salon hyvinvointikertomus › attachements › 2017-05-31t13-03-35495.pdf · salon...

_________________________SALONHYVINVOINTIKERTOMUSvuosilta 2013–2016SUUNNITELMA VUOSILLE 2017–2020

ALI

Konekirjoitusteksti

794/00.01.02.02/2017

2

Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | [email protected] | Y-tunnus: 0139533-1

SISÄLLYS

SAATTEEKSI.......................................................................................................................................................... 3

TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................................ 3

1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN SALON KAUPUNGISSA ............................................................... 6

1.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa....................................................................................... 7

1.2 Salon kaupungin strategiset linjaukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta..................... 8

2. SALON VÄESTÖN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ............................................................................... 11

2.1 Väestö- ja perherakenne .......................................................................................................................... 12

2.2 Elinympäristö ........................................................................................................................................... 24

2.3 Lähiympäristön tila ja turvallisuus ............................................................................................................ 25

3. SALOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA ................................................................................................................. 28

3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi ................................................................................................................... 29

3.2 Työikäisten ja vanhusten hyvinvointi ........................................................................................................ 40

3.3 Ikääntyneiden hyvinvointi ........................................................................................................................ 47

3.4. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut hyvinvoinnin tukijana ............................................................................ 51

3.5 Salolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet ja vahvuudet 2016 ....................................... 58

4. SUUNNITELMA VUOSILLE 2017–2020……………………………………………………………………………………………………………59

Terveyden edistämisen erityistoimet ............................................................................................................. 67

Indikaattoritaulukot ....................................................................................................................................... 69

LIITTEET ............................................................................................................................................................. 74

Liite 1: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä vuonna 2016 ..……………………………………………………. 74

Liite 2: Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat Salon kaupungissa ………………………………………… 75

Liite 3: Salon kaupungin toimintatulot ja - kulut toimielimittäin 2015 …………………………………………………………. 76

3


SAATTEEKSI

Tulevaisuuden kunnan rooli ja tehtävät tulevat muuttumaan kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät lähivuo-sina maakunnan vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja vel-voittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista sekä suunnitelmallista voima-varojen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvin-vointi- ja terveyseroja, ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toiminta-kykyä, vahvistetaan mielenterveyttä, ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta. Lain-säädäntö sekä julkisen vallan käytössä olevat muut ohjaus- ja kannustuskeinot sekä resurssien suuntaaminenoikein ovat keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, kun painopisteeksi asetetaan ennaltaehkäisy ja väestön hy-vinvoinnin ja terveyden edistämisen.

Tulevaisuuden kunta luo kuntalaiselle mahdollisuuden aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään. Kunta vastaa kun-talain (410/2015) 1 pykälän 2. momentin mukaisesti asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä hyvinvointijoh-tamisen keinoin, teknisten palveluiden, liikunta- ja nuorisotoimen sekä koulutus ja kulttuuripalveluiden toi-mesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät maakuntaan ja vastaavat puolestaan hyvinvoinninja terveyden edistämisestä sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Kuntastrategiassa tulee ottaahuomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 §) kiinteänä osana kuntastrategiaa sekä taloudenja toiminnan suunnittelua. Perustuslain 19 pykälä määrittelee julkisen vallan tehtäväksi, sen mukaan kuinlailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä väestön terveyden edistämi-sen. Erityislainsäädännössä eri väestö- ja asiakasryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säädetäänyksityiskohtaisemmin.

Uudessa lakiluonnoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pykälissä 7 ja 8 on puolestaan määri-telty mitä tehtäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja maakunnissa sisältää. Sekä maakunnis-sa että kunnissa on mm. asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet sekä määriteltävä nii-den saavuttamista tukevat toimenpiteet.

Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteetvuosille 2017–2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuustonhyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi. Hyvinvointikertomuksen pai-nopisteenä niin strategisella kuin toiminnallisella tasolla on hyvinvointitiedon tuottaminen, analysointi ja kehit-täminen. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, ohjelma-, talousarvio-,toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä. Se liittyy myös tilinpäätöksiin ja arviointiin.

Salossa on toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännöt. Eri hallinnonalojen yhdessä valmistele-ma hyvinvointikertomus on löytänyt paikkansa kuntalaisten hyvinvoinnin ja seurannan välineenä sekä toimin-nan suunnittelun tukena. Ennakkoarviointi (EVA) on käytännön työkalu arvioitaessa päätösten vaikutuksia.Näin voidaan arvioida päätösten ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja vähentää väestöryhmien välisiä hyvinvoin-ti- ja terveyseroja.

Kuntajohtajakokous päätti 26.3.2015 laajentaa järjestämissuunnitelman kattamaan koko sosiaali- ja tervey-denhuoltoa. Tuolloin myös todettiin, että yhteistyössä huomioidaan yhteydet kuntien muihin sektoreihin (eri-tyisesti sivistystoimi) sekä kunnissa tehtävään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. ”Kuntajohtajakokouk-sessa päätettiin perustaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, joka vastaa asiaesittelyssä mainit-tujen teemojen valmistelusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiantuntijatyöryhmälle”.Salo on mukana tässä alatyöryhmässä.

Painopisteiden valintaa sekä alueellista toimenpideohjelmaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on val-misteltu vuoden 2016 tammikuussa toimintansa aloittaneessa järjestämissuunnitelman terveyden ja hyvin-voinnin alatyöryhmässä. Alueellisten painopisteitä valinnassa taustamateriaalina hyödynnettiin alueen väestönhyvinvoinnin ja terveyden tilaa kuvaavia materiaaleja ja aineistoja. Painopisteiden valinnan kriteerinä käytet-tiin sitä, että tavoitteilla ja toimenpiteillä tulee olla mittava vaikutus asukkaiden tuleviin (korjaavat Sote-palvelut) palvelutarpeisiin.

Salossa 13.3.2017

Kai SaarimaaApulaiskaupunginjohtajaSalon kaupunki, hyvinvointipalvelut

4


TIIVISTELMÄ

Salon kaupunkistrategiassa on asetettu perustehtäväksi peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, ettäSalossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Palvelurakenteen näkökulmasta palvelukäytänteet tukevat omahoitoa jaitsenäistä selviytymistä ja palvelujärjestelmä rakentuu avohoitopalveluille. Salossa hyvinvointipalveluidensisällä on pyritty edelleen tehostamaan palveluprosesseja ja kehittämään tiivistä yhteistyötä toimialojen välil-lä. Vaikka väestön hyvinvoinnin ja terveyden taso on kohentunut, sen jakautuminen väestössä on yhä eriar-voisempaa. Eriarvoisuus esiintyy sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla osa-alueilla. Sosioekonomisil-la tekijöillä on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvointikertomuksessa vuosilta 2013–2016 on esitetty havaintoja valituista indikaattoreista sekä graafisessa että sanallisessa muodossa. Tiivistel-mään on nostettu ikäryhmittäin vuoden 2016 keskeisimmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä pal-velurakenteen kannalta oleellisimmat asiat sekä painopistealueet.

Väestön terveys voi kohentua, mutta se edellyttää terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista sekä uu-sia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten, ja terveyspalveluiden parantamista. Palveluiden saata-vuuden ohella on kehitettävä palvelujen sisältöjä siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin väestöryh-mien erityistarpeita. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekästrategiset tavoitteet vuosille 2017–2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Hyvinvointikertomuksenpainopisteenä niin strategisella kuin toiminnallisella tasolla on hyvinvointitiedon tuottaminen, analysointi jakehittäminen. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, ohjelma-, talous-arvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä. Se liittyy myös tilinpäätöksiin ja arviointiin. Sote- uudistuksentavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja hillitä kustan-nuksia.

Vuonna 2016 Salon asukasluku laski edelleen. Vuoden 2016 lopussa Salossa oli yhteensä 53 556 asukasta.Yhteensä vuosina 2009 - 2016 syntyi Salossa 4050 lasta eli keskimäärin 506 lasta vuodessa. Vastaavana ai-kana Salossa kuoli yhteensä 4532 eli keskimäärin 567 henkilöä vuodessa. Väkimäärän kehitys ja väestön ikä-rakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kaupungin talouteen ja elinvoimaisuuteen.Vuonna 2015 Salossa oli alle 25-vuotiaita 13 973 henkilöä eli 25,9 % (vuonna 2014, 26,3 %), 25–64-vuotiaita27 052 henkilöä eli 50,2 % (vuonna 2014 50,8 %) ja yli 64-vuotiaita 12 865 henkilöä eli 23,9 % (vuonna2014, 22,9 %). Vanhempien ikäluokkien osuutta kasvattaa ikärakenteen vanheneminen sekä samanaikaisestieliniän piteneminen. Väestöllinen huoltosuhde kasvaa johtuen väestön ikärakenteesta. Lapsiperheiden määräon edelleen laskenut ja yhden hengen asuntokuntien määrä kasvanut.

Salon tuotannon ja työllisyyden kannalta olisi tärkeää saada kansainvälinen kysyntä nousemaan ja vientivetämään. Äkillinen rakennemuutos näkyy salolaisten hyvinvoinnissa. Taloudelliset vaikeudet ovat pakotta-neet joka viidennen työttömän kotitalouden turvautumaan toimeentulotukeen. Kunnallistalouden tunnusluvillamitattuna Salon kaupungin talous oli vuonna 2016 tasapainossa. Vuosikate oli suurempi kuin poistot ja tili-kauden tulos on n. 7,0 milj. euroa ylijäämäinen. Hyvää tulosta edesauttoivat sopeuttamisohjelmassa sovittu-jen toimien täytäntöönpano ja henkilökunnan lukumäärää vähentävän henkilöstösuunnitelman toteutuminensekä arvioitua suurempi verotulokertymä. Toimintakuluja kirjattiin 373,0 milj. euroa. Lisätalousarviolla vah-vistettu talousarvion alittui 6,9 milj. eurolla ja kasvua edelliseen vuoteen oli vain 0,4 %.Vaikka työllistämiseen panostettiin edellistä vuotta enemmän, jäi kokonaispalkkasumma edellistä vuotta pie-nemmäksi. Työttömyys pysyi korkeana vuosien 2013–2016 aikana. Työttömien määrä vaihteli normaalinkausivaihtelun puitteissa n. 4000 työttömän tienoilla, kun edellisenä valtuustokautena vastaava lukema oli n.2000. Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste oli 17,5 %, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaa-va lukema vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1954 ja vastaavasti alle 25- vuotiaitatyöttömiä työnhakijoita oli 606 Salon seutukunnassa.

Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma. Suurin osa sekä sairaalahoitoa vaatineis-ta että kuolemaan johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona, lenkillä tai vapaa-ajalla. Lähes puolet tapatur-mista johtuu kaatumisesta tai putoamisesta. Kolmannes kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu alkoholinvaikutuksen alaisena. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ai-heuttamia ongelmia on ehkäistävä nykyistä tehokkaammin.

Elinympäristö on hyvinvoinnin ja terveyden perusedellytys. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella luo-daan edellytyksiä tällaisen ympäristön syntymiselle. Lopputulokseen vaikuttavat oleellisesti myös kaavantoteutusvaiheessa tehdyt ratkaisut ja rakentamisen laatu.

Kunnan kaikkien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekäseurattava lapsen kasvua ja kehitystä. Salossa lasten määrä vähenee huolestuttavasti, jolla on merkittävät

5


vaikutukset palvelurakenteen suunnitteluun. Perhetyön toiminta on osa ennaltaehkäisevää työtä lasten japerheiden palveluissa. Kotipalvelun perhetyössä asiakasperheitä oli yhteensä 178 ja varhaisessa perhetyössävastaavasti182 perhettä. Varhaiskasvatusyksiköissä on esiopetuksen käytössä myös yksikkökohtaiset oppilas-huolto-suunnitelmat, joihin sisältyy Kiusaamisen puuttumisen suunnitelma sekä Lapseen kohdistuva uhka- javaaratilanteen suunnitelma Salon varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelman kautta lisätään lasten lii-kuntaa pyrkimyksenä vähentää liikkumattomuutta. Liikkuva koulu – toimintamallissa vahvistetaan oppilaidenliikkumisen mahdollisuuksia koulupäivän aikana.

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatrian tulosalueella ovat Salossa edelleen korkeammat kuinVarsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna 2014. Salon kaupungissa on päätetty ottaa käyttöönyhteisiä työmenetelmiä lasten ja nuorten palveluissa mm. Lapset puheeksi menetelmä sekä Ihmeelliset vuo-det ryhmätoimintamalli.

Kuluneen vuoden aikana vastaanotettiin 1314 lastensuojeluilmoitusta (v. 2015: 1257) ja 47 yhteydenottoalapsen tuen tarpeen arvioimiseksi. Ilmoitukset ovat koskeneet 721 eri lasta ja yhteydenotot 36 eri lasta. Las-tensuojeluilmoituksista 9,2 % koski 0-2 v, 14,7 % 3-6 v, 30,6 % 7-12 v, 21,9 % 13–15 v, 19,6 % 16–17 v ja3,9 % 18 vuotta samana vuonna täyttäneitä. Myös enin osa (30,5 %) sosiaalihuoltolain mukaisista yhteyden-otoista koski 7-12 vuotiaita. Huostaanottoja tehtiin 18 kappaletta. Määrä on laskenut edellisvuoteen verrattu-na 10 päätöksellä. Huostaanottoja purettiin 15 päätöksen verran. Vuoden 2016 lopussa huostaan otettuja oli123. Erityisnuorisotyö palvelee Salossa asuvia 12–18-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Ankkuriin ohjau-tuvat tapaukset tulevat suurelta osin poliisin kautta. Ankkuri-sosiaalityöntekijän poliisilta vastaanottamia las-tensuojeluilmoituksia oli 188 vuonna 2016. Vuoden aikana nuoria, alle 18 asiakkaita Ankkurissa on ollut 88kpl.

Työikäisessä väestössä haasteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä liittyvät edelleen elämäntapoihin,runsaaseen alkoholin käyttöön ja mielenterveysongelmiin. Ylipaino, liikunnan vähäisyys, epäterveelliset ravit-semustottumukset vaikuttavat kuntalaisten sairastavuuteen. Vanhempien päihteiden käyttöön ja mielenter-veysongelmiin liittyy usein myös lasten ja nuorten syrjäytymisvaara. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmanmukaisesti palvelurakennetta on kehitetty peruspalveluissa. Vuoden 2016 aikana oli edelleen havaittavissamasennuksen ja ahdistuksen taustalla kaupungissa vallitseva taloudellinen ahdinko. Kriisikeskus Etappi täy-dentää julkisia mielenterveyspalveluja. tukemalla ja edistämällä ammatti-ihmisten ja koulutettujen vapaaeh-toisten yhteistyönä ihmisten selviytymistä elämän kriisitilanteista. Salon kaupunki ostaa päihdepalvelut laajal-la kumppanuussopimuksella A-klinikalta, vuonna 2016 A-klinikkasäätiön vastaanotto palveluja käytti yhteensä605 henkilöä ja käyntejä 7874.

Ikääntynyt väestö on selvästi terveempää kuin kymmenen vuotta sitten. He selviävät arjen askareista aiem-paa paremmin. Taustalla on monia positiivisia tekijöitä ja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä tapatur-mat ovat vähentyneet. Terve ikääntyminen parantaa heidän elämänlaatuaan ja vaikuttaa sosiaali- ja terveys-palveluiden käyttöön. Salossa vanhuspalveluiden palvelurakenne on pitkälti laatusuositusten mukainen jakotiin annettavaan hoitoon painottuva. Vuonna 2015 asui 75 vuotta täyttäneistä 91,8 % kotona, säännöllistäkotihoitoa sai 13,4 % ja omaishoidon tukea 4,6 %. Ympärivuorokautisen hoidon kokonaiskattavuus oli 8,1 %.Terveyskeskussairaalassa hoidettiin 0,3 % pitkäaikaishoidossa olevista. Toimintavuonna omaishoidettavia oliyhteensä 362. Määrä on noussut vuoden takaisesta (341 vuonna 2015), mikä on ollut tavoitteena. Salon kau-punki on mukana Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kolmivuotisessa kehittämistyössä.

Kulttuurin, liikunnan ja muiden vapaa-ajanpalveluiden vaikuttavuutta hyvinvoinnin edistämisessä hyödynne-tään sekä kehitetään asiakaslähtöisesti. Kulttuuriasianyksikkö on toteuttanut kuntalaispalveluja toimimallayhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa jakamalla yleis- ja kohdeavustuksia kulttuuripalvelujentuottamiseen ja tuottamalla kulttuuritilaisuuksia ja -tapahtumia palvelusopimuksin Kirjastopalveluiden toimin-nassa on vuosina 2012–2016 tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia. Merkittävä osa kirjastojen toimintaaon myös koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö. Kansalaispiston palvelut ovat avoimia kaikille,toimenpiteillä pyritään tavoittamaan erityisesti mm. ikäihmisiä ja muita eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuut-tajia sekä nuoria aikuisia. Myös lapsille ja nuorille tarkoitettua kurssitoimintaa on runsaasti.

Ohjattua liikuntatoimintaa järjestää Salossa liikuntapalvelut, eri yhdistykset ja yhteisöt sekä yksityiset palve-lun tuottajat. Suurin liikuttaja on ylivoimaisesti yhdistykset joiden kanssa liikuntapalvelut tekevät tiivistä yh-teistyötä niin olosuhteiden kuin toiminnankin osalta. Salon kaupungin liikuntapalvelut on vuonna 2016 edel-leen kehittänyt liikkumattomien kuntalaisten aktivointia liikuntaneuvonnan osalta. Liikkumiseen kannustami-sen ja motivoimisen yksi merkittävä tekijä on olosuhteet. Vuoden 2016 yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin Salonkaupungissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta liikunnan lisääminen kaikilla toimialoilla.Kulttuurin merkitys hyvinvointia vahvistavana tekijänä on nähty yhtenä varteenotettavana tekijänä vahvista-maan väestön hyvinvointia.

6


1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDENEDISTÄMINEN SALON KAUPUNGISSA

7


1.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa

Kunnalla säilyy vastuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja vastaavasti sosiaalihuoltolain ja ter-veydenhuoltolain mukainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat maakunnan vastuulla olevaa toimin-taa. Terveyden edistäminen kuuluu vahvasti kunnan strategiseen päätöksentekoon. Se on toimintaa, jolletulee asettaa yhteiset, eri toimijoita koskettavat tavoitteet ja sopia, miten näihin tavoitteisiin pyritään. Stra-tegisten tavoitteiden tulee perustua tietoon paikallisista olosuhteista tai tarpeista.

Terveyden edistämisaktiivisuus -viisari eli TEA-viisari kuvaa terveyden edistämisaktiivisuutta kunnissa. TEA-viisari -palvelun avulla on tarkoitus tukea kunnan ja alueiden terveyden edistämistyön suunnittelua ja johta-mista. Kaupungin terveyden edistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta.

SITOUTUMINEN Kuvaa strategiatasolla sitoutumista terveyden edistämiseen ja sen näkymistä mm. strategia-asiakirjoissa sekä toimialojen talous- ja toimintasuunnitelmissa.

JOHTAMINEN Kuvaa ehkäisevän työn ja terveydenedistämistyön organisointia, vastuun määrittelyä ja toi-meenpanoa.

SEURANTA JA TARVEANALYYSI Kuvaa vastuuväestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuran-taa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöille.

VOIMAVARAT kuvaavat henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista.

YHTEISET KÄYTÄNNÖT Kuvaa, missä määrin yhteisistä toimintakäytännöistä on sovittu.

OSALLISUUS Kuvaa kuntalaisten mahdollisuutta osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin esimerkiksiinternetin kautta tai asiakasfoorumeissa.

MUUT YDINTOIMINNAT Ovat osa-alueittain määritettäviä terveyden edistämisen ydintoimintoja, jotka jokai-sessa kunnassa tulisi toteuttaa esim. terveystarkastuksien laajuus. Terveyden edistämisaktiivisuutta on mi-tattu TEA viisarissa seitsemällä eri osa-alueella: kuntajohto, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulu-tus, liikunta, perusterveydenhuolto, ikääntyneiden palvelut. TEA-viisarissa esitettävät terveydenedistämisak-tiivisuuden (TEA) tiedot perustuvat säännöllisesti toistuviin tiedonkeruisiin. Ohessa tarkastellaan terveydenedistämisaktiivisuutta kunnassa.

8


1.2 Salon kaupungin strategiset linjauksethyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta

Salon kaupungin perustehtävä

Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää.

Salon kaupungin arvot

Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus

Elinvoima ja työpaikat

• Luo edellytyksiä uusille työpaikoille• Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista• Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille

toimijoille• Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa

Uudistuvat palvelut ja hyvinvoivakuntalainen

• Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja japalveluverkkoja

• Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hy-vinvointia ja omatoimisuutta sekä alueen ve-tovoimaa

• Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdolli-suuksia

Visio 2025

Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehok-kaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi

Vakavarainen talous

• Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan• Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta• Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla

Johtaminen ja osaava henkilöstö

• Varmistaa strategisen ja ennakoivan johta-misen sekä päätöksenteon

• Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esi-miestyöskentelyn

• Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista jahyvinvointia

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategi-aa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytäänkunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteetvuosille 2017–2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuustonhyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi.

Kaupungilla on käytössä tuloskorttijärjestelmä niin, että kortit ovat kaupunginhallituksella, hyvinvointipalve-luilla ja kaupunkikehityspalveluilla.

Kaupungin strategiassa linjataan kaupungin keinot rakentaa hyvinvoivaa ja tervettä kaupunkia. Hyvinvointi-kertomus toimii osana tätä arviointia.

9


Ohessa on mainittu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä painopistealueita.

1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palve-luja ja toimintatapoja

1.1. Palvelurakenne uudistuu. Reuna-alueen kunta-keskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti, liikunta- januorisotilat sekä kirjastopalvelut / Muutokset palve-lupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä

1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnit-telu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassaaikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuunseuraavalla valtuustokaudella

1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitali-saatiota hyödyntäen

2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvoin-tia ja alueen vetovoimaa

2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaati-musten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit

2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittä-miseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetythankkeet

2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotan-non osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteu-tuneet muutokset

3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamis-mahdollisuuksia

3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittä-miseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetythankkeet

3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana

3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnit-teilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestin-tämittaukset

Esimerkki muutamasta yksittäisestä hyvinvointipalvelujen tavoitteesta ja toimenpiteestä:

1)Työttömien määrä kääntyy laskuun ja työllisten määrä lisääntyy2)Käynnistetään palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa muissasosiaalityön palveluissa.3)Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä4)Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdolli-suuksien hyödyntäminen5)Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa jakaupungin oman organisaation kanssa

10


Toteutumista arvioidaan mittareiden ja muiden arviointikriteerien avulla. Lisäksi asetetaan toiminnallisia ta-voitteita, joiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä.

1) Työllisyyden edistäminen2) Kehitetään varhaista puuttumista ja kuntoutuspalveluiden toimintaa3) Syrjäytymisen ehkäisy4) Asukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta vahvistetaan5) Yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden sekä yhteisöjen toiminnan tukeminen

o Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden terveyserojen kaventaminen, varhainen tukemineno Nuorten syrjäytymisen ehkäisyo Työikäisten terveyserojen kaventamineno Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitämineno Mielenterveyden edistämineno Päihteiden käytön ja haittojen vähentäminen kaikissa ikäryhmissäo Liikunnan edistäminen kaikissa ikäryhmissäo Omahoidon tehostaminen aikuispalveluissa

Ennakkoarviointia on käytetty päätöksenteon työvälineenä kun on arvioitu esimerkiksi palvelurakenteeseenliittyviä toimia. Esimerkiksi: Kaupunginhallitus teki 8.12.2016 valtuustolle esityksen Osaamiskeskittymän jasiihen liittyvää kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan yhtiön perustaminen Saloon.

Alla olevissa taulukossa on esitetty Salon kuntajohdon TOP-10 keskeisimmät vahvuudet ja kehittämiskohteetvuonna 2015 verrattuna koko maan tilanteeseen (lähde:Tea-viisari, THL)

Taulukko 1. Salon kuntajohto TOP-10 vahvuudet vuonna 2015 (lähde Tea-viisari, THL)

11


2. SALON VÄESTÖN HYVINVOINTIINVAIKUTTAVAT TEKIJÄT

12


2.1 Väestö- ja perherakenne

Salo on tällä hetkellä maamme 20. suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku oli sen aloittaessa vuonna 2009lähes 54 800 asukasta ja uuden Salon alkuvuosina asukasluku myös kasvoi selvästi. Vuodesta 2012 lähtienSalon kaupungin väestön muutos on ollut negatiivinen. Vuonna 2016 asukasluku laski edelleen, joskin edel-liseen vuoteen verrattuna vähemmin ja vähennys oli yhteensä 334 asukasta. Vuoden 2016 lopussa Salossaoli yhteensä 53 556 asukasta (v. 2015 53890).

Kotimaassa tapahtuva kuntien välinen nettomuutto oli positiivinen vain vuonna 2010, mutta koko kahdek-san vuoden ajalta ko. nettomuutto oli selvästi negatiivinen eli 1728 henkilöä. Vastaavana aikana ulkomailtaSaloon tapahtunut netto maahanmuutto oli jokaisena vuotena positiivinen, yhteensä 985 henkilöä. Kotimai-sen ja ulkomaisen nettomuuton lisäksi kolmas väkilukuun vaikuttava tekijä on ns. luonnollinen väestönlisäyseli syntyneiden ja kuolleiden määrän välinen ero. Vuosina 2012 - 2016 tilanne muuttui päinvastaiseksi, kunsyntyneiden enemmyys oli tällä ajanjaksolla negatiivinen. Yhteensä vuosina 2009 - 2016 syntyi Salossa4050 lasta eli keskimäärin 506 lasta vuodessa. Vastaavana aikana Salossa kuoli yhteensä 4532 eli keski-määrin 567 henkilöä vuodessa. Saloon muutti ulkomailta vuonna 2016 230 henkilöä. Salosta muutti ulko-maille vuonna 2016 94 henkilöä. Salosta muutti muualle Suomeen yhteensä 1886 henkilöä ja muista kun-nista Saloon 1636 henkilöä. Nettomaahanmuutto (maahanmuutto - maastamuutto) vuonna 2016 oli 136henkilöä. Se nousi vuoden 2015 tasosta, jolloin nettomaahanmuutto oli 30 henkilöä.

Väkimäärän kehitys ja väestön ikärakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kau-pungin talouteen ja elinvoimaisuuteen. Vuonna 2015 Salossa oli alle 25-vuotiaita 13 973 henkilöä eli 25,9 %(vuonna 2014, 26,3 %), 25–64-vuotiaita 27 052 henkilöä eli 50,2 % (vuonna 2014 50,8 %) ja yli 64-vuotiaita 12 865 henkilöä eli 23,9 % (vuonna 2014, 22,9 %). Vanhempien ikäluokkien osuutta kasvattaaikärakenteen vanheneminen sekä samanaikaisesti eliniän piteneminen.

Kuvio 1. Väestömuutokset Salossa 2016

13


SALO 2013 2014 2015 2016Kuntien välinen tulomuutto 1562 1516 1543 1636

Kuntien välinen lähtömuutto 1964 1858 1793 1886Kuntien välinen nettomuutto -402 -342 -250 30

Kunnan sisäinen muutto 5281 4920 4950Maahanmuutto 211 286 148 230Maastamuutto 120 71 126 94

Nettomaahanmuutto 91 215 22 136

Kuvio 2. Muuttoliike Salossa 2013- 2016

SALO 2013 2014 2015 2016Elävänä syntyneet 488 479 411 377Kuolleet 567 566 550 597Luonnollinen väestönlisäys -79 -87 -139 -220Väestönlisäys -390 -214 -367 -334

Kuvio 3. Väestön muutokset Salossa 2013–2016

14


Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Salossa vuosina 2013–2015 (lähde: Sotkanet)

Salossa väestöllinen huoltosuhde (alle 15- ja yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15–64–vuotiaisiin) on kas-vanut tasaisesti. Huoltosuhde on kasvanut tasaisesti ennusteiden mukaan koko valtuustokauden aikana.Väestön ikääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa väestöllisen huoltosuhteen kasvamiseen. Huoltosuhde tuleekasvamaan ennusteiden mukaan samassa suhteessa tulevalla valtuustokaudella. Merkittävin demografiseenhuoltosuhteeseen vaikuttava tekijä Suomessa tulee olemaan väestörakenteen vanheneminen. Varsinais-Suomeen verrattuna Salon kaupungin huoltosuhde on kymmenen yksikköä suurempi. Toisin sanoen sataatyöikäistä kohden on 65 ei-työikäistä.

Perherakenne

Kuvio 5. Lapsiperheet, % perheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Lapsiperheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, oli perheistä Salossa vuonna 2015 38 prosenttia (5631 per-hettä). Lapsiperheiden osuus Salossa on laskenut vuosina 2013–2015 lähes 1,5 %. Sama trendi on havait-tavissa myös vertailukunnissa mutta lapsiperheiden määrän lasku on kuitenkin ollut maltillisempaa verrattu-na Salon tilanteeseen. Yksinhuoltajaperheiden perheiden osuus lapsiperheistä Salossa oli 20,7 % (201420,2, v.2013 19,2 %).

2013 2014 2015Salo 62,8 64,1 65,8Hämeenlinna 60 61,5 63,1Kouvola 60,4 62,4 64,2Seinäjoki 54,7 55,5 56,4V-Suomi 56,6 57,7 58,8Koko maa 55,8 57,1 58,2

Lukumäärä 2013 2014 2015Salo 5889 5766 5631Hämeenlinna 6862 6854 6812Kouvola 8410 8270 8132Seinäjoki 6850 6860 6864V-Suomi 49104 48888 48713Koko maa 575683 573566 571470

15


39

40

41

42

43

44

45

46

2013 2014 2015

Yhden hengen asuntokunnat,% asuntokunnista

Salo

Hämeenlinna

Kouvola

Seinäjoki

Varsinais-Suomi

Koko maa


Kuvio 6. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (lähde: Sotkanet)

Yhden hengen asuntokuntien määrä Salossa on kasvanut tasaisesti vuosina 2013 – 2015 (200). Yhden hen-gen asuntokuntien osuus asuntokunnista oli 42,6 % vuonna 2015. Valtakunnallisesti tarkasteltuna yhdenhengen asuntokuntien määrä kasvaa tasaisesti. Yli 75-vuotiaista yksinasuvia oli 48,5 % (v 2014, 48,6 %)asuntokunnista vuonna 2015. Vuonna 2015 Salossa oli 2517 yli 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asun-tokuntaa (lisäystä vuoteen 2014 oli 30 asuntokuntaa). Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttä-neiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaaasuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.

16


Työlliset, % väestöstä 2012 2013 2014Salo 38,8 38,1 38Hämeenlinna 42,7 41,8 41,2Kouvola 39,7 38,8 38,1Seinäjoki 45,1 44,4 43,4Varsinais-Suomi 43 42,1 41,4Koko maa 43,1 42,2 41,6

Kuvio 7. Työlliset, % väestöstä (lähde: Sotkanet)

Koulutus

Kuntien tehtäväksi on säädetty mm. terveydenhuoltolaissa väestöryhmien välisten terveyserojen ja eriarvoi-suuden vähentäminen. Vastaavasti sosiaalihuoltolaissa ja useissa erityislaeissa on säädöksiä, joilla on tarkoi-tus seurata väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia seurannasta sekä vähentää eriarvoisuutta Terveysero-jen kaventaminen on yksi kansallinen tavoite Väestön välisiä terveys- ja hyvinvointieroja kaventamalla voi-daan vähentää sairastavuutta, ennenaikaisia kuolemia, vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvettasekä parantaa väestön työ- ja toimintakykyä.

Koulutusasteella on todettu olevan merkitystä elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen.Ongelmat terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä niiden määrittäjissä ovat huomattavasti yleisempiä vähänkoulutetuilla korkeammin koulutettuihin verrattuna. Koulutus on sosioekonomisen aseman osoittimena siinämielessä ensisijainen, että se hankitaan jo nuoruudessa eikä se tavallisesti muutu paljoa elämänkaaren ai-kana. Matala koulutus tai sosiaalinen asema ei ole yksinään selitys terveyserojen olemassaololle. Yksi ter-veyserojen kaventamisen keskeinen tavoite on, ettei matala koulutustaso korreloi huonon terveyden kanssa.

Salossa koulutusaste on viime vuosina noussut tasaisesti suhteessa koko maahan ja Varsinais-Suomeen.Korkea–asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on kasvanut tasaisesti joskin vuoden2014 ja 2015 välillä ei ole enää tapahtunut kasvua. Vuonna 2015 oli korkeakoulutuksen saaneita yhteensä11 309 joista miehiä oli 4699 (21,3 %) ja naisia 6610 (28,4 %). Vastaavasti Varsinais-Suomessa korkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 29,4 % (2015)

Kuvio 8. Korkea-asteen koulutus, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Salossa oli vuonna 2015 keskiasteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä (40,2 %), 18233 henkilöä,joista miehiä oli 9505 (43,0 %) ja naisia 8728 (37,5 %). Vastaavasti Varsinais-Suomessa keskiasteen koulu-tuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 41,0 % (2015). Koulutustasomittain Salossa oli 306 ja kokomaassa 358.


17


Kuvio 9. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 v. täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Maahanmuuttajat

Saloon saapuu maahanmuuttajia erilaisten olosuhteiden ja elämäntilanteiden seurauksena, esim. työnteki-jöinä, pakolaisina, paluumuuttajina, opiskelijoina sekä perhesyistä (avioliitto) sekä turvapaikanhakijoina.Salon kaupungissa asuu 1924 maahanmuuttajaa, joista miehiä 973 ja naisia 951 (tilanne 6/ 2016). Maa-hanmuuttajien osuus koko kaupungin väestöstä on noin 3,7 %. Maahanmuuttajia on Salossa noin 90 erimaasta (tilanne 6/ 2015). Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat virolaiset (757) ja venäläiset (393), kutenmuuallakin Suomessa. Muita suuria ryhmiä ovat Irakista (97), Thaimaasta (90), Intiasta (48) sekä Kiinasta(52) muuttaneet. Salossa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä suhteessa enemmän kuin vertailukohtee-na olevissa kaupungeissa. Salossa oli vuonna 2015 muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään puhuvista asuk-kaista miehiä 1518 ja naisia 1539.

Kuvio 10. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta (lähde: Sotkanet)

Salossa oli toiminnassa vuoden 2016 aikana turvapaikanhakijoille kaksi vastaanottokeskusta ja kaksi yksik-köä ilman huoltajaa tulleille alaikäisille. Toinen vastaanottokeskus lopetti toimintansa vuoden lopussa jaalaikäisten yksiköt. Salon kaupunki ja ELY- keskus ovat päivittäneet pakolaisten vastaanottosopimusta siten,että Salo ottaa vastaan vuosina 2016–2018 yhteensä 120 pakolaista. Salon kaupunki, Kalliolan Kannatusyh-distys ry ja ELY -keskus ovat tehneet sopimuksen alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden ja turvapai-kan saaneiden lasten perheryhmäkodin perustamisesta Kiskoon sekä sopimuksen nuorten tuetusta asumi-sesta. Vuonna 2016 Salon kaupunkiin on muuttanut itsenäisesti 23 henkilöä ja kuntapaikan osoituksen kaut-ta 30 henkilöä.

Salon seudun ammattiopistossa panostetaan vahvasti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuk-sen, koulutuksen vaikuttavuuden ja nopeamman työllistymisen kehittämiseen. Oppilaitoksessa on käynnis-tymässä kaksi kehittämishanketta, joiden tavoitteena on tukea maahanmuuttajaopiskelijoiden työllistymis-valmiuksia. Kototakuu -hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke, jota toteuttavat Salon



18


seudun ammattiopisto ja Salon kaupunki. Hanke keskittyy kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheenkehittämiseen osana valtakunnallista Kotona Suomessa hankekokonaisuutta. Hankkeen toimenpiteiden ta-voitteena on nopeuttaa koulutukseen ja työhön pääsyä kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Hankkeessa tuetaanja lisätään työelämän valmiuksia vastaanottaa ja ohjata eri poluilta tulevia maahanmuuttajia.

Turvapaikasta työpaikkaan on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jota toteuttavat Salon seu-dun ammattiopisto, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Haaga Instituutti -säätiö. Hankkeen tavoit-teena on kehittää käytäntöjä, joiden avulla turvapaikan saaneet maahanmuuttajat voisivat nykyistä suju-vammin oppia suomen kieltä ja ammatillisia taitoja työpaikalla tai opiskella ammattiin työvaltaisesti esimer-kiksi oppisopimuksella. Hankkeen tavoitteena on lisäksi edistää työpaikkojen, viranomaistahojen ja muidenkotoutumista tukevien sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, jolla tavoitellaan turvapaikan saaneidennopeampaa kiinnittymistä työelämään.

Toimintakyky

Sairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä

Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seura-ta sairastavuusindeksillä. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleidenosuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16- 64 -vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskor-vattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100).

Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabe-tes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kan-sansairauksien summaindeksi vuonna 2015 oli 89,1. Määrä on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailu-luku (83,8). Koko maan indeksi 100 (vakioitu kertoo miten paljon sairastavuudesta selittyy muilla syillä kuinikärakenteella).

Kelan kansantauti-indeksi laski edelleen vuonna 2015. Kansantauti-indeksi muodostuu seitsemästä indeksis-tä. Näistä laskivat sydämeen vajaatoiminta, astma ja sepelvaltimotauti ja kasvoivat diabetes, psykoosit,nivelreuma, ja verenpainetauti. Salossa on osallistuttu valtimotautien laatuverkoston toimintaan, jossa yhte-nä painopisteenä on diabeteksen ensitietoryhmän toiminnan vakiinnuttaminen.

Taulukko 2. Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari)

Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen tärkeimmät syyt ovat elinoloissa ja elintavoissa, kuten alkoholinkäy-tössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Työikäisten terveyttä uhkaavia tekijöitä on lihominen.Lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat verenpainetauti, tyypin II diabetes, sepelvaltimotauti, metabolinen oi-

Vuosi 2012 2013 2014 2015 V-Suomi 2015

VakioituSairastavuusindeksi 97,2 97,5 97,8 96,8 96,3

Kuolleisuusindeksi 99 98,1 98,7 95,0 96,0

Työkyvyttömyysindeksi 96 98 98,7 99,5 99,4

Lääkekorvausoikeusindeksi 96,6 96,4 95,9 95,8 93,4

Kansantauti-indeksi 90,2 89,8 89,5 89,1 83,8

Diabetes 99,6 97,7 96,1 97,5 95,8

Psykoosit 87,1 88 87,5 87,6 88,8

Sydämen vajaatoiminta 80,1 79,3 79,5 76,0 64,7

Nivelreuma 115,2 116,4 115,9 117,1 101,9

Astma 75,5 75 76 75,0 81,7

Verenpainetauti 97,2 96,4 95,2 95,0 85,0

Sepelvaltimotauti 76,8 75,9 76,1 75,7 68,8

19


reyhtymä, uniapnea sekä nivelrikko. Salossa työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi, epäterveellisetravitsemustottumukset sekä liikunnan vähäisyys aiheuttavat terveyttä vaarantavia uhkia. Erityisesti tuleekiinnittää huomiota väestön tietämykseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä sukupuolelta toiselle siir-tyviin käyttäytymismalleihin.

Taulukko 3. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät (lähde: Sotkanet)

Kuvio 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen, sepelvaltimotaudin tai psykoosin vuoksi oikeutettuja 40-64–vuotiaista sekä depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25–64-vuotiaat (lähde: Sotkanet)

Indikaattori Salo2013

Salo2014

Salo2015

V -Suomi2015

Koko maa2015

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 59,5 59,9 - - - - - - - - -

Mielenterveyden ja käyttäy-tymisen häiriöiden vuoksityökyvyttömyyseläkettä saa-vat 16 – 24 -vuotiaat, %vastaavanikäisistä

1,2(58 henkilöä)

1,4(67 hen-

kilöä)

1,5(72 henkilöä) 1,0 1,0

Mielenterveyden ja käyttäy-tymisen häiriöiden vuoksityökyvyttömyys-eläkettäsaavat 25- 64 -vuotiaat, %vastaavan ikäisestä väestöstä

3,5(984 hen-

kilöä)

3,4(949 henki-

löä)

3,4(913 hen-

kilöä)3,5 3,6

Tuki- ja liikuntaelinten- sekäsidekudosten sairauksienvuoksi työkyvyttömyyseläket-tä saavat,% 16 - 64 -vuotiaista

1,7(574 hen-

kilöä)-----

1,6(509 hen-

kilöä)1,3 1,4

Verenkiertoelinten sairauk-sien vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat, % 16 - 64 -vuotiaista

0,4(125 hen-

kilöä)-----

0,4(113 henki- löä)

0,3 0,3

Työkyvyttömyyseläkettä saa-vat, % 16 – 64 -vuotiaista

7,2(2369 hen-

kilöä)

7,1(2 292 hen-

kilöä)

6,8(2179 henki-

löä)

6,3 6,4

Työkyvyttömyyseläkettä saa-vat 25 – 64 -vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä

8,2(2283 hen-

kilöä)----

7,7(2088 hen-kilöä)

7,4 7,4

20


Terveydentilaa voidaan seurata myös lääkkeiden käytön avulla. Erityiskorvattavien lääkkeitä saavien osuusväestöstä on hitaasti noussut. Alla olevista taulukoista on nähtävissä kehitystrendi.

%-osuudet 2013 2014 2015Diabetes 5,9 5,9 6,2Sepelvaltimotauti 1,4 1,4 1,4Psykoosi 2,2 2,2 2,1Depressio 10 9,7 9,5

Taulukko 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen % -osuudet vastaavanikäisestä väestöstä (lähde: Sotkanet)

Lukumäärä 2013 2014 2015Diabetes 1120 1113 1148Sepelvaltimotauti 266 255 258Psykoosi 419 409 401Depressio 2805 2668 2575

Taulukko 5. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudet vastaavanikäisestä väestöstä absoluuttisina lukumääri-nä (lähde: Sotkanet)*Huom. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ikäryhmässä 25–64-vuotiaat

Työ ja toimeentulo

Elinkeinoelämän muutoksista ja korkeasta työttömyydestä johtuen on kaupungin talous edelleen erittäinahtaalla Salon tuotannon ja työllisyyden kannalta olisi tärkeää saada kansainvälinen kysyntä nousemaan javienti vetämään. Myös äkillinen rakennemuutos näkyy salolaisten hyvinvoinnissa. Taloudelliset vaikeudetovat pakottaneet joka viidennen työttömän kotitalouden turvautumaa toimeentulotukeen. Osa pitkään työt-tömänä olleista oli joutunut tinkimään elämisen tasosta, jopa ruuasta. Salolaisten terveydentila oli MuuttuvaSalo kyselytutkimuksen mukaan hyvä verrattuna suomalaisten terveydentilaan. Työttömien terveys oli huo-nompi ja heillä oli myös haasteita saada/ hakeutua terveyspalveluiden piiriin. Salossa erityisesti nuoret ra-portoivat muita enemmän masennusoireita ja viidennes nuorista vastasi, ettei ollut päässyt hoitoon riittävännopeasti.

Kunnallistalouden tunnusluvilla mitattuna Salon kaupungin talous oli vuonna 2016 tasapainossa. Vuosikateoli suurempi kuin poistot ja tilikauden tulos on n. 7,0 milj. euroa ylijäämäinen. Hyvää tulosta edesauttoivatsopeuttamisohjelmassa sovittujen toimien täytäntöönpano ja henkilökunnan lukumäärää vähentävän henki-löstösuunnitelman toteutuminen sekä arvioitua suurempi verotulokertymä. Microsoftin irtisanomispaketeistajohtuen kunnallisverojen oikaisutilitys edelliseltä vuodelta oli ennakoitua suurempi. Tilikauden tuloksestakirjattiin 1,4 milj. euron alaskirjaus kaupungin toimintojen kannalta tarpeettomista kiinteistöistä.

Toimintakuluja kirjattiin 373,0 milj. euroa. Lisätalousarviolla vahvistettu talousarvion alittui 6,9 milj. eurollaja kasvua edelliseen vuoteen oli vain 0,4 %. Vuonna 2016 jatkettiin vapaaehtoisia henkilöstösäästötoimenpi-teitä. Niiltä osin asetetut tavoitteet saavutettiin ja vakinaisen henkilöstön palkkasumma jatkoi laskuaan.Vaikka työllistämiseen panostettiin edellistä vuotta enemmän, jäi kokonaispalkkasumman edellistä vuottapienemmäksi.

Salon työttömyysluvut ponnahtivat huolestuttavan suuriksi juuri valtuustokauden alla loppuvuodesta 2012Nokian lopetettua puhelintuotantonsa Salossa. Työttömyys pysyi korkeana vuosien 2013–2016 aikana. Työt-tömien määrä vaihteli normaalin kausivaihtelun puitteissa n. 4000 työttömän tienoilla, kun edellisenä val-tuustokautena vastaava lukema oli n. 2000. Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste oli 17,5 %, mikä on 0,8prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaava lukema vuotta aiemmin.

21


Valtuustokauden aikana Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille ja kesällä 2015 Suomen tuote-kehitystoiminta keskitettiin Espooseen ja Salon toimipiste suljettiin ja keväällä 2016 koko matkapuhelinliike-toiminta lopetettiin Suomessa. Kaupunki pysyi äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntana koko valtuusto-kauden ajan ja sen sekä Euroopan globalisaatiorahasto EGR:n tuomien tukien avulla pystyttiin kaupungissapitämään koko ajan yllä toivon ja uuden luomisen ilmapiiriä. Elinkeinopoliittisessa ohjelmassa asetettiin stra-tegiseksi teemaksi älykkään teknologian Salo. Salon kaupunki tarjoaa omaa infraansa ja toimintaympäristö-ään teknologioiden testaus- ja kehitysympäristöksi.

Salon kaupungin työllisyyspalveluja on vaiheittain koottu organisaatiossa yhteen ja lukuisia erilaisia keinojaon rohkeasti kokeiltu erityisesti nuorten ja pidempään työttömänä olleiden työllistämiseksi. Heitä on työllis-tetty sekä erilaisiin tehtäviin kaupungin omassa organisaatiossa että edelleensijoitettuna paikallisiin yrityk-siin. Näin on mahdollistettu yksinyrittäjän kynnystä palkata ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä yritykseensamalla, kun on taattu työtä ja työkokemusta työttömälle.

Microsoftin puhelinliiketoiminnan lopettamisen myötä Salossa asuva erittäin osaava ja maailmanlaajuisestitavoiteltu ammattilaisten joukko katoaa muualle työllistymään. Tämän estämiseksi käynnistettiin osaamis-keskittymän luominen teollisen internetin teemalla. Tavoitteena on koota yhteen Salon ammattilaisten osaa-jien, opiskelijoiden, työttömien ja muiden teknologiasta kiinnostuneiden ihmisten joukko sekä perustettavatuudet, alueelle muuttavat ja alueella jo toimivat liiketoimintaansa laajentavat tai kehittävät yritykset, oppi-laitokset ja keskeiset rahoittajatahot sillä ajatuksella, että avoimen ja suunnittelemattoman vuorovaikutuk-sen kautta syntyy uusia innovaatioita, jotka luovat uusia työpaikkoja. Tämän kehityksen turvaamiseksi kau-punki yhdessä viiden paikallisen sijoittajatahon kanssa perusti Salo IoT Park Oy:n, joka ostaa MicrosoftiltaSalon campus-alueen ja luo sinne teollisen internetin osaamiskeskittymän.

Vuoden 2016 lopussa Salossa oli 4387 työtöntä työnhakijaa, mikä merkitsee 17,5 %:n työttömyysastetta.Vuonna 2016 Salossa oli yrityksiä kaikkiaan 5169. Työttömien määrä on vähentynyt kaikissa ryhmissä.Lomautettujen määrä oli viime vuotta pienempi ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on taittunut.

Kuvio 12. Työttömien määrät 2013–2016 Salon seutu (lähde Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)

Salossa työvoiman määrä väestöstä on 25038 ja vastaavasti avoimia työpaikkoja oli vuoden 2016 lopussa187. Työttömiä työnhakijoita (mukaan lukien lomautetut) oli vuoden 2016 lopussa 4387, joista miehiä oli2378 ja naisia 2009. Pitkäaikaistyöttömien määrä on hieman laskenut vuoden 2016 aikana (yhteensä 1445henkilöä) Pitkäaikaistyöttömissä ovat työttömät työnhakijat, joilla työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisestivähintään yhden vuoden. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1722 ja vastaavasti alle 25- vuotiaitatyöttömiä työnhakijoita oli 548. Työttömään työvoimaan luetaan 15–74-vuotiaat työttömät. Ulkomaalaisiatyöttömiä työnhakijoita oli vuoden 2015 lopussa 454 henkilöä (v. 2014, 448) muutosta edelliseen vuoteen 6henkilöä (1,3 %). Taulukossa oleva luvut kertovat Salon seutukunnan tilanteen.

Nuorisotyöttömien määrä suhteessa vertailukuntiin on pysynyt lähes samana koko valtuustokauden aikana.Kaikissa muissa kunnissa Kouvolaa lukuun ottamatta nuorisotyöttömyys on kasvanut, Salossa suhteessaenemmän kuin verrokki kunnissa.

Työttömät 2013 2014 2015 2016alle 25-v. 554 603 630 606yli 50-v. 1945 1 987 2019 1954pitkäaik.tyött. 1337 1 486 1568 1605

22


Kuvio 13. Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Toimeentulo

Vuonna 2015 Salossa oli väestöstä 14,6 % pienituloisia. Koko maassa pienituloisten osuus oli 12.7 %. Koti-talouksien vaikeaa taloudellista tilaa kuvaa hyvin se, että asiakkuuksien kesto on pidentynyt, vaikka toi-meentulotuen lähtökohdan tulisi olla lyhytaikaisen taloudellisen tuen antaminen. Vaikeaan taloudelliseentilanteeseen liittyy usein myös päihde- ja mielenterveysongelmia.

Toimeentulotuen bruttomenot laskivat edellisestä vuodesta, vaikka toimeentulotukea saaneiden perheidenmäärä lisääntyi jonkin verran vuonna 2016. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuonna 2016 yh-teensä 2026 (vuonna 2015 yhteensä 2002 kotitaloutta). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli Salossavähemmän kuin koko maassa keskimäärin, vaikka työttömyys on korkeammalla tasolla.

Perhetyypin mukaan suurin asiakaskunta olivat yksin asuvat miehet ja toiseksi suurin ryhmä yksin asuvatnaiset. Näihin tyyppeihin lukeutuvat myös vanhempansa luona asuvat täysi-ikäiset lapset, jotka toimeentu-lotuessa muodostavat oman talouden. Tyypillinen toimeentulotuen saaja v. 2016 oli ammattitutkintoa vaillaoleva tuloton 21–30-vuotias nuori tai opiskelija, joka ei saanut opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi

Työllisyyshoidon strateginen päävastuu on työllisyysasioiden yksiköllä. Aikuissosiaalityön roolina oli vuonna2016 vastata pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työvoiman palvelu-keskuksen toiminnasta. Tavoitteena on ollut asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä aktiivisen elämän jaosallisuuden lisääntyminen. Toiminnan painopisteenä oli nuorten ja maahanmuuttajien työelämästä syrjäy-tymisen ehkäisy. Vuonna 2016 työvoiman palvelukeskuksessa oli asiakkaita yht. 245. (Vuonna 2015 yht.189) Kuntouttavassa työtoiminnassa oli asiakkaita vuoden aikana 451.

Sosiaalisen luototuksen asiakkaita oli 42 vuonna 2016 ja lainoja myönnettiin 100 328 euroa. Keskimääräi-nen myönnetty lainamäärä oli 2389 euroa ja maksuaikaa lainoille myönnettiin keskimäärin 34 kuukautta.Kaupungin sosiaaliselle luototukselle myöntämä nettopääoma on 270 000 euroa. Vuoden lopulla sosiaalistaluottoa oli vuodesta 2012 lukien myönnetty 594 394 euroa, josta laskutettu takaisin 401 562 euroa. Netto-lainamäärä 31.12.2016 oli 192 832 euroa. Maksamatta olevien lainaerien määrä laskutetuista on kasvanutmerkittävästi.

Yksittäistä syytä sosiaalisen luototuksen lainaerien maksamattomuuteen on vaikeaa määritellä. Voidaanolettaa, että kun luoton avulla asiakkaan taloudellinen tilanne saadaan kuntoon, niin kovin helposti ajaudu-taan uudelleen pikavippikierteeseen ja maksuja kertyy ja lainat jää hoitamatta. Toisaalta samalla pitäämuistaa, että merkittävä osa lainansaajista hoitaa lyhennykset ajallaan ja sovitusti. Osalla kuntalaisistaoman talouden hallinta on heikentyneen taloustilanteen myötä edelleen heikko ja päivittäisistä menoistaselviytyminen johtaa herkästi harkitsemattomaan velkaantumiseen. Sosiaalisen luoton asiakasryhmä onmonimuotoista eikä selkeää asiakasryhmää voi nimetä.


23


Kuvio 14. Toimeentulotukea saaneet 18–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (lähde: Sotkanet)

Kuvio 15. Toimeentulotukea saaneet 25–64–vuotiaat , % vastaavanikäisestä väestöstä, taulukossa absoluuttinen luku-määrä (lähde: Sotkanet)

Kuvio 16. Kunnan pienituloisuusaste (lähde: Sotkanet)




24


2.2 ElinympäristöViihtyisällä ja toimivalla elinympäristöllä on suuri merkitys asukkaiden hyvinvointiin. Maankäytön suunnitte-lulla ja kaavoituksella luodaan edellytyksiä tällaisen ympäristön syntymiselle. Lopputulokseen vaikuttavatoleellisesti myös kaavan toteutusvaiheessa tehdyt ratkaisut ja rakentamisen laatu.

Salossa pyritään siihen, että asuinalueita kaavoitettaessa:· tarjolla on kohtuuhintaisia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja erikokoisille talouksille· asuinalueet ja -korttelit ovat inhimillisen kokoisia ja luonnonläheisiä· asuinkortteleista on hyvä yhteys lähipuistoon ja lähiliikuntapaikoille sekä kevyen liikenteen väylille· peruspalvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa myös ilman oman auton käyttöä

Sellainen asuin- ja toimintaympäristö, joka houkuttelee arki- ja hyötyliikuntaan, edistää myös asukkaidenterveyttä. Arkiliikunnan kannalta päivittäin käytettävien palveluiden ja asuinalueiden välisisissä yhteyksissäon ratkaisevaa sekä ajallinen kesto että etäisyys. Kävellen tai pyörällä koetaan mielekkääksi matka, jonkakesto on 15–20 minuuttia. Kävellen matka on tällöin aikuisilla noin 1-2 km ja pyöräillen 5-6 km. Peruspalve-luiden saavutettavuus kävelyetäisyydellä on Salossa kohtalainen. Noin 22 %:lla kaupungin asukkaista onalle kilometrin etäisyydellä kotoaan monipuolinen valikoima peruspalveluita. Toisaalta taas 26 %:lla asuk-kaista ei ole mitään peruspalveluja kotinsa lähietäisyydellä. Riittävän suuri väestöpohja ja tiivis yhdyskunta-rakenne turvaavat parhaiten sen, että palvelutarjonta on runsasta ja helposti saavutettavaa.

Salon kaupunkisuunnittelu teetti vuonna 2016 kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman. Kehittämisohjel-maan on koottu tietoa kävelyn ja pyöräilyn merkityksestä sekä kävely- ja pyöräteiden nykytilasta Salossa.Salon keskusta-alueella ja lähitaajamissa on tiheä ja kohtuullisen hyvin toimiva kävely- ja pyöräilyverkko.Monissa taajamissa kävelijät ja pyöräilijät joutuvat kuitenkin käyttämään ajoneuvoliikenteen kanssa samaatieosuutta. Lisäksi taajamien väliset kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteellisia. Kehittämisohjelmassaesitetään useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja sitä kauttahoukutella asukkaita liikkumaan kävellen tai pyöräillen paikasta toiseen. Toimenpiteet pitävät sisällään ke-vyen liikenteen väylien kunnostamista ja rakentamista, pyöräpysäköinnin parantamista sekä tiedotus- javalistustyötä, erilaisten liikuntakampanjoiden järjestämistä ja kannustamista työmatkapyöräilyyn.

Yksi Salon vahvuuksista on asumisen luonnonläheisyys. Myös keskustaajaman asuinalueilta on hyvät yhtey-det ulkoilu- ja hiihtoreiteille sekä lähivirkistysalueille. Kaupungin alueella on 95 leikkipuistoa. Vuosittain ra-kennetaan uusia leikkipuistoja ja viheralueita sekä kunnostetaan olemassa olevia. Salon luonto on monipuo-lista; tarjolla on kalliomäkiä, hiekkaisia harjualueita, jalopuulehtoja, suoalueita, meren rantaa ja saaristo-luontoa sekä jokilaaksojen kulttuuriympäristöjä

Salossa on tarjolla monipuolisia asumismahdollisuuksia. Asuntotyyppijakauma vaihtelee kaupungin eri osis-sa. Keskustaajaman ulkopuolella 70–80 % asuntokannasta on pientaloja. Entisen Salon kaupungin alueellapuolestaan yleisin asuntotyyppi on kerrostaloasunto, joita on yli 40 % kaikista asunnoista. Halikon ja Perniönalueilla kerrostaloja on noin 15–20 % asuntokannasta, mutta muilla osa-alueilla kerrostaloja on vain vähäntai ei lainkaan. Rivitaloasuntojen määrä on jakautunut tasaisemmin eri osa-alueiden välillä, mutta silti noin65 % kaikista rivitaloasunnoista sijaitsee keskustaajamassa (Yleiskaavallinen ohjelma 2012). Kaupungintonttitarjonta on runsasta; varattavissa on reilut 300 asuintonttia. Tontteja sijaitsee eri puolilla kaupunkiaerityyppisissä ympäristöissä. Kaupungilla on omistuksessaan melko runsaasti vuokra-asuntoja eri puolillakaupunkia. Keskustaajaman alueella suurin osa vuokra-asunnoista sijoittuu kerrostaloihin, muualla pääosinrivitaloihin. Vuokra-asuntojen käyttöaste on laskenut viime vuosina, joten vapaita asuntoja on tarjolla entis-tä enemmän (Vuokrataloselvitys 2013).

Yksi asumisen viihtyisyyteen vaikuttava tekijä on asunnon koko suhteessa asukkaiden määrään. Asumisväl-jyyttä voidaan kuvata eri tunnusluvuilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 asunnon keskimääräinenpinta-ala oli Salossa 89,1 m²/ asuntokunta ja 44,1 m²/ henkilö. Vuonna 2015 Salossa oli ahtaasti asuviaasuntokuntia 2 014. Yhteensä 7,7 % kaikista asuntokunnista asui ahtaasti. Lapsiasuntokunnista puolestaan27,8 % asui ahtaasti. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on pysynyt Salossa lähes ennallaan viime vuo-sien aikana. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asunto onahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lasketa huonelukuun).

25


Kuvio 17. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % asuntokunnista, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Kuvio 18. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

2.3 Lähiympäristön tila ja turvallisuusTapaturmien ehkäisytyö jakautuu kunnissa kaikille hallinnon aloille. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mu-kaan kunnan tehtävänä on toteuttaa alueellaan kansanterveystyötä. Tapaturmien ehkäisy on osa Tervey-denhuoltolaissa (3§) määriteltyä yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä.Tapaturmia ehkäisemällä vähennetään inhimillistä kärsimystä ja panostetaan kuntalaisten hyvinvointiin.Lisäksi tapaturmien ehkäisyllä voidaan saada huomattavia taloudellisia säästöjä.

Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma. Tapaturmat ovat neljänneksi yleisinkuolinsyy. Yleisin tapaturmatyyppi ovat kaatumiset ja putoamiset. Kolmannes kuolemaan johtaneista tapa-turmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan koti- javapaa-ajan tapaturmien aiheuttamia ongelmia on ehkäistävä nykyistä tehokkaammin.

Salossa tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia hoitojaksoja, hoitopäiviä, potilaita ja kuolemantapauksia vii-den vuoden aikana, 2010–2014 on ollut seuraavasti: 7050 hoitojaksoa, hoitopäiviä on kertynyt vastaavasti64 692, potilaita on ollut 4 243. Kyseisellä ajanjaksolla on ollut tapaturman tai väkivallan aiheuttamia kuo-leman tapauksia 174. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan vuosina2010–2014 ovat seuraavia:342 hoitojaksoa väkivallan (itsensä tai toisen aiheuttama) kasvua 28 %. 3378hoitojaksoa kaatumistapaturmissa laskua 7 % edelliseen seurantajaksoon. 2313 erikoissairaanhoidon hoito-



26


jaksoa aiheutui kotona tapahtuneesta tapaturmasta, kasvua oli 11 % edelliseen seurantajaksoon. Tapatur-man ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014 olivat Salossa 5 665 eu-roa/hoitojakso. ( Alueellinen tapaturmakatsaus THL)

Tapaturmat ovat edelleen lasten ja nuorten yleisimpiä yksittäisiä kuolemansyitä. Lapsilla ja nuorilla tapatur-maisten kuolemien osuus kaikista kuolemista on myös suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Vastaavasti iäk-käiden tapaturmista 80 prosenttia on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Kaatuminen on myös tavalli-sin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla.

Sujuvampia ja turvallisempia liikenneyhteyksiä

Salon itäinen ohitustie avattiin liikenteelle loppuvuodesta 2016. Uusi tielinjaus kulkee Perniöntieltä Mt110:llekeskusta-alueen ohi, joka vähentää keskusta-alueelta tuntuvasti raskaan liikenteen määrää sekä helpottaaalueen läpikulkua. Lisäksi tieyhteys parantaa huomattavasti liikenteen sujuvuutta sekä liikenteen turvalli-suutta sekä tukee osaltaan seudun elinkeinoelämää. Tiehankkeen yhteydessä kevyen liikenteen verkostoakasvatettiin rakentamalla yhteys Kiskontien varteen. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parannus näkyyennen kaikkea keskusta-alueen viihtyvyyden kasvussa sekä rauhallisemmilla ja turvallisemmilla liikenne-väylillä. Tiehankkeen ohessa parannettiin Mt110 ja Somerontien sekä Mt110 ja Inkereentien valo-ohjattujaristeyksiä kaistaparannusten osilta. Parannuksia suoritettiin edistämällä pääliikennevirtojen sujuvuutta.

Mariankadun liikenneympyrä otettiin käyttöön v. 2015, joka korvasi aiemmin valo-ohjattuna, jalankulun japyöräilyn ylityskohtana toimineen risteysalueen. Kiertoliittymällä luotiin uudet liittymät Taitajankadulla si-jaitsevaan aikuiskoulutuskeskukseen sekä Astrum- liikekeskukseen. Samalla Taitajankatu (ent. Venemesta-rinkatu) katkaistiin ammattiopiston itäpuolelta, jolloin raskas liikenne siirtyi käyttämään kiertoliittymää kes-kustan katuyhteyksien sijaan.

Muita liikenneyhteyttä parantavia toimenpiteitä ovat olleet pääasiassa katuverkon päällystystyöt sekä kevy-en liikenteen väylien rakentamiset, joista yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Uhrilähteenkadun ja Elmeran-nantien välinen kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen. Muita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimen-piteitä ovat olleet hidastetöyssyjen rakentamiset sekä nopeusrajoitusten alentamiset katuverkolla. Keväällä2015 kaupunki teetti lisäksi kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman, jossa kuntalaisilta kysyttiin liikkumis-tottumuksia. Jatkossa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia on tarkoitus edistää kaupunkialueella.

Katuvalaistuksen osalta vanhoja malleja on korvattu led-valaisimilla katuverkolle, jotka osaltaan tuovat lisääviihtyvyyttä kaupunkialueelle. Rakennuttamisen osalta hyvinvoinnin edistämisen kannalta voidaan mainitaSalon Urheilupuiston katsomon uudistamishanke, joka alkoi vuonna 2016 ja jatkuu vuoden 2017 aikana.

Onnettomuustilasto Vuosityypeittäin 2012 2013 2014 2015 2002poliisin raportoimaa onnettomuutta 405 412 468 342 596kuolleita 1 2 0 2 9alko- mukana 21 32 17 19 44katuverkolla 16 % 13 % 19 % 17 % 29 %maanteillä 80 % 81 % 77 % 77 % 65 %peuraonnettomuus 196/48 % 231/56 % 253/54 % 139/41 % 152/26 %kunnalle kohdistuvat kustannukset 4,3 milj. 5,4 milj. 6,6 milj. 6,8 milj. 9,8 milj.

Taulukko 6. Onnettomuustilastot 2012–2015 (Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Vuosien 2012–2015 välisellä ajanjaksolla raportoitiin poliisin toimesta kaiken kaikkiaan 1627 onnettomuutta,joista 5 johti kuolemaan. Onnettomuuksista, joissa alkoholin vaikutuksen alaisia oli mukana, ilmeni yhteensäkaiken kaikkiaan 89 kpl. Vuotuinen keskiarvo alkoholin suhteen oli n. 22, joka on määränä pienentynyt ver-tailussa käytössä olleen vuoden 2002 lukemiin (44 kpl). Eniten onnettomuuksia tapahtui maantieverkolla,joista suurin osa oli peuraonnettomuuksia. Kunnalle koituvat kustannukset ovat kasvaneet puolestaan tasai-sesti vuosien 2011–2015 aikana. (Onnettomuustilastot Varsinais-Suomen ELY -keskus)

27


Kaupungin viheralueet ja puistot

Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen viheraluetiimi on suunnitellut Marian koulun pihan muuttamisenlähiliikuntapaikaksi. Toteutus oli kesällä 2016 ja toteutuksesta vastasivat viheraluetiimi sekä suunnittelu- jarakennuttamistiimi. Lähiliikuntapaikkana koulun piha palvelee alueen asukkaita myös kouluajan ulkopuolise-na aikana, kuten iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Pihan muuttaminen lähiliikuntapaikaksi oli liikunta-palveluiden hanke ja sen toteuttamiseen on Lounais-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt valtionavustus-ta.

Lisäksi viheraluetiimi on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Perniössä sijaitsevan Kirkonkylän koulunpiha-alueen muutostöitä. Koulun välituntipiha keskitettiin yhdelle alueelle ja samalla pihan toiminnot suunni-teltiin uudestaan. Pihan välineet ja varusteet uusittiin suurelta osalta. Muutostöiden ohella pihalle rakennet-tiin ns. monitoimiareena. Tämä monitoimiareena liittyi Suomen Palloliiton ja S-ryhmän ns. Ässäkenttäohjel-maan. Kirkonkylän koulu oli hakenut Ässäkenttäohjelmaan liittyvää avustusta ja se oli koululle myönnetty.

Viheraluetiimi on suunnitellut ja toteuttanut lisäksi vuonna 2016 kaksi ulkokuntoilupaikkaa Perhepuistonleikkipaikan läheisyyteen sekä yhden kaupungin keskusta-alueelle Olavin puistoon. Liikuntapalvelu on rahoit-tanut näiden kohteiden liikuntavälineet. Näiden lisäksi viheraluetiimi on suunnitellut ja toteuttanut muuta-mien pienempien leikkipaikkojen peruskorjauksen ohella yhden suuremman peruskorjauksen Muurlan Pyölinns. vanhalle leikkipaikalle.

Näissä kaikissa hankkeissa on kiinnitetty huomiota esteettömyys-näkökohtiin, jotta kyseessä olevien kohtei-den käytettävyys ja saavutettavuus olisi entistä helpompaa. Lisäksi kohteiden valaistusta on parannettu tailisätty, jos valaistus on puuttunut.

Kuvio 19. Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta taulukossa, % -osuudet (lähde: Sotkanet)

Lähisuhdeväkivalta on yksi oleellisesti henkilön turvallisuuteen liittyvä tekijä. Parisuhdeväkivalta voi ollafyysistä, henkistä tai seksuaalista, myös kunniaväkivaltatapaukset soveltuvat käsiteltäviksi. Tavoitteena on,että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu ja että uhri saa tarvitsemansa avun ammattilaisil-ta/viranomaisilta yhdellä ilmoituksella mahdollisimman helposti, nopeasti sekä yksinkertaisesti.

MARAK-toiminnan käynnistämistä Suomessa ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä aluehallintoviras-tot. Salossa toiminnan suunnittelu aloitettiin syksyllä 2015. Salon moniammatillisessa työryhmässä on mu-kana aikuissosiaalityö, A-klinikkasäätiö, aikuispsykiatria, Kasvatus- ja perheneuvola, Kriisikeskus Etappi,lastensuojelu, Lounais-Suomen poliisilaitos, Perheasianneuvottelukeskus, Rikosuhripäivystys, terveyspalvelutja vanhuspalvelut.

MARAK on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Pari-suhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista, myös kunniaväkivaltatapaukset soveltuvat käsitel-täviksi.


28


3. SALOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA

29


3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointiKansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset voivat keskimäärin hyvin, mutta lasten hyvinvointi eriarvoistuuja erilaistuu. Hallituskauden tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojenvahvistuminen. Valtaosa salolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Pienen vähemmistön kohdalla on havait-tavissa hyvinvointia vaarantavien tekijöiden kasaantumista sekä terveyden että hyvinvoinnin osalta. Kunnankaikkien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä seuratta-va lapsen kasvua ja kehitystä.

Lasten ja nuorten terveys

Lastenneuvolassa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään kokoperheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksenesteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolan työpanosta kohdennettiinriski- ja syrjäytymisvaarassa oleviin perheisiin, joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt mielenter-veys- ja päihdeongelmien, työttömyyden, taloudellistan ongelmien tai muun syyn vuoksi. Lapsiperheidentuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Ennakollisten isyyden tunnustamisten vastaanot-taminen aloitettiin äitiysneuvoloissa 1.1.2016. Syntyvyyden laskun myötä neuvolaterveydenhoitajien resurs-seja siirrettiin aikuisvastaanottoon kolmen työntekijän verran. Vuonna 2016 lapsia syntyi 377.

Salon lastenneuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit osallistuivat loppuvuodesta THL:n, koordinoimaan CHILDCARE- nelivuotiaitten lasten tutkimushankkeeseen yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa. Lapset puheeksi –koulutuksia jatkettiin vuonna 2016. Lapset puheeksi – menetelmämallia viedään käytäntöön koko hyvinvoin-tipalveluissa. TEKO – työryhmä (terveyden edistämisen konkreettiset teot) sai työnsä päätökseen ja toimin-tamalli sekä kirjaamisohjeet jalkautettiin neuvolapalveluihin lokakuussa 2016.

ALUE 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Halikko 94 155 99 93 92 86 73 74

Salo 295 301 280 268 211 237 225 185Kuusikko 109 108 129 92 106 109 80 90

Perniö 57 56 58 56 60 41 41 28Kaikki yh-teensä 555 620 566 509 469 473 419 377

Kuvio 20: Syntyneet lapset alueittain 2009-2016.

30


Ennaltaehkäisevä perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista perheiden kotona tapahtuvaa työtä. Ennal-taehkäisevä perhetyö vahvistaa perheen omia voimavaroja. Salossa perheet voivat hakeutua palvelun piiriinottamalla itse yhteyttä suoraan perhetyöhön. Perhetyöhön ohjataan perheitä myös muista palveluista kutenneuvolasta, varhaiskasvatuksen yksiköistä, kasvatus- ja perheneuvolasta ja muilta yhteistyökumppaneita.

Palvelu on tarkoitettu lyhytkestoiseksi avuksi, jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään perhetilanteen vaikeu-tumista. Oikea-aikaisella tukemisella pyritään ehkäisemään perheiden ongelmien vaikeutumista, syrjäyty-mistä ja tarvetta erityispalveluihin, kuten lastensuojeluun. Vuoden 2016 lopulla kaupunginvaltuusto vaki-naisti perhetyön osaksi Salon kaupungin lapsiperheiden palveluja vuoden 2017 alusta. Samalla tehtiin pää-tös, että lapsiperheiden kotipalvelu on maksutonta vuoden 2017 alusta lähtien.

Kotipalvelun perhetyö on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua työtä. Kotipalvelun perhetyössäasiakasperheitä oli vuonna 2016 yhteensä 178. Asiakkaiden palveluntarve vaihteli suuresti yksittäisestä,kertaluontoisesta palvelusta, useiden kuukausien mittaiseen tiiviiseen apuun. Asiakkaita varhaisessa perhe-työssä on ollut 182 vuonna 2016. Psykiatrisen hoitajan konsultointiapu on niin asiakkaiden, yhteistyötahojenkuin perhetyön tiimin käytössä. Asiakkaita psykiatrisella hoitajalla oli vuoden 2016 aikana 74.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisenhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristönluominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveystarkastustenaikataulut ja niiden sisältö määritellään kouluja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevässä asetuksessa(380/2009). Vuonna 2016 lakisääteiset terveystarkastukset toteutuivat. Käyntejä kouluja opiskelutervey-denhuollossa kertyi yhteensä 22 780 (2015 käyntejä 22 974).

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen monipuolisuuteen ja tasa-arvoisuuteen panostettiin. Asiak-kaille tarjottiin matalan kynnyksen terveyden- ja sairaanhoidon palveluita, joiden painopiste oli ennaltaeh-käisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Resursseja kohdennettiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka olivatsyrjäytymisvaarassa tai joilla oli kehitystä tai kasvua vaarantavia riskejä ja tekijöitä. Perheiden vanhem-muutta pyrittiin tukemaan monitoimijaisesti.

Vuonna 2016 nettiajanvaraus otettiin käyttöön kouluuntulotarkastuksessa sekä 1-, 5- ja 7- luokan laajoissaterveystarkastuksissa. Opiskeluterveydenhuollossa ammattiopistossa oppilaiden opetustuntien väheneminenlyhensi koulupäiviä ja opiskelijoiden tavoitettavuus vaikeutui. Toisen asteen oppilaitoksiin vakiintunut koulu-psykologitoiminta tuki hyvin terveydenhoitajien työtä. Yhteisöpedagogien asiantuntemus oli käytössä ke-väällä 2016 yläkouluilla ja isommissa alakouluissa. Pois Syrjästä -hankkeen kautta kouluilla oli käytössäänavopediatrin asiantuntemusta. Tämä toiminta on vakiintunut vuoden 2016 aikana.

Valtakunnallisten tutkimusten mukaan pienellä osalla lapsia ongelmat kärjistyvät. Sadan yläkouluikäisennuoren joukossa kahdeksan ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, neljänäkee vanhempansa humalassa viikoittain ja kolme on joutunut fyysisen kuritusväkivallan kohteeksi elä-mänsä aikana. Kahdeksan asuu pienituloisessa perheessä. Sadan yläkouluikäisen joukossa 11 lukee heikosti,seitsemän joutuu viikoittain kiusatuksi koulussa, kahdeksalla ei ole läheistä ystävää ja 11 on tyytymätönelämäänsä. (Kouluterveyskysely, Lapsiuhritutkimus)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasta kouluterveyskyselystä saadaan runsaasti tuloksia perus-koulun yläluokkalaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten elinoloista, kouluoloista, elintavoista,koetusta terveydestä sekä opiskeluhuoltoon liittyvistä kokemuksista. Kouluterveyskysely toteutettiin kevääl-lä 2015. Kouluterveyskyselyssä käytetyn sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmista johtuenperuskoululaisten nettilomake jouduttiin sulkemaan kokonaan.

Perheen hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti nuoren kokemuksiin elämänhallinnasta, sosiaalisesta tuesta jaomista voimavaroista. Yksi perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on taloudellinen toimeentulo. Kou-luterveydenhuollossa painopistealueet vuoden 2015 kouluterveystutkimuksen perusteella olivat normaalienterveystarkastusten ohella kouluruokailun arvostuksen lisääminen sekä seksuaaliterveys, erityisesti seksuaa-linen häirintä ja väkivalta. Kouluruokailun viihtyvyyteen kiinnitettiin huomiota tekemällä yhteistyötä koulujensekä ravitsemuspalveluiden kanssa.

31


Valtakunnallisten tulosten mukaan nuorten hyvinvointi ja palvelut ovat vuonna 2015 monella indikaattorillaarvioituna hyvällä tasolla. Yleiskuva nuorten terveyden ja hyvinvoinnin suunnasta on myönteinen, esim.tyttöjen kokema seksuaalinen väkivalta on vähentynyt ja kuulluksi tuleminen oppilaitoksissa on parantunut.Myös päihteiden käyttö on vähentynyt lukuun ottamatta nuuskaamista.

Yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa kuitenkin myös monia kehittämistarpeita; esimerkiksi eroja tyttöjen japoikien hyvinvoinnin välillä on edelleen. Tytöillä esiintyy koulu-uupumusta, ahdistusta ja päivittäistä oireiluahuomattavasti poikia enemmän. Pojat ovat useammin vailla yhtään läheistä ystävää. Eroja voidaan havaitaedelleen myös kouluasteiden välillä.

Erityinen haaste ovat mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmien taustalla on usein ihmissuhteisiin janiiden jatkuvuuteen liittyviä pulmia, yksinäisyyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen vajeita, pitkäaikaista kiu-saamista esimerkiksi erilaisuuden takia sekä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaaja vaikeita huoltajuuskiistoja. Alle 18-vuotiaiden kuolemansyynä itsemurha on Suomessa edelleen OECD-maiden yleisimpiä

Monessa asiassa suunta on ollut hyvä. Väkivallan käyttö kotikasvatuksessa on vähentynyt ja lasten kasvu-ympäristö on aiempaa turvallisempi. Koulun osallistumiskulttuuri ja työilmapiiri ovat kohentuneet ja koulustapitäviä yläkoululaisia on enemmän kuin aikaisemmin. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014, Kouluterveys-kysely)

Kuvio 21. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevat 3–5-vuotiaat lapset % vastaavanikäisistä, taulukossa absoluutti-set lukumäärät (lähde: Sotkanet)

Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja yhteiskunnan tarjoamien varhaiskasvatuspalveluiden tehtä-vänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Vanhempien kotikasvatuksen tukemisessaon keskeisellä sijalla varhainen puuttuminen ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitys varhaiskasvatuk-sessa. Oleellista toiminnassa on lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus,kasvatuskumppanuus. Vanhemmuutta tuetaan moninaisesti. Yhdessä vanhempien kanssa käydään lapsenlakisääteiset varhaiskasvatuskeskustelut ja tehdään tarvittavat tuen suunnitelmat. Kotona hoidettaville lap-sille on tarjolla avoimen varhaiskasvatuksen palvelut (avoin päiväkoti ja kerhotoiminta).

Varhaiskasvatus on osallisena moniammatillisessa perhevalmennuksessa. Varhaiskasvatuksen erityisopetta-jat osallistuvat Pois syrjästä -hankkeen järjestämiin Lapset puheeksi – koulutuksiin. Lapset puheeksi -keskustelu on yksi Toimiva lapsi ja perhe -työhön kuuluvista menetelmistä, joka on päätetty ottaa käyttöönSalossa. Toimiva lapsi ja perhe -työn päämääränä ovat lapsen hyvän kehityksen tukeminen ja yli sukupolvis-ten ongelmien ehkäiseminen. Varhaiskasvatusyksiköissä on esiopetuksen käytössä myös yksikkökohtaisetoppilashuolto-suunnitelmat, joihin sisältyy Kiusaamisen puuttumisen suunnitelma sekä Lapseen kohdistuvauhka- ja vaaratilanteen suunnitelma.


32


Salon varhaiskasvatuksesta on pilottipäiväkoti mukana New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) – ohjel-massa, jonka tavoitteena on kehittää uusia pedagogisia malleja. NPDL on kansainvälinen kumppaniohjelma,joka tähtää syväoppimismenetelmien käyttöönottoon. Ohjelmassa pyritään vastaamaan opetuksen keskei-simpään haasteeseen: Kuinka opettajat voivat omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa opetustaan niin, ettäse antaa jokaiselle oppilaalle ne taidot, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa.

Lasten terveellisten ruokailutottumusten omaksumista ja ylipainon välttämistä pyritään ehkäisemään neuvo-lan kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Salon varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelman kautta lisätäänlasten liikuntaa pyrkimyksenä vähentää liikkumattomuutta. Liikunnan lisäämiseksi varhaiskasvatus on mu-kana myös valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen – ohjelmassa ja SALLI- Salon liikkuvat lapset -hankkeessajoiden päämääränä on liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luominen.

Varhaiskasvatuksen arjessa lapset osallistetaan päivähoitopäivän suunnitteluun ja arviointiin jonka tavoit-teena on yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentyminen sekä osallisuuden lisääntyminen. Vanhemmat osal-listuvat yksiköiden vanhempaintoimikuntiin ja vanhemmille suunnataan vuosittain laatukyselyt. Päiväkotienhenkilökunta, lapset ja vanhemmat osallistuivat myös uuden 1.8.2016 käyttöön otettuun esiopetussuunni-telman laatimiseen.

Kunnallisen päivähoidon (päiväkodit ja perhepäivähoito) piirissä oli toukokuussa 2016 yhteensä 2377 ja vas-taavasti joulukuussa lapsia oli yhteensä 2109. Osaviikkohoidossa lapsia on ollut vuoden 2016 alussa 506 javastaavasti vuoden lopussa 552 lasta. Yksityisessä päivähoidossa oli lapsia yhteensä 179. Avoimen toimin-nan piirissä lapsia on ollut kaikkiaan 215. Avoimien palveluiden tarjoamassa avoimessa päiväkodissa sekäkerho- ja leikkitoiminnassa on vuoden aikana ollut käyntikertoja yhteensä 17.964.

Vuoden 2016 alussa päiväkotien täyttöaste 95 % ja perhepäivähoidon 93 %. Täyttöaste päiväkodeissa vuo-den lopussa 92 % ja perhepäivähoidossa 82 %. Esiopetus, jota tarjotaan vuotta ennen oppivelvollisuudenalkua, on osa varhaiskasvatusta ja siten myös suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Esiopetukseen onosallistunut 99 % ikäluokasta.

1.8.2016 käyttöön otetussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa on Salossa lisätty perusteissa esitetynperusopetuksen tehtävän lisäksi oppilaiden liikkuvan elämäntavan vahvistaminen. Salossa kaikki perusope-tuksen koulut ovat Liikkuvia kouluja. Liikkuva koulu – toimintamallissa vahvistetaan oppilaiden liikkumisenmahdollisuuksia koulupäivän aikana. Opetussuunnitelman linjausten mukaisesti jokainen koulu järjestäävähintään yhden liikuntapäivän lukuvuoden aikana, toiminnallistaa opetusta ja mahdollistaa pidempien lii-kunnallisten välituntien järjestämisen.

Uuden opetussuunnitelman myötä koulut ovat velvoitettuja järjestämään vähintään joka toinen lukuvuosikyselyn, jolla kartoitetaan oppilaiden hyvinvointia. Tuloksia käsitellään yhteisöllisesti ja niiden perusteellasuunnitellaan tarvittavat toimenpiteet.

Lukuvuonna 2016–2017 on aloitettu Oppiva Salo – kehittämisohjelman valmistelu vuosille 2017–2020.Kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on oppimisympäristöjen kehittäminen muunneltaviksi ja monipuoli-siksi oppimisen tiloiksi, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia. Koulukuraattorien ja – psykologien työn kehit-tämisen painopisteenä on lukuvuonna 2016–2017 moniammatillisen yhteistyön kehittäminen paikallisestialueella toimivien kanssa.

Opettajia ja oppilashuollon henkilöstöä on koulutettu Lapset puheeksi – menetelmän käyttämiseen.Perusopetuksen opettajia on koulutettu Ihmeelliset vuodet – ryhmänhallintamenetelmään. Lisäksi perusope-tuksessa on aloitettu pilotointi uuden poissaolomallin käytöstä.

Lastensuojelussa on osallistuttu vuoden 2016 aikana sosiaalityön palveluiden yhteisiin työpajoihin ja työs-kentelyn kautta on kehitetty sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ja lastensuojelun tehtävien uusjakoanykyisen sosiaalihuoltolain vaatimuksia vastaaviksi. Sointu-tiimi ottaa vastaan jatkossa sekä lapsia että ai-kuisia koskevat sosiaalihuoltolain mukaiset yhteydenotot ja ilmoitukset, lastensuojeluilmoitukset sekä enna-kolliset lastensuojeluilmoitukset. Uudenlainen yhteinen tekeminen vaatii jokaisen lasten ja perheiden kanssatoimivien ammattilaisten työpanosta, jotta perheille löydetään joustavasti juuri heidän tilannettaan auttavat

33


ratkaisut. Asiaa osaltaan vauhdittaa myös hallitusohjelmaan sisällytetty LAPE-muutosohjelma, jossa Salonkaupunki on sitoutunut olemaan mukana Varsinais-Suomen yhteisen hankehakemuksen mukaisesti.

Kuluneen vuoden aikana vastaanotettiin 1314 lastensuojeluilmoitusta (v. 2015: 1257) ja 47 yhteydenottoalapsen tuen tarpeen arvioimiseksi. Ilmoitukset ovat koskeneet 721 eri lasta ja yhteydenotot 36 eri lasta.Lastensuojeluilmoituksista 9,2 % koski 0-2 v, 14,7 % 3-6 v, 30,6 % 7-12 v, 21,9 % 13–15 v, 19,6 % 16–17v ja 3,9 % 18 vuotta samana vuonna täyttäneitä. Myös enin osa (30,5 %) sosiaalihuoltolain mukaisista yh-teydenotoista koski 7-12 vuotiaita. Vuoden 2015 keväällä voimaan astuneet sosiaalihuoltolain muutokseteivät siis vielä näy lastensuojeluilmoituksien määrän vähenemisenä ja/tai yhteydenottojen laajamittaisenatekemisenä. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin 31 kpl. Nousua edellisvuoteen on ollutreilusti yli puolet (v. 2015: 13 kpl).

Kuvio 22. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat, %, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Kuvio 23. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0–17-vuotiaiden osuudet (lähde: Sotkanet)

Avohuollossa asiakkuuksia oli vuonna 2016 yhteensä 417. Avohuollon sijoituksiin turvauduttiin 64 kertaa jakiireelliseen sijoitukseen 40 kertaa. Kiireellisten sijoitusten määrät laskivat yhdeksän tapausta edellisvuodes-ta, mutta avohuollon sijoituksia tehtiin 17 kpl enemmän kuin vuonna 2015. Avohuollon tukitoimina lapsille,nuorille ja perheille myönnettiin mm. tehostettua perhetyötä, perheohjausta, arviointia sekä nuoren ohjaus-ta. Lisäksi toteutettiin tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa niin lastensuojelun kuin sosiaalihuoltolainkin mukai-sina tukitoimina. Avohuollossa sekä sijaishuollossa on ollut saatavilla myös monenlaista ryhmätoimintanaannettavaa tukea: Suljettuja, määräaikaisia ja tavoitteellisia ryhmiä ovat olleet perheryhmät, vanhempain januorten ryhmät, sekä salapoliisi Mäyrä. Huostaanottoja tehtiin 18 kappaletta. Määrä on laskenut edellisvuo-teen verrattuna 10 päätöksellä. Huostaanottoja purettiin 15 päätöksen verran. Vuoden 2016 lopussa huos-taan otettuja oli 123.



34


2013 2014 2015 2016

Avohuollon sijoitukset 90 79 47 64

Kiireelliset sijoitukset 55 59 49 40Huostaanotot(uudet vuoden aikana) 27 26 28 18

Huostassa pidon lopettaminen 14 9 10 15

Jälkihuolto 83 79 88 92

Kuvio 24. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot vuosina 2013–2016

Kuvio 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saanei-den (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18- vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetäänvuoden viimeisen päivän tietoa. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 26§ määrittää kunnan tarjoaman kasvatus-ja perheneuvonnan palvelut. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muutatukea. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekätarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy yhteistyö ja asian-tuntija-avun antaminen muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Palvelut on suunnattu salolaisillelapsiperheille ja pääsääntöisesti asiakkaat hakeutuvat perheneuvolaan ajanvarauksen kautta, lähetettä eitarvita.

Lukumäärä 2013 2014 2015Salo 480 493 532Hämeenlinna 999 946 857Kouvola 2106 1996 2002Seinäjoki 1263 1510V-Suomi 5790 5708 5772Koko maa 79889 80058 78345

35


Asiakkaiden oikea- aikainen pääsyä perheneuvolaan toteutui. Vuonna 2016 ensikäyntiaika- käytäntöä jatket-tiin. Jatkohoito räätälöitiin perheiden tarpeiden mukaan laadullisesti, moniammatillisesti ja tavoitteellisesti.Perheneuvola pystyi jossain määrin tarjoamaan varhaisen vuorovaikutuksen hoitoa sekä vauvaperhetyötä,joka oli pääsääntöisesti kotiin menevää työtä. Uusia työmenetelmiä on otettu käyttöön tarpeen mukaan.Kasvatus- ja perheneuvolassa järjestettiin keväällä 2016 Ihmeelliset vuodet – vanhempainryhmä. Ryhmä olisuunnattu 4-6 – vuotiaiden lasten vanhemmille, jotka kaipasivat konkreettisia keinoja lapsensa hankalaankäytökseen. Ryhmä kokoontui viikoittain 15 kertaa ja siihen osallistui yhteensä 10 vanhempaa 6 perheestä,jotka olivat jo ennestään perheneuvolan asiakkaina. Ohjelmaa on tutkittu tieteellisesti ja tutkimus-tulostenmukaan n. 70 % ohjelmaan osallistuneiden vanhempien lapsista on edistynyt merkittävästi em. asioissasekä ryhmään osallistumisen jälkeen että seurannassa. Pois syrjästä - hankkeen tuella Salossa koulutettiinuseita ryhmäohjaajia ja ryhmät kokoontuvat perheneuvolan tiloissa.

Kasvatus- ja perheneuvolassa työskenneltiin useilla rajapinnoilla, yhteistyökumppaneita oli peruspalveluistaerikoissairaanhoitoon. Työkäytäntöjä päivitettiin ja selkeytettiin eri yhteistyötahojen kanssa tarpeen mukai-sesti. Yhteistyöneuvottelut lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa jatkuivat sekä varhaiskas-vatuksen kanssa asiakkaiden saattaen ohjaamista perheneuvolaan jatkettiin. Yhteistyötä tehtiin lastenneu-volan sekä ennaltaehkäisevän perhetyön kanssa. Pois syrjästä - hankkeen päätyttyä työskentely jatkui LA-PE- työryhmässä. Yhteistyö avopediatrin kanssa käynnistyi hankkeen myötä.

Vuonna 2016 perheneuvolassa kävi 581 asiakasta, käyntikertoja kertyi 2810. Asiakas- ja käyntikertojenmäärä lisääntyi edellisestä vuodesta. Tämä selittyy uusien asiakkaitten ensikäyntiaikojen jatkumisella, yli-määräisellä sosiaalityöntekijäresurssilla sekä lasten yksilöpsykoterapiakäyntien vähenemisellä. Kaikissa ikä-ryhmissä oli lisäystä. Suurimmaksi lasten ikäryhmäksi nousivat alakouluikäiset lapset. Aikuisten määrä laskihiukan. Ikäjakauma oli seuraava 0-6v: 93, 7-15v: 114, 16-21v.:4 yhteensä 211. Aikuisia perheneuvolassakävi 339.

Kuvio 26. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärien jakauma v. 2011–2016

Vuonna 2016 hoito- ja tutkimuskäyntejä oli 3332(v. 2015 3605). Hoidollisia käyntejä oli hieman tutkimus- jakartoituskäyntejä enemmän. Painopiste niin tutkimuksissa kuin hoidollisessa työskentelyssä oli perhekeskei-sessä työskentelyssä. Tutkimus- ja kartoituskäyntikertoja toteutui 1242 (v.2015 1125), joista perhetutki-muskäyntejä oli eniten 846, lapsen yksilötutkimuksia 178, aikuisen tutkimuksia 163. Lasten yksilötutkimus-käynnit lisääntyivät kun vanhempien käynnit vähenivät. Lääkärin tutkimuskäyntejä oli hieman edellistä vuot-ta enemmän.

36


Kuvio 27. Kasvatus- ja perheneuvolan tutkimuskäynnit vuonna 2016

Hoitokäyntejä kertyi 1474, joista perheen tukikäyntejä oli eniten 392, aikuisten tukikäyntejä 237, lastentukikäyntejä 104 ja verkostotapaamisten määrä pysyi ennallaan 165. Perheterapiakäyntejä oli 221 ja lastenyksilöpsykoterapiakäyntejä 219. Lasten yksilöterapiaan on pystytty rajallisesti vastaamaan (8 lasta). Nämäperheet tarvitsivat lapsen terapian rinnalle paljon vanhemmuuden tukea ja verkostoyhteistyötä.

Kuvio 28. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000, –12-vuotiasta (lähde: Sotkanet)

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatrian tulosalueella ovat Salossa edelleen korkeammat kuinVarsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna 2015. Lastenpsykiatrian hoitokäytännöt painottu-vat lapsen kasvu- ja kehitys ympäristöön ja hoito tapahtuu usein kotona. Lastenpsykiatrian avohoitokäyntienmäärä on kasvanut edelleen vuonna 2015 n. 5,3 %. Hoitopäivien määrä on kasvanut yli 40 %

Kuvio 29. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (lähde: Sotkanet)



37


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut mukana kokeilemassa Salon lasten ja nuorten palveluissa avope-diatrin toimintamallia tavoitteena lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Salon kaupunki on mukana Kas-te- hankkeessa, jossa on tavoitteena myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Yhteisillä tavoitteilla onviety prosesseja eteenpäin. Avopediatri on lasten ja nuorten palveluiden käytettävissä sovitusti ja tavoitteitaarvioitiin keväällä 2016. Salon kaupungissa on päätetty ottaa käyttöön yhteisiä työmenetelmiä lasten januorten palveluissa mm. Lapset puheeksi menetelmä sekä Ihmeelliset vuodet ryhmätoimintamalli. Lapsetpuheeksi ja Ihmeelliset vuodet koulutusta on ollut hankkeen puitteissa.

Kuvio 30. Nuorisopsykiatria avohoitokäynnit, 1000, 13–17-vuotiasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa(lähde: Sotkanet)

Salon nuorisopsykiatria on kehittänyt edelleen toimintakäytäntöjä konsultaatiokäytäntöjen suuntaan. Kon-sultaatiopalveluiden käyttö ei ole ollut kovinkaan aktiivista peruspalveluiden suunnalta. Nuorisopsykiatriantulosalueella Salon kohdalla avohoitokäynnit ovat laskeneet verrattuna vuoteen 2015 yli 13 %:a ja vastaa-vasti vuodeosastohoitopäivät ja hoitojaksot ovat vähentyneet yli 40 %:a vuoden 2015 hoitopäiviin ja – jak-soihin verrattuna.

Kuvio 31. Päihdesairauksien hoitojaksot 15 – 24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (lähde: Sotkanet)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi-, huumausaine-, lääkeaine- tai korvikkeet -päädiagnooseillasairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15–24-vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaa-vanikäistä kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.



38


Taulukko 7. Korvaushoito ja Ehkäisevä päihdetyö 2013–2016

Yllä olevassa taulukossa on kuvattu terveyspalveluiden korvaushoidon asiakasmäärät sekä ehkäisevän päihde-työn toiminnat. Varhaisen puuttumisen malleja ovat Valomerkki- sekä Omin jaloin -toiminta. Toimintaa toteu-tetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisnuorisotyön, lastensuojelun sekä poliisin kanssa.Terveysneuvontapiste Uukkari oli auki 48 kertaa ja päivystyksiä oli keskimäärin 1xkk. Eri nimimerkillä asioi-neita asiakkaita oli yhteensä 95, joista miehiä 65 ja naisia 30. Asiakkaista 12 (13 %) oli alle 20-vuotiaitamikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin! Ruiskuja ja neuloja vaihdettiin noin 50 000 kpl Salossa, salolai-set vaihtoivat neuloja ja ruiskuja Turussa n. 17 000 kpl ja A-klinikalla n.3000 kpl.

Kuvio 32. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24–vuotiaat, Salo, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä oli vuonna 2014 9,6 % (vuonna 2013 9,8 %) Koulutuksen ulkopuo-lelle jääneiden määrä on Salossa laskenut edelleen vuonna 2014. Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä 17–24vuotiaista oli tyttöjä 170 (8,4 %) (v. 2013 169; 8,1 %) ja poikia 239 (10,6 %), (v. 2013 258; 11,3 %).

2013 2014 2015 2016

Korvaushoitoasiakkaat 38 42 32 32

Ehkäisevän päihdetyönasiakkaat yht:

valomerkit / muut

4221 / 21

(ei toteutu-neiden valo-

merkkien tietopuuttuu)

3221 / 11

(ei toteutunei-ta valomerk-kejä 19 kpl)

3316/2

(ei toteutunei-ta valomerk-kejä 4 kpl)

2112/6

(ei toteutuneitavalomerkkejä 6

kpl)

Verkkovinkkis,kysymykset 36 55 35 51

TerveysneuvontapisteUukkarin asiakkaat 70 90 80 95

Uukkarissa vaihdetutneulat / ruiskut n. 30 000 n. 48 000 n.40 000

n.50 000+17.000

+ 3000

Ostokokeiden onnistu-misprosentti 52,6 34,6

Integroidutostokokeet(tupakka,alkoholi jarahapelit)toteutettiin

syys-lokakuussa

Integroidut osto-kokeet (tupakka,alkoholi ja raha-pelit) toteutetaanseuraavan kerran

vuonna 2017


39


Nuorisopalvelut ovat mukana nuorten arjessa. Nuorisotyön avoimet palvelut on suunnattu kaikille saloalaisil-le nuorille ja palveluja toteutetaan eri ympäristöissä. Nuorisotilatyötä on toteutettu 15.ta nuorisotilalla, joistaviiden ohjaustehtävät hankitaan kolmannen sektorin toimijoilta. Lisäksi nuorisotyön avoimet palvelut toteut-tavat lisäksi mm. koulunuorisotyötä, leirejä, retkiä, tapahtumia, bänditoimintaa, skeittihalli-palveluja, nuor-ten tieto- ja neuvontapalveluja, kansainvälistä nuorisotyötä, pienryhmätoimintaa ja yksilökeskusteluja esim.näpistysvalomerkkikeskusteluja.

Erityisnuorisotyö palvelee Salossa asuvia 12–18-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Erityisnuorisotyö tar-joaa mahdollisuuden keskusteluun, ohjaukseen ja nuoren yksilökohtaiseen tukemiseen sekä auttaa etsimäänratkaisuja elämäntilanteisiin liittyviin ongelmiin. Erityisnuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, jalkau-tuvaa ja korjaavaa. Työssä kiinnitetään erityisesti huomiota niihin asioihin, jotka vaikuttavat nuoren itsetun-toon, motivaatioon, hyvinvointiin sekä mielenterveyden edistämiseen.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoi-den ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Salossa etsivää nuoriso-työtä toteutetaan yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. Vuonna 2016 etsivän nuorisotyön asiakasmäärä oli289.

Nuorten työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avullapyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työ-hön. Lisäksi työpajatoiminnan avulla pyritään tukemaan nuoren 2. asteen opintojen suorittamista. Salossanuorten työpajatoimintaa toteutetaan media-, taide- puutyö- ja kahvilapajoilla. Vuoden 2016 syksyllä toi-minnan aloitti starttivalmennus Antero. Vuonna 2016 nuorten työpajatoimintaan osallistui 80 nuorta. Ope-tuslautakunta myönsi yleis- ja kohdeavustuksina nuorisotoiminnan tukemiseen 32 000 euroa.

Ankkuri-malli perustuu moni viranomaisyhteistyöhön, jossa eri viranomaiset työskentelevät yhdessä poliisi-asemalla. Ankkuri-tiimi tekee ryhmänä tiivistä yhteistyötä tuoden ammattiosaamisensa ja taustaorganisaati-oidensa tuen ja osaamisen tiimin käyttöön. Toiminnan tavoitteena on puuttua varhaisesti alaikäisten rikolli-seen käyttäytymiseen, selvittää nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja ohjata tarkoituksen-mukaisen avun ja tuen piiriin ohjaaminen. Tavoitteena on myös puuttua nopeasti lähisuhde- ja perheväkival-taan. (Sisäministeriö 2013)

Ankkuritoimintaan irrotettiin arviointitiimistä vuonna 2015 sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaajatyöpari ja siirret-tiin fyysisesti Salon poliisiasemalle. Ankkuri on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sosiaalityöntekijän li-säksi poliisi ja psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta (50 %). Ankkuriin ohjautuvat tapaukset tulevat suu-relta osin poliisin kautta. Ankkuri-sosiaalityöntekijän poliisilta vastaanottamia lastensuojeluilmoituksia oli188 vuonna 2016, joista 66 ei johtanut selvitykseen. Vuoden aikana nuoria, alle 18 asiakkaita Ankkurissa onollut 88 kpl.

Asiakkuuksien syinä ovat olleet mm. haitanteko virkamiehelle, niskoittelu, alkoholi- ja tupakkarikkomukset,huumausainerikokset, rattijuopumus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kulkuneuvon luovuttaminenjuopuneelle, kulkuneuvon kuljettaminen ajo-oikeudetta, laiton uhkaus, vahingonteko, teräaseen hallussapi-to, kotirauhan rikkominen, näpistys, varkaus, pahoinpitely, vammantuottamus, palonsyyntutkinta, lapsenseksuaalinen hyväksikäyttö. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asiakkaita on ollut 25 perhettä, yht. 88asiakasta, joista 41 lasta. Lisäksi työhön on kuulunut kriisityötä, palveluohjausta, pari- ja lähisuhdeväkival-tatyömallin (Marak) mukaista työskentelyä, sekä muissa viranomaisverkostoissa tehtävää työtä.

40


3.2 Työikäisten ja vanhusten hyvinvointiTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) onvastannut tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla 170 000 suomalaisen tutkimuskokonaisuu-della vuosina 2013–2015. Elämäntapoihin ja elämänhallintaan vaikuttaminen ovat yhä keskeisemmässäroolissa vastaanotoilla päihteiden käytön, yksinäisyyden ja syrjäytymisen lisääntyessä sekä lihavuuteen liit-tyvien sairauksien kuten esim. diabeteksen esiintymisen kasvaessa.

Diabeetikkojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja kasvu jatkuu edelleen. Työttömyys on lisännyt asiak-kaiden määrää terveyskeskuksessa, kun työterveyshuollon käynnit ovat jääneet pois. Ennalta ehkäisevä työja sairauksien varhaistoteaminen on tärkeää yksilön kannalta.

Kuvio 33. B- Ghb-A1c mittaustulosten % -osuus, joiden arvo oli > 7,5

Tyypin 2-diabeetikoiden hoitotuloksissa on päästy parempaan hoitotasapainoon, joka näkyy niiden potilaidenmääränä, joiden HbA1c-tulos on alle 7,5 %. Kaikkein suurimmassa riskissä olevien potilaitten (HbA1c yli10,5 %) määrä on myös laskenut. On kuitenkin huomioitava, että erittäin suuren riskin omaavan potilaittenryhmä on entistä moniongelmaisempi ja haastavampi.

Kuvio 34. B- Ghb-A1c mittaustulosten % -osuus, joiden arvo oli > 10,5

41


Diabeteksen paras hoito on ennaltaehkäisy kaikissa perusterveydenhuollon toiminnoissa. Myös yhteiskunnanolosuhteiden kautta voi ehkäistä tautia, mm liikuntaa suosivilla päätöksillä. Diabetes on krooninen sairaus,joka kehittyy vähitellen ja altistaa moneen muuhun sairauteen, erityisesti valtimotauteihin. Diabeteksen javaltimotautien hoidon kustannukset ovat suuret. Aivan tarkkaa lukua salolaisten diabetespotilaiden määräs-tä ei ole, mutta Kelan lääkityskorvausoikeustilaston mukaan v. 2014 diabeteksen lääkitykseen oikeutettujaoli 3024, v. 2015 3424 henkilöä (I ja II tyypit yhdessä). Kelan 2016 tilastot eivät vielä ole käytettävissä.Oman raportointiohjelman mukaan 4326 tyyppi II diabetesta sairastavalla oli ainakin yksi kirjattu terveys-keskuskontakti v. 2016 Salon terveyskeskuksen avohoidossa tai työterveyshuollossa. Vastaava luku v. 2015oli 4205. Ryhmätoiminta alkuohjauksessa jatkuu ja ARKEEN VOIMAA ryhmään voivat osallistua kroonistentautien aiheuttamaa hoitoväsymystä potevat. Hoitotavoiteiden saavuttamista työikäisillä olisi parannettava,ja ennalta ehkäisyä tehotettava. Diabetespotilaat ovat usein monisairaita ja on syytä muistaa, että diabeteson usein yhteinen nimittäjä.

Kuvio 35. Diabetesriskipisteiden jakauma 2016

Vanhusasiakkaiden päivystyshoitoa ja kotiutusta joustavoitettiin. Keväällä aloittaneen kotitiimin yöhoidontuella iäkkäiden toistuvat käynnit päivystyksessä vähenivät. Päivystyskäyntejä oli v. 2016 27152 (v. 2015käyntejä oli 31813), joista lääkärikäyntejä 18 208 (v.2015 käyntejä oli 21 242) ja hoitajakäyntejä 8 944 (v.2015 käyntejä oli 10 571). Käynnit vähenivät lääkäreillä -14,2 % ja hoitajilla -15,4 %. Avustavan työn osuuskorostui moniongelmaisten asiakkaiden myötä. Asiakkaita kotisairaalassa ja kotiutustiimissä oli yhteensä900 (v. 2015 asiakkaita oli 902), joista kotisairaalan asumispalvelu- ja hoivakotiasiakkaita yhteensä 78 (v.2014 asiakkaita oli 105). Hoitojaksoja oli 1611 (v. 2014 hoitojaksoja oli 1614) ja hoitopäiviä kertyi yhteensä3 580 (v.2015 hoitopäiviä oli 3637), joista asumispalvelu- ja hoiva-asiakkaiden hoitopäiviä oli 233 (v. 2015hoitopäiviä oli 193). Kontakteja kertyi yhteensä 6812. Keskimääräinen hoitoaika oli 2 vrk.

Terveysasemilla tapahtuvassa aikuisväestölle suunnatussa terveydenhoitajan vastaanottotoiminnassa paino-pistealueena on kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Lääkärin vastaanotolla hoitajien vastaanotto-toiminnassa painottuu sairaanhoito. Terveydenhoitajien aluejaon uusimisen yhteydessä neuvolatoiminnastasiirrettiin kolmen terveydenhoitajan työpanos aikuisten hoitajavastaanottoon. Diabeetikoiden ja muistisairai-den määrä vastaanotoilla on lisääntynyt.

Terveydenhoitajien tekemiin terveystarkastuksiin ohjautui yli 300 päivä työttömänä olleita, omaishoitajiasekä yli 80-vuotiaita vanhuspalveluiden teettämän hyvinvointikyselyn perusteella. Työttömille tehdyissäterveystarkastuksissa painopisteenä oli sekä kansansairauksien riskitekijöiden kartoittaminen että syrjäyty-misen ehkäisy. Omaishoitajille suunnatuissa terveystarkastuksissa yhtenä painopistealueena oli omaishoita-jan jaksaminen ja ohjaaminen tarvittaessa mm. vertaistuen piiriin. Aikuisväestölle järjestettiin diabeteksenensitietoryhmiä, Marevan hoidon ryhmämuotoisia tietoiskuja sekä painonhallintaryhmiä.

DM Riski2016 asiakkaat 2016

<7 1552 927-11 1918 86

12–14 852 4515–20 737 49>20 122 13

5181 285

42


Uusi laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP laki) on lisännyt TYP- asiakkuuteenohjautuneiden asiakkaiden määrää. Useat kunnat ovat olleet kiinnostuneita Salon toimivasta työllisyydenhoidon ja työttömien terveydenhuoltomallista. Kaksi terveydenhoitajaa vastaa pitkäaikaistyöttömien ter-veystarkastuksista. Alle 300 päivää työttömänä olleille terveystarkastukset tehdään omilla terveysasemilla.Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta tarkastuksissa kävijöitä oli yhteensä 77. Yhteistyötätehdään erityisesti tilanteissa joissa asiakkaan laajempi työkyvyn selvittely on paikallaan ja joiden hoidossatarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin yhteensä 91 kpl.Vuonna 2016 alettiin tehdä monialaisia työllistymissuunnitelmia.

Lisäksi asiakkaita (47 kpl) ohjattiin terveystarkastuksiin myös muilta tahoilta: Salon sosiaalityöstä, Salontyöttömyyden parissa toimivista hankkeista (Party- ja Voitto -hankkeet) sekä myös terveyskeskuslääkäriltä.Käyntejä terveydenhoitajilla vuonna 2016 oli kaikkiaan 595 kpl. Työttömien työkyvynarvioita toteutetaanyhteistyössä Salon terveyskeskuksen fysiatrian yksikön ja muun yhteistyöverkoston kanssa aiemmin luodunmallin mukaisesti. Näissä tarkoituksena on hoitaa pitkäaikaistyöttömien eläke-, ammatillisen kuntoutuksen,sairaslomien ja lääkinnällisen kuntoutuksen asioita. Uusia asiakkaita vuonna 2016 oli 101 kpl.

Waltissa toimii aikuissosiaalityön alaisena valtakunnallisen Party-hankkeen Salon osahanke, jossa kehitetäänuusia palveluja heikossa työmarkkinatilanteessa oleville työttömille työnhakijoille. Hanketta osa rahoittavatSosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan Sosiaalirahasto. Hanketta hallinnoi Rauman kaupunki ja muka-na ovat Salon lisäksi Turku, Somero, Eura, Eurajoki, VATES – säätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työ-terveyslaitos ja Rauman Taitokunto Oy. Kokonaiskustannusarvio Salon osahankkeessa on 721.380 euroa,josta ESR-rahoituksen osuus on 80 %. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2015–30.3.2018.

Tavoitteena on työmarkkinatuen takaisinmaksun kustannusten pienentäminen, varautuminen MYP-lakiin,sosiaalihuoltolakiin ja työtoimintoja koskevien lakien uudistamiseen, asiakasryhmän kanssa työskentelevienohjauskyvyn, yhteistyön ja palveluihin ohjauksen parantaminen, heikossa työmarkkinatilanteessa olevienasiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen uusia toimintamalleja ja yhteistyötä kehittämällä.

Hankkeen palvelut on tarkoitettu pääasiallisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneille ja sisällössä painot-tuu kuntouttavan työtoiminnan ryhmien sekä toimintakyvyn arvioinnin menetelmien kehittäminen. Lisäksihankkeessa on kehitetty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä asiakaskohtaisissa asioissa että toiminta-mallin kehittämiseen liittyvissä teemoissa.

Hankkeessa on kehitetty TYKY-toiminnan malli, joka toteutetaan kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella3kk 1-2 päivää viikossa. Painopiste on hyvinvoinnin tukemisessa ja asiakkaiden aktivoitumisessa jatkosuun-nitelmien tekoon. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia on kehitetty sekä ryhmätoimintana, että yksilöoh-jauksena. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on panostettu erityisesti musiikkitoimintaan ja päihdetaustaistenTukiryhmään. Työ- ja toimintakyvyn arviointijaksojen toimintamallia ja verkostoyhteistyötä on kehitetty japilotoitu erilaisissa asiakastapauksissa.

Suurimmalla osalla (80 %) ovat kaikki kotitaloudessa työttömiä tai työelämän ulkopuolella, huollettavia lap-sia on vain 11 %:lla henkilöistä ja 60 % asuu yhden aikuisen kotitaloudessa. Aloittaneista asiakkaista valta-osalla (88 %) on joko diagnosoitu sairaus tai vamma tai päihde/mielenterveysongelma, joka rajoittaa työ- jatoimintakykyä. Maahanmuuttajia on 15 henkilöä. Suurimmat työllistymisen rajoitteet ovat mielenterveydenongelmat, päihdeongelmat sekä TULES – vaivat.

Arkeen Voimaa – yhteydenottoja on ollut yhteensä 75. Ryhmiä on pidetty 4x/v ja niihin ilmoittautuneidenmäärä on ollut 10–14. Saatu palaute on ollut pääsääntöisesti erittäin hyvää. Ohjaajakoulutus järjestettiinSalossa elokuussa ja siitä valmistui 4 uutta vertaisohjaajaa. Yhteensä Salossa on nyt 7 ohjaajaa. Asiakkaatovat ohjautuneet ryhmiin pääsääntöisesti lääkärien ja hoitajien vastaanotoilta.

Lisäksi Salon kaupunki on mukana Kaste-hankkeessa, jossa palvelumuotoilun keinoin pyritään tehostamaanpalveluita paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla. Tavoitteena on hoitoprosessien sujuvoittaminensekä palveluohjaus sekä itsehoitomallin kehittäminen vastaanottotoiminnassakotiin.

43


Päihteiden käyttö

Kuvio 36. Päihdehuollon avopalveluissa asiak. / 1000 asukasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Päihdehuollon avopalveluita oli vuonna 2015 käyttänyt yhteensä 660 salolaista asiakasta. Indikaattori kuvaaA-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön. On kuitenkin huo-mattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevistaresursseista sekä vallitsevista käytännöistä.

Salon kaupunki ostaa päihdepalvelut laajalla kumppanuussopimuksella A-klinikalta korvaushoitoa lukuunottamatta. Salon terveyskeskus vastaa korvaushoidon järjestämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä. A-klinikan palveluihin kuuluvat lisäksi päihdekuntoutus, vertaistukitoiminta, toimintakeskukset sekä vuodesta2011 alkaen Katkaisu- ja selviämisasema. Dementiayksikkö päihde-dementioille on toiminut keväästä 2013lähtien.

ASIAKKAAT A- Ver-tais- Toimintakeskukset As. tupa Louhe-

laAnja-lan-

Demen-tia-

Selv.asemaSalo

klinik-ka tuki

Halikko Perniö Salo Alhai-nen

yhteisö salo yksikkö Katko YHT.

2013 794 96 71 41 170 58 45 74 17 147 131 1644

2014 728 85 47 39 132 49 35 53 18 135 114 1435

2015 645 55 44 40 123 42 39 69 10 128 222 1417

2016 605 63 69 45 130 33 35 63 17 108 94 1331

Taulukko 8. A-klinikkasäätiö Länsi-Suomen palvelualue / Salo käyntimäärät 2013 – 2016 asiakkaat yksiköittäin

SALO A- Vertais- Toimintakeskukset As.tupa Louhela Anjala Selv.asema

Demen-tia-

yksikköVuosi klinikka tuki Halikko Perniö Salo Alhai-nen yhteisö kunt.yks

. Katko

Käynnit v.2013 11862 931 2741 2562 10118 475 2163 3309 1543 304 1129

Käynnit v.2014 8600 725 2683 2260 10371 426 1562 2382 1347 311 2056

Käynnit v.2015 7954 670 2824 2319 10205 390 1733 2122 1614 350 2057

Käynnit v.2016 7874 711 3458 3139 10795 197 2048 2355 1208 302 2223

Taulukko 9. A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue / Salo käyntimäärät 2013 - 2016

Lukumäärä 2013 2014 2015Salo 798 728 660Hämeenlinna 649 714 617Kouvola 863 852 862Seinäjoki 526 708V-Suomi 3328 3221 3555Koko maa 48051 46736 45950

44


Vuonna 2016 A-klinikan asiakkaista oli alle 25- vuotiaita 13 %, 25–39-vuotiaita 28 %, 40- 59 – vuotiaita 40%, asiakkaista ja yli 60 -vuotiaita 19 %. Alle 25- vuotiaiden ikäryhmässä kasvua vuoteen 2015 oli lähes 4% samoin 25- 39- vuotiaiden ikäryhmässä kasvua 2 %. Suoritteista käyntimäärät ovat kasvaneet ja vastaa-vasti käyntimäärät nousseet vuodesta 2015 2000 käynnillä. Hillerinkujalla päihdedementia yksikössä 17 erisalolaista asiakkaana ja vastaavasti Anjalan-Salossa 63 asiakasta. Katkon puolella oli odotetusti hiemanlaskua syynä toimintatapojen muutos. Huumeiden käyttäjillä ei ole enää jonotusaikoja, jolloin alkoholin liika-käytöstä katkolle tulevien määrä hieman laskenut. Jonoja ei tällä hetkellä, päiviin suunniteltu ryhmätoimin-toja ja ohjelma on tiivis.

A-klinikan asiakkuudet ikäjakaumittain: 30–39 vuotiaista naisista käytti 23 % palveluista vuonna 2016 javastaavasti tässä ikäryhmässä miehistä 20 %. A- klinikan palveluissa alle 30 vuotiaita miehiä oli 24 % javastaavasti naisia 14 %. Yli 60 vuotiaat naiset hakeutuvat hoitoon aktiivisemmin kuin vastaavasti tämänikäryhmän miehet. Nuoret miehet erittäin haastavia moniongelmaisia, vahvat aineet, asunnottomuus,

A-klinikan asiakkaista 52 %:lla ensisijaisena käyntisyynä oli alkoholiongelma, huumausaineongelma 7 %:lla,lääkeaine- tai monipäihderiippuvuus 21 %: lla, peliriippuvuus 6 %:lla, läheisen päihdeongelma 3 %:lla 11%:n kohdalla tulosyy jäi epäselväksi.

Poliisilakiperusteiset kiinniotot 538 (+15 %), rattijuopumus 171 (-20 %), törkeä rattijuopumus 76 (-24 %),rattijuopumus (huume) 24 (-12 %), huumausainerikos 28 (-10 %), huumausaineen käyttörikos 157 (+5 %),alkoholirikkomus 3 (-66 %), hälytystehtävät (häiriökäyttäytyminen, kotihälytys, päihtynyt, mielenterveys,itsemurhauhka) 2370 (-10 %). Rikostilastot näyttävät positiiviselta mutta valvontaan ei ole pystytty resur-soimaan ja kiireelliset hälytystehtävät ovat sitoneet vähentyneet resurssit.

2013 2014 2015 2016Hälytystehtävä päihtynyt henkilö 555 531 --- yht.Hälytystehtävä häiriökäyttäytyminen 956 914 --- 2370Poliisilakiperusteiset kiinniotot 586 488 464 538Rattijuopumukset 193 173 212Törkeät rattijuopumukset 107 91 100 76Rattijuopumus / huumaava aine 21 19 27 24Törkeä rattijuopumus / huumaava aine 0 1 ---Huumausaineen käyttörikos 155 132 149 157Huumausainerikos 60 57 38 28Alkoholirikkomus 14 1 9 3

Taulukko 10. Päihteisiin liittyvät poliisitehtävät 2013- 2016 (lähde: Salon poliisi)

Kesällä 2016 kaupungin kotisivuilla oli THL:n koordinoima päihdetilannekysely kaupunkilaisille, johon vastasi104 salolaista. Tuloksia on käsitelty ept- suunnitelman päivityksen yhteydessä ja niistä on tiedotettu kau-pungin kotisivuilla ja paikallislehdessä. Kaupunkilaisille suunnattua päihdeasennekyselyä ei toteutettu. Eh-käisevän päihdetyön vuosisuunnitelman päivityksessä otetaan huomioon 1.12.2015 voimaan tullut uusi lakiehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi sekä siihen liittyvä STM:n laatima ehkäisevän päihdetyön toimintaoh-jelma.

Jalkautuva päihdetyö on Salon A-klinikan ja Salon terveyskeskuksen yhteistyömuoto, jota toteutettiin A-klinikan sosiaaliterapeutin toimesta Salon terveyskeskuksen pääterveysasemalla ja Salon Seudun Ammat-tiopistolla. Toiminnan tarkoituksena oli tuoda päihdetyön osaamista erityispalveluista perusterveydenhuol-toon. Jalkautuvan päihdetyön tavoitteena oli päihteiden riski- ja haitallisen käytön entistä varhaisempi tun-nistaminen ja mahdollisten päihteiden käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Jalkautuva päihde-työhön sisältyi myös toiminnalliset riippuvuudet. Asiakastyössä pyrittiin arvioivaan ja ohjaukselliseen työhön.

Asiakkaiden ikäjakauma oli nuorista aikuisista iäkkäisiin henkilöihin. Tarvittaessa asiakkaita ohjattiin jalkau-tuvan päihdetyön vastaanotolta päihdehuollon erityispalveluihin, kuten Salon A-klinikalle, Salon Katkaisu- ja

45


selviämisasemalle, päihdehuollon Salon laitoskuntoutuspalveluihin tai muiden palveluiden piiriin. Asiakasvas-taanottojen lisäksi jalkautuvaan päihdetyöhön sisältyi päihdeasioiden konsultaatiota eri työntekijäryhmillesekä terveyskeskuksessa että ammattiopistolla. Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Akuutti mielenterveys-ja päihdevastaanotto oli jalkautuvan päihdetyön uusi yhteistyötaho.

Kuvio 37. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64v. / 1000 asukasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sot-kanet)

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti palvelurakennetta on kehitetty valtakunnallisen Mieli 2009-ohjelman suuntaisesti. Psykiatrian tulosalueella toimintaa on kehitetty edelleen avohoitopainotteisempaansuuntaan ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Aikuispsykiatrian tulosalueen kans-sa on yhteistyössä kehitetty palveluita tavoitteena saumaton yhteistyö. Peruspalveluiden vastuulle on siirty-nyt edelleen erikoissairaanhoidon seurannassa olleita mielenterveyspotilaita. Peruspalveluissa toimintaan onsaatu selkeitä uusia linjauksia ja toiminnassa on tehostettu myös nettipalveluiden mahdollisuuksia. Salonkaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikössä aloitti 1.9.2016 psykiatri yksikön ylilääkäri ja toi-mintaa on suunnattu myös terveyspalveluiden lääkäreiden konsultaatiomahdollisuuteen.

Uutena toimintana aloitti syyskuussa 2016 akuutti mielenterveys- ja päihdevastaanotto. Toiminta käynnistyiVSSHP:n aikuispsykiatrian ja Salon mielenterveyspalveluiden yhteistyönä. Toiminnasta vastaa virka-aikanakaksi psykiatrista sairaanhoitajaa (pth+esh) sekä lisäksi iltapäivisin voidaan tarjota akuuttiaikoja psykiat-rin(esh) vastaanotolle. Akuutti mielenterveys- ja päihdevastaanotto on tarkoitettu 18vuotta täyttäneille.Vuoden 2016 aikana depressiohoitajien vastaanotolla kävi kaikkiaan 539 asiakasta ja asiakaskäyntejä oliyhteensä 2051. Hoitoon tulon syynä masennuksen lisäksi on ollut ahdistuneisuushäiriöt, paniikkihäiriöt sekäeriasteiset ongelmat perhetilanteissa. Depressiohoitajien vastaanotot ovat suurimmilla terveysasemilla, pal-veluita on tarjottu aikuisväestölle.

Asumispalveluiden ostopalveluissa käyttökustannukset olivat noin 10 % edellisvuotta pienemmät ja jäivätnoin 15 % budjetoitua pienemmiksi. Ostopalveluihin käytettävien menojen vähentyminen johtuu toimintata-van muutoksesta ja ”Oma nimi ovessa” mallin mukaisesta toiminnasta, jonka mukaan asukkaille pyritäänviemään tarvittavat palvelut kotiin. Oma nimi ovessa mallin mukaan tavoitteena on mahdollistaa asiakkaidenkotona asuminen sinne vietävien palvelujen avulla ja muilla tukipalveluilla, esim. päivätoiminnalla. Asumis-palveluina on ostettu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista, palveluasumista ja tukiasumista.Lisäksi mielenterveyskuntoutujien tukiasuntoina on ollut 14 Y-säätiön omistamaa asuntoa, joista yksi olivapaana vuoden 2016 lopussa. Asiakkaiden kuntoutumisen porrasteisuus on toteutunut. Uusien asiakkaidenkohdalla porrasteisuus on toteutunut suunnitelman mukaan, eli uudet asiakkaat asutetaan ensisijaisesti tu-kiasumisen piiriin. Tukiasumisen osoittauduttua riittämättömäksi, voidaan siirtyä tuetumpaan asumismuo-toon. Salon kaupunki aloitti uutena toimintana tukimuodon kotona asuville mielenterveyskuntoutujille sosi-aalisena kuntoutuksena ja ryhmätoimintana Pahkavuoressa Pahkan palveluyksikössä. Toiminta on käynnis-tynyt huhtikuussa 2016. Toimintaa on viitenä päivänä viikossa ja asiakkaita on ollut 40.


46


Salon mielenterveysseura edistää paikallisesti mielenterveyttä auttamalla vaikeisiin elämäntilanteisiin joutu-neita tarjoamalla kriisiapua ja psykososiaalista tukea sekä tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielen hy-vinvointia tukevaan vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan ja erilaisiin ryhmätoimintoihin sekä vahvistaakansalaisten mielenterveysosaamista tarjoamalla mielenterveyden ensiapu- ja vapaaehtoistoiminnan koulu-tusta. Toiminta jakaantuu järjestölähtöiseen auttamiseen, kehittämistoimintaan ja myytäviin palveluihin.

Uusia asiakkaita kirjattiin vuoden aikana 405. Kaikkiaan asiakkaita oli yhteensä 411. Uusista asiakkaistasalolaisia oli 376 ja somerolaisia 28. Muista kunnista yhteyttä otti yhteensä 8 henkilöä. Asiakkaista 367 (89%) kävi kriisikeskuksessa yksin. Pariskuntia oli 29 ja perheitä 9. Jo oleskeluluvan saaneiden maahanmuutta-jien osuus asiakkaista väheni kriisivastaanottotyössä aavistuksen verran entisiin vuosiin verrattuna, nyt hei-dän osuutensa kaikista asiakkaista oli 3,8 %.

Kriisivastaanotto Salo Somero Muut YhteensäAsiakkaat 376 28 7 411Käynnit 1070 88 7 1165Puhelut 235 5 240Kotikäynnit 11 0 11Muualla 12 0 12Suoritteet 2056 163 25 2244(á 45 min)

Taulukko 11. Kriisivastaanoton asiakkaat ja yhteydenotot vuonna 2016 asiakkaan kotikunnan mukaan

Valtaosa kriisikeskuksen asiakkaista oli työikäisiä ja työssäkäyviä. Neljäsosa asiakkaista sijoittuu ikäryhmään30–40 vuotiaat ja toinen liki neljäsosa ikäluokkaan 41–50 vuotiaat. Asiakkaiden ikäjakautuma painottui jon-kun verran edellisiä vuosia vanhempiin henkilöihin ja asiakkaiden keski-ikää nosti muutama yli 80 vuotiasasiakas. Edellisiin vuosiin verrattuna eläkkeellä olevien, yrittäjien ja palkansaajien osuus lisääntyi ja työttö-mien puolestaan väheni hieman. Asiakkaista 67 % hakeutui kriisikeskukseen omatoimisesti, 6,9 % tuli lä-heisten ohjaamina, 12,5 % sosiaali- tai terveydenhuollon ohjaamina ja 2,9 % työterveyshuollon kautta.Omatoimisesti yhteyttä ottavien määrä vähentyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja ohjattuna tulevienosuus lisääntyi n. kolmella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta.

Kuvio 38. Jäsenkäynnit Klubitalolla tammi-joulukuu 2015- 2016 (lähde: Salon Klubitalo)

Klubitalolle suurin muutos vuonna 2016 oli sen irtaantuminen mielenterveysseurasta omaksi toiminnaksi.Klubitalo toiminta tukee peruspalveluiden mielenterveystyötä. Jäsenten osallistuminen toimintaan edistääheidän toipumista ja yleistä hyvinvointiaan. Klubitalokuntoutus perustuu kansainväliseen Fountain House

47


Klubitalo – toimintamalliin. Klubitalon toiminta on lakisääteistä mielenterveystyötä täydentävää toimintaa.Klubitalo keskittyy tukemaan jäsentensä yhteiskunnallista osallisuutta koskevia toiveita ja odotuksia.

Jäsenkäyntien määrä pysyi lähellä edellisvuoden tasoa: 3882 jäsenkäyntiä. (4 021 vuonna 2015). Uusiajäsenyydestä kiinnostuneita tutustujia kävi vuoden mittaan 32, joista 13 liittyi jäseneksi. Klubitalon toimin-taan osallistui vuoden aikana kaikkiaan 99 eri kuntoutujaa. Päivittäin osallistujia oli 6-29, keskimäärin 16jäsentä. Aktiivijäsenistöstä (N=87) oli korkeintaan 30-vuotiaita 21, 31- 40-vuotiaita 30 ja 41–50-vuotiaitayhteensä 21 Yli 50-vuotiaita 15. Kävijöiden laskennallinen keski-ikä on 39 vuotta. Suurin osa uusista jäsenis-tä ohjautui erikoissairaanhoidon kautta, lähinnä aikuispsykiatrian poliklinikalta ja päiväosastoilta. Salon ter-veyskeskuksen depressiohoitajat ovat myös ohjanneet asiakkaitaan klubitalolle.

3.3 Ikääntyneiden hyvinvointiIkääntynyt väestö on terveempää kuin kymmenen vuotta sitten. Monet positiiviset tekijät ovat lisääntyneetja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä tapaturmat vastaavasti vähentyneet. Tulevaisuudessa väestönikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu riippuu siitä, miten ikääntyneiden terveys ja toimintakykyjatkossa kehittyvät. Haasteita asettavat mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja muiden päihteiden käy-tön yleistyminen. Elintavat eivät kuitenkaan ole kohentuneet kaikilta osin vuosien saatossa positiiviseensuuntaan. THL:n mukaan kaikki iäkkäät eivät ole yhtä hyvässä asemassa. Köyhät, vähän koulutetut, vam-maiset, mielenterveyden ongelmista kärsivät syrjäytyvät helposti jo terveinä.

Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen elämänlaatua heikentävä ja avun tarvetta aiheuttava tekijä. Niidenvarhainen toteaminen ja hyvät hoitokäytännöt sekä kotihoito viivästyttävät raskaimpien palvelujen tarvetta.Ikääntyneiden kaatumiset ovat keskeinen kotona asumista uhkaava tekijä. Tutkimusten mukaan kaatumis-riskiä lisäävät useat tekijät, kuten liikkumiseen ja tasapainoon liittyvät asiat ja aiemmat kaatumiset, ravit-semus ja erilaiset sairaudet sekä lääkehoidot. Riskitekijät esiintyvät vain harvoin yksinään, vaan ne kasaan-tuvat tyypillisesti samoille ihmisille.

Vähäiset sosiaaliset kontaktit, masennus ja yksinäisyys ennakoivat heikkoa kotona selviytymistä. Kotonayksin asuvat, huonokuntoiset, masentuneet ja heikon tukiverkoston omaavat vanhukset tarvitsevat enitenmyös kotihoidon palveluita. Yksinäisyys on merkittävä ongelma monille ikääntyneille. Yksin asuvien vanhus-ten määrää pidetään eräänä keskeisenä palvelutarpeen osoittimena. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on li-sääntynyt 1990 -luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus on vähentynyt. Erityisesti huomioitavaa on iäkkäidennaisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Tulevaisuudessa alkoholinkäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen tuleekiinnittää entistä enemmän huomiota, koska erityisesti suurten ikäluokkien alkoholin käyttö on runsaampaakuin tämän hetken iäkkään väestön.

Salolaiset ikääntyneet osallistuvat kaupungin päätöksentekoon muun muassa vanhusneuvostossa. Ikäänty-neet huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. He ovatmyös merkittävä voimavara muiden salolaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Maakunnan väestö on muuta maata selvästi iäkkäämpää, 75 vuotta täyttäneen väestön osuus koko väestös-tä oli 9,4 %. 75 vuotta täyttäneiden kasvu valtuustokaudella on kasvanut vuosina 2013–2015 yhteensä 0,4%. Koko maassa yli 75 vuotta täyttäneiden osuus oli 8,8, % väestöstä vuonna 2015, Salossa vastaavasti10,4 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Salossa kasvaa vähitel-len. Suuret ikäluokat tulevat vuoden 2025 tienoilla palvelujen tarpeeseen. Tuolloin 75 vuotta täyttäneitä onväestöennusteen mukaan yli 8000.

48


Kuvio 39. 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde: Sotkanet)

Keskeisten palveluiden kattavuussuositukset 75 vuotta täyttäneille ovat seuraavat:

· 91–92 % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin· 13–14 % saisi säännöllistä kotihoitoa· 6-7 % saisi omaishoidon tukea· 6-7 % tehostetussa palveluasumisessa· 2-3 % vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla.

Salossa vanhuspalveluiden palvelurakenne on pitkälti laatusuositusten mukainen ja kotiin annettavaan hoi-toon painottuva. Vuonna 2015 asui 75 vuotta täyttäneistä 91,8 % kotona, säännöllistä kotihoitoa sai 13,4 %ja omaishoidon tukea 4,6 %. Ympärivuorokautisen hoidon kokonaiskattavuus oli 8,1 %. Terveyskeskussai-raalassa hoidettiin 0,3 % pitkäaikaishoidossa olevista. Salossa asui eniten 75 vuotta täyttäneistä kotonaverrattuna vertailukuntiin, maakuntaan ja koko maan vastaavan ikäiseen väestöön.

Kuvio 40. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (Sotkanet)



49


Kuvio 41. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet. Absoluuttinen lukumäärä taulukossa (Sotkanet)

Toimintavuonna omaishoidettavia oli yhteensä 362. Määrä on noussut vuoden takaisesta (341 vuonna2015), mikä on ollut tavoitteena. Iältään omaishoidettavat jakaantuivat seuraavasti (Taulukko 12).

Ikäryhmät vuosina Hoidettavien lukumäärä

65–74 95

75–79 88

80–84 72

yli 85 107

Taulukko 12. Omaishoidettavien jakaantuminen ikäryhmittäin vuonna 2016

Vapaan muoto Vapaapäivien lukumäärä

Intervallihoito 721

Päivätoiminta 301

Palveluseteli 372

Sijaishoito 1282

Omaishoidon tukihenkilö kotona 164

Terveyskeskussairaala 221

Yhteensä 3061

Taulukko 13. Omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien jakaantuminen vuonna 2016

Omaishoidettavien lakisääteisten vapaapäivien aikaiset korvaavat hoitomuodot on kuvattu yllä olevassa tau-lukossa 13. Omaishoidon tukihenkilön toiminta kohdentui niille omaishoitajille, joiden oli haasteellista käyt-tää lakisääteisiä vapaapäiviään muilla vapaan muodoilla. Vapaapäivien käytön määrä on noussut vähitellenviime vuosina, viime vuonna vapaapäiviä käytettiin yhteensä 3 061.

Hyvinvointikysely, jossa kartoitetaan vastaajan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyäsekä asuinympäristöä, lähetettiin 80 vuotta täyttäville, ei vanhuspalveluiden piirissä oleville. Vastauspro-


50


sentti oli korkea, 91,8 (334 kpl). Tavoitteena on puuttua ennakoivasti ongelmiin kotona asumisen mahdollis-tamiseksi ja raskaamman hoidon tarpeen siirtämiseksi. Keskeisimpinä asioina nousivat esiin liikkumiseen jaapuvälineisiin liittyvät kysymykset (87 vastaajaa) sekä suun terveyteen liittyvät asiat (64 vastaajaa). Ter-veyspalveluiden aikuisneuvontaan ohjautui 65 vastaajaa. Kyselyyn vastanneella saattoi olla haasteita use-ammallakin toimintakyvyn alueella. Ns. riskiryhmiin kuuluville vastaajille soitettiin ja/tai tehtiin kotikäynti.Merkittävälle osalle vastaajista lähetettiin tiedotteita vanhuspalveluiden toiminnasta sekä liikuntaesitteitä.

Palveluohjaus koti-, omais- ja ympärivuorokautisen hoidon sekä rintamanveteraani- ja sosiaalihuoltolainmukaisten kuljetuspalveluiden osalta tapahtuu keskitetysti koko kaupungin alueella. Palveluohjauksen tar-koituksena on asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen ja hänen itsenäisen elämänsä tukeminen siten että,koordinoidaan palvelut ja henkilökohtainen tuki toimivaksi kokonaisuudeksi. Asiantuntija-apuna vanhuspal-veluissa toimii muistikoordinaattori. Palveluohjaus on jatkuvan kehityksen kohteena.

Kotikuntoutuksella, sekä fysio- että toimintaterapian keinoin, tuetaan asiakkaan kotona asumista. Fysio- jatoimintaterapian asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotona asuvia koti- ja omaishoidon sekä vanhuspalveluidenintervallihoidossa olevia asiakkaita, joilla on ongelmia liikunta- ja toimintakyvyssä tai apuvälineiden käytös-sä. Kotiutuksissa on tarpeen mukaan mukana kotikuntoutuksen työntekijä. Vanhuspalveluiden hyvinvointi-kyselyjen kautta tulee apuvälineitä, asunnonmuutostöitä tai kuntoutusohjausta tai lyhytaikaista terapiaatarvitseva asiakkaita. Myös sotaveteraani saa tarvitessaan ohjausta ja neuvontaa liikunta- ja toimintakyky-sekä apuväline- ja tukipalveluasioissa. Toimintavuoden aikana asiakkaita oli yhteensä 866, kotikäyntejätehtiin 3591. Vuonna 2015 asiakkaita oli 834 ja kotikäyntejä tehtiin 4414.

Salon kaupunki on mukana Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kolmivuotisessa kehit-tämistyössä. Ohjelmassa tuetaan iäkkäiden itsenäistä asumista kotona liikuntaneuvonnalla, voima- ja tasa-painoharjoittelulla sekä ulkoilulla. Ohjelmassa otetaan käyttöön hyviä terveysliikunnan toimintatapoja jakoulutetaan lisää ammattilaisia sekä vertaisohjaajia ikäihmisten terveysliikunnan osaajiksi. Voimaa vanhuu-teen -toimintatapa rakentuu yhteistyöhön kunnan eri hallintokuntien, paikallisten järjestöjen ja iäkkäidenkesken.

51


3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut hyvinvoinnin tukijana

Kulttuuripalvelut

Kulttuuriasianyksikkö on toteuttanut kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoi-den kanssa jakamalla yleis- ja kohdeavustuksia kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja tuottamalla kulttuuritilai-suuksia ja -tapahtumia palvelusopimuksin. Mahdollisimman laadukkaat kulttuuripalvelut pystytään toteutta-maan nojaamalla toiminta Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan – kumppanuuteen.Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen, kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtu-matyön kautta.

Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuullisel-le yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa.Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulee olla saavutettavuus ja mahdollisuuskulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärre-tään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset. Oma konserttituotanto, lähinnä klassinen musiikki, ononnistuneesti siirretty Kulttuuritalo Kivasta Salon taidemuseo Veturitalliin. Kulttuuripalvelujen jokaisessayksikössä järjestetään erillisopastuksia ryhmille.

Taidemuseo tuottaa kuntalaisille kuvataidepalveluja järjestämällä ensisijaisesti vaihtuvia kotimaisia ja kan-sainvälisiä taide-, valokuvataide- ja kulttuurihistoriallisia näyttelyjä Veturitallissa. Näyttelyjen ohessa järjes-tetään luentoja, musiikkitilaisuuksia ja muita esityksiä sekä taiteilijatapaamisia ympärivuotisesti. Näyttelyi-hin valmistetaan joko omasta takaa tai ulkopuolisen tuottamana museopedagogisia toimintoja. Niitä ovatesimerkiksi lapsille ja erityisryhmille tuotetut taiteilijavetoiset taidetyöpajat, oppilaille ja museokävijöillesuunnatut ääniopastukset näyttelyihin ja näyttelyjä avaavat videotuotannot. Mobiiliopastukset tavoittavatnykyään henkilöitä, jotka ovat esteellisiä museokäyntiin. Veturitallin valtakunnallinen näkyvyys on ollut jat-kuvassa kasvussa.

Museokäynnin taloudellista esteellisyyttä on madallettu järjestämällä vv. 2014 ja 2015 kuukauden ensim-mäisenä perjantaina ns. museoperjantaita, jolloin oli vapaa pääsy näyttelyihin. Museoperjantait ovat tuoneetuusia tutustujia taiteen pariin. Niitä on täydennetty yleisöopastuksin ja Salon taidemuseon Ystäväyhdistyk-sen juttukaveritoiminnalla, ”kulttuuriluotsitoiminnalla”. Museoperjantaiden valtava suosio, joka etupäässä onsuuntautunut salolaisiin, on osoitus taiteen merkityksestä hyvinvoinnille ja mielekkäälle elämälle.

Salon taidemuseon taidekokoelmat on laajalti sijoitettuna kaupungin toimipisteisiin sekä työntekijän ettäasiakkaan iloksi. Julkisia taideteoksia löytyy myös kaupunkiympäristöstä. Tällä on suuri merkitys kaupunki-laisten viihtyvyydelle.

Salon historiallisen museon SAMUn paikallismuseoiden kesän aukiolo ajat on tuotettu valtaosin ostopalvelui-na paikallisyhdistysten kanssa ja samalla ne ovat vastanneet museoiden muistakin toiminnoista. Tämä onaktiivista kotiseututyötä, joka lisää toimijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhdistysten jäsenet ovat osal-listuneet museoiden piha-alueiden hoitoon ja siivoukseen, sekä kotiseutumuseoiden osalta kesänäyttelyjentoteutukseen. Jäseniä on myös kuunneltu paikallismuseoiden kehittämistyössä. Uhkana on toimijoidenikääntyminen, nuoria tulisi saada lisää kotiseututyöhön. Kreivinmäen ulkoilmamuseon kunnostuksen valmis-tuminen 2016 palautti ehjän kulttuurimaiseman.

Salon elektroniikkamuseon kokoelmien merkittävä perusnäyttely Made in Salo valmistui kokonaisuudessaan2016 ja museo on ympärivuotisesti saavutettavissa, myös museoperjantaisin. Elektroniikkamuseon ystä-väyhdistyksellä on ollut keskeinen vaikutus näyttelyn valmistumiseen nykyisessä muodossa. Museo on jär-jestänyt lapsille yhdistyksen kanssa elektroniikka-alan työpajoja.

52


Kirjastopalvelut

Kirjastopalveluiden toiminnassa on vuosina 2012–2016 tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia. Salonkirjastopalvelut liittyivät mukaan varsinaissuomalaiseen Vaski-kirjastoyhteistyöhön vuoden 2015 lopulla.Liittymisen myötä asiakkaille on tarjolla lähes koko Varsinais-Suomen maakunnan alueen kattava yhteisko-koelma. Merkittävä osa kirjastojen toimintaa on myös koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävä yhteistyö.Salon molemmat kirjastoautot käyvät koulujen ja päiväkotien pihoilla tai lähialueilla. Näin lapset ja nuoretoppivat käyttämään kirjastoa. Oppilaille annettavan kirjaston ja tiedonhaun opetuksen tavoitteena on opas-taa oppilaat hyödyntämään kirjastopalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia opiskeluissaan. Kirjastonkäytönlisäksi heille opetetaan myös informaatio- ja medialukutaitoa.

Kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat supistaneet kaikkien kirjastopalveluiden yksiköiden auki-oloaikoja ja hankittujen uutuuksien määrää. Nämä tekijät ovat vähentäneet kirjastopalveluiden saavutetta-vuutta ja laskeneet kokonaislainauksen määrää. Palveluverkkoa on supistettu lakkauttamalla Halikon sairaa-lan ja Salon aluesairaalan tiloissa toimineet laitoskirjastot

Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016

Lainauksenkehitys

1335147 1238517 1181290 1169043 910144

Aineistomäärä-rahat

553938 493453 358526 334981 306555

Taulukko 14. Kirjastopalveluiden lainaukset ja määrärahat vuosina 2013–2016.

Haasteellisista olosuhteista huolimatta kirjastopalveluissa on pyritty jatkamaan käytettävissä olevien resurs-sien puitteissa tiivistä yhteistyötä sekä kaupungin muiden palveluiden että kolmannen sektorin toimijoidenkanssa. Erityisen tärkeää on eri koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö, joka on kirjattu myösvoimassaolevaan opetussuunnitelmaan. Kouluyhteistyöhön on tarkasteltavana ajanjaksona sisältynyt muunmuassa kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta. Eri-ikäisten oppilaiden lukuharrastusta on pyritty kannus-tamaan lukudiplomien avulla. Osa lasten ja nuorten palvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä on ollut myöskirjastoautojen käynnit koulujen ja päiväkotien pihoilla tai lähialueilla. Tämä on merkittävää monessakinmielessä. Opettajien ja perhepäivähoitajien ei tarvitse lähteä oppilaiden tai pienempien lasten kanssa muunliikenteen sekaan. Lapset ja nuoret oppivat käyttämään kirjastoa. Oppilaille annettavan kirjaston ja tiedon-haun opetuksen tavoitteena on opastaa oppilaat hyödyntämään kirjastopalveluiden tarjoamia mahdollisuuk-sia opiskeluissaan

Kirjastojen tiloissa on tarjottu asiakkaille mahdollisuuksia tutustua eri aiheista kertoviin näyttelyihin. Niidenaiheina ovat olleet muun muassa vuodenajat, juhlapyhät ja luonto (eläimet ja kasvit). Vuosittain esillä onollut muun muassa kansalaisopiston kuvataideryhmien opiskelijoiden töitä. Samoin yleisötapahtumat, kutenkirjailijavierailut ja luennot, vaihtelevine aiheineen ovat keränneet runsaasti kuulijoita. Vuosien 2012–2016aikana Salon kirjastoissa ovat vierailleet muun muassa toimittaja Hannu Taanila, tietokirjailijat Sari Savikko,Harri Ahonen ja Jaakko Heinimäki sekä merihistorioitsija Olli Huhtamies. Koulujen ja kirjaston välisessä yh-teistyössä esiintyjinä ovat olleet Finlandia-palkittu kirjailija Riikka Pelo sekä M. A. Numminen ja Pedro Hieta-nen. Kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä ovat olleet eri kirjastoissa pidetyt Novellikoukku–tapahtumat, joihin on kuulunut novellien tai laajempien teosten osien ääneen lukemista. Samalla yleisö onneulonut vaatteita hyväntekeväisyyttä varten. Näin valmistettuja vaatteita on lahjoitettu muun muassa Hali-kon vastaanottokeskuksen asukkaille ja lastensuojelun asiakkaille. Osallistujat ovat olleet lähinnä aikuisia.Kirjojen ääneen lukemista on järjestetty myös koululaisille ja päiväkotilapsille niin kirjastoissa kuin myöskouluissa ja päiväkodeissa. Vuosittain ääneen lukemista on järjestetty myös pohjoismaisen kirjastoviikonaikana yhteistyössä Salon Pohjola-Norden ry:n kanssa.

53


Olennainen osa kirjastopalveluiden toimintaa aineistojen lainaamisen ja tietopalvelujen tarjoamisen sekänäyttelyiden että yleisötapahtumien ohella on tarjota asiakkaille mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Kun-talaiset ovat tottuneet Salossa saamaan kirjastosta laadukasta palvelua. Kirjaston laitteet ja tilat ovat käy-tettävissä päivittäisten asioiden hoitamista varten.

Kansalaisopisto toiminta

Salon kaupungin hyvinvointipalveluiden tuloskortissa 2016 on strategisena linjauksena pyrkimys lisätä eriryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita. Kansalaisopiston toteuttamat monipuoliset palvelutovat kaikilta osin ennaltaehkäisevää toimintaa edistäessään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia,yhteisöllisyyttä sekä jaksamista arjessa ja työssä. Jotta opiston toiminta palvelisi kuntalaisia ja näitä osallis-tujaryhmiä mahdollisimman hyvin, kansalaisopisto on eri toimenpitein parantanut tuottamiensa palveluidensaatavuutta ja saavutettavuutta mm. seuraavasti:

· kurssimaksualennuksin – 35 prosentin alennukseen ovat oikeutettuja maahanmuuttajat, työttömät ja elä-keläiset sekä täysi-ikäiset toisen ja korkea-asteen opiskelijat

- taiteen perusopetuksen osalta kurssimaksualennus koskee opetukseen osallistuvan alaikäisen vanhem-pia, mikäli he ovat tai toinen heistä on työttömänä, eläkkeellä, maahanmuuttaja tai toisen asteen tai kor-kea-asteen opiskelija

· järjestämällä toimintaa suhteellisen laajan Salon kaupungin eri osissa, noin 50 toimipaikassa· suunnittelemalla kursseja, jotka on kohdennettu vain tietyille kohderyhmille, kuten ikäihmisille tai maa-hanmuuttajille· lisäämällä iltaopetuksen rinnalle päiväopetusta· harjoittamalla kohderyhmille suunnattua tiedotusta ja markkinointia· kehittämällä projektitoiminnalla opiston palveluja vastaamaan aiempaa paremmin joidenkin osallistu-jaryhmien koulutustarpeita sekä· toimimalla yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden, viranomaisten, muiden oppilaitosten sekä eräidensosiaali- ja terveysalan yhdistysten tai järjestöjen kanssa.

Opiston palvelut ovat avoimia kaikille, mutta näillä toimenpiteillä pyritään tavoittamaan erityisesti mm.ikäihmisiä ja muita eläkeläisiä, työttömiä, maahanmuuttajia sekä nuoria aikuisia. Myös lapsille ja nuorilletarkoitettua kurssitoimintaa on runsaasti. Salon kansalaisopiston kursseille osallistui vuonna 2016 kaikkiaan5 984 eri henkilöä (netto), joiden yhteismäärä opiston 759 kurssilla oli 11 828 osallistujaa (brutto).

Lasten ja alaikäisten nuorten opiskelijamäärä oli kaikkiaan 1267 eri henkilöä ja 2098 kursseille osallistujaa.Alla olevassa taulukossa on nähtävissä näiden kurssilaisten sijoittuminen eri kurssilajeihin. Prosenttilukukertoo ko. kurssilajin opiskelijoiden prosenttiosuuden kaikista opiston opiskelijoista.

Kurssilaji osallistujamäärä

netto % brutto %Taiteen perusopetus 463 7,7 846 7,2Lapsille ja nuorille kohdennetut kurssit 580 9,7 876 7,4Muut kurssit ---- 376 3,2

Osallistujia yhteensä 1267 21,2 2098 17,7

Taulukko 15. Lasten ja alaikäisten nuorten osallistuminen kansalaisopiston kursseille vuonna 2016

Kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa ja musiikissa.Taiteen perusopetuksessa oli oppilaana 463 henkilöä. Kansalaisopisto sai kesällä 2016 Opetus- ja kulttuuri-ministeriöltä projektirahoituksen, jonka avulla opiston taiteen perusopetus jalkautuu Salon kouluihin, jottalaajemmin saavutettava lastenkulttuuri olisi tukemassa yhä useamman salolaisen lapsen kasvua. Erityisenäkohderyhmänä ovat lapset, jotka tällä hetkellä eivät harrasta kulttuuri- ja taidetoimintaa. Hanke toimii 14koululla, joiden työpajoissa on yhteensä 111 oppilasta. Työpajojen sisältöinä ovat kuvataide, kädentaidot jasirkus.

54


Muu lapsille ja nuorille suunnattu opetus koostui lähinnä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, tanssin, sirkuksensekä musiikin kursseista. Myös kaksi englannin kielen kurssia ja yksi japanin kielen kurssi oli suunnattu lap-sille ja nuorille. Näille kursseille osallistui kaikkiaan 580 oppilasta. Jotkut näistä kursseista oli tarkoitettulasten ohella myös vanhemmalle tai isovanhemmalle. Nämä eivät ole mukana luvuissa. Kansalaisopisto (Mitätääl tapahtuu?!-hanke) ja Aurinkoinen tulevaisuus ry. (Tilkkutäkki-hanke) ovat toteuttaneet syyslukukaudel-la 2016 eri taidelajien harrastetunteja peruskouluissa Opetus ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoituksella

Myös opiston tavallisilla, mihinkään ryhmään kohdentamattomilla kursseilla (muut kurssit) oli alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Nettolukemaa näistä ei ole saatavissa. Kaikkiaan näille osallistui 376 opiskelijaa. Pe-rustoimintaan osallistumisen ikäraja opistossa on yleensä 15 vuotta, joten nämä nuoret olivat pääsääntöi-sesti 15 - 17-vuotiaita. Opiston toiminnan hajasijoittamisperiaatteen mukaisesti myös lapsille ja nuorillesuunnatuista kursseista osa toteutettiin eri puolilla Salon aluetta.

Kohderyhmä osallistujamäärä

netto % brutto %

Eläkeläiset 1485 24,9 2859 24,2

Työttömät 475 14,4 877 12,5

Maahanmuuttajat ---- 561 9,4

Taulukko 16. Eläkeläisten, työttömien ja maahanmuuttajien osallistuminen kansalaisopiston kursseille v. 2016

Taulukon eläkeläisiä koskevat lukemat sisältävät kaikki eläkkeellä olevat opiston opiskelijat, sekä senioritettä nuoremmat. Eläkeläisiä on vuonna 2016 opiston opiskelijoista noin neljännes, 1485 eri henkilöä, brut-tomäärä 2859 opiskelijaa. Opiskelijoiden bruttomäärästä oli alle 63-vuotiaita eläkeläisiä 245 kursseille osal-listunutta. Tietoa netto-opiskelijamäärästä ei ole saatavissa. Suosituimpia oppiaineita eläkeläisten keskuu-dessa olivat liikunta, kielet, kädentaidot, kuvataide ja yhteiskunnalliset aineet, tässä järjestyksessä.

Työttömiä opiston toimintaan osallistui 475 eri henkilöä, noin 14 prosenttia kaikista opiskelijoista, brutto-määrältään 877 osallistujaa, noin 13 prosenttia tämän ryhmän vastaavasta kokonaismäärästä. Työttömienprosenttiosuus on saatu suhteuttamalla opiskelijoiden netto- ja bruttomäärä osallistujien vastaaviin koko-naismääriin, joista on vähennetty oppivelvollisuusikäisten sekä eläkeläisten määrä. Suosituimpia oppiaineitatyöttömien keskuudessa olivat liikunta, kielet, kädentaidot ja taideaineet.

Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia osallistui kansalaisopiston opintoihin yhteensä403 henkilöä eli 6,7 prosenttia opiston netto-opiskelijamäärästä. Äidinkieliä tällä joukolla on yhteensä 37.Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä (92 henkilöä), arabia (49 henkilöä) ja viro (28 henkilöä). Osa näistähenkilöistä on jo pitkään Suomessa asuneita, joten on mahdotonta sanoa, kuinka moni heistä on osallistunutopiston maahanmuuttajakoulutuksiin. Vuoden 2016 brutto-osallistujamäärä on kuitenkin kaikkiaan 561kursseille osallistujaa, 9,4 % kaikista.

Kansalaisopiston kurssimaksualennus on koskenut lähes kaikkea opiston opintotarjontaa, ei pelkästään sii-hen oikeutetuille osallistujaryhmille tarkoitettuja kursseja. Selkeästi kohdennettuja kursseja ovat olleet vainlasten ja nuorten kurssit, senioreille kohdennetut tietotekniikan kurssit sekä maahanmuuttajakurssit. Liikun-takursseissa on ollut paljon tarjontaa, jota ei ole julkituodusti kohdennettu millekään ikäryhmälle, muttasisällöltään on soveltunut vanhemmalle väelle. Kaupungin liikuntapalveluiden kanssa on sovittu, että pää-sääntöisesti ne järjestävät ikäihmisille kohdennetut kurssit. Myöskään työttömille ei ole erikseen kohdennet-tu kursseja, vaan ajatuksena on ollut se, että aiheiltaan, vaativuustasoltaan ja toteutukseltaan monipuolinenatk-kurssitarjonta tavoittaa parhaiten muiden ohella myös työttömät. Sekä ikäihmisiä että työttömiä ajatel-len opisto on lisännyt huomattavasti päiväsaikaan järjestettävää opintotarjontaansa.

Kansalaisopisto on kehittänyt ja toteuttanut omaa maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusmalli-aan Opetushallituksen projektirahoituksen turvin jo usean vuoden ajan, myös vuonna 2016. Lisäksi tämänvuoden aikana opisto on järjestänyt myyntipalvelukoulutuksena suomen kielen sekä suomalaisen yhteiskun-nan ja kulttuurin opetusta Halikon vastaanottokeskuksessa ja Kärkelän tukiasumisyksikössä asuville turva-paikanhakijoille.

55


Liikuntapalvelut

Taulukko 17. TEA-viisarin tulokset liikuntapalveluissa (Lähde THL TEA-viisari)

Ohjattu liikuntatoiminta

Ohjattua liikuntatoimintaa järjestää Salossa liikuntapalvelut, eri yhdistykset ja yhteisöt sekä yksityiset palve-lun tuottajat. Suurin liikuttaja on ylivoimaisesti yhdistykset joiden kanssa liikuntapalvelut tekevät tiivistäyhteistyötä niin olosuhteiden kuin toiminnankin osalta. Tästä osoituksena on 2016 järjestetty ensimmäinenlapsiperheille suunnattu liikunnan superlauantai johon osallistui yhden päivän aikana n. 600 kaupunkilaista.Liikuntapalveluiden omaa toimintaa on linjattu niin, että keskitymme enemmän terveytensä kannalta liianvähän liikkuviin ja liikuntaharrastamisen aloittamisessa apua tarvitsevien auttamiseen liikuntaneuvonnanavulla sekä neuvontaa tukevia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Lasten ja nuorten osalta on tiivistettyyhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Tavoitteena on jatkossa yhä enemmän viedä liikuntaa koulujenja päiväkotien arkeen yhteisten hankkeiden ja koululaisten osalta ”liikkuva koulu” ohjelman kautta.

Ikääntyneiden liikkuminen on lisääntynyt liikuntapalveluiden ryhmissä. Huomioitavaa on myös voimakaskasvu uimahallin käytössä eläkeläisten osalta joka on lähes kaksinkertaistunut. Näitä selittää suurilta osineläkeläisten liikuntakorttiuudistus, joka on mahdollistanut edullisen liikkumisen kaikille eläkeläisille Salonalueella. Soveltava liikunta on pysytellyt varsin samalla tasolla. Liikuntapalvelut tarjoavat eri-ikäisille vam-maisille mm. vammaisratsastusta, uimahallikursseja sekä Sali- ja kuntosaliliikuntaa. Alueellisen kattavuudensaavuttamiseksi liikuntapalvelut tekevät läheistä yhteistyötä kansalaisopiston kanssa.

56


Kuvio 42. Ohjattu liikuntatoimi kävijämäärät ikäryhmittäin (Salo liikuntatoimi)

Liikuntaneuvonta ja liikkumattomuuden haaste

Salon kaupungin liikuntapalvelut on vuonna 2016 edelleen kehittänyt liikkumattomien kuntalaisten aktivoin-tia liikuntaneuvonnan avulla. Palveluun ohjautuminen on ollut kiitettävää ja yhteistyö terveyspalveluidenkanssa toimii hyvin. Uusien liikuntaneuvottavien määrä on vähentynyt vuoteen 2015 verratessa, mutta vai-kuttavuuteen on taas toisaalta pystytty panostamaan paremmin ja asiakaskontakteja vanhojen asiakkaidenkanssa on pystytty lisäämään ja näin tukemaan liikuntaharrastamisen jatkuvuudessa.

Kuvio 43. Liikuntaneuvonnan kävijöiden määrä 2013-2016 ( Salo liikuntatoimi)

Liikuntaolosuhteet

Liikkumiseen kannustamisen ja motivoimisen yksi merkittävä tekijä on olosuhteet. Erityisesti lasten ja nuor-ten kohdalla jossa liikuntaharrastamisen kilpailijaksi on ilmaantunut paljon erilaisia passiivisia vapaa-ajanviettomuotoja. Salossa on perinteisesti panostettu hyvin liikuntaolosuhteisiin ja yhdessä yksityisen palvelu-tuotannon kanssa kaupungissa on erinomaiset liikuntaolosuhteet.

Kaupungin liikuntapaikoissa on ollut vuosi 2016 erityisen vilkas. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet ja myösolosuhteita on parannettu runsaasti. 2016 toteutettuja liikuntapaikkarakentamisen hankkeita on toteutettuseuraavasti: Marian koulun piha- ja lähiliikuntapaikka, Perniön kirkonkylän koulun piha- ja lähiliikuntapaikka,Moision koulun kentän keinonurmi, Urheilupuiston yleisurheilukentän peruskorjauksen käynnistäminen, Ur-heilupuiston ulkokuntosali ja Suomusjärven kuntosalin muutto koulun tiloihin. Kaupungin liikuntaolosuhteetovat parantuneet myös urheiluseurojen toimesta. Salon Palloilijat rakensivat keinonurmi kentän liikuntapal-veluiden hallinnoimalle Paukkulan urheilukentälle.

57


Osallisuus ja yhteisöllisyys

Kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien osallisuuden edistäminen on yksi keskeinen keino hyvinvointierojenvähentämisessä. Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteissa osallisuuden edistäminen korostuukeinona ehkäistä syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Yhteiskunnassa osallisena oleminen tarkoittaajokaisen mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin.Kansallisella tasolla osallisuus vaikuttaa demokratian perusrakenteena. Tällöin kansalaisella on oikeus tasa-vertaisena osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuuden ko-keminen ja sosiaaliset verkostot toimivat suojaavina tekijöinä hyvinvointivajeita ja syrjäytymistä vastaan(THL 2016).

Osallisuus voidaan määritellä kolmella ulottuvuudella tai edellytyksellä (Raivio & Karjalainen 2013):· Riittävä toimeentulo ja hyvinvointi· Toiminnallinen osallisuus· Yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys

Osallisuutta edistämällä estetään yhteiskunnasta syrjäytymistä ja vähennetään eriarvoisuutta. Osallisuudenedistäminen on huomioitava monitasoisesti niin kulttuurissa ja käytännöissä kuin rakenteissa ja strategiata-sollakin. Yhteiskunnan palveluilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä työllisyyspalveluilla on tärkeärooli osallisuuden edistämisessä. Myös muut toimijat eri tasoilla ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa,kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset. Osallisuuden edistäminenkytkeytyy palvelutarpeiden jatkuvaan muuttumiseen ja muovautumiseen. Asiakkaiden osallistaminen onnoussut keskeiseksi periaatteeksi julkisten palveluiden kehittämisessä.

Yhteisöllisyys eli yhteisöihin/ryhmiin kuuluminen on ihmisen perustarve. Nykyään puhutaan usein uusyhtei-söllisyydestä yhteisöllisyyden sijaan. Tällä viitataan yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan vallitsevaan muo-toon, jota luonnehtivat muun muassa asiakeskeisyys, lyhytjänteisyys ja projektiluontoisuus. Salossa on kehi-tetty lähidemokratiaa ja samalla aktivoitu kaupunkilaisia. Kylien Salo luo elinvoimaa ja lähidemokratiaa.

Järjestöillä on suuri mahdollisuus olla osallisuutta tukeva toimija. Järjestöt voivat mahdollistaa ja tarjotaosallisuuden kokemuksia, jotka ovat lähellä ihmistä (matalan kynnyksen kohtaamispaikat, vertaistuki, va-paaehtoistoiminta). Viime vuosina taloudellisten resurssien niukentuessa on yhä enemmän alettu myös poh-tia yhdistysten mahdollisuuksia tukea kansalaisia. Salossa toimii Salon seudun potilas- Ja vammaisyhdistys-ten yhteistyöyhdistys SYTY ry. Salon SYTY ry:n sääntöjen mukaiset tehtävät ovat jäsenyhdistystensä toi-minnan tukeminen, niissä toimivien vapaaehtoisten jaksamisen tukeminen sekä yhteinen, laaja-alainenedunvalvontatyö. SYTY:n kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä 36.

Salon SYTY ry:n vuosien 2016 - 2019 strateginen tavoite on, että se aktivoi ja tukee jäsenyhdistyksiään,jotta salolaisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osallisuus ja osallistumisen mahdollisuudet sekä hyvin-vointi ja arkielämän laatu lisääntyvät. Oheisesta taulukosta näkyy tilojen käytön ja erilaisten ryhmien toi-mintaan osallistuneiden määrien kasvu. Vertaistoimintaa on ylivoimaisesti eniten tilavarausten ja osallistu-jien osalta.

SYTY kävijämäärät 2012 2013 2014 2015 2016tilavaraukset 541 780 848 938 925josta käytetty vertaistoimin-taan 52 % 60 %hallitustoiminta ja toiminnan-järjestely 29 % 32 %kävijämäärä 4767 7554 7988 8539 8898joista osallistunut vertaistoi-mintaan 60 % 63 %hallitustoiminta ja toiminnan-järjestely 16 % 16 %

Taulukko 18. Salon SYTY:n kävijämäärät vuosina 2012–2016

58


3.5 Salolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenhaasteet ja vahvuudet 2016Haasteet

Salon kaupungin ikärakenne on heikentymässä ja asukasluku vähenee

Väestön ikääntyminen tulee huomioida palvelutarjonnassa

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja tukeminen

Väestön matala koulutustaso

Alhainen toimeentulotaso

Erittäin korkea rakenteellinen työttömyys sekä tästä osittain seuraava syrjäytymien ja yksinäisyys

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden vaikuttavia ennaltaehkäiseviä ja avopalveluita tulee kehittää

Ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä tulee jatkaa kotona asumista tukevien palveluidenkehittämistä ja laitoshoitopaikkojen vähentämistä

Maankäytön suunnittelussa tulee turvata kevyen liikenteen reitistöt sekä lähiluonnon javiheralueiden saavutettavuus

Vahvuudet

Perhetyö on koettu tärkeänä matalan kynnyksen toimena perheille, yhteisten menetelmien käyt-töönotto.

Varhaiskasvatuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten liikunnan lisäämiseen.

Erityislasten tarpeisiin on pystytty vastaamaan opetuspuolella.

Nuorisopalveluissa tilojen määrä on suuri verrattuna muihin kaupunkeihin, tilat ovat myös hyvät janiitä käytetään päiväsaikaan eläkeläisille suunnattujen tilaisuuksien järjestämiseen.

Aikuispalveluiden kohdalla on tehostettu erityisesti ryhmätoimintamuotoja osana omahoidon tehos-tamista

Vanhuspalvelut tarjoavat yhteistyössä järjestöjen kanssa toimintaa ikäkeskuksissa, kotiin vietäväkuntouttavaa toimintaa on lisätty.

Liikuntatoimessa on pystytty vähäisestä resurssista huolimatta tarjoamaan monipuolisia palvelujalaajalle asiakaskunnalle, kokonaisuudessaan kaupungissa on edistetty laajalla rintamalla liikuntakult-tuuria.

Vapaa-ajan palvelut ovat monipuoliset, näyttelyt, museotoiminta, kirjastopalveluiden tarjonta uusiVaski-verkosto.

Kaavoituksella on merkittävä osuus suunnitteluvaiheessa esim. kevyen liikenteen edistäminen yh-teistyössä liikuntatoimen kanssa.

Palveluliikennettä on lisätty.

Kaupungin palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja hoitaminen yhteistyössä on vahvuus.

59


4. SUUNNITELMA VUOSILLE 2017–2020

60


Salo Laaja Hyvinvointikertomus vuosille 2017–2020 painopisteet ja tavoitteet

Painopiste 1. Työllisyyden edistäminenTyöttömyyteen liittyvien terveysuhkien vähentäminen, vaikeasti työllistettävien tukeminen, nuo-risotyöttömyysTavoitteet Toimenpiteet ja vas-

tuutahoResurssit Indikaattorit

Työllisyystilanteen pa-rantaminen Salossa,erityisesti nuoriso- japitkäaikaistyöttömät

Tiivis yhteistyö eri toimi-joiden kanssa

Varsinais-Suomen työllis-tymistä edistävä monialai-nen yhteispalvelu

Palvelujen tuotteistami-nen, informaation lisäämi-nen

Kaupunki järjestää työt-tömille palkkatuetusti työ-tä ja kuntouttavaa työtoi-mintaa.

Nuorten pajatoiminta,osaksi kuntouttavaa työ-toimintaa etenkin nuorillaammattikouluttamattomillatyöttömillä

TE-toimisto

Salon kaupungin työlli-syyspalvelut johto jahenkilöstö

Muiden eri toimialueidenjohto ja henkilöstö

Työllistymistuki

Työllisyyshanke Voitto

Kolmas sektori

Työllisyysaste

Työttömät työvoimasta

Nuorisotyöttömät, %18- 24-vuotiaasta työ-voimasta

Toimeentulotukea pitkä-aikaisesti saaneet 25–64- vuotiaat

Myönnettyjen osaamis-todistusten luku määrä

Työttömien terveydenedistäminen

Voitto-hankeParty-hankeKaira-hankeHyvinvointipalvelut

Työllisyysasioiden ohjaus-ryhmä ja työllisyystyö-ryhmä

kohdennettu resurssienlisäys

Pitkäaikaistyöttömät, %työttömistä ja lukumää-rä

Työkyvyttömyyseläkettäsaaneet 25–64-vuotiaat

Työttömien terveystar-kastusten toteutuminen

Pitkäaikaistyöttömientyö- ja toimintakyvynparantaminen

Työttömien liikuntakortti

Avataan työnhakijoidenpalvelupiste, jossa tuetaantyönhakua ja aktiivistakuntalaisuutta

Maahanmuutto-ohjelma,maahanmuuttajille omiatyöllistymistä edistäviäpalveluja

Liikuntapalveluidenkäyttöaste

61



2. Painopiste Kehitetään varhaista puuttumistaLasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminenLasten ja nuorten sekä lapsiperheiden terveyserojen kaventaminen, varhainen tukeminenTyöikäisten terveyserojen kaventaminenIkäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vas-tuutaho

Resurssit Indikaattorit

Lapsiperheiden hyvin-voinnin edistäminen

Lasten ja nuorten mie-lenhyvinvoinnin edistä-minen

Lapsivaikutusten arvioin-ti-menetelmä käytössä

Perhetyön kehittäminen

Lasten kehitysyhteisöjentukeminen (päiväkoti,koulu)Lapset puheeksi – mene-telmäIhmeelliset vuodet-toimintamalli

Varhaiskasvatuksessa,perusopetuksessa, luki-ossa, nuorisotoimessa,ympäristönsuunnittelussakäytössä lapsivaikutus-ten arviointi osana pää-töksenteon valmistelussa

Perhetyön palvelut

Sivistystoimen johto jahenkilöstöSoten henkilöstöMLL

Perhetyön arviointiAsiakaspalautteet

LastensuojeluilmoituksetvähenevätHuostaanotot vähenevätOpetussuunnitelmanmukaisten tavoitteidentoteutuminenKouluviihtyvyyden seu-ranta ja raportointi

Lukumäärä ja arviointi

Nuorisotyöttömyydenvähentäminen

Koulutuksen ulkopuolellaolevien nuorten tavoit-taminen

Nuorten työllisyyspalve-lujen kehittäminenTyöpajatoiminta

NuorisotyöttömyysTyöpajatoiminnan käyt-töasteKoulutuksen ulkopuolellejääneetAsiakasmäärätTulosten arviointi

Matalan kynnyksen har-rastusmahdollisuudet

Liikunta ja muut vapaa-ajan harrastukset kaikillelapsille ja nuorille yksiharrastus

Kolmas sektorijärjestö yhteistyö

Liikunta- ja kulttuuripal-velujen käyttö

Ikäihmisten toimintaky-vyn ylläpitäminen

Toimintakyvyn ylläpitä-minen, itsenäinen suoriu-tuminen tukeminenHyvinvointikyselyt 80-vuotiaille, toimintamalli

Vanhuspalveluiden johtoja henkilöstöVanhuspalveluiden koti-kuntoutus

AsiakasmäärätTulosten arviointiKotona asuvat 75 vuottatäyttäneet %Ikääntyneet tehostetunpalveluasumisen 75vuotta täyttäneet asiak-kaat %

TEA-viisari

Moniammatillinen hallin-toalojen rakenteidenluominen

Vapaa-ajan palvelut yh-teistyössä kolmannensektorin ja opetus-ja Sote palvelujen kans-sa

Kaikki hallinnonalat Liikunta- ja kulttuuripal-velujen käyttö

Toimintojen, tilaisuuk-sien ja/tai osallistujienmäärä

62



3. Painopiste Syrjäytymisen ehkäisy

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyPäihteiden käytön vähentäminen kaikissa ikäryhmissäTavoitteet Toimenpiteet ja

vastuutahoResurssit Indikaattorit

Lasten ja nuorten syrjäy-tymisen ehkäisy/ sosiaali-sen turvallisuuden vahvis-taminen

Palveluiden kehittämi-nen osana LAPE- kärki-hanketta

Nuorten mielen hyvin-vointi

Lasten ja nuorten hy-vinvointisuunnitelmalaadittu ja toimenpideehdotukset toteutettu

Nuorten ohjauspalvelu-verkosto

Kaikki toimijatahot

Tarve psykiatrisille sairaan-hoitajille sekä yläkouluunettä opiskeluterveydenhuol-toon

Psykiatrian palvelujenkäyttö

Kouluterveyskyselyt

TEA viisari

Lasten, nuorten ja perhei-den liikkumisaktiivisuuslisääntyy

Ulkoliikuntapaikkojen jaleikkipuistojen laatu jaturvallisuus säilyvät

Liikuntatoimen integroi-tuminen muiden toimi-joiden kanssa tuetaanliikkumisaktiivisuuttatukevia toimenpiteitä

Arjen liikkumisen lisää-minen varhaiskasvatuk-sessa ja kouluissa

Liikuntaneuvonnan te-hostuminen edelleen

Osana kunnan toimialannormaalia toimintaa

Liikuntapalveluidenkäyttö

kävijämäärät jakäynnit

Paikallinen alkoholipoliitti-nentoimintamalli sekä paikalli-set toimenpiteet alkoholi-jatupakkalaintoteutumiseksi

Mielenterveys- ja päihde-suunnitelma 2017–2020

Lasten- ja nuorten hy-vinvointiryhmäVarhainen puuttuminenpäihteiden käyttöönkaikissa ikäryhmissä

Matalankynnyksen pal-velujen kehittäminenmonialaisena yhteistyö-nä

Kaikki toimijatahotSosiaalityön jalkautuminen.

Audit testit

Rattijuopumukset

A-klinikan tilastot

63



4. Painopiste: Asukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta vahvistetaan

Tavoitteet Toimenpiteet ja vas-tuutaho

Resurssit Indikaattorit

Omahoidon tehostami-nenTuetaan terveellisiäelämäntapoja,huomioiden eri ikäryh-mät

Kansansairauksiin puuttu-minen

Tehostetaan haitallisiinelintapoihin puuttumista /päihteet, tupakka, ruokailu-tottumukset

Matalan kynnyksen neuvon-ta ja opastus

Eri toimialueidenjohto, esimiehet,henkilöstö, kolmas-sektori

Arkeen voimaa ryh-mätoiminta

Kansansairauksiin liittyvätmittarit

Tuetaan kaupunkilaisiadigitaalisten palveluidenkäytössä

Kansalaisille sähköisen pal-velualustan avulla uusiakanavia nykyisiin ja uusiinpalveluihin

Digitalisaation tuomienvaihtoehtoisten palvelu-muotojen ja työtapojenkäyttöönottoa tuetaan eritoimialueilla Omahoidontoimintamalli

Eri toimialueidenjohto, esimiehet,henkilöstö

Mitä digitaalisia palvelumuo-toja ja millä toimialueilla

Liikuntaharrastustentarjoaminen

Kulttuuri- ja kirjastopal-velut tavoittavat kaikkiikäryhmät

Kansalaisopistot

Liikuntamahdollisuuksientarjoaminen omatoimisuut-ta vahvistaen /vertaistuki

Elämänlaadun parantami-nen kulttuurin keinoin

Elinikäinen oppiminen

Eri toimialueidenjohto, esimiehet,henkilöstö, kolmas-sektori

Raportointi vuosittain hyvin-vointitilinpidossa ja hyvin-vointisuunnitelmissa kaikis-sa tavoitteissa

64



Painopiste 5:Yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden sekä yhteisöjen toiminnan tukeminenTavoitteet Toimenpiteet ja

vastuutahoResurssit Indikaattorit

Perhekeskusmallin to-teuttaminen

Varhainen vuorovaiku-tus, lastenneuvolatoi-minnan painotus tukeatarvitseviin perheisiin,päihteiden käyttö, ryh-mätoiminta, kotikäynnit,uuden shl:n mukainenkotipalvelu

Olemassa olevilla resursseil-la

Vertaistuellisten työmuo-tojen levittäminen (mm.Arkeen voimaa -ryhmät)

Arkeen voimaa ryhmienjärjestäminen

Vertaisohjaajat Toimintojen, tilai-suuksien ja/tai osallis-tujien määrä

Kehitetään ikäihmistenkotihoitoa ja vahviste-taan kaikenikäistenomaishoitoa

Toimintamallien kehit-täminen

Olemassa olevilla resursseil-la

Omaishoidettavienmäärä

Monitoimijaisuudenhuomioiminen palvelujentuottamisessajärjestöt, seurakunta,muut toimialatYhteistyön tehostaminenjärjestöjen kanssa

Järjestöjen toimintaatuetaan terveyserojennäkökulmaa painotta-malla

Eri toimialueiden johto, esi-miehet, henkilöstö

Järjestöjen kanssatehtävät yhteistyö

Asukkaiden osallisuudentukeminen

Maahanmuutto-ohjelmanjalkauttaminen

Asukkaille järjestetääneri toimialojen toimestaerilaisia tilaisuuksia

Kotouttamisohjelmantoteuttaminen

Eri toimialueiden johto, esi-miehet, henkilöstö

Tilaisuuksien määrä

osallistujat

Asuin- ja luontoympäris-tön viihtyvyyden säily-minen

Tieverkon ja kevyenlii-kenteenväylien turvalli-suus

Kunnossa pito Kaupunkikehityspalveluidenjohto ja henkilöstö

Hyvinvointikertomusja – tilinpito vuosittainraportointi

65


Terveyden edistämisen erityistoimet

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR)- kehittämis-hanke.

Hanketta rahoitti STM ja se oli osa laajaa valtakunnallista Kasteohjelmaa. Palvelumuotoilulla parempia pal-veluita riskiryhmille (PPPR2) kehittämishanke päättyi 31.12.2016. Hankkeessa oli kaksi osa-aikaista työnte-kijää.

Avoterveydenhuollon osioissa kehitettiin asiakasvastaava toimintaa mukaileva malli terveyskeskukseen pa-rantamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja/tai paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoidon koor-dinointia ja hoidon jatkuvuutta. Asiakasvastaava-toimintamalli Salossa perustuu palveluohjauksen proses-siin, joka muodostuu palveluohjauksesta sopimisesta, lähtötilanteen ja palvelutarpeen selvittämisestä, ta-voitteiden asettamisesta, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen kartoittamisesta, terveys- ja hoitosuunnitelmanlaatimisesta, hoidon ja tukitoimenpiteiden toteutuksesta, koordinoinnista ja seurannasta sekä palvelusuh-teen päättämisestä.

Asumispalvelujen kehittämisosiossa palveluja kehitettiin siten, että asiakkaiden on mahdollista asua omissakodeissaan hoitokotien sijaan. Vuoden 2016 aikana ”Oma nimi ovessa” toimintamallia on juurrutettu edel-leen ja palveluita räätälöity yksilöllisesti asiakkaille. Jatkohankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja turvata asi-akkaiden kotona selviytymistä. Uutena toimintana käynnistettiin sosiaaliseen kuntoutukseen ja ryhmätoimin-tamuotoiseen palveluun liittyviä toimintoja. Tämän prosessin tavoitteena oli saada asiakkaiden päiviin sisäl-töä ja edesauttaa kuntoutumisprosessia. Asiakkaiden ääni on ollut vahvasti kuuluvissa palveluja suunnitelta-essa.

”Pois syrjästä”- lasten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen

Hanketta rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö ja se oli osa Kaste-ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli yli-sukupolvisen huono-osaisuuden ehkäiseminen voimavarasuuntautuneella toimintamallilla ja verkostomaisenmoniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on ollut lisäksi rakentaa toimintakäytäntöjä verkos-tomaiseen toimintatapaan, jossa nuorten oma ääni kuuluu ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevien nuor-ten kokonaisvaltaista tukea onnistutaan toteuttamaan oikea aikaisesti. Hanke alkoi 1.1.2014 ja päättyi31.10.2016.

Salon kaupungissa on hyvinvointipalveluissa sitouduttu Lapset puheeksi – menetelmän käyttöönottoon jaterveyspalveluiden työntekijöitä on koulutettu Lapset puheeksi – menetelmän käyttöön. Ihmeelliset vuodettoimintamalli on otettu käyttöön sekä verkostomaista työotetta kehitettiin.

Hankkeessa pyrittiin tehostamaan laajojen terveystarkastusten tuloksien hyödyntämistä terveydenhoitajienuuden työotteen avulla. Toiminnalla pyritään kartoittamaan ja tukemaan vanhempien ja koko perheen voi-mavaroja ja varhentamaan mahdollisten ongelmien tunnistamista. Opiskeluterveydenhuoltoon kehitettiintoimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä supertuutori toimin-ta aloitettiin. Lisäksi hankkeen loppupuolella laadittiin kattava Lasten ja nuorten palveluopas palvelemaanlasten ja nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä.

ArkeenVoimaa–ohjelma(ArVo)

Arkeen Voimaa toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on omasta tai omaisen pitkäaikaissairaudesta taimuusta syystä johtuvia haasteita selviytyä arjessa. Ryhmätoiminta auttaa osallistujia tekemään myönteisiämuutoksia elämässään ja pitämään niitä yllä. Arkeen Voimaa (CDSMP) toimintamallin tarkoituksena on tar-jota erilaisia itsehoidon työkaluja, joiden avulla oireiden kehä voidaan katkaista

66


Arkeen Voimaa ohjelmasta ovat jo useat terveyspalveluiden asiakkaat saaneet apua ja vertaistukea. Salossaovat ryhmiä ohjanneet koulutuksen saaneet vapaaehtoiset vertaisohjaajat yhdessä ammattihenkilön kanssa.Ryhmämuotoisen itsehoitomallin tavoitteena on tukea ryhmään osallistuvan itsehallintaa ja arjen toiminta-kykyä. Arkeen voimaan toimintaa on viety eteenpäin kiinteässä yhteistyössä SYTY ry:n kanssa. Vuoden 2016aikana on pidetty 4 ryhmää, ja osallistujia on ollut 10–14 / ryhmä.

Toimivat palkeet palvelumuotoilua iäkkään hengityssairaan hyvän arjen parhaaksi

Salon kaupunki osallistuu FILHA ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Toimivat palkeetpalvelumuotoilua iäkkään hengityssairaan hyvän arjen parhaaksi hankkeeseen vuosina 2014–2017. Projektinkohderyhmänä ovat yli 65- vuotiaat astmaa/ ja tai keuhkoahtaumaa sairastavat, joiden sairaus vaikuttaaheidän toimintakykyynsä jokapäiväisessä elämässä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä päättä-jät. Hanke on järjestänyt ryhmiä keuhkoahtaumatautia sairastaville sekä yleisötilaisuuksia. Pilottipaikkakun-nalta edellytetään aktiivista osallistumista kehittämistyöhön sekä ammattitaidon kehittämiseen. Vuonna2016 ilmestyi myös kattava palveluja sosiaaliturvaopas ikääntyville hengityssairaille. Lisäksi vuoden 2016aikana terveyspalveluissa on tehostettu hengityssairaiden hoitoon.

67


IndikaattoritaulukotPerusindikaattorit

68


Kaikki ikäryhmät

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

69


Nuoret ja nuoret aikuiset

70


Työikäiset

Ikäihmiset

71


Kaikki ikäryhmät

72


LIITTEET

Liite 1: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työ-ryhmä vuonna 2016

Antikainen–Pauna Heli, taloussuunnittelija ja vs. vapaa-aika päällikkö, Talouspalvelut

Bergström Birte, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Terveyspalvelujen hallinto ja keskitetytpalvelut

Franck Päivikki, johtaja, sosiaalityöntekijä, Kasvatus- ja perheneuvola

Hyvärinen Janne, kehittämispalveluiden esimies, Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut

Heikkilä Markku, rakennuttamisinsinööri, Maankäyttöpalvelut

Juntti Seppo, henkilöstö- ja talouspalveluiden päällikkö, Henkilöstö- ja talouspalvelut

Ikonen Tuula, aikuissosiaalityön esimies, Sosiaalityön hallinto

Karlsson Anna, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, Varhaiskasvatuspalveluiden hallinto

Lehtinen Leena, kaavasuunnittelija, Kaupunkisuunnittelu

Leino Irmeli, lehtori, Turun AMK, Salon yksikkö

Lyytinen Hannele, vanhuspalveluiden päällikkö, Vanhuspalveluiden hallinto

Mannervesi Mika, kaupunkikehityspäällikkö, Kaupunkikehityspalvelut

Nikkanen Saku, vt. liikuntapalveluiden esimies, Vapaa-ajanpalvelut

Paananen Johanna, nuorisopalvelujen esimies, Nuorisopalvelujen hallinto

Purhonen Eeva, sosiaalipalveluiden päällikkö, Sosiaalityön hallinto

Päivärinne Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Terveyspalvelujen hallinto jakeskitetyt palvelut

Saarimaa Kai, apulaiskaupunginjohtaja, Hallintopalvelut

Sarjakoski-Peltola Sara, terveyspalvelujen päällikkö, vastaava lääkäri, Terveyspalvelujen hallinto

Setälä Pia, lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, Lasten ja nuorten palveluiden hallinto

Viippo Katri, lastensuojelun esimies, Lastensuojelu

73


Liite 2: Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat jaohjelmat Salon kaupungissa

Salon kaupungin strategia

Ehkäisevän päihdetyönsuunnitelma 2016–2018

Esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017–2020

Liikenneturvallisuussuunnitelma

Maahanmuutto-ohjelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelma

Salon esi- ja perusopetuksen tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Salon kaupungin tasa-arvo–ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016

Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2012 – 2015

Salon kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisohjelma 2012 – 2020

Terveyden edistämisen suunnitelma

74


Liite 3: Salon kaupungin toimintatulot ja – kulut

toimielimittäin 2016

10.3.2017

Talousarvio2016

Toteutunut2016 Jäljellä 2016

Käyttö%Ta/Tot TP2015

10 TarkastusltkTuotot 0 0 0 0 0Kulut -100 500 -81 727 -18 773 81,3 -83 627Netto -100 500 -81 727 -18 773 81,3 -83 627

11 KeskusvaaliltkTuotot 0 0 0 0 87 990Kulut -10 107 -10 730 624 106,2 -120 944Netto -10 107 -10 730 624 106,2 -32 954

12 KaupunginvaltuustoTuotot 0 0 0 0 0Kulut -297 494 -219 485 -78 009 73,8 -248 192Netto -297 494 -219 485 -78 009 73,8 -248 192

13 KaupunginhallitusTuotot 10 195 714 8 423 082 1 772 632 82,6 9 377 081Kulut -29 942 819 -26 208 553 -3 734 266 87,5 -24 737 745Netto -19 747 105 -17 785 471 -1 961 633 90,1 -15 360 663

20 Sosiaali- ja terveysltkTuotot 23 378 399 23 781 843 -403 444 101,7 23 059 097Kulut -199 071 432 -198 976 863 -94 569 100 -196 883 234Netto -175 693 033 -175 195 020 -498 014 99,7 -173 824 138

31 OpetuslautakuntaTuotot 5 305 233 6 019 003 -713 770 113,5 5 841 610Kulut -89 332 712 -88 280 116 -1 052 596 98,8 -89 437 487Netto -84 027 479 -82 261 113 -1 766 366 97,9 -83 595 877

41 Vapaa-aika ltkTuotot 1 780 177 1 923 674 -143 497 108,1 1 920 585Kulut -12 325 394 -12 571 134 245 740 102 -12 634 980Netto -10 545 217 -10 647 460 102 243 101 -10 714 394

Tuotot/kulut €Tammikuu-Joulukuu 2016112 Salo 2009ToimintakatetilitSummatasot: Toimielin

75


51 Tekninen ltkTuotot 33 792 508 34 827 895 -1 035 387 103 35 302 041Kulut -30 574 967 -30 747 344 172 377 101 -31 067 547Netto 3 217 541 4 080 551 -863 010 127 4 234 495

53 Kaupunkisuunn.ltkTuotot 8 475 973 7 914 664 561 309 93 5 196 218Kulut -12 386 377 -11 616 233 -770 144 94 -8 341 491Netto -3 910 404 -3 701 569 -208 835 95 -3 145 274

55 JätehuoltoltkTuotot 105 000 75 279 29 721 72 80 231Kulut -103 171 -77 583 -25 589 75 -82 306Netto 1 829 -2 304 4 133 -126 -2 075

70 Rakennus- jaympäristöltkTuotot 677 330 661 339 15 991 98 594 488Kulut -2 217 104 -2 188 429 -28 675 99 -2 241 977Netto -1 539 774 -1 527 090 -12 684 99 -1 647 489

80 VesihuoltolaitoksenjohtokuntaTuotot 8 468 700 8 651 750 -183 050 102 8 216 928Kulut -3 292 776 -3 541 873 249 097 108 -3 693 691Netto 5 175 924 5 109 877 66 047 99 4 523 238

RAPORTTI YHTEENSÄTuotot 90 337 886 92 417 290 -2 079 404 102 88 743 861Kulut -368 392 164 -372 317 670 3 925 506 101 -361 548 920Netto -278 054 278 -279 900 380 1 846 102 101 -272 805 059

76


Hyvinvoinnin ja Terveydenedistämisen työryhmä

Marita PäivärinneTerveyden edistämisen [email protected]

salon hyvinvointikertomus › attachements › 2017-05-31t13-03-35495.pdf · salon...

Documents