Tulevaisuuden talo - tutkimusta ja fantasiaa

Frans MäyräDigitaalisen kulttuurin ja pelitutkimuksen professori

HypermedialaboratorioTampereen yliopistofrans.mayra@uta.fi

Motto

• “The house is a machine for living in.” (Le Corbusier, Vers une architecture, 1923)

• Modernin elinympäristön kehittyessä ihmisen suhde rakennuksiinsa on muuttunut

• Spekulatiivinen fiktio on näytellyt tässä kehityskulussa yhtä keskeistä roolia

Rakenne

• Rakennuksista ja niiden perustehtävistä• Tulevaisuusvisioiden pääsuuntia• Tulevaisuuden kaupungit• Tulevaisuuden koti: materiaalit, toiminnot,

asumismuodot• Robotit, älytalot

Asumisen poetiikkaa

• Historiallisesti ’pysyvä asumus’ kehittynyt maanviljelyskulttuurin myötä, eri aikoina

• Nomadismiin liittynyt kannettava suoja, tai kyky rakentaa asumus nopeasti paikallisista tarpeista

• Asuinrakennukset ovat tiiviissä yhteydessä perhe-elämän, työelämän, talouselämän ja laajemmin yhteiskunnan rakenteisiin

• Vrt. esim. siirtymä suurperheistä ydinperheisiin, ajatus ”omasta huoneesta”

Vitruvius: rakentamisen ideaalit ovat firmitas (kestävyys), utilitas (käyttökelpoisuus), venustas (kauneus)

Tulevaisuusfiktion taipumukset

• Tulevaisuutta on kuviteltu (ja kuvitettu) 1800-luvun loppupuolelta lähtien lisääntyvässä määrin

• Erityisesti teknologiset muutokset uteliaisuuden ja odotusten kohteena

• Sosiaalisiin tai kulttuurisiin muutoksiin liittynyt kaksijakoisuutta: tulevaisuuden yhteiskunta on oletettu joko samanlaiseksi kuin oma, tai hyvin radikaalisti poikkeavaksi

• Spektaakkelinomaiset teknologiavisiot ottaneet etusijan arjen ja sosiaalisen elämän kuvauksilta

Megalopolis-visiot

• Tulevaisuuden asumisen lähtökohtina tulevaisuusutopiat

• Kuvia ja kertomuksia massiivisista metropolis-kaupungeista tornitaloineen

• Olennaista siirtyminen henkilökohtaiseen lentoliikenteeseen

• Klassinen visio Fritz Langin ohjaamassa SF-elokuvassa Metropolis (1927): tulevaisuuden pelot ja toiveet kamppailevat

• Vrt. Albert Speerin (ja Hitlerin) arkkitehtooniset suunnitelmat

Tulevaisuuden talon materiaalinen uudistus

• Tulevaisuudessa talojen uskottiin koostuvan uusista, ominaisuuksiltaan ylivertaisista materiaaleista

• Lyijy oli pitkään visionäärien suosikkimateriaali• Astbestin keksiminen johti visioihin täysin

paloturvallisista astbestitaloista• 1960-luvulla suunniteltiin taloja eristevaahdosta,

muovista ja lasikuituelementeistä• Vrt. Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talo• Myös paperitaloja ja suunnattomien kupolien suojaamia

kaupunkeja suunniteltiin 1900-luvun kuluessa

Uusmuotoista yhteisösuunnittelua

• 1800-luvun edistykselliset yritysjohtajat loivat pienimuotoisia ”ihanneyhteiskuntia” joissa tehdas pyrki huolehtimaan työläisten kaikista tarpeista (asuminen, ruokinta, terveydenhoito, sielunhoito; vrt. Finlaysonin alue)

• Yhteisomistukseen ja yhteisöasumiseen perustuvia kommuuneja perustettiin 1800-luvulla Amerikkaan, 1960-luvulla hippiliikkeen myötä uusi aalto

• Tehotuotanto on johtanut Kiinassa ja kehitysmaissa teollisuuskollektiiveihin joissa työläiset asuvat, nukkuvat ja ruokailevat tehdaskompleksin alueella

Robotiikkaa ja kotitietokoneita• Automatiikka ja robotit 1900-luvun kuluessa yhä

suositumpi osa tulevaisuuden kodin visioita• Vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyn

motto oli: ”Science Finds, Industry Applies, Man Conforms”

• Ihmismuotoiset robottipalvelijat kehittyvät vakioelementiksi tulevaisuuden kodin kuvastoa 1920-60-lukujen kuluessa

• 1970-luvulta lähtien mikropiirien kehitys kääntää katseen kotitietokoneisiin

1911 1978

1984

Älytalot tulevat• 1990-luvulla tutkimuksen suunta alkaa painottua

sulautettuihin järjestelmiin• Ubiikki tietotekniikka (Weiser & co) tähtää

huomaamattomasti palveleviin, kaikkialla läsnäoleviin järjestelmiin

• Älytalo (’smart home’) muodostuu teollisuuden suosikkikäsitteeksi 2000-luvun alussa

• Osatekijöinä mm. ilmastoinnin, lämmityksen, turvajärjestelmien, median ja tietoliikenteen integraatio, automaatio ja etäohjaus

• Älytalon kriteerit ovat suhteessa siihen mikä kulloinkin on ’uutta’ tai ’älykästä’ rakennus- ja tietotekniikassa

1956

1979

1994-2007

Yhteispelin haasteita• ”Älykkäitä” toiminnallisuuksia automaattisesti toteuttavan

ympäristön tulisi kyetä tunnistamaan ihmisiä, heidän sanojaan tai eleitään, ja tehdä tulkintoja sosiaalisista tilanteista

• Jopa oikealla ihmisellä voi olla ongelmia tulkita oikein asuinkumppaniaan

• Ohjauslogiikka: ”kaukosäädin”, vaiko ”termostaatti”• Aktiivista tutkimusta ja tuotekehitystä mm. aktiiviseen

vanhuuteen ja sensoriverkkoihin liittyvissä teknologioissa• Sosiaalista, pelillistä tai leikillistä yhteiselämää ja

kanssakäymistä tukevat ratkaisut myös yksi tutkimussuunta

Näytteitä

• Katkelmia elokuvasta 1999 A.D. (Philco-Ford Corporation, 1967): http://video.google.com/videoplay?docid=1872819748007083565 http://www.dailymotion.com/video/x46gbt_1999-ad-learning_tech

• MIT Media Lab, ALIVE projekti: http://vismod.media.mit.edu/vismod/demos/smartroom/dog5mm.mpg