pyhäjärven murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5 ......ilmansuunnat määritettiin...

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion

Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeenYVA -menettelyn luontoselvitykseen liittyvä pesimälinnustoselvitys. Kartoitussuoritettiin 15.5. - 25.6.2014, mutta täydentäviä havaintoja tehtiin jo aikaisemminkevätmuuton tarkkailun yhteydessä. Tulevana syksynä alueella seurataansyysmuuttoa 15.8. - 15.10.2014. Syysmuuton seuranta voi vielä tuoda lisätietoapesivistä lajeista. Kartoituksessa käytettiin sovellettuakartoituslaskentamenetelmää, jossa pesimälinnusto kartoitettiin 250 metrin säteellävoimalapaikoista kahteen kertaan. Käytännössä kuitenkin kuljettiin kävellen kokopuistoalue. Tämä oli mahdollista alueen kompaktin maisemarakenteen vuoksi.Kartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kanalintujen soidinpaikat ja pesivätpöllölajit sekä inventoitiin läntisen sähkönsiirtolinjan ja hankealueenpohjoispuolella sijaitsevan sähköaseman alueen linnusto. Lintulajeja pyrittiinhavainnoimaan myös jonkin verran varsinaisen alueen ulkopuolella, jotta saataisiinsuuntaa antava kuva lähialueiden pesivistä lajeista. Havainnoinnissa keskityttiinlintudirektiivin I -lajeihin, erityisesti suojeltaviin lajeihin, kansallisesti ja alueellisestiuhanalaisiin lajeihin sekä Suomen vastuulajeihin, mutta loppuraporttiin on koottukaikki alueella pesivät lajit. Laskennoissa havainnot kirjattiin kartoille jakaavakkeille. Harvalukuisista lajeista kirjattiin GPS -laitteen avulla koordinaatit,joista laaditaan paikkatietoaineisto.

Alueen kaikki havaitut pesimälajit (74 lajia) on koottu taulukkoon 1. Taulukossakerrotaan lajin lisäksi havaitut pari/reviirimäärät sekä kunkin lintulajinuhanalaisuusluokitus. Havaituista lintulajeista noin neljäsosa (22) kuului johonkinerityiskategoriaan. Näiden lajien esiintyminen inventointialueella kuvataanlajikohtaisesti.

Murtomäen Haasiannevan saaressa pesivä varpuspöllö. Kuvassa koiras.

Taulukko 1. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuiston pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014. (Puistoalueella, voimansiirtolinjalla ja sähköaseman alueella havaitut lajit.)

LINTULAJI MÄÄRÄ UHANALAISUUSLUOKITUSSinisorsa 1 pari -poikue sähköaseman alueellaTavi 3 paria ()Telkkä 1 k -mahdollinen pesintä Valkeuslammella ()Sinisuohaukka 1 pari -saalistava koiras EUD1, VUHiirihaukka 1 soidinta alueen S -osassa -mahdollinen pesintä lähellä VU, LAVarpushaukka 1 -havaintoja alueen NW -osassaKanahaukka 1 -alueen S-osassa useita havaintojaTuulihaukka 2: havaintoja eri puolilla hankealuettaMetso muutama havainto keskittyen alueen N-rajalle EUD1,NT, ()Teeri runsas koko alueella EUD1, NT, ()Pyy 1 sähköaseman alueella, Haasianevalla ja N-osassa EUD1Kurki 1 pari Murtonevalla EUD1Kapustarinta 1 pari -pesintä alueen E-puolen Haasiannevalla EUD1Töyhtöhyyppä useita havaintoja; pesintä HaasiannevallaLiro soidinta Haasiannevalla EUD1, ()Metsäviklo 2-3 reviiriäValkoviklo varoitteleva Murtonevan W-laidalla ja Haasiannevalla ()Isokuovi pesintä Haasianevalla ja alueen NE -puolella ()Pikkukuovi pesintä Haasiannevalla ()Lehtokurppa useita havaintoja reviirillä lentävistäTaivaanvuohi useita havaintoja -luultavasti pesii ainakin HaasiannevallaNaurulokki saalistuslentoja mm. Haasiannevalla NTKalalokki mahdollinen pesintä Valkeuslammen alueellaSepelkyyhky useita havaintojaKäki useita havaintojaHelmipöllö 1pari -pesintä alueen S-puolella EUD1, ()Varpuspöllö 1 pari -pesintä Haasiannevan metsäsaarekkeessa EUD1, ()Suopöllö mahdollinen pesintä alueen NE -puolella EUD1Tervapääsky useitaPalokärki 1 todennäköinen pesintä Ruunalan alueella EUD1Käpytikka useita havaintojaHaarapääsky hyönteispyynnissä -pesivät lähialueen talojen liepeilläRäystäspääsky - ” -Niittykirvinen useita reviirejä alueella NTMetsäkirvinen useita reviirejä alueellaVästäräkki useita reviirejä alueellaKeltavästäräkki muutama reviiri: mm. Valkeuslampi, Haasianneva VU, LARautiainen useita reviirejä alueellaPunarinta yleinenLeppälintu useita reviirejä alueella ()Kivitasku 1 havainto sähkönsiirtolinjalla VU, LAPensastasku 2 havaintoa Haasiannevalla ja sähkönsiirtolinjallaLaulurastas useita reviirejä alueellaPunakylkirastas useita reviirejä alueellaKulorastas muutama reviiriRäkättirastas muutama reviiriMustarastas pesintä sähkönsiirtolinjallaHernekerttu useita: Haasianneva, sähkönsiirtolinjaLehtokerttu 3: sähköasema, hankealueen S- ja E-reunaPensaskerttu 2 havaintoa: sähköasema ja siirtolinjaViitakerttunen 1 k Ä sähköaseman alueellaPajulintu yleinen

Sirittäjä 3 reviiriä: sähköasema 1, myllyjen 20 ja 23 alueella NTTiltaltti useita reviirejä (sähköaseman alue 2rev.)Hippiäinen muutama reviiriHarmaasieppo useita reviirejä alueellaTalitiainen yleinenSinitiainen yleinenTöyhtötiainen 2 reviiriäHömötiainen muutama reviiriPyrstötiainen 2 -mahdollinen pesintä Haasiannevan saarekkeessaPuukiipijä 2Isolepinkäinen 1 sähkölinjallaHarakka 2 pesivää pariaNärhi useitaVaris useitaKorppi mahdollinen pesintä Murtonevan N-puolellaPeippo yleinenViherpeippo muutama reviiriVihervarpunen yleinenPunatulkku 4-5 reviiriäPikkukäpylintu pääasiassa vaeltavia, mutta mahdollinen pesijäPajusirkku 2-3 reviiriäKeltasirkku useita reviirejä alueellaYHT. pesiviä lajeja 74

Lyhenteiden selitykset:EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajitVU Vaarantunut (IUCN luokitus))NT Silmälläpidettävä (IUCN luokitus))LA Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit luonnonsuojeluasetuksessa (Liite 4)() Kansainväliset vastuulajit

Suopölllö havaittiin toukokuussa muuttavana ja myöhemmin mahdollisesti pesivänä.

Murtomäen alueella havaitut erilaisiin uhanalaisuuskategorioihin kuuluvat lajitsystemaattisessa järjestyksessä:

SALASSA PIDETTÄVÄ

Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvälintujen kevät- ja syysmuuton seuranta 2014

1. Johdanto

Sweco Ympäristö Oy tilasi alikonsultointityönä PaltamoPandionilta lintujen kevät- jasyysmuuttoselvitykset, joka kuuluvat Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen. Yhteyshenkilönä Sweco Ympäristö Oy:n puolesta toimiMika Manninen ja PaltamoPandionin puolesta Vesa Hyyryläinen, joka myös suorittikonsultointityön käytännössä. Seurannan tavoitteena oli toteuttaa tuulivoimahankkeenYVA -menettelyn luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen kevätmuuton seurantaajanjaksolla 1.4.- 31.5.2014 ja syysmuuton seuranta 15.8.- 15.10.2014. Seurantaankäytettiin sekä kevään että syksyn aikana 10 maastopäivää (yhteensä 20 päivää), jotkapyrittiin hajauttamaan optimaalisesti hyville muuttopäiville siten, että saataisiinmahdollisimman kattava kuva hankealueen ylitse muuttavista lintulajeista. Seuranta onhankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyvä perusselvitys, jonkakeskeisenä tavoitteena oli kerätä annettujen resurssien puitteissa mahdollisimmankattavasti lintujen muuttoon liittyvää aineistoa, jota voidaan hyödyntää arvioitaessatuulivoimapuiston vaikutuksia hankealueen kautta muuttaviin lintuihin. Aineiston avullapyrittiin selvittämään mm. miten tärkeimmät muuttoreitit sijoittuvat suhteessasuunniteltuihin tuulivoimaloihin.

2. Aineisto ja menetelmät

Pyhäjärven Murtomäen alueelle suunniteltavan tuulipuistoalueen läpi muuttavaa linnustoatarkkailtiin keväällä 1.4. - 31.5.2014 ja syksyllä 15.8. - 15.10.2014. Lintumuuton seurantatoteutettiin pääasiassa hankealueen koillisosaan rajoittuvalla Vittoudennevanturvetuotantoalueella, koska sieltä on hallittavissa koko alueen ylitse ulottuva etelän-lännen ja pohjoisen-idän suunnilta tuleva muutto. Havainnointipisteen tarkka sijainti on7065645 - 438376 (ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit). Havainnointipaikalta on hyvänäkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Lintujen muuttoa seurattiin yleensä aamuisinauringonnoususta puoleenpäivään tai alkuiltapäivään. Peto- ja kurkimuuton aikaantarkkailua suoritettiin myös iltapäivisin klo 18.00 asti.Havaituista lentävistä linnuista kirjattiin ylös seuraavat tiedot: laji (suku, laji -ryhmä taikokoluokkaan perustuva luokittelu), yksilömäärä, lentosuunta ja lentokorkeus, ohituspuolija -etäisyys havainnoijaan ja havaintopisteeseen nähden (mikäli ohittaa havainnoijan taihavaintopisteen), onko lintu muuttava, kiertelevä tai paikallinen. Lisäksi kirjattiin säätiedot.Lentokorkeuden määrittelyssä käytettiin kolmeportaista asteikkoa (1 = lapakorkeudenalapuolella lentävä/0-80m, 2 = lapakorkeudella lentävä/80-220m, 3 = lapakorkeudenyläpuolella lentävä/yli 220m). Asteikko perustuu suunniteltuun voimalakorkeuteen, jossavoimalan napakorkeus on 150 m ja roottorin lavan halkaisija 140 m. Tällaista aineistoavoidaan käyttää törmäysriskianalyysia laadittaessa. Lintujen lentosuuntien kirjaamiseenkäytettiin pää- ja väli-ilmansuuntia. Ilmansuunnat määritettiin maastossa kompassin, GPS

-laitteen ja karttojen avulla. Mikäli linnulla ei ollut havaittavissa selkeää lentosuuntaa, lintulenteli sinne tänne, tai lintu eteni tiettyyn suuntaan eteneviä lintuja selvästi hitaammin, sekirjattiin kierteleväksi. Lintujen ohituspuoli oli tavoitteena määrittää siten, että havainnoijankatseen ollessa linnun tulosuuntaan, oikealta puolelta ohittava lintu merkitään + javasemmalta puolelta ohittava - merkillä. Jos lintu, tai linnut lentävät havainnoijan päältä,kirjataan ne +-. Lintujen ohituspuoli pystyttiin kuitenkin useimmissa tapauksissamäärittämään tarkemmin siten, että kirjattiin esimerkiksi: 500 m tarkkailupisteestä itään,muuttosuunta S, korkeus 2. Tähän oli syynä tarkkailualueen selväpiirteisyys, jonkajohdosta em. tekijät pystyttiin arvioimaan.

3. Tulokset

Seuraavassa luettelossa esitetään systemaattisessa järjestyksessä kaikki seurannassahavaitut lajit. Yhteensä määritettiin 93 eri lajia (kevät 83 lajia, syksy 81 lajia) ja lintujenkokonaisyksilömäärä ylitti 50000 lintua. Lintujen todellinen määrä on tietenkinmoninkertainen verrattuna tarkkailupäivinä havaittuihin. Tämä seikka on huomioitava kuntehdään lopullisia arvioita alueen linnustosta. Kunkin lintulajin kohdalla kuvataan muutonyksityiskohtia ja pyritään erittelemään muuton kannalta tärkeitä seikkoja. Kunkin lajinkohdalla kerrotaan myös sen lentokorkeus ja uhanalaisuusluokitus. Muutontarkkailunperusteella saatiin kohtuullinen käsitys tarkkailujakson aikana alueella tavattavistalintulajeista ja monista niiden muuttoon liittyvistä yksityiskohdista. Selkeiden muuttolinjojenmäärittämiseen saatu aineisto on aika suppea, mutta suuntaa antavia tuloksia toki saatiin.Muuttavia lintuja havaittiin sekä keväällä että syksyllä tasaisesti koko hankealueenleveydeltä, joskin syysmuutto painottui alueen eteläosiin.

Kaakkuri Gavia stellata EUD1,NTKaakkureita havaittiin syysmuutolla 3 yksilöä. Linnut muuttivat hankealueen ylitse SW -suuntaan lapakorkeudella.

Kuikka Gavia arctica EUD1Muuttavia kuikkia nähtiin yhteensä 10 yksilöä. Linnut muuttivat lapakorkeudella.Muuttosuunnat keväällä olivat NE, N ja syksyllä SW.

Laulujoutsen Cygnus cygnus EUD1, ()Joutsenia muutti hankealueen ylitse kevään ja syksyn aikana yhteensä 400 yksilöä. Suurinosa linnuista muutti lapakorkeuden alapuolella, mutta muutama parvi myöslapakorkeudella. Jokunen pikkuparvi laskeutui syksyllä hankealueen länsipuolella olevalleKuonanjärvelle.

Metsähanhi Anser fabalis NT,()Metsähanhia havaittiin muuttavina sekä keväällä, että syksyllä. Yhteensä laskettiin 326muuttavaa yksilöä. Kevätparvet muuttivat matalalla lapakorkeuden alapuolella luoteeseenja pohjoiseen. Syksyllä kaksi parvea lensi hankealueen ylitse etelään ja lounaaseenlapakorkeudella.

Valkoposkihanhi Branta leucopsis EUD1Syyskuun loppupuolella (23.9) muutti yksi parvi hankealueen yli matalalla lapakorkeudenalapuolella.

Sinisorsa Anas platyrhynchosSinisorsia nähtiin yhteensä 44 yksilöä. Kaikki yksilöt lensivät matalalla lapakorkeudenalapuolella.

Tavi Anas crecca ()Muuttavia taveja havaittiin yhteensä 7 yksilöä. Osa havainnoista saattoi koskeahankealueella pesiviä lintuja.

Telkkä Bucephala clangula ()Muuttavia telkkiä havaittiin seurantajakson aikana 32 yksilöä. Kevätlinnut lensivät matalallaluoteeseen ja syysmuuttajat niin ikään matalalla etelään ja länteen. Telkkien, kuten monienmuidenkin arktisten vesilintujen määrät olisivat todennäköisesti kasvaneet, mikälitarkkailujakso olisi jatkunut loka-marraskuun vaihteeseen. Myöhään syksyllä olisitodennäköisesti havaittu mm. arktisia mustalintuja ja alleja.

Isokoskelo Mergus merganser NT, ()Muutama yksilö havaittiin sekä keväällä että syksyllä. Kaikki lensivät matalallalapakorkeuden alapuolella.

Merikotka Haliaeetus albicilla EUD1, VU, LAHavaintojaksolla nähtiin kaksi merikotkaa. Aikuinen ja esiaikuinen merikotka muuttivat17.4. yhdessä pohjoista kohti. Linnut viipyivät alueen itäpuolella muutaman tunninpaikallisina. Todennäköisesti linnut ylittivät hankealueen eteläosan saapuessaan seudulle.On ilmeistä, että merikotkia sekä maakotkia muuttaa harvakseltaan alueen yli keväin jasyksyin.

Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NTSääksi nähtiin seurantajaksolla viisi kertaa. Keväällä kaksi yksilöä muutti lapakorkeudellahankealueen ylitse pohjoiseen ja yksi suuntasi matalalla koilliseen. Paikallisten tietojenmukaan sääksi käy säännöllisesti kalastamassa alueen lähellä sijaitsevallaKuonanjärvellä. Kyseisen sääksen pesäpaikka olisi hyvä selvittää.

Maakotka Aquila chrysaetos EUD1,VU, LAMaakotkia nähtiin kaksi yksilöä. Keväällä muutti vanha kotka pohjoiseen korkealla alueenitäpuolella. Syksyllä 30.9. aikuinen maakotka muutti etelään hankealueen yli. Lintu kaartelihankealueella ottaen korkeutta. Aluksi kotka lensi matalalla, mutta jatkoi muuttoaan lopultaselvästi lapakorkeudella. Koska on kyse vanhoista yksilöistä, on mahdollista, että ne ovatpaikallisia reviirilintuja.

Ruskosuohaukka Circus aeruginosus EUD1Ruskosuohaukkoja nähtiin keväällä yksi ja syysmuutolla kaksi yksilöä. Kaikki lensivätsuohaukoille tyypillisesti matalalla lapakorkeuden alapuolella.

Sinisuohaukka Circus cyaneus EUD1, VUYhteensä havaittiin 9 matalalla muuttavaa yksilöä.

Piekana Buteo lagopusPiekanoja määritettiin seurannan aikana 46 yksilöä, joista suurin osa muuttilapakorkeudessa, mutta jotkut yksilöt myös matalammalla.

Hiirihaukka Buteo buteo VU, LAYhteensä määritettiin 22 muuttavaa hiirihaukkaa, joista valtaosa muutti alueen yli leveänärintamana lapakorkeudella, mutta monet myös matalammalla. Havaittujen piekanojen jahiirihaukkojen lisäksi nähtiin kahdeksan Buteo -yksilöä, joita ei pystytty varmuudellamäärittämään lajilleen.

Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, VU, LAMehiläishaukkoja muutti elo-syyskuun vaihteessa 3 yksilöä, joista kaksi muuttilapakorkeudella ja yksi korkeammalla suoraan alueen ylitse. Muuttosuunta oli S.

Varpushaukka Accipiter nisusMuuttavia ja kierteleviä varpushaukkoja havaittiin yhteensä 44 yksilöä. Selvästimuuttavista yksilöistä suurin osa muutti lapakorkeuden alarajalla, jotkut yksilöt alempana.Muutama yksilö tulkittiin paikallisiksi pesijöiksi.

Kanahaukka Accipiter gentilisKanahaukkoja laskettiin yhteensä 23, joista valtaosa oli kierteleviä lintuja. Syyskuussahankealueen koilliskulman liepeillä nähtiin parina päivänä kisailevia nuoria kanahaukkoja,jotka olivat todennäköisesti paikallisia pesijöitä.

Tuulihaukka Falco tinnunculusTuulihaukasta tehtiin jaksolla 33 havaintoa. Suurin osa linnuista tulkittiin paikallisiksipesijöiksi, jotka liikkuivat eri puolilla hankealuetta yleensä matalalla. Näiden lisäksihavaittiin joitakin selvästi muuttavia yksilöitä, joista monet muuttivat lapakorkeudella taivähän alempana.

Nuolihaukka Falco subbuteoKeväällä nähtiin kolme pohjoiseen muuttavaa yksilöä ja syksyllä yksi etelään muuttavanuolihaukka. Kaikki lensivät matalalla lapakorkeuden alapuolella.

Ampuhaukka Falco columbarius EUD1Sekä keväällä että syksyllä havaittiin yksi ampuhaukka muutolla. Molemmat linnutmuuttivat hyvin matalalla.

Teeri Tetrao tetrix EUD1, NT, ()Teeriä nähtiin tarkkailualueella joitakin yksilöitä päivittäin. Havaintomääräksi kirjattiinyhteensä koko jakson aikana 226. Valtaosa havainnoista koskee turvetuotantosuollasoidintavia yksilöitä.

Kurki Grus grus EUD1, NTKurkia havaittiin keväällä 365 yksilöä ja syksyllä 520 yksilöä, eli yhteensä lähes 900. Suuriosa muutti hankealueen ylitse lapakorkeudella tai vähän alempana. Joitakin paikallisiakurkia havaittiin myös. Lähialueilla kulkee paikallisten lintuharrastajien mukaan kurkienpäämuuttoväyliä, jotka olisi hyvä selvittää.

Kapustarinta Pluvialis apricaria EUD1Keväällä nähtiin yksi parvi (12 yksilöä) muutamassa pohjoiseen hyvin korkealla. Syksyllälaskettiin yhteensä 48 yksilöä, joista yksi parvi muutti lapakorkeudella. Kahlaajien osaltaoltiin syyspuolella myöhässä. Useimmat lajit ovat elokuun puoliväliin mennessä joeteläisillä talvehtimisalueillaan.

Töyhtöhyyppä Vanellus vanellusKeväällä laskettiin 216 pohjoiseen suuntaavaa töyhtöhyyppää, syksyllä nähtiin vain neljäyksilöä, koska valtaosa yksilöistä oli syystarkkailun alkaessa jo muuttanut. Kaikki havaitutyksilöt muuttivat lapakorkeuden alapuolella.

Lehtokurppa Scolopax rusticolaNeljä matalalla muuttavaa yksilöä havaittiin.

Taivaanvuohi Gallinago gallinagoTaivaanvuohia laskettiin 13 yksilöä. Muuttajat liikkuivat selvästi lapakorkeuden alapuolella,mutta pari keväistä paikallista lintua esitti hankealueella soidinta, jolloin niiden lennotulottuivat myös lapakorkeudelle.

Naurulokki Larus ridibundus NTNaurulokkeja nähtiin keväällä 18 ja syksyllä vain 4 yksilöä. Suurin osa liikkuilapakorkeuden alapuolella, mutta muutama keväinen lintu kaarteli hyönteisjahdissalapakorkeudella.

Kalalokki Larus canusVain muutama muuttava ja kiertelevä yksilö (yhteensä 8) nähtiin tarkkailupäivinä

Harmaalokki Larus argentatusTarkkailujakson aikana nähtiin 44 pääasiassa muuttavaa harmaalokkia, joista valtaosanähtiin lapakorkeuden alapuolella, mutta osa myös ylempänä.

Selkälokki Larus fuscus VU,()Yksi selkälokki muutti keväällä koilliseen. Lintu ylitti hankealueen matalalla lapakorkeudenalapuolella.

Sepelkyyhky Columba palumbusSepelkyyhkyjä muutti tarkkailualueella 557 yksilöä. Kyyhkyt muuttivat yksittäin taimuutaman yksilön pikkuparvissa. Poikkeuksetta linnut lensivät matalalla lapakorkeudenalapuolella.

Käki Cuculus canorusYhteensä havaittiin kolme yksilöä.

Suopöllö Asio flammeus EUD1Toukokuun alussa muutti suopöllö hankealueen koillisosassa länteen. Laji havaittiinmyöhemmin hankealueen liepeillä ja tulkittiin pesiväksi.

Tervapääsky Apus apusKierteleviä yksilöitä nähtiin keväällä 18.

Palokärki Dryocopus martius EUD1Palokärkiä havaittiin seurannassa 8 kiertelevää yksilöä. Suurin osa havainnoista koskeneealueella pesiviä yksilöitä.

Käpytikka Denrocopos majorYhteensä kevään ja syksyn aikana 40 havaintoa, joista valtaosa koskee pesiviä paikallisialintuja. Edellissyksyn kaltaista vaellusta ei lajilla ollut havaittavissa syyspuolella.

Kiuru Alauda arvensisHavaintoja tehtiin 12 kiurusta, joista 4 keväällä ja 8 syysmuutolla. Kaikki havaitut yksilötmuuttivat matalalla.

Törmäpääsky Riparia riparia VU, LATörmäpääskyjä muutti keväällä matalalla alueen ylitse 15 yksilöä.

Haarapääsky Hirundo rusticaHaarapääskyjä tavattiin tarkkailualueella 112 yksilöä, joista valtaosa keväisiä kierteleviäyksilöitä.

Räystäspääsky Delichon urbicumRäystäspääskyjä laskettiin keväällä 18 ja syksyllä 4 yksilöä. Kaikki havaitut yksilöt lensivätmatalalla.

Niittykirvinen Anthus pratensis NTNiittykirvinen oli yksi runsaslukuisimmista muuttavista lajeista. Keväällä alueella laskettiin560 pohjoisiin ilmansuuntiin muuttavaa yksilöä ja syksyllä peräti yli 3000 niittykirvistäsuuntasi etelään erikokoisissa parvissa.

Metsäkirvinen Anthus trivialisMetsäkirvishavaintoja tehtiin 133 yksilöstä. Havainnot koskivat tyypilliseen tapaanyksittäisiä lintuja ja muutaman yksilön pikkuparvia.

Lapinkirvinen Anthus cervinus VU, LASyysmuuton aikana havaittiin vilkkaan niittykirvismuuton yhteydessä äänen perusteellamyös muutama lapinkirvinen, joista kaksi viipyi hetken paikallisina tarkkailupisteenpensaissa.

Västäräkki Motacilla albaVästäräkkejä muutti matalalla hajanaisissa pikkuparvissa yhteensä yli 1000 yksilöä, joistakevätmuutolla selvästi suurin osa (846).

Keltavästäräkki Motacilla flava VU, LALajia havaittiin sekä keväällä että syksyllä muutama kymmentä yksilöä, yhteensä laskettiin117 muuttavaa lintua.

Peukaloinen Troglodytes troglodytesYksi syyshavainto.

Rautiainen Prunella modularisMuuttavia yksilöitä havaittiin keväällä 16 ja syksyllä 84, eli yhteensä 100 yksilöä.

Punarinta Erithacus rubeculaMuuttavia ja paikallisia lintuja havaittiin 64.

Sinirinta Luscinia svecica EUD1Lapin satakielestä tehtiin yksi syyskuinen havainto. Naaraspukuinen yksilö viipyili hetkentarkkailupisteen pensaissa.

Leppälintu Phoenicurus phoenicurus ()Leppälinnusta tehtiin 18 havaintoa.

Kivitasku Oenanthe oenanthe VU, LAYhteensä laskettiin 22 yksilöä, joista muutama koskenee pesiviä lintuja.

Pensastasku Saxicola rubetraMuutama havainto: keväällä 4 muuttavaa ja syksyllä 1 paikallinen yksilö.

Laulurastas Turdus philomelosLajia tavattiin muuttavana muiden rastaiden ohella sekä keväällä että syksyllä.Yhtesisummaksi laskettiin 212 eri suuntiin muuttavaa ja kiertelevää lintua.

PunakylkirastasTurdus iliacusPunakylkirastaita määritettiin lajilleen 1175 yksilöä. Laji liikkui yhdessä muiden rastaidenkanssa ja näin ollen lukumäärä on minimiarvio.

Kulorastas Turdus viscivorusRastasmuuton yhteydessä laskettiin 63 muuttavaa yksilöä.

Räkättirastas Turdus pilarisRäkätti oli selvästi runsain rastaslaji ja peipon ohella yleisin muuttolintu. Yhteensämerkittiin muistiin kevään ja syksyn aikana 7322 lajilleen määritettyä yksilöä, joista noin2/3 syksyllä.

Mustarastas Turdus merulaViisi muuttavaa yksilöä kirjattiin syksyllä.

Lehtokerttu Sylvia borinYksi syyshavainto.

Hernekerttu Sylvia currucaSyysmuutolla havaittiin 4 yksilöä.

Pajulintu Phylloscopus trochilusJaksolla havaittiin 81 muuttavaa yksilöä.

Tiltaltti Phylloscopus collybitaTiltaltteja muutti 8 yksilöä.

Harmaasieppo Muscicapa striataPaikallisia ja muuttavia harmaasieppoja havaittiin 12 yksilöä.

Taltiainen Parus majorTalitiaisista tehtiin 161havaintoa, joista valtaosa syksyllä. Syyspuolen havainnot viittaavatjonkinasteiseen vaellukseen.

Sinitiainen Parus caeruleusSinitiaishavaintoja tehtiin 51. Useimmat koskenevat paikallisia lintuja.

Hömötiainen Parus montanusYhteensä nähtiin 24 eri suuntiin liikkuvaa yksilöä.

Pyrstötiainen Aegithalos caudatusLokakuun ensimmäisenä päivänä vaelsi pyrstötiaisparvi (12 yksilöä) pohjoiseen. Kyseessävoi olla paikallinen poikue tai havainto voi viitata myös laajempaan vaellukseen.

Isolepinkäinen Lanius excubitorLähinnä kierteleviä yksilöitä laskettiin kevään ja syksyn aikana 13.

Harakka Pica picaEri suntiin muutavia ja kierteleviä harakoita laskettiin 63.

Närhi Garrulus glandariusYhteensä laskettiin 95 yksilöä, joista valtaosa syksyllä. Närhillä esiintyi jonkin verranvaellusta. Pieniä parvia (3-8 yksilöä) nähtiin lentämässä NW- JA W -suuntaan. Kaikkiyksilöt lensivät matalalla.

Varis Corvus coroneEri suuntiin muuttavia ja kierteleviä variksia laskettiin kevään ja syksyn aikana 124 yksilöä.Valtaosa linnuista liikkui matalalla, mutta osa myös lapakorkeudella.

Korppi Corvus coraxKierteleviä yksilöitä nähtiin yhteensä 45. Valtaosa nähtiin matalalla, mutta osa myöslapakorkeudessa. Osa havainnoista koskee alueella pesiviä lintuja.

Peippo Fringilla colebsPeippo oli räkättirastaan ohella runsaslukuisin muuttaja. Yhteensä merkittiin kaavakkeisiin9820 muuttavaa yksilöä ja näiden lisäksi 8015 lajilleen määrittämätöntä peippolintua.Edellä mainittujen lisäksi taksonissa PL (pikkulintu) laskettiin 8200 yksilöä, joista valtaosaon peippolintuja (loput kirvisiä ym.) .Valtaosa peipoista muutti matalalla, mutta joitakinparvia nähtiin myös korkeammalla lähellä lapakorkeuden alarajaa.

Järripeippo Fringilla montifringillaJärripeippo oli lähisukulaisensa peipon ohella runsaslukuinen läpimuuttaja. Kaavakkeisiinmerkittiin 5610 lajilleen määritettyä yksilöä. Todellinen määrä on huomattavasti isompi,koska lajilleen määrittämättömiä peippolintuja havaittiin tuhansittain.

Urpiainen Carduelis flammeaUrpiaismuutto oli kohtuullista. Yhteensä havaittiin 433 muuttavaa yksilöä.

Viherpeippo Carduelis chlorisKulttuuriseutujen tyyppilintua viherpeippoa nähtiin hankealueella vain yksittäin. Yhteensälaskettiin 28 yksilöä.

Vihervarpunen Carduelis spinusVihervarpusmuutto oli vaatimatonta lajin yleisyyteen suhteutettuna. Kevään ja syksynaikana laskettiin vain 129 muuttavaa yksilöä.

Punatulkku Pyrrhula pyrrhulaHavaittiin yhteensä 14 muuttavaa yksilöä.

Pikkukäpylintu Loxia curvirostraMuutamia käpylintuparvia nähtiin sekä keväällä että syksyllä, yhteensä laskettiin 78muuttavaa yksilöä.

Pajusirkku Emberiza schoeniclusLajista tehtiin 17 havaintoa.

Lapinsirkku Calcarius lapponicusViisi yksilöä havaittiin muuttavina peippomuuton aikana. Linnut lensivät muidenpeippolintujen tapaan matalalla eteläisiin ilmansuuntiin.

Pohjansirkku Emberiza rustica VU, LAViisi äänihavaintoa, joista yksi keväällä ja loput syysmuutolla.

KeltasirkkuEmberiza citrinellaMuuttavia keltasirkkuja laskettiin 38 yksilöä.

Kevät- ja syysmuuton tarkkailussa havaitut lajit on esitetty tiivistetysti taulukoissa 1 ja 2.Taulukoihin on merkitty lintujen tarkat yksilömäärät ja joitakin yksityiskohtia muutosta:kunkin lajin päämuuttokorkeus ja sulkeissa toissijainen muuttokorkeus, mikäli lajin yksilöitähavaittiin useammissa lentokorkeuksissa; samaan sarakkeeseen on merkitty myös lajinpäämuuttosuunta ja viimeiseen sarakkeeseen uhanalaisuusluokat. Taulukon lopussaesitetään lentokorkeusluokituksen ja uhanalaisuusluokkien tulkinta.

4. Epävarmuustekijät

Lintujen muuton seurantaan ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin liittyy moniaepävarmuustekijöitä. Koska lintujen keväiset ja syksyiset muuttoreitit poikkeavat toisistaanselvästi, loppuanalyyseissa on huomioitava molemmat. Törmäysriskianalyysintoteuttaminen luotettavalla tavalla vaatii myös riittävän tutkimusaineiston.Seurantajaksojen olisi syytä olla tarpeeksi pitkiä, useita viikkoja kestäviä. Pitkätseurantajaksot takaavat tarpeeksi luotettavan aineiston sekä laadullisesti ettämäärällisesti. Seurannassa havaittujen lintujen määrä on aina vain otos lintujentodellisesta määrästä. Vuonna 2014 tämä näkyi esimerkiksi joutsenen muutonajoittumisella keskimääräistä pidemmälle aikavälille. Myös seurantajakson ajoitus asettaaomat rajoituksensa. Syysmuutontarkkailun voisi aloittaa jo heinä-elokuun vaihteessa, taijopa aikaisemmin. Elokuun puolivälissä monet lajit ja lajiryhmät ovat jo muuttaneet poisalueelta. Kahlaajat aloittavat syysmuuttonsa kesäkuussa ja pääosa niistä on muuttanutelokuun puoliväliin mennessä. Heinä-elokuussa muuttavia lintuja ovat mm. kertut,kerttuset, siepot, pääskylajit, monet siemensyöjät, lokkilinnut ja useat petolinnut. Toisaaltamonien arktisten vesilintujen ja mm. joutsenen ja marjalintujen, kuten tilhien jataviokuurnien, muutto jatkuu usein pitkälle joulukuuhun. Kokonaan kartoitustenulkopuolelle jäävä lintujen yömuutto pitäisi myös jollain tapaa ottaa huomioon

suunniteltaessa suuria rakenteita metsäseuduille. Näiden epävarmuustekijöideneliminoimiseksi olisi hyvä järjestää säännöllinen muutonseuranta koko muuttoajalle ja josmahdollista, toteuttaa havainnointi useissa pisteissä kohdealueella.

Paikallisilta lintuharrastusyhteisöiltä saatujen tietojen perusteella Murtomäen alueen kauttatai aivan sen lähituntumassa kulkee merkittäviä isojen lintujen, kuten kurkienpäämuuttoreittejä. Nämä reitit olisi hyvä selvittää perin pohjin. Kohdealueen länsipuolellasijaitsevalla Tervanevan- Sivakkanevan soidensuojelualueella pesii monia tiukastisuojeltuja lintulajeja, joiden pesimäaikainen esiintyminen olisi hyvä huomioida paikallisissahankkeissa. Samoin on tiedossa, että lähialueilla on suurten muuttolintujen, kuten kurkienja joutsenten muutonaikaisia lepäilypaikkoja. Näistä saataisiin tallennettua tietoahyödyntämällä esimerkiksi Tiira -tietokannassa olevia aineistoja.

5. Yhteenveto

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistohankealueella vuonna 2014 toteutetunmuuttohavainnoinnin perusteella voidaan todeta, että suunnitellun hankealueen läpimuuttaa vuositasolla kymmeniä tuhansia lintuyksilöitä. Havainnointialueella ei todettuseurannassa selkeitä muuttolinjoja, vaan todettiin, että linnut muuttavat alueen kauttaleveänä rintamana. Tämä johtuu todennäköisesti alueen tasaisuudesta ja siitä, etteimaastossa ole selkeitä muuttoa ohjaavia muotoja, kuten harjanteita, jokiuomia taijärvenrantoja. Tosin syysmuutto painottui hankealueen eteläosiin. Monista muutonyksityiskohdista saatiin kuitenkin arvokasta tietoa ryhmä- ja lajikohtaisesti. Näitä tietojaanalysoidaan raportin eri osissa. Seurannan yleisimmät lintulajit olivat peippo jaräkättirastas, joiden yhteinen osuus muodostaa huomattavan osan kaikista havaituistalinnuista. Tuulivoiman kannalta merkityksellisimpiä lintulajeja ovat monet suuret linnut,kuten joutsenet, kurjet, metsäkanalinnut, hanhet ja useat petolinnut. Näitä lajeja tavattiintarkkailualueella kohtuullisesti niin, että voitiin loppuraportin lajiosiossa analysoida niidensuhdetta kaavailtuihin tuulivoimahankkeisiin.

6. Kirjallisuus

Bergman, G. 1979: Muutto ja sää. Teoksessa (Hildén, O, Tiainen, J. & Valjakka, R.): Muuttolinnut:110-124.Forsman, D.(toim.)1993. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä, HelsinkiIlmatieteen laitos (2007): Sään vaikutus lintujen muuttoon.http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_6.htmlKoistinen, J. 2004. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. 42 s.Ympäristöministeriö.Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- jaympäristöhallinnonjulkaisuja. Sarja B Nro 18. Vesi- ja ympäristöhallitus.Helsinki.Koskimies, P. &Väisänen 1991:Monitoring bird populations in Finland . A manual of methodsapplied in Finland. Finnish Museum of Natural History.Helsinki 145 s.Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen,E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s.BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus.Matikainen Jyrki 2012: Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset.Matikainen Jyrki 2012: Voimamylly Oy: n Humppilan-Urjalan tuulivoimapuistohankkeenympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2012.

Mullarney, K., Svensson, L., Zetterrström, D. 2008: Suuri lintukirja -Euroopan ja Välimeren alueenlinnut, OtavaNatura-arvion täydennys. Laulujoutsenen, hanhien ja kurjen kevätmuuton seurantaselvitys2012. Suomen Luontotieto Oy 8/2012Oja Jyrki ja Kosonen Lasse 2011: Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeenympäristöselvitykset.Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy12/2011.Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. Otava. Helsinki. 255 s.Rassi, P. Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.432 s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki.. 2009Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus.Tucker, G.M: & Heath, M. F. 1994: Birds in Europe: their Conservation Status. Bird LifeConservationSeries No. 3. 600 s. Cambridge, UK:Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki.567 s.Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Työryhmän ehdotustuulivoimarakentamisenkaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi.Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fiYmpäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1891&lan=fiYmpäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi

Taulukko 1. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen lintujen kevätmuutto 1.4. -31.5.2014

LINTULAJI MÄÄRÄ LENTOKORKEUS JA -SUUNTA

UHANALAISUUSLUOKITUS

Kuikka 5 2, NE, N EUD1Laulujoutsen 216 1, (2) N, NE EUD1, ()Metsähanhi 242 1, NE, N NT,()Sinisorsa 8 1, NETavi 5 1, kiert. ()Telkkä 14 1, NE ()Isokoskelo 6 1,NE NT, ()Merikotka 2 1, N, kiert. EUD1, VU, LASääksi 3 2, 1, N, NE EUD1, NTMaakotka 1 2, E EUD1,VU, LARuskosuohaukka 1 1, N EUD1Sinisuohaukka 4 1 N, NE EUD1, VUPiekana 32 2, (1), N, NW, NEHiirihaukka 14 2, (1), N, NE VUButeo sp 5 2, 1, N, NE kiert.Iso petolintu 5 2, 1 NE, kiert.Varpushaukka 16 2, 1, N, NE, kiert.Kanahaukka 7 1, kiert, NETuulihaukka 18 1, 2, NE, kiert.Nuolihaukka 3 1, N, kiert.Ampuhaukka 1 1, NE EUD1Teeri 128 1, kiert, S, E EUD1, NT, ()Kurki 365 2, 1, NE, N, S, kiert. EUD1Kapustarinta 12 3, N EUD1Töyhtöhyyppä 216 1, N, NE, kiert.Lehtokurppa 1 1, NTaivaanvuohi 6 1, 2,NE, E, PPikkukuovi 12 1, N, NE ()Kuovi 17 1, NE, N ()Metsäviklo 9 1, N, kiert.Liro 3 1 NE EUD1, ()Valkoviklo 4 1 NE ()Naurulokki 18 1, 2, NE NTKalalokki 4 1, 2 N, NE, kiert.Harmaalokki 29 1, 2, NE, ESelkälokki 1 1, NE VU, ()Pikkulokki 16 1, N, W EUD1, ()Sepelkyyhky 312 1, N, E, W, kiert.

Käki 2 1, NESuopöllö 1 1 E EUD1Tervapääsky 18 1, kiert.Palokärki 5 1 kiert. EUD1Käpytikka 24 1 NE, W, SKiuru 4 1,NE, NTörmäpääsky 15 1, NE VU, LAHaarapääsky 86 1, NE, kiert.Räystäspääsky 18 1, kiertNiittykirvinen 560 1, NE, W, S, kiert. NTMetsäkirvinen 48 1, NE, kiert.Västäräkki 846 1 NE, S, N, W, kiert.Keltavästäräkki 49 1, NE, kiert VU, LARautiainen 16 1 N, NEPunarinta 38 1 N, E, W, PLeppälintu 7 1, NE, W ()

Kivitasku 8 1, NE, kiert. VU, LAPensastasku 4 1, NELaulurastas 64 1, N, NWPunakylkirastas 315 1, N, NE, NWKulorastas 36 1 NE, W, S, PRäkättirastas 2640 1, N, NW, kiert.Pajulintu 32 1, N, NETiltaltti 2 1, NEHarmaasieppo 3 1, NETalitiainen 36 1, NE, kiertSinitiainen 25 1, NE, S, kiertHömötiainen 6 1, NIsolepinkäinen 5 1, N, kiertHarakka 29 1, N, W, kiertNärhi 9 1 NE, kiertVaris 57 1, 2, kiertKorppi 26 1,2, kiertPeippo 5400 1, N, NEkiertJärripeippo 3100 1 N, NEPeippo laji 4800 1, N, NE,Urpiainen 248 1, N, EViherpeippo 4 1, NEVihervarpunen 42 1, NPunatulkku 6 1, N, NEPikkukäpylintu 46 1 NE, WPajusirkku 3 1 NE, kiertPohjansirkku 1 ä m 1 NE VU, LAKeltasirkku 12 1 N, NEPL (pikkulintu) 4600 1,(2) N, NE,YHT. 25053


Lentokorkeusluokat arvioituna 150 metrin napakorkeuden mukaan:1 = 0 - 80 m2 = 80 -220 m (lapakorkeus)3 = yli 220 m Taulukossa ensimmäisenä lentokorkeus, jossa valtaosa, tai kaikki lajin yksilöt havaittiin. Sulkeissa toissijainen lentokorkeus, jossa osa lajin yksilöistä havaittiin.

Taulukko 2. Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen lintujen syysmuutto 15.8. - 15.10.2014

LINTULAJI MÄÄRÄ LENTOKORKEUS JA -SUUNTA

UHANALAISUUSLUOKITUS

Kaakkuri 3 2, SW EUD1, NTKuikka 5 2, S, SW EUD1Laulujoutsen 184 1, (2) SW, S, kiert. EUD1, ()Metsähanhi 84 2, (1), SW, S NT,()Valkoposkihanhi 46 1, SW EUD1Sinisorsa 36 1, SW, S, WTavi 2 1, W ()Telkkä 18 1, S, SW, W ()Isokoskelo 4 1, S NT, ()Sääksi 2 1, S EUD1, NTMaakotka 1 1, 2, S, p EUD1,VU, LARuskosuohaukka 2 1, S, SW EUD1Sinisuohaukka 5 1, S EUD1, VUPiekana 14 2, (1), S, SWHiirihaukka 8 2, (1), S, SW VU, LAButeo sp 3 2, 1, S, SWMehiläishaukka 3 2,3, S EUD1, VU, LAVarpushaukka 28 2, 1, S, SW, W, kiert.Kanahaukka 16 1, kiert., S, NTuulihaukka 15 1, 2, S, W, NNuolihaukka 1 1, SAmpuhaukka 1 1, S EUD1Teeri 98 1, kiert, SW, S, E EUD1, NT, ()Kurki 520 2, 1, S, SW, p EUD1Kapustarinta 48 2, 1, S, SW EUD1Töyhtöhyyppä 4 1,SLehtokurppa 3 1, S, SWTaivaanvuohi 7 1, SW, SNaurulokki 4 1, 2, NE NTKalalokki 4 1, S, kiert.Harmaalokki 15 1, 2, S, kiert.Sepelkyyhky 245 1, S, SW, N

Käki 1 1,SPalokärki 3 1 kiert. EUD1Käpytikka 16 1 kiert., p, SKiuru 8 1,S, SWHaarapääsky 26 1, S, SWRäystäspääsky 4 1, SNiittykirvinen 3280 1, S, SW, kiert. NTMetsäkirvinen 85 1, SW, SLapinkirvinen 5 (ä m) 1, S, p VU, LAVästäräkki 216 1 S, SW, W E, kiert.Keltavästäräkki 68 1, S, SW VU, LAPeukaloinen 1 1, SRautiainen 84 1, S, SWPunarinta 26 1, S, pSinirinta 1 1, p, S EUD1Leppälintu 11 1, S, SW ()Kivitasku 14 1, S, kiert., p VU, LAPensastasku 1 1, kiert.Laulurastas 148 1, NW, SPunakylkirastas 860 1, S, NW, W, kiert.Kulorastas 27 1 S, NWRäkättirastas 4682 1, S, NW, W, kiert.

Mustarastas 5 1, SW, WLehtokerttu 1 1, SHernekerttu 4 1, SPajulintu 49 1, STiltaltti 6 1, S, pHarmaasieppo 9 1, S, SWTalitiainen 125 1, S, SW, pSinitiainen 25 1, S, pHömötiainen 18 1, S, NPyrstötiainen 12(1 parvi) 1, NIsolepinkäinen 8 1, S, kiert., pHarakka 34 1, S, E, kiertNärhi 86 1 NW, W, SVaris 67 1, 2, S, WKorppi 19 1,2, kiert.Peippo 4420 1, S, SW, WJärripeippo 2510 1 S, SW, WPeippo laji 3215 1, S, SW, WUrpiainen 185 1, S, N, EViherpeippo 24 1, S, pVihervarpunen 87 1, SPunatulkku 8 1, S, WPikkukäpylintu 32 ( 3 parvea) 1, S, W, NPajusirkku 14 1, SLapinsirkku 5 (ä m) 1, SPohjansirkku 4 ( ä m) 1, S VU, LAKeltasirkku 26 1, SPL (pikkulintu) 3600 1,(2) S, SW, NYHT. 25594


Lentokorkeusluokat arvioituna 150 metrin napakorkeuden mukaan:1 = 0 - 80 m2 = 80 -220 m (lapakorkeus)3 = yli 220 m Taulukossa ensimmäisenä lentokorkeus, jossa valtaosa, tai kaikki lajin yksilöt havaittiin. Sulkeissa toissijainen lentokorkeus, jossa osa lajin yksilöistä havaittiin.

Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvityksenlinnustokartoitukseen liittyvä törmäysriskianalyysi

Törmäysriskisanalyysi toteutettiin koko puistolle siten, että havaitun muuttolintuaineiston pohjaltalaskettiin törmäysriskit kahdelle eri toteutumisvaihtoehdolle: VE1: 16 voimalaa, VE2: 25 voimalaa).Analyyseissa käytettiin Bandin (2013) törmäysriskilaskuria (menetelmä esitellään tarkemminteoksessa “Birds and Windfarms -Risk Assessments and Mitigation”).Kyseisen laskurin oletusmuuttujiin lisätään seuraavat empiiriset muuttujat: linnun pituus, siipienkärkiväli, siiven isku/liito, lentonopeus, tutkitun lentokorkeuden ylä- ja alaraja, tuulivoimapuistonleveys (tietystä suunnasta tarkasteltuna), roottorin säde ja lintujen lukumäärä/vuosi.

Tehdyssä analyysissa laskettiin kaikille erityiskategorioiden lajeille ja peipolle törmäysriskitodennäköisimmästä muuttosuunnasta tarkasteltuna. Taulukossa 1 on esitetty analyysin tuloksetakselisuunnassa SE-NW, jolloin päämuuttosuunta on SW-NE/NE-SW. Alun perin oli tarkoituslaskea törmäysriski myös akselisuunnassa SW-NE, jolloin vastaavasti päämuuttosuunta on SE-NW/NW-SE. Kyseiset tarkastelusuunnat vastaavat parhaiten lintujen todellista muuttoamaastohavainnoinnin perusteella. Murtomäen kohdalla päädyttiin kuitenkin siihen, että yksiakselisuunta riittää, koska muista suunnista tulevaa muuttoa voidaan tarkastella suoraansuhteessa SE-NW -analyysiin. Kun tarkastelusuuntaa muutetaan, täytyy vaihtuviin muuttujiin lisätävain puiston leveys suhteessa tarkastelukulmaan. Mitä leveämpi puisto on suhteessa lintujentulokulmaan, sitä suuremmaksi kasvaa törmäysriski ja päinvastoin.

Analyysissa vakioitiin lintujen lentonopeus arvoon 11,11 m/s, mikä vastaa noin 40 km tunnissa.Tämä on syytä ottaa huomioon lopullisissa tulkinnoissa, koska luonnollisesti lentonopeus eri lajeillaja erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa voi vaihdella paljonkin. Törmäystaulukkoa tulkittaessa onlisäksi huomioitava, että lentokorkeus on analyysissa määritetty siten, että se vastaa kaikilla lajeillatörmäyskorkeutta (taso 2: 80-220m). Näin ollen useilla lajeilla saatu tulos ei vastaa todellisuutta,sillä esimerkiksi pienet varpuslinnut muuttavat useimmiten lapakorkeuden alapuolella ja niiden riskitörmätä lapoihin on siksi hyvin pieni. Analysoitaessa saatuja tuloksia niitä pitääkin tarkastella syys-ja kevätmuuttotaulukoiden rinnalla. Näistä taulukoista ilmenevät lintujen todelliset lentokorkeudet.Lopullisissa analyyseissa on tietysti lisäksi otettava huomioon hankealueella pesivien ja siellämuutoin kiertelevien lintujen liikkumista, mm. ruokailulentojen suuntautumista ja kestoa suhteessasuunniteltuihin tuulimyllyihin.Saatuja tuloksia voidaan käyttää maastohavainnoinnin rinnalla arvioitaessa eri lintulajien ja -ryhmien muuttoa ja pesimäaikaista liikkumista puistoalueella sekä näiden todennäköisyyttä törmätäroottorin lapoihin.

Laskuriin syötettiin lintujen lukumäärän kohdalle vain ne linnut, jotka havaittiin yhteensä syys- jakevätmuuton aikana maastossa. Tuloksia analysoitaessa onkin huomattava, että lintujen todellinenmäärä on vuositasolla selvästi havaittua aineistoa suurempi. Esimerkiksi lintujen yömuutto jääkokonaan havainnoinnin ulkopuolelle. Analyysin tuloksia arvioitaessa on myös huomioitava se, ettälintujen tulokulma roottoriin nähden vaihtelee suuresti, mikä vaikuttaa oleellisesti törmäysriskiin.Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että törmäyslaskurin tuloksia voidaan pitäävain suuntaa antavina ja niitä pitää tulkita muiden tarkkailumenetelmien rinnalla.

Törmäysriskitaulukkoa tulkittaessa voidaan päätellä, että joidenkin ryhmien kohdalla saaduttulokset tukevat ja täydentävät maastossa tehtyjä havaintoja. Yleisesti voidaan todeta, että suurtenlintujen, kuten joutsenten, kurkien, hanhien ja monien petolintujen riski törmätä tuulivoimaloidenlapoihin on vuositasolla suurempi kuin monien varpuslintujen.

Taulukko 1: Törmäysriskianalyysi 1 Muuttosuunta SW-NE/NE-SW

LINTULAJI N VE1: 25 / T* VE1: 25/ V* VE2: 16 / T* VE2: 16 / V*Kaakkuri 3 0,0192 0,0001 0,0123 0,0078Kuikka 10 1,2383 0,0618 0,7925 0,0395Laulujoutsen 400 4,6587 0,2329 2,9815 0,1490Metsähanhi 326 2,4880 0,1244 1,5923 0,0796Valkoposkihanhi 46 0,3111 0,0156 0,1991 0,0099Tavi 7 0,0341 0,0017 0,0218 0,0011Telkkä 32 0,1713 0,0086 0,1096 0,0701Isokoskelo 10 0,0642 0,0032 0,0411 0,0020Merikotka 2 0,0169 0,0008 0,0108 0,0005Sääksi 5 0,0334 0,0017 0,0214 0,0011Maakotka 2 0,0170 0,0008 0,0108 0,0005Ruskosuohaukka 3 0,0180 0,0009 0,0115 0,0006Sinisuohaukka 9 0,0559 0,0028 0,0358 0,0018Piekana 46 0,2950 0,0148 0,1889 0,0095Hiirihaukka 22 0,1303 0,0650 0,0083 0,0416Mehiläishaukka 3 0,0185 0,0009 0,0118 0,0006Isot pedot tot. 88 0,5032 0,0252 0,3220 0,0162Varpushaukka 44 0,2103 0,0105 0.1346 0,0067Kanahaukka 23 0,1420 0,0071 0,0909 0,0045Tuulihaukka 33 0,1584 0,0070 0,1014 0,0045Nuolihaukka 4 0,0192 0,0010 0,0123 0,0006Ampuhaukka 2 0,0089 0,0004 0.0057 0.0002Teeri 226 1,2711 0,6360 0,8135 0,0004Kurki 885 8,2810 0,4140 5,2998 0,2650Kapustarinta 60 0,2642 0,0132 0,1691 0,0084Liro 3 0,0118 0,0006 0,0076 0,0004Valkoviklo 4 0,0187 0,0009 0,0120 0,0006Kuovi 17 0,1013 0,0051 0,0648 0,0032Pikkukuovi 12 0,0636 0,0032 0,0407 0,0020Naurulokki 22 0,1144 0,0057 0,0732 0,0036Selkälokki 1 0,0062 0,0003 0,0040 0,0001Pikkulokki 16 0,0731 0,0037 0,0468 0,0023Suopöllö 1 0,0053 0,0003 0,0034 0,0001Palokärki 8 0,0424 0,0021 0,0271 0,0013Niittykirvinen 3840 13,741 0,6871 8,7942 0,4397Lapinkirvinen 5 0,0179 0,0009 0,0115 0,0006Keltavästäräkki 117 0,4233 0,0212 0,2709 0,0136Leppälintu 18 0,0633 0,0032 0,0405 0,0020Kivitasku 22 0,0790 0,0040 0.0506 0,0026Pohjansirkku 5 0,0180 0,0009 0,0115 0,0006Peippo 9820 35,268 1,7634 22,571 1,1286YHT.

T* = Törmäävien lintujen todellinen määrä ilman väistöliikettä/vuosiV* = Arvio väistöliikkeen kera

Seuraavassa tarkastellaan tuloksia joidenkin ryhmien osalta:

KuikkalinnutMuutonhavainnoinnissa nähtiin yhteensä vain 13 kuikkalintua. Sekä kaakkurin, että kuikantörmäysriskiarvo asettui päämuuttosuunnassa samoihin lukemiin. Saatujen arvojen perusteellavoidaan todeta, että tämän ryhmän lintujen riski törmätä lapoihin voisi vuositasolla olla muutamalintuyksilö (mikäli arvioidaan lintujen todellinen määrä noin kymmenkertaiseksi havaittuihinverrattuna).

LaulujoutsenLaulujoutsenia muutti hankealueen läpi havainnointijaksojen aikana yhteensä 400 yksilöä. Mikälikaikki joutsenet muuttaisivat lapakorkeudella, törmäysriski olisi melko suuri. Kuitenkin suurin osalinnuista muutti matalalla lapakorkeuden alapuolella, mikä puolestaan pienentää törmäysriskiäselvästi. Lähialueen soilla pesivien joutsenparien pitkäaikainen liikkuminen hankealueella sattaasuurentaa lajin törmäysriskiä.

HanhetHankealueella havaittiin muutontarkkailujaksoilla yhteensä 372 hanhea. Saatujen tulostenperusteella muutaman hanhen törmääminen lapoihin vuositasolla on mahdollista Törmäysriski voikasvaa huomattavasti, mikäli tietyn vuoden hanhimäärät esimerkiksi poikkeuksellisista tuulistajohtuen kasvavat.

KotkatHavainnointijaksoilla kirjattiin yhteensä 4 kotkayksilöä (maakotka ja merikotka). Saatujen tulostenperusteella voidaan arvioida, että molempien kotkalajien kohdalla noin yksi lintu 100:sta onvaarassa törmätä lapoihin. Laskelma on laadittu niin, että se olettaa linnun lentäväntörmäyskorkeudella suoraan kohti roottoria. Todellisuudessa lintujen yksilöllinen tulokulmakuitenkin vaihtelee samoin kuin niiden käyttämä lentokorkeus. Nämä seikat pienentävät riskiä.

Muut petolinnutKotkalajien lisäksi nähtiin seurantojen aikana 205 muuta petolintua. Odotusten mukaisestisuurimman törmäysriskin lentokorkeuksien ja muuttosuunnan mukaan arvioituna muodostavat isotpetolinnut (sääksi, piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka), jotka melko usein myöstodellisuudessa muuttavat törmäyskorkeudella. Analyysin mukaan kahdestasadasta isostapetolinnusta yksi törmää lapoihin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmistalaskelmista. Riskiä lisäävät alueen lähituntumassa pesivät kyseisen ryhmän lajit ja toisaaltapienentävät yksittäisten lintujen vaihtelevat muuttokorkeudet ja lähestymissuunnat suhteessaroottoreihin. Hankealueen lähituntumassa saattaa pesiä sääksi. Tähän viittaa paikallisilta saatutieto, jonka mukaan sääksi käy säännöllisesti kalassa hankealueen länsipuolella sijaitsevallaKuonanjärvellä. Pesäpaikka olisi hyvä saada tietoon. Törmäysriskianalyysin perusteella yhdelläsääksellä noin 170:sta on todennäköisyys törmätä lapoihin.Analyysin mukaan melko suuri törmäysriski on myös varpushaukalla ja tuulihaukalla.Suohaukat liikkuvat yleensä matalalla eikä niillä sen vuoksi ole suurta riskiä törmätä roottoreihin.Kuitenkin hankealueella todennäköisesti pesivä sinisuohaukka lisää tämän lajin kohdallatörmäysriskiä selvästi. Varsinkin keväiset soidinlennot voivat ulottua hyvin korkealle. Sama päteealueella mahdollisesti pesivään kanahaukkaan.

KanalinnutKanalinnut otettiin mukaan törmäysriskianalyysiin lähinnä teoreettisista syistä. Todellisuudessatämän ryhmän linnuilla törmäysriski on olematon, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeudenalapuolella. Hankealueen rakentamisen aikaiset aktiviteetit voivat kuitenkin aiheuttaa kanalinnuillehuomattavaa häiriötä. Tämä seikka on hyvä huomioida suunniteltaessa rakentamista jakäytänteitä. Alueella on tiheä teerikanta ja myös metsoja ja pyitä esiintyy yksittäin.

KurkiKurkia muutti alueen ylitse 885 yksilöä. Melko suuri osa linnuista havaittiin lapakorkeudessa, mikälisää lajin riskiä törmätä lapoihin. Käsitellyn aineiston perusteella noin yksi lintu sadasta ontörmäysvaarassa. Törmäysriskiä voi suurentaa se, että hankealueella ja lähialueiden soilla pesiijoitakin kurkipareja ja toisaalta se, että alueen lähituntumassa kulkee kurkien päämuuttoreitti.

Kahlaajat ja lokitKahlaajia ja lokkilintuja havaittiin alueella suhteellisen vähän. Molempien ryhmien yksilöitähavaitaan silloin tällöin törmäyskorkeudella. Pienten yksilömäärien vuoksi näiden ryhmien riskitörmätä lapoihin hankealueella on melko pieni.

VarpuslinnutVaikka varpuslinnut muodostavat havainnointiaineistoissa selvästi runsaslukuisimmanlintulajiryhmän, niiden merkitys törmäysriskin kannalta on pieni, koska ne usein muuttavatsuhteellisen matalalla (päivämuutto). Koska suuri osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, olisi tärkeää jamielenkiintoista selvittää, millä korkeuksilla ne muuttavat öisin. Varpuslintujen merkitystätörmäysriskin kannalta on selostettu muuttokatsauksessa.

Kirjallisuus

de Lucas, Manuela, Guyonne, F., E.,J., Ferrer, M. (edit.), 2007: BIRDS AND WIND FARMS, RiskAssessment and Mitigation. Quercus

Forsman, Dick (toim.),1993: Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä

Hildén, Olavi ym. (toim.), 1979: Muuttolinnut. Otava

Svensson, L., Grant, P., J., Mullarney, K. & Zetterström, D. 2001, 2 .painos 2008: Suuri lintukirja,Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava

pyhäjärven murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5 ......ilmansuunnat määritettiin...

Documents