VALINNANVAPAUSKOKEILU 15.12.2016PIRJO LAITINEN-PARKKONEN

HANKEJOHTAJA

KESKI-UUDENMAAN SOTE

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE▪ Kokeilun yleiskuva

▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet

▪ Valintavirheen korjaus

▪ Bonus-sanktiomalli

▪ Henkilökohtainen budjetti

KESKI-UUDENMAAN SOTE• Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen

sote-malli

• Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan valtuustot tehneet päätöksen sitoutumisestaan hankkeen jatkovalmisteluun

• Suunnittelussa ovat mukana kuntien lisäksi Eteva-kuntayhtymä ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue

• Suunnittelussa huomioidaan valtakunnallinen kehitys• Jatkotyöstäminen yhdessä 7/2017 aloittavan maakunnan

välikaikaishallinnon kanssa

MIKÄ ON ALUEELLINEN SOTE-MALLI?▪ Malli on kokonaisuus, jossa palvelut

tuotetaan yhdessä eri asiakasryhmille (ikäihmiset, lapset, nuoret ja perheet, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja aikuissosiaalityön asiakkaat, vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asiakkaat) asiakaskeskeisesti ja tehokkaasti

▪ Luonnoksessa kokonaisvastuu asiakasryhmien palveluiden tarpeenmukaisesta järjestämisestä ja tuottamisesta on samalla taholla, kunnes siirtyminen maakuntaan tapahtuu

▪ Alueen taloudellinen ja toiminnallinen tieto kootaan niin, että sitä voidaan hyödyntää palvelutuotannon suunnittelussa ja johtamisessa jo ennen vuotta 2019

▪ Monituottajamalli on ollut suunnitelmissa alusta alkaen

Keski-Uudenmaan alueellinen sotemalli

Asiakasnäkökulma ja palveluohjaus (järjestäjä)

Tuotantonäkö-kulma (tuottaja)

Asiakasryhmien ja palvelutuotannon yhteinen

johto

Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä-Pornainen

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE

▪ Kokeilun yleiskuva▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet

▪ Valintavirheen korjaus

▪ Bonus-sanktiomalli

▪ Henkilökohtainen budjetti

VÄESTÖPOHJA N. 200 000 ASUKASTAIkäjakauma painottuu koko maahan verrattuna selvästi enemmän lapsiin ja nuoriin

DRAFT

TERVEYSPALVELUJEN PEITTÄVYYS 60%

60%

40%

87%

13%

60%

32%

8%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Kaikki kuntalaiset Terveyspalveluita käyttäneet Vain terveyspalveluitakäyttäneet

Terveyspalveluita käyttäneet Ei terveyspalvelukäyttöäVain terveyspalvelukäyttöä Myös sosiaalipalveluita käyttäneetPelkkä PTH PTH+ESH

Sairastavuudeltaan kuntien väestö on selvästi terveempää kuin koko maassa keskimäärin*

Kuntalaisten* terveyspalvelujen käyttö (2015)

*Poislukien Järvenpää, josta tiedot puutteelliset | *THL:n sairastavuusindeksi alueella on 86 ja Kelan sairastavuusindeksi 92.

60 % kuntalaisista 52 % kuntalaisista Erikoissairaanhoidon kustannusten takia

asiakkaat vaativat sote-organisaatioiden välillä. Esimerkiksi syöpäpotilaat kuuluvat tähän joukkoon

Pärjääjämallissa asiakkaat sijoittuvat sekä yhteistyö-asiakkaiden (kirurgiset potilaat) että omaehtoisesti pärjäävien joukkoon (krooniset sairaudet, esim. diabetespotilaat)

Asiakkaat pitkälti pärjääjiä, mutta palveluntuottajan pitää pystyä tunnistamaan ja tukemaan myös alttiiden ja riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden pärjäämistä

DRAFT

VALINNANVAPAUSKOKEILU 2017-2018▪ Valinnanvapauskokeilu sisältyy Palvelut asiakaslähtöisiksi -

kärkihankkeeseen▪ Kokeiluja varten ei tehdä säädösmuutoksia, vaan ne

toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, keskeisenä sovellettavana on palvelusetelilaki (569/2009)

▪ Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien valtionavustushakemus kohdentui lääkäri- ja hoitajavastaanottojen valinnanvapauden kokeiluun, ml kannustin/sanktio-mallinnus, sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden valinnanvapauteen henkilökohtaista budjetointia käyttäen

VALINNANVAPAUSKOKEILU 2017-2018▪ Keski-Uudenmaan sote: tuottajien korvausmalliin sisältyvän bonus-sanktio -

elementin käyttö sekä henkilökohtaisen budjetin käyttö jatkopalveluissa, 2 milj. euroa

▪ Hämeenlinna: tuottajien korvausmalliin sisältyvän ikäryhmäpainotteisen kapitaatiokorvauksen käyttö sekä sähköisten omahoitopalvelujen kytkeminen valinnanvapauspalvelujen yhteyteen, 2 milj. euroa

▪ Jyväskylä: yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, tuetaan pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä, 0,8 milj. euroa

▪ Tampere: tuottajien korvausmalliin sisältyvän suoritepohjaisen elementin käyttö sekä palvelusetelin käyttö jatkopalveluissa, 1,5 milj. euroa

▪ Ylä-Savon sote-kuntayhtymä: haja-asutusalueen kokeilu suppeamman valikoiman palveluilla, 1,5 milj. euroa.

VASTAANOTTOPALVELUIDEN KOKEILU

• Koskee perustason lääkäri- ja hoitajavastaanottoja

• Kokeiluun eivät kuulu• suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut• kotihoidon lääkäripalvelut, • hoivakotien/asumispalveluitten lääkäripalvelut• Seulonnat, rokotekampanjat • Sosiaaliohjaus• Korvaushoitopotilaiden hoito• Hoitotarvikejakelu

KAPITAATIOKORVAUS

▪ Kapitaatio lasketaan kuntakohtaisesti

▪ Korvauksen määräytymisessä käytettävät ikäryhmät ovat: 0-6-vuotiaat, 7-64-vuotiaat, 65-74-vuotiaat, 75-84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat. Ikäryhmille on määritelty kertoimet, joiden avulla kapitaatiokorvaus lasketaan.

▪ Kapitaation suuruus (keskiarvo ikäryhmittäisestä kapitaatiosta) asettunee 190-220 euron välille riippuen kunnasta ja tarkennuksista

KANNUSTIN-SANKTIOMALLI▪ Tarkoituksena kannustimilla/sanktio-mallilla on luoda

palvelutuottajille kannustimet toimia kokonaistaloudellisesti edullisesti järjestäjän ja laadullisesti hyvin asiakkaan näkökulmasta▪ Tuottaja pystyy omalla palvelutarjonnallaan

ehkäisemään muiden palveluiden tarvetta, esimerkiksi päivystyskäyntejä

▪ Palveluntuottajalta edellytetään myös laatua potilasturvallisuuden, hoidon saatavuuden ja asiakkaan kokeman laadun osalta

▪ Kannustin-sanktiomalli perustuu Triple aim –malliin, jolla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta/potilasturvallisuutta

(1): Berwick, D. M., Nolan, T. W., & Whittington, J. (2008). The triple aim: care, health, and cost. Health Affairs, 27(3), 759-769.

DRAFT

HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN KOKEILU

▪ Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu ja palveluintegraattorin suunnittelu paljon palveluita tarvitseville▪ Palveluntuottajat ja kolmas sektori tiiviisti mukaan

suunnitteluun▪ Mm. kohderyhmän määrittely

Asia

kas-

näkö

kulm

aTu

otta

ja-

näkö

kulm

aJä

rjest

äjä-

näkö

kulm

a• Korvaus-

/kapitaatio-mallinlaskenta ikäryhmä ja kuntakohtaisesti alkaa

• Rajausten tarkentaminen alkaa

• Taloudellisten vaikutusten ja mahdollisten riskien arviointi kuntakohtaisesti

• Sopeuttamistarpeen määrittely kuntakohtaisesti

• Korvaus-/kapitaatio-mallin viimeistely

• Seuranta, arviointi ja raportointimallin rakentaminen

• Ensimmäinen suunnitelma henkilökohtaisen budjetoinnin toteutuksesta

• Henkilökohtaisen budjetoinnin tarkentaminen

• Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palveluintegraattorinsuunnittelu

• Lautakuntakäsittelyt

• Kapitaatiokorvauksen korjaus perustuen listautuneiden palvelukäyttöön

• Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palveluintegraattorintoteutus alkaa

Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

• Viestintäsuunnitel-ma: miten valinnanvapaudes-ta ja listautumisesta tiedotetaan kuntalaisille

• Listautumismallin tekninen suunnittelu ja toteutus

• Mahdollisesti ensimmäiset tiedotteet

• Listautuminen aloitetaan• Kuntalaisten

tiedottaminen• Kuntalaisten kysymyksiin

ja tiedusteluihin vastaaminen

• Aktiivinen tiedottaminen • Kuntalaisten kysymyksiin

ja tiedusteluihin vastaaminen

• Listautuminen päättyy• Tiedottaminen listautuneille

• Potentiaalisten tuottajien kartoitus alkaa

• Keskustelu tuottajien kanssa;

• Mahdollisten pienten tuottajien tuki

• Palkkio-sanktiomallin periaatteiden määrittely

• Mukana olevien tuottajien hyväksyminen sekä ehtojen ja pelisääntöjen sopiminen alkaa

• Palkkio-sanktiomallin määrittely

• Tuottajan markkinoivat• Aktiivinen keskustelu

tuottajien kanssa

• Kapitaatiokorvauksistasopiminen tuottajien kanssa pohjautuen asiakkaiden listautumiseen

VALMISTELUVAIHEEN JÄSENNYS ENNEN TUOTANTOKÄYTTÖÖN OTTOA (TAVOITE 4/2017)

ARVIO

INTI & SEU

RAN

TA

Yhteiset(uudet) toiminnan mittarit

Yhteiset prosessit

Yhteiset palvelut

KU-SOTEN KÄRKIHANKKEET

IKÄIHM

ISTEN PA

LVELUT

AKUUTTIHO

ITO

VA

MM

AISPA

LVELUT

MIELEN

TERVEYS; PÄ

IHDE

JA SO

S TYÖ

LAPE-

MUUTO

SOHJELM

A

VA

LINN

AN

VA

PAUS

Palveluohjaus, kuntoutus, sähköinen asiointi, terveyden edistäminen

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE

▪ Kokeilun yleiskuva

▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet▪ Valintavirheen korjaus

▪ Bonus-sanktiomalli

▪ Henkilökohtainen budjetti

KAPITAATIOHINNAN MÄÄRITTELY

Kapitaatiohinnanmäärittely ja laskenta

• Palveluiden rajaaminen

• Asiakkaiden rajaaminen

• Muut valinnat ja määrittelyt

Valintavirheen korjauksen määrittely ja laskenta

• Aktiivinen valinta aiheuttaa valintavirhettä ja tuottajilla insentiivi suosia kevyempiä asiakkaita

• Tarvitaan, koska kapitaatiohinta koskettaa muuten kunnan koko väestöä

Bonus-sanktiomallin määrittely ja laskenta

• Bonus-sanktioperiaatteiden määrittely ja valitut mittarit

• Bonus-sanktion laskenta ja vaikutukset kapitaatiohintaan

Hinnan määrittelyssä on kolme keskeistä kokonaisuutta

DRAFT

ASIAKKAIDEN OSALLISTUMINEN KOKEILUUN

▪ Kokeiluun saa osallistua kuka tahansa kokeilukuntien asukas ilmoittautumalla erillisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta (aktiivinen valinta)▪ Asiakas valitsee ensisijaisen palvelutuottajan ilmoittautuessaan▪ Asiakas antaa luvan käyttää potilastietojaan kokeilun tarkoituksiin

▪ Ensi vaiheessa kokeiluun osallistuvien määrä rajataan kunkin kunnan osalta max 10% kunnan väestöstä▪ Kokeilua voidaan laajentaa kokeilun edetessä

▪ Aktiivinen valinta johtaa vääristymään asiakkaiden kapitaatioperusteissa, joka huomioidaan kapitaatiolaskennassa

▪ Asiakas saa vaihtaa palveluntuottajaa kesken kokeilun▪ Palvelutuottajan muutoksessa karenssi (6kk)

▪ Työterveyshuollon asiakkaista maksettava ikäperusteinen kapitaatiohinta on täysimääräistä korvausta pienempi.▪ Kapitaatiokorvauksen vähennys koskee niitä asiakkaita, jotka ovat valinneet vastaanottopalvelujen

tuottajaksi oman työterveyshuollon palvelujen tuottajan ja joille työnantaja tarjoaa Kelan korvausluokka II:een liittyvät sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelut.

▪ Vastaava menettely koskee myös YTHS:n palvelutuotantoa.

Vastaanottopalveluiden kokeilu toteutetaan kaikkien hankekuntien alueella

DRAFT

KAPITAATIOKORVAUKSENMÄÄRÄYTYMISEN PERIAATTEITA

▪ Kapitaatio on määritetty perustuen kunkin kokeilukunnan vuoden 2015 tilinpäätökseen.▪ Kapitaatio päivitetään kokeiluun vuoden 2016 tiedoilla

▪ Palvelusetelin arvo määrätään järjestäjän päätöksellä vuosittain seuraavasti: ▪ (Järjestäjän omat vuosittaiset tuotantokustannukset / väestö) / 12 kk = Kapitaatiokorvaus (€) / kuukausi

▪ Kapitaatio sisältää myös mahdollisesti kliiniset tukipalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut

▪ Kapitaatioon allokoidaan lisäksi tietty laskennallinen osuus hallintokustannuksista▪ Asiakasmaksut kerää järjestäjä

▪ Kokeilun palveluiden piiriin ei kuulu suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut, seulonnat, kotihoidon lääkäripalvelut eikä hoivakotien lääkäripalvelut, hoitotarvikejakelu, korvaushoito

▪ Kapitaatiokorvauksen muuttaminen: Palvelun järjestäjä voi tarkistaa kapitaatiokorvausta vuosittain, mikäli esimerkiksi palvelun sisältö tai vastuunjako muuttuu. Kannustin- ja sanktiomallin osuutta kokonaiskorvauksesta, kannustimia ja sanktioita ja näiden painoarvoja voidaan myös tarkistaa vuosittain. ▪ Kokeilun aikana kapitaatiohinta sidotaan tuottajahinta- tms. indeksin kehitykseen, olettaen, että

palvelun ehdot ja periaatteet eivät muutu kokeilun aikana▪ ikäryhmiä ja ikäryhmäkohtaisia kertoimia ei muuteta, ellei siihen ilmene erityistä aihetta

DRAFT

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE

▪ Kokeilun yleiskuva

▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet

▪ Valintavirheen korjaus▪ Bonus-sanktiomalli

▪ Henkilökohtainen budjetti

VALINTAVIRHEEN KORJAUS

▪ Aktiivinen valinta eli asiakkaat valitsevat itse osallistumisesta valinnanvapauskokeiluun▪ Passiivinen valinta ei onnistu, koska alueen väestömäärä liian suuri ja omaa palveluntuotantoa ei

pystytä alasajamaan samassa suhteessa▪ Myöskään yksittäisten kuntien koko väestö ei tässä mahdollinen

▪ Koska aktiivinen valinta saattaa aiheuttaa kokeilun otokseen vääristymän, tulee tämä virhe korjata kertoimella (risk-adjustment)

▪ Tuottajalla on insentiivi tehdä palveluun hakeutuminen haastavaksi vaikeahoitoisemmille asiakkaille ja toisaalta kohdentaa omaa markkinointiaan helppohoitoisempiin asiakkaisiin (mm Epstein 1989)

▪ Kokeiluun osallistuvien asiakkaiden osalta tehdään risk-adjustment perustuen aikaisempaan palvelukäyttöön. Arviossa huomioidaan…▪ …onko potilas ei-palveluja käyttävä, satunnaiskäyttäjä vai listautunut (krooninen/paljon

palveluita käyttävä)▪ …potilaan päihde ja mielenterveys –palveluiden/sosiaalipalveluiden käyttö▪ …potilaan työttömyys▪ …potilaan erikoissairaanhoidon käyttö

▪ Potilaille määritetään kerroin kuvaamaan vastaanottopalveluiden käyttöä, joka vaikuttaa palveluntuottajan saamaan kapitaatiokorvaukseen

Epstein, A. M., & Cumella, E. J. (1988). Capitation Payment: Using Predictors Of Medical Utilization. Health Care Financing Review, 10(1), 51.

DRAFT

ALUSTAVA HAHMOTELMA VALINTAVIRHEEN KORJAUKSESTA

Valinnanvapauden laajentuessa koko väestöön korjausta ei tarvita

Kokeilun asiakkaat

Kunnan väestö Ikäryhmä Kapitaatio-korvaus

Ikäryhmä 1 X€

Ikäryhmä 2 Y€

Ikäryhmä n Z€

Kapitaatiokorvausmääriteltynä per ikäryhmä kunnan väestölle

Ikäryhmä Kerroin

Ikäryhmä 1 a

Ikäryhmä 2 b

Ikäryhmä n c

Kokeilun asiakkaiden aikaisempi palvelukäyttö ikäryhmittäin suhteessa kunnan vastaanottopalveluiden asiakkaisiin

Ikäryhmä Korjattu kapitaatio-korvaus

Ikäryhmä 1 X€

Ikäryhmä 2 Y€

Ikäryhmä n Z€

DRAFT

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE

▪ Kokeilun yleiskuva

▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet

▪ Valintavirheen korjaus

▪ Bonus-sanktiomalli▪ Henkilökohtainen budjetti

MITTAROITAVAT ALUEET▪ Tarkoituksena kannustimilla/sanktio-mallilla on luoda palvelutuottajille kannustimet toimia

kokonaistaloudellisesti edullisesti järjestäjän ja laadullisesti hyvin asiakkaan näkökulmasta.

▪ Tuottaja pystyy omalla palvelutarjonnallaan ehkäisemään muiden palveluiden tarvetta esimerkiksi päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä, kun palveluntuottajalle olisi edullisempaa hoitaa potilaat virka-aikana omalla terveysasemalla

▪ Palveluntuottajalta edellytetään myös tiettyä laatutasoa mm. potilasturvallisuuden, hoidon saatavuuden ja asiakkaan kokeman laadun osalta

▪ Bonus-sanktiomalli perustuu Triple aim –malliin, jolla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta/potilasturvallisuutta. Nämä tavoitteet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan yhden tavoitteen kehittäminen voi vaikuttaa muihin tavoitteisiin positiivisesti tai negatiivisesti (1). Esimerkiksi palvelukokemuksen parantaminen voi vaatia lisäresursseja ja kasvattaa siten kustannuksia.

▪ Väestön terveys –kulma (population health) kuvaa laajemmin palvelun vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on suhdeluku, joka kuvaa käytettyjen resurssien ja havaitun vaikutuksen välistä suhdetta.

▪ Kustannustehokkuus –kulma (per capita cost) peräänkuuluttaa resurssien arvontuoton maksimointia eli millä tavalla asiakkaan kokonaiskustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä.

▪ Asiakaskokemus –kulma (experience of care) voidaan mallissa nähdä laajemmin asiakkaan kokeman laadun elementtinä. Laatuna käsitetään tässä yhteydessä asiakaskokemus, turvallisuus ja saatavuus.

▪ Kannustin-sanktiomallin tulisi ottaa huomioon kaikki Triple Aim – mallin osatavoitteet

▪ Jokaisella valitulla mittarilla tulee olla määriteltynä tavoite- ja painoarvo

▪ Osa mittareista voi olla ehdollistavia bonuksen toteutumiselle

Mitä halutaan ehkäistä ja mitä kannustaa?

(1): Berwick, D. M., Nolan, T. W., & Whittington, J. (2008). The triple aim: care, health, and cost. Health Affairs, 27(3), 759-769.

DRAFT

VÄESTÖN TERVEYS –MITTARISTON VIITEKEHYS

Satunnaiskäyttäjätnoin 80%

asiakkaista ja 60% käynneistä

Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat

noin 20% asiakkaista ja 40%

käynneistä

▪ Satunnaiskäyttäjät ovat niitä asiakkaita, joilla ei-diagnosoituja jatkuvia sairauksia tai palvelujen suurkäyttöä

▪ Satunnaiskäyttäjien ”Väestön terveys”-mittareissa kaksi keskeistä teemaa

A. Kevyet asiakkaat, joilla ei tarvetta erikoissairaanhoitoon

▪ Tuliko hoidettua yhdellä kertaa?B. Erikoissairaanhoitoa vaativat asiakkaat

▪ Pääsikö nopeasti jatkohoitoon?

Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat asiakkaat, niitä joilla jatkuva hoidon tarve joko kroonisen taudin tai muun tarpeen takia

Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat määritetään etukäteen jos diagnosoitu tai jos tulevat niiden piiriin

Lisäksi ”suurkäyttäjät”, eli yli 8 krt vuodessa käyvät lasketaan listautuneiksi

Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat ”Väestön terveys”-mittaristoon vaikuttavat kaksi kokonaisuuttaA. Uusien listautuneiden ehkäisy/saattaminen takaisin

satunnaiskäyttäjiksiB. Hoitotasapaino

DRAFT

KUSTANNUSTEHOKKUUS JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS –MITTARISTOT

•Lähetemäärä•Toteutunut erikoissairaanhoidon

käyttö ja kustannukset•Ehkäistävissä olevat

potilasryhmät

Erikoissairaanhoidon käyttö

•Virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

•Ehkäistävissä olevat potilasryhmät

Päivystyspalvelujen käyttö

•Kuvantamisen käyttö/lähetteet•Laboratoriotutkimusten tilaukset•Jos osana kapitaatiota, niin ei

huomioida bonus-sanktiossa

Kliinisten tukipalvelujen käyttö

•Kysytään asiakkaalta esimerkiksi tekstiviestillä

•NettosuositteluindeksiAsiakastyytyväisyys

•Lääketurvallisuus (rationaalinen lääkehoito)

Potilasturvallisuus

•Odotusaika vastaanotolle, esim T3 Saatavuus

Kustannustehokkuus Asiakastyytyväisyys ja laatu

DRAFT

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Bonus-sanktion vaikutus kapitaatiokorvaukseen tulee olla merkitykseltään tarpeeksi suuri, jotta kannustaa haluttuun suuntaan

Bonus-sanktion laskennassa käytössä kaksi eri mallia

1. Toteutuneet säästöt/laskennallinen säästö – Bonus tai sanktio lasketaan jälkikäteen toteutuneen käytön perusteella. Määritelmässä voidaan huomioida, että kaikki säästöt eivät välttämättä realisoidu, vaan ovat laskennallisia.• Suhteellinen muutos ikävakioidussa, asukaskohtaisessa

kokonaiskustannuksessa verrattuna muuhun kuntaan

2. Bonus-kapitaatiomittarit sidottuna KPI:hin (Key Performance Indicator) –Bonus tai sanktio lasketaan kuukausittain jatkuvasti seurattavien avainmittareiden perusteella• Sitominen alueen yleiseen kehitykseen eli oletko esim +-5% keskiarvotasosta

ja bonus/sanktio laukeaa täysimääräisenä

DRAFT

MITTARISTO

Vaikuttavuus

Satunnais-käyttäjät

Tuliko hoidettua kerralla kuntoon?

Nopea pääsy jatkohoitoon

Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat

Uusien asiakkaiden ehkäisy

Hoitotasapaino

Laatu

Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi

Potilasturvallisuus Lääketurvallisuus

Saatavuus T3

Kustannustehokkuus

Erikoissairaanhoito Lähetteet per asiakas

Päivystys Käyntimäärä

Kliiniset tukipalvelut Käyttö per käynti

Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio laukeaa täysimääräisenä

Mittari Painotus (per 100)

Yhden kerran episodit (per 12kk) valituilla potilasryhmillä

8

Käynti + lähete episodit valituilla potilasryhmillä

8

Nettosiirtymät jatkuvaan hoitoon 8

Hoitotasapaino valituilla potilasryhmillä 16

Nettosuositteluindeksi 16

Rationaalinen lääkehoito 8

Kolmas vapaa aika 8

Lähetteet per listattu 8

Listatujen päivystyskäyttö virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

8

Lab €/asukasKuvantaminen €/asukas

12

DRAFT

LASKENNALLINEN SÄÄSTÖ – BONUKSEN LASKENTAESIMERKKI

Palvelutuottajan vastuupopulaatio

Verrokkijoukko Laskennallinen säästö

ESH-kustannukset 2016 (per asukas)

900,00€ 950,00€

ESH-kustannukset 2018 (per asukas)

920,00€ 1000,00€

Muutos (€/asukas) +20,00€ +50,00€ +30,00€

PTH-päivystyskustannukset 2016 (per asukas)

19,00€ 20,00€

PTH-päivystyskustannukset 2018(per asukas)

20,50€ 22,00€

Muutos (€/asukas) +1,50€ +2,00€ +0,50€

PTH-vuodeosastokustannukset2016 (per asukas)

160,00€ 135,00€

PTH-vuodeosastokustannukset2018 (per asukas)

185,00€ 200,00€

Muutos (€/asukas) +25,00€ +65,00€ +40,00€

Laskennallinen säästö 5000 asukkaan vastuupopulaatiolla: (30,00€+0,50€+40,00€)*5000 = 352 500 €

Esimerkki bonuksen laskennasta: (0,25*30€+0,5*0,5€+0,25*40€)*5000 = 88 750 €, kertoimet suosivat ikääntyneiden säästöjä

Verrokkijoukon luvut ikävakioitu palvelutuottajan vastuuväestön ikärakenteen mukaisiksi

DRAFT

SISÄLLYS

▪ Keski-Uudenmaan SOTE

▪ Kokeilun yleiskuva

▪ Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet

▪ Valintavirheen korjaus

▪ Bonus-sanktiomalli

▪ Henkilökohtainen budjetti

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI▪ Henkilökohtaista budjetointia tullaan ensi vaiheessa soveltamaan rajatuissa

asiakasryhmissä

▪ Erityisesti henkilökohtaisella budjetilla yritetään lisätä yritysten ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua palveluihin. Toimintamallilla ei saada mitattavia tuloksia tai säästöjä välttämättä lyhyellä aikavälillä, vaan vaikuttavuutta haetaan ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä.

▪ Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa tässä hankkeessa asiakkaan omien palveluiden suunnittelua toimivaksi ja tarpeenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla tarvittava tuki ja palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti.

▪ Viranomainen määrittää ketkä ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen budjettiin. Viranomainen määrittää kullekin asiakkaalle henkilökohtaisen budjetin suuruuden perustuen aikaisempaan palvelukäyttöön ja palvelutarpeen arvioon. Viranomaispäätös perustuu monialaisen tiimin kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelutarpeen selvitykseen, jossa sosiaalityö on vahvasti mukana.

▪ Palvelujen laatua ohjataan laatu- ja vaikuttavuusmittareiden avulla. Vaikuttavuus- ja laatumittareilla seurattavan muutoksen tulee olla merkittävä, jotta se sanktioi huonon suoriutumisen kannattamattomaksi. Keskeinen mittari on toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen.

KIITOS!