fusarium-mätien leviämis- reitit ja torjuntavaihtoehdot … · 2014. 2. 24. · © asko...

© Asko Hannukkala, MTT/HY 2014

Fusarium-mätien leviämis-reitit ja torjuntavaihtoehdot

luomusipulin tuotannossa

Maataloustieteen päivät 09.01.2014

Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi MTT,

Hanna Avikainen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto

1

Kuva: Hanna Avikainen


Sipulinnäivete eli Fusarium-mätä (sipulimätä)

Pilaa sipulia pelloilla, varastoissa, kaupan ketjuissa ja kuluttajien ruokakaapeissa • Viime vuosina 50–80 % satotappioita • Merkittävä ongelma myös tavanomaisessa viljelyssä

2

Viljelijä

Satotappiot ja tuotannon

kannattavuus

Jalostus/Kauppa

Saatavuus-ongelma ja

varastokestävyys

Loppukäyttäjä

Yllätyksiä laadun

suhteen


Tauti voi iskeä missä tahansa tuotannon vaiheessa • Kasvien ennenaikainen kuihtuminen ja epätasaiset kasvustot • Sipuleiden mätäneminen pellossa tai sadonkorjuun jälkeen

3

Sipulinnäivete – taudinkuva

Kuva: Hanna Avikainen

© Asko Hannukkala, MTT/HY 2014 4

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteet:

Ongelman

tunnistaminen

Ratkaisuvaihtoehtojen

arviointi ja

toimintasuunnitelman

laatiminen

Tiedon etsintä ja

kenttätestaukset

Saatujen

tulosten

arviointi

Ratkaisujen

löytyminen

Toimijoiden

yhteistyö on

tekemisen

YDIN

Taustalla useita Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittämishankkeita (Ely-keskusten ja MMM:n rahoitus; MTT, HY, viljelijöitä, muita yrityksiä)

© Asko Hannukkala, MTT/HY 2014 5

Sipulinnäivete – tutkimuksen tavoitteet

1. Selvittää näivetettä aiheuttava Fusarium-lajisto

2. Selvittää eri primaaritartuntalähteet, jotta leviämistä voitaisiin rajoittaa

• Istukassipuli – leviääkö oireettomana?

• Siemen – olisiko turvallisempi kuin istukas?

• Viljelykierto – erityisesti viherlannoitus-/kerääjäkasvit ja rikkakasvit

• Sato

3. Kehittää keinoja ongelman vähentämiseksi

• Istukkaan biologinen peittaus

• Taimituotannon kehittäminen


Fusarium-lajit istukassipulissa

Kesällä 2013 tutkittiin 2 punasipulin ja 4 keltasipulin istukaserää yhdeltä istukkaan toimittajalta (yhteensä 1250 näytettä)

• Näytepalat maljattiin PCNB-agarille ja sienet tunnistettiin mikroskooppisesti

6

PDA PCNB

Fusarium



Istukaserissä 4,5-8,4 % sipuleista oli sairaita tai heikkolaatuisia • Aiempina vuosina laatu on ollut vielä heikompi • Kaikki vialliset tutkittiin, oireettomista tietty satunnaisotos • Istukkaista löytyi viittä eri Fusarium-lajia • Oireettomissa ja viallisissa niitä oli jokseenkin yhtä paljon

7

Oireettomat (n=726)

Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens

F. solani F. tricinctum F. proliferatum

Vialliset (n=524)





Istukkaissa esiintyneet Fusarium-lajit ovat ulkomaisten tutkimusten perusteella patogeenisiä sipulille

• Oireettomista keltasipuleista Fusarium 22,0 %:ssa • Oireettomista punasipuleista Fusarium 37,1 %:ssa Oireeton istukas on merkittävä tartuntalähde

8

Keltasipuli (n=896)



Punasipuli (n=354)




Fusarium-lajit sadossa

Satonäytteissä esiintyi kolmea eri Fusarium-lajia • F. proliferatum oli valtalaji, vaikka sitä oli istukkaissa hyvin vähän • F. redolens ja F. tricinctum puuttuivat sadosta Kesän sääolot ja maasta tuleva tartunta ratkaisevat, mikä laji lopulta pilaa sadon

9

Oireettomat (n=157)



Mädät (n=57)




Fusarium-lajien tarkempi tutkimus on tarpeen

Etenkin F. oxysporum-, F. solani- ja F. proliferatum-lajien morfologinen määritys varmuudella on hankalaa

• ITS-sekvenssi • Lajispesifiset alukkeet

Fusarium-lajien patogeenisyys sipulille – tärkeä tietää, aiheuttavatko istukkaista löytyneet kannat oikeasti myös tautia

• Kustannustehokkaan ja luotettavan testimenetelmän kehittäminen aloitettu marraskuussa 2013 (Minna Haapalainen, HY) • Varsinaiset testaukset 2014

10

F.solani

F.proliferatum?

F.solani?


Miten parantaa istukkaan laatua? – Valvonta?

11

Pystyykö viljelijä vaatimaan ulkomaiselta istukkaan

toimittajalta nykyistä parempaa laatua?

• Reklamointi – johtaako mihinkään?

• Onko hyvälaatuista istukasta ylipäätänsä saatavissa?

• Peltolohkon pilaantuminen vuosiksi

Onko Eviralla resursseja ja valtuuksia lisätä istukassipulin

terveystarkastuksia?

• Fusarium-sienet eivät ole karanteenituhoojia

• Piilotartunnan toteaminen nykymenetelmillä on

hidasta ja työlästä – esim. tässä hankkeessa tulokset

varmistuivat vasta heinä-elokuussa

• PCR-menetelmätkin maksavat, kun on useita eri

lajeja tunnistettavana


Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus

12

Peittauskokeissa luomutiloilla testatut kaupalliset

valmisteet:

Mycostop (2012 ja 2013) • Suomalainen Streptomyces-sädebakteerivalmiste

• Estävät taudinaiheuttajien kasvua aineenvaihduntatuotteillaan.

Prestop (2012 ja 2013) • Suomalainen Gliocladium catenulatum-sienivalmiste

• Häiritsee tauteja aiheuttavien mikrobien toimintaa

juuristovyöhykkeessä eritteillään

• Loisii patogeenien rihmastossa

FZB 24 (2013) • Abitepin valmistama Bacillus amyloliquefaciens (aik. tunnettu B.

subtilis) bakteerivalmiste

• Aktiivisia itiöitä, jotka vievät elintilaa patogeenisieniltä


Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus

13

Mycostop ja Prestop (2012 ja 2013) • Eivät upotuskäsittelynä vähentäneet sadon tautisuutta eivätkä

lisänneet kauppasadon määrää(2012 istutus heti käsittelyn jälkeen,

2013 kolmen vrk:n kuivatus ennen istutusta)

• Vuonna 2012 yhdellä tilalla valmisteet ruiskutettiin maahan

istutuksen yhteydessä – kauppasadon määrä lisääntyi ja sato oli

terveempää kuin käsittelemättömässä

FZB 24 (2013) • Upotuspeittaus ja 3 vrk kuivatus käsittelyn jälkeen lisäsi satoa ja

paransi sadon terveyttä muihin käsittelyihin verrattuna

• Yhden kesän tulos kaipaa toistoa

Parhaimmillaankin valmisteiden antama hyöty jäi verraten

vaatimattomaksi – istukas oli lähtökohtaisesti hyvin tautista


Onnistuisiko sipulin kasvatus taimista?

Tutkituissa sipulin siemenissä oli vain vähän Fusarium-lajeja

• F. oxysporum- sientä löytyi kahdesta siemenerästä • Muitakin sieniä oli verraten vähän ja itävyys oli hyvä

14

Lajike Maljattu kpl Itävyys % Sieniä % F. oxy-

sporum %

Barito 120 94,2 7,5 0,0

Centro 210 79,5 12,4 2,9

Hytech 120 97,5 1,7 0,0

Kamal 120 95,0 30,0 0,0

Premito 120 93,3 9,2 1,7

Red Baron 120 95,8 6,7 0,0

Kaikki yhteensä 810 91,1 11,4 1,0


Taimikasvatusta kannattaa kehittää

Parhaiten soveltuvat lajikkeet – satoerot olivat suuret • Siemenen pienikin tautisuus näkyi sadossa – peittaus? • Varastokestävyys? • Teknologia ja kannattavuus?

15

0

5000

10000

15000

20000

25000

Sato

, kg

/ha

Taimisipulilajikkeiden sadon jakautuminen

laatuluokkiin (kg/ha)

Muut

Pienet

Vioitus

Sairaat

Kauppasato


Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä?

Monissa lajeissa oli hyvin paljon tyvi- ja juuristovioituksia • Terveistäkin kasveista löytyi Fusarium-sieniä

16

Kasvi keruupv Kpl Sairaat %

Härkäpapu 8.7. 50 22,0

Jauhosavikka 8.7. 50 0,0

Muokkausretiisi 9.7. 50 0,0

Valkomesikkä 9.7. 50 0,0

Herne 9.7. 51 49,0

Sinappi 9.7. 50 12,0

Rehumailanen 8.7. 51 86,3

Herne 8.7. 55 56,4

Puna-apila 24.heinä 31 45,2


Sinappi 24.heinä 100 14,0

Rehuöljyretikka 24.heinä 97 17,5

Tatar 29.heinä 28 0,0

Savikka 29.heinä 26 3,8

Ohra 29.heinä 65 35,4

Virna 29.heinä 119 11,8


Herne

Valkomesikkä



Etenkin palkokasveissa oli samoja lajeja kuin sipulissa • Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko nämä patogeenisiä sipulille

17

0

20

40

60

80

100

F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum

% tutkituista näytteistä



Lisäksi löytyi useita lajeja, joita ei ollut istukassipulissa • Näistäkin valtaosa voi olla sipulin patogeenejä

18

0

20

40

60

80

F. avenaceum F. sporotrichoides F. equiseti F. sambucinum F. culmorum




Patogeenit, jotka ovat haitallisia muille vihanneksille kuin sipulille • Rhizoctonia solani ja Pythium-lajit aiheuttavat taimipoltetta ja juuristotauteja hyvin monille eri kasveille

19

0

20

40

60

Rhizoctonia solani Pythium-lajit



Yhteenvetona tähänastisesta

Istukassipulin terveystilanne ei ole paras mahdollinen • Etenkin oireeton Fusarium-tartunta yllätti • Tuonti-istukkaan laatuun viljelijän voi olla vaikea vaikuttaa, mutta jotakin pitäisi tehdä

Biologiset peittausvalmisteet eivät ainakaan nykytekniikalla anna luotettavaa suojaa tauteja vastaan

• Bacillus-valmistetta kannattaa vielä testata Sipulin tuottaminen taimista on kehittämisen arvoinen vaihtoehto

• Oikeat lajikkeet ja kustannustehokas teknologia Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit eivät ole tautien suhteen ongelmattomia

• Taudinaiheuttajien patogeenisyys viljelykasveille pitäisi selvittää tarkemmin

20


Tutkimus- ja kehittämisryhmän yhteistyönä tätä tehdään!

21

Mukana työssä ovat olleet: • Hanna Avikainen, Sari Iivonen ja Minna Haapalainen Helsingin

yliopistosta • Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, Veikko Hintikainen, Terhi Suojala-

Ahlfors, Tuuli Haikonen, Marjo Segerstedt, Satu Latvala ja Anu Koivisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

• Luomusipulinviljelijät Itä-Suomen alueella ja useat yritykset

Kiitokset rahoittajille! Työtä on tehty useissa HY:n ja MTT:n yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa • EKOkas Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen / Etelä-Savon,

Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen Elyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

• Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto / MMM Makera

• Kannattava tuotanto, toimivat myynti- ja jakelukanavat sekä markkinamekanismit luomukasviksilla / MMM Laatuketju


Kiitokset mielenkiinnosta!

22

fusarium-mätien leviämis- reitit ja torjuntavaihtoehdot … · 2014. 2. 24. · © asko...

Documents