SISÄLTÖ

1 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA

TAVOITTEET.......................................................................................................................4

1.1 PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen tavoite ja tarkoitus ....................................................... 4

1.2 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen kohderyhmät ................................................................ 5

1.3 PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen ohjausryhmä ja henkilöstö .......................................... 5

2 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKE PROSESSINA.................7

2.1 Puhdistuspalvelualan työpaikat ja työsuhteiden erityispiirteet .................................................................... 7

2.2 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeessa ............................................. 9 2.2.1 Informaatiotilaisuudet työttömille työnhakijoille .................................................................................... 9 2.2.2 Informaatiotilaisuudet työssä oleville.................................................................................................... 9

2.3 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen............................................................................................... 10 2.3.1 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset ................................................................................................. 15

2.4 Osaamiskartoitukset PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa............................................... 15 2.4.1 Osaamiskartoitusten tavoitteet........................................................................................................... 16 2.4.2 Osaamiskartoitusten toteuttaminen.................................................................................................... 16

2.5 Vaihtokoulutus PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa........................................................ 17

3 TULOKSET PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKKEESSA .......18

3.1 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeessa ............................................ 18

3.2 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen............................................................................................... 18

3.3 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset......................................................................................................... 18

3.4 PuhtausPoolista hakuammattikoodiin........................................................................................................ 18

3.5 Osaamiskartoitustulosten yhteenveto........................................................................................................ 20 3.5.1 Osaamiskartoitukset työssä oleville ................................................................................................... 21 3.5.2 Osaamiskartoitukset työttömille työnhakijoille.................................................................................... 22 3.5.3 Osaamiskartoituksesta saadut kokemukset....................................................................................... 25

3.6 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen järjestämät lyhytkestoiset koulutustilaisuudet............ 26

3.7 Vaihtokoulutuksen kokeilun tuloksia.......................................................................................................... 26

3.8 Työvoimatoimiston, työelämän ja koulutusyksikön välinen yhteistyö........................................................ 27

2

4 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKE JA

PIENYRITYSYHTEISTYÖ .................................................................................................28

5 PUHDISTUSPALVELUALAN VETOVOIMA JA TUNNETTAVUUS PUHTAUSPALVELUT

PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEESSA...................................................................29

6 JULKISUUS JA PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKKEESTA

TIEDOTTAMINEN .............................................................................................................30

7 PUHTAUSPALVELUALAN TYÖVOIMATARPEEN ENNAKOINTIA MIKKELIN JA JUVAN

SEUDULLA........................................................................................................................30

7.1 Työvoiman tarpeen ja osaamisen ennakointia .......................................................................................... 32

7.2 Rekrytointi ja kohtaanto-ongelmat ............................................................................................................. 35

8 TULOSTEN POHDINTA JA TULEVAT KEHITTÄMISKOHTEET....................................35

8.1 Kehittämistä yhteistyössä .......................................................................................................................... 36

8.2 Työhallinnon, työelämän ja koulutusyksikön välisen yhteistyön lisäarvo .................................................. 37

LÄHTEET…………………………………………………………………………………………..38

LIITTEET

PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen sisältö (liite 1)

Työttömien työnhakijoiden ohjaus työhön tai koulutukseen(liite 2a, prosessikaavio (liite 2b)

Osaamiskartoituskaavio, kehitystarveanalyysi (liite 3)

Yritys/organisaatiokyselylomake (liite 4)

Osaamiskartoitus työvoimahallinnon asiakkaille, kysymyslomake ohjelmalla (liite 5 )

3

TAUSTATIEDOT Hankkeen nimi PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishanke

Hankekoodi S01858

Tavoiteohjelma 1A Toimintalinja 2: Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien edistäminen Toimenpidekokonaisuus 4 Työelämän tasa-arvon edistäminen

Hankkeen päävastuuviranomainen Etelä-Savon TE-keskus, työvoimaosasto

Hanketta hallinnoiva organisaatio Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä

Hankkeen kesto 1.8.2005 - 31.12.2007

Hankkeen vastuuhenkilö Riitta Flinkkilä, hankekoordinaattori

Etelä-Savon ammattiopisto, Kehittämisyksikkö

PL 165

50101 Mikkeli

Puhelin 015 - 221 5616

Postisoite Etelä-Savon ammattiopisto

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Otavankatu 4 50100 Mikkeli

4

1 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEEN LÄH-TÖKOHDAT JA TAVOITTEET

PuhtausPalvelut Puhuttavat on Euroopan sosiaalirahaston ja TE-keskuksen rahoittama ja

Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallinnoima kehittämishanke. Kehittämishank-

keessa toteuttajana toimi Etelä-Savon ammattiopiston matkailu-, ravitsemis- ja talousalan

yksikkö.

PPP -hanketoimintamalli on toteutettu Keski-Suomen PuhtausPalvelut Puhuttavat -

hankeen pohjalta. Hanke kantaa samaa rekisteröityä nimeä ”PuhtausPalvelut Puhuttavat

(PPP -hanke). Etelä-Savon ammattiopiston lisäksi PPP –kehittämishankkeeseen osallis-

tuivat keskeisinä yhteistyökumppaneina Mikkelin ja Juvan seutujen työelämätoimijat ja

työvoimatoimistot.

PPP-hankkeen loppuraportti kuvaa toimintamallien toteutusta, tuloksia sekä puhtauspalve-

lualan yhteistyötoimintamalleja. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja -tavat ovat synty-

neet yhteistyössä työelämän, työhallinnon ja koulutusyksikön kanssa. Samalla myös on

vaikutettu työvoimatoimiston ja koulutusyksikön mahdollisuuksiin vastata yritysten ja julki-

sen sektorin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen.

1.1 PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen tavoite ja tarkoitus

Yleistavoitteena on turvata riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus työvoima-

valtaiselle puhtauspalvelualalle ja alan työpaikkojen pysyvyys kehittämällä yhdessä eri-

lasia yhteistyö- ja toimintamalleja. Hankkeen toimenpiteillä kohotetaan alan vetovoimai-

suutta, jotta työvoimareservinä olevat alan vaihtajat, miehet ja maahanmuuttajat kiinnos-

tuisivat alasta.

Hankkeessa luodaan toimiva yhteistyömalli elinkeinoelämän, työvoimatoimistojen ja kou-

luttajien välille. Samalla kehitetään puhdistuspalvelualan työvoimatarpeen ennakointijärjes-

telmää ja koulutussuunnittelua. Hankkeen aikana tehostetaan alan työnvälitystä ja koulu-

tukseen ohjaamista. Hankkeessa olevat työnantajat sitoutuvat työorganisaatioanalyyseihin

ja kehittävät työtään ja työyhteisöään.

Yhdessä kehitetään alan ammattitaidon ja osaamisen tunnistamista ja tunnistamismene-

telmiä osaamiskartoituksin. Uutena koulutusmallina kehitetään alalle koulutukseen lähte-

vän henkilöstön sijaisjärjestelymalli (vaihtokoulutusmalli).

5

1.2 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen kohderyhmät

PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen tavoitteisiin on kirjattu hankkeen toi-

menpiteitä kohdistettavaksi pääsääntöisesti tietyille henkilöryhmille. Ryhmät on valittu sekä

työllistymisen että alan vetovoimaisuuden lisäämisen näkökulmasta.

PPP -hankkeen kohderyhmät ovat:

- puhdistuspalvelualalle hakeutuvat työttömät

- alalla työskentelevät, joilta puuttuu alan ammatillinen koulutus

- ammatinvaihtajat

- maahanmuuttajat

- miehet

- nuoret

PPP -kehittämishankkeeseen oli mahdollista liittyä kaikkien puhdistuspalvelualan organi-

saatioiden. PPP –hankkeen aloitusvaiheessa pidettiin puhdistuspalvelujen kehittämispäivä

19.1.2005, jossa alustavasti kerrottiin PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen

toteuttamisesta Mikkelin ja Juvan seudulla. Projektin avauspalaveri järjestettiin 11.8.2005,

jolloin kerrottiin hankkeeseen tavoitteista. PPP- hankkeen ohjausryhmän avauskokous

pidettiin 20.9.2005. Ohjausryhmä kokoontui kehittämishankkeen aikana 15 kertaa.

PPP -hankkeessa yhteistyöyrityksiä olivat ISS Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy, Mikkelin kau-

punki, Haukivuoren kunta, Ristiinan kunta, Kangasniemen kunta, PE-LA Palvelu Oy, Kan-

gasniemi, Rakennusliike Avikainen, Juva, Mäntyharjun kunta, Etelä-Savon sairaanhoitopii-

ri, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Joroisten kunta, Juvan kunta, Puumalan

kunta, Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskus kuntayhtymä, Päivin siivous- ja koti-

apu, Juva, KOSIMI -konsultointi ja siivoustarvikemyyntiyritys, Mikkeli ja Suur-Savon Siivo-

us Oy.

1.3 PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeen ohjausryhmä ja henkilöstö

PPP -hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on toiminnan sisällöllinen suuntaaminen ja TE-

keskuksen avustaminen hankkeen toiminnan seurannassa.

Ohjausryhmän jäsenet :

6

Sinikka Rusanen, Mikkelin työvoimatoimisto

Matti Niemelä, Mikkelin työvoimatoimisto

Kirsti Hänninen, Suur-Savon Siivous Oy

Kati Torniainen, Etelä-Savon TE -keskus

Riitta Flinkkilä, Etelä-Savon ammattiopisto, kehittämisyksikkö

Päivi Ranta, (Elli Heikkinen) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Marjukka Hokkanen, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Pekka Patama (Kirsi Pulkkinen), Mikkelin kaupunki, Työvoiman palvelukeskus Reitti

Marita Penttinen, Juvan terveyskeskus

Pia Mäkeläinen, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunta

Seija Hämäläinen, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi

Tuovi Väänänen, Ristiinan kunta

Tiina Santanen (Eila Aholainen), ISS-Palvelut Oy

Paula Hulkko, Etelä-Savon kuntayhtymä

Tuula Mankki (Leena Varis), Mikkelin kaupunki

Eeva Seitti, SOL-Palvelut Oy

Leena Varis, SAKK

Leena Kyrö, Etelä-Savon ammattiopisto, SSTY:n edustaja

Kirsi Lappalainen, Etelä-Savon ammattiopisto

Leena Silvennoinen, PPP-hanke, projektipäällikkö

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Marja Vesanka 20.9. 2005 – 7.6.2007. Marja Ve-

sangan jäätyä työstään eläkkeelle, hänen tilalleen valittiin puheenjohtajaksi Kirsti Hänni-

nen Suur-Savon Siivous Oy:stä. Hän jatkoi tehtävässä hankeen loppukauden. Ohjausryh-

mästä on jäänyt pois myös Elli Heikkinen eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

Ohjausryhmän kokouksiin on kutsuttu Marja Salmi ja Tarja Väänänen Juvan työvoimatoi-

mistosta, Katriina Säisä ja Markku Turkia Etelä-Savon TE-keskuksesta ja Irma Valtonen

Mikkelin työvoimatoimistosta.

PPP-hankkeen toiminnoista on vastannut projektipäällikkö Leena Silvennoinen. PPP-

hankkeeseen ostettiin asiantuntijapalveluja erilaisiin työtehtäviin. Tarja Nöjd toimi projekti-

asiantuntijana ajalla 1.7.- 31.12.2006. Tarja Nöjdin siirryttyä muihin tehtäviin hänen tilal-

leen valittiin Tuula Alenius, ajalle 1.8.- 31.12.2007. Leena Kyrö suoritti hankkeen arvioin-

nin. Johanna Korja teki osaamiskartoituskoonteja 8.6. – 21.6.2007 välisenä aikana.

7

Alustavasti PPP-hankeen toiminta suunniteltiin ajalle 1.8.2005 – 31.5.2007. PPP -

hankkeen toiminta oli kesken keväällä 2007, joten hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa

31.12.2007 saakka.

2 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKE PROSES-SINA

PPP –hanketoiminnalla etsittiin uusia toimintatapoja, joilla puhdistuspalvelualan vetovoi-

maisuus kasvaisi ja kehittyisi. Näitä toimintatapoja olivat mm. informaatiotilaisuudet, työn-

välityksen tehostaminen, ohjaava koulutus, osaamiskartoitus ja vaihtokoulutus.

Työttömien ohjaus koulutukseen tai työhön tapahtui pääasiassa PuhtausPooliin ohjaavan

koulutuksen kautta. Puhdistuspalvelualan työtehtävissä olevat henkilöt ohjattiin osaamis-

kartoitusten kautta ammatilliseen koulutukseen.

2.1 Puhdistuspalvelualan työpaikat ja työsuhteiden erityispiirteet

PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen tarpeen on synnyttänyt alan työvoiman

tarve ja alalla esiintyvät rekrytointi ongelmat. Kehittämishankeen aikana (1.8.2005 -

31.12.2007) on toiminta-alueella ollut avoimena yhteensä 490 avointa työpaikkaa, joista

Mikkelin työvoimatoimiston alueella 387 paikkaa.

Tehtävä Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä

10830 Sairaala-apulainen 12 3 35 3 53

94205 Siivoustyönjohtaja 3 3

94206 Palveluvastaava 38 38

94210 Laitossiivooja 41 5 265 30 341

94215 Ikkunanpesijä 1 1

94220 Kerroshoitaja 36 36

94240 Auto/Vaunusiivooja 1 1

94250 Ikkunanpesijä 4 4

94260 Rakennussiivooja 3 2 5

94290 Muu siivoustyö 3 5 8

Yhteensä 56 8 387 39 490

Taulukko 1 Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen lukumäärä 1.8.2005 - 31.12.2007

8

Avoimista puhdistuspalvelualan paikoista 45 %:n on arvioitu kestävän yli 6 kuukautta tai

enemmän ja 55 % paikoista on arvioitu kestävän alle 6 kuukautta. Lyhytkestoisissa pai-

koissa merkittävä osa on erilaisia lomituksia (kesälomat) ja sijaisuuksia (sairaspoissaolot).

Kesto Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä

01 alle 11 pv 7 6 13

02 11 pv - 1 kk 5 1 4 8 18

03 1-3 kk 20 2 147 16 185

04 3-6 kk 4 1 38 9 52

05 6-12 kk 6 2 33 2 43

06 Yli 12 kk 14 2 159 4 179

Yhteensä 56 8 387 39 490

Taulukko 2. Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen suunniteltu kesto 1.8.2005 - 31.12.2007

Puhdistuspalvelualan avoimista paikoista 41 % on luokiteltu kokopäivätyöksi. Noin 4 %

paikoista on ollut vuorotyötä ja 55 % on työajaltaan luokiteltu osa-aikatyöksi. Osa-aikaisia

paikkoja on eniten Mikkelissä 62 % ja vähiten Juvalla 36 %.

Työaika Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Yhteensä

01 Kokopäivätyö 36 3 146 16 201

03 2-vuorotyö 1 3 15 1 20

04 3-vuorotyö 1 1 2

06 yötyö 0 2 2

07 osapäivätyö 12 2 101 18 133

08 muu osa-aikatyö 4 95 3 102

09 iltatyö 28 28

ei tiedossa 2 2

Yhteensä 56 8 387 39 490

Taulukko 3 Avoimien alan paikkojen suunniteltu työaika 1.8.2005 - 31.12.2007

Työsuhteiden kestot ja työn osa-aikaisuus on ollut projektin osanottajilla hyvin tiedossa jo

käynnistysvaiheessa. Niillä on kuitenkin suuri vaikutus alan vetovoimaisuuteen, joten ne

ovat olleet esillä kun erilaisia tilaisuuksia on pidetty.

9

2.2 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeessa

PPP-hankkeen aikana pidettiin informaatiotilaisuuksia, joissa kerrottiin puhdistuspalvelu-

alasta, hankkeen toiminnasta ja tavoitteista sekä tuotiin esille puhdistuspalvelualan koulut-

tautumismahdollisuuksia. Tilaisuudet kohdennettiin puhdistuspalvelutyötä hakevien työt-

tömien lisäksi nuoriin, ammatinvaihtajiin, maahanmuuttajiin ja miehiin. Työssä oleville in-

foissa painotettiin ammattiosaamisen tärkeyttä.

2.2.1 Informaatiotilaisuudet työttömille työnhakijoille Puhdistuspalvelualasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille lähetettiin kutsut yhteisiin

infotilaisuuksiin. Niissä kerrottiin PPP-hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla ediste-

tään puhdistuspalvelutyötä hakevien työllistymistä. Lisäksi esiteltiin puhdistuspalvelualaa

ja sen työmahdollisuuksia sekä alan koulutusta.

Tilaisuuteen osallistujat palautti esitietolomake, joka oli lähetetty työvoimatoimiston asiak-

kaille info -kutsun yhteydessä. Esitietolomakkeessa kysyttiin henkilön aiempi puhdistus-

palvelualan koulutus- ja työkokemus sekä halukkuus puhdistuspalveluala työhön ja alan

koulutukseen. Sen jälkeen potentiaalisille puhdistuspalvelualan työtä hakeville suoritettiin

haastattelu. Haastattelun jälkeen valitut ohjattiin yhden tai kahden opintoviikon kestävään

PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen. Työnhakijat, jotka eivät halunneet ottaa vastaan

puhdistuspalvelualan työtä tai koulutusta ohjattiin esim. muuhun ammatilliseen koulutuk-

seen, työhön tai ammatinvalinnanohjaukseen.

PPP-informaatiotilaisuuksia järjestettiin työttömille työnhakijoille yhteistyössä työvoimatoi-

mistojen kanssa Mikkelissä, Mäntyharjulla, Kangasniemellä, Puumalassa, Juvalla ja Joroi-

sissa.

2.2.2 Informaatiotilaisuudet työssä oleville

Työssä oleville informaatiotilaisuuksia järjestettiin työpaikkakohtaisesti. Henkilöstöltä kysyt-

tiin taustatietojen lisäksi kouluttautumishalukkuutta. Samalla kerrottiin PPP –

hanketoiminnasta, osaamiskartoituksista ja tiedotettiin puhdistuspalvelualan koulutuksista.

10

2.3 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen

PuhtausPooliin koottiin puhdistuspalvelualan työtä hakevia osaajia. PuhtausPooliin valittiin

siten, että työvoimatoimiston edustaja etsi asiakasrekistereistä puhdistuspalvelualan työtä

hakevat henkilöt ja kutsui heidät haastatteluun. Työvoimaneuvoja ja projektipäällikkö haas-

tattelivat työnhakijat. Ensimmäisenä haastateltiin työnhakijat, jotka ensisijaisesti hakivat

(hakutoive 1) puhdistuspalvelualan työtä. Seuraavaksi haastatteluun kutsuttiin työnhakijat,

joilla oli ensisijaisesti ammattihakuna muu ammattiala ja puhdistuspalveluala toisena ha-

kuammattina (hakutoive 2, 3). Haastatteluissa pyrittiin selvittämään kiinnostus puhdistus-

palvelualan työhön ja ammatilliseen kehittämiseen. Työnhakijat, jotka eivät halunneet ottaa

vastaan puhdistuspalvelualan alan työtä tai koulutusta poistettiin puhdistuspalvelualan työ-

tä hakevien rekisteristä. Puhdistuspalvelualasta kiinnostuneille työnhakijoille järjestettiin

PuhtausPooliin ohjaava koulutus (liite1).

Työvoimatoimisto/ työtilanne

Juva Kangas-niemi

Mikkeli Mäntyharju Savonlinna Yhteensä

00 Sijoitettu 2 5 7

01 Työssä 11 1 12

02 Työtön 7 1 9 17

04 Lyhen.työviikko 1 1

05 Työv.ulkop. 5 5

09 Asiak.päättynyt 9 18 1 28

Yhteensä 17 3 47 1 1 70

Taulukko 4 PuhtausPoolitilanne 7.12.2007

Joulukuussa ajettu raportti kuvaa Puhtaus-poolissa olevien tilannetta projektin päättyessä.

Raportointihetkellä työttömänä on poolissa olijoista ollut työttömänä 17 henkeä (24 %),

joka on korkea avoimien paikkojen määrään nähden. Työvoiman ulkopuolella on 5 henkeä

(7 %), tähän ryhmään kuuluu työvoimakoulutuksessa olevat ja sairaslomalla olevat. Loput

48 henkeä jakautuvat sijoitettuihin, työssä oleviin ja asiakkuuden päättäneisiin, eli pääasi-

11

assa he ovat työssä. Asiakkuuden päättäneiden kohdalla päättymissyy voi olla myös muu

kuin työhön meno, esim. työttömyys- tai muu eläke.

Projektin aikana käytiin ohjausryhmässä ja muissa yhteistyötilaisuuksissa lukuisia keskus-

teluja siitä miksi puhtaus-poolissa olevissa ja muissa alan työnhakijoissa on työttömiä

työnhakijoita vaikka alalla on avoimia työpaikkoja. Keskustelujen tuloksena päädyttiin te-

kemään arvio alan työhakijoiden työllistymismahdollisuuksista. Arvion teki projektiin palkat-

tu työvoimaneuvoja jolla oli alan koulutus (siivousteknikko) ja kokemus alan työhönotosta

ja työnjohdosta mm. yksityisissä palveluliikkeissä.

Avoimet puhdistuspalvelualan työpaikat Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Total

10830 Sairaala-apulainen 8 17 3 28

94205 Siivoustyönjohtaja 3 3

94206 Palveluvastaava 11 11

94210 Laitossiivooja 19 2 110 8 139

94215 Ikkunanpesijä 1 1

94220 Kerroshoitaja 13 13

94250 Ikkunanpesijä 4 4

94260 Rakennussiivooja 1 1 2

94290 Muu siivoustyö 1 5 6

Total 28 2 161 16 207

Taulukko 5 Avoimien puhdistuspalvelualan paikkojen lukumäärä 12 kk aikana, tilan-ne 7.12.2007

PuhtausPalvelut Puhuttavat Poolitilanne Työvoimatoimisto Juva Kangas-

niemi Mikkeli Mänty-

harju Palvelu-keskus

Savonlinna Total

00 Sijoitettu 0 2 4 0 1 0 7

01 Työssä 0 0 11 1 0 0 12

02 Työtön 7 1 9 0 0 0 17

04 Lyhen.työviikko 1 0 0 0 0 0 1

05 Työv.ulkop. 0 0 5 0 0 0 5

09 Asiak.päättynyt 9 0 18 0 0 1 28

Total 17 3 47 1 1 1 70

Taulukko 6 PuhtausPalvelut Puhuttavat poolin tilanne 7.12.2007

12

Työnhakijan tila Työtön Sijoitettu

Työvoi-man ulko-puolella

Lyhennet-ty työviik-ko Työssä

Sii-vousalan työnhaki-jat yht.

Ok = työllistyy itse (PPP = 9kpl) 44 2 99

Vaj.kuntoinen, fyys. 10 5

Kouluttamaton 41 23

Vaj.kuntoinen, henk. 7

Ikä (työllistymisen este 1.sij.) 32

Kulkuyhteydet 1

Muut syyt, soveltuvuus ym. 1

Toistuvaistyötön, palk-katuki 12

Opiskelija(tk tai omaeh-toinen) 14

Sairasloma 26

Työkyvyttömyyseläke 1

Vanhempainvapaa 1

Kuntoutustuki 3

Kuntouttava työtoiminta

Yhteensä 136 40 45 2 99 322

Taulukko 7 Siivousalan työnhakijoiden tilanne 19.9.2007 Mikkelin työvoimatoimiston alueella, Mikkeli-Puumala- Hirvensalmi-Ristiina(1., 2., tai 3. hakutekijä) Työssä olevista puhdistuspalvelualan hakijoista 77 henkilöä työskentelee puhdistuspalve-

lualalla, muut 22 henkilöä työskentelevät eri aloilla. Työssä olevista 99. puhdistuspalvelu-

alan hakijasta 41. henkilöllä on joku palvelualan tutkinto suoritettu, näistä 19. on puhdis-

tuspalvelualan perustutkinto tai ammattitutkinto suoritettu. Joku muu tutkinto kuten merko-

nomi, artesaani, ompelija tai puutarhuri on 36. työssä olevalla puhdistuspalvelualan haki-

jalla.

Työttömistä työnhakijoista; Esteenä ikä 58 - 65 v.; kansakoulupohjaisia 16 henkilöä, laitos-

siivoojakurssin käyneitä 8 henkilöä, muilla 8. joku muu koulutus pohja (ompelija ym.).

Työttömistä työnhakijoista; 41. on joku seuraavista suoritettu, puhdistuspalvelualan perus-

tutkinto, kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto tai

laitossiivoojan työvoimakoulutus. Muita tutkintoja mm. ompelija, artesaani, kokki.

13

Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammattitutkintoa suoritettu.

Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti.

Työnhakijan tila Työtön Sijoitet-tu

Työ-voiman ulko-puolella

Lyhen-netty työviikko Työssä

Työttömyy-seläk-keellä Yhteen-

sä Ok = työllistyy itse (PPP=3) 6 2 35 4

Vaj.kuntoinen, fyys. 1

Kouluttamaton 15 10

Vaj.kuntoinen, henk. 4 2

Ikä (työllistymisen este 1.sij.) 8

Muut syyt, soveltu-vuus ym. 1

Toistuvaistyötön, palkkatuki 3

Opiskelija 7

Sairasloma 7

Kuntouttava työtoi-minta 1

Yhteensä 35 15 15 2 35 4 106

Taulukko 4 Puhdistuspalvelualan työnhakijoiden tilanne 19.9.2007 Juvan työvoima-toimiston alueella(1., 2., tai 3. hakutekijä) Työttömistä puhdistuspalvelualan työnhakijoista 8. on alan koulutus; laitoshuoltajan am-

mattitutkinto 3:lla, puhdistuspalvelualan perustutkinto 5., joku muu tutkinto /kurssi 12., kan-

sakoulupohjaisia 7 henkilöä, kansalaiskoulupohjaisia 2 henkilöä ja peruskoulupohjaisia 6

henkilöä. Esteenä ikä 56 - 65 v.; kahdella lyhyt kurssipohjainen koulutus, muut kansakou-

lu- tai kansalaiskoulupohjaisia.

Työssä olevista siivoustyönhakijoista 10. on puhdistuspalvelualan perustutkinto tai am-

mattitutkinto, hakijoista 17. on joku muu tutkinto esim. merkonomi, ravintola-alan koulutus.

Kansakoulupohjaisia työntekijöitä on 5 henkilöä ja peruskoulupohjaisia 4 henkilöä.

Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammattitutkintoa suoritettu.

Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti.

14

Työnhakijan tila Työtön Sijoitet-tu

Työ-voiman ulko-puolella

Lyhen-netty työviikko Työssä

Sii-vousalan työnhaki-jat yht.

Ok = työllistyy itse (PPP=0kpl) 7 12

Vaj.kuntoinen, fyys.

Kouluttamaton 3

Vaj.kuntoinen, henk. 1

Ikä

Kulkuyhteydet 1

Muut syyt, soveltuvuus ym.

Toistuvaistyötön, palk-katuki 1 1

Opiskelija (tk tai omaeh-toinen)

Sairasloma 1

Työkyvyttömyyseläke

Vanhempainvapaa

Kuntoutustuki

Kuntouttava työtoiminta

Yhteensä 12 1 2 0 12 27

Taulukko 5 Puhdistuspalvelualan työnhakijoiden tilanne 19.9.2007 Kangasniemi – Mäntyharju – Pertunmaa -alueella. (1., 2., tai 3. hakutekijä)

Työssä olevista puhdistuspalvelualan työnhakijoista 10 henkilöä työskentelee puhdistus-

palvelualalla, muut 2 henkilöä muovityöntekijöinä. Työssä olevista 12. puhdistuspalvelu-

alan työnhakijasta 2. henkilöllä on laitossiivoojan työvoimakoulutus suoritettu, 1 tarjoilija,

yksi suurtalouskokki, yksi lähihoitaja ja yksi suorittanut elintarvikealan perustutkinnon.

Kansakoulupohjaisia työntekijöitä on 1, kansalaiskoulun käyneitä 2 ja peruskoulupohjaisia

3 henkilöä.

Työttömistä työnhakijoista; 2. on laitoshuoltajan ammattitutkinto, 2. laitossiivoojan työvoi-

makoulutus, 1. perhepäivähoitajan työvoimakoulutus, 1. lastenohjaajan ja 1. hotelli- ja ra-

vintola-alan perustutkinto. Lisäksi peruskoulupohjaisia on 3, kansakoulupohjaisia 1 ja kes-

kikoulupohjaisia 1. Kouluttamaton; hakijalla ei ole minkään alan perustutkintoa tai ammatti-

tutkintoa suoritettu. Hakee puhdistuspalvelualan työtä ensisijaisesti tai toissijaisesti.

15

2.3.1 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset

Ohjaavan koulutuksen sisällöllinen tavoite painottui puhdistuspalvelualan tunnetuksi teke-

miseen, kouluttautumismahdollisuuksien esille tuomiseen ja kunkin työnhakijan henkilö-

kohtaisen suunnitelman laadintaan. PuhtausPooliin ohjaavalla koulutuksella ei ainoastaan

tavoitella suoraa työllistymistä, vaan se on osa pidempää polkua kohti työelämää.

Ohjaavan koulutuksen aikana suoritettavan osaamiskartoituksen avulla tunnistettiin henki-

lön puhdistuspalvelualan osaaminen ja sen perusteella suunniteltiin jatkotoimenpiteet.

Työnhakijat, jotka ovat suorittaneet kahden viimeisen vuoden aikana ammatilliset opinnot,

heidät koodattiin puhtauspoolityöntekijöiksi ja ohjattiin työnhakuun. Osaamiskartoitukset

suoritettiin työttömille työnhakijoille Mikkelin ammattiopistolla tai aidoissa työelämän koh-

teissa PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen aikana. Osaamisen tunnistamisen kriteereinä

käytettiin puhdistuspalvelualan perustutkinnon perusteita. Osaamiskartoitus oli rajattu yllä-

pitosiivouksen toteutukseen ja perustiedon hallintaan. Osaamisen arvioinnin tulosten pe-

rusteella työnhakijat rekisteröitiin PuhtausPooliin tai ohjattiin alan koulutukseen, työhön,

työelämävalmennukseen tai ammatinvalinnan ohjaukseen (liitteet 2a ja 2b).

2.4 Osaamiskartoitukset PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa

Osaamiskartoitus – avain ammattitaitoon –menetelmä saatiin Pohjois-Karjalan aikuis- ja

ammattiopistolta, jossa käynnistettiin osaamiskartoitukset vuonna 2004 (liite 3 ). Puhdis-

tuspalvelualan opettaja Seija Ikonen edellä mainitusta oppilaitoksesta luennoi osaamiskar-

toitusten organisoinnista ja toteutuksesta PPP-hankkeen ohjausryhmän avauskokoukses-

sa 20.9.2005. Opettaja Seija Ikonen esitteli työelämän edustajille osaamiskartoituksen to-

teuttamista 20.1.2006.

PPP -hankkeen toiminnallinen työ painottui osaamiskartoitusten mallintamiseen ja kehit-

tämiseen. Osaamiskartoitus on toimintamenetelmä, jolla tunnistetaan henkilöiden ammatti-

taito suhteessa alan perus- ja ammattitutkintoon tai työssä vaadittavaan osaamiseen.

Osaamisen arvioinnin tavoitteena on henkilöstön ammatillisen tieto-taitotason kehittäminen

työelämän tarpeita vastaavaksi.

Osaamisen/ammatillisen osaamisen tunnistamisen suoritti näyttötutkintomestari pätevyy-

den omaava puhdistuspalvelualan opettaja. Osaamiskartoituksessa tuli esiin myös ohjauk-

16

sellinen näkökulma, eli miten kartoitettavan pitää kehittää omaa työtään. Myös taloudelli-

nen ja tehokas työskentely sekä henkilön fyysinen ja psyykkinen jaksaminen huomioitiin.

2.4.1 Osaamiskartoitusten tavoitteet

Tavoitteena oli PPP –hankkeen aikana suorittaa osaamiskartoituksia 50. työssä olevalle

henkilölle. Osaamiskartoituksia tehtiin 110. työssä olevalle. Työttömille osaamiskartoitus-

tavoite oli 170 (sisälsi PuhtausPooli –koulutukset), kartoituksia toteutettiin 128 henkilölle.

Osaamiskartoitusten kokonaistavoite oli 220, kartoituksia toteutettiin yhteensä 238 henki-

lölle. Osaamiskartoituksiin osallistui kaikki PPP-kehittämishankeen kohderyhmät.

2.4.2 Osaamiskartoitusten toteuttaminen Osaamiskartoitusten toteuttaminen aloitettiin syksyllä 2005 ja kartoitukset jatkuivat täysi-

painoisesti koko hankkeen ajan. Tulosten kirjaamisessa hyödynnettiin Webropol- verkko-

ohjelmaa, jonka avulla pystyttiin tulostamaan yksilöidyt raportit henkilö-, työpaikka- tai

paikkakuntakohtaisesti.

Osaamiskartoitukset suoritettiin työssä oleville omassa työkohteessa normaalia päivittäistä

siivoustyötä seuraten. Osaamista analysoitiin ja suoritusta arvioitiin perus- ja ammattitut-

kinnon perusteiden mukaan. Osaamiskartoituksen käytännön työosuus rajattiin ylläpitosii-

voukseen. Kartoitettavan muu ammatillinen osaaminen tunnistettiin siten, että kartoittaja

kyseli ja pyysi perustelemaan valintoja työskentelyn aikana. Tämän lisäksi kartoitettavaa

kannustettiin arvioimaan omaa työskentelyään ja valintojaan sekä työskentelyn aikana että

sen loputtua.

Kartoitustilanteessa käytiin arvioijan ja kartoitettavan välillä keskustelua sekä haettiin pe-

rusteluja valituille työmenetelmille ja työskentelytavoille. Tavoitteena oli valita ergonomi-

sesti oikeat työvälineet ja menetelmät työn taloudelliseen ja tehokkaaseen toteuttamiseen.

Huolella suunniteltu ja järkevästi toteutettu työ tukee myös työssä jaksamista. Oman työn

ja osaamisen kehittäminen sekä kouluttautuminen lisäävät oman työn ja koko puhdistus-

palvelualan arvostusta. Pitkän puhdistuspalvelualan työkokemuksen ja alan koulutuksen

omaavilla henkilöillä voi olla paljon tunnistamatonta osaamista ja ”hiljaista tietoa” vaikka

tutkinto olisikin suorittamatta.

17

Palautekeskustelun kirjallisessa itsearvioinnissa tunnistettiin osaamisen vahvuudet ja eri-

tyisosaaminen sekä laaja-alaisen ammattitaidon hallinnan edellyttämät kehittämisasiat.

Osaamiskartoituksia suoritettiin julkisen hallinnon ja yksityisten palveluliikkeiden henkilös-

tölle sekä kolmelle pienyritysasiakkaalle. Osaamiskartoitukset toteutettiin seuraavien työn-

antajien työntekijöille: ISS Palvelut Oy, Mikkelin kaupunki, Haukivuoren kunta, Kangas-

niemen kunta, PE-LA Palvelu Oy, Kangasniemi, Mäntyharjun kunta, Etelä-Savon sairaan-

hoitopiiri, Mikkelin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Juvan kunta, Puumalan kunta, Ju-

van, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskus kuntayhtymä.

2.5 Vaihtokoulutus PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeessa

Hankkeessa kehitettiin vaihtokoulutusmallia, jonka tavoitteena oli tukea alan opiskelijoiden

työssäoppimista, samalla mahdollistettiin työssä olevan henkilöstön kouluttautuminen.

Työssä olevat opiskelivat työajalla ja päiväaikaan, jolloin vaihto opiskelijoiden oli tarkoitus

sijaistaa heitä.

Hankkeen tavoitteiden mukaan vaihtokoulutusmallia toteutettiin siten, että opiskelijoille

tarjottiin työssäoppimista erilaisissa työympäristöissä. Vastaavasti tämä palvelu vapautti

vakinaisia työntekijöitä ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Vaihtokoulutusmalli palve-

lee myös työelämän sijaisjärjestelyjä ja antaa työhön hakeutuville laaja-alaisen käytännön

ammatillisen osaamisen. Vaihtokoulutus perustuu vahvasti työssäoppimiseen, jossa työ ja

opiskelu vuorottelevat.

Vaihtokoulutusmallia suunniteltiin kokeiltavaksi puhdistuspalvelualan perustutkinnon työ-

voimakoulutuksessa Juvalla ja laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavassa päivitys-

koulutuksissa Mikkelissä. Oppilaitoksessa toteutettiin tuolloin näitä puhdistuspalvelualan

koulutuksia. Vaihtokoulutusmallin toteuttaminen suunniteltiin PPP-hankkeessa aloitetta-

vaksi keväällä 2006. Koulutuksiin lähtevien työntekijöiden esimiehet olivat mukana vaihto-

koulutuksen suunnittelussa ja kokeilun edistämisessä kehittämishankkeen työntekijän

kanssa. Opiskelun aloittaville työntekijöille pidettiin tilaisuuksia, joissa kerrottiin vaihtokou-

lutuksesta opintojen aikana.

18

3 TULOKSET PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKKEESSA

3.1 Informaatiotilaisuudet PuhtausPalvelut Puhuttavat –kehittämishankkeessa

Informaatiotilaisuuksissa esiteltiin PPP –kehittämishankkeen toimintaa, markkinoitiin

osaamiskartoituksia ja puhdistuspalvelualan koulutuksia. Hankekauden aikana pidettyihin

informaatiotilaisuuksiin osallistui 171 työtöntä työnhakijaa, sekä 206 työssä olevaa puhdis-

tuspalvelualan työntekijää. Näissä työn hakija ja työntekijäluvuissa on sisällä kaikki PPP-

hankkeen kohderyhmät.

3.2 Haastattelut ja PuhtausPooliin ohjaaminen

Työvoimaneuvoja ja projektipäällikkö haastattelivat hankkeen alkuvaiheessa työttömät

puhdistuspalvelualan työtä hakevat. Haastattelun jälkeen henkilö ohjattiin PuhtausPooliin

ohjaavaan koulutukseen ja edelleen PuhtausPooliin työnhakijaksi. Työttömiä työnhakijoita

haastateltiin yhteensä 128 henkilöä. PPP –hankkeen aikana toimintamallia muutettiin si-

ten, että työhallinnon edustaja kutsui puhdistuspalvelualan työtä hakevat PuhtausPooliin

ohjaavaan koulutukseen, jossa suoritettiin haastattelu ja osaamiskartoitus.

3.3 PuhtausPooliin ohjaavat koulutukset

PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen osallistui 105 työtöntä, osaamiskartoituksia suori-

tettiin yhteensä 128. työnhakijalle. Ilman ohjaavaa koulutusta kartoituksia suoritettiin 23.

työnhakijalle, joilla oli puhdistuspalvelualan työkokemusta tai ammatillista koulutusta taus-

talla.

PuhtausPooliin ohjaavan koulutuksen palautteissa todettiin, että puhdistuspalvelualasta ja

koulutusvaihtoehdoista sekä tutkinnon merkittävyydestä annettu tieto lisäsi kouluttautu-

mishalukkuutta.

3.4 PuhtausPoolista hakuammattikoodiin

Kehittämishankkeen aikana kävi selväksi, että puhdistuspalvelualan työhakijoille laitettu

PuhtausPooli -koodi ei yksistään riitä hakutekijäksi haettaessa ehdokkaita alan avoimiin

työpaikkoihin. PuhtausPoolin työnhakija, joka palkataan toiseen alan yritykseen ei välttä-

mättä menestykään toisen yrityksen työnhakuvalinnoissa. Tästä johtuen PuhtausPooli -

19

koodin käytöstä luovuttiin ja työhallinnon käytössä olevaan ammattikoodistoa käytettiin

uudella tavalla.

Uudessa menetelmässä ammattitaidon omaavat työhakijat erotetaan muista alan työnhaki-

joista. Järjestelmä on otettu käyttöön Juvan ja Mikkelin työvoimatoimistoissa hakuammatti-

koodilla, jonka avulla nostetaan esiin siivoustyötä hakevat henkilöt.

1. Puhdistuspalvelualan työnhakija, jolla

on alan koulutusta ja työkokemusta

hakuammattikoodi 94210 laitossii-

vooja

2. Puhdistuspalvelualan työnhakija, jolla

ei ole alan koulutusta tai työkoke-

musta

hakuammattikoodi 94290 (ei alan

tutkintoa eikä työkokemusta)

Työllistymistä edistetään ohjaamalla työnhakijoita osaamiskartoitukseen, puhdistuspalve-

lualalle ohjaavaan koulutukseen tai työelämävalmennukseen. Työnhakijan on mahdollista

suorittaa puhdistuspalvelualan perustutkinto, alan ammattitutkinto tai alan täydennyskoulu-

tus osatutkintoina. Puhdistuspalvelualan laaja-alainen ammatillinen osaaminen edesauttaa

työllistymistä.

Tehostetun työnvälityksen tavoitteena on ollut löytää avoimiin puhdistuspalvelualan työ-

paikkoihin osaavat työntekijät. Työhallinto toteutti tässä hankkeessa puhdistuspalvelualan

työnhakijoille tehostetta työnvälitystä. Tehostettuun työnvälitykseen kuuluu erilaista työn-

haku- ja koulutusohjausta. Työnhakijan soveltuvuutta puhdistuspalvelualan työhön selvitet-

tiin haastattelujen ja osaamisen tunnistamisien avulla. Työvoimatoimistossa työskenteli

työvoimaneuvoja, joka ylläpiti ja kehitti PuhtausPooli -palvelua.

Työttömien työnhakijoiden henkilökohtaiset osaamisen tunnistaminen-palautteet kirjattiin

työvoimatoimiston asiakasrekisteriin, jolloin ajantasainen tieto osaamisesta palvelee kaik-

kia työnvälittäjiä. Työtä hakiessa on mahdollisuus esittää osaamiskartoitustiedot työnanta-

jalle. Kartoitustiedolla on myös työllistymistä nopeuttava vaikutus, niillä työnhakijoille, joilla

on vahvuuksia enemmän kuin kehittämiskohteita. Koulutukseen hakeutuvien osaamiskar-

toituspalautteita hyödynnetään vastaavasti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadin-

nassa.

20

Kaikkien osapuolten pitäisi olla sitoutuneita samaan toimintatapaan. Työvoimatoimisto ja

työnhakija suunnittelevat ensin sopivan URA- polun, jota toteutetaan tarvittaessa koulutta-

jan ja työantajan tuella (esim. oppisopimus). Koulutusyksikön ja työvoimatoimiston pitäisi

pystyä tarjoamaan nopeasti opiskelija- ja työnantajakohtaista koulutusta. Koulutus voidaan

toteuttaa "non stop" -periaatteella siten, että koulutukseen otetaan opiskelijoita jatkuvasti.

Koulutukseen valitun oppimispolku henkilökohtaistetaan, näin opiskeluaika vaihtelee yksi-

löllisesti. Koulutuksessa tulee olla mahdollisuus tutustua monenlaisiin puhtauspalvelualan

työkohteisiin ja työnantajiin. Nopea työhön ohjaus heti koulutuksen päätyttyä on tärkeää.

Tarvittaessa voidaan käyttää työharjoittelua, työelämävalmennusta, työkokeilua tai palkka-

tukea työnhaun suunnittelun tukena ja apuna.

Pitkä aika kouluttautumisesta ja pitkään jatkunut työttömyys vaikeuttaa työllistymistä sel-

västi. Monelle työnhakijalle työelämään paluukynnys voi liian suuri. Muun ammatillisen

koulutuksen suorittaneista osa on alanvaihtajia, jotka olivat hakeutumassa puhdistuspalve-

lualalle tai siirtyivät työnhakijaksi muille ammattialoille. PuhtausPooliin ohjaavan koulutuk-

sen aikana osalle varmentui haluaako puhdistuspalvelualan vai ei.

3.5 Osaamiskartoitustulosten yhteenveto

Hankkeen aikana osaamiskartoituksia suoritettiin 238. henkilölle. Kartoituksiin käytettiin

924 opiskelijatyöpäivää. Tavoitteena oli suorittaa kartoituksia 50. työssä olevalle henkilölle

ja 170. työttömälle työnhakijalle. Työttömien osalta henkilömäärätavoitetta ei saavutettu,

kartoituksia toteutettiin yhteensä 128. henkilölle. Vastaavasti työssä oleville suoritettiin kar-

toituksia 110. henkilölle.

OSAAMISKARTOITUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMAT

v. 2005 v. 2006 v. 2007 Henkilömäärä Otpv Henkilömäärä Otpv Henkilömäärä Otpv

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Tavo

ite

Tote

utun

ut

Työttömät 30 15 150 75 100 53 500 265 10 60 435 * 376

Työssä olevat

10 9 50 40 40 77 200 154 - 24 46 ** 24

Yhteensä 40 24 200 115 140 130 700 419 10 84 390

* 200 + 235, siirto -06 = 435 otpv

** 46 otpv , siirto v. -06 Taulukko 6 Tavoitteet ja toteutuneet osaamiskartoitukset PPP -hankkeen aikana

21

3.5.1 Osaamiskartoitukset työssä oleville

Osaamiskartoituksen yhteydessä selvitettiin kartoitettavan perustietojen lisäksi hänen

ammatilliset kehittämistarpeensa. Oman osaamisen arvioinnin jälkeen osaamiskartoituk-

seen liittyi palautekeskustelu, jossa kirjattiin henkilön ammatillinen osaaminen ja kehittä-

mistarpeet. Yhteensä 110. henkilön osaamiskartoitustiedot tallennettiin Webropol –

ohjelmaan.

Webropol –ohjelmaan yhteenvetoraporteista on valittu taulukot, jotka sisältävät tulevaisuu-

den kannalta merkittävää tietoa puhdistuspalvelualan kehittämiseen. Alla olevat taulukot

antavat tietoa puhdistuspalvelualalla työskentelevien ikärakenteesta, ammatillisesta koulu-

tuksesta ja ammatillisista kehittämistarpeista.

Kysymyksiin vastasi yhteensä 107 työssä olevaa työntekijää. Kysymyksiin vastanneista 13

henkilöä oli Juvalta, 11 henkilöä Mäntyharjulta, 1 henkilö Haukivuorelta, 66 henkilöä Mik-

kelistä, 6 henkilöä Ristiinasta, 2 henkilöä Hirvensalmelta ja 8 henkilöä Kangasniemeltä.

Kysymykseen vastasi 107

alle 20 v 0% 0

20-30 v 3,7% 4

30-40 v 10,3% 11

40-50 v 36,4% 39

50-60 v 45,8% 49

yli 60 v 3,7% 4

Taulukko 7 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien ikärakenne

Osaamiskartoituksessa olleiden suurin ikäluokka on 50 - 60 vuotiaat (45,5 %), tämän ryh-

män jäädessä eläkkeelle työvoiman tarve kasvaa. Seuraava suurin ikäluokka on 40 - 50 –

vuotiaat (36,4%).

Kysymykseen vastasi 103

ei ammatillista koulutusta 14,6% 15

perustutkinto (toimitilahuoltaja) 14,6% 15

ammattitutkinto (laitoshuoltaja) 23,3% 24

erikoisammattitutkinto (siivoustyönoh-jaaja/siivousteknikko) 1,9% 2

muu ammatillinen koulutus, mikä? 54,4% 56 Taulukko 8 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien ammatillinen koulutus

22

Kysymykseen vastanneista 103. henkilöstä 41 on suorittanut puhdistuspalvelualan tutkin-

non. Ammatillinen koulutus puuttuu kokonaan 15 henkilöltä. Muun ammatillisen koulutuk-

sen suorittaneita oli eniten, joka osaltaan kertoo puhdistuspalvelualan ammatillisen koulu-

tuksen tarpeesta.

Kysymykseen vastasi 52

Ammatillinen täydennyskoulutus (mah-dollisuus suorittaa esim. laitoshuoltajan osatutkinto)

51,2% 22

Laitoshuoltajan ammattitutkinto 51,2% 22

Erikoisammattitutkinto 11,6% 5

Tarvitsen käytännön työnohjausta 7% 3 Taulukko 9 Puhdistuspalvelualalla työskentelevien halu kehittää ammattitaitoaan

Vastanneista 22 halusi suorittaa täydennyskoulutusta. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon

halusi suorittaa 22 henkilöä. Siivoustyönohjaajan tai –teknikon erikoisammattitutkinnon

halusi suorittaa viisi henkilöä ja kolme henkilöä katsoi tarvitsevansa henkilökohtaista ohja-

usta käytännön työssä.

3.5.2 Osaamiskartoitukset työttömille työnhakijoille

PuhtausPooliin ohjaavaan koulutukseen osallistui 105 työtöntä työnhakijaa, osaamiskartoi-

tuksia suoritettiin yhteensä 128. työttömälle työnhakijalle. 23 työttömälle työnhakijalle suo-

ritettiin osaamiskartoitus ilman ohjaavaa koulutusta (liite 5).

Kyselyyn vastasi 105 työtöntä työnhakijaa. Vastaajista 58 oli Mikkelistä, 3 Kangasniemeltä,

10 Mäntyharjulta, 2 Ristiinasta, 14 Juvalta, 4 Joroisista, 8 Puumalasta, 1 Rantasalmelta ja

5 Hirvensalmelta.

Kysymykseen vastasi 105 alle 20 v 1% 1

20-30 v 8,6% 9

30-40 v 17,1% 18

40-50 v 36,2% 38

50-60 v 34,3% 36

yli 60 v 2,9% 3

Taulukko 10 Työttömien työnhakijoiden ikäjakauma

23

Kysymykseen vastasi 105 työtöntä työnhakijaa. Saadun tiedon perusteella työttömien

työnhakijoiden ikä jakautuu siten, että suurin työtön ikäryhmä oli 40 - 50 –vuotiaat (36,2%),

38 työtöntä. Seuraava ikäryhmä oli 50 - 60 -vuotiaat (34,3%), 36 työtöntä.

Kysymykseen vastasi 89

ei ammatillista koulutusta 36,7% 36

perustutkinto (toimitilahuoltaja) 10,2% 10

ammattitutkinto (laitoshuoltaja) 14,3% 14

erikoisammattitutkinto (siivoustyönoh-jaaja/siivousteknikko) 1% 1

muu ammatillinen koulutus, mikä? 53,1% 52

Taulukko 11 Työttömien työnhakijoiden ammatillinen koulutus

Kysymykseen vastasi 89 työnhakijaa. Vastaajista 36 oli vailla ammatillista koulutusta.

Työttömistä 10 oli suorittanut perustutkinnon ja 14 ammattitutkinnon ja yksi erikoisammatti-

tutkinnon. Oli yllättävää, että työttömänä oli niin monta tutkinnon suorittanutta.

Kysymykseen vastasi 84

alle vuosi 28,6% 24

1-5 v 34,5% 29

10-15 v 19% 16

15-20 v 11,9% 10

20-30 v 4,8% 4

yli 30 v 1,2% 1

Taulukko 12 Työttömien työnhakijoiden puhdistuspalvelualan työkokemus

Kysymykseen vastanneista 29. työnhakijalla oli puhdistuspalvelualan työkokemusta 1-5

vuotta. Työkokemusta 10 - 15 vuotta oli 16. työnhakijalla ja 10 henkilöllä työkokemusta oli

15 - 20 vuotta.

24

Kysymykseen vastasi 84

työstä 79,8 % 67

koulutuksesta 46,4 % 39

en ole kiinnostunut työstä enkä koulu-tuksesta 3,6 % 3

minua kiinnostaa muun alan työtehtä-vät, mikä ala? 15,5 % 13

Taulukko 13 Työttömien työnhakijoiden kiinnostus puhdistuspalvelualan työhön ja koulutukseen

Suurin osa vastanneista 67 henkilöä ( 79,8 %) oli kiinnostunut puhdistuspalvelualan työstä

ja alan koulutuksesta oli kiinnostunut 39 henkilöä. Kolme työtöntä ei ollut kiinnostunut työs-

tä eikä koulutuksesta. Muusta ammattialasta oli kiinnostunut 13. henkilöä, mikä ala kiin-

nostaa -avoimeen kysymykseen ei ole vastattu.

Kysymykseen vastasi 58 Ammatillinen täydennyskoulutus (mah-dollisuus suorittaa esim. laitoshuoltajan osatutkinto)

55,2 % 32

Laitoshuoltajan ammattitutkinto 31 % 18

Erikoisammattitutkinto 1,7 % 1

Tarvitsen käytännön työnohjausta 43,1 % 25

Taulukko 14 Työttömien työnhakijoiden halukkuus kehittää puhdistuspalvelualan ammattitaitoa

Kysymykseen vastasi 58 henkilöä. Heistä 32 halusi täydennyskoulutukseen, 18 oli haluk-

kaita suorittamaan laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Yksi vastaajista halusi suorittaa sii-

voustyönohjaajan tai siivousteknikon erikoisammattitutkinnon. Vastanneista 25 koki tarvet-

ta käytännön työn ohjaamiseen.

Kysymykseen vastasi 105

Perustutkinnon suorittamista 48,4% 46

Ammattitutkinnon suorittamista 33,7% 32

Täydennyskoulutuksen suorittamista 26,3% 25

Työsisäoppimista erityyppisissä toi-mintaympäristöissä 26,3% 25

Yksilöllistä ammatinvalinnanohjausta 9,5% 9

Erityisammattitutkinnon suorittamista 0% 0

25

Taulukko 15 Osaamisen kehittämistarve – Opettajan arvio Ammatillisen osaamisen tarvetta kartoitettiin perus- ja ammattitutkinnon sisällön perusteel-

la. Koulutustarvetta ilmeni kaikilla tutkinnon osa-alueilla. Kehittämisasiat nostettiin esiin

jokaisen kartoitukseen osallistuneen kanssa henkilökohtaisessa palautekeskustelussa ja

kirjallisessa palautteessa. Osaamiskartoituksen suorittaneen opettajan näkemys osaami-

sen tasosta ja koulutus- tai ohjaustarpeista kirjattiin webropol -ohjelmaan palautekeskuste-

lun aikana.

Puhdistuspalvelualan perusasioiden opiskelua ehdotettiin 46. työnhakijalle. Heillä ei ollut

lainkaan koulutusta ja / tai puhdistuspalvelualan työkokemusta tai he olivat ammatinvaihta-

jia . Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittamista ehdotettiin 32. henkilölle, heillä oli taus-

talla puhdistuspalvelualan koulutusta ja työkokemusta. Käytännön työssäoppimista ehdo-

tettiin 25. henkilölle. Yhdeksälle henkilölle ehdotettiin ammatinvalinnanohjausta, jotta itsel-

le varmistuu minkä alan työtehtäviin aikoo hakeutua.

3.5.3 Osaamiskartoituksesta saadut kokemukset

Osaamiskartoitus antaa mahdollisuuden sekä luo puitteet koulutuksen ja työelämän avoi-

melle yhteistyölle. Toimintatapana se edellyttää, että kartoituksen suorittaja tuntee työym-

päristön ja on tietoinen puhdistuspalvelualan vaatimuksista. Työelämän henkilöstön kehit-

tämistarpeiden kartoittaminen tukee koulutussuunnitelmaa siten, että koulutetaan osaajia

juuri kunkin yrityksen tarpeisiin. Osaamiskartoituksen avulla työnantaja saa päivitetyn tie-

don henkilöstön ammattitaidosta ja näin työnantajan on helpompi suunnitella ja toteuttaa

säännöllisesti sekä hallitusti täydennyskoulutuksia. Osaamiskartoituksia on myös mahdol-

lisuus tarjota eri toimijoille asiantuntijapalveluina. Osaamiskartoitusten toteutus on lisännyt

työelämälähtöisyyden kautta myös kartoittajan asiantuntijuutta, samalla kun on palveltu

työelämätoimijoita. Osaamiskartoitus on yksi vaihe työyhteisön tavoitteellisessa kehittämi-

sessä. Kehittyvä työyhteisö tarvitsee työntekijöitä, jotka pystyvät itse arvioimaan omaa

ammattitaitoaan ja haluavat kehittää sitä. Työntekijöiden motivaatio työhön kasvaa mm.

kouluttautumalla, työnkierrolla ja muilla kehittämistekijöillä. Näin yksittäiset työsuoritukset

kehittyvät ja ammattitaitokäsitys laajenee. Kustannustehokkaalla ja laadukkaalla työn tu-

loksella vastaavasti on laaja vaikuttavuus työnantajalle.

26

3.6 PuhtausPalvelut Puhuttavat -kehittämishankkeen järjestämät lyhytkestoiset kou-lutustilaisuudet

PPP -hankkeen järjestämiin lyhytkestoisiin luento- tai koulutustilaisuuksiin osallistui 447

henkilöä. PPP-hankkeen kautta koulutuksiin on ohjautunut 91 työssä olevaa työntekijää ja

45 työtöntä työnhakijaa. Ammatillinen koulutus toteutettiin työhallinnon tai opetushallituk-

sen rahoituksella.

PPP -hanke on järjestänyt Mikkelin alueella koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista eri

kohderyhmille. Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille puhdistuspalvelualalla

työskenteleville tai alalle aikoville ja puhtauspoolissa oleville.

Hygieniakoulutuksia 2 (kesto 4h, 189 hlöä)

Puhtaus on yhteistyötä –koulutus 1 (kesto 4h, 60 hlöä)

Hygieniaosaaminen-koulutuksia 2 (kesto 4h, 38 hlöä)

Puhtaus puhuttaa – esittely/koulutus 6 (kesto 4h, 55 hlöä)

Puhtausalan uudet haasteet –luento, PPP-hankkeen päätöstilaisuus

3.7 Vaihtokoulutuksen kokeilun tuloksia

Vaihtokoulutuskokeiluun suunniteltiin osallistuvan yksi kunnallinen ja yksi yksityinen sii-

vouspalveluorganisaatio. Vaihtokoulutuksen kokeilu ei onnistunut, mutta työnjohdon mie-

lestä oli hyvä asia, että työkohteisiin saatiin työssäoppijoita. Vaikkakin työssäoppimisjaksot

olivat opiskelun kannalta väärään aikaan, saatiin opiskelijoista moniin työtehtäviin lisä-

apua. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksot saattoivat mahdollisesti motivoida työntekijöitä

opiskeluun.

Vaihtokoulutukseen suunnitellut koulutukset toteutuivat suurimmaksi osaksi eri aikaan.

Työvoimakoulutuksen neljä viimeistä kuukautta toteutui yhtä aikaa laitoshuoltajan ammatti-

tutkinnon kanssa. Tästä ajasta suurin osa oli kesäaikaa, jolloin laitoshuoltajan ammattitut-

kintoa suorittavat olivat opinnoista kesätauolla, eikä opiskelupäiviä järjestetty. Näissä kou-

lutuksissa ei kokeiltu vaihtoa tai sijaistamista toisen ryhmän opiskelijoiden voimin. Opiske-

lun aikana puhdistuspalvelujen perustutkinnon opiskelijat tekivät työssäoppimista useimpi-

en tutkinnon osien aikana näissä työkohteissa, joista opiskelijoita tuli kyseiseen ryhmään.

27

3.8 Työvoimatoimiston, työelämän ja koulutusyksikön välinen yhteistyö

Hankkeen tavoitteena oli kehittää alan vetovoimaisuutta lisäävä ja kohtaantoa edistävä

työvoimatoimiston, työnantajan ja kouluttajan yhteistyömalli, jonka tuloksena uusien työn-

tekijöiden alalle ohjaaminen lisääntyy ja alan työnvälitys tehostuu mm. muodostettavan

osaavien työnhakijoiden poolin avulla.

Tavoitteen saavuttamiseksi työvoimatoimiston yhteyksiä alan työnantajiin lisättiin mm.

työnantajakäynnein (esim. vuoden 2006 työvoima- ja koulutustarveanalyysi kohdennettiin

Mikkelin ja Juvan seuduilla myös puhdistuspalvelualan työnantajiin). Työnantajayhteyksien

lisääntymisen ja hankeyhteistyön myötä työvoimatoimiston tietous puhtauspalvelualan työ-

voimatarpeista, erilaisista tehtävistä ja niiden osaamistarpeista syveni.

Hankkeen aikana työvoimatoimisto pyrki varmistamaan alan työvoimaneuvojalle aikaa

hankkeen edellyttämään yhteistyöhön ja työnhakijapoolin muodostamiseen, mm. selvittä-

mällä työnhakijoiden soveltuvuutta, motivaatiota ja osaamisen tasoa. Hankkeen loppupuo-

lella työvoimatoimisto vahvisti työpanostaan palkkaamalla yhden kokoaikaisen työvoima-

neuvojan ko. tehtäviin noin puoleksi vuodeksi.

Myös potentiaaliset työnhakijat saivat tietoa alasta, sen osaamisvaateista ja koulutuksesta

työvoimatoimiston ja kouluttajan yhteisissä info- ja haastattelutilaisuuksissa. Samalla työn-

hakijoista ohjattiin hakeutumaan hankkeen ohjaaviin koulutuksiin/osaamiskartoituksiin,

joiden aikana heillä oli mahdollisuus omakohtaisesti syventää tietoa alasta ja sen osaa-

misvaateista, mm. alan työpaikkoihin tutustumalla. Näin ohjaavat koulutukset selkeyttivät

työnhakijoiden soveltuvuutta ja motivaatiota alalle, jolloin myös alan työvoimakoulutukseen

ohjaus- ja valinta tehostui ja samalla mahdollinen ”hukkakoulutus” minimoitui. Työvoima-

koulutus toteutettiin kansallisin varoin.

Jotta alan osaavaan työvoiman saatavuus pystyttäisiin turvaamaan, on hankkeessa aloi-

tettua yhteistyötä ja -toimintaa jatkettava ja kehitettävä sekä toimijaverkostoa laaja-

alaistettava. Kaikkien osapuolten ja erityisesti työnantajien yhteisiä ponnisteluja alan veto-

voimaisuuden lisäämiseksi ja kohtaannon edistämiseksi on parannettava (tiedotus, tutus-

tumiskäynnit, infotilaisuudet, työssäoppimiset, rekrytapahtumat). Tässä työssä myös työ-

voimatoimisto on keskeinen toimija palveluillaan samalla kun se itse kehittää edelleen alal-

le ohjausta, työvoimakoulutusta ja työnvälitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti yhtenäi-

sen laadukkaaksi.

28

4 PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKE JA PIEN-YRITYSYHTEISTYÖ

PPP-hankkeen tavoitteena oli saada yhteys Mikkelin ja Juvan seudun puhdistuspalvelu-

alan pienyrityksiin tarjoamalla yrityksille osaamiskartoituksia, koulutusta ja muuta yritysläh-

töistä yhteistyötä.

PPP -hankkeen tavoitteena oli saada hanketoimintaan mukaan kolme pienyritystä ja kah-

deksan muuta puhdistuspalvelualan toimijaa. Tavoite saavutettiin, sillä hankkeeseen liittyi

aiempien kahden pienyrityksen lisäksi kaksi yrittäjän työllistävää yritystä.

Työelämästä oli tullut palautetta, että julkinen sektori on mukana vahvasti hankeen toimin-

nassa ja pienyritysten rooli on vähäinen. PPP -hankkeen ohjausryhmä nosti kyseessä ole-

van asian yhdeksi kehittämistavoitteeksi. Samalla tuotiin esille, että tähän saakka julkisen

sektorin työkohteet palkkaavat pääosin koulutettuja henkilöitä. Koulutettu henkilöstö pystyy

opastamaan ja ohjaamaan opiskelijoita ammattitaitoisesti erityyppisissä työkohteissa.

Koulutuksen ja työssäoppimisen aikana opiskelija saa kokemuksia erilaisista toimintaym-

päristöistä ja luo suhteita, jotka vaikuttavat työn haun suuntautumiseen julkiselle sektorille.

PPP-hanke tiedotti hanketoiminnasta ja hankkeen järjestämistä koulutuksista Juvan ja

Mikkelin seudun pienyrittäjille. Kutsuja yrityksille kohdennettuihin tapahtumiin lähetettiin 70

yritykselle. Kevään 2007 aikana PPP-hanke järjesti eri paikkakunnilla puhdistuspalvelualan

pienyrittäjille ja yrittäjäksi aikoville hankeinfoja. Osallistujia oli kaikkiaan 55 henkilöä, joista

ainoastaan neljä oli alan pienyrittäjiä. Muut osallistuneet olivat oppilaitoksen opiskelijoita.

Pienyrityksillä ei ollut kiinnostusta yhteistyöhön, näin ollen tavoitetta ei saavutettu. Puhe-

linyhteydessä tuli useasti esille; ajankohta on huono, työruuhka, kiire tai ei ole kiinnostusta

yhteistyöhön. Tilaisuudet järjestettiin Puumalassa 28.3., Mikkelissä 29.3. ja 12.4., Juvalla

2.4., Joroisissa 11.4. ja Kangasniemellä 19.4.2007.

Vuonna 2006 työvoimatoimiston yhtenä ennakoinnin kohteena oli yritysyhteistyö. Yrityk-

sissä ei ollut kiinnostusta yhteistyöhön, näiltä osin tavoitteet jäivät saavuttamatta. Kesän ja

syksyn 2007 aikana lähestyttiin pienyrittäjiä vielä puhelimitse ja yrityskäynnein työhallinnon

kautta. Työvoimahallinnon kautta lähetettiin yrityskysely 23. pienyritykselle, ja sama kysely

PPP –hankkeen kautta 30. palveluyritykselle (liite 4). Kaikkiaan lähetettiin 53 yrityskyselyä

ja vastauksia saatiin 16. toimijalta (työvoimatoimiston kautta vastauksia saatiin 2 ja PPP –

29

hankkeen kautta 14). Kyselyjen avulla kartoitettiin mm. alueella toimivien puhdistuspalve-

lualan yritysten ja organisaatioiden palvelujen monipuolisuutta, työllistämis- ja opiskelutar-

peita sekä alueen työvoimapalveluiden toimivuutta. Palvelujen edelleen parantamiseksi ja

yhteistyön kehittämiseksi alan toimijoilta tulisi saada tietoa ja mielipiteitä tulevaisuuden

näkymistä ja kehittämistarpeista.

5 PUHDISTUSPALVELUALAN VETOVOIMA JA TUNNETTAVUUS PUH-TAUSPALVELUT PUHUTTAVAT -KEHITTÄMISHANKKEESSA

PPP-hankkeessa kehitettiin toimintatapoja ammatillisen osaamisen parantamiseen ja kou-

lutuksen kiinnostavuuden nostamiseen ammatin vaativuuden pohjalta. Työelämä voi osal-

taan vaikuttaa alan arvostukseen todella paljon tukemalla henkilöstön ammatillista kehit-

tymistä. Ammattiosaaja on yrityksen ”käyntikortti”. PPP –hankkeen kyselyssä ja muussa

toiminnassa työelämän edustajilta saatiin tietoa työnantajien halukkuudesta kehittää henki-

löstön ammatillista osaamista. Lähes kaikki työnantajat kokivat ammatillisen kehittämisen

nostavan puhdistuspalvelualan arvostusta ja kohottavan ammatti-identiteettiä. Ammatilli-

sen osaamisen tunnistamisella nostettiin esiin ne vahvuudet joita työntekijällä on hallin-

nassa ja vastaavasti ne asiat joissa on kehitettävää.

Puhdistuspalvelualan imagon esiin nostaminen työyhteisössä on tärkeä vetovoimatekijä.

Työelämässä olevia on motivoitu kouluttautumaan, joka osaltaan vaikuttaa suuresti työn

arvostukseen, tämä on tullut selkeästi esille koulutuksen aikana ja tutkinnon suorittamisen

jälkeen. Osa Mikkelin seudun työnantajista on toteuttanut vetovoimaa lisäävän tekijän; uu-

distamalla ammattinimikkeitä vastaamaan tutkinnon ammattikuvauksiin, tavoitteena on

ollut päästä apulais-nimikkeestä pois, esim. laitos-apulainen, sairaala-apulainen-nimikkeet

on muutettu tilahuoltaja ja laitoshuoltaja nimikkeille.

Työelämän edustajilla on näkemystä alan perusosaamisen ja erityisosaamisen tarpeesta

ja ennakoinnista millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa. Koulutusyksikkö on kehit-

tänyt valmiuksia vastata työelämän tarpeisiin. Työvoimahallinnolla on näkemystä ja tietoa

alueen työllisyystilanteesta ja tulevasta työvoimatarpeesta, näin ollen työvoimatoimiston on

oltava vahvasti mukana kartoittamalla ja ohjaamalla työttömiä puhdistuspalvelualalle.

30

Tunnettavuutta lisätään tiedottamalla alasta ja markkinoimalla alaa positiivisesti. Tämä on

kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite ja tehtävä.

6 JULKISUUS JA PUHTAUSPALVELUT PUHUTTAVAT –KEHITTÄMISHANKKEESTA TIEDOTTAMINEN

Hankkeen toiminnasta ja tavoitteista tiedotettiin hanke -informaatiotilaisuuksissa yritys-

ten/organisaatioiden henkilöstölle ja työvoimahallinnon asiakkaille sekä muille hankkee-

seen osallistuville henkilöille. Esitteitä hanketoiminnasta jaettiin koko toiminnan ajan.

Hankkeen toiminta tuli esille Etelä-Savon paikallislehdissä useissa lehtiartikkeleissa, joissa

PuhtausPalvelut puhuttivat eri teemoin. PPP -hankkeen toiminnasta on ollut lehtiartikkeli

puhtauspalvelualan ammattilehdessä, Puhtaus & Palvelu Sektori (Suomen Siivousteknisen

liiton julkaisu). Radiossa Itä-Suomen alueuutisissa on ollut kesäkuussa 2007 haastattelu,

jossa projektipäällikkö ja palveluyrityksen edustaja sekä palveluyrityksen työntekijä esitteli-

vät PPP -hanketoimintaa. Edelleen kehittämishankeen toimintaa esiteltiin Mikkelin ammat-

tiopiston järjestämillä avoimien ovien päivillä syksyllä 2005. Projektipäällikkö esitteli hank-

keen toimintaa 3.4.2007 Lähiruoka –tapahtumassa. Etelä-Savon ammattiopiston järjestä-

mään hankepäivään osallistuttiin 15.5.2007 esittelemällä toimintaa. Projektipäällikkö ja

työnantajan edustajat ovat esitelleet Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen

järjestämissä tilaisuuksissa Savonlinnassa15.11., Mikkelissä 21.11. ja Pieksämäellä

17.12.2007. Esittelemässä olivat projektipäällikkö ja työantajan edustajat Mikkelin kaupun-

gilta ja Ristiinan kunnasta. Hankeinfoihin osallistui yhteensä 377 henkilöä.

7 PUHTAUSPALVELUALAN TYÖVOIMATARPEEN ENNAKOINTIA MIK-KELIN JA JUVAN SEUDULLA

Yrityksen/ organisaation hyvällä imagolla on merkitystä yrityksen menestykseen ja henki-

löstön rekrytointiin. Tulevaisuudessa näiden asioiden merkitys kasvaa, kun kilpailu työnte-

kijöistä kiristyy. Työelämän ja osaamisen kehittäminen edellyttää aina tulevaisuuden vaih-

toehtojen tarkastelua ja reagointia riittävän ajoissa. Työviihtyvyys ja jaksaminen ovat osa

työelämän laatua, jota voidaan kehittää samalla, kun edistetään palvelujen laatua ja tuot-

31

tavuutta. Hyvän henkilöstöjohtamisen on todettu alentavan henkilöstökustannuksia, paran-

tavan palvelun laatua ja henkilöstön sitoutumista, hyvinvointia ja työsuorituksia.

Työvoiman tarpeen ja työvoiman saatavuuden systemaattinen ennakointi luo pohjan haas-

teisiin vastaamiselle. Tätä työtä on jatkettava edelleen, on paneuduttava muutosten muka-

naan tuomiin osaamisen haasteisiin sekä niiden vaikutuksiin organisaatio- ja yritystoimin-

nassa ja koulutuksen kentässä.

Työntekijöiden poistumat eri ammateista Etelä-Savossa v. 2006 - 2020 (henkilömää-räisesti merkittävät) Ammattiryhmä Amma-

tissa olevat yhteen-sä

Pois-tuma

2006 - 2010

Pois-tuma

2011 - 2015

Pois-tuma

2016 - 2020

Pois-tuma

yhteen-sä

Pois-tuma

hlöä / vuosi

1 Maanviljelijät ja eläintenkasvat-tajat

4850 1026 795 781 2602 173

2 Moottoriajoneuvon kuljettajat 2258 334 278 402 1014 68

3 Myyjät ja tuote-esittelijät 2882 357 318 325 1000 67

4 Koneasentajat ja –korjaajat 1474 252 279 241 772 51

5 Kodinhoitajat ja henkilökohtai-set avustajat ym.

1615 240 250 224 714 48

6 Siivoojat 1353 247 200 173 620 41

7 Lastenhoitotyöntekijät 1119 207 224 189 620 41

8 Perushoitajat ja lähihoitajat 1041 192 199 224 615 41

9 Sihteerit 1089 171 210 227 608 41

10 Sairaala- ja hoitoapulaiset 989 216 204 128 548 37

11 Sairaanhoitajat 1109 141 175 222 538 36

12 Myymälän hoitajat ja pien-kauppiaat

998 216 161 158 535 36

Taulukko 16 Lähde: Ikäkorttiaineistot, Tilastokeskus

Siivoojien osuus poistumasta on 41 henkilöä /vuosi ja sairaala- ja hoitoapulaisten poistuma

37 henkilöä/vuosi. Tilastosta ei selviä, kuinka paljon kodinhoitajat tekevät siivoustyötä. Sai-

raala-apulaisten ja siivoojien ammateista poistuu vuosittain yhteensä noin 80 henkilöä.

Oletettavaa on, että ainakin osa siivoustyöpaikoista tullaan täyttämään. Tämä edellyttää

riittävän aikaista reagointia rekrytoinnissa.

32

7.1 Työvoiman tarpeen ja osaamisen ennakointia

Hankkeen loppukaudella selvitettiin työelämätoimijoilta osaamiskartoitusten vaikuttavuutta

henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisessä, mitä ongelmia esiintyi ja miten jat-

kossa kannattaa kehittää eri toimintatapoja. Kysely lähetettiin sähköisesti PPP-hankkeen

yhteistyökumppaneille ja Mikkelin ja Juvan seudun puhdistuspalvelualan toimijoille. Sa-

massa kyselyssä kartoitettiin alan toimijoiden työvoima- ja työllistämistilanne ja ennakoitiin

lähitulevaisuuden muutoksia. Hankkeen tavoite oli kartoittaa niin henkilöstön ammatilliseen

osaamiseen liittyvät tarpeet, kuin muutkin alaan ja yhteistoimintaan liittyvät kehittämisasiat.

Näin koulutusyksiköllä olisi mahdollisuus koulutuksen ja opetussuunnitelman kautta vasta-

ta työelämälähtöisesti yrityselämän tarpeisiin ja vaatimuksiin alan toimijoille. Kysymyksiä

lähetettiin kaikkiaan 53. toimijalle, 16 toimijaa vastasi kyselyyn. Alla olevista taulukoista

ilmenee puhdistuspalvelualan työllistämiseen liittyvää tietoa. Kysymykseen vastasi 15 Työntekijämäärä (henkilöä) Yritysmäärä (kappaletta)

alle 5 1

6-10 4

11-15 1

16-20 1

21-30 3

31-50 2

51-150 3

Taulukko 17 Yritys/organisaatio työllistää yrittäjän/työnjohdon lisäksi Kysymykseen vastasi puhdistuspalvelualan yrityksiä, julkisen sektorin toimijoita ja yksin yrittäjiä. Yritys työllistää v.

2007 - työntekijä-

määrä

Yritys työllistää

vakinaisesti

v. 2007

Yritys työllistää

määräaikaisesti

v. 2007

Työllistämisarvio

v. 2009

Arvio eläkepoistu-

masta v. 2009

0 3 0

6-10 6 0

15 15 2 15 2

17 17 2

25 25 1 24 2

30 2-3 4 30 5

30 30 1-4 30 3

50 45 10 50 6

50 50 20-30 20

75 75 0 80 1-3

110 100 20-30 110 20

150 130 20 200 0

yht.

Taulukko 18 Yritys työllistää 2007 – Yritys arvioi työllistävänsä 2009

33

Työnjohdon arvio työllistämistilanteesta seuraavan kahden vuoden aikana kertoo, ettei

henkilöstömäärää lisätä alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Yli sata henkeä työllistä-

vissä yrityksissä lisätään työvoimaa. Tästä voidaan päätellä, että puhdistettava pinta-ala

lisääntyy tai siivoushenkilöstön työnkuvaa laajennetaan muiden palvelujen kautta.

Kysymykseen vastasi 15

siivouspalvelut 100% 15

kotipalvelut 6,7% 1

ateriapalvelut 33,3% 5

huolenpitopalvelut 20% 3

kiinteistönhuoltopalvelut 40% 6

asiointipalvelut 13,3% 2

mitä muita palveluja yritys tarjoaa? 26,7% 4

Taulukko 19 Yrityksen/organisaation palvelut koostuvat Vastanneiden yritysten päätoiminto on siivouspalvelut. Kiinteistönhuolto- ja ateriapalveluja

suorittaa muutama työntekijä siivouspalvelun ohella. Todennäköistä on, että huolenpito- ja

kotipalvelut tulevat lisääntymään tulevien vuosien aikana.

Kysymykseen vastasi 15

16-24 vuotta 6,7% 1

25-39 v 26,7% 4

40-49 v 46,7% 7

50-60 v 80% 12

yli 60 v 13,3% 2

Taulukko 20 Henkilöstön ikärakenne Yritysten/organisaatioiden henkilöstön ikärakenne antaa ennakointitietoa eläkepoistumista.

80% yritysten henkilöstöstä on 50-60 -vuotiaita ja 47,7% yritysten työntekijöistä on 40-49

vuotta.

34

Kysymykseen vastasi 15

yksityisille asiakkaille 26,7% 4

yrityksille 26,7% 4

julkiselle sektorille (kunta, valtio) 73,3% 11

kenelle muille? 6,7% 1

Taulukko 21 Yrityksenne/organisaationne tarjoamat palvelut Julkiselle sektorille suoritettavat palvelut nousevat esiin. Tuloksesta ei selviä suorittaako

organisaation oma siivoushenkilöstö työn vai suoritetaanko työ ostopalveluna. Puhdistus-

palvelualan toimijoista 73,3 % tarjoaa puhdistuspalvelualan työtä julkiselle sektorille, 26,7

% palvelee yksityisasiakkaita sekä yritysasiakkaita.

Kysymykseen vastasi 15

pysyy ennallaan 46,7% 7

kasvaa 33,3% 5

vähenee 20% 3

Taulukko 22 Arvio työvoiman tarpeen kehityksestä kahden vuoden aikana

Seitsemän työnantajaa ilmoitti henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Viidellä toimijalla

henkilöstömäärä kasvaa ja kolmella vähenee.

Kyselyyn vastanneet toimijat ilmoittivat, että seuraavan kahden vuoden aikana eläkkeelle

siirtyy yhteensä 52 työntekijää.

Kysymykseen vastasi 13

määräaikaisesti 61,5% 8

tilapäisesti 15,4% 2

kokoaikaisesti 76,9% 10

osa-aikaisesti 69,2% 9

työaika h/pv, h/vko 53,8% 7

Taulukko 23 Yritys/organisaatio työllistää tällä hetkellä

Kolmestatoista vastanneista 76,9% työllistyy kokopäiväisesti, 69,2% työllistyy osa-

aikaisesti. Määräaikaisesti työllistyy 61,5% ja tilapäiväisesti 15,4%.

35

7.2 Rekrytointi ja kohtaanto-ongelmat

Rekrytointiprosessi pitäisi nähdä pitkäntähtäimen henkilöstösuunnitteluna ja käynnistää

riittävän ajoissa. ”Rekrytointiongelmat voivat johtua monesta eri syystä. Rekrytointiongel-

mien syyt voidaan jakaa työnhakijan osaamiseen liittyviin syihin, työnhakijan henkilökoh-

taisista ominaisuuksista johtuviin syihin ja työpaikan ominaisuuksista johtuviin syihin. Li-

säksi rekrytointiongelmien syynä voi olla työvoimapula, työttömyysturva ja muut edellä

mainitsemattomiin ryhmiin kuulumattomat syyt (esim. asunto-ongelmat). On myös tilantei-

ta, jossa työtä ei kannata taloudellisesti ottaa vastaan, työnantajan vaatimukset ovat epä-

realistiset tai työttömien työkyky ja henkilökohtaiset ominaisuudet eivät sovellu työmarkki-

noille”. (Hämäläinen, 2007a, Työministeriö, Rekrytointi ja kohtaanto-ongelmat vuoden

2007 toukokuussa).

Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan avointen työpaikkojen ja työttömien määrän epäedullis-

ta suhdetta. Usein kyse on kuitenkin siitä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät vastaa

toisiaan ja samaan aikaan on sekä työttömiä työnhakijoita että täyttämättömiä työpaikkoja.

Tiivis PPP -hankkeen ja työelämän yhteistyö on luonut edellytykset työelämän osaamis-

tarpeiden siirtämisen henkilökohtaisiin kehittämissuunnitelmiin. Osaamiskartoitustulosten

pohjalta Etelä-Savon ammattiopisto on järjestänyt täydennyskoulutusta sekä perus-, am-

matti- että erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia. Tulokse-

na on osaamiskartoituksen kautta tiedon ja koulutustarpeiden siirtäminen koulutuksen si-

sältöjen, toteutusmallien, sekä suunnittelun lähtökohdaksi. Osaamiskartoituksesta saatu-

jen kokemusten perusteella voidaan vaikuttavuutta mitata henkilöstön ammatillisen osaa-

misen tunnustamisen lisäksi myös työn kehittämisenä ja oman osaamisen kehittämisenä.

8 TULOSTEN POHDINTA JA TULEVAT KEHITTÄMISKOHTEET

Työssä olevien ja työttömien ohjaus ammatilliseen henkilökohtaiseen kehittämiseen on

tärkeä alan arvostuksen ja elinikäisen oppimispolun rakentamisen kannalta. Se on myös

keskeinen lähtökohta työn kehittämisessä.

Puhdistuspalvelualan opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollisuudet paranevat, kun yritys

pystyy tarjoamaan laadukasta ja ammatillisesti kehittävää tukea. Oppilaitosten ja työelä-

36

män välisen yhteistyön kehittämiseen, sillä voidaan myös parantaa ammattitaitoisen työ-

voiman saatavuutta ja siten edesauttaa työllistymistä.

Työllistyminen vaatii usein osaamisen kehittämisen, toimivan rekrytointisuunnitelman ja

jatkuvan tuen kunnes kyetään itsenäisesti toimimaan työmarkkinoilla. Tehostettu työnväli-

tys on suuri haaste ja sen tulee jatkua vakiintuneena käytäntönä Mikkelin ja Juvan työvoi-

matoimistojen alueella hankkeen päätyttyä. Puhtauspalvelualalle työllistyminen edellyttää

erityyppisten koulutusten kohdentamista alan työtä hakeville. Tiivis yhteistyö koulutusyksi-

kön ja työelämän kanssa avaa työttömälle ovia työelämään ja antaa rohkeutta vastaanot-

taa erityyppistä työtä. Tällä on selvästi vaikutusta pidempiaikaiseen ja pysyvämpään työl-

listymiseen. Myös erilaiset oppijat tulisi huomioida ja tukea heitä opinnoissa sekä työhön

sijoittumisessa.

Työllistymisen suurina esteinä ovat usein työnhakijan ammattitaitoon ja osaamiseen liitty-

vät puutteet. Esteenä voivat olla myös hänestä itsestään tai elämäntilanteestaan sekä työn

luonteesta johtuvat syyt. Rakenteellista työttömyyttä vähennetään yhteiskunnan taholta

panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat ovat

yleensäkin pitkäaikaistyöttömiä tai jopa syrjäytyneitä, tai syrjäytymisuhan alaisia. Työ-

markkinoille pääsyä on kyettävä tukemaan yhdessä eri toimijoiden kesken. PPP-

hankkeessa on osaltaan edistetty työllistymistä.

Ammattitaidon oppiminen edellyttää, että alalla työskentelevät ja alalle hakeutuvat henkilöt

ovat motivoituneita kehittämään työtaitojaan ja sitoutuvat työhön. Taloudellinen ja tehokas

työ edellyttää tekijältä päätöksentekokykyä ja valmiuksia toimia muuttuvissa tilanteissa.

Varmuus itsenäiseen toimintaan syntyy usein koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Puh-

distuspalvelutyön hallintaan on mahdollisuus saada laadukasta ammatillista koulutusta.

8.1 Kehittämistä yhteistyössä

Työelämän ja osaamisen kehittäminen edellyttää tulevien muutosten ennakointia siitä mi-

ten työ muuttuu tai kuinka hyvin työvoimaa on puhtauspalvelualalle saatavissa. Tulevai-

suuden toiminnallisten muutosten tai vaihtoehtojen tarkastelu ja kartoitus perustuvat eri

näkökulmia edustavaan tietoon ja toimijoiden avoimeen vuorovaikutukseen.

37

Työntekijöiden on osattava arvioida omaa osaamistaan ja pystyttävä vertaamaan sitä

työssä vaadittavaan ammattitaitoon. Työntekijöitä kannustetaan itsearvioinnin kautta tun-

nistamaan ammatillinen osaaminen ja omat vahvuudet. Osaamiskartoituksen avulla nos-

tettiin esiin pääasiassa henkilön omat kehittämistarpeet. Tavoitteena on työntekijän am-

mattitaidon lisääminen sille tasolle, mitä sen on oltava kokonaisvaltaista puhdistuspalvelua

tuottavassa organisaatiossa.

Osaamiskartoitusanalyysin tulokset käytiin läpi puhdistuspalveluhenkilöstön kanssa ja nos-

tettiin esiin myös yhteistoiminnan kannalta tärkeät työyhteisön kehittämistarpeet. Tavoit-

teena oli luoda työyhteisössä toimivat ja yhtenevät toimintatavat. Vaikka kehittämistarpeet

olivat selvästi tiedossa, siltikään kaikki eivät olleet innostuneet koulutuksesta ja itsensä tai

oman työn kehittämisestä. Työnantajien näkemys oli yhtenevä – ammattitaitoa on päivitet-

tävä jatkuvasti. Työnjohdon tuki henkilöstön koulutusmotivaation lisäämisessä oli erittäin

tärkeä.

8.2 Työhallinnon, työelämän ja koulutusyksikön välisen yhteistyön lisäarvo

Työelämälähtöisyyttä on pyritty nostamaan esiin voimakkaasti hanketyössä. Lähtökohtana

kehittämisasioille on ollut alan vetovoimaisuuden lisääminen ja työn kehittäminen, työnteki-

jöiden osaaminen ja osaamisen ammatillinen kehittäminen. Yhteistyö on edellyttänyt työn-

johdon sitoutumista henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Osaamisella kye-

tään tuottamaan kilpailukykyistä ja laadukasta palvelua työn kehittämisen lisäksi.

Työvoimaneuvojan merkitys tehostetun työnvälityksen kehittämisessä on ollut merkittävä.

Yhden työvoimaneuvojan käytettävissä ollut aika hanketyöhön on ollut rajallinen, resurssin

riittävyyttä edesautettiin palkkaamalla hanketyöntekijä vuoden 2007 loppujaksolle. Tavoit-

teena on ollut lisätä yhteistyötä puhdistuspalvelualan pienyritysten kanssa, samalla on

markkinoitu työvoimatoimiston palveluja yrityksille. Puhdistuspalvelutyöstä kiinnostunei-

den/hakevien työnhakija-asiakkaiden tiedottamisesta on vastannut työvoimatoimisto. PPP-

hanke on vastannut yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa PuhtausPooliin ohjaavan

koulutuksen toteuttamisesta. Työhallinto ja opetushallinto ovat rahoittaneet ammatilliset

koulutukset. Työvoimahallinnon työpanos on ollut välttämätön toimivien ja yhteensopivien

käytänteiden luomisessa ja toteuttamisessa.

38

Hyvät käytänteet jäävät käyttöön kytkeytyen opetukseen, käytännön siivoustyön kehittämi-

seen ja puhtauspalvelualan työn markkinointiin sekä työhallinnon toimintaan, edistäen

työnvälityksen tehostumista.

Hankkeen tuottama lisäarvo puhdistuspalvelualalla Mikkelin ja Juvan seuduilla työhallin-

non palautteiden mukaan:

• työnvälitys on tehostunut (työnhakijoille on suoritettu osaamiskartoitukset)

• yhteistyö on lisääntynyt työelämän kanssa

• työnhakijoiden koulutushalukkuus on lisääntynyt

• selkeästi on nähtävissä, että tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin

• hakuammattikoodaus helpottaa ja nopeuttaa virkailijan työnvälitystyötä

• kouluttautumisen myötä puhdistuspalvelutyön laatu ja osaaminen on noussut esiin

• työvoimaneuvojien tietämys alasta on lisääntynyt

LÄHTEET

PuhtausPalvelut Puhuttavat-kehittämishankkeen väliraportit 1.8. - 31.12.2005 1.1. - 31.6.2006 1.7. - 31.12.2006 1.1. - 31.5.2007 1.6. - 31.12.2007 PuhtausPoolitilanne-raportit, Mikkelin ja Juvan työvoimatoimisto

1.8.2005- 31.12.2007

Ikäkorttiaineistot, Tilastokeskus 2007

Vaihtovalmennuksen opas, Työministeriö