1

PERHEYRITYS№ 4/2013 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY

Perheyritys on suosittu

väitöstutkimuksen kohde

SIVU 39

SOL on vuosien mittaan laajentunut ja monikulttuuristunut

SIVU 6

ANTTI HERLIN: Vastuuseen

kasvoi pikkuhiljaa

SIVU 14

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkiwww.perheyritystenliitto.fi

PÄÄTOIMITTAJAEveliina Talvitie

TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEETHanna Ojanpää, Jaana Laitinen, Krista Elo-Pärssinen, Pekka Suominen ja Milla Lappalainen.

OSOITTEENMUUTOKSETjasenpalvelu@perheyritys.fi

TAITTOEmma Hyökyvaara

KANNEN KUVA

PAINOPAIKKAEura Print Oy, Eura

ISSN-TUNNUS1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

Perheyritys 4/2013

6

18222830

14

3234

4039

424447

TYÖPAIKKA: SOLissa puhutaan noin 40 eri kieltä.

SYDÄN KÄDESSÄ: Kyläkauppias Kristina Tukiainen ja hänen apulaisensa.

Espoon Suvisaariston kyläkauppa on toiminut 1920-luvultä lähtien.

Kolmisenkymmentä liiton ”nextiä” kohtasi Noormarkussa ja sparrasi

yritysten tulevaisuudesta.

FBN-konferenssi järjestettiin Riossa.

Bargum, Ikäheimo ja Berner keskustelivat yrittämisestä ja yhteiskunnasta.

KOHTAAMINEN: Eero Lehti ja Ville Mäkinen.

Next Trends -tapahtumassa visioitiin uutta aikaa.

VAKIOT:

VIERASNÄPPIS: Yrityshistorian professori Niklas Jensen-Erriksen.

HENKILÖKUVA: Antti Herlinin mukaan pitää tehdä se, mikä tulee kohdalle.

Matti Vanhanen: Kohti saumatonta pääomaa.

Kolmen kaverin polku vei perheyritykseen.

Puheenjohtaja Pekka Laitinen raportoi maailmankonfenssista.

Omistajuus kiinnostaa tutkijoita.

VALMENNUS: Omistajaperhe ja ulkopuolinen toimitusjohtaja.

KESKUSTELUNAVAUS: Strateginen yhteenliittyminen vahvistaa.

HYVIÄ UUTISIA

45

125054

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan huomio

Lyhyesti

Asiantuntijakirjoitukset

Tulossa

3

Perheyritysten liiton Next Generation kokoontui marraskuun lopulla Noormark-kuun visioimaan porukalla tulevaisuutta.

Inspiraatiopuheenvuoron esitti ruotsalainen tulevaisuudentutkija Magnus Lind-kvist, jonka markkinoidaan tarjoavan ”älyllistä akupunktiota”. Valmennukseen osallistunut Pekka Suominen syttyi pohtimaan (s. 28), miten yritysten perintö onnistutaan turvaamaan tuleville sukupolville ilman, että jämähdetään paikoil-leen.

Jos hyvin käy, sukupolvien ymmärrys täydentää toisiaan. ”Vanha sukupolvi on nähnyt, miten maailma muuttuu. Nuori sukupolvi on puolestaan luontevasti lähempänä tulevaisuutta”, Suominen kirjoittaa.

Menestyminen on aina edellyttänyt uskallusta. Peppi Kairan ja Juhapekka Joro-sen haastattelussa kerrotaan (s. 6), että SOLissa on tehty ”sisäinen vallankumous”.

Globaali toimintaympäristö saattaa moninkertaistaa menestymisen. Peliyhtiö Supercell on kannustava esimerkki huikeasta ja melko nopeasti rakentuneesta onnistumisesta. Menestys voi rakentua myös useiden sukupolvien aikana. Monilla toimialoilla kasvun aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista. Yritys vahvistuu vähitellen kertyvän osaamisen, yhteistyöverkkojen ja varallisuu-den varaan.

Satu Wrede muistuttaa viereisellä sivulla myös siitä, että työpaikkoja ei synny yri-tyksiin, joiden volyymit eivät kasva tai joilla muuten ei mene hyvin.Suomessa on paljon hyviä esimerkkejä pitkäjänteiseen tyyliin menetystään rakentaneista, työllistävistä yrityksistä. Tässä lehdessä näkökulmaa tuovat aiem-min mainitun SOLin lisäksi muun muassa Otto Brandt, Halpa-Halli ja Berner.

-Saan lisäarvoa siitä, että teen töitä asioiden kanssa, joihin itse uskon. Ymmärrän nyt paremmin myös isääni, hänen panostuksiaan ja riskinottoaan perheyrityksen eteen, hahmottelee Nicolas Berner (s. 34), jonka edustama perheyritys on yltänyt 130-vuoden ikään.

Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin (s. 14)kertoo kasvaneensa vastuu-seen pikkuhiljaa. Kasvu on hänen aikanaan ollut melkoista. Antti Herlinin nous-tessa pääjohtajaksi vuonna 1996 Koneen markkina-arvo oli noin 600 miljoonaa euroa. Nyt sen arvioidaan olevan 17,3 miljardia euroa.

-Perusinnostus, avaramielisyys ja halu saattaa asiat valmiiksi edistävät sekä liike-taloutta että maataloutta, Thorsvikin tilan isäntä Herlin summaa.

EVELIINA TALVITIEeveliina.talvitie@perheyritys.fi

Akupunktiota, halua ja uskallusta

Pääkirjoitus

Sekä toimintaympäristömme että yrityksemme ovat muutoksen myllerryksessä. Tähän nopeasti muoto-aan muuttavaan muutokseen on sopeuduttava. On käytävä läpi jokainen nurkka ja tarvittaessa myös rohkeasti luovuttava sellaisesta, joka syö elinvoimaa kasvukelpoiselta. Elinvoimahan ei koskaan ole staat-tista. Se tarvitsee liikettä ja energian keskittämistä oikeaan kohteeseen.

Usein jämähtää ajattelemaan, että osaaminen riit-tää. Mutta jos kaikki ympärillä muuttuu, se ei välttä-mättä riitä. Osaaminenkin voi vanhentua. Vanhen-tuneista toimintatavoista on kuitenkin hyvä luopua ja keskittyä siihen, millä on edellytyksiä kasvaa. Luo-puminen ei ole välttämättä negatiivinen prosessi, vaikka toisinaan se on vaikeaa.

Olennainen kysymys on myös se, miten ihmiset saa-daan tekemään motivoituneesti töitä muutoksen keskellä. Muutosta ehkä pelätään turhan paljon. Lii-kehän motivoi, kun se suunnataan oikein.

Kuluttajakäyttäytymisen muutoksen kautta myös yritykset muuttuvat. Muun muassa verkkokauppa on mullistanut monta alaa. On osattava toimia ket-terästi. Päätöksenteon pitää olla nopeaa. Tämä on perheyritysten osaamisen ydintä ja merkittävä vah-vuus. Perheyrityksillä on kykyä sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

Sopeutumisen jäljiltäkin olemme kuitenkin vielä taantumassa, mutta hyvää on se, että vaikeiden vuosien aikana tehokkuus on yrityksissämme parantunut. Heti kun saamme positiivisia talouteen liittyviä uutisia, olemme valmiudessa kasvamaan ja työllistämään.

Yhteiskunnalta toivoisimme toimintamahdollisuuk-sien turvaamista. Esimerkiksi osinkoverotuksen kiristysvaatimusten keskellä päättäjien tulisi muis-taa, että osinkoja nostetaan yleensä yrityksistä, jotka tuottavat tulosta. Työpaikkoja ei luoda yrityksiin, joi-den volyymit eivät kasva ja joilla ei mene hyvin.

Veronkorotukset eivät synnytä työpaikkoja. Kette-ryys, elinvoima, kasvu ja hyvät toimintamahdolli-suudet sen sijaan synnyttävät.

Puheenjohtajan

HUOMIO!

SATU WREDEKirjoittaja on Perheyritysten liiton varapuheenjohtaja ja

Metroauto Groupin hallituksen puheenjohtaja.

Pekka Laitinen

5

Pekka Laitinen

SISKO JA SEN VELI

Nopeasti kasvaneen SOL-konsernin puikoissa on nyt neljäs sukupolvi. Sisaruspari Peppi Kaira ja Juhapekka Joronen johtavat yhtiötä, joka on

ensimmäinen työpaikka merkittävän monille nuorille ja maahanmuuttajille.

TEKSTI: JAANA LAITINEN | KUVAT: OLLI URPELA

Sisarukset Peppi Kaira ja Juhapekka Joronen menestyksen portailla SOLin pääkonttorissa Helsingin Sörnäisissä.

6

Loppusyksyn sade piiskaa Vanhaa Talvi-tietä Helsingin Sörnäisissä, mutta sisällä SOL-konsernin toimitiloissa tulee vastaan aurinko. Keltaista paistaa seinistä ja työn-tekijöiden pikkutakeista.

Alakerta muistuttaa eteläeurooppa-laista pikkukaupunkia piazzoineen.

– Mennään ylös mökkiin, Peppi Kaira ehdottaa. Mökki on ylemmän kerroksen neuvotteluhuone, joka näyttää talolta.

Liisa Jorosen henki ja kädenjälki näkyy yrityksessä vahvasti vielä. Joronen on ensimmäinen perheyrityksen johtoon noussut nainen Suomessa. Se noteerat-tiin julkisuudessa, ja huomiota sai paljon myös yrityksen värikäs ilme ja uuden-lainen johtamiskulttuuri, jonka Joronen lanseerasi Suomessa.

Nyt Joronen viettää paljon aikaa Rans-kassa, ja perheyrityksen johdossa työs-kentelee sisaruspari Peppi Kaira ja Juha-pekka Joronen. Äiti jätti isot saappaat – tai korkea korot – täytettäviksi. Sisarusten yhteispeli on sujunut, sillä kumpikin sai omat saappaat, jotka pitää täyttää, Kaira kuvaa.

– Meillä on selkeä työnjako. Kumpi-kaan ei ole alistussuhteessa toiseen, Juha-pekka Joronen sanoo.

– Eikä kumpikaan ole toisen pomo, Kaira painottaa.

Sukupolvenvaihdos on sujunut kitkatta, sillä Liisa Joronen on antanut tilaa toimia ja tehdä päätöksiä. Sitä kiittelevät kumpi-kin yrityksen jatkaja.

- SOLista luopuminen ei ole ollut hänelle helppoa. SOL käy mielessä joka päivä. Hän käy hallituksen kokouksessa neljä kertaa vuodessa ja otamme hänet mukaan keskusteluihin, kun teemme isoja strategisia ratkaisuja. Muuten operatiivi-nen johto on meidän käsissä, Juhapekka Joronen sanoo.

Välimatka on auttanut pysymään poissa nuoremman sukupolven jaloista. Muutto ulkomaille oli äidiltä tietoinen ratkaisu, sillä hän ei halunnut aiheuttaa samoja ongelmia, joita syntyi, kun edelli-sen kerran tehtiin sukupolvenvaihdosta.

– Liisan isä kierteli käytävillä ja jakoi neuvojaan vielä lähes kahdeksankymppi-senä. Hänen monet ajatuksensa olivat jo vanhentuneet, eikä Liisa päässyt toteut-tamaan omia näkemyksiä. Eikä Liisa ole henkilö, jolle luontuu muiden ohjeiden noudattaminen.

Kun Liisa Joronen vuonna 1991 sai tilai-

suuden ostaa perheyritys Lindströmistä siivous- ja jätepalvelut, hän tarttui tilai-suuteen. Yritys on sen jälkeen laajentunut ja kansainvälistynyt. Vuonna 1993 työnte-kijöitä oli 2300, nyt 11 000.

– Laskin muutama vuosi sitten, että maksoimme veroja enemmän kuin Nokia, Joronen sanoo.

Siivouksen lisäksi SOL toimii tällä haavaa turvallisuus-, toimitila-, pesula-, kotipalvelu- ja kiinteistöalalla. Uutena tuli mukana henkilöstön vuokraus 2009.

– Asiakkaiden tarpeiden mukaan on laajennuttu, Joronen kuvaa. Hän toimii SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtajana. Peppi Kairalla on sama pesti emoyhti-össä SOLEMOSSA, ja hän vastaa pesula- ja henkilöstöpalveluista.

Joronen on kasvanut yrityksen henkeen lapsesta saakka.

– En olen saanut palkkaa mistään muusta yrityksestä. Pienestä pitäen minulla on ollut fiilis ja ajatus, että tämä on kiva firma olla töissä.

Kairan piti käydä perheen bisneksien ulkopuolella. Hän työskenteli psykiatri-sena sairaanhoitajana kymmenen vuotta. Sitten hän kuuli, miten äiti Liisa Joronen puhui perheyhtiöistä Perheyritysten liiton

Peppi Kaira työskenteli vuosikymmenen sairaanhoitajana mutta palasi sitten perheyritykseen, jossa hän paiski monenlaisia töitä opintojen lomassa.

7

perustamiskokouksessa Hanasaaressa. – Kuuntelin sitä kuin ulkopuolisena.

Puhe sytytti kiinnostuksen tulla tänne töihin. En alun perin halunnut jäädä perheyritykseen, vaikka olen täällä siivon-nut ja lajitellyt pyykkiä kesäduunissa.

Samaan aikaan kun SOL on laajentunut, se on myös kansainvälistynyt ja monikult-tuuristunut. Yritys toimii kotimaan lisäksi Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Suomessa olevista 7800 työnteki-jästä 1800 on maahanmuuttajia. Konser-nissa puhutaan 30–40 eri kieltä. Joukon kirjavuus tuo haasteita, joihin vastataan kouluttamalla ja joustavuudella, Juha-pekka Joronen kuvaa.

Koulutusmateriaalia on eri kielillä, ja esimerkiksi siivousalan perussanastosta on tehty viuhka, jossa on sanat tärkeim-millä kielillä, joita työntekijät puhuvat.

– Kannustamme työntekijöitä oppi-maan suomea. Onhan se pieni haaste, jos työnjohto ja työntekijät eivät puhu samaa kieltä.

Toisaalta maahanmuuttajat nähdään SOL:ssa enemmänkin voimavaraksi.

– Meillä on erittäin hyviä kokemuksia maahanmuuttajista työssä. He sairas-

tavat vähän ja ovat aidosti ylpeitä siitä, että heillä on työsopimus, työvaate ja työterveydenhuolto. Ne ovat uusia asioita monelle ja askel eteenpäin yhteiskun-nassa. Työntekijöillä on lisäksi hyvä fiilis keskenään.

SOL:n kautta Viking Linen laivoja siivoaa 1200 työntekijää. Heistä 1000 on ulkomaalaisia. Vaihtuvuus on pieni, Joro-nen sanoo, ja koko ajan on 20–30 halu-kasta työntekijää jonossa.

– Työntekijät kertovat kavereilleen, jotka sitten hakevat tänne töihin.

Työpaikka on tärkeä siksi, että se auttaa saamaan oleskeluluvan Suomeen, jos sitä ei muuten ole.

Monikulttuurisuudesta on sekin hyöty yritykselle, että työntekijöitä löytyy päiviksi, jolloin suomalaiset viettävät pyhiä ja juhlia. Juhannus, joulu ja uusi vuosi ovat monille muualta tulleille taval-lisia päiviä.

Toisaalta työntekijät haluavat juhlia omia pyhiään. Sitä ennen työnjohdon pakeilla käy vapaapäivän pyytäjiä.

– Silloin joustetaan. Meillä on maail-man kalenteri, johon on merkitty tärkeät juhlapäivät eri maissa. Sen mukaan varau-dutaan lomapyyntöihin.

Suomessa on jo totuttu maahan-muuttajiin työpaikoilla, Joronen sanoo, Asenteet ovat muuttuneet eikä enää pyydetä, että lähetätte suomalaisen. Enää ei vaadita aina sitäkään, että työntekijä puhuu suomea.

– Ei ole vaihtoehtoja. Suomalaisia tai suomenkielisiä ei riitä tai saada kaikkiin töihin.

SOLin yhtiöt ovat suurelle osalle maa-hanmuuttajataustaisista työntekijöistä ensimmäinen kosketus suomalaiseen työelämään. Joronen sanoo, että yritys tuntee vastuunsa työntekijöiden kotout-tamisessa täkäläiseen työkulttuuriin.

– Meillä on iso vastuu näistä ihmisistä.Joronen muistuttaa, että yritys on

ensimmäinen työpaikka myös monelle suomalaiselle nuorelle. Työntekijöistä puolet on alle 29-vuotiaita. Tyypillistä on, että nuoret tekevät töitä opintojen ohessa, kokeilevat eri aloja ja miettivät, mikä työ kiinnostaa oikeasti.

– He oppivat täällä perusjutut eli sopimukset, työajat ja työssä käymisen. Olemme monelle läpikulkupaikka, jossa opetellaan, mitä työelämä on – ja se on ok.

Maahanmuuttajat ja opiskelijat ovat

”Kerran viikattiin pyykkiä koko perheen voimin, kun oli työntekijöiden lakko ja pestyt tuotteet piti saada asiak-kaalle”, Juhapekka Joronen muistelee.

8

paikanneet pulaa työntekijöistä. Viime vuosien taantuman aikana työntekijöitä on löytynyt hyvin verrattuna aiempaan. Meidän alaa ei yleisesti pidetä seksikkäänä, Joronen heittää.

Silti henkilöstövuokrauksen kautta löytyisi töitä esimerkiksi 400 rakennus-alan ammattilaiselle insinööreistä lähtien. Samaan aikaan työttömänä on alan ammat-tilaisia, mutta muualla maassa.

– Mietimme, miten heitä saataisiin tänne töihin. Samaa miettivät monet muutkin yritykset pääkaupunkiseudulla, Peppi Kaira sanoo.

SOL välittää paljon kausityöntekijöitä Lapin hiihtokeskuksiin. Kesällä taas tarvitaan työväkeä rakennuksilla.

– Pohdimme, voisiko näitä virtoja yhdis-tää. Siten voisimme työllistää heitä koko vuodeksi.

Yrityksessä ajetaan parhaillaan läpi myös muita uusia ideoita. Voi sanoa, että SOLissa on tehty sisäinen vallankumous. Eri yksikkö-jen rajat rikottiin, Joronen ja Kaira kuvaavat. Enää yksi tytäryhtiö ei vastaa tästä ja toinen

tuosta palvelusta. Asiakas saa nyt kaikki palvelut samalta luukulta.

– Meille tulee henkilö, joilla on oma, moniammatillinen tiimi. Siitä välitetään työtekijät kaikkiin asiakkaan tarpeisiin, Joronen piirtää kuvaa.

- Se on hurja muutos, jota nyt viedään läpi.

Samalla työntekijöiden osaamista moni-puolistetaan. Ajatus on, että yksi työnte-kijä osaa hoitaa monenlaisia tehtäviä, eikä asiakkaan luona juokse pitkin päivää useita eri työntekijöitä.

– Ajatellaanpa tätä tilaa, hän viittaa neuvotteluhuoneeseen, joka on SOLin toimitilojen kakkoskerroksessa talon muotoisessa tilassa, siinä piazzan yläpuo-lella.

– Tässä käy siivooja. Sitten tulee kiin-teistöhuolto, joka kiinnittää ruuvin tai korjaa jotakin. Jossakin vaiheessa paikalla käy vartija, joka tarkasta, että paikat ovat kohdallaan. Kolmen ihmisen sijaan yksi työntekijä voisi hoitaa kaikki kolme asiaa kuntoon.

SOL-YHTIÖT • Perustettu 1991, kun Liisa

Joronen osti perheen yrityksen Lindström Oy:n siivous- ja jätepalvelut

• Aurinkoinen nimi löytyi henkilökunnan ehdotuksesta

• Toimii nykyään koti-, kiinteistö-, siivous-, toimitila-, turva- ja vartiointi-, pesula- ja henkilöstönvuokrausalalla

• Emoyhtiö SOLEMO Oy, siivous-, toimitila- ja kiinteistöpalveluista vastaa SOL Palvelut Oy

• Toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa

• 11 000 työntekijää, joista Suomessa 7800

• Liikevaihto vuonna 2012 oli 230 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tavoite on 306 miljoonaa euroa

• Liikevoitto vuonna 2012 oli 10,4 miljoonaa euroa

• Suomen Laatupalkinto 1991 ja 1993, vuoden tuloksentekijä -palkinto 1992

• SOLEMO Oy:n toimitusjohtaja on Peppi Kaira ja SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juhapekka Joronen

SOLissa pidetään palavereja muun muassa ”mökissä” pääkonttorin kak-koskerroksessa.

CapMan– Muutoksen ja kasvun mahdollistaja

CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

www.capman.com

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä ja toivotamme

Hyvää Joulua ja MenestyksellistäUutta Vuotta 2014

www.finnvera.fi

10

SUOMEN WOMEN IN TECH-TOIMINTA KÄYNNISTETTIIN

Women in Tech 2013 -tapah-tuma järjestettiin ensim-mäistä kertaa lokakuussa. Tapahtuma keräsi Espoon Dipoliin yli viisi sataa naiset ja teknologia aiheesta- kiinnos-tunutta.

- Teknologiateollisuu-den puitteissa oli jo vuosia käyty keskustelua siitä, että jollain keinoilla naisia pitäisi saada alalle lisää. Keräsimme pienen naisjoukon mietti-mään, kuinka pystyisimme edistämään asiaa. Näin syntyi Women in Tech-verkosto, EM Groupin toimitusjohtaja Marjo Miettinen kertoo.

Miettisen lisäksi aiheesta kuultiin tapahtumassa puheenvuorot muun muassa Koneen muotoilujohtaja Anne Stenrosilta ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan dekaani Tuija Pulkkiselta. Teemaan syvennyttiin myös yritys- ja tutkimusvaikuttajien vetä-missä työpajoissa. EVA julkisti tilaisuudessa naisjohtajuutta yrityksissä käsittelevän kysely-tutkimuksensa tulokset.

Tapahtuman järjesti Tekno-logiateollisuus ry yhdessä yritysten, yliopistojen ja muiden yhteistyökumppanei-den kanssa.

Women in Tech 2013 oli lähtölaukaus Suomen Women in Tech -toiminnalle.

OTTO BRANDT AVASI MUSEON VANTAALLE

Yli sata vuotta toimineen Otto Brandtin uudessa muse-ossa Vantaalla on vanhojen moottoripyörien lisäksi esillä perämoottoreita, polkupyöriä ja muita klassikkolaitteita. Yri-tys pitää tärkeänä vanhojen, edustamiensa tuotteiden säi-lyttämistä ja esille tuomista. Pyörien historia on tutkittu ja laitteet on arkistoitu.

Museossa on esillä muun muassa 1900-luvun alun Wanderer-sivuvaunu ja ensimmäisenä Monkey-mallina pidetty, Spede-elokuvistakin tuttu Honda CZ100, Norton Commandon vuodelta –74 sekä James Bond-elokuvasta tuttu Honda-mönkijä. Kolmipyöräi-nen, nelikymppinen mönkijä on harvinaisuus, joita on vain muutama kappale koko maailmassa.

Otto Brandtin museo on auki arkisin klo 8.00-16.00. Museovieraiden tulee ilmoit-tautua 2. kerroksen vastaan-otossa. Opastetun kierrok-sen voi varata etukäteen Stefanie Brandtilta. Myös isoimpien ryhmien on syytä varata aika etukäteen.

KPMG JA EUROOPAN PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄSENINEEN TOTEUTTIVAT PERHEYRITYSBAROMETRI 2013 -KYSELYTUTKIMUKSEN. Tutkimuksessa selvitettiin perheyritysten näkemyksiä liiketoiminnallisista haasteista ja kehitysmahdollisuuk-sista, myös kansainvälisin vertailuin.

Kyselyyn vastanneista puolet luottaa omaan tulevaisuuteensa ja liiketoiminnallisten tavoittei-densa onnistumiseen, vaikka luottamus Eurooppaan toimintaympäristönä ei ole vahvistunut. Reilusti yli puolelle vastaajista rahoitus ei ole ollut ongelmallista. Keskeisiksi haasteiksi koettiin yleisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi kannattavuuden ja työvoima-kustannusten kasvu sekä monimutkainen sääntely-ympäristö.

Suomen perheyritysten yhteisenä viestinä korostuivat tarpeet lisäjoustoista työmarkkinoilla ja työnantajamaksujen alennuksista. Näiden merkitystä korostaa entisestään se, että kasvua haetaan Suomessa perinteisesti edelleen koti- ja lähimarkkinoilta (78 %), mikä on olennaisesti enemmän verrattuna muiden maiden perheyrityksiin (57 %).

Suuri osa Suomen perheyrityksistä katsoi, että yhteiskunnalliset olosuhteet yrittäjyyteen Suomessa on heikkenemässä (47 %) tai pysyvät enintään nykyi-sellään (47 %), mikä osittain selittää yritysten negatiivi-set odotukset Suomen taloudesta.

– Tutkimus vahvistaa sen, että talouden yleiset odotukset ovat meillä hieman heikommat kuin keskimäärin Euroopassa. Suomen rahoitusjärjestelmä on selvästi pankkikeskeisin ja odotus oman pääoman käytöstä on vain kolmannes siitä mitä muualla Euroopassa. Suomessa pitäisikin lisätä huomiota oman pääoman kartuttamismahdollisuuksiin. Sukupol-venvaihdosten edistämisessä Suomessa perintö- ja lahjaverotus koetaan selkeästi suuremmaksi esteeksi kuin muualla Euroopassa, toteaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa 14 Euroopan Unionin jäsenmaassa, kyselyyn osallistui 600 perheyritystä, Suomesta kyselyyn vastasi 75 perhe-yritystä. Perheyritysbarometri toteutetaan jatkossa kahdesti vuodessa.

Lyhyesti

11

PERHEYRITYSTEN LIITTO ANTOI LAUSUNNON HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ 185/2013

PL: lausunnossa todetaan, että hallituksen esityksen mukainen yhteisöveron laskeminen kasvun tukemiseksi on oikea ja kannatettava suunta. Se kannustaa yrityksiä tekemään investointeja Suomeen ja työllistämään täällä. Yhteisöveron laskeminen parantaa myös Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Sen sijaan yhteisöveron alentamiseen liittyvä siirtymäsäännös on suomalaiselle lainsäädäntöperinteelle vieraana ja perus-tuslain näkökulmasta kysymyksenalaisena jätettävä liiton mukaan säätämättä. Säännös on ymmärrettävä niin sanotun verokikkailun estämiseksi, mutta johtaa tilikausimuutosten puhtaasti liiketaloudellisista syistä tekevien yritysten verotuksen aiheettomaan kiristy-miseen.

Lausunnossa nostetaan esiin myös se, että yhteisöveron alentamisen rinnalla esitetty osinkoverotuksen kiristys heikentää yritysten kasvukykyä. Vuonna 2011 Suomessa toimivat yritykset maksoivat osinkoja yhteensä 13,3 miljardia euroa. Tästä summasta 7,7 miljardia maksettiin ulkomaille. Näihin ulkomaille maksettuihin osinkoihin osinkoveron kiristys ei ulotu. Kiristys kohdistuukin lähinnä suoma-laisille luonnollisille henkilöille maksettuun 4,0 miljardin euron osinko-osuuteen.

Osinkoveron kiristystä ei PL:n mukaan saisi maksattaa vain kotimaisilla omistajilla, koska se heikentää yritysten pääomansaantia ja siten yrittäjyyttä, kasvua ja työllistymistä.

Liitto esittää myös, että hallituksen esityksen perusteluissa olisi tärkeää tehdä kokonaisarvio osinkoverotuksen ja perintö- ja lahjaveron yhteisvaikutuksesta sukupolven-vaihdoksiin.

Koko lausunto on luettavissa liiton verkko-sivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

TUORE TUTKIMUS: SUKUPOLVENVAIHDOKSEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET VÄHENTÄVÄT PERHEYRITYSTEN INVESTOINTEJA

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan sukupolvenvaihdoksen veroseu-raamukset aiheuttavat lisäkustannuksia uudelle yrittä-jälle. Sukupolvenvaihdoksiin liittyviä veroseuraamuksia rahoitetaan tyypillisesti osingoilla, jotka ovatkin lisäänty-neet keskimäärin viidenneksellä. Samalla näiden yritysten investoinnit ovat pienentyneet jopa kolmanneksella.

VATT:n tutkimuksessa selvitettiin sukupolvenvaihdosten vaikutuksia perheyritysten toimintaan. Tutkimus on ensim-mäinen laatuaan perustuen lähes 200 yrityksen taloustie-toihin vuosilta 1998 - 2013.

- Tutkimus vahvistaa jäsenistössämme olevan arkitie-don: perintö- ja lahjaveron maksamiseksi yrityksestä on nostettava osinkoja. Sen seurauksena yrityksen tase heikke-nee ja investointimahdollisuudet huononevat, vaikka uusi nuori vetäjä haluaisi kehittää yritystä, toteaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

- On syytä suhtautua vakavasti tutkimuksen tarjoamaan tietoon siitä, että investoinnit ovat pienentyneet jopa lähes kolmanneksella vertailuyrityksiin. Tutkimuksen havainnot liikevaihdon pienenemisestä ja henkilöstövähennyksistä ovat myös vakava signaali taloutemme tilasta, Vanhanen jatkaa.

Tutkimuksesta selviää, että sukupolvenvaihdos voi vaikuttaa epäsuotuisasti yrityksen kehitykseen. Osa tästä voi olla seurausta veroseuraamuksista, osa muista vaih-dokseen liittyvistä tekijöistä. Perintöveron keventäminen helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia, mutta se myös pienentäisi verotuloja ja lisäisi siten julkisen talouden alijää-mää. Tämä verotulomenetys jouduttaisiin kompensoimaan korottamalla muita veroja tai leikkaamalla julkisia menoja.

Myös näillä vaihtoehdoilla on käyttäytymisvaikutuksia, joista voi seurata tehokkuusmenetyksiä. Onkin tärkeää, että pohdittaessa perintöveron keventämistä, käytettävissä olisi tietoa sekä perintöveron että sitä korvaavien verojen vaikutuksista taloudessa.

- Suurta haittaa aiheuttava perintö- ja lahjavero voitai-siin korvata myyntivoittoverolla, jolloin valtion verotulot viivästyvät, mutta säilyvät, Vanhanen esittää.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa VATT:n sivuilla: www.vatt.fi

MATTI KOIRANEN – PER-HEYRITTÄJYYSTUTKI-MUSPALKINNOT JAETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAAVäitöstutkimuksestaan ”Inter-nationalization Pathways of Family-SMEs” palkittiin Jyväs-kylän yliopiston yliassistentti Tanja Kontinen.

Gradupalkinnon sai Hankenilta valmistunut Jessica Jungell-Michelsson tutkimuksestaan ”Anställ-ning av familjemedlemmar i familjeföretag, den svåra balansgången”

Palkitut tutkimukset ovat akateemisilta ansioil-taan vahvoja ja niillä on selkeä käytännöllinen arvo perheyrityksille. Lisäksi niiden teemat ovat perheyrityksille ajankohtaisia.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettujen Matti Koira-nen - pro gradu- ja väitöstut-kimuspalkintojen tavoitteena on rohkaista yliopisto-opis-kelijoita perheyrittäjyyteen liittyvien opinnäytteiden tekemiseen.

12

Antti Herlin ja salaisuutena selkeys

Koneen pääjohtajana aloittaessaan Antti Herlin saattoi kysyä neuvoa isältä. Nyt hän

kertoo vain pitävänsä huolta siitä, että suunta on oikea.

TEKSTI: EVELIINA TALVITIE | KUVAT: VESA LAITINEN

Ramsaynrannan tuntumassa, Kartanon-tien kukkulalla kohoava 1800-luvun alku-puolella rakennettu persikanpunertava rakennus tuo mieleen elokuvan Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Siinä pääosaa esit-tänyt Leif Wager tallensi äänensä suoma-laisten syvämuistiin rakkauslauluineen.

Pettymyksen saattaa tuottaa tieto, ettei elokuvaa nimestään huolimatta kuvattu Munkkiniemen kartanossa.

Koneen pääkonttorina rakennus on toiminut vuodesta 1967, jolloin Kone Oy osti kartanon.

Paikan täytyy tulvia muistoja raken-nuksessa omaa työhuonettaan pitävälle Antti Herlinille.

– Konttorina tämä kyllä on hyvin epäkäytännöllinen. Kesällä kuuma ja talvella kylmä, Koneen hallituksen puheenjohtaja Herlin toteaa lakonisesti.

Hän kertoo, että rakennuksessa alkaa

kohtapuoliin mittava remontti.Leif Wagerin ääni alkaa jo vierailijan

mielessä vaimentua, vaikka yläkerran ilmava sali näkymineen siihen viettelee-kin. Huonetta dominoiva sohva on tuttu John Simonin Koneen ruhtinas-kirjasta. Siinä kerrotaan Pekka Herlinin enim-mäkseen majailleen ”sohvalla kartanon yläkerran salissa polttaen ketjussa Nort-tia samalla kun selasi sihteerin eteensä tuomia papereita”. Pekka Herlin tapasi istuttaa sohvalle myös kaikki vieraansa. Perinne ilmeisesti jatkuu.

Antti Herlin määrittelee pyydettäessä, että yritys oli olennainen osa hänen lap-suudenperheensä arkea. Se oli olemassa koko ajan. Siihen ei hänen mukaansa liittynyt nuoren ihmisen mielessä myön-teistä eikä kielteistä latausta.

Pekka Herliniä Koneen ruhtinas-kirja

kuvailee sen sijaan paikoitellen julmin latauksin. Antti Herlinin mielestä vääristy-neestikin.

Mutta ei mennä siihen. Kysytään sen sijaan äidistä.

– Ilman äitiä lapset olisivat olleet aika lailla hunningolla. Äiti mahdollisti paljon. Hän piti huolen perheestä ja siitä, että arki toimi. Se oli kova tehtävä ja haaste.

Kirsti Herlinin molemmat vanhem-mat tulivat perheestä, jossa uskonnolla oli merkittävä rooli. Hänen isänsä oli lähtöisin körttiperheestä. Äiti oli papin tytär. Kristil-liset arvot tarttuivat kodin perintönä:

Hädässä olevaa tulee auttaa. Työ on tärkeää. Maan päällä tehty työ on jumalan kunnioittamista. Työ pitää tehdä hyvin.

Herlinin suvussa työ liittyy paitsi hissien valmistamiseen myös tilanhoi-toon.

13

Sata vuotta sitten Antti Herlinin isoisoisä Harald osti Thorsvik-nimisen tilan Kirk-konummelta. Thorsvik on Antti Herlinin synnyinkoti. Vuonna 1988 tehdyssä suku-polvenvaihdoksessa tila siirtyi kokonaan Antille. Hän asuu tilalla edelleen.

Herlin kysyy, haluaako vieras vielä toisen kirjan ja nousee saman tien kirjaa hakemaan.

Ensimmäinen jo annettu on samalla viikolla julkaistava 600-sivuinen Kone – perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla – kirja, jonka on kirjoittanut Karl-Erik Michelsen. ”Toinen” viittaa niin ikään tänä vuonna julkaistuun kirjaan Thorsvik 1912–2012. Kirjoituksia.

Jälkimmäisen yli 300-sivuisen teoksen kannessa on Berndt Lagerstamin Thor-svikin päärakennusta esittävä maalaus vuodelta 1924. Kirjan ovat yhteistyössä toimittaneet Antti ja hänen tyttärensä Anna. Kokonaisuutta varten kerättiin merkittävä määrä olemassa olevia valoku-via ja tekstejä.

Herlin selaa kirjaa etsien kuvaa 1990-luvun puolivälistä. Kyseessä on mainos, jossa komeilee Thorsvikissa kasvatet-tuja, kilpailuissa menestyneitä Hereford-hiehoja. Vuonna 1990 Suomen Here-ford Champion-tittelin voitti mainoksen mukaan Thorsvik Teppo.

– Teppo nimettiin LSO:n silloisen toimi-tusjohtajan mukaan. Äitini keksi nimen, Herlin naurahtaa.

Hän selailee tyttären kanssa tehtyä kirjaa mietteliäänä ja silmiin osuu 1950-luvulta peräisin oleva valokuva tilan pihalla seisoskelevasta hirvestä.

– Tässä kuvassa on kesy hirvi, joka sai nimen Emma. Se jäi ojan yli hypätessään salaojaan kiinni ja emä sekä toinen vasa hävisivät. Sitä ruvettiin ruokkimaan ja se kesyyntyi. Lopulta se vietiin Korkeasaa-reen.

Noihin aikoihin Herlinin perheen esikoispoika oli polvenkorkuinen. Hän kertoo, että innostus metsästykseen heräsi 2-vuotiaana, mikä kuulostaa tieten-kin hämmentävältä ja tuottaa mielikuvan taaperosta metsästyskivääri olalla.

Kaksivuotiaana Antti Herlin joka tapa-uksessa oli ensimmäistä kertaa isänsä mukana metsällä.

– Halusin tulla metsästäjäksi ja sehän minusta on tullutkin, Herlin toteaa.

Sittemmin hänestä tuli kyllä muuta-kin. Pekka Herlin ehdotti jo vuonna 1983 pojalleen, että tämä ryhtyisi Thorsvikin tilanhoitajaksi. Tämä ei suostunut vaan jatkoi oman tilansa isäntänä Paraisilla.

– En halunnut hänen tilanhoitajak-seen. Aika moni perheyrittäjä ymmärtää miksi en. On parempi pitää suhteet kotiin ja säilyttää pitkä etäisyys kuin valita lyhyt etäisyys ja huonot suhteet kotiin.

Kun sitten joitakin vuosia myöhemmin tarjoutui sukupolvenvaihdoksen kautta mahdollisuus ottaa Thorsvikin tilanhoi-dosta päävastuu, hän siihen tarttui mielel-lään.

Tilan karjan pääluku nousi 500:aan Antin ottaessa vaimonsa kanssa ohjat.

Koneen pääjohtaja Antista tuli 39-vuoti-aana vuonna 1996. Pekka Herlin oli muut-tanut testamenttiaan vuotta ennen ja siir-tänyt Koneen määräysvallan hänelle.

Koneen ruhtinas-kirjassa kuvaillaan, että ”Koneen näkökulmasta Antin nopea nousu isänsä asemaan oli kuin Shake-spearen prinssi Halin kruunaus Henrik V:ksi ja lähtö sitten johtamaan joukkoja Agincourtin taisteluun…Muiden lasten näkökulmasta tilannetta voisi verrata

siihen, kuinka Napoleon kruunautti itsensä keisariksi ja marssi kuten Pekalle rakkaassa Sodassa ja rauhassa Borodinon taisteluun, missä hän otti Pyrrhoksen voiton.”

– Vastuuseen oli kasvanut ehkä pikku-hiljaa, Herlin arvioi.

Hissibisneksessä ja karjankasvattami-sessa on hänen mielestään paljon samaa. Molemmissa tuotetaan jotain ja sitten myydään.

– Karjanjalostus on tuotekehitystä. Tuotantovaihe on toteutettava kustan-nustehokkaasti. Ja sitten pitää osata mark-kinoida ja myydä.

Millaisia ominaisuuksia edellytetään hyvältä karjankasvattajalta? Pätevätkö samat ominaisuudet yrittäjään?

Herlin tuumaa, että molempia voi ohjata suurempi tai pienempi intohimo. Hyvä on laadun määritteenä turhan laaja käsite.

– Joku toinen saa aikaan enemmän ja joku toinen vähemmän. Perusinnos-tus, avaramielisyys ja halu saattaa asiat valmiiksi edistävät sekä liiketaloutta että maataloutta.

Herlinin mielestä pitää tehdä se, mitä osalle tulee ja yrittää tehdä se kunnolla. Vuonna 1996 hartioille asetettua vastuuta kevensi hänen mukaansa muutama asia.

– Se mikä oli helppoa oli, että jos osaa karjankasvatuksen ja kyntöauran säätämi-sen ei pysty neuvomaan, miten tehdään hissejä. Ei kannata ruveta viisastelemaan asioissa, joista ei kovin paljon tiedä.

Helpottavaksi hän yllättäen kuvailee myös sen, että yrityksellä meni tuolloin aika huonosti. Tulos oli heikko. Vaihtoeh-toja ei tavallaan ollut.

– Tiedettiin, että ainakaan näin ei voi jatkaa. Oli pakko tehdä muutoksia.

Kolmas helpottava asia oli, että isä oli ”siinä vieressä”. Ja hallituksen puheen-johtajana Pekka Herlinillä oli viimeinen vastuu.

Vaikka poika ei maatalouspuolella olisi hänen kanssaan halunnut tehdä töitä, bisneksessä hän koki toisin.

– Minulla oli aika vahvasti sellainen tunne, että vaikka arkeani tai tekemisiäni ei kontrolloitu, niin taustalla joku seurasi ja tarkkaili, miten homma menee. Olisi ollut vaikeampaa olla täysin yksin.

Isältä pystyi kysymään neuvoa. Hän

ANTTI JUHANI HERLIN• Kone Oyj:n hallituksen

puheenjohtaja• Syntynyt vuonna 1956• Opiskellut maanviljelyä

Suomessa ja Yhdysvalloissa• Perheeseen kuuluvat vaimo,

kolme tytärtä ja yksi poika.• Sanoma Oyj:n hallituksen

puheenjohtaja 2013 alkaen• Elinkeinoelämän keskusliiton

hallituksen puheenjohtaja 2007-2008

• Ilmarisen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuodesta 2004 alkaen

• Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen vuodesta 1996 alkaen

• Kauppatieteen, taiteen ja teknologian kunniatohtori

14

ehdotti, mitä tehdä ja mitä olla tekemättä. Joskus totesi yksinkertaisesti, että ei tiedä.

Antti Herlinin pääjohtajuuden myötä yritys kasvoi muutamassa vuodessa tun-tuvasti suuremmaksi. Herlin muistuttaa kuitenkin, että Koneessa oli tuohon aikaan myös operatiivisesta toiminnasta vastan-nut toimitusjohtaja.

– Perheyrityksessä on mahdollisuus vähemmän ortodoksiseen systeemiin, joka meidän tapauksessamme toimi.

Koneen kulttuuria hän kuvailee dynaa-miseksi. Tuloksenteko ja muutokset ovat yhtiön selkärangassa. Sitten pitää vaan katsoa, ettei liikuta väärään suuntaan. Se riittää.

– Oma roolini on pitää peukaloa joko ylöspäin tai alaspäin. Yleensä se on ylös-päin. Yritän pitää huolen siitä, että organi-saatio ei liiku väärään suuntaan.

– Kaikissa organisaatioissa menestyk-sen salaisuus on yleensä selkeys.

Koneen suunta onkin ollut selkeästi ylöspäin. Liikevoitto kasvoi tämän vuoden

heinä–syyskuussa 13,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Vuonna 2012 Koneen liikevaihto oli 6,3 miljardia euroa.

Yhtiön markkina-arvon on vuonna 2013 kerrottu olevan 17,3 miljardia euroa. Antti Herlinin aloittaessa pääjohtajana vuonna 1996 se oli noin 600 miljoonaa euroa.

Vauraus on vahvistunut ja häntä on uutisotsikoissa määritelty ”Suomen ensimmäiseksi osakemiljardööriksi” ja ”Suomen rahakkaimmaksi maajussiksi”.

– Nahkani on vuosien mittaan paksuuntunut mitä tulee julkisuuteen. Raha merkitsee minulle sitä, mikä pitää firman hengissä. Se on myös talouselä-mässä käytetty mittari onnistumisesta.

Pekka Herlinin kuoleman jälkeen Antti siirtyi vuonna 2003 hallituksen puheen-johtajaksi.

Tietynlaista mielenrauhaa tuo se, että näköpiirissä on todennäköinen väylä siihen, että jossain vaiheessa on mahdol-lista vetäytyä eläkkeelle tai ainakin siirtyä

hitaammalle vaihteelle. Näin Herlin vastaa kysymykseen seuraavan sukupolven merkityksestä.

Hallitustyöskentely on hänen mieles-tään luonteva, joskaan ei ainoa oikea, tapa päästä mukaan perheyrityksen toimin-taan. Tällä hetkellä perheen neljästä lapsesta Jussi on hallituksen jäsen ja Iris varajäsen.

– He ovat ihan fiksuja nuoria ihmisiä, kuuluu isän arvio.

Suurin erottava tekijä kolmen puheena olevan sukupolven välillä Antti Herlinin mielestä on se, että Pekka Herlin oli sota-ajan lapsi.

– Tämä varmasti vaikutti paljon isäni ja 1930-luvulla syntyneiden maailman-kuvaan, vaikka he eivät rintamalla olleet-kaan.

Suhtautumisessa lapsiin hän näkee niin ikään merkittävän eron.

– Minun on kyllä helpompi keskustella lasteni kanssa kuin edellisen sukupolven oli.

Antti Herlinen arvioi, että hänen on edellistä sukupolvea helpompi keskustella lastensa kanssa.

15

Kristina ja Saara Tukiainen:VIE MENNESSÄS, TUO TULLESSAS

KRISTINA TUKIAINEN (47), • KTM, yrittäjä• Perhe: aviomies, kolme

tytärtä, poika ja koira

MISTÄ KAIKKI SAI ALKUNSA?KRISTINA: Suvisaaristossa on ollut kauppa aina 1920-luvulta lähtien, itse olemme asuneet täällä vuodesta 1999. Kauppa on meille kyläläisille itsestäänselvyys, paikka, missä hoidetaan asiat, mutta myös vaihdetaan kuulumiset. Kun edellinen yrittäjä lopetti toiminnan marraskuussa 2011, tiesin, että tilaisuuteni on koittanut. Puolen vuoden päästä meillä oli uuden kaupan ava-jaiset. SAARA: Minusta on hienoa, että äiti uskalsi tehdä suuren pää-töksen. Olemme kaikki onnellisia hänen puolestaan.KRISTINA: Alussa minua kyllä lannisti se lomakkeiden ja kysy-mysten määrä, mihin jouduin ottamaan kantaa. Minulla ei ollut yrittäjätaustaa, joten kaikki oli uutta, sen sijaan ruoka on aina ollut intohimoni. Sain kuitenkin paljon apua, esimerkiksi kau-pungin terveystarkastajalta käytännön vaatimuksista. Valitta-maan en myöskään ryhdy, sillä tämä on oma valintani.

MITEN UUSI ELÄMÄNTILANNE NÄKYY KOTONA?KRISTINA: Olin lasten kanssa kotona kuusi vuotta, seuraavat kuusi vuotta tein puolipäiväistä työtä, viimeksi Anton & Anton -kaupassa. Nyt päivät ovat pitkiä eivätkö työt lopu tekemällä. Työmäärä ei kuitenkaan haittaa, sillä pidän tekemästäni, elän unelmaani. Pakko on kuitenkin myöntää, että kotona vaatimus-tasoni on laskenut enkä edes yritä saada kaikkea tehdyksi. Mie-heni Lauri haluaa pysytellä taustalla, mutta hän on ollut paras mentorini, uskonantaja, sparraaja ja piiskuri. SAARA: Äiti tulee myöhemmin kotiin kuin ennen, myös viikon-loppuisin. Me muut perheenjäsenet olemme joutuneet otta-maan kotona enemmän vastuuta. Välillä huomaan, kuinka raskasta äidillä on, mutta toisaalta hyvän päivän jälkeen hänestä huomaa, kuinka palkitsevaa työ on. Itse saa-tan tulla kaupalle suoraan koulusta tai harrastuksista, odottelen kyytiä kotiin tai teen läksyjä. Sitten, kun tulen oikeasti töihin, laitan essun päälle ja hiukset kiinni.

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ | KUVA: OLLI URPELA

Espoon Suvisaaristossa uusi kyläkauppias haluaa pitää perinteistä kiinni, mutta samalla

laajentaa toimintaansa. Yrittäjä elää omaa unelmaansa. Kiireapua ja henkistä tukea hän

saa omalta perheeltään.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, yttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muis-

televat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta.

SAARA TUKIAINEN (16)• lukiolainen ja

kiireapulainen

MIKÄ YHDESSÄ TEKEMISESSÄ ON PARASTA?KRISTINA: Me olemme Saaran kanssa hyvin samanlaisia ja ymmär-rämme toisiamme hyvin. Siitä olen kiitollinen, että Saara uskaltaa sanoa minulle epäkohdistakin suoraan. Omat lapset myös herkim-min aistivat, mitä pitäisi milloinkin tehdä. SAARA: Kotona voin sanoa omia ideoitani ääneen, mutta kaupalla minä olen työntekijä muiden joukossa. Vielä en kuitenkaan osaa kutsua äitiä töissä nimellä, vaan kutsun häntä mammaksi niin kuin kotonakin. Sen olen huomannut yhdessä työn tekemisestä, että meidän sisarusten kesken vanhempi pomottaa usein pienempiä.

MITÄ EVÄITÄ TYÖNTEKOON JA ELÄMÄÄN YLEENSÄ OLET HALUNNUT LAPSILLESI OPETTAA?KRISTINA: Kyllähän se vanhan kansan sanonta ”vie mennessäs, tuo tullessas” pätee joka paikassa. Tällä tarkoitan oma-aloitteisuutta, että osaa itse katsoa, mitä pitää tehdä ja toisaalta kantaa vastuuta omista asioista.

MITÄ OLET KOTOA OPPINUT?SAARA: Eniten olen ehkä oppinut purjehduksen kautta, oma vene on hoidettava eikä vesillä pärjää, jos asiat ovat vain sinne päin. Mutta kyllä meillä kotona kaikki aina auttavat toisiaan ja jatkuvasti tehdään yhdessä jotain hyödyllistä. Äiti sanookin, että ”tämä koti ei ole mikään lepokoti”.

MIKSI NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?KRISTINA: Minusta nuorten pitäisi nähdä, että asioiden eteen tulee tehdä työtä. Lapsille tekee vain karhunpalveluksen, jos kaiken saa liian helposti. Täällä kaupalla tekeminen ei koskaan lopu, koko ajan on pientä puuhaa meneillään: hyllyjen täyttämistä, kahvikuppien keruuta ja tietysti asiakkaiden kohtaamista. Minulla menee kyllä helposti hermot, jos joudun monta kertaa sanomaan samasta asi-asta, mutta uskon, että nuoret myös oppivat nopeasti. En taida olla mikään helpoin esimies. SAARA: Niin, äiti osaa kyllä olla melkoinen haukka. Mutta tosiasi-assa moni nuori haluaisi tehdä töitä, niitä ei vaan ole niin helppo löytää. Kaupalla on oman perheen lisäksi ollut paljon harjoittelijoita ja kavereita auttamassa. Ja jos ei muuta, niin ainakin täällä nuoret viihtyvät, vaikka kahvilassa läksyjen ääressä.

MITÄ ODOTATTE TULEVAISUUDELTA?KRISTINA: Haluaisin laajentaa kahviota ja tehdä panostuksia cate-ring-puolelle - minulla on toimiva keittiö valmiina kaupan taka-osassa. Voisin ehkä kouluttautuakin lisää. Ehkä olen hieman jäävi sanomaan, mutta mielestäni me nykyihmiset kaipaamme paikkoja, jossa voimme spontaanisti tavata toisiamme. Vähän niin kuin Krei-kassa, vaikka meillä tarjotaankin ouzon sijasta kahvia. Sitä yhteisöl-lisyyttä haluan omalta osaltani olla jakamassa. Ja onneksi kotona on reservissä kasvamassa lisää lapsia apujoukkoihin.SAARA: En ole vielä miettinyt, mitä teen lukion jälkeen. Mutta siinä mielessä minulla on asiat hyvin, että kesätyöpaikka pitäisi löytyä jatkossakin.

SAARISTOKAUPPA, SKÄRGÅRDENS BUTIK• Suvisaaristo, Espoo• Toimiala: Kauppa,

kahvio ja catering• Henkilökunta: Yksi

vakituinen - ja yksi tuntityöntekijä, omat lapset ja kiireapulaisia

Kauppias Kristina Tukiainen iloitsee siitä, että lapset halu-avat osallistua yrittämiseen omalla panoksellaan. Tällä kertaa kaupalla mukana ovat tyttäret Lilli (13) ja Saara (16). – Lilli käy auttamassa tarvittaessa, kuten näin joulun alla, mutta Saara käy töissä viikoittain, Kristina kertoo.

Janne Pöysti,uutispäällikköHanki oma

sisäpiiriläinenTee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaaVIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut – myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessäkuin reaaliaikaisesti verkossa.

Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 €/vko

Markkinauutiset,Uutisarkisto

ja Protestilista

Kauppalehden verkon uutiset

rajattomastiKauppalehti Optio ja

erikoisjulkaisutKauppalehden

näköislehti

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

Neljäsosasivun ilmoitus 400 € + alv.Puolen sivun ilmoitus 750 € + alv.Koko sivun ilmoitus 1500 € + alv.

Jäsenyritykset voivatOSTAA ILMOITUSTILAA

1

Karl Fazer:Omistajuus vaatii tekoja

Sivu 22

Broman Groupin liikevaihto nelinkertaistui

viidessä vuodessaSivu 4

Mikko Mäenpään mielestä Suomeen kaivataan elinkeinostrategiaaSivu 30

PerheYRITYSPerheyritysten liitto ry

4 • 2012

CONFERENCE

GALLERYSHOP

WWW.KONSTOFORM.FI

- monipuoliset kokoustilat- merellinen ympäristö- i n sp i ro i va m i l j öö- pohjoismainen bistro- 30 min Helsingistä

EXHIBITION

MEETING

VAIN YKSI ASIAKKAAMME MENESTYMINEN.ASIA MIELESSÄ.

Olemme oikea kumppani asiakkaille, jotka tarvitsevat laadukasta

markkinointia paikallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.

Palvelutarjontamme: brändistrategiat, markkinoinnin ja mainonnan

suunnittelu & tuotanto, pakkaussuunnittelu, asiakkuusmarkkinointi,

digitaaliset toimenpiteet. Olemme osa Salomaa Groupia.

adsek.fi

www. t u o k ko . f i

Helsinki | Lappeenranta Tampere | Turku | Oulu | Tallinna

Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoit-teiden täyttymisestä ja lisäksi tarjoamme liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella

TilintarkastusYritysjärjestelyt

Osakkaan verotusSisäinen tarkastus

Sukupolvenvaihdos Konsernitilinpäätös

PalkkahallintoTaloushallinto

Veropalvelut Riskienhallinta

19

Yrittäjä-poliitikotTEKSTI: MILLA LAPPALAINEN | KUVAT: EMPPU SILTALOPPI

Kaksi porvariksi tunnustautuvaa yrittäjä-poliitikkoa keskustelivat. Erottiko heitä edes sukupolvien

syvyinen kuilu?

Eero Lehti ja Ville Mäkinen katsovat eduskunnan portailta Sanoma-talolle päin. Mediataloudessa on molempien mielestä tehty huteria poliittisia päätöksiä.

Yhteistä haastattelutilaisuutta on ehtinyt kulua vaivaiset kaksi minuuttia, kun Eero Lehti toteaa, että hän ja Ville Mäkinen ovat samoilla linjoilla. Kun Mäkinen kertoo näkemyksiään kuljetusalan uudistuksista, Lehti nyökyttelee hyväksyvästi.

Lehti on kolmannen kauden kansanedustaja ja pitkän linjan yrittäjä. Hän perusti Taloustut-kimuksen 26-vuotiaana, samoihin aikoihin kun hänet valittiin ensimmäisen kerran Keravan kaupunginvaltuustoon. Eduskunnassa Lehti on yksi harvoja edustajia, jotka puhuvat yrittämi-sestä omistajan näkökulmasta.

Mäkinen työskentelee päivätöikseen perheensä yrityksessä Hämeen TavaraTaxissa. Hän edus-taa pikakuljetusyhtiön toista sukupolvea, ja vastaa sen markkinoinnista, rekrytoinneista ja lukui-sista kehitysprojekteista. Mäkinen vierastaa jäykkää esimiessuhdetta, eikä hänellä olekaan yhtään suoraa alaista. Työntekijöille Mäkinen ei haluaisi olla pomo, vaan pelkkä Ville, jota on helppo nykäistä hihasta kesken työpäivän.

Ennen yliopisto-opintoja Mäkinen oli hyvin aktiivinen opiskelijapolitiikassa. Parhaimmillaan hänellä oli tehtäviä yli kahdessakymmenessä yhdistyksessä. Johtamisen opinnot Lapin yliopis-tossa veivät kuitenkin enemmän yrityselämän suuntaan, ja Mäkinen totesi, että on aika vaihtaa ry-päätteet osakeyhtiöiksi.

Entinen opiskelija-aktiivi seuraa edelleen kentän laidalta, mitä politiikassa tapahtuu. Politiikan pelikenttä on tuttu, sillä nuoremman polven poliitikoista moni on Mäkisen opiskelukaveri. Mäki-nenkin on pohtinut ehdolle asettumista, mutta poliittinen leimautuminen mietityttää.

-Puolueissa on paljon sellaista, mitä en voi allekirjoittaa. Meneekö oma naama pilalle, jos leimautuu liian vahvasti tietyn joukkueen väreihin?Kansanedustaja Lehti vastaa Mäkisen kysymykseen toteamalla, että ainakaan hänen bisneksiinsä poliittisilla kannanotoilla ei ole ollut merkitystä, sillä asiakkaat ovat olleet yhteiskunnallisilta näke-myksiltään samalla aallonpituudella.

-Taloustutkimus myy liike-elämän palveluita muille yrityksille, ja Suomen Lehtiyhtymä kaup-pasi ilmoitustilaa mainostajille. Niiden joukossa ei sosialisteja juuri ole, Lehti selventää.

20

Eero Lehti on kehit-tänyt kaksi yritystä

pienistä tekijöistä suuriksi työnanta-

jiksi. Oman arvionsa mukaan hän tekee

töitä kaksi kertaa enemmän kuin min-

kään alan tes neuvoo. -Väitän, että yhteis-

kunnan leisure class on nykyään aivan

muualla kuin yläluo-kassa, Lehti sanoo.

Sosialisti vilahtelee sanana Lehden puheessa toistuvasti. Hän myöntää, että jos on kovin kärjekäs yksittäisiä ihmis-ryhmiä tai aatteita vastaan, saa väkisin-kin leiman otsaansa. Kannanotot voivat kuitenkin olla hyvinkin etäällä puolueen virallisesta linjasta, jos sanansa peruste-lee hyvin.

Vahvoja mielipiteitä Lehdellä myöskin riittää, eikä hän arastele esittää niitä.

-Normaali kansanedustaja ei kovin monesta asiasta tiedä. Tässä työssä pitää erikoistua, jos haluaa saada jotain aikaan. Yleismiehellä ei ole eduskunnassa muuta käyttöä kuin napin painajana, Lehti sanoo.

Lehden mielestä yrittäjiä tarvitaan poli-tiikassa, koska ilman heitä yrittäjyyteen liittyviä asioita käsiteltäisiin eduskunnassa aivan liian vähän. Kokoomus oli Lehdelle selvä valinta, vaikka eduskuntaryhmä koostuu pääosin palkansaajista eikä yrit-täjistä.

-Jos eduskunta saisi arvosanan yritys-ten johtamisesta ja talousasioista, keski-arvo jäisi matalaksi. Yritysverotus on monimutkaista, ja sitä joutuvat käytän-nössä käsittelemään vain yrittäjät.

Omakohtainen kokemus parantaa edellytyksiä puuttua näihin aihealueisiin. Lehti uskoo, ettei ministeri Paavo Arhin-mäki ollut ainoa, jolta jäi yritysverouudis-tuksen kiemurat ymmärtämättä. Joukossa oli niitä, jotka olivat salaa tyytyväisiä, kun ministeri nosti asian pöydälle. Moni muukin olisi kysynyt selvennystä, jos olisi vain kehdannut.

-Enkelikuoro olisi saatu vaivatta aikaan!Tietämättömyys talousasioista harmit-

taa Lehteä etenkin siksi, että verotus on valtiovallan keskeinen keino vaikuttaa yritysten kasvuun ja kannattavuuteen.

Verotuksessa syntyy helposti virheitä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia esimer-kiksi pääomien liikkumiseen. Yrittäjän kannalta on hankalaa, jos raha jumittuu staattisiin kohteisiin, kuten asuntoihin, sen sijaan, että sillä lainotettaisiin yrityksiä ja vauhditettaisiin kasvua.

-Suomalaisen yrittäjän täytyy olla todella innostunut tai hölmö. Meidän pitäisi työllistää, mutta emme saa itse vaurastua. Siinä on yhtälö, jossa ei ole järkeä, Lehti sanoo.

Lehden filosofia on yksinkertainen: riskiä ei pitäisi koskaan ottaa, jos sen vaan voi mitenkään välttää. Hänen mielestään yrittäjän pitää olla mukana politiikassa varmistamassa, että kaikki voittavat. Suomessa kateus hämärtää monien arvos-telukyvyn, ja ollaan valmiita teilaamaan yhteisen edun mukaisia veroratkaisuja.

-Yritysverotus nähdään tulonjakokysy-myksenä. Eihän sen niin pitäisi olla!

Mäkinen puolestaan harmittelee sitä, että monesti julkisessa keskustelussa oikeisto vastaan vasemmisto -asetelma tulee annettuna. Esimerkiksi yritysverotuk-sesta ei voi puhua ilman ennakkoasenteita.

-Jokaisella ihmisellä on mielipide ennen kuin tietääkään, mistä oikein keskustellaan, Mäkinen sanoo.

Mäkinen toivoisi, että keskustelu hukkaisi nämä rajoitteensa, sillä asiat tapahtuvat vuorovaikutuksesta. Kaikki tekeminen on loppupeleissä ihmisten välistä, niin politiikassa kuin yrittämises-säkin. Sen vuoksi on tärkeää, että asioista kyetään käymään laadukasta keskustelua, joka ei tyssää ensimmäisiin ennakkoasen-teisiin.

Mäkinen pyrkii itse murtautumaan omasta “skenestään” osallistumalla muiden poliitikoiden vaalikampanjoihin.

Kampanjat tarjoavat väylän lähteä pien-paikkakunnille juttelemaan uusien ihmi-sen kanssa. Sen sijaan verkostoitumisti-lanteissa pyörivät kerrasta toiseen samat henkilöt, joilla on turvallisia samanmielisiä ajatuksia.

-Ihmiset avautuvat turuilla ja toreilla, ja silloin tutustuu uusiin ajatusmaailmoihin Mäkinen kertoo.

Lehti jakaa Mäkisen kiinnostuksen ihmisiin. Kokemusten vaihtaminen on todella arvokasta, ja politiikan kautta saa suuret määrät henkilökontakteja.

Mäkisen ensimmäisen kosketus poli-tiikkaan syntyi 13-vuotiaana, kun hänet valittiin luokkansa luottamusoppilaaksi. Pian hän huomasi tekevänsä oppilaskun-nan hallituksen puheenjohtajan tehtäviä, ja yhdeksännellä luokalla hänet valittiin tehtävään virallisesti. Sitä seurasivat pes-tit muun muassa Nuorisovaltuustossa ja Varusmiesliitossa.

-Järjestötoiminta lasketaan vapaa-ajan harrastukseksi, ja sieltä voi aina lähteä pois. Siksi on tärkeää saada ihmiset innos-tumaan ja sitoutumaan, Mäkinen sanoo.

Mäkinen ei kuitenkaan lähtenyt pois, vaan toiminta vei mukanaan. Viimeisimpiä lisäyksiä järjestöjen listaan ovat kuljetus-alan edunvalvontajärjestö Skal ja Perhe-yritysten liitto. Mäkinen on huomannut, että asioihin on vaikea lähteä mukaan tekemättä itse. Sormet ovat helposti sopassa mukana.

Mäkisen mielestä järjestötoiminta on hyvä koulu aloittelevalle johtajalle. Yhdis-tyksissä pääsee harjoittelemaan ihmisten johtamista ilman tulosvastuuta. Valtakun-nan politiikassa ja yrittämisessä on toisin.

-Kun on valtaa, vastuu tulee aina mukana, Mäkinen painottaa.

EERO LEHTI• Ikä 69• Asuu Keravalla vaimonsa

kanssa• Toisen kauden

kokoomuslainen kansanedustaja

• Perustanut markkinatutkimysyritys Taloustutkimus Oy:n vuonna 1971

• Myi toisen yrityksensä Suomen Lehtiyhtymän vuoden 2013 keväällä

21

-Jos ison firman toimitusjohtaja sekoi-lee pörssitiedotteessa tai neljännesvuosi-katsauksessa, kurssi laskee. Ihmiset äänes-täisivät irrottamalla rahojaan osakkeista eli myymällä osakkeitaan, Lehti sanoo.

Sama ei ole ennen koskenut valtiota. Ne ovat perinteisesti olleet tällaisen kehi-tyksen yläpuolella. Pääomamarkkinoiden globalisoituminen on kuitenkin saanut aikaan sen, että rahat suuntautuvat sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Suomella alkaa toisin sanoen olla poliittista maaris-kiä.

-Valtiovarainministerin työn pitäisi olla enemmän ammatti-ihmisen kuin kakkos-puolueen puheenjohtajan vakanssi. Tälle maalle käy liian kalliiksi, että siinä pestissä tehdään virheitä. Jos toimitusjohtaja tekee virheen, hän ei pysy paikallaan kauan, Lehti muotoilee.

Pitäisikö siis valtioita ohjata yhä enem-män kuin yrityksiä?

Lehden mielestä poliitikot voisivat oppia yrittäjiltä johtajuudesta, sillä pelkkiä kompromisseja ei voi tehdä. Hallituspuolu-eita on nyt kuusi, ja se on Lehdestä liikaa.

-Yrityksessä ei voisi olla tilannetta, jossa johtoryhmässä jokainen on eri mieltä ja voisi jopa äänestää siitä.

Mäkinen näkee, että valtioista tulee vähitellen yhtä suhdanneherkkiä kuin yrityksistä. Pääomat ja ihmiset ovat vapaita liikkumaan, eikä muuttaminen kevyem-män verotuksen perässä ole suurikaan este.

-Maan pitää olla houkutteleva eri kansanryhmille. Tällä hetkellä Suomi ei sitä ole, kiitos poukkoilevan veropolitii-kan. Monelle itseni ikäiselle tuttavalle, jolla on jotakin omistusta tai osaamista, olisi todella helppoa vaihtaa maata, Mäkinen

toteaa.Mitä poliitikko voisi sitten oppia yrittä-

jältä? Lehden vastaus on ytimekäs: henki-lökohtaista vastuuta.

-Moni eduskunnasta pudonnut saa huomata, ettei täältä saatu oppi ole kovaa kamaa työelämässä. Täällä laitostuu helposti, ja itsenäinen vastuunkanto ja innovatiivisuus katoavat.

Kansanedustajana joutuu harvoin sellaiseen tilanteeseen, että olisi julkisesti vastuussa jostakin asiasta. Eduskunnassa ei Lehden mielestä opi niitä asioita, jotka ovat yrityselämässä tärkeitä.

-Paitsi sosiaalista kanssakäymistä. Jokaisesta ihmisestä ja tilanteesta oppii jotain, Lehti lieventää.

Lehdelle politiikka on työtä, Mäkiselle toimintaa työn ohessa. Aika jakautuu politiikan ja yrittämisen välillä kummalla-kin hieman eri tavalla. Kahden maailman yhdistäminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman vankkaa tahtoa.

Lehdellä eduskuntatyö vie suurimman osan ajasta. Hän arvioi, että kaksi kolmas-osaa ajasta menee politiikkaan ja yksi kolmasosa liikeasioiden hoitoon. Päivät ovat pyöreitä ja joskus viikonloput laske-taan mukaan, kuten monella muullakin yrittäjällä.

-12 tuntia päivässä kyllä yleensä riittää. Jos tästä ei tykkäisi, tämä työ olisi täysin mahdotonta.

Mutta kun tykkää, kaikki on mahdol-lista.

Mäkisellä asetelma toisin päin. Yhteis-kunnalliseen vaikuttamiseen hän käyttää noin kolmasosan ajastaan. Loppuaika menee puhtaasti bisnekseen.

-Joko yhteiskunnalliset asiat kiinnos-

taa, tai sitten ne eivät kiinnosta. Aikansa pitäisi käyttää niihin asioihin, jotka kokee merkityksellisiksi, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mielestä tekemisen moot-tori on mielekkyydessä. Hän saa voimaa siitä, että saa tehdä tärkeäksi kokemaansa työtä ja näyttää hyvää esimerkkiä muille. Tärkeimmäksi tavoitteekseen hän nimeää onnellisuuden.

-Jos ihmisiä harmittaa tulla aamulla duuniin, se näkyy tilinpäätöksessä. Päivän päätteeksi pitäisi olla hyvä mieli siitä, mitä on tullut tehtyä.

Kaikki syntyy teoista, eikä niiden merkitystä voi Mäkisen mielestä korostaa tarpeeksi.

-On hyvä huudella, että työttömyyttä pitäisi laskea ja palkkatasoa nostaa, mutta jonkun se pitää toteuttaa, Mäkinen summaa.

Lehti kertoo hahmottaneensa jo nuorena, mitä kaikkea haluaa tehdä isona. Listalla oli muun muassa vaikuttaminen politiikassa ja akateeminen loppututkinto.

Tärkeintä oli kuitenkin oma, menestyvä yritys. Tavoitteena oli sellainen taloudelli-nen tilanne, jossa jokaista penniä ei tarvit-sisi laskea.

Mäkisestä ja Lehdestä voisi sanoa, että heillä on ollut valinnan vaikeutta, koska tekevät vähän kaikkea. Onko identiteettiä ollut vaikea valita? Ovatko miehet yrittäjiä, poliitikkoja vai jotakin siltä väliltä?

Mäkiseltä vastaus tulee nopeasti ja empimättä: yrittäjä. Lehti vastaa kierte-levämmin, kuten kokeneen poliitikon kuuluukin.

-Rooli vaihtelee täysin tilanteen mukaan. Kyllä minä taidan kuitenkin yrit-täjä edelleen enemmän olla, hän sanoo lopuksi.

VILLE MÄKINEN• Ikä 28• Asuu Tampereella, Helsingissä ja

Rovaniemellä• Toista sukupolvea perheensä

yrityksessä Hämeen TavaraTaxissa

• Vastaa muun muassa yrityksen markkinoinnista ja kehitysprojekteista

• Perustajaosakas pilvipalvelu Pocum Oy:ssä, joka tarjoaa toiminnanohjausjärjestelmiä liikkuvan työn ohjaamiseen

• Pitkä historia opiskelija- ja järjestöpolitiikassa, parhaimmillaan yli 20 luottamustointa

• Valtaosa työajasta menee perheyrityksen parissa

Mäkinen haluaa tuoda poliitikoille uutisia ”reaali-maailmasta”, yrit-täjien ruohonjuu-ritasolta. -Välillä politiikassa ei osata ennakoida päätösten vai-kutuksia. Ennen peräaalto oli paljon pidem-mällä, mutta nyt maailman vauhti vain kiihtyy ja kiihtyy, Mäkinen sanoo.

22

Next Trends ja uskallus uuteen

Kolmekymmentä nuorta kokoontui Ahlströmin tiloihin Noormarkkuun visioimaan tulevaisuutta. Perheyritykset ovat pitkäjänteisiä eivätkä juokse viimeisimpien trendien perässä. Pitäisikö niiden, Pekka Suominen kysyy.

Trendi on sanana kulunut. Siihen viitataan, kun puhutaan pinnalla olevista ilmiöistä ja asenteista. Piiloon sen sijaan jäävät vuo-sien ja vuosikymmenten aikana kehittyvät muutokset, jotka nekin ovat trendejä. Tilas-tot osoittavat maailman muuttuvan, mutta muutokset ovat hitaita eivätkä näy Kauppa-lehden pääotsikoissa.

Epävarmoina aikoina syntyy kiusaus elää lyhytnäköisesti. Pyritään pitämään tulos pinnalla ja viilaamaan toimintaa kulloiseen-kin markkinatilanteeseen. Ajan hermolla eläen ja operatiivisen toiminnan paineissa pitkäaikaiset trendit voivat kuitenkin jäädä huomaamatta.

Hyvinä aikoina pitkäaikainen menestys voi toisaalta luoda yltäkylläisen lypsylehmän, joka ei osaa uusiutua maailman muuttuessa vaivihkaa ympärillä. Jäädään toistamaan vanhaa menestysreseptiä. Menestyneim-mätkin yritykset, ja usein juuri ne, voivat jäädä trendejä seuraavien uusien menesty-jien jalkoihin.

Lypsävää lehmää ei kannata tappaa, kertoo sananlasku. Joskus kuitenkin käy niin, että lehmästä ajaa aika ohitse. Yritys voi parantaa toimintaansa loputtomiin, mutta joskus on pysähdyttävä miettimään, mihin maailma on menossa ja otettava harppaus uuteen.

Orastavat trendit voivat viedä toiseen suuntaan kuin mihin yritys on varautunut. Koska perheyritysten kvartaali on 25 vuotta, niiden on mahdollista sekä jämähtää paikoil-leen että seurata pitkäaikaisia trendejä ja toimia niiden pohjalta. Vanha sukupolvi on nähnyt, miten maailma muuttuu. Uusi suku-polvi on lähempänä tulevaisuutta.

Uudet ideat ovat vaarallisia. Ne eivät tuota välittömästi liikevaihtoa. Ne poikkeavat normista. Usein ideat eivät onnistu ensim-mäisellä kerralla. Toistellaan vanhoja totuuk-sia kuten:“ Tätä on kokeiltu ennenkin. Jos se toimisi, joku muu olisi jo toteuttanut sen”.

Muutosvastarinta ja epäonnistumisen pelko rajoittavat suurimpia mullistuksia. Yrityksen strategia voi muuttua vuosien kuluessa liian vahvaksi ja sen vastaiset tren-dit nähdään mitättöminä.

Vaurauden säilyttäminen saattaa perheyrityksissä olla suurempi arvo kuin pörssiyhtiöissä. Perheyritysten omistajat toivovat yritystensä siirtyvän jälkipolville. He ovat ainoastaan säilyttämässä omistusta vuorollaan.

Uskallammeko ottaa riskejä? Uskal-lammeko olla ottamatta niitä? Miten onnistumme turvaamaan yrityksemme perinnön tuleville sukupolville ilman että jämähdämme paikoilleen?

Yhdysvaltain suurimpien yritysten S&P 500 -listalla on enää yksi yritys (General Elec-tric), joka komeili listalla jo sen perustamisen aikaan vuonna 1926. Vielä viime vuosisa-dan puolivälissä S&P 500 -listalla pysymisen keskiarvo oli 61 vuotta, nyt odotusarvo on enää 18 vuotta. Muutostrendi tässäkin on ollut hidas, mutta vääjäämätön.

On mahdollista kilpailla olemassa olevilla markkinoilla ja miettiä loputtomiin, kuinka sama tuote myydään eri variaatioina uusille asiakkaille. Jossain vaiheessa teollisuuden-alamme murros kuitenkin koskettaa väistä-mättä meitäkin.

Meillä nuorilla on mahdollisuus luoda aitoa muutosta. Kysymys kuuluu, jäämmekö paikallemme vai uskallammeko kokeilla jotain uutta, jotain hullua ja epäonnistua alkuun.

Urheilijat voivat luopua urastaan huipulla tai vasta huipun jälkeen kehäraakkeina ilman mahdollisuutta uuteen uraan. Yrityksillä on mahdollisuus uusiutua, mutta meidän on itse tehtävä työ sen eteen.

MITÄ Perheyritysten liiton NxG Trends -seminaariMISSÄ Noormarkussa Alhströmin suvun kotipaikallaKEITÄ Osallistujina 30 seuraajapolven edustajaaMODERAATTORIT Ruotsalainen tulevaisuustutkija Magnus Lindkvist ja Turun yliopiston tulevaisuudentutkija Markku Vilenius.

Kirjoittaja on Raute Oyj:n halli-tuksen jäsen ja sukuosakas sekä

Hallitusammattilaiset Ry:n ja FiBAN Ry:n jäsen.

23

STEFANIE BRANDTOsaomistaja, hallituksen jäsen, Otto Brandt Oy

To become lonely sexy dancers. The more resistance the better the idea.

Olemme murrosajassa joita on ollut maailmanhistoriassa ennenkin.

Vuonna 1780 tuli höyrykone, 1880 sähköistyminen, 1930 autot ja

kemikaalit. Nyt on uusi aika taas tulossa.

JOHANNA HAMRO-DROTZVientijohtaja, Sinituote Oy

The first idea usually fails. Try to fix other´s failures.

Nuorempi polvi voi ehkä pienillä muutoksilla nostaa kertaalleen hylätyn idean uuteen nousuun

perheyrityksessä. Kilpailun kasvaessa on entistä tärkeämpää

uskaltaa innovoida ja tuoda markkinoille jotain täysin uutta.

ALEKSI ARPIAINENJohtaja, Tampereen Tiivisteteollisuus Oy

To become lonely sexy dancers.Energisessä ja avoimessa

ilmapiirissä oli hedelmällistä pohtia tulevien megatrendien

vaikutusta omaan liiketoimintaamme.

VERA BACKSTRÖM Hallintoneuvoston jäsen, Antti Ahlström Perilliset Oy

Most good ideas come from constraint. If everybody says great

– it’s already done!Me nextit todellakin kaikki yhdessä

olemme rakentamassa Suomen taloutta ja hyvinvointia. Meillä on

kasvot ja se sitoo meitä yhteen.

NIKLAS KESKI-KASARITuotantoesimies, hallituksen jäsen, Juustoportti Oy

Tilaisuuteen osallistuneiden nuorten

edustamien perheyritysten yhteenlaskettu liikevaihto

on 5,5 miljardia euroa. Luku kuvaa hyvin

perheyrityksissä tehtävän työn määrää. Ja sitten

muka vielä tarvitsee keskustella, mikä merkitys

perheyrityksillä on Suomessa.

24

Suomen taiteen kultakausi sijoittuu tunnetusti 1800- ja 1900-luvun vaih-teeseen, mutta harvempi tietää, että samoihin aikoihin maassa elettiin myös yrittäjyyden kultakautta. 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä perustet-tiin monia sittemmin talouden jättiläi-siksi kasvaneita teollisuusyrityksiä ja finanssilaitoksia. Pitkäikäisiksi osoittau-tuneista perheyrityksistä tuolloin syn-tyivät esimerkiksi Berner, Fazer ja H.G. Paloheimo.

Yrittäjyysbuumin taustalla oli sekä ulko-maisia että kotimaisia syitä. Vaurastuva Eurooppa ja nouseva Venäjä nielivät suomalaisia metsätuotteita ja joskus muutakin, teknologian kehitys synnytti bisnesmahdollisuuksia ja rautateiden kaltaiset uudet liikennevälineet kuljet-tivat vauhdikkaasti ihmisiä ja tavaroita.

Periodi nimettiin sittemmin ensim-mäisen globalisaation ajaksi. Ihmiset, pääomat, tavarat ja vaikutteet kulkivat helposti rajojen yli. Suomessa koskien partaalle syntyi teollisuuskeskuksia, suurissa kaupungeissa luotiin kunnian-himoisia liikesuunnitelmia, eikä pienis-säkään uinuttu.

Panu Pulma ja Oiva Turpeinen ker-tovat Kajaanin historiasta kertovassa ”Pikkukaupungin unelmia” -kirjassaan, miten paikkakunnan ”liike-elämään

tulvi sadoittain uusia yrittäjiä suurkaup-piaista kioskinpitäjiin, polkupyöräkor-jaajista automekaanikkoihin. Moni yritti turhaan, monelle yrittäminen oli keino hankkia lisäansioita epävarman palkka-työn ohella, mutta moni myös onnistui.”

Yrittäjyys oli ennen ollut harvojen etuoi-keus, siitä oli valtio säätelyllään pitänyt huolen. 1800-luvun keskivaiheilla alka-nut talouden liberalisointi huipentui vuonna 1879, jolloin säädettiin yleinen elinkeinovapaus. Se ei taannut menes-tystä. Monet kaatuivat ensimetreillä, mutta Suomen talous lähti silti nou-suun.

Ensimmäisen globalisaation kausi päättyi Sarajevon laukauksiin. Valtiot alkoivat kahlehtia niin kauppaa kuin ihmisiäkin. 1930-luvun lama ja toinen maailmansota lisäsivät säätelyä enti-sestään. Suomeen syntyi edelleen uusia yrityksiä, mutta aloittelevan entrepre-nöörin oli entistä vaikeampaa nousta vauraimpaan liike-eliittiin, kunnialliseen keskijoukkoon hieman helpommin.

Kahlitun rahan oloissa pääomat ohjat-tiin joko valtion investointeihin tai vanhoille yrityksille. Kartellit jakoivat markkinoita ja tukahduttivat kilpailua. Tullimuurit pysäyttivät etenemisen monille markkinoille, ja talouspolitiikka suosi vanhoja toimijoita. Lupaavimmat

nuoret astuivat yleensä joko valtion tai suuryritysten palvelukseen.

Tämäkään järjestelmä ei ollut ikuinen. Toinen globalisaatio muutti 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä maailmaa ja Suomea sen mukana. Säätelyä kar-sittiin ja rajat avautuivat. Yrittäjyydestä tuli jälleen varteenotettava vaihtoehto, erityisesti juhlapuheissa, mutta par-haimmillaan käytännössäkin. Suomi on nyt saanut ensimmäiset Supercellin kal-taiset uudet menestystarinansa.

Yrittäminen ei ole edelleenkään help-poa, mutta yhdessä suhteessa tilanne on parempi kuin vuosisata sitten. Pikku-kaupunkien ja maaseudun unelmoijista vain harvat kykenivät 1800-luvulla nou-semaan huipulle. Menestyneimmistä suomalaisyrittäjistä lähes kaikki olivat syntyneet perinteisiin aatelis-, kaup-pias- ja säätyläisperheisiin. Vähäinen koulutus, kielitaidon puute, olematto-mat verkostot ja muut seikat katkaisivat useimpien vaatimattomiin oloihin syn-tyneiden lahjakkaiden nuorten etene-misen ennemmin tai myöhemmin. Nai-set työnnettiin jo sukupuolensa takia marginaaliin. 2010-luvun Suomi on sen sijaan täynnä korkeakoulutettuja, kie-litaitoisia ja maailmaa nähneitä nuoria.

SUOMEN YRITTÄJYYDEN KULTAKAUSINiklas Jensen-Eriksen

Niklas Jensen-Eriksen on Helsingin yliopiston

yrityshistorian professori.

vi

ie

ra

ss

pp

än

Soita 010 2578 100tai varaa aika netissä

omasairaala.fi

Varmistamme toimintakyvyn

palautumisen ja töihin paluun rivakasti.

Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja

hoitosuositus jopa samalla käynnillä.

Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen

omistama ortopedinen yksityissairaala, joka

palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden

asiakkaita.

Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystysArkisin klo 08.00–22.00, viikonloppuisin klo 11.00–17.00

Omasairaala OyPuutarhurinkuja 200300 Helsinki

www.omasairaala.fi

Omasairaala hoivaa mestarin ottein

Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä.

Kun vahinko sattuu...

Yhdessä kohti kestävää kasvua

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi. Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

26

Perheyritysten omistajat tietävät kokemuksesta, että sukupolvenvaihdoksesta lankeavan perintö- ja lahjaveron maksa-miseen tarvitaan osinkoja. Osinkojen irrottaminen yrityksestä puolestaan heikentää yrityksen tasetta, mahdollisuuksia investoida ja työllistää.

Asiaa on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu tieteellisesti. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sai käyttöönsä tiedot 180 perheyrityksen talouskehityksestä 15 vuoden ajalta. Valtaosassa näistä oli tutkimusjaksolla tehty sukupolvenvaihdos. VATT hankki muista rekistereistä vastaavat vertailutiedot sellaisista yrityksistä, joissa sukupolvenvaihdosta ei ole tehty.

Luvut ovat huolestuttavia. Sukupolvenvaihdoksen läpikäyneissä yrityksissä osingonmaksu kasvoi viidenneksellä, investoinnit vähenivät jopa kolmanneksella ja työllisyys heikkeni.

Ilmiöllä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Jokainen sata miljoonaa, joka siirtyy pois yritysten taseista omana pääomana valtion kassaan tuottaa valtiolla heikommin kuin yrityksen voimavarana. Asetelma kärjistyy nyt kun rahamarkkinoiden muutos edellyttää yrityksiltä aikaisempaa enemmän omaa pääomaa vieraan pääoman saamiseksi.

PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm arvioi VATT:n tutkimustuloksien perusteella, että perintö-ja lahjaveron noin 70 miljoo-nan euron vuosittaisesta tuotosta aiheutuu valtiolle vuosittain noin 130 miljoonan euron työllisyystappio.

VATT:n tutkimuksen tulokset vastaavat myös yksittäisten perheyritysten omistajien arkikokemusta.

Tämä ei tietenkään ole sukupolvenvaihdosten tavoite. Vanhemmat päinvastoin toivovat, että seuraava polvi saisi paremmassa kunnossa olevan yrityksen kuin he itse ovat saaneet. Yhteiskunta kaipaa kipeästi kasvua supistumisen sijasta.

Osa ihmisistä ajattelee, että lapsilla tai lapsenlapsilla ei ole mitään muista poikkeavaa oikeutta vanhempien hankki-maan omaisuuteen. Ja että taloudelle tekee hyvää, kun jokainen polvi aloittaa aina tyhjästä.

Olen eri mieltä. Perustelen sen seuraavasti:

Monilla toimialoilla menestyksen ja kasvun aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja yrityksen vahvistu-minen rakentuu vähitellen kertyvän osaamisen, yhteistyöverkkojen ja varallisuuden varaan. Meillä on Suomessakin onneksi paljon hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa menestys on rakentunut useiden sukupolvien aikana.

Perheyrityksessä omistajuus jatkuu samassa perheessä tai suvussa. Vain omistajan edustajat vaihtuvat sukupolvenvaih-doksissa. Pääoma on näille yrityksille välttämätön ehto ja sen karttumisen pitää voida jatkua saumatta, vaikka henkilöt yrityksen omistuksen takana vaihtuvat.

VATT:n tutkijat päätyivät tutkimuksessa siihen, että sukupolvenvaihdoksella ja siihen liittyvillä veroilla on haitallinen vaikutus yrityksen toiminnalle. Toisaalta he totesivat, että näiden verojen korvaaminen toisilla veroilla vaikuttaa sekin talouden toimintaan.

Perheyritysten liitto teettääkin seuraavaksi selvityksen siitä, millä tavoin perintö-ja lahjaveron tuotto voitaisiin korvata valtiolle myöhennetyllä veronmaksulla eli myyntivoittoverolla.

Kaikkien kansalaisten maksama perintö-ja lahjavero tuo valtiolle lähes 500 miljoonaa euroa. On mahdollista, että omaisuuden arvoon kytketyn veronmaksun siirtäminen

myyntitilanteisiin voi korvata kyseisen verotuoton. Tällöin yritykset voisivat jatkaa toimintaansa häiriöttä, vaikka henkilöt omistuksen takana vaihtuvat. Myyntitilan-

teessa vero maksetaan saadusta käteisestä rahasta, joka ei enää vaikuta yrityksen taseeseen.

VATT muuten totesi, että Ruotsissa vuosia sitten tehty uudistus on otettu hyvin vastaan. Siellä on kannaltamme hyvä vertailukohta. Ruotsin talous menestyy paremmin kuin Suomen talous.

Matti Vanhanen

KOHTI SAUMATONTA PÄÄOMAA

27

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ | KUVAT: OLLI URPELA

Perheyritys-lehti julkaisu jutun kolmesta nuoresta juristista vuonna 2009, jolloin he kaikki olivat saman

työnantajan palveluksessa. Sittemmin tiet erkanivat ja perheyritys kutsui.

PAIKKANSA LUNASTANEET

28

Alexander Bargum, Nicolas Berner ja Erkki Ikäheimo ovat silmin nähden iloisia tavatessaan toisensa pitkästä aikaa.

– Olemme muistaakseni tehneet lupa-uksen, että kerran vuodessa tapaamme, Berner toteaa.

– Mutta onhan vuotta ja golfsäitä vielä jäljellä, Ikäheimo virnuilee.

Viisi vuotta sitten miehet olivat kolle-goita asianajotoimisto Hannes Snellma-nilla. Bargumilla ja Bernerille yhteisiä vuosia kertyi 13, Ikäheimolle viisi.

– Sain jo nuorena paljon vastuuta ja opin tekemään töitä paineen alla. Alexan-derin kanssa olimme myös osakkaina, mistä saimme eväitä yrittäjänä toimimi-seen, Berner kiittelee.

– Vaikka en enää teekään töitä juridii-kan parissa, saamani opit ovat niin yleis-päteviä, että niillä pärjää pitkälle, Bargum jatkaa.

Myös Ikäheimo kiittelee asianajotyössä vallinnutta korkeaa työmoraalia.

Vuonna 2010 alkoi muutosvaihe. Ensimmäisenä uuden eteen joutui Bargum.

– Isäni oli jäämässä eläkkeelle ja mietimme hänen kanssaan vuoden päivät avoimesti eri vaihtoehtoja. Itsel-

leni siirtyminen oli myös oman työuran kannalta merkittävä, sillä halusin selvittää, pystynkö tekemään muutakin kuin juris-tin töitä, Algol Oy:ssä toimitusjohtajana kesäkuussa 2012 aloittanut Bargum muis-telee ja lisää, että hän siirtyi jo kaksi vuotta aikaisemmin yhtiön palvelukseen.

Bernerillä tilanne oli samankaltainen.Muutos oli monen asian summa.

Bernerin isoisä kuoli kesällä 2010. Samoi-hin aikoihin hän kuuli, että silloinen hallin-tojohtaja - talon ainoa juristi - oli jäämässä eläkkeelle.

-Siirtyminen perheyritykseen oli itsel-leni henkisesti iso prosessi. Olin juniorina sanonut ja tuonut hyvin selvästi esille, etten ikinä tulisi perheyritykseemme töihin. Hyvin pitkään vielä sen jälkeenkin olin samaa mieltä. Kun sitten kerroin isäl-leni ja hänen serkuilleen ajatuksistani, he totesivat heti alkuun, että idea ei ole hyvä, Berner Oy: n nykyinen hallinto- ja kehitys-johtaja kertoo.

Berner kertoo kokeneensa, ettei hänelle tuossa vaiheessa ollut mitään menetettä-vää. Kun hallintojohtajan paikka sitten tuli avoimeen hakuun, hän teki hyvän hake-muksen ja pääsi konsultin puheille.

-Ilmeisesti tässä vaiheessa myös perhe

ymmärsi minun olevani tosissaan ja sain heiltä täyden tuen valinnalleni.

Ikäheimon tie Lappset Groupin johta-jaksi perustui niin ikään yhtiössä vapautu-neeseen paikkaan.

– Vielä Hannes Snellmanilla ollessani jäin opintovapaalle. Tarkoituksenani oli selvittää, mitä ammatillisesti haluaisin tulevaisuudelta. Ymmärsin, että sydä-meni ei syki riittävästi pelkälle juridiikalle. Omassa yrityksessämme oli silloin luon-teva positio auki ja tiedustelin asiaa toimi-tusjohtajaamme.

Ikäheimo keskusteli aiheesta myös isänsä ja sisarensa kanssa.

– Isä on aina korostanut omien valin-tojen tärkeyttä. Tässä tapauksessa uskon hänen olleen erityisen tyytyväinen. Aina-kin minut on lämmöllä otettu vastaan.

Mikään varsinainen hyppy tuntematto-maan omaan perheyritykseen siirtyminen ei ollut kenellekään kolmesta. Kaikki olivat olleet yritystensä hallituksessa useamman vuoden.

– Koen kuitenkin aloittaneeni uuden elämänvaiheen, ja olen päätökseeni tyyty-väinen. Yrityksen kannalta päätöksen oikeudellisuus tosin konkretisoituu vasta

ERKKI IKÄHEIMO• OTK, MBA• Johtaja, kotimaan liiketoiminta,

Lappset Group Oy

NICOLAS BERNER• OTK• Hallinto- ja kehitysjohtaja,

Berner Oy

29

vuosikymmenten jälkeen, oman uran päätteeksi, Bargum toteaa.

Hän kertoo pystyvänsä yrityksen veto-vastuussa tekemään töitä aikaisempaa itsenäisemmin. Asianajajana toimi aina asiakkaan ehdoilla, jolloin työn ennakoi-tavuus oli muiden käsissä. Omistaja-toimi-tusjohtaja -asetelma tosin takaa sen, että työasioita ei pääse koskaan karkuun.

Berner arvioi, että työ transaktioihin keskittyvässä asianajotoimistossa on lyhytjänteisempää ja hektisempää verrat-tuna perheyrityksen työilmapiiriin. Perhe-yrityksen dynamiikka on toisenlaista. Töitä tehdään sielläkin reilusti.

- Meillä Bernerillä ”työ” on yksi yhtiön kolmesta arvosta ja työntekijät tekevät-kin töitään sitoutuneesti ja intohimolla jokaisessa toimipisteessä ja tehtävässä. Hallitustyö on kiistatta tärkeää, mutta työ ja tulos tehdään operatiivisessa johdossa.

Ikäheimo komppaa.– En ole katunut hetkeäkään, päin-

vastoin olen saanut paljon uutta sisältöä elämääni. Uusi tehtävä on työnkuvaltaan monipuolinen vaikkakin vapaa-aika ja työ ovat nyt sulassa sekasotkussa keskenään. Toisaalta saan lisäarvoa siitä, että teen töitä asioiden kanssa, joihin itse uskon.

Ymmärrän nyt paremmin myös isääni, hänen panostuksiaan ja riskinottoaan perheyrityksen eteen.

Tätä kolmikko kaipaisi tällä hetkellä laajemminkin.

– Vaikka ajat ovat vaikeat eikä talous kasva totuttuun tapaan, eivät asiat mieles-täni niin huonosti ole kuin mitä anne-taan ymmärtää. Tarvittaisiin luottamusta siihen, että Suomi pärjää ja ostovoima säilyy jatkossakin, Berner arvioi.

Miehet uskaltavat sanoa, ettei työn-antaja voi työllistää enemmän kuin mitä kannattavuus sallii. Yritysten pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin tuottaa tulosta, silloin kaikilla osapuolilla on hyvä olla.

– Ajatus, että meidän tulisi käyttää säästöjä pitääksemme työpaikkoja yllä, on mielestäni todellisuuspakoinen, niin hieno arvo kuin kyky työllistää onkin, Berner pohtii.

– Olen samaa mieltä. Emme voi vaaran-taa koko yritystoimintaa työllisyyden nimissä, Bargum jatkaa. – Jokainen yritys tekee varmasti voitavansa, mutta koko maailmaa ei voi yrittää pelastaa.

– Medialla on tässä pelissä iso rooli. YT:t nousevat kyllä otsikoihin, mutta inves-toinnit ja onnistumiset saavat vähemmän

palstatilaa, miettii Ikäheimo.

Tulevaisuuden visioihin Ikäheimo palaa viiden vuoden takaisin sanoin ”never say never”, mutta ainakin toistai-seksi hän uskoo pysyvänsä näillä jalansi-joilla.

– Ja onhan sinulle vielä varsin pitkä aika eläkeikään, Bernerkin heittää joukon nuorimmalle.

Bargum sen sijaan on varma, että hänen paikkansa on tässä.

– En osaa edes kuvitella, mihin siirtyisin tai mihin minua edes haluttaisiin perheyri-tyksen toimitusjohtajan paikalta. Ja jos on uskominen sanontaan, että ensimmäisenä vuotena toimitusjohtaja tekee virheensä, toisena hän korjaa ne ja kolmantena alkaa tehdä oikeita asioita, minulla itsellänikin pitäisi jo olla toivoa.

Bernerkin uskoo pikkuhiljaa olevansa sisään ajettu.

– Tässä positiossa ja tässä yrityksessä tulen varmasti vaikuttamaan pitkään. Tekeminen tuntuu nyt kaikin puolin mielekkäältä.

– Koen, että minulla on kaikki eväät hoitaa tehtäväni hyvin. itse hankittua kokemusta ja näkemystä, terve itse-

ALEXANDER BARGUM• OTK, varatuomari• Toimitusjohtaja, Algol Oy

30

ASENNETTA!ERKKI IKÄHEIMO: Istuminen ja tekemättömyys tappaa – näinhän toteavat viimeaikaiset tutkimuksetkin. Antakaa lastenne kokeilla leikin ja liikunnan kautta rajojaan ja uskaltakaa itsekin heittäytyä. Kannus-tan kaikkia rohkeasti kokeilemaan uusia asioita, mitä se itse kullekin tarkoittaakaan.

ALEXANDER BARGUM: Kotimainen omistajuus tulisi nähdä vähin-tään yhtä tärkeänä kuin ulkomainen. Jonkun täytyy aina omistaa eikä se ole yhdentekevä asia. Valitettavasti asiasta on vaikea käydä yhteis-kunnallista keskustelua ilman ennakkoasenteita omistajuutta koh-taan.

NICOLAS BERNER: Mielestäni Suomessa aliarvioidaan yrittäjien riskinottoa. Yrittäminen ei ole pikkujuttu, mokaaminen varsinkaan. Usein tuntuu, että menestyviä perheyrityksiä kohdellaan asenteella ”helppohan teidän on hymyillä”. Unohduksiin jää, kuinka paljon menestyksen eteen on tehty töitä ja kuinka paljon epäonnistumisia koettu matkan varrella.

luottamus sekä oma persoonallinen ote, Ikäheimo päättää.

Myös edellisellä kerralla kysytyt haaveet ovat pysyneet ennallaan.

– Puhdas Itämeri ei ole huono haave. Ja jos vertaan tätä kesää moneen aikaisem-piin, tilanne näyttää paremmalta, Berner toteaa viitaten Porvoon edustalla sijaitse-vaan havaintopaikkaansa.

Bargumin soittoharrastus sekä Ikähei-mon golfin senior tour saavat odottaa aikaa parempaa.

– Haaveet liittyvät tällä hetkellä perhe-elämään. Sitten viime kerran perhe on kasvanut kahdella lapsella ja asiat ovat asetttuneet uuteen arvojärjestykseen, Bargum arvioi.

– Golfin peluu on jäänyt viime aikoina vähille. Yleisellä tasolla itseni kehittämi-nen on jatkuva tavoitteeni, aikoinaan SM-tasolla kilpaillut Ikäheimo lisää.

Ja varmistaa, että ensi kaudella tava-taan.

Entiset kollegat saivat luettavakseen neljän vuoden takaisen haastattelunsa.

31

PERHEEN DYNAMIIKKA VAIKUTTAA OMISTAJIINYksi perheyrityksen tärkeimmistä sidosryhmistä ovat per-heeseen kuuluvat omistajat. Heidän tunteensa, käyttäy-tymisensä ja toimintansa perheyritystä kohtaan vaikut-tavat yrityksen menestykseen, pitkän aikavälin visioon ja suorituskykyyn.

KTT Maria Piedad López-Vergara väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan perheeseen kuuluvien osakkeenomistajien käytökseen vaikuttaa perheen dynamiikka.

Perheyrityksen omistajat eivät ole samanlaisia, vaan jokainen heistä edistää perheyritystä omalla tavallaan, ja he voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavoin johtuen erilai-sesta perhedynamiikasta. Kullakin omistajalla on omat tunnuspiirteensä ja motivaationsa käyttäytyä tietyllä tavalla suhteessa perheyritykseen.

AVOIMUUS TURVAA YHTEISTYÖNKTT Mariitta Rauhala tutki väitöstutkimuksessaan per-heyrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ilmeneviä ideologisia jännitteitä. Jännitteet voivat liittyä perhee-seen, yrityksen omistajuuteen tai yrityksen liiketoimin-taan ja niillä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vai-kutuksia.

Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on laajasti ottaen kiinni perheestä. Jokaisella perheellä on oma kult-tuurinsa, joka vaikuttaa perheen selviytymiseen ja vuoro-vaikutustapoihin. Siksi perheen näkymättömätkin toimin-tatavat olisi tehtävä näkyväksi myös perheelle itselleen. Jotta perheyrityksen toiminta ja perheenjäsenten välinen yhteistyö sukupolvenvaihdoksen jälkeen olisi turvattu, olisi perheessä keskusteltava avoimesti perheyrityksen sukupolvenvaihdoksesta ja erilaisista toimintatavoista.

Luopujan ja jatkajan täytyy valmistautua hyvin suku-polvenvaihdokseen. Tutkimuksen mukaan riittävä luopu-minen on välttämätöntä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajanvaih-doksen jälkeen luopuja puuttuu liiketoimintaan vain pyydettäessä, sillä jatkajan on löydettävä oma tapansa toimia yrittäjänä.

PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS LISÄÄ TYÖN ILOAKTT Hannele Rautamäen väitöstutkimus tarkastelee psykologista omistajuutta – tunnetilaa, jossa yrittäjä kokee omistajuuden tunteita kohdetta kohtaan niin, että

siitä tulee osa hänen identiteettiään. Toinen tutkittu ilmiö on yrittäjien kokema työnilo, jota matkailun perheyrittä-jät kertoivat kokevansa työn aiheuttamana. Tutkimuksen mukaan psykologisella omistajuudella ja työnilolla on vahva keskinäinen yhteys.

Yrittäjästatuksesta johtuva sosiaalinen arvostus vahvistaa matkailuyrittäjän työniloa. Sosiaalisesta statuk-sesta nousee keskeinen työnilon lähde. Perinteiseksi koettu yrittäjän vapaus ja taloudelliset seikat sijoittuvat vasta sosiaalisen arvostuksen jälkeen. Raskaimpina työn-ilon kääntöpuolen, ahdistuksen ja harmin, aiheina koros-tuivat taloudellisten seikkojen rinnalla ristiriidat sidosryh-mien kanssa.

YRITTÄJÄT OPPIVAT KOKEMUKSISTAKTT Jouni Oksasen väitöstutkimuksen mukaan yrit-täjävalmiuksien oppimisessa korostuu kokemuksesta oppiminen. Yrittäjät oppivat kokemuksista, toimintaym-päristössä tapahtuvista tai tapahtuneista muutoksista, kuten myös taloudellisista suhdanteista. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset ja myös toimiminen esimiehenä ovat yrittäjille oppimiskokemuksia. Raha ja sen puutteen merkitys on monille yrittäjille oppimiskokemus. Yleisesti ottaen virheistä oppiminen korostuu yrittäjävalmiuksien oppimisessa.

Perustaja- ja jatkajayrittäjillä korostuvat samat yrittäjä-valmiudet, mutta vain jatkajayrittäjät korostavat hallitus-työn merkitystä oppimiskeinona. Oksanen tulkitsee, että erot johtuvat sekä yrittäjyyspolusta että yrityksen tavasta toimia. Omistajavaihdoksen jälkeen on normaalia, että yrityksen toimintatapa muuttuu ja hallitustyö aloitetaan. Se on hyvä tuki ja oppimiskeino uudelle yrittäjälle

LISÄTIETOJA: https://jyx.jyu.fi• Jouni Oksanen.Yrittäjävalmiudet ja niiden oppiminen

– Perustaja- ja jatkajayrittäjien käsityksien eroja.• María Piedad López-Vergara. Understanding family

shareholders in family firms: An exploration of the role of family dynamics in the development of family shareholders’ behaviours.

• Hannele Rautamäki. Omassa firmassa ei tunteja lasketa. Psykologinen omistajuus ja työnilo matkailun perheyrittäjien kertomana.

• Mariitta Rauhala. Ideologiset jännitteet sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Perheyritystutkimukseen iski boomi

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Jyväskylän yliopistosta valmistui samaan aikaan neljä väitöstä perheyrittäjyydestä. Aiheet pöyhivät perheen dynamiikkaa, kulttuuria ja

psykologiaa.

32

TEKSTI: PEKKA LAITINEN | KUVAT: FBN FBN-I SUMMIT 2014• FBN-i:n

25-vuotisjuhlakokous järjestetään Dubaissa 15.-17.10.

• Osanottajamäärä on rajoitettu ja mukaan mahtuvat vain ensimmäiset ilmoittautujat.

• Käytännössä tilaisuus on loppuun myyty jo kesäkuussa, joten konferenssiin kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin ennen kesälomia.

Lokakuussa järjestetty Family Business Networkin vuotuinen

kokous veti 700 osanottajaa ympäri maailmaan Brasilian Rio

de Janeiroon. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Pekka Laitinen

kertoo kokemuksesta.

MAAILMANKONFERENSSI 2013:

Yrittäjämäistä ajattelua, vilkasta keskustelua ja sambaa

33

Konferenssin avattiin Copacabanan historiallisessa linnoituk-sessa. Ilmapiiri oli alusta asti välitön paikallisen orkesterin soit-taessa muurin laidalla brasilialaisia säveliä. Tutut tapasivat toisi-aan ja valtameren kuohut peittyivät keskustelun ja naurun alle.

Konferenssin teemana oli tänä vuonna: What’s next? How Enterprising Families Can Make a Difference eli Mitä seuraa-vaksi? Miten yritteliäät perheet vaikuttavat?

Yli kaksikymmentä perhettä ja perheyritystä sai tilaisuuden esittäytyä joko koko yleisölle tai työ-pajoissa. Ohjelma palveli tänä vuonna parhaiten suurien perhe- tai sukuyri-tysten edustajia, joilla on suunnitteilla tai olemassa erilaisia hallinnollisia rakenteita kuten perheneuvostoja.

Suomi oli esillä kuten edellisinä-kin vuosina. Toimitusjohtaja Thomas Ahlström esitteli Antti Ahlströmin Perillisten holding-yhtiön nykyistä toimintaa ja edellisen sukupolven-vaihdoksen haasteita. Esitys herätti osanottajissa kiinnostusta ja vilkasta keskustelua.

Havaitsin, että Brasiliassa kerro-taan perheyrityksistä mieluummin vain menestystarinoita. Ongelmia ei puida yhtä avoimesti kuin Suomessa. Tuskin missään otetaan vaikeita asioita puheeksi yhtä herkästi kuin meillä pohjoismaissa puhumattakaan perheen ulkopuolisten kanssa.

Eräs keskieurooppalainen kokousvieras totesikin minulle toisen kokouspäivän loppupuolella kaipaavansa koskettavia ja opettavaisia perheyritystarinoita eikä pelkkiä menestyksiä, joista ei voi ottaa opiksi.

Käsite re-entrepreneurship nousi useaan kertaan konferens-sin ohjelmassa esille. FBN Internationalin tuore toimitusjohtaja Alexis du Roy de Blicquy kuvasi sitä omassa puheenvuoros-saan perheen dynaamiseksi kyvyksi uudistua ja kehittyä, joka perustuu perheessä opittuun yrittäjämäiseen ajatteluun.

Monessa esimerkkiyrityksessä kyse oli seuraajapolvesta, joka oli mukana perheyrityksen omistajina tai myös hallituksen jäseninä. Samalla he päivätyönään hoitivat itse perustamaansa yritystä, joka ei välttämättä liittynyt lainkaan perheen toimi-

alaan vaan seuraajapolven omiin mielty-myksiin. Tällaisia esimerkkejä löytyy paljon Suomestakin. Perhe taitaakin olla luontevin yrityshautomojen muoto sillä kotona opitut arvot, taidot ja toimintamallit auttavat paljon.

Kokouksen viimeinen esiintyjä ennen iltajuhlaa oli ensi vuoden isäntämaan Yhdis-tyneiden Arabiemiraattien (hänen ylhäisyy-tensä) H. E. Abdul Aziz Al Ghurair, jonka tyttäret pitivät esityksen Dubaista. Eniten kuitenkin yleisöä kohahdutti herra Ghurairin maininta hänen 22 sisaruksestaan ja moni-kon sijamuoto hänen kertoessaan äideis-tään.

Iltagaalaa vietettiin loisteliaassa Copacabana Palace –hotel-lissa, jonka kulta-aikaa oli 1930- 1940 –luvut. Juhlatiloissa meitä oli vastassa upeasti suurilla sulilla koristeltuja naisia, joiden kanssa vieraat saivat kuvauttaa itsensä. Juhlaillallisen jälkeen saliin rynnisti joukko sambakoululaisia, jotka vetivät railak-kaan musiikin rytmittämänä vieraat tanssimaan ja juhlimaan. Seuraavana aamuna eräs ruotsalainen kertoi aamu-uinnillaan auringon noustessa nähneensä viimeisten smokki- ja iltapu-kuisten juhlijoiden palaavan hotellille.

”Perhe taitaakin olla luontevin

yrityshautomojen muoto sillä kotona opitut arvot, taidot

ja toimintamallit auttavat paljon.”

34

Avainsana on luottamus

- TOIMITUSJOHTAJA PERHEEN ULKOPUOLELTA

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN

Perheyrityksessä tulee väistämättä joskus vastaan tilanne, jolloin pitää harkita perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaamista. Tutkimuksen mukaan ulkopuolisen johtamat

perheyritykset menestyvät paremmin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutki-muksen (2012) mukaan perheyritykset, joissa on ulkopuolinen toimitusjohtaja menestyvät paremmin. Ne myös panos-tavat enemmän yrityksen kehittämiseen ja näkevät tulevaisuuden valoisampana.

Perheen ulkopuolisen toimitusjohta-jan menestyminen on joka tapauksessa kahden kauppa. Mitä se vaatii omistajalta ja mitä se vaatii toimitusjohtajalta?

PERHEYRITYS TYÖNANTAJANAMekaniikan sopimusvalmistaja Meconet syntyi vuonna 2001 yritysfuusion tulok-sena. Omistajat päättivät tuolloin, että yritystä tulisi johtamaan ulkopuolinen toimitusjohtaja. Johtajaa ryhdyttiin lehti-ilmoituksen kautta hakemaan vuonna 2004.

Paikan sai Ralf Sohlström, joka työs-kentelee toimitusjohtajana edelleen.

- Olin siihen asti työskennellyt vain julkisissa yhtiöissä, enkä ajatellut sen tarkemmin, että kyseessä on perheyritys,

kertoo Sohlström polustaan Meconetiin. Sohlström arvioi tuoneensa yrityksen

strategiaan ja toimintatapoihin uutta näkemystä.

- Yritys on menestynyt hyvin ja sen arvo on moninkertaistunut, hän jatkaa.

MITÄ OMISTAJALTA VAADITAAN?Tutkimusten mukaan perheen ulkopuoli-set toimitusjohtajat kokevat, että heidän työtään vaikeuttaa omistajien yhteisen vision ja tahtotilan puute.

- Haluan, että minulla on selkeät tavoitteet. Tämä mahdollistaa yrityk-sen kehittämisen omistajien halua-maan suuntaan ja antaa minulle raamit toteuttaa omia näkemyksiäni. Hallituk-sen puheenjohtajan kanssa on hyvä olla säännöllisiä tapaamisia, joissa pääpaino on ”isoissa asioissa”.

Perheen ulkopuolisen toimitusjoh-tajan työtä helpottaa, jos omistajien ja johdon roolit ovat selkeät.

- Meillä Meconetissa työnjaosta on

sovittu työsopimuksessa. Hallituksen puheenjohtaja vastaa muun muassa yrityksen rahoituksesta, vakuutuksista sekä järjestö- ja yhteiskuntasuhteista. Käytännössä työnjaosta sovitaan tapaus-kohtaisesti, toteaa Sohlström.

Usein perheyrityksissä omistajia tai tulevia omistajia myös työskente-lee yrityksessä. Tällöin roolit menevät helposti sekaisin, mikä voi vaikeuttaa toimitusjohtajan työtä.

- Perheyrityksissäkin on hyvä muistaa hyvä hallintotapa osakeyhtiölain mukaan. Meconetissa on esimerkiksi päätetty, että toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien omistajien ei ole hyvä samanaikaisesti toimia hallituksessa.

Perheen ulkopuolisella toimitusjoh-tajalla on monissa perheyrityksissä myös tärkeä rooli jatkajapolven kasvattami-sessa.

- Yksi perheyrityksen vahvuus on omistajien työskentely yrityksessä, koska omistajaperheeseen sidoksissa olevien

35

MECONET OY• Muodostettu vuonna 2001,

jolloin Teräsjousi ja Holmtek yhdistyivät

• Liikevaihto 34 miljoonaa euroa

• Henkilöstöä 220• Valmistaa kierrejousia sekä

meisto- ja syvävetotuotteita• Asiakkaina sähkötuote-,

tietoliikenne-, elektroniikka-, rakennustuote-, terveystuote- ja ajoneuvoteollisuutta

• Tehtaat Vantaalla, Äänekoskella, Pihtiputaalla, Tukholmassa ja Tallinnassa

• Omistajina Parmasuon ja Helteen perheet

TOIMITUSJOHTAJA RALF SOHLSTRÖM• 51-vuotias diplomi-insinööri• ABB:lla myynti-, markkinointi-

ja vientitehtävissä 1989-99• Nordic Aluminium Oyj:ssä

johtaja 2000-04• Meconet Oy:n toimitusjohtaja

2004-• Oy Hedengren Ab:n

hallituksen jäsen 2012-

KIINNOSTUITKO?Tule kehittymään perheen ulko-puolisena avainhenkilönä perhe-yrityksessä! Verkostoitumisryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 12.3.

Lisätietoja:www.perheyritystenliitto.fi tai Krista Elo-Pärssinen, puh. 0400 254 004Ilmoittautuminen 12.2. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi

henkilöiden sitoutuminen yritykseen on keskimääräistä suurempaa, pohtii Sohl-ström.

Joissakin tapauksissa perheyrityksen omistaja ei ehkä luota, eikä anna tilaa perheen ulkopuoliselle toimitusjohtajalle, vaan hänet esimerkiksi suljetaan strate-gisten päätösten ulkopuolelle tai omis-taja ”kävelee” toimitusjohtajan yli.

- Avainsana on luottamus. Jo se, että on valittu toimitusjohtajaksi usean haki-jan joukosta, on osoitus luottamuksesta. Luottamus on ehdoton edellytys yhteis-työn jatkumiselle. Yleensä luottamus kasvaa ajan kanssa, kun opitaan tunte-maan paremmin.

MITÄ TOIMITUSJOHTAJALTA VAADITAAN?Toimitusjohtaja tekee yleensä läheisesti yhteistyötä hallituksen puheenjohtajan kanssa. Parhaimmillaan he muodostavat tehokkaan työparin täydentäen toisiaan. Perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja

menestyy tehtävässään, jos hänellä on samansuuntainen arvomaailma omistaja-perheen kanssa ja hän arvostaa omistajan työtä.

Sohlström korostaa, että Mecone-tin suurimman omistajan, hallituksen puheenjohtajana toimivan Timo Parma-suon kokemus on hänelle arvokas resurssi.

- Parmasuo muistuttaa minua perhe-yrityksen arvojen ja perinteiden kunnioit-tamisesta. Omistajan läsnäolo myös tuo tiettyä arvovaltaa eri tilanteissa.

Perheyrityksen menestyminen vaatii toimitusjohtajalta kokonaisnäkemystä yrityksen liiketoimintaympäristöstä, liike-toiminnasta ja sen kehittämisestä. Joskus perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja joutuu tasapainoilemaan omistajien väli-sissä konflikteissa.

Perheen ulkopuolinen toimitusjoh-taja on perheyritykselle mahdollisuus ja menestystekijä, kun omistajien, hallituk-sen ja toimitusjohtajan roolit ja niihin

liittyvät odotukset ja tehtävät on selke-ästi määritelty. Tämä edellyttää jatkuvaa keskustelua, keskinäistä kunnioitusta, arvostusta sekä luottamusta.

36

Strateginen yhteenliittyminen vahvistaa

LÄHTÖTILANNE: Monet yrittäjäperheiden vanhemmat tuskaile-vat sen kysymyksen kanssa, onko lapsilla kiinnostusta jatkaa per-heen yritystoimintaa. Joiltakin kiinnostusta löytyy, toisilta ei. Vies-tikapulan ottajaa ei aina löydy myöskään perheen ulkopuolelta. Tämä tilanne on edessä valitettavan monella.

Strategisen tason kysymykset ovat monille muutoinkin haaste. Tekeminen kohdistuu helposti päivänpolttaviin asioihin ja tiettyi-hin tuotteisiin tai palveluihin, eikä johtamisen ja varsinkaan strate-gisen johtamisen tehtäväkenttään riitä huomiota. Tämä on yrityk-selle ja omistajaperheille merkittävä riski.

Voimaa perheyritykset ammentavat tyypillisesti yhteisöllisyydestä. Se voi laajentua perheen sisältä myös eri sidosryhmiin. ”Olemme kuin yhtä suurta perhettä”, ei ole vieras lausahdus perheyrityksen työntekijän suusta. Myös toisiin yrittäjäperheisiin suhtaudutaan usein myötätuntoisesti. Perheyritysten keskinäiset strategiset kumppanuudet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Yhteistyö-hön liittyy siis käyttämättömiä mahdollisuuksia.

HUOMIOITAVAA: Yhteistyöstä on tullut keskeinen aikamme keskeinen käsite. Näin siksi, että lisääntyvä niukkuus, ympäris-töhaasteet sekä ihmisten fyysinen ja henkinen väsyminen eivät salli resurssien haaskaamista. Yhteistyöllä yritykset voivat saavut-taa paitsi tehokkuutta myös vaikuttavuutta. Jälkimmäinen liittyy ennen kaikkea yhteistyöyritysten asemaan markkinoilla ja laajem-min yhteiskunnassa. Yhteenliittymä voi ottaa hoitaakseen esimer-kiksi hankintoja, markkinointia, taloushallintoa ja strategisen joh-tamisen tehtäviä tai ainakin tarjota jäsenyrityksille tukea näiden hoitamiseen.

Välttyäkseen yhteenliittymän sisäiseltä kilpailulta on samoja tuot-teita tai palveluita tarjoavien perheyritysten huomioitava markki-

noiden maantieteelliset rajat. Maantieteellisesti eri markkinoilla toimiville yrityksille yhteistyö on usein luontevampaa, vaikka se voi olla kannattavaa myös samoilla markkinoilla toimivien yritys-ten kesken. ”Yhteistyöllä isompi kakku”, sanoo erään savolaisen allianssin toimitusjohtaja. Yhteenliittymään voidaan toisaalta ottaa mukaan myös täydentävien tuotteiden ja palveluiden tarjoajia tai hakea kasvua tarjoamalla täydennystä itse.

Perheyritysten yhteistyö voi kohdistua myös sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät ole yleisesti esillä yritysten välisessä yhteistyössä. Lii-keideoita voidaan synnyttää ja toteuttaa esimerkiksi yhteenliit-tymän jäsenyritysten seuraavan sukupolven edustajien kesken. Näin voidaan saada aikaan yhtäältä hallitumpaa ja toisaalta nuoria mukaansa tempaavaa kasvua nimenomaan perheyritysten lähtö-kohdat huomioiden. Yhteisyritys voi tarjota osaamis- ja rahoitus-apua sukupolvenvaihdoksiin ja vaikka ottaa yrityksen väliaikaisesti hoitaakseen, kunnes uusi jatkaja löytyy tai on valmis tehtävään.

Itsenäisyys on yrittäjäperheille tärkeää ja sen menettämisen pelko on usein yhteistyön este. On siis tärkeää, että yhteistyö tähtää nimenomaan jäsenyritysten intressien palvelemiseen. Tällöin itsenäisyys kapenee samanmielisten suuntaan, mutta vahvistuu suhteessa muihin yhteisöihin. Toisaalta erilaisuus sekä sen esiin nostaminen ja kehittäminen voivat olla yhteistyön julkilausuttu päämäärä.

RATKAISUEHDOTUS: Perheyritykset ryhtyvät aktiivisesti kar-toittamaan mahdollisuuksiaan tehdä keskenään yhteistyötä. Tun-nustelijoiksi laitetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavan suku-polven edustajia, joille tarjotaan mahdollisuus rohkeasti visioida tulevaisuutta ja yhteistyömahdollisuuksia omien ja yhteisten tul-kintojen, tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Yhteistyössä huomioidaan tapapuolisesti niin perheyritysten kuin yrittäjäperheiden tarpeet yhdessä ja erikseen. Tarkoitus määri-tellään, strategiat laaditaan ja toteutus vastuutetaan siten, että yhteenliittymän jäsenet menestyvät entistä paremmin ja pitkäjän-teisemmin nimenomaan perheyrityksinä. Omistamisen ja yhteis-työn osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja sitä kehitetään nimenomaan perheyritysten realiteetit huomioiden.

Iiro Jussila rohkaisee perheyrityksiä ja yrittäjäperheitä keskinäiseen yhteistyöhön.

KeskustelunavausOTA KANTAA LIITON FACEBOOK-SIVULLA!

Iiro Jussila on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kauppatieteellisen tiedekunnan professori. Hän on kansainvä-lisen perheyritystutkimusakatemian (IFERA) hallituksen jäsen,

yhteistoiminnallisiin organisaatioihin keskittyvän kansainvälisen tiedelehden (JCOM) päätoimittaja sekä Taloudellisen yhteistyön

ja osuustoiminnan tutkimuksen seuran puheenjohtaja.

KIINNOSTUITKO?Tule kuulemaan lisää kansainvälisen perheyritystut-kimusakatemian (IFERA) konferenssiin, joka järjeste-tään Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla 24.- 27. Kesäkuuta 2014 teemalla ”Perheyritysten sisäinen ja keskinäinen yhteistyö”.

Lisätietoja: http://www.ifera2014.ifera.org/ tai Iiro Jussila, puh. 050 – 465 9899

TalviakatemiaPL:n nextien vuoden päätapahtuma kerää jälleen

perheyritysten seuraajapolven edustajat

yhteen oppimaan ja verkostoitumaan .

Vuoden 2014 teemana on

vuorovaikuttaminen perheessä.Ilmoittaudu mukaan ilmoittaudu@perheyritys.fi

Lisätiedot www.perheyritys.fi

23.-26.1.2014

ECONIA YRITYSPALVELU OYperustettu: 1996toimiala: Henkilöstövuokraus ja taloushallinnon palvelutliikevaihto: 4,6 Meurhenkilöstö: 119omistajasuku: Salmivalakotipaikka: Pori

FORSSAN METALLITYÖTperustettu: 1960toimiala: Metallirakenteiden valmistus, kauppa, vienti ja tuontiliikevaihto: 9,1 Meurhenkilöstö: 65omistajasuku: Lundströmkotipaikka: Forssa

KTC FINLAND OYPerustettu: 1991Toimiala: Perintäpalvelut Liikevaihto: 2Henkilöstö: 16 Omistajasuku: JärvinenKotipaikka: Helsinki

OSMATIC OY Perustettu: 1995Toimiala: tukkukauppa, lastuavat työkalut teollisuudelle Liikevaihto: 0,7MeurHenkilöstö: 5 Omistajasuku: TuomelaKotipaikka: Seinäjoki

Uudet jäsenet

39

KTC FINLAND OYPerustettu: 1991Toimiala: Perintäpalvelut Liikevaihto: 2Henkilöstö: 16 Omistajasuku: JärvinenKotipaikka: Helsinki

OSMATIC OY Perustettu: 1995Toimiala: tukkukauppa, lastuavat työkalut teollisuudelle Liikevaihto: 0,7MeurHenkilöstö: 5 Omistajasuku: TuomelaKotipaikka: Seinäjoki

Fazer sai tunnustusta maailman luonnonsäätiöltäYmpäristöjärjestö WWF antaa tunnustusta Fazerille vastuullisen palmuöljyn käytöstä. Yhtiö sai 11 pistettä WWF:n kansainvälisessä palmuöljyvertailussa, joka tehtiin nyt kolmatta kertaa. Maksimipistemäärä on 12.

Myös S-ryhmä ylsi samaan pistemäärään. Raisio sai 9 pistettä ja Kesko 6,5. Vertailussa oli mukana 130 yritystä, jotka käyttävät vuosittain lähes seitsemän miljoonaa tonnia palmuöljyä. Tästä noin kaksi miljoonaa tonnia on tuotettu vastuullisesti.

Vertailussa pärjäsivät hyvin myös muun muassa IKEA ja Unilever.Palmuöljyn kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Kasvavan kysynnän pelä-

tään lisäävän sademetsien hakkaamista, mikäli palmuöljyä ei tuoteta vastuullisesti.

Halpa-Halli avasi kolme uutta myymälääHalpa-Halli-ketju on syksyn mittaan vahvistanut asemiaan Oulun-seudulla kolmella uudella myymälällä. Myymälät ovat nousseet Liminkaan, Kiiminkiin ja Muhokselle.

Muhoksella avatun myymälän kokonaispinta-ala on noin 5 000 neliömetriä. Myymälään on oma koko-naisuus kausituotteille sekä yli satapaikkainen HHcafé terasseineen.

Myymäläverkoston laajentamisella on merkittävät rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset, minkä lisäksi Halpa-Halli palkkaa myymälöihinsä runsaasti uutta kaupan alan henkilökuntaa.

Kukin uusi myymälä työllistää noin 40 työntekijää. Halpa-Hallin henkilöstöpolitiikan mukaisesti sekä Limingan että Muhoksen myymälöihin on työllistynyt merkittävä määrä henkilökuntaa, joiden työsuhde päättyi joko lomautukseen tai irtisanomiseen Toppilan myymälän toiminnan loputtua.

Halpa-Hallilla on Oulun-seudulla tällä hetkellä neljä myymälää. Kaiken kaikkiaan Halli-Halli työllistää 1400 henkilöä.

Olli Reenpää sai EY:n Family Business -palkinnonOlli Reenpää ja hänen edustamansa Otava-konserni on voittanut EY:n (aiemmin Ernst & Young) Entrepre-neur of the Year -kilpailuun kuuluvan Family Business Award of Excellence -palkinnon.

Kansainvälinen Family Business Award of Excellence -erikoispalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäi-sen kerran ja se luovutettiin Olli Reenpäälle Suomen kansallisoopperan gaalassa 15. marraskuuta 2013. Palkintoperusteluna oli muun muassa kyky yhdistää yrityksen arvot ja yli sukupolvien jatkunut menestyk-sellinen liiketoiminta.

EY:n Entrepreneur of the Year on arvostettu kansainvälinen tunnustuspalkinto menestyville yrittäjille. Se rohkaisee kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen.

Kilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan 425 yritystä. 39 loppukilpailijan joukosta palkittiin 14 alue-voittajaa 29.10. Olli Reenpää ja Otava-konserni valittiin Uudenmaan ja Helsingin aluevoittajaksi ja samalla finalistiksi loppukilpailuun.

Pääpalkinnon Entrepeneur of the Year 2013 sai William Wolfram. Hänen yrityksensä on verkossa toimiva ostoskeskus DealDash.

hyViä uutisia

40

Vaisala osti tuulivoimaan erikoistuneen yhdysvaltalaisyhtiön

Robertsin marjajuoma noteerattiin maailmalla

Peikko perustaa uuden tehtaan Kiinaan

Suomalainen mittalaitevalmistaja Vaisala on ostanut yhdysvaltalaisen tuulivoimaan erikoistuneen mittaus-teknologiayritys Second Wind Systemsin.

Second Wind on erikoistunut tuulienergian etämittausteknologiaan ja datapalveluihin. Yhtiön kehittä-mät teknologiat tarjoavat tuulivoimapuistojen rakentajille luotettavaa tuulitietoa, jota tarvitaan puiston ja rahoituksen suunnittelussa sekä operoitaessa tuulivoimaloita mahdollisimman tehokkaasti. Yhtiö sijaitsee Massachusettsissa.

Second Wind’in osto on osa Vaisalan strategista tavoitetta laajentaa yhtiön liiketoimintaa uusiutuvilla energiamarkkinoilla.

Turkulaisen Robertsin marjajuoma valittiin yhdeksi maailman kiinnostavimmaksi uutuustuotteeksi Köl-nissä järjestettävillä Anuga 2013 -messuilla. Maailman suurin ammattilaisille tarkoitettu elintarviketapah-tuma esittelee joka toinen vuosi kiinnostavimmat ja kekseliäimmät uutuustuotteet, joita valittiin tänä vuonna 53 ympäri maailmaa.

Roberts oli mukana messuilla Suomen yhteisellä maaosastolla, joka koostuu noin kymmenestä suoma-laisesta yrityksestä. Marjajuoman vastaanotto oli niin positiivinen, että yritys harkitsee juoman nimen muuttamista kansainvälisemmäksi. Tulevaisuudessa juomaa kaupataan todennäköisesti nimellä berrys-moothie.

Betonirakentamisen tuotteisiin erikoistuneen yrityksen kiinalainen tytäryhtiö Peikko Construction Accessories muuttaa loppuvuonna suurempiin tuotantotiloihin Shanghain pohjoispuolella, Zhangjia-gangin kaupungissa.

Yritys on investoinut uusiin, kymmenen tuhannen neliön tiloihin, koneisiin ja tuotantolinjoihin. Suun-nitelmissa on kolminkertaistaa nykyinen tuotantomäärä seuraavien vuoden tai kahden aikana.

Myös nykyinen sadan hengen henkilöstö tulee Peikon mukaan kasvamaan tehdasinvestoinnin myötä. Peikko lähti Kiinaan vuonna 2011. Kiinan tytäryhtiö valmistaa erilaisia liitososia, nosto-osia ja

betonilattiatuotteita Kiinan ja Aasian-Tyynenmeren alueen asiakkaille sekä Peikon muille yksiköille.

hyViä uutisia

Tiistai 28.1.2014 Klo 13.30-18

Microsoft Oy Konferenssitila Horisontti,

Keilaranta 7, Espoo

Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu ja liiketoiminta digitalisoituu. Yhä

suurempi osa palveluista ja tuotteista ostetaan verkosta. Joillakin toimialoilla

melkein 50% kokonaisliikevaihdosta syntyy verkossa. Samalla nuoren sukupolven siirtyminen yritysten

näköalapaikoille muuttaa yritysten viestintäkulttuuria.

Miten omistajayritysten tulisi reagoida muutostrendeihin? Miten teknologia vauhdittaa liiketoiminnan kasvun ja

menestystä?

Mitä omistajan on syytä tietää tietotekniikan trendeistä ja

mahdollisuuksista?ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittauduthan 17.1. mennessä sähköpostitse ilmoittautumiset@perheyritys.fi

LISÄTIETOAEveliina Talvitie

eveliina.talvitie@perheyritys.fi

Rauhallista Joulua!Liito on lahjoittanut vuoden 2013

joululahjarahat Uusi Lastensairaala-hankkeelle.

Perheyritysten liitto toivottaa

42

Vauhdilla kasvavat Venäjän-markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia liike-toiminnan laajentamiseen. Venäjän-viennissä suo-malaisten kilpailuetuja ovat hyvä maine, toiminnan tehokkuus ja osaaminen.

Pietari on Suomen kokoinen, hyvien liikenneyhte-yksien päässä oleva, kehittyvä markkina-alue. Pörs-siyritysten vanavedessä alueelle on etabloitunut merkittävä joukko suomalaisia pk-yrityksiä.

S u o m a l a i s e t tuotteet ja suo-malaisuus ovat hy v ä m a i n e i n e n brändi erityisesti Luoteis-Venäjän alueella. Lisäksi suomalaiset kaup-paketjut kirkasta-vat tätä mieliku-vaa. Moskovasta katsottuna Suomi on vain yksi Venä-jän monista raja-naapureista, mutta Pietarista käsin Suomen asema korostuu.

Venäjän-markkinoille kannattaa lähteä vasta, kun kotiläksyt on tehty kunnolla. Kotimaan liiketoimin-nan pitää olla kannattavaa ja kilpailukykyistä ennen laajentamista. Käynnistämisvaihe voi kestää yllättä-vän kauan, joten myös yrityksen taseen pitää olla vahva.

Suunnittelussa kannattaa ehdottomasti käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Pietarin alueella toimii jopa 500 suomalaisten omistamaa yritystä, joiden kokemuksia markkinoille pyrkivän pk-yrityksen kannattaa hyödyntää.

Etabloitumisprojektin vetäjäksi kannattaa palkata henkilö, joka tuntee hyvin paikallisen toimintakult-tuurin.

Vetäjällä pitää olla myös tuo-retta Venäjä-kokemusta, sillä yli kolme vuotta vanha Venäjä-tieto on auttamattomasti vanhentu-nutta.

Pietarissa on yksi osoite, Suomi-talo ”Suurella Tallikadulla”, jossa palveluita tarjoavat Finnveran lisäksi Team Finland –toimijat: Finpro, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Tekes ja VTT sekä useita alueellisia elinkeinoyhti-öitä sekä muita yrityspalvelujen tarjoajia.

Finnveralla on mahdollisuus rahoittaa Venäjälle investoivien pk-yritysten kone- ja laitehankintoja sekä käyttöpääomaa. Vienninrahoituspalvelumme soveltuvat kaikenkokoisille yrityksille. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää pk-yritysten Venäjä-hankkeiden selvityksiin avustuksia. Finn-vera toimii näissä hankkeissa asiantuntijana ja yhte-ysorganisaationa.

Pietarin kautta Venäjän-markkinoille

TIMO PIETILÄINENPietarin-edustuston päällikköFinnvera Oyj

”Finnveran yhdessä pankkien kanssa

toteuttama Vientikaupan rahoitus -ohjelma tutustuttaa

yrityksiä erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin.”

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

43

JAAKKO RANTALAtoimitusjohtajaSEK Point

YouTube on Googlen jälkeen maailman toiseksi suosituin hakukone

Otsikko kiteyttää digitaalisen maailman kehitys-suunnan, joka vaikuttaa päivä päivältä laajemmin myös suomalaisten perheyritysten arkeen. Myyn-nin vauhdittamiseen, yritystarinan ja yrityskuvan rakentamiseen, sisäiseen viestintään ja henkilöstön koulutukseen, tuotekehityksen konkretisointiin, toimintojen esittelyyn, ohjeiden avaamiseen, asi-antuntijanäkemysten jakamiseen, työnantajamieli-kuvan luomiseen ja rekrytointiin. Lista on loputon.

Liikkuvaa kuvaa kulu-tetaan nyt enemmän ja monipuolisemmin kuin koskaan. Videosisällöt puhuttelevat meitä use-amman aistikanavan kautta, joten ne ovat vai-kutusvoimaisia ja jättävät vahvoja muistijälkiä. Vide-oita halutaan ja jaetaan eteenpäin, yhä useammin myös mobiilisti. ComSco-ren selvityksen mukaan EU5-maissa eli Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Itali-assa, Ranskassa ja Saksassa verkossa videoita katsovia kirjattiin vuonna 2012 lähes 160 miljoonaa ja mobiilisti videoita katsovien määrä kasvoi peräti 162 %. Tilastokeskuksen tuo-reen selvityksen mukaan kaikista työssä käyvistä suomalaista 73 % on katsonut videoita internetin

videopalveluista viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Teknologian kehittymisen ansiosta liikkuvaa kuvaa voidaan sijoittaa jo lähes minne tahansa. Yhä hel-pommin ja kustannustehokkaammin.

Suurin kehitystä rajoittava tekijä onkin asenne; mielikuvat liikkuvan kuvan hyödyntämiseen tarvit-tavasta ajasta ja investoinneista laahaavat kaukana

jäljessä. Uusilla ketterillä tuotantotavoilla videoita voidaan tehdä nopeasti ja kustannukset jäävät murto-osaan totutuista. Jo laa-dukkaan esitteen hinnalla saa näyttävämpää ja vai-kuttavampaa videosisältöä. Kevyet tuotannot mahdol-listavat nopean reagoinnin kilpailijoiden toimenpitei-siin, toimialan muutoksiin tai vaikkapa kriisiviestinnän tilanteisiin sosiaalisessa mediassa.

Ota yhteyttä, niin kartoitamme, millä kaikilla tavoilla liikkuvaa kuvaa voisi hyödyntää liiketoimintasi kas-vattamiseen. Puhelimitse tavoitat numerosta 0400 854 443 ja sähköpostitse osoitteella jaakko.ran-tala@sek.fi

”Mielikuvat liikkuvan kuvan hyödyntämiseen

tarvittavasta ajasta ja investoinneista

laahaavat kaukana jäljessä.”

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sek‰ maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa Groupiin joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

44

Lakisääteinen eläke jää monella tuloihin nähden pieneksi, ja siksi omasta eläketurvasta kannattaa huolehtia itse. Myös työnantaja voi auttaa työnte-kijää eläketurvan kartuttamisessa.

Vapaaehtoisena eläkeratkaisuna ryhmäeläkerat-kaisut ovat oiva keino sitouttaa avainhenkilöitä ja motivoida henkilöstöä. Se on nimensä mukaisesti tietylle henkilöstöryhmälle otettu vakuutusrat-kaisu, jonka piirissä voi olla joko koko henkilöstö tai etukäteen määritelty työntekijäryhmä.

Ryhmään kuuluvien on oltava organisaatiossa samassa ase-massa, jonka vuoksi ryhmävakuu-tus on perinteisesti rajattu koske-maan esimerkiksi johtoryhmää. Yrityksessä voi kuitenkin olla use-ampia ryhmäeläkevakuutuksia eri ammattiryhmiä varten. Tänä päi-vänä onkin yleistynyt malli, jossa vakuutetaan tiettyjä avainhenki-löryhmiä kuten osasto‐ tai myyn-tipäälliköt.

Henki-Fenniassa vakuutuksenottaja tai vakuutettu voi itse vaikuttaa eläkesäästöjen arvonkehityk-seen päättämällä mitä sijoituskohteita ryhmä-eläkevakuutuksen sijoituskohteeksi valitaan. Yksi

vaihtoehto on sijoitussidonnainen ratkaisu, jolloin vakuutukseen laitettavat rahat sidotaan sovittuihin rahastoihin. Toinen vaihtoehto perustuu korkoon: vakuutukseen tarjotaan kiinteä laskuperustekorko ja sen lisäksi kulloinkin määriteltävä lisäkorko eli asiakashyvitys. Ratkaisu voi toki olla myös näiden kahden yhdistelmä.

Mikäli organisaatiossa ei ole mahdollista muodos-taa ryhmäeläkevakuutuksen ottamiseen vaaditta-vaa ryhmää, työnantaja voi ottaa työntekijälleen eläkepäivien turvaksi vapaaehtoisen yksilöllisen

eläkevakuutuksen.

Yksilöllisiä vakuutuksia ottavat selkeästi eniten yrittäjät, sillä usein lakisää-teiset yrittäjäeläkkeet jää-vät pieniksi, ja tulevaisuu-den eläketurvaa on tarve paikata. Näissä tapauksissa yksilöllinen ratkaisu on toi-miva keino kartuttaa omaa eläketurvaansa.

Lisätietoa ryhmäeläkkeestä ja yksilöllisistä eläke-vakuutuksista saat Henki-Fennian asiantuntijoilta, puh. 010 503 7940 (ma-pe klo 8-16) tai verkkosivuil-tamme www.fennia.fi.

Henkilöstöriskejä hallitaan oikeilla päätöksillä

KIRSI FRILUND-HOLMMarkkinointipäällikköHenki-Fennia

”Myös työnantaja voi auttaa

työntekijää eläketurvan

kartuttamisessa.”

Fennia on suomalainen, asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, joka on osa Fennia-ryhmää. Meiltä saat helposti tarpeesi mukaisen vakuutusratkaisun. Tarjoamme kaikki vakuutuspalvelut kotitalouksille, yrittäjille ja yrityksille sekä asiantuntijaneuvot mm. säästämiseen ja riskienhallintaan.

45

KARI STENQVISTTax PartnerPwC

Verotuksen ennustettavuus – onko sitä?

Vuosi 2013 on ollut vilkas vuosi verolainsäädän-nössä. Muistaakseni vuoden 2013 alussa tuli voi-maan 17 erilaista verolakien muutosta ja vuoden 2014 alussa luku tulee varmaan olemaan samaa luokkaa.

Erityisesti voitonjaon verotus on ollut tänä vuonna pyörityksessä. Maa-liskuussa tuli ensimmäinen versio osinkojen uudesta verotusmallista ja jo kahden viikon päästä ”valuvikoja korjailtiin”. Julkinen keskustelu asi-asta jatkui lokakuuhun asti, jolloin valtiovarainministeriö antoi lakiluon-noksen asiasta. Tähän esitykseen Val-tiovarainministeriö otti täysin ilman ennakkoilmoitusta ja ilman taloudel-listen vaikutusten selvittämistä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) varojen jaon vero-tusta ja osuuskuntien voitonjaon verotusta koske-vat muutokset. Molemmat ehdotukset sisälsivät radikaalin muutoksen kyseisten suoritusten vero-tukseen. Marraskuussa tuli varsinainen hallituksen esitys, jossa muutokset oli lievempinä, mutta voi-tonjaon verotusta on kuitenkin tarkoitus kiristää.

Vuoden 2013 lainsäädäntötyötä ei voi pitää onnis-tuneena. SVOP-rahastosta tapahtuva varojen jaon

verotusta koskeva ehdotus ei vastaa alkuperäistä hallitusohjelmaa. Yhteisöverokantaa koskevaa siirtymäsäännöstä pidetään yleisesti perustuslain vastaisena, koska se astuu takautuvasti voimaan ennen hallituksen esityksen julkaisemista. Lainsää-

däntötyötä varten kutsuttiin koolle asiantuntijatyöryhmä, mutta sen toimintaedelly-tykset jäivät varsin rajallisiksi. Uusia verolakeja voi aiheel-lisesti kutsua tilkkutäkiksi. Jokainen hallituspuolue on varmasti tässä kohdin saanut jonkun oman esityksen läpi ja lopputuloksena kokonai-suudesta on tullut sekava.

Hyvän verojärjestelmän ominaisuutena on pidetty ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. Johdon-mukaisuutta ja ennustettavuutta Suomen verojär-jestelmä kaipaisi. Niitä olisi saatavilla yritysverotuk-sen kokonaisuudistuksella, joka loisi jatkuvuutta ja helpottaisi yritysten investointipäätöksiä. Nyky-tilanteessa tällaisesta muutoksesta puhuminen lienee kuitenkin toiveunta. Hallituksen esityksessä todetaan, että jos verotulojen kertymä ei kehity odotetusti ja valtion velkasuhde taitu, hallitus tulee tekemään uusia veroratkaisuja.

”Erityisesti voitonjaon

verotus on ollut tänä vuonna

pyörityksessä.”

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

46

14.1. STRATEGINEN JOHTAMINEN –valmennusohjelma alkaa. Tule päivittämään tietosi strategisesta johtamisesta ja verkostoitumaan perheyritysten omistajajohtajien kanssa! Strateginen johtaminen -valmennus järjestetään jo seitsemättä kertaa.

17.1. PERHEYRITYKSEN OMISTAJAN TIETOISKU – verotus ja tilintarkastus. Perheyritysten liitto järjestää yhteistyössä PwC:n kanssa keskustelutilaisuuden yritysverotukseen ja tilintarkastukseen liittyvistä uudistuksista. Päivä on suunnattu perheyritysten omistajille.

23.-26.1. TALVIAKATEMIA. PL:n nextien vuoden päätapahtuma kerää jälleen perheyritysten seuraajapolven edustajat yhteen oppimaan, verkostoitumaan ja pitämään hauskaa. Vuoden 2014 teemana on vuorovaikuttaminen perheessä.

7.-9.3.NXG-I SKI WEEKEND . Sveitsin Next-työryhmä toivottaa kaikki jatkajapolven edustajat Sveitsin Gstaadiin viikonlopputapahtumaan. Viikonlopun aikana pohditaan muun muassa sukupolvenvaihdoksen suunnittelun merkitystä.

12.3. PERHEEN ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT PERHEYRITYKSESSÄ –valmennusohjelma alkaa. Ohjelma on räätälöity perheyritysten toimitusjohtajille ja muille avainhenkilöille, jotka eivät ole perheenjäseniä ja haluavat syventää perheyritystuntemustaan.

8.4. PERHEYRITYSTAPAHTUMA Wanhassa SatamassaPerheyritystapahtuman teemana on ensi vuonna luot-tamus.

4.-6.4. KORKEAN PAIKAN LEIRI Ylläksellä . Päivien aikana kuullaan perheyritystarinoita, verkostoidutaan ja skimbataan Ylläksen rinteillä.

29.-31.5.NEXTIEN KANSAINVÄLINEN PÄÄTAPAHTUMA (NxG-I Global Summit) on ensi vuonna Barcelonassa.

13.6.FBN:N 25-VUOTISJUHLAT Pariisissa. Päivän aikana järjestetään perheyritysvierailuja sekä juhlaillalliset Versaillesin linnassa. Kaikki PL:n jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

26.-27.6. KEVÄTKOKOUS JA FAMILY BUSINESS DAY Lappeenrannassa. Kevätkokous pidetään 26.6. risteillen Saimaalla ja seuraavana päivänä on yhdessä IFERAn (International Family Enterprise Academy) kanssa kansainvälinen Family Business Day.

15.-17.10.FBN INTERNATIONAL GLOBAL SUMMIT järjestetään Dubaissa. Tapahtuma kokoaa perheyrittäjiä yhteen 50 eri maasta.

Tulossa

LISÄTIETOAwww.perheyritys.fi

ILMOITTAUTUMISETilmoittaudu@perheyritys.fi

47

TIETOA PERHEYRITYSTEN LIITOSTA

LUOTTAMUSLiitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUSAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovai-kutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimin-taympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa kosketta-va asia.

PERHEKESKEISYYSLiitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tun-netta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäse-nistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteis-työkumppaneista ja ystävistä.

JATKUVUUSLiitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä

ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yri-tystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin

ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteis-työorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä PL:n Facebook-sivusta!

48

Terveisiä perheeltä!Perheyritysten liiton yhteiskun-tavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskun-nan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työn-tekijöiden perheiden hyvin-vointia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO