1

Rakentaako kaikille vai ei kenellekään? Asumisen vaihtoehdot

Esteettömyysseminaari 3.2.2006

Anneli Juntto

Asumisen tutkimusprofessori,

Kuopion yliopisto

2

Asumisen tutkimusohjelma

• Kuopion yliopistossa toteutettavat hankkeet

• ensimmäinen asumisen tutkimuksen professori 1-12-2005 alkaen

• koskee vuosia 2005-2010• rahoitus ympäristöministeriö, Kuopion

kaupunki, Pohjois-Savon liitto, Kuopion Yliopisto

• sijoitettu Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitokselle

3

Asumisen tutkimusohjelman painopisteet

• eriytyvät asumistarpeet, asumisen tulevaisuus • asukasnäkökulma asuntotuotantoon• ikääntyvien asuminen • asuminen, turvallisuus, terveys• väestöä menettävien alueiden asuminen• asuntopolitiikka, sosiaalinen asuminen,

asunnottomuus

4

Varsinaiseen asiaan: Mitä on hyvä asuminen? Miten esteettömyys liittyy siihen?

• asunnon saaminen, sinne pääseminen• kohtuulliset asumismenot suhteessa

tuloihin!• oma rauha, itsenäisyys, autonomia,

yksityisyys (oma ovi ja avain)• riittävä tila vähintään makuuhuone/

henkilö, toteutuuko laitoksissa?• varustetaso• turvallisuus ja asumisen pysyvyys• palvelut

5

Hyvä asuminen jatkoa…

• viihtyisyys• luontokokemukset suomalaisille tärkeitä

(saako laitosasukas nauttia luonnosta)• kauneus, kokemus hyvästä elämästä, • asuminen ja identiteetti!• sosiaaliset suhteet, • aktiivinen asuminen, tekeminen (vaikka

aktiivinen lepo) • asunto ei saa olla vain säilytyspaikka (vrt.

työvoiman uusintaminen, nukkumalähiöt)

6

Mikä asumisessa on tärkeää?

• sosiaalinen malli: kenen kanssa asutaan• tekeminen: mitä asunnossa tehdään tai

miten asunnossa halutaan olla • toimija: millainen asukas on, kuinka paljon

hän voi panostaa asumiseensa: rahaa, osaamista, aikaa, vaivaa, fyysistä voimaa

7

Esteettömyys ja asumisen muutos?

• Esteettömyysseminaarissa oma lähtökohtansa, tavoitteet etenkin liikuntaesteisten kannalta, tosin esteettömyys palvelee kaikkia asukkaita

• Itse lähden esityksessäni vastakkaisesta suunnasta, asumisen yleisistä kehitystrendeistä

• mitä ne merkitsevät esteettömyyden kannalta, eri tavoilla alentuneen toimintakyvyn kannalta?

• mitä riskejä asumisen muutos sisältää tältä kannalta ?

8

Oikeus aikalaiselämään

• kaikki me elämme "maailmassa", vertaisryhmät tärkeitä,

• toimeentulominimin taso kaukana ajankohtaisesta kohtuullisen asumisen normista

• mahdollisuus tavanmukaiseen kulutukseen elämäntapaan ja arvoihin

• ei pelkkä selviytymistaso

9

Voivatko kaikki onnistua asumisuralla?

• suomalaiset tekevät "asumisuraa" ja toteuttavat asumisessa itseään

• mutta millainen on vammaisen asumisura• mitkä ovat esteet sen tiellä• asumisura arvovärittynyt käsite (pientalo-onni

silti laajasti jaettu tavoite), yhteiset arvostukset• Oikeus onnistuneeseen asumisuraan

Suomessa: itsenäistyminen hyvin nuorena -> omistusasuminen, pientalo haaveena

• kuinka käy asumisuramme ja saavutustemme ikääntyessämme?

10

Mitä esteettömyys on, entä eriytyvät asunnontarpeet?

• eri ulottuvuudet– fyysinen– taloudellinen– henkinen

• esteettömyyden asema eriytyvissä asumistarpeissa

11

Eriytyvät asunnontarpeet, mistä oikein kysymys?

• ajankohtainen teema• onko eriytyminen erilaisuutta vai eriarvoisuutta?• näyttävä ja erottautuva kulutus• lisääntyvätkö kaikkien vaihtoehdot• kattavatko eriytyvät asunnontarpeet

esteettömyyden, vammaisuuden, alentuneen toimintakyvyn, ikääntymisen?

• ketkä jäävät erojen kasvaessa heikompaan asemaan ?

12

Suomessa vähän asumisvaihtoehtoja

• pienet asunnot• standardoidut teolliset ratkaisut• lamellitalo ja perheasuntomalli hallitsevat • uusi asuntokanta, 70-luku rakennusten

suurin ikäluokka, ns. "puolikolmosia” ilman hissiä,

• paljon suuria kerrostaloja• urbanisaatio jatkuu, mutta monia vielä

etäällä asuvia, pitkät etäisyydet palveluihin

13

Asumisen tulevaisuuden trendit

• pientalot suomalaisten toiveena,• uhkakuva: hajoava kaupunkirakenne

pitkine etäisyyksineen, "amerikkalainen" pientalomatto

• kaikkien perheenjäsenten autoilu tai kuljetus harrastuksiin ym.

• monimuotoisuus, tiivis-matala, kaksikerroksisuus, "elävöittävät" askelmat

• suuret kauppakeskukset korvaavat lähikauppoja

14

Asumisen trendit

• sopiiko pitkien lainojen omistusasumismalli kaikille?

• tausta-ajatuksena nouseva tulokehitys ja ura• sosiaaliturvapuolella kehitys ei yhtä hyvä kuin

aktiiviväestön • työperustainen kontra universaali sosiaaliturva ja

palvelut• eriytyvä tulokehitys, jäävätkö vammaiset

pienituloiseen ryhmään• asuinalueiden "eriytyminen hyviin ja huonoihin",

kasvaako turvattomuus vuokra-asunto- ja kerrostalovaltaisilla alueilla, heikentyvätkö palvelut

15

Valinnanmahdollisuudet ja taloudelliset resurssit• tulo- ja kulutuserot kasvussa: köyhien määrä

kasvaa samoin rikkaiden, silti paljon tavallista väkeä

• varallisuus- ja velkaantumiserot• asumismeno- ja asumistasoerot, • vuokrat korkeat, vuokralaiset

pienituloisempia, asumisura ei edisty • alueelliset erot: asuntojen hinnat eriytyvät

vahvemmin kuin tulot • työhön osallistuminen (ylityöt, työttömät,

työvoiman ulkopuoliset)• etniset erot

16

Reaalitulojen muutos 1994-2003 tulokymmenyksittäin, prosenttia

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

I II III IV V VI VII VIII IX X

Tulokym m enykset: I=pienitulois in 10%, X= suuritulois in 10% väestöstäLähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Muutos %

Keskiarvo

17

Tuloerot EU-15 -maissa 1995 ja 2001, Gini-kerroin

22

24

24

24

25

26

27

27

28

28

29

29

31

33

33

37

20

27

22

22

29

29

29

29

31

29

33

33

32

35

34

37

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Tanska

Itävalta

Suomi

Ruotsi

Saksa

Hollanti

Ranska

Luxembourg

EU-15

Belgia

Irlanti

Italia

Iso-Britannia

Kreikka

Espanja

Portugali

Lähteet: Eurooppalainen elinolotutkimus ECHP, New Cronos, Eurostat

1995

2001

18

Tulojakauman keskiosassa erot pieniä (Tulonjakotilasto 2003, Tilastokeskus)

Käytettävissä olevat tulot/kotitalous 2003

010 00020 00030 00040 00050 00060 00070 00080 000

I II III IV V VI VII VIII IX X

Käytettävissä olevat tulot/kotitalous 2003

19

Asumistaso eriytynyt tulojen mukaan 1990-luvulla (Juntto 2004, Kulutustutkimus, Tilastokeskus)

Asumisuraindeksi

0

20

40

60

80

100

120

140

160

I II III IV V VI VII VIII IX X

Tulodesiili

As

um

isu

rain

de

ks

i

1990 2001

20

Yksityisyys asumisessa, historiallinen kehitys

• osa yksilöllistymiskehitystä• yksityisyys ja oma tila ei aina sisäistetty arvo• 1600-1700-luku huoneiden monikäyttö,

palvelijat nukkuivat samassa sängyssä isäntäväen kanssa, ventovieraat samoissa sängyissä majataloissa (tietyt käytössäännöt)

• yksityisyyden (privacy) ja ydinperheen historia etenee teollistumisen myötä

• perheelle oma koti, ulkopuoliset pois (asukkijärjestelmä)

• sukupuolten erottaminen, säädyllisyys

21

-> yksilöllistyminen jatkuu

• moderni perheasunto, funktionalismi, ydinperhe asumisväljyysnormit

• olohuone, vanhempien makuuhuone ja eri sukupuolta oleville lapsille eri huoneet

• -> huone per henkilö, jokaiselle oma makuuhuone 1970-luku

• yksilön koti, yksinasuvia asuntokunnista lähes 40 % osuus kasvussa: itsenäistyvät nuoret, keski-ikäiset perheettömät, perheen vaihtajat, ikääntyvät lesket ja erillään asuvat parit

• mutta tarjoaako moderni laitos tai vanhainkoti riittävästi yksityisyyttä?

22

Yksin asuminen ja sosiaalinen elämä?

• huomattava osa suomalaisista asuu yksin • moni meistä asuu pitkiä jaksoja elämästään

yksin• vierailut vähenevät, • virtuaalikoti/virtuaalikontaktit lisääntyvät tv,

puhelin/kännykkä, netti• etätyö vain osin toteutunut, työyhteisöä ja

työkavereita arvostetaan, • vammaisen yhteisöt?

23

Nuorten yhä varhaisempi kotoa muutto

• Yksin asumiseen ja yksilöllistyvään kehitykseen liittyy nuorten aikaistuva kotoa muutto

• osa vammaisista jää ikääntyvien vanhempien tai laitossijoituksen varaan paljon vanhemmaksi, silti oma elämä toiveena

• jos erilaisia toimintakyvyn ”esteitä”, omaehtoisen elämän luominen ja itsenäistyminen on vaikeampaa

24

Koti vai asunto?

• minkä ikäisenä vammainen pääsee muuttamaan lapsuuden kodistaan tai laitoksestaan

• onko omistusasunnon tai himoitun omakotitalon hankinta mahdollista

• putoavatko laitoksissa asuvat kehityksestä ja laatusuosituksista, toimitaanko hoitotuotannossa liikaa tuotannon ehdoilla

• asukkaan yksityisyys, vaikutusmahdollisuudet laitoksissa vähäiset

• pseudokodinomaisuus

25

Asumisen ahtaus kärjistyy "laitosasumisessa"

• Suomessa asutaan ahtaasti, EU 15 pienimmät asunnot

• ahtaus korostuu vielä eri tavoin heikkoresurssisten kohdalla

• esim. maahanmuuttajat asuvat vielä muita ahtaammin

• laitoksissa, vanhainkodeissa tilaa on minimaalisesti, yksityisyyttä samoin

26

Esteettömyyttä edistetään, hyviä esimerkkejä, kaikki ryhmät eivät samassa asemassa

• uustuotannon esteettömyysvaatimukset • esteettömyysohjeet Valtion asuntorahaston kohteissa • ARA:lta myös lisätukea, avustuksia erityisasuntoihin • hissiavustukset• palveluasumisen laatusuositukset • vaikeavammaisten palveluasuminen hyvä vaihtoehto,

tarjonta ei kuitenkaan riittävä• ryhmien välillä eroja, myös liian ahtaita ratkaisuja,

mielenterveyspotilaille vähän tarjontaa

27

Uustuotanto vain pieni osa asuntokantaa

• kaikkea ei voi ratkaista uustuotannolla (pientalokysymys, perheasuntojen puute, esteettömyys)

• tuotanto vähenee• pientalojen osuus kasvaa• keskipinta-alan nosto• vaativat kuluttajat ja hyvät veronmaksajat

kiinnostavat kuntia ja rakentajia • erot alueittain, kasvukeskusten ulkopuolella

rakennetaan vähän

28

Rakentaa vai korjata asuntoja esteettömiksi?

• kv. näkökulmasta Suomessa rakennetaan suhteellisen paljon tulevaisuudessakin,

• silti tahti hiljenee, uustuotanto vain 1.4% asuntokannasta

• miten olemassa olevan asuntokannan esteettömyyttä voidaan edistää - haaste!

• Hissien rakentaminen hyvä mutta ei riitä, muu innovatiivinen korjaaminen, kokeilut koerakennustoiminta

29

Kuinka kaikki asukkaat voivat olla osallisia asuntotuotannossa

• tuleva asukas ei usein edes tiedossa• asukas ei osaa aina kuvata toiveitaan• osallistuminen suunnitteluun on vaativaa ja aikaa

vievää• asukkaat haluavat osallistua, muutostöitä

teetetään yhä enemmän • silti suurempiin asioihin, tilaratkaisuihin on vaikea

vaikuttaa ja asukkaan niiden vaikutusta edes hahmottaa

• entä asukastiedon muu käyttö suunnittelussa

30

Yleispätevää vai räätälöityä rakentamista?

• asukkaiden erilaistuessa, tarvitaanko yhä räätälöidympiä ratkaisuja,

• kuinka oikea asunto silloin löytää oikean käyttäjänsä

• vai avoimempia, kaikille sopivia ratkaisuja, joihin erilaiset ihmiset voivat itse rakentaa oman kotinsa ja elämänsä?

• talot ovat ihmisiä pitkäikäisempiä, niillä on monta asukasta

• asuminen voi vain antaa puitteet ihmisen elämälle, tämäkin on esteettömyyttä!

31

Tiedämmekö tarpeeksi? Miten tieto saadaan osaksi suunnittelua?

• asukkaiden toivomuksista ei tietoa• miten vammaiset asuvat nyt, mitä toivovat?• nyt korostetaan asukaslähtöisyyttä ja

preferenssejä • kyse usein varakkaista ja terveistä, myös

varakkaat vielä hyväkuntoiset seniorit kiinnostavat

• mutta millaisia muiden preferenssit ovat?• kuinka pienten ryhmien ääntä kuullaan?

32

Kuinka asukas voi hallita ympäristöään?

• Miten asukkaan oman hallinnan piiriä saadaan laajennettua? (”control” käsite David Clapham)

• miten asukas saa kokemuksen oman asuinympäristön hallinnasta?

• miten tämä turvataan kaikille asukkaille, vuokra-asunnossa, pienituloisille, ikääntyville, vammaisille, palveluasumisessa tai laitoksissa, iän karttuessa

33

Onko asuntoihin jo valmiiksi suunniteltu ja rakennettu elämisen malli? Sopiiko

liikuntaesteinen asukas siihen - sopiiko kukaan?

• Olettamukset käyttäjästä: nuoresta lapsiperheestä isä, äiti, kaksi lasta

• Kuinka pitkälle suunnittelija ja toteuttaja pyrkii määrittelemään asunnossa elettävän elämän, kuinka paljon jää tilaa asukkaan autonomialle

• Onko kuluttava ja nukkuva ihminen asuntosuunnittelun lähtökohtana?

• Onko markkinamekanismi asukkaan ainoa vaikutustapa? entä jos rahaa on vain vähän?