punos 3/ 2014

Kesä pelkkää leirielämää! 12Maailma kävi kylässä 6

Lasten lehdessä tutkitaan vesistöjä 22

Suomen D

emokratian Pioneerien Liitto – SD

PL Ry

PUNOS3/20

14

2

Punos 3/2014

Sisällys

Punos 3/2014

2

Numero 3/2014ISSN 0356-2220

Toimitus

SUOMEN DEMOKRATIANPIONEERIEN LIITTO – SDPL RY.Hämeentie 29, 6. krs.00500 HELSINKIwww.sdpl.fi /punos

Puhelin 040 1379 455

Sähköposti [email protected]

PankkiyhteysFI6011463001016077

PäätoimittajaAnni Hakolampi

ToimitussihteeriAnna Autio

ToimitusneuvostoSDPL:n työntekijät

Tilaushinta12 € / vuosikerta

Taitto Niko Peltokangas / tekstitoimisto.fi

Etukannen kuvaAnni Hakolampi

Painopaikka Painorauma Oy, 2014

Suom

en D

emok

ratia

n Pi

onee

rien

Liitt

o –

SDPL

Ry

PUNOS

Pääkirjoitus...................................................................................................................3

Pinsku-uutisia: Paperittoman puolella.............................................................................4

Muistokirjoitus: Mirja Riihimaa......................................................................................6

Pinskut mukana Maailma kylässä -humussa......................................................................6

Pinsu-uutisia: Nuorisotyön viikko...................................................................................8

Allianssin koulutuksia ja tapahtumia................................................................................8

Pinsku-uutisia: valtakunnallinen taidehanke..................................................................10

Leiritoimintaa..............................................................................................................12

Juhlavuosi: Kajaanin ”entiset” pioneerit & Vasemmistonuoret.........................................20

Lastenlehti täynnä lasten ja nuorten toimittamaa sisältöä.....................................................22

Lasten lehdessä askarrellaan käpylehmä, leikitään paperinukella ja tehdään paljon muuta!Lue lisää sivuilta 22–29.

Miio, 7 v.

3

Punos 3/2014

P Ä Ä K I R J O I T U S

3

Tänä vuonna Liiton toiminnan painopisteenä on ollut kansainvä-lisyys. Lasten ja nuorten maailma

on globalisaation myötä laajentunut Suo-men rajojen ulkopuolelle, ja samalla ovat laajentuneet heidän mahdollisuutensa rajat ylittävään tekemiseen. Kansainväli-nen toiminta antaa lapsille ja nuorille ti-laisuuden kohdata eri kulttuureista tulevia ihmisiä, ja sitä kautta murtaa stereotyyp-peihin perustuvia ajatusmalleja ja ehkäistä negatiivisten ennakkoluulojen syntymis-tä. Tämä tavoite on ollut mukana Liiton toiminnassa alkuvuosista lähtien, joskin erilailla ilmaistuna.

Keskusjärjestön ja Hämeen piirin yh-teistyössä järjestämällä Ystävyysleirillä tunnelma oli todella kansainvälinen. Lei-rille osallistui ihmisiä peräti seitsemästä eri maasta, ja leirikielenä toimi englanti. Iso kiitos kansainvälisestä fiiliksestä kuuluu Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssin työleiriläisille, jotka tulivat ohjaajien ja talkoolaisten avuksi ja hakemaan itselleen kokemusta leiritoiminnasta. Kansainväli-set kohtaamiset lisäsivät lasten ja nuor-ten rohkeutta selviytyä tilanteista, jossa ei välttämättä ollut yhteistä kieltä tai usko omaan osaamiseen ei ollut huipussaan — ainakaan aluksi. Turvallisessa leiriympä-ristössä oli kuitenkin helppo heittäytyä tutustumistilanteisiin aikuisten ollessa läsnä ja antamassa tarvittaessa tukea kom-munikointiin.

Valtakunnallisen ja kansainvälisen Ys-tävyysleirin järjestäminen olisi jo itsessään ollut suuri haaste, mutta kun kuvioon lisättiin vielä kymmenen nuorta ulko-maalaista työleiriläistä, oli haaste vieläkin suurempi. Lisäksi Ystävyysleirin raken-netta uudistettiin siten, että ulkomaiset valtuuskunnat otettiin osaksi leirin yh-

teistä ohjelmaa. Tämä, sekä työleiriläisten mukanaolo, ei sujunut täysin ongelmitta, mutta se oli äärimmäisen opettavaista. Vaikka kaikki ei aina mennyt niin, kuin oli suunniteltu, niin asiat saatiin selvitet-tyä yhteistyöllä, huumorilla ja luovalla so-veltamisella. Riskin ottaminen kannatti, ja lopputuloksena oli lämminhenkinen ja monipuolinen leiri.

Leiri huipentui lauantai-illan karnevaa-liin, jossa nähtiin lasten, nuorten ja aikuis-tenkin työpajoissa valmistamia mahtavia esityksiä: uusia lauluja (mm. saksalaisten nuorten tekemä Suomi Song), lasten te-kemiä videoita, rumpusikermä, sekä mo-nenlaista tanssia ja temppuilua. Viimeisen illan diskossa oli riitti meininkiä, ja ujoim-matkin leiriläiset uskaltautuivat ottamaan kontaktia yli kielirajojen.

Allianssin työleirivaihdosta muodos-tui hyvä ja antoisa kokemus, vaikka se vaatikin lisäponnisteluja kaikilta. Ohjaa-ja- ja talkooporukka oli todella mukavaa, ja vanhojen tuttujen lisäksi joukossa oli ihan uusiakin kasvoja. Leiriläisiltä, val-tuuskunnilta, työleiriläisiltä ja ohjaajilta ja talkoolaisilta kerätty palaute oli suureksi iloksemme positiivista, mutta se toi esiin myös parannuskohteita tulevia tapahtu-mia ajatellen.

Lopuksi kiitämme seuraavia henkilöitä: Koti- ja ulkomaalaiset leiriläiset; Harri, Poppis ja Heidi L-T Tampereella, ohjaajat ja talkoolaiset Pirkko, Mirka, Kai, Tarja ja Juhani, Nina, Petja, Jarkko, Jani, Tuo-mas, Hanski, Heidi, Anni ja Pete, Anna, Atte, Eva ja Jarmila, Emilie ja Azil; apparit Onni, Susa, Petra ja Kirsikka; työleiriläiset Audrey, Cecile, Markéta, Aneta, Daniel, Maria, Hyungabae, Min-Young, Estelle ja Julia; sekä tietenkin Pauliina.

Jarna Koskelaliittohallituksen puheenjohtaja

Kansainvälinen Ystävyysleiri uudistui

4

Punos 3/2014

Ongelmia on niin terveydenhoi-don kuin koulunkäynnin saral-lakin. Tällä hetkellä esimerkiksi

oikeus terveyteen toteutuu hyvin puutteel-lisesti paperittomien kohdalla. Suomen terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö takaa kaikille vain kiireellisen hoidon ja siitäkin voi joutua maksamaan hoidosta koituvat todelliset kustannukset eli hoi-don hintaa ei subventoida asiakkaalle.

Helsingin kaupunki on tehnyt päätök-sen tarjota laajat terveyspalvelut paperitto-mille lapsille. Käytännöistä ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon kokemusta, joten vasta aika näyttää, miten tämä oikean-suuntainen päätös toteutuu käytännössä. Paperittoman ei ole aina helppoa päästä kouluun. Koulunkäynnissä kunnilla on erilaisia käytäntöjä ja yksittäisellä rehto-rilla on usein myös päätäntävaltaa siinä, kuka otetaan kouluun.

Meri Korniloff työskentelee projek-tikoordinaattorina Pakolaisneuvonnan Paperittomat–hankkeessa ja vaatii, että kaikki lapset pääsisivät viipymättä ter-veyspalveluihin ja kouluun Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on antaa oikeu-dellista neuvontaa paperittomille ja heitä kohtaaville sekä tiedottaa yleisemmin pa-perittomien oikeuksista. Hankkeessa työs-kentelee myös osa-aikainen lakimies, joka vastaa asiakastyöstä. Hanketta rahoittaa

Raha-automaattiyhdistys.Punos haastatteli Meri Korniloffia ja

pyysi vinkkejä, miten Pioneerit voisi osal-listua lasten oikeuksien toteutumiseen toiminnassaan.

Jokaisella lapsella on oikeus koulunkäyntiin

Suomessa kaikilla lapsilla on lain mukaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen, mutta käytännössä oikeuden toteutumi-seen vaikuttavat monet asiat ja oikeuden ei voida sanoa toteutuvan paperittomien lapsien kohdalla kiitettävästi. Paperitto-malla lapsella on oikeus käydä koulua, mutta hänellä ei ole oppivelvollisuutta. On erittäin tärkeää, ettei vaihtelevia tul-kintoja asiasta ole. Vaihtelevat tulkinnat ja epäselvyys viranomaisten toimintata-voista heikentävät paperittomien luotta-musta oikeuksiensa toteutumiseen. Kos-ka paperiton ei usein tahdo tilannettaan viranomaisten tietoon, hän ei myöskään voi valittaa päätöksistä tai saamastaan kohtelustaan, ja siksi hän ei voi vaatia oi-keuksiensa toteutumista.

”Paperittomalla voi olla riski tulla pois-tetuksi maasta ja siksi hän voi pelätä, että koulusta ilmoitetaan maahanmuuttovi-ranomaisille tai poliisille. Siksi on tärkeää tuoda aina esiin se, että koulun henkilös-töllä on vaitiolovelvollisuus. Ministeriön tulee ohjeistaa paikallisia toimijoita tul-kitsemaan lakia oikein ja valvoa valtion rahoitusta saavaa opetusta. Kotikunnan puute ja asumisen määrittelyn vaikeus on joskus tuottanut hankaluuksia kouluun pääsyssä. Kantamme on, että lapselta tai hänen vanhemmiltaan ei saa vaatia näyt-töä asumisestaan. Eduskunnan apulais-

oikeusasiamies on todennut, että kaikil-la lapsilla on oikeus käydä koulua, eikä pysyvää asuinpaikkaa voida vaatia ehtona kouluun pääsylle. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö vastasi asiamiehelle viime vuonna, ettei lakimuutoksia tarvita. Sen sijaan pai-kallisia opetustoimia ohjeistettiin tarkem-min tulkitsemaan lakia oikein. Olemme esittäneet, että mikäli käytäntöjä ei saada yhtenäistettyä riittävän hyvin, on kuiten-kin tarpeen muuttaa lakia vielä aiempaa yksiselitteisemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttöä asumisesta ei olisi lupa vaatia ja kuntien velvollisuus järjestää opetusta kaikille lapsille olisi määritelty aukotto-man yksiselitteisesti”, Korniloff kuvailee vallitsevaa tilannetta.

Jos lainsäädäntö on aukoton ja käytän-nöt yhteneväisiä, on viime kädessä kyse luottamuksesta koulun ja vanhempien vä-lillä. Paperittomilla itsellään täytyisi myös olla tietoa omista oikeuksistaan. Pakolais-neuvonnan hankkeen avulla on pyritty lisäämään tätä tietoisuutta.

Myös paikallisella poliittisella keskuste-lulla on aina vaikutusta. Yksittäistilanteis-sa myös koulun rehtorilla on usein keskei-nen rooli kouluun pääsyssä. Paperittomi-en määrää Suomessa on vaikea arvioida, mutta kyse ei ole suurista määristä. Sen sijaan yksittäiselle lapselle koulunkäynti on aina valtavan suuri asia.

Paperittomat-hanke päättyy tämän vuoden lopussa, eikä jatkorahoituksesta ole vielä varmuutta. Korniloff kuitenkin lupaa, että tässä hankkeessa oikeudellista neuvontaa annetaan paperittomille vielä syksyllä 2014. Lopuksi hän korostaa, et-tä Paperittomat-hankkeeseen kannattaa ottaa yhteyttä, kun omat tai esimerkiksi läheisen oleskeluoikeusasiat herättävät

P I N S K U - U U T I S I A

Paperittoman puolella

Suomi on sitoutunut Lapsen oikeuks-ien sopimukseen. Lasten oikeudet tulisi ilman epäselvyyksiä toteutua yhtäläisesti kaikkien lapsien kohdalla riippumatta heidän statuksestaan tai oleskeluluvastaan. Paperittomien lasten oikeudet eivät kuitenkaan to-teudu riittävän hyvin.

5

Punos 3/2014

kysymyksiä.”Tilanteesta riippuen joko neuvomme

itse tai ohjaamme asiakkaan eteenpäin”, Korniloff lupaa.

Omalla toiminnallaan voi vai-kuttaa

Miten suomalainen lapsi tai nuori voisi edesauttaa paperittoman lapsen oikeuksi-en toteutumista?

”Paperittomien oikeudet ovat niitä sa-moja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille taustaan ja oleskelulupaan kat-somatta. Ihmisoikeustyöhön voi osallistua monelle tapaa. Kun lapsi tai nuori tietää omat oikeutensa lapsena, hän voi kertoa niistä myös paperittomalle lapselle. Jos kohtaa omassa koulussaan oppilaan, joka on paperiton, voi yksinkertaisesti olla ka-veri ja pyytää mukaan esim. leikkeihin ja harrastuksiin. Jos kohtaa jossain lapsen tai nuoren, joka ei ole koulussa, voi hänelle kertoa, että Suomessa jokaisella lapsella on oikeus perusopetukseen”, sanoo Korniloff ja ohjeistaa toimimaan.

Pioneeri-toimijoille Korniloffin vinkki on jatkaa jo tehtävää ihmisoikeus- ja tasa-arvotyötään.

”Arjen kohtaamisessa luottamuksel-la on iso rooli. On tärkeää jakaa omassa työssään ja vapaaehtoistyössään tietoa ih-misoikeuksista ja näyttää lapsille mallia siitä, miten jokainen ihminen kohdataan arvokkaana yksilönä.”

Lisää tietoa hankkeesta sekä oikeudellisen neuvonnan yhteystiedot löytyvät verkko-sivuilta: www.paperittomat.fi

teksti Heidi Auvinen

RIKOSTAUSTAN TARKISTAMINEN on ollut mahdollista toukokuun alus-ta lähtien myös lasten parissa toimivista vapaaehtoisista. Uudella lailla halutaan edistää alaikäisten turvallisuutta ilman, että vapaaehtoistoiminnan järjestäminen vaikeutuu kohtuuttomasti. SDPL:n val-tuusto ottaa asian käsittelyyn syksyn ko-kouksessa.

Järjestökenttä on ollut tiiviisti mukana valmistelemassa lakia, jolla pyritään estä-mään sellaisten henkilöiden toimiminen lasten parissa vapaaehtoisena, jotka ovat syyllistyneet lasten turvallisuutta vaaranta-viin seksuaali-, huume- tai väkivaltarikok-siin. Vapaaehtoistoiminnassa rikostausta-otteen hakeminen ei ole pakollista vaan mahdollisuus, jonka hyödyntäminen on täysin toiminnan järjestäjän harkinnassa. Yleisenä edellytyksenä rikosrekisteriotteen hakemiselle on, että vapaaehtoinen on an-tanut siihen kirjallisesti suostumuksensa.

Rikostaustaote voidaan antaa vain sil-loin, kun vapaaehtoinen hoitaa sellaisia tehtäviä, joihin kuuluu olennaisesti ja säännöllisesti yhdessäoloa alaikäisen kans-sa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa. Järjestön on etukäteen arvioitava, mitkä vapaaehtoistehtävät ovat sellaisia, että ri-kostaustan selvittäminen on aiheellista. Otteiden pyytämisen on oltava johdon-mukaista ja tehtäväkohtaista — niin sano-tun pärstäkertoimen mukaan rikostaustaa ei saa selvittää. Otteita ei myöskään voi tilata takautuvasti henkilöiltä, jotka ovat olleet toiminnassa mukana jo ennen tou-kokuuta.

Jos järjestö päättää ottaa rikostaustan selvittämisen osaksi omia käytäntöjään, on sen vapaaehtoisia hakiessaan ilmoi-tettava, että heistä on tarkoitus pyytää

rikosrekisteriotteet. Otteen antamisesta vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle päättää laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti Oikeusrekisterikeskus. Otteen antami-sesta aiheutuva 15 euron maksu peritään toiminnan järjestäjältä.

Lasta suojaavien toimintata-pojen edistäminen

Uudella lailla pyritään vaikuttamaan vapaaehtoistoiminnan toimintakulttuu-riin. Oikeusministeriön tarkoituksena on edistää toimintatapoja, joilla voidaan yleisesti ja ennaltaehkäisevästi lisätä las-ten turvallista osallistumista toimintaan. Niillä voidaan käytännössä usein vaikut-taa tehokkaammin lasten turvallisuuteen kuin pelkällä rikostaustaotteiden tarkista-misella. Käytännössä yleisiä suojelutoimia ovat esimerkiksi lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamiseksi tehdyt menettelyohjeet tai -ohjelmat. Vapaaeh-toistoiminnan järjestäjän onkin rikosre-kisteriotetta hakiessaan esitettävä selvitys niistä toimista, jotka järjestöllä on käytös-sä lasten suojaamiseksi.

Uusilla säännöksillä pannaan osin täy-täntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornogra-fian torjumisesta vuonna 2011 annetun EU-direktiivin velvoitteet.

Lakiin liittyvä selkokielinen toimintaohje on saatavilla osoitteessa http://www.alli.fi/binary/file/-/id/665/fid/3064.

teksti Anna Autio

Lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan saa nyt tarkistaa


6

Punos 3/2014

M U I S T O K I R J O I T U S

VUOSIKYMMENIÄ pioneeriliikkeen toiminnoissa ahkeroineen Mirja ”Mirkku” Riihimaan (s. 30.6.1945. k. 26.5.2014) elämänlanka katkesi ajankohtana jolloin luonto oli puhkeamassa kauniimpaan väriloistoonsa.

Mirkun pioneeripolku oli pitkä ja ansiokas. Se alkoi Tikkurilan Pioneerien ohjaajana ja johtokunnan jäsenenä. Mirkku toimi kahden vuosikymmenen ajan Tikkurilan Pio-neerien osaston vastaavana ohjaajana ja sihteerinä. Sittemmin hänen osastotyönsä jatkui Hakunilan Pioneerien johtokunnassa. Aktiivinen ja aikaansaava ihminen kun oli, löysi Mirkku nopeasti tiensä SDPL:n Vantaan Aluejärjestön toimintaan, jonka toimikunnan jäsenenä ja leiriohjaajana hän toimi useiden vuosien ajan. Erityisen rakkaaksi Mirkulle muodostuivat aluejärjestön leirit ja ohjaajatapaamiset Vantaan kaupungin leirikeskuk-sessa Kukonnotkossa lähellä Heinolaa. Myöhemmin Mirkku tavattiin hyörimässä myös oman piirijärjestönsä leirien ja liiton ystävyysleirien huoltotehtävissä.

Me muistamme Mirkun aina hyväntuulisena ja hymyilevänä. Mirkulle saattoi luo-vuttaa huolenpidon kaikkein ”vaikeimmista” lapsista. Hänen kärsivällisyytensä oli ver-taansa vailla: kun me muut jo olimme aivan puhki, Mirkku hymyili ja hoiti homman.

Pioneeritoiminnan ohella Mirkku oli aktiivinen maahanmuuttajaperheitä auttavassa toiminnassa. Valtakunnallisesti Mirkku tunnetaan sijaismummotoiminnan käynnistä-misestä.

Vuonna 2008 Vantaan kaupunki palkitsi Mirkun nuorisotyön stipendillä ansiok-kaasta työstä lasten ja maahanmuuttajaperheiden hyväksi.

Me, jotka saimme elää yhdessä Mirkun kanssa ikimuistoista pioneerielämää leirien ja muiden toimintojen parissa, muistamme hänet avuliaana ja lämminsydämisenä ohjaajatoverina.

Osanottomme myös Jokelle ja Leksalle perheineen. ”Iltahetkeen aatos aina vie, sinne johtaa tuttu tie, Missä loisti tulet nuotion, siellä sydän nytkin on”

Mirkkua lämmöllä muistaen kaikkien pioneeritovereiden puolestaTarja Syyli, SDPL:n Vantaan Aluejärjestö ry:n työntekijä 1970- ja 1980-luvuilla

Pertti Oksman, SDPL:n Vantaan Aluejärjestö ry:n puheenjohtaja useiden vuosien ajan 1970- ja 1980-luvuilla

Mirkku on poissa

6

Punos 3/2014

7

Punos 3/2014

P I N S K U T O I M I N T A A

HELSINGISSÄ TOUKOKUUN VII-meisenä viikonloppuna järjestetty Maail-ma kylässä -festivaali helli festivaalikansaa yllätyshelteellä, monipuolisella musiikilla ja ilmastoasioihin painottuneella asiaoh-jelmalla. Liitto oli ensimmäistä kertaa mukana oman esittelypisteen kanssa, ja sai korvaamatonta apua Länsirannikon piirijärjestöltä.

Perinteeksi muodostuneilla MK-festa-reilla Helsinki näyttää parhaat puolensa: rauhaa, solidaarisuutta ja aktiivista kansa-laisuutta ilmentävä festivaali on eräs har-voista suurtapahtumista, jossa kaikenlaiset ihmiset ja perheet voivat tuntea olonsa kotoisaksi. 15. kertaa järjestetyn festarin kaikkiin tapahtumiin oli tälläkin kertaa vapaa pääsy.

Viikonlopun aikana Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa kävi pääjärjes-

täjä Kepan arvion mukaan noin 80000 osaottajaa, joiden joukossa oli tietenkin myös pioneereja. Ison Länsirannikon-vahvistuksen lisäksi teltallamme kävi to-vereita Järvi-Suomesta ja Pohjoisesta; se-kä nykyisiä, entisiä ja toivottavasti tulevia pioneereja pääkaupunkiseudulta. Moni jäi pisteellemme rupattelemaan, ja liiton läs-näolo tapahtumassa sai erittäin positiivista palautetta.

Pinskujen teltasta tehtiin lapsia ja per-heitä houkutteleva toiminnallinen piste, jossa sai tehdä oman rintamerkin, pelata palikkapeliä ja ampua vesipyssyllä. Pisteen toiminta ja toteutus oli pitkälti Länsiran-nikon mahtavan apuohjaajaporukan ja työntekijän Mirkan ansiota. Huippusuo-situiksi osoittautuivat myös liiton ilmapal-lot – helium loppui jo lauantaina – sekä kasvomaalaus, josta vastasi lauantaina

Mirka ja sunnuntaina liittohallituksen puheenjohtaja Jarna.

Tänä vuonna Maailma kylässä -fes-tareilla oli mukana ennätykselliset 400 näytteilleasettajaa ja 60 katukeittiötä. Ar-tisteista pinskunuoria kiinnosti erityisesti Suomi-hiphopin kärkinimistä festivaa-lia varten koottu Hiphop Allstars, joka esiintyi lauantaina. Sunnuntaina esiintyi jazzin elävä legenda Hugh Masekela, joka kannusti kaikkia taistelemaan maailman epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Tapahtuma oli ehdottomasti vaivan ar-voinen! Kiitämme lämpimästi avusta Mir-kaa & teinareita, Millaa Oulusta, Jarnaa, sekä kaikkia pisteellämme käyneitä!

teksti ja kuvat Anna Autio

Pinskut mukanaMaailma kylässä –humussa

8

Punos 3/2014

Nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssi haastaa tänä syksynä

olemaan #HupparikansanPuolella ja tuo-maan esiin nuorisotyön merkitystä. Hup-parikansan puolella olevat ajattelevat, että nuorisotyö tarvitsee riittävät resurssit niin valtion, kuntien kuin järjestöjenkin bud-jetissa. He ajattelevat, että nuorten tueksi tarvitaan sekä ammattilaisia että vapaa-ehtoisia. Allianssi haluaa herättää keskustelua nuorisotyön arvosta ja syvemmästä mer-kityksestä yhteiskunnassa erityisesti Nuo-risotyön viikolla 29.9. - 5.10.2014. Ta-voitteena on tehdä näkyväksi nuorisotyön positiiviset vaikutukset ja vaikuttaa nuori-sotyön resursseihin tärkeän työn mahdol-listamiseksi. Jaamme tietoa nuorisotyöstä päättäjille ja kerromme nuorten ja nuor-ten kanssa toimivien tarinoita.

Miten voi tulla mukaan?

Allianssi toivoo, että Nuorisotyön viikko ja sen viestit sekä hupparikansan haaste olisivat esillä niin paikallisella kuin valta-

kunnallisellakin tasolla: • Levitä tietoa Nuorisotyön viikosta ja

hupparikansasta• Nosta Nuorisotyön viikkoa esiin

oman järjestösi tai kuntasi netti-sivuilla, Facebookissa, Twitterissa tai uutiskirjeessä.

• Kerro nuorisotyön merkityksestä jär-jestösi tai kuntasi viestintäkanavissa. Tarjoamme valmiita tekstejä muo-kattavaksi.

• Laita nuorisotyön viikon banneri si-vuillenne.

Vinkkaa syksyllä oman paikkakuntasi tai alueesi medialle nuorista ja nuorten kans-sa joko vapaaehtoisena tai ammattilaisena työskentelevistä aikuisista. He voivat olla harrastajia, ohjaajia, pitkän tien kulkenei-ta konkareita, uusia ideoita omaavia - mitä vaan. Juttuja kannattaa tarjota eri-ikäisistä ja -taustaisista ihmisistä. Liitä tarinan mu-kaan yhteinen kainalojuttu.

Käy kampanjan sivuilla osoittees-sa www.alli.fi/hankkeet+kampanjat/nuorisotyon+viikko/

teksti Anna Autio

Nuorisotyön viikko 29.9.–5.10.2014


Muun muassa Annin, Annan ja taittaja-Nikon selfiet löytyvät Hupparikansan puolella -Face-book-sivulta.

Ole #HupparikansanPuolella: Tue nuoria ja nuorisotyötä ottamalla itsestäsi sel-fie huppari päällä ja jaa kuva Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa. Haasta samalla päättäjät, nuorisotoimijat ja kaverisi mukaan!

Jäsenjärjestöfoorumi: Var-haisnuorisojärjestöt ja kas-vatusjärjestöt

2.10.2014 klo:09:00 - 2.10.2014 klo:10:30

Allianssi-talo, Aktia-sali, HelsinkiViimeinen ilmoittautumispvm:

30.9.2014Allianssi järjesti vuonna 2013 järjestö-

ryhmäkohtaiset jäsenjärjestöfoorumit ja niille toivottiin jatkoa. Tapaaminen on aina aamulla klo 9-10:30 Allianssi-talolla. Tarjolla on aamiaista ja ajankohtaista asi-aa verkostoitumisen lisäksi. Kohdennetut kutsut ja tarkennentunut ohjelma lähete-tään elokuussa.

Art Against Racism -koulutus3.10.2014 klo:09.30 - 4.10.2014

klo:16.00HelsinkiKouluttajat: Asta RentolaViimeinen ilmoittautumispvm:

24.9.2014Hinta: 50 € / kaksi päivää (sisältää kah-

vit)Haluatko uusia näkökulmia ja työväli-

neitä rasismin tunnistamiseen ja käsittele-miseen nuorten kanssa? Nuorten parissa toimiville suunnatussa Art Against Ra-cism -koulutuksessa tutustutaan rasismin-vastaiseen nuorisotoimintaan ja taiteen hyödyntämiseen rasismin käsittelyssä. Taiteeseen suhtaudutaan "taide kuuluu kaikille" -asenteella, joten erityisosaamista taidekasvatuksesta et tarvitse.

Koulutuksen tavoitteena on antaa osal-listujille välineitä rasisminvastaiseen nuo-risotyöhön ja -toimintaan. Koulutuksessa käytetään toiminnallisia työskentelymuo-toja, joilla rasismia voi käsitellä ja rasis-minvastaisuutta ilmaista nuorten kanssa.

Lisätietoja: asiantuntija (yhdenver-taisuus) Asta Rentola, Allianssi, asta.rentola(at)alli.fi, 040 900 4894 ja www.keks.fi/rasisminvastainennuorisotyo/aar

9

Punos 3/2014

K O U L U T U K S I A

tutustu

ksl.fitykkää

kslryf

› Sosiaalinen media yhdistyksen apuna Tampere: 11.10.

› Ryhmänohjaajan koulutus Tampere 13.-14.12.

› Kouluttajan työkalupakki Lahti: 11.-12.10. ja 18.10.

› Kouluttajan ohjaustaidot Helsinki: 15.-16.11.

Ilmoittaudu kuukausi ennen koulutuksen alkua: ksl.fi, [email protected] tai 020 790 9516

Katso maksuttomat koulu-tukset PAM:n jäsenille: ksl.fi

HanKi uusia TieToja & TaiToja

Punos_ilmo_taitto_2014.indd 1 13.6.2014 10:10:13

Edunvalvonnan ja vaikutta-misen koulutus

28.10.2014 ja 4.11.2014Allianssi-talo, HelsinkiKoulutuksen hinta on 100 € Allianssin

jäsenjärjestöjen keskustoimistojen työn-tekijöille ja 120 € muille osallistujille sisäl-täen kahvit ja ruokailut sekä materiaalin.

Viimeinen ilmoittautumispvm: 23.10.Kaksipäiväinen koulutus on suunnattu

järjestöissä edunvalvontaa, vaikuttamis-työtä tai -viestintää tekeville. Kokeneet kansalaisvaikuttajat ja politiikan näköala-paikoilla työskentelevät jakavat parhaat vaikuttamisvinkkinsä. Koulutuksessa on tilaisuus työstää omia ajankohtaisia vai-kuttamissuunnitelmia ja ideoita eteenpäin yhdessä ammattilaisten kanssa. Lisätieto-ja: koordinaattori Hanna Sauli, [email protected], p. 040 900 4885.

Coachingin perusteet29.10.2014 klo:09:00 - 29.10.2014

klo:14:00Allianssi-talo, Aktia-Sali, HelsinkiKouluttajat: Anna-Riikka KärnäViimeinen ilmoittautumispvm:

20.10.2014Koulutus on maksuton.Allianssi järjestää yhteistyössä WeCrea-

ten kanssa 29.10.2014 koulutuksen coa-chingin perusteista. Koulutus järjestetään Allianssi-talossa (Asemapäällikönkatu

1, Helsinki). Koulutuksessa käsitellään muutamaa helposti opittavaa ja sovellet-tavaa coaching-työkalua ja jokainen pää-see jo työpajan aikana kokeilemaan coa-chausta käytännön harjoitteiden avulla. Coachingilla tarkoitetaan prosessia, jossa aktivoidaan ihmisiä, tuetaan ja haastetaan asiakasta mukavuusalueensa ulkopuolelle, annetaan uusia ja kehitetään jo olemas-sa olevia taitoja kysymällä kysymyksiä ja käyttämällä muita tekniikoita.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti Al-lianssin jäsenjärjestöissä esimiestehtävissä työskenteleville. Koulutus soveltuu myös muille coachauksesta ja sen menetelmistä kiinnostuneille. Koulutuksesta hyötyvät esimerkiksi ammatticoachiksi tähtäävät, HR-tehtävissä toimivat henkilöt, sekä esi-miehet ja johtajat, jotka haluavat tutustua coachingiin. Kouluttajana toimii WeCre-aten coachkouluttaja Anna-Riikka Kärnä.

Lisätietoja: koordinaattori Manne Maa-lismaa p. 044 416 5292

[email protected]

Tuunaa toimintaa! -Ideointi-paja nuorille

5.11.2014 klo:15 - klo:20Allianssi-talo, HelsinkiViimeinen ilmoittautumispvm:

2.11.2014Nuorisojärjestöjä uudistetaan rytinällä

vastaamaan nuorten tarpeita. Tule mu-

kaan kertomaan oma visiosi houkutte-levasta nuorten toiminnasta. Lisätietoja: projektipäällikkö Mari Niemi-Saari, [email protected], p 0400 501 106

Hallinto- ja talouspäivä27.11.2014 klo:9 - 27.11.2014 klo:16Fennia, Televisiokatu 1, HelsinkiViimeinen ilmoittautumispvm:

21.11.2014Hinta on 80 € Allianssin jäsenjärjestö-

jen keskustoimistojen työntekijöille ja 90 € muille osallistujille sisältäen kahvit ja ruo-kailut sekä koulutusmateriaalin.

Allianssi järjestää yhteistyössä Fennia-konsernin kanssa hallinto- ja talouspäi-vän, jossa käsitellään toiminnan ja talou-den raportointia, talouden valvontaa sekä työnantajan velvollisuuksia työeläkkeisiin liittyen. Koulutus järjestetään Fennian Visiossa (Televisiokatu 1). Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti Allianssin jäsen-järjestöjen taloudesta ja hallinnosta vas-taaville. Päivää johdattelee Allianssin talo-udesta ja hallinnosta vastaava johtaja Ville Savilampi. Ilmoittautumiset koulutuska-lenteriin 21.11. mennessä. Lisätietoja: taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Ville Savilampi, [email protected], p. 040 900 4892.

Allianssin koulutuksia ja tapahtumia

Lisätietoja sivulla http://www.alli.fi/koulutukset+tapahtumat

10

Punos 3/2014

SDPL on käynnistellyt keväästä as-ti lasten ja nuorten taidehanketta, jonka puitteissa rakennetaan mu-

siikkiesitys liiton 70-vuotisjuhliin Tur-kuun. OKM:n tukema kulttuuriprojekti perustuu kymmenen vuoden takaiseen Äksöniä ja saippuaa –lastenoopperaan, jossa yhdisteltiin musiikkia, tanssia ja teatteria. Ydinidea on, että lapset ja nuo-ret osallistuvat omilla ehdoillaan esityksen suunnitteluun ja esittämiseen.

Hanke toteutetaan jakamalla se leirien, kurssien ja erilaisten kerhojen yhteydes-sä pidettäviin työpajoihin, joissa esitystä työstetään. Pajoissa sekä luodaan esitystä että opiskellaan taitoja musiikissa, näyt-telemisessä, tanssissa, lavastuksessa ja kaikessa muussa asiaankuuluvassa. Pro-jektikoordinaattorin, SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestön hallituksen puheenjohtajan, Antti Nordinin mukaan hankkeen arvo ei liity pelkästään loppu-tulokseen, vaan lasten ja nuorten näkö-kulman esiintuomiseen, erilaisten taito-jen oppimiseen ja toimimiseen luovana yhteisönä. Projektin kasvatuksellisena ja taiteellisena johtoajatuksena on, että kult-tuuria on se mitä luomme yhdessä tässä ja nyt.

Hankkeen aloitteentekijä, SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö, polkaisi projektin paikallisesti käyntiin Itä-Helsingissä Vartiokylän työväenta-lolla jo tammikuussa 2014. Alkukesästä

liitto sai viimein tiedon, että hankkeelle on myönnetty rahoitus, joka mahdollistaa projektin laajentamisen valtakunnalliseksi Esitystä onkin kehitelty edelleen tämän kesän leireillä, etenkin SDPL:n Helsin-ki-Uusimaan piirin musiikkileireillä ja SDPL:n kansainvälisellä Ystävyysleirillä.

Ovet ovat avoinna kaikille halukkaille: osallistuminen ei edellytä aiempaa koke-musta tai laulu-, tanssi-, soitto- tai muita taitoja. Ja jos esiintyminen ei kiinnosta, niin tekemistä löytyy esimerkiksi lavastus- ja mediapajassa. Projektin ohjaajat huo-lehtivat siitä, että lapset ja nuoret saavat olla mukana kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaisesti, ja että esityksen onnistumisen

kannalta olennaiset taidot kehittyvät han-keen aikana.

Miten pääsee mukaan?

Vartiokylän työväentalolla kokoontuu taidepaja maanantaisin klo 18 eteenpäin!

Pajoja on myös Pinskunuorten Päivillä Helsingissä 4.-5.10.!

Tsekkaa sivu http://taiteillen.sdpl.fi!Lisätietoja saa Antilta numerosta 046

6803 604 tai s-postilla osoitteesta [email protected]!

Pinskujen taidehanke käyntiinvaltakunnallisesti

Teatteri- ja rumpupajan yhteisesitys Ystävyysleirillä 12.7.14.


11

Punos 3/2014

Osta pala Sammalniemen kattoa.Muistako vielä Sammalniemen? Muistatko ne ihanat päivät mäntymetsän keskellä? Ja sen tunnelman, jonka veroista ei toista löydy.

Vuosikymmenien saatossa vasemmistolainen liike on menettänyt lukuisan määrän kiinteää omaisuutta. Myös Sammalniemen yllä leijuu menetyksen uhka. Juupajoella sijaitseva Sammalniemi on ollut 1960-luvun alusta yksi pioneerien tärkeistä leiri- ja kokoontumispaikoista – ja sitä se on edelleenkin, vuosien varrella kohtaamis-taan taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Sammalniemi on tällä hetkellä myös ainoita Vasemmistoliittoa lähellä olevien järjestöjen omistuksessa olevia maa-alueita kiinteistöineen.

Nykypäivänä Sammalniemi toimii pitkälti talkoovoimin. Sen rakennukset kaipaavat uutta maalipintaa, katot uuden pellityksen, öljyllä toimivan lämmitysjärjestelmän sijaan pitäisi löytää halvempi ja ekologisempi vaihto-ehto… Ongelmia on paljon, mutta yhteisvoimin niiden yli on vielä mahdollista selviytyä.

Tule mukaan Sammalniemen Ystävien kasvavaan joukkoon. Tukea voi monin tavoin. Voit tulla mukaan yhteisiin talkoisiin tai ryhtyä vaikkapa kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenmaksu yksityisiltä henkilöiltä on 30 €/vuosi ja yhteisöiltä/yhdistyksiltä 50 € /vuosi.

Jos liityt kannatusjäseneksi nyt, ostat samalla palan Sammalniemen kattoa. Kiireellisin suurempaa korjausta vaativa toimenpide on nimittäin Rantarinteen katto, joka tuulessa ja tuiskussa on ajan myötä rappeutunut. Seuraavaa suurempaa syysmyrskyä se tuskin enää kestää.

Kannatusjäseneksi voit liittyä helposti: kirjaa vain tietosi alla olevaan postikorttiin, leikkaa se irti, allekirjoita ja laita postiin. Jokainen työpanos ja jokainen euro on tärkeä.

Pelastetaan yhdessä Sammalniemi!

Tilinumero: Sammalniemen Ystävät ry FI64 1555 3000 1191 81, viite 1232

Talkoohenkisten ilmoittautumiset: puheenjohtaja Riitta Talonpoika p. 050 341 7639, [email protected]

LIITY SAMMALNIEMEN YSTÄVIEN KANNATUSJÄSENEKSI.Tule mukaan tukemaan lasten leiritoimintaa.

Nimi:

Yhteisö:

Osoite:

Sähköposti:

Kannatusjäsenmaksu on yksityisiltä henkilöiltä 30 € ja yhteisöiltä 50 € per vuosi. Kannatusjäseneksi voit liittyä helposti: kirjaa vain tietosi tähän postikorttiin, leikkaa se irti, allekirjoita ja laita postimerkillä varustettuna postiin.

Kyllä, kiitos. Haluan olla mukana tukemassa Sammalniemen leiri-ja kurssikeskuksen elinvoimaa ja liityn Sammalniemen Ystävät ry:n kannatusjäseneksi:

Allekirjoitus:

Laita tähänpostimerkki

PL 16

00531 Helsinki

Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen omistaa Lasten Tuki ry, joka perustet-tiin v. 1959 nimellä Työläislasten Tuki ry. Nykyisellä nimellään järjestö on rekisteröi-ty elokuussa 1983. Lasten Tuki on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) jäsen ja myös Sammalniemi on rakennettu RAY:n myöntämillä avustuksilla.

Sammalniemen leirikeskuksen rakenta-minen alkoi 60-luvun alussa. Rantasauna valmistui 1966 ja päärakennus 1969. Läpi 70-90 -lukujen Sammalniemeä on edelleen kehitetty RAY:n avustuksella. Tällä hetkellä sen rauhallisen mäntymetsän keskeltä löy-tyy myös mm. toiminnallinen Lastentalo, motellitasoinen Rantarinne, savusauna ja mökkejä.

RAY:n tuki loppui vuonna 2008.

leikkaa tästä

12

Punos 3/2014

L E I R I T O I M I N T A A

RÖLLI JA METSÄNHENKI -KESÄ-leirillä koettiin jännittäviä hetkiä Met-sänsääsken tullessa yllättäen häiritsemään metsänväen rauhaa. Kesäleirillä oli Rölli-teeman innoittamana ohjelmaa päivittäin viikon ajan. Leirillä nähtiin Röllinäytel-mä, askarreltiin amuletti-koruja ja rölli-soittimia, ja ohjelmaan mahtui niin Rölli-seisonta-kisa kuin Rölli-elokuvahetkiäkin.

Viimeinen päivä sarasti aurinkoisena, kun metsän väki heräsi Röllipäivään. Niin ohjaajat kuin leiriläisetkin saivat pukeutua teeman sopivasti. Samaan aikaan metsän rauhaa olikin jo tuo jonkin pelottava ja tuntematon kovaa vauhtia tulossa häirit-semään. Pienet Röllit ja Menninkäiset tal-lustivat ruokailulle sulassa sovussa pahaa aavistamattomina.

Rauhaisa metsänväen ruokailu kes-keytyi katolta kuuluvaan meteliin: kuin

salama kirkkaalta taivaalta Metsän Sokai-sevasääski hyppäsi ruokalakatoksemme katolta. Sillä samalla sekunnilla se kaap-pasi suippokorvaisen kauniin ystävämme Milli Menninkäisen. Kukaan ei ehtinyt tehdä mitään kun tuo synkänmetsän pe-lottava olento juoksi Milli olallaan metsän havinaan.

Kun Sääski ja Milli katosivat metsän syvyyteen, leirikylässä pohdittiin mistä Sääski oikein pääsi yllättämään meidän kylämme, kuinka monta niitä oli ja minne tuo metsän ilkimys Millimme vei?

Rohkea joukkomme lähti pelottomasti Milli Menninkäisen avuksi. Ennen mat-kaan lähtöä oli hyvä tietää että tuota met-sän pelottavinta eli Sääskeä ei missään ta-pauksessa saa katsoa silmiin, koska tämän katse olisi ikiajoiksi sokaiseva. Kuitenkin taru kertoo Sääskien pelkäävän laulua, jo-

Leiri alkoi siitä, kun lähdimme Pi-meesalmen satamasta kohti Pikku-Otavan saarta. Perillä söimme hy-

vää ruokaa, minkä jälkeen jakauduimme kuuteen telttaryhmään, pystytimme teltat ja purimme laukut.

Lasipalatsissa teimme leirin säännöt. Sen jälkeen lähdimme uimaan rannalle. Suuressa Näsijärvessä vesi oli paljon vii-leämpää kuin mihin olimme tottuneet pienissä järvissä. Uimisen jälkeen kuivat-telimme ja grillasimme makkaraa. Nuk-kumaan mentäessä leirikylän hiljenemi-nen kesti kauan.

Perjantaiaamuna lipunnoston ja aamu-palan jälkeen lähdimme ongelle. Mitja sai kaksi kalaa ja Virva ehkä sai yhden. Kalastamisen aikana osa porukasta alkoi koristella leirikylää. Telttakunnat nimet-tiin: Kimalletytöt, Negatiiviset, Supermu-nat, Delfiinit, Röllit ja Raksut. Telttojen somistelun ja nimikylttien lisäksi askar-reltiin liitutauluja ja päättäjäisillanvieton mainosjulistetta. Ja kaikki vähäinenkin vapaa-aika kului leiripostia kirjoitellessa.

Iltapäivällä oli lähiympäristössä rasti-polku, jossa oli pinsku- ja luontoaiheisia tehtäviä. Ryhmät joutuivat odottamaan kuitenkin lauantai-iltaan saakka ennen tulosten kertomista. Päivän aikana (niin

kuin kaikkina päivinä) käytiin monta ker-taa uimassa. Uimarantoja oli kaksi. Pik-kusaunan ranta oli parempi. Saarelaisista Otto kävi meidän kanssa usein uimassa.

Illan aikana paistettiin taas makkaraa ja vietettiin kesäiltaa saarelaisten seurassa. Koska pikkuväkeä alkoi väsyttää, isommat leiriläiset lähtivät Katrin opastuksella kä-velyretkelle. Kävelyltä palatessa leirikylä olikin jo ihan hiljainen. Retken aikana heräsi myös ajatus, että voisiko viimeisenä

yönä tehdä yöretken.Lauantaina pidettiin saaressa jokavuo-

tiset lasten olympialaiset. Lajeina olivat kuulantyöntö, renkaanheitto, vauhditon pituushyppy, tikanheitto ja perinnelaji-na tänä vuonna saappaanheitto. Sulassa sovussa keskenään kisasivat saarelaisten lapset ja leiriläiset. Tikanheitossa kahden siskoksen välillä oli tiukka kisa ja ylimää-räinen kierros ratkaisivat voittajaksi Del-fiinejä edustaneen Meerin. Meeri myös

Kaunis ystävämme Milli Menninkäinen

Musaleirin ihmeitä Ylöjärvellä

13

Punos 3/2014


voitti tyttöjen kokonaiskilpailun. Poikien sarjassa leiriläi-sistä paras oli Topi, joka tuli kolmanneksi.

Loppupäivä kului taas uimalla ja illanviettoon valmis-tautuen. Päättäjäisillanvietto oli yhdessä saarelaisten kanssa pidetty yhteislaulutilaisuus. Ohjelmassa oli myös leiriläisten lauluryhmän esitys ja rastipolun tulosten julkistaminen. Topin ryhmä tietysti voitti.

Illanvieton jälkeen isommat leiriläiset pakkasivat teltat mukaan ja lähtivät yöretkelle saaren toiselle puolelle. Telt-tojen pystyttämisen jälkeen menimme yöuinnille niljakas-pohjaiseen rantaan. Loppuyön kuuntelimme Pimeesalmen telakalta kantautuvaa ilonpitoa.

Viimeisenä aamuna yöretkeläiset palasivat lipunnostoon mennessä leirialueelle. Päivän tärkein asia oli aikuisten olympialaiset. Valitettavasti leirimme ohjaajat olivat epä-onnistuneet kuntohuippunsa ajoittamisessa, mistä johtuen suoritukset olivat enemmän koomisia kuin urheilullisia. Kisan aikana kahta leiriläistä myös haastateltiin Vasen kais-ta -nimiseen verkkolehteen (jutun voit lukea osoitteessa vasenkaista.fi). Olympialaisten jälkeen leikittiin vähän aikaa kadonneen leiriläisen metsästystä. Viimeisessä ruokailussa muistimme vielä pienellä lahjalla mainiota keittäjäämme joka oli tehnyt meille hyvää (jos ei lasketa kasviskeittoa) ruokaa. Viimeisessä lipunlaskussa selvisi kuka voitti siiste-yskilpailun ja voittaja oli Viivin ja Elvin Kimalletytöt.

Lopulta oli jäljellä enää venematka ja ystävyyspiiri. Lop-pujen lopuksi leiri sujui aivan mahtavasti.

teksti Topi ja Viivi Vuorikuvat Jouni Ahlgren

ten matkalla turvauduimme useaan otteeseen laulamalla kaikille tutua laulua” Päivänsäde ja Menninkäinen”.

Metsän keskellä joukkomme koki temppuradalla jos jonkin moista, jotta pääsimme Millin kintereille. Selviy-dyimme silmät sidottuina sääskienmetsän köysiradasta, rohkeimmat uskalsivat maistella sääsken herkkuruokia ja yhdessä tuumin selvisimme kirotusta suosta ylittäen sen lankkujen avulla. Ratkaistuamme Sääsken jättämän palape-livihjeen löysimme rantakaislikosta ämpärin jossa oli avain. Ei kauan tarvinnut ihmetellä, kun keksimme jo, mistä Mil-lin löytäisimme. Rantasaunan oven avautuessa Millimme kasvoille ilmestyi aurinkoinen hymy: ”Te löysitte minut, kiitos teille rohkeudestanne!” hän huudahti.

Kylämme vanhin kuitenkin muistutti että Sääski on edel-leen vapaana metsästä. Niinpä urhea joukkomme päätti karkottaa Sääsken laulamalla sen ikiajoksi metsään.

Kaikki tämä kuitenkin oli ohjaajien hulluttelua ja Sääs-ken vaatteiden alta ilmestyi kaikille tuttu ohjaajamme. Sen pituinen se.

teksti Sanni Karlström

Meille tärkeitä sanoja on Eko, DIY,

Recycle ja niin edespäin.......

Jos et tiedä mitä ne tarkoittavat me kerromme sen mielellämme.

Syksyn 2014 teemana on nukketeatteri. Käytämme kierrätymateriaaleja ja annamme niille uuden elämän.

Kertsissä opitaan myös kierrättämään, leivotaan, retkeillään luonnossa,

järjestetään lelukierrätystä, tuunataan ja pidetään hauskaa.

Lapsesi voit ilmoittaa kertsiin sähköpostilla tai puhelimella alla oleviin yhteystietoihin.

Samoihin yhteeystietoihin voit ilmoittaa jos haluat lahjoittaaa skartelu tai kierrätys materiaaleja

Tämä mainos on julkaistu myös verkkosivuillamme http://www.sdplvantaa.fi/kerhot-ja-pioneeriosastot/

Maanantaisin 1.9 alkaen klo 18.00 Kokoonnumme Länsimäen Nuorisotalolla-

Kerho on suunnattu 6-10v lapsille

ja on maksuton

Rajakylä-Länsimäen Pioneerit Ry

0503417982 [email protected]

www.sdplvantaa.fi

Pinskukerho

14

Punos 3/2014


Leirin avaus ja lipunnosto.

Tammen kesäleiri 2014Kuvatarina Porin ja Harjunpään aluejärjestön leiristä Tammen tilalla Kullaalla.teksti ja kuvat Miia Saarinen

Leirillä tietenkin uitiin, leikittiin, pelattiin ja askarreltiin. Uimaan päästiin monta kertaa päivässä komeiden säiden suosimana.

15

Punos 3/2014


Leirillä oli Muumiteeman merkeissä Hemulin kasvitunnistusta, ja tehtiinpä myös kasvitaulut. Nuuskamuikkusen kanssa kalasteltiin, ja välipalaksi oli Muu-mimamman lettuja. Yli kymmenvuotiaat leiriläiset pääsivät jopa selviytymään metsään yöksi.

Leirin jännittävin osuus kaikille oli kuitenkin varmasti se, kun heille kerrottiin, että Tammessa on kirous, joka leiriläisten tulisi poistaa! Leiriläiset ryhmittyivät pienempiin ryhmiin, joissa he lähtivät eri satuhahmoilta hakemaan loitsutarvik-keita velhon pataan. Kartta johdatti ryhmät oikealle reitille.

16

Punos 3/2014


Seppäkin kyseli kinkkisiä arvoituksia, joista sai sepän takoman naulan palkin-noksi. Ilkeitä sääksiä oli joka puolella vaanimassa ja vaikeuttamassa matkan kulkua.

Viimeinen talismaani pataan heitettäväksi löytyi sääksien leirinuotiolta, josta piti noutaa punainen kivi.

Onnelliset kultaisen talismaanin saajat.

17

Punos 3/2014


Hyvä noita kertoi ensimmäisen tarvittavan ainesosan loitsunpur-kamispataan.

< Luontonoita esitti kiperiä kysy-myksiä, minkä jälkeen hän opasti leiriläiset kultaisen havunoksan jäljille.

Kun kaikki ainesosat olivat padassa, oli voiton maljan aika!

Kun loitsu oli murrettu, oli koko poppoo sulassa sovussa — sääksetkin rauhoit-tuivat. Näin Tammen kirous saatiin lopullisesti murrettua.

18

Punos 3/2014


Pioneeriliiton perinteikäs kansainvä-linen ystävyysleiri järjestettiin tänä kesänä 7. -13.7. Sammalniemen

leirikeskuksessa Juupajoella. Leiri kokosi yhteen lähes 80 lasta, nuorta ja aikuista suomesta ja ulkomailta. KV-vieraita tuli Tšekeistä ja Saksasta, ja he pääsivät tu-tustumaan kesäiseen Tampereeseen ennen leiriä. Leirille tuli myös kymmenen vapaa-ehtoista kuudesta eri maasta täydentämäs-sä ohjaajaporukkaa.

Helteinen Ystävyysleiri sujui iloisissa merkeissä ja synnytti monia hyviä pio-neerimuistoja. Tänä vuonna sekä leiriläis-ten että talkoolaisten joukossa oli useita Taide- ja media-aiheisissa työpajoissa opeteltiin rummutusta, tehtiin uusia bii-sejä, kuvattiin videoita sekä askarreltiin kaikenlaista. myös kielitaito petraantui huomaamatta; aluksi englannin puhu-mista jännittivät niin leiriläiset kuin ai-kuisetkin, mutta oli ilo huomata, kuinka loppuviikosta pienetkin lapset uskalsivat puhua vierasta kieltä. Lisäksi apuna oli

tietenkin kaikille yhteinen elekieli, jonka avulla sai yllättävän paljon aikaan.

Leiri huipentui viimeisen illan karne-vaaliin, jossa saimme ihailla työpajojen tuotoksia. Esitysten joukossa oli monen-laista tanssia tanssista ja laulua — djem-ben ja rumpujen rytmit kaikuivat Juupa-joen kesäiselle taivaalle, ja värikkäät kar-nevaaliasusteet kruunasivat tunnelman! Iltaa jatkettiin vielä diskon ja herkkujen voimin.

Viimeisenä päivänä kerätyn palautteen mukaan kaikki leiriläiset saivat uusia ys-täviä ja oppivat asioita uusista kulttuu-reista. Paljon kiitosta sai rumputyöpaja ja afrikkalaisen tanssin opetus. Nappulat nauttivat eniten uimisesta, ja Mirkan ve-tämät kanoottiretket mainittiin monessa palautteessa. Leiriohjelmassa oli myös muun muassa luontopolulle tehty rasti-rata, tikkupullaa ja makkaraa sekä perin-teisiä pioneerilauluja. Ulkomaanvieraista erityisen kiinnostavaa oli juuri tikkupul-lanpaisto.

Pioneeriliiton hallitus asetti tämän vuo-den tammikuussa tavoitteeksi, että leirille tulee 50 osallistujaa. Tämä tavoite siis ylit-tyi, ja itse leiri että sen suunnittelu meni todella mukavissa merkeissä. Liitto haluaa vielä kiittää seuraavia henkilöitä: Harri, Poppis ja Heidi L-T Tampereella; ohjaajat ja talkoolaiset Pirkko, Mirka, Jani, Kai, Tarja ja Juhani, Nina, Petja, Jarkko, Tuo-mas, Hanski, Heidi ja Bisso, Anni ja Pete, Anna, Atte, Eva ja Jarmila, Emilie ja Azil; apparit Onni, Susa, Petra ja Kirsikka; työ-leiriläiset Audrey, Cecile, Markéta, Aneta, Daniel, Maria, Hyungabae, Min-Young, Estelle ja Julia; sekä tietenkin Pauliina.

Leirikuvia ja –videoita voi ihailla osoit-teessa http://samecamp2014.blogspot.fi/. Siellä ovat myös mediapajalaisten tekemät uutisvideot.

teksti Heidi Auvinenkuvat Anna Autio

Kansainvälistä leirielämää taiteenja hiekkarannan merkeissä

19

Punos 3/2014


OSALLISTUIMME PERHEENÄ ENSIMMÄISTÄ KERTAA PINSKUJEN TOI-mintaan heinäkuussa. Vietimme ihanan kesäisen viikon Sammalniemessä kansainväli-sellä ystävyysleirillä. Olemme molemmat työskennelleet lasten ja nuorten parissa työk-semme ja pioneeritoimintaan osallistuminen on ollut molempien mielessä pidempään sekä aatteen, perheenlisäyksen että osaamisen kehittämisen vuoksi.

Leiristä jäi positiivinen mieli ja osallistumme tulevaisuudessakin Pioneeriliiton toi-mintaan. Erityisen ilahduttavaa oli leirin kansainvälinen luonne, että nuoret eri puolelta Eurooppaa pääsivät toiminnan kautta tutustumaan toisiinsa. Oli myös hienoa, että lapset ja nuoret pääsivät itse valitsemaan minkälaisiin työpajoihin he osallistuivat.

Olimme kuitenkin pettyneitä, ettei Pioneeritoiminnan arvot näkyneet selvemmin toiminnassa. Esimerkiksi rasismin vastaiselle työlle ja globaalikasvatukselle olisi tilausta suomalaisella lapsijärjestökentällä. Tulevaisuudessa vastaavanlaisten kv-leirien järjestä-minen, jossa arvoja korostettaisiin, olisi erittäin toivottavaa.

Epäselväksi jäi meille uusille tulokkaille, miten Pioneeriliitto toimii valtakunnallisella tasolla ja miten jäsendemokratia on toteutettu. Tärkeää olisi mielestämme myös pohtia keinoja miten Pioneeriliitto voisi tulevaisuudessa osallistaa koko perheen paremmin toimintaan mukaan. Varsinaisesta pioneeri-iästä tulisi mielestämme siirtyä kohti koko perheen osallistavaa toimintaa. Pienten lasten vanhemmille on erityisen tärkeää saada vertaistukea samanhenkisistä ihmisistä, joita voisi punaisen aatteen kantajalle löytyä Pioneeriliitosta.

Onnistuneesta ystävyysleiristä innostuneina olemme päättäneet herättää henkiin oman kaupunginosamme osastotoiminnan Käpylän Pioneerit ry:n. Tarkoituksena on, että vielä tänä syksynä Käpylässä toimii kansainvälisen ilmapiirin omaava pienten lasten vanhempien kohtauspaikka. Osaston perusideana on järjestää toimintaa pienille alle nappulaikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen suuntautuen erityisesti siirtolais- ja maahanmuuttajaperheiden kohtaamiseen.

Tuomas Korkalainen (yhteisöpedagogi)Anni Pietarinen (VTM) ja Paulo (7kk)

Kohti kansainvälisyyttä ja perhetoimintaa

20

Punos 3/2014

J U H L A V U O S I

YSTÄVÄJÄRJESTÖMME JA TOIMIS-tokämppiksemme Vanu viettää toimin-nantäyteistä juhlavuotta: Vasemmisto-nuoret, entiseltä nimeltään Suomen De-mokraattinen Nuorisoliitto eli SDNL, perustettiin uudenvuodenaattona vuonna 1944 Helsingin Työväentalolla – puoli vuotta ennen Pioneeriliittoa. Vanun70-vuotisuhlat järjestetään uudenvuodenaat-tona Kulttuuritalolla ja sinne ovat terve-tulleita sekä aikuiset että lapset.

Lapsen näkökulmasta 70 vuotta on käsittämättömän pitkä aika. Nuorenkin mielestä se tuntuu ikuisuudelta. Vasem-mistonuorten historiaan mahtuu mo-nenlaisia tapahtumia, yllätyksiä, herkkiä hetkiä ja suuria saavutuksia.

"Luulimme tulleemme sosiaalidemo-kraattien tilaisuuteen, me olisimme ha-lunneet mukaan marxilaiseen toimintaan, mutta perusteilla oli jokin 'demokraatti-nen nuorisojärjestö'", muistelee Anna Lii-sa Hyvönen, yksi perustajajäsenistä.

Suomen Kommunistisen puolueen ta-holta haluttiin peittää avoin punaisuus yleisdemokraattisen julkisivun taakse. Niinpä lähdettiin perustamaan Suomen Demokraattista Nuorisoliittoa kokoa-maan laajoja nuorisojoukkoja toimimaan sotaa ja fasismia vastaan.

Vuoden 1945–46 liittokokouksessa Tampereella hyväksytty vaatimus ”Nuo-rison kolmesta oikeudesta” käsitti oikeu-den työhön ja taloudellisesti turvattuun

elämään, oikeuden sivistykseen sekä oi-keuden yhteiskunnalliseen toimintaan. Vaatimukset heijastelevat sodan jälkeisen Suomen tilannetta: nuoriso janosi asun-toja, työtä, kulttuuria ja sivistyksen kautta parempaa tulevaisuutta. Toiminta ei ole juurikaan tuosta ajasta muuttunut; edel-leen tavoittelemme parempaa asuntopo-litiikkaa, reilumpia työehtoja ja tasapuo-lista sivistystä kaikille yhteiskuntaluokasta huolimatta.

Edes välttämättömät muutokset eivät tapahdu nopeasti tämänhetkisessä maa-ilmassamme. Siksi jatkamme taistelua oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta, vielä 70 vuoden jälkeenkin.

Syksystä 1970 eteenpäin nuorisoliit-

Vasemmistonuoret juhlii 70-vuotista taivaltaan

Kajaanissa pioneeritoiminta oli vil-kasta 90- luvulla, varsinkin leiri-toiminta veti lapsia mukaan. Heti

ilmoittelun jälkeen leirit täyttyivät parissa päivässä, ja valitettavasti läheskään kaikki lapset eivät mahtuneet mukaan. Aikuisista ohjaajista vaan oli huutava puute, mutta aina tapahtumat saatiin järjestettyä, ja tal-kooapua saatiin urheiluseurojen aktiiveil-ta. Siitä isot kiitokset Kajaanin Hakan po-rukoille. Vuosien varrella urheiluseurasta tuli mukaan ohjaajia, jotka jaksavat olla edelleen vuodesta toiseen mukana. Mutta silloin pidemmille leireille talkoolaisia ja ohjaajia ei ollut helppo saada. Muutama aikuinen ja paljon lapsia, joten nuoret ja apuohjaajat joutuivat ottamaan vastuuta monista leiritoiminnoista, ohjaamisesta ja keittiötöistäkin. Porukalla väännet-tiin lihapullat ja muut herkulliset eväät ja järjestettiin ohjelma. Kerhotoiminta oli säännöllistä. Muodostui pitkiä ystä-vyyssuhteista, joita yhdessä toimiminen ja vastuukantaminen vain lujittivat. Mutta niin vain kävi, että elämä kuljetti näitäkin

lapsia eri suuntiin, maailmalle.Aina silloin tällöin törmätessä, pu-

huttiin ja puhuttiin, että olisi mukavaa

koota porukka yhteen, pitää leiri yhdes-sä. No, tänä kesänä se viimein onnistui! Hommamiehenä toimi Salosen Hannu.

Kajaanin ”entiset” pioneerit kohtasivat kesäkuussaPioneeriliitto täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Juhlavuosi herättelee varmaan monessa haikeita muistoja lapsuuden ja nuoruuden leirivuosilta. Itse tulin mukaan pioneeritoimintaan vasta aikuisena, kun omat lapset olivat pieniä. Siihen aikaan pioneereista kasvoi nuorisoliittolaisia. Itselläni kävi toisin päin: Pioneeritoiminta imaisi täysillä mukaansa aktiivin nuorisoliittolaisen ja vei sydämen yli 30 vuotta sitten.

21

Punos 3/2014

Vasemmistonuoret juhlii 70-vuotista taivaltaan

J U H L A V U O S I

VASEMMISTONUORET JULKAI-see tänä syksynä mielenterveys-aiheisen kampanjan. Kampanjan tarkoitus on toi-saalta kiinnittää huomiota siihen, miten monimutkaista hoitoon pääseminen on, ja toisaalta alleviivata sitä, että mielenter-veysongelmista pitäisi voida puhua siinä missä muistakin sairauksista. Nuorten on erityisen vaikeaa saada apua mielenterve-yden ongelmiin. Lapsiasiainvaltuutetun vuosikirjasta selviää, että suomalaiset lap-set jakautuvat yhä selkeämmin hyvinvoi-viin ja huonompiosaisiin.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei aina ymmärretä sitä, että ihminen on psyykkis-fyysinen kokonaisuus. Psyykkinen vaikut-taa fyysiseen ja päinvastoin. Mielenterve-ysongelmat ovat edelleen tabu yhteiskun-nallisessa keskustelussa, vaikka ne median aiheena ovatkin jatkuvasti yleistyneet, hitaasti mutta varmasti.

Mielenterveysongelmista tulisi voida puhua samalla tavalla, kuin vaikkapa dia-beteksesta tai astmasta. Mieli on osa keho-amme, eikä mielenterveysongelmista sen vuoksi voi puhua ikään kuin ne olisivat henkimaailman asioita. Kyse on sairauk-sista, jotka voivat sattua kenen tahansa kohdalle.

Toisaalta mielenterveysongelmat ero-

avat edellä mainitusta siten, että ym-päristön vaikutus niiden syntyyn on merkittävä. Yhteiskunta, perhe, ystävät, parisuhde, kokemukset ja traumat ovat monesti syynä mielenterveyshäiriön syn-tyyn tai ainakin sen puhkeamiseen. Tä-män vuoksi mielenterveyshäiriöt ovatkin suurimmaksi osaksi alemman keskiluokan ongelma. Myös poliittista ja taloudellista järjestelmää on muutettava, kun halutaan ennaltaehkäistä ongelmia. Lääkkeet eivät paranna sairasta yhteiskuntaa.

Kyseessä on Vasemmistonuorten kam-panja, mutta mielenterveysongelmat ovat ikävä kyllä kaikkien ikäpolvien ongelma. Myös lapset kärsivät, jos vanhemmilla on itsellään selvittämättömiä asioita. Sen vuoksi on tärkeää saada hoito ulottumaan kaiken ikäisiin ja kaikkiin yhteiskunta-luokkiin, perheitä ja lapsia unohtamatta.

Tule siis taistelemaan kanssamme pa-remman hoidon ja yhteiskunnallisen keskustelun puolesta! Järjestämme tämän syksyn aikana monia tapahtumia eri puo-lilla Suomea. Tule mukaan ja tuo myös perheesi!

Lue lisää: vasemmistonuoret.fi

teksti Aino Tuomi-Nikula

Vasemmistonuorten uusi kampanja: Terve mieli terveessä ruumiissa

to jakautui selvästi kahteen kilpailevaan osapuoleen, joilla molemmilla oli oma toimintakenttänsä. Enemmistöläisen osa-puolen tuki ja turva oli selvästi työläis-nuorisossa, vähemmistöläinen sen sijaan nojasi opiskelija- ja koululaisnuorisoon. 1980- ja 90-luvulla kahtiajako saatiin voimakkaan uudistus- ja kehittämistyön seurauksena kuitenkin kumottua.

Järjestön värikkään historian kohokoh-tiin kuuluu myös Ultra Bran perustami-nen. SDNL:n vuonna 1995 järjestämän poliittisten laulujen kilpailun voitti muu-an työtön säveltäjä nimeltään Kerkko Koskinen. Kappale oli "Ampukaa komis-saarit, nuo hullut koirat". Voittajakappale ja muutama muu biisi levytettiin SDNL:n

kustannuksella. Tulkitsevaksi yhtyeeksi perustettiin helsinkiläisistä taidelukiolai-sista yhtye nimeltä Ultra Bra.

Tervetuloa juhlistamaan kanssamme seitsemää toiminnan täyteistä vuosikym-mentä!

Juhlat järjestetään Kulttuuritalolla Hel-singissä uudenvuodenaattona 31.12.2014 klo 15 alkaen.

Kirjoitus perustuu artikkelisarjaan, jonka on kirjoittanut Perttu Iso-Markku: http://www.vasemmistonuoret.fi/?/70/historia/

teksti Aino Tuomi-Nikula

Osoitteita oli vaikea löytää, vaikka niemet muistuivatkin mieleen — FB:n kautta tie-to tavoitti kyllä aika monet. Varasimme Sotkamon Kiantajärven rannalta hulpean kämpäm ja mietimme, riittääkö 22 peti-paikkaa.

No niinhän siinä kävi, että entisten pioneerien leirille saapui porukkaa vain yhdeksän henkilöä, mutta emme anta-neet sen haitata tunnelmaa. Oli sydäntä lämmittävää huomata, että luottamus ”vanhaan” ohjaajaan oli yhä tallella. Lai-toimme porukalla ruokaa, pelasimme, saunoimme ja kalastimme Kiantaperän kauniissa maisemissa, ja lauantai- illan päätteeksi käytiin Napiksella pippaloi-massa. Ja eihän leiri olisi mitään ilman leiriolympialaisia. No se olikin sitten mel-ko totista touhua...! Viikonlopun aikana monet hauskat hetket muistuivat mieleen, mutta salaisuuksiakin paljastui. Nyt pojat uskalsivat paljastaa, mitä kaikkea piruilua olivat tehneet, kun ohjaajan silmä vältti, mm. porekylvyt Kingelin koskessa.

Viikonloppu vierähti iloisissa merkeissä ja toivon, että entisten pioneerien tapah-tuma sytytti osallistujille kipinän tulla uu-delleen mukaan pioneeritoimintaan.

teksti Ritva Mikkonenkuvat Elli Moilanen

22

Punos 3/2014

Pari ensimmäistä leiripäivää ku-lui toisiin tutustuessa, nimibingo auttoi nimien oppimisessa ja apu-

ohjaajat vetivät leikkejä. Erityisesti pojat innostuivat lisäksi jalkapallopeleihin ja ruokakin maistui hyvin! Heti ensimmäise-nä iltana leiriläiset patistettiin laiturille ja ryhdikkäisiin lauluasentoihin nuottinivas-koineen kaikkineen. Pioneerilauluja ral-latettiin iloisesti, raikuvin yhteisäänin… vaikka alku tosin olikin melodian etsis-kelyä ja todellisen lauluinnon löytämistä. Sieltähän ne marssit ja muut laulut sitten kuitenkin löytyivät.

Ohjelma oli lentävä, sitä muuteltiin ti-lanteen mukaan. Leiri oli siis kaiken kaik-kiaan rento, aikatauluista kun ei pidetty ainakaan turhan tiukasti kiinni.

Keskiviikko oli erityisen kesäleiriperin-teinen päivä. Aamiaisen voimin aloitettiin leiriolympialaisilla. Joukkueet huudettiin ja niinpä lähdettiin ensimmäisen olym-pialajin eli maalaiskuulantyönnön pariin. Kivenmurikkaa saivat lapset nuoremmas-takin päästä hienosti työnnettyä. Mölkky oli seuraavana lajina, ja sekin meni kaikin

puolin hienosti! Pussijuoksutkin hypeltiin ja yhteistyötä tehtiin ahkerasti vedenkan-nossa. Purkkeja kaatui, vesi läiskyi ja vaat-teet kastuivat, mutta hauskaa oli tämäkin! Haastavana yhteistyölajina vedenkanto meni tiukille, vettä oli saatu rannasta kan-nettua kaikkiin vateihin suunnilleen sa-man verran, mutta voittaja saatiin tähän-kin. Olympialaiset huipentuivat lopulta vielä ruoanlaittoon. Nälkäiset leiriläiset pääsivät tekemään itse omat hampurilai-sensa, ja hyviähän niistä tulikin.

PÄIVÄN OHJELMAHAN EI KUI-tenkaan jäänyt tähän. Apuohjaajat olivat nimittäin lyöneet viisaat päänsä yhteen ja onnistuneen kehittämään jotain, mikä ei varmasti hetkeen unohtuisi! Juonitte-lijoista vanhemmat kasasivat leiriläiset myöhemmin päivällä laulutuokiolle pi-halle. Kaksi nuorempaa päättivät jättää laulutuokion väliin ja huikkasivat mene-vänsä kävelylle. Työväen marssit ja nuo-risomarssit pääsivät jälleen raikumaan. Tunnelma oli iloinen, eikä se mikään ihme ollut. Olihan aiemmin päivällä ur-

heiltu onnistuneet olympialaiset ja sääkin oli aurinkoinen jo kolmatta päivää! Ilo ei kuitenkaan jatkunut kovin pitkään, sillä reippaat lauleskelut rikkoivat pian kauhis-tuneet huudot ja kiljunnat, kun kävelylle häipyneet tytöt palasivat takaisin juosten ja käsiään heilutellen, kuin viimeistä päi-vää. ”Kaikki sisälle, nyt nopeasti! Tuolla oli karhu!”

Järkyttyneet leiriläiset jämähtivät het-keksi paikoilleen, kun he yrittivät saada tilanteesta tolkkua. Apuohjaajat eivät on-nistuneet ainakaan rauhalliseen ohjaami-seen, vaan paniikki sen kun levisi nopeaa tahtia. Pelästynyt joukko ohjeistettiin päärakennukseen ja katsottiin, ettei ku-kaan vain jäisi ulos. Silmät ymmyrkäisinä lapset istahtivat lattialle turvallisimpaan mahdolliseen nurkkaan odottaen hiljaa lisäohjeita. Joku rohkeampi vilkaisi ik-kunasta ulos, vaikkei kyllä kuitenkaan ikkunan vierellä pitkään pysynyt. ”Mun pehmolelu on teltassa! Mä haluun mun pehmolelun!” Leiriläiset oli toden teolla säikäytetty. Kukaan ei huomannut käve-lyltään tulleiden apuohjaajien, taikka ai-

Kajaanin pinskut SuvirannassaOli aivan ihana helteinen kesäpäivä, kun pystytimme Kajaanin pioneerien kesäleirin Suvirantaan. Välillä ohjaajienkin sormi oli mennä suuhun telttojen pystytystä avustaessa, mutta leirin pystyttäminen saatiin kuin saatiinkin lopulta päätökseen. Tällaisin töin viisi päivää kestävä leiri pyörähti käyntiin, reilun kahdenkymmenen hengen voimin!

Perunateatterissa.

L A S T E N L E H T I

23

Punos 3/2014

kuisten puuttuvan. Miikka ja Milla aloit-tivat ohjeistuksensa. ”Teidät otetaan täältä yksitellen ja viedään ulos. Teidät ohjataan tuonne naapuritontille turvaan siksi aikaa, että tänne voi palata.”

Ja niin alettiin leiriläisiä ohjata yksitel-len ulos. Ulkona odottavilla apuohjaajilla oli kuitenkin ollut yllätys. Kummastuneet leiriläiset saivat huivin silmillensä, kun heitä lähdettiin kädestä pitäen kuljetta-maan. ”Ei siellä mitään karhua oikeasti ollut. Tää on leirikaste!”

Kaste meni hienosti, leiriläisiä nauratti ja puhutti koko hössäkkä. Nuoremmat-kin apuohjaajat olivat tyytyväisiä. Paitsi että yksi juttu oli vielä tekemättä. Milla oli pitkästä aikaa päässyt pioneerileiril-le mukaan, eikä häntä ollut kastettu siis muutamaan vuoteen. Tytöt olivat päät-täneet tehdä tuolle asialle jotain. Milla oli lähdössä leiriltä muita aikaisemmin muun menonsa takia, joten hieman kiirus alkoi olla. Kun aikaa löytyi sopivan verran, ja Millaa ei näkynyt, kaksikko järjesteli kas-teradan saunan taakse. He suunnittelivat muunkin osan kasteesta, eli tunnustelu- ja maistamisosion, jotka olivat mukana aina. Kun kaikki oli valmiina, Milla paikannet-tiin. Innostuneet apuohjaajat tekivät vielä viimeisen silauksen, eli mustat sotamaalit kasvoilleen! Tytöt juoksivat sitten esiin, yllättäen Millan täysin. Hänelle ei todella-kaan ollut suotu minkäänlaista varoitusta, vaan apuohjaajat kiersivät toisen taakse ja

sitoivat silmät pioneeriliinalla. Vain kän-nykkä ehdittiin pelastaa ja siinä sitä sitten lähdettiin!

Kiljaisuilta ei säästytty, Milla-rukkaa kun kuljeteltiin radalla paljain jaloin ja hakaneulat ja pienet oksat pistelivät. ”Nyt voit istua siihen!” tokaistiin radan päätyttyä. Kastettava istui ja läpäisi tun-nustelu- sekä maisteluosion lähes täysin pistein. Hieman siinä kyllä kastuttiin. Milla onnistui sitomaan pioneeriliinan-kin kaulalleen sokkona, vielä ennen kuin tytöt päättivät hänet kastaa. ”Nyt kun tuo sinun istumapaikka kastui vähän, niin me nostetaan sinut kuivemmalle paikalle ja kastetaan vasta siinä.” Apuohjaajat nos-tivat äkisti Millan pölkyltä, vaan lupaus kuivemmasta paikasta jäi vain lupauksek-si. Milla istutettiin hyytävää vettä täynnä olevaan suureen saaviin, eikä se tietenkään riittänyt. Kylmää vettä saatiin kastetilai-suuden vuoksi vielä parin sangollisen ver-ran päällekin!

PÄIVÄ PÄÄTTYI SITTEN ILOISESTI saunomiseen ja uintiin, ja yöllä nukutti hyvin. Lämmin torstaiaamu alkoi siten maukkaalla aamiaisella. Ruokapöydis-sä puhutti edelleen apuohjaajien järjes-tämät leirikasteet. Oli ollut helpottavaa kuulla, että karhu olikin ollut keksitty juttu! Ja Millan kastetta oli ollut hauska seurata! Myöhemmin aamupäivän aikana opiskeltiin ensiaputaitoja sekä kertailtiin

pioneerijuttuja – kaikki oppivat varmas-ti jotakin uutta ja tärkeää. Muutamien leikki- ja pelihetkien, sekä tietysti uimi-sen jälkeen olikin sitten varmasti jokaisen odottama Tieto- ja Taitorata, jossa tar-vittiin aamupäivän aikana opittuja asioi-ta. Ohjaajat olivat yhdessä apuohjaajien kanssa valvomassa rasteja, joista jokaisella tarvitsi erilaisia taitoja. Oli ensiapujuttu-ja, pioneeriasiaa, ympäristökysymyksiä… Onnistuneen radan käynnin jälkeen saa-tiin sitten herkutella lämpimillä ja her-kullisilla nuotioleivillä, jotka oli itse saatu kasata. Myöhemmin saatiin myös mau-kasta keittoa.

Torstaipäivä kului nopeasti uidessa, pe-laillessa, soudellessa ja laulellessa. Illan saa-puessa päästiin jälleen saunomaan. Tiinaa ja Maritaa, näitä nuorempia apuohjaajia jotka olivat olleet päävastuussa kasteissa, odotti kuitenkin vielä jokin. Marita istui päärakennuksen ruokailu-/keittiötilassa valmistelemassa viimeisen aamun ohjel-maa ja Tiina oli tyttöjen saunassa. Mari-ta näki jossain vaiheessa ikkunan kautta, kuinka Miikka tepasteli saunalle ja kutsui Tiinan sieltä ulos. Tiina oli säikähtänyt hieman, mitä asiaa hänelle voisi olla? Oli-ko hän tehnyt jotain väärin? Miikka kui-tenkin otti pioneeriliinan irvaillen esiin Tiinan astuessa ulos saunasta. ”Eikä!” tuo huudahti. Tytön annettiin pukea pääl-leen, ennen kuin liina sidottiin. Marita kuitenkin jatkoi rauhassa puuhiaan. Ai-

Jatkuu seuraavalla sivulla...Nimibingon kautta uudet nimet opittiin tuossa tuokiossa.


24

Punos 3/2014

nakin siihen asti, kunnes Miikka tuli hä-nen luokseen toisen huivin kanssa. Marita keskeytti touhunsa, hän oli jo kuvitellut että hänet oli jo unohdettu. Mutta niin sai hänkin huivin silmilleen ja talutuksen kuistille ystävänsä luo. Tytöt talutettiin varovasti portaat alas, ja sitten – heidän yllätyksekseen – heidät nostettiin kotti-kärryihin! Suunnilleen kaikki leiriläiset ja ohjaajiakin oli katsomassa, kuinka apuoh-jaajat saisivat itse kokea kasteen perinteen. Monet ottivat taskussa pyörineet puhe-limensa esiin ja videot päälle. Kiljuntaa kuului, kun tyttöjä työnnettiin kottikär-ryillä ympäri pihaa. Kyyti oli pyörivää ja päätä sekoittavaa! Apuohjaajat olivat jo valmiiksi hieman huonovointisia, kun heidät nostettiin taas, mutta tällä kertaa heidät otettiin hartioille. Keinuva käve-lykyyti kuljetti heitä vielä hetken päära-kennuksen edustalla kehää kiertäen, en-nen kuin Tiina ja Marita tiesivät lautojen narahtelevista äänistä päätellen olevansa laiturilla. Tiina otettiin hetkeksi Miikan hartoilta, kun Marita taas tunsi yhtäkkiä putoavansa. Apuohjaaja sätki säikähtänee-nä ilmalentonsa aikana, ennen kuin mols-kahti veteen. Toinen molskahdus kuului, kun Tiina heitettiin ystävänsä vierelle järveen. Tytöt ottivat huivit silmiltään nauraen ja henkeään haukkoen. Räkätys-tä kuului myös laiturilta. Koko juttu oli tallentunut puhelimiin. Kiljaisuille ja sät-kimisille saataisiin siis nauraa vielä jatkos-sakin. Vettävaluvat apuohjaajat pulikoivat rantaan ja siitä saunaan lämmittelemään ja nauramaan toisilleen. Kaste oli tullut tosiaan aivan puun takaa, ja naurettavilta he olivat varmaa totta tosiaan näyttäneet!

Lopulta koitti viimeinen päivä. Oli hel-teistä ja tyyntä. Vaikka päivän ohjelmaan kuuluikin leirin purku ja tavaroiden pak-kaus, oli kuitenkin vielä yksi aktiviteetti jäljellä. Leiriläiset pääsivät ohjaajien yön aikana valmistelemaan Karkkimetsään! Karkkeja olikin bongailtu koko aamun sieltä täältä, ja niiden hassuja olinpaik-koja oli ihmetelty. Oli hauskaa etsiä ja kerätä karkkeja ympäri päärakennusta se-kä metsikön reunalta. Makeisia löysivät niin pienemmät kuin isotkin leiriläiset, toisiaan ystävällisesti avustaen.

Niin kuin on tavaksi tullut, päättyi tä-mäkin leiri lopulta jo tutuksi tulleeseen Ystäväpiiriin. Ystävänlaulu laulettiin ja kotiin päästiin iloisin mielin, pioneerilei-rimuistojen kera!

teksti Marita Hoskio ja Sini Kortelainenkuvat Aki Räisänen

Seikkailu Suomenlahdella -leiri alkoi Turun Lasten Itämeri-tapahtumalla Aurajoessa. Tapahtuma oli varmas-

ti kaikille mieleenpainuvin. Aurajoen rannassa odotti lehdistöä, ja osa tutki-musmatkailijoista pääsi jopa radioon ja paikallisuutisiin kertomaan matkamme merkityksestä.

Seikkailu Suomenlahdella -leiri on huipentuma Raision Pioneerien Nuorille Suomenlahti tutuksi -projektille. Leirin teemana oli Itämeren vesistön tilan tutuksi tekeminen lapsille ja nuorille. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa yleistä ympäris-tötietoisuutta. Matkalaiset oppivat ja ha-vaitsivat valtavasti asioita Itämeren vesis-tön tilasta. Tätä tietoa lapset ja ohjaajat jakoivat kaikille kiinnostuneille Lasten Itämeri!- tapahtumissa kuudessa kaupun-gissa Itämeren rannikolla. Tapahtumissa oli tietoa ja katsottavaa matkaltamme. Laivan kannella pelattiin ympäristölauta-pelejä ja tehtiin I love Itämeri -pinssejä. Halukkailla oli mahdollisuus päästä itse kokeilemaan vesinäytteidenottoa leiriläis-ten opastuksella.

Itämeren tila on jokseenkin huolestutta-va. Itämerellä on yhdeksän maata ympäril-lään, ja ihmisten aiheuttamat maatalous-saasteet, liikenne, ja yksittäisten henkilöi-den jättämät roskat kuormittavat itämerta huomattavasti. Asialle ei saada tarpeeksi julkisuutta, vaikka Suomella onkin eniten rannikkoa tämän meren rannalla.

Usein vesistö näyttää pinnan päällä hy-vältä, mutta suurimmat ongelmat löytyvät pinnan alta. Happikato on suuri ongelma ympäri Itämerta, vaikka parempaan päin ollaan menossa. Happikato yksinkertai-suudessaan on sitä, että vesi muuttuu rehevöitymisen myötä sameaksi ja saas-tuneeksi, jolloin auringonvalo ei pääse tarpeeksi syvälle pohjaan asti. Kun poh-jalla olevat kasvit ja kasviplanktonit eivät saa auringonvaloa, eivät ne voi tuottaa

happea Itämereen. Meren pohja jää näin hapettomaksi, eikö ilman happea voi olla minkäänlaista elämää.

Tutkimusmatkalla kilometrejä taittui huikeat yhdeksänsataa! Matkalla nähtiin jos jonkinmoista säätä ja satamaa. Han-gossa tapahtuma pidettiin auringonpais-teessa ja tyynessä säässä, kun taas idem-pänä tapahtumassa pidettiin hatuista ja punaisesta tapahtumateltasta kiinni, kun tuuli puhalsi Haminan venesatamassa. Merenkäynti oli aika ajoin niin hurjaa, että koko porukka istui kannella horisont-tiin katsoen. Matkalaiset saivatkin Por-voon tapahtumavierailta matkaevääksi inkiväärikarkkeja pahoinvoinnin varalle.

Niin monta ja erilaista kuin oli sata-maa, oli myös näytehavaintoja. Jokaisen sataman ja pysähdyspaikan näytetulokset olivat ainutlaatuisia. Paikka paikoin ha-vainnoimme isojakin eroja näkösyvyydes-sä ja pohjan happipitoisuudessa. Meren happamuustuloksiin saimme vaihteluja esimerkiksi Itämeren valuma-alueilta.

Matkan päätyttyä kaikki lapset olivat hereillä siitä, mitä Itämeressä tapahtuu, mitä sen suojelemisen eteen voi ja kan-nattaa tehdä, ja mitä kannattaa jättää te-kemättä. Lapsille jäi myös mieleen, mistä saasteet tulevat mereen ja mitä saasteet aiheuttavat Itämeren kasveille ja kaloille. Useimmat aikovat myös kertoa kotona kierrättämisen, Itämerensuojelun ja kes-tävämmän kehityksen tärkeydestä.

Mikään kesäkoulu Seikkailu Suomen-lahdella ei kuitenkaan ollut, vaan lasten leiri. Kysyimme myös lapsilta mikä oli kivointa leirillä. Ja vaikka vesistön tutki-minen oli monen mielestä kiinnostavaa ja kivaa touhua, löytyi leirin parhaiden asi-oiden joukosta kestosuosikit, samat mistä jokainen kesäleiri on tehty: aurinko, uimi-nen ja kaverit.

teksti Osku Hannelin ja Sanni Karlströmkuvat Osku Hannelin

Raisiolaisten SeikkailuSuomenlahdella- leiritutustutti Itämeren tilaanYhdeksäs kesäkuuta vielä toisilleen tuntematon porukka lastasi Aina-laivan matkalaukuilla, ruokatavaralla ja vedenmittauslaitteilla. Satavuotiaan troolarin uumeniin majoittui 29 ihmistä; laivan jokainen tuuma käytettiin hyödyksikonehuonetta myöten.


25

Punos 3/2014

Miksi Itämerestä täytyy mielestäsi pitää hyvää huolta?Emmi Virtanen, 12: ”Siksi että kalat voivat elää meressä ja että kasvit voi elää ja yhteyttää happea sinne veteen.”

Tuomas Lehti, 13: ”Ettei monet lajit kuole sukupuuttoon ja ettei Itämerestä tule iso roskalautta.”

Voiko Itämeri mielestäsi hyvin?

Emmi: ”Ei kauhean hyvin koska aurinko ei jossain kohti yltänyt pohjaan asti.

Tuomas: ”No joo suhteellisen hyvin mut jos sen antaa mennä pahempaan kuntoon niin voi käydä tosi huonosti.”

Aiotko kertoa kavereillesi Itämeren tilasta?

Emmi: ”Aion, mut ne ei jaksa kuunnella. Ja sit mä aion kertoa mammalle ja pappalle ja iskälle. Ja pikkusiskolle aion kertoa, kun se on ton ikänen niin et se tajuu sen tarpeeks aikasin eikä vasta mun ikäsenä.”


26

Punos 3/2014


Tarvikkeet:- kannelinen pilttipurkki- valkoista paperia ja lyijykynä- ph- liuskoja (saa apteekista)- valkoinen ämpärin kansi, kivi, teippiä ja narua 3 metriä- näytteenottolomake

Ennen näytteen ottamista on hyvä tehdä huomioita säästä tai muista olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa näytteen tulokseen.

OHJE: ota vesinäyte noin 1 metrin sy-vyydestä

1. HajuVeden haju ja sen voimakkuus kertovat muun muassa veden rehevyydestä. Kai-killa vesillä, niin makeilla kuin suolaisilla, on oma ominaistuoksunsa. Haju voi tul-la veteen esimerkiksi aineista, jotka eivät sinne kuulu, biomassasta, tai hajoamiseen liittyvästä kemiallisesta prosessista.

OHJE: Sulje näytepurkki ravistele sitä. Avaa purkki ja haistele miltä vesi haisee.

Mille vesi haisee? Mudalle/ suolle/ ka-lalle/ pilaantuneelle kalalle/ mädälle ka-nanmunalle/ öljylle / jollekin muulle?

Miten voimakas haju on? Ei hajua/ heikko/ selvästi havaittavissa/ voimakas.

Vinkki: pohjasta otetun vesinäytteen haju voi olla erilainen.

2. VäriVeden väri kertoo humuksen eli osittain

hajonneen kasvi- tai eläinperäisen ainek-sen määrästä vedessä. Mitä ruskeampaa vesi on, sitä enemmän siinä on humusta. Veden väri vaihtelee valuma-alueiden ja vuodenaikojen mukaan.

OHJE: Aseta purkki valkoisen paperin päälle. Tarkastele näytettä ylhäältä päin veden läpi.

Minkä väristä vesi on? Arvio väri seuraa-vasti: sinivihreää/ vihreää/ kellanvihreää/ ruskeaa/ tummanruskeaa.

3. SameusSaastuneet vedet ovat usein sameita. Sameus muodostuu humus,- maa-aines,- planktonlevä,- ja siitepölyaineksista. Mitä sameampaa vesi, on sitä enemmän siinä on mainittuja aineksia. Huom! Jokivedet ovat yleensä järvi- ja merivesiä sameampia.

OHJE: Piirrä valkoiselle paperille lyi-jykynällä pieni rasti (rastin sakaroiden pituus 0,5 cm ja viivan paksuus 0,5 mm).

Tee sinäkin vesistötutkimuksia!Voit tehdä itse muutamia vesistöhavaintoja vaikka kotirannalla tai mökillä.

27

Punos 3/2014


PITÄÄ RAKENTAA AINAKIN UUSI pyörätie, et lapset voi harjoitella parem-min ku jos on kuoppainen niin ne voi kaatua.

Jokaisessa keskustassa pitäis olla ainakin yks lasten leikkipuisto mis on ainakin liu-kumäki mihin pienetkin pääsee, ja sateen-suoja ja sellanen verkkojuttu, joku mökki

mikä vois vaikka poliisiasema tai kioski tai vaikka vankila tai siis TYRMÄ! Ja sit pitää olla keinuja.

Tuomas Helén, 5v, Nummela

TÄMÄ ON KÄPYKENKELI. ENKE-lin luokse pääsee, kun ottaa keinussa tosi isot vauhdit. Ihan pilviin asti. Kenkelin

kanssa voi vaikka leikkiä. Se on ystävä.

Aino 3v., Järvenpää

Kannanotto

Käpylehmä

Aseta purkki valkoiselle paperille rastin päälle. Tarkastele näytettä ylhäältä päin veden läpi.

Miten sameaa vesi on? Arvio sameus: kirkas/ hieman samea/ samea/ erittäin sa-mea.

4. NäkösyvyysNäkösyvyyttä mitatessa otetaan aina kak-si havaintoa samasta paikasta. Ota näkö-syvyys aina varjonpuolelta. Kertomalla kahdella näkösyvyyden tuloksen selvität, miten syvälle auringon valo yltää.

TEE: Tee itse oma näkösyvyys mittari. Tarvitset valkoisen ämpärin kannen, 3-4 metriä naurua ja painavan kiven.

Kiinnitä naru ämpärin kanteen siten, että sen voi laskea vaakatasossa veteen. ( Tee keskelle ämpäriä reikä, sido nauru ki-ven ympärille ja pujota naru kannen läpi niin, että kivi jää painoksi pohjaan.) Lisää naruun teipillä metrin välein merkinnät.

OHJE: Laske levy hitaasti veteen, kun-nes se katoaa näkyvistä. Kirjaa muistiin viimeinen syvyys, jolla levy vielä näkyi. Toista sama uudelleen. Näkösyvyys on kahden syvyyslukeman keskiarvo.

5. Happamuus eli phHappamuuden mittaaminen soveltuu hy-vin järvi- ja jokivesiin. Meren ph-vakio on 8. Kuitenkin murtovesialueella Itämerellä ph voi olla 7. Leirin aikana valuma-alueel-la mitattiin jopa ph 6, eli vesi oli hapanta.

Mikä on veden happamuus? Pidä pH-liuskan päätä vedessä noin minuutin ajan. Vertaa väriä malliin, joka on purkin kan-nessa. Liuskan väri kertoo veden ph- ar-von.

Mitä pienempi ph-arvo, sen happa-mampaa vesi on. Useimpien järvien ph on alhainen eli hapan. Happamuuden syynä voivat olla esimerkiksi teollisuuden ja lii-kenteen tuomat ilmansaasteet ja typpi- ja rikkioksidit.

Lähde: Vesikansa- yhteistyöhanke

28

Punos 3/2014


29

Punos 3/2014


Kansainvälisellä kesäleirillä tehtiin yhdessä leiriläisten kanssa leiriuutisia. Uutisiin

koottiin leiripäivien tapahtumia. Lapset osallistuivat uutisjuttujen suunnitteluun,

toimivat ankkureina ja kuvaajina yhdessä mediapajan ohjaaja Mari Koistisen kanssa.

30

Punos 3/2014

P I O N E E R I L I I T T O

TAPAHTUMA AJANKOHTA PAIKKA

Pinskunuorten Päivät 4.-5.10. Helsinki, Harjun nuorisotalo

Liittovaltuuston syyskokous 1.-2.11. Helsinki, Suomenlinna

Työntekijöiden virkistyspäivät 11.-13.11. Barcelona

Avoin koulutus helmi-maaliskuu Avoin

Liittovaltuuston kevätkokous 21.3.2015 Helsinki/Tampere

23. liittokokous 23.-24.5.2015 Summassaari

SDPL 70 vuotta 12-14.6.2015. Turku

HÄME

Lastenjuhla 5.10. Kaukajärvi, Tampere

Tonttuleiri marraskuu Avoin

ETELÄ-SUOMI

Pinskukerho (Vantaan Pioneerit) 1.9. alkaen Länsimäen nuorisotalo klo 18

Musa- ja taidepajoja 8.9. alkaen Vartiokylän työväentalo klo 18

Huruksen syystalkoot 26-28.9. Huruslammen leirikeskus

Pinskunuorten Päivät 4.-5.10. Helsinki, Harjun nuorisotalo

Seikkailu- ja syysleiri (Vantaan Pioneerit) 24.-26.10. Kukonnotkon leirikeskus

POHJOIS-SUOMI

Perhepikkujoulut joulukuu Oulu

JÄRVI-SUOMI

Koulutusristeily Turku-Tukholma 26.-27.9.2014 Grace Viking Line

Kangaslammen syysleiri 13.-16.10 Kangaslmmen leirikeskus, Äänekoski

YK-päivän rauhantapahtuma 24.10. Suolahden Kansantalo

LÄNSIRANNIKKO

Harjavallan kerho viikko 39 alkaen Harjavalta

Toiminnan suunnitelupalaveri 24.9. Forssa, Jokioinen

Toiminnan esittely Poripäivillä 27.9. Pori

Nuorten ohjaajien kokoontuminen 27.-28.9. Turku, Aurinkolahti

Hiitteenharjun kirous 4.-5.10. Harjavalta

Syysleiri Kylmälahdessa 10.-12.10. Pori

Myrskyleiri saaristossa (Raision Pioneerit) 16.-18.10. Raisio

Syysleiri teemalla Ronja ryövärintytär 16-.18.10. Turku, Aurinkolahti

TOIMINTAKALENTERI

31

Punos 3/2014

P I O N E E R I L I I T T O

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ryHämeentie 29, 6. krs., 00500 Helsinki040 1379 455, [email protected]

toiminnanjohtajaAnni Hakolampi044 323 0223, [email protected]

järjestösihteeriAnna Autio040 1379 451, [email protected]

Punos040 1379 455, [email protected] /punos

Länsirannikon Pioneerit – SDPL ryHakakatu 12, 20540 Turku040 1379 448, faksi (02) 2379 [email protected]

puheenjohtaja Veikko Mäntylä050 360 3949

toiminnanohjaaja Mirka Lasarov

Raision Pioneerit ryLumparlankatu 18, 21200 Raisio044 9674 493, [email protected]

toiminnanohjaaja Sanni Karlström

SDPL:n Hämeen Pioneerit ry.Näsilinnankatu 22 A 1, 33210 Tampere0400 804 677, faksi (03) 222 3738 [email protected]

puheenjohtajaHannu Häkkinen040 7080 [email protected]

toiminnanohjaaja Harri Asikainen

SDPL:n Pohjois-Suomen Pioneerit ryPakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulupuhelin 040 1379 452faksi (08) 5371 770 s-posti [email protected]

puheenjohtaja Sylvi Pohjonen050 3650 [email protected]

toiminnanohjaaja Jani Grönroos

SDPL:n Järvi-Suomen Pioneerit rySuolahden KansantaloKisakatu 7, 44200 Suolahtiwww.sdpljarvisuomi.net

puheenjohtaja Mihail Seppälä[email protected]

toiminnanohjaaja Sirpa ”Piipa” Martins043 2181 200, [email protected]

SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan Piirijärjestö rySDPL:n Espoon Aluejärjestö ry.Pasilanraitio 500240 Helsinki041 4645 851, [email protected]

puheenjohtaja Antti Nordin041 4737 [email protected]

toiminnanohjaaja Reijo Ranta

SDPL:n Vantaan Aluejärjestö ryRatatie 2, 01300 Vantaa050 341 7982, [email protected]

toiminnanohjaaja Ismo Haapala

SDPL:N YHTEYSTIEDOT

Kylläolen kiinnostunut pioneeritoiminnasta!

Ottakaa minuun yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä:

Olisin valmis toimimaan vapaaehtoisena lasten kerhoissa lasten leireillä lasten retkillä/tapahtumissa talkoissa muussa pioneeritoiminnassa

Minulle voi lähettää pioneeripostia.

Nimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelinnumero:

Sähköposti:

Syntymävuosi:

Päiväys: Allekirjoitus:

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

SDPL ry.Tunnus 501268700003 VASTAUSLÄHETYS

Suom

en D

emok

ratia

n Pi

onee

rien

Liitt

o –

SDPL

Ry

punos 3/ 2014

Documents