2

Sisä

llysluet

telo

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteiskuntavastuun raportti 2004 3

Toimitusjohtaja Pekka Pirinen:Tunnemme vastuumme pavusta kuppiin 4

Perustietoja Gustav Pauligista 5

Tärkeimmät sidosryhmät ja asiakkaat 5

Yhteiskuntavastuuta ohjaavat periaatteet ja johtamisjärjestelmät 6

Arvot ja toimintatavat vastuullisuuden perustana 6

Laatuajattelu tuotteissa ja toiminnassa 6

Osallistuminen elinkeinoelämänja toimialan kehittämiseen 7

Yhteiskuntavastuun tulokset 8

Taloudellinen vastuu 9

Tulosta toiminnan tehostamisestaja vientimarkkinoilta 9

CASE: McDonald’s 10

Kotimarkkinoilla kasvu maltillista 11

Suomen tunnetuimpia kahvimerkkejä 11

Ympäristövastuu 12

CASE: ISO 14001 -ympäristösertifikaatti 13

Paahtimotoiminnan ympäristövaikutukset 13

Päästömäärät 13

Uusi ympäristölupa 13

Vähemmän energiaa 14

Jätelajittelussa kehitystä 14

Vain vähän vettä 15

Pakkausmateriaalien kierrätys 16

Kehityshankkeita logistiikassa 16

Kahvinoudot lisääntymässä 16

CASE: Tavoitteena viihtyisä lähiympäristö 18

Sosiaalinen vastuu 19

Henkilöstövastuu 19

Pauligilaiset 19

Henkilöstön kuuleminen ja yhtiön asioista tiedottaminen 20

Työtyytyväisyyden mittaus 20

CASE: HELA - Henkilöstöjohtamisenlaatu elintarviketeollisuudessa 21

Tavoitteellista kehittämistä 22

Monipuolista valmennusta 22

Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi 23

Fyysisestä työsuojelusta henkisen hyvinvoinnin varmistamiseen 23

Vastuullisuus kahvin hankintaketjussa 25

Tavaranhankinnan periaatteet 25

Lapsityövoima 25

Raakakahvin maailmanmarkkinahinta 25

Tuki suoraan alkuperämaihin 26

CASE: Tuloksia Dominikaanisessa tasavallassa ja Kamerunissa 27

Sosiaalisen vastuun muut osa-alueet 28

Lähialuevastuu 28

Paahtimotoiminta satamaan 28

Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen 28

Sidosryhmävuoropuhelu ja kuluttajansuoja 29

CASE: Uutta tutkimustietoa kahvin terveysvaikutuksista 30

Muita vastuullisuuden osa-alueita 31

Tuoteturvallisuus ja laadunhallinta 31

Kahvintuotantoon liittyviä lupia ja sitoumuksia 33

3

Rap

ortt

i 2004

Tämä on Oy Gustav Paulig Ab:n toinen yhteiskunta-vastuun raportti. Tekstissä yrityksestä käytetään myösnimeä Paulig. Oy Gustav Paulig Ab kuuluu Paulig-konserniin.

Pauligilla yhteiskuntavastuu merkitsee sellaisten toi-mintatapojen ja johtamisjärjestelmien kehittämistä janoudattamista, jotka turvaavat taloudellisen kilpailu-kyvyn, ovat ympäristön hyvinvoinnin kannalta oikeu-tettuja sekä sosiaalisesti vastuullisia.

Raportti on keino välittää sidosryhmille kattava ja ym-märrettävä kuva yrityksen toiminnasta yhteiskuntavas-tuun eri osa-alueilla. Sen tehtävä on välittää olennais-ta, oikeellista, vertailukelpoista ja todennettavaa tietoavastuullisuuden toteutumisesta Pauligilla. Raportoin-nin tarkoitus on konkretisoida tapahtunutta, mitata to-teutunutta ja hahmotella tulevaa.

Raportointityössä apuna on ollut kansainvälinen oh-jeisto Global Reporting Initiative (GRI). Jäsentely nou-dattaa GRI:n käyttämää kolmipilarimallia, jossa vas-tuullisuutta tarkastellaan taloudellisen ja sosiaalisenvastuun sekä ympäristövastuun näkökulmasta.

GRI-mittaristoa on käytetty soveltuvin osin valitsemal-la mittareista Pauligin toiminnan kannalta olennaisim-mat. Tietoa ei ole raportoitu, mikäli sitä ei ole olemas-sa tai kohtuullisin panostuksin hankittavissa. Rapor-tointia laajennetaan GRI-ohjeistoa apuna käyttäen si-tä mukaan, kun tiedonkeruu sekä organisaation osaa-minen ja resurssit kehittyvät.

Kaikilta osin tietoja ei ole eritelty GRI:n vaatimalla ta-valla. Esimerkiksi monet sosiaalisen vastuun mittariteivät ole Suomen oloissa perusteltuja. Oy Gustav Pau-lig Ab:n taloudelliset tunnusluvut raportoidaan osanaPaulig-konsernin tilinpäätöstä. Liitteenä on vertailuGRI:n perustunnuslukuihin (core indicators).

Raportin sisältämiä tietoja ei ole puolueettomasti var-mennettu. Luotettavuusastetta voidaan kuitenkin pi-tää hyvänä, sillä taloudelliset tunnusluvut ovat laki-sääteisestä kirjanpidosta, riippumaton EFSIS-valvon-ta kattaa toimitusketjun ja viranomaisvalvonta sekäISO 14001 -sertifiointi monet ympäristövastuuseenliittyvät asiat.

Raportti kattaa Oy Gustav Paulig Ab:n toiminnan Suo-messa. Se keskittyy 30. huhtikuuta 2004 päättynee-seen tilikauteen. Vertailukohteena ovat kahden edelli-sen tilikauden luvut. Joidenkin ympäristövastuuta ku-vaavien tunnuslukujen kohdalla käytetään kalenteri-vuotta. Muutamissa kohdissa on esitetty tuorein rapor-tin laatimishetkellä saatavissa ollut tieto.

Yhteyshenkilöt raporttiin liittyvissä asioissa ovat toimi-tusjohtaja Pekka Pirinen ja viestintäpäällikkö LeenaMiettinen. Molempien yhteystiedot ovat: Oy GustavPaulig Ab, PL 15, 00981 Helsinki, puhelin: 09 31981,sähköposti: etunimi.sukunimi@paulig.fi. Lisätietoja ra-portin kaikkiin osioihin löytyy yhtiön verkkosivuiltaosoitteesta www.paulig.fi

YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2004

Toim

itusjoh

taja

n te

rveh

dys

4

TUNNEMME VASTUUMME PAVUSTA KUPPIIN

Yhteiskuntavastuullinen ajattelu on Pauligilla syventy-nyt ja muuttunut järjestelmällisemmäksi, samalla kunvastuullisen toiminnan mittareita ja raportointia on ke-hitetty. Käytännön työ etenee askel askeleelta kokokahviketjussa.

Yhteiskuntavastuutyömme painottuu omaan henkilös-töön, ympäristöasioiden hoitoon, tuoteturvallisuuteen,toimintaan alkuperämaissa sekä paahtimomme lähi-alueeseen.

Viime tilikaudella ehti tapahtua paljon ja yhteiskunta-vastuun toteuttaminen eteni tavoitteiden mukaisesti.Taloudellisen vastuun alueella huomattavaa oli VikingCoffeen paahtimotoiminnan siirtäminen VantaaltaVuosaaren paahtimolle. Tämän ja lisääntyneen vien-nin ansiosta paahtimon vuosituotanto ylsi uuteen en-nätykseensä. Tuotannon tehokkuutta ja tuottavuuttaon myös onnistuttu kehittämään merkittävästi.

Ympäristövastuun kohokohta oli ISO 14001 -ympäristö-järjestelmän käyttöönotto ja sertifiointi kesäkuun alussa.

Sosiaalisen vastuun alalla lähdimme mukaan elintarvi-keteollisuuden henkilöstöjohtamista kehittävään pilotti-hankkeeseen yhdessä kahden muun elintarvikealanyrityksen kanssa. Hyvin käynnistyneestä projektista onodotettavissa tuloksia jo kuluvan vuoden aikana.

Alkuperämaissa International Coffee Partners -yhtiönsuunnittelemat, toteuttamat ja rahoittamat kehitys-hankkeet jatkuvat. Paulig on yksi yhtiön perustajajä-senistä. Käytännönläheiset, kestävän kehityksen peri-aatteisiin perustuvat hankkeet ovat osoittautuneet hy-väksi keinoksi kehittää kahvialaa alkuperämaissa.

Tuoteturvallisuuteen liittyvän EFSIS-sertifikaatin vaa-timukset tiukentuvat koko ajan. Kevään 2004 arviointisujui kiitettävästi, ja korkeamman tason sertifikaattim-me on voimassa helmikuuhun 2005.

Olemme kiinnostavassa vaiheessa myös paahtimotoi-minnan tulevaisuuden suhteen, sillä suunnittelemmeuuden paahtimon rakentamista Vuosaaren satamankupeeseen nousevalle teollisuusalueelle. Helsinginkaupunginvaltuusto hyväksyi 1.9.2004 Pauligin ja Hel-singin kaupungin välistä kiinteistökauppaa koskevanesisopimuksen.

Varsinaisesta paahtimoinvestoinnista voimme tehdäpäätöksen aikaisintaan vuonna 2006. Edellytyksenäon, että tontin asemakaava vahvistuu ja sataman ra-kentaminen etenee aikataulussa. Paahtimon rakenta-minen voidaan aloittaa satamatöiden ensimmäisenvaiheen valmistuttua vuoden 2008 kuluessa.

Uuden paahtimon rakentamisen pitkän aikajänteentakia myös nykyisen paahtimon kehittäminen jatkuu.Tänä vuonna käynnistettiin hankkeet melutason ja ha-jujen edelleen vähentämiseksi. Tällä tavoin myötävai-kutamme siihen, että kasvavan naapurustommeasuinympäristö on mahdollisimman viihtyisä.

Tavoitteemme on edelleen vahvistaa asemaammeluotettuna yrityksenä sekä haluttuna liikekumppanina,työnantajana ja naapurina. Tämän saavuttamiseksiyhteiskuntavastuutyön merkitys yhtiössämme koros-tuu tulevina vuosina entisestään.

Helsingissä 28.9.2004

Pekka Pirinentoimitusjohtaja

5

Per

ust

ieto

ja P

aulig

ista

PERUSTIETOJA GUSTAV PAULIGISTA

Oy Gustav Paulig Ab on Paulig Oy:n tytäryhtiö, jonkatoimipaikka on Helsingin Vuosaaressa. Vuonna 1876perustettu Paulig on perheyritys. Oy Gustav Paulig Ab:ntoimialat ovat kahvituotanto sekä kahvi- ja kaakao-juomatuotteiden myynti. Paahtimotoimintaa Paulig onharjoittanut vuodesta 1904 eli 100 vuotta.

Oy Gustav Paulig Ab:n palveluksessa oli viime tilikau-della 203 henkeä, ja sen liikevaihto oli 148,6 miljoonaaeuroa. Kahvin osuus liikevaihdosta on 94 prosenttia.Kahvin vuosituotanto kasvoi edelliskauteen verrattunayli 20 prosenttia ja oli yli 42 000 tonnia.

Liikevaihto oli suunnilleen viime vuoden tasolla.VikingCoffeen siirron aiheuttamaa liikevaihdon lisäystä ta-soitti mausteliiketoiminnan siirtyminen Santa MariaFinland Oy:lle.

Yhtiö omistaa 30 prosenttia norjalaisesta paahtimosta,Kjeldsberg Kaffebrenneri AS:sta (www.kjeldsberg.no).Paahtimolle hankitaan raakakahvia, ja sen kanssa teh-dään yhteistyötä pakkausmateriaalihankinnoissa jateknisessä kehitystyössä.

Oy Gustav Paulig Ab:n tunnetuimpia tuotemerkkejäovat perinteiset Juhla Mokka-, Presidentti- ja Brazil-kahvit. Erikoiskahveja ovat espresson ja ranskalais-tyyppisen Café Parisienin lisäksi niin sanotut alkupe-

rämaakahvit Ethiopia, Kenya, Guatemala ja Colom-bia. Viimeksi mainittu on luomukahvi.

Muita tuotemerkkejä ovat alihankkijoilla teetetytFrezza-maitokahvijuomat ja Tazza-kaakaotiiviste. Li-säksi Paulig välittää Melitta-suodatinpapereita.

Tärkeimmät sidosryhmät ja asiakkaatOy Gustav Paulig Ab:n keskeisimmät sidosryhmät ovatoma henkilöstö, kuluttajat, asiakkaat, sisaryritykset jaosakkuusyhtiöt, lähialueen asukkaat, raakakahvitoimit-tajat sekä muut tavaroiden ja palvelujen toimittajat.

Muita merkittäviä sidosryhmiä ovat järjestöt, tiedotus-välineet, viranomaiset, omistajat ja rahoittajat.

Pauligin asiakkaita ovat kaupan keskusliikkeet, vähit-täiskaupan ketjut, itsenäiset vähittäiskaupat sekä suur-keittiöasiakkaat. Suurkeittiöasiakkaita ovat muunmuassa kahvilat, ravintolat, hotellit, henkilöstöravinto-lat, liikenneasemat ja julkinen sektori. Julkisen sektorinasiakkaita ovat esimerkiksi oppilaitokset, päiväkodit,vanhainkodit, Puolustusvoimat, sairaalat ja sotilaskodit.

Sidosryhmävuoropuhelua käsitellään sosiaalisenvastuun osiossa.

Paula on hyvän kahvin lähettiläänä Suomen ensimmäisiä PR-hahmoja. Emmi Salonen on 15. Paula ja hän ottitehtävän vastaan kesäkuussa 2004. Paula oli mukana Pauligin yhteistyökumppanin Walkersin 10-vuotistapah-tumassa Helsingin Rautatientorilla.

6

Yhte

isku

ntav

astu

un

periaa

ttee

t

Arvot ja toimintatavat vastuullisuuden perustanaOy Gustav Paulig Ab:n arvot, strategiat, johtamisjär-jestelmät ja toimintatavat luovat perustan vastuullisel-le toiminnalle. Yhteiskuntavastuun toteuttamista ja sii-hen liittyvää kehitystyötä ohjaa kuusijäseninen oh-jausryhmä. Lisäksi jokaisessa liiketoimintaprosessis-sa on yhteiskuntavastuun vastuuhenkilö.

Vastuullisuuden seuranta toteutuu muun muassa vuo-sittain päivitettävällä GRI-mittaristolla, ympäristöjärjes-telmällä ja lakisääteisillä ympäristömittauksilla sekälaatuseurannalla.Tuloksista kerrotaan tässä raportissa.

Oy Gustav Paulig Ab:n visio on olla yksi johtavistakahvipaahtimoista Pohjoismaissa ja valituilla Itä-Eu-roopan markkinoilla. Yhtiön missio on »Paulig-kahvinautinnollisiin hetkiin».

Johtamisen tukena käytetään myös kansainvälistenstandardien mukaisia järjestelmiä. Jäsenyydet koti-maisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä ovat keinoosallistua aktiivisesti oman toimialan ja elinkeinoelä-män kehittämiseen (liite 1).

Laatuajattelu tuotteissa ja toiminnassaOy Gustav Paulig Ab:n laatupolitiikan johtoajatus ontoimittaa asiakkaille ja kuluttajille korkealaatuisia

YHTEISKUNTAVASTUUTA OHJAAVAT PERIAATTEET JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

Oy Gustav Paulig Ab:n arvot

LaatuIlmenee tuotteiden ohella kaikissa liiketoimintapro-sesseissa ja tavassa toimia.

Luottamus ja yksilön kunnioittaminenHenkilöstölle annetaan vastuuta ja heitä rohkais-taan käyttämään kykyjään.

Monikulttuurisuuden arvostaminenPaulig toimii monilla eri markkinoilla, joiden erityis-piirteitä kunnioitetaan. Yhtiö noudattaa kansainvä-lisiä sopimuksia, mikäli paikallista lainsäädäntöäei ole.

LuovuusKyky uusiutua on Pauligin menestyksen perusta.

AvoimuusPaulig kannustaa henkilöstöään avoimeen tiedon-kulkuun ja ennakkoluulottomuuteen kohdattaessauusia asioita.

Oy Gustav Paulig Ab:n laatupolitiikka

Tarjoamme asiakkaillemme korkealaatuisia merk-kituotteita ja palveluita.

Olemme halutuin liikekumppani.

Tarjoamme kiinnostavia ja tavoitteellisia haasteita,joihin henkilöstöllä on halu sitoutua.

Olemme kannattava ja pitkäaikainen sijoituskohdeomistajillemme.

Tämä merkitsee, että• Kehitämme tuotteitamme ja toimintojamme

jatkuvasti.• Yhdistämme pitkän kokemuksemme uusimpaan

tietotaitoon tuoteturvallisuus- ja lainmukaisuus-näkökohdat huomioiden.

• Huolehdimme, että henkilöstömme on osaava jamotivoitunut.

• Haemme eettisiä ratkaisuja, jotka huomioivat kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuun.

»Sinä päivänä kun laadusta aletaan tinkiä, voidaan tehtaat portit sulkea.»

(Gustav Paulig, 1905)

7

Yhte

isku

ntav

astu

un

periaa

ttee

t

merkkituotteita ja palveluja. Laatupolitiikka käsittääperinteisen tuotelaadun lisäksi toiminnan laadun, jon-ka keskeinen tavoite on liiketoiminnan prosessien ta-sapainoinen ja järjestelmällinen kehittäminen.

Liiketoimintaprosessien kehitystyön etenemistä mita-taan tuloskorttimenetelmällä (Balanced Scorecard).Kehitystavoitteet ja niiden mittarit on prosessien lisäk-si määritelty osasto- ja tehtäväkohtaisesti.

Laatupolitiikan toteuttamisessa on merkittävä roolikansainvälisellä EFSIS-standardilla, joka painottuutuoteturvallisuuteen ja hygieniaan. Yhtiöllä on ollutEFSIS-sertifikaatti vuodesta 1999 lähtien, ja ulko-puolisen tahon tekemä EFSIS-auditointi toteutetaannykyään vuosittain.

Ympäristöjohtamisen välineenä yhtiöllä on ISO 14001-standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä.

Osallistuminen elinkeinoelämän ja toimialan kehittämiseenPaulig toimii muun muassa seuraavissa kotimaisissaja kansainvälisissä yhteisöissä ja järjestöissä. Liitteen1 listassa on näistä tarkemmat kuvaukset.

Kotimainen yhteistyö• ECR Finland• Elintarviketeollisuusliitto ry • Finnish Business & Society • Mainostajien liitto• Paahtimoyhdistys ry• Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy• Suomen erikoiskahviyhdistys ry (SEKO)• Suomen Pakkausyhdistys ry• Suomen Uusiomuovi Oy• Joulupukkisäätiö

Kansainvälinen yhteistyö• International Coffee Partners GmbH (ICP)• EUCA • Institute for Scientific Information on Coffee (ISIC)• Coffee Science Information Centre (CoSIC)• Physiological Effects of Coffee (PEC)• Speciality Coffee Association of America (SCAA)

Pauligin kahvilaitos ja sikuritehdas, Pohjoismaidenensimmäinen paahtimo, aloitti toimintansa Kataja-nokalla Helsingissä 19.11.1904. Ensimmäinen omaliiketalo valmistui Satamakatu 11:een vuonna 1911.Talon on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin.

8

Yhte

isku

ntav

astu

un

tulo

kset

Pauligilla yhteiskuntavastuu merkitsee sellaisten toi-mintatapojen ja johtamisjärjestelmien kehittämistä janoudattamista, jotka turvaavat taloudellisen kilpailu-kyvyn, ovat ympäristön hyvinvoinnin kannalta oikeu-tettuja sekä sosiaalisesti vastuullisia.

Vastuullinen näkökulma perustuu yhtiön strategioihin,ja tavoitteena on ulottaa se entistä selkeämmin läpi ko-ko arvoketjun pavusta kuppiin ja osaksi jokaisen pauli-gilaisen päivittäistä työtä. Ohjeistusta sekä sisäiseentoimintaan että tavaranhankintaan kehitetään edelleen.

Yhteiskuntavastuun raportointityössä on ollut apunakansainvälinen ohjeisto Global Reporting Initiative(GRI). Raportin jäsentely noudattaa ohjeiston kolmipi-larimallia, jossa vastuullisuutta tarkastellaan taloudel-lisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuunnäkökulmasta.

YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET

Keskeiset tulokset

Taloudellinen vastuu• Viking Coffeen tuotantotoiminnan siirtäminen

Vuosaaren paahtimolle.• Venäjän ja Baltian viennin tuloksellisuus.• Tuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden

paraneminen.

Ympäristövastuu• Ympäristöjärjestelmän hiominen ISO 14001

-standardia vastaavaksi ja ISO 14001 -ympäris-tösertifikaatin saaminen.

• Uudet hankkeet paahtimon välittömien ympäris-tövaikutusten vähentämiseksi käynnistettiin kevään 2004 aikana.

Sosiaalinen vastuu • Lähes koko henkilöstö käynyt läpi kahviin keskit-

tyvän Cafe Santos -koulutuksen.• Henkilöstöjohtamisen laatua kehittävä pilotti-

hanke HELA käynnistettiin keväällä 2004.• Kahvintuottajamaihin kohdistuvat International

Coffee Partners -projektit jatkuivat ja kaksi uuttaalkoi.

Tuoteturvallisuus• Tuoteturvallisuuteen painottuvan EFSIS-sertifi-

kaatin hyvin sujunut auditointi ja ylemmän tasonsertifikaatin saaminen toistamiseen.

• Tuotantohenkilöstö toteuttaa omavalvonnan tuo-tannon eri pisteissä.

Kehityskohteet

Taloudellinen vastuu• Uuden paahtimon ja siihen liittyvien investoin-

tien suunnittelu tulevaisuuden toimintaedellytys-ten varmistamiseksi.

• Markkina-aseman säilyttäminen kotimaassa ja sen vahvistaminen valituilla vientimarkkinoilla.

• Kahvimarkkinoiden jatkuva kehittäminen.

Ympäristövastuu• Paahtimon välittömien ympäristöhaittojen, kuten

melun ja hajun, edelleen vähentäminen.• Tärkeimpien logistiikkakumppaneiden auditointi

ISO 140001 -laatu- ja ympäristöstandardien kritee-rien pohjalta.

• Toimistotyöhön liittyvä luonnonvarojen käytön vähentäminen – tavoitteena erityisesti paperin- ja sähkönkulutuksen vähentäminen.

Sosiaalinen vastuu • Henkilöstöjohtamisen edelleen kehittäminen.• Projektiosaamisen kehittäminen ja esimiesten

kansainvälisen valmennuksen jatkaminen.• Panostaminen työntekijöiden ammatilliseen

koulutukseen ja moniosaamiseen.• Tuotannon työaikajärjestelyjen ja huoltojen sekä

kunnossapidon toimivuuden kehittäminen.

Tuoteturvallisuus• Raakakahvin jäljitettävyyden kehittäminen alkupe-

rämaissa edelleen.• Kahdenvälisten laatusopimusten solmiminen kaik-

kien merkittävien materiaalitoimittajien kanssa.

9

Talo

ude

lline

n va

stuu

Oy Gustav Paulig Ab:n toiminnan tuloksellisuuden ovatjo usean vuoden ajan varmistaneet osaava ja sitoutu-nut henkilöstö, hyvät asiakassuhteet, pitkäjänteinentuotemerkkien rakentaminen, kuluttajatuntemus sekätoimintatapojen ja prosessien jatkuva kehittäminen.

Huhtikuussa 2004 päättyneen tilikauden liikevaihto oli148,6 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos hyvä.Edellisvuodesta liikevaihto kasvoi noin 1,1 %.

Kahvin tuotanto Vuosaaren ja osan vuotta toimineellaViking Coffeen Hakkilan paahtimolla oli yhteensä42 000 tonnia. Raakakahviostot olivat 53 500 tonnia. Lu-kuihin sisältyvät sekä Pauligin omat että asiakkaidentuotteet ja raaka-aineet. Raaka-aineiden ja materiaalienhankintakulut olivat noin 74 miljoonaa euroa. Raaka-kahvin hankintakulut olivat 68,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön palkat sivukuluineen olivat lähes 11,1miljoonaa euroa, mikä sisältää verotettavat luontois-edut, joita ovat työsuhdeautot ja matkapuhelimet. Yh-tiön palveluksessa oli huhtikuussa 2004 päättyneellätilikaudella 203 henkilöä.

Viimeksi päättyneellä tilikaudella Oy Gustav Paulig Abmaksoi tuloveroa noin 9,4 miljoonaa euroa.

Taloudelliset tunnusluvut on laskettu lakisääteisestä ti-linpäätöksestä, joka sisältää yhtiön kaikki liiketoiminta-alueet. Oy Gustav Paulig Ab:n tulokseen liittyvät tun-nusluvut raportoidaan osana Paulig-konsernin tulosta.

Tulosta toiminnan tehostamisesta ja vientimarkkinoiltaViime tilikauden tulokseen vaikuttivat myönteisesti yh-tiön kahvimyynnin kasvu Suomessa, Venäjällä ja Bal-tiassa sekä Viking Coffeen tuotantotoiminnan siirtoVuosaaren paahtimolle.

Noin 10 prosenttia Pauligin paahtamasta kahvistamyydään Baltian maihin ja Venäjälle, joissa myynnis-tä vastaa konsernin tytäryhtiö Paulig Baltic Group.Myynti näihin maihin kasvoi viime tilikaudella 7,8 pro-senttia. Vientinäkymät ovat hyvät, sillä maiden talous-kasvu pysynee vahvana, mikä lisää kahvinkulutusta.

Paulig osti helmikuussa 2003 Viking Coffee Oy:n lii-ketoiminnan Ruokakesko Oy:ltä. Yhtiön tuotanto ko-neineen siirtyi Vuosaareen marraskuussa 2003.

Tarkastelukauden aikana tuottavuus Vuosaarenpaahtimossa lisääntyi merkittävästi. Yli 6 000 tonnintuotannon kasvu saatiin aikaan lähes samalla henki-löstömäärällä ilman suuria laiteinvestointeja. MyösPauligin ja tavarantoimittajien prosessien yhdistämi-nen onnistui hyvin. Esimerkiksi pakkausmateriaalienvarastointiaika lyhentyi jopa alle tavoitetason, mikä onpienentänyt varastoon sidottuja pääomia. Tuotantoka-pasiteetin käyttöastetta aiotaan edelleen nostaa en-nen kaikkea suotuisien vientinäkymien takia.

TALOUDELLINEN VASTUU

Taloudellisen vastuun tunnusluvut tilikausittain (1000 euroa)

Tilikausi 1.5.2000- 1.5.2001- 1.5.2002- 1.5.2003-30.4.2001 30.4.2002 30.4.2003 30.4.2004

Liikevaihto 160 866 142 025 146 930 148 600Maksetut palkat,sivukulut ja luontoisedut 10 174 10 015 10 627 11 067Raaka-aineen jamateriaalin hankinta-kustannukset 84 848 72 561 75 894 74 168Korko- ja muutrahoitustuotot 431 257 730 337Korko- ja muutrahoituskulut 3 226 1 982 395 678

10

Talo

ude

lline

n va

stuu

Viimeksi päättyneen tilikauden hyvän tuloksen keskei-nen tekijä oli onnistunut vienti. Sen avulla luodaantyötä ja toimeentuloa sekä kotimaassa että vienti-markkinoilla.

Pietarissa toteutetun koemarkkinoinnin jälkeenMcDonald’s valitsi Pauligin espressotoimittajakseenVenäjän, Baltian maiden ja Valko-VenäjänMcDonald’s-ravintoloihin.

- Valitsimme Pauligin, koska se on luotettava ja pitkä-aikainen kumppani, joka arvostaa laadun ja palvelunmerkitystä. Lisäksi Pauligin brandilla on jo vahva ase-ma kohdemaissa, McDonald’sin European ProductLeader Jukka Sairanen kertoo.

Venäjällä on tällä hetkellä pitkälti toistasataaMcDonald’sia, ja uusia avataan 25-30 ravintolan vuo-sivauhtia. Kahvin toimittamisen lisäksi sopimus sisäl-tää henkilöstön kouluttamista, laadunhallintaa ja toi-minnan kehittämishankkeita.

- Odotamme yhteistyön vahvistavan McDonald’sin ima-goa trendikkäänä kahvipaikkana. Mitä idemmäksi men-nään, sitä vähemmän nautitaan espressopohjaisia eri-koiskahveja, joten markkinoille tulon ajoitus on otollinen,Sairanen toteaa.

CASE: Pauligin espressoa Venäjän, Baltian ja Valko-Venäjän McDonald’s-ravintoloissa

Yhteistyö alkoi Pietarin McDonald’s-ravintoloista.

11

Talo

ude

lline

n va

stuu

Kotimarkkinoilla kasvu maltillistaPaahdetun kahvin vuosimyynti on Suomessa lähes50 000 tonnia. Tästä noin 98 prosenttia on perinteistä,vaaleapaahtoista kahvia. Vähittäiskaupassa myydäänvuosittain noin 38 000 tuhatta kiloa kahvia. Pauliginmarkkinaosuus vähittäiskaupoissa myytävistä perin-teisistä kahveista on noin 58 prosenttia ja erikoiskah-veista noin 35 prosenttia (ACNielsen, liukuva 12 kk:nScanTrack -mittaus, elokuu 2004).

Pauligin kahvien myynti ja markkinaosuus ovat kas-vaneet hieman samaan aikaan, kun kahvimarkkinoi-den kokonaismyynti Suomessa on säilynyt ennallaan.Tilannetta kahvimarkkinoilla kiristävät kuitenkin sekäkansainvälinen kilpailu että kauppaketjujen omienmerkkien määrän kasvu.

Kahvin kuluttajahinta ei noussut tarkastelujakson ai-kana, vaikka raakakahvin dollarimääräinen maail-manmarkkinahinta on kohonnut. Syitä tähän ovat vah-va euro ja vähittäiskaupan kiristynyt hintakilpailu.Raaka-ainekulut ovat suurin yksittäinen kahvipaketinhintaan vaikuttava tekijä.

Kotimarkkinoiden koko pysynee ennallaan, mutta tar-jonta monipuolistuu. Valtaosa myydystä kahvista onedelleen perinteistä kahvia, mutta myös erikoiskahvit

kiinnostavat kuluttajia aiempaa laajemmin. Vienti-markkinoilla erikoiskahvien myynti kasvaa suhteessaenemmän kuin kotimarkkinoilla.

Suomen tunnetuimpia tuotemerkkejäPauligin kahvimerkit Juhla Mokka ja Presidentti kuu-luvat Suomen tunnetuimpiin tuotemerkkeihin. Molem-mat täyttävät 75 vuotta vuonna 2004. Kuluttajatutki-musten mukaan Juhla Mokka ja Presidentti ovat jo pit-kään olleet suomalaisten mieluisimpia kahvimerkkejä(Taloustutkimus Oy, kahviseuranta).

IRO Brandflow -tutkimuksen mukaan lähes 80 pro-senttia kuluttajista tunnistaa spontaanisti Pauliginpäämerkit (toukokuu 2004). European Trusted Brands-tutkimuksessa Juhla Mokka oli Suomen luotetuinkahvimerkki. Toiseksi luotettavin oli Presidentti ja kol-manneksi luotettavin Paulig (Reader’s Digest, 2004).

Pauligin tavoitteena on jatkuvasti kehittää kahvimark-kinoita ja ylläpitää kuluttajien kiinnostusta mm. tuo-malla markkinoille uusia tuotteita. Vuonna 2003 mark-kinoille tuotu Presidentti Tumma Paahto on menesty-nyt hyvin tummapaahtoisten kahvien joukossa ja onkategoriassaan suosituin tuotemerkki. Frezza-tuote-perheen uusi maku Frezza vanilla tuotiin markkinoilletoukokuussa 2004.

Perinteinen Presidentti-brandi säilyttää ajankohtaisuutensa jatkuvan tuotekehityksen avulla. Uusia pakkausmalle-ja tutkimassa tuotekehitysassistentti Vuokko Puonti, Brand Manager Iiro Jussila ja tuotekehittäjä Virpi Laaksonen.

12

Ym

pärist

övas

tuu

Paulig eteni ympäristövastuun alueella viime kaudellasuunnitelmien mukaisesti. Viime vuoden aikana toteu-tettiin ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristöjär-jestelmä, joka sertifioitiin kesäkuussa 2004.

Ympäristöpolitiikkaa täsmennettiin vastaamaan ISO14000 -standardin vaatimuksia. Lisää ympäristöpolitii-kasta yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.paulig.fi.Yhtiö jätti huhtikuussa 2004 myös uuden ympäristölu-pahakemuksen.

Tarkastelukaudella ei tapahtunut yhtään ympäristöon-nettomuutta tai -vahinkoa. Ainoa viranomaiselle ra-portoitu tapaus oli syksyllä 2003 tapahtunut kahvihil-seen eli tuotannosta syntyvän kahvipavun kuorenpääseminen ilmaan, mikä aiheutti vaarattoman, het-kellisen pölypäästön. Naapurustolta ei saatu yhtäänhajuun liittyvää valitusta. Meluvalituksia tuli kesänkuumimpana aikaan viisi, kun tuuletusta jouduttiin li-säämään laitteiden ylikuumenemisen takia.

YMPÄRISTÖVASTUU

Vuosaaren paahtimon päästöt

Päästöt tonnia * 2000 2001 2002 2003 2004Pöly 1,0 1,0 1,1 1,1 1,2Hiilivedyt 20 21 22 22 25Hiilimonoksidi (CO) 98 103 109 109 123Hiilidioksidi (CO2) 5 086 5 323 5 650 5 640 6 386Rikkidioksidi (SO2) 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02

* Laskettu tuotantoon suhteuttaen. Vertailuvuosi 2002

Kahvin tuotanto tilikausittain

2000 2001 2002 2003 2004Tuotanto tonnia 33 056 32 600 34 600 34 540 39 175 *

* Vuosaaren paahtimon tuotanto

Pauligin paahtimo on keskeinen osa Vuosaaren ympäristöä. Nykyinen paahtimo on toiminut alueella vuodes-ta 1967 lähtien. Toiminnan alkaessa Vuosaaressa oli noin 15 000 asukasta. Nyt heitä on jo 38 000.

13

Ym

pärist

övas

tuu

Pauligille myönnettiin ISO 14001 -sertifikaatti kesäkuus-sa 2004. Siihen liittyvät määräaikaisarvioinnit tehdäännoin yhdeksän kuukauden välein.

Ympäristöasioihin on Pauligilla panostettu jo vuosia,mutta varsinaista ISO-standardiin perustuvaa ympäris-töjärjestelmää ryhdyttiin työstämään syksyllä 2003. Pe-rusteellisen pohjatyön ansiosta arviointivaiheeseenpäästiin jo seuraavana keväänä. Ulkopuolisella arvioin-nilla todennetaan, täyttääkö yrityksen toiminta ISO14001 -ympäristöstandardin vaatimukset.

Kansainvälinen auditointiyhtiö Det Norske Veritas ar-vioi Pauligin toimintaa huhti- ja toukokuussa 2004.

Yritys sai kiitosta kattavasta, mutta lyhyestä ja ytimek-käästä ympäristöjärjestelmästä, lainsäädännön tunnis-tamisesta ja seurantamenettelyistä sekä ympäristö-asioiden hallintaan liittyvästä selkeästä vastuunjaosta.

CASE: ISO 14001 -ympäristösertifikaatti

Yksittäisen kahvipaketin ympäristövaikutusten arvioin-ti on haastavaa. Tiedämme kuitenkin, että huomatta-van osan kahvipaketin ympäristövaikutuksista aiheut-tavat valtamerikuljetukset sekä kahvin valmistaminenkuluttajan kotona, joihin Paulig ei voi välittömästi vai-kuttaa. Alkuperämaissa Paulig voi vaikuttaa ympäris-töasioihin välillisesti niissä toimivien yhteistyökumppa-niensa kautta sekä osallistumalla kansainvälisiin kah-vialan kehityshankkeisiin muun muassa InternationalCoffee Partners -yhtiön kautta.

Paahtimotoiminnan ympäristövaikutuksetMarraskuussa hyväksytyn ympäristöpolitiikan mukai-sesti tuotannon ympäristövaikutukset pyritään saamaanmahdollisimman vähäisiksi käyttämällä uus- ja korvaus-investoinneissa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa(BAT, Best Available Techniques) sekä suunnittelemallaja ohjaamalla toimintaa tehokkaasti.

PäästömäärätHuhtikuussa 2004 päättyneellä tilikaudella Paulig tuot-ti Vuosaaren paahtimossa 39 175 tonnia kahvia.

Ilmanpäästöjen määrät ovat laskennallisia, ja ne onsuhteutettu tuotantomäärään. Viitearvoina on käytettyvuoden 2002 lukuja.

Noin puolet paahtimon hiilidioksidipäästöistä syntyymaakaasun poltosta ja puolet vapautuu paahdetustakahvista. Pauligin hiilidioksidipäästöjen määrä on noin0,3 prosenttia esimerkiksi Vuosaaren voimalaitoksenhiilidioksidipäästöjen määrästä. Ilmaan pääsee myösvesihöyryä. Tuotannosta syntyvästä pölystä suurinosa otetaan talteen jo prosessissa mekaanisilla pö-lynerottimilla ja suodattimilla.

Myös hiilivetyjen, kuten aldehydien, furaanien ja keto-nien määrä on vähäinen. Paahtoprosessin lopussa syn-tyvä haju muodostuu näistä yhdisteistä.

Rikkidioksidipäästöt ovat erittäin alhaiset, koskapaahtimo käyttää polttoaineenaan yksinomaan vähä-rikkistä siperialaista maakaasua.

Maakaasun käytön edellyttämässä vaaranarviointi-päivityksessä maaliskuussa 2004 Pauligin käyttölait-teistot, putkistot ja turvajärjestelmät todettiin asian-mukaisiksi.

Uusi ympäristölupa Muuttuneen lainsäädännön takia (ympäristönsuojelu-laki ja -asetus 2000) Paulig haki uutta ympäristölupaakeväällä 2004.Yhtiöllä on voimassa oleva lupa vuodel-

14

Ym

pärist

övas

tuu

ta 1996. Uutta ympäristölupaa on haettu 66 000 tonninvuotuiselle tuotantomäärälle ja kolmivuorotyölle arki-päivisin lokakuun 2004 alusta alkaen.

Vähemmän energiaa Oy Gustav Paulig Ab:n energiankulutus väheni edel-lisvuoteen verrattuna. Vuonna 2003* sähköä käytettiin7 831 megawattituntia (MWh), maakaasua 13 869MWh ja kaukolämpöenergiaa 5 381 MWh. Energiankokonaiskulutus oli 27 081 MWh, kun se oli edellis-vuonna 28 740 MWh.

Vuoteen 2002* verrattuna sähkön käyttö väheni 5,6 %,maakaasun 0,9 % ja kaukolämpöenergian 16,6 %. Kau-kolämmön käytön väheneminen johtui leudon talven li-säksi myös lämmitettävän pinta-alan vähentymisestä.Energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa inves-toinneissa.

* Raportointijakso kalenterivuosi.

Jätelajittelussa kehitystäViime tilikauden kokonaisjätemäärä oli 865 tonnia.Kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna oli 12 pro-senttia. Luku ei ole aivan tarkka, koska biojätteen koh-dalla tilastointitapa on kehittynyt ja noutokertojenmäärästä on siirrytty tonneihin.

Tuotannossa syntyvän jätteen määrä on huomatta-vasti vähentynyt ja ohjautunut entistä enemmän hyö-tykäyttöön. Jätelajittelun tehostaminen on onnistunutlisäämällä koulutusta ja jäteastioiden määrää.

Sekajätteen keräämisestä päästiin eroon kokonaan.Tarkemman lajittelun ansiosta sekajäte ohjautuu nytkaupan ja teollisuuden pakkausjätteeksi, josta huo-mattava osa kierrätetään, ja loput poltetaan jätteen-polttolaitoksessa. Kaupan ja teollisuuden pakkausjätetilastoitiin tarkastelukaudella ensimmäistä kertaa.

Pahvin, energiajätteen, paperin ja rakennus- sekä on-gelmajätteen määrät sen sijaan kasvoivat. Rakennus-

Melu, haju,päästöt ilmaan

Jätevedet

TuotosPanos

Tuotteet

Pakkaukset

Kiinteä jäte

Jakelu

Raaka-aineet

Energia

Pakkausmateriaali

Muut

Kuljetus

Kahvituotannon ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutena vähäiset, mutta paahtimon sijainti kasvavan asu-tuksen keskellä edellyttää huolehtimista lähiympäristön asukkaiden viihtyvyydestä. Ensisijainen ympäristöta-voite on naapurustolle aiheutuvien välittömien ympäristöhaittojen, kuten melun ja hajun vähentäminen talou-dellisesti ja teknisesti järkevällä tavalla.

Kahvinpaahtimon ympäristövaikutukset

15

Ym

pärist

övas

tuu

Sähkönkulutus tuotantoon suhteutettuna

250

200

150

100

50

0

kWh/

tuot

anto

tonn

i

226,2 229,2236,6

221,8

196,8

Maakaasunkulutus tuotantoon suhteutettuna

kWh/

tuot

anto

tonn

i

450

400

350

300

250

150

100

50

0

200

414,7

387,1398,8 392,6

403,9

Energian kulutus kalenterivuosittain (MWh)

Kalenterivuosi 2000 2001 2002 2003 2004 *Sähkö 7 209 7 824 8 298 7 831 4 747Maakaasu 13 219 13 213 13 988 13 869 9 683Lämmitys 5 891 6 794 6 454 5 381 3 030

* Tammi-heinäkuu

Jätemäärät (tonnia per tilivuosi)

Tilivuosi 1.5.2000- 1.5.2001- 1.5.2002- 1.5.2003-30.4.2001 30.4.2002 30.4.2003 30.4.2004

Sekajäte 386,1 513 431,2 267,5Pahvi 22,3 74,5 25,7 38,8Kaupan & teollisuuden pakkausjäte * 74,4Energiajäte 112,6 33,2 59,7 191,1Biojäte ** 400 216 158,4Paperi 4,4 18,7 3,6 39,3Rakennusjäte 0 1,8 8,4 60,5Ongelmajäte *** 3 1,4 0,45Metalli 14,3 9,2 26,3 34,9Yhteensä 539,7 1 053,4 772,3 865,35

* Kerääminen aloitettu 2004 alusta** 2001 ja 2002 luvut tilastoitu hakukertoina, 2003 tonneina*** Öljyinen jäte, loisteputket, akut

16

Ym

pärist

övas

tuu

jätteen määrä yli seitsenkertaistui. Kasvu johtui paah-timon alueella tehdyistä rakennusten purkutöistä. Ra-kennusjätteen määrää kasvattivat myös Viking Cof-feen tuotannon siirto Vuosaaren paahtimoon ja siihenliittyvät muutokset.

Toukokuussa 2003 käyttöön otetut kaukohälytyksellätoimivat jätekontit ja -puristimet ovat tehostaneet jätelo-gistiikkaa. Esimerkiksi pahvipuristin tyhjennettiin ennennoin kerran viikossa, nykyään noin kerran kuukaudes-sa. Jätekontteihin liitetty gsm-yhteys ilmoittaa kontintäyttymisestä jätehuoltoyritykselle. Konttien noutaminenvasta täysinä vähentää huomattavasti hakukertoja.

Kaupoista palautunut kahvi toimitettiin Helsingin Ve-den kompostointilaitokselle.

Toimistohuoneissa on lajitteluohjein varustettu jätevau-nu, ja toimistotilojen yhteydessä on myös pahvikeräys-pisteet. Tuotanto- ja toimistotilojen siistimisestä vastaa-va SOL Palvelut Oy on ollut mukana kehitystyössä jaon sitoutunut noudattamaan lajitteluohjeita.

Vain vähän vettäProsessivesiä Pauligilla syntyy ainoastaan tuotannossasyntyvän kahvikuorijätteen liottamisesta. Kahvikuorilietejohdetaan Helsingin kaupungin luvalla viemäriverkkoonja edelleen jätevedenpuhdistuslaitokseen. Veden kulu-tus 30.4.2004 päättyneellä tilikaudella oli 26 540 m3.

Tarkastelukaudella aloitettiin kahvikuorijätteen erottelukompostoitavaksi, mikä vähentää jätevesikuormitusta.

Pakkausmateriaalien kierrätysYmpäristöpolitiikkansa mukaisesti Paulig sitoutuu et-simään tuotteiden pakkaamisessa ratkaisuja, jotka ot-tavat huomioon ympäristönäkökohdat, ovat teknisestilaadukkaita ja samalla kuluttajan kannalta mahdolli-simman käytännöllisiä.

Paulig hankkii valtaosan pakkausmateriaalistaan kah-delta toimittajalta, joiden kanssa on solmittu kahden-väliset laatusopimukset. Molemmilla on sertifioidutISO 9000 - ja ISO 14001 -standardien mukaiset laa-tu- ja ympäristöjärjestelmät.

Kahvipakkausten laminaattia pystytään jonkin verranhyödyntämään. Paulig toimittaakin suuremmat hukka-erät laminaattia Muovix Oy:lle, joka valmistaa kierrä-tysmateriaalista muun muassa puistonpenkkejä jataukopöytiä. Lisätietoja: www.muovix.fi

Oy Gustav Paulig Ab kuuluu elinkeinoelämän ja pak-kausalan perustamaan Pakkausalan Ympäristörekis-teri PYR Oy:hyn. Siihen kuuluvat yritykset ovat siirtä-neet markkinoille toimittamiensa pakkausten hyöty-käyttövelvoitteen PYR:lle. Osoituksena tästä Pauligil-le on myönnetty PYR-merkki.

Kehityshankkeita logistiikassa Oy Gustav Paulig Ab:llä ei ole omaa kuljetuskalustoa.Logistiikkakumppanit hoitavat raakakahvitoimituksetalkuperämaista ja satamasta Vuosaareen. Valmiidentuotteiden noudoista vastaavat asiakkaat.

Raakakahvikuljetuksissa tavoitteena on käyttää te-hokkaimpia ja mahdollisimman vähän ympäristöäkuormittavia menetelmiä ja välineitä. Paulig tuo kahvitalkuperämaista laivarahtina. Liki 90 prosenttia kahvis-ta kuljetetaan suursäkkiin pakattuna konteissa, joidentäyttöaste on sata prosenttia.

Vuonna 2003 Pauligille saapui 2 041 konttia, joista1 801 eli 88 prosenttia oli suursäkkikontteja. Edellisenävuonna saapuvia kontteja oli 1 802. Vuosaareen tule-vien ja sieltä lähtevien kuljetusten kokonaismäärää onnostanut kahvin tuotantomäärän kasvu.

Pakkauskoneenkäyttäjä Teresa Tumelius lajitteleetuotannossa syntyvää jätettä. Lajittelun avulla seka-jätteestä on päästy kokonaan eroon.

17

Ym

pärist

övas

tuu

Kahvinoudot lisääntymässäAsiakkaiden hoitamia noutoja paahtimolta ei toistaisek-si tilastoida, mutta niihin liittyvä raportointi- ja seuranta-järjestelmä on kehitteillä. Keväällä 2004 alkoi mm. säh-köisen kuormakirjan käyttöön liittyvä kokeilu.

Lähteviä kahvitoimituksia on enemmän kuin saapu-via. Se johtuu muun muassa paahdetun kahvin raa-kakahvia suuremmasta tilavuudesta, erilaisista pak-kauksista ja vaihteluista noutokäytännöissä.

Keskustukkuliikkeiden logististen käytäntöjen muutos-ten, kuten välivarastoinnista luopumisen, myötä valmii-den kahvituotteiden hakukertojen määrä on kasvussa.

Pienempien asiakkaiden kanssa hakukertoja on saa-tu vähennettyä yhdistämällä useampaan vähittäis-kauppaan tarkoitetut kuormat yhteiskuormiksi.

Henkilöstön ja vieraiden käyttämässä Barista-kahvi-lassa on siirrytty käyttämään lähes yksinomaan pos-liinisia kahvimukeja. Pahvimukien käyttö on vähenty-nyt puolella vuoden 2004 alkupuoliskon aikana. Kah-vilaan on tuotu myös lajittelupisteet.

Oy Gustav Paulig Ab:n ympä-ristöjärjestelmän päämäärät jatavoitteet

Päämäärä: Tuotannon energiankulutusvuoden 2003 tai alemmalla tasollaTavoite ja toimenpiteet: sähkön ja maakaasun ku-lutus pidetään vuoden 2003 tasolla. Tässä vai-heessa ei suunnitella erityistoimenpiteitä, vaan te-hokkuuden ylläpitoa jatketaan tuotannon huolelli-sella suunnittelulla ja kunnossapidolla.

Päämäärä: Paahtimon toiminnasta syn-tyvän jätteen vähentäminenTavoite ja toimenpiteet: kaiken tuotannossa syntyvänkahvijätteen ohjaus biojätteeksi ja kompostointiin.Tavoite ja toimenpiteet: Vihreä toimisto -toimintata-van käyttöönotto sisältäen konseptin määrittelyn, ny-kytilan selvityksen, menettelytapojen luomisen, tie-dottamisen ja koulutuksen sekä seurantamenettely-jen luomisen.

Päämäärä: Meluhaittojen vähentäminenTavoite ja toimenpiteet: Meluntorjuntasuunnitel-man toteuttaminen ja tarkistusmittaukset. Tavoit-teena alle 50 desibelin melutaso.

Päämäärä: Hajuhaittojen vähentäminenTavoite ja toimenpiteet: asukasvalituksia alle 10/vuosi.Hajuongelman kartoitus asukaspaneelilla. Kuljetus-järjestelmien ilmankierron sulkeminen ja poistoilmanohjaaminen suodattimien kautta sekä parhaiden käy-tettävissä olevien tekniikoiden (BAT) kartoitus.

Tavoitteet toimenpiteineen ajoittuvat vuosille 2004-2005.

Suursäkkikuljetukset muodostavat tänä päivänä val-taosan raakakahvin kuljetuksista.

18

Ym

pärist

övas

tuu

Vuosaaren asukasmäärä on kasvanut vauhdikkaasti,ja Pauligin paahtimon ympärille on noussut kaupunki-mainen asutus. Vaikka paahtimon siirto onkin jo nä-köpiirissä, Paulig panostaa lähialueen asukkaidenviihtyvyyteen kiinnittämällä erityistä huomiota toimin-nasta aiheutuviin melu- ja hajuhaittoihin.

Melua aiheuttavat lähinnä paahtokoneiden jäähdy-tysilman sisääntulo- ja ulosmenoaukot, paahtokaasu-jen poistoaukot sekä pakkaushallin ja tuotantotilojenpoistoilma-aukot. Raportin laatimishetkellä ensimmäi-set melunvaimentimet ja eristeet kahvipapujen kulje-tusputkien ympärille sekä ilmanvaihtoputkien päihinoli asennettu ja loput tilattu.

Huhtikuussa 2004 toteutettu melumittaus osoitti melunhieman ylittävän paahtimon raja-alueella 55 desibelinlakisääteisen raja-arvon. Suurin osan melusta suuntau-tui länteen Iiluodontien suuntaan. Lähimpiin naapurei-hin suuntautuva melu on kuitenkin lähellä raja-arvoa.

Jo toteutettuja melunvaimennustöitä jatketaan. Vaimen-nustoimenpiteiden valmistuttua melutaso saadaan sel-vityksen mukaan laskettua alle 50 desibelin. Koko me-

luntorjuntasuunnitelma toteutetaan syksyyn 2004 men-nessä, ja kokonaiskustannus on noin 100 000 euroa.

Hajupaneelihanke käynnistyi keväällä 2004. Sen tavoit-teena on selvittää paahtimon hajujen Vuosaaressa ai-heuttamat viihtyvyyshaitat. Kehityskohteet täsmenne-tään arvioimalla hajujen esiintymistä ja laatua alueenasukkaista kootun hajupaneelin avulla. Hankkeen to-teuttaa ensi syksyn ja talven aikana VTT. Tuloksia haju-paneelista odotetaan maaliskuussa 2005.

CASE: Tavoitteena viihtyisä lähiympäristö

Melua torjutaan mm. ilman tulo- ja poistoaukkoihin asennetuilla äänenvaimentimilla.

19

Sosiaa

linen

vas

tuu

Oy Gustav Paulig Ab:n sosiaalisen vastuun keskei-simmät osa-alueet ovat henkilöstövastuu ja vastuun-kanto hankintaketjussa. Hankintaketjussa painottuuvastuu alkuperämaita kohtaan.

HenkilöstövastuuOy Gustav Paulig Ab:n henkilöstöpolitiikka perustuuPaulig-konsernin arvoihin: laatu, luottamus ja yksilönkunnioittaminen, monikulttuurisuuden arvostaminen,luovuus ja avoimuus. Päämääränä on osaava ja moti-voitunut henkilöstö.

Kevään 2004 työilmapiirimittauksen yhteydessä hen-kilöstöä pyydettiin arvioimaan arvojen toteutumistakäytännön toiminnassa asteikolla 1-5 (paras). Par-haan arvosanan 3,75 sai laatu.

PauligilaisetHuhtikuussa 2004 päättyneellä tilikaudella Oy GustavPaulig Ab:lla työskenteli 203 henkilöä, joista työnteki-jöitä oli 95 ja toimihenkilöitä 108 (edellisvuonna 225henkilöä). Työpaikkojen vähentyminen johtui pääosinViking Coffeen Hakkilan tuotantotoiminnan siirtymi-sestä Vuosaareen. Kaikki työpaikat sijaitsevat Helsin-gissä. Työsuhteista kokoaikaisia oli 96 prosenttia javakituisia 93 prosenttia.

Yli 90 prosenttia työntekijöistä on järjestäytynyt Suo-men Elintarviketyöläisten Liittoon. Toimihenkilöidenjärjestäytymistä ei tunneta, koska jäsenmaksuja ei pi-dätetä suoraan heidän palkastaan.

Henkilöstöstä noin puolet on naisia ja puolet miehiä.Henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta ja työsuhteen keski-määräinen pituus noin 16 vuotta.Tarkastelujakson aika-na henkilöstön vaihtuvuus oli edellisten tilikausien ta-paan noin kaksi prosenttia. Eläkkeelle siirtyi kaksi hen-kilöä, ja osa-aikaeläkkeellä oli viisi henkilöä.

Yhtiön tasa-arvosuunnitelman mukaan miehillä ja nai-silla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja ura-kehitykseen. Myös työhönotossa pätevyys ratkaisee.Päällikkötason henkilöstöstä 35 prosenttia on naisia jayhtiön 8 hengen johtoryhmässä on yksi nainen.Tasa-ar-von toteutumista ei ole tilastoitu tätä tarkemmin.

Tulospalkkausjärjestelmää sovelletaan koko henkilös-töön. Taloudellisen tuloksen rinnalla käytetään kulle-kin prosessille määriteltyjä tiimi- ja yksilökohtaisia mit-tareita.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotet-tu. Tarkastelukaudella kaksi päällikköä teki nelipäi-väistä työviikkoa, ja myös vuorotteluvapaita käyte-tään. Paahtimolla alle 10-vuotiaiden lasten vanhem-mat voivat valita yksivuorotyön, ja perhesyistä jous-toista voidaan sopia tapauskohtaisesti. Koko henki-löstöllä on mahdollisuus saada työnantajan maksamasairaan lapsen hoitaja kotiin. Etätyömahdollisuuksiakehitetään edelleen.

SOSIAALINEN VASTUU

Laatu

3,66

3,34

3,36

3,34

3,73

3,75

2,0 3,0 4,0

3,25

3,22

3,32

3,49Avoimuus

Luottamus jayksilön kunnioit-taminen

Monikulttuurisuudenarvostaminen

Luovuus

Pauligin arvojen toteutuminen

Gustav Paulig yhteensä 2004

Gustav Paulig yhteensä 2003

5,01,0

Vuosittain henkilöstölle ja heidän perheenjäsenilleenjärjestettävä Piknik-päivä on jo perinteeksi muodos-tunut tapahtuma. Monipuolisessa tapahtumassa ontarjolla kiinnostavaa ohjelmaa kaiken ikäisille.

20

Sosiaa

linen

vas

tuu

Työyhteisön henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistetääntyöterveyshuollolla sekä tukemalla henkilöstön harras-tus- ja virkistystoimintaa. Harrastuskerhoja on parikym-mentä, ja henkilöstön käytössä on vapaa-ajan asunto-ja. Koko perheelle tarkoitetut lastenjuhlat sekä kesä- jatalvitapahtumat järjestetään joka vuosi.

Henkilöstön kuuleminen ja yhtiön asioista tiedottaminenPaulig-konsernin Suomen ja Eestin yhtiöiden neuvot-telukunta on henkilöstön ja yritysjohdon välinen kes-kustelufoorumi ja henkilöstön vaikutuskanava. Neu-vottelukunnassa käsitellään muun muassa yhteistoi-mintalain edellyttämät emoyhtiön ja tytäryhtiöidenvuosisuunnitelmat, budjetit ja tilinpäätökset.

Toimihenkilöt ja työntekijät valitsevat edustajansaneuvottelukuntaan kahden vuoden välein. Paulig Oy:nhallitus nimittää työnantajan edustajat.

Neuvottelukuntatoiminnan ohella Oy Gustav PauligAb:n henkilöstön edustajille järjestetään toimitusjohta-jan katsaus kahdesti vuodessa ja yhteinen kokous tar-vittaessa. Osastot pitävät osastokokouksen yleensäkerran kuussa.Yrityksessä on myös aloitetoimintaa.

Asiantuntijoille ja esimiehille järjestetään kerran vuo-dessa ”Management Forum” -tilaisuus, jossa käsitel-lään yrityksen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia ai-heita. Tarvittaessa järjestetään katsauksia, joissa tar-kastellaan kehityshankkeita ja tiedotetaan niiden ete-nemisestä.

Vuoropuhelua tuotantohenkilöstön kanssa on parannet-tu ottamalla heidät entistä tiiviimmin mukaan tuotannonsuunnitteluun.Työaikajoustoja on kehitetty ottamalla ke-väällä 2004 käyttöön mahdollisuus 3 x 6 tunnin työpäi-vään 2 x 8 tunnin rinnalla. Muutamilla osastoilla on ollutkäytössä myös viikonloppuvuorojärjestelmä. Näin onvoitu vähentää ylityön määrää ja lisätä tuotantoa.

Henkilöstö saa tietoa yrityksestä ja sen toiminnasta li-säksi esimiehiltään, intranet-verkosta ja sitä täydentä-västä viikkotiedotteesta. Konsernin uutisia välittävätPaulig Reporter- ja Paulig Group Journal -lehdet.Yhteiskuntavastuuasioista tiedottamista varten intra-netissä ja yhtiön www-sivuilla on oma osio. Tuloksetjulkistettiin järjestämällä koko henkilöstölle tilaisuus,jossa jaettiin myös tuloksista kertova esite.

Työtyytyväisyyden mittausHenkilöstön työtyytyväisyys mitataan kerran vuodes-sa. Tähän ns. Gusbi-työilmapiirimittaukseen vastasi57 prosenttia pauligilaisista. Kevään 2004 mittauksen

tulokset olivat hyvää keskitasoa, eikä niissä ollut suu-ria eroja edellisvuoteen verrattuna. Tutkimuksen to-teutti Gallup Insight.

Edellistä mittausta myönteisempiä arvioita saivat esi-miesten antama kannustus ja palaute, samoin työto-vereilta saatu apu ja tuki. Myönteiseksi koettiin myösyrityksen ja prosessien tavoitteiden tunteminen ja nii-den toteutumisesta saatava palaute.Työn koetaan an-tavan mahdollisuuksia itsenäiseen toimintaan ja uu-den oppimiseen. Henkilöstön hyvinvoinnin sekä kou-lutuksen ja kehittämisen tukemisen koettiin myös to-teutuvan hyvin.

Henkilövastuulukuja1.5.2003-30.4.2004

• Koulutustunnit per työntekijä:toimihenkilöt 80 h, työntekijät 40 h

• Työntekijöiden määrä: 203joista naisia 50 %, miehiä 50 %joista työntekijöitä 95, toimihenkilöitä 108

• Työntekijöistä:Kokoaikaisia 91Osa-aikaisia 4Vakituisia 86Määräaikaisia 9

• Toimihenkilöistä:Kokoaikaisia 104Osa-aikaisia 4Vakituisia 102Määräaikaisia 6

• Sairauspoissaolot 6,8 pv/työntekijäTyötapaturmien aiheuttamat poissaolot 0,4 pv/työntekijä

• Keski-ikä (koko henkilöstö) 44 vuottaTyösuhteen keskimääräinen pituus (koko henkilöstö) 16 vuotta

• Eläkkeelle siirtyi 2 henkilöäOsa-aikaeläkkeellä oli 5 henkilöä

21

Sosiaa

linen

vas

tuu

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton koordinoima ja Työ-ministeriön rahoittama henkilöstöjohtamisen laatu elin-tarviketeollisuudessa -hanke käynnistyi elokuussa2003. Pauligin lisäksi pilottihankkeeseen osallistuvat Fa-zer Leipomot Oy ja RavintoRaisio Oy.Vuoden 2004 lop-puun saakka kestävä hanke koskee koko henkilöstöä.

- Tavoite on kehittää Oy Gustav Paulig Ab:n johdon jahenkilöstön yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuria javahvistaa yrityksen kilpailukykyä, hankkeen toteutta-jan Innovation Networks Oy:n toimitusjohtaja TimoSilén sanoo.

Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2003 kartoitettiinhenkilöstöjohtamisen nykytila ja kehittämiskohteet.Johtamisen järjestelmällisyys, strateginen suunnitte-lu, asiakas- ja markkinatuntemus sekä toimintapro-sessit saivat parhaat arvosanat. Heikompina alueinapidettiin ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden ym-märtämistä, osaamisvarannon hallintaa sekä toimin-tatapoja ja hyvinvointia.

Kartoituksen perusteella kehitysalueiksi määriteltiinesimiestyöskentelyn tehostaminen, osaamisen johta-minen sekä työhyvinvointi ja -tyytyväisyys.

Jokaista osa-aluetta työstää 5-6 hengen työryhmä.Ryhmät ovat pilkkoneet aiheensa tarkempiin kehittä-misalueisiin sekä määritelleet tavoitteet ja toimenpi-teet. Kaksi ryhmää laatii aiheestaan käytännönlähei-sen ohjeistuksen ja kolmas etsii keinoja työssä jaksa-miseen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden vahvis-tamiseksi.

Työryhmien tuloksia arvioidaan seuraavan kerran lo-kakuussa 2004. Sen perusteella laaditaan ja toteute-taan henkilöstöjohtamisen kehittämisohjelma. Parhai-ta kokemuksia ja käytäntöjä vaihdetaan muiden pilot-tiyritysten kanssa.

Ensimmäisessä arviossa Oy Gustav Paulig Ab sai 408pistettä. Parhaiten vastaavissa tutkimuksissa menes-tynyt yritys on saanut 683 pistettä ja heikoiten menes-tynyt 115. Pauligin tavoite on saavuttaa lähivuosina650 pistettä, mikä vastaa Euroopan kilpailukykyisim-pien elintarvikeyritysten tasoa. Mittaristo perustuuSuomen Laatupalkinto -kriteereihin.

CASE: HELA – Henkilöstöjohtamisen laatu elintarviketeollisuudessa

Työterveyshoitaja Ulla-Maija Pesso ja varastotiiminesimies Kalle Saarimaa pohtivat HELA-projektiin liit-tyvää ryhmätyötä.

22

Sosiaa

linen

vas

tuu

Sen sijaan työilmapiirin ja kanssakäymisen avoimuu-den koettiin hiukan heikentyneen. Myös mahdollisuu-den päättää itsenäisesti työhön liittyvistä asioista se-kä prosessien välisen viestinnän katsottiin edelleenheikentyneen, vaikka se oli valittu kehityskohteeksi joedellisenä vuonna.

Työntekijöiden arviot olivat kriittisempiä kuin toimihen-kilöiden. Kehitystyötä jatketaan pitkälti samoin paino-tuksin kuin viime kaudella. Painopiste on osastojen japrosessien välisen viestinnän ja yhteistyön kehittämi-sessä. Muita kehitysalueita ovat työpaineiden vähen-täminen paremmalla henkilömäärän mitoittamisella jatöiden organisoinnilla.

Tavoitteellista kehittämistäOsaamisen kehittäminen perustuu yhtiön strategioi-hin ja niiden perusteella määriteltyihin ydinosaamis-alueisiin. Henkilökohtaiset kehitystavoitteet johdetaanyhtiön ja prosessien tavoitteista kerran vuodessa käy-tävissä kehityskeskusteluissa, jotka kattavat kokohenkilöstön. Keskustelun pohjalta laaditaan henkilö-kohtainen kehittämissuunnitelma ja allekirjoitetaankehittämissopimus. Tavoitekeskustelut käydään kaksikertaa vuodessa.

Kehittämistoimintaa vietiin tarkastelujaksolla määrätie-toisesti eteenpäin muun muassa räätälöidyillä koulu-tusohjelmilla. Sisäisten valmennusohjelmien ohella yh-tiön henkilöstöä osallistui sekä suomalaisten että kan-sainvälisten yliopistojen, korkeakoulujen ja valmennus-keskusten ohjelmiin. Paulig on mukana muun muassaCorporate Competence Academyn yrityskohtaisessaCorporate MBA -ohjelmassa.

Koulutusten ja valmennusten ohella kehittämistoimin-taan sisältyvät muun muassa osaamisarvioinnit, ura-suunnittelu, tehtäväkierto ja projektityöskentely.

Monipuolista valmennustaHuhtikuussa 2004 päättyneellä tilikaudella toimihenki-löt saivat koulutusta keskimäärin 80 tuntia ja työntekijät40 tuntia. Lukuihin ei sisälly työssäoppimista eikä hen-kilökohtaista talon ulkopuolella tapahtuvaa opiskelua.

Toimihenkilöille tarkoitettuun neuvottelutaitovalmen-nukseen, jossa painopisteenä olivat vuorovaikutustai-dot sekä erilaisuuksien ymmärtäminen, osallistui yli50 henkeä. Tietotekniikkakoulutusta järjestettiin sekäyhteistilaisuuksina että henkilökohtaisena neuvonta-na. Koulutustarve arvioitiin henkilökohtaisella Trim-kartoituksella. Myös kielikoulutuksia toteutettiin sekäryhmissä että yksilöllisesti.

Asiakasyhteistyön kehittämiseen tähtääviä Vähittäis-kaupan toimintakoulutuksia järjestettiin yhteistyössäK-Instituutin kanssa. Niihin osallistui yli 30 pauligilais-ta kaikilta organisaatiotasoilta.

Tarkastelukaudella toteutettiin myös laajat laatu- ja ym-päristökoulutukset. EFSIS- ja ISO 14001 -standardeihinliittyvä koulutus järjestettiin tuotannon, oston ja logistii-kan sekä siivous-, varastointi- ja jätehuoltopalveluistavastaavien yhteistyökumppanien Vuosaaren paahtimol-la toimivalle henkilöstölle. Lajittelukoulutus pidettiin ke-sällä 2003 sekä tuotanto- että toimistohenkilöstölle.Myös HACCP-tiimi*) kävi läpi koulutuksen, jonka yhtey-dessä koko HACCP arvioitiin uudelleen.

*) HACCP: Hazard Analysis of Critical Control Points eliKriittisten Pisteiden vaara-analyysi.

Tammikuussa 2003 käynnistynyt kahvin koko tuotan-toketjua käsittelevä Café Santos -koulutusohjelmapäättyy syksyllä 2004. Siihen on osallistunut läheskoko henkilöstö mukaan lukien osa Paulig-konserninEestissä, Ukrainassa ja Venäjällä työskentelevästähenkilöstöstä. Vas. koulutusasiantuntija Marke Haap-saari, myyntineuvottelija Mika Erholz, ostoassistent-ti Heli Zavros, myyntineuvottelija Pasi Raito ja mark-kinatutkimuspäällikkö Päivi Suomalainen perehty-mässä kahvijuomien ominaisuuksiin.

23

Sosiaa

linen

vas

tuu

Koulutuksia jatketaan ja laajennetaan vuoden 2004aikana mm. ympäristöopaskoulutuksella sekä huolto-,sähkö- ja kiinteistötyöntekijöille kohdistetulla ongel-majätekoulutuksella.

Jo edellisellä kaudella alkanut kahvin koko tuotantoket-jua käsittelevä Café Santos -koulutusohjelma päättyysyksyllä 2004. Siihen osallistui lähes koko Vuosaaressatoimiva henkilöstö sekä osa Paulig-konsernin Eestissä,Ukrainassa ja Venäjällä työskentelevästä henkilöstöstä.

Tavoitteena on muovata koulutus osaksi tulevien pau-ligilaisten perehdytysohjelmaa.

Tuotannon henkilöstön kehittämisohjelma, ns. lehtori-hanke, käynnistyy lokakuussa 2004 yhteistyössä Am-mattienedistämislaitoksen kanssa. Tavoitteena onvarmistaa korkeatasoinen osaaminen myös tulevai-suuden paahtimotoimintaa varten.

Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointiOy Gustav Paulig Ab:n työterveyshuollon tehtävä onpitää kokonaisvaltaisesti huolta henkilöstön työhyvin-voinnista.Yrityksessä toimii kokopäivätoiminen työter-veyshoitaja ja osa-aikainen työterveyslääkäri.

Huhtikuussa 2004 päättyneellä tilikaudella sairaus-poissaoloja oli 6,8 työpäivää henkeä kohden. Edelli-sellä tilikaudella vastaava luku oli 7,2.

Henkilöstölle järjestetään viiden vuoden välein perus-teellinen terveystarkastus, johon sisältyy myös henki-lön itsensä tekemä arvio omasta jaksamisestaan ny-kyisessä työssään eläkeikään asti. Yli 50-vuotiaillapauligilaisilla on mahdollisuus tarkastukseen kolmenvuoden välein.

Osana ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa henkilös-töllä on mahdollisuus osallistua muun muassa yksilöl-liseen varhaiskuntoutukseen ja liikuntakerhoihin.Tam-mikuusta 2004 lähtien yhtiön toimitiloissa on työsken-nellyt kerran viikossa hieroja. Tarkastelukaudella hen-kilöstölle järjestettiin myös työhyvinvointia käsitteleväluentotilaisuus.

Vuoden 2003 lopulla kartoitettiin näyttöpäätetyöpisteet.Työfysioterapeutti antoi ohjeita oikeista työasennoista,toistotyön riskeistä ja oikeasta taukorytmistä.

Työntekijöiden ikääntyminen pyritään ottamaan huo-mioon esimerkiksi joustamalla työtehtävissä. Työnkuormittavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti työter-veyshuoltolain vaatimusten mukaan.

Jatkossa työterveyshuollon toiminnassa painottuuyhä voimakkaammin työyhteisön ilmapiirin ja henki-sen hyvinvoinnin edistäminen.

Fyysisestä työsuojelusta henkisen hyvinvoinnin varmistamiseenTyöterveys ja -turvallisuusasiat ovat hyvällä tasolla.Kattava automatisointi on vähentänyt riskialttiin toisto-työn määrää, ja työperäiset rasitussairaudet sekä am-mattitaudit ovat hävinneet lähes kokonaan. Jatkossatyösuojelutoiminta painottuu henkiseen työsuojeluunja työssä jaksamisen tukemiseen.

Viime kaudella työtapaturmat aiheuttivat 0,4 poissa-olopäivää henkeä kohden. Edellisellä tilikaudella vas-taava luku oli 0,3.

Pauligin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita koordinoivähintään neljä kertaa vuodessa kokoontuva työsuo-jelutoimikunta, joka laatii työsuojelun toimintaohjelmatja -suunnitelmat.

Toimikuntaan kuuluvat työnantajan nimeämä työsuo-jelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden valit-semat työsuojeluvaltuutetut, työterveyshoitaja ja -lää-käri sekä kaksi työnantajan nimeämää ulkopuolistaasiantuntijaa.

Osastoilla on sekä työntekijöiden että toimihenkilöi-den valitsemat työsuojeluasiamiehet. Asiamiesver-koston kautta työsuojeluepäkohdat käsitellään ripeäs-ti. Lisäksi jokaisella osastolla tehdään vuosittain työ-suojelutarkastuksia.

Uudet koneet ja laitteet turvatarkastetaan lainsäädän-nön mukaisesti. Lisäksi osastoilla tehdään konekoh-tainen käyttöönottotarkastus aina ennen uuden ko-neen tai laitteen hyväksymistä.

Lakisääteisen, vuoden 2004 alussa päivitetyn pelastus-suunnitelman mukaisesti henkilöstö on perehdytetty jakoulutettu vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn ja saanutohjeet niiden varalta. Kaikille Vuosaaren kiinteistössätyöskenteleville jaettiin päivitetty turvallisuusopas.

Kuluvalla kaudella myös maakaasun käyttöön liittyvävaaranarviointi päivitettiin, ja sen käyttöön liittyvät tur-vaohjeet uusittiin.

24

Sosiaa

linen

vas

tuu

Vastuullisuus kahvin hankintaketjussaRaakakahvi on yksi maailmankaupan merkittävim-mistä kauppatavaroista. Vuonna 2002/2003 maail-massa tuotettiin noin 122 miljoonaa 60 kilon kahvi-säkkiä. Johtavat tuottajamaat ovat Brasilia, Kolumbiaja Vietnam, joista Brasilia tuottaa noin kolmanneksenmaailman raakakahvista.

Huhtikuussa 2004 päättyneellä tilikaudella Oy GustavPaulig Ab osti noin 53 500 tonnia raakakahvia lähinnäBrasiliasta, Kolumbiasta, Nicaraguasta, Guatemalasta,

Keniasta ja Etiopiasta. Lisätietoja kahvin alkuperästä jamatkasta Suomeen: www.paulig.fi/opikahveista.

Paulig ostaa raakakahvin alkuperämaissa toimiviltavientiyrityksiltä tai eurooppalaisilta kauppahuoneilta.Yhteistyötä raakakahvitoimittajien kanssa on tiivistettyja heidän kanssaan on solmittu entistä pitkäaikaisem-pia sopimuksia. Pauligin ostajat käyvät säännöllisestikahvintuottajamaissa ja kahvitiloilla tapaamassa yh-teistyökumppaneita ja päivittämässä tietojaan kahvi-tuotannosta ja sen olosuhteista.

New Yorkin raakakahvipörssi

Raakakahvintoimitus **

Paahtimo

Tukkukauppa

Vähittäiskauppa

Hinnan määritys *

Vientiyritys

Raakakahvinprosessointi

Viljelijä

* Kahvin perushintataso määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan.

** Ostettavien kahvierien hinta sovitaan useimmiten suoraan vientiyrityksenkanssa. Se riippuu paitsi perushintatasosta myös kyseisen kahvieränlaadusta ja alkuperämaasta.

Kuluttaja

Kahvin tie alkuperämaasta kuluttajan kuppiin

1. Paulig ostaa valtaosan raakakahvista suoraan tuottajamaista, kutenBrasiliasta, Kolumbiasta ja Keniasta. Alkuperämaiden kahvinviejien ja eu-rooppalaisten kahvin maahantuojien kanssa suositaan pitkäkestoisia so-pimuksia. Pauligin kahviostoja ohjaavat eettisen tavaranhankinnan peri-aatteet.

2. Raakakahvikaupasta huolehtii Pauligilla kahvinostaja: hän pitää yh-teyttä kahvintuottajiin ja seuraa tiiviisti satonäkymiä sekä niiden vaiku-tuksia New Yorkin kahvipörssin hintoihin.

3. Ennen ostopäätöstä kaikki raakakahvierät arvioidaan Pauligin kahvi-laboratoriossa myyjien lähettämien näytteiden perusteella. Paulig ostaalähes yksinomaan korkealaatuisia arabica-kahveja.

4. Vasta hyväksynnän jälkeen kahvi lastataan laivaan, ja neljän viikonmatka Suomea kohti voi alkaa. Näin varmistetaan, että paahtimolle tuleevain halutunlaisia raakakahvilaatuja. Ennen kuin kahvi on kuluttajan ku-pissa, sen laatu on tarkastettu kymmenkunta kertaa paitsi oston myösraaka-aineen varastoinnin, paahtamisen, jauhatuksen, pakkaamisen jalopputuotteen varastoinnin yhteydessä.

5. Usein kahvi paahdetaan jo sen tulopäivänä. Muutaman päivän kulut-tua siitä kahvi on kaupan hyllyssä.

25

Sosiaa

linen

vas

tuu

Pauligin kahvit voidaan tänään jäljittää alkuperämai-den viejätaloihin asti. Luomukahvin ja kofeiinittomankahvin jäljitettävyys toteutuu sataprosenttisesti. Jo al-kaneen jäljitettävyysprojektin tavoitteena on kehittääraaka-aineen jäljitettävyyttä edelleen.

Tavaranhankinnan periaatteetOstotoiminnassa raakakahvin laatumääritykseen si-sältyvät myös kahvin tuotantotavat. Perusedellytyksiäovat muun muassa ympäristöä mahdollisimman vä-hän kuormittavat toimintatavat sekä turvalliset ja vas-tuullisesti ylläpidetyt työolot.

Tärkeänä osana vastuullisuuden toteutumista Pauligedellyttää vientiyrityksiltä ja maahantuojilta tavaranhan-kinnan periaatteidensa mukaista toimintaa. Ne sisältä-vät vaatimuksia mm. työoloista, palkkatasosta ja työpäi-vän kestosta. Ne on määritelty Maailman työjärjestönILO:n ja YK:n vaatimusten mukaan maaolosuhteet japaikallinen lainsäädäntö huomioon ottaen.

Paulig toimitti tavaranhankinnan periaatteensa ja nii-hin liittyvän kyselyn maahantuoja- ja vientiyrityskump-paneilleen tammikuussa 2003. Hyväksyttyjen kump-paneiden lista tarkistetaan vuosittain. Kaikilta uusiltatoimittajilta pyydetään selvitys toiminnan laadusta. Yh-teistyö periaatteita todistettavasti rikkoneen kumppaninkanssa loppuu.

LapsityövoimaPaulig voi vaikuttaa lapsityövoiman käyttöön välillises-ti edellyttämällä yhteistyökumppaneiltaan sitoutumis-ta eettisiin osto-ohjeisiinsa, jotka ovat ILO:n suositus-ten mukaisia. Yhtiö ei hyväksy lapsityövoiman väärin-käyttöä tai työhön pakottamista.

Paulig on perustajajäsen International Coffee Part-ners -yhtiössä (www.coffee-partners.org), jonka kah-vintuottajamaissa toteuttamista projekteista hyötyvätsuoraan myös viljelijäperheiden lapset. Lisätietoahttp://www.ilo.org/public/english/standards/ipec/the-mes/domestic/index.htm

Raakakahvin maailmanmarkkinahintaKahvikaupan vaikutus maailman talouteen ja yhteiskun-nalliseen kehitykseen on merkittävä, sillä se antaa toi-meentulon yli 100 miljoonalle ihmiselle 60 maassa. Mo-nessa kahvintuottajamaassa yli 50 prosenttia vientitu-loista tulee kahvista. Pääosa maailmassa tuotettavastakahvista käytetään muissa kuin tuottajamaissa.

Viime vuosina raakakahvia on ollut tarjolla huomatta-vasti kysyntää enemmän, mikä on vaikuttanut myöshintatasoon. Alhaisimmillaan hinta oli vuoden 2001 lo-

kakuussa. Toukokuussa 2004 se oli jo lähes kaksin-kertaistunut. Myös Pauligin näkökulmasta raakakah-vin hinnannousu on myönteinen asia, sillä riittävä toi-meentulo auttaa viljelijöitä pitämään huolta viljelmis-tään ja kehittämään tuotantonsa laatua.

Kahvin tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti mait-tain. Esimerkiksi maailman suurimmissa tuottajamais-sa Vietnamissa ja Brasiliassa tuotantokustannuksetovat huomattavasti alle nykyisen maailmanmarkkina-hinnan. Sen sijaan esimerkiksi Costa Ricassa ja Ke-niassa viljely ei vieläkään ole kannattavaa.

Pauligille on tullut tiedusteluja Reilun kaupan kahvista,mutta Paulig ei ole tuonut tällä merkillä varustettua tuo-tetta markkinoille. Reilun Kaupan kahvin osuus kahvi-myynnistä Suomessa on noin parin promillen luokkaa,ja markkinoilla on useita tuotevaihtoehtoja.

Tuki suoraan alkuperämaihinPaulig edistää kahvinviljelijöiden hyvinvointia ja kestä-vää kehitystä vuonna 2001 perustetun InternationalCoffee Partners GmbH:n välityksellä. ICP suunnitte-lee ja käynnistää pitkäjänteisiä yksityisen ja julkisensektorin yhteishankkeita suoraan kahvintuottajamais-sa. Paulig vastaa osaltaan projektien rahoituksesta jaasiantuntija-avun antamisesta. Toinen tärkeä vaiku-tuskanava on toiminta ja vaikuttaminen kansainväli-sissä kahviyhteisöissä.

Paulig maksaa Guatemala-alkuperämaakahvin raaka-aineena käytetystä, kestävän kehityksen periaattei-den mukaisesti viljellystä raakakahvista huomatta-vasti maailmanmarkkinahintaa korkeampaa hintaa.Kahvin raaka-aine ostetaan ICP-projektialueelta.

26

Sosiaa

linen

vas

tuu

Voittoa tavoittelemattoman ICP:n toiminta-ajatus onkestävän kehityksen periaatteisiin perustuvien projek-tien toteuttaminen kahvia tuottavissa maissa. Projek-teilla pyritään pysyvästi parantamaan viljelijäperheidenelinoloja sekä kehittämään kestäviä kahvinviljely- ja kä-sittelytekniikoita. Julkisen ja yksityisen sektorin kump-panuuteen perustuvat hankkeet kestävät 2-3 vuotta.ICP aloittaa kaksi tai kolme projektia joka vuosi.

Hondurasissa syksyllä 2001 käynnistynyt projektipäättyy syksyllä 2004. Yli puolet projektiin osallistu-neista viljelijöistä sai toukokuussa 2004 Rainforest Al-liance -sertifikaatin (www.rainforest-alliance.org), jokamyönnetään tuottavan maanviljelyn ja ympäristön-suojelun onnistuneesta yhdistämisestä siten, ettämyös työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen edut ote-taan huomioon.

Samaan aikaan aloitettu Guatemalan projekti sai vuo-den lisäaikaa tulosten varmistamiseksi. Joulukuussa2002 Dominikaanisessa tasavallassa ja Kamerunissaaloitetut projektit jatkuvat, ja uusien hankkeiden pilot-tivaiheet käynnistyivät vuoden 2004 alussa Ugandas-sa ja Perussa.

Tarkastelujaksolla Paulig tilitti yhteensä 122 210 eu-roa ICP-yhteistyöhön. Tästä Dominikaanisen tasaval-lan osuus oli 53 870 euroa ja Kamerunin 54 288 eu-roa sekä päättymäisillään olevien Hondurasin ja Gua-temalan hankkeiden 4 865 ja 9 187 euroa.

27

Sosiaa

linen

vas

tuu

Paikallisen viljelijäjärjestön omistama vientiyritys Ag-roindustrial La Esperanza perustettiin Dominikaani-sen tasavallan Los Cacaos -projektialueelle touko-kuussa 2004.

Uudet tilat ja nykyaikainen kuljetuskalusto mahdollista-vat kahvikaupan kehittämisen. Ne ovat myös käytän-nön esimerkki, kuinka väestökadosta kärsivällä alueel-la on onnistuttu edistämään kestävää kehitystä, ja kuin-ka viljelijät itse osallistuvat lisäarvoa luoviin prosessei-hin sekä tuotteidensa markkinointiin.

Vientiyrityksen henkilöstö ja toimitusjohtaja on palkattu,ja koulutus on käynnissä. Ensisijainen tehtävä on te-hostaa kahvivirtojen ohjaamista tuottajilta jalostukseenja vientimarkkinoille. Vientiyrityksen kautta välitetäänmyös hedelmiä paikallisille markkinoille, mikä on hyväesimerkki tuotantosuuntauksen monipuolistamisesta.

Joulukuussa 2002 alkanut hanke päättyy marras-kuussa 2005. Noin 600 kahvinviljelijäperheen arvioi-daan suoraan hyötyvän projektista. ICP:n rahoi-tusosuus on 43 % projektin 941 200 euron kokonais-kustannuksista. Pauligin ja sen osakkuusyhtiö Kjelds-bergin osuus on 81 000 euroa.

Kamerunissa on onnistuttu monin tavoin vahvistamaan30 000 kahvin pienviljelijän osuustoiminnallista järjes-töä (North-West Co-operative Association, NWCA).

NWCA on vastuussa kahviraaka-aineen hankinnasta,jalostuksesta ja markkinoinnista, mutta ei ole pystynythoitamaan tehtäviään kahvin tuotannossa, jalostuk-sessa, markkinoinnissa ja järjestön johtamisjärjestel-missä ilmenneiden puutteiden takia.

Järjestölle on annettu asiantuntija-apua liiketoiminnanjohtamiseen ja palveluiden tuottamiseen liittyvissä ky-symyksissä. Uudelleenjärjestely ja liiketoiminnan ke-hittäminen ovat vielä kesken. Rakenteita kehitetäänsiten, että viljelijäjärjestö pystyy toimimaan tehok-kaasti ja taloudellisesti.

Joulukuussa 2002 alkanut hanke päättyy marras-kuussa 2005. Jopa 30 000 kahvinviljelijän arvioidaanhyötyvän projektista. ICP:n rahoitusosuus on 53 %projektin 780 000 euron kokonaiskustannuksista.Pauligin ja sen osakkuusyhtiö Kjeldsbergin osuus on82 000 euroa.

CASE: Tuloksia Dominikaanisessa tasavallassa ja Kamerunissa

Kahvinkuivatusta ICP:n yhteistyökumppanin ASO-CAESin tuotantoalueella Los Cacaosissa, Domini-kaanisessa tasavallassa.

Koeviljelmien käyttöön liittyvä koulutustilaisuus Ka-merunissa.

28

Sosiaa

lisen

vas

tuun

osa-

aluee

t

LähialuevastuuVuosaaressa toimiva Paulig on alueen suurin työnan-taja, ja huomattava osa henkilöstöstä asuu Itä-Helsin-gin alueella. Paulig on monin tavoin osallistunut Vuo-saaren kehittämiseen ja myös investoinut alueelle.Yhtiö on tehnyt pitkään yhteistyötä asukkaiden ja asu-kasyhdistysten kanssa kaavoitus- ja kehittämisasiois-sa muun muassa järjestämällä keskustelutilaisuuksia.

Asukkaita on kutsuttu tutustumaan toimintaan, japaahtimon ympäristövaikutuksista tiedotetaan. Naa-purustolta tulevat huomautukset ovat merkittävä ym-päristövaikutusten seurantatapa.

Säännöllistä yhteydenpitoa ja avointa tiedottamistajatketaan, ja tiedottamisen kohderyhmää laajenne-taan uusien asuintalojen valmistuessa. Kesäkuussa2004 lähiympäristön taloyhtiöiden edustajat ja isän-nöitsijät kutsuttiin keskustelemaan paahtimon toimin-taan ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista.

Vuosaaren Kallahden koulu on ollut Pauligin kummikou-lu jo vuosia. Muutama luokka käy vuosittain yrityksessätutustumassa työelämään sekä yrityksen toimintaan, jayhtiön henkilöstö pitää koululla oppitunteja.

Paahtimotoiminta satamaanPaulig suunnittelee uuden paahtimo rakentamista Vuo-saaren sataman kupeeseen nousevalle teollisuusalu-eelle. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.9.2004Oy Gustav Paulig Ab:n ja Helsingin kaupungin välistäkiinteistökauppaa koskevan esisopimuksen. Lopullinenpäätös rakentamisesta voidaan tehdä, kun tontin ase-makaava on saanut lain voiman ja satamarakentami-nen edennyt aikataulussa eli aikaisintaan vuonna2006. Rakennustyöt voidaan aloittaa satamatöiden en-simmäisen vaiheen valmistuttua vuoden 2008 aikana.

Yleishyödyllisen toiminnan tukeminenOy Gustav Paulig Ab tukee taloudellisesti yhtiön arvojenmukaisia ja sen toimintaan liittyviä hankkeita. Tarkaste-lukaudella eniten tukea saivat Domcafé-lähetyskahvila,Walkers-nuorisokahvilat ja Joulupukkisäätiö.

Turun tuomiokirkkoseurakunnan Domcafé-lähetyskah-vilalle lahjoitetaan sen tarvitsema määrä Ethiopia-al-kuperämaakahvia. Domcafén tuotoilla tuetaan Turunarkkihiippakunnan ja Suomen Lähetysseuran avustus-hankkeena Etiopian Airaan rakentaman sairaanhoito-oppilaitoksen toimintaa. Oppilaitos toimii samalla sai-raalana ja opiskelija-asuntolana. Vuonna 2003Domcafé tilitti Etiopiaan 10 624 euroa.

Walkers-nuorisokahvilaketjulle lahjoitetaan noin 800kiloa kahvia vuodessa. Arvokasta nuorisotyötä teke-viä, vapaaehtoisvoimin toimivia nuorisokahviloita on24 ympäri maata. Tämän lisäksi Walkersin kahvila-työntekijät osallistuvat Pauligin kahvikoulutuksiin. Li-sätietoja: www.asemanlapset.fi

Paulig valmistaa Santa Claus -kahvia joulupukin viral-liseen tuoteperheeseen ja tukee näin Joulupukkisää-tiön toimintaa. Säätiö lahjoittaa joka vuosi merkittävänlahjasumman – joulupukin lahjan – maailman hätääkärsiville lapsille. Vuonna 2003 säätiön toimintaanosallistuvat yritykset lahjoittivat säätiölle 20 000 eu-roa, josta Pauligin osuus oli 5 717 euroa. Tähän lisä-tään vuoden 2004 lahjoitussumma, ja koko kertymäluovutetaan Aseman Lapset ry:lle keväällä 2005. Li-sätietoja: www.santaclausplaza.com

Paulig on jo vuosia tukenut Suomen Sotaveteraaniliit-to ry:tä ja toimittanut kahvit Veikko Hurstin kodittomienjoulutilaisuuksiin. Tukea ovat tarkastelujaksolla saa-neet myös Arena-teatteri (heinäkuuhun 2003 saakka)ja jazzorkesteri Umo.

SOSIAALISEN VASTUUN MUUT OSA-ALUEET

Pakkauskoneenkäyttäjä Katja Hepoaho ”opena” ker-tomassa työstään ja kahvituotannosta Kallahdenkoulun oppilaille.

29

Sosiaa

lisen

vas

tuun

osa-

aluee

t

Kesällä 2003 Frezza-tuotemerkki osallistui Kesänep-pis-hyväntekeväisyystapahtumaan, jonka tuotto lahjoi-tettiin Ronald McDonald’s -lastentalosäätiölle. Frezzanosuus lahjoituksesta oli 2 000 euroa.

Vuosaaren toimitiloissa pidetään yllä kahvialan japaahtimotoiminnan historiaan liittyvää Epok-näyttelyäja arkistoa. Näyttely on avoinna ensisijaisesti Pauliginasiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Sidosryhmävuoropuhelu ja kuluttajansuojaPauligin tärkeimmät kanavat kuluttajavuoropuheluunovat kuluttajapalvelu, internet ja markkinatutkimukset.

Kuluttajapalveluun tulee vuosittain noin 6 000 yhtey-denottoa. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin henkilö-kohtaisesti joka arkipäivä joko puhelimitse, kirjeitse taisähköpostitse. Kuluttajapalvelu palvelee lisäksi järjes-töjä ja tiedotusvälineitä, järjestää tiedotustilaisuuksiasekä julkaisee verkkosivuja, kirjoja, esitteitä ja ohjeita.

Tärkeä yhteys kuluttajiin ja muihin sidosryhmiin on vuo-desta 1950 vaikuttanut Pauligin Paula, joka tuotetiedot-tamisen lisäksi toimii kahvikulttuurin sanansaattajana.

Myös tuotepakkauksista on saatavilla paljon tietoa,kuten säilytysohjeet, pakkauksen hävitysohjeet jaPauligin kuluttajapalvelun yhteystiedot. Yhtiön inter-net-sivut osoitteessa www.paulig.fi palvelevat sekäkuluttajia että alan ammattilaisia.

Pauligin asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia, ja asiak-kaisiin pidetään yhteyttä säännöllisesti ja henkilökoh-taisesti. Yhtiö osallistuu mahdollisuuksien mukaanasiakkaidensa messu-, tiedotus- ja muihin tilaisuuk-siin. Asiakastyytyväisyyttä on seurattu useilla eri tutki-muksilla.

Paulig Instituutti on suurkeittiöalan ammattilaisille tar-koitettu koulutuskeskus, jonka koulutustilaisuuksiinosallistuu vuosittain noin 3 000 henkilöä.

Paulig Instituutin kahvi- ja ruokakursseille osallistuu vuosittain 3 000 ammattilaista. Barista-kouluttaja VilleKarkiainen perehdyttää kurssilaisia erikoiskahvijuomien valmistukseen.

30

Sosiaa

lisen

vas

tuun

osa-

aluee

t

Keväällä 2004 akatemiaprofessori Jaakko Tuomileh-don johtama tutkimusryhmä totesi kahvin saattavanvähentää riskiä sairastua tyypin 2 eli niin sanottuunaikuistyypin diabetekseen.

- Kahvi on kasvikunnan tuote, joten jo lähtökohtaisestisen voi olettaa sisältävän terveydelle hyödyllisiä aines-osia.Vitamiinitutkimuksissa on todettu, että kasvisten si-sältämä aineiden yhdistelmä edistää terveyttä yksittäi-sen vitamiinilisän sijasta. Myös kahvin eri ainesosat sa-manaikaisesti vaikuttaessaan voivat selittää kahvin dia-betesta ehkäisevän vaikutuksen, Tuomilehto selvittää.

Tutkimustulosten mukaan kahvin juonti vähentää ti-lastollisesti merkittävästi riskiä sairastua aikuistyypindiabetekseen. Esimerkiksi 5-9 kuppia päivässä juovil-la suomalaisilla naisilla suhteellinen riski sairastuadiabetekseen oli 61 prosenttia pienempi kuin kahvis-ta pidättäytyvillä. Tutkimuksessa seurattiin 14 629miestä ja naista kahdentoista vuoden ajan.

- Tulos sinänsä ei ollut yllätys, koska viitteitä kahvinmyönteisistä vaikutuksista diabetesriskin pienenemi-seen on saatu muistakin tutkimuksista. Sen sijaan vai-kutuksen voimakkuus ja annos-vastesuhde oli yllätys,Tuomilehto sanoo.

Tuomilehdon mukaan kofeiinilla näyttäisi olevanmyönteinen vaikutus aterian jälkeiseen verensokerita-

soon osittain siksi, että se lisää haiman insuliinituo-tantoa ja täten auttaa glukoosin eli sokerin poistumis-ta verenkierrosta. Myös kahvin sisältämä klorogeeni-happo vaikuttaa edullisesti glukoosiaineenvaihdun-taan. Kahvin nauttiminen aterian päälle tuntuu näin ol-len loogiselta ja järkevältä.

Lisätietoja: www.kahvi.net, www.positivelycoffee.org

CASE: Uutta tutkimustietoa kahvin terveysvaikutuksista

Tiedotusvälineisiin ja viranomaisiin pidetään säännöllis-tä yhteyttä. Viranomaistapaamiset järjestetään usein la-kisääteisen valvonnan yhteydessä tai uusia säädöksiälaadittaessa. Jälkimmäisessä tapauksessa yhteydethoidetaan useimmiten Paahtimoyhdistyksen kautta.

Paulig osallistuu Paahtimoyhdistyksen keväällä 2004käynnistämään kolmivuotiseen Positively Coffee -oh-jelmaan, jolla terveydenhoitoalan ammattilaisille väli-tetään tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoakahvin ja terveyden yhteyksistä. Ohjelmassa on mu-kana kuusi Euroopan maata.

Tavoitteena on parantaa terveydenhoitoalan ammatti-laisten tietotasoa aiheesta ja näin myös kansalaistentietämystä kahvin ja terveyden välisistä yhteyksistä. Oh-

jelmalla välitetään uutta tietoa ja oiotaan väärinkäsityk-siä.Välineinä ovat internet ja tiedotteet sekä osallistumi-nen terveydenhoitoalan ammattilaisten tapahtumiin.

Kahvissa on useita terveyteen myönteisesti vaikut-tavia ainesosia.

31

Vas

tuulli

suude

n os

a-al

uei

taTuoteturvallisuus ja laadunhallintaGlobal Reporting Initiativen suositus nostaa taloudelli-sen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ohella yhteiskun-tavastuun osa-alueeksi elintarvikealan yrityksille kes-keisen tuoteturvallisuuden. Oy Gustav Paulig Ab:n tuo-teturvallisuusstrategia perustuu elintarvikealalla ylei-sesti käytettyyn kansainväliseen EFSIS-standardiin.

Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen koskee kaikkiatuotantoketjuun osallistuvia. Standardin mukainen toi-minta varmistetaan säännöllisin arvioinnein. Ulkopuoli-sen auditointiyrityksen keväällä 2004 tekemässä ar-vioinnissa ei ilmennyt yhtään kriittistä tai vakavaa poik-keamaa. Yhtiön korkeamman tason EFSIS-sertifikaat-ti on voimassa kevääseen 2005. Sisäisiä laatu- ja ym-

päristöarviointeja varten Pauligilla on säännöllisestitoimiva, koulutettu arvioijaryhmä.

Tarkastelukaudella Pauligin asiakas Ruokakesko Oytoteutti oman toimittaja-auditointinsa Vuosaaren tuo-tantotiloissa. Paulig saavutti arvosteluasteikon kor-keimman tason. Pauligin toiminta on sertifioitu myösVenäjän vientiä varten (SGS Inspection Services).

Pauligin tuotteiden tuotantoketjussa turvallisuuteenvaikuttavat tekijät on selvitetty HACCP-analyysiä (Ha-zard Analysis and Critical Control Points) käyttäen.Sen ansiosta omavalvonnassa voidaan keskittyäoleellisimpiin valvontakohteisiin sekä poikkeamia eh-käiseviin toimenpiteisiin. Omavalvontasuunnitelma

MUITA VASTUULLISUUDEN OSA-ALUEITA

Kaikki Pauligille saapuvat kahvit testataan aistinvaraisesti kahvilaboratoriossa. Kahvit maistetaan jopa 10 ker-taa ennen kuin ne päätyvät kuluttajan kuppiin. Maistotiimissä mukana vas. laadunvarmistaja Eija Peltokorpi,ostojohtaja Jouko Pihkanen, päämaistaja Marja Touri ja laatupäällikkö Katariina Aho.

32

Vas

tuulli

suude

n os

a-al

uei

ta

tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.Myös tuotteiden jäljitettävyyttä ja takaisinvetoa harjoi-tellaan vuosittain.

Tuotantotilojen kriittiset pisteet määriteltiin uudelleenViking Coffeen tuotannon siirryttyä Vuosaareen syk-syllä 2003.

Omavalvonnalla on keskeinen rooli tuoteturvallisuu-den ja tuotelaadun varmistamisessa ennen tuotteenpäätymistä kuluttajalle. Tuotannon laatukoulutuksissa(ks. s. 22 HACCP) sekä päivittäisessä työnopastuk-sessa korostettiin päättyneellä tarkastelujaksolla hen-kilökohtaisen laatuvastuun kantamisen tärkeyttä. Ta-voitteena on jatkaa omavalvonnan painopisteen siir-tämistä kahvilaboratoriolta suoraan tuotantopisteisiin.

Jokaisella tuotteella on tuotespesifikaatio eli tuote-määrittely, joka yksilöi tuotteeseen liittyvät valmistus-tiedot ja muut lakisääteiset tiedot. Laadunvarmistuk-sen tehtävänä on varmistaa, että tuotteet ovat spesi-fikaatioiden mukaisia.

Laatuasioiden yhteenvetoraportti, Quality Review, vä-littää kuukausittain johdolle tietoa mm. raakakahvinlaadusta, kuluttajapalautteista, kilpailijamaistojen tu-loksista, laatukustannuksista, kahvipalautuksista,HACCP-seurannasta, toimittajavalituksista, auditoin-tien tuloksista sekä muista ajankohtaisista laatu- jaympäristöasioista.

Myös kuluttajapalvelu on tärkeä osa laadunvarmistus-ta. Sinne tulleet huomautukset jäljitetään prosesseihin,ja tarvittaessa muutetaan menettelytapoja. Huomau-tukset kahvin laadusta toimitetaan välittömästi kahvila-boratorioon ja/tai tuotantoon jatkotoimenpiteitä varten.

Viime kaudella tuli 19 tuotevalitusta miljoonaa kahvi-kiloa kohti ja edellisvuonna kirjattiin 22 kuluttajavali-tusta miljoonaa kahvikiloa kohti. Kuluttajavalituksiinvastataan henkilökohtaisesti.

Laadunhallinta on entistä jämäkämpää, kun siihenliittyvät dokumentit on saatu sähköiseen hallintajär-jestelmään. Urakasta vastasivat projektipäällikköMarja Laitinen ja laatupäällikkö Katariina Aho.

Jauhaja Mikko Sinisalo ottaa laadunvalvontanäytettävastajauhetusta kahvista. Omavalvonnalla on kes-keinen rooli tuoteturvallisuuden toteutumisessa.

33

Lupi

a ja

sitou

muks

ia

• EFSIS-standardi: tuotteiden turvallisuuden ja nii-den laadun takaava standardi. EFSIS täyttää Bri-tish Retail Consortiumin (BRC) teknisen standar-din vaatimukset, jotka koskevat elintarvikkeita vähittäiskaupalle toimittavia yrityksiä. Lisätietoja:www.efsis.com

• European Contract for Coffee (ECC): Paulig nou-dattaa kaikissa raakakahvin ostosopimuksissaan ECC:n säännöksiä. Lisätietoja: www.ecf-coffee.org

• Luomutuotteiden valvonta: luonnonmukaisten tuotteiden viranomaisvalvonta kattaa koko hankin-taketjun. Lisätietoja: www.elintarvikevirasto.fi

• Pelastussuunnitelma: vuonna 2000 laadittu ja vuosina 2002 ja 2004 päivitetty suunnitelma perehdyttää tuotantolaitoksen henkilökunnan palontorjuntaan ja onnettomuuksien ennaltaeh-käisyyn.

• Omavalvontasuunnitelma: Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut päätöksensä Oy Gustav Paulig Ab:n omavalvonnasta marraskuus-sa 1996. Omavalvonta perustuu HACCP-analyy-siin (Hazard Analysis of Critical Control Points).Lisätietoja: www.elintarvikevirasto.fi

• Vastaavuussertifikaatti: Tuotteemme täyttävät Venäjän vientiin vaadittavan GOST R-standardin vaatimukset (Gosstandard of Russia). Lisätietoja:www.kttk.fi

• Ympäristöauditointi: ISO 14001 -standardin mukaiset arvioinnit toteutettiin huhti-toukokuussa 2004. Sertifikaatti saatiin 11.6.2004.

• Ympäristölupa: Pauligilla on Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa vuodelta 1996. Uuden ympäristölainsäädännön mukainen ympäristölupahakemus jätettiin Helsin-gin kaupungille 30.4.2004.

Osallistuminen elinkeinoelämänja toimialan kehittämiseen

Kotimainen yhteistyö• ECR Finland: yhdistyksen tarkoitus on edistää

kaupan ja teollisuuden välistä yhteistyötä erityisesti tavararyhmähallinnassa ja logistiikassa.Lisätietoja: www.ecr-finland.com

• Elintarviketeollisuusliitto ry: liitto on suomalaisen elintarviketeollisuuden edunvalvoja elinkeino- ja työmarkkinapolitiikassa. ETL toimii myös yritysten yhteistyöfoorumina suhteessa viranomaisiin, kauppaan, tuottajiin ja muihin sidosryhmiin.Lisätietoja: www.etl.fi

• Finnish Business & Society: verkoston tavoite on kehittää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestä-vän kehityksen edistämiseksi. Lisätietoja:www.businessandsociety.net

• Mainostajien liitto: liitto on mainonnan ostajien val-takunnallinen edunvalvoja, joka neuvoo jäseniään markkinointiviestintään liittyvissä kysymyksissä ja julkaisee useita tutkimuksia. Lisätietoja: www.mai-nostajat.fi

• Paahtimoyhdistys ry: yhdistys pyrkii parantamaan jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä. Yhdistys yh-distää paahtimoiden voimavarat tehokkaaseen vaikuttamiseen, vaikuttaa asioihin ennakoiden ja tiivistää jäsenyrityksille tietotulvasta olennaisen.Yhdistys luo jäsenilleen kustannusetua tuottamal-la keskitetysti alan palveluja itse tai yhdessä EUCA:n kanssa. Paahtimoyhdistys on yksi Elintarvi-keteollisuusliiton (www.etl.fi) toimialayhdistyksistä ja European Coffee Associationin (EUCA) jäsen.

• Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy: Lain-säädäntö edellyttää yritysten huolehtivan markki-noille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä.Tekemällä sopimuksen PYR:n kanssa yritys siir-tää pakkaustensa hyötykäyttövelvoitteen PYR:n tuottajayhteisöille. Osoituksena tästä Pauligille on myönnetty PYR-merkki. Lisätietoja: www.pyr.fi

• Suomen erikoiskahviyhdistys ry (SEKO): kahvi-alan ammattilaisia palveleva valtakunnallinen yh-distys, jonka tavoitteena on erikoiskahvien laadun ja yleisen kahvitietouden ylläpitäminen ja paranta-minen sekä kahvilakulttuurin edistäminen. Lisätie-toja: www.seko-ry.com

KAHVINTUOTANTOON LIITTYVIÄ LUPIA JA SITOUMUKSIA

34

Lupi

a ja

sitou

muks

ia

• Suomen Pakkausyhdistys ry: yhdistys koordinoi pakkausalan tiedotus- ja suhdetoimintaa, julkaisutoimintaa sekä koulutusta. Lisätietoja: www.pak-kaus.com

• Suomen Uusiomuovi Oy: yhtiö on muovialan tuot-tajayhteisö. Lisätietoja: www.suomenuusiomuovi.fi

• Joulupukkisäätiö: säätiön toiminta-ajatus on kehit-tää ja ylläpitää mielikuvaa Suomesta joulupukin kotimaana sekä luoda edellytyksiä mielikuvan hyödyntämiselle yritysten ja yhteisöjen toiminnas-sa. Toiminnan voittovarat suunnataan hyvänteke-väisyyteen. Pauligin Santa Claus -kahvi on Joulu-pukkisäätiön virallinen kahvi. Lisätietoja:www.santaclausplaza.com

Kansainvälinen yhteistyö• International Coffee Partners GmbH (ICP): Viiden

eurooppalaisen kahvialan perheyhtiön vuonna 2001 perustama voittoa tavoittelematon yhteisyri-tys. Toiminta-ajatuksena on edistää kestävää kehi-tystä kahvintuottajamaissa toteuttamalla projekte-ja, jotka hyödyttävät kahvinviljelijäperheitä ja ym-päristöä. Lisätietoja: www.coffee-partners.org

• EUCA on eurooppalaisten paahtimoyhdistysten kattojärjestö, joka toimii edunvalvojana EU-tasol-la. Lisätietoja: www.kahvi.net/paahtimoyhdistys

• Institute for Scientific Information on Coffee (ISIC): Euroopan suurimpien kahviyhtiöiden muo-dostama organisaatio, joka toimii yhteistyössä Maailman kahvijärjestön ICO:n kanssa. ISIC:n alajärjestöt ovat CoSIC ja PEC.

• Coffee Science Information Centre (CoSIC): Isos-sa-Britanniassa toimiva kahvialan tiedotuskeskus, joka seuraa maailmanlaajuisesti kahviin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja tuottaa siihen pohjautu-vaa tietoa asiantuntijoiden ja kuluttajien käyttöön.Lisätietoja: www.cosic.org

• Physiological Effects of Coffee (PEC): ISIC:n ala-järjestö, joka seuraa ja rahoittaa kahvin terveys-vaikutuksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta

• Speciality Coffee Association of America (SCAA):laatukahviyhdistyksen jäseniä ovat muun muassa kahvilat, paahtimot, viljelijät, kahvin vientiyritykset ja maahantuojat. Lisätietoja: www.scaa.org