pääkirjoitus - kyweb.fi · kylteri on helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti....
TRANSCRIPT
PukukoodiO n kO S lu S h i Sta t u l lu t l a h kO?
t u t k i m m e : k au p p i S l a i n e n t yö l l i St y y pa r h a i t e n
m i k S i k e S kO S Sa S O i pa n h u i lu?
Puimme kylterimiehet bisnesmuotiin.
2 34/2014 3/2014
rakkaudeSta lajiin?Palkaton työ voi muuttua epäoikeudenmukaiseksi, jos perusteetsiihen ovat kyseenalaiset.
pääkirjoitusverna vuoripuro
“OnkO tuOSSa mitään järkeä?” mietin, kun kuun-telin Slushin työntekijöiden kertomuksia tapahtuman parissa valvotuista öistä ja mitättömistä palkkioista (s. 14). Oli vaikeaa käsittää, miksi omistaa elämänsä pro-jektille, joka ei ole hyväntekeväisyyttä tai oma yritys.
Sitten muistin, että olenhan itsekin tehnyt samaa Kylterin parissa tämän vuoden. Intohimo omaa alaa kohtaan on välillä niin suuri, että hauskat hetket, op-piminen ja urahyödyt ovat taloudellisen hampaiden-kiristelyn arvoisia.
Uskon, että esimerkiksi Kylteriin haastatellut Slus-hin ydintiimiläiset tulevat varmasti hyötymään työ-kokemuksestaan jatkossa. Harva pääsisi muuten pari-kymppisenä vaikkapa vierailulle Nasdaqiin.
aSia, jOta SluShin palkkiopolitiikassa en kuiten-kaan voi hyväksyä on sille esitetyt perustelut.
Pieni tai olematon palkka kun kuulemma toimii filtterinä, jotta töihin saadaan motivoituneimmat te-kijät.
“Siten tänne tulevat vain he, jotka oikeasti tätä ha-luavat”, minulle sanottiin.
On vaarallista iskostaa tällainen ajatusmalli nuo-riin työntekijöihin. Ei ole ahneutta tai välinpitämät-tömyyttä osata hinnoitella kykynsä oikein. Lahjakkaat ja innokkaat nuoretkin ansaitsevat korvausta, joka on edes jossain suhteessa työpanokseen.
Voittoa tavoittelematon organisaatio voi toki teet-
tää palkatonta työtä halukkailla, mutta tätä on turha yrittää kuorruttaa näyttämään motivaation testaami-selta.
OmiStautuminen On inSpirOivaa, sen olen saanut päätoimittajavuotenani huomata. Kylterin-kään avustajapalkkiot eivät päätä huimaa, mutta silti esimerkiksi tähän numeroon Tapio Melgin ja Voit-
to Kangas keräsivät ainutlaatuisen ja suuritöisen se-tin dataa kauppislaisten työllistymisestä - vain, koska heitä kiinnosti (s. 18). Tällaista tietoa kyltereiden ura-kehityksestä ei ole aiemmin koonnut edes Aalto-yli-opisto.
Avustajien kanssa tehtiin tähän lehteen myös tyyli-käs kuvaeditoriaali (s. 26). Vapaaehtoiset kylterimallit Aksel, Werner ja Jonathan olivat valmiita kylmet-tämään nenänpäänsä Merihaan parkkihalleissa, jotta lukijoille saatiin esiteltyä tulevan kauden pukumuotia. Myös tinkimätön kuvaustiimi teki kaikkensa, lähes-tulkoon voileipäpalkalla.
tämä On viimeinen Kylterini päätoimittajana. Lukijoiden lisäksi haluan kiittää kuluneesta vuodes-ta joka ikistä lehteä avustanutta huipputyyppiä. Halu tehdä laadukasta yhteistä opiskelijalehteä on kerännyt kasaan porukan innoittavia ihmisiä. Se on paras palk-ka, jonka tästä työstä olen voinut saada.
Haluatko kirjoittaa, kuvata
tai kuvittaa? Ota yhteyttä
kylteri on Helsingin
kauppatieteiden ylioppilaiden
ylioppilaslehti. syksyllä
1999 perustettu lehti toimii
ikkunana aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun
opiskelijoiden maailmaan ja
käsittelee ajankohtaisia aiheita
heidän näkökulmastaan.
päätOimittaja
verna vuoripuro
050 413 2280
ad
karin Gellman
040 353 8287
ilmOituSmyynti
oliver rotko
040 353 8282
kannen kuva
jere oliver tienhaara
julkaiSija
kY-säätiö
pohjoinen rautatiekatu 21 b 3. krs.
00100 Helsinki
painO
Lönnberg
paperi
Multiart Gloss 250 g
Galerie art Matt 115 g
painOS
1200
iSSn-l 1457-0890 iSSn 1457-0890
>>
verna vuoripuro
tekijät5/2014
?
karin GeLLMan
saLLa koivu
esa-pekka MattiLa petri anttiLa
>>
>>>>
>>
kati iLoMäki
>>
voitto kanGas
>>
tapio MeLGin
>>
taneLi kontiainen
>>
jere oLivertienHaara
>>
se voit oLLa sinä!
>>
steLLa kaLLionpää
>>
Kylteri, oletko briljantti työnhakija?
Hyödynnä SEFEn sparraus töitä hakiessasi.
Saat neuvoja hakemuksen ja cv:n tekoon sekä haastatteluun valmistautumiseen. Palkkaneuvonnasta saat apua oman työpanoksesi hinnoitteluun.
Muista myös tarkistuttaa työsopimuksesi SEFEn juristeilla ennen allekirjoittamista.
www.sefe.� /kesatyoajanvaraus.sefe.�
6 75/2014 5/2014
VESI
3 pääkirjoitus
8 tiLinpäätÖs
10 LYHYet
Miksi Keskossa soi panhuilu? Taloustieteen opiskelijat nousivat kapinaan.
LOSKA
14 pYHäLLä HenGeLLä
Onko Slush uskonto?
18 saMasta Muotista
Selvitimme, mihin kylterit menevät töihin.
26 Dark CasuaL
Puimme kauppismiehet bisnesmuotiin.
LUMI
32 HaastatteLussa tuoMo pietiLäinen
34 MeDiaiLLan tärkeiMMät
37 kY-Looks
38 koLuMni: steLLa kaLLionpää
40 raFLapoLiisi
42 kY tieDottaa
45 puHeenjoHtajaLta
46 ajankoHtaiset 18Kerromme, miten kylteri työllistyy.
10” Budjetit määräytyvät kuten oppikirjoissa: budjettineuvottelujen perusteella. ”
tässä LeHDessä
26
14” Mun piti tehdä kandi valmiiksi, mutta sit mä vaan
hurahdin. ”
8 95/2014 5/2014
tiLinpäätÖs
1300
982
KYLTERIELÄMÄ LUKUINA KOONNUT KYLTERIN TOIMITUS
vapaaehtoistyöntekijää osallistui
startup-konferenssi Slushin val-
misteluihin marraskuun lopulla.
Kaksipäiväisessä tapahtumassa
kävijöitä oli yli 10 000.
Kylterin uusi päätoimittaja valitaan joulukuun alussa.
Lehden uuden luotsaajan pesti kestää
ja hänellä on tehtävänään
KY ry:n uudeksi hallituksen-
muodostajaksi ja puheenjohtajaksi
valittiin 4 . vuoden opiskelija
Antti Korpelainen .
Kauppiksen kevätlukukausi alkaa
5 . t a m m i k u u t a 2 0 1 5 .
Haku päälläValta vaihtuu
Takaisin ruotuun
177.
802,
Antin lempikappaleKiljukaulassa on numero
Hänellä on ollut
9 Jo lähes 3 10 0 0 0 opiskelijalla on
opintolainaa, kertoo Kelan tuore
opintoetuustilasto.
Heistä 10 0 4 0 0 oli nostanut lainaa
lukuvuoden 2013–2014 aikana.
ja opintopisteitä on kertynyt tämän vuoden loppuun mennessä
on KY:n Otaniemestä vuokraamien
neliöiden kokonaismäärä. KY:llä on
ensi syksynä Otaniemessä muun
muassa toimisto, oma juhlatila ja
vapaaehtoistilaa.
KY-pestiä,
Aavikon laitaa .
1 2 k u u k au t t a ,5 l e h te ä .
'15
m2
10 115/2014 5/2014
LYHYet MIKSI KESKOSSA SOI PANHUILU?
Töölön uusitun oppimistilan perus-heikkoudet eivät muutostöissä
juuri kehittyneet. Sisustusarkkiteh-din mukaan suurimmat haasteet
olivat raha ja rakennuksen suojelu.
TEKSTI TANELI KONTIAINEN
KUvA ESA-PEKKA MAT TILA
Learning huti?
Töölön kampuksen Kesko-salin muutostöiden tarkoituksena oli luoda käyttäjälähtöinen tila opiskelijoiden tarpeet tarkasti huomioon ottaen.
Reilun puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen Kylteri päätti selvittää, miksi Learning hubiksi ristit-ty oppimistila on edelleen meluisa ja vailla säädettäviä työtasoja, riittäviä pistorasiapaikkoja tai kunnolla toi-mivaa langatonta internetiä. Monet näistä kun olivat juuri niitä asioita, joita opiskelijoista koostuva suun-nitteluryhmä halusi tilassa parantaa.
Aalto-yliopiston Learning hub -projekteja koor-dinoiva suunnittelija, sisustusarkkitehti Valeria
Gryada pitää hanketta pääosin onnistuneena, vaikka myöntää tilan puutteet. Suojeltuun rakennukseen ei voitu tehdä kaikkia tarpeellisia muutoksia meluisuu-den vähentämiseksi.
Yksi LearninG Hubin suurimmista heikkouksista on isoon työtilaan sovel-tumaton akustiikka. Sali suunniteltiin 1940-luvulla kirjastoksi, ei 200 opis-kelijan ryhmätyötilaksi. Valeria Gryadan mukaan melua vähentäviä kiinteitä seiniä tai akustiikkapaneeleita ei rakennuksen suojelun vuoksi voitu rakentaa.
”Akustiikan parantaminen olisi vaatinut todella ison suunnitteluprosessin, jotta se olisi tehty oikein. Tällä aikataululla ja budjetilla se ei ollut mahdollista.”
Tilaan tuotiin liikuteltavia sermejä jakamaan ryhmätyötiloja erilleen. Lokakuussa saliin ilmestyi uusia kaiuttimia, joilla meluhaitta yritetään taltuttaa.
”Sieltä tulee musiikkia, jonka tarkoitus on pienentää muiden keskustelun aikaan-saamaa hälyä. Kokeillaan tätä nyt jonkin aikaa ja tehdään arvio syksyllä 2015 tämän toimivuudesta”, Seppo Ikäheimo toteaa.
jatkojoHDot kurottautuvat seinustaLta yli lattian. Tuntuu kum-malliselta, että uudessa oppimistilassa ei otettu huomioon sitä, että kannetta-vien tietokoneiden käyttö vaatii sähköä. Gryada selittää puuttuvia pistokkeita budjettikurilla.
”Jossain vaiheessa piti tarkasti päättää, mihin investoimme rajallisen raha-summan. Jotain täytyi uhrata. Suunnitteluhetkellä luulimme, että pistorasioi-ta olisi riittävästi, mutta enemmän ihmisiä käyttää nyt tilaa kuin ajattelimme.”
Kannettavan tietokoneen käyttöön ei kannusta myöskään tilassa vain sa-tunnaisesti toimiva langaton internetyhteys. Seppo Ikäheimo kuuli huonos-ti toimivasta verkosta ensi kertaa Kylteriltä ja toteaa, että asiat hoidetaan, jos niistä saadaan palautetta.
“Wifin käyttömahdollisuudet ovat saamani tiedon mukaan ylipäätään ra-jalliset. Siksi hubissa voi kapasiteetti tulla täyteen. Kapasiteettirajoitetta voi-daan kiertää käyttämällä oman kännykän yhteyttä”, Ikäheimo ohjeistaa.
istuMinen tappaa. vaikka istumatyön haittapuolet ovat olleet esillä kau-an, Learning hubissa ei säädettävistä työtasoista nautita.
Uudistuksessa ergonomiaa parannettiin muun muassa uusilla pehmeil-lä kalusteilla ja säkkituoleilla. Valeria Gryada toteaa, että seisomatyöskentely luultavasti tehtäisiin tämän päivän suunnitelmissa mahdolliseksi.
”Suunnittelun aikaan säädettävät pöydät eivät olleet vielä niin esillä kuin nyt. Tällä hetkellä ehdottaisin tilaan joitain seisomapöytiä, ja ehkä niitä voisi hankkia jos saamme lisää budjettia.”
BUdjETTIKUrI KArSI PISTOrASIOITA
HUILUMUSIIKILLA yrITETään HILLITä MELUA
ISTUMISEn VAArAT UnOHTUIVAT SUUnnITTELUSSA
Toinen rajoittava tekijä oli käytettävissä oleva raha. Gryadan mukaan hankkeen budjetti oli muutamia tu-hansia euroja, mikä ei hänen mielestään ole iso sum-ma Töölön hubin kokoiseen tilaan.
kauppakOrkeakOulun varadekaani Seppo
Ikäheimo perustelee budjettia monilla muilla odot-tavilla hankinnoilla. Budjetin suuruutta hän ei sähkö-postiviestissään kuitenkaan kerro.
”Yleensä hankkeilla on budjetti, ja se yleensä ylite-tään. Nytkin kävi näin, ja monista hienoista asioista on jouduttu tinkimään”, Ikäheimo sanoo.
Töölön kampuksella uusitaan lähivuosina tieto-koneita, av-laitteita ja luokkien kalustusta hyvinkin paljon.
“Jotta kustannukset olisivat hallinnassa ja voisim-me tehdä paljon oppimista edistäviä asioita, raha vain täytyy jakaa moniin asioihin. Budjetit määräytyvät kuten oppikirjoissa opetetaan: budjettineuvottelujen perusteella.”
”Y l e e n s ä
h a n k k e i l l a
o n b u dje t t i ,
ja s e y l e e n s ä
y li t e t ä ä n .”
12 135/2014 5/2014
LYHYet
Taloustieteen opetus on kriisissä, linjasi International Student Ini-tiative for Pluralism in Economics
-liike eli ISIPE tänä syksynä manifestis-saan. Yli kuusikymmentä opiskelijajär-jestöä 30 maasta väittää tulevien suku-polvien tietojen taloustieteestä uhkaavan jäädä yksipuolisiksi. Tämä taas heidän mukaansa vaarantaa kyvyn ratkaista 2000-luvun suuria ongelmia.
Miten on opetusohjelman monimuo-toisuuden laita Aalto-yliopiston talous-tieteen laitoksessa, joka järjestää ope-tuksensa yhdessä Helsingin yliopiston ja Hankenin kanssa?
hy:n mikrOtalOuSteOrian prO-
feSSOri Hannu Vartiaisen mukaan ISIPE:n kritiikki perustuu osaltaan vää-rinkäsitykseen.
”Useat niin kutsutuista heterodoksi-sista [ei-valtavirtataloustieteellisistä] lä-hestymistavoista sulkeutuvat osaksi nor-maalia taloustiedettä, kunhan mallinnus vain tulkitaan asianmukaisesti.”
Samoilla linjoilla on Aallon taloustie-teen laitoksen johtaja, professori Juuso
Välimäki.Hänen mukaansa kauppiksessa ope-
tettava uusklassinen taloustiede tarjoaa välineet taloudellisten ilmiöiden ymmär-tämiseen ja analysoimiseen monissa eri sovelluskohteissa.
”Olemme muokanneet opinto-oh-jelmamme vastaamaan kansainvälisis-sä verrokkikouluissa tarjottuja tutkinto-ja, ja painotamme Suomen ja Euroopan talouskysymyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että analyyttisenä kehikkona käytämme uusklassista teoriaa.”
Opiskelijat nousivat maailmalla barrikaadeille yksipuolisen
taloustieteen opetuksen takia, mutta Aallossa luotetaan yhä
uusklassiseen teoriaan.
TEKSTI KATI ILOMÄKI
KUvITUS KARIN GELLMAN
TALOUSTIETEILIJÄT NOUSIvAT K APINAAN
iSipe kritiSOi Sitä, miten klassisen, jälkikeynesiläisen, institutionaalisen, vihreän talouden, feministisen, marxi-laisen ja itävaltalaisen taloustieteen pe-rusteet on jätetty huomioimatta. Useat ekonomiopiskelijat valmistuvat ISIPE:n mukaan koskaan kohtaamatta luentosa-lissa eri näkökulmien kirjoa.
Haastatellut professorit ovat yhtä mieltä siitä, että eri teorioiden tuntemi-nen on kannatettava asia. Eri juttu on, onko koulukuntien paikka perustutkin-non opinnoissa.
”Tärkein päämäärämme on opettaa valtavirtataloustiedettä kunnolla ja kor-kealaatuisesti. Suurempi ongelma on, et-tä mahdollisuudet esitellä kattavasti edes valtavirran sisällä käytyä keskustelua ih-miskunnan ongelmista ovat liian vähäi-set”, Aallon taloustieteen professori Pertti
Haaparanta kommentoi.
vartiainen Ottaa eSille sen, että yliopisto-opetus perustuu luonteeltaan konservatiiviseen tieteeseen. Uudet aja-tukset hyväksytään osaksi tieteellistä maailmankuvaa vasta, kun ne uskotta-vasti kumoavat vanhat ajatukset. Jos ope-tuksessa painotettaisiin materiaalia, joka ei ole läpäissyt tiedeyhteisön seulaa, se menettäisi helposti kurinalaisuutensa ja luotettavuutensa.
”Sen sijaan tutkimuksessa heterodok-sista kritiikkiä pitää käsitellä ja kaikkia vaihtoehtoisia lähestymistapoja testata. Uskallan myös väittää, että niin talous-tieteessä tehdäänkin”, Vartiainen toteaa.
iSipe kritiSOi kOulukuntakySy-
mykSen ohella myös matematiikan ja kvantitatiivisuuden ylivaltaa opinnoissa. Aallon kurssitarjonnassa joitain talous- ja oppihistorian kursseja onneksi on, ai-nakin vielä.
Esimerkiksi Matti Pohjolan Suomen talous ja talouspolitiikka -kurssi toimii ajankohtaisten ilmiöiden taustoittajana. Haaparanta kertoo, että viime vuosina on tarjottu esimerkiksi taloustieteen op-pihistorian kurssia, jolla käsitellään aina-kin itävaltalaista koulukuntaa ja marxi-laista teoriaa.
”Meillä on lisäksi taloushistorian kurssi, jolla käsitellään myös talouskrii-sejä. Kummankaan kurssin jatkuvuus ei kuitenkaan ole varmaa.”
Kansiksenkapea kehys
14 155/2014 5/201414 155/2014 5/2014
Kymmenet nuoret omistavat työpäivänsä ja elämänsä Slush-tapahtumalle – palkatta. Onko kyseessä uskonlahkomainen
uhrautuminen vai lähtölaukaus uralle?
TEKSTI VERNA VUORIPURO
Pyhällähengellä
Tämän vuoden alussa kourallinen parikymppisiä helsinkiläisiä aloitti elämänsä rutistuksen. Luvassa oli
valvottuja öitä, tuhansia työtunteja, yhtei-söllisyyttä ja hurmosta. Yksi lähti maail-malle kiertämään levittääkseen yhteisönsä sanomaa.
“Mun oli tarkoitus tehdä kandi valmiik-si, mutta sit mä vaan hurahdin”, toinen kommentoi.
Koko urakka huipentui marraskuun lopulla valtavaksi tapahtumaksi, jossa sa-manmieliset kokoontuivat iloitsemaan yh-teisestä tarkoituksestaan, tämän maan ku-
rimuksesta vapauttamisesta. Kuulostaa lähes uskonnolliselta. Ky-
seessä on kuitenkin Suviseurojen sijaan Suomen suurin tekninen tapahtumatuo-tanto, startup-konferenssi Slush.
24-vuOtiaS jenny Gyllander lähti mukaan järjestämään Slushia viime vuon-na.
“Meilasin tapahtuman toimitusjohtajal-le Miki Kuuselle, että voin tulla Slushin official instagrammeriksi. Lopulta työnku-vani laajeni vastaamaan koko tapahtuman
“Ennen viime kuun opintotukea mulla oli tilillä rahaa kymmenen senttiä”, Laiho nauraa.
SluShin tämän vuOden budjetti ei vielä Kylterin painoon mennessä ollut jul-kinen. Viime vuonna budjetti oli 2,1 mil-joonaa euroa. Kävijämäärä kuitenkin tup-laantui tämän vuoden Slushissa, joten rahaakin oli todennäköisesti paljon enem-män.
Tapahtuman takana on Startup-säätiö. Raha konferenssin järjestämiseen tulee lipputuloista sekä partneriyrityksiltä, jotka haluavat näkyvyyttää tapahtumassa.
Miksi näin suuren luokan tapahtuma-tuotanto ei maksa omistautuneille työnte-kijöilleen?
Tuottaja Hujasen mukaan kyse on pe-riaatteesta.
“Siinä pysyy silloin tekemisen meininki ja keskittyminen olennaiseen, kun ei mie-titä ylityötunteja ja bonuksia. Kun kaikki ovat yhtä köyhiä, ei ole stressiä sen suh-teen.”
Laiho on samaa mieltä. Hänen mieles-tään korvauksen pienuus toimii ikään kuin filtterinä.
“Tänne tulevat töihin sitten vain ne, jotka oikeasti haluavat tehdä tätä.”
sosiaalisen median kanavista”, hän kertoo.Hankenilla yrittäjyyttä ja kansantalous-
tiedettä opiskeleva Gyllander on työsken-nellyt Slushissa tämän vuoden helmikuus-ta asti täyspäiväisenä markkinointijohtaja-na. Työmäärä on ollut hurja.
“Jos mä laskisin työtunteja, niihin mah-tuisi normaalin ihmisen useampi työvuosi.”
Täysipäiväisyys tarkoittaakin Slushissa tapahtuman lähestyessä lähes ympärivuo-rokautisuutta.
“Mä tulin toimistolle tänään aamu-kuudelta. Eilen tyypit oli täällä yöllä kol-meen asti”, kommentoi Slushin taloudesta vastaava 22-vuotias kylteri Teemu Laiho kahta viikkoa ennen h-hetkeä.
Kun hän lähti mukaan Slushiin, hänellä ei ollut aavistustakaan työmäärästä.
“Mukana on todella omistautunutta jengiä. Nämä tyypit laittavat koko elämän-sä tähän.”
SluShin pariSSa työSkentelee
koko vuoden täysipäiväisesti viisitoista henkilöä. Tapahtumaa edeltävinä kuukau-sina tämä ydintiimi laajenee noin 30 hen-keen. Näistä palkkaa maksetaan kullekin tarvittaessa.
“Kysymme, paljon sun vuokra on ja pal-jon menee kuussa rahaa ruokaan. Se on sit-ten about se palkka”, kommentoi tapahtu-man vastaava tuottaja, kylteri Atte Hujanen.
Slushin organisaatio kasvaa viimeisten viikkojen aikana noin 1300 vapaaehtoisel-la, jotka toimivat noin 70 ryhmänvetäjän sekä 30 tiiminvetäjän kanssa. Lisäksi ta-pahtuman teknisestä toteutuksesta vastaa noin 600 hengen palkattu ammattiorga-nisaatio. Slushin laajennetun tiimin lisäksi vuokranmaksussa voidaan auttaa tiimin-vetäjiä, jos työ vie niin paljon aikaa, ettei palkallisiin projekteihin ehdi.
Sekä Laiho että Gyllander kertovat las-kevansa kolikoita palkkapäivän lähestyessä.
“Kysy m m e,
p a ljo n s u n
v u o kra o n ja
p a ljo n m e n e e
ku u s s a ra h a a
r u o k a a n . S e o n
s i t t e n a b o u t
s e p a l k k a .”
kuva petri anttila
>>
16 175/2014 5/2014
Hujanen korostaa, että Slushin työnte-kijöitä yhdistää yrittäjähenki.
“Harvoinpa yrityksissäkään toimitus-johtaja tai itse yrittäjät saavat paljoa palk-kaa. Tässä on vähän sama juttu. Lyhyellä aikavälillä tehdään oman talouden kan-nalta huonoja päätöksiä, mutta nämä ko-kemukset ja verkostot, jotka tästä saa ovat varmasti rahan arvoisia.”
Gyllander kertoo, ettei edes haluaisi palkankorotusta, vaikka mahdollisuus sel-laiseen tarjoutuisi. Jos tiimi nostaisi lisää palkkaa, se olisi jostain muusta pois.
“Silloin ei ehkä tapahtumassa wifi toimi tai ruoka ei ole niin hyvää”, hän perustelee.
“Tuhat halukasta vapaaehtoistakin mie-lestäni kertoo siitä, että miksi me heille palkkoja maksettaisiin, kun voimme sen sijaan luoda huikean kokemuksen kaikil-le.”
Gyllander kertOO kuvaavan esi-merkin yhden Slushin ydintiimiläisen omistautumisesta. Startup Saunalle ilmes-tyi toukokuussa 2013 nuorehko teekka-ri, joka halusi lähteä ulkomaille mainos-tamaan Slushia. Viime vuoden syksyllä hänelle annettiin lentolippu, ja hän kiersi ulkomaisia konferensseja ja startup-kiih-dyttämöitä.
Tänä vuonna hän vastasi noin kolmas-
osasta Slushin maailmankiertueesta, jon-ka osana järjestettiin paikalliset tapahtu-mat 71 kaupungissa eri puolilla maailmaa.Palkkaa hän ei ole saanut, ainoastaan mat-kakorvaukset.
“Martin on siellä reissannut mukanaan vain seitsemän kilon käsimatkatavaralauk-ku”, Gyllander mainitsee.
Gyllanderin mukaan ilmaista työvoi-maa motivoi ajatus siitä, että he tekevät jo-tain tarpeellista koko startup-kentälle. Li-säksi Slushissa viehättää innostus, omis-tautuneisuus ja rohkeus.
Samaa mieltä on Laiho.“Mä vain tykkään tehdä tätä. Slushissa
kaikki kävijät ovat samalla tasolla. Siellä on poliitikkoja, toimitusjohtajia ja opiskelijoi-ta sekaisin.”
SluShin työntekijöiden kertO-
muSten perusteella tapahtuma kuulos-taa lähes uskonlahkolta. Slushin työnteki-jät uskovat saattavansa Suomen talouden nousuun startupeilla ja yrittäjyyden tu-kemisella. Tapahtuman järjestäminen on saatu kuulostamaan hyväntekeväisyydeltä.
Samanmieliset nuoret opiskelijat teke-vät työtään kuin hurmoksessa. Gyllander vertaa leikkimielisesti Slushin järjestämis-
tä jopa raskausaikaan.“Yhdeksän kuukauden odotus, kohta
tämä lapsi syntyy”, hän toteaa kaksi viik-koa ennen Slushia.
Työntekijät ja vapaaehtoiset tuntuvat kaikki vilpittömästi uskovan Slushiin. Pal-kanmaksun epäoikeudenmukaisuutta ku-kaan ei tunnusta – heistä raha on järkevää laittaa yhteiseen hyvään.
uSkOntOjen uhrit ry. määrittelee lah-koja seuraavasti:
“Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tu-lee ihmiskunnan pelastumiseen. - - Jäse-neltä edellytetään tunteenomaista sitoutu-
mista ja yhdenmukaisuutta. Tämän vuoksi niiden (lahkojen) on pakko esittää jäsenil-leen suuria vaatimuksia ja mainostaa muil-le omia suorituksiaan ja aikaansaannoksi-aan.”
Kuulostaa tutulta.Slushilla on myös johtohahmonsa, ja
henkilöpalvontaa ei voi olla huomaamatta. Esimerkiksi Miki Kuusen ja Peter Vester-
backan nimet lausutaan ylpeydellä.“Täällä voi päästä tekemisiin todella
maagisten hahmojen kanssa. Opiskelijan etunimi voi parissa päivässä tulla tutuksi vaikka Supercellin Ilkka Paanaselle”, Hu-janen sanoo.
SluShia On vaikea kritisoida, koska siihen uskovat yksisilmäisesti niin monet. Tapahtumaa tukevat niin poliitikot kuin yliopistotkin. Vapaaehtoisten hehkutus-puhe ei tunnu opetellulta, koska silmistä todella paistaa vilpitön palo edistää hyvää asiaa.
Mutta onko Slush kuitenkaan hyvänte-
keväisyyttä? Tapahtumassahan vain aute-taan voittoa tavoittelevia yrityksiä kerää-mään rahaa.
Vapaaehtoistyön etuja ovat yhteishen-ki ja tapahtuman sisäänpääsy, jonka avul-la voi onnistua tapaamaan arvokkaita kon-takteja. Voidaan kuitenkin miettiä, kiin-nostaako toimitusjohtajia ja muita isoja nimiä Slushissa opiskelija-apurit vai yri-tykset, joita tapahtuma esittelee.
Hujanen kertoo silti vaikuttavia tari-noita siitä, miten Slushissa työskennelleet ovat päässeet etenemään urallaan.
“Moni on sanonut, että Slushissa op-pii kolmessa kuukaudessa enemmän kuin McKinseyllä vuodessa.”
Ehkäpä Slushin henkiset hyödyt todel-la ovat työmäärän ja itsensä uhraamisen arvoisia. On kuitenkin vaikeaa uskoa, et-tä tuotannosta hyötyisivät rahallisesti vain startupit.
Jää nähtäväksi, kuka todellisuudessa Slushin taloudellisen sadon korjaa.
“En n e n v iim e
ku u n op in to t u k e a
m u l l a o li t i li l l ä
ra h a a ky m m e n e n
s e n t t i ä .”
Gyllander ja laihO eivät vielä tiedä, mitä Slushin jälkeinen elämä sisältää. Vii-me vuonna Gyllander lähti Slushin jälkeen kahdeksi kuukaudeksi Aasiaan rauhoittu-maan.
Tavallinen päivätyö ei kumpaakaan kiinnosta. Toiveissa on, että tulevaisuu-dessakin työ tuntuisi itselle merkitykselli-seltä.
“Jos mä voin tehdä yhtä siistejä juttu-ja jossain muuallakin kuin Slushissa niin why not. Slushissa olen esimerkiksi saa-nut suunnitella Times Squarella näytettä-vää videoa ja tapahtuman logoa”, Gyllan-der sanoo.
Konkreettisia Slushin tuomia urahyö-tyjä kumpikaan ei omien sanojensa mu-kaan ole ehtinyt vielä miettiä.
“Tämä porukka tulee kyllä jeesaamaan toisiaan jatkossakin.“
“Jo s m ä l a s ki s in
ty ö t u n t eja , nii hin
m a h t ui s i n o r m a a lin
i hm i s e n u s e a mp i
ty ö v u o s i .”
kuva sami välikangas
kuva jussi Hellsten
jenny Gyllander vieraili nasdaqissa syksyllä.
195/2014 195/2014
työllistyminen yrityksiin kylterien yleisimmissä pääaineissa Harmaa: Finance
oranssi: Marketingpunainen: Communications
vihreä: isMLime: ib
sininen: accountingsinivihreä: economics
vaaleanpunainen: Management
Samasta muotista
Kuka tietää, mihin firmoihin kauppislaiset nyt työllistyvät?
Ei käytännössä kukaan, ainakaan tarkasti. Siksipä Kylteri kaivoi
LinkedInistä kaikki 2007–2008 kanditasolle opiskelijaksi hyväk-
sytyt ja selvitti, mihin he päätyivät aloittaessaan työelämässä.
TEKSTI JA TUTKIMUS TAPIO MELGIN
JA VOIT TO KANGAS
KUvITUS SALLA KOIVU
18 5/2014
20 215/2014 5/2014
L askentatoimi ja rahoitus: Sprigi päälle ja analyysiä asiakkaalle
laSkikSen ja rahOitukSen opiskeli-jat päätyvät uransa alkuvaiheessa vääntä-mään analyysiä yhdellä jos toisellakin tit-telillä. Huolimatta melko samankaltaisesta kurssitarjottimesta työpolut eriytyvät vah-vasti jo harjoittelupaikkojen kohdalla.
Tie kontrolleriksi tai CFO-officeen isoon firmaan vie Big Fourin kautta. Nä-mä suuret tilintarkastus- ja konsulttitalot KPMG, PwC, Deloitte ja EY ovat suuria laskiksen lukijoiden työllistäjiä kauppiksessa. Audit ja assurance - sekä tax ja transactions -osastoille tullaan usein trainee-ohjelmi-en kautta, mutta lähes puolella on taustalla pankki- tai konsulttipuolen kokemusta tai kesäharjoitteluita pörssiyrityksissä.
Kansainväliset partnership-malliin pe-rustuvat tilintarkastustoimistot ovat kas-vaneet viime vuosina, ja rekrytointi on ol-lut sen mukaista. EY loistaa kirkkaana täh-tenä eniten rekrytoivien listalla. Peräti 18 kauppislaista otoksesta on päätynyt yrityk-seen. Heistä 15 on lukenut laskista.
Laskentatoimen laitokselta pohditaan, että yritys on näkynyt paljon opiskelijoi-
den suuntaan ja mahdollisesti panosta-nut erityisesti Aallon kauppislaisten rek-rytointiin. EY:tä ei kuitenkaan tavoitettu kommenttia varten.
Noin joka kolmas laskiksen opiskeli-ja lähtee suhaamaan näiden Ruoholahden avokonttoreiden ja asiakkaan kokoushuo-neiden väliä. Kuten konsultti- ja pankki-hommissa, tilintarkastuspalvelut ovat mo-nelle hyvä parin vuoden jatkokoulutus, joka varmistaa kauppiksessa vähemmälle huomiolle jääneet perusasiat kuntoon.
Tämän jälkeen siirrytään pöydän toisel-le puolelle, asiakkaalle. Osa toki jatkaa se-nior associaten tai konsultin roolia pidem-mälle asiakasvastuullisempiin tehtäviin ja vetämään omaa analyytikkoarmeijaa.
Rahoituksen kohdalla näkyy samaa dy-namiikkaa, mutta työnantajat ovat erilai-sia ja pieniä asiantuntijayrityksiä on enem-män. Perinteinen kahtiajako konsultoin-tiin ja pankkipuoleen on vahvaa.
Neljäsosa rahislaisista päätyy pankkei-hin, finanssisektorille yhteensä yli puolet.
Metodologia: LinkedIn auttoi tutkimuks essa
Lähtökohdaksi selvitystä tehtäessä otettiin 2007 ja 2008 kauppakorkeakouluun kanditasolle KTM-tutkintoa suorittamaan hyväksyttyjen listat. Näistä löytyi 565 nimeä. 25 opiskelijaa ei aikanaan antanut lupaa julkaista nimeään.
Nimet käytiin systemaattisesti läpi LinkedInistä. Valmistumishetken työpaikka, nykyi-nen työpaikka, traineepaikat, pääaineet sekä muutama muu tieto kerättiin ylös. Yhteensä 391 opiskelijan (69%) profiilit saatiin koottua. Puuttuvia tietoja kerättiin jonkin verran myös esimerkiksi kauppiksen eThesis-portaalista. Valtaosa on jo valmistunut vuosina 2012–2014, mutta osalla gradu on jäänyt roikkumaan tai opinnot ovat muuten vielä kesken. Osa ei kos-kaan käytännössä edes aloittanut opintojaan.
Intro
kauppakOrkeakOulun dekaani
Ingmar Björkman ottaa vastaan työ-huoneellaan marraskuun sateisena lau-antai-iltapäivänä. Hän on kiinnostunut tutkimuksemme tuloksista, mutta ei ko-vin yllättynyt.
“Tuloksista näkyy, että opiskelijam-me ovat työllistyneet jopa erinomaisesti viime vuosien taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Olisin kuitenkin hieman va-rovainen tekemään voimakkaita johto-päätöksiä muutaman vuoden otannasta, sillä suhdanteet muuttuvat. Viime aikoi-
na vähemmän rekrytoinut sektori saattaa lähteä taas vetämään.”
Moni muu selvityksen tuloksia kom-mentoinut lähtee analyysissään pidem-mälle. Kauppiksen entinen vararehtori havaitsee tuloksia kuullessaan perinteis-ten “ekonomiduunien” katoamisen. Toi-nen yrityselämästä kauppikseen siirty-nyt luennoitsija taas kiinnittää huomiota siihen, mitä tuloksissa ei näy: kotimaisia suuryrityksiä sekä erityisesti vientisekto-rin työpaikkoja.
Kotimaisista Danske, SEB ja Nordea ovat rekrytoineet “marketsille”, “korppuun” tai “IBD:hen” kolmesta neljään valmistunut-ta otannasta, OP vain yhden. Lontooseen on päätynyt kymmenen opiskelijaa. Neljän goldman sachsilaisen lisäksi muun muassa Morgan Stanleyn ja J.P.Morganin inves-tointipankkidivisioonat ovat edustettuina. Private equity ja varainhoito työllistävät myös merkittävästi.
20 5/2014 215/2014
Iso-Britannia
Ulkomaille työllistyneet
Sveitsi Skandinavia
Muu Eurooppa Yhdysvallat Muu maailma
16 3 3
333
2–3 vuotta on tyypillinen relevanteissa työtehtävissä
käytetty aika opintojen aikana sisältäen myös
osa-aikatyöt
>>
22 235/2014 5/2014 235/2014 235/2014
nee-positioissa ja kouluttavat osaajia sekä itselleen että epäsuorasti myös asiakkaille. Ulkomaille huipputoimistoihin ei lähdetä. Johtamisen opiskelijoita päätyy toisinaan johdon headhuntingiin, mutta nyt vain HRM Partners, MPS Consulting ja Psycon ovat listattuina.
Poissaoloaan huutaa IT-konsultointi. IBM, Capgemini, Tieto ja Accenture löy-tyvät listoilta, mutta lähinnä myynnin ja HR:n osalta. Information Systems -taustaa vaativissa tehtävissä koko otannasta näistä yrityksistä löytyy vain muutama henkilö.
Mainostoimistoissa, Big Fourissa, kon-sultoinnissa ja pankeissa kolmannen ja neljännen vuoden paikkeilla alkavat kesä- tai “off-cycle” -harjoittelut keväisin ja syk-syisin ovat tyypillisin tapa kerätä CV:hen rivejä ja lisätä geeliä menestyskypärään.
Haastatteluihin valmistaudutaan syk-syisin lukemalla Case in Pointia tai Wall-StreetOasiksen ja muiden foorumeiden kautta saatavilla olevaa materiaalia sekä sparrailemalla kavereiden kanssa.
Harjoittelupaikkojen shoppailu käy työstä
ykSi harjOittelupaikOiSta huOku-
va dynamiikka on harjoittelupaikkashop-pailu. Yrityspalveluihin päädytään usein pörssiyrityksessä vietetyn kesän jälkeen. Varsinkin rahoituksessa hakemuksia lä-hetellään joka suuntaan. Harjoitteluha-kuihin valmistautuminen ja niissä käyn-ti käy työstä. Palkintona voi olla “offeri” eli työpaikka valmistumisen jälkeen, joko onnistuneen harjoittelun tai varsinaisten hakujen myötä, ja yli vuosikin ennen val-mistumista. Sekä tietenkin erittäin mie-lenkiintoisia töitä, motivoituneita nuoria työkavereita ja hyvät jatkomahdollisuudet. Osa opiskelijoista päätyy aloille myös maa-ilmanparannusmentaliteetilla. Tehtävis-sä pääsee nopeasti tekemään merkittäviltä tuntuvaa, usein kotimaista yritysten kil-pailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kehittävää toimintaa.
Yritysten välillä on selkeää hierarki-aa opiskelijoiden silmissä. Monelta sekto-rilta löytyy kansainvälinen nimekkäin ta-lo, muut top tier -toimijat, kotimainen ja kansainvälinen second tier ja erikoistunei-ta boutique-toimijoita.
Yrityspalveluiden- ja rahoitusalan teh-tävien 53 prosentin osuus otoksen val-mistuneista on hämmentävän suuri lu-ku, vaikka pienet suunnittelu- ja softatalot luetaankin tähän mukaan. Firmat muo-dostavat laatumielikuvissa useampiker-roksisen pyramidin, mutta todellisuudes-sa traineeshoppailu saa monen löytämään mielenkiinnon kohteensa, ja he valitsevat-kin yhdenkin kauppiksen proffan kom-mentin mukaisesti ensimmäiseksi työpai-kakseen “oikean yrityksen”.
Kotimaiset ja ulkomaiset suuryrityk-
set työllistävät joka aineesta opiskelijoi-
Konsultteja joka lähtöön – ja joka pääaineesta
rahOitukSen Ohella myöS Informa-tion and Service Managementin ja talous-tieteen sekä CEMS-ohjelman opiskelijat päätyvät liikkeenjohdon konsultointiin. Vaikka kokonaisuudessaan alalle on jou-kosta päätynyt kolmisenkymmentä, top tier -yrityksiin eli McKinseylle, BCG:lle ja Bainille on jokaiseen rekrytoitu vain muu-tama kauppislainen. Alalle päätyy paljon eritaustaisia insinöörejä sekä joitakin laki-miehiä, lääkäreitä ja jopa humanisteja, joi-den case-taidot ja analyyttinen, strukturoi-tu ajattelu saattaa monesti nokittaa liikaa putkessa kulkeneen kauppislaisen.
Loput management consultingiin työl-listyvistä päätyvät kotimaisiin pienempiin niin sanottuihin second tier-taloihin kuten Augustille, NAG:ille, NHG:lle, Magental-le, Reddalille tai kansainvälisille Bearing-Pointille, Strategy&:iin sekä IBM:n strate-giapuolelle. Paljon viime vuosina koululla mainostanutta Accenturea ei listoilla pa-hemmin näy. Kansikselta ja ISM:stä pää-dytään lopulta laajalti erilaisille sektoreille ja tehtäviin.
Markkinointi, mainonta sekä krii-siviestintä, some ja julkisuuskuvan hal-linta vetävät konsulteiksi myös viestin-nän ja markkinoinnin opiskelijoita. Milt-ton, Pohjoisranta, Dagmar, TBWA, SEK ja Hasan & Partners näkyvät monen trai-
80 % vuonna 2012 valmistuneista oli
ollut yli 3 kuukautta kokopäivätöissä
lukukausien aikana, 42% yli vuoden
(2013 SEFE)
ta. Markkinoinnista jokunen päätyy hy-vinä oppimispaikkoina pidettyihin brän-ditaloihin kuten Unileverille, P&G:lle tai L’Oréalille. Teollisuuteen päätyy yksittäi-siä opiskelijoita laskentatoimesta kontrol-lerin tehtäviin, johtamisesta rekrytointiin ja HR:ään, markkinoinnista myös myyn-tiin. Yleiseen asiakkuuksien, projektien ja tuotteiden hallintaan liittyviin tehtäviin päädytään pääaineesta riippumatta.
Kone on ainoa kotimainen teollisuus-yritys, joka on palkannut useamman työn-tekijän tästä joukosta. Tämän lisäksi vain Fazer nousee kotimaisista tuotantoa har-joittavista yrityksistä vähintään kolme palkanneiden listalle. Moni vientiteolli-suuden yritys puuttuu listasta kokonaan, kuten puuttuvat myös muutamat suuret valtionyritykset. Herää kysymys, onko ti-lanne terve vientiyritysten talent manage-mentin kannalta, jos tilanne pysyy samana pitkään.
“Off- cy c l e ” -h a rjo i t t e l u t
k e v äi s in ja sy k sy i s in
o v a t tyyp i l li s in t ap a
k e rä t ä C V:h e n r iv ejä
ja li s ä t ä ge e li ä
m e n e s tys kyp ä rä ä n .
Ko n e o n a in o a k o t im ain e n
t e o l li s u u sy r i tys, jo k a o n
p a l k a n n u t u s e a m m a n
ty ö n t e kijä n t ä s t ä
jo u k o s t a .
71% oli kokopäivä-töissä valmistumis-
hetkellä(2013 SEFE)
22 5/2014
>>
Startupit työllistävät vasta muutamia
nOin viiSi prOSenttia kauppislaisista näyttää päätyvän startup-sektorille, pää-asiassa ISM:stä ja markkinoinnista. Puo-let perustajiksi, puolet nopeasti kehittäviin tehtäviin. Supercell ja Rovio ovat työllis-täneet muutamia, ja IT-puolen myyntiko-kemusta kertyy myös esimerkiksi Dream Brokerilta. Kauppislaisten perustamia fir-moja ei kuitenkaan vielä ole montaa. Sefel-tä kerrotaan, että tyypillisin ekonomin pe-rustama yritys on yhä omaan osaamiseen perustuva pieni konsultti-, suunnittelu- tai tilitoimisto.
Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi viime vuonna selvityksen, jonka mukaan yli 90 prosenttia uusista työpai-koista syntyy nyt alle 50 hengen yrityksiin. Tämä ei näy kauppislaisen kohdalla. Ota-niemessä usein ihmetelläänkin, mihin teh-tävään kauppislaista tarvitsisi. Myynti ja konkreettinen osaaminen vaikkapa haku-koneoptimoinnissa voi olla tarpeen, mutta yleishallinnollisia tehtäviä on kovin vähän ennen kuin yritys kasvaa tarpeeksi suureksi.
Aaltolais et kiinnostavat L ontoon pankkeja
aallOn kauppiS muiStuttaa tällä hetkellä työllistymisen osalta myös mon-taa ulkomaista verrokkiyliopistoa, esimer-kiksi Stockholm School of Economicsia (SSE Placement Report 2013). Erojakin tosin löytyy: johdon konsultointi sekä in-vestointipankit vetävät Tukholmassa huo-mattavasti enemmän, ja paljon laajem-malta pääainepohjalta. Lontooseen lähtee paljon taloustieteitä lukeneita, ja myös johtamisen ja markkinoinnin lukijat ovat kohderyhmää liikkeenjohdon konsultoin-nissa.
Toinen merkittävä ero Tukholman kauppikseen on työllistyminen ulkomaille. Suomalainen Aallon kauppatieteilijä lähtee lähinnä pankkiin Lontooseen tai CEMSin myötä ulkomaisiin suuryrityksiin.
Ulkomaille lähtee toki moni hieman myöhemmässä vaiheessa työurallaan, mutta muutamia selkeitä mahdollisuuk-sia kauppiksella voisi olla. Lontoon pan-kit ovat aktivoituneet Aallon suuntaan, ja paikkoja olisi varmasti enemmänkin, jos useampi vain hakisi. Toinen mielenkiin-toinen mahdollisuus olisi CEMS-sisää-noton laajentaminen. CEMS on Aallossa edelleen alle 30 opiskelijan ohjelma. Tup-laamalla sen koon tai perustamalla vaik-kapa Tukholman tapaan erillisen CEMS-tuplatutkinnon maisterivaiheen hakijoille voisi näkyä positiivisesti sekä rankingeissa että kauppiksen kansainvälisessä mainees-sa pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on, että joku ainakin hakisi töitä ulkomailta.
Julkis elle puolelle kaivataan kyltereitä
myöS julkinen ja kolmas sektori ve-tävät kauppislaisia, vaikka tätä ei raflakes-kusteluista aina arvaisi. Taloustieteen ja Creative Sustainabilityn ohella jokaisesta ohjelmasta lähdetään non-profit -organi-saatioihin, ministeriöihin, lähetystöihin, virastoihin tai muihin julkisiin tehtäviin. Määrä on pieni verrattuna kansalliseen ta-soon, mutta 10 prosenttia on silti huomat-tava luku.
Yksi kolmannella sektorilla työskente-levä kertoo, että moni löytää kiinnostuk-sen näitä organisaatioita kohtaan hieman myöhemmässä vaiheessa elämäänsä.
Yksi rahoitusta lukenut kertoo kan-sainvälisen diplomatian kiinnostavan, toi-nen taas kertoo vaihtaneensa pääainetta, kun kilpailuhenkisyys ja opiskelukaverei-den matala kiinnostus keskustella asioista laajemmin ei luonut mielekästä opiskelu-ympäristöä.
Osaavia tyyppejä kaivattaisiin myös julkiselle puolelle. Kansanedustajien avus-tajapaikat opiskeluiden aikana tai jälkeen ovat harvinaisuus, ja kuntapuolellekin se-kä terveydenhuollon hallintoon voisi ken-ties useampi päätyä. Näiden paikkojen vain tulisi tarjota tarpeeksi vastuuta ja dy-naaminen ympäristö, jotta idealistisempi Y-sukupolvi pääsisi myös toteuttamaan it-seään.
Työnteko kannattaa
mitä tulOkSiSta vOi vetää yhteen? Mitä kauppis voisi tehdä paremmin?
Dekaani Björkman käy läpi korkeakou-lussa tapahtuneita uudistuksia. Kansainvä-listen harjoittelujen apurahoja, uusia va-linnaisuutta lisääviä tutkintorakenteita, ohjelmien tulosten mittaamista monipuoli-silla kriteeristöllä. Paljon on tapahtunut jo Aallon aikana, minkä vuoksi uuden pääai-nettaan miettivän opiskelijan ei pidä liikaa olettaa tilanteen pysyvän samana seuraavi-en vuosien aikana. Onhan opintotaustakin toivottavasti hieman erilainen, ja poikkea-vat sivuainevalinnat Aallosta auttavat saa-maan ainakin sen haastattelukutsun.
Pääaineiden deterministisyys ei siis myöskään ole välttämättä yhtä vahvaa jat-kossa yleisempien tutkintorakenteiden myötä. Lisäksi kansainvälisiin korkeakou-luihin verratessa vahvistuu näkemys, että ongelmana voi myös olla self-selection bi-as. ”Vääristä” pääaineista ei haeta tiettyihin tehtäviin, vaikka työnantajat mielellään nä-mä hakemukset ottaisivat vastaan.
Björkman ei kuitenkaan lämpeä eh-dotukselle lisätä opintojen käytännön re-levanssia esimerkiksi tuomalla opetusoh-jelmaan keskeisiin teollisuusaloihimme keskittyviä kursseja, vaan integroisi sisäl-töjä enemmän muuhun opetukseen kuten capstone-kursseihin. Gradujen akateemi-set vaatimukset ovat Suomessa maailman mittakaavassa erittäin korkealla, mikä ei ainakaan helpota yritysten näkökulmasta relevanttien gradujen tekoa. Dekaani olisi valmis keskustelemaan aiheesta, mutta ky-symys on valtakunnallinen.
Työharjoittelujen määrä on runsaampi
kuin moni professori ehkä toivoisi. Sefen tuoreista raporteista käy myös ilmi, että kauppiksessa 80 prosenttia tekee täysipäi-väisiä töitä lukukausien ulkopuolella vähin-tään 3 kuukautta ja 42 prosenttia yli vuo-den. Tässä selvityksessä näkyy, että kou-lutusalalle relevanteissa töissä vietetään yleensä kahdesta kolmeen vuotta opinto-jen aikana. Vain kourallinen työllistyy hy-vin korkeintaan yhdellä kesän ulkopuolisel-la harjoittelulla, ja silloinkin kyse on usein first tier -konsulttitaloon tai investointi-pankkiin päätyvästä opiskelijasta.
Voikin väittää, että työnteko opinto-jen aikana kannattaa, varsinkin kolman-nen vuoden jälkeen, kunhan se on työllis-tymisen kannalta relevanttia. Toivottavasti opintojen pakollisuutta ei siis lisätä ja opin-totuen rakennetta kehitetään siihen suun-taan, että kandin jälkeen olisi helppo työs-kennellä vaikkapa vuosi menettämättä joko opiskelupaikkaa tai kahden vuoden opin-totukea. Hyvin pärjäävillä kauppislaisilla ei ole paljoa syytä valittaa, mutta positiivista kehitystä on syytä jatkaa.
No in v ii s i
p ro s e n t t i a
k a upp i s l ai s i s t a
n äy t t ä ä p ä ä ty v ä n
s t a r t up -s e k to r i l l e .
24 5/2014 255/2014
Vuonna 2007 valmistuneiden
keskipalkka 2012 syksyllä oli 5144 euroa/kk, mediaanipalkka 4700 euroa/kk.
26 5/2014 275/2014
kuvat ja konsepti: jere oliver tienhaaravalosuunnittelu: petri anttila
kuvausassistentti: esa-pekka Mattilastylisti: piia emilia
j o n a t h a n (vasemmalla)puvuntakki, kauluspaita ja
housut selected Homme
a k s e lpuvuntakki ja housut
Hansen/My o My Men, kauluspaita Human scales/
My o My Men, rusetti selected Homme
W e r n e rkauluspaita journal/
My o My Men, kravatti selected Homme, housut selected Homme, vyö edwin/My o My Men,
takki mallin oma
Kylterit Werner Kaitila, Jonathan Fanta ja Aksel Homan puettiin tulevaan bisnesmuotiin
Dark Casual
26 5/2014
28 4/2014
j o n a t h a npuvuntakki, kauluspaita ja
housut selected Homme
a k s e lpuvuntakki Frenn, kauluspaita selected Homme, kravatti Gitman/My o My Men, housut edwin/My o My Men
30 5/201430 4/2014
a k s e ltakki Hansen/My o My Men,
kauluspaita Human scales/My o My Men,
rusetti selected Homme
W e r n e rpuku ja takki Frenn, laukku ally Capellino/My o My Men, kauluspaita, kello ja kengät mallin omat
vaatteet:
My o My Men
bestseller
republic of Communications
315/2014
32 5/2014
Helsingin Sanomien taloustoimitta-
ja Tuomo Pietiläinen on Suomen tun-
netuimpia tutkivia journalisteja. Hän
on skuupannut useita yritysmaail-
maa ravistelleita juttuja. Syksyllä 2013
hän julkaisi työryhmänsä kanssa Björn
Wahlroosin kohutun epävirallisen elä-
mäkerran. Pietiläinen puhui kylterien
mediaillassa Ky:llä lokakuussa.
miten skuupit syntyvät?
Hankkimalla hyvä lähdeverkosto ja tekemällä vinkit lop-
puun asti, jolloin “vinkkarit” ymmärtävät, että vinkkaa-
misella on merkitystä. Tällaiset syväkurkut ovat yrityk-
sen tai yhteisön vastuullisimpia ihmisiä, jotka haluavat
korjata epäkohtia kertomalla niistä medialle. Media ei
tietenkään paljasta lähteitään, vaan noudattaa lähde-
suojaa.
mikä skuuppien metsästämisessä viehättää?
Se, että niiden kautta pystyy vaikuttamaan yhteiskun-
nallisten epäkohtien korjaamiseen.
mikä on ollut urasi mieleenpainuvin hetki?
Valtionyhtiö Soneran teleurkinnan paljastaminen 10
vuotta sitten. Kävi ilmi, että toimitusjohtajan tieten oli
urkittu lähes sadan suomalaisen puhelin- ja tekstivies-
tiliikennettä, muun muassa Soneran hallituksen ja He-
sarin toimittajien liikennettä. näin haluttiin paljastaa toi-
mittajien lähteitä. yleensä kollegat ovat kateellisia skuu-
peista, mutta tästä he iloitsivat. Toimittajan lähdesuoja
on niin pyhä asia.
muuttuiko käsityksesi Björn Wahlroosista kirjante-
koprosessin aikana?
Ilman muuta! Hänellä oli hyvin kova ja virheetön ulko-
kuori, mutta siihen tuli paljon säröjä ja värejä. Hän osoit-
tautui joissain asioissa inhimilliseksi ja erehtyväiseksi.
Hän esimerkiksi varmaan myöhemmässä vaiheessa
katui omia huumekokeilujaan.
kuinka monta viestintäjohtajaa tarvitaan briiffaa-
maan ekonomi haastatteluun?
Toivottavasti mahdollisimman vähän. Kyllä ekonomin
pitäisi olla asiantuntija omalla alallaan ja pystyä vastaa-
maan kysymyksiin.
Onko viestintäjohtaja vihollinen?
99 prosenttia viestintäjohtajista ja tiedottajista on hyö-
dyllisiä. Sitten on se viimenen prosentti, joka pyrkii ma-
nipuloimaan ja salailemaan. Se on vahingollinen koko
kansalaisyhteiskunnan kannalta.
mitä jokaisen tulevan ekonomin tulisi ymmärtää
mediasta?
Toisin kuin luullaan, toimittajat ovat hyvän ja läpinäky-
vyyden kannalla ja haluavat parantaa yhteiskuntaa. Toi-
mittaja kiinnittää yleensä huomiota epäkohtiin, mikä
saattaa tuntuu sillä hetkellä epämukavalta. Muutaman
vuoden päästä moni varmasti ymmärtää, että epäkoh-
taan tarttuminen oli hyväksi.
mediaillassa jäi kesken puhe toimitusjohtajien likai-
sista tempuista median kanssa. mitä ne ovat?
Valehtelua, erilaista painostusta, oikeudella uhkaamista,
harhaanojhtamista ja sumutusta. näitä kaikkia on näh-
ty. Esimerkiksi Sonera uhkasi silloin haastaa Hesarin oi-
keuteen ja vaatia kymmenien miljoonien eurojen vahin-
gonkorvausta, jos juttu paljastataan.
voiko toimittajia painostaa tällä tavalla?
Kyllä niin voi tehdä, muttei kannata. Se on varmin merk-
ki siitä, että ollaan oikeilla jäljillä.
Kylterien mediaillassa puhunut Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen paljastaa toimitusjohtajien likaiset temput.
OnkO vieStintäjOhtaja vihOllinen, tuOmO pietiläinen?
kYsYiMMe
tekSti VErnA VUOrIPUrO kuva PETrI AnTTILA
335/2014
TALOUSTOIMIT TA JA vASTASI
355/2014
tekSti VErnA VUOrIPUrO
kuinka toimittaja kesytetään?
1 . ToimiTTajien TyöskenTeLyä ohjaavaT journaLisTin ohjeeT.
Niihin on kiteytetty kustantajien ja journalistien nä-kemys siitä, millaisten eettisesti kestävien periaattei-den mukaan suomalaisen median halutaan toimivan. Haastateltavan kannattaa perehtyä journalistiliiton nettisivuilta löytyviin ohjeisiin, jotta hän tietää oi-keutensa.
2 . kysymyksiin kannaTTaa vasTaTa iTse ja nopeasTi.
Kun toimittaja pyytää haastattelua, hän haluaa sen nimenomaan sinulta, ei viestintäosastolta. “En kom-mentoi” -kommentti varmistaa vain, että jutusta tu-lee entistä isompi, jos kyseessä on esimerkiksi epäily hämärästä toiminnasta.
Verkkojournalismi on muuttanut toimittajien työtahtia nopeammaksi, joten kysymyksiin kannat-taa pyrkiä vastaamaan pikimmiten. Jos jotain kysyt-tyä faktaa ei tiedä, se täytyy toki ensin tarkistaa.
Etkö ehtinyt paikalle kylterien mediailtaan? Ei hätää, kokosimme taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen ja kylteriyrittäjä Simo Suoheimon keskeisimmät neuvot yhteen.
3 . haasTaTeLTu voi Lukea omaT siTaaTTinsa ennen juLkaisua.
Journalistin ohjeet linjaavat, että haastateltavalla on oikeus tarkastaa lausumansa ennen jutun julkai-sua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkasta-misoikeus koskee vain haastateltavan omia sitaatteja, ei koko artikkelia. Haastateltavalla on oikeus korjata sitaatteja, jos niissä on virheitä tai jos ne on laitettu väärään asiayhteyteen. Sitaattien julkaisun voi kiel-tää vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaise-minen olisi selvästi kohtuutonta.
4 . vaLmisTaudu hyvin ennaLTa soviTTuun haasTaTTeLuun.
Simo Suoheimon mukaan huolellinen valmistau-tuminen voi edesauttaa yrityksen tai asiantuntijan sanoman läpi menemistä. Ei ainakaan ole haitaksi etukäteen esimerkiksi kurkistaa toimittajan Linke-dIn-profiiliin tai tutkia, millaisista aiheista hän on aiemmin kirjoittanut.
5 . varmisTa, eTTä ToimiTTaja ymmärTää asiasi.
Toimittajat tekevät virheitä eivätkä ole joka alan asi-antuntijoita. Haastateltavana sinun kannattaa siis varmistaa, että hän on ymmärtänyt lausuntosi var-sinkin, jos aihepiiri on monimutkainen. Hyvä idea on vaikean asian kohdalla pyytää toimittajaa toista-maan omin sanoin lausumasi, jotta huomaat, onko viesti mennyt perille.
34 5/2014
Hanki mentori
Haluatko kehittää osaamistasi, vuorovaikutustaitojasi ja kasvattaa
verkostojasi? KPMG:n mentorointiohjelma
alkaa keväällä 2015.
Lisätietoja kpmg.com/fi/mentorointi
kpmg.fi
Hae mentorointi-
ohjelmaammeviimeistään
7.12.
375/2014 37
LOTTA | 4. vuosikurssi
ky-Looks
TeksTi Sanna kauhanen
kuva emilia vuOkkO
Collaborative and Industrial Design/Aalto Arts
” tyylini on käytännönläheinen, sillä
pyöräilen paljon. käytän usein luon-
nonläheisiä värejä kuten mustaa, har-
maata ja ruskeaa. nyt päällä olevat
farkut olen ostanut ruotsista kirppu-
torilta. ruotsissa kirppareilla on pal-
jon parempilaatuisia vaatteita kuin
suomessa, mutta hinnat eivät silti
ole korkeita. suomessa kierrän yleen-
sä uFF:lla sekä suvilahden ja Hietsun
kirppareilla. Yritän siirtyä yhä enem-
män second handiin. taikissa pu-
keutuminen eroaa paljon verrattuna
kauppikseen: taikissa pukeudutaan
persoonallisemmin, ja siellä on mata-
lampi kynnys pukeutua rennommin
kuin kauppiksella.”
38 395/2014 5/201438 395/2014 5/2014
Eräänä iltana puhelimeni soi kello 22.40. Soittaja on haastattelupyyntööni vastaava Aira Samu-
lin. 87-vuotias Samulin on juuri niin valloittava kuin julkisuuskuvasta välittyy.
”Mä teen sellasta mitä muut eivät tee. Olen ollut yrittäjä kahdeksalla vuosikymmenellä. Kun en sodan takia voinut hankkia koulutusta niin piti elämästä re-piä. Kutsun ihmisiä kotiini kuuntelemaan ja puhu-maan elämästä, teen keikkoja ympäri Suomea... Mul-la on vähän omituinen ammatti eikö olekin?”
Niin meillä kaikilla saattaa tulevaisuudessa olla.
tuSkin Olen ainOa, joka haki kauppikseen ajatel-len, että ekonomin tutkinto rajaa mahdollisimman vähän eri urapolkuja pois eikä oman työllistymisen suhteen tarvitse pelätä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos teki alkuvuodes-ta listan ammateista, jotka todennäköisimmin hä-viävät tai muuttuvat olennaisesti. Kärkiviisikkoon mahtuivat kirjanpidon ja laskentatoimen asiantunti-jat, top kolmeenkymmeneen myös taloushallinnon-, rahoitus- ja vakuutusalan työntekijät ja pankkitoimi-henkilöt.
Etlan arvion mukaan tietotekniikka kehittyy niin voimakkaasti, että se uhkaa jopa joka kolmatta am-mattia Suomessa seuraavan kahdenkymmenen vuo-den sisällä.
Uhkaa on väärä sana, mutta muuttaa varmasti. Esimerkiksi analytiikka, automatisointi ja tekniikan halpeneminen todennäköisesti muuttavat ja vähen-tävät työpaikkoja, mutta taatusti myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
tulevaiSuudeSSa kauppikSeen ei voi enää ha-kea sillä periaatteella, että kurssien suorittamisesta seuraa automaattiduuni eläköitymiseen asti. Eivät kauppislaiset vastaisuudessakaan valmistu työttö-miksi, mutta todennäköisesti ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa.
Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että ne yrit-täjät menestyvät, jotka joko löytävät markkinaraon tai tekevät paremmin jo olemassa olevia asioita. Näin voi asia olla pian myös työmarkkinoilla. Varmasti ai-na on työpaikkoja, jotka saa olemalla hyvä siinä mitä tekee. Toinen vaihtoehto on ymmärtää, mitä ylipää-tään tulisi tehdä.
Vaikka otsikossa mainittuja, Helsingin seudun kauppakamarin kyselyn mukaisia tulevaisuuden am-matteja ei koskaan syntyisikään, työnhakija saattaa pian joutua yrittäjän tapaan ensin oivaltamaan, mille osaamiselle markkinoilla on tilausta. Tekemään niin kuin yrittäjät - ja Aira Samulin - ovat aina tehneet: repimään elämästä.
Kirjoittaja on Kylterin entinen päätoimittaja.
meistä tuli visionäärikonsultteja, muutosajureita, datasieppareita
annamari Sipilä
koLuMnisteLLa kaLLionpää
87-vuotiaan analyysi työelämästä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan
40 5/2014
raFLapoLiisi
Häiritseekö Learning hubin huilumusiikki?
Onko taloustieteen opetus kapeakatseista?
TEKSTI VERNA VUORIPURO
KUvAT KARIN GELLMAN
21
Roope2. vuosikurssi
1. En ole edes huomannut musiikkia siellä.2. Kävin vain peruskurssin. Se oli ihan hyvä, ainakin niiltä osin kuin siellä paikalla olin.3. Olen, esimerkiksi Nesussa ja Slushissa. On kivaa touhuta hyvien tyyppien kanssa.4. Monen mielestä se on rahoitusalalla.5. Vaihtelee paljon, monet pukuihin, osa rennommin.
Tommi2. vuosikurssi
1. En ole huomannut sellaista.2. Kävin vain perusteet, en muista siitä kauheasti.3. En, enkä voisi kuvitella tekeväni ainakaan mitään, mistä en tykkäisi.4. Joku kasvava yritys, jossa on hyvät mahdollisuudet oppia ja edetä.5. Tällä tavalla kuin minäkin. Lisäksi joillain on kauluspaitoja ja muuta virallisempaa. Hiustyylihän täällä on aika perus.
415/2014
Oletko tehnyt palkatonta työtä?
Millainen on kylterin unelmatyöpaikka?
Miten kylterit pukeutuvat?3
Teemu2. vuosikurssi
1. Se on hyvä juttu. Hiljaisuudessa on ahdistavaa tehdä töitä.2. Olen käynyt mikrotalouden perusteet. Kapeakatseisuus riippuu ihan itsestä ja siitä, mitä kursseja valitsee.3. En ole, enkä varmaan voisikaan.4. Riippuu pääaineesta, mutta hyväpalkkainen joka tapauksessa.5. Tilanteen mukaan.
Mari-Liis5. vuosikurssi
1. En ole huomannut, opiskelen yleensä kotona.2. Ei ole kokemusta taloustieteen opetuksesta.3. Joo, harjoitteluja. Mielestäni oli ihan okei tehdä niitä palkatta.4. Sellainen, jossa voi oppia.5. Rennosti.
4 5
42 435/2014 5/2014
HeLsinGin kauppatieteiDen YLioppiLaiLLa on asiaaHELSINGIN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAILLA ON ASIAA
Opiskelijatapahtumien mittakaavassa ennennä-kemätön HBS muodostuu bisnesmaailman ja talouspolitiikan kovimpien nimien puheen-vuoroista, paneelikeskusteluista sekä yhteis-
työkumppaneiden kanssa pidettävistä workshopeista. “HBS on kaikille, koko KY:lle, uusi projekti. Se on inter-aktiivinen aivoriihi ja ajatushautomo bisnesmaailman ammattilaisten ja opiskelijoiden välillä. Ideana on luoda aidosti ajatteleva ympäristö, jossa eri näkemykset saa tuoda julki”, HBS-tiimin vetäjä Karita Troberg kuvai-lee.
hBS:n tähän menneSSä varmistuneita puhujia ovat Anne Brunila, Marco Steinberg sekä Sari Baldauf. Ohjelmaan kuuluu myös neljä paneelikeskustelua: tors-taina aiheena on päivän teema eli riski sekä “Aalto-yli-opisto – riski, joka kannatti?”, ja perjantaina keskus-tellaan paitsi menestysteemasta yleisesti myös etsitään uutta menestyksen reseptiä Suomen taloudelle. Puhuji-en ja paneelikeskustelujen ohella seminaarin keskeisessä osassa ovat workshopit, joissa opiskelijat pääsevät kehit-tämään omaa osaamistaan ja tutustumaan yhteistyöyri-tyksiin konkreettisella tasolla.
tOiSen Seminaaripäivän päättää upea iltagaa-la, jossa tarjolla on kolmen ruokalajin illallinen, tun-nelmallista musiikkia sekä ainutkertainen mahdollisuus verkostoitua HBS:n puhujien sekä yhteistyöyritysten edustajien kanssa vapaamuotoisissa merkeissä. Trober-gin mukaan myös iltagaalasta on tarkoitus luoda rento tilaisuus, vaikka ulkoiset puitteet loisteliaat ovatkin: “Ei siis kuivia juhlapuheita, vaan vapaata ajatustenvaihtoa hyvän musiikin ja herkullisen ruuan kera!”
“tänä vuOnna luOdaan pohja tulevien vuosien työryhmille. Vaikka tavoitteet ovat suureelliset, konk-retiaa ei valitettavasti voi unohtaa, eikä enää ole varaa haihatella. Nyt on loppukirin aika”, Troberg toteaa.
Helsinki Business Symposium järjestetään Korjaa-
molla 5 .–6.2 .2015. Tapahtuma on ilmainen, mutta
liput i l tagaalaan ja lounasruokailut sekä muita
etuja sisältävät lippupaketit myydään erikseen
tammikuussa.
Oletko jo kuullut, että helmikuussa 2015 KY järjestää ensimmäistä kertaa kaksipäiväisen seminaaritapahtuman Helsinki Business Symposiumin?
ky:n uusi kruununjalokivi
kY tieDottaa
KY:LLä TApAHTuu
lisätietoa tapahtumista löydät kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri
4.12. ky–ShS academic Classickuka vie kultaisen pystin ja mesta-
rin tittelin tänä vuonna, kun vuoros-
sa on tiukka taistelu arkadiankadun
herruudesta!
4.12. neSu-ky vuoden päätössitsitLegendaarinen kY-exit tekee paluun
vuoden viimeisillä sitseillä – yhden
yön ajaksi.
11.12. puurojuhlakuntison aika kaivaa tonttulakit naftaliinis-
ta, sillä kuj tarjoilee glögiä ja piparei-
ta koko kY:n omissa pikkujouluissa.
15.1. Back to school -kuntis feat. Speksi
vuoden 2015 ensimmäisessä kuntik-
sessa lavalle nousevat speksin loista-
vat tähdet.
5.–6.2. helsinki Business SymposiumkY:n uusi timantti, odotettu kaksipäi-
väinen seminaaritapahtuma iltagaa-
loineen on viimein täällä!
+ Club lagoontammikuun lopussa kuj tuo tropiikin
keskelle kylmää talvea stadin suurim-
pien haalaribileiden merkeissä!
+ Club lagoon -etkositsit
Sivua tOimittaa ky ry:n puOleSta
johanna tirkkonen
040 353 8279
Korjaamolla5.–6.2.2015
Risk & Reward
HELSINKI BUSINESS
SYMPOSIUM2015
HelBizSymposium
bizsymposium.fi
Vuosi lähenee loppuaan, samoin myös vuoteni KY:n puheenjohtajana. On aika siirtyä takaisin opintojen pariin ja jättää hallitushommat seuraaville innokkaille
toiminnan kehittäjille. Tässä vaiheessa vuotta olen miettinyt välillä, on-
ko KY-aika muuttanut minua jollain tavalla. Olen-ko oppinut täällä jotain niin keskeistä, että se on muuttanut toimintatapojani tai suhtautumistani asioihin tai jopa ylipäänsä elämään.
Melko lennokasta pohdiskelua, tiedän. Suositte-len silti muillekin samaa mietintää: miten te olette muuttuneet kauppis- tai KY-aikana?
ky:llä Olen Oppinut heittäytymään ja ottamaan jokaisesta hetkestä kaiken irti. Pienistäkin onnistu-misista täytyy voida iloita, jotta saa taas uutta puh-tia seuraaviin haasteisiin. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että on itsestä kiinni, miten harmaata arki on. Jos iltapäiväväsymyksen kynsissä hihityttää ja tekee mieli heittää pari vitsiä niin antaa mennä.
Itseään ei aina kannata ottaa turhan vakavasti, eikä vitsailu pilke silmäkulmassa tarkoita, etteikö töitään ottaisi tosissaan ja hoitaisi niitä esimerkilli-
sesti. Väitänkin, että heittäytymällä tällaisiin hetkiin arjesta tulee huomattavasti mukavampaa ja haus-kempaa.
tämän vuOden aikana olen oppinut olemaan jokaisessa hetkessä läsnä. Olen myös oppinut huo-maamaan, ovatko muut läsnä eri tilanteissa vain fyysisesti. Monen asian tekeminen samaan aikaan tarkoittaa usein sitä, ettei keskity mihinkään täysillä.
Parhaat vitsit, uudet ideat tai onnistumiset eivät synny niinä hetkinä, joina kuuntelee samanaikaises-ti muita toisella korvalla sekä vastaa mailiin ja se-laa Facebookia. Kannattaa siis keskittyä siihen, mitä toiset puhuvat ja osallistua keskusteluun.
Haluan kannustaa kaikkia positiiviseen ajatte-luun ja hetkessä elämiseen. Juhlikaa niitä pieniäkin onnistumisia.
Lopuksi vielä pari iloitsemaani asiaa tältä aamul-ta: maito ei ollut vielä mennyt vanhaksi, joten kah-via ei tarvinnut juoda mustana. Ulkona ei satanut vettä eli ballerinat olivat varsin hyvä kenkävalinta tälle päivälle.
Tsemppiä kaikille lukukauden viimeisiin tentteihin!
juhlikaa pieniäkin OnniStumiSiaOn itsestä kiinni, miten harmaata arki on, muistuttaa Ky:n puheenjohtaja Essi Myllymäki.
puHeenjoHtajaLtaessi MYLLYMäki, kY rY
HIOMISEN VARAA?
kyweb.f i /forum KY Kanava
Annapalautetta.
46 5/2014 475/2014
ruokaguru richard mcCormick kävi
marraskuussa kY:llä pitämässä kokki-
koulua kyltereille.
Yläkertsillä tehtiin muun muassa
tabouleh-salaattia minttukastikkeella.
2
ajankoHtaiset
kuunTeLe3
1 kurkku1 punainen paprika1 vihreä paprika1 punasipuli200 g pilkottuja kirsikkatomaatteja2 rkl hienonnettua minttua2 rkl hienonnettua persiljaa2 rkl oliiviöljyäyhden granaattiomenan siemenetpuolikkaan sitruunan mehusuolaa ja pippuria
1
juo
tabouLeH
kuutioi kurkku, paprikat ja punasipuli.
sekoita loput aineet joukkoon ja mausta
suolalla ja pippurilla.
1 dl luonnonjogurttia50 g raastettua kurkkua2 tl oliiviöljyä½ tl hunajaa½ tl valkosipulia1 tl hienonnettua minttuapuolikkaan sitruunan mehu ja kuorisuolaa ja pippuria
Minttu-joGurttikastike
Mikä avuksi, kun päivät lyhenevät ja ilmat
kylmenevät? kY:n kahvikerho kYhvi suosit-
telee lääkkeeksi irish Coffeeta á la kyhvi.
“Hyvin valmistettu irish Coffee lämmittää
sekä kehoa että mieltä ja tehoaa sitkeim-
päänkin kaamosmorkkikseen.”
juoma rakentuu näin:
sekoita kaikki aineet keskenään
ja mausta suolalla ja pippurilla.
tehtävästään pian väistyvä kylterin päätoimittaja
verna vuoripuro suosittelee haikeissa tunnelmis-
sa lukijoille Ben howardin uutta albumia I Forget
Where We Were. “täydellinen musiikkivalinta jou-
lua edeltävään fiilistelyyn ja vaikka piparitalkoi-
siin.”
Tämä oli vuoden viimeinen Kylteri.
Ensi vuonna nähdään!
1) Lämmitä Irish Coffee -lasi, paremman puutteessa pieni viinilasi kelpaa myös. 2) Kaada lasiin tummapaahtoinen kahvi tai americano.3) Lisää 2 teelusikallista fariinisokeria.4) Sekoita, kunnes sokeri liukenee kahviin.5) Lisää viski (4 cl, esim. Jameson) ja sekoita.6) Vatkaa kuohukerma .7) Levitä kerma varovasti kahvin pinnalle. Kaada kerma vaikkapa lusikan kautta kahviin ja yritä saada se jäämään pinnalle.8) Nauti!
SYÖ
