romanien reitit romanikulttuurin vaikutus kulttuuriympäristöön€¦ · helppoa. kotiseudulla on...
TRANSCRIPT
ROMANIENREITIT Romanikulttuurinvaikutus
kulttuuriympäristöön
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1www.kulttuuriperintokasvatus.fi
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•2
TEKIJÄT
HannaVirén,LariPeltonenjaSuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary.
LÄMPIMÄTKIITOKSETKOMMENTEISTA
TutkijaRistoBlomster(SuomalaisenKirjallisuudenSeura),asiantuntijaSatuBlomerus(Opetushallitus)jatoimistoapulainenMaritaKorp(Opetushallitus).
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•3
SISÄLLYS
ROMANIKULTTUURINVAIKUTUSKULTTUURIYMPÄRISTÖÖN .................4
KIERTÄVÄTROMANIT ............................................................................6
OMPELIJA‐ELLI:EVAKKOLAPSESTASUURENSUVUNVANHIMMAKSI ......8
PITKÄÄNPAIKALLAPYSYNEETROMANIT.............................................. 10
ROMANIKODIT..................................................................................... 12
ROMANINAISET ................................................................................... 14
ROMANIMIEHET .................................................................................. 16
ROMANITMAASEUDULLA.................................................................... 18
ROMANITKAUPUNGEISSA ................................................................... 20
INFOPAKETTIOPETTAJALLESUOMENROMANEISTA............................. 22
LÄHTEET............................................................................................... 28
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•4
ROMANIKULTTUURINVAIKUTUSKULTTUURIYMPÄRISTÖÖNKulttuuriympäristökasvatusKulttuuriympäristökasvatusauttaaoppilastahavainnoimaankulttuurisiakerrostumiaarkisissakinpaikoissasekäarvostamaanlähiympäristöäänjakulttuurihistoriallisestimerkittäviäkohteita.Tavoitteenaonsytyttääinnostuskulttuuriperintömmesäilyttämiseksimyöstulevillesukupolville.Euroopanrakennusperintöpäivät–EuropeanHeritageDaysEuroopanrakennusperintöpäivien(EuropeanHeritageDays)tarkoituksenaonlisätätietoakulttuuriperinnönmonimuotoisuudestajaerityisestirakennetustaympäristöstäsenosana.EuroopanneuvostonjaEuroopankomissionaloitteestaEuroopanrakennusperintöpäiviävietetäänEuroopankulttuurisopimuksenallekirjoittaneissa50valtiossa.Jokasyksyarviolta20miljoonaaihmistäosallistuurakennusperintöpäivienmonenlaisiintapahtumiin.Paikallistentoimijoidenjärjestämissätapahtumissalevitetääntietoarakennetustaympäristöstäjalisätäännäinrakennusperinnöntuntemustajaarvostusta.KulttuurienreititEuroopanrakennusperintöpäivien2011teemanaonKulttuurienreitit–kulttuuriennäkyminenympäristössämmejaperinteidenvälittyminenerityisestirakennetunympäristönkautta.Romanienreitit‐aineistokertootarinanyhdenvähemmistökulttuurinvaiheistajavaikutuksistasuomalaiseenkulttuuriympäristöön.Romanienreitit‐aineistohaastaaoppilaansoveltamaantietojaanjakohtaamaan
omatasenteensajaennakkoluulonsa.AineistossakerrotaanSuomenromanienvaiheikkaastahistoriasta.Menneisyyteentutustumallaoppilaspystyyhavainnoimaankulttuuriympäristöämmejarakennusperintöämmemonitahoisestijaymmärtämäänparemminmyösnykypäivää.Romanienreitit‐oppimateriaalipakettiromanikulttuurinvaikutuksistakulttuuriympäristöönPeruskoulunvuosiluokille7–9tarkoitettuaRomanienreitit‐oppimateriaaliavoikäyttääjokointernetissä,taiopettajavoivaihtoehtoisestitulostaatehtäväsivutoppilaille.Aineistokoostuuseitsemästäkokonaisuudesta.Jokaiseenkokonaisuuteenliittyykolmenlaisiakysymyksiä:tietokysymyksiä(joihinvastauksetlöytyvätsuoraanaineistosta),tunnekysymyksiä(jotkavaativatpohdintaajatiedonsoveltamista)sekäomakohtaisiakysymyksiä(jotkasyventävätkäsittelyäoppilaanomaanelämäänliittyväksi).Aineistoavoikäyttääesimerkiksiseuraavillatavoilla:
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•5
1. Ryhmätyö:Oppilaatjakautuvatseitsemäänryhmään(joskäytössäeiole
tietokoneita,voidaanaineistoprintatajajättääpoiskohta”Romanimiehet”,jokavaatiiinternetyhteyttä)javastaavatkysymyksiin.Vastauksetesitelläänkokoluokalle.
2. Pikapisteetryhmissä:Luokkajaetaanseitsemäänryhmään,joilleopettajaon
valikoinutsopivatkysymyksetetukäteen.Kussakinpisteessävietetäänoppitunninpituudestariippuenesimerkiksi10minuuttia,kunnesryhmävaihtaaseuraavallepikapisteelle.
Tervetuloaromanienreiteille!
EteläpohjalainenPalmrothienperheKauhajoellavuonna1968.
ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•6
KIERTÄVÄTROMANITRomanitovatkielellinenjakulttuurinenvähemmistö,jaheitäasuuympärimaailmaa.Kauttahistoriansasuuriosaromaneistaonollutliikkuvaistakansaa,mistäjohtuenheilläeioleollutvakituistakotiajaasuinpaikkaa.Kiertämisenonajateltukuuluvanromanientapoihinjaperinteisiin.Syynäkiertämiseenovatkuitenkinolleetlähinnäkäytännönsyyt.Suomessaromanienharjoittamatelinkeinot,kutenkaupankäynti,hevostenhoitojamaataloissatapahtuvattilapäistyötvaativatliikkumistaeikäasuntojenkaansaantiolluthelppoa.Kotiseudullaonkuitenkinsuurimerkitysromaneillejaviimeinenleposijahalutaanuseinsiltäpaikkakunnalta,jossaromanionsyntynytjakasvanut.Kiertävilläromaneillaoli1900‐luvunmaaseutuyhteiskunnassavakiintuneita
kulkureittejä,joidenvarrellaolevissamaalaistaloissahesäännöllisestiyöpyivät.Samallahetarjosivatpaikallisilleasukkailleammattitaitoaanesimerkiksihevosenhoidossajaheinätöissäsekähankkivatansioitamyymälläkäsitöitä.Välilläromanityöpyivätmyösulkosalla,omatekoisissateltoissaan.Teltanrunko
rakennettiintaipuisistavitsoistajasekatettiinpaperisäkeillä,tervapahvillataimuullavastaavallamateriaalilla.Kesälläteltassaolilämmin,muttasateellakaikkikastuivat.Kiertävienromanienkokoomaisuuskulkiheidänmukanaan,useinhevosenjakärryjenkyydissä.Romanitkulkivatlähinnäomantainaapuripitäjienalueilla–sitälaajemmallaalueella,
mitäenemmänalueellaoliromanejakulkemassa.Kulkiessaanhekertoivatuutisiaeteenpäinjatoimivatsitentärkeinätiedottajinaalueentapahtumista.Taloihinheveivätmukanaanosansaruoasta.Lapseteivätpäässeetainakouluun,koskavakituistaasuinpaikkaaeiollut.Talvisodansytyttyävuonna1939SuomimenettiKarjalanalueenNeuvostoliitolle.
KoskasuuriosaSuomenromaneistaoliasunutKarjalassa,joutuivathemuidensuomalaistentavoinlähtemäänevakkoonSuomenuusienrajojensisäpuolelle.Romanienasuttamistauusillealueilleeikuitenkaanpidettyvakavanahuolenaiheena,silläheidänajateltiinelävänmuutenkinjatkuvassaliikkeessä.Tämäntakiaromanienleirejäalkoisyntyäsuurtenkaupunkienliepeille,esimerkiksiHelsinginMalmille,Kouvolaan,LappeenrantaanjaEtelä‐Pohjanmaalle.Olosuhteet”telttapaikoilla”olivatankeat,muttaelämäolisosiaalistajayhteisöllistä.Karjalastaevakoiksilähteneistäkaikistaheikoimmassaasemassaolivatromanievakot,
joitaeihaluttuvakiinnuttaauusillesijoituspaikoilleen.Romanitsaivatvieläennentalvisotaaleipänsäitseluomiensaverkostojenkautta,joissaliikkuenheharjoittivatelinkeinojaan.Omatalueetkulkemiselleolivatmuotoutuneetvuosienaikana,eikäuusillaasuinseuduillanäitätietenkäänollut.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•7
Kannaksenromaneja1930‐luvulla.ValokuvaajaToivoTalvi(SKSKRA).
Maja‐asumus.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).
TIETOKYSYMYKSET:• Kuinkakiertelevätromanithankkivatelantonsa?• Miksiromanitpäätyivätsodanjälkeenasumaanleireille?• Pohdi,miksiihmisetnykyäänkiertävätjaliikkuvatpaikastatoiseen?
TUNNEKYSYMYKSET:• Mitkäovatkiertelevänelämäntyylinhyvätjahuonotpuolet?• Mistäkaikestaromanitjoutuivatluopumaanlähtiessäänevakkoon?• Kuvassahavumajankupeessaonmatkalaukku.Mitäsesisältää?Huomioi
vastauksessasiromanikulttuurinvaikutus(muunmuassasiisteydenmerkitys,perhekeskeisyys,perinteisetammatithevosten,maataloudenjakäsitöidenparissa).
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Josjoutuisitjättämäänkotiseutusi,mitäkaipaisiteniten?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•8
OMPELIJA‐ELLI:EVAKKOLAPSESTASUURENSUVUNVANHIMMAKSIElli”Ompelija‐Elli”PalmsyntyiViipurissavuonna1933jaasuisiellälapsuutensa.Ellinisätyöskentelisatamassajarakennuksilla,äitipovasija”pyysi”,elikulkitalostataloonennustamassapientäpalkkiotavastaan.KuusivuotiaanaEllijoutuiperheensäkanssalähtemäänViipuristaevakkoontalvisotaa
pakoon.Ellionkertonutlähdöstämyöhemminnäin:”MelähettiinkävelemälläsieltäViipuristajakäveltiinMikkeliin.Isävaihtohevosenlapikkaillamatkalla,muttaeimeilläollukärriäeikämitään.Talutettiinsitähevosta.Seoliäkkilähtö,eimeillätullumitäänmukaan.Sanottiinvaanettämennäänvähäksiaikaapois.”Ellinisänjoutuessaarmeijanpalvelukseenperhesiirrettiinmaalaistaloon,jossanaiset
jalapsetosallistuivattalonarkisiinaskareisiin.Elämämaalaistalossaolihyvää.KuitenkaanneljänMikkelinvuodenaikanaEllinperheelläeiollutvakituistaasuinpaikkaaeikäEllikyennytkäymäänkouluatäysipainoisesti.Ellinollessa10‐vuotiasPalminperhemuuttiLahteen.Sieltäkääneilöytynytpysyvääasuinpaikkaa,jotenEllieivoinutkäydäkoulua.EllinperheenmuuttaessaHelsinkiineipääkaupungissaollutvastakuinmuutamia
romaniperheitä.HelsingissäEllinperheasuiensinMalmillapaikallistenromanienluona.HelsingistäElliPalmlöysikaupunginpalveluksessatyöskentelevänVäinöHagertinjahemenivätnaimisiinjasaivatkahdeksanlasta.SodanjälkeenromanienmääräHelsingissäalkoikasvaa.Evakkoromanitjoutuivat
1950‐luvullaasumaanjopateltoissaasunnonpuutteentakia.HelsinginPuistolassasijainneessaromanileirissäasumisenEllikertooolleenmukavaa,perheetasuivatsovussa.Telttaolitaivuteltukoivujenvaraanjakatettupahvillasekäoksilla.Talvisinteltassaolimyöspienikamiina.TeltassaasumisenjälkeenPalminperheenasuinolotalkoivatparantua,vaikkaasuntoa
pitiuseinvaihtaajaneolivatvaatimattomia.Ylikymmenenhenkilönperheasuiyhdenhuoneenasunnossa.Taloissaolitalvisinniinkylmä,ettävuodevaatteetsaattoivatjäätyäkiinnilattiaan.LopultaEllinperhemuuttiHelsinginKontulaankotiin,jossaElliPalmedelleenasuu.Lempinimensä”Ompelija‐Elli”Ellionsaanuttoimiessaanyli40vuottakuuluisana
romanivaatteidentekijänä.Vuonna2010ElliPalmpalkittiinVanhus‐jalähimmäispalveluliitonVuodenisovanhempi‐palkinnolla.Perusteluissakorostettiinsitä,ettähuolimattakovastaelämästäänElliononnistunutkasvattamaanlaajanjälkeläistenjoukon,jokamuodostaaromaneilletyypilliseentapaantiiviinsukulaisverkoston.VaikkaEllijäihiljattainleskeksi,pitävätlapset,lapsenlapsetjamuutsukulaisethuolen,etteihänolekoskaanyksinäinen.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•9
ElliPalmistuukunniakirjansakanssa.ValokuvaajaKariUittomäki.
TIETOKYSYMYKSET:
• MillaisissaerilaisissapaikoissaEllionasunutelämänsäaikana?• MinkätakiaEllieivoinutkäydäkoulualapsenatäysipainoisesti?• Pohdi,miksiihmisetjoutuvatnykyäänlähtemäänkotiseudultaanjajättämään
kotinsa?TUNNEKYSYMYKSET:
• Miltäsinustatuntuisi,josetvoisikäydäkouluataijoutuisitvaihtamaankouluausein?Minkälaisiaseurauksiasilläolisitulevaisuutesikannalta?
• Voisitkoottaamukaasineasiat,jotkatekevätkodistakodin,josjoutuisitlähtemäänsieltäpois?
• Mitkäolisivatneviisiasiaa,joitaitsekaipaisitkaikkeineniten,josjoutuisitlähtemäänkodistasi?
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:
• Miltäuudellepaikkakunnallemuuttaminensinustatuntuisitaiontuntunut?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•10
PITKÄÄNPAIKALLAPYSYNEETROMANITVarsinkinaikaisemminromanienajateltiinuseinolevanvaillapysyvääjavakinaistaasuinpaikkaajakiertelevänympärimaata”pyytämässä”elihankkimassaelantoaan.ViimevuosisadanpuoliväliinastimonetromanitSuomessaelivätkinkiertolaiselämää.Kuitenkinmyösromanienjoukossaonsukuja,jotkaovateläneetpaikoillaanpitkiäkinaikoja.YksinäistäsuvuistaonGrönforsiensuku,jokaonvuodesta1928pitänyttilaa
Kiuruvedellä,KainuunjaPohjanmaanrajalla.HeidänomistamansaPorttilantalooliaikanaanharvinaisuus,silläsuurinosaromaneistaliikkuivielä1900‐luvunensimmäiselläpuoliskollapaljonpaikastatoiseen.Romanienliikkuvuuttaselitettiinpitkään”synnynnäisellävaellusvietillä”.Tosiasiassaseonollutennemminkinvälttämätöntätoimeentulonhankkimiseksi.AlinaNymaninemännöimäänPorttilantaloonKiuruvedelleolivatkiertävätromanit
ainatervetulleitajatalonantimistatarjottiinkaikille.Hänenluonaanasuimyösmoniasukulaislapsia.Alinaolisiismonillemuillekinromaneillehuoltaja.SamallaAlinanlapsetkasvoivathyväksymäänkaikkiapuatailevähdyspaikkaatarvitsevat.AlinanlapsistahänenpoikansaVihtorialkoihoitaaperheentilaayhdessääitinsä
kanssajaasettuikotitilansamailleasumaan.AikuisenaVihtoriavioituiKarjalastaevakkonatulleen,valtaväestöönkuuluvanSalmeSirkiänkanssa.Porttilantalossaoliainaolluthevosia,janiistätulikinVihtorinelämäntyö.
Hevoskauppaolimonienmuidenkinromanimiestenelannonperusta1950‐luvunlopullesaakka,kunnestraktoritjamuutmaatalouskoneetrupesivatvähitellensyrjäyttämäänhevoset.HevostenkäytönvähennyttyämaataloustöissäryhtyiVihtorituomaanSuomeenlämminverisiähevosiasekävalmentamaanravihevosia.MyöhemminhänkouluttiPorttilantilallaromanipoikiahevosalallejamonetkoulutukseenosallistuneistaovatedelleenkinaktiivisestimukanaalalla.Aivankuinäitinsäkin,myösVihtoriavasikotinsaPorttilantalonovetkaikille
tarvitseville.MonillePorttilaantulleilleromaneilleVihtoriantoimyösmatkarahatkotimatkaavarten.MyösVihtorinveliFeijaoppikotonaanauttamaanapuatarvitseviajakotipaikkakuntansaKiuruvedenköyhienlisäksihänveiuseitaavustuskuormiamyösItä‐EuroopanapuatarvitsevilleromaneillemuunmuassaRomaniaan,SlovakiaanjaUnkariin.LisäksikaikkiAlinanlapsetovatkotonaanoppineetkoulutuksentärkeydensekäkorostaneetsitämyösomillelapsilleenmainioinlopputuloksin.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•11
NuoriamiehiäjalapsiaKauhajoella1968.ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).
TIETOKYSYMYKSET:• MikätekiPorttilanaikoinaantilastaerityisen?• KuinkaPorttilantilallaonsuhtauduttutoisiinihmisiin?
TUNNEKYSYMYKSET:• Pohdi,miksiPorttilantalossaoliainaniinystävällinenvastaanotto?• MillaisiavaikutuksiaPorttilantalollaonmahdollisestiollutKiuruvedenmuille
asukkaille?
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Pohdi,miltäsinustatuntuisivieraillaPorttilantilalla?• Kuinkaasuinympäristösivaikuttaaelämääsi?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•12
ROMANIKODITUseimmatromanitovatasuneetkiinteissätaloissajokolmensukupolvenajan.Muidensuomalaistentavoinromanejaasuusekävuokra‐ettäomistusasunnoissa.RomanejaasuuympäriSuomea,enitensuurissakaupungeissa,kutenHelsingissä,Jyväskylässä,TampereellajaTurussa.Suuremmissakaupungeissamonetasuvatkerrostaloissa,muttapienemmilläpaikkakunnillaonmahdollistaasuamyösomakotitaloissa.Tärkeätäonturvallisuus,jasiksikotihalutaanrauhalliseltaalueelta.Tällaisellaalueellaromanienonmyöshelpompitullahyväksytyksiuuteenasumisyhteisöön:romanitarvostavatluottamuksellisiajatuttavallisiasuhteitanaapureihin.Kotionromaneilletärkeäpaikka,jasiitäpidetäänhyväähuolta.Romanitarvostavat
erityisestisiisteyttäjapuhtautta,minkätakiaasuntojasiivotaanjaremontoidaanahkerasti.Puhtaudenvaaliminenonpitkältiperuaajalta,jolloinsuuriosaromaneistaelikiertäenpaikastatoiseen.Silloinpuhtausolitärkeätäsairauksienennaltaehkäisyssä.Puhtausilmeneevarsinkinsuhteessaruokaan–kaikensuuhunlaitettavantuleeollapuhdasta,jasiksiesimerkiksiruokailuvälineeteivätvoikoskealattiaan.Perinteisessäromanikodissakeittiöonkinkodinpuhtainpaikka.Myöshygieniastahuolehditaantarkasti.Kädetpestäänusein,esimerkiksiainaulkoasisälletultaessa.Vaatteidentuleeollaehjät,siistitsekäpuhtaat.Sentakiaromanikodissapestäänkinuseinpyykkiä.Romanikoditsisustetaannäyttävästijakoristeellisesti.Tauluissajapeileissävoiolla
massiivisetkehykset,jahuonekalutovattavallisestiperinteikkäitä.Verhotovatuseinnäyttäviäjaväreiltäänmuuhunkalustukseensopivia.Väreissäsuositaanyleensäkirkkaita,vaaleitaja”puhtaita”värejä.Jokaiselleesineelleonomamäärättypaikkansa.Tällaisellasisustuksellahalutaanilmentääjärjestystäjapysyvyyttä.Myösperheensisäinenhierarkiavaikuttaaasumiseenesimerkiksiasuinkerroksenvalinnassajahuonejärjestelyissä.Sosiaalinenelämäromanikodissaonvilkasta.Perhejasukuovatromanikulttuurin
tukipilari,jasukulaistenluonavieraillaantiuhaan.Romanikodissavieraitakäykinlähespäivittäinjakyläilijöitäkohtaanollaanvieraanvaraisia.Vaikkaystävätjasukulaisettulisivatkinläheltä,heilletarjotaanainakahvitjatilanteenmukaanruokaakin.Sukurakkausnäkyymyössisustuksessa:monessaromanikodissaonolohuoneessaesillälastenjalastenlastenkuviavitriinissätaikirjahyllyssä.Asujanvanhempiajajoedesmenneitäsukupolviavoidaankunnioittaapitämälläheidänkuviaanesilläkeittiössä.Kutenkaikillemuillekin,romaneillekotionhyvinhenkilökohtainenpaikka,jakukin
sisustaasenomanmakunsamukaan.Tämäntakiajokainenromanikotionainutlaatuinenjailmentääsielläasuvienihmistenarvojasekäesteettisiämieltymyksiä.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•13
Romanikodinsisustusta.ValokuvaajaMaritaKorp.
TIETOKYSYMYKSET:• MissäpäinSuomearomanejaasuu?Millaisissaasunnoissaheasuvat?• Miksikodinsiisteysjapuhtausovattärkeitäromaneille?
TUNNEKYSYMYKSET:• Millaistaolisivieraillaromanikodissa?Kuinkasinutotettaisiinvastaan?• Tarkasteleylläoleviakuviaeräänromanikodinolohuoneesta.Mitäolohuoneen
sisustusmielestäsikertooasunnossaasuvastaperheestä?
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Minkälaisessaasunnossajaminkälaisellaalueellaitseasuisitmieluiten?Minkä
takia?• Mitäasioitaarvostatnykyisessäkodissasijaasuinympäristössäsi?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•14
ROMANINAISETPitkähamejapukuunkuuluvapuseroeliröijysekäesiliinaolivat1800‐luvullatavallisianaistenkäyttämiävaatteitaSuomessa.Valtaväestönsiirtyessähiljalleenkäyttämäänuudenaikaisempiamallejapitäytyivätromaninaisetperinteisessätalonpoikaisnaisenasussa,jostaajanmittaankehittyiromaninaisilletunnusmerkillinenpuku.Romaninainenosoittaapuvullaannaiseutensasekäsitoutumisenomaankulttuuriinsa–niinitselleenkuinmuillekin.Romaninaisellepukuunpukeutuminenontärkeäsiirtymäriitti,jokakuvastaasiirtymistälapsuudestaaikuisuuteen.Kaikkiromaninaiseteivätpukeuduperinteiseenpukuun.Kyseessäontytönomavalinta,muttakerranpuvunvalittuaanhänenoletetaankäyttävänsitäläpielämänsä.Romaninaiselletärkeitäkeinojahankkiaelantoaovataikaisemminolleetesimerkiksi
käsitöidenmyyntijapovaaminen,elikädestäennustaminen.Naisetovatmyöspitkällehuolehtineetlapsiinjakodinhoitoonliittyvistätehtävistä.Romaniyhteisöissänaisillaonlisäksivahvaroolikulttuurinjayhteisöllisyydenvälittäjinänuoremmillesukupolville.Nykyäänkäsitöidenmerkitysosanatoimeentuloaonvähentynytteollistentuotteiden
takia,muttaromanienkäsityöosaaminenonyleisestiedelleenkorkeaa.Romanienkiinnostuskoulutustakohtaanonkasvanutjatänäpäivänäyhäuseampiromaninainenkäykinkodinulkopuolellatöissä.Lueseuraavaartikkelijapohdisenjälkeenkysymyksiä:http://www.edu.fi/download/124528_yhdessa_oppimaan_romaninaisen_puku.pdf
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•15
PovaustaKansanrunousarkistossa.ValokuvaajaPekkaLaaksonen(SKSKRA).
TIETOKYSYMYKSET:
• Mikäontyypillistäromanipukeutumiselle?• Miksikorutovatolleetromaneilletärkeitä?
TUNNEKYSYMYKSET:• Pohdi,miltäromanipuvunkäyttöönottaminentuntuu?• KuvassaromaninainenpovaaKansanrunousarkistontyöntekijälleHelsingissä.
Tuleekopovausvaikuttamaanarkistontyöntekijänelämään?Perustelevastauksesi.
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Mitäomavaatetuksesikertoosinusta?• Kuinkaaikuisuuteensiirtyminentuleenäkymäänsinunpukeutumisessasi?• Millaisiaerilaisia”tunnuksia”elierilaisiapukeutumistyylejäkaveripiirissäsiesiintyy?
Mitäniillähalutaanviestittää?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•16
ROMANIMIEHETRomanimiehienerityiseentietotaitoononainakuulunuthevososaaminen.Tämänäkyyvieläkinetenkinromanimiestenhevos‐jaraviharrastuksessa.Hevosenasemaromanikulttuurissaolipitkääntärkeä,sillähevonenoliperheenelämänkeskiössäromanienkiertäessä.Nykyäänromanimiehethankkivatelantoahevoskauppojaenemmänautokaupoilla.Hevosetjaravitovatedelleentärkeäharrastus.Romanimiestenpukeutumineneioleyhtäperinteistäjavahvastikulttuuriinsidottuakuinromaninaisilla.Heidänasuunsakuuluuyleensävalkoinenpaita,suoratmustathousutsekäliivitaipusakka.Asunjayleisenulkoasunontärkeintäollasiisti.Aivankutenmuutkinsuomalaismiehet,myösromanitosallistuivatSuomen
puolustamiseentalvi‐jajatkosodissa.Arvionmukaanromanimiehiäolirintamallayli1000.Tämäonvahvistanutromanienylpeyttäsuomalaisuudestaan.HelsingissäHietaniemenhautausmaallaonsodissavuosina1939–1945kaatuneidenjamenehtyneidenromanienmuistomerkki.Romanimiestenkeskuudestaonnoussuttunnettujaiskelmälaulajiasekämuunmuassa
valtaväestönkinkeskuudessasuosiotasaavuttanutromaniyhtyeHorttoKaalo,jokaperustettiinvuonna1969jaonkeikkaillut2000‐luvullakinsatunnaisesti.KuunteleHorttoKaalontunnettukappale”Miksioveteiaukenemeille?”jatämän
jälkeenhaastattelu(”Ääninäyte”).Klikkaalinkkiäjakatso:
• EsitysOsakuntakeikaltaTurussa23.10.1970,kesto1:55.• Ääninäyte18.12.1971,kesto1:18.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=5&a=1587
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•17
Romanimies,poikajahevonentallinedessä.
ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).TIETOKYSYMYKSET:
• MillaisiaennakkoluulojaHorttoKaalo‐yhtyeonurallaankohdannut?• Miksiennakkoluulotovatvähentyneet?
TUNNEKYSYMYKSET:• Kuinkamusiikkijamusiikkivideotvaikuttavatsinunasenteisiisi?• Millaisiaepäkohtiasinähaluaisittuodaesiin,esimerkiksimusiikinavulla?• MiksiromanejasyrjitäänSuomessa,vaikkaheovatitsesuomalaisiajaosallistuneet
muunmuassaSuomenpuolustamiseen?OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:
• Mitäharrastuksetkertovatihmisestä?Ovatkoesimerkiksiautojenharrastajattaihevosharrastajattietynlaisia?Millaisia?
• Romanikulttuurissahevosetjaautotovatsekäharrastusettäammatti.Olisikosinunmahdollistamuuttaaharrastuksesiammatiksi?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•18
ROMANITMAASEUDULLASuomiolimaatalousyhteiskunta1900‐luvunalkupuolella–valtaosaihmisistäasuisiismaaseudullajasaielantonsamaataloudesta.Elämämaaseudullaolipaljonvilkkaampaakuinnykyään.Tällöinolimyöshyvinyleistä,ettämaalaistaloissamajoittuierilaisiakierteleviäihmisiä.Jotkutromanitomistivattalonjamaata,muttasuurinosamaaseudullaeläneistäromaneista”kulki”tai”olikululla”eliheliikkuivathevosinjakärryintalostatoiseen1950‐ja1960‐luvuilleasti.Kulullaolevatromaniteivätsiisasuneetpaikallaantaikäyneetsäännöllisestitöissävaanelättivätitsensämuidenkulkijoidentapaankausiluontoisillasekatöillämaatiloilla.Romanit,niinkuinmuutkintuonajanmaataomistamattomatihmiset,olivatriippuvaisiamaaseudullaniistäihmisistä,joillaolihallussaanpysyväasumus.Hejoutuivatsiisluottamaanmuidenihmistenapuun.Maanviljelijätoppivattuntemaanomanalueensaromanitjapuhuivatheistäusein
toverillisesti.Tuttuihintaloihinjatuttujenihmistenluoromanienolikinmelkoluontevaamennäpyytämäänyösijaa,toisinaanjopakokotalveksi.Romanitolivattärkeäosamaaseuduntoimintaajamyösvaltaväestöhyötyiromanientiedoista,taidoistajaavustamaaseuduntöissä.Miehetosallistuivatpelto‐jametsätöihin,janaisettalonkotitöihin,kutenpyykinpesuun,siivoamiseen,ruoanlaittoon,lastenhoitoonjavedenkantamiseen.Lisäksimaaseudunromanitharjoittivatperinteisiäelinkeinojaan,kutenhevoskauppaa,povaamistajakäsitöidentekoa.Toisenmaailmansodanjälkeenmaataloudenkoneellistuminensyrjäyttivähitellen
ihmistyövoimankäytönjaperinteinenmaaseutuyhteiskuntarupesikatoamaan.Tämävaikeuttiromanienasemaamaaseudullajaajoiheidäthiljalleenkaupunkeihinmuidenihmistentavoin.Romaneilleeikuitenkaanollutkaupungeissaasuntojaeikäheidänperinteisilleelinkeinoilleenkysyntää.Hejoutuivatasumaankurjissaoloissakaupunkienlaidoillesyntyneissäleireissä,esimerkiksiteltoissajavanhoissajunanvaunuissa.Muidenromanienkanssaasuminenolikuitenkinyhteisöllistäjatuntuiturvalliselta.Sodanjälkeenmyösrahankäyttömaaseudullalisääntyi.Samallatavaroidenja
palveluidenvaihtokaupatharvenivat.Vaihdantataloudenhiipumisenmyötämyöshenkilökohtaistenihmissuhteidentärkeysväheni.Kunihmistenvälisetsuhteeteivätenääolleetyhtätiiviitäkuinennen,romanienjavaltaväestönvuorovaikutussuhdeheikentyi.Kunihmisetetääntyivättoisistaan,kasvoivatsamallaennakkoluulotvieraitaihmisiäjakulttuureitakohtaan.Romaneihinkohdistuvatennakkoasenteetperustuvatkinpitkältitietämättömyyteen.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•19
Lehtikuva:MustalaiselämääSuomessa.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)
TIETOKYSYMYKSET:
• Mitätarkoitti”ollakululla”?• Miksimaanviljelijöidenjaromaneidensuhdetoimihyvin?• Mitenteollistuminenjamaaseutuyhteiskunnankatoaminenvaikuttivatromanien
elämään?
TUNNEKYSYMYKSET:• Kuvassaikäisesipoikaistuukärryissämatkallatalostatoiseen.Millaisiaajatuksia
hänenpäässäänliikkuu?• Sopisikokulkevaelämäntyylisinulle?Mitkäasiatolisivatmukavia,mitkäeivät?
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Keitäkohtaansinullaonennakkoluuloja?Kuinkanämäennakkoluulotovat
syntyneet?Mitenvoisitvoittaaennakkoluulosi?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•20
ROMANITKAUPUNGEISSASotienjälkeenHelsingistäympäristöineenolitullutyksiSuomentärkeimmistäromanienasuttamistaalueista.Kaupunkienväestökasvoiyleisestinopeastikunmaaseudultamuutettiinkaupunkeihinparemmanelämäntoivossajaniinmyösmonetromanitlähtivättyhjenevältämaaseudulta.Romanientoivottiinasettuvankaupungeissaaloilleensamoinkuinmuidenkinkansalaisten.Kaupungeissaromanienelinolotolivatkuitenkinsodanjälkeenhyvinkehnot.RomanejaasutettiinHelsingissätelttaleireillesyrjäänkaupunginkeskustasta.Kaupunkitoimittiromaneilleasunnoiksimuunmuassavanhojajunavaunujajaparakkeja.Lisäksiromanejaasuiitserakentamissaanpahvi‐jahavumajoissasekäteltoissa,joissaolitalvisinhyvinkylmää.Elämäkaupungeissaolikovaa,koskatoimeentuloaeivoinutenäähankkiaperinteisillä
elinkeinoillakutenmaatalontöihinosallistumisellajatutuissataloissakiertämällä.Kurjuudentakiajotkutromanitjoutuivatturvautumaanmyöslaittomiintapoihinhankkiaelantonsa,esimerkiksilaittomanviinanmyymiseen.Samallalastenkoulunkäyntijäientistävähemmäksi.HiljalleenHelsingissäymmärrettiin,etteiromanienasuttaminenhökkelikylissäollut
kestäväratkaisu.Osittaintämäolisenansiota,ettäromanitaktivoituivatyhteiskunnallisestijarupesivatitsetaistelemaanparempienelinolosuhteidenpuolesta.Huomiotaryhdyttiinkiinnittämäänerityisestiromanienasumiseensekälastenjanuortenkouluttamiseen.Myösromanienhuonokohtelujasyrjintäesimerkiksiravintoloissanousivatesillesosiaalisinaepäkohtina.Vuonna1970valtionbudjettiinvarattiinrahaaromanienasuntotilanteen
korjaamiseksi.EdellisenävuonnayksinHelsingissäoliollut50romaniperhettäasunnontarpeessa.Näissäperheissäolikymmeniäalaikäisiälapsia,joitaotettiinhuostaanhuonojenasuinolojentakia.Piankaupunkialkoisijoittaaromanejaeripuolillakaupunkiaoleviinkaupunginvuokrataloihineikäromanientarvinnutenääasuatelttaleireissä.NykyisinromanejaasuuympäriSuomeapaljonesimerkiksierikaupunkienomistamissa
vuokra‐asunnoissajalähiöissä.Romaneillaonollutvaikeuksiasaadaasuntoayksityisiltämarkkinoilta,koskaheitäkohtaanonesiintynytennakkoluulojajaheidäntaloudellinenasemansaonedelleenheikko.Vuosikymmentenvarrellaromanienyhteiskunnallinenosallistuminenonkuitenkinlisääntynytromanienomanaktivoitumisenjaviranomaistenkanssatehtävänyhteistyönjohdosta.Romanikulttuurionluonnollinenosasuomalaistayhteiskuntaajakulttuurianiinmaallakuinkaupungeissakin.Lapsettunnistavatomanromani‐identiteettinsäjaovatsiitäylpeitä:”Kuulunromaneihinjamuutenoonsuomalainenjatavallinenlapsi.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•21
Maja‐asumus.ValokuvaajaKarlvonSchoultz(ilm.1950‐luku)(SKSKRA).
TIETOKYSYMYKSET:• Miksiromaneidenasuinolosuhteetolivathuonot?• Mistämateriaaleistakuvanmaja‐asumusnäyttääolevantehty?Minkätakiajuuri
niitämateriaalejaonkäytetty?Minkälaistamaja‐asumuksessaonasua?TUNNEKYSYMYKSET:
• Millaisetseikatajavatihmisenhankkimaanelantonsalaittomasti?
OMAKOHTAISETKYSYMYKSET:• Mitkäkaikkiasiatmuuttuisivatelämässäsi,josjoutuisitmuuttamaankuvan
mukaiseenympäristöön?• Millätavoinsinämääritteletitseäsi(esimerkiksisuomalainen,savolainen,
helsinkiläinen,eurooppalainen,jalkapalloilija,koululainen…)?Ovatkojotkinmääritelmätristiriidassakeskenään(esimerkiksieurooppalainenjasuomalainen)?
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•22
INFOPAKETTIOPETTAJALLESUOMENROMANEISTARomanitovatSuomessa1500‐luvultaastiasunutkielellinenjakulttuurinenvähemmistö,johonkuuluuSuomessatällähetkelläreilut10000henkilöä.LisäksiRuotsissaarvioidaanasuvannoin3000Suomenromania.RomanitovatSuomenkansalaisia,joillaonsekävahvakulttuurinenromani‐identiteettiettäkansallinensuomalainenidentiteetti,johononvaikuttanutmuunmuassatalvi‐jajatkosotiinosallistuminen.Vuonna1995romaneillemääriteltiinoikeusomankielenjakulttuurinkehittämiseen,mikäonedelleenvahvistettuvuonna2000voimaantulleessaperustuslaissa.ValtaosaromaneistakuuluuSuomenevankelis‐luterilaiseenkirkkoon,jamyöshelluntailiikkeensekämuidenvapaidensuuntientoiminnassaonrunsaastiromaneja.Romanientaloudellinenjasosiaalinenasemaontukitoimistahuolimattaedelleen
valtaväestöäheikompi.Viimevuosinasekäromanivanhemmatettäviranomaisetovatilmaisseethuolensalastenkoulunkäynnistä,senkeskeyttämisistäsekäomankielenjakulttuurinopetuksenasemastakouluissa.Syrjintäsekäopettajienvalmiudetkohdataromanikulttuuriaovatmyösolleetesillä.Suomenkoulutustapainottavassakulttuurissaromaniväestönsuhteellisesti
alhaisempikoulutustasoonollutyksisuurimmistasyrjinnänjahuono‐osaisuudensyistä.Nykyisinromanitkuitenkinkouluttautuvatuseisiinammatteihinjaosallistuvatammatillisiinjatko‐jatäydennyskoulutuksiin.Romaniväestönkeskuudessavaikuttaakinsiltä,ettäkehittymässäonuudenlainensosiaalinenjakautuminen,jossaromanikansaajakaakoulutusjasenkauttakiinnittyminenyhteiskuntaan.Koulutetutromanitovattietoisiaromaniperinteestäjapitävätsitäarvossa,muttaeivätkuitenkaaneristäydysuomalaisestayhteiskunnasta.Köyhimpienromanienjoukossaperinteisissätavoissapitäytyminentaassaattaajohtaamuustayhteiskunnastaeristäytymiseen.Suomenihmisoikeuspolitiikanyhtenäpainopisteenäonromaniväestöntasa‐
arvoisenasemankehittymisentukeminenjaseuraaminen.Yleisestiottaenromanienasemaviimevuosinaonkinparantunutviranomaistenjaromanienyhteistenponnistustenansiosta.Romanienjavaltionhallinnonyhteistyönävalmistettiinvuonna2009Suomenromanipoliittinenohjelma,jossamääritellääntavoitteetromanienosallisuudenjayhdenvertaisuudenparantamiseksisekälinjataankeinojanäidentavoitteidensaavuttamiseksi.Romanipoliittinenohjelmaonhuomioitumyösvuonna2011nimitetynhallituksenhallitusohjelmassa.Romaniennäkyvyyttäonlisännytmyösheidänaktiivinenjärjestötoimintansasekä
valtionvirallistamatromaniasiainneuvottelukuntasekäalueellisetromaniasiainneuvottelukunnat.KoulutukseenliittyvissäkysymyksissätärkeätekijäonmyösOpetushallituksenRomaniväestönkoulutusryhmä.LisäksiSuomionollutaloitteellinenkansainvälisenromanipolitiikankehittämisessä.Romanienomastakansainvälisestäverkostoitumisestakertovatmuunmuassaomayhteinenlippujakansallislaulu”Gelem,Gelem!”,jotkahyväksyttiinLontoossavuonna1971.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•23
Romanikielentaitoonviidenkymmenenviimevuodenaikanaheikentynytyhteisönhajaantumisensekäkulttuurinjayhteiskunnanmuuttumisentakia.Romanikieltäonopetettukouluissalapsillevuodesta1989lähtien,javiimevuosinaromanikielenopettajienkoulutustaonkehitettysekäoppimateriaalejatoimitettu.Helsinginyliopistossaonlisäksikäynnistettyvuonna2011romanikielenyliopistotasonopetusta.Myösromanikielisetjumalanpalvelukset,uutisetjasanomalehtiartikkelitovatlisänneetromanienkiinnostustakieltäänkohtaansekävaikuttaneetpositiivisestikielenkehitykseen.Vaikkaromanikielenopetusonturvattulailla,niinkäytännössäsitäuhkaasammuminen;vainosaromanilapsistasaaperuskoulussaromanikielenopetusta.Yhdistyneidenkansakuntienkasvatus‐,tiede‐jakulttuurijärjestöUnescoluokitteleekinSuomenromanikielenuhanalaiseksi.Koskaromanikodeissapuhutaansekaisinsuomeajaromanikieltä,onmyöslastensuomenkielentaitokoulunalkaessakeskimääräistäheikompi.Vuodesta2009Suomessaontoiminutsuullisenromanikielenharjoittamiseentarkoitettujaromanikielenkielipesiäkaikenikäisilleromaneille.Romanikulttuuriperustuutiiviilleihmissuhteillesekätapojennoudattamiselle.Muun
muassavanhempienkunnioittaminenontärkeää,tunne‐elämääkorostetaanjalapsetpyritäänkasvattamaanulospäinsuuntautuneiksijasosiaalisestitaitaviksi.RomanienhistoriaaSiitämitenromanitovatsaapuneetEurooppaanonolemassalukuisiateorioita,muttaluotettaviakirjallisialähteitäeiolejuurikaanolemassa.Romaniteivätitseolekirjoittaneethistoriaansamuistiinjatietämysromanienvarhaisvaiheistaperustuukinlähinnäkielitieteilijöidenjaantropologientekemäänkielellistenjakulttuurillistenpiirteidenvertailevaantutkimukseen.EräänkäsityksenmukaanromanitlähtivätliikkeelleIntiastakolmenasuurenamuuttoaaltonatoisenvuosituhannenvaihteenpaikkeilla.Tätenromaniteivätolisimissäänvaiheessaolleetyhtenäinenliikkeellelähtenytryhmä,vaanheolisivatlähteneetuseinapieninäryhminävuosisatojenkuluessa.Todennäköisiäsyitäromanienliikkeellelähtöönolivatalueellisetlevottomuudetsekäluonnonmullistuksetjanälänhätä.Kielentutkijathuomasivatromanikielenolevanläheistäsukuaintialaisillemurteilleja
sanskritinkielelle.Tarinanmukaannuoriopiskelijahuomasi1700‐luvullaettähänenintialaistenystäviensäpuhumakielimuistuttihänenkotikaupunkinsaromanienkieltä.Opiskelijalaatiintialaistenystäviensäkanssatuhannensananlistanheidänpuhumansakielensanoistajatestasikotikaupunkinsaromaneillatiesivätköhesanojenmerkityksen.Romanitpystyivätvaivattaselittämään,mitäintialaistenkäyttämätsanattarkoittivat,jotenopiskelijapäättelikieltenolevanhyvinlähellätoisiaan.TämänjälkeenmyösvarsinaisetkielentutkijatalkoivattutkiaromanikielenalkuperääjasijoittivatsenPohjois‐taiLuoteis‐Intiaan.TodennäköisestiensimmäinenmainintaromaneistaEuroopassaonvuodelta1322,
jolloinfransiskaaniveliSimonSimeonskirjasimuistiinpanonpienestäKreetansaarelleleiriytyneestämuukalaisryhmästä.AluksiliikkuviinmuukalaisiinsuhtauduttiinEuroopassahyvinjaheilletarjottiinruokaa,juomaa,yösijojajajoparahaasekäsuojelua.Lyhyessäajassasuhtautuminenkuitenkinmuuttuipaikoitellenvieroksuvaksi,vaikkahallitsijatvarustivatkiertolaisiatoisinaanmyössuojakirjein.Perinteenmukaan
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•24
romanitliikkuivatperhekunnittainhevostenvetämillävankkureilla.OsaromaneistaasettuimyöshetiEurooppaantultuaanpaikoilleenjaonsulautunutseka‐avioliittojenkauttavaltaväestöön.Suomeenromanitsaapuivatnoinviisisataavuottasittenpääasiallisestilännestä
Ruotsinkautta,minkälisäksijonkinverranromanejaontullutmaahanmyösBaltianalueeltasekäVenäjältä.Kutenmuukinyhteiskunnallinenkehitys,myösromaneihinkohdistuneettoimenpiteetnoudattivatkansainvälisiälinjauksiajotuolloin.EspanjanhallitsijatFerdinandjaIsabellasäätivätvuonna1499lain,jonkamukaanromanientulijokoasettuapaikoilleenjahankkiakunniallinenammattitailähdettäväEspanjasta60päivänsisällä.Monienmaidenhallitsijatjäljittelivätespanjalaistentiukkojakäytäntöjä,jotkapyrkivätjokoromaniväestönsulauttamiseentaisulkemiseenyhteiskunnanulkopuolelle.SitenRuotsissakinvuoden1594Linköpinginkirkolliskokousjulistiromanitkirkollistentoimitustenulkopuolelle,mikäsiihenaikaanmerkitsimyösputoamistakirkonvastuullaolevanterveydenhuollonpiiristä.SeuraavallavuosisadallavainkymmenvuotiaskuningatarKristiinamääräsivuonna1637kaikkivaltakunnanalueellatavatutromanitkarkotettavaksijamikälikäskyäeinoudatettu,jopasurmattavaksi.”Hirttolakia”eitiettävästikoskaanpantutoimeen,muttalakiolimerkittäväsiitäkinsyystä,ettäsiinäviitattiinRuotsinvaltakunnanalueellaensimmäistäkertaayksinomaanromaneihin.NiinmuuallaEuroopassakuinSuomenkinalueellaromanienhistoriaaluonnehti
vuosisatojapyrkimyssulauttaaromanitvaltaväestöönvaikkapakkokeinoin.Yrityksethallitaromanejajasaadaheidätasettumaanaloilleenepäonnistuivatmonesti,minkäseurauksenakirkkojavaltionäkivätuseinvaihtoehtonaromaniensulkemisenyhteisöjenulkopuolellesekäheidänjulistamisensalainsuojattomiksi.Valistusaatteidenleviämisenmyötä1700–1800‐luvuillaromaneihinliittyvätlaitlieventyivätjaniitäpurettiin,muttaheidänkiertämistäänpyrittiinedelleenrajoittamaanesimerkiksiirtolaissäädöksin.Satojavuosiakestänytepäluuloonpainanutromaneihinvahvanulkopuolisuudenleiman,jokaonnäkyvissäedelleen.Synkinajanjaksoromanienhistoriassaoneittämättätoinenmaailmansota,jonka
aikanaKeski‐Euroopassasatojatuhansiaromanejasaisurmansasaksalaistenkeskitysleireillätaijoutuipakenemaanvainoja.Varovaistenkinarvioidenmukaantoisenmaailmansodanaikanaylipuolimiljoonaaromaniakuoli.Romanititsearvioivatmääränolevanylimiljoona.Osaromaneistakuolikeskitysleireillä,muttaheitätapettiinmyöskotikylissäjaheitäkuolikuljetustenaikana.SotienjälkeenromanientilannettaeripuolillaEurooppaavaikeuttiennakkoluulojen
lisäksise,etteiEuroopanelpyminenjataloudellinenkasvusodanjälkeenjuurikaankoskenutheitä.Romanejapäinvastoinhaittasiteollistuminen,kaupungistuminenjamaaseudunautioituminen,silläsenäivettiheidänperinteisetelinkeinonsa.Sosiaalisenasemanhuonontuessamyösmuuväestöalkoisuhtautuaheihinyhäepäluuloisemminjaheidänsulauttamiseensavaltaväestöönetsittiinkeinojakiertolaisuuttarajoittaviensäädöstenavulla.Ennakkoluulojaruokkivatromanienvieraskieli,erilainenulkonäköjaliikkuminensuurissaryhmissä.Viimevuosinaromanejaeiolesuoranaisestienäävainottu,muttasiltiasenteetheitäkohtaanovatuseinennakkoluuloisia.Tämänäkyyesimerkiksivaikeutenalöytäätyötäjaasuntoasekälastenkoulukiusaamisena.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•25
Suomessasodanmyötätulleidenevakkoromanienongelmatnostivatromanienasemanpoliittisestimerkittäväksiasiaksi,jokainnoittiromanittoimimaanomienoikeuksiensaturvaamiseksi.Tätätaustaavastenesimerkiksiperustettiinvuonna1953joulukuussamaanensimmäinenvarsinainenromanijärjestöRomanengosStaggos–Romanienliitto,jokapyrkiromanienomanosallistumisenpohjaltavaikuttamaanensisijaisestiromanienkurjienasumis‐jaelinolosuhteidenkehittämiseksi.EnsimmäinensyrjinnänkieltävälakitulivoimaanSuomessa1970‐luvulla.Vasta
sillointoimintaromanejajaheidänkulttuuriaankohtaanalkoimuuttuavaltaväestöönsulauttavastatoiminnastavähemmistöryhmientaloudellista,sosiaalistajasivistyksellistäasemaaparantaviksitukitoimiksi.RomanilastenelämääkodinjakoulunkulttuureissaRomanilapsielääkahdenkulttuurinkeskellä.Aiemminromanikulttuurissapainotettiinluonnostaanoppimistajaromanisivistystäelitapojennoudattamistajaoikeaakäyttäytymistä.Koulunkäyntieijuuriollutkaanmahdollistaliikkuvanelämäntavantakia,muttanykyäänsenkatsotaanolevanvälttämätöntäjasitäpidetääntärkeänä.Kouluaonaiemminkäytettymyösvaltaväestöönsulauttamisenvälikappaleenasekäuhkanaromanikulttuurilleja‐identiteetille,mikäosaltaanselittääromanienvarauksellisensuhtautumisenkoululaitokseen.Yhteiskuntapyrkisulauttamaanromanejavaltakulttuuriinjopalähettämälläromanilapsiapoisperheidensäluota,lastenkoteihin.Nykyäänsuhtautuminenkoulunkäyntiinjapalkkatyöntekemiseenonmuuttunutmyönteisemmäksi.Koululaitostaeikoetaenääsamallatavoinuhkanaomallekulttuurillejaidentiteetille–yhäuseampiromanihakeutuunykyisinkoulutukseenjatyöhön.Romanikulttuurissahyvientapojenmukaantoimiminenontärkeääjasitävaaditaan.
Romanioppilaidenehdottominavahvuuksinaonpidettyhyviäsosiaalisiataitojasekäkohteliastakäytöstä.Kouluissaromanilapsetovatvoineetkuitenkinoppiamuiltalapsiltamyöskielteisiätapoja,kutenkiroilua.Lapsiasiavaltuutetunselvityksenmukaanromanilapsetovatuseinerityisenvakavankoulukiusaamisenkohteena.Lisäksiperusopetuksenromanioppilaillaonperinteisestiollutenemmänpoissaolojasuhteessavaltaväestönoppilaisiin.Romaniperheidenjakoulunvälinenyhteistyöonviimevuonnakehittynyt,mistäjohtuenromanioppilaidenongelmiinpystytäännykyäänpuuttumaanluontevammin.Koulujenopettajateivätvälttämättätunneromanikulttuuria,jasevaikeuttaa
romanilastenkoulunkäyntiä.Romaninuortenoppimisvaikeuksienjakoulunkäyntiinliittyvienongelmienkohdallaonmuistettava,ettäheidänisovanhempansaovatlöytäneetkoulutusväylätsatavuottamyöhemminkuinsuomalainenvaltaväestö.Siksioppilaidenvanhemmillaeivälttämättäoletaitoajatietoaoppilaantukemisessakoulunkäynnissäjaauttamisessaoppimisvaikeuksienkanssa.Kodinjakoulunmyönteinenyhteydenpitoontärkeäälapsenkoulumenestymiselle.Esimerkiksiromanivanhempienosallistuminenkoulunyhteisiintapahtumiinluoyhteenkuuluvaisuuttajahälventääristiriitoja,joitaoppilassaattaakokeakodinjakoulunvälillä.Romanienkulttuurissavaikuttavatedelleenvahvastiperinteisetjayleisestitarkastikin
määritellytnormit,vaikkakäytännöntasollaelämisenratkaisutvoivatkinollamonenlaisia.Romanitpitävätsiisteyttäsuuressaarvossajasentakiavaatteidentulisiollapuhtaatjakodinsiisti.Vanhempiensukupolvienkunnioittaminenonedelleentärkeäämyösromaninuorilleitselleen:romaninuoretesimerkiksiteitittelevätvanhempiaannoin15‐
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•26
vuotiaastaalkaen.Vaatimuksiakulttuuristentapojenjaperinteidennoudattamisestaaletaanosoittaanuorillemurrosiässä.Nuorisiirtyyaikuisuuteenromanikulttuurintapojentuntemisenjaniidennoudattamisenkautta.Romanikulttuurissaseksuaalisuuteenliittyvätvahvatkäytösnormiteikäaikuisuuteenliittyvistäasioistapuhutaperheenkeskuudessa.Siksikoulunantamaasukupuolivalistustaonpidettyvanhempienromanienjoukossaerittäintärkeänä.Nykyäänromaninuorettekevätkompromissejaomankulttuurinjavaltaväestönkulttuurienyhdistämisessäjamuutoksessa.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•27
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•28
LÄHTEETFraser,Angus2000[1992].TheGypsies.Oxford:BlackwellPublishersLtd.Grönfors,Janette&Viljanen,AnnaMaria2009.”Aitäälastenkodinlapsi”–Selvitys16Mustalaislähetyksenlastenkodeissa1960–80‐luvuillaeläneenromaninsijoittumisestaromaniyhteisöönjasuomalaiseenyhteiskuntaan.Jyväskylä:4‐MOy.Lind,Armas2010.Caleb–romanipojanevakkotaipale.Helsinki:LikeKustannusOy.Junkala,Seppo&Tawah,Sanna2009.Enemmänsamanlaisiakuinerilaisia:Romanilastenja‐nuortenhyvinvointijaheidänoikeuksiensatoteutuminenSuomessa.Lapsiasiavaltuutetuntoimistonjulkaisuja2009:2.Jyväskylä:Jyväskylänyliopistopaino.Jäppinen,Jere(toim.)2009.Varokaa,mustalaisia!Väärinymmärryksenhistoriaa:Suomenromanienvaiheitajakulttuuria.Helsinki:Helsinginkaupunginmuseo.Laulajainen,Leena;Pirttilahti,Malla2000.Drom–romanientie.Helsinki:Opetushallitus.Markkanen,Airi2003.”Luonnollisesti–Etnografinentutkimusromaninaistenelämänkulusta”.Teoksessa:Joensuunyliopistonhumanistisiajulkaisuja33.Joensuu:Joensuunyliopisto.Markkanen,Airi2003.”RomaninuortenelämääSuomessa”.TeoksessaHarinen,Päivi(toim.):Kamppailujajäsenyyksistä:Etnisyys,kulttuurijakansalaisuusnuortenarjessa.Helsinki:Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.Ollikainen,Marketta1995.Vankkurikansanperilliset–Romanit,Euroopanunohdettuvähemmistö.Helsinki:Yliopistopaino.Opetushallitus2004.Romanilastenperusopetuksentila.Selvityslukuvuodelta2001–2002.Helsinki:EditaPrimaOy.Opetushallitus2006.Romaniväestönkoulutusyksikkö.Helsinki:Opetushallitus.Opetushallitus2010.Romanikielenoppimisentuki:legotšimb–iegodžinta/omakieli–omamieli.Helsinki:Opetushallitus.Opetushallitus2010.Romanilapsenkohtaaminenesi‐japerusopetuksessa.Oppaatjakäsikirjat2010:5.Helsinki:EditaPrimaOy.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseuranjulkaisuja1
© SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary•29
Pirttilahti,Malla2000.Romanikulttuurinerityispiirteetasumisessa.Ympäriministeriö:Ympäristöopas77.Helsinki:EditaOy.Pulma,Panu2000.”Mustalaiskysymyksestäetniseksivähemmistöksi–Helsinginmustalaispolitiikka”.TeoksessaSchulman,Harry;Pulma,Panu;Aalto,Seppo:Helsinginkaupunginhistoriavuodesta1945,2.osa:Suunnittelujarakentuminen,sosiaalisetongelmat,urheilu.Helsinki:Edita.Pulma,Panu2006.Suljetutovet:Pohjoismaidenromanipolitiikka1500‐luvultaEU‐aikaan.Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.Rainbird,Marita.”Minäjaidentiteetti”–Romanilastendigitarina–työpaja(DVD).IcebreakersProductions.Sosiaali‐terveysministeriö2004.Suomenromanit.Sosiaali‐jaterveysministeriönesitteitä2004:2.Helsinki:Sosiaali‐jaterveysministeriö.Sosiaali‐jaterveysministeriö2009.Suomenromanipoliittinenohjelma:työryhmänesitys.Sosiaali‐jaterveysministeriönselvityksiä2009:48.Helsinki:Sosiaali‐jaterveysministeriö.<http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1477342>.Tervonen,Miika2005.”Elämääveitsenterällä:Kiertävienromaneidenjamaanviljelijöidenvälisetsuhteetmuistelukerronnassa1920‐1960”.TeoksessaHäkkinen,Antti;Pulma,Panu;Tervonen,Miika:Vieraatkulkijat‐tututtalot.NäkökulmiaetnisyydenjaköyhyydenhistoriaanSuomessa.Helsinki:Suomalaisenkirjallisuudenseura.Yhdenvertaisuus.fi.Kohtimonimuotoisuutta.Vähemmistöt,syrjintäjasyrjimättömyysSuomessa.<http://www.yhdenvertaisuus.fi/@Bin/114832/koulutusmateriaali‐SEIS.pdf>.SuomalaisenKirjallisuudenSeuranartikkelihakujaKansanrunousarkisto:Blomster,Risto.ElliEster”Ompelija‐Elli”Palm(1933‐)–Käsityöläinenjaperheenäiti.StudiaBiographica4.1997‐.SuomalaisenKirjallisuudenSeura.Laiti,Malla.Grönfors,suku.StudiaBiographica4.1997–.SuomalaisenKirjallisuudenSeura.
SuomenKulttuuriperintökasvatuksenseurary
Hallituskatu2B2.krs,00170HelsinkiTel+358401280818