satakunta – sikses parhaita makuelämyksiä · 2014-12-18 · 18.12.2014 1 satakunta – sikses...
TRANSCRIPT
18.12.2014
1
Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä
Seminaari 4.12.2014 Pori
Yhteinen seminaari
• Sikses parasta – aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014– Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria Länsi-Suomi– Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma
• Luonnonmukaisen tuotannon kehittämistarpeet Satakunnassa 1.3.2013-31.12.2014– Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood – Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma
18.12.2014
2
Tiedonvälitystä
Tiedotushankkeen tavoitteena on ollut• lisätä tietoisuutta satakuntalaisesta ruokaketjusta.• nostaa satakuntalaisen ruokaketjun ja sen eri toimijoiden arvostusta.
Tiedonvälitystä on tehty sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti.
Tiedotuksen avulla on ollut mahdollista • tukea ja vahvistaa paikallista ruokakulttuuria.• lisätä alan osaamista.• lisätä eri toimijoiden verkostoitumista.• tukea yrittäjyyden lisääntymistä.
Materiaalejaesite, juliste, uutislehti, reseptivihko, roll up, messuseinäke, lakana, www-sivut, facebook-sivut, Oppipeli
18.12.2014
3
Hanke mukana turuilla, toreilla ja kaupoissa
Kauppakampanjat Satakunnassa (Huittinen, Rauma, Kankaanpää)Paikalliset markkinat (Leineperi, Huittinen)Porin ponikuninkuusravit 2013Satakunnan messut 2012, 2013, 2014Okra –maatalousnäyttely 2014Elma-maaseutumessut 2013, 2014 (Helsinki)Markkinointikiertue 2013 (Tku, Tre, Hki)Lähi- ja luomuruokamessut 2014 (Hki)Sieni-infot 2014Osta tänään tilalta –päivät 2013, 2014
Yrittäjille tiedonvälitystä ja verkostoitumista
• Tulevaisuustyöpaja hankkeen alkuvaiheessa
• Alkutuottajat ja jalostajat kohtasivat asiakasrajapintojen edustajia eri tapahtumissa (tukut, kaupat, lähiruokakaupat, pito- ja juhlapalvelut, matkailuyrittäjät, ruokapiirit)
• Tapahtumateemoina olivat mm. logistiikka, verkkokauppa ja some
• Hanke mukana perustamassa REKO-lähiruokarinkejä (Kankaanpää, Pori, Rauma ja ensi viikolla Huittinen)
18.12.2014
4
Tietoa ammattikeittiölle
• Satakuntalaisten keruutuotteiden mahdollisuuksista
• Uusista ravitsemussuosituksista ja järvikalan käytöstä
• Tietoa tuotteista ja yrittäjistä julkisille keittiöille, matkailuyrittäjille, pito- ja juhlapalveluille
• Oppilaitospäivät Sataedussa ja Winnovassa
• Projekti Winnovan Liisanpuiston kokkiopiskelijoiden kanssa
Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshankeManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa
- Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja –rehuiksi
18.12.2014
5
Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Lähtökohtia hankkeelle
• Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaan luomutuotantoon – tuotanto kuitenkin vähäistä
• Luomutuotteiden kulutus ja tuotanto kasvussa
• Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa
Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Hankkeen tavoitteet
1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotann osta
2. Selvitetään kyselytutkimuksella jalostajien luomuraaka-aineiden hankintatilannetta Satakunnassa
3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raaka-ainetuotantoa jalostajien käyttöön
4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista
5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua
18.12.2014
6
Lämpimästi tervetuloa!
TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä -seminaari
4.12.2014, Pori
Riikka Saarimaa
Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
TULEVAISUUDEN RUOANKULUTUS?
• Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia
valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä?
• Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja,
keinolihaa tai levää?
• Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa?
• Tuoko jakeluauto aidoista raaka-aineista valmistetun
gourmet -aterian lounasaikaan kouluun tai työpaikalle?
• Syödäänkö tulevaisuudessa lainkaan kotimaista ruokaa
vai keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille
monikansallisiin suuryrityksiin?
RUOANKULUTUKSEN TULEVAISUUTTA
JÄLJITTÄMÄSSÄ
• Toimintaympäristön muutosvoimien
kartoitus
• Ruoankulutuksen trendien havainnointi
• Kuluttajatutkimukset
• Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja
innovaatioiden seuraaminen
• Heikkojen signaalien tunnistaminen
• Mustien joutsenten tarkastelu (epätodennäköiset tapahtumat, mutta toteutuessaan
vaikutuksiltaan suuria)
RUOANKULUTUKSEN TRENDIT
• Ruokatrendit kuluttajalähtöisiä kehityssuuntia
• Trendit kuvastavat arvoja, asenteita ja yhteiskunnan
muutoksia: kulutuskäyttäytymisen taustatekijöitä
• Toisaalta trendit kertovat valinnoista ja kulutuksesta
(mitä ostetaan, mitä ruokaa valmistetaan ja syödään)
→ tilastot esim. MMM Tike)
• Pitkäkestoisia ja pysyvimpiä trendejä sekä
lyhytaikaisempia muotitrendejä
• Retrotrendejä
• Vahvoja trendejä, heikkoja trendejä,
ruokakulttuurisidonnaisia trendejä
• Ristiriitaisuuksia trendeissä (trendi-antitrendi)
RUOAN JA SYÖMISEN TRENDEJÄ, KEHITYSSUUNTIA
1. Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset
2. Yksilöllistyminen ruokavalioissa
3. Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen
4. Tieto terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä
syömiseen kasvaa
5. Jäljitettävyys – ruoan alkuperä –
ruokaturvallisuus
6. Eettinen ja vastuullinen kuluttajuus
7. Teknologisoituminen
8. Uuselintarvikkeet ja uudet raaka-aineet
1. SYÖMISEN JA ATERIARYTMIEN MUUTOKSET
• Elämäntapojen ja työelämän muutokset
• Aterioiden välipalaistuminen kun lämpimiä
aterioita korvataan välipaloilla
• On-the-go –syöminen: syödään matkalla ja
liikkeellä ollessa
• Syöminen työn ja viihteen äärellä näyttöpäätteen
ääressä lisääntyy
• Perheen yhteinen ruokailu harvinaistuu
• Sosiaalinen syöminen (seating = social eating)
• 5D -syöminen, kokemuksellinen ja
kaikkiaistillinen: maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja
tuntoaisti osana (Ks. Future Shopping, Cooking and Eating. Ridderheims
rapporten 2012)
ATERIOIDEN
VÄLIPALAISTUMINEN
2. YKSILÖLLISTYMINEN RUOKAVALIOISSA
• Ruokavalinnat arvojen ja
identiteetin ilmentäjänä ja manifestina:
”Olen sitä mitä syön” → ääreistyminen
• Käsitykset ruoan merkityksestä
ihmisten elämässä monipuolistuneet
• Yhtenäiskulttuurin murtuminen →
kysyntä laajenee, vaihtoehtoja lisää
Erityisryhmien ruokavaliot (iäkkäät,
urheilijat, ylipainoiset, allergikot) Luomukananmunien kysyntä kasvanut:
http://yle.fi/uutiset/bodareiden_munarinki_paisuu/6828835
KULUTTAJARYHMÄT HETEROGEENISTYVÄT
• Perinteistä ruokavaliota kannattavat
• Etnisiä makuelämyksiä hakevat
• Tiedostavat kuluttajat (ympäristö, reilut tuotteet)
• Yhä hienojakoisemmat kuluttajaryhmät, esim.
Kasvissyöjät: fleksitaristit (kausiluontoinen
kasvissyöjä), vegetaristit, fenno-veganistit,
pescovegetaristi, ovo-lakto-vegetaristit
• No nothing -ajattelu eli tiettyjä raaka-aineita välttävät
kuluttajatottumukset lisääntyvät (esim. glukoosi-
fruktoosisiirappi, gluteeni, tietyt e-koodit).
MONIKULTTUURISTUMINEN JA
KANSAINVÄLISTYMINEN
• Matkustus lisääntynyt → uteliaisuutta uusiin
makuihin
• Kiinnostus etnisiin ruokavalioihin
• Maahanmuuttajat kuluttajina → ruokakulttuurit
moninaistuvat Suomessa
• Globalisaatio – raaka-aineet, tuotteet ja ihmiset
liikkuvat
• Tuotteita entistä enemmän saatavilla
verkkokaupassa .
4. TIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN
YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA
• Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys
syömiseen entistä selkeämmäksi ja tutkimustietoa
enemmän
• Terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja tuotteita
erityisryhmille (lapset, seniorit ja allergiat)
• DNA- ruoka: yksilölliset geenikarttaruokavaliot
MUISTITOIMINTOJA YLLÄPITÄVÄÄ RUOKAA
• Muistisairauksien määrän kasvu kun
ihmiset elävät vanhemmiksi
• Muistiterveyden vaaliminen on
noussut kiireisen elämäntavan
keskellä yhä enemmän esille
länsimaissa
• Kuluttajaa kiinnostaa tieto
muistitoimintoja ylläpitävistä
ravitsevista ruuista, joilla voi
ehkäistä sairastumisriskiä Ks. esim EU-hanke: http://www.lipididiet.progressima.eu/
(mukana Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yksikön
professori Hilkka Soininen)
TUTKIMUSTIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN
YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA
Terveellinen ruokavalio voi torjua masennusta, Anu Ruusunen:
Diet and Depression:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1201-5/
Säännöllinen ruokarytmi suojaa nuoria lihomiselta, Anne
Jääskeläinen 2013: Epidemiologic studies on overweight
and obesity in adolescents:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1223-
7/urn_isbn_978-952-61-1223-7.pdf
Ruokavalio, kehon rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta- ja
verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautuminen
alakouluikäisten lasten väestöotoksessa, Aino-Maija
Eloranta 2014: Diet, body adiposity and cardiometabolic risk
in a population sample of primary school children
TERVEELLINEN SYÖMINEN
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut
ravitsemussuositukset 2014
5. JÄLJITETTÄVYYS – RUOAN ALKUPERÄ –
RUOKATURVALLISUUS (1)
• Ruoan tuotantoketjut pitkiä ja ruoan alkuperä hämärtyy
Ruokaskandaalit:
Lasinsirut ruoassa Ruotsissa 2009
Kiinan maitojauheskandaali, melamiinia maitotuotteissa
2008
BSE-tauti naudoilla, Iso-Britannian epidemia 1990-95,
Suomi 2001
Hevosenlihaskandaali 2013
Ruokaväärennökset (värjättyä sianlihaa, mehut ja teet
ym.)
HEVOSENLIHASKANDAALI 2013
Kuvalähde: sosiaalinen media
Lets´s run before
they Find us –kuva
5. JÄLJITETTÄVYYS – RUOAN ALKUPERÄ –
RUOKATURVALLISUUS (2) • Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä
haasteellisempaa kun uhkat laajempia ja
vaikeampia hallita
→ Kuluttajat kiinnostuneita ruoan alkuperästä
→ Halutaan tuotteita, joissa pystytään osoittamaan
ruoan matka kuluttajalle
→ Tarinallisuus – tuotteen synty, raaka-aineet,
valmistaja
•Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia Ruoka lähellä, kuluttaja kaukana? Näkökulmia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Lotta Heikkilä (toim.) MTT raportti 154. MTT.
6. EETTINEN JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS
• Eettinen ja ekologinen kulutus on parin viime
vuosikymmenen aikana ollut kasvussa
• Aikakautta on kutsuttu jopa ”etiikan aikakaudeksi”,
jossa kuluttajien tavoitteena on etsiä elämänlaatua ja
mielenrauhaa vastuullisella kuluttamisella https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39-5516-
8%20(2).pdf?sequence=1
• Ympäristötietoisuuden kasvu
• Kuluttajat kiinnostuneita ruoan ympäristövaikutuksista
• Tuotteiden hiilijalanjälki, vesijalanjälki,
luonnonmukaisuus, kemikaalittomuus ovat tärkeitä
7. TEKNOLOGISOITUMINEN
• Ruokakaupan siirtyminen verkkoon
• Sosiaalinen media tärkeä viestinnän väline →
kuluttajat antavat toisilleen vertaistietoa, joka
vaikuttaa ruoan valintaan
• Mobiiliteknologian sovellusten määrä kasvaa
• Robotiikka, 3D-teknologian nopea kehitys
• Pakkausteknologia: anturit, syötävät pakkaukset,
biohajoavat pakkaukset
• Älykkäät tuotteet ja palvelut (älylinjasto, älyhaarukka)
• Uudet maksuvälineet, virtuaalivaluutat
FOODINI 3D- RUOKATULOSTIN
8. UUSELINTARVIKKEET JA UUDET RAAKA-AINEET
• Uudet proteiinin lähteet kiinnostavat
• Hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinit
• Quorn – sieniproteiini
• Kasviproteiinit (palkokasvit, siemenet, pähkinät)
• Levät ja yrtit ravinnerikasta ruokaa
• Uudet viljelykasvit Suomessa (kvinoa, lupiini)
• GMO - muuntogeenisten elintarvikkeiden kulutus saattaa
tulevaisuudessa arkipäiväistyä
TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA? YHTEENVETOA
ERI SUKUPOLVIEN RUOANKULUTUKSESSA
EROJA JA YHTÄLÄISYYTTÄ
• Suuret ikäluokat (1945-1950 syntyneet)
→ terveellisiä vaihtoehtoja terveyden ylläpitoon
• X-sukupolvi (1964-1979 syntyneet)
→ jaksamista työelämään ja ruuhkavuosiin
• Y-sukupolvi (1980-1995 syntyneet)
→ vaihtelua, kokeiluja ja ympäristön tiedostamista
• Z-sukupolvi (2000-luvun taitteesta lähtien syntyneet)
→ yhdistää viihteen ja ruoan
→ no-hand food?
• Ruokatarpeet ja -toiveet vaihtelevat eri elämäntilanteissa
Sillai kai!
Salme Pasi: Sillai kai! Kuva: Jonna Öhrnberg
Viihteellistyvä elämäntapa ja kuluttaminen – ei yksin
Z- sukupolven juttu vai laajempi ilmiö
TULEVAISUUDEN RUOANKULUTTAJA
• Todennäköisesti syömme nykyisenkaltaista ruokaa
• Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet – osa lihaproteiinista
korvautunee hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinilla
• Kestävästi ja vastuullisesti tuotettua ruokaa
• Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys kiinnostaa
kuluttajia
• Erikoistuotteet - ainutlaatuisuus, maku, paikalliset
raaka-aineet, käsityön leima
• Ruokakaupan siirtyminen verkkoon
• Viihteellistyvä syöminen
TULEVAISUUDEN RUOKAA
• Keinolihan tulevaisuuden näkymät vahvat
(eläimen kantasoluista kasvatettu in vitro-liha) http://futuresconference2013.files.wordpress.com/2013/06/mark-j-post.pdf
• Hyönteiset, sirkat ja toukat tulevaisuuden ruokana http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html
Edible insects: future prospects for food and feed
security. FAO FORESTRY PAPER 171, Rome, 2013
http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e.pdf
• Quorn – sieniproteiini
• Levät ja yrtit ovat ravinnerikasta ruokaa
• Kasviproteiinit
KIITOS!
Yhteystiedot:
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
20014 Turun yliopisto
Email: [email protected], Puh. 02 333 9615, GSM: 040 7311 849
Hyönteisrisotto, kuva: Liisa Takala 2013
Ristiinnaulittu siika, Porin pitäjäruoka
18.12.2014
1
www.helsinki.fi/ruralia
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
SatakunnassaKTM Leena Viitaharju
4.12.2014 Pori
“Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä”
9.10.2013 1
www.helsinki.fi/ruralia 11.12.2013 2
� Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen.
� Selvitys: missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista:
a) alueen taloudelleb) alueen työllisyydelle
18.12.2014
2
www.helsinki.fi/ruralia
� Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa.
� Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään.
� Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää.
� Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen.
� Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää.
� Työllistävä vaikutus.
Mitä on lähiruoka?
3
www.helsinki.fi/ruralia
� Hankintapyyntöön vastattiin pääasiassa yksin (94% niistä, jotka vastasivat ”kyllä”)
� Miksi ei?� ”Pienet resurssit.” ”Liian pieni yritys.” Kysyntää muutenkin.”� ”Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele.” ”Tuotteemme ei sovellu julkiselle.”� ”Ei ole tullut pyyntöä.” ”Emme ole saaneet.” ”Eipä ole kysytty.”
Julkiseen hankintapyyntöön vast aaminen, koko Suomi
4.12.2014 4
18.12.2014
3
www.helsinki.fi/ruralia
� Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate)
� EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit 15.1.2014. Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Taustaa julkiselta sektorilta
4.12.2014 5
www.helsinki.fi/ruralia
Hankintarengaskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi
4.12.2014 6
18.12.2014
4
www.helsinki.fi/ruralia
Hankintarengas –kyselyntuloksia
7
� Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%)
� Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia.
� Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta (n. 20% v. 2020), mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan.
� Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka,
sa saatavuus, kilpailutus/hankintalaki…
www.helsinki.fi/ruralia
RegFin-laskentametodi aluetaloudellisten
vaikutusten analyysissä
Ruralia-instituutti 8
LASKENTA-
METODI
TULOKSET
TUTKIMUS-ONGELMA
Arvio vaikuttavuudesta:
taloudellinen kasvu,
työllisyys, tulot, kulutus,
verotulot, julkiset
palvelut, kotimaan ja
ulkomaankauppa,
muuttoliike,
väestökehitys ja sen
demografia jne.
18.12.2014
5
www.helsinki.fi/ruralia
Maatalouden ja elintarvike-teollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi
18.12.2014 9
� Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. � Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.
Toimiala
BKT (%-yksikköä)
BKT (milj. euroa)
Työllisyys (%-yksikköä)
Työllisyys (htv)
MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016
Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349
Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475
Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132
Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148
Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318
Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540
Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000
Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801
Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 14 680
ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860
www.helsinki.fi/ruralia 10
ETELÄ-POHJANMAA
Toimiala
BKT (%-yksikköä)
BKT (milj. euroa)
Työllisyys (%-yksikköä)
Työllisyys (htv)
MAATALOUS 7,55 394,57 12,95 11488
Lihanjalostus ja teurastus 11,95 624,68 5,72 5073
Kalanjalostus 0,01 0,51 0,01 5
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,28 14,59 0,13 119
Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,23 0,00 4
Maitotuotteiden valmistus 5,28 275,83 2,85 2531
Myllytuotteiden valmistus 1,10 57,59 0,38 333
Leipomotuotteiden valmistus 1,67 87,31 0,80 714
Muu elintarvikkeiden valmistus 0,32 16,84 0,18 162
Eläinten ruokien valmistus 2,18 113,95 0,47 420
Juomien valmistus 2,58 134,69 1,06 939
ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 25,37 1326,22 11,61 10300
SATAKUNTA
Toimiala
BKT (%-yksikköä)
BKT (milj. euroa)
Työllisyys (%-yksikköä)
Työllisyys (htv)
MAATALOUS 5,03 359,44 6,44 6869
Lihanjalostus ja teurastus 2,71 193,38 2,09 2225
Kalanjalostus 0,04 3,00 0,03 31
Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 1,08 77,34 0,68 725
Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,20 0,01 11
Maitotuotteiden valmistus 0,33 23,78 0,19 203Myllytuotteiden valmistus 0,33 23,75 0,13 143
Leipomotuotteiden valmistus 0,84 60,12 0,50 532Muu elintarvikkeiden valmistus 1,73 123,26 0,71 753
Eläinten ruokien valmistus 0,56 39,96 0,36 382Juomien valmistus 0,00 0,09 0,01 7
ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,63 544,89 4,70 5013
18.12.2014
6
11
Elintarvike-teollisuuden vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen
www.helsinki.fi/ruralia
Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa
12
ETELÄ-POHJANMAA (23 % => 25 %)Paikallisten tuotteiden käytön
vaikutukset
Vaikutus työllisyyteen (htv) 4
Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 € 2,5
Vaikutus BKT:hen (milj. €) 0,3
UUSIMAA (17 % => 16 %)
Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset
Vaikutus työllisyyteen (htv) -30,7
Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 € 5,6
Vaikutus BKT:hen (milj. €) -2,1
POHJOIS-POHJANMAA (5 % => 27 %)
Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset
Vaikutus työllisyyteen (htv) 402,3
Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 € 11,7
Vaikutus BKT:hen (milj. €) 32,7
18.12.2014
7
13
Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa
4.12.2014 14
Kenen vastuu???
18.12.2014
8
www.helsinki.fi/ruralia
e-mail: [email protected]://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
www.helsinki.fi/ruralia
Kiitos!
[email protected]://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
18.12.2014
1
Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa
– Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja -rehuiksi
Hankeaika 1.3.2013 – 31.12.2014
Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä 4.12.2014
Jukka Saarinen
Lähtökohtia hankkeelle
* Luomutuotteiden kulutus ja -tuotanto kasvussa
* Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa
* Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaanluomutuotantoon
18.12.2014
2
Hankkeen tavoitteita
1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotannosta
2. Selvitetään kyselytutkimuksella elintarvikejalostajien luomuraaka-aineiden hankintatilannetta Satakunnassa
3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raaka-ainetuotantoa jalostajien käyttöön
4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista
5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua
Luomupeltopinta-alavertailu Satakunta / muu Suomi
18.12.2014
3
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kok
o S
uom
i ha
Sat
akun
taha
Satakunnan ja Suomen luomu- ja sv-pinta-alat, ha
(Satakunta 6 % maan peltoalasta 3 % luomualasta)
Satakunta Koko Suomi
9,5 %
3,9 %5,0 %
6,5 %
5,6 %
7,1 %
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Satakunnan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan luomupinta-alat, ha
Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta
18.12.2014
4
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
%
Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen luomun %-osuus peltopinta-
alasta
Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta
Satakunnan ”luomuisimmat” kunnat v. 2002 ja 2013
Satakunnan "top 10"
v. 2002 v. 2013KANKAANPÄÄ 1457 770
ULVILA,Kullaa 546 740
HUITTINEN 591 643
KOKEMÄKI 326 584
HONKAJOKI 528 494
LAVIA 380 351
SIIKAINEN 519 333
PORI (Noorm.) 362 297
EURA 85 249
JÄMIJÄRVI 748 238
yhteensä 5542 4700
v. 2002 v. 2013
Jokilaakso ha haULVILA, Kullaa 546 740
HUITTINEN 591 643
KOKEMÄKI 326 584
PORI 362 297
EURA 257 249
Yhteensä 2082 2513
v. 2002 v. 2013
Pohjois-Satakunta ha haKANKAANPÄÄ 1457 770
HONKAJOKI 528 494
LAVIA 380 351
SIIKAINEN 519 333
JÄMIJÄRVI 748 238
Yhteensä 3632 2186
18.12.2014
5
Luomukasvinviljely Suomi / Satakunta
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen luomuleipävilja- ja rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002-2013
Leipävilja, Suomi Rehuvilja, Suomi (2-aks.)
18.12.2014
6
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Satakunnan luomuleipävilja ja –rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002–2013
Leipävilja Rehuvilja
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
1500
1700
1900
2100
2300
2500
2700
2900
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Satakunnan ja Suomen luomunurmialankehitys, ha v. 2002 - 2013
Rehunurmet, Satakunta Rehunurmet, Suomi
18.12.2014
7
0,0
50,0
100,0
150,0
200,0
250,0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Satakunnan luomuerikoiskasvialat, ha v. 2002-2013
Palkovilja Öljykasvi Peruna Vihannes
KotieläintuotantoSuomi / Satakunta
18.12.2014
8
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen ja Satakunnan luomulihasiat, kplv. 2002-2013
Lihasika, Satakunta Lihasika, Suomi
Koko maan tavanomaisen ja luomusianlihan tuotantomäärät
Luomusianlihan tuotanto v. 2013 700 tn (0,4 %) (Proluomu)
18.12.2014
9
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen ja Satakunnan luomuemolehmät, kpl v. 2002-2013
Emolehmä, Satakunta Emolehmä, Suomi (2-aks.)
Koko maan tavanomaisen ja luomunaudanlihan tuotantomäärät
Luomunaudanlihan tuotanto v. 2013 2,5 mkg, (3,1 %) (Proluomu)
18.12.2014
10
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Satakunnan ja Suomen luomulypsylehmät, kpl v. 2002-2013
Luomulypsylehmä, Satakunta Luomulypsylehmä, Suomi
2 050
2 100
2 150
2 200
2 250
2 300
2 350
2 400
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen maito ja luomumaitomäärätmilj. litraa v. 2002-2013
Luomumaitoa l/ v Tav. maitoa l/ v
1,85 %
18.12.2014
11
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Satakunnan ja Suomen munivat luomukanat, kplv. 2002-2013
Munivat kanat, Satakunta Munivat kanat, Suomi
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Milj
kg
Milj
kg
Koko maan tavanomaisten ja luomumunien (A-luokka) määrä milj kg
A-luokka, luomu A-luokka, tavanom. (2-aks.)
4,25 %
18.12.2014
12
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomen ja Satakunnan luomu-uuhet ja –karitsat, kplv. 2002-2013
Suomen lampaanlihasta v. 2013 18 % luomua(Proluomu)
Uuhi, Suomi Uuhi, Satakunta
0
1000
2000
3000
4000
5000
Suomenluomumehiläispesien
määrä, kplv. 2002-2013
Suomen mehiläisyhdyskunnat (Satakunta 0 kpl)
18.12.2014
13
Jalostajakysely(laatija Pyhäjärvi-instituutti)
Jalostajakysely
Kysely lähetettiin s-postitse 96:lle yritykselle (myös muualle kuin
Satakuntaan). Vastauksia saatiin 29. Vastausprosentti oli 30.
Vastaajista kuusi ei ollut koskaan jalostanut luomuraaka-aineita
Vastaajista neljä oli lopettanut luomutuotteiden jalostamisen.
Luomujalostamisen lopettamisen syyksi mainittiin sen taloudellinen
kannattamattomuus ja vaikeudet raaka-aineen saatavuudessa.
Vastanneiden (ja tietonsa jättäneiden) yritysten kokonaisliikevaihto vuodessa
Alle miljoona € 6
Alle 10 milj. € 4
Alle 20 milj € 5
Alle 50 milj. € 2
Yli 100 milj. € 1
Yli 500 milj. € 1
18.12.2014
14
0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18%
Perunaa
Juureksia
Muita vihanneksia
Marjoja
Kauraa
Ohraa
Ruista
Vehnää
Mitä kotimaista luomuraaka-ainetta toivottiin tuotettavan enemmän?
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Raaka-aineen hinta
Raaka-aineen saatavuus/riittävyys
Raaka-aineen hankintakanavan löytäminen
Raaka-aineen kuljetus
Valmiin tuotteen hinta
Valmiin tuotteen kuljetus
Luomutoimintaan liittyvä paperi- ja hallinnointityö
Muu
%
Haastavimmiksi koetut asiat luomuraaka-aineiden välityksessä tai luomutuotteiden valmistuksessa
18.12.2014
15
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Kasvaa merkittävästi
Kasvaa jonkin verran
Valmistus ja myynti pysyy ennallaan
Valmistus ja myynti vähenee
Muu
%
Yritysten arvio luomutuotteiden valmistuksen tai -raaka-aineiden välityksen kehityksestä lähivuosina
Johtopäätökset
18.12.2014
16
Luomutuotannosta yleisesti
* Luomun tullut jäädäkseen tuotanto, jalostus ja kulutus kasvavat
jatkossakin
* Kasvu on ollut nopeaa, talouden epävarmuus hidastaa kasvua
* Uudet kauppatavat, some, reko – markkinat kasvavat myös pienillä
paikkakunnilla
* Valtiovalta on asettanut tavoitteet ja sitoutunut luomun edistämiseen
* Luomutilojen kannattavuus on vastaavia tavanomaisia tiloja parempi
* Luomuraaka-aineiden hinta on hyvä, hintavaihtelu tavanomaista
pienempää
Luomutuotannosta yleisesti
* Luomutuotantoon siirtyvällä viljelijällä pitää olla aito kiinnostus
luomutuotantoa kohtaan – taloudelliset houkuttimet eivät yksin riitä
* Luomusadot keskimäärin alhaisia – hyvät sadot tavanomaisen tasoisia
* Osa luomutuotannosta päätyy markkinoille tavanomaisina tuotteina
* Lähiruoka ja ”free range”-tuotteet kilpailevat samoista kuluttajista
* Luomukotieläintuotantoa ei synny, jos pelkästään pellot luomussa
* Luomutuotannon kasvu vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä
18.12.2014
17
* Tuotanto-olosuhteet mahdollistaisivat merkittävän
luomutuotannon
* Olosuhteet tavanomaiseenkin tuotantoon erinomaiset
* Tuottajissa yhä asenteellisuutta luomutuotantoa kohtaan
* Satakunnan pitkä perinne tavanomaisesta sopimustuotannosta
sekä kotieläin että kasvintuotannossa – koetaan turvalliseksi
vaihtoehdoksi
Luomu ja Satakunta
* Satakunta ei ole siirtynyt laajasti luomuun
* Satakunnassa hyvää luomuosaamista
* Isoja yksittäisiä tuotantoyksiköitä ja merkittävää tuotantoa
* Osa luomuun siirtyneistä ”ei täysillä mukana”
* Tuottajat yksin - ProAgrian pienryhmätoiminta, Luomuliiton
mentorointi
Luomu ja Satakunta
18.12.2014
18
Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta
* Luomujalosteiden volyymi (pl. munat, maito, viljatuotteet) pieni
* Pienet sarjat sopivat huonosti isoille jalostajille
* Isoilla jalostajilla myös huonoja kokemuksia luomukokeiluista
takavuosilta
* Luomujalosteiden kulutuksen kasvu pienten ja keskisuurten yritysten
vetämänä
Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta
* Luomuelintarvikejalostajan kannalta raaka-aineen turvattu saanti on
toiminnan ehdoton edellytys – raaka-ainetta ei voida helposti tuoda
eikä korvata tavanomaisella tuotteella
* Tuotekehitystä !! – pelkkä raaka-aineen vaihto luomuksi ei tuota
kuluttajalle aina riittävästi lisäarvoa
* Tuotteita, joka tekevät luomun käytön helpoksi
(esimerkkinä luomupakastevihannekset)
18.12.2014
19
KIITOS
18.12.2014
1
Luomukasvinviljelijän valinta
Ilkka Kahala
2.12.2014
1
• 1995 EU
• EU:n myötä toimintaympäristö muuttui dramaattisesti
Rajakustannus/rajahinta
• Ennen
• 1 kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta
• Nyt
• 4 kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta
-> Optimi paljon alempi2
Taustaa
18.12.2014
2
3
• 1996 luomuun
• Luomuun siirtymistä edelsi 2 vuoden pohdinta ennen päätöksen syntymistä
• Perusteena markkinalähtöinen ajattelu
• Mitä luomuun siirtymisestä seurasi
• Uuden opettelua
• Aluksi hankaluuksia ja epäonnistumisia
• Kantapään kautta on päästy parempiin tuloksiin
Luomuun siirtyminen
4
Satovertailu tavanomainen / luomu
IVORY KAURA Tavanomainen
kg / ha
Luomu
kg / ha €/tn
2007 5212 3240 315
2008 4300 4508 311
2009 4640 4166 176
2010 4596 3581 255
Ka. 4687 3873
Tavanomainen / luomu: ero 814 kg/ha
STREIF OHRA Tavanomainen
kg / ha
Luomu
kg / ha €/tn
2013 4786 4428 415
2014 4343 3225 340
Ka. 4564 3823
Tavanomainen / luomu: ero 741 kg/ha
Kevätvehnällä satoero n. 1000 kg/ha
Tavanomaisen tilan 9v. keskiarvosato 4826 ka/ha (ohra, vehnä, kaura)
18.12.2014
3
5
6
Kannattavuus luomu vs. tavanomainen
• Nyt
• Leikkuupuitavilla kasveilla myydyn sadon arvo n. 1000 €/ha
• Tavanomaisella tuotannolla vähemmän
• Luomun kate parempi
• Syyt
• Satoero 1 tn/ha/v
• Tavanomaisen hinta 1xx €/tn
• Luomu 2xx €/tn
• Ostopanoksia vähemmän
• Järjestelmä
18.12.2014
4
77
Luomu käytännössä
• Perinteinen viljelytekniikka
• Äestys, kylvö, sadonkorjuu, kyntö +muut: Työvaiheita / kertoja n. 10 kpl
• Suorakylväjällä työvaiheita on 3-5 kpl
• Luomussa rikat on torjuttava mekaanisesti -> maata muokattava runsaasti
• Luomussa työt jakaantuvat tasaisemmin
… ja niitä riittää…
8
18.12.2014
5
999
Luomu ympäristön kannalta
• Mitattavia suureita: • Multavuus paranee
• Kehitys hidasta, mutta suunta on oikea.
• v. 2007 ka. = 10,04% v. 2012 ka. 10,74%
• Ravinnetase tasapainossa
Panos
kg / v
Poistuu sadon mukana
kg / ha
P ~ 450 ~ 450
N ~ 1000 ~ 2000
10
Viljavuustasot• Viljavuustaso säilyy tai paranee
• Viljavuustutkimuksen tulokset 17 luomuvuoden jälkeen:
18.12.2014
6
11
Käytännön havaintoja
• Kemiallinen viljely
• Panokset -> varma sato -> huono tili
• Luomu
• Luomuviljely on vaikeampaa käytännössä
• Vaatii myös pellon kunnolta enemmän:
• Pelloilla oltava hyvä vesitalous
• Maan rakenne oltava parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä
• Kunnon luomusatoihin ei itsestään pääse: Työtä on tehtävä !
• Suurin muutos korvien välissä: Pystyttävä itsenäiseen ajatteluun, ei valmiita toimintamalleja.
12
SF
• Kansantalous
• Luomuviljely vaatii vähän tuontipanoksia
• Luomu on jalostettuna vientituote
• Ihminen
• Mahdollisesti luomutuotteiden käyttö on hyväksi ihmiselle, mutta tästä ei vielä ole näyttöä.
• Esim. tupakan haitallisuuden toteaminen vaati 100v.
• Kasvinsuojeluaineet ja ruuan kemikaalit todennäköisesti ihmiselle haitallisia.
• Huoltovarmuus
• Kriisitilanteessa viljellään luomuna
18.12.2014
1
L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileri
2.10.2014 www.luomunokka.fi
L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileri
• Luomukanan lanseeraus 2011
• Luomukalkkunan koemarkkinointi
• Kasvatustesti kesällä 2013 Kauhavalla
• Koemarkkinointi Prisma ketjun kanssa elokuussa 2013
• Tuoretuotteet ja pakasteet
2.10.2014 www.luomunokka.fi
18.12.2014
2
L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan tuotantoketjuNokan tuotantoketjuNokan tuotantoketjuNokan tuotantoketju
• Koko tuotantoketju Suomessa
• Vanhempaispolvi Suomeen 2015 aikana
• Hautomo Huittisissa: iso kapasiteetti
• Kasvattajatilat: Punkalaidun, Peräseinäjoki ja Mellilä. Lisää tiloja tulossa
• Teurastamo – leikkaamo Köyliössä. Kapasiteettia riittävästi
• Jalostamo: useita vaihtoehtoja
• Toimitukset aloitettiin syyskuussa 2014
• Ympärivuotinen tuotanto ja jokaviikkoiset toimitukset 2015 alusta
• Markkinaosuustavoite 1%
2.10.2014 www.luomunokka.fi
L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileri
• Vahvuudet:
• Luomuun kehitetty ranskalainen rotu – pitkä kasvuaika, ulkoilu, ikkunat
• Leikkuu käsin
• GMO-vapaus
• Jäljitettävyys – tilan nimi aina pakkauksessa
2.10.2014 www.luomunokka.fi
18.12.2014
3
L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileri
• Päähaasteet ketjun rakentamisessa
– Uusi tuotannonhaara - ei säädösten tulkintoja
– Viranomaisten resurssipula
– Pitkät käsittelyajat
– Tuotantokatkot päätöksiä odotellessa
- Luomulainsäädännössä ei huomioitu Pohjolan oloja
- Sallittujen aineiden ja menetelmien listat päivittämättä
- Erilaiset tulkinnat Ely-alueilla
2.10.2014 www.luomunokka.fi
Miten Miten Miten Miten LuomuLuomuLuomuLuomu kasvuun ?kasvuun ?kasvuun ?kasvuun ?
- Emopolven tuotantosääntöjen laatiminen ja hyvien käytäntöjen oppaan
tarkistukset
- Luomuneuvojien koulutus ja resurssointi
- Luomuvalvonnan ja tarkastuksen yhtenäistäminen ja resurssointi
- Alan toimijoiden verkostoituminen
- Koko arvoketjun yhteistyö
- Luomutuotteen lisäarvo
- Hyvät käytännöt Ranskassa ja Tanskassa
2.10.2014 www.luomunokka.fi
18.12.2014
4
www.luomunokka.fi
YhteystiedotYhteystiedotYhteystiedotYhteystiedot
• Arto Jokinen
• Toimitusjohtaja - luomuyrittäjä
• Puh: +358 40 5811192
• www.luomunokka.fi # www.facebook.com/luomunokka # Twitter@luomunokka
• L’Uomu Nokka
• Luomu Invest Oy
• Teknobulevardi 3-5
• 01530 VANTAA••
2.10.2014 www.luomunokka.fi
18.12.2014
5
www.luomunokka.fi
18.12.2014
1
S I K S E S PA R A S TAA i t o j a m a k u j aS a t a k u n n a s t aL u o m u - j a l ä h i r u o k a p r o j e k t i
PROJEKTIMME!
Saimme mahdollisuuden toteuttaa opinnäytetyömme Sikses
parasta - projektin parissa.
Opimme paljon uutta Satakuntalaisesta ruokakulttuurista
ja Satakuntalaisesta lähiruuasta.
Jakaannuimme kolmeen ryhmään ja saimme omat
vastuualueet.
18.12.2014
2
TIIMI 1
Matti, Joni, Markus, Damilya
VASTUUALUE:
Aamupala, lounaan jälkiruuat ja
välipala
TIIMI 2
Meri, Mette, Katri, Anne, Mikael
VASTUUALUE:
Lounaan alkuruuat ja leivät
18.12.2014
3
TIIMI 3
Emilia, Katariina, Heidi, Severi
VASTUUALUE:
Lounaan lämpimät ruuat.
MENU
KELTAISTA KURPITSAKEITTOA (VL, G)
KYLMÄÄ HAUKIMUREKETTA JA
YRTTIKERMAVIILIKASTIKETTA (L)
TOMAATTIMUIKKUJA (M, G)
TIMJAMIMARINOITUJA SUPPILOVAHVEROITA (M, G)
SATAKUNTALAISTA ROSOLLIA JA
ROSOLLIKASTIKETTA (L, G)
KASVISSALAATTIA JA RYPSIÖLJY-
HUNAJAVINEGRETTIÄ (M, G)
LEIPÄVALIKOIMA:
PIHLAJANMARJA-
PIIMÄLIMPPUA
KUMINARUISLEIPÄÄ
SATAKUNTALAISTA
OHRAKAKKOA
ULLAN PAKARIN LEIPIÄ
MUSTIKKAVOITA (VL, G)
18.12.2014
4
KALKKUNAPATAA (M, G)
ROSMARIINIPERUNOITA (M, G)
RUISKUORRUTETTUA SIIKAA (L)
PIPARJUURIKASTIKETTA (VL)
PERUNA-JUURESMUUSIA (VL, G)
PUNAJUURIOHRATTOA (L)
MENU
PUOLUKKAKERMAHYYTELÖÄ JA
PUOLUKKAKASTIKETTA (L, G)
OLUTPANNARIA, KATAJANMARJASIIRAPPIA JA
VATKATTUA KERMAA (VL)
OMENAPIIRAKKAA (VL)
KARPALOKINUSKIVAAHTOA (L, G)
MENU
18.12.2014
5
AAMUPALA
TYRNI-VISPIPUUROA JA MAITOA (L)
PERUNARIESKAA JA MUNAVOITA (L)
VALIKOIMA PAIKALLISIA KASVIKSIA
LEIKKELEITÄ JA JUUSTOJA
OMENAMEHUA
KAHVIA JA TEETÄ
ILTAPÄIVÄKAHVIT
PANNACOTTA JA RUUSUNLEHTIHILLO (L, G)
PORINPLARIT (L)
GRAAVILOHILEIPÄ (L)
OMENAMEHUA
KAHVIA JA TEETÄ
18.12.2014
6
18.12.2014
7
18.12.2014
8
18.12.2014
9
18.12.2014
10
ISO KIITOS SIKSES PARASTA
HANKKEEN VETÄJILLE
MAHTAVASTA YHTEISTYÖSTÄ JA
TSEMPPAUKSESTA!
HYVÄÄ RUOKAHALUA!
18.12.2014
1
Valtakunnallisen lähiruokaohjelman tuloksia
Sikses parhaita makuelämyksiä –seminaari
4.12.14Kirsi Viljanen
LähiruokakoordinaattoriMaa- ja metsätalousministeriö
Miksi lähiruokaa?• Aluetaloudelliset vaikutukset: työtä ja verotuloja• Kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen
mahdollisuuksien turvaaminen• Huoltovarmuus ja kriisivalmius• Parantaa ruoan jäljitettävyyttä =>elintarvike-
turvallisuusnäkökulma• Alueellisen ruokakulttuurin huomiointi• Kestävä yritystoiminta, vihreä talous• Lisäarvoa kuluttajille• Tuottajille kasvot tuotteiden takana
18.12.2014
2
Kataisen hallitusohjelma (täyd. Stubbinohjelmalla) :
• Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti
• Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen
• Lähiruoan ja luomun edistäminen nostettu Kataisen hallitusohjelmassa erityiskysymyksiksi, näkyvät myös kansallisessa ruokastrategiassa
• Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmat sekä ao. sektoreiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 hyväksytty periaatepäätöksenä 16.5.2013 valtioneuvoston yleisistunnossa
18.12.2014
3
Lähiruokaohjelma• On osa hallitusohjelman toteuttamista• luo pohjaa ja antaa lisäarvoa ja tavoitteet
lähiruokasektorin kehittämistyölle, myös pitkälle tulevaisuuteen
• hyväksytty valtioneuvoston periaate-päätöksenä => sitoo eri hallinnonaloja, pitkälle tulevaisuuteen!
• Vaikka toimenpiteet hallinnolle, niin antaa suunnan ja tavoitetilan kaikille lähiruokasektorin toimijoille
• ohjaa valtakunnallista ja alueellista kehittämistyötä• tavoitteiden toteuttaminen vaatii sitoutumista ja
yhteistyötä koko ketjulta
Lähiruokaohjelman tavoitteet vuoteen 20201) Monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta2) Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin3) Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä4) Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia5) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä6) Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta
18.12.2014
4
Hallinnolle osoitettuja toimenpiteitä:
• Rahoitusmahdollisuuksien (EU- ja kansalliset varat) täysimääräinen hyödynnys, yritystukijärjestelmien ja lainsäädännön kehittäminen, hankintaosaamisen lisääminen, ruokakasvatuksen saaminen osaksi opetusjärjestelmää, ruoan huomioiminen matkailustrategioissa, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ym.
• Nyt meneillään ed. ohjelmakauden toimenpiteiden loppuunsaattaminen (osa hankkeista jatkuu 28.2.15 asti).
• Lähiruoka ja lyhyet jakeluketjut vahvasti mukana uudessa, komission vielä käsiteltävänä olevassa, Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020.
• Valmistunut Evästä matkailuun –palvelumuotoilun opas ruokamatkailuyritysten toiminnan kehittämiseksi.
• Suomen Ruoka&Matkailu –strategian työstö 2014.• Suomen matkailustrategiassa tuotekehityksen
painopisteiksi on valittu neljä strategista teemaa: hyvinvointi, kulttuuri, kesä ja talvi. Strategisiin teemoihin liittyy kolme yhteistä painopistettä, jotka erityisesti tulee em. teemoissa ottaa huomioon: suomalainen ja paikallinen ruoka, hiljaisuus ja kulttuurin ja luonnon yhdistäminen.
18.12.2014
5
• Lukuisia asetusmuutoksia kansalliseen elintarvikealan lainsäädäntöön, joilla helpotuksia pienyrityksille.
• MMM rahoittanut v 2014 toteutetun koulutuksen (4 tilaisuutta eri puolilla maata) elintarvikevalvojille, -kehittäjille ja –yrittäjille + lukuisia alueellisia koulutushankkeita.
• Uuden maaseutuohjelman tukiporrastuksia tehty pienempiä yrityksiä ja hama- ja ydinmaaseutua suosivaksi; lopulliset tukitasot vahvistuvat ohjelman hyväksymisen myötä.
• Kansallisen hankintalainsäädännön uudistaminen alkanut osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa.
• MMM rahoittanut useita hankkeita, joissa kehitetty hankintakäytäntöjä ja –osaamista, esim. KeHa-hanke(http://www.kestavathankinnat.fi/), ja Sakyn ja Kuntaliiton yhteishanke=>www.lahisopas.fi Kuntaliiton sivuille, jossa esimerkkejä kriteereistä, prosessikuvausta ymhankintainformaatiota. Motiva on tehnyt YM:n Kultu-rahoituksella ruoan ja ruokapalveluiden julkisiin hankintoihin ympäristökriteerit (http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/ruokapalvelut/ymparistokriteerit.html).
• Alueilla useita hankkeita lähiruoan saamiseksi julkisiin hankintoihin: kuntakierroksia, lähiruokaforumeita ym. kohtaamisten mahdollistamisia
18.12.2014
6
• MEK hylännyt esityksen EU-laajuisesta vapaaehtoisesta ”oman tilan tuote” –laatuilmaisusta. Pallo tässä Suomessa nyt mm. tuottajajärjestöillä
• Uudella ohjelmakaudella mahdollistuu paremmin esimerkiksi tilojen suoramyynti-investoinnit
• aitojamakuja II-hankkeessa kerätty vv 2013-14 portaaliin myös suoramyyntiä harjoittavat tilat, hankkeessa koostettiin lainsäätäjien, elintarvikevalvojien, kehittäjien ja tuottajajärjestöjen yhteistyönä maatiloille suoramyyntiopas, joka julkistettiin 16.9.2014. Maatiloille tarkoitettu suoramyyntikoulutus käynnissä syksyn -14 ja alkuvuoden -15 aikana aitojamakuja II-hankkeen, tuottaja- ja neuvontajärjestöjen sekä alueellisten elintarvikealan toimijoiden yhteistyönä.
• Ohj.kausi 2014-20: =>lähiruoka mukana kaikissa ELYjen alueellisissa kehittämissuunnitelmissa => jatkossa toimenpiteiden koordinaatio yhä tärkeämpää => valtakunnallisen koordinaatiohankkeen valmistelua MMM:ssä + alueilla alueellisten koordinaatiohankkeiden ja elintarvikealan teemaohjelmien tms. valmistelua. Alueellisesta rahoituksesta on lähiruokasektorille mahdollista hakea yritys- ja kehittämistukia yhteensä satojen miljoonien eurojen potista.
• Lähes joka maakunnassa valmisteltu/valmistelussa elintarvikealan/lähiruoan kehittämisstrategia/-ohjelma.
18.12.2014
7
• Valtakunn. opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että kouluruokailu tulee kuvata myös koulun opetussuunnitelmassa. Määräyksen toteutumista ei kuitenkaan systemaattisesti seurata eikä sille ole asetettu laatukriteereitä. Keskusteluja käyty Oph:n kanssa, miten ruokakasvatusta saadaan vahvistettua opetuksessa. MMM toteuttaa hankinnan, jossa palveluntuottaja tekee materiaalia paikallisten opetussuunnitelmien sisältösuunnitteluun, mahdollisesti myös jalkautumista kuntiin.
• Neuvontajärjestöjen valtionavut onnistuttu säilyttämään kehysleikkauksista huolimatta, lisäksi lukuisia MMM-hankkeita kuten Ruokavisa, Ruokakoulu, Mamk:nkouluruoka -hanke ym.
• Yksittäisiä kuntia, jotka ovat viemässä ruokateemaa eteenpäin esimerkiksi Ympäristökoulu –konseptissa.
Lähiruokasektorin yleistilanne
• Lähiruokaa tuottavien mikro- ja pienyritysten määrä ↑• Niiden jalostusaste ↑ vv 2010-11, pieni notkahdus -12• Lähiruokamyymälöiden määrä ↑• Uusia markkinointi- ja myyntikanavia ml.
verkkoratkaisut ja ruokapiirejä syntyy koko ajan• Kuntien herääminen pohtimaan omaa arvomaailmaa ja
ruokahankintojaan• Kaupat lisänneet lähiruokaa valikoimiinsa• Lähiruoasta tullut ”vakavasti otettava”
18.12.2014
8
Lähiruokasektorin haasteita, mm.:
• riittääkö raaka-aine, näkevätkö tuottajat lähiruoan mahdollisuudet=> tulevaisuuden uskon luonti
• Kannattavuus- ja jaksamiskysymykset• Liiketoiminta vielä liikaa tarjontalähtöistä• lähiruoan trendillä ja maineella ratsastetaan;
yrityksillä ja kaupalla ylilyöntejä, lähiruoaksi mainostetaan sellaista, jota Suomessa ei edes tuoteta
Lähiruokasektorin tulevaisuus
• Kuluttajakenttä yhä segmentoituneempaa=> yhä enemmän tilaa erilaistetuille tuotteille
• Kuluttajakiinnostuksen kasvu: lähiruoka vähintään melko tärkeä ostoperuste: v. 2005 suomalaisista kuluttajista 43 %, v. 2011 59 % (Kuluttajatutkimuskeskus), mutta huomioitava, että lähiruoka ei kaikille tärkeää
• Vihreän talouden ja yhteiskunnallisen vastuun kasvu, plussaa myös lähiruoalle
• Lähiruoka osana kestävää ruokajärjestelmää• Tilojen suoramyynti-kiinnostus vahvaa, jopa 3000 tilaa
aikoo lisätä suoramyyntiä ja investoida siihen, myös oma jatkojalostus kiinnostaa.
• Pois ison/pienen kahtiajaosta: kaikkia tarvitaan! Samoin uudenlaisia yhteistyökuvioita
18.12.2014
9
Suomi Syö 2014 / Taloustutkimus Oy / lokakuu2014
Projektinumero, projekti ...
17
• Lähiruoka on tullut entistä tutummaksi kuluttajille, sillä lähiruoka tunnistetaan kaupassa nyt
aiempaa hieman paremmin. Tieto tuottajasta ja tuotantotavasta on lähiruoan osalta tärkeää,
sillä se tekee kuluttajien mielestä lähiruoasta houkuttelevaa. Asenteet lähiruokaa kohtaan
ovat pysyneet melko lailla ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Suurin muutos on tapahtunut
kuluttajien suhtautumisessa teollisesti tuotetun ruoan lähiruokaimagoon. Nyt jo kolmannes
vastaajista kokee, että myös teollisesti tuotettu ruoka voi olla lähiruokaa. Vuonna 2012 näin
koki viidennes vastaajista.
• Aiempaa hieman useampi ostaa lähiruokaa edes joskus. Erityisen innokkaita lähiruoan ostajia
ovat naiset, varsinkin 35-44-vuotiaat. Nuorissa on paljon niitä, jotka eivät osta
lähiruokatuotteita lainkaan. Samoin pienimmillä tuloilla pärjäävät lapsiperheet tarttuvat
harvemmin lähiruokatuotteisiin.
• Lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea tuoreuden vuoksi, mutta myös siksi, että halutaan tukea
lähialueen työllisyyttä, taloutta ja tuottajia. Myös lähiruoan maukkauteen, laatuun ja
puhtauteen luotetaan.
• Tärkein syy, miksi vastaajat eivät osta lähiruokaa, on toissa vuoden tutkimuksen tapaan hinta.
Myös asenneväittämissä aiempaa hieman useampi koki lähiruoan hintaimagon nousseen.
Muita syitä miksi lähiruokatuotteet jäävät kauppaan ovat epätietoisuus mitkä tuotteet ovat
lähiruokatuotteita tai lähiruokatuotteita ei koeta löytyvän kaupasta tai vähintäänkin lähiruokaa
saadakseen kuluisi paljon aikaa ja vaivaa. Korkea hinta on ostamisen este erityisesti alle 25-
vuotiaille naisille ja Etelä-Suomessa asuville (pl. Helsinki ja Uusimaa).
18
MTT ym / FOREFOOD –hanke 2014
18.12.2014
10
19
N=17 yrityshaastattelua
MTT ym / FOREFOOD –hanke 2014
Lähiruoan tarjontakonseptien mahdollisuudet ja uhat MTT /FOREFOOD –hanke 2014
Mahdollisuudet Uhat•Kuluttajien lähiruokamyönteinen asenne avaa mahdollisuuksia erilaisille konsepteille, etenkin lyhyet ja läpinäkyvät ketjun kiinnostavat kuluttajia•Oikein markkinoituna ja organisoituna suoramyynti voi löytää suurehkon asiakaskunnan suurten asutuskeskusten lähistöllä •Demografiset tekijät, (nettisukupolvi kasvamassa lähiruokaa kuluttavaan ikään) luovat uusia mahdollisuuksia verkkokaupalle• Verkossa on tilaa uusille palvelukokonaisuuksille, uudetasiakkaat (esim. ravintolat, yritykset jne.) -> nyt lähiruoan netti kauppa suunnattu vahvasti kuluttajille•Ravintolat lähiruoan markkinoijina on vain osittain hyödynnetty mahdollisuus
• Lähiruokatrendi kääntyy laskuun ja se ei kiinnosta riittävästi kuluttajia• Taloustilanne heikkenee ja kuluttajat suosivat enemmän halpoja tuontituotteita• Pelko lainsäädännön tiukkenemisesta, mikä vaikeuttaa tilalla tapahtuvaa myyntiä•Kuljetuskustannusten nousu•Katoavatko kiertävät autot ikääntyvän sukupolven myötä?
Tarjontakonseptit
N=17 yrityshaastattelua
Useissa tutkimuksissa tuotu esiin, että lähiruoan lisäarvo tuotava kuluttajille julki
18.12.2014
11
Lähiruoan kehittämistyö jatkossa• Valtioneuvoston lähiruokasektorin periaatepäätös ohjaa
vuoteen 2020• MMM:n tulevaisuuskatsauksessa paino
kuluttajalähtöisesti tuotetussa ruoassa, lähiruoka erikseen mainittuna. Miten näkyy tulevassa hallitusohjelmassa??
• Muutama koordinaatiohanke tulossa MMM/MAKE-ohjelmaan, lähiruoka yksi. Tehtävä: Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa päällekkäisyyttä. Hankkeiden välisen tiedonvälityksen parantaminen. Toimialakohtaisten hankkeiden ja arvoketjujen yhteistyön rakentaminen. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä. Hakuaika ?
• MAKEn valtakunnalliset hankkeet, kuten ed. kaudellakin, haku joulukuu -14?
Lähiruokaohjelmahankkeiden välineitä• Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen
julkisissa ammattikeittiöissä / Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
• http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf
• LähiSopu - Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa / Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillistaloudellinen tiedekunta, Toimitusketjun johtamisen laboratorio
• Lähiruokatoimijan sopimusopas: http://www.lut.fi/documents/10633/277338/LahiSopu20140612.pdf/40f73aed-068e-4b07-bbf6-1cf4d25c2af7
• Lähiruokaliiketoiminta vuonna 2025 / MTT, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tdk, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus; Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus
• Tutkimusjulkaisu: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/484470/mttraportti154.pdf
• Työkirja lähiruokayrittäjille: http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/482896
18.12.2014
12
• Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys / Turun yliopisto/Brahea, MTT, Jyväskylän amk, Hämeen amk.
• Tutkimusjulkaisu: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/484465/mttraportti145.pdf
• Ekologisten vaikutusten argumentointitietopankki: http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Sivut/lahiruoan-ekologia.aspx
• Lähiruokaa ammattikeittiöihin / Savon koulutuskuntayhtymä/EkoCentria ja Suomen Kuntaliitto
• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Ohjeita_lahiruoan_hankintaan_korjattu2.pdf
• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Hankintavihkonen%202014_SWE.pdf
• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Lähis-opas%202014.pdf
• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Lähis-opas%20SWE%202014.pdf
• Marthas matkorg – matglädje för varje säsong / Finlandssvenska Marthaförbund rf
• http://martha.fi/svenska/start/recept/matkorgen/
Lisätietoja• www.mmm.fi/lahiruoka• www.facebook.com/Lahiruokaohjelma• http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/