelmällätuettuna muuttaa sähköisen suoritteen siirtoon, muokkaamiseen jakauppaan liittyviä transaktiokustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä,että kehittyvä sähköinen vaihdantajärjestelmä voi tuodamerkittävän määrän uusia suoritteita vaihdannan piiriin. Onsynnytettävissä selvästi kaksi erillistä ja tehokastamarkkinamekanismia perinteisen virastomallin rinnalle (katsokaavio 1):

(1) Uudet sähköiset kollektiivisuoritteet, joiden yksikköhinta onpieni mutta markkinat potentiaalisesti erittäin suuret

- Näitä suoritteita ovat kaikki mahdolliset tallenteet, joille onolemassa tietoperusta ja formaatti ja jotka voidaan tarjotaasiakkaille help-deskin avulla

- Perinteiset palvelukanavat eivät ole onnistuneet näidenpalveluiden ekonomisoinnissa, koska transaktiokustannuksetolivat suuremmat kuin tuotannon yksikkökustannukset.

234 Kuten kansanedustaja Jouni Backman on todennut teknologia ei ole rajoite digitoinnille vaanpalvelutarjoajien ja käyttäjien asenteet ja valmiudet.


97 (107)

97

(2) Korkean lisäarvon asiantuntijapalvelut lähinnäelinkeinosektorille; yksikköhinta on korkea ja markkinatpotentiaalisesti rajatut

- Näitä suoritteita ovat kaikki mahdolliset konsulttityyppisetpalvelut, joiden ekonomisointi edellyttää tältäkin osinformaattia ja help-deskiä

- Perinteiset palvelukanavat eivät onnistuneet näidenpalveluiden ekonomisoinnissa, koska näiden palveluidenhinnoittelussa ei ole kysymys hintateoreettisestakustannusohjauksesta.

Suoritteenpotentiaalinenostofrekvenssi

KORKEA

NORMAALI

ALHAINEN

Suoritteen yksikköhinta/taloudellinen lisäarvo

Uudet markkinatsähköisille

asiantuntija-palveluille

Perinteisetpalvelukanavat

yleishyödykkeille(commondities)

Uudet massa-markkinatsähköisille

hyödykkeille

Suuri Keski-määräinen

Pieni

Kaavio 1: Uudet sähköiset markkinat


98 (107)

98

Tietoyhteiskunnan kehittyminen perustuu paljolti luotettavastitoimivien tietoliikenneyhteyksien kautta tarjolla olevien palvelujensaatavuuteen, joita Euroopan komissio on pyrkinyt edistämäänlanseeraamalla eEUROPE 2005-ohjelman, jossa viranomaistentarjoamat sähköiset palvelut ovat yksi neljästätoimenpidelohkosta235. eEUROPE 2005-ohjelman tavoitteidenmukaan tietoliikennepalvelujen tulee olla kohtuuhintaisia sekäkaikkien yritysten ja kansalaisten saatavilla. Tietoyhteiskunnaneräänä edellytyksenä on pidetty luotettavia, kohtuuhintaisia janopeita datayhteyksiä.

eEUROPE 2005-ohjelman tavoitteisiin kuuluu sähköisten asiointi- jatietoverkkopalvelujen tavoitettavuuden helpottaminen ja joustavakäytettävyys, jonka lähtökohdaksi tulisi yhdenmukaistaa mm.sähköisen tunnistamisen menetelmät, koska käyttäjille erillisetmenetelmät esimerkiksi viranomaisasioinnissa, pankkiasioinnissa jakulunvalvonnassa merkitsevät tarpeettomiatransaktiokustannuksia. Pienten maksujen suorittamiseen kehitetytuudet menetelmät (älykorttikukkaro, matkapuhelinmaksu) ovathyviä esimerkkejä maksuliikenteen uusista innovaatioista.Ratkaisevan tärkeä institutionaalinen tehtävä on tietenkintietoverkkojen turvallisuus, sillä sekä käyttäjän että palvelujentarjoajan on oltava varma tietoturvaratkaisujen luotettavuudesta.On vaikea esittää yleispätevää sääntöä mutta kaavio 2 esittääyhden mallin.

235 eEUROPE 2005 -ohjelman tavoite on luoda ”parhaat käytännöt” (best practices) -tietopankki jaseurantajärjestelmä.


99 (107)

99

A. INNOVOINTI- JAKEHITTELYVAIHE

1. Tutuksituleminen

2. Yhteinentavoite

3. Yhteis-ymmärrys

Sosiaalinenpääoma

B. PROJEKTOINTI- JAIMPLEMENTOINTIVAIHE

1. Analyyttinentaustatyö

2. Kaikille avoinkasvuprosessi

3. Valinta ydin-osaamisalueeksi

Osaamis-pääoma

C. HYÖDYNTÄMISVAIHE

Yhteinenhanke

Joint venture

Hankeriskinkapitalisointi

Raha-pääoma

PROSESSIN ETENEMINEN

VERKOSTOHANKKEEN VAIHE

Kaavio 2 Kolmen eri pääoman ekonomia verkoston rakentamisessa

A. Innovointi (painopiste: sosiaalinen pääoma)

1. Tutuksi tuleminen - ”suoraan asiaan” malli ei useinkaan toimipuuttuvan kemian vuoksi.2. Yhteinen tavoite - vaatii paljon työtä ja taitoa sekä myös onnea.3. Yhteisymmärrys - vaatii tosiasioiden ja sosiaalisten yhteyksienkäsittelyä avoimesti

B. Projektointi (painopiste: osaamispääoma)

1. Analyyttinen taustatyö siis kotiläksyt - ratkaisevaosaamispääoman rakentamiseksi2. Kaikille avoin kasvuprosessi - antaa tilaa laajalleyhteistyötahojen osallistumiselle


100 (107)

100

3. Valinta ydinosaamiseksi tai painopisteeksi – on tehtävä ainaajoissa, jotta osaamisen kasvu konvergoituisi

C. Taloudellinen hyödyntäminen

1. Yhteishanke jaetulla vastuulla – on riskitasoltaan alhaisin2. Joint venture - on yhteistä riskinottoa3. Hankeriskin kapitalisointi – merkitsee yhteistä governance’a

Delfoi-menetelmä viittaa samannimiseen paikkakuntaan antiikinKreikassa, jossa papitar Pythia vastasi kysyjien kuten aikanaanAleksanteri Suuren kysymyksiin sekavin sanakääntein. Tästäepämääräisten vastausten joukosta sen ajan tietotyönammattilaiset, papit muotoilivat sitten järkeviä vastauksia pitäentietenkin tarkasti mielessään kysyjän aseman ja odotukset.Kuitenkin nykypäivän termein Antiikin papisto teki tärkeäätilaustutkimusta, jolla kyettiin ennakoimaan tärkeiden tapahtumienkuten edessä olevien sotien lopputuloksia.

Delfoi-menetelmä on edelleen vastaavan tapainen kuin aikanaanAntiikissa. Papittaren sijasta vastaajina käytetään asiantuntijoita.Kuten Antiikissa vastaajan yksilöllisyys suojataan, jolloin voidaanvarmistaa tietolähteen objektiivisuus. Antiikin Kreikassa tämätapahtui siten, että papitar piiloutui sekavien sanakäänteidentaakse. Nykypäivänä asiantuntijoita näkemykset pidetään tarkastierillään prosessin kuluessa, jolloin voidaan estää laumaefekti(bandwagon effect), joka syntyy usein avoimessapaneelikeskusteluasetelmassa.

Delfoi-menetelmän ensimmäisiä merkittäviä soveltajia oli 1960-luvulla Olaf Helmer236, joka pyrki luomaan asiantuntijaryhmänkonsensukseen johtavaa menetelmää, jossa kukin yksittäinenasiantuntija voi kehittää ryhmän yhteistä ratkaisua eteenpäin,mutta samalla pitäytyä omassa itsenäisessä ajattelussaan.Menetelmässä ryhmän jäsenet tarkistavat vaihe vaiheeltaasemansa ja käsityksensä samalla, kun koko ryhmän ratkaisukehittyy eteenpäin kunkin esittäessä tarpeelliseksi katsomiaankorjauksia, tarkennuksia tai muuten vain huomioita. Lopullinen

236 Helmer 1967


101 (107)

101

asiantuntijoiden konsensus syntyy anonyymisti eräänlaisenmielipiteiden markkinamekanismin ohjaamana237.

Liite1: SSTL formaatti (Osoitteessawww.sstl.fi/tuotetiedot)

SSTL formaattimäärittely valmistui helmikuussa 2001, jonkajälkeen on toteutettu versiopäivityksiä. Tämän jälkeenpilottitoimittajat rakensivat ja testasivat konversio-ohjelmiaan jatäydensivät tietokantojaan samalla, kun tukkuliikkeet rakensivat jatestasivat omia konversio-ohjelmiaan. Pilottiprojektissa mukanaolevien yritysten massatuotteita koskevat tiedot toimitettiin SSTL-formaatissa 1.1.2002 jälkeen. ja muut toimittajat tulevat mukaanmaaliskuusta 2002 alkaen. Testaus ja konvertointi ja tuotetietojentäydentäminen jatkuu syyskuuhun 2002, jolloin järjestelmän tulisiolla tuotannossa.

237 Analogia taloustieteen mikroekonomiseen markkinakäsitteeseen on ilmeinen, koska taloustieteenmarkkinakäsite perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin.


102 (107)

102

SSTL:n sähkötarvikerekisterissä on tällä hetkellä yli 120.000tuotetta. Jokaisesta tuotteesta tarvitaan eri portaissa noin 100tuotetietoa, sen lisäksi kuvatiedostoja sekä asennus- jakäyttöohjeita. Jokaisesta tuotteesta tallentuu 100 historiatietoa.Kokonaisuutena sähkötukkukauppa hoitaa noin 10 miljoonaatuoteriviä vuodessa. Tukkukaupan tehtävä on tavanomaisenlogistiikan lisäksi hallita tietovirtoja ja jakaa ne edelleenkäyttäjäkunnalle Tällä hetkellä valmistajat ja tavarantoimittajatlähettävät tuotetietoja monenlaisin keinoin (kuten paperilla,korpuilla, wordilla, sähköpostina tai internetillä). Tyypillisiäongelmia ovat:

- Uuden tuotteen avaaminen on monimutkainen prosessi.koska kaikkia avaustietoja ei edes löydy

- Osapuolten operatiiviset järjestelmät ja tietokannat onentistä useammin määritelty konsernihallinnossa eikäjärjestelmät eivät ole yhteensopivia

SSTL formaatti on sopimus siitä, miten tuotteiden perustiedotsiirretään toimittajilta sähkötukkuliikkeille Formaatti: avoimenaSSTL:n internetsivuilla. Formaatti yhtenäistää ja yksinkertaistaatuotetietojen välitystä Suomessa, sillä tieto tuotetaan kertaalleenyhdennäköisenä ja on kaikkien osapuolten hyödynnettävissä.Tiedot lähetetään erotinmerkillisinä tiedostoina (ei XML-muodossa). Liiketoimintamalli on yksinkertainen, silläpilttivaiheessa osallistumismaksua ei ole mutta jokainen osapuolimaksaa omat kulunsa kuten mahdollisen konversio-ohjelmanrakentaminen ja testaus, tietokannan täydentäminen taihenkilöstökulut.

Toimittajan vastuuna on toimittaa tuotetiedot sstl-formaatissa sekäylläpitää tarvittavia tuotetietoja omassa tietokannassaan jarakentaa konversio-ohjelma, jonka avulla hän voi kerätä tiedottietokannastaan sstl-formaatin mukaiseen tiedostoon. Pienitoimittaja voi kopioida internetistä SSTL:n tekemät excel-pohjat jasuoraan täyttää tuotetiedot näihin excel-pohjiin ja lisäksi toimittaapäivitetyt tiedostot SSTL:ään säännöllisin väliajoin. Tukkuliikkeentulee vastaanottaa tuotetiedot SSTL-formaatissa ja rakentaakonversio-ohjelma, jonka avulla tukkuliike muokkaa SSTL-


103 (107)

103

formaatissa olevat tiedot omien operatiivisten järjestelmiensäedellyttämään muotoon sekä säännöllisin väliajoin päivittää tiedotSSTL:n kotisivulta omiin järjestelmiinsä.

Avoimia kysymyksiä ovat: (1) järjestelmän määrittely (kieliversiot,EAN-koodien käyttö, tuotteiden internet-osoitteet, tietokenttiensisällön täsmentäminen, (2) rekisteröinti (tuotenimi, lajimerkki,tuote,...), (3) hintatietojen esittäminen salasanan avulla siten, ettäkilpailuneutraliteetti säilyy, (4) käyttöohjeet kuvatiedostoihin, (5)ylläpito (kattavuus, suojaukset, seuranta)Liite 2: Internetin keskeiset palvelut:

WWW. Nykyisin yleisin ja tärkein käytössä oleva palvelu, jonkaavulla voit siirtää koneelta toiselle tekstiä, kuvaa, ääntä javideokuvaa (hypermediaa) ja katsella sitä. WWW:tä voit käyttääselaimien - (esim. Netscape Navigator tai MS Explorer) avulla.Vaikka WWW kattaa koko Internetin, se on silti vain sen osa.WWW:tä voisi luonnehtia Internetissä olevien asiakirjojen verkoksi.WWW-sivut tehdään HTML-ohjelmointikielellä, joten sivujanimitetään usein myös HTML-dokumenteiksi.

Sähköposti. Voit vastaanottaa ja lähettää sähköpostia Internetinvälityksellä jos sinulla on sähköpostiosoite. Sähköposti ontyypillisesti muotoa: [email protected]. Sähköpostia voitkäyttää varsinaisilla sähköpostiohjelmilla, kuten Eudoralla taiWWW-selaimeen liitetyllä sähköpostiohjelmalla. Voit myös lähettääliitetiedostona esimerkiksi WP:llä tai Wordilla tms. tehdynasiakirjan sähköpostin mukana vaikka Japaniin nopeasti javaivattomasti.

Postituslistat. Liittymällä postituslistalle saat omaansähköpostiosoitteeseesi kaikki ko. listalle lähetetyt viestit. Eriaihealueilla on omat listansa. Osa listoista on julkisia ja osaanjoutuu tekemään liittymispyynnön.

Uutisryhmät. Voit osallistua aihepiireittäin lajiteltuihinkeskusteluryhmiin (News) joko pelkästään seuraamalla keskusteluatai aktiivisesti osallistumalla siihen. News -ryhmiin pääset erillisellä


104 (107)

104

ohjelmalla tai selaimella. News -ryhmät toimivat kuin sähköposti,mutta ne ovat julkisia. Muista nettietiketti jos aiot osallistua.

IRC. (Internet Relay Chat) Reaaliaikaiset keskustelukanavatmahdollistavat nimensä mukaisen tekstipohjaisen keskustelunmaailmanlaajuisesti. Irkkaaminen on varsinkin nuorten suosimanetin käyttömuoto. Muista nettietiketti jos aiot osallistua.Irkkaamiseen tarvitset erillisen ohjelman tai Chat -laajennuksenselaimeesi.

FTP. Tiedostojen siirtämisen koneesta toiseen mahdollistavaprotokolla. Voit käyttää joko varsinaista FTP-ohjelmaa siirtääksesitiedostoja tai esim. WWW (esim. Netscape Navigator, MicrosoftExplorer) -selaimiin sisäänrakennettua FTP-siirtoa. Viimeksimainittu siirtotapa on aloittelijalle ehkä helpompi (kirjastonkoneessa ei ehkä edes ole erillistä FTP-ohjelmaa).

WAIS. Merkkipohjainen Internet-verkon tiedonhakuohjelma.WWW:n syrjäyttämä.

Gopher. Valikkopohjainen tiedon selausohjelma Internetissä.

Kuinka Internet/WWW toimii?

Internet koostuu, kuten aikaisemmin on mainittu, yhteenliitetyistälähiverkoista, jotka koostuvat puolestaan tietokoneista. Näitätietokoneita nimitetään asiakaskoneiksi (Client) ja palvelimiksi(Server). Internet toimii siis asiakas/palvelin -periaatteella.Käytännössä asiakas/palvelin periaatteen yhteys muodostetaanvain tiedon siirron ajaksi. Tiedon siirron loputtua avattu yhteyskahden koneenvälillä puretaan.Vaikka verkossa olisi 10, 500 tai 10 miljoonaakonetta, tiedon siirto tapahtuu aina kahden koneen välillä -kyseessä on siis aina asiakkaan ja palvelimen välisestätiedonsiirrosta.

Tiedon siirto tapahtuu seuraavasti. Asiakaskone ottaa yhteyttäpalvelinkoneeseen ja jättää palvelupyynnön. Palvelinkonepuolestaan toteuttaa pyynnön ja siirtää asiakaskoneelle sen


105 (107)

105

haluaman tiedon. Internetissä tiedon siirto tapahtuupakettivälitteisesti, ts. tieto jaetaan pakettihin, jotka sisältävättiedon siitä, mihin tietokoneeseen paketti on menossa, millesovellukselle se kuuluu, miltä tietokoneelta paketti on tulossa jamissä järjestyksessä paketit kootaan uudelleen määränpäässä.

Kytkeytyminen Internetiin voi olla joko kiinteä lähiverkon kautta taipuhelinverkon kautta. Puhelinverkon kautta tapahtuva kytkentätoteutetaan joko modeemi-, tai ISDN -yhteytenä. Yleensäyritykset, yhteisöt, oppilaitokset, kirjastot tms. ovat liitettyInternetiin kiinteästi, jolloin yhteys on nopeampi kuinpuhelinverkon kautta tapahtuvassa kytkennässä. Pienet yritykset jayksityiset ihmiset liittyvät useimmiten Internetiinmodeemiyhteydellä tai ISDN -yhteydellä.

Lähiverkot koostuvat työasemista, palvelimista, oheislaitteista(kuten kirjoittimista tms.) kaapeloinnista, tietoliikennelaitteistostaja verkko-ohjelmistosta. Kuvassa näkyy kaksi yleistälähiverkkoratkaisua; Ethernet- ja Token Ring. Ethernet -verkko onyleisin väyläverkko. Rengasverkoista puolestaan yleisin on TokenRing -verkko. Lähiverkot yhdistetään toisiinsa reitittimillä.

Reititin siirtää tietoa verkkojen välillä ts. se reitittäätietoliikennettä. Reititin voi siirtää tietoa samaa tekniikkaakäyttävien verkkojen tai myös erilaista tekniikkaa käyttävienverkkojen välillä. Internetissä käytetään tyypillisesti erilaisiaverkkotekniikoita, joten reitittimillä on tärkeä osa Internetintoiminnan kannalta. Verkosta löytyy myös muita komponenttejakuten toistimia, siltoja, gatewaytä ja keskittimiä.

Runkoverkko on lähiverkkoja yhdistävä siirtotie. Kun lähiverkkojayhdistetään reitittimillä toisiinsa, siirtotienä käytetään useinrunkoverkkoo. Runkoverkkot toteutetaan usein nopeanavalokaapeliyhteytenä. Runkoverkon siirtokapasiteetin on oltavasuuri, jotta se selviäisi lähiverkkojen välisestä liikenteestä.

Tietoverkot koostuvat eri kokoisista yksiköistä. Pienin yksikkö on joaikaisemminkin mainittu lähiverkko, LAN (Local Area Netvork).Lähiverkot ovat maantieteellisesti pienellä alueella olevia


106 (107)

106

tietokoneita yhdistäviä verkkoja. Esimerkkeinä voidaan mainitayriyksen tai oppilaitoksen verkko.

Hieman suurempi yksikkö on MAN-verkko (Metropolitan AreaNetwork). MAN -verkot sisältävät yhden tai useampia LAN -verkkoja. Ne ovat nimensä mukaisesti esimerkiksi kaupunginalueella olevien verkkojen muodostamia kokonaisuuksia.Esimerkiksi yliopiston tai kunnan eripuolilla kaupunkia olevienyksiköiden LAN -verkkojen muodostamaa kokonaisuutta voitaisiinkutsua MAN -verkoksi.

Kolmas yksikkö on WAN–verkko (Wide Area Network). WAN -verkoiksi (laajaverkko) kutsutaan verkkoja, jotka yhdistävätesimerkiksi eri kaupungeissa (tai jopa eri maissa) olevia verkkojatoisiinsa. Kun nämä verkot puolestaan yhdistetään toisiinsa syntyyverkkojen verkko; Internet.

Internetiin liitetyillä koneilla on oltava oma osoite johtuenInternetin asiakas/palvelin -periaatteesta. Tätä osoitetta kutsutaanIP-osoitteeksi (Internet Protocol). IP-osoite muodostuu useimmitenneljästä desimaaliluvusta, jotka ovat väliltä 0-255 ja ne erotetaantoisistaan pisteellä. Useimmat WWW -osoitteet ilmaistaanpalvelinkoneen nimillä. Tämä nimijärjestelmä on kehitetty koskanimet on huomattavasti helpompi muistaa kuin numerosarjat.Nimet perustuvat aluenimiin (domain name) ja muunnoksistahuolehtii DNS -järjestelmä (Domain Name System). DNS -järjestelmä muuttaa osoitteen (esim. www.nokia.com) 32-bittiseksinumero-osoitteeksi (IP-osoite) jolla kyseinen palvelinkone löytyy.DNS -aluenimijärjestelmää voidaankin pitää eräänlaisenapuhelinluettelona, josta koneiden nimiä vastaavat IP -osoitteetlöytyvät.

Protokollalla tarkoitetaan sovittua yhteyskäytäntöä, jolla Internetiinliitetyt koneet kommunikoivat keskenään. Internet käyttäätiedonsiirtoon TCP/IP -protokollaa (tai oikeamminprotokollaperhettä). Protokollan IP -osa (Internet Protocol) tarjoaaverkolle reitityspalvelut ts. pakettien siirtoon tarvittavan reitityksenhoitaa IP-protokolla. TCP -osa (Transport Control Protocol)puolestaan muodostaa yhteyden asiakkaan ja palvelimen välille


107 (107)

107

sekä vastaa pakettien pilkkomisesta. TCP/IP:n päällä toimivatpuolestaan yhteysohjelmat joita puolestaan hyödyntävät mm.WWW -selaimet.

semanttinen web - tulevaisuuden internetepub.lib.aalto.fi/pdf/wp/w442.pdf · 2008-01-31 ·...

Documents