opinto-opas 2003–2004...virtuaaliammattikorkeakoulu 25 kansainväliset yhteydet ja opiskelu...
TRANSCRIPT
1WWW.HUMAK.EDU IN
HI
MI
LL
IS
TÄ
J
A
KU
LT
TU
UR
IS
TA
V
UO
RO
VA
IK
UT
US
TA
O P I N T O - O P A S 2 0 0 3 – 2 0 0 4
H U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U
2
Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakouluToimitus Kati RantalaSuunnittelu ja taitto Mainostoimisto BSA Media M1 OyPaino MasanpainoIlmestynyt 6/2003
3
LUKIJALLE
Olet aloittamassa opintojasi Humanistisessaammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkakunti-amme ovat Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Jout-seno, Kauniainen, Kuopio, Korpilahti, Lohja, Nur-mijärvi, Suolahti, Tornio ja Turku. Humanistinenammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnalli-nen verkostomaisesti toimiva ammattikorkea-koulu, mikä antaa Sinulle mahdollisuuden opis-kella valintasi mukaan useammassa yksikössä.Opinnoissasi sinulla on paljon valinnan mahdol-lisuuksia. Tervetuloa ammattikorkeakouluum-me!
Ammattikorkeakoulu kouluttaa korkeatasoisiatyöelämän osaajia ja asiantuntijoita. Opetuksenlähtökohtana on työelämä ja sen muutostenhallinta. Ammattikorkeakoulun tähtäyspisteeteroavat tiedekorkeakoulujen painopisteistä.Tiedekorkeakoulujen tutkinnot ovat tiedeläh-töisiä, kun taas ammattikorkeakoulun haastee-na on vastata nykyisen ja tulevan työelämänkehittymiseen käytännön näkökulmasta. Pyrim-me kouluttamaan uudenlaisia osaajia, jotka ky-kenevät teorian soveltamisen lisäksi myös käy-tännössä kehittämään omaa alaansa.
Humakissa voit opiskella kansalaistoiminnan januorisotyön, kulttuuripalvelujen tai viittomakie-lentulkin koulutusohjelmassa. Näillä aloilla tarjo-amme viimeisimpään tietoon pohjautuvaa ope-tusta. Tämän lisäksi edistämme koulutuksessamonialaista osaamista, kehitämme sijaintipaik-kakuntia ja niiden työelämää sekä mahdollis-tamme kansainvälisyyden osaksi opintojasi. Hu-mak tarjoaa inhimillisiä yhteyksiä yli rajojen.
Humak on verkostomainen, valtakunnallinenammattikorkeakoulu. Yhteydet toisiimme luo-daan Humakin virtuaalikampuksen kautta. Vir-
tuaalikampus koostuu kaikille avoimista Inter-net-palveluista, sähköpostipalveluista ja Hu-makPro-nimisestä oppilaitosjärjestelmästä. Hu-makPron kautta saat tietoa koko Humakista –keskustelupalstoista omaan opintokorttiisisaakka. Tämän järjestelmän monipuolinen tar-jonta mahdollistaa yhteyden lähimmän Inter-net-yhteyden päästä. Järjestelmän avulla voitmm. tutustua opetustarjontaan, ilmoittautuaopintoihin, etsiä työpaikkoja ja seurata opinto-jesi etenemistä.
Työelämä ja sen kontaktit on Humakissa tuotumahdollisimman lähelle opiskelijaa. Humakedistää Sinun ammatillista kasvuasi työelämänasiantuntijaksi. Pääset jo työoppimisessa teke-mään oikeita ja merkityksellisiä töitä, mikä lisääosaamistasi ja on oppimisen kannalta erittäinpalkitsevaa. Voit valita omaan henkilökohtaiseenopintosuunnitelmaasi 20–60 opintoviikkoa työ-oppimista.
Ammattikorkeakoulun opinnot edellyttävätenemmän itsenäistä työskentelyä kuin mihinolet saattanut tottua aiemmissa ammatillisissatai lukio-opinnoissasi. Opintojesi aikana teethenkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jokamahdollistaa valmistumisesi 3,5 vuoden aikana,viittomakielentulkin koulutusohjelmassa opin-tojen laajuus on kuitenkin 4 vuotta. Ammatilli-sen kasvusi ja opintojesi suunnittelun ja edisty-misen kannalta keskeinen apuväline on tämäopinto-opas.
Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivot-taen
Raimo Jalkanenrehtori
4 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
Syksy on taas tullut. On aika aloittaa opiskelu.Tervetuloa Humanistiseen ammattikorkeakou-luun.
Ammattikorkeakoulumme on valtakunnallinenoppilaitos ja yksikkömme sijaitsevat ympäriSuomea. Opiskelijayhdistyksemme HUMAKOvaikuttaa jokaisessa koulutusyksikössämme. Mepyrimme luomaan valtakunnallista opiskelija-kulttuuria ja yhdistämme eri yksiköitä, koulutus-ohjelmia ja oppilaita.
Uutena opiskelijana muista, että me olemme si-nua varten. Autamme sinut opintojesi alkuun jatuemme tarpeen vaatiessa läpi koko opintojesiajan. Jokaisessa yksikössämme on HUMAKOnkouluttamia tutoreita auttamassa sinua. He aut-tavat sinua, missä asiassa ikinä tarvitsetkaan. Yksi-kössäsi sinua auttamassa on myös HUMAKOnhallituksen ja edustajiston jäsenet. Kaikkien hei-
HUMAKON TERVEISET
dän puoleen voit kääntyä – he tietävät koke-muksesta paljon käytännön asioista.
Opiskelu on tärkein asia opiskelijan elämässä.On kuitenkin muistettava rentoutua. Opiskelija-elämään kuuluu myös vapaa-ajan riennot. HU-MAKO järjestää opiskelijatapahtumia, jotta sinävoit tutustua muihin opiskelijoihin niin yksikös-säsi kuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mu-kaan opiskelijayhdistystoimintaamme. Me halu-amme sinun viihtyvän ammattikorkeakoulus-samme ja vuosien jälkeenkin muistavan omatHumak-vuotesi!
Lämpimästi tervetuloa!
Minna Orsmaapuheenjohtaja
5SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO
Humanistinen ammattikorkeakoulu 7Mikä on Humak? 7Humakin organisaatio 8Oppimisympäristöt 9Kontaktiopetus (K) 10Itsenäinen työskentely (I) 10Työoppiminen (T) 10Kansainvälinen oppimisympäristö (KV) 10Verkko-oppiminen (V) 11Projektit (P) 11Muut oppimista tukevat ympäristöt (M) 11Arviointi ja suoritukset 12Kehityssuuntautunut arviointi 12Teema-arviointi 14Työoppiminen 15Opinnäytetyöt 15Portfolio 17Tutkintolautakunta 18Hyväksi lukeminen ja korvaavuus 18Virtuaalikampus Hunet 19HumakPro 19Humakin www-sivut 19Sähköpostipalvelut 20Video-oppiminen ja videoneuvottelut 20Opiskelu Humakissa 20Lukuvuosi 20Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen 20Opiskelun keskeytys tai lopettaminen 21Koulutusyksiköiden keskinäinen vaihto 21Opintokortti 22Opintososiaaliset edut 22Opintotuki 22Opiskelijaterveydenhuolto 24Opiskelijoiden vakuutukset 24Yhteistyö suomessa ja ulkomailla 25Virtuaaliammattikorkeakoulu 25Kansainväliset yhteydet jaopiskelu ulkomailla 26Opiskelijayhdistys HUMAKO ry. 28
OPETUSSUUNNITELMAT2003–2004 29Kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma 31Koulutusohjelman rakenne 32
Humakin yhteiset opinnot 10 ov 33Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov 33Kulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ov 36Ammatillinen suuntautuminen 30 ov 39Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 54Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 54
Kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn koulutusohjelma 56Koulutusohjelman rakenne 57
Humakin yhteiset opinnot 10 ov 57Kansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ov 58Ohjauksen ja toiminnan-ohjauksen opinnot 30 ov 62Ammatillinen suuntautuminen 73Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 84Opinnäytetyö ja siihen liittyvätopinnot 20 ov 84
Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov / 160 ov 88Viittomakielentulkin koulutusohjelma 160 ov 89
Humakin yhteiset opinnot 10 ov 89Suomen kielen ja viittomakielenopinnot 30 ov 89Viittomakielialanammatilliset opinnot 70 ov 92Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 94
Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov 95
Viittomakielen ja suomen kielenopinnot 35 ov 95Viittomakielialan ammatilliset
6 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
opinnot 45 ov 95Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 104Vapaasti valittavatopinnot 10 ov 106Ammatillinen suuntautuminen 20 ov 106
Education in English atHumanities Polytechnic 109
Opintojen ajoituskoulutusyksiköittäin 2003–2004 114Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelma 115Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 119Viittomakielentulkin koulutusohjelma 121
Yhteystietoja 122
Sanasto 132
Aakkosellinen henkilöhakemisto 138
7
Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, onvaltakunnallinen, verkostomaisesti toimiva hu-manistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialanammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulum-me toimilupa laajenee vuodesta 2004 lähtienkaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Uutenaalana tulee olemaan kulttuurialan koulutus, jo-hon nykyinen kulttuuripalvelujen koulutusohjel-ma siirtyy. Opintoihin tämä muutos ei juurikaanvaikuta. Tulevaisuudessa hakijat tulevat syksyn2003 yhteishausta lähtien noudattamaan tätäuutta koulutusalaluokitusta.
Humak tarjoaa ammatillista korkeakouluope-tusta kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kult-tuuripalvelujen sekä viittomakielentulkin koulu-tusohjelmissa. Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaminen kestää koulutusohjelmasta riip-puen noin 3,5/4 vuotta. Humakista valmistuuinhimillisten yhteyksien persoonallisia taitajia.He rakentavat näitä yhteyksiä julkisen, yksityi-sen ja kolmannen sektorin tarpeisiin sekä edis-tävät ihmisten omaehtoista ja vapaata kansa-laistoimintaa. Humak toimii soveltavan tutki-mus- ja palvelutoiminnan osalta alueellisesti,kansallisesti ja kansainvälisesti.
Humanistisen ja kasvatusalan lisäksi ammatti-korkeakoulumme toimilupa laajenee vuodesta2004 lähtien kaksialaiseksi ammattikorkeakou-luksi. Uutena alana tulee olemaan kulttuurialankoulutus, johon nykyinen kulttuuripalvelujen
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU
MIKÄ ON HUMAK?
MIKÄ ON HUMAK?
koulutusohjelma siirtyy. Opintoihin tämä muu-tos ei juurikaan vaikuta. Tulevaisuudessa hakijattulevat syksyn 2003 yhteishausta lähtien nou-dattamaan tätä uutta koulutusalaluokitusta.
Humak aloitti toimintansa vuonna 1998 ja vaki-naistui 1.8.2000. Opiskelijamäärä on noin 1450
8
opiskelijaa. Humakilla on kaksitoista koulutusyk-sikköä eri puolilla Suomea. Verkostomaisuudenavulla näiden yksiköiden erikoisosaaminen yh-distyy valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi.Koulutusyksiköillä on kiinteät yhteydet alueen-sa kansalais-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan.Humak osallistuu aktiivisesti myös paikallisiinkehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja tekee yh-teistyötä alueellisten ammattikorkeakoulujensekä myös yliopistojen kanssa. Kansainvälinenyhteistyö ja työoppimispaikat sekä opiskelija-vaihto ovat olennainen osa ammattikorkea-koulun toimintaa.
Humakin vahvuuksiaammattikorkeakoulukentässä:
• verkostuneisuus koko valtakunnan alueelle• keskitetty toimiala• pienuuden tuoma joustavuus• paikallinen vaikuttavuus• työelämäyhteydet• pedagogisoidut työoppimispaikat• tietoverkkostrategia ja virtuaalikampus• koulutusyksiköiden tiimiperusteisuus
HUMAKIN ORGANISAATIO
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa onkaksitoista koulutusyksikköä eri puolilla Suo-mea. Niiden lisäksi Kauniaisissa on Yhteinen pal-veluyksikkö (YPY). Humakia ylläpitää SuomenHumanistinen Ammattikorkeakoulu Osakeyh-tiö. Uuden ammattikorkeakoululain (1.8.2003)mukaan Humakin sisäistä hallintoa hoitavat am-mattikorkeakoulun johtokunta ja rehtori. Lainmukaan johtokunnassa ovat edustettuina reh-torin lisäksi muu johto, päätoimiset opettajat,muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimisetopiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämänedustajat.
Humakin opetushenkilöstön muodostavat reh-tori, koulutusohjelmajohtajat ja lehtorit. Rehtorijohtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä onjohtokunnan puheenjohtaja. Rehtorin apunatoimii johtoryhmä. Johtoryhmän tukena toimi-vat eri alojen koordinaattorit, jotka valmistele-vat ammattikorkeakoulun yhteisiä asioita.
Jokaisella koulutusohjelmalla on koulutusohjel-majohtaja, joka johtaa koulutusohjelman toi-mintaa, vastaa koulutusohjelman kehittämisestäja laatii sen vuosittaisen toimintasuunnitelmanyhdessä koulutusohjelman lehtoreiden kanssa.Omien lehtoreiden lisäksi Humakissa opettaatuntiopettajia. Kussakin koulutusyksikössä leh-torit muodostavat opetustoiminnan suunnitte-lun, toteutuksen, arvioinnin ja talouden kannaltaitseohjautuvan tiimin. Tiimin toimintaa vetäälehtoreiden nimeämä vastaava lehtori. Opiske-lijoiden ja tiimin apuna kaikissa koulutusyksi-köissä toimii opintosihteeri.
Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan muo-dostavat koulutukseen osallistuvat vakinaisetopiskelijat. Opiskelijoita eri toimielimissä ja työ-ryhmissä edustaa Humak-opiskelijayhdistys ryHUMAKO. Ammattikorkeakoulun kehittämistävarten Humak voi perustaa valtakunnallisia jaalueellisia neuvottelukuntia.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
9
Humanistisen ammattikorkeakoulun toimintaperustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen.Opiskelija ja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovatvuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäris-tön ytimessä. Sen ympärillä on koulutusyksikkö-jen muu sosiaalinen maailma, monimuotoinenoppimisen sekä asiantuntijuuden ja toimimisenkenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisiaoppimisympäristöjä teematarjonnan mukaan.Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työs-kennellä itsenäisesti, mennä työoppimaan koti-maassa tai ulkomailla, hankkia itselleen oppimis-projektin tai opiskella tietoverkoissa. Opetus-tarjonnassa oleva viiden opintoviikon teemavoi olla mahdollista suorittaa usealla eri tavalla.
Vaikka opiskelija ilmoittautuu kotikoulutusyksik-könsä opiskelijaksi, kaikkien Humakin koulutus-
OPPIMISYMPÄRISTÖT
yksiköiden opetustarjonta ja työelämäyhteydetovat jokaisen opiskelijan käytössä. Humakissaopiskelija voi valita opintoja useasta koulutusyk-siköstä ja sovittaa opintonsa hänelle sopiviinajankohtiin sekä hakea tarjonnasta hänelle sopi-va opiskelutapa ja oppimisympäristö. Opiskeli-jalle nimetty HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaatekemään valintoja.
Humakin pedagogisen yhteisön oppimisympä-ristöä voidaan kuvata yllä olevan kuvion avulla.
Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympä-ristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisym-päristön lyhenteeseen, jota käytetään Hu-makPro-oppilaitosjärjestelmässä.
OPPIMISYMPÄRISTÖT
10
KONTAKTIOPETUS (K)
Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovatyhdessä läsnä oppimistilanteissa. Kontaktiope-tus toteutetaan luento-opetuksena tai muita lä-hiopetuksen menetelmiä käyttäen, esimerkiksipienryhmäopetuksena (ohjatut ryhmätyöt, se-minaarit, demonstraatiot jne.). Kontaktiopetus(K) sisältää vähintään 100 tuntia lähiopetusta.Kontaktiopetustarjonta sisältää aina myös itse-näistä työskentelyä. Jos kontaktiopetuksessa onlähiopetusta vähemmän kuin puolet teemanopintoviikkomäärästä, teema toteutetaan kon-taktiopetuksen ja muiden oppimisympäristöjenyhdistelmällä esim. K/I, K/P, K/V, K/M.
ITSENÄINEN TYÖSKENTELY (I)
Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalleitsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin jauuden tiedon tuottamisen hänelle sopivanaajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittuosaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtä-vällä, suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaik-ka työskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla onoikeus saada opintoihinsa ohjausta teemastavastaavalta lehtorilta. Samassa teemassa itsenäi-nen työskentely jaksottuu useimmiten kontakti-opetuksen kanssa.
TYÖOPPIMINEN (T)
Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissatapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutki-mista ja kehittämistä. Työoppimisessa opiskelijatutkivalla työotteella yhdistää tieteellistä tietoaja käytännön kokemusta kulloinkin opiskelta-vassa teemassa. Työvalmentajan hiljainen tietotyöelämän käytännöistä välittyy opiskelijalle työ-oppimiseen kuuluvissa ohjaustilanteissa. Opiske-lija valmistautuu työoppimisjaksoihinsa asetta-malla oppimiselleen tavoitteet ja perehtymälläennakkoon työpaikkaansa. Varsinaisella työop-
pimisjaksolla hän suorittaa sovitut työ- ja oppi-mistehtävät. Työoppimisjakson jälkeen hän ra-portoi oppimansa asiat arviointia ja ammatilli-sen kasvun seuraamista varten.
Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan jatavoiteltuun ammatilliseen päämäärään liittyvättyöpaikat. Humak ja sen koulutusyksiköt ovatsopineet työoppimisesta yli 300 työpaikankanssa. Useissa sopimuspaikoissa on Humakinkouluttama työvalmentaja, joka hallitsee Huma-kin oppimis- ja arviointijärjestelmän.
Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnois-taan työoppimisena vähintään 20 ov ja enin-tään 60 ov. Opiskelija voi tehdä työoppimisjak-soja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansaperusteella ympäri vuoden, myös kesäisin. Työ-oppimiseen liittyviä asioita on kuvattu tarkem-min Humakin Työoppimisen käsikirjoissa (ks. Laa-tukäsikirja, liite N1: Työoppimisen käsikirja opis-kelijalle ja liite N2: Työoppimisen Käsikirja työpai-kalle; käsikirjat päivitetty 14.4.2003). Opiskelijankäytössä on Humakin työoppimispaikoista koot-tu hakemisto, joka löytyy HumakPron työtorilta.
KANSAINVÄLINENOPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)
Humak tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansain-välisen oppimisympäristön hyödyntämismah-dollisuuksia, joita ovat ohjelmoitu kv-vaihto,opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa, työoppi-minen sovituissa ulkomaisissa työoppimispai-koissa ja opiskelu vieraalla kielellä omassa am-mattikorkeakoulussa eri maiden asiantuntijoi-den johdolla.
Euroopan Unionin Sokrates-vaihto-ohjelmatarjoaa tällä hetkellä suhteellisen laajat mahdol-lisuudet opiskelijoille ja kouluttajille kansainvä-listymiseen. Opiskelijoille on vaihtopaikkojanoin 60 ja kouluttajille 25. Yhteistyöoppilaitok-sia on 24. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
11
Unionin maat sekä lisäksi Baltian maat, Norja,Puola, Tsekki,i ja Venäjä. Vaihto on mahdollistamyös EU:n Leonardo- ja pohjoismaisen NordPlus -ohjelman kautta.
Oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteis-työpartnereiden kanssa siten, että ne sopivatmahdollisimman hyvin kaikkien osapuoltenopetusohjelmiin. Humanistisen ammattikor-keakoulun koulutusyksiköissä on tarjolla ulko-maalaisille vaihto-opiskelijoille englanninkielisiäopintojaksoja. Osa niistä on rakennettu siten,että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opin-toja kahdessa eri koulutusyksikössä ja siten tu-tustua useampaan Humakin koulutusyksikkööneri puolella Suomea. Tarkempia tietoja saa Hu-makin www-sivuilta http://www.humak.edu. Katsomyös opinto-oppaan luku Education in English.
VERKKO-OPPIMINEN (V)
Humakissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojenviestintä- ja informaatiopalveluja oppimisympä-ristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleen-sä tietoverkkojen käyttöä hyödyntävä opetusyhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinai-sessa verkko-oppimisessa oppimateriaali onHumakin verkossa ja opiskelijat ja opettajatovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä.Verkkokursseihin on monesti liitetty kontakti-opetuksena annettava orientaatio. Opiskelijattuottavat runsaasti oppimistehtäviä Humakinverkkoympäristössä. Verkko-oppimiseen javerkkokursseihin johtavat linkit löytyvät Opin-totorilta ja HumakProsta.
PROJEKTIT (P)
Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoidenosaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotok-seen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita.Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtä-viä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman
toteuttamista. Oppimisprojekteja voidaan to-teuttaa myös osana kontaktiopetusta.
Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tairyhmässä. Projekteihinkin voi käytännön toteu-tuksen lisäksi liittyä teemakirjallisuutta. Oppi-misprojektien raportoinnista ja arvioinnista so-vitaan ohjaavien opettajien kanssa. Arvioitavatuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti,tapahtuma, näyttely, esitys, tai videokooste.
Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen kou-lutusyksiköt kehittävät, kokeilevat ja arvioivattyökäytäntöjä monimuotoisin hankkein yhdessäalan työnantajien kanssa. Opiskelijat voivat osal-listua koulutusyksiköiden organisoimiin hank-keisiin, mutta myös ehdottaa omia, esimerkiksiomaan työhönsä liittyviä hankkeita oppimispro-jekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- japrojektiopintojen lähtökohtana on aina työelä-män aito tarve ja tilaus.
MUUT OPPIMISTA TUKEVATYMPÄRISTÖT (M)
Media oppimisympäristönä
Medialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjä-nä että mielipiteiden muokkaajana ja asentei-den luojana. Mediaa voidaan hyödyntää tarkas-teltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tie-toa. Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. in-formaation uusimmista tutkimustuloksista japäästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedonlähteille. Mediaa seuraamalla on ajankohtaisim-pien ilmiöiden äärellä. Opiskelijat voivat kartoit-taa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tie-don avulla. Oppimiseen voidaan luontevasti liit-tää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemallaerilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asi-asta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tie-donlähteenä, mutta mediaa voi käyttää apunamyös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikälivälineen käyttö on perusteltua.
OPPIMISYMPÄRISTÖT
12
Tutustumiskäynnit, opintomatkatja ekskursiot
Tutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditi-oon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivatkuulua kiinteänä osana moniin oppimisympäris-töihin , mutta niitä voidaan käyttää myös itse-näisinä oppimisympäristöinä, jos näin teemastavastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opinto-käyntiin tms. voidaan liittää kirjallisuutta, jokaantaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteidenmukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla ref-lektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaanprosessi kirjallisesti. Näin suoritettujen opinto-jen laajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kir-jallisuus sovitaan erikseen asianomaisen opetta-jan kanssa.
Organisaatiot, instituutiotja muut asiantuntijatahot
Organisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijatvoivat toimia sopimusten mukaan tietopankki-na opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla.Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alanorganisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemustaopintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpei-siin. Koulutusyksiköt käyttävät työelämän asian-tuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiske-lijat voivat vierailla sovittaessa työpaikoilla hei-dän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitäämyös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyk-sien avulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luodamyös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimis-projekteja ja kehittämishankkeita.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
ARVIOINTI JA SUORITUKSET
KEHITYSSUUNTAUTUNUTARVIOINTI
Humanistisen ammattikorkeakoulun arviointi-käytäntöjen taustalla on kehityssuuntautunutarviointimalli. Mallissa huomion kohteena ovatsuunnitteluun, kommunikaatioon, teknisiin tai-toihin ja arviointiin liittyvät valmiudet.
Ammatillista kasvua arvioitaessa suunnitteluky-vyllä tarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tie-toa, tutkia mahdollisesti ristiriitaistakin todelli-suutta, tehdä perusteltuja valintoja ja hahmot-taa tuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisillataidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan ky-kyä toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa,
olla yhteisön merkittävä jäsen, vaikuttaa tehtä-viin päätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muitayhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisönkäyttöön. Tekniset taidot liittyvät opiskelijan ky-kyyn suoriutua tehtävistä sujuvasti ja laadullises-ti korkealla tasolla. Arviointikyky on taitoa kerä-tä palautetta toiminnasta monista lähteistä, ar-vottaa erilaista palautetta, tehdä johtopäätöksiäpalautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökoh-tia ja tarvittaessa muuttaa niitä.
Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yh-teen nivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin ta-voitteena on yhdistää nämä kykyalueet siten,että niistä kehittyy monipuolinen ammatillinenymmärrys ja toimintataito.
13
Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa edellä ku-vattuja kykyjä suhteutetaan toiminnan tasoontai näkökulmaan:
1. AloittelijaAloittelijan, vasta-alkajan tai tutustujan toimintaon yleisosaamista. Hän suoriutuu satunnaisistatehtävistä ja on erittäin riippuvainen ohjaukses-ta. Tehtävien hoitamista ohjaavat yhtäkkiset,spontaanit havainnot, eikä ammatillista käsite-hallintaa ja tehtävien tarkoituksen ymmärtämis-tä ole tai se on kovin matala. Yksittäiset tehtäväteivät liity toisiinsa eikä niistä muodostu koko-naisuutta. Tyypillisesti vasta-alkajan roolissa toi-miva on avustavissa tehtävissä ja seurailee ko-keneempaa tekijää. Kaikki ovat uusien tehtävieneteen joutuessaan aloittelijoita, ja kaikille pitäisisallia tarvittaessa aloittelijan rooli.
2. Kehittynyt aloittelijaKehittyneen aloittelijan toiminta on ammatillis-ta perusosaamista. Kehittynyt aloittelija kyke-nee suoriutumaan itsenäisesti yksittäisistä teh-tävistä, mutta tehtävät eivät muodosta kokonai-suuksia. Tehtävien tekemistä ohjaavat useinhetkelliset vaatimukset ja tilannesidonnainen oh-jaus. Tehtäviin ohjaudutaan usein ilman etukä-teissuunnittelua ja tehtäviin liittyvien käsitteidenhallintaa. Tehtävien tarkoituksen ymmärtämi-nen on vähäistä. Tehtävistä suoriutumista arvioi-daan jälkikäteen.
3. Pätevä suoriutujaPätevän suoriutujan toiminta edustaa omanalansa erityisosaamista. Pätevälle suoriutujalleon tyypillistä useista tapahtumista koostuvienkokonaisuuksien hallinta. Kokonaisuudet hah-mottuvat ajallisesti pitkinäkin ketjuina. Tehtävienhoitamista ohjaavat usein tehtäväkuvat. Toimin-taan liittyvät käsitteet hallitaan ja tehtävät ym-märretään hyvin.
4. Etevä tekijäEtevän tekijän toiminta on ns. ammatillista tie-deosaamista. Etevä tekijä pystyy toiminnassaan
integroimaan toisiinsa useita eri kokonaisuuksiaja pystyy suhteuttamaan tekemisensä koko työ-yhteisön toimintaan. Kokonaisuudet hahmottu-vat ajallisesti pitkinä ja monitasoisina ketjuina.Tekijä osaa itsenäisesti analysoida tehtäviin liit-tyviä tilanteita ja valita vaihtoehtoisia menetel-miä tehtävistä suoriutumiseen. Tekemistä ohjaa-vat toimenkuvat, ja tekijällä on vähäinen riippu-vuus ohjauksesta. Käsitteiden hallinta ja tehtävientarkoituksen ymmärtäminen on korkea, ja riip-puvuussuhde ohjaajasta ja valvonnasta on vä-häinen. Etevälle tekijälle tyypillistä on myös sy-vällinen oman itsensä ja oman toimintansa tun-temus.
5. AsiantuntijaAsiantuntijan toiminta on kokonaisvaltaistakulttuuriosaamista eli tekijä orientoituu tehtä-viinsä yhteisön perustehtävän kautta. Tehtävilläon työyhteisöä laajempi yhteiskunnallinen mer-kitys. Asioita ei tarkastella työyhteisön sisäisinävaan suhteessa ulkopuoliseen maailmaan.Asiantuntija suoriutuu tehtävistään kokonais-toimintona eikä tarvitse ohjausta. Hän hallitseetehtäviin liittyvät käsitteet ja ymmärtää tehtävientarkoituksen erittäin hyvin. Hän toimii vapaasti.Tulosten arviointi kohdistuu enemmän koko-naistulokseen ja toimintaan kuin yksittäisten ta-voitteiden saavuttamiseen. Asiantuntijan toi-minnalle on ominaista erittäin syvällinen omanitsensä ja toimintansa ymmärrys.
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arvioin-ti ja opiskelijan saama palaute ovat pääsääntöi-sesti laadullista. Arviointikäytäntöjen taustallaon kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonkakeskeisenä ajatuksena on siirtää huomio tule-vaan ja ammatillisen kehityksen kannalta kes-keisten asioiden tunnistamiseen. Kehityssuun-tautuneessa arvioinnissa huomio kohdistuuopiskelijan kykyyn suunnitella työtä, toimia vuo-rovaikutuksessa yhteisön kanssa, suoriutua itsetyöstä sekä arvioida työtä kokonaisuutena.
ARVIOINTI JA SUORITUKSET
14
Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijallepalautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehi-tyksestä, antaa opettajalle tietoa oppimisen tu-loksellisuudesta ja ohjata opintojen suunnitte-lua sekä antaa työnantajille tietoa opiskelijanammatillisesta kehittymisestä. Tutkintotodistuk-sen näkökulmasta opinnäytetyö ja yleisen am-mattitaidon osoittajana toimiva portfolio ovattärkeimpiä arvioitavia asioita. Opiskelijalle niistäkirjoitetut kirjalliset lausunnot liitetään osaksitutkintotodistusta.
Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opis-kelijalla on oikeus saada palautetta edistymises-tään. Palautetta annetaan kirjallisesti ainakinseuraavista asioista:• teemoista• työoppimisesta• opinnäytetyöstä• portfoliosta.Lisäksi yksittäisistä pienistäkin opintokokonai-suuksista voidaan antaa opiskelijalle palautetta,mikäli opettaja ja opiskelijat niin sopivat.
TEEMA-ARVIOINTI
Teema-arviointi perustuu opintosuunnitelmas-sa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tuleeosoittaa hallitsevansa 2/3 asetetuista tavoitteis-ta, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suorite-tuksi. Teema arvioidaan asteikolla suoritettu /täydennettävä / korvattu / hyväksiluettu. (Kieli-opinnot arvioidaan asteikolla suoritettu / täy-dennettävä / korvattu / vapautettu.)
Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, tee-masta vastaavan opettajan tulee kertoa, miltäosin täydentämistä tarvitaan. Myös hyväksytystisuoritetusta teemasta annetaan lyhyt sanallinenarviointi, jossa tulevat esille sekä opiskelijanvahvuudet että opiskelijan kehittymisen haas-teet suhteessa teeman tavoitteisiin. Suoritusmer-kintä ja arviointi kirjataan HumakProssa olevaanopintokorttiin.
Yksittäisen kurssin tai pienen (alle 5 ov) opinto-kokonaisuuden arvioinnissa opiskelija ja opetta-ja voivat sopia keskenään käytettävästä arviointi-tavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinentms. Yksittäisen kurssin arviointia ei tarvitse kir-jata HumakProhon.
Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalliseentyöhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin,tulee kirjallisen työn olla riittävän tasokas. Kirjal-lisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiotaseuraaviin asioihin:• asiatietojen kattavuus sekä käsitteiden käyttö
ja oikeellisuus suhteessa aihepiiriin• käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus• aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäke-
mys• kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys.
Kirjallisia tehtäviä arvioidaan kolmella tasovaati-musalueella seuraavasti:• I Kuvaileva taso: Opiskelija kiinnittää huo-
mionsa olennaisiin asioihin.• II Kartoittava taso: Opiskelija osaa suhteuttaa
käsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuu-teen.
• III Arvioiva (systematisoiva, kriittinen) taso:Opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähesty-mistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisianäkökulmia (ihannetapauksessa kykenee so-veltavaan ja uutta luovaan ajatteluun).
Opiskelijan tulee suorittaa teemaan liittyvätvaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeis-tään kahden viikon kuluessa jakson päättymi-sestä. Mahdolliset täydennykset on tehtävä vii-meistään lukuvuoden loppuun mennessä(31.7.). Jos opiskelijalla on tuolloin palauttamat-tomia suorituksia, hän suorittaa opintokokonai-suudet uusien vaatimusten mukaan tulevina lu-kuvuosina.
Opettajan tulee antaa arviointi opintosuorituk-sesta seuraavan aikataulun mukaisesti:• Mikäli tuotos on palautettu teeman aikana
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
15
– kolmen viikon kuluessa.• Mikäli tuotos on palautettu kahden viikon
kuluessa teeman päättymisestä – seuraavanteeman aikana.
• Mikäli tuotos on palautettu myöhemmin lu-kukauden aikana – kolme viikon kuluessa.
TYÖOPPIMINEN
Työoppimisjaksoilta opiskelija saa palautettatyöpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opis-kelijan tulee laatia teemasta vastaavalle opetta-jalle raportti työoppimisesta. Raportin tarkoi-tuksena on mahdollistaa työoppimisjaksoonliittyvien tapahtumien tutkiminen jälkikäteen jaoman ammattitaidon kehittäminen reflektionkautta. Opintojen aikana työoppimisraporttejalaaditaan vähintään neljä. Raportti voi olla muo-doltaan kirjallinen, portfolio, video tai muu oh-jaajan kanssa sovittu. Parhaimmillaan raporttion näiden tapojen luova yhdistelmä. Raportistaannetaan palaute opiskelijalle. Palautteen tar-koituksena on tukea opiskelijan ammatillista ke-hittymistä. Raportit arvioidaan seuraavien taso-jen suhteen:
I Kuvailevan tason raporttiOpiskelija• kiinnittää huomionsa raportin kannalta olen-
naisiin asioihin• kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitä
työpaikalla on tehty (työpaikan toiminnot jaomat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearvi-ointi).
II Kartoittavan tason raporttiOpiskelija• osaa nähdä oman työnsä osana kokonaisuut-
ta• osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakä-
sityksiin työpaikan toiminnot perustuvat(esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sel-laisia kulttuuritapahtumia kuin järjestetään)
• osoittaa olevansa tietoinen vaihtoehtoisten
toimintamallien olemassaolosta ja niidentaustalla olevista käsityksistä (tietää että asiatvoitaisiin tehdä eri tavalla ja eri oletuksistalähtien).
III Arvioivan tason raporttiOpiskelija• osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepii-
rin ja siihen liittyvät kysymyksenasettelut• pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valin-
tojaan ja analysoimaan niitä jäsennellysti jatäsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin)
• pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiäja toimintatapoja taustateorioita apuna käyt-täen (sekä työyhteisön että sen kohderyh-män näkökulmasta)
• pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoeh-toisia toimintatapoja
• perustelee esittämänsä arviot nojaten olen-naisiin taustateorioihin
• ihannetapauksessa pystyy hahmottelemaanuusia toimintatapoja ja ajattelumalleja työyh-teisöön.
I tason raportteja saa olla korkeintaan yksi, II- jaIII-tason raportteja tulee olla vähintään yksi.
OPINNÄYTETYÖT
Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista ylei-set määräykset on annettu ammattikorkea-kouluopintoja koskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995).
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää jaosoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaanja taitojaan ammattialaansa liittyvässä asiantun-tija- tai kehittämistehtävässä. Tavoitteena onohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisesti jalaajasti hänen ammatillisiin suuntautumisopintoi-hinsa liittyvään aihe- tai ammattialueeseen.Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijanammatillisia ongelmanratkaisutaitoja ja johdattaa
ARVIOINTI JA SUORITUKSET
16
hänet ongelmanratkaisussa tarvittavien mene-telmien käyttöön. Opinnäytetyö opettaa lisäksiitsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan ratkaisu-keskeiseen ajatteluun ja toimintaan. Opinnäyte-työn aiheen hyväksyy koulutusyksikön Humak-tiimi tai sen nimeämä lehtori.
Opinnäytetyökokonaisuus Humanistisessa am-mattikorkeakoulussa on laajuudeltaan 20 opin-toviikkoa. Se jakautuu tutkimus- ja menetelmä-opintoihin (10 ov) ja opinnäytetyön tekemiseen(10 ov). Opinnäytetyön tuloksena syntyy ainakirjallinen raportti, jossa paneudutaan analyytti-sesti ja kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteenja perustellusti vastataan asetettuihin kysymyk-siin tai esitellään ongelmien ratkaisuja. Opinnäy-tetyön kirjallisen raportin on oltava ymmärret-tävä, selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Ennenlopullisen opinnäytetyön luovuttamista opiske-lija huolehtii, että opinnäytetyö on kirjalliselta il-maisultaan moitteetonta. Opinnäytetyöhön liit-tyen opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arvioin-ti tutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettä-västi. Laatujärjestelmään kuuluvan opinnäyte-työoppaan arviointikehyksessä esitetään opin-näytetyön arvioinnin kohteet sekä eri tasoilleasetetut vaatimukset. Opinnäytetyön arvioin-nista vastaavat koulutusyksikön Humak-tiiminnimeämät arvioitsijat, joista vähintään yksi onHumakin lehtori. Myös opinnäytetyön tilaaja taityöelämän edustaja voi osallistua arviointiin.Opinnäytetyö otetaan arvioitavaksi vain, jos seon sisällöltään ja muodoltaan arvioitavissa ole-va kokonaisuus. Arvioitavaksi ottamisesta päät-tää ohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttami-nen korjauksia ja täydennyksiä varten on tehtä-vä perustellusti.
Opinnäytetyöhön liittyvätlaatukriteerit
Opinnäyttetöiden työelämälähtöisyys• Opinnäytetöistä suurimman osan (≥75%) on
oltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö ontyöelämälähtöinen kun 1) työelämä maksaajoko Humakille tai opiskelijalle työn tekemi-sestä ja tästä on sovittu ennen opinnäyte-työn aloittamista, 2) opinnäytetyölle on ni-metty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästäon sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista tai 3) työyhteisön tarkoituksenaon alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyöntuloksia omassa toiminnassaan ja tästä onsovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista.
Opinnäytetyön puitteiden toimivuus• Opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi
ohjausta opinnäytetyön toteuttamiseksi.• Menetelmäopinnot sekä ammatilliset suun-
tautumisopinnot tukevat opinnäytetyön te-kemistä.
• Opinnäytetyön tekemistä varten on riittä-västi atk- ja muita laitteistoja sekä ohjelmisto-ja, ja opiskelija osaa käyttää niitä.
Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuus• Jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäyte-
työn ohjaaja.• Koulutusyksikössä on riittävät resurssit opin-
näytetöiden ohjaamiseen.• Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla leh-
toreilla on yhteinen käsitys opinnäytetöidentarkoituksesta ja tavoitteista.
Opinnäytetyön arvioinnin pätevyys• Opiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvi-
oinnin perusteista.• Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelle-
taan johdonmukaisesti ja arviointi on perus-teltua ja todennettavissa olevaa.
• Eri yksiköiden opinnäytetyöt ja niiden arvi-oinnit ovat Humakin sisällä vertailukelpoisia.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
17
• Opiskelijalla on oikeus saada opinnäytetyönarviointi viipymättä tietoonsa kun arviointi-lausuma on kirjoitettu.
PORTFOLIO
Opintojensa aikana opiskelija kokoaa omaanosaamiseensa ja ammatilliseen kasvuunsa liitty-vää aineistoa. Tästä aineistosta opiskelija kokoaapäättöportfolion, jonka hän esittelee Humak-tiimin nimeämille arvioijille. Arviointiin osallis-tuu vähintään kaksi opettajaa sekä tarvittaessatyöelämän edustaja. Portfolio arvioidaan päät-tötodistuksessa sanallisesti arvosanalla suoritet-tu tyydyttävästi hyvin tai kiitettävästi. Suoritettukiitettävästi tarkoittaa erityisellä kiitosmainin-nalla arvioitua portfoliota. Portfoliossa osoite-tusta ammattitaidosta annetaan kirjallinen lau-sunto, joka liitetään tutkintotodistukseen.
Portfolio koostuu• prologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely)• ammatillisen osaamisen perusalueista (3–5
koulutusohjelmasta riippuen)• epilogista (oman oppimisensa arviointi ja tu-
levan kehityksen tavoitteet)
Ammatillisen osaamisen perusalueitaon määritelty eri koulutusohjelmissaseuraavasti
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelma• yksilön ja pienryhmän kohtaaja• yhteisöohjaaja• yhteiskunnallinen toimija• kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaja
Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma• kulttuurin ja taiteen sisällöt• kulttuurin toimintaympäristöt• kulttuuritoiminnan merkitykset
Viittomakielentulkin koulutusohjelma• ammattikielet: suomen kieli, viittomakieli,
muu puhuttu tai viitottu kieli• toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus,
opettaminen
Näihin osioihin opiskelija valitsee aineistoa, jollahän osoittaa hallitsevansa ko. ammatillista pe-rusaluetta. Tämä osuus on portfolion keskeistäaineistoa. Kuhunkin osioon opiskelija valitseetarvittavan määrän aineistoa. Se voi olla esimer-kiksi työelämässä tehtyjen hankkeiden tuotok-sia (esitteet, raportit, valokuvat, videot), amma-tilliseen osaamiseen liittyvää palautetta (esi-miesten ja työtovereiden arviot, tapahtumiinliittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) taiopiskeluun liittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kir-jallisia tuotoksia.
Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaaammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueil-la, painotus on luonnollisesti eri osa-alueilla eri-lainen ja oman ammatillisen suuntautumisenmukainen. Päättöportfolion sisällön dokumen-tointitapa on vapaa, mutta dokumentin tuleeolla todennettavissa. Arvioinnissa pääpaino onammatillisen osaamisen perusalueiden sekäepilogiosuuden tarkastelussa.
Arvioinnilla varmistetaan, että kullakin perus-alueella opiskelijan osaaminen yltää vähintäänpätevän suoriutujan tasolle. Asiantuntijatasosaavutetaan yleensä vasta työelämässä moni-puolisen työkokemuksen kautta.Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatillisenosaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja so-veltaa, kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä jaymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsitteellistää jateoretisoida sekä kyky vuorovaikutukseen.
Opintojen puolivälissä (esim. 3. opintovuodenalkupuolella) järjestetään senhetkisten portfo-lioiden väliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelijasaa palautetta ja ohjausta päättöportfolion ko-koamista varten.
ARVIOINTI JA SUORITUKSET
18
TUTKINTOLAUTAKUNTA
Ammattikorkeakoulussa tulee olla yksi tai use-ampi tutkintolautakunta opintosuorituksia kos-kevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tut-kintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenetsekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensämäärää ammattikorkeakoulun hallitus (Asetusammattikorkea-kouluopinnoista 256/95, 31 §).
Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-lautakunnan muodostavat koulutusohjelmienkoulutusohjelmajohtajat (Pirkko Mikkonen, Sir-pa Teräväinen ja Eija Timonen), kolme lehtoria(Katri Kaalikoski, Pirkko Selin-Grönlund ja TarjaTurhanen), yksi opintosihteeri (Riitta Leppä-nen) ja kaksi opiskelijoiden edustajaa (TuukkaMyllymäki ja Tiia Savolainen). Tutkintolautakun-nan puheenjohtajana toimii koulutusohjelma-johtaja Sirpa Teräväinen. Puheenjohtajalle ja jä-senille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet.
HYVÄKSI LUKEMINEN JAKORVAAVUUS
Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä,että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyinperustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväk-
seen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa kor-keakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suo-rittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tut-kintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muillasamantasoisilla opinnoilla taikka vastaavallaharjoittelulla tai työkokemuksella (Asetus am-mattikorkeakouluopinnoista 256/95, 12 §).
Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksi lukeaaiempia ammatillisia opintoja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Li-säksi voidaan ottaa huomioon muut opiskelijanaiemmat opinnot. Opiskelijan pitää osoittaa ai-kaisemmin suoritettujen opintojen osalta sisäl-löllinen, tavoitteellinen ja arvioinnin vastaavuusHumakin opintojen kanssa. Pelkkä todistussuoritetuista opinnoista ei välttämättä riitä, vaanopintokokonaisuudesta vastaavan opettajan niinvaatiessa opiskelijan tulee osoittaa näytöllä saa-vuttaneensa opinnoille asetetut tavoitteet.Näyttö voi olla esim. raportointi, näyttökoetyyp-pinen tilanne tai muu aiheeseen sopiva opetta-jan esittämä tapa. Aiemman koulutuksen ja työ-kokemuksen pohjalta harkinnanvaraisesti teh-tävä hyväksi lukeminen saattaa lyhentää opiske-luaikaa.
Korvaavuutta anotaan lomakkeella, joka löytyyHumakProsta.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
19
Hunet on kokoelma tietoverkkopalveluita, joi-den avulla Humakin opiskelijat, opettajat ja hen-kilökunta voivat olla vuorovaikutuksessa keske-nään ja sidosryhmiinsä. Hunet mahdollistaa tie-toverkkopohjaisen suunnittelun, kehittämisen,ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän ja kou-lutusyksiköiden väliset yhteydet ajasta ja paikas-ta riippumatta.
Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista:• HumakPro• Humakin www-sivut• Sähköpostipalvelut• Video-oppiminen ja videoneuvottelut
HUMAKPRO
HumakPro on Humakin kehittämä web-pohjai-nen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskeli-joille, opettajille ja henkilökunnalle ympäristönmm. kurssivalintoja, arviointien antamista, vies-tintää sekä suunnittelu- ja kehittämistyötä var-ten. HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseen käyt-töön tarkoitetut henkilökunta- ja opiskelijatiedot.Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastoja jaraportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoaHumakin työoppimispaikoista. Humakin verkko-kurssit toteutetaan HumakProssa. HumakPronkäyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.
Opiskelija voi HumakProssa mm.:• ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi• tarkastella kurssitarjontaa ja ilmoittautua
kursseille• rakentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitel-
maa• seurata opintojensa etenemistä ja kursseista
saatuja arviointeja omasta opintokortista
• lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnit-telu- ja kehittämistyöhön
• seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyi-hin keskusteluihin
• tallentaa dokumentteja tai tekstitiedostoja• käyttää lomake-editoria• käyttää kalenteria• osallistua verkko-opintojaksoille• jättää tentti-ilmoittautumisia• tulostaa yhteystietoraportteja• tehdä majoitusvarauspyyntöjä• etsiä tietoja muista käyttäjistä• luoda ja ylläpitää omia kotisivuja• etsiä oppilaitoksessa tehtyjä opinnäytetöitä• etsiä työoppimispaikkoja• hakea asumisoikeutta Helsingin työoppimis-
asuntoon
Verkko-oppiminen on luonteva oppimisympä-ristö Humakin kaltaiselle verkostoammattikor-keakoululle. Humakin omat verkkokurssit to-teutetaan HumakProssa, joten opiskelijat eivättarvitse verkkokursseja varten uusia käyttäjä-tunnuksia tai salasanoja. Humakin verkkokurssiton koottu Opintotorille. Humakin omien verk-kokurssien lisäksi opiskelijat voivat hakeutuaopiskelemaan Virtuaaliammattikorkeakoulunkautta tarjottaville opintojaksoille.
HUMAKIN WWW-SIVUT
Humakin kaikille avoimet www-sivut sisältävätyleistä informaatiota Humakista. Sieltä löytyvätesimerkiksi koulutusyksiköiden ja henkilökun-nan yhteystiedot ja tietoa Humakin koulutus-tarjonnasta. Yksi keskeinen osa www-sivuja onOpintotori. Opintotori on kokoelma opiske-luun liittyviä tietoja ja dokumentteja. Opintoto-
VIRTUAALIKAMPUS HUNET
VIRTUAALIKAMPUS HUNET
20
rilta löytyvät erilaiset oppaat (kuten opinto-opas ja opinnäyteopas), linkit verkkokursseihinja -materiaaleihin sekä kirjasto- ja tietopalvelui-hin. Kirjastopalveluverkko tarjoaa mahdollisuu-den etsiä ja lainata kirjoja virtuaalisesti kaikistaHumakin koulutusyksiköistä. Suomenkieliset si-vut ovat osoitteessa http://www.humak.edu/. Si-vuilta on linkki englanninkielisille www-sivuille.
SÄHKÖPOSTIPALVELUT
Sähköpostipalvelu, IMP, täydentää Hunetin vies-tipalveluita. Sähköpostijärjestelmä toimii Inter-netin kautta. Siihen on käyttöoikeus kaikilla Hu-makin yhteisön jäsenillä. Opiskelija ohjataanopintojen alussa käyttämään Humakin inter-
net-sähköpostiosoitetta, jota opiskelija voi käyt-tää koko opinto-oikeutensa ajan. Sähköpostimahdollistaa sähköisen viestinnän oppilaitok-sen ja Humakin ulkopuolisten tahojen välillä.
VIDEO-OPPIMINEN JAVIDEONEUVOTTELUT
Videoneuvottelutilanteissa muodostetaan re-aaliaikainen yhteys tietoverkon välityksellä kah-den tai useamman osapuolen välille. Videoneu-vottelua käytetään Humakissa sekä pedagogi-sena oppimista edistävänä instrumenttina (vi-deo-oppiminen) että Humakin kehittämis- jasuunnittelutyössä.
OPISKELU HUMAKISSA
LUKUVUOSI
Humakin lukuvuosi 2003–2004 alkaa 1.8.2003ja päättyy 31.7.2004. Humakin lukuvuosi onjaettu yhdeksään viiden viikon pituiseen jak-soon (poikkeuksena jaksot 5 ja 9). Jaksolla 9kesä-heinäkuussa ei pääsääntöisesti tarjotakontaktiopetusta.
Lukuvuoden 2003–2004 jaksot:Jakso 1 4.8.–7.9.03Jakso 2 8.9.–12.10.03Jakso 3 13.10.–16.11.03Jakso 4 17.11.–21.12.03Jakso 5 22.12.03–22.2.04Jakso 6 23.2.–28.3.04Jakso 7 29.3.–2.5.04Jakso 8 3.5.–31.5.04Jakso 9 (1.6.–31.7.04)
Tenttipäivät:
Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaTenttipäivät ovat kunkin jakson viimeisenä per-jantaina. Viimeinen ilmoittautumispäivä on kol-me viikkoa ennen tenttipäivää. Joulukuun ten-tistä lehtorit palauttavat tenttiarvionsa vapaa-jaksonsa takia vasta 15.1. mennessä. Noudate-taan koulutusohjelman voimassa olevia esseenjättö- ja tarkistusohjeita (ks. HumakPro - Opis-kelijat).05.09.2003 (ilmoittautuminen 15.8.03)10.10.2003 (ilm. 19.9.03)14.11.2003 (ilm. 24.10.03)19.12.2003 (ilm. 28.11.03)20.02.2004 (ilm. 30.1.04)26.03.2004 (ilm. 5.3.04)29.04.2004 (ilm. 8.4.04)27.05.2004 (ilm. 6.5.04)
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
21
Viittomakielentulkin koulutusohjelma15.09.2003, 13.10.2003, 10.11.2003, 8.12.2003,19.1.2004, 16.2.2004, 15.3.2004, 19.4.2004,10.5.2004, 7.6.2004, 21.6.2004
OPISKELUOIKEUS JAILMOITTAUTUMINEN
Humakin opiskeluoikeus johonkin Humakinkoulutusyksikköön on jokaisella Humakin opis-kelijaksi hyväksytyllä, opiskelupaikan vastaanot-taneella ja määräajassa ilmoittautuneella opis-kelijalla. Opiskelijan on ilmoittauduttava luku-vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.
Opiskelijan tulee ilmoittautua lukuvuodelle2003–2004 HumakPron sähköisellä ilmoittau-tumislomakkeella 15.8.2003 mennessä. Tammi-kuussa 2004 opintonsa aloittavien ja keväälle2004 läsnäolotietoaan muuttavien ilmoittautu-misaika on 15.12.2003–9.1.2004. Ilmoittautu-mislomake sijaitsee HumakPron opiskelijavali-kossa (HumakPro > Menu (pöllö) > Opiskelija> Ilmoittautumislomake). Lomakkeeseen löy-tyy linkki myös HumakPro:n etusivulta.
Opintotukea voidaan maksaa vain opiskelijaksiilmoittautuneille päätoimisille opiskelijoilleopintotukilain ehtojen mukaan. Opiskelijalla onvelvollisuus ilmoittaa viipymättä hops-ohjaajal-leen opintojensa keskeyttämisestä tai lopetta-misesta HumakProsta löytyvällä lomakkeella.
Yksittäisiin opintojaksoihin (esim. kuhunkin vii-den viikon teemaan) ilmoittaudutaan Hu-makPron kautta. Ilmoittautuminen tehdään an-nettuun päivämäärään mennessä. Ilmoittautu-minen päättyy yleensä neljä viikkoa ennen jak-son alkamista. Poikkeuksena on syksyn ensim-mäinen teema jaksolla 1, johon jatkavien opis-kelijoiden (ei koske uusia) tulee ilmoittautua jokeväällä toukokuun loppuun mennessä.
OPISKELUN KESKEYTYS TAILOPETTAMINEN
Opiskelija voi keskeyttää opiskelunsa määrä-ajaksi. Ennen keskeytystä opiskelijan tulee kes-kustella keskeyttämisestä ja opintojen jatkami-sesta oman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelijatäyttää keskeyttämisen yhteydessä erillisen kes-keyttämisilmoituksen, jonka allekirjoittavat opis-kelija ja hops-ohjaaja. Opiskelija on keskeytyk-sen ajan kirjoilla ammattikorkeakoulussa pois-saolevana opiskelijana. Opiskelijan käyttöoikeusHumakPro –tietokantaan säilyy keskeytyksenajan. Koulutusyksiköstä ilmoitetaan opintojenkeskeyttämisestä Kelan opintotukikeskukseen.
Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opis-kelijaksi enintään kahden lukuvuoden ajan; il-moittautuminen on kuitenkin tehtävä lukuvuo-sittain. Tätä ilmoitettua poissaoloaikaa ei lasketaopintojen enimmäisaikaan. (Laki ammattikor-keakouluopinnoista annetun lain muuttamises-ta § 15b, 1.8.2001/583)
Opiskelija voi kevätlukukauden 2004 osaltamuuttaa syksyllä tekemäänsä läsnä- /poissaoloil-moitustaan ajalla 15.12.2003–9.1.2004 Humak-Pron sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.
Opintojen lopettaminen tarkoittaa, että opis-kelija eroaa ammattikorkeakoulusta ennen tut-kintotodistuksen myöntämistä eikä ole enääeroamisensa jälkeen kirjoilla siellä. Ennen ero-amista opiskelijan tulee keskustella asiastaoman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelija täyt-tää eroamisen yhteydessä opintojen lopetta-misilmoituksen, jonka allekirjoittavat opiskelijaja hops-ohjaaja. Opiskelija saa lopettaessaanammattikorkeakoulun leimalla varustetun kopi-on opintokortistaan. Koulutusyksiköstä ilmoite-taan opintojen lopettamisesta Kelan opintotu-kikeskukseen.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnotviimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidem-
OPISKELU HUMAKISSA
22
mässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityi-sestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poik-keusta (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 11 §).
KOULUTUSYKSIKÖIDENKESKINÄINEN VAIHTO
Opiskelija kirjautuu sen koulutusyksikön opis-kelijaksi, jossa hän aloittaa opiskelunsa. Opiskeli-ja voi kuitenkin tietyin rajoittein valita opintojamistä tahansa Humakin koulutusyksiköstä. Kunopiskelija valitsee opintoja muista koulutusyksi-köistä, hän keskustelee asiasta ensin oman hops-ohjaajansa kanssa ja valinnat kirjataan henkilö-kohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Kaikkienkoulutusyksikköjen opintoihin ilmoittaudutaannormaaliin tapaan HumakPron kautta.
Monissa opinnoissa (teemoissa) on rajoitettuopiskelijoiden osallistujamäärää. Jos ilmoittautu-misia tulee määräaikaan mennessä enemmänkuin heitä voidaan ottaa, valinnat tehdään seu-raavassa järjestyksessä:• oman koulutusohjelman oman koulutusyksi-
kön opiskelijat• oman koulutusohjelman muiden koulutusyk-
siköiden opiskelijat• toisen koulutusohjelman opiskelijat.
OPINTOKORTTI
Opintokortti on asiakirja, johon kirjataan tiedotopintojen etenemisestä. Myös teemasta annet-tu laadullinen arviointi kirjataan opintokorttiin.Opiskelija voi tarvittaessa pyytää omasta koulu-tusyksiköstään Humanistisen ammattikorkea-koulun leimalla varustetun tulosteen opinto-kortistaan. Opettajat huolehtivat opintosuori-tusten kirjaamisesta. Opiskelijat voivat seurataomaa opintokorttiaan HumakProsta.
OPINTOSOSIAALISET EDUT
Opintososiaalisiin etuihin kuuluu maksutonopetus, joka sisältää varsinaisen opetuksen, oh-jauksen sekä opintojen arvioinnin. Kirjat ja muutmateriaalit on jokaisen kustannettava itse.
Opiskelija voi rahallista korvausta vastaanyleensä asua koulutusyksiköiden yhteydessäolevissa opiskelija-asuntoloissa. Asumiskustan-nukset vaihtelevat koulutusyksiköittäin ja niihinvaikuttaa asumisen taso.
Matkakustannukset koulutusyksiköihin ja niidenvälillä opiskelija maksaa itse, samoin kuin matka-kustannukset työoppimis- ja tutustumispaikkoi-hin. Jokaisessa koulutusyksikössä toimii myösopiskelijaravintola, jossa on tarjolla erilaisia ate-rioita ateriatuettuun hintaan. Korkeakouluopis-kelijoiden ateriatukea voivat saada opiskelijat,jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkea-koulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkin-toa. Ateriatukea voivat saada myös opintotu-keen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumis-koulutusohjelmiin osallistuvat opiskelijat.
Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja saa-maan alennuksen aterian hinnasta opiskelijara-vintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kysei-sissä ravintoloissa noudatetaan Kelan vahvista-mia ateriakokonaisuuksien enimmäishintoja, jois-ta ravintolan pitäjä on vähentänyt ateriatuen. Tukimaksetaan ravintolan pitäjälle. Alennushintaisenaterian saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oppilaitosvastaa ateriatukikortin myöntämisestä niilleateriatukeen oikeutetuille, joilla ei ole opiskeli-jakorttia.
OPINTOTUKI
Humakin tutkintotavoitteinen päätoiminenopiskelu oikeuttaa opintotukeen. Opintotukikoostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
23
takaamasta opintolainasta. Opintotukea hae-taan koko opiskeluajalle. Tuki myönnetään aluksisäännönmukaiselle suoritusajalle, joka on 140opintoviikon tutkinnossa 3,5 vuotta ja 160opintoviikon tutkinnossa 4 vuotta. Tarvittaessaopiskelija voi hakea opintotukilautakunnankautta opintotukea ylimenevälle ajalle uudellahakemuksella enimmäistukiajan puitteissa.Enimmäistukiaika on 140 opintoviikon tutkin-nossa 45 tukikuukautta ja 160 opintoviikon tut-kinnossa 50 tukikuukautta. Kaikki 1.8.1997 jäl-keen käytetyt opintotukikuukaudet kuluttavatopiskelijan kaikkiin korkeakouluopintoihin käy-tettävissä olevaa 70 kuukauden enimmäistukiai-kaa.
Opiskelun päätoimisuutta seurataan opintojenedistymisellä. Opintosuorituksia tulee tuen saa-miseksi kertyä keskimäärin vähintään 30 ov/lu-kuvuosi. Kesätuki aikana (1.6.–31.7.) suoritetutopintoviikot eivät sisälly lukuvuoden minimi-vaatimukseen. Vain kokonaan suoritetut opin-tokokonaisuudet ja kurssit lasketaan opinto-suorituksiin. Kesäaikana tapahtuvassa opiskelus-sa sekä aikuiskoulutuksessa päätoimisuuden vä-himmäisvaatimuksena on, että opiskelija suorit-taa tutkintoon sisältyviä opintoja vähintään3 opintoviikkoa kuukautta kohden tai 2 kuukau-delta vähintään 6 opintoviikkoa ja että tukikuu-kaudessa on vähintään 18 opiskelupäivää.
Opintotuen hakeminen
Nuorisokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuk-sen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä ja se palautetaan Kelaan.Hakemuksen mukaan liitetään kopio hyväksy-miskirjeestä.
Muuntokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuk-sen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä. Lomake sekä henkilökoh-
tainen opintosuunnitelma palautettaan Huma-kin opintotukilautakunnalle, joka arvioi HOPSinperusteella opintojen päätoimisuuden. Aikuis-koulutustukea voi hakea Koulutusrahastolta, li-sätietoja: http://www.koulutusrahasto.fi/.
Erillishakemista vaativat tuet:Normaalista opintotuesta poikkeavia tukia(esim. kesäopintotuki, tuki ulkomaiseen opiske-luun, opiskeluajan ylitys, jatkotuet) haetaan täyt-tämällä Kelan opintotukikeskuksen olosuh-teenmuutoslomake (OTm) ja kesäajantukeahaettaessa myös Humakin oma kesätukiliite-lomake, joka löytyy HumakPron Opintotukia-siat-foorumin dokumenteista, josta sen voi tu-lostaa. Molemmat lomakkeet lähetetään opinto-tukilautakunnan sihteerille opintotukilautakun-nan lausuntoa varten. Opintotukilautakunta lä-hettää hakemukset lausuntoineen edelleen Ke-laan.
Vaihtoehtona Kelan myöntämälle opintotuelleon mahdollista saada Koulutusrahastosta ai-kuiskoulutustukea, joka on tarkoitettu työelä-mästä opiskelemaan lähteville opiskelijoille, joil-la on vähintään 10 vuoden työhistoria. Tarkem-pia tietoja opintotuesta saa Kelan opintotuki-esitteestä ja Internetistä: http://www.kela.fi jahttp://www.koulutusrahasto.fi.
Opintotukilautakunta
Humakin opintotukilautakunta on ammattikor-keakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitavaryhmä. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jä-sentä, joista kaksi on opiskelijoita. Opiskelijajä-senet valitaan yhteistyössä HUMAKOn kanssa.Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvooopintotukiasioista, kokousajoistaan ja suoritus-tenvalvonnan aikataulusta HumakProssa Opin-totukiasiat-foorumilla.
Opintotukilautakunta antaa opintotukiajan kes-toon, opintotuen päätoimisuuteen, kesätukeen,
OPISKELU HUMAKISSA
24
ulkomaantukeen ja aikuisopiskelijatukeen liitty-viä lausuntoja. Lautakunta valvoo myös opinto-jen päätoimisuuden täyttymistä, toimii yhteis-työssä Kelan opintotukikeskukseen ja tiedottaaopintotuesta sekä tarvittaessa kouluttaa Hu-makin henkilökuntaa opintotukeen liittyvissäasioissa.
Opintotukilautakunta suorittaa syksyisin opin-tokorttien avulla opintotukea saaneiden opis-kelijoiden edellisen lukuvuoden opintojen pää-toimisuusvalvonnan. Lautakunta lähettää opis-kelijalle liian vähäisistä opintosuorituksista selvi-tyspyynnön. Valvonnassa huomioidaan 31.7.ajanjaksoon kohdistuneet suoritukset. Lisätieto-ja saa HumakPron viesteistä (Opintotukiasiat)ja opintotukilautakunnalta. Opintotukilautakun-taan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi HumakPronviestifoorumilla (Opintotukiasiat), olemalla yh-teydessä opintotukilautakunnan sihteeriin säh-köpostilla: [email protected],puh. (09) 5404 2445 tai postitse: Humanistinenamk, Opintotukilautakunta, Vanha Turuntie 14,02700 Kauniainen.
OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO
Terveydenhuoltopalveluista tiedotetaan koulu-tusyksiköittäin lukuvuoden alkaessa.
OPISKELIJOIDEN VAKUUTUKSET
Vakuutettuina ovat Humanistisen ammattikor-keakoulu opiskelijat. Ammattikorkeakoulun opis-kelijat ovat vakuutettuina Pohjolassa lakisäätei-sellä tapaturmavakuutuksella, ryhmätapaturma-vakuutuksella ja ryhmämatkavakuutuksella.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa vainkäytännöllisessä työoppimisessa sattuneet ta-paturmat. Käytännöllinen työoppiminen tar-koittaa oppilaitoksessa, opettajan valvonnassatehtävää, opetusohjelman mukaista harjoitteluaja sovitussa työpaikassa suoritettavaa harjoitte-lua - työoppimisjaksoa-, josta oppilaalle ei mak-seta palkkaa (lakisääteinen vakuutus ei korvaakoulumatkalla sattuneita tapaturmia).
Ryhmätapaturmavakuutus korvaa tapaturmatvakuutuksenottajan järjestämän koulutuksen ai-kana.
Ryhmämatkavakuutus sisältää opiskelijoidenmatkavakuutuksen opiskeluun liittyvillä ulko-maanmatkoilla. Yli 3 kuukautta yhtäjaksoisestikestävillä matkoilla vakuutusturva on voimassa3 kuukautta matkan alkamisesta. Opiskelijan tu-lee pyytää ennen ulkomaille lähtöä koulutusyk-siköltään mukaansa vakuutuskortti.
Vakuutuksiin liittyvissä asioissa lisätietoja antaamm. koulutusyksikön opintosihteeri.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
25YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA
OPINTOPASSIYHTEISTYÖ
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijal-la on mahdollisuus hakea opintopassia ja suo-rittaa tutkintoon liitettäviä opintoja myös muis-sa ammattikorkeakouluissa. Opintopassilla onmahdollisuus profiloida tutkintoa ja liittää opin-toihin uusia näkökulmia.
Opintopassilla suoritettavien opintojen enim-mäislaajuus on 10 opintoviikkoa. Omaan tutkin-toon kuuluvia pakollisia opintoja ei voi korvatapassin nojalla suoritettavilla opintojaksoilla. Läh-tökohta on, että passiopinnot hyväksi luetaantutkinnossa valinnaisiin ja vapaasti valittaviinopintoihin.
Ammattikorkeakoulujen yhteiset opintopassisi-vut löytyvät osoitteesta http://www.diak.fi/opin-topassi/. Sivuilta löytyy mm. menettelytapaohjeja opintopassihakemus.
Lisätietoja opintopassista ja opiskelusta yli am-mattikorkeakoulurajojen saa hops-ohjaajaltasekä ammattikorkeakoulujen www-sivuilta:
http://www.arcada.fi(ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola)http://www.laurea.fi(Laurea - ammattikorkeakoulu)http://www.evtek.fi(Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkea-koulu)http://www.diak.fi(Diakonia-ammattikorkeakoulu)http://www.hiamk.fi(Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu)http://www.stadia.fi(STADIA Helsingin ammattikorkeakoulu)
http://www.helia.fi(HELIA Helsingin liiketalouden ammattikorkea-koulu)http://www.humak.edu(Humanistinen ammattikorkeakoulu)http://www.poliisi.fi/pakk(Poliisiammattikorkeakoulu)http://www.sydvast.fi(Yrkeshögskolan Sydväst)
VIRTUAALIAMMATTI-KORKEAKOULU
Virtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK)on Suomen ammattikorkeakoulujen valtakun-nallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyössä ovatmukana kaikki ammattikorkeakoulut tarjotenerilaisia verkko-opintoja omien osaamisaluei-densa ja profiiliensa mukaisesti. VirtuaaliAMK-opinnoilla opiskelijat voivat profiloida omia tut-kintojaan tai valita opintoja, joita ei tarjotaomassa ammattikorkeakoulussa.
Läsnäolevaksi ilmoittautuneella Humakin tut-kinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea opin-to-oikeutta VirtuaaliAMK:n portaalin kautta tar-jottaville opintojaksoille. Suoritusoikeudenhaku ja opintoihin ilmoittautuminen tapahtuvatsähköisesti ns. eAsioinnin avulla. Ennen ilmoit-tautumista Virtuaaliammattikorkeakouluun opis-kelijan tulee päivittää hops-ohjaajan kanssaoma opintosuunnitelmansa ja sovittava VirtAMK-opintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon.
Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali onosoitteessa http://www.amk.fi. Opinto-oikeudenhakeminen edellyttää rekisteröitymistä. Opis-kelu on tutkinto-opiskelijalle maksutonta.
YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA
26
KANSAINVÄLISET YHTEYDET JAOPISKELU ULKOMAILLA
Seuraavassa on lueteltu Humanistisen ammattikorkeakoulunnykyiset yhteistyökumppanit ulkomailla.
OPISKELIJA- JA OPETTAJAVAIHTOKATHOLIEKE HOGESCHOOL LEUVEN BENIPISSING UNIVERSITY NORTH BAY CANUNIVERSITE DE QUEBEC A MONTREAL MONTREAL CANUNIVERSITY OF YORK TORONTO CANUNIVERZITY KARLOVY PRAHA CZFACHHOCHSCHULE KÖLN KÖLN DEHOCHSCHULE BREMEN BREMEN DEPÄDAGOGISCHE HOCHSCHULE LUDWIGSBURG LUDWIGSBURG DEUNIVERSITÄT BREMEN BREMEN DEUNIVERSITÄT BIELEFELT BIELEFELT DEVILJANDI KULTUURIKOLLEDZ VILJANDI EEESCUELA SUPERIOR D’HOSTALERIA I TURISME SANTÖ BARCELONA ESUNIVERSITE DE NICE - SOPHIA ANTIPOLIS NICE FRUNIVERSITE D’AVIGNON ET DES PAYS DE VAUCLUSE AVIGNON FRUNIVERSITE DE PICARDIE JULES VERNE AMIENS FRINSTITUTE OF TECHNOLOGY TRALEE IEUNIVERSITY OF DUBLIN DUBLIN IEUNIVERSITA DEGLI STUDI DI TRENTO TRENTO ITHOGESCHOOL VAN ARNHEMEN NIJMEGEN NLHOGESCHOOL ROTTERDAM ROTTERDAM NLAKADEMIA WYCHOWANIA FIZYCZNEGO IMÖ POZNAN PLLIVERPOOL HOPE UNIVERSITY COLLEGE LIVERPOOL UKBIRMINGHAM COLLEGE OF FOOD, TOURISM AND Ö BIRMINGHAM UKBRADFORD COMMUNITY COLLEGE BRADFORD UKCHESTER COLLEGE OF HIGHER EDUCATION CHESTER UKUNIVERSITY OF CENTRAL LANCASHIRE PRESTON UKUNIVERSITY OF BIRMINGHAM BIRMINGHAM UKUNIVERSITY OF LUTON LUTON UKUNIVERSITY OF SUNDERLAND SUNDERLAND UK
AINOASTAAN OPISKELIJAVAIHTOHOGESCHOOL VAN UTRECHT UTRECHT NLMORAY COLLEGE OF FURTHER EDUCATION ELGIN UK
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
27KANSAINVÄLISET YHTEYDET JA OPISKELU ULKOMAILLA
AINOASTAAN OPETTAJAVAIHTOUNIVERSITY OF DURHAM DURHAM UKUNIVERSITY OF LIVERPOOL LIVERPOOL UK
Pääsääntöisesti jokaisen vaihtoon lähtevänopiskelijan tulee osallistua valmentavalle jaksol-le joko Tornion koulutusyksikössä (5 ov) taiomassa koulutusyksikössään. Jaksolla perehdy-tään suomalaisen kulttuurin lisäksi mm. vierai-siin kulttuureihin, kohdemaihin, partnerioppilai-toksiin sekä vaihtoon liittyviin monenlaisiin käy-tännön asioihin.
Kielitaito
Vaihto-ohjelmassa käytettävä kieli on useimmi-ten englanti. Myös saksa, ranska tai jokin muukieli on mahdollinen. Opiskelijan kielitaidon tu-lee olla vähintään keskitasoa. Tämä taito tuleeosoittaa oman koulutusyksikön kielten opetta-jan laatimassa kielikokeessa.
Rahoitus
Vaihtoon lähtevän opiskelijan talouden tuki-muotoja ovat Sokrates-apuraha, opintotuki,
asumislisä ja opiskelijan mahdollisesti itse hank-kimat avustukset esimerkiksi erilaisilta järjestöil-tä ja yhdistyksiltä.
Vaihtopaikkoja opiskelijoille on noin 70 ja kou-luttajille 30. Vaihto-ohjelmiin on mahdollistaosallistua aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.Lähempiä tietoja saa oman koulutusyksikön kv-koordinaattorilta. Aiheeseen liittyvää informaa-tiota löytyy myös Humakin kotisivuilta osoit-teesta: http://www.humak.edu ja Humak PronKansainvälisyys-kansiosta.
Opinnot ulkomaisillevaihto-opiskelijoille
Ulkomaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetutenglanninkieliset opinnot löytyvät sivulta 96.Näihin opintoihin voivat osallistua myös Huma-kin opiskelijat.
OPISKELIJAYHDISTYS HUMAKO RY.
HUMAKO on opiskelijoiden perustama ja hal-linnoima yhdistys, joka edistää ja valvoo jäsenis-tönsä etuja. HUMAKO luo toiminnallaan Hu-makille valtakunnallista opiskelijakulttuuria jayhdistää ympäri Suomea sijaitsevien koulutus-yksiköiden ja koulutusohjelmien opiskelijat.
HUMAKOn tavoitteena on kehittää opetuksenja opiskelun sisältöä yhteistyössä Humakin eritahojen kanssa. Jotta tähän tavoitteeseen pääs-täisiin, HUMAKOn edustajat tuovat opiskelija-näkökulman esiin ammattikorkeakoulun päätök-sentekoelimissä ja työryhmissä. HUMAKOlta
28
saa tietoa opiskelusta, opiskelijan oikeuksista jaesimerkiksi opintotukeen ja asumiseen liittyvis-tä asioista. Yhdistys myös järjestää vuosittain ta-pahtumia, joissa eri koulutusyksikköjen opis-kelijat voivat tavata toisiaan.
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyäHumanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat.Liittyminen on helppoa – opiskelija täyttää vainhenkilötietolomakkeen ja maksaa jäsenmaksun(25 € uusilta jäseniltä lukuvuonna 2003–2004).HUMAKOn jäsenenä opiskelija saa valtakun-nallisen SAMOKin opiskelijakortin, joka oikeut-taa mm. VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alen-nuksiin, Kelan ateriatukeen korkeakoulujenruokaloissa ja alennuksiin HUMAKOn tarjoa-mista palveluista.
Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saa osoit-teesta http://www.humak.edu/humako/ ja omankoulutusyksikön HUMAKO-edustajalta ja tuto-reilta. Sähköpostia HUMAKOlle voi lähettääosoitteeseen [email protected].
HUMAKOn edustajisto ja hallitus
Päätäntävaltaa HUMAKOssa käyttää vähintäänkaksi kertaa vuodessa kokoontuva edustajisto.
Edustajisto valitaan koulutusyksiköissä suoritet-tavissa vaaleissa, joissa saavat asettua ehdolle jaäänestää kaikki yhdistyksen jäsenet. Jokaisestakoulutusyksiköstä valitaan edustajistoon yksivarsinainen edustaja ja yksi varaedustaja.
Toimeenpanovaltaa HUMAKOssa käyttää halli-tus. Edustajisto valitsee syyskokouksessaan hal-lituksen puheenjohtajan sekä hallituksen siten,että hallituksen kokoonpanossa pyritään otta-maan huomioon kaikki Humanistisen ammatti-korkeakoulun koulutusyksiköt. Yhdistyksen hal-litus valitaan kalenterivuodeksi, jonka aikana sevastaa HUMAKOn käytännön toiminnasta, esi-merkiksi opiskelijakorttien tilaamisesta ja ta-pahtumien järjestämisestä. (HUMAKO kehittäätoimintaansa jatkuvasti, joten muutokset toimi-tavoissa ovat mahdollisia.)
Suomen Ammattikorkeakouluopiskeli-jayhdistysten Liitto SAMOK ryHUMAKOn jäsenet saavat SAMOKin opiskeli-jakortin, jolla saa monia tuntuvia etuja. SAMOKajaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden etujavaltakunnallisesti vaikuttamalla mm. valtionhal-lintoon. Kaikki opiskelijakortilla saatavat edut jalisätiedot SAMOKin valtakunnallisesta toimin-nasta ovat osoitteessa http://www.samok.fi.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
29
Humakin yhteiset opinnot orientoivat opiskeli-jaa humanistiseen opetusalaan ja omaan koulu-tusohjelmaansa ja auttavat ammatti-identitee-tin kehittymisessä. Samalla opiskelija saa valmiu-det opiskella ammattikorkeakoulussa ja käyttääHumakin tarjoamia mahdollisuuksia ja oppimis-ympäristöjä hyväkseen. Lisäksi yhteiset opinnotkehittävät opiskelijan viestintätaitoja ammatti-korkeakoulussa toimimiseen ja tarvittaessa aut-tavat hakeutumaan viestintätaitoja kartuttaviinopintoihin.
Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkea-kouluun 5 ov
1. Orientoituminen ammattiin ja ammattialaanOrientoivissa opinnoissa opiskelija tutustuuHumanistiseen ammattikorkeakouluun ja sentaustalla oleviin ammatteihin ja työelämänhaasteisiin. Opinnoissa käydään läpi Humakinominaispiirteitä, oppimisympäristöjä, opetus-suunnitelmia sekä koulutusohjelmia. Jakso tarjo-aa mahdollisuudet opiskelijayhteisöön liittymi-seen ja sen rakentamiseen.
2. YhteistoimintaOpintokokonaisuudessa opiskelija kehittääomaa ilmaisuaan ja esiintymistaitojaan. Hän tu-tustuu tiimityöhön ja sen vaatimiin yhteistoi-mintataitoihin sekä projektiin oppimisen ja työnmenetelmänä.
OPETUSSUUNNITELMAT
OPETUSSUUNNITELMAT 2003–2004
HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 OV
3. Opiskelutaidot ja hopsOpintokokonaisuudessa perehdytään Huma-kissa toimimisen kannalta keskeisiin opiskelutai-toihin. Tällaisia ovat mm. kyky käyttää hyväksiHumakin opetussuunnitelman tarjoamia valin-nan mahdollisuuksia ja erilaisia oppimisympäris-töjä, taito suunnitella ja arvioida omaa oppimis-ta sekä kehittymisen tarpeita. Samalla jatketaanoman ammatillisen tavoitteen selkeyttämistä jalaaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitel-ma – hops. Opinnoissa tutustutaan portfolioonosana kokonaisarviointia. Jakso ajoittuu useam-man kuukauden ajalle, ja se sisältää useita oppi-mistehtäviä. Keskeisiä teemoja ovat mm. omatoppimisen taidot, ammatti-identiteetti ja henki-lökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops) laati-minen.
4. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IKahteen osaan jaetun Johdatus digitaaliseen lu-kutaitoon -opintokokonaisuuden tarkoituksenaon varmentaa opiskelijalle riittävät tietoteknisetperustaidot (tietotekniikan perusteet, laitteenkäyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, esim.Word, ja taulukkolaskenta, esim. Excel) ja tutus-tuttaa opiskelija Humakin tietoverkkojen kauttatoimivaan virtuaalikampus Hunetiin. Opiskelijasaa valmiudet toimia Humakin omassa verkos-sa, HumakProssa, ja Internetissä. Hän hahmot-taa verkon antamat mahdollisuudet opintojen-sa tueksi, harjaantuu tietoverkkojen käyttöön
30
tiedon hankinnassa ja tarkastelemaan tieto-verkkojen lähteitä kriittisesti sekä oppii käyttä-mään keskeisiä verkkotyötapoja.
5. Orientoituminen toisen kotimaisen kielen opin-toihinToisen kotimaisen kielen lähtötasokokeen avul-la opiskelija voi arvioida omia valmiuksiaanosallistua ruotsinkieliseen opetukseen ja kyky-ään toimia pohjoismaisissa oppimisympäristöis-sä. Opiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito,että hän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itse-ään ja ammatillisesti toimimaan myös toisellakotimaisella kielellä. Tarvittaessa opiskelija ohja-taan syventämään kielitaitoaan lisäopetuksella,joka voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin opin-toihin.
Tutkintoon kuuluu lisäksi toisen kotimaisen kie-len pieni kielitutkinto tai sitä vastaava kielikoe,jonka suorittamiseen opiskelijalle varataan kaksiilmaista yrityskertaa.
Humanismi ja viestintä 5 ov
1. HumanismiHumanismi-verkkokurssilla tutustutaan Huma-nistisen ammattikorkeakoulun arvopohjaan:humanismiin elämänkatsomuksena, humanis-min historiaan ja humanistisen elämänkatso-muksen vaihtoehtoihin. Kurssi toteutetaan ryh-mätyönä. Kurssin runkona toimii valmis kurssi-materiaali. Oppimisympäristön viestilistoillakeskustellaan kurssimateriaalin pohjalta huma-nismiin liittyvistä aiheista. Kurssin päätteeksi laa-ditaan loppuraportti.
2. Kirjallinen viestintäOpiskelija tunnistaa erilaisia kirjallisen viestin-nän muotoja. Hän tuntee tieteellisen kirjoitta-misen perusteet. Opiskelija perehtyy tiedonhankintaan ja esittämiseen liittyvään kirjalliseenviestintään, kuten esseiden ja raporttien kirjoit-
tamiseen. Kurssilla paneudutaan erilaisiin tiedonlähteisiin, niiden käyttöön ja niihin liittyviin vir-hemahdollisuuksiin sekä tutustutaan erilaisiintapoihin viitata lähteisiin.
3. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IIJatketaan Johdatus digitaaliseen lukutaitoon I -opintoja.
4. Orientoituminen vieraan kielen opintoihinVieraan kielen lähtötasokokeen avulla opiskelijavoi arvioida omia valmiuksiaan osallistua vieras-kieliseen opetukseen ja kykyään toimia kansain-välisissä oppimisympäristöissä. Orientoivienopintojen aikana opiskelija aloittaa ammatillisenkielenhallinnan opiskelunsa. Opintojensa aikanaopiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito, ettähän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itseäänja ammatillisesti toimimaan myös vieraalla kie-lellä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan syventä-mään kielitaitoaan lisäopetuksella, joka voidaansijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.Tutkintoon kuuluu lisäksi ensimmäisen vieraankielen kielikoe, jonka suorittamiseen opiskelijal-le varataan kaksi ilmaista yrityskertaa.
5. Kohti portfoliotaHumanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-todistukseen liitetään arvio opiskelijan osoitta-masta persoonallisesta ammattitaidosta. Arvioperustuu opiskelijan opintojensa loppuvaihees-sa esittelemään portfolioon. Opiskelija pereh-tyy portfolioon itsearvioinnin ja oman ammat-titaidon arvioinnin välineenä. Opintokokonai-suus koostuu oman portfolion suunnitelmanlaatimisesta, erilaisten näyteportfolioiden koko-amisesta, ohjauskeskusteluista sekä osallistumi-sesta ainakin yhteen portfolion arviointisemi-naariin (järjestetään toisen opintovuoden lo-pulla tai kolmannen alussa).
Toteutus: Humakin yhteiset opinnot toteute-taan kaikissa koulutusyksiköissä alkavilla opiske-lijaryhmillä.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
31KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
KULTTUURIPALVELUJENKOULUTUSOHJELMA
Humakin yhteiset opinnot 10 ovKulttuuritoiminnan perusta 30 ovKulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 30 ovOpinnäytetyö ja opinnäytetyöopinnot 20 ov
Opin-näytetyö ja
siihen liittyvätopinnot 20 ov
Ammatillinensuuntautuminen
30 ov
Kulttuuripalvelujentuottaminen 30 ov
Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov
Humakin yhteiset opinnot 10 ov
Vapaasti valittavat opinnot 20 ov
32
Opintojensa aikana opiskelija rakentaa itselleenpersoonallisen ammattitaidon. Hän kehittää it-sestään asiantuntijan kulttuurin ja taiteen ym-märtämisessä, välittämisessä sekä edellytystenluomisessa kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Hänoppii toimimaan kulttuurialan kotimaisissa jakansainvälisissä ympäristöissä sekä käyttämäänuutta viestintä- ja tietoteknologiaa.
Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan kulttuuri-tapahtumissa, järjestöissä, kulttuuri- ja taidepro-jektien suunnittelijoina ja vetäjinä sekä kuntienja valtion kulttuurihallinnossa. Kulttuurialan yrit-täjyys on yleistymässä. Työn sisältö ja vastuualu-eet vaihtelevat suuresti, mutta keskeisiä ammat-titaidon osia ovat tuotantosuunnittelun, rahoi-tuksen, projektijohtamisen, tiedottamisen jamarkkinoinnin hallinta. Ammattitaidon perus-tan luovat laaja kulttuurintuntemus ja viestintä-taidot.
Persoonallisen ammattitaitonsa tueksi opiskeli-ja voi valita koulutusohjelman ammatillisen eri-tyisosaamisen ja vapaasti valittavien opintojenpohjalta suuntautumistaan tukevia opintoja. Täl-laisia suuntautumispolkuja voivat olla esimer-kiksi tuottajuuteen, hallintoon, kulttuurikasva-tukseen ja kulttuuriviestintään liittyvät opinnot.
Suuntautumisvaihtojen sisältöjen toteuttami-sessa hyödynnetään kulttuuripalvelujen koulu-tusyksiköiden vahvuuksia. Koulutusyksiköt ja nii-den vahvuusalueet ovat:• Joutsenon koulutusyksikkö: kuvataiteen tuot-
taminen ja festivaali- ja tapahtumaosaaminen• Kauniaisten koulutusyksikkö: kirjallisuuden ja
teatterin tuottaminen ja hallinto
• Korpilahden koulutusyksikkö: elokuva ja pai-kalliskulttuuri
• Turun koulutusyksikkö: kulttuuriviestintä jakulttuurikasvatus
Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman teema-kuvaukset ovat tavoitekuvauksia. Niistä käy ilmi,mitä taitoja ja tietoja opiskelija oppii teeman ai-kana sekä mitä hän pystyy hankkimallaan taidol-la tekemään. Teeman tavoitteet saavutetaansuorittamalla teemaa vastaava kurssi. Siten sa-masta teemasta voi olla tarjolla erilaisia kursse-ja. Teeman sisältöjä painotetaan eri tavoilla erikursseissa. Työoppimiskurssina ja itsenäisenäprojektina teema voidaan suorittaa millä jaksol-la tahansa, ellei toisin mainita. Itsenäisenä työs-kentelynä tehtävät kurssit suoritetaan ja arvioi-daan kontaktijakson yhteydessä. Koulutusohjel-man lukuvuonna 2004–2005 tarjottavista tee-moista saa tarkemmin tietoa HumakProsta.
Koulutusohjelman teema- ja kurssiarvioinninperustana käytetään Humakissa käytössä ole-vaa arviointiasteikkoa (ks. sivu 12). Kurssin arvi-oinnin kohdealueet ilmoitetaan kunkin kurssinalussa.
Teemanimen alla suluissa oleva otsikko on luku-vuonna 2002–2003 käytössä ollut teemanimi.Pedagogiset opinnot on integroitu tähdillä mer-kittyihin (*) teemoihin. Teemavastaavan perässäoleva lyhenne (Jo, Ka, Ko, Tku) viittaa kulttuuri-palvelujen koulutusohjelman koulutusyksiköi-hin.
Kaikkien koulutusohjelmien jaksokartat ovat si-vuilla 115–121.
KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
33
HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OV
Ks. opintojen kuvaukset sivulta 29.
Toteutus: Joutseno jaksot 2 ja 3; Turku jaksot 1,2 ja 3; Kauniainen jaksot 2 ja 3; Korpilahti jaksot2 ja 3.
KULTTUURITOIMINNANPERUSTA 30 OV
Opiskelija rakentaa ammatillisen perusosaami-sen ja teoreettisen tietopohjan. Hän muodos-taa käsityksen kulttuurin ja taiteen sisällöistä,kehittymisestä ja merkityksestä sekä oppii hah-mottamaan kulttuurityön erilaisia toimintaym-päristöjä. Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuritoiminnan perusta -kokonaisuuteenkuuluvat teemat.
Johdatus kulttuurin talouteen 5 ov
Opiskelija tutustuu yhteiskunnan toimintaan jarakenteisiin talouden näkökulmasta sekä pe-rehtyy kulttuurin ja talouden väliseen suhtee-seen. Kurssin käytyään opiskelija hallitsee kan-santaloustieteen peruskäsitteet ja taloudellisenviitekehyksen. Teeman suorittaminen on edelly-tys Kulttuurin talous -teemaan osallistumiselle.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Kansantaloudessa perehdy-tään mikro- ja makrotalousteorian keskeisiinkäsitteisiin ja teorioihin sekä Suomen kansanta-louden rakenteeseen ja toimintaa sääteleviinperiaatteisiin. Talouden eri sektoreihin tutustu-taan erityisesti kulttuurin ja kulttuuripalvelujentuottamisen näkökulmasta. Tietojen pohjaltaopiskelija kykenee seuraamaan ja ottamaankantaa ajankohtaiseen taloutta koskevaan kes-kusteluun ammattialansa näkökulmasta.
Jakso 5 Korpilahti: Kurssilla tutustutaan laajastiyhteiskunnan ja talouden toimintaan. Kurssillaperehdytään yhteiskunnan kehitykseen, raken-teeseen ja organisoitumiseen talouden näkö-kulmasta. Kansantaloustieteen perusteissa pe-rehdytään mikro- ja makrotalousteorian kes-keisiin käsitteisiin ja teorioihin sekä Suomenkansantalouden rakenteeseen ja toimintaa sää-televiin periaatteisiin. Organisaatiotalouden pe-rusteissa tutustutaan talouden eri sektoreidentoimintaan. Olennaista kurssilla on myös kult-tuurin taloudellinen merkitykseen, keskeisiin ra-hoituslähteisiin ja rahoituskanaviin tutustumi-nen. Kurssin tietojen pohjalta opiskelija kykeneeseuraamaan ja ottamaan kantaa ajankohtaiseentaloutta koskevaan keskusteluun ammattialansanäkökulmasta.Jakso 6 Joutseno: Opiskelija ymmärtää kulttuuri-toimen ja talouden väliset suhteet sekä sen, mi-ten yhteiskunta tukee kulttuuritoimintaa. Opis-kelija tutustuu kulttuuritoimintaa tukeviin rahoi-tusjärjestelmiin ja laatii rahoitushakemuksenkulttuuritapahtumalle. Hän ymmärtää rahoitus-hakemuksiin liittyvät toimenpiteet sekä osaa et-siä kulttuuriin liittyviä rahoituskanavia.Jakso 7 Turku: Opiskelija tutustuu kulttuurin jatalouden välisiin suhteisiin. Kurssin aikana kult-tuuria tarkastellaan talouden ja yhteiskunnannäkökulmasta. Opiskelija oppii talouden perus-käsitteet. Opiskelija tutustuu kulttuurin eri ra-hoituslähteisiin sekä oppii laatimaan erilaisia ra-hoitushakemuksia kulttuuriprojekteille. Hän tu-tustuu kulttuurin ja talouden välisen yhteiskun-nallisen keskustelun historiallisiin taustoihin jaajankohtaiseen keskusteluun sekä keinoihin vai-kuttaa tähän keskusteluun.
Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Turku, jakso 4 Kauniainen, jakso 6 Joutse-no. Tenttikirjat luetaan painottaen yhteiskunta-ja kulttuuripoliittisia resurssikysymyksiä.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne (Tku)
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
34
Kulttuuritietous 5 ov
Opiskelija oppii kulttuuri- ja taideteorioiden kä-sitteistöä. Hän tunnistaa ja ymmärtää eri tutki-mussuuntauksia sekä eri taiteenlajien tutkimus-näkökulmia. Hän näkee tutkimuksen merkityk-sen kulttuuritoiminnalle. Teemaan sisältyy 1 ovkontaktiopetusta sekä 4 ov itsenäistä työsken-telyä: kirjatenttejä, esseitä tai lukupiirityöskente-lyä. Teeman kirjallisuus jakautuu kahteen pääosi-oon, jotka ovat 1) kulttuuri- ja taideteoriat ja 2)erilliset taiteenalat, niiden teoria ja historia.Kummastakin osiosta suoritetaan 2 ov. Kulttuu-ri- ja taideteorioiden aihealueita ovat kulttuu-rintutkimus, populaarikulttuuri, modernismi japostmodernismi, gender-tutkimus, taiteenso-siologia ja -psykologia ja taidefilosofia. Taiteen-aloja ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri, audiovi-suaalinen kulttuuri, kirjallisuus, teatteri, musiikki,tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- ja perin-netyö.
Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalis-tasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta pai-kasta löytyvät myös ohjeet teeman suorittami-seen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivis-tä sekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiiri-työskentelyä varten. Opiskelijat lähettävät il-moittautumisen tentti-, essee- ja lukupiirisuori-tuksia varten suoraan valitsemansa teoksententaattorille. Tentaattorien nimet löytyvät kir-jalistasta. Ilmoittautuminen tapahtuu Humak-Prossa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautumisloma-ke)
Kursseihin sisältyvä kontaktiopetuksen osuussuoritetaan tietyn jakson aikana. Itsenäisentyöskentelyn osuuteen kuuluvia kirjatenttejävoidaan tenttiä kaikkina teeman tenttipäivinä,joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myös essee-ja lukupiirisuoritukset palautetaan tenttipäivinä.
Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Kauniainen (I/K): Kurssin kontaktiope-
tusosuus 1 ov koostuu johdatuksesta tieteelli-sen kirjallisuuden erityispiirteisiin sekä orientoi-tumisesta taiteen- ja kulttuuritutkimuksen lä-hestymistapoihin ja käsitteistöön. Osa luennois-ta toteutetaan kaikkien koulutusohjelman kou-lutusyksikköjen yhteistyönä. 4 ov kurssista opis-kelija suorittaa itsenäisenä työskentelynä.Jakso 2 Korpilahti (I/K), Turku (I/K): Kurssin kon-taktiosuus 1 ov koostuu johdantoluennoistakulttuuri- ja taideteorioihin sekä erillisten tai-teenalojen teorioihin ja tutkimukseen. Osa lu-ennoista toteutetaan kaikkien koulutusohjel-man koulutusyksikköjen yhteistyönä. 4 ov kurs-sista opiskelija suorittaa itsenäisenä työskente-lynä.
Teemavastaavat: Teeman koulutusohjelmavas-taava on Hannu Sirkkilä; Katri Kaalikoski (Ka),Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola (Tku)
Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löy-tyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Ten-tit, esseet, lukupiirit). Kurssin kirjallisuus ja muumateriaali ilmoitetaan kunkin kurssin alussa.
Kulttuurin toimintaympäristöt 5 ov(Kulttuurityön toimintaympäristöt)
Opiskelija tutustuu käytännön kulttuurityöhönjossain taiteen ja kulttuurin toimintaympäristös-sä. Hän ymmärtää ammattialan toimintaympä-ristöä ja työoppimispaikkansa asemaa siinä.
Työoppiminen:Jakso 7 Kauniainen, jakso 8 Joutseno, Korpilahti jaTurku: Työelämään tutustuminen. Opiskelija tu-tustuu kurssin aikana kulttuurialan työtehtäviinvalitsemassaan työoppimispaikassa. Hän suorit-taa hänelle annettuja työtehtäviä työvalmenta-jan ohjauksessa. Kurssin päätteeksi opiskelijakokoaa työoppimisportfolion, joka sisältää työ-oppimisraportin ja materiaalia työoppimisjak-solta (esim. lehtileikkeitä, esitteitä tai mainoksia).Ks. HumakProssa Työoppimisen käsikirja.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
35
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottu-nen (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)
Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 5 ov
Opiskelija tutustuu kulttuuripolitiikkaan ja eritaidelajien asemaan nyky-Suomessa sekä oppiijäsentämään taide- ja kulttuuritoiminnan mer-kitystä yhteiskunnassa. Hän hahmottaa erilaisiaarvomaailmoja sekä filosofisia ja eettisiä peri-aatteita. Opintojen alkuvaiheessa suoritettavateema tukee opiskelijaa hänen kehittäessäänammatillista identiteettiään kulttuurituottajana.
Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno: Opiskelija perehtyy suomalai-seen kulttuuri- ja taidehallintojärjestelmäänkulttuuripolitiikan ohjausmekanismina. Hän ym-märtää taiteen ja kulttuurin merkityksen sekäyksilölle että yhteiskunnalle. Hän jäsentää tai-de- ja kulttuurisosiologian keskeisiä kysymyk-senasetteluja ja ymmärtää kulttuuritoiminnanarvomaailmaa. Hän ymmärtää kulttuurituotta-jan toimenkuvaa ja sen asettamia vaatimuksia.Jaksot 2–3 Kauniainen: Kahdelle jaksolle sijoittu-van kurssin aikana seurataan asiantuntijaluen-tosarjaa “Taide Suomessa” ja osallistutaanWeeGee-elää tapahtumaan Espoossa. Tehdäänkatsaus kulttuuripolitiikkaan ja suomalaisenkulttuuri- ja taidehallinnon yleispiirteisiin. Tu-tustutaan taiteen yhteiskunnalliseen merkityk-seen kulttuurihistorian ja kulttuurifilosofiankautta.Jakso 2–3 Korpilahti: Opiskelija tutustuu suoma-laiseen kulttuuripolitiikkaan sekä eri taidelajienmerkitykseen ja asemaan. Hän oppii ymmärtä-mään kulttuurisosiologian keskeisiä kysymyksiäja filosofista ajattelua. Opiskelija perehtyy kult-tuurihistoriaan, kulttuuripoliittiseen keskuste-luun ja kulttuurin asemaan mediassa.Jakso 3 Turku: Kurssilla perehdytään eri taiteen-lajien asemaan Suomessa ja suomalaiseen tai-de- ja kulttuurihallinnon pääpiirteisiin. Tutustu-
taan taiteensosiologiseen tutkimukseen, taide-maailman rakenteeseen sekä taide- ja kulttuuri-toiminnan arvomaailmaan.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Katri Kaali-koski (Ka), Annamari Maukonen (Ko), TimoParkkola (Tku)
Taiteen tuntemus 5 ov
Opiskelija lisää taiteiden tuntemustaan ja oppiihahmottamaan taiteen kenttää. Hän tutustuumusiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja teatterineri muotoihin, historiaan, teoriaan ja peruskäsit-teisiin sekä hankkii valmiuksia pohtia ja analysoi-da omaa suhdettaan taiteeseen. Eri taiteenla-jien tunteminen luo sisällöllisen perustan kult-tuurituottajan ammatilliselle osaamiselle.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku: Länsimaisen taiteen tuntemus (K/M) :Opiskelija hankkii eri taiteenlajien perustunte-muksen luentojen, ajankohtaisiin taide- ja kult-tuuritapahtumiin tehtävien opintokäyntien sekänäkemänsä/kuulemansa/kokemansa taiteen ana-lysoinnin avulla.
Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku koulutusyksikkö: Länsimaisen taiteentuntemus (I/M): Opiskelija hankkii eri taiteenla-jien perustuntemuksen musiikin, kirjallisuuden,kuvataiteen ja teatterin historiaa käsittelevienkirjojen, ajankohtaisiin taide- ja kulttuuritapah-tumiin tehtävien opintokäyntien sekä näke-mänsä, kuulemansa ja kokemansa taiteen analy-soinnin avulla.
Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku Länsimaisen kirjallisuuden historia(V): Kurssilla perehdytään kirjallisuuden histori-alliseen kehitykseen. Tavoitteena on, että opis-kelija saa yleiskuvan kirjallisuuden kehityksestä
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
36
antiikista modernismiin ja kykenee soveltamaantietämystään nykykulttuurin kenttään.
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Var-tiainen (Tku)
Tiedottaminen 5 ov
Opiskelija perehtyy käytännön kulttuurityössävaadittaviin viestintä- ja neuvottelutaitoihin.Hän ymmärtää sisäisen ja ulkoisen tiedottami-sen pääpiirteet sekä hallitsee ammattialan kir-jallisen ja suullisen tiedottamisen käytäntöjä.Teemaan kuuluvissa vieraan kielen opinnoissapääpaino on suullisessa osaamisessa: opiskelijakehittää taitojaan neuvotella ja tiedottaa kult-tuuriproduktioistaan sekä kykenee osallistu-maan ammattialansa keskusteluun vieraalla kie-lellä.
Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen, jakso 4 Turku, jakso 6 Korpi-lahti: Opiskelija harjoittelee kulttuuripalveluidensuullisen ja kirjallisen tiedottamisen käytäntöjäsekä tutustuu niitä koskeviin teoreettisiin lähtö-kohtiin. Lisäksi hän kehittää taitojaan tiedottaaenglannin kielellä. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelija kykenee toimimaan kulttuuripalveluntiedottamistehtävissä.
Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti Yhteisöviestintä: Opiskelija pe-rehtyy itsenäisesti kirjallisuuden ja annettujentehtävien avulla yhteisön sisäiseen ja ulkoiseenviestintään teorian ja käytännön kautta.
Projektioppiminen / työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija suunnitteleeja toteuttaa valitsemansa kulttuuripalvelun tie-dotuksen tai hän osallistuu työoppimispaikassatoteutettavan kulttuuripalvelun tiedottamiseen.Hänen on osoitettava kykenevänsä tiedotta-maan vieraallakin kielellä. Kurssin suoritusajan-
kohdasta on opiskelijan sovittava teemavastaa-van kanssa ennen projektin alkua.
Teemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka), Anna-mari Maukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)
KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN 30 OV
Näiden opintojen avulla opiskelija laajentaakulttuurin ja taiteen sisällöllistä tuntemustaanammatilliseen suuntaan. Hän tutustuu tuotta-misen osa-alueisiin ja hankkii ammatillisia taitojakulttuuripalvelujen tuottajana, markkinoijana jahallinnoijana. Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuripalvelujen tuottaminen -kokonaisuu-teen kuuluvat teemat.
Kulttuurihallinnon perusta 5 ov
Opiskelija hankkii perustiedot kunnan ja valtionhallinnon rakenteesta ja toiminnasta erityisestikulttuurin näkökulmasta. Teemaan kuuluvienruotsin kielen opintojen avulla opiskelija oppiitoimimaan ammattialallaan myös toisella koti-maisella kielellä.
Kontaktiopetus:Jakso 8 Kauniainen (K/I): Kurssi koostuu kolmestakokonaisuudesta; julkinen hallinto, ruotsin kieli jakulttuuripolitiikka ruotsiksi. Kontaktiopetuksessakeskitytään kunnalliseen itsehallintoon; sen ra-kenteeseen, tehtäviin ja toimintaan. Valtionhallin-to suoritetaan kirjatenttinä. Osa opetuksestaon ruotsiksi. Ruotsin kielen opetuksessa paino-tetaan hallinnollisen kielen erityispiirteitä. Kult-tuuripolitiikassa keskitytään kunnallisen kulttuu-ritoimen sisältöihin ja pohjoismaiseen kulttuuri-alan yhteistyöhön.
Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opin-toina, joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija pe-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
37
rehtyy valitsemansa taiteenalan hallintoon senkaikilla tasoilla. Kontaktijaksolla käsitellään kult-tuurihallinnon yleistä rakennetta ja taidehallin-non eri tasoja.
Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Pilvi Kal-hama (Tku).
Kulttuurimarkkinointi 5 ov
Opinnoissa perehdytään markkinoinnin erityis-piirteisiin ja kilpailukeinojen monimuotoisuu-teen kulttuurialan näkökulmista. Opiskelija ym-märtää markkinoinnin merkityksen kulttuuri-palvelujen tuottamisessa. Teeman sisältöjä voi-daan syventää Markkinointiviestintä-teemalla.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku: Kurssin aikana opiskelija tutustuumarkkinoinnin perusteisiin kulttuurialan näkö-kulmasta. Opiskelija tutustuu valitsemansa kult-tuurialan markkinoinnin erityispiirteisiin joko it-senäisesti tai ryhmätyöskentelyn avulla. Hänoppii laatimaan markkinointisuunnitelman valit-semalleen kulttuuriorganisaatiolle tai –tuotteel-le. Työskentelytavat: luennot, ryhmätyöt, itsenäi-set tehtävät, vierailut.Jakso 7 Kauniainen Kirjallisuuden markkinointi:Luennoilla tutustutaan kulttuurimarkkinoinninperusteisiin ja kulttuurimarkkinoinnin erityispiir-teisiin erityisesti kirjallisuuden ja kirjallisuusta-pahtumien tuotteistamisen näkökulmasta. Sa-malla perehdytään sponsorointiin ja markki-nointitutkimuksen suorittamiseen. Työskentely-tavat: luennot, ryhmätyöt, vierailut.Jakso 7 Korpilahti: Luennoilla tutustutaan kaik-kien taiteenlajien yhteisiin kulttuurimarkkinoin-nin perusteisiin. Kurssi opettaa ymmärtämäänkulttuuripalvelujen tuotteiden markkinoinnissatarvittavia erityistaitoja.
Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Turku: Opiskelija joko tenttii, suorittaaesseenä tai lukupiirinä kaksi markkinoinnin pe-
rusteosta alla olevasta kirjallisuudesta. Opiskelijalaatii markkinointiselvityksen ja -suunnitelmanvalitsemalleen kulttuuriorganisaatiolle tai -pro-jektille. Markkinointiselvityksessä tulee kiinnittäähuomiota tarkasteltavan kohteen markkinoin-nin erityispiirteisiin ja haasteisiin.jakso 5 Kauniainen: Opiskelija tutustuu keskei-seen markkinointikirjallisuuteen, jota hän sovel-taa kulttuurimarkkinoinnin näkökulmasta. Suo-ritustapa: esseet ja oppimistehtävät ja/tai sovel-tuvan kulttuurituotteen tai kulttuuripalvelunmarkkinointisuunnitelma.
Teemavastaavat: Tuula Johansson (Ka), Petri Ka-tajarinne (Tku)
Kulttuurin talous 5 ov
Opiskelija syventää tuntemustaan kulttuurialantaloushallintoon. Hän osaa tulkita talouden tun-nuslukuja ja hallitsee taloussuunnittelun, budje-toinnin ja talousseurannan perusteet sekä tun-tee kulttuurialan kirjanpito- ja verolainsäädän-nön keskeiset säädökset. Teema edellyttää Joh-datus kulttuurin talouteen -teeman suorittami-sen.
Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno, Jakso 8 Turku: Opiskelija pereh-tyy taloussuunnittelun, kirjanpidon ja talousseu-rannan merkitykseen kulttuuritoiminnassa. Hänlaatii kulttuuritapahtuman budjetin. Opiskelijapystyy tulkitsemaan talouden tunnuslukuja sekätekemään realistista taloussuunnittelua kulttuu-rityössä.Jakso 5 Korpilahti, Jakso 6 Kauniainen: Kurssillasyvennetään taloussuunnittelun, kirjanpidon jatalousseurannan tuntemusta, perehdytään kult-tuurialan taloudelliseen perustaan sekä kulttuu-rin kannalta keskeisiin taloudellisiin toimijoihin.Kurssilla tehdään kulttuuritapahtuman budjetti,perehdytään talouden ja tilinpäätösten tunnus-lukuihin sekä syvennetään kulttuurialan projek-tien taloushallinnon tuntemusta.
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
38
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), Petri Kata-jarinne (Tku)
Kulttuurinen elämänkaari * 5 ov
Teeman tavoitteena on auttaa opiskelijaa hah-mottamaan, millaisia yhteyksiä kulttuurilla on ih-misen elämänkaaren muotoutumiseen, ja mitenerilaiset kokemukset eri ikävaiheissa vaikuttavatihmisen kulttuuritietoisuuden rakentumiseen.Opiskelija ymmärtää ikävaiheiden merkityksenkulttuuripalveluiden tuottamisessa ja vastaan-otossa. Opiskelija oppii arvioimaan omaa rooli-aan osana kulttuuripalvelun tuottamisen pro-sessia.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno (K/I), jakso 5 Turku (K(I): Opin-noissa perehdytään ihmisen kasvuun ja kehityk-seen sekä kulttuurisen identiteetin muotoutu-miseen kehitysteorioiden ja henkilökohtaistenkokemusten valossa.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Här-könen (Tku)
Tuottajan työvälineet 5 ov
Teeman tavoitteena on projektinhallinnan, ta-louden ja markkinoinnin sekä tekijänoikeuksienperuskysymysten hahmottaminen osana tuo-tantokokonaisuutta. Opiskelija tutustuu tuotta-jan toimenkuvaan ja kykenee saamansa tieto-aineksen avulla osallistumaan kulttuurialan tuo-tantojen suunnitteluun ja toteutukseen. Opis-kelija oppii toimimaan ammattialallaan myösruotsin kielellä. Osa luennoista on ruotsinkieli-siä.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku, jakso 3 Kauniainen, jakso 5 Joutse-no: Luennoilla tutustutaan eri taiteen ja kulttuu-
rin osa-alueiden tuotantoprosesseihin, kutentapahtumatuotanto, esittävä taide, musiikintuottaminen, näyttelyiden tuottaminen ja kirjal-lisuus sekä niissä tarvittaviin tuottajan kompe-tensseihin. Opiskelija saa myös yleiskatsauksentärkeimmästä tekijänoikeuteen ja sopimustentekemiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Kurssiinkuuluu myös ruotsinkielisiä luentoja.
Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Petri Katajarinne (Tku)
Viestintä 5 ov
Opiskelija hahmottaa viestinnän merkityksen jakeskeisen roolin kulttuurityössä. Hän ymmärtääviestintävälineiden eroja ja osaa hyödyntää nii-den mahdollisuuksia. Hän tuntee verkkoviestin-nän perusteet sekä osaa tuottaa ja päivittääverkkomateriaalia. Teemaan kuuluvissa vieraankielen opinnoissa pääpaino on kirjallisessa osaa-misessa: opiskelija kehittää taitojaan tekstintuottamisessa, sanaston ja rakenteiden hallin-nassa sekä luetun ymmärtämisessä. Kieliopinto-jen yhteydessä opiskelija tutustuu eri kulttuu-rien viestintätapoihin.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Asiantuntijaviestintä (K) : Opis-kelija kehittää viestintätaitojaan erilaisissa toi-mintaympäristöissä. Hän kykenee hahmotta-maan omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan vies-tijänä ja pystyy osoittamaan viestinnällisestiomaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija tekee web-bisivut. Kurssin vieraan kielen opintoina on eng-lanti, josta opiskelijat suorittavat ammattikor-keakouluopinnoissa vaadittavan kielikokeen. Li-säksi opiskelija hankkii valmiuksia toimia kan-sainvälisissä toimintaympäristöissä.jakso 4 Korpilahti: Viestintämateriaalin tuottami-nen (K): Opiskelija tekee kotisivut, tuottaa vies-tintämateriaalia ja perehtyy mediasuhteidenhoitamiseen.Jakso 6 Turku (K/V): Viestinnän käytännöt ja tut-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
39
kimus suoritetaan verkko-opintoina. Kurssi si-sältää lisäksi verkkoviestinnän opetusta sekäperehdyttää viestintään englanninkielisellä kult-tuurialueella.
Projektioppiminen / työoppiminen:Korpilahti: Opiskelija tekee jonkin yhteisön koti-sivut, päivittää niitä tai tuottaa sivuille materiaa-lia. Lisäksi hän hoitaa muitakin viestintätehtäviä.Opiskelijan on osoitettava osaavansa viestiämyös vieraalla kielellä. Kurssin suoritusajankoh-dasta opiskelija sopii teemavastaavan kanssaennen projektin alkua.
Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), An-namari Maukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)
AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 30 OV
Ammatillisen suuntautumisen opinnoilla ja va-paasti valittavilla opinnoilla opiskelija kehittääammatillista erityisosaamistaan. Hän valitsee vä-hintään kuusi teemaa ammatillisen suuntautu-misen opinnoista ja 20 muuta vapaasti valittuaopintoviikkoa. Vapaasti valittavina opintoina voi-daan suorittaa lisää ammatillisen suuntautumi-sen opintoja tai opintoja Humakin muusta tar-jonnasta. Niihin voi soveltuvin osin liittää opin-toja myös muiden vastaavan tasoisten oppilai-tosten tarjonnasta.
Taiteen ja kulttuurin tuntemukseenliittyviä teemoja
Näiden teemojen avulla opiskelija syventää va-litsemansa taiteen ja kulttuurin osa-alueen tun-temusta sekä siihen liittyvää tutkimusta ja yh-teiskunnallista keskustelua. Taiteen ja kulttuurinsekä yhteiskunnallisen arvokeskustelun tunte-minen luovat edellytykset ammatillisen osaami-sen syvenemiselle.
Kulttuurin tuntemus 5 ov
Opiskelija syventää kulttuuri- ja taideteorioidenja eri taiteenlajien teoreettista tuntemustaan.Teema suoritetaan itsenäisenä työskentelynä.Teemaan kuuluvasta kirjallisuudesta valitaan5 ov kokonaisuus, joka suoritetaan kirjatenttei-nä, esseinä tai lukupiirityöskentelynä. Kokonai-suuteen on sisällytettävä vähintään yksi vieras-kielinen teos. Teeman kirjallisuus jakautuu kah-teen pääosioon, jotka ovat 1) kulttuuri- ja taide-teoriat ja 2) erilliset taiteenalat, niiden teoria jahistoria. Kulttuuri- ja taideteorioiden aihealueitaovat kulttuurintutkimus, populaarikulttuuri, mo-dernismi ja postmodernismi, gender-tutkimus,taiteensosiologia ja -psykologia ja taidefilosofia.Taiteenaloja ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri,audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, teatteri,musiikki, tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- japerinnetyö.
Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalis-tasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta pai-kasta löytyvät myös ohjeet teeman suorittami-seen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistäsekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityös-kentelyä varten. Opiskelijat lähettävät ilmoittau-tumisen tentti-, essee- ja lukupiirisuorituksia var-ten suoraan valitsemansa teoksen tentaattorille.Tentaattorien nimet löytyvät kirjalistasta. Ilmoit-tautuminen tapahtuu HumakProssa (Valikko/Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake).
Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno, ja Turku, jakso 2 Kauniainen, jak-so 6 Korpilahti: Kukin opiskelija ilmoittautuu Hu-makProssa omassa yksikössään järjestettävälleKulttuurin tuntemus -kurssille, mutta kurssinsuorittamista ei ole sidottu tiettyyn jaksoon.Teoksia voidaan tenttiä kaikkina teeman tentti-päivinä, joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myösessee- ja lukupiirisuoritukset palautetaan tentti-päivinä. Kurssi on eri yksiköissä sijoitettu eri jak-soihin.
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
40
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Katri Kaa-likoski (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola(Tku)
Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löy-tyy HumakProsta (Dokumentit/ Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit).
Kulttuuritoiminnan arvot ja etiikka 5 ov(Kulttuurityön teoreettinen perusta)
Opiskelija perehtyy kulttuuritoimintaan vaikut-taviin arvoihin ja arvojärjestelmiin sekä keskei-siin moraali- ja yhteiskuntafilosofisiin näkemyk-siin ymmärtääkseen ja rakentaakseen kulttuuri-tuottajana oman toimintansa eettistä perustaa.
Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kolmesta osas-ta. Yhteiskuntafilosofian osassa perehdytään hy-vän yhteiskunnan mahdollisuuksiin ja malleihin.Moraalifilosofian tarkastelun lähtökohtana oneettisten kysymysten analysointi ja hyvän elä-män pohdinta. Ammattietiikan ja -filosofianosan tavoitteena on jäsentää oman alan amma-tillis-eettisiä kysymyksiä sekä pohtia oman am-mattifilosofian perusteita.
Itsenäinen työskentely:Jakso 3 Korpilahti: Ks. kontaktiopetus. Opiskelijatekee itsenäisesti teemavastaavan antamat op-pimistehtävät.
Teemavastaavat: Hannu Sirkkilä (Ko)
Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurinosa-alueeseen 5 ov
Opiskelija perehtyy valitsemaansa taiteenlajiintai kulttuurin osa-alueeseen omakohtaisentyöskentelyn tai teoreettisten opintojen avulla.Hän hankkii taiteen tai kulttuurin sisällöllistäosaamista ja lisää näin valmiuksiaan toimia tuot-tajana valitsemallaan osa-alueella.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti: Paikalliskulttuurin tuotteista-minen (K): Kurssilla perehdytään paikalliskult-tuurin toimintaympäristöihin ja paikalliskulttuu-riin pohjautuviin tuotteisiin teorian ja kenttätöi-den kautta. Kurssin aikana opiskelijat suunnitte-levat jonkin paikallisuuteen pohjautuvan kult-tuuritapahtuman, ohjelmapaketin, näyttelyntmv. yhteistyössä Korento- ja Kumotus-hank-keiden kanssa. Kurssi on johdantona Teuvo-rockin toteuttamiselle.Jakso 6 Joutseno Visuaaliset taiteet (K): Opiskelijaperehtyy kuvataiteen erilaisiin tekniikoihin niinettä hän pystyy toimimaan tuottajana tällä alalla.Jakso sisältää perusvalmiuksien antamista maa-lauksessa, grafiikassa ja valokuvauksessa.Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kerto-mukset (K/I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Ai-heena ovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikut-taneet myyttiset kertomukset sekä niiden ilme-neminen kirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjalli-suuden historiaa lähestytään erityisesti lyriikanja draamakirjallisuuden kautta. Kurssiin liittyymyös luovan kirjoittamisen opetusta.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvaan monipuolisesti.Hän tutustuu elokuvan kehityskulkuihin ja eri-laisiin elokuvateorioihin.
Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku: Nykytaiteen arvot ja ilmiöt (V):Kurssilla perehdytään nykytaiteen moninaistu-neeseen kenttään. Tavoitteena on, että opiskeli-ja omaksuu ja ymmärtää nykytaiteen ilmiöidentaustalla vaikuttavan kulttuurisen ilmapiirin javiimeaikaisten taideteoreettisten suuntauksienvaikutuksen taiteeseen.
Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kerto-mukset (I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Ai-heena ovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikut-taneet myyttiset kertomukset sekä niiden ilme-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
41
neminen kirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjalli-suuden historiaa käsittelevässä osuudessa opis-kelija perehtyy erityisesti lyriikan ja draamakir-jallisuuden historiaan. Itsenäinen työskentelyperustuu osittain verkkomateriaaliin. Kurssiinliittyy myös luovan kirjoittamisen harjoituksia.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvan kehityskulkuihinja erilaisiin elokuvateorioihin annettujen ohjeis-tusten perusteella. Lisäksi hän tekee erilaisiatehtäviä.
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Turku: Opiskelija perehtyyjohonkin taiteen lajiin tai kulttuurin osa-aluee-seen niin, että hän ymmärtää ja oppii taiteenlajin tai kulttuurin osa-alueen sisäisen toiminta-tavan. Työoppiminen voi sisältää taiteen teke-mistä.Korpilahti: Opiskelija perehtyy paikalliskulttuu-rin eri toimintaympäristöihin kirjallisuuden poh-jalta sekä suunnittelee paikallisuuteen pohjau-tuvan tuotteen yhteistyössä Korento- ja Kumo-tus-hankkeiden kanssa.
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Annamari Maukonen (Ko), Pil-vi Kalhama (Tku)
Kulttuuripolitiikka 5 ov
Opiskelija tuntee ja tunnistaa erilaisista arvoläh-tökohdista syntyvää kulttuuripolitiikkaa. Hänymmärtää kulttuuripolitiikan aseman osana yh-teiskuntapolitiikkaa ja hankkii valmiuksia osallis-tua kulttuuripoliittiseen keskusteluun sekä ky-kenee arvioimaan kulttuuritoiminnan ja kult-tuuripoliittisten toimien vaikuttavuutta.
Kontaktiopetus:Jakso 5 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opin-toina, joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija pe-rehtyy kolmannen sektorin ja/tai kunnalliseenkulttuurityön käytäntöihin ja niitä ohjaaviin kult-
tuuripoliittisiin linjauksiin. Kontaktijaksolla käsi-tellään kulttuuripolitiikan teoriaa.
Itsenäinen työskentely:Jakso 1–8 Korpilahti, jakso 5 Turku: Kurssi raken-tuu itsenäisesti suoritettavista mm. kirjallisuu-teen ja ajankohtaiseen keskusteluun perustu-vista tehtävistä, jotka ovat samat joka koulutus-yksikössä. Opiskelija saa tehtävät viimeistäänkaksi viikkoa ennen jakson alkua.
Teemavastaavat: Kari Pirinen (Ko), Pilvi Kalhama(Tku)
Yhteisötaide 5 ov
Opiskelija perehtyy yhteisötaiteen keskeisiinteoreettisiin lähtökohtiin: sosiokulttuuriseen in-nostamiseen, valtauttamiseen ja osallistamiseen.Hän oppii näkemään omakohtaisen kokemuk-sen kautta yhteisötaiteen tuottamiseen liittyväterityispiirteet. Opiskelija laajentaa ammattiku-vaansa ja oppii ymmärtämään taiteen sosio-kulttuurisia mahdollisuuksia. Opiskelija osallis-tuu yhteisötaideprojektiin, jossa pyritään kehit-tämään yksilön ja yhteisön toimintamahdolli-suuksia, yhteisöllisyyttä sekä löytämään ratkai-suja yhteisössä esiintyviin ongelmiin.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Opiskelija tutustuu teatterin,videon ja kirjallisuuden yhteisölliseen käyttöön.Kurssiin liittyvästä opintomatkasta aiheutuuopiskelijan itsensä maksettavaksi jääviä kuluja.
Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija toimii yhteisötaiteeseen liit-tyvässä Taideapteekki- tai jossain muussa pro-jektissa
Teemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka)
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
42
Lastenkulttuuri 5 ov
Teemassa perehdytään kulttuurin kenttään lap-sen näkökulmasta. Opiskelija perehtyy lasten-kulttuurin käsitteeseen sekä lastenkulttuurinasemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoit-teena on, että opiskelija osaa huomioida lapsilleja varhaisnuorille suunnattujen kulttuuripalvelu-jen tuottamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Tee-man sisältöjä voidaan syventää sekä tapahtu-maosaamiseen että muihin kulttuurin ja taiteensisältöihin liittyvillä teemoilla.
Projektioppiminen:Jakso 2 Turku (P/K/): Opiskelija osallistuu lasten-kulttuurin alueellista yhteistyötä kehittäväänprojektityöskentelyyn. Kontaktiopetusosuudes-sa perehdytään suomalaiseen kulttuuripolitiik-kaan ja hyvinvoinnin edistämistyöhön lasten-kulttuurin näkökulmasta. Kontaktiopetusjaksoon edellytyksenä jaksosta riippumattomaanprojektiin osallistumiselle.
Työoppiminen:Kauniainen: Opiskelija suorittaa teeman lapsillesuunnattuja kulttuuripalveluja tuottavassa työ-paikassa. Oppimistehtävissään hän perehtyytyöoppimispaikan toiminnan lähtökohtiin jakäytäntöihin suhteessa suomalaiseen kulttuuri-politiikkaan ja lastenkulttuuripoliittiseen keskus-teluun.Korpilahti: Opiskelija osallistuu jonkin lasten tai-de- ja kulttuuripalveluita tarjoavan organisaationtoimintaan (esim. kirjastot, museot, teatterit, tai-teen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset, kou-lujen ja päiväkotien taidekasvatushankkeet, las-tenkulttuurikeskukset jne). Hän perehtyy lasten-kulttuuripolitiikan keskeisiin kysymyksiin ja kehit-tämisajatuksiin sekä erilaisiin toteutustapoihin.
Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), Tit-ta Tiihonen (Ka), Molla Walamies (Ko), PetriKatajarinne (Tku)
Tapahtumaosaamiseen liittyviä teemoja:
Opiskelija perehtyy kulttuuritapahtumien tuot-tamiseen ja tapahtumissa tarvittavaan erityis-osaamiseen. Työoppimiskursseilla ja projekteis-sa hän rakentaa ammatillisia verkostojaan.
Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 5 ov
Opiskelija perehtyy festivaaliin kulttuurisena il-miönä sekä tuottajan rooliin ja käytännön teh-täviin festivaaliorganisaatioissa. Hän oppii suun-nittelemaan ja toteuttamaan festivaaleja.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno: Ideasta tapahtumaksi: Luen-noilla tutustutaan festivaalin erityispiirteisiin so-siaalisena ilmiönä ja kulttuurituotteena sekä fes-tivaalien ja tapahtumien suunnitteluun ideankehittelystä toteuttamisorganisaation rakenta-miseen, tuotannon aikatauluttamiseen ja ohjel-miston laatimiseen. Kurssin aikana tehdään op-pimistehtäviä, joiden avulla opiskelija oppii te-kemään tapahtumajärjestämiseen liittyviä asia-kirjoja, kuten ohjelmistokaavioita, esiintymis- jasponsorisopimuksia sekä tiedotteita.
Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija to-teuttaa projektina jonkin kulttuuritapahtuman.Hän tekee projektisuunnitelman ja raportoi to-teutuksen kuvaamalla projektin vaiheet sekä ar-vioimalla sen sisältöä ja onnistumista suhteessaasetettuihin tavoitteisiin.
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskeli-ja osallistuu tuottajana tai tuotantotiimin jäse-nenä kulttuuritapahtuman toteuttamiseen. Hänkuvaa raportissaan tapahtumatuotannon vai-heet, tapahtumaorganisaation toiminnan sekäoman roolinsa ja tehtävänsä näissä. Opiskelijatäydentää tarvittaessa oppimistaan erikseensovittavilla tehtävillä.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
43
Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarin-ne (Tku)
Kulttuuripalvelun tuottaminen 5 ov
Opiskelija syventää erilaisten taide- ja kulttuuri-tapahtumien ja palvelujen tuottamisen käytän-nön tuntemusta ja hallintaa. Opiskelija saa val-miudet tuottaa kulttuuripalveluja itsenäisesti.Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajan työ-välineet -teeman sisältöjen hallintaa.
Kontaktiopetus:Jakso 7 Joutseno: Lasten kulttuurikorento (K/P):Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projek-tina Joutsenon kaikille peruskoulun 1–6 luokillesuunnatun taidesisältöisen työpajatapahtuman.Kontaktiopetusosuudessa perehdytään lastenkulttuuritapahtumien tuottamisen erityiskysy-myksiin sekä lastenkulttuuripolitiikkaan.
Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoteuttaa projektina jonkin kulttuuripalvelun.Opiskelija raportoi suorituksensa arvioimallaprojektin sisältöä, tavoitteiden saavuttamista javaikuttavuutta sekä omaa oppimistaan tuottaja-na.
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoimii tuottajana tai osallistuu kulttuuripalveluntuottamiseen tuotantotiimin jäsenenä. Opiske-lija raportoi työskentelynsä tuotantoproduktio-ta ja omaa oppimista kuvaavana portfoliona.Raportoinnin erityisenä näkökulmana on jokotuottajan toimenkuvan tai oman osaamisentuotteistamisen analysointi.
Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Jo-hansson (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko),Pilvi Kalhama (Tku)
Kulttuurityön juridiset kysymykset 5 ov
Opiskelija syventää osaamistaan kulttuurintuottamiseen liittyvillä juridiikan alueilla, kutentekijänoikeudet, sopimukset, työnlainsäädäntötai vakuutukset. Opiskelija perehtyy kulttuuri-tuottajan oikeudelliseen asemaan työnantajanaoikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Luennoilla käydään läpi niitäkulttuurituotantojen osa-alueita, kuten tekijän-oikeuksia, sopimuksia ja työlainsäädäntöä, joillatuottaja joutuu tekemisiin juridisten kysymys-ten kanssa. Luentoihin liittyy oppimistehtäviä jakirjallisuutta, jonka pohjalta opiskelijat laativatesseen joltakin kulttuurityöhön liittyvän juridii-kan alueelta.
Teemavastaava: Juha Iso-Aho (Jo)
Tapahtumajärjestämisenerityiskysymykset 5 ov
Opiskelija hankkii valmiudet tapahtumien käy-tännön järjestelyjen suunnitteluun ja toteutta-miseen. Opiskelija oppii tuntemaan tapahtuma-järjestämiseen liittyvän keskeisen lainsäädän-nön. Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajantyövälineet -teeman suorittamista.
Kontaktiopetus:Jakso 8 Joutseno (K+T/P): Jakson alkuun sijoittu-va luento-osuus käsittää järjestyksenvalvojanperuskurssin (1 ov) ja siihen liittyvän kirjallisenkokeen, jonka hyväksytty suorittaminen oikeut-taa järjestyksenvalvojakortin lunastamiseen po-liisiviranomaiselta. Lisäksi käsitellään tapahtu-mien teknisten järjestelyiden perusteita. Kurs-siin sisältyy joko työoppimisena tai projektinasuoritettava käytännöllinen osuus, jossa opiske-lija osallistuu jonkin tapahtuman järjestelyidentoteuttamiseen sekä tuottaa tämän pohjalta ra-portin.
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
44
Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Ks. edellä Kontaktiopetus. Mikäli opis-kelija haluaa suorittaa teeman muulloin kuinjaksolla 8, hän voi osallistua jaksolla 8 vain kon-taktiosuuteen.
Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo)
Markkinointiviestintä 5 ov(Markkinointi)
Opiskelija perehtyy jonkin markkinointiviestin-nän osa-alueen toteuttamiseen käytännössä.Hän pystyy toimimaan markkinointiviestinnäntehtävissä kulttuurialalla toimivissa organisaati-oissa ja toimintaympäristöissä. Teeman suoritta-misen edellytyksenä on Kulttuurimarkkinointi-teeman suorittaminen.
Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija suun-nittelee, toteuttaa ja/tai tekee itsenäisesti selvi-tyksen jonkin kulttuurialalla toimivan organisaa-tion tai toimintaympäristön markkinointivies-tinnästä. Hän tekee projektisuunnitelman ja-raportin.
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija työs-kentelee markkinointiviestinnän tehtävissä kult-tuurialan organisaatiossa tai toimintaympäris-tössä. Hän suunnittelee, toteuttaa tai tekee sel-vityksen jonkin kulttuurialalla toimivan organi-saation tai toimintaympäristön markkinointi-viestinnästä. Jakson lopussa hän tekee työoppi-misraportin.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Tuula Johans-son (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko)
Museopalvelut 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymuseotoimen perustehtäviin, kuten tutkimuk-
seen, tallennukseen, dokumentointiin, näyttely-toimintaan ja museopedagogiseen palvelutoi-mintaan. Opiskelija ymmärtää museon yhteis-kunnallisen merkityksen ja palvelutehtävän mu-seokävijän kohtaamisen näkökulmasta. Opiske-lija syventää tuottajuusosaamistaan jollakin mu-seotoiminnan alueella.
Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija työstää jotain museotoimenosa-aluetta, kuten markkinointia, tiedottamista,näyttelytoimintaa tai museoon liittyviä tapahtu-mia tuottajuuden näkökulmasta. Hän perehtyysoveltuvin osin museotoimen muihin alueisiin.Tehtävistä sovitaan etukäteen teemavastaavankanssa.Jakso 8 Korpilahti ja Turku: Opinnoissa perehdy-tään museolaitoksen historiaan, tehtäviin jamerkitykseen kulttuurilaitoksena sekä museoi-den hallintoon, toimintatapoihin ja -periaattei-siin tenttimällä (tentti tai essee) ennen teemanaloittamista Heinosen teos Museologian perus-teet. Tämän jälkeen opiskelija yhdessä vastuu-opettajan sekä museon kanssa sopii museopal-velujen tuotteistamisen näkökulmasta suoritet-tavan projektin. Korpilahdella projekti suorite-taan osana Korento- ja Kumotus-paikalliskult-tuurihankkeita.
Työoppiminen:Joutseno: ks. projektioppiminen, Jakso 8 Korpilahtija Turku: Opinnoissa perehdytään museolaitok-sen historiaan, tehtäviin ja merkitykseen kult-tuurilaitoksena sekä museoiden hallintoon, toi-mintatapoihin ja -periaatteisiin tenttimällä(tentti tai essee) ennen teeman aloittamistaHeinosen teos Museologian perusteet. Opiske-lija sopii työnantajan kanssa työtehtävistä, jotkavoivat painottua joko museotyön eri osa-aluei-den hoitamiseen tai yhteen suurempaan(omaan) projektiin tai kehittämishankkeeseen.Opiskelija laatii työoppimisestaan analysoivanraportin, jonka teoriapohjana käytetään mu-seologian kirjallisuutta. Lisäksi raportissa tuleeesitellä lyhyesti museotoiminnan eri osa-alueet,
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
45
oma projekti tai kehittämishanke sekä oma työsuhteessa työoppimiselle asetettuihin tavoittei-siin.
Teemavastaavat: Sanna Pekkinen (Ko), Pilvi Kal-hama (Tku)
Kulttuurihallintoon ja kolmanteen sektoriinliittyviä teemoja:
Opinnot antavat opiskelijalle perustiedot suo-malaisesta julkisesta kulttuurihallinnosta sekäkolmannen sektorin merkityksestä kulttuuripal-velujen tuottamisessa. Kulttuurihallinnon ja kol-mannen sektorin tuntemus kehittää ammatilli-sia valmiuksia toimittaessa julkisella sektorilla taiyhteistyössä julkisen sektorin kanssa.
Käytännön toimintakulttuurihallinnossa 5 ov(Julkinen kulttuurihallinto)
Opiskelija perehtyy kunnallisen, maakunnallisentai valtiollisen kulttuurihallinnon toimialaan jatehtäviin. Teeman avulla opiskelija syventää kult-tuurihallinnon perustassa saavutettuja teoreet-tisia taitoja käytännön työssä. Teeman suoritta-minen edellyttää Kulttuurihallinnon perusta- teeman suorittamista.
Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija syventää hal-linnon tuntemustaan toimimalla työoppijanakunnassa, maakunnallisessa, tai seutukunnalli-sessa organisaatiossa tai valtionhallinnossa.Opiskelija perehtyy valitsemansa työoppimisor-ganisaation rakenteeseen, toiminnan organi-sointiin ja sisältöön, yhteistyötahoihin sekä or-ganisaatiota koskeviin normeihin.
Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Kari Piri-nen (Ko)
Johtaminen ja hallinnon teoriat 5 ov(Hallinnon teoriat)+(Johtaminen kulttuurialalla)
Opiskelija perehtyy julkisen hallinnon, yksityisenja kolmannen sektorin palvelutuotannon johta-miseen sekä tutustuu projektijohtamisen kysy-myksiin. Hän perehtyy hallinnon teorioihin janiiden käytännön sovellutuksiin. Oppimansatiedon avulla opiskelija pystyy arvioimaan omanammattialansa johtamisen erityispiirteitä.
Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen (K/I): Kurssin sisältö koostuuneljästä osasta; hallinnon teoriat, johtaminenjulkisella sektorilla, johtaminen yrityksissä ja joh-taminen kolmannella sektorilla. Kurssilla pereh-dytään julkisen hallinnon rakenteeseen ja toi-mintaperiaatteisiin hallinnon teorioiden kauttasekä julkisen organisaation johtamisen erityis-piirteisiin. Yksityisen ja kolmannen sektorin joh-taminen sekä projektityöskentely ja sen organi-sointi ja johtaminen käsitellään lähinnä palvelu-tuotannon kannalta.
Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)
Kunnallinen kulttuurihallinto 5 ov(Esittelijänä kunnassa)+(Kunnallistalous ja kun-nallinen suunnittelu)
Opiskelija perehtyy kunnallistalouteen, kunnansuunnittelujärjestelmään ja kunnallisen päätök-senteon normitaustoihin voidakseen toimiavalmistelijana ja esittelijänä kunnallisessa toimi-elimessä sekä vastata itsenäisesti päätösten toi-meenpanosta.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen (K/I): Kurssilla opiskelijahankkii valmiudet toimia valmistelijana ja esitte-lijänä kunnallishallinnossa. Kurssin keskeisiä si-sältöjä ovat; kunnallislainsäädäntö, hallinnonyleiset periaatteet, kokoustoiminta ja sen har-
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
46
joittelu, kunnallistalous ja kunnan suunnittelujär-jestelmä.
Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)
Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla 5 ov
Opiskelija tutustuu kolmannen sektorin erityis-piirteisiin tuottajuuden näkökulmasta. Hän pys-tyy toimimaan kolmannella sektorilla kulttuuri-palveluiden tuottajana ja osallistumaan toimin-nan kehittämiseen
Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi suorittaa kurssin pro-jektina esimerkiksi olemalla aktiivisesti mukanayhdistyksen perustamis- tai kehittämisproses-sissa. Tehtävät ja raportointi sovitaan yksilölli-sesti teema-vastaavan kanssa. (Ks. HumakPros-sa Projektit teeman oppimisympäristönä– opiskelijan opas)
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskeli-ja voi suorittaa kurssin työoppimisena tavoittei-siin soveltuvassa työoppimispaikassa, esimerkik-si yhdistyksessä tai muussa kolmanteen sekto-riin kuuluvassa organisaatiossa. Opiskelija saateeman suorittamiseksi ja raportoinniksi erilli-sen tehtävän teemavastaavalta (Ks. Humak-Prossa Työoppimisen käsikirja). Raportti ja tuki-tehtävä sisältää mm. seuraavia osa-alueita: orga-nisaation kuvauksen, toiminta-ajatuksen, keskei-simmät tehtävät, jäsenet, toimihenkilöt, talous-hallinto, palvelut ja toiminnan kehittäminen.Olennaista on myös arvio opiskelijan omastaoppimisesta jakson aikana.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottu-nen (Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)
Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä 5 ov(Kulttuuritoiminta hyvinvoinnin edistäjänä)
Opiskelija perehtyy hyvinvointiin, huono-osai-suuteen ja syrjäytymiseen sekä erilaisten yhteis-kunnallisten ja sosiaalisten ongelmien tunnista-miseen. Hän saa sellaisia valmiuksia, joiden avul-la voidaan edistää yksilöiden ja ryhmien hyvin-vointia sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmiensyntyä ja syvenemistä.
Projektioppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymi-sen ehkäisijänä: Opiskelija on mukana sellaises-sa projektissa tai työtehtävässä, jossa toiminnankohderyhmänä on jokin syrjäytynyt ja syrjäyty-misuhan alainen ryhmä. Hän perehtyy syrjäyty-misen tunnistamiseen, laatii syrjäytymistä ehkäi-sevän projektisuunnitelman ja toteuttaa sitä yh-teistyössä projektia johtavan työpaikan kanssa.
Työoppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymi-sen ehkäisijänä: Opiskelija on työoppimisessajossakin sellaisessa työpaikassa ja työtehtävissä,jossa toiminnan kohderyhmänä on jokin syrjäy-tynyt ja syrjäytymisuhan alainen ryhmä. Hänperehtyy syrjäytymisen tunnistamiseen sekäsellaisiin erilaisiin kulttuurityön menetelmiin,joilla voidaan parantaa kohderyhmän hyvin-vointia ja elämänlaatua.
Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Hannu Sirkkilä (Ko)
Kulttuuriviestintään liittyviä teemoja:
Kulttuuriviestintäpalvelut-kokonaisuus antaaopiskelijalle perusvalmiudet kulttuuriviestinnäntoteuttamiseen mediassa. Tavoitteena on tiimi-työskentelyvalmiuksien kehittäminen sekä vas-tuullisten toimintavalmiuksien kehittäminen eri-laisissa projekteissa. Kulttuuriviestintäpalvelui-den teemakokonaisuudesta voi suorittaa joko
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
47
yksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda syvälli-semmin johonkin kulttuuriviestinnän alueeseenkeskittyvän kokonaisuuden esim. painoviestin-nän tai audiovisuaalisen viestinnän kokonaisuu-den.
Kustannustoiminta 5 ov(Kustannustyö ja julkaisutoiminta)
Opiskelija perehtyy kustantamisen ja julkaise-misen perusteisiin. Hän oppii kustantamon toi-minnan periaatteet, teoksen toimitusprosessinja markkinoinnin toimintatavat sekä tekstin jateoskokonaisuuksien toimittamisen työmene-telmät.
Työoppiminen:Turku: Kurssilla opiskellaan kustannustoimittajantyöhön ja julkaisutoimintaan liittyviä aihepiirejätyöoppimisen avulla. Lähtökohtana on kirjan-kustannus, mutta myös tietoverkoissa julkaise-minen voi toimia työoppimisen pohjana.
Teemavastaava: Timo Parkkola (Tku)
Humakin lehtipaja 5 ov
Opiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyö-hön sekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema to-teutetaan kaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoi-den kesken ja kehittää yhteishenkeä ammatti-korkeakoulussa. Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä.Ilmoittaudutaan Korpilahden yksikköön.
Projektioppiminen:Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti ja Turku: Lehtipaja to-teutetaan lukuvuonna 2003–04 kahtena pro-jektina, joista toinen ajoittuu jaksoille 2–4 (syys-lukukauden lehti) ja toinen jaksoille 5–7 (kevät-lukukauden lehti).
Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)
Mediakulttuuri 5 ov
Opiskelija perehtyy mediakulttuuriin ilmiönä,sen alueeseen ja tutkimukseen sekä kehittääkriittistä medialukutaitoa. Hän ymmärtää medi-an yhteiskunnallisen merkityksen ja toimintata-vat.
Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno: Opiskelija perehtyy medianmerkitykseen yhteiskunnallisena vaikuttajana jayksilön elämää ohjaavana tekijänä. Hän hankkiivalmiuksia suhtautua kriittisesti joukkotiedotus-välineisiin. Toteutustapa kaksi esseetä.
Teemavastaava: Leena-Marja Virtanen (Jo)
Kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteenliittyviä teemoja:
Opinnot auttavat opiskelijaa toimimaan moni-kulttuurisissa työyhteisöissä ja kansainvälisissäprojekteissa. Hän oppii tunnistamaan kulttuuri-sia erityispiirteitä ja soveltamaan tietojaan am-matillisesti.
Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 5 ov
Opiskelija perehtyy kansainvälisen kulttuuriyh-teistyön eri muotoihin ja toteutusmahdolli-suuksiin. Hän oppii toiminnassaan ottamaanhuomioon eri kulttuureihin liittyviä erityispiir-teitä.
Kontaktiopetus:Jakso 6 Turku: Kurssi toteutetaan kansainvälisenyhteistyökurssin muodossa, joka liittyy syksyllä2001 aloitettuun EU-rahoitteiseen, transatlant-tisen yhteistyön puitteissa käynnistettyyn pro-
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
48
jektiin Cultural Production in an InternationalEnvironment. Kurssin oppimisympäristönä onkontaktimuodossa annettavan opetuksen ohel-la verkko (WebCt).
Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tehdä kansainväliseen kulttuuri-yhteistyöhön liittyvän hankkeen. Käytännön to-teutuksesta, oheismateriaalista ja muista vaati-muksista on sovittava erikseen teemasta vas-taavan lehtorin kanssa.
Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.
Teemavastaavat: Juha Iso-aho (Jo), Risto Ruot-tunen (Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), Pek-ka Vartiainen (Tku)
EU-rahoitteinen kulttuurihanke 5 ov
Opiskelija perehtyy projektien suunnitteluun,organisointiin, toteutukseen, tiedotukseen jaevaluointiin. Hän tutustuu Euroopan Unioniin jasen rahoitusmahdollisuuksiin erilaisissa kulttuu-rihankkeissa. Opiskelija saa valmiudet projekti-työskentelyyn ja perehtyy EU–rahoituksen käy-täntöihin.
Kontaktiopetus:Jakso 5 Joutseno: Suomi ja EU:n rahoitusjärjes-telmät: Opiskelija perehtyy Euroopan Unioniinja Suomen asemaan siinä. Hän perehtyy erilai-siin EU:n kulttuurin rahoitusjärjestelmiin. Hänymmärtää EU-hankkeiden suunnitteluproses-sin ja sen asettamat vaatimukset sekä osaa laa-tia hankehakemuksen siihen soveltuvaan ohjel-maan.Jakso 7 Kauniainen EU ja kulttuurin rahoitus:Opiskelija perehtyy Euroopan Unionin histo-riaan, rakenteeseen, kehityksen pääpiirteisiin ja
Suomen asemaan siinä. Hän oppii EU-rahoittei-sen tapahtuman suunnittelua, rahoitusta ja hal-linnointia. Kurssilla tehdään parityönä hakemusjollekin rahastolle (esim. ESR, EAKR, Yhteisö-aloitteet) tai johonkin muuhun EU:n rahoitus-lähteeseen tai ohjelmaan.
Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tai työoppimisena tehdä EU –rahoitteisen kulttuurihankkeen. Käytännön to-teutuksesta, oheismateriaalista ja muista vaati-muksista on sovittava erikseen teemasta vas-taavan lehtorin kanssa.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko)
Lähialueyhteistyö 5 ov(Lähialuekulttuuriyhteistyö)
Opiskelija perehtyy lähialueiden (Baltia ja Venä-jä) kulttuuriin, kulttuuritoimintaan ja Suomenkanssa tehtävään kulttuuriyhteistyöhön. Opis-kelija pystyy toimimaan rajat ylittävissä kulttuu-riproduktioissa.
Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu lähialueyhteistyö-hankkeeseen tai on mukana lähialueyhteistyötä(Baltia ja Venäjä) tekevän organisaation toimin-nassa joko Suomessa tai kyseisissä maissa. Käy-tännön toteutuksesta sovitaan teemavastaavankanssa.
Teemavastaava: Päivi Ruutiainen (Jo)
Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö 5 ov
Opiskelija perehtyy pohjoismaisen kulttuuriyh-teistyön erityispiirteisiin, toimintamuotoihin jasen keskeisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Hänpystyy rakentamaan pohjoismaisia yhteistyö-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
49
verkostoja, edistämään kulttuurialan yhteistyötäja toimimaan alaan liittyvissä hankkeissa.
Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yh-teistyötä tekevän organisaation toimintaanhankkeessa. Käytännön toteutuksesta sovitaanteemavastaavan kanssa.Kauniainen: Opiskelija voi projektityönä tehdäpohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön liittyvänhankkeen. Käytännön toteutuksesta, oheisma-teriaalista ja muista vaatimuksista on sovittavaerikseen teemasta vastaavan lehtorin kanssa.Oppimisprojektina opiskelija voi itsenäisesti pe-rehtyä pohjoismaisen yhteistyön taustoihin jakehittämismahdollisuuksiin.
Työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yh-teistyötä tekevän organisaation toimintaankulttuurityön näkökulmasta joko Suomessa taijossain Pohjoismaassa.Kauniainen: Opiskelija työskentelee jossakinpohjoismaisessa yhteistyössä mukana olevassakulttuuriorganisaatiossa tai kahden tai useam-man pohjoismaan yhteisessä hankkeessa. Hänlaatii työoppimisraportin, jossa hän tarkasteleetuloksia pohjoismaisesta näkökulmasta.
Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Tuula Johansson (Ka)
Etniset ja paikalliset kulttuurit 5 ov
Opiskelija perehtyy etnisiin ja paikallisiin kult-tuureihin sekä niiden erityispiirteisiin ja oppiiymmärtämään kulttuurista monimuotoisuuttasekä sen merkitystä. Opiskelija osaa analysoidaetnisiä ja paikallisia kulttuureja suhteessa valta-kulttuuriin sekä kykenee tuottamaan monikult-tuurisuutta tukevia ja edistäviä kulttuuripalveluja.
Kontaktiopetus:Jakso 7 Korpilahti: Ethnic and Local Cultures in
Europe: The aim of this course is to familiarizethe students to: Finnish culture, the meaning ofidentity and own culture, the main ethnicgroups and local cultures in Finland, Finnishculture policy and it´s aims to support ethnicand local cultures, learn to organize culturalevents which are based on ethnic and localcultures in Europe.
Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija perehtyy etnisten vähem-mistöjen kulttuureihin ja paikalliskulttuuriin sekäniiden asemaan kirjallisuuden ja muun materi-aalin avulla. Tämän jälkeen opiskelija yhdessävastuuopettajan sekä Korento- ja Kumotus-pai-kalliskulttuurihankkeiden kanssa sopii monikult-tuurisuutta tukevan ja edistävän (oman) pro-jektin tai kehittämishankkeenJakso 1 Joutseno Ugrijuhla 2003: Kurssilla osallis-tutaan Imatralla 21.–24.8.2003 järjestettävänUgrijuhla 2003 -tapahtuman tuottamiseen. Ta-pahtuma sisältää suomalais-ugrilaisten kansojenkulttuuria eri muodoissa. Sen tarkoituksena onlisätä ko. kulttuurien tunnettavuutta Suomessasekä tutkia miten perinnettä ja nykypäivää voi-daan yhdistää uudenlaisiksi kulttuuripalveluiksi.Tapahtuman pääjuhlaan tuotetaan yhdessä ud-murtialaisten esiintyjävieraiden kanssa produk-tio, jossa käytetään teatterin, tanssin ja musiikinkeinoja. Opiskelija osallistuu tuottamiseen jokovastaamalla osaltaan tietystä tuotannon osa-alueesta tai perehtymällä laajasti kokonaisuu-teen avustamalla erilaisissa tuotantotehtävissäja osallistumalla pääjuhlaproduktioon esiintyjä-nä. Työkielinä ovat englanti, suomi ja venäjä.Kurssiin sisältyy projektina suoritettaessa myösjonkin verran kontaktiopetusta.Jaksot 2–4 Kauniainen: Hankkeen tavoitteenaon edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välis-tä yhteistoimintaa. Projektiin kuuluu kahdenkolmipäiväisen seminaarin suunnittelu ja orga-nisointi syys- ja lokakuussa 2003 sekä osallistu-minen julkaisun ja web -pohjaisen oppimisym-päristön suunnitteluun. Yhteistyötä tullaan teke-mään maahanmuuttajien, työmarkkinajärjestö-
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
50
jen ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Pro-jektin voi suorittaa muiden opintojen ohella.
Työoppiminen:Korpilahti, jakso 1 Joutseno: ks. projektioppiminen
Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Jari Valtari(Ka), Sanna Pekkinen (Ko)
Työelämävalmiuksiin liittyviä teemoja:
Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimiatyöelämässä, markkinoida omaa osaamistaansekä työllistää itsensä.
Työelämävalmiudet 5 ov
Opiskelija saa valmiuksia siirtyä työelämään pe-rehtymällä keskeiseen työlainsäädäntöön, työ-elämän edunvalvontaan ja järjestäytymiseen.Hän rakentaa oman urasuunnitelmansa ja pe-rehtyy alan työmarkkinatilanteeseen ja rekry-tointiin.
Kontaktiopetus:Jakso 5 Korpilahti (K): Kurssin sisältöalueita ovattyölainsäädäntö, työelämän edunvalvonta jaurasuunnittelu. Työelämän edunvalvonnassa pe-rehdytään niiden ammattijärjestöjen toimin-taan ja palveluihin, joihin kulttuurituottajat ovatjärjestäytyneet sekä yleensä ammatillisen järjes-täytymiseen piirteisiin ja merkitykseen. Ura-suunnitteluun liittyvien aihealueiden kohdallaopiskelija saa tiedollisia ja taidollisia valmiuksiasuunnitella omaa uraansa sekä tietoa erilaisistarekrytoitumispalveluista.
Teemavastaava: Hannu Sirkkilä (Ko)
Kulttuuripalvelun tuotteistaminen 5 ov
Kokonaisuus perehdyttää opiskelijan tuotteista-misen prosessin eri vaiheisiin ideasta valmiiksi
tuotteeksi tai palveluksi. Lisäksi opiskelija oppiitunnistamaan kulttuurituotteen arvoketjun jatuotteistamisen roolin siinä. Hankkimansa tie-don avulla opiskelija saa välineitä omien tai mui-den tuoteideoiden tuotteistamiseen.
Projektioppiminen:Jakso 3 Turku (P/K): Opiskelija osallistuu yksikös-sä syksyllä 2003 toteutettavaan projektiin. Pro-jektissa tuotteistetaan omaa osaamista tuot-teiksi ja palveluiksi. Teemaan sisältyy teoriajaksokontaktiopetuksena. Projektin suunnittelupala-vereita järjestetään jo aiemmin syksyllä ja tee-ma integroituu myös jaksolla 4 järjestettäväänmarkkinointiteemaan.
Teemavastaava: Pilvi Kalhama (Tku)
Kulttuuriyrittäjyys 5 ov
Kokonaisuuden avulla opiskelija tunnistaa yrit-täjyyden olemuksen ja kykenee arvioimaanedellytyksiään toimia kulttuuriyrittäjänä. Häntuntee eri yritysmuodot, kykenee arvioimaanniitä ja laatimaan liiketoimintasuunnitelman.
Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kontaktiope-tuksesta, vierailuista ja oppimistehtävistä. Kurs-silla perehdytään myös yrittäjyyden olemuk-seen ja opiskelijoiden omiin edellytyksiin toimiayrittäjinä. Oppimistehtävän tarkoituksena on”perustaa” yritys. Kurssin suorittaminen edellyt-tää riittävää osallistumista kontaktiopetukseenja oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista.Jakso 7 Joutseno: Opiskelija tuntee erilaiset yri-tysmuodot ja kykenee tekemään liiketoiminta-suunnitelman valitsemalleen yritysmuodolle.Hän kykenee arvioimaan edellytyksiään toimiayrittäjänä. Hän ymmärtää yrityksen hallinnoin-tiin liittyviä asioita ja osaa hankkia yritykselleentarvitsemiaan palveluja.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
51
Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi projektityönä laatiaoman yrityksensä liiketoimintasuunnitelmansekä perehtyä yrityksen perustamisprosessiin jatoiminnan organisointiin. Muista vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)
Osuustoiminta 5 ov
Opiskelija perehtyy ammatillisen osaamisentuotteistamiseen ja myymiseen yhteisyrittäjyy-den keinoin. Opiskelija tutustuu uusosuustoi-mintaan työllistämisen välineenä. Hän hankkiivalmiuksia (liike)toimintasuunnitteluun ja oppiimarkkinoilla toimimisen ja tiimityöskentelynperusteet.
Kontaktiopetus:Jakso 6 Korpilahti: Osuustoiminta - Osaamisestatyötä (K/I): Kurssilla pyritään opiskelijoidenoman osaamisen tuotteistamisen avulla raken-tamaan opiskelijoiden yhteisyritys. Kurssillaopiskelija oppii tuotteistamaan oman osaami-sensa, saa valmiuksia tiimityöskentelyyn sekäorganisaatioiden toiminnan suunnitteluun.Kurssi sisältää viisi osa-aluetta: osaamisen tuot-teistaminen; liiketoiminnan suunnittelu sekä toi-minnan kehittäminen yhteisyrityksessä; verkos-tot ja tiimiytyminen; osuuskunnan perustami-nen, toiminta ja hallinto. Kurssi sisältää kontakti-opetusta, tehtäväkokonaisuuksia sekä itsenäis-tä- ja tiimityöskentelyä.
Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti: Tämän teeman itsenäinensuorittaminen koostuu viidestä aihealueesta javiidestä niihin liittyvästä tehtävästä jotka nivou-tuvat yhteen (Tällaisella prosessilla useimpienuusosuuskuntien perustaminen tapahtuu).Opiskelija tutustuu alalla toimiviin yhteisyrityk-
siin ja ”perustaa” osuuskunnan joko yksin tairyhmässä. Opiskelija perehtyy osaamisen tuot-teistamiseen, liiketoiminnan suunnitteluun yh-teisyrityksessä, osuuskunnan toimintaan ja hal-lintoon sekä verkostoitumisprosesseihin. Itse-näisessä suorittamisessa opiskelijaa tukevat kir-jallisuus sekä osuustoiminnan neuvonta ja tuki-verkot. Myös ryhmätehtävä mahdollinen, sovit-tava yksilöllisesti teemavastaavan kanssa.
Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija perehtyy osuuskuntatoi-mintaan perustamalla osuuskunnan tai osallis-tumalla Kultturiosuuskunta Kihun tai muunosuuskunnan toimintaan. Opiskelija tekee pro-jektiraportin, muista vaatimuksista sovitaanerikseen teemavastaavan kanssa.
Teemavastaava: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)
Kulttuurikasvatukseen liittyviä teemoja:
Kulttuurikasvatuksen opinnot antavat opiskeli-jalle kulttuuripalvelujen suunnittelemisessa jatuottamisessa tarvittavia kasvatuksellisia val-miuksia. Seuraavista kulttuurikasvatukseen liitty-vistä teemoista kolme ensimmäistä painottaapedagogisia valmiuksia. Neljä jälkimmäistä tee-maa muodostaa Humakin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopinnot. Koulutusohjelmien rajatylittävässä koulutuksessa opiskelijat verkostoi-tuvat moniammatillisesti. Opiskelija voi suorit-taa kulttuurikasvatuksen kokonaisuudesta jokoyksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda muitaopintoja tukevan kokonaisuuden.
Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta * 5 ov
Teeman tavoitteena on pohtia kulttuurikasva-tuksen olemusta ja sen yhteiskunnallisia ulottu-vuuksia. Opiskelija perehtyy kasvatustieteen
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
52
perusteisiin, jotta hän kykenee huomioimaankohderyhmien tarpeita kulttuuritoiminnan erisektoreilla.
Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno (K/I): Seminaarityöskentelyn jalukupiirien avulla opiskelija tutustuu varhais-,koulu- ja aikuiskasvatuksen perusteisiin. Hän ky-kenee hyödyntämään kasvatustieteitä kulttuuri-palvelujen tuottamisessa, erityisesti kasvatuksel-lisesta näkökulmasta katsoen.Jakso 6 Turku (K/T): Opinnoissa perehdytäänkulttuurikasvatuksen teoreettisiin perusteisiinkasvatus- ja ohjaustyön instituutioiden (perhe,päiväkoti, koulu, aikuisoppilaitos, vanhainkotiyms.) toiminnan analysoinnin kautta sekä tar-kastellaan ja arvioidaan varhais-, koulu- ja aikuis-kasvatuksen kulttuurikasvatuksellista tehtävääsuomalaisessa yhteiskunnassa.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Här-könen (Tku)
Ohjaajana ja kouluttajanatoimiminen * 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija tunnistaaoppimisen, ohjaamisen ja kouluttamisen taus-talla olevia ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsityksiäsekä osaa määrittää omaa toimintaansa niidenvalossa. Opiskelija oppii hyödyntämään koulut-tajan ja ohjaajan taitoja oman osaamisensatuotteistamisessa. Teemassa perehdytään erilai-siin kohtaamisen ja vuorovaikutuksen toiminta-malleihin.
Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku (K/P), jakso 6 Joutseno (K/P): Opis-kelija tunnistaa oppimisen taustalla olevat ih-mis-, tiedon- ja oppimiskäsitykset ja kehittääosaamistaan toimia ohjaajana ja kouluttajanaerilaisissa toimintaympäristöissä.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Här-könen (Tku)
Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa * 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymonikulttuurisuuden asettamiin vaatimuksiinkyetäkseen ottamaan ne huomioon kulttuuri-palveluiden tuottamisessa erilaisissa toiminta-ympäristöissä.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku (K): Opinnoissa perehdytään mo-nikulttuurisuuden käsitteisiin ja ilmiöihin sekäkulttuuritradition merkitykseen kulttuuristenjuurien luojana ja yhteisöllisen osallisuuden ra-kentajana. Monikulttuurisuutta lähestytään vä-hemmistökulttuurien näkökulmasta.Jakso 7 Joutseno (K/I) : Opinnoissa tutustutaanerityisryhmien, ala- ja vähemmistökulttuurientoimintaan. Opiskelija kykenee ottamaan huo-mioon näiden ryhmien erityispiirteet toimin-nassaan.
Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Här-könen (Tku)
Kulttuurisen identiteetinrakentuminen 5 ov
Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmotta-maan, mikä on yksilön kulttuurinen identiteettija miten se muotoutuu. Teemassa tarkastellaankulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden, erityi-sesti instituutioiden, vaikutusta yksittäisen ihmi-sen kulttuurisen identiteetin muotoutumiseen.Teemaan sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistätyöskentelyä. Teema kuuluu Humakin yhteisiinkulttuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin.
Kontaktiopetus:Jakso 5 Kauniainen ja Korpilahti (K/I): Kurssin ta-voitteena on auttaa opiskelijaa tiedostamaaneri instituutioiden merkitystä yksilön kulttuuri-sen identiteetin muotoutumiseen. Kurssi alkaa
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
53
tiiviillä kontaktiopetusjaksolla, jonka aikana tar-kastellaan kulttuurisen identiteetin rakentumis-ta sekä tutustutaan julkisten ja yksityisten kult-tuurilaitosten toimintasuunnitelmiin ja laitostentoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Itsenäisentyöskentelyn aikana opiskelija perehtyy tarkem-min valitsemiinsa kulttuuripalveluihin tai yksit-täisiin taideteoksiin kulttuurisen identiteetin ra-kentajina. Sisältö: Kulttuurinen identiteetti -kä-sitteen määrittely, julkisten ja yksityisten kult-tuurilaitosten tehtävä ja merkitys yksilön näkö-kulmasta, kolmannen sektorin kulttuurityö sekäyksittäisten kulttuurituotantojen tai taideteos-ten tarkastelu.
Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Wa-lamies (Ko)
Vähemmistöryhmienkulttuuritoiminta 5 ov
Tavoitteena on ymmärtää etnisten tai muidenvähemmistöryhmien kulttuuritoiminnan käy-tännön toimintamahdollisuuksia ja vaikutta-vuutta. Opiskelija tutustuu valitsemansa vähem-mistöryhmän kulttuuriin sekä toiminta- ja ilmai-sutapoihin osallistumalla ryhmän kulttuuriseentoimintaan. Opiskelija kartoittaa ryhmän toi-mintaedellytyksiä ja tavoitteita. Hän tutkii ryh-män kulttuuritoiminnan vaikuttavuutta sekä vä-hemmistöryhmän sisällä että suhteessa valta-väestöön. Teema kuuluu Humakin yhteisiin kult-tuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin. Hel-singin koulutusyksikkö vastaa teeman toteutta-misesta.
Teemavastaava: Hanna Putkonen (Hki)
Osallistava ja yhteisöllinenkulttuuritoiminta 5 ov
Teeman aikana opiskelija paneutuu kasvatuksel-lisesta näkökulmasta kulttuuritoiminnan sisäl-
töihin ja tavoitteisiin. Hän tutustuu erilaisiin osal-listaviin menetelmiin ja ymmärtää niiden merki-tyksen ja vaikutuksen kasvatuksellisten kulttuu-ripalvelujen tuottamisessa. Hän osaa suunnitellatavoitteellisia, erityisesti yhteisöllisyyteen jaosallisuuteen tähtääviä, kulttuuritapahtumia. Si-sältö: Opiskelija perehtyy osallistamisen mene-telmiin ja käytäntöihin, tuntee niiden periaattei-ta ja merkityksiä. Hän tutustuu erilaisiin kulttuu-risiin osallisuusprojekteihin ja hahmottaa niidenvaikutusta sekä yksilön että yhteisön näkökul-masta. Opiskelijat tekevät alustavan projekti-suunnitelman kasvatuksellisesta kulttuuritapah-tumasta tai -palvelusta. Teema kuuluu Humakinyhteisiin kulttuurikasvatuksen suuntautumis-opintoihin. Joensuun koulutusyksikkö vastaateeman toteuttamisesta.
Teemavastaava: Erja Anttonen (Jo)
Kasvatuksellisen kulttuuri-tapahtuman tuottaminen 5 ov
Teeman tavoitteena on tutustua kasvatuksellis-ten kulttuuritapahtumien ja –palveluiden tuot-tamisen eri vaiheisiin ideasta valmiiksi tapahtu-maksi tai palveluksi. Opiskelijat toteuttavatsuunnittelemansa kulttuuritapahtuman tai –pal-velun, jonka sisällössä pääpaino on kulttuurin taitaiteen kasvatuksellisessa tehtävässä identitee-tin, osallisuuden tai yhteisöllisyyden vahvistaja-na. Teeman suorittaminen edellyttää kasvatuk-sellista perustietämystä, esimerkiksi Osallistavaja yhteisöllinen kulttuuritoiminta -teeman suo-rittamista. Teema kuuluu Humakin yhteisiin kult-tuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin ja sevoidaan toteuttaa projekti- tai työoppimisena.
Projektioppiminen:Jakso 8 Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelijaryh-mä toteuttaa Osallistava ja yhteisöllinen kult-tuuritoiminta -teemassa tehdyn tai muun enna-kolta toimitetun projektisuunnitelman pohjaltakasvatuksellisen kulttuuritapahtuman. Ryhmä
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
54
suunnittelee tapahtuman konseptin, hankkii sillerahoituksen, määrittelee tapahtuman kohde-ryhmän, tiedottaa ja markkinoi sitä sekä organi-soi ja toteuttaa tapahtuman. Projektiraportis-saan opiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuot-tamisprosessia sekä kasvatuksellisesta ettäoman ammattialansa näkökulmasta.
Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija osallistuu so-pivassa työoppimispaikassa tehtävän kulttuuri-tapahtuman tai -palvelun suunnitteluun ja orga-nisointiin. Hän luo tapahtuman konseptin, osal-listuu rahoituksen suunnitteluun ja hankintaan,määrittelee tapahtuman kohderyhmän sekätiedottaa ja markkinoi. Työoppimisraportissaanopiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuottamis-prosessia sekä kasvatuksellisesta että omanammattialansa näkökulmasta.
Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Wa-lamies (Ko)
VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 20 OV
Vapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusohjelman tarjonnasta, koko Hu-makin tarjonnasta ja muiden vastaavantasoistenoppilaitosten tarjonnasta. Vapaasti valittavillaopinnoilla opiskelija vahvistaa ammatillistasuuntautumistaan tai hankkii uusia näkökulmiaammatilliseen osaamiseensa.
OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OV
Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykenevän-sä tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arvioin-tiin ja oman toimialan tiedon kartuttamiseen jauusintamiseen. Hän hallitsee tieteellisen tutki-muksen periaatteita ja menetelmiä sekä tunteeoman kulttuurialansa tutkimustraditioita. Opis-
kelija laatii työelämälähtöisen ja käsittelytaval-taan tieteellispohjaisen tutkielman, joka täyden-tää hänen aikaisempien valintojensa määrittele-mää asiantuntijuutta.
Opintoihin kuuluvat seuraavat yhteiset (pakolli-set) teemat: Metodiseminaari (5 ov), Opinnäy-tetyöseminaari (5 ov) ja Opinnäytetyö (10 ov).Teemat tukevat toisiaan siten, että Metodisemi-naari ja Opinnäytetyöseminaari antavat käytän-nöllis- ja teoreettispohjaiset valmiudet opinnäy-tetyön suorittamiselle. Opinnot suoritetaan 1,5vuoden ajanjaksolla. Kontaktiopetuksena suori-tettavat Metodiseminaari ja Opinnäytetyöse-minaari ajoittuvat syys- ja kevätlukukaudelle jaitsenäisenä työskentelynä suoritettava Opin-näytetyö syyslukukaudelle.
Opinnäytetyöseminaarin suorittamisen edelly-tyksenä on hyväksytty merkintä Metodisemi-naarin suorittamisesta.
Metodiseminaari 5 ov
Teema antaa valmiudet käytännön kulttuurin-tutkimuksen käynnistämiseen ja toteuttami-seen sekä tieteellisten periaatteiden mukaistenraporttien, selvitysten ja pienimuotoisten tutki-musten laatimiseen. Teeman yhteydessä opiske-lija tutustuu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tut-kimuksen perusteisiin ja pystyy käyttämään niitäomassa opinnäytetyössään. Opiskelija saa val-miuksia hyödyntää kulttuurintutkimuksen me-netelmiä oman toimialansa kehittämiseen.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen, jakso 3 Turku, jaksot 3 ja 6Joutseno, jakso 8 Korpilahti: Metodiseminaari (K/I)jakaantuu työskentelyä taustoittavaan ja sitä tu-kevaan osioon, jossa opiskelija tutustuu tutki-muksen käynnistämisen liittyviin kysymyksiin(lähdemateriaalin hankinta ja käsittely, lähdeviit-teiden merkintä, teoreettisen näkökulman jatutkimuskysymyksen valinta, tutkimuksen teonprosessit) ja tutkimuksen kirjoittamisen periaat-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
55
teisiin. Seminaarin aikana opiskelija laatii tutki-mussuunnitelman ja -aikataulun. Kurssiin sisältyyrunsaasti itsenäistä työskentelyä.
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tii-honen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiai-nen (Tku)
Opinnäytetyöseminaari 5 ov
Opiskelija pystyy arvioimaan kulttuurialan tutki-mustarpeita oman opinnäytetyönsä näkökul-masta ja tekemään tutkielman. Seminaarityös-kentelyssä opiskelija pystyy perustelemaan va-litsemansa tutkimuksellisen näkökulman, läh-teistön, tutkimusongelman, rajauksen ja tutki-muksen muut ratkaisut. Opiskelija osaa myösarvioida muiden tekemiä tutkimuksia.
Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti, jaksot 3 ja 4 Joutseno, jakso 5Kauniainen, jakso 7 Turku: Opinnäytetyösemi-naarissa (K/I) opiskelija esittelee omaa tutki-mussuunnitelmaansa ja tarkentaa edelleentyönsä tutkimuksellisia tavoitteita. Työskentely-muotona ovat seminaari-istunnot, joiden aikanaharjoitellaan työsuunnitelmien ja pienimuotois-
KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA
ten tutkimusartikkeleiden kriittistä arviointia.Kurssiin sisältyy runsaasti itsenäistä työskente-lyä.
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tii-honen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiai-nen (Tku)
Opinnäytetyö 5 ov
Opiskelija laatii Humakin opinnäytetyölle ase-tettujen tavoitteiden mukaisen opinnäytetyön.Opinnäytetyö laaditaan ohjaavien lehtoreidenopastuksella ja työn tekemistä tuetaan järjestet-tävillä seminaareilla. Seminaareissa opiskelijaesittelee omaa opinnäytetyötään ja saa siitävertaisarviointia. Teema toteutetaan itsenäisenätyöskentelynä, mutta siihen sisältyy myös yksi-köissä toteutettavaa kontaktiopetusta. Opin-näytetyön tarkemmasta ohjeistuksesta ks. sivu15. Jaksot 1 ja 3 Kauniainen, jaksot 4 ja 7 Joutse-no, jaksot 7 ja 8 Korpilahti.
Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tii-honen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiai-nen (Tku)
56 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
Opin-näytetyö ja
siihen liittyvätopinnot 20 ov
Ammatillinensuuntautuminen20 ov
Vapaasti valittavat opinnot 20 ov
Ohjauksen ja toiminnan-ohjauksen opinnot 30 ov
Kansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ov
Humakin yhteiset opinnot 10 ov
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISO-TYÖN KOULUTUSOHJELMA
Humakin yhteiset opinnot 10 ovKansalaistoiminta ja nuorisotyö osana yhteiskuntaa 40 ovOhjauksen ja toiminnanohjauksen opinnot 30 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovOpinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov
57KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
HUOMIO! Koulutusohjelma uudistuu. Tätä ope-tussuunnitelmaa noudatetaan lv. 2003–2004.Syksyllä 2003 aloittavat opiskelijat opiskelevattämän opetussuunnitelman mukaan vain en-simmäisen lukuvuoden ja siirtyvät uuteen ope-tussuunnitelmaan syksystä 2004. Aikaisemminopintonsa aloittaneet opiskelijat (v. 2000, 2001,2002 ja 2003) noudattavat pääsääntöisesti sitäopetussuunnitelmaa, jonka pohjalle he ovathenkilökohtaisen opetusohjelmansa (HOPS)tehneet. Suuntautumisopinnoissa siirrytäänsyyslukukaudella 2004 uuteen opetussuunnitel-maan.
Tutkinto: Humanistisen alan ammattikorkea-koulututkintoTutkintonimike: Tutkintonimike vahvistamattaTutkinnon laajuus: 140 opintoviikkoa, 3,5 vuottaKoulutusyksiköt vahvuusalueineen: Haapave-den koulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoi-minta sekä työpajapedagogiikka), Joensuunkoulutusyksikkö (kulttuuriset ohjausmenetel-mät, Pohjois-Karjalan kuntien nuorisotyö), Loh-jan koulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoi-minta, Etelä-Suomen kaupunkien nuorisotyö),Nurmijärven koulutusyksikkö (kansalais- ja jär-jestötoiminta, kansainväliset yhteydet ja am-mattiyhdistysliike), Suolahden koulutusyksikkö(osallisuuden edistäminen, nuorisotyö kasvuyh-teisöissä), Tornion koulutusyksikkö (seikkailu-kasvatus, kansainväliset suhteet).
Koulutusohjelman tavoitteena on valmentaavuorovaikutustaitoisia, luovia ja itsenäiseentyöskentelyyn pystyviä osaajia, jotka hallitsevat
KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä sekä pro-jektityöskentelyn että pitkäjänteisen kehittämi-sen. Koulutusohjelman keskeisinä sisältöinäovat kansalais- ja järjestötoiminta, syrjäytymis-prosessien ymmärtäminen ja ehkäiseminen,monikulttuurisuus, osallisuus sekä vapaa-aika-palveluiden tuottaminen korostamalla osallista-via menetelmiä.
Koulutus antaa valmiudet kansalaistoiminnan januorisotyön asiantuntija-, koulutus-, kehittämis-ja esimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaustehtäviinkunnissa, järjestöissä ja yksityisten työnantajienpalveluksessa niin kotimaassa kuin kansainväli-sestikin.
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelma toteutetaan Haapaveden, Joensuun, Loh-jan, Nurmijärven, Suolahden ja Tornion koulu-tusyksiköissä.
HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OV
Katso opintojen kuvauksetsivuilta 29–30.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot1, 2 ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 3;Lohjan koulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4; Nur-mijärven koulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4;Suolahden koulutusyksikkö, jaksot 2, 3 ja 4; Tor-nion koulutusyksikkö, jaksot 2, 3, 5 ja 6.
58
KANSALAISTOIMINTA JANUORISOTYÖ OSANAYHTEISKUNTAA 40 OV
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusoh-jelman perusopintojen tavoitteena on antaaopiskelijoille perustiedot yksilön kehityksestä,sosiaalistumisesta yhteisön jäseneksi ja identi-teetin rakentumisesta tietoyhteiskunnassa. Pe-rusopintojen aikana perehdytään yhteiskunnanrakenteisiin, järjestelmiin ja mekanismeihin. Sa-malla tutustutaan kansalaistoiminnan ja nuori-sotyön perinteisiin ja tapoihin tukea yksilöä jayhteisöjä sekä vaikuttaa yhteiskunnan päätök-sentekoon ja toimintatapoihin.
Kansalaistoiminta ja nuorisotyöennen ja nyt 5 ov
Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot kansalaistoiminnan januorisotyön kehityksestä ja nykytilasta. Tavoit-teena on ammatillisen yleiskuvan hahmottami-nen kansalaistoiminnasta, nuorisotyöstä ja nii-den yhteiskunnallisesta merkityksestä. Teemas-sa käsitellään toimialan keskeisiä ammatillisiavaatimuksia, niiden muutoksia ja suhdetta yh-teiskunnan ja nuoruuden muutoksiin. Teemasuositellaan suoritettavaksi opintojen alussa, sil-lä se johdattaa koulutusohjelman ammattialu-eeseen.
Teeman suorittanut opiskelija hallitsee kansa-laistoiminnan ja nuorisotyön peruskäsitteet jaosaa soveltaa niitä työnsä suunnittelussa ja arvi-oinnissa; tuntee yhteiskunnan, kansalaistoimin-nan ja nuorisotyön tärkeimmät toimintaympä-ristöt, kehitysvaiheet ja ammatilliset muutokset;tuntee kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kan-sainvälisiä toimintamalleja ja kehityspiirteitäsekä ymmärtää kansainvälistymisen tuomia am-matillisia kehitystarpeita; tuntee ammattialansakeskeiset rakenteet, päätöksentekojärjestelmät,toimintamuodot ja niiden kehitystarpeet; tun-
tee kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sivistys-tehtävän, arvoperustan ja niissä tapahtuneetmuutokset sekä osaa käyttää ammattialansaperuskäsitteitä ja kuvata kansalaistoimintaa januorisotyötä myös yhdellä vieraalla kielellä.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 3 ja 4; Loh-jan koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulu-tusyksikkö, jaksot 2 ja 3; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 3; Tornion koulutusyksikkö jakso 7.
Nuoruus ja nuorten kulttuurisetkasvuyhteisöt A 5 ov
Teema auttaa opiskelijaa ymmärtämään nuo-ruutta erilaisissa kasvuyhteisöissä, yhteiskunnansosiaalistamispyrkimyksiä, vertaisryhmien mer-kitystä ja nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviäsekä nuorisokulttuureita. Teemassa tutkitaankodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen merkitystänuorten sosiaalistajana ja identiteetin rakenta-jana. Tavoitteena on ammattilainen, joka kyke-nee luomaan myönteistä kasvua tukevia kasvu-yhteisöjä ja ympäristöjä.
Teeman suorittanut opiskelija tuntee nuoriso-ja kasvatussosiologian peruskäsitteet; tunteesuomalaisen nuoruuden erityispiirteet; ymmär-tää nuoruuden ja aikuisuuden rajojen hämärty-misen tuoman problematiikan kasvatustehtä-vissä; ymmärtää nuoruuden yhteiskunnallisessaja sosiaalisessa viitekehyksessä sekä kulttuurise-na ilmiönä; tunnistaa nuorisokulttuurien erilaisiamuotoja; tuntee koulun merkityksen nuortenkasvuyhteisönä; tuntee vapaa-ajan monet mer-kitykset nuoruudessa ja ymmärtää kulttuurienvälisen kasvatuksen ja monikulttuurisuudenmerkityksen.
Suoritusvaihtoehto A: Opiskelija voi valita jokotämän tai Ihminen yhteisön jäsenenä (5 ov)-teeman.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
59
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 7;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 4; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 5.
Ihminen yhteisön jäsenenä B 5 ov
Teema auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitenyksilö nyky-yhteiskunnassa liittyy erilaisten so-siaalisten ja kulttuuristen yhteisöjen jäseneksi jamillaiset lainalaisuudet ja prosessit niiden sisällävaikuttavat. Teemassa tutustutaan sosialisaationerilaisiin muotoihin ja sisältöihin eri ikäkausina,yhteiskunnan sosiaalistamispyrkimyksiin, ver-taisryhmien merkitykseen ja ikäkausiin liittyviinkehitystehtäviin. Teemassa tutkitaan erilaisiamaailmankuvia sekä ihmisen identiteettejä jarooleja. Teeman suorittaminen antaa valmiuksiatarkastella myös erilaisia kulttuurisia ryhmiäsekä niiden sisäisiä ja välisiä prosesseja.
Teeman suorittanut opiskelija tuntee sosiaali-psykologian ja kasvatussosiologian peruskäsit-teet; tuntee erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisiaryhmiä määrittävät piirteet sekä niihin liittymi-seen ja niistä eroamiseen liittyviä yhteiskunnalli-sia tekijöitä ja prosesseja, tuntee suomalaisennuoruuden erityispiirteet ja ymmärtää nuoruu-den yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa viiteke-hyksessä sekä kulttuurisena ilmiönä, ymmärtäämaailmankuvien merkityksen ja osaa tulkita eri-laisia identiteettejä sekä rooleja omassa ja mui-den elämässä ja ymmärtää kulttuurien välisenkasvatuksen ja monietnisyyden merkityksen.
Suoritusvaihtoehto B: Opiskelija voi valita jokotämän tai Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kas-vuympäristöt (5 ov) -teeman.
Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 4.
Hyvinvointiyhteiskunnanperusteet 5 ov
Teeman tavoitteena on antaa opiskelijalle käsit-teellinen perusta suomalaisen yhteiskunnan ar-voperustasta, toiminnasta ja toimijoista sekämuutoshaasteista. Opiskelija oppii havaitse-maan erilaisten ideologioiden ja toimijoidenvaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehityk-seen ja niiden takana olevia erilaisia käsityksiähyvinvoinnista. Teemassa pohditaan muuttuvanyhteiskunnan taloudellisia reunaehtoja ja erilais-ten uutta yhteiskuntaa luonnehtivien ilmaisujen(informaatio-, palvelu-, asiantuntija-, kommuni-kaatioyhteiskunta jne.) vaateita ja mahdolli-suuksia kansalaistoiminnalle ja nuorisotyölle.Teeman aikana tutustutaan valtionhallinnon jakunnallisen itsehallinnon vaikutus- ja ohjaussuh-teisiin ja selvitetään työelämän peruskäsitteetsekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön työnte-kijänä toimimisen perusteet. Teemassa pereh-dytään myös Euroopan Unionin ja kansainvälis-ten sopimusten merkitykseen hyvinvointivalti-on tulevaisuuden kannalta.
Teeman suorittanut opiskelija hallitsee muuttu-van suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan histo-rian, arvoperustan ja reunaehdot sekä tunteesuomalaiselle mallille ominaisia piirteitä verrat-tuna muihin maihin; osaa vertailla poliittistenliikkeiden eroja suhtautumisessa hyvinvointival-tion kehittämiseen ja arvioida ammattiyhdistys-liikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden rooliasuomalaisessa hyvinvointipolitiikassa; tietää, mi-ten yhteiskunnan voimavarat muodostuvat jamiten niiden jakamisesta päätetään; tuntee suo-malaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluraken-teen sekä vaihtoehtoiset nuorisotyön ja kansa-laistoiminnan palvelujentuottamismallit; tunteetyöntekijän aseman ja työsuhteen ehtoihin vai-kuttavat tekijät erilaisten työnantajien palveluk-sessa; osaa toimia sekä kansalaisena että alanammattilaisena julkisen hallinnon määrämuo-toisessa päätöksentekojärjestelmässä ja hallit-see hallintomenettelyn pelisäännöt; tuntee
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
60
nuorisotyön ja kansalaistoiminnan yhteydetEU:n toimintaan ja kansainvälisiin sopimuksiin jaosaa hyödyntää niiden antamia mahdollisuuk-sia.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 5;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Nurmijärven koulutusyk-sikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö jakso8; Tornion koulutusyksikkö, jakso 1.
Palvelutuottamisen perusteet 5 ov
Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia toimia palveluiden tuot-tajana. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle pe-rusedellytykset tuottaa palveluita vapaa-ajan,kansalaistoiminnan, nuorisotyön ja sosiaalisentoiminnan piirissä. Opiskelija perehtyy erityises-ti yksityiseen ja kolmanteen sektoriin palvelui-den tarjoajina. Teemassa hankitaan edellytyksiäymmärtää yksityisen ja kolmannen sektorin toi-mintaedellytyksiä ja lainsäädännöllisiä puitteita.Samalla perehdytään asiakkuuteen, tuotteista-misen lähtökohtiin ja palveluiden markkinoin-tiin.
Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee tuotteis-tamisen perusperiaatteet, lähtökohdat ja pro-sessin; tuntee kolmanteen sektoriin liittyvänpalvelu- ja rahoitusrakenteen; osaa vuorovaiku-tuksen asiakkaiden, palveluiden tuottajien ja ra-hoittajien kanssa; tuntee yritystoiminnan perus-teet, osaa projektityöskentelyn perustaidot jaosaa rakentaa palveluverkostoja ja markkinoidapalveluita.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 8; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.
Syrjäytymisen riskit 5 ov
Opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tun-nistamaan syrjäytymisprosesseja ja niiden taus-talla olevia erilaisia vaikuttajia sekä löytää yh-teistyökumppaneita, joiden kanssa elämänhal-lintaa parantavat yhteistyöprojektit ovat mah-dollisia. Teemassa tarkastellaan osallisuutta jaosattomuutta, syrjäytymisen ennaltaehkäisyn jakorjaavien toimenpiteiden mahdollisuuksiasekä sosiaalisen pääoman rakentamista erilais-ten kansalaistoimijoiden näkökulmasta. Keskei-nen asia on moniarvoisuuden ja erilaisuudenkohtaaminen.
Teeman suorittanut opiskelija on saanut edelly-tyksiä tunnistaa erilaisia syrjäytymisprosesseja;osaa kohdata moninaisuuden; tunnistaa sosiaa-listumiseen liittyvät vaikeudet; osaa rakentaaerilaisia osallisuusprosesseja ja tuntee mielen-terveys- ja päihdetyön perusteet.
Painotukset: Kansalaistoimintaa painottavatkoulutusyksiköt käsittelevät lisäksi seuraaviateemoja: huono-osaisuus, köyhyys jne., syrjäyty-minen työelämässä ja työelämästä (mm. työttö-myys), syrjäytyminen yhteiskunnallisesta pää-töksenteosta. Nuorisotyötä painottavat koulu-tusyksiköt käsittelevät lisäksi seuraavaa teemaa:nuorisohuollon keskeiset asiat.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 7; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 2; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.
Kasvatuksen arvoperustaja elämänkaari 5 ov
Opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tun-nistamaan omia kasvatusnäkemyksiään ja arvi-ointiaan sekä ymmärtämään ihmisen elämän-kaaren eri vaiheiden kehitystehtäviä. Teemantavoitteena on johdatella opiskelija pedagogi-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
61
seen ajatteluun, tutustumaan kasvua ja kehitystäkuvaaviin teorioihin sekä tutkimaan omaa roo-liaan ohjaajana ja kouluttajana.
Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kasva-tuksen peruskäsitteet; tunnistaa ja pystyy arvioi-maan kasvatuksen arvoja ja eettisten normientaustoja; kykenee muodostamaan oman ihmis-käsityksensä ja perustelemaan sen; pystyy tun-nistamaan omia kasvattaja- ja ohjaajaominai-suuksiaan ja saa valmiuksia kehittää niitä; tunteeerilaisia kasvatussuuntauksia ja pystyy eri kehi-tysteorioiden pohjalta hahmottamaan ihmisenelämänkaaren ja kehitykseen vaikuttavien teki-jöiden moninaisuuden.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 4; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 4.
Eri-ikäisten ohjaaminen 5 ov
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ytimessä ontoiminta toisten ihmisten kanssa pienissä ja suu-rissa ryhmissä. Teema valmentaa opiskelijaa eri-laisten tapahtumien järjestämiseen, ohjattavienkohtaamiseen ja kasvatustavoitteiden sovelta-miseen. Opiskelija oppii ottamaan huomioonohjattavien erilaiset valmiudet ja tarpeet sekäkehittää ohjaamisessa tarvittavia suunnittelutai-toja ja didaktisia valmiuksia. Teeman aikana tu-tustutaan erilaisiin pedagogisiin yhteisöihin,esim. kouluun. Tutkitaan koulukasvatukseen liit-tyviä oppimiskäsityksiä sekä perehdytään kult-tuurien väliseen kasvatukseen ja erityispedago-giikan lähtökohtiin.
Keskeisiä sisältöalueita: Ohjaaja kasvattajana jakouluttajana, ryhmätoiminnan ja ohjauksen me-netelmät, toiminnalliset menetelmät, leikin jaaktiviteettien ohjaus, pedagoginen yhteisö työ-yhteisönä, oppiminen koulukasvatuksessa, kult-
tuurien välinen kasvatus ja erityisopetus ja eri-yttäminen.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 4;Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 3;Tornionkoulutusyksikkö, jakso 5.
Yksilön ja ryhmänohjauksenperusteet 5 ov
Teeman tavoitteena on tutkia ohjaajana ja kou-luttajana toimimista kansalaistoiminnan ja nuo-risotyön eri ympäristöissä. Teema suoritetaantyöoppimisena. Teeman aikana tutustutaan käy-tännössä kouluttajan tai ohjaajan työhön, ko-keillaan itse ohjaustehtävissä toimimista sekälopulta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaanisompia ohjaus- tai opetuskokonaisuuksia.Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan keskittyävarhaiskasvatukseen, nuorisokasvatukseen taiaikuiskoulutukseen. Tämä toteutetaan toimi-paikkojen lähialueiden kouluissa tai muissa kas-vuyhteisöissä, joissa on koulutettu työvalmenta-ja. Sopivat työoppimispaikat vaihtelevat opiske-lijoiden ja koulutusyksiköiden mukaan iltapäivä-toiminnasta tai seurakuntien lapsi- ja nuoriso-työstä eläkeläisten järjestötoimintaan tai am-mattiyhdistystoimintaan. Teema valmentaaopiskelijaa syventämään osaamistaan ohjatta-vien yksilöiden ja ryhmien kohtaamisessa sekätoimintojen didaktisessa suunnittelussa. Samallakehitetään tietoista ja kriittistä arviointia ja tul-kintaa omaa kasvatus- ja ohjaustoimintaa koh-taan. Ryhmädynamiikan osalta tarkastellaanryhmän toimintaa, rooleja ryhmässä sekä poh-ditaan, miten kukin toimii ryhmässä ja mitenottaa ryhmän haltuunsa. Teemaan liittyy semi-naari, jonka yhteydessä käydään läpi opiskelijantuottamat kirjalliset raportit.
Keskeisiä sisältöalueita: Tutustuminen ohjaajantai kouluttajan työhön, ryhmä toimintaympäris-tönä, erilaiset ohjaustilanteet ja opetustilanteet,
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
62
ohjauksen tai opetuksen suunnittelu ja toteutusja arviointi.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 8;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 7; Nurmijärven koulutusyk-sikkö, jakso 7; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 1ja 8.
OHJAUKSEN JA TOIMINNAN-OHJAUKSEN OPINNOT 30 OV
Koulutusohjelman menetelmäopinnot sisältä-vät valinnaisia 5 ov:n teemakokonaisuuksia, jois-ta opiskelija rakentaa ohjauksen ja toiminnanohjauksen opintoihin vaadittavan 30 ov:n koko-naisuuden. Lisäksi opiskelija voi kerätä näistäopinnoista vapaasti valittavat opinnot omanammatillisen kasvunsa tukemiseksi. Tarjolla ole-vat teemat vaihtelevat koulutusyksiköittäin, jokamahdollistaa koulutusyksiköiden välisen vaih-don. Erilainen tarjonta mahdollistaa opiskelijalleoman ammatti-identiteetin suuntaamisen jaomien persoonallisten vahvuuksien löytämisen.Teemoissa on tarjontaa mm. seuraavilta alueilta:ohjaaminen ja kouluttaminen, ilmaisukasvatus,liikunnanohjaus, järjestötoiminta, työelämässätapahtuva vaikuttaminen, kansainvälisyys, seik-kailukasvatus ja elämyspedagogiikka, syrjäytymi-sen ehkäisy, tuottajuus ja tietotekniikka.
Ohjaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä teemoja:
Henkiset voimavarat työssä 5 ov
Teeman aikana opiskelija kehittää itselleen val-miuksia toimia aktiivisena jäsenenä erilaisissatyöyhteisöissä ja -ympäristöissä ja opettelee kä-sittelemään stressitilanteita ja kääntämään nekasvun mahdollisuuksiksi. Teeman sisältöinäovat stressi ja stressin hallinta, työelämän vuo-rovaikutussuhteet, burn out, kriisitilanteista sel-
viäminen, omien ja muiden vahvuuksien löytä-minen omiksi ja koko yhteisön voimavaroiksi.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.
Nuoren seksuaalisuudenkohtaaminen 5 ov
Teemassa seksuaalisuuden tarkastelun lähtö-kohdat ovat monitieteelliset, jolloin seksuaali-suutta käsitellään psyykkisenä, fyysisenä ja sosi-aalisena ilmiönä. Opinnoissa seksuaalisuutta tar-kastellaan voimavarana ihmisten elämässä kokoelinkaaren ajan. Opiskelija perehtyy seksuaali-suuteen eri ikäkausina, seksuaalivähemmistöihinsekä seksuaalineuvontaa antaviin tahoihin. Tee-massa käsitellään myös terveyskasvatuksellisiamalleja kohdata ja välittää tietoa seksuaalisuu-desta nuorille. Teeman keskeinen tavoite onopiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymi-nen kohdattaessa nuorten seksuaalisuuteen liit-tyviä kysymyksiä.
Keskeisiä sisältöalueita: Lapsen ja nuoren seksu-aalinen kehitys, seksuaalisuus aikuisiässä, pari-suhde- ja seksuaalineuvonta, seksuaalivähem-mistöt, seksuaalisuuteen liittyvät asenteet ja ar-vot, terveys- ja seksuaalikasvatus, seksuaalikas-vatuksen menetelmiä ja seksuaalikysymyksetnuorisotyössä.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 6.
Nuorisotyö koulussa 5 ov
Nuorisotyö koulussa -teema toimii orientaatio-na koulun toimintaympäristöön keskittyvilleohjauksen ja toiminnanohjauksen työoppimise-na tapahtuville opinnoille. Mikäli opiskelija valit-see työoppimisena suoritettavan Nuorisokas-vattajana koulussa –teeman, hänen on ensinsuoritettava tämä orientaatiojakso. Teeman ta-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
63
voitteena on opiskelijan pedagogisen asiantun-tijuuden kehittäminen ja vahvistaminen, mikätarkoittaa kykyä toimia koulussa ja tukea opet-tajia sekä nuoria. Lisäksi tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija koulua tukeviin yhteisöllisiinprosesseihin, niiden vahvistamiseen ja niihin liit-tyvään osaamisen kehittämiseen. Perehdytettä-vien yhteisöllisten prosessien yhtenä keskeisim-pänä tavoitteena on moninaisuuden vahvista-minen ja ylläpito koulujärjestelmässä sekä erilai-suuden hyväksyminen.
Keskeisiä sisältöalueita: Projektityö koulussa-mahdollisuudet ja esteet, ulkopuolisen työnte-kijän työkalut kouluyhteistyöhön, työkalupakkilapsiryhmien vetämiseen ja kodin ja koulun väli-seen yhteistyöhön ja asiakaslähtöisyys – mitentoimia työparina opettajan rinnalla.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.
Nuorisokasvattajana koulussa 5 ov
Teeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijakäytännön tasolla koulun verkostoon ja kou-luissa tapahtuvaan havainnointiin, sosiaaliseenvuorovaikutukseen sekä tiedon keruuseen.Nuorisotyön pedagogiseen osaamiseen liitty-vänä tavoitteena on oppia kentällä tapahtuvaaparityöskentelyä jalkautumalla koulun toimin-taympäristöön ja syventyä koulumaailman tar-peisiin ja toiveisiin yhteisöllisen toiminnan jaosallisuuden kehittämisen näkökulmasta.
Edeltävät opinnot: Tähän teemaan olennaisestiliittyvät orientoivat opinnot (Nuorisotyö kou-lussa 5 ov) tulee olla suoritettuna ennen tällejaksolle osallistumista.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.
Nuorten osallisuus 5 ov
Teeman tavoitteena on kehittyä osallistavienkäytäntöjen osaajaksi kansalaisyhteiskunnan januorisotyön eri toimintaympäristöissä. Koulu-tuksessa painotetaan valmiuksia, joiden avullaopiskelija voi toimia nuorten osallisuutta herät-tävänä ja tukevana aikuisena henkilönä nuortenosallisuusprojekteissa. Tällaisia ovat esimerkiksiSuomen eri kuntien luomat nuorten osallisuus-ympäristöt, nuorisovaltuustot tai koulujen op-pilasyhteisöt.
Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee osallista-van työn menetelmiä ja tuntee niiden periaat-teita, tuntee nykyisiä nuorten osallisuusprojek-teja ja niissä tehtävää työtä ja osaa suunnitella jatoteuttaa osallisuuden vahvistamiseen perustu-via toimintoja omassa työssään.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 6;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 8; Suolahden koulutusyk-sikkö jakso 3; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.
Ilmaisukasvatukseen liittyviä teemoja:
Draama ja teatteri-ilmaisunuorisotyössä 5 ov
Opintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuorisotyössä käytettäviin teatterityön mene-telmiin ja antaa valmiuksia käyttää draamame-netelmiä ryhmänohjauksessa. Opintokokonai-suuden aikana perehdytään teatteri-ilmaisunperusmenetelmiin ja harjoituksiin, tutustutaannuorisoteatterin ohjausmenetelmiin ja sovelle-taan niitä harjoitusprosessissa.
Teeman suorittanut opiskelija: oppii teatteri-il-maisun perusmenetelmiä ja harjoituksia ja oh-jaamaan ja tekemään rooleja.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
64
Osallistavan draamanmenetelmät nuorisotyössä 5 ov
Opintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviin draa-man lajeihin: draamapedagogiikkaan, luokka-huonedraamaan, matkailudraamaan, forum-teatteriin ja yhteisöteatteriin. Opintokokonai-suuden aikana tutustutaan osallistavan draamankäyttöön kasvatus- ja opetustyössä, seikkailu-menetelmien tukena, matkailu- ja perinnetoi-minnassa, ennaltaehkäisevässä päihdetyössäjne. Lisäksi opitaan pedagogisen draaman ja fo-rum-teatterin perusmenetelmiä sekä sovelta-maan niitä omaan tarinaan.
Teeman suorittanut opiskelija: ottaa haltuunsaerilaisia nuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviädraaman lajeja ja tuottaa ryhmän kanssa omandraamatuotteen ja toteuttaa sen pienryhmillesekä saa työnohjausta prosessin tueksi.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2; Loh-jan koulutusyksikkö, jakso 6.
Taidekasvatus ja kädentaidotohjauksen välineenä 5 ov
Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle näke-myksen taidekasvatuksen merkityksestä ja sii-hen liittyvistä ohjausmenetelmistä nuoriso- javapaa-ajanohjauksen kentässä. Lisäksi teemaantaa perusedellytyksiä erilaisten kädentaidol-listen ryhmien harjoitusten ohjaamiseen. Tee-man aikana tutustutaan taidekasvatuksen pe-rusteisiin, kulttuurisen nuorisotyön tavoitteisiin,toteutusmalleihin ja erilaisten ohjausmenetel-mien käyttöön. Taidekasvatusta ja kädentaitojatarkastellaan kasvun mahdollistajana nuorenerilaisissa elämäntilanteissa.
Teeman suorittanut opiskelija: hankkii perustie-toja taidekasvatuksesta, hankkii tietoja erilaistentaidekasvatukseen liittyvien menetelmien käy-
töstä ohjaustyössä, hankkii taitoja luovan toi-minnan ohjaamiseen ja oppii kädentaitoja.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö jakso 2; Tor-nion koulutusyksikkö, jakso 6.
Liikunnanohjaukseen liittyviä teemoja:
Lasten ja nuortenliikunnanohjauksen perusteet 5 ov
Teemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia käyttää liikuntaa ohjauk-sen ja kasvatuksen välineenä sekä antaa opiske-lijalle valmiudet perusliikuntalajien käyttöönnuorisotyössä. Teeman aikana suunnitellaan lii-kuntatapahtumia ja liikuntaohjelmia erilaisilleryhmille ja kehitetään omia liikuntataitoja.
Teeman suorittanut opiskelija: suorittaa uima-opettajan perustutkinnon ja saa pätevyyden ui-makouluopettajana toimimiseen; osaa suunni-tella liikuntatilaisuuksia erilaisille ryhmille ja hal-litsee tavallisimmat palloilulajit (säännöt ja pe-rustekniikat), joita nuorisotyössä käytetään.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 5.
Järjestötoimintaan liittyviä teemoja:
Järjestötoiminnan perusteet 5 ov
Kansalaisjärjestöt ovat nimensä mukaisesti kan-salaisten perustamia yhteenliittymiä, joidenkautta nämä voivat järjestäytyä yhteisen asiantai tavoitteen ympärille. Järjestötyön sujuvanonnistumisen ja laajenemisen taustalla on mo-nia käytännön asioita, jotka järjestön jäsententai työtekijöiden on hallittava. Tässä teemassakäydään läpi järjestön lainmukaisuuteen, hallin-toon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat siten,että teeman suorittanut opiskelija pystyy tarvit-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
65
taessa hoitamaan pienehkön julkista rahoitustasaavan järjestön hallinnolliset tehtävät ainoanatyöntekijänä. Jakson suorittanut opiskelija tun-tee siis järjestötoiminnan ja sen tavoitteidenerityispiirteet suhteessa muihin järjestäytymis-muotoihin, toiminnan edellytykset, lainsäädän-nön antaman perustan, rekisteröitymiseen liit-tyvät käytännön asiat sekä järjestön toimihenki-löiden tehtävät ja laillisuus- ja vastuukysymyk-set. Opiskelija hallitsee yhdistyksen taloussuun-nittelun, kirjanpidon ja tilintarkastuksen periaat-teet sekä keskeiset yhdistystoiminnan pyörittä-miseen tarvittavat tietokoneohjelmistot. Hänosaa toimia puheenjohtajana ja sihteerinä eri-laisissa kokouksissa myös yhdellä itselleen vie-raalla kielellä.
Toteutus: Lohjan ja Nurmijärven koulutusyksi-köt yhdessä, jakso 6; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 1.
Toiminnalliset menetelmätjärjestötyössä 5 ov
Järjestön elävyyden ja toimintakykyisyyden pe-rusta on sen jäsenissä; muutaman yksittäisenhenkilön varaan rakentuva järjestö kadottaapian kansalaisjärjestöluonteensa. Teeman kanta-va ajatus on hankkia valmiuksia edistää jäsenis-tön osallistumista ja sitoutumista sekä toimin-nan luovaa arviointia ja kehittämistä yhteistoi-minnallisesti erilaisten ja erilaisin tavoin osallis-tuvien jäsenten kanssa.
Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa erilaisiasitoutumisen ja osallistumisen muotoja ja moti-vaatiotekijöitä sekä osaa ottaa ne huomioontoiminnan suunnittelussa. Hän osaa käyttää jaohjata monipuolisia toiminnallisia menetelmiä,joiden avulla voidaan arvioida järjestön toimin-taa ja kehittää sitä niin, että erilaiset ja eri tavoinosallistuvat jäsenet sitoutuvat mukaan työhön.Menetelmien käytössä kiinnitetään erityistä
huomiota tuotetun tiedon ja yhteisen ymmär-ryksen dokumentointiin ja jakamiseen – muunmuassa tietoverkkojen avulla – sekä menetel-mien toimivuuden arviointiin.
Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 3.
Järjestöviestintä 5 ov
Järjestöviestinnän koulutusjaksolla paneudu-taan järjestöjen tiedottamiseen ja yhteisövies-tintään. Jakson aikana opiskellaan tiedottamisenja yhteisöviestinnän teoriaa, tiedottamisen käy-täntöä, kirjallista ja suullista viestintää, verkko-viestinnän ja graafisen viestinnän perusteitasekä viestinnän suunnittelua. Koulutusjaksontarkoituksena on antaa kokonaiskuva tiedotta-misen ja viestinnän perusteista sekä kehittääopiskelijan henkilökohtaisia viestintätaitoja.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteisö-viestinnän perusteet; tuntee viestintäsuunnitte-lun perusteet; tuntee joukkotiedotuksen toi-mintatapoja; hallitsee paino- ja mainostoimisto-yhteyksien perusteet; osaa kirjoittaa lehdistö-tiedotteita; osaa itse tuottaa journalistista teks-tiä ja pystyy muokkaamaan toisten laatimiatekstejä eri tilanteisiin ja tuntee verkkoviestin-nän perusteet.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3;Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 2.
Järjestövaikuttaminen 5 ov
Järjestövaikuttamisen koulutusjaksolla keskity-tään julkisuustyöhön liittyviin kysymyksiin sekäviestintään osana yhteiskunnallista vaikuttamis-ta. Teeman suorittanut opiskelija ymmärtääviestinnän merkityksen järjestön yhteiskunnalli-sessa vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa japystyy soveltamaan viestinnällisiä tietojaan ja
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
66
taitojaan järjestötoiminnassa. Teeman aikana ke-hitetään opiskelijan henkilökohtaisia neuvotte-lu- ja vaikuttamistaitoja sekä kirjallista ilmaisua.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteis-kunnallisen vaikuttamisen perusteet; ymmärtääviestinnän merkityksen osana yhteiskunnallistavaikuttamista; hallitsee keskinäisviestinnän pe-rusteet ja erilaiset vuorovaikutustilanteet; hallit-see erilaiset puhetilanteet ja osaa pitää luonte-via puhe-esityksiä ja hallitsee vaikuttavan kirjoit-tamisen perusteet.
Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 2.
Työelämässä tapahtuvaanvaikuttamiseen liittyviä teemoja:
Työelämätiedon perusteet 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija hahmot-taa työelämän rakenteita, oikeudellisia puitteitaja kehitystä sekä työelämässä ja työyhteisössätoimimisen ja vaikuttamisen pelisääntöjä. Opis-kelija perehtyy työelämän käsitteelliseen väli-neistöön, saa tietoa työelämän normistoista,keinoista ja oikeuksista toimia erilaisissa työelä-män tilanteissa. Opetuksen tarkoituksena onedistää sitä, että opiskelijalla on jatkossa näke-mystä ja tietoja työelämästä sekä työyhteisössätarvittavia taitoja.
Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa oikeus-turvan ja kehittämisen tarpeita työelämässä;tuntee keskeiset työelämän oikeudelliset käsit-teet ja eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet;on saanut näkemyksen työelämän kehittämi-sestä ja osaa perustella ja vaikuttaa työelämänmuutostilanteissa; pystyy hahmottamaan työ-elämässä toimimista eri rooleista käsin; on saa-nut valmiuden perustella työelämän vaihtoeh-toisia ratkaisuja oikeudellisilla ja muilla perustel-luilla seikoilla; osaa perustiedot työoikeudelli-sesta normijärjestelmästä; osaa keskeiset työ-
suhteen sisältöä koskevat normit ja yrityksenpäätöksenteon menettelytapoja ja henkilöstönosallistumista koskevat säädökset; osaa käyttäänäkemystään ja tietämystään muuttuvassa työ-elämässä; ymmärtää yritystalouden merkityk-sen työelämässä ja tuntee erilaiset palkkausjär-jestelmät.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 2; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 2.
Toiminta muuttuvassatyöelämässä 5 ov
Teeman tavoitteena on ohjata opiskelija oival-tamaan, miksi työelämä muuttuu, mitä vaikutuk-sia muutoksilla on yritystoimintaan ja palkan-saajan asemaan ja miten näihin muutoksiin voivaikuttaa myönteisesti eri tasoilla, kansainväli-sesti, kansallisesti ja yritys- ja työpaikkatasolla.Tarkastelu tapahtuu osin makrotasolla, kun hah-motetaan globalisaation asettamia haasteitatyöelämälle: taloudellisen ohjausjärjestelmänmuutos, ylikansallisten yritysten henkilöstöstra-tegiat ja työvoiman käyttö, elintasokulut ja työ-voiman erilaistuva työmarkkina-asema. Työyh-teisötasolla tutkitaan työelämän muutoksiatasa-arvon ja monikulttuurisuuden kannalta jatyön organisoinnin muutospiirteitä. Ideana onkuvata muutoksia taloudessa, organisaatioidentoimintastrategioissa ja yhteisöjen sosiaalisessatoiminnassa ja antaa viitekehikko ymmärtäämuutoksia. Tämän lisäksi teema sisältää yksilölli-siä ja yhteisöllisiä muutostaitoja ja suunnittelunapuvälineitä työn ja työyhteisön kehittämiseen.
Teeman suorittanut opiskelija: Osaa eritellä glo-balisaatiota ilmiönä erilaisine vaikutuksineen;tuntee keskeiset globalisaatioon liittyvät käsit-teet; pystyy hahmottamaan työelämän talou-dellisia, organisatorisia ja sosiaalisia muutoksiaeri toimijoiden kannalta; osaa tunnistaa työelä-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
67
män epätasa-arvon ilmenemismuotoja; saa nä-kemystä tasa-arvosta ja tasa-arvoisen ja moni-kulttuurisen työyhteisön suunnittelun työkaluja;tuntee keskeiset työn organisoinnin muutospiir-teet ja osaa analysoida niiden vaikutuksia yksilönja yhteisön kannalta; omaksuu kykyjä toimia aktii-visena työn ja työyhteisön kehittäjänä sekä tun-tee monikansallisten yritysten henkilöstön vuo-rovaikutuksen ja henkilöstön kuulluksi tulemisenja informoinnin merkityksen. Myös kulttuurientuntemus lisääntyy vuorovaikutuksen lisääntymi-sen myötä ja se puolestaan lisää ymmärtämystä.
Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 6.
Kansainvälisyyteen liittyviä teemoja:
Kansainvälinen humaani toimija 5 ov
Teemaa suorittaessaan opiskelija lisää valmiuk-siaan osallistua kansainväliseen toimintaan jasen kehittämiseen. Hän syventää tietojaan kan-sainvälisistä ongelmista ja kansainvälisyydentuomista mahdollisuuksista. Lisäksi hänen val-miutensa vieraan kulttuuriin kohtaamiseen jamonikulttuurisessa yhteiskunnassa elämiseenkehittyvät.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.
Kielitaito kansainvälisten suhteidenperustana 5 ov
Teemakokonaisuuden tavoitteena on parantaaopiskelijan kielitaitoa ja valmiuksia toimia vie-raskielisten ihmisten kanssa omaan ammatti-alaansa liittyvissä tehtävissä.
Teeman suorittanut opiskelija: on saavuttanutkorkeakouluopiskelijalta vaadittavan kielitaito-tason toisessa kotimaisessa ja ainakin yhdessävieraassa kielessä ja kykenee toimimaan am-
mattialaansa liittyvissä tehtävissä muulla kuin äi-dinkielellään.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 1; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 1; Suolahden koulutusyk-sikkö, jakso 2.
Monikulttuurinen työ 5 ov
Teemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia ymmärtää monikulttuu-rista yhteiskuntaa ja toimia monikulttuurisessatyöympäristössä. Teemakokonaisuus perehdyt-tää opiskelijan monikulttuurisuuden käsitteis-töön sekä maahanmuuttajia koskevaan lainsää-däntöön ja antaa tietoa maahanmuuttajatyötätekevistä järjestöistä.
Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa rasis-mia ja syrjintää (asenteet ja ennakkoluulot);ymmärtää kulttuuri-identiteettiin liittyviä kysy-myksiä; hankkii tietoa kulttuurisista vähemmis-töistä (etniset vähemmistöt, maahanmuuttaja-vähemmistöt); tuntee maahanmuuttajia koske-van lainsäädännön; osaa kulttuurien kohtaami-sen liittyviä nuorisotyömenetelmiä ja tutustuumaahanmuuttajatyötä tekeviin järjestöihin.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 2.
Maahanmuuttajatyö 5 ov
Teeman tavoitteena on tutustuttaa opiskelijamaahanmuuttajatyön keskeisiin tavoitteisiin,toimintamalleihin ja menetelmiin. Opiskelijatuntee maahanmuuttoprosessin vaiheet ja sii-hen liittyvää lainsäädäntöä ja avustusjärjestel-miä. Opiskelija perehtyy maahanmuuttajatyönkeskeisiin toimintaympäristöihin ja niissä tehtä-vään ammatilliseen työhön. Hän oppii otta-maan huomioon maahanmuuttajien kulttuuri-taustan heidän parissaan toimiessaan ja suunni-
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
68
tellessaan maahanmuuttajatyöhön liittyviäoman ammattialansa tehtäviä.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee maahan-muuttajatyön keskeiset toimintatavat ja tavoit-teet; tuntee riittävästi mahanmuuttajatyötä oh-jaavaa lainsäädäntöä; osaa toimia maahanmuut-tajien parissa erilaisissa toimintaympäristöissä jaosaa ottaa huomioon maahanmuuttajien kult-tuuritaustan vaikutuksia heidän parissaan tehtä-vässä työssä.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 8.
Multicultural Urban Youth Work 5
The module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’language skills. The module increasesopportunities in participation of internationalexchanges later on. Within the module thestudents will plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people andat facing the special problems young peoplehave to meet. In the project the studentsendeavour to integrate the theory andpractice. Other aims are development of one’sinterpersonal skills, intercultural communicationskills and becoming acquainted with the use ofsocial pedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.
Opintojakso toimii Suomeen kansainväliseenvaihtoon tulevien ja Humakin omien opiskeli-joiden kohtaamispaikkana. Tavoitteena on tutus-tuttaa ulkomaiset opiskelijat suomalaiseen ta-
paan tehdä monikulttuurista nuorisotyötä kau-punkiympäristössä. Humakin opiskelijoille opin-tojakso toimii kansainvälisenä oppimisympäris-tönä kotimaassa ja harjaannuttaa toimimaanvieraalla kielellä antaen hyvät edellytykset osal-listua myöhemmin kansainväliseen vaihto-oh-jelmaan jossakin Humakin partnerioppilaitok-sista. Opintojakson aikana suunnitellaan ja to-teutetaan projekti, jonka sisällöllisenä tavoittee-na on monikulttuurisesta taustasta tuleviennuorten kasvun tukeminen ja erityisongelmienkohtaaminen. Projektin rakentamisen tarkoituson kytkeä yhteen lähiopetuksessa hankittu teo-reettinen tieto ja kentällä tapahtuva käytännöntoiminta. Muut kehittymistavoitteet liittyvät ih-missuhdetaitoihin, kulttuurienväliseen viestintäänsekä työpaja- ja seikkailupedagogiikkaan pereh-tymiseen.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.
Kansalaisjärjestöjenkehitysyhteistyö 5 ov
Teeman tavoitteena on opiskelijalle hahmottu-va käsitys siitä, miten suomalaiset kansalaisjär-jestöt voivat kansainvälisellä toiminnallaan tu-kea yhteiskunnan kehitystä ja kansalaistoimin-nan vahvistumista Suomen kehitysyhteistyönkohdemaissa. Jakson aikana tutustutaan kehitys-yhteistyön toimintatapoihin, toimintaympäris-töön, resurssipohjaan ja haasteisiin historialtaanja kulttuuriltaan erilaisissa maissa.
Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kansa-laisjärjestöjen kehitysyhteistyön peruskäsitteetja rahoitusmahdollisuudet, ymmärtää kehitys-yhteistyön ominaislaadun ja ajankohtaisimmatkysymykset sekä hahmottaa kehitysyhteistyönmerkityksiä ja haasteita järjestötoiminnalle Suo-messa.
Edeltävät opinnot: Teemaan osallistuminenedellyttää projektihallinnan perusteiden tunte-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
69
mista (Palvelutuottamisen perusteet teemansuorittamista).
Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 6.
Human Rights and the Eradicationof Racism 5 ov
The module Human Rights and Eradication ofRacism will make students acquainted withmajor agreements and principals of HumanRights and the contexts in which they occur.Students will be conversant with differentapproaches to racism and will appreciate anti-racist aims and campaigns in youth work. Thepurpose of the module is to give students anability to understand Human rights in abroader sense and understand theirresponsibility within their work place at thesame time. After completing the modulestudent will be able to show an understandingof the principals that underline the context ofHuman Rights, will have knowledge of themeans and aims of anti-racist work and will beable to use these in his/her profession.
Implementation: International learningenvironment, Practical training in working life,Defined project
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.
Global Youth Work 5 ov
Mitä globaali tarkoittaa? Ovatko kaikki osallisiamaailman rakentamisessa? Mitä globaalit ongel-mat ovat ja kuinka ne vaikuttavat nuorten elä-mään? Mitä globaaleja aspekteja nuorisotyössäon ja kuinka globaali eroaa paikallisesta? Tee-man tavoitteena on tutustuttaa opiskelija nuo-risotyön globaaleihin aspekteihin ja syventääopiskelijan monikulttuurista osaamista sekäkulttuurien välistä kommunikaatiota. Syven-
nämme vieraiden ja oman kulttuurin tuntemus-ta. Tarkastelemme monikulttuurisen nuoriso-työn menetelmiä ja malleja. Kuinka vieraastakulttuurista tulevia nuoria avustetaan sopeutu-maan suomalaiseen valtakulttuuriin. Opiskelijattyöskentelevät yhdessä laajentaakseen maail-mankuvaansa ja tarkastellakseen nuorten tar-peita globaalissa ympäristössä ja suviatsevai-sesssa yhteisössä.
Toteutus:Tornion koulutusyksikkö jaksot 5 ja 6
Seikkailukasvatukseen jaelämyspedagogiikkaan liittyviä teemoja:
Seikkailukasvatuksen orientaatio 5 ov
Teeman aikana opiskelija tutustuu seikkailukas-vatuksen historiaan, filosofiaan, traditioihin jatoimintaympäristöihin. Opiskelija saa omanosallistumisensa kautta kokemuksen seikkailu-kasvatuksessa käytettävistä aktiviteeteista sekäryhmässä toimimisesta, sen merkityksestä jaalan koulutuksesta. Orientaatio-opintojen jaksotulee suorittaa ennen muita nuorisotyön toi-minnallisten menetelmien opintojaksoja ja seik-kailukasvatuksen suuntautumisopintoja.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee toimin-nallisten menetelmien toimintaympäristöjä; onsaanut peruskoulutuksen eri seikkailuaktiviteet-teihin; on tutustunut seikkailukasvatuksen filo-sofiaan, historiaan ja traditioihin sekä on osallis-tunut toiminnalliseen ryhmään ja saanut koke-muksen ryhmään kuulumisesta ja ryhmässä ta-pahtuvista ilmiöistä.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Lohjan koulutusyksikkö ( eng. ), jakso 8; Nurmi-järven koulutusyksikkö, jakso 2 ja jakso 8; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 6; Tornion koulu-tusyksikkö jakso 1.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
70
Lajitaidot seikkailukasvatuksessa 5 ov
Teeman tavoitteena on omien tietojen ja taito-jen kehittäminen kiipeilyssä, köysiaktiviteeteissa,melonnassa ja vesistöaktiviteeteissa. Teemaansisältyy myös hengenpelastusuinti.
Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää lajitai-tojen ja turvallisuuden merkityksen seikkailutoi-minnoissa.
Keskeisiä sisältöalueita: Köysitoiminta, vesistö-toiminta, köysiratatoiminta ja hengenpelastus-uinti.
Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio.
Muut huomioitavat seikat: jakson 5 ja 8 teematavoimia vain Tornion yksikössä 60 ov:n opinto-kokonaisuuteen valituille opiskelijoille.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 1, 5ja 8.
Toiminnallisten menetelmienohjaaminen 5 ov
Teeman tavoitteena on kehittää opiskelijanhenkilökohtaisia valmiuksia ja pedagogis-psyko-logista pätevyyttä toimia toiminnallisiin menetel-miin pohjautuvien toimintojen ohjaajana erilai-sissa toimintaympäristöissä ja ohjaustilanteissa.Opiskelija perehtyy ohjaustilanteiden suunnitte-luun sekä niiden toteuttamiseen erilaisissa toi-mintaympäristöissä (esim. koulu, vapaa-aika, eri-tyisryhmät) ja oppii käyttämään toiminnallisiamenetelmiä oman ohjaamisensa työvälineinä.
Teeman suorittanut opiskelija: on perehtynytohjattavissa ryhmissä tapahtuviin prosesseihinsekä ryhmädynamiikkaan; on perehtynyt pa-lautteen antamiseen ja ryhmässä tapahtuvientoimintojen ja niihin liittyvien tunnetilojen pur-
kamiseen; tuntee toiminnallisten menetelmienerilaiset toimintaympäristöt ja osaa suunnitellasekä toteuttaa niitä ottaen toimintaympäristö-jen erityistarpeet huomioon; on syventänyt eri-laisia toiminnallisten menetelmien lajitaitojasekä luontoa koskevaa tietämystään ja osaamis-taan ja osaa hyödyntää omaa erityisosaamis-taan ja persoonallisuuttaan ohjaajana.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 8; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 8.
Seikkailuturvallisuus 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija tiedostaahenkisen ja fyysisen turvallisuuden riskit toimin-nallisissa menetelmissä. Hän tuntee voimassaolevat säädökset ja määräykset sekä osaa ar-vioida toimintaa turvallisuuden näkökulmasta.Teeman aihealueita käsitellään käytännön oh-jaamistilanteiden näkökulmasta.
Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytseikkailumenetelmien turvallisuusajattelun nuo-risotyön erilaisissa ohjaamistilanteissa; tunteealaa koskevan lainsäädännön, säädökset, stan-dardit ja suositukset Suomessa ja EuroopanUnionissa ja tuntee eri seikkailulajien turvalli-suusmääräykset.
Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.
Retkeilykasvatus 5 ov
Teeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijatmaastossa liikkumisen taitoihin. Opiskelija osaahuolehtia itsestään ja ryhmästä maasto-olosuh-teissa. Lisäksi opiskelija osaa toimia ohjaajanaeri toimintaympäristöissä (leirikoulu, leiri, retki,
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
71
järjestöt, palvelujentuottaminen). Teeman aika-na opiskelija perehtyy retkeilyssä käytettäviinmenetelmiin, varusteisiin, säädöksiin ja turvalli-suuteen. Lisäksi opiskelija tutustuu yhteistoi-minnallisen oppimisen menetelmään sekä ym-päristökasvatukseen.
Teeman suorittanut opiskelija: on saanut perus-koulutuksen retkeilystä ja erätaidoista, tunteejokamiehen oikeudet, on perehtynyt ulkoilutur-vallisuuteen, on tutustunut yhteistoiminnalli-seen oppimisen ja on osallistunut ryhmän oh-jaamiseen.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8.
Leirikoulu- ja leiritoiminta 5 ov
Teeman aikana opiskelija perehtyy yleisiin leiri-koulun toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiinhankkien itselleen leirikoulun järjestämisessätarvittavat perustiedot ja -taidot sekä osallistuuomakohtaisesti leirikoulujen ohjaustehtäviin.Leirikoulutoiminta teemana perehdyttää opis-kelijan koulun ja nuorisotyön yhteisiin toiminta-ympäristöihin sekä toiminnallisiin menetelmiin,joita näissä toimintaympäristöissä voidaan käyt-tää. Opiskelija tutustuu myös leiritoiminnanprojektimaiseen suunnitteluun, markkinointiin,toteutukseen, seurantaan ja raportointiin. Tee-ma ei ole sidottu pelkästään jaksoon 8, vaan sitäon mahdollista suorittaa läpi koko lukuvuoden.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee leirikou-lujärjestelmän, sen tavoitteet ja periaatteetSuomessa; ymmärtää leirikoulun kasvatukselli-sen merkityksen osana peruskoulun opetusta;on perehtynyt toiminnalliseen oppimiseen jaosaa sen pohjalta suunnitella tavoitteellisia toi-minnallisia opetuskokonaisuuksia; osaa suunni-tella ja toteuttaa erilaisille ryhmille sopivaa oh-jelmaa; tunnistaa ryhmässä tapahtuvia vuoro-vaikutusprosesseja ja osaa vaikuttaa niiden kul-kuun; on tutustunut projektimuotoisen työn
(leirikokonaisuuden) eri vaiheisiin, suunnitte-luun, markkinointiin, toteutukseen, seurantaanja raportointiin; omaa tiedot leirin järjestämiseneri vaiheiden vaatimista tiedoista ja taidoista.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jaksot 1 ja 9 ;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 8; Tornionkoulutusyksikkö, jakso 1.
Wilderness Adventure andOutdoor Activities 5 ov
This module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experimentallearning in outdoors. Students learn to takeresponsibilities for themselves and for theircompanions in different terrains and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and learn howto work in groups. After completing themodule students will be competent in basicoutdoor skills, gain skills to work as aninstructor of experimental learning situationsin outdoor activities and be able to plan andcarry out a happening based on experience inwilderness.
Implementation: Practical training in workinglife, Defined project
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 6.
Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä teemoja:
Kohdennettu nuorisotyö jaerityisnuorisotyö 5 ov
Teeman tavoitteena on antaa opiskelijalle pe-rustiedot ja valmiudet toimia kohdennetunnuorisotyön tai erityisnuorisotyön tehtävissä ja
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
72
projekteissa. Opiskelija tutustuu erityisnuoriso-työn perinteisiin ja uusiin työmenetelmiin sekätavoitteisiin ja toimintaympäristöihin. Opiskelijatuntee nuorten keskeiset auttamisjärjestelmätja niiden palvelut.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kohden-netun nuorisotyön ja erityisnuorisotyön tavoit-teet ja menetelmät ja osaa toimia moniamma-tillisen eritysnuorisotyötä tekevän tiimin jäse-nenä.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.
Nuorisorikollisuus ja sen ehkäisy 5 ov
Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot nuorten oikeudellises-ta asemasta ja nuorisorikollisuudesta sekä rikol-liseen käyttäytymiseen liittyvistä sosiaalisista, ta-loudellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Tavoittee-na on nuorisorikollisuuden taustojen ymmärtä-minen sekä rikollisuuden ehkäisyn ja sovittelunperusteiden soveltaminen kansalaistoiminnanja nuorisotyön ammattitehtävissä. Teema päte-vöittää rikosten sovittelijan tehtäviin. Teemaanliittyvä sovittelukurssi on suoritettava kontakti-opetuksena muista oppimisympäristöistä riip-pumatta ja siitä saa erillisen todistuksen.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee rikollisuu-den selitysmalleja sekä rikolliseen käyttäytymi-seen liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuuri-sia tekijöitä; tuntee nuorten oikeudellista ase-maa erityisesti rikosoikeuden näkökulmasta;tuntee rikollisuuden torjunnan toimintamallejaja viranomaisyhteistyön perusteita; tuntee ri-kollisuuden kansainvälisiä ulottuvuuksi;, osaatoimia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja väki-vallattomaan käyttäytymiseen tähtäävissä teh-tävissä ja hankkeissa sekä ohjata nuoria heilletarkoitettujen auttamisjärjestelmien piiriin.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.
Erityisryhmien ohjaaminen 5 ov
Teeman tavoitteena on jokaisen ihmisen tasa-arvoisuudesta lähtevä toimintaideologia. Teemasyventää opiskelijan tietämystä hänen valitse-mansa erityisryhmän tai vähemmistön osalta.Opiskelija hankkii tietoja erityismenetelmistä jayhteistyöverkoista, joita käytetään ryhmän elä-mänhallinnan lisäämiseksi. Teeman aikana opis-kelija hankkii myös käytännön kokemusta oh-jaajana toimimisesta valitsemansa ryhmän kans-sa. Erityisryhmiä voivat olla esimerkiksi viitto-makieltä käyttävät, liikuntarajoitteiset, näkövam-maiset tai kehitysvammaiset.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2.
Tuottajuuteen liittyviä teemoja:
Projektinhallinnan perusteet 5 ov
Teeman tavoitteena on opiskella ammattimai-sen projektinhallinnan käsitteistö ja oppia käyt-tämään tarkoituksenmukaisia välineitä projek-tien elinkaaren suunnittelussa ja toteutuksessa.Teemassa perehdytään projektin suunnitteluun,toteutuksen parhaisiin käytäntöihin ja arviointi-tapoihin ja opiskellaan atk-pohjaisen projektin-hallintaohjelman peruskäyttö.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee projektin-hallinnan ammattikäsitteistön ja osaa käyttääsitä ja kykenee suunnittelemaan ja toteutta-maan projektitoiminnan välineitä käyttäen am-mattialaansa liittyvän projektin.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.
Viestintä ja markkinointi 5 ov
Teeman opiskelija saa perustietoja kampanja-viestinnästä ja tiedotuksesta kansalaistoiminnanja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Hän pe-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
73
rehtyy kampanjan markkinointisuunnitelman laa-timisen eri vaiheisiin ja oppii viestinnän ja markki-noinnin toteuttamisen vaatimia taitoja. Hän osaaottaa huomioon kohderyhmän ja käyttää tarkoi-tuksenmukaisia välineitä ja tyylejä kohderyhmänodotusten mukaisesti. Opiskelija tutustuu tee-massa myös nuorisotiedotuksen perusteisiin.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kampan-javiestinnän ja nuorisotiedotuksen perusteita;osaa ottaa kohderyhmän huomioon viestintääja markkinointia suunniteltaessa; osaa laatiaviestintä- ja markkinointisuunnitelmia ja osaatoteuttamisen perustaitoja.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.
Tietotekniikkaan liittyviä teemoja:
Tieto- ja viestintätekniikka kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä 5 ov
Teeman tavoitteena on parantaa opiskelijanosaamista tieto- ja viestintätekniikassa sekäviestinnässä ja tiedotuksessa yleensä. Opiskelijaoppii käyttämään nykyaikaisia teknisiä välineitä,ohjelmia, perustekniikoita ja -ilmaisua sekäsuunnittelemaan työtään näitä välineitä hyväk-seen käyttäen. Opiskelija tuntee tiedottamisenlainalaisuuksia sekä tieto- ja viestintätekniikansoveltamismahdollisuuksia ja rajoituksia omallaammattialallaan, ymmärtää uuden informaatio-tekniikan mahdollisuudet sekä yksilön että yh-teisön keinona ilmaista, osallistua ja vaikuttaa.Teema johdattaa opiskelijaa soveltamaan osaa-mistaan erilaisiin kansalaistoimintaan ja nuori-sotyöhön liittyviin tehtäviin, esimerkiksi nuorillesuunnattujen verkkosivujen sisältöjen ja raken-teen suunnitteluun tms.
Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää tie-dottamisen lainalaisuuksia erityisesti verkko-viestinnässä; hahmottaa erilaisia vaikuttamisenmahdollisuuksia nykyaikaisen teknologian kaut-
ta; pystyy soveltamaan nykyaikaista viestintätek-niikkaa omassa viestinnässään ja osaa käyttääatk-laitteistoja ja -ohjelmistoja hyväkseen erilai-sissa omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävis-sä.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.
Tieto- ja viestintätekniikka kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä-projekti 5 ov
Teema on jatkoa edelliselle teemalle. Teema si-sältää ohjatun projektityön (5 ov) ryhmissäPohjois-Karjalan nuorisotyön ja kansalaistoimin-nan verkkohankkeissa.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2.
AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 20 OV
KANSALAIS- JA JÄRJESTÖ-TOIMINNAN SUUNTAUTUMIS-
OPINNOT 20 OV
Suuntautumisopintojen tarkoituksena on sy-ventää opiskelijan osaamista kansalais- ja järjes-tötoiminnasta ja kehittää valmiuksia toimia kan-salaisjärjestöjen suunnittelu-, asiantuntija- jajohtotehtävissä. Suuntautumisvaihtoehto antaavalmiudet ymmärtää vapaan kansalaistoimin-nan merkitystä suomalaisen elämänmuodon jakansalaisyhteiskunnan kehittymisen kannalta.Opintojen aikana opiskelija hankkii laaja-alaistajärjestötoiminnan kehittämisessä tarvittavaaosaamista sekä valmiudet suunnitella myös kan-sainvälisiä hankkeita. Tavoitteena on tunnistaakansalaistoimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Sa-malla tarkastellaan kriittisesti järjestötoiminnal-le asetettuja odotuksia.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
74
Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden ja Nurmijärven koulutusyksiköt.
Kansalaistoiminnan kehittäminenja mallintaminen 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija hankkiiitselleen valmiudet toimia kansalaistoiminnan jatoimintaa toteuttavien yhteisöjen kehittäjänä.Tätä tarkoitusta varten hän selvittää suomalai-sen vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan ke-hitystä ja eri vaiheiden yhteyttä koko suomalai-sen yhteiskunnan kehitysvaiheisiin. Teeman aika-na opiskelija hankkii tiedot tämän päivän kan-salaistoiminnan toimintatavoista, kehitystehtä-vistä ja tulevaisuuden haasteista. Lisäksi hän sel-vittää itselleen suomalaisen kansalaistoiminnanyhteyksiä kansainvälisiin toimijoihin.
Keskeisiä sisältöalueita: kansalaistoiminnan kehi-tysvaiheet ja muuttuvat toimintatavat Suomes-sa; kansalaistoiminnan/järjestötyön uudet toi-mintatavat, kansalaistoiminnan kehittämisenhaasteet tämän päivän Suomessa, toimintojenmallintaminen ja tuotteistaminen: toiminnanlaatu ja laadun arviointi; kansalaistoiminnan kan-sainväliset verkostot; yhteistoiminnalliseen op-pimiseen perustuva seminaari: Kolmas sektorimuuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se-minaarissa liitetään jakson asiat aikaisemminopittuun käyttäen apuna kirjallisuutta, internetiä,monisteita ja asiantuntijoita järjestöistä.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4.
Kansalaistoiminnan voimavarat 5 ov
Jakson aikana opiskelija tutkii kansalaistoimin-nan voimavaratekijöitä eri näkökulmista; yhtei-sön yhteiskunnallista tehtävää, mukana oleviainhimillisiä voimavaroja ja aineellisten resurssienhankintaa ja hallinnointia. Opiskelija hankkii it-
selleen valmiuksia toimia yksilöiden ja ryhmienohjaajana ja innostajana ja yhteistyöverkostojenrakentajana yhteisöissä, joissa toiminta koko-naan tai osittain perustuu vapaaehtoisuuteen.Lisäksi hän selvittää itselleen järjestöjen/yhdis-tysten taloudenhoitoa ohjaavat lait ja muut nor-mit ja erilaiset taloudellisten voimavarojenhankkimismahdollisuudet.
Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yhtei-sen näkemyksen merkityksen yhdistävänä ja in-nostavana tekijänä kansalaistoiminnassa, pereh-tyy mielikuvien merkitykseen vahvistavana taiheikentävänä tekijänä, tiedostaa toiminnassamukana olemisen erilaiset yksilölliset merkityk-set, tutkii vapaaehtoisuuden ehtoja nyky-yhteis-kunnassa, hankkii valmiuksia toimia vapaaeh-toistoiminnan innostajana ja organisoijana,hankkii perustiedot yhdistysten taloudenhoi-dosta ja selvittää varojen hankinnan eri mah-dollisuuksia.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 7.
Järjestöjohtaminen ja järjestö-toiminnan kehittäminen 5 ov
Teeman tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyäosallistua järjestötoiminnan kehittämiseen or-ganisaation ja inhimillisten resurssien kehittämi-sen näkökulmasta. Yhä tärkeämpänä järjestötoi-minnan taitona korostuu ihmisten ja ihmissuh-deverkostojen johtaminen yhteisöjohtajuudenmukaisesti. Näiden taitojen hallinta mahdollis-taa kansalaistoimintaa harjoittavien yhteisöjenkehittämisen. Teemassa opiskelija tutustuu ajan-kohtaisiin järjestötoiminnan kehittämismalleihinja arvioi niiden soveltuvuutta eri tyyppisten jär-jestöjen kehittämishaasteisiin, kansalaistoimin-nan analysointiin ja järjestötyöhön vaikuttavienristiriitojen ratkaisuun. Lisäksi teemassa pereh-dytään järjestöjen mahdollisuuksiin kehittyä ns.oppivina organisaatioina ja edistää vapaata si-vistystyötä oman toimintansa kautta.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
75
Keskeisiä sisältöalueita: järjestö organisaationa;työntekijät ja vapaaehtoiset, ajankohtaiset jär-jestöorganisaation kehittämisen menetelmätkuten työnohjaus, strateginen kehittäminen,OD, työkonferenssimenetelmä ja dialoginenvuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen ja vai-kutusmahdollisuuksien tunnistaminen ja kehit-täminen, yhteisöjohtaminen ja muuttuva työ-elämä ja laatujärjestelmät ja järjestö oppivanaorganisaationa.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 3.
Kansalais- ja järjestötoiminnansuuntautumisopintojen projekti 5 ov
Opiskelija hankkii omakohtaista kokemusta ke-hittämisprojektin toteuttamisesta valitsemas-saan järjestössä tai kansalaistoimintaa toteutta-vassa muussa yhteisössä.
Keskeisiä sisältöalueita: projektin suunnittelu jahyväksyttäminen valitussa yhteisössä; projektintoteuttaminen ja seuranta ja projektin päättä-minen, arviointi ja raportointi.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 4.
KANSALAISTOIMINNAN JANUORISOTYÖN TUOTTAJAN
SUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalleedellytykset selviytyä kansalaistoiminnan januorisotyön tuottajan tehtävistä kansalaisjärjes-töissä, kunnallisissa organisaatioissa ja yrityksis-sä. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tuottajaon kehittäjä, joka osaa hyödyntää vapaaehtois-työn organisaatioita, kunnallishallintoa ja yhteis-kunnan rakenteita hankkeistamisessa, projek-teissa sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkehittämisessä. Tuottaja hallitsee tuotekehitys-
prosessit suunnittelusta toteuttamiseen, johta-misen, talouden sekä innostavan ja oppivansuunnittelu- ja työprosessin laatimisen. Tuottajaon asioiden edistäjä, kirkastaja ja hankkeidentoteuttaja.
Kansalaistoiminnan ja kunnallisen nuorisotyönjohtamiseen painottuva vaihtoehto on Lohjanja Suolahden koulutusyksikössä. Tornion koulu-tusyksikössä tarjotaan liikuntapalvelujen tuotta-misen opintoja vain suuntautumisopintojaanlopettaville opiskelijoille. Opiskelija voi omanammatillisen suuntautumisensa perusteella vali-ta teemoja eri koulutusyksiköistä.
Asiakaspalvelu ja markkinointi 5 ov
Teeman aikana perehdytään asiakkuuteen, eri-laisiin asiakkaisiin ja asiakaslähtöiseen ajatteluta-paan sekä mietitään asiakkaan kohtaamista, pal-velutilannetta ja asiakaspalautetta. Lisäksi käy-dään läpi markkinointiajattelua, markkinoinninvälineitä ja markkinoinnin suunnittelua sekä tu-tustutaan markkinointiviestintään, suhdetoimin-taan ja lobbaukseen. Kolmantena näkökulmanateemassa on oman osaamisen ja asiantuntijuu-den markkinointi.
Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää asia-kaslähtöistä ajattelua ja osaa suunnitella ja tar-kastella toimintaansa asiakkaan näkökulmasta;osaa suunnitella ja hyödyntää erilaisia asiakas-palaute-järjestelmiä; hankkii valmiuksia kohdataja palvella asiakkaita erilaisissa asiakaspalveluti-lanteissa; osaa tehdä markkinointisuunnitelmanja hyödyntää erilaisia markkinointikanavia; pe-rehtyy markkinointiviestintään, suhdetoimin-taan ja lobbaukseen ja osaa markkinoida omaaosaamistaan.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 8.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
76
Talous johtamisen välineenä 5 ov
Teeman tarkoituksena on syventää Taloudenhoidon ja taloushallinnon perusteet -teemassasaatuja valmiuksia tuotantoprosessien rakenta-misessa sekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönpalvelujen rahoittamisessa, joka tarkoittaa kun-nan, yhdistyksen ja yrityksen talousprosessi- jakustannuslaskentaosaamisen vahvistamista. Tee-massa opiskelija parantaa taloussuunnitteluval-miuksiaan keskittyen erityisesti pitkän tähtäyk-sen talouden ja toiminnan suunnitteluun. Lisäksiopiskelija hankkii valmiudet tuottaa talousasia-kirjoja ja talousraportteja sekä tulkita niissä ole-vaa informaatiota. Teemassa opiskelija perehtyytalouden ohjaukseen ja tilintarkastustoimintaansekä hankkii valmiudet asetettujen tavoitteidenmittaamiseen ja tarvittavien mittareiden sekätuloskorttien rakentamiseen ja niiden seuran-taan. Teeman tarkoituksena on lisäksi perehtyäkansalaistoiminnan ja nuorisotyön infrastruktuu-rin rakentamiseen ja investointien rahoitukseen.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.
Johtajuus ja esimiestaidot 5 ov
Teeman aikana opiskelija tutustuu keskeisimpiinorganisaatioita ja johtamista kuvaaviin teorioi-hin ja käsitteisiin ja niiden kehitykseen ja opet-telee niiden avulla analysoimaan erilaisten orga-nisaatioiden toimintaa. Opiskelija kehittää tie-toisuuttaan työympäristön muutosten hallin-nan, oppivan organisaation ja toimivien työyh-teisön vuorovaikutussuhteiden edellytyksistä jatutustuu tiimityön periaatteisiin. Teemassa pe-rehdytään organisaatioiden toimintakulttuurinja yhteisöviestinnän kehittämiseen. Opiskelijatutustuu verkostojen johtamiseen ja laatujärjes-telmiin johtamisen välineinä. Tavoitteena on li-säksi oppia tarkastelemaan ja arvioimaan omaatoimintaa ja henkilökohtaisia valmiuksia johta-misen eri osa-alueista ja rooleista käsin. Teemanaikana tutustutaan päätöksentekoprosessin eri
vaiheisiin, neuvotteluihin ja kokouksiin. Lisäksikäsitellään uusien työntekijöiden rekrytointiin,työyhteisön jäsenten valmentamiseen, kannus-tamiseen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä jahenkilöstötilinpäätöksen tekemistä.
Toteutus: Suolahden yksikkö, jakso 2.
Projektien johtaminen 5 ov
Teeman tarkoituksena on perehdyttää opiskeli-jaa 2000-luvun projektinjohtamisen näkymiin japrojektiliiketoimintaan. Opiskelija tutustuu kan-sainvälisiin standardeihin ja sertifiointimenette-lyyn sekä projektipäälliköiden kansallisiin, poh-joismaisiin, eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yh-teistyöverkostoihin.
Keskeisiä sisältöalueita: projektinhallinta, kan-sainväliset standardit ja sertifiointimenettely jakotimaiset, pohjoismaiset ja kansainväliset ver-kostot.
Teeman suorittanut opiskelija: tietää projektienjohtamisen tärkeimmät haasteet, ymmärtääjohtamiskäsitysten keskeiset sisällöt, osaa sovel-taa oppimaansa oman ammattialan projekteis-sa ja tuntee alan verkostoja ja yhteistoimintaa.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.
Hankkeet ja tuotantoprosessit 5 ov
Opintojakson aikana perehdytään tuotanto-prosessien rakentamiseen ja rahoittamiseenkansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaym-päristöissä. Opintojakson aikana opitaan raken-tamaan tuotteita ja konsepteja tuotantotiimeis-sä sekä selvitetään, miten tuotteiden imagot ra-kentuvat ja miten tuotteita voidaan edistää eri-laisin symbolein. Lisäksi perehdytään hankkeis-tamiseen ja selvitetään kustannuslaskentaan, ra-hoitukseen ja työnantajana toimimiseen liittyviäkysymyksiä.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
77
Teeman suorittanut opiskelija: osaa rakentaapalvelujen tuotantoprosesseja, hallitsee tuot-teistamisen, markkinoinnin ja asiakaspalautejär-jestelmien soveltamisen ja osaa suunnitella jatoteuttaa palveluja päämäärätietoisesti ja talou-dellisesti.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.
Kansalaistoiminnan januorisotyön muutosprosessit 5 ov
Opintojakso orientoi kansalaistoiminnan kehit-täjänä toimimiseen sekä työkentän toimintaym-päristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Opiskelijaperehtyy kansalaistoiminnan nykytilaan ja hah-mottaa toiminnan tulevaisuuden haasteita.Opintojakson aikana pureudutaan kehittämis-prosessin synnyttämiseen ja tutkitaan muutok-sen aikaansaamista ja muutosprosessien seu-rauksia.
Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen yhteiskun-nan ja sen organisaatioiden muutos 1990-luvul-ta 2000-luvulla; kansalais- ja järjestötoiminnanrakenne ja toiminnan sisällöt; kehittämisproses-si, muutos ja muutosprosessien seuraukset; jul-kinen ja kolmas sektori rahoitusrakenteissa jakansalaistoiminta yhteiskunnallisena vaikuttami-sena.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jakso 3.
Liikuntakulttuuri ja resurssit 5 ov
Teeman aikana tutustutaan suomalaiseen lii-kuntakulttuuriin, sen toimintaympäristöön sekäresursseihin julkisen hallinnon, kansalaisjärjestö-jen ja vapaa-aikapalveluita tuottavien yritystenkannalta. Lisäksi määritellään liikuntapalvelut janiiden merkitys lähinnä nuorisotyön kannaltakatsottuna sekä käydään läpi aihealueeseen liit-tyvä tuotekehitysprosessi ja markkinointi koko-
naisuudessaan. Teeman aikana kohderyhminäovat nuoret ja nuoret aikuiset, joille suunnitel-laan ja tuotetaan erilaisia liikuntapalveluita.Opiskelijoiden jokapäiväisen liikkumisen mää-rää lisätään ja monipuolistetaan lajivalikoimaa.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.
Terveys ja virkistysliikuntatyöyhteisössä 5 ov
Teeman aikana syvennytään aikuisten liikunnan-ohjaukseen ja siihen liittyviin peruskysymyksiin.Tutustutaan työpaikoilla tapahtuvaan virkistys jaterveysliikuntaan eli miten liikunta on osanatyökykyä ylläpitävässä toiminnassa. Kohderyh-minä ovat työssäkäyvät aikuiset, joille suunnitel-laan ja tuotetaan virkistysliikuntaan liittyviä pal-veluita. Lisäksi teeman aikana opetetaan liikun-tapalveluiden osalta johtaminen ja tutustutaanerilaisiin tuotteistamiseen liittyviin arviointijär-jestelmiin. Osin projektiopintoina suoritettavanteeman päätteeksi tehdään eri työyhteisöillekohdennettu virkistysliikuntasuunnitelma.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.
Palvelutuottamiseen liittyväprojekti 5 ov
Opiskelija tuottaa ohjatusti palvelun rajatunprojektin avulla, jossa hän osoittaa hallitsevansapalvelun- ja tuotekehitysprojektin menettelyta-vat ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon perus-asiat. Teemassa suositaan työelämästä tulevia ti-lausprojekteja, joita opiskelijat voivat toteuttaaprojektiryhmässä. Opiskelija saa projektinsa to-teuttamiseen ohjausta sekä projektityön ympä-ristöstä että oppilaitoksesta. Opiskelija tuottaaprojektistaan kirjallisen suunnitelman sekä ta-lousarvion sekä projektin päättyessä arvioivanraportin. Suunnitelmassa opiskelija asettaa ta-voitteita omalle oppimiselleen ja arvioi niitäloppuraportissa.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
78
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suo-lahden koulutusyksikkö, jakso 3.; Tornion koulu-tusyksikkö, jakso 3.
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYNSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoeh-don tavoitteena on syventää opiskelijoiden tie-toa syrjäytymiseen johtavista prosesseista sekäniiden tunnistamisesta. Opinnoissa painotetaanmoniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumi-sen taitoja. Samalla opiskelijat perehtyvät väliin-tulojen tekemiseen yksilöiden ja pienten ryhmi-en kanssa sekä yhteisöjen osalta.
Suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet opiske-lijat ovat paneutuneet päihteisiin, nuortenpsyykkiseen kehitykseen, nuorisorikollisuuteen,sosiaaliseen ympäristöön ja etnisyyteen liittyviinsyrjäytymisriskeihin. Opiskelijat hallitsevat mm.erityispedagogiikkaan, elämyspedagogiikkaan,ryhmädynamiikkaan, työpajapedagogiikkaan jaetsivään nuorisotyöhön liittyviä menetelmiä jakykenevät toteuttamaan yhdyskuntatyön hank-keita sekä kouluissa tapahtuvia projekteja. Syr-jäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoehtoonliittyy kouluissa, etsivässä nuorisotyössä, yhdys-kuntatyössä tai vastaavassa toteutettu projekti.
Syrjäytymisen ehkäisyyn suuntautuvan opiskeli-jan tulee aina suorittaa Mielenterveys ja syrjäy-tyminen -teema sekä syrjäytymisen ehkäisyynliittyvä projekti. Lisäksi opiskelijan tulee valitakaksi muuta teemaa tässä suuntautumisvaihto-ehdossa tarjolla olevista teemoista. Halutessaanopiskelija voi täydentää syrjäytymisen ehkäisyynliittyvää osaamistaan käyttämällä vapaasti valit-tavat opinnot syrjäytymisen ehkäisyn teemojenvalintaan.
Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden, Joensuun, Lohjan, Suolahden jaTornion koulutusyksiköt. Opiskelija voi oman
ammatillisen suuntautumisensa perusteella vali-ta teemoja eri toimipaikoista.
Mielenterveys ja syrjäytyminen 5 ov
Teeman tarkoituksena on antaa opiskelijalleyleiskuva mielenterveyden ja syrjäytymisenproblematiikoista ja näiden ilmiöiden välisistäkytkennöistä. Teeman tarkoituksena on luodaopiskelijalle edellytyksiä tukea yksilöiden ja ih-misryhmien psyykkistä hyvinvointia ja elämän-hallintaa eri elämäntilanteissa sekä tunnistaaerilaisia psyykkisiä ongelmia ja ohjata apua tar-vitsevia yksilöitä eri auttamisjärjestelmien piiriin.
Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia pe-ruskäsitteitä: mielenterveys, syrjäytyminen, hy-vinvointi, elämänhallinta, psyykkiset kriisit,psyykkinen itsesäätely, mielenterveyden häiriötja mielenterveystyö. Mielenterveyttä lähesty-tään ensisijaisesti yksilön psyykkisen hyvinvoin-nin näkökulmasta oirekeskeisen näkökulman si-jaan. Auttamistyön osalta painopiste on ennal-taehkäisevän mielenterveystyön ja ratkaisukes-keisen lähestymistavan tarkastelussa.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 7; Tornion koulutusyksik-kö, jakso 4.
Erityisryhmät ja vammaistyö 5 ov
Teeman aikana opiskelija tutustuu erityisnuori-sotyön ja vammaistyön alueisiin. Erityisnuoriso-työn osuudessa paneudutaan mm. monikult-tuurisuuteen nuorisotyössä sekä syrjäytymistäennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Vammais-työn osuudessa opiskelija perehtyy vammai-suuden määritelmiin sekä erilaisiin vammaryh-miin. Tavoitteena on, että opiskelija lisää tietä-mystään erityisryhmiin kuuluvien ihmisten elä-mästä sekä erityisryhmien syrjäytymisen ehkäi-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
79
systä. Opiskelija joutuu pohtimaan myös omiaasenteitaan erityisryhmiä kohtaan.
Keskeisiä sisältöalueita: erityisryhmien kanssatehtävä nuorisotyö, monikulttuurisuus erityis-nuorisotyössä, vammaisuus ja erilaisia vamma-ryhmiä, vammaistyö, erityisryhmiin liittyvät pro-jektit, tukihenkilötoiminta.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7.
Työpajaohjaaja jatyöpajapedagogiikka 5 ov
Teema antaa opiskelijoille tietoa työpajatoimin-nan eri muodoista. Teemassa tutustutaan työ-pajaohjaajan eri rooleihin nuoren kasvun tukija-na sekä lisätään hänen valmiuksiaan kohdata erielämäntilanteissa olevia nuoria pajaympäristös-sä.
Keskeisiä sisältöalueita: työpajatoiminnan pe-rusteet ja erilaiset työpajaympäristöt, työpaja-ohjaajan rooli, nuoren ohjaaminen työpajaym-päristössä, ohjausverkostot ja työpajapedago-giikka.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 7.
Moniammatillinen nuorten parissatehtävä työ 5 ov
Teema perehdyttää opiskelijat kokonaisvaltai-sesti moniammatillisen nuorisotyön lähtökoh-tiin, käsitteeseen ja paikallisiin ratkaisumalleihin.Teemassa luodaan myös kriittinen katsaus ole-massa oleviin palvelujärjestelmiin ja pohditaanerityisesti projektitoiminnan lisääntymisen mer-kitystä nuorisotyön ammattikäytännöille. Kou-lutus keskittyy nuorten integroitumista edistä-vään ja syrjäytymistä ehkäisevään nuorisotyö-hön paikallisena palvelujärjestelmänä.
Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yh-teistyön merkityksen ja tuntee nuorisotyönkeskeiset sidosryhmät, osaa rakentaa yhteis-työn edellytyksiä nuorisotyötä tekevien tahojenvälillä, osaa työskennellä moniammatillisessa tii-missä tai verkostossa, osaa suunnitella moniam-matillisen nuorisotyöhön liittyvän projektin.
Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3.
Ehkäisevä päihdetyö 5 ov
Opiskelija tutustuu ehkäisevän päihdetyön toi-mintatapoihin ja toimintaympäristöihin sekä ta-voitteisiin. Hän tutustuu erilaisiin päihdetyönjärjestämistapoihin ja hoitomuotoihin. Opiskeli-ja tuntee päihdetyön kannalta tärkeimmät hoi-toonohjausjärjestelmät ja toimintaa säätelevänlainsäädännön. Hän myös tunnistaa päihdeon-gelmia ja osaa tukea hoidossa käyvää nuorta.
Teeman suorittanut opiskelija: tuntee ennalta-ehkäisevän päihdetyön erilaisia malleja, hallitseeväliintulomenetelmiä, tunnistaa päihdeongelmiaja osaa tukea ja ohjata apua tarvitsevaa hoi-toon.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.
Nuorisohuolto ja korjaavanuorisotyö 5 ov
Teeman tavoitteena on syventää opiskelijan tie-toja syrjäytymisprosessien profiileista ja epä-suotuisten kehityspolkujen katkaisemiseen pyr-kivistä lähestymistavoista. Opinnoissa perehdy-tään nuorisohuollon ja korjaavan nuorisotyöntoimijoihin ja paneudutaan erilaisten työmene-telmien tavoitteisiin moniammatillisen yhteis-työn ja verkostotyön viitekehyksestä. Tavoittee-na on, että opiskelijalle muodostuu käsitys eritasoisista toiminta-areenoista, joilla työskennel-
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
80
lään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jakatkaisemiseksi. Opiskelija kehittää taitojaanerilaisten väliintulojen suunnittelemisessa ja ky-kenee huomioimaan eri toimintatapojen lähtö-kohdat ja tavoitteet. Tavoitteena on jäsentääkansalaistoiminnan ja nuorisotyön paikkaa jamahdollisuuksia nuorisohuollossa ja korjaavassanuorisotyössä.
Keskeisiä sisältöalueita: lastensuojelu, päihdetyö,nuorisorikollisuus ja kriminaalihuolto, verkosto-työ, ratkaisukeskeinen työmenetelmä, erityis-nuorisotyö ja kolmannen sektorin toimijoitalastensuojelussa.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 4.
Koulu ja syrjäytymisen ehkäisy 5 ov
Teeman tavoitteena on perehtyä koulun, koulu-tuksen ja työllistymisen viitekehyksessä syrjäyty-misen riskeihin ja niiden ehkäisyyn. Millaisia syr-jäytymisen ehkäisyn toimintakäytänteitä koulu-tuksen kentällä on? Mitkä ovat tulevaisuudenkehityshaasteet, jotta koulu instituutiona ei olisilisäämässä nuorten syrjäytymisen uhkia? Opis-kelijat paneutuvat koulun ja koulutuksen haas-teisiin nuorten erilaisten elämäntilanteiden va-lossa ja pohtivat, millaisia väliintuloja ja työmuo-toja koulutuksesta selviytymiseen tarvitaan. Ta-voitteena on muodostaa käsitys syrjäytymisenriskeistä ja ehkäisemisestä yksilön, yhteisön jayhteiskunnan näkökulmasta.
Keskeisiä sisältöalueita: oppilashuoltotyö, koulu-kiusaaminen, koulunkäynnin tukeminen koulus-sa ja vapaa-aikana, oppimisvaikeudet, koulualler-gia, työpajatoiminta ja ammatinvalinta.
Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 2.
Kolmas sektori kansalaistoiminnassa januorisotyössä 5 ov
Teeman aikana opiskelijat perehtyvät kolman-nen sektorin toimintamahdollisuuksiin syrjäyty-mistä ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa toi-minnassa. He saavat valmiuksia olla toimijoina jaosallistuvina tutkijoina kolmannella sektorilla.Kolmas sektori kansallisessa kontekstissa -osa-kokonaisuudessa opiskelijat perehtyvät kol-manteen sektoriin osana suomalaista yhteis-kuntaa, tutustuvat kolmannen sektorin erityyp-pisiin järjestöihin sekä saavat perusvalmiudettoimintarahoituksen hankkimiseen erilaisilta ra-hoituskanavilta. Suomalaisen kolmannen sekto-rin kansainvälinen toiminta -osakokonaisuudes-sa opiskelijat perehtyvät kansainvälisiin toimin-ta- ja yhteistyömahdollisuuksiin, keskeisimpiinsuomalaisiin kansainvälisiin kolmannen sektorinyhteistyökumppaneihin sekä niiden kansainväli-sen toiminnan rahoitusmahdollisuuksiin. Kol-mannen sektorin järjestötoiminnan perusteet-osakokonaisuudessa opiskelijat saavat perus-tiedot kokoustekniikasta, yhdistyslainsäädän-nöstä, tiedottamisesta sekä tapahtumien orga-nisoimisesta ja toteuttamisesta.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.
Elämänhallinta ja kolmas sektori 5 ov
Teeman aikana opiskelijat saavat orientaatiope-rustan elämänhallinnan käsitteeseen sekä pe-rehtyvät kolmannen sektorin toimintamahdolli-suuksiin kansalaisten elämänhallinnan lisäämi-sen, ylläpitämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn nä-kökulmasta. Lisäksi opiskelijat perehtyvät fyysi-sen hyvinvoinnin lisäämisen ja ylläpitämisen ky-symyksiin. Johdatus elämänhallinnan problema-tiikkaan -osakokonaisuudessa määritellään, mitätarkoittaa elämänhallinta kansalaisten hyvin-voinnin lisäämisessä ja pahoinvoinnin vähentä-misessä yksilön, kolmannen sektorin ja hyvin-vointivaltion näkökulmasta. Seikkailukasvatus
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
81
osana elämänhallintaa -osakokonaisuudessaopiskelijat saavat perusvalmiuksia hyödyntääseikkailukasvatuksen filosofiaa, elämyspedagogi-sia, kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapojasyrjäytymistä ennaltaehkäisevissä tai korjaavissahyvinvointi-interventioissa. Liikuntakasvatus osa-na elämänhallintaa -osakokonaisuudessa opis-kelijat saavat perus- ja soveltamistietoutta ter-veys- ja virkistysliikunnasta ja sen eri muodoistasekä terveellisten elämäntapojen merkityksestäsyrjäytymisuhanalaisten tai syrjäytyneiden kan-salaisten elämänhallintaa lisäävissä hyvinvointi-interventioissa.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.
Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojen projekti 5 ov
Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoeh-toon liittyy kolmannella sektorilla, kouluissa, et-sivässä nuorisotyössä, yhdyskuntatyössä tai vas-taavassa ympäristössä toteutettu projekti, ke-hittämistehtävä tai muu määräaikaan sidottuhanke syrjäytymisen ehkäisyä tai korjaava nuo-risotyötä tekevässä työyhteisössä. Projektityös-sään opiskelija pääsee ohjatussa ympäristössätoteuttamaan suuntautumisopintojen aikanahankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektin toteutta-miseen liittyy aina teoreettinen reflektio. Opiske-lija saa projektinsa toteuttamiseen ohjausta sekäprojektityön ympäristöstä että oppilaitoksesta.Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunni-telmassa opiskelija asettaa tavoitteita omalleoppimiselleen ja arvioi niitä loppuraportissa.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 3; Tornion koulutusyksik-kö, jakso 3.
TAIDE JA KULTTUURI NUORISO-KASVATUKSESSA -SUUNTAUTUMIS-
OPINNOT (KULTTUURIKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT) 20 OV
Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle pe-rustietoja taiteen ja kulttuurin kentästä nuori-so- ja kansalaiskasvatuksen näkökulmasta. Seantaa valmiudet oman idean työstämiseen val-miiksi kulttuuriin liittyväksi, kasvatukselliseksiprojektiksi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa toi-mintaympäristöissä, esimerkiksi lasten- ja nuor-tenkulttuuriin liittyvissä tapahtumissa tai kansa-lais- ja järjestötoiminnan parissa. Suuntautumis-opinnot valittavissa Joensuun koulutusyksikös-sä.
Taide ja kulttuuri yksilöllisenä jayhteisöllisenä ilmiönä 5 ov
Teeman tavoitteena on lisätä opiskelijan taiteenja kulttuurin tuntemusta yhteiskunnallisesta jakasvatuksellisesta näkökulmasta. Teemassa hah-motetaan kokonaiskuvaa suomalaisesta kult-tuurista. Opiskelija tutkii kulttuurin käyttömah-dollisuuksia, ilmenemismuotoja, merkitystä javaikutusta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnankannalta, erityisesti lasten- ja nuortenkulttuurin,monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja kansa-laistoiminnan näkökulmasta. Teeman aikanaopiskelija syventää myös omaa kulttuuriin ja tai-teeseen liittyvää erityisosaamistaan ja kartuttaakasvatuksellisia valmiuksiaan tällä alueella. Tee-ma antaa pohjatiedon Taide ja kulttuuri nuori-sokasvatuksessa -suuntautumisopintojen muitateemajaksoja varten.
Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen kulttuurinperuspiirteet, suomalaisen kulttuurin rakenteet(kulttuuri- ja taidehallinnon ja rahoitusjärjestel-mien perusteet), kulttuurin merkitys yhteiskun-nassa, kulttuurikasvatus: lasten- ja nuortenkult-tuuri, yhteisökasvatus, yhteisötaide ja oman eri-tyisosaamisen vahvistaminen.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
82
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4.
Oma kulttuuriosaaminenosana yhteisöä 5 ov
Teeman aikana opiskelija tutustuu erilaisiin kult-tuurituotannon toimintaympäristöihin ja tutkiikulttuuritoiminnan mahdollisuuksia lasten- januortenkulttuurin sekä kansalaistoiminnanalueella. Opiskelija saa työkaluja oman tai tila-tun projekti-idean tuotteistamiseen ja aloittaatämän työn. Opiskelija opettelee luomaan toi-mivia verkostoja oman toimintansa pohjaksi jasyventää samalla viestintä- ja vuorovaikutustai-tojaan. Projektin tavoitteita, sisältöjä ja toteutta-mistapoja suunnitellessaan opiskelija hyödyntääomaa kulttuuriosaamistaan ja harjoittelee käy-tännön tiimityöhön ja projektin johtamiseenliittyviä taitoja.
Keskeisiä sisältöalueita: kulttuuriprojektin tuot-tamisen suunnittelu tiimityönä (sisältö- ja stra-tegiasuunnittelu, kohdentaminen, aikataulu, tuo-tanto- ja markkinointisuunnitelma, talous); kult-tuurisen (esim. paikallisen) tiedon hankinta jaanalysointi, sen hyödyntämis- ja soveltamismah-dollisuudet tavoitteellisessa toiminnassa; ver-kostojen toiminnan oppiminen ja harjoittelu jaoman toimintaverkoston kokoaminen.
Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7.
SEIKKAILUKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Suuntautumisopinnoissa opiskelija syventää ai-kaisemmin saamiaan tietoja ja taitoja seikkailu-kasvatuksesta. Hän saa enemmän vastuutasuunnittelussa ja ohjaajana toimimisessa. Suun-tautumisopintoja suorittavan opiskelijan tuleehallita retkeilyn ja seikkailun sekä toiminnallistenmenetelmien perustaidot. Tämän opintokoko-naisuuden aikana opitaan käyttämään retkeilyn,
seikkailun ja toiminnallisten menetelmien taito-ja syventävästi ja teoriatietoon sidotusti. Suun-tautumisopintojen opintokokonaisuudessa opis-kelija hankkii itselleen taitoja koko seikkailukas-vatuksellisen työmenetelmän käyttämiseen.Suuntautumisopintojen suorittaminen painot-tuu kokemusoppimiseen ja siinä korostetaanvastuullisuutta ohjaamisessa. Suuntautumisopin-not järjestetään Tornion koulutusyksikössä.
Edeltävät opinnot: Ohjauksen ja toiminnanoh-jauksen opinnoista tulee olla suoritettu Seikkai-lukasvatuksen orientaatio (5 ov). Lisäksi opiskeli-jalta edellytetään riittävää ensiaputaitoa ( EA II ).
Seikkailukasvatuksenteoreettinen tausta 5 ov
Teeman aikana opiskelija perehtyy eri elämys-pedagogisiin ja kokemuksellisen oppimisen tra-ditioihin sekä niiden teoreettisiin viitekehyksiin.Lisäksi opiskelija tutustuu seikkailukasvatuksenhistoriaan, traditioihin ja toimintaympäristöihin.Lisäksi opiskelija saa käsityksen seikkailukasva-tuksen filosofiasta ja arvopohjasta.
Teeman suorittanut opiskelija: on tutustunutseikkailukasvatuksen filosofiaan, historiaan jatraditioihin, tuntee kokemuksen oppimisen väli-neenä, on tutustunut seikkailukasvatuksen jaelämyspedagogiikan eri toimintaympäristöihin.
Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orien-taatio
Muita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksi-kössä 60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille. Erillistapauksissa yhteys Tornionseikkailukasvatuksen lehtoreihin.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 4.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
83
Seikkailukasvatuksentoiminnalliset työtavat 5 ov
Teeman tavoitteena on syventää opiskelijan tie-toja ja taitoja seikkailutoiminnassa ja turvallisuu-dessa. Teeman aikana opiskelija voi suorittaamelonnassa ja kiipeilyssä ohjaajatason kokeet jasamalla yhdistää seikkailutoiminnan aikaisem-min opittuun seikkailukasvatuksen teoreetti-seen viitekehykseen. Lisäksi opiskelija syventäätietoja ja taitoja ohjaajatasolla.
Keskeisiä sisältöalueita: KTO, melonnanohjaaja,ylä- ja alaköysirataohjaaja ja lajikohtainen seik-kailuturvallisuus.
Muita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksi-kössä 60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 8.
Seikkailukasvatuksensuuntautumisopintojen projekti 5 ov
Opiskelijat toteuttavat osallistujien tarpeistalähtevien prosessien suunnittelun, toteuttami-sen ja kehittämisen. Opiskelijat sitovat käytän-töön kokemuksellisen oppimisen lähtökohdatja hyödyntävät niitä ohjauksessa. Opiskelija sy-ventää ryhmänohjaustaitojaan sille tasolle, ettäpystyy käyttämään elämyspedagogista proses-sia kasvun välineenä. Opiskelija suunnittelee jatoteuttaa ohjatusti toiminnallisen prosessin, jos-sa havainnoi ryhmän ilmiöitä ja käyttää ohjaajantaitojaan.
Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytohjaamisen merkityksen ryhmän toiminnalle,on toteuttanut käytännössä elämyspedagogi-sen prosessin ja osaa tunnistaa ryhmäilmiöt jakäsitellä ne.
Edeltävät opinnot: Ohjaamisen ja prosessoinnintaidot (5 ov).
Muita huomioita: Teema on mahdollista suorit-taa läpi koko lukuvuoden.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 1.
KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Kansainvälisten yhteyksien suuntautumisopin-noissa perehdytään kansainvälisten yhteyksienluomiseen ja ylläpitoon tutustumalla keskeisiinkansainvälisiin nuorisotyön ja kansalaistoimin-nan organisaatioihin, järjestämällä kansainvälisiätapahtumia ja seminaareja sekä perehtymällä jaosallistumalla kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin japrojekteihin. Jaksoilla syvennetään monikulttuu-rista ja kansainvälistä osaamista. Opiskelijan tu-lee suorittaa osa opinnoista ulkomailla, jokotyöoppimisena, ERASMUS-vaihtona tai kan-sainvälisessä projektissa toimimalla. Osa opin-noista on ruotsin tai englanninkielisiä. Jaksoillatoimii myös ulkomaalaisia opettajia. Suuntautu-misopinnot toteutetaan Tornion koulutusyksi-kössä.
Kansainväliset vaihto-ohjelmat janiiden mahdollisuudet 5 ov
Teeman aikana perehdytään kansainvälisiinnuorille suunnattuihin vaihto-ohjelmiin ja niidentarjoamiin mahdollisuuksiin. Esim. EU:n Nuori-so-ohjelmat, Allianssi, KEPA, Aupair-ohjelmat,kansainväliset työleirit, vapaaehtoisohjelmat,kielikurssit, interrail. Teemassa tutustutaan kan-sainvälisiin nuorisotyöntekijöille suunnattuihinohjelmiin (esim. ESR, Nuoriso-ohjelmat). Tee-man aikana valmistellaan myös opiskelijoidenkansainvälistä projektia ja samalla luodaan kat-saus erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja yh-teistyöhankkeisiin. Teemassa perehdytään myös
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
84
mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä muidenPohjoismaiden kanssa sekä Barentsin alueella.Teemassa käydään läpi myös niitä menetelmiäja tapoja, joita kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn ammattilainen tarvitsee kasvattaessaannuoria kansainväliseen ja suvaitsevaiseen ym-märrykseen ja toimintaan sekä kotimaassa ettäulkomailla.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.
Kansainvälisten tapahtumienjärjestäminen 5 ov
Teeman tavoitteena on syventää monikulttuu-rista osaamista ja kulttuurien välistä kommuni-kointia. Erilaiset kansainvälistä työtä tekevät or-ganisaatiot, esim. YK, KEPA, EU, Kirkon ulko-maanapu, Pakolaisyhdistys, SPR tehdään tutuik-si. Kansainväliset seminaarit, tapahtumat, tapaa-miset ja niiden järjestämiseen liittyviin käytän-nön asioihin perehdytään järjestämällä pieni-muotoinen kansainvälinen tapahtuma. Lisäksitutustutaan kansainvälisiin vapaa-ajanvietto-trendeihin vapaa-aika-animaattorin näkökul-masta sekä syvennytään vapaa-aika-animaatto-rin työhön nuorisomatkailussa.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.
Kulttuurien kohtaaminen 5 ov
Teeman tavoitteena on, että opiskelija tutustuukansainväliseen ja monikulttuuriseen kommuni-kaatioon erilaisissa ympäristöissä. Samoin opis-kelija lisää tietouttaan eri kulttuureja edustavienihmisten välisestä viestinnästä sekä kehittää tai-toaan analysoida erilaisia kulttuurien välisiä jakulttuurien sisäisiä viestintätilanteita. Teeman ta-voitteena on, että opiskelija oppii toimimaanerilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmistenkanssa. Kontaktiopetusjaksolla perehdytäänmyös vieraskieliseen ja monikulttuuriseen oh-
jaamiseen. Jakson voi suorittaa osallistumallakansainväliseen projektiin, työoppimiseen ulko-mailla tai menemällä Erasmus-opiskelijavaih-toon.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 4 .
Kv-suuntautumisopintojenprojekti 5 ov
Opiskelija tekee projektin joko Suomessa kan-sainvälisessä ympäristössä tai ulkomailla. Projek-tityössään opiskelija pääsee ohjatussa ympäris-tössä toteuttamaan suuntautumisopintojensaaikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektintoteuttamiseen liittyy aina teoreettinen reflek-tio. Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunni-telmassa opiskelija asettaa tavoitteita myösomalle oppimiselleen ja arvioi niitä loppurapor-tissa.
Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.
VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 20 OV
(Ei erillistä tarjontaa)
Vapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusyksikön tarjonnasta, oman kou-lutusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tar-jonnasta ja muiden korkeakoulujen tarjonnasta.Opiskelumuotoina voivat olla tietopuoliset jak-sot, monimuoto-opiskelu, projektit ja ohjelmoi-tu työoppiminen. Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija voi vahvistaa osaamistaan valitsemas-saan ammatillisessa suuntautumisessa tai hank-kia uusia näkökulmia itselleen aikaisemmin vie-railta alueilta.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
85
OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OV
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, kehittääja arvioida ammattikäytäntöjä. Opiskelija osoit-taa työssään tutkimuksen periaatteiden ja me-netelmien hallintaa sekä oman toimialan traditi-on tuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantun-tijuutensa valitsemallaan suuntautumisalueella.Opiskelija osaa arvioida sekä omaa tutkimuk-sellista lähestymistapaansa aiheeseen että vaih-toehtoisia näkökulmia. Parhaimmillaan tuloksetovat siirrettävissä suoraan kansalaistoiminnantai nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammattikäytän-töön. Kokonaisuus jakaantuu tutkimusmenetel-mien opiskeluun ja opinnäytetyön tekemiseen.
Tutkimusmenetelmät 1, 5 ov
Opiskelija orientoituu ja motivoituu opinnäyte-työn tekemiseen, sekä saa perusvalmiudet, joi-den avulla hän voi arvioida kriittisesti ja perus-tellusti erilaisia kirjallisia raportteja, tutkimuksiaja selvityksiä, ymmärtää kriittisen ajattelun mer-kityksen osana ammatillista osaamista ja näkeetiedon suunnittelun, muutoksen ja kehittymisenvälineenä. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiuksiatutkimuksellisen lähestymistavan sekä tiedon-hankintamenetelmien valintaan, erilaisten ai-neistojen arviointiin ja raportointiin.
Teemassa käsitellään opinnäytetyön luonnettaHumanistisessa ammattikorkeakoulussa ja tar-kastellaan opinnäytetyön tarjoamia mahdolli-suuksia työelämään sijoittumisessa ja oman am-mattitaidon kehittämisessä.
Teeman aikana opiskelija saa tietää päättötyölleasetettavat vaatimukset ja hahmottelee opin-näytetyöprosessin vaiheet. Lisäksi teemassakäydään läpi määrällisen ja laadullisen tutkimuk-sen perusteita, tiedonhankintamenetelmiä janiiden rajoituksia, käyttö- ja sovellusmahdolli-suuksia kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ken-
tällä, sekä tarkastellaan tiedonhankintaan, tutki-muksellisen tiedon yleistettävyyteen ja luotet-tavuuteen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisu-mahdollisuuksia. Teemassa pohditaan aikaisem-man tutkimustiedon ja teorioiden merkitystätiedon rakentumiselle ja tutustutaan erilaisiinkansalaistoiminnan ja nuorisotyön tutkimuksiinsekä erilaisten aineistojen käsittely- ja rapor-tointitapoihin.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjankoulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulutus-yksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö, jak-sot 3 ja 7; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.
Tutkimusmenetelmät 2, 5 ov
Opiskelija perehtyy oman opinnäytetyönsäproblematiikkaan ja syventää tietämystään itsel-leen sopivista menetelmistä ja lähestymistavois-ta. Opiskelija oppii soveltamaan erilaisia mene-telmiä työelämälähtöisten ongelmien ja tehtävi-en ratkaisuun, sekä perustelemaan ratkaisujaan.
Teemassa keskitytään uuden tiedon tuottami-seen kansalaistoiminnan ja nuorisotyön näkö-kulmasta. Teemassa syvennetään tietämystäoman opinnäytetyön kannalta olennaisista me-netelmistä ja lähestymistavoista (esim. haastat-telumenetelmät, toimintatutkimus, havainnointi,elämänkertatutkimus, eläytymismenetelmä). Li-säksi löydetään oma tapa tehdä opinnäytetyötä,hankkia ja analysoida aineistoa ja luoda uuttakansalaistoiminnan ja nuorisotyön kannalta tär-keää tietoa.
Tutkimusmenetelmät 2:een sisältyy opinnäyte-työseminaari, jossa opiskelija esittelee omanopinnäytteensä kannalta olennaiset taustatie-dot, avainkäsitteet, menetelmät ja mahdollisettulokset. Ennen esittelyä opiskelija perehtyy eritiedonhankintamenetelmiin kirjallisuuden avul-la. Tarvittaessa hän voi saada ohjausta. Tutkimus-
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
86
seminaari 2:een opiskelija voi osallistua vasta,kun hänellä on kirjoitettu tutkimusraporttiluon-nos ilman tutkimustuloksia. Tutkimusseminaarijärjestetään aina siinä vaiheessa, kun riittävämäärä opiskelijoita on päättötyössään luonnos-vaiheessa.
Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5; Lohjan kou-lutusyksikkö, jakso 5; Suolahden koulutusyksik-kö, jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.
Opinnäytetyö 10 ov
Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista ylei-set määräykset on annettu ammattikorkea-kouluopintoja koskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995). Opinnäytetyön tavoitteena on ke-hittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaatietojaan ja taitojaan ammattialaansa liittyvässäasiantuntija- tai kehittämistehtävässä. Lisäksi ta-voitteena on ohjata opiskelijaa tutustumaan it-senäisesti ja laajasti johonkin opintoihinsa liitty-vään aihe- tai ammattialueeseen sekä kehittääopiskelijan ammatillisia ongelmanratkaisutaitojaja johdattaa hänet ongelmanratkaisussa tarvit-tavien menetelmien käyttöön.
Opinnäytetyössään opiskelija osoittaa ammatil-liset valmiutensa asettaa tavoitteita, laatia työ-suunnitelmia ja saavuttaa tavoitteensa, kykynsähahmottaa ammattialansa keskeisiä kehittämis-kysymyksiä ja löytää niihin perusteltuja vastauk-sia, valmiutensa perehtyä ammattialansa ajan-kohtaiseen tietoon ja soveltaa tietämystäänammatillisten käytäntöjen kehittämisessä, tai-tonsa käyttää kriittisesti lähdeaineistoja tiedon-hankinnassa valmiutensa soveltaa analyyttista,arvioivaa ja kriittistä työotetta, käyttää tutki-musmenetelmiä sekä kykynsä tehdä perustel-tuja johtopäätöksiä uutta tietoa ja uusia taitojaluoden kykynsä tuottaa arvioitavissa olevia ko-konaisuuksia hallitsemaltaan ammatilliselta eri-
koistumisalueelta sekä taitonsa raportoida javiestiä työstään selkeästi ja johdonmukaisesti.
Opinnäytetyön on oltava kirjallinen raportti,jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisestisekä tutkimusmenetelmiä käyttäen valittuunasiakokonaisuuteen ja vastataan perustellustiasetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi opin-näytetyössä on noudatettava tutkimuksen te-kemisen yleisiä eettisiä sääntöjä, joita ovat pyr-kimys objektiivisuuteen, perusteltavuuteen, joh-donmukaisuuteen ja julkisuuteen. Opinnäyte-työ ei ole osa portfoliota eikä muita opintojavaan itsenäisesti arvioitava kokonaisuus.
Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä seminaa-rissa hyvissä ajoin ennen opinnäytetyön jättä-misajankohtaa. Seminaarin tarkoituksena on le-vittää työn tuloksia oman alan käyttöön. Lisäksiseminaarin tarkoituksena on opinnäytetöidenlaadun vertaisarviointi sekä arvioinnin läpinäky-vyydestä huolehtiminen. Seminaarin jälkeenopiskelija voi tehdä korjauksia opinnäytetyö-hönsä.
Opinnäytetyön lopullista hyväksymistä vartenopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopin-noista annetun asetuksen (256/1995) edellyt-tämän kypsyysnäytteen. Se on paitsi sisällönhallitsemisen näyttö myös äidinkielenkoe, jossaopiskelijan pitää osoittaa, että hän kykenee il-maisemaan opiskelualansa asioita kirjallisestiymmärrettävästi ja melko virheettömästi. Äi-dinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsin kie-linen opiskelija antaa kypsyysnäytteensä silläkielellä, jolla hän on tehnyt opinnäytetyönsä.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti sen jälkeen,kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön tar-kastettavaksi. Opiskelija laatii annetusta aihees-ta esseetyyppisen kirjoitelman, jota voi verratalähinnä asia-aineeseen. Arvioinnissa ohjaaja tar-kastaa sisällön ennen kielentarkastusta. Sisällönja kielentarkastuksen perusteella kypsyysnäytearvioidaan suoritetuksi tai täydennettäväksi. Ar-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
87
viointi on annettava viikon kuluessa kypsyys-näytteen antamisesta.
Opinnäytetyö jätetään arvioitavaksi koulutus-yksikön Humak-tiimille tai erikseen nimetyllelehtorille yhtenä kappaleena sekä lisäksi yksikönkirjastoon digitaalisessa muodossa esimerkiksiteksti- ja kuvatiedostoina levykkeillä. Kaikistaopinnäytetöistä tallennetaan tiivistelmät Huma-kin opinnäytetyötietokantaan. Opinnäytetyövoidaan myös julkaista Humakin julkaisusarjassatai muualla. Opinnäytetyön tekijänoikeudetkuuluvat työn tekijälle tai tekijöille, ellei toisinole sovittu. Toimeksiantajalla tai työn tilaajalla onkuitenkin opinnäytetyön tulosten hyödyntämis-ja kehittämisoikeus. Mikäli opinnäytetyö sisältääluottamuksellista tai salassa pidettävää aineis-toa, voidaan opiskelijan tai toimeksiantajan
pyynnöstä se asettaa määräajaksi joko koko-naan tai osittain salaiseksi.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arvioin-ti tutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, suoritettu hyvintai suoritettu kiitettävästi. Hyväksyttävän opin-näytetyön on täytettävä vähintään 2/3 hyvälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereis-tä. Kiitettävään kokonaisarvosanaan yltäväopinnäytetyö täyttää vähintään 5/6 kiitettävälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereis-tä. Opinnäytetyön arvioinnista vastaa koulutus-yksikön Humak-tiimin nimeämät arvioitsijat,joista vähintään yksi on Humakin lehtori. Opin-näytetyön tilaaja tai työelämän edustaja voiosallistua arviointiin.
KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA
88
Vapaasti valittavat opinnot 10 ov
Opin-näytetyö
ja siihen liit-tyvät opinnot
20 ov
Ammatillinensuuntautuminen20 ov
Viittomakielialanammatillisetopinnot 45 ov/70 ov
Viittomakielen ja suomen kielen opinnot 35 ov/30 ov
Humakin yhteiset opinnot 10 ov
VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OV / 160 OV
Humakin yhteiset opinnot 10 ovSuomen kielen ja viittomakielen opinnot 35 ov / 30 ovViittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov / 70 ovVapaasti valittavat opinnot 10 ovOpinnäytetyöopinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ov
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
89
Syksyllä 2003 opintonsa aloittavien opetus-suunnitelma.• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot
30 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 70 ov• Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ov
HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OV
Ks. Humakin yhteiset opinnot s. 29–30.
Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkea-kouluun 5 ov
Sisältö: Ks. s. 29. Lisäksi painotetaan kokoustek-niikkaa ja neuvottelutaitoa.Toteutustapa: KontaktiopetusAjankohta: jaksot 1 ja 2Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö
Humanismi ja viestintä 5 ov
Sisältö: Ks. s. 30.Toteutustapa: Humanismin osuus toteutetaanryhmätyönä; tehtävän runkona toimii valmisverkkokurssimateriaali. Kirjallinen viestintä,ruotsin kieli sekä digitaalinen lukutaito 2 toteu-
VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 160 OV
tetaan kontaktiopetuksena. Portfolioon koo-taan näytteitä koko opiskelun ajan, ja se koo-taan valmiiksi kolmannen opintovuoden alussa,jolloin järjestetään portfolion arviointiseminaa-ri.
Ajankohta: Jaksot 1–3 ja 7 sekä jakso 3 lv 04–05Vastuuopettajat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö
SUOMEN KIELEN JA VIITTOMA-KIELEN OPINNOT 30 OV
Suomen kielen ja viittomakielen opinnot anta-vat perustan kääntämisen ja tulkkauksen opin-noille. Opintojen aikana opiskelija oppii tunte-maan kielen olemuksen: mitä kieli, sen univer-saalit piirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kieli-ja kulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehit-tymisen. Opiskelija osaa soveltaa kielen teo-reettisia elementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilan-teissa, hänellä on elävä kielitaito sekä suomenkielessä että viittomakielessä. Opiskelija osaaarvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmista jaosaa soveltaa omaa kielenkäyttöään tilanteenmukaan. Opiskelija osaa antaa palautetta ja ot-taa sitä vastaan.
Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavasti
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
90
ja korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteis-sa sekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimin-taa. Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat li-säksi syvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.
Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön jakulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten tai-totasolta toiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perus-teellinen ja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.
Viittomakielialan ammatillisten opintojen tee-moihin on sisällytetty 4 ov suomen kieltä sekä11 ov viittomakieltä. Näin ollen suomen kielenopintoja on yhteensä 10 ov ja viittomakielenopintoja 35 ov. Viittomakielentulkin työkielten,suomen kielen ja viittomakielen opintoja onyhteensä 45 ov.
Orientoituminen viittomakielentulkintyökieliin 5 ov
Tehtävät: kielen teoreettisessa kuvauksessa tar-vittava käsitteistö, viittomakielen perusilmaisut,viittomakielen foneemit, viittomakielen merkin-täjärjestelmätTavoitteet: Opiskelija tuntee kielen teoreettises-sa kuvauksessa tarvittavan käsitteistön ja osaasoveltaa sitä kieltä analysoidessaan sekä selviääyksinkertaisista kommunikaatiotilanteista jatuntee perusviittomistoa siinä määrin, että pys-tyy ilmaisemaan itseään lyhyesti, vaikka viittomi-nen on vielä hidasta ja epätarkkaa. Opiskelijapystyy löytämään tietoa lyhyistä ja yksinkertai-sista viitotuista teksteistä, tuntee jonkin verrankielen keskeisiä perusrakenteita ja -viittomistoa,on tietoinen puhuttujen ja viitottujen kieltenlingvistisistä eroista sekä tunnistaa ja osaa mää-ritellä viittoman fonologiset perusrakenteet.
Sisältö:• fonologian, morfologian, syntaksin ja leksikon
rakenne sekä semantiikan peruskäsitteistö• ”minä ja lähiympäristöni”, itsensä esittely, per-
he, koti, asuminen, vaatetus, tavallisimmatruoat, toivotukset ja tervehdykset. vapaa-aika, luonne, koulut, ammatit, ympäristö,luonto, maaseutu ja kaupunki sekä tunteidenilmaiseminen
• ajan ilmaisuja: vuosi ja vuodenajat, kuukaudet,viikonpäivät ja kellonajat
• kysymykset mikä, millainen, milloin• monikollistaminen, paikantaminen, roolin-
vaihto ja samanaikaisuuden periaatteet• kuurojen yhteisöön tutustuminen• viittomakielten ja puhuttujen kielten erot• viittomakielten merkintäjärjestelmät• suomalaisen viittomakielen kiinteitten viitto-
mien foneemisto• viittomien rakenteellisen tason erilaiset ku-
vaustavat• Toteutustapa: kontaktiopetus• Ajankohta: jaksot 2 ja 3
Edeltävät opinnot: -
Pakollinen kirjallisuus:• Karlsson, F. 1999. Yleinen kielitiede. Helsinki:
Yliopistopaino.• Yule, G. 1996. The study of language. Cam-
bridge University Press.• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-
jen Liitto. 1998. Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.
• Malm, A. (toim.) 2000. Viittomakieliset Suo-messa. Helsinki: Finn Lectura.
• Rissanen, T. 1985. Viittomakielen perusraken-ne s.1–90. Helsinki: Helsingin yliopiston ylei-sen kielitieteen laitoksen julkaisuja no 12.
• Sacks, O. 1992. Käsien kieli. Matka kuurojenmaailmaan. Porvoo: WSOY.
Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
91
Muuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yh-teiset opinnot jatkuvat.
Viittomakieli 5 ov
Tehtävät: kommunikatiivinen viittomakieli, viitto-makielen lingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija hallitsee perussanaston japeruskieliopin. Hän selviää tavallisimmista käy-tännön viittomistilanteista ja pystyy tuottamaanymmärrettävän asiakokonaisuuden, vaikka kieli-opillisia ja sanastollisia puutteita saattaakin ilme-tä. Opiskelija ymmärtää keskeisen ajatuksen pi-demmästäkin viittomisesta ja ikonisuuden jametaforan merkityksen eri viittomakielissä sekäprosodiset elementit. Hän tiedostaa kiinteidenja polysynteettisten viittomien eron ja niidenkieliopilliset ominaispiirteet sekä saavuttaa val-miudet viittomakielen perustason kielitutkin-toon.
Sisältö:• ihmisen fysiologiaan, terveyteen ja sairauteen
liittyvät viittomistot• ihmisen elämänkaareen liittyvät merkkipäivät• vuotuiset kalenteriin ja kristinuskoon liittyvät
juhlat• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisäl-
tyviä yhteiskunnan tarjoamia palveluja• viittomakielen visuaalinen luovuus• verbikongruenssi• erilaiset lausetyypit• topiikki- ja kommenttirakenne• numeraalien inkorporaatio• leksikaalistunut ja produktiivinen viittominen
Toteutustapa: kontaktiopetusAjankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: -
Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-
jen Liitto. 1998: Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.
• Pimiä, P. & Rissanen, T. 1987. Kolme kirjoitustaviittomakielestä.
• Takkinen, R. 2002. Käsimuotojen salat. Helsin-ki: Kuurojen Liitto.
• Valli, C. & Lucas, C. 2000. Linguistics of Ameri-can Sign Language.
Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-nen kurssi Johdatus opettajuuteen P OKL 121johdantoseminaari ja pienryhmätyöskentely al-kaa.
Viittomakielinen yhteisö ja siihentutustuminen 5 ov
Tehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö, käytännön tutustu-mista (koulu, päiväkoti, vanhainkoti), tehtäviäyhteisössä viittomakielellä, kuuron lapsen kie-lenkehitysTavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakielistenvähemmistöryhmien erityispiirteisiin ja erityi-sesti viittomakielisiin sekä kielellisenä että etni-senä vähemmistönä. Hän perehtyy kaksikieli-syyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kak-sikieliseen koulutukseen. Opiskelija ymmärtääaudiologisen ja sosiokulttuurisen lähestymista-van erot viittomakielisten näkökulmasta, tunteeviittomakielisen yhteisön toimintaa, kulttuuria jahistoriaa sekä ymmärtää viittomakielen yhteis-kunnallisen aseman vähemmistön ja yksilön nä-kökulmasta.
Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä ja
erilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtu-missa
• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vä-
hemmistönä
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
92
• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymis-tapa
• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen oikeudellinen asema Suomessa ja
muualla maailmassa• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyys
Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiAjankohta: jakso 5Edeltävät opinnot: -
Pakollinen kirjallisuus:• Baker, C. 1997. Foundations of Bilingual Edu-
cation and Bilingualism. 2nd Edition.• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.
Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yh-teiset opinnot jatkuvat, vapaavalintainen kurssiJohdatus opettajuuteen P OKL 116 alkaa ja POKL 121 jatkuu
Äidinkielestä työkieleksi 5 ov
Tehtävät: kirjoitusviestintä, suomen kielen vari-aatiot; työelämän, politiikan ja yhteiskunnallistenpalveluiden viittomakieliTavoitteet: Opiskelija tuntee tekstityypit sekäosaa tuottaa, arvioida ja analysoida erilaisiatekstejä. Hän tuntee kielenhuollon periaatteetja osaa korjata tekstejä sekä tuntee kielen alu-eellisen, rekisterikohtaisen ja ajallisen variaation.Opiskelija osaa käyttää tilanteeseen sopivaa re-kisteriä omassa puheessaan ja kirjoituksessaan,selviää tavallisimmissa käytännön viittomatilan-teissa ja pystyy viittomaan yhtenäistä tekstiäsekä ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmäs-täkin viittomisesta, jos aihepiiri on tuttu.
Sisältö:• erilaisten tekstien kirjoittaminen ja analysointi• maailman kielikunnat• kielten muuttuminen ja vaihtelu• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisäl-
tyvät yhteiskunnan palvelut• työelämän ja politiikan eri alueisiin liittyvä
viittomisto ja kielenkäyttö• Opettajan työ ja toimintaympäristö tarkaste-
lun kohteena, P OKL 194 1a orientointisemi-naari
Toteutustapa: Teema toteutetaan kontaktiope-tuksena paitsi kirjoitusviestinnän osuus verkko-kurssina.Ajankohta: jakso 6.
Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuuro-
jen Liitto ry 1988: Viittomakielen perussa-nakirja;
• Kuurojen Liitto ry 2001: Numeroita ja luku-määrien ilmaisuja.
Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö
VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 70 OV
Ammatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kult-tuurien välinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.
Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehit-tämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelija
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
93
kehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työti-lanteissa, joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnal-lisista asioista sekä kehittää jatkuvasti kielitaito-aan. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kään-tämistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekä ky-kenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppimistaan.
Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiske-lija kehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tu-tustuu erilaisiin vieraan kielen ja uuden kom-munikaatiotavan oppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.Ammatillisten opintojen teemoihin sisältyy 11 ovviittomakieltä ja 4 ov suomen kieltä.
Johdatus kääntämiseen 5 ov
Tehtävät: kulttuurien välinen viestintä, viittoma-kielen kommunikatiivinen taito, tekstilingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa kulttuurien väli-sen viestinnän samankaltaisuuksia ja eroavai-suuksia sekä kykenee reflektoimaan omaa kult-tuuriaan suhteessa muihin kulttuureihin ja nii-den väliseen viestintään. Hän ymmärtää jo nor-maalitempoista kasvokkain viittomista ja kyke-nee keskusteluun yleisistä aihepiireistä. Opiske-lija ymmärtää eron virallisen ja epävirallisenkielimuodon välillä sekä hallitsee perustiedotkääntämisestä, teksti- ja käännösstrategioista jakäännösprosessista.
Sisältö:• kulttuurien välisen viestinnän peruskysymyk-
set• kulttuurien välinen viestintä kotimaisissa ja
kansainvälisissä konteksteissa
• ihmisen elämänkaaren kautta uskonnon, his-torian ja luonnontieteiden perusviittomistoa
• eri-ikäisten käyttämä kieli• kääntäminen eri aikakausina• kääntämisen eri teoriat• sidosteisuus, ydinlauseet sekä teeman, ree-
man ja topiikki-kommentti• rakenteiden huomioiminen käännösproses-
sissa• viittomakielen tekstityypit
Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiAjankohta: jakso 7Edeltävät opinnot: Viittomakieli
Pakollinen kirjallisuus:• Vehmas-Lehto, I. 1999. Kopiointia vai kommu-
nikointia? Johdatus käännösteorioihin.• Salo-Lee, Malmberg & Hallinoja 1996. Me ja
muut. Kulttuurien välinen viestintä.
Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö
Kääntämisen perusteet 5 ov
Tehtävä: johdantoluennot, itsenäinen käännös-prosessiTavoitteet: Opiskelija ymmärtää ajan ja paikansekä tekstilajin asettamat vaatimukset lähdekie-lestä kohdekieleen siirryttäessä. Hän tunnistaapuhutun ja kirjoitetun kielen piirteet eri teksti-tyypeissä ja osaa tuottaa eri tekstityypeistäkäännöksiä omalla äidinkielellään.
Sisältö:• kaunokirjallisuus sekä virkakieli tekstilajeina• käännösten vertailu muista kielistä suomeen
tai suomesta muille kielille• eri aikakausien käännösten vertaileva tutki-
mus
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
94
Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyAjankohta: jakso 8Edeltävät opinnot: Äidinkielestä työkieleksi
Orientoiva kirjallisuus:• Reiss-Vermeer 1986. Mitä kääntäminen on:
teoriaa ja käytäntöä.• Bassnett, S. 1995: Teoksesta toiseen.• Oittinen, Mäkinen (toim.) 2001. Alussa oli
käännös.• Sajavaara, Piirainen & Marsh (toim.) 2000.
Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen.• Pääkkönen & Varis 2000. Kriittinen lukutaito.
Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-nen kurssi Kulttuurien välinen kasvatus, P OKL123
VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 10 OV
Vapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulu-tusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tarjon-nasta ja muiden vastaavantasoisten oppilaitos-ten tarjonnasta. Opiskelumuotona voivat olla
tietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, pro-jektit ja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opin-noilla opiskelija voi vahvistaa osaamistaan valit-semassaan ammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.
Kuurosokeat ja kuuroutuneet 2 ov
Kuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeidenkommunikaatio 1 ov
Kasvatustieteen pedagogisetopinnot * 10 ov
Johdatus opettajuuteen: P OKL116 Kasvatus-tieteen kirjallisuusopinnot 1 ov, P OKL 121 Joh-datus opettajan pedagogisiin opintoihin 1 ov jaP OKL 117 Minä opettajana 1 ov (edellyttääpedagogisten perusopintojen tai täydennysmo-duulin muiden opintojen suorittamista)Kulttuurien välinen kasvatus: P OKL 123 Kult-tuurien välinen kasvatus 1 ovOpetuksen suunnittelu: P OKL 124 Oppiminenkoulukasvatuksessa 2 ovOppimisen ohjaaminen: P OKL 122 Varhais- jaalkukasvatus 2 ov ja AIKY 03 Aikuiskoulutuksensuunnittelu ja oppimisen ohjaaminen 2 ov
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
95
Vuosina 2000, 2001 ja 2002 aloittaneiden ope-tussuunnitelma.
• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot
35 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov• Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ov
VIITTOMAKIELEN JA SUOMENKIELEN OPINNOT 35 OV
Viittomakielen ja suomen kielen opinnot anta-vat perustan kääntämisen ja tulkkauksen opin-noille. Opintojen aikana opiskelija oppii tunte-maan kielen olemuksen: mitä kieli, sen univer-saalit piirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kieli-ja kulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehit-tymisen. Opiskelija osaa soveltaa kielen teo-reettisia elementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilan-teissa, eli hänellä on elävä kielitaito sekä suo-men kielessä että viittomakielessä. Opiskelijaosaa arvioida ja analysoida kieltä eri näkökul-mista ja osaa soveltaa omaa kielenkäyttöään ti-lanteen mukaan. Opiskelija osaa antaa palautet-ta ja ottaa sitä vastaan.
Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön ja
kulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten tai-totasolta toiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perus-teellinen ja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.
Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavastija korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteis-sa sekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimin-taa. Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat li-säksi syvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.
VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 45 OV
Ammatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kult-tuurien välinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.
Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehit-tämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelijakehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työti-lanteissa, joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnal-
VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OV
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
96
lisista asioista sekä kehittää jatkuvasti kielitai-toaan. Opiskelija osaa arvioida ja analysoidakääntämistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekäkykenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppimis-taan.
Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiske-lija kehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tu-tustuu erilaisiin vieraan kielen ja uuden kom-munikaatiotavan oppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.
Viittomakieliseen yhteisöön tutustu-minen 2 / Viittomakielinen yhteisö 5 ov
Tehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö; käytännön tutustu-mista (koulu, päiväkoti, vanhainkoti)Tavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakieliseenvähemmistöön sekä kielellisenä että etnisenävähemmistönä ja kielellisten vähemmistöryh-mien erityispiirteisiin. Hän ymmärtää audiologi-sen ja sosiokulttuurisen lähestymistavan erotviittomakielisten näkökulmasta, tuntee viitto-makielisen yhteisön toimintaa, kulttuuria ja his-toriaa sekä ymmärtää viittomakielen yhteiskun-nallisen aseman vähemmistön ja yksilön näkö-kulmasta. Lisäksi hän perehtyy kaksikielisyyteenja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kaksikieli-seen koulutukseen.
Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä ja
erilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtu-missa
• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vä-
hemmistönä• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymis-
tapa
• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyys• opettajan työn havainnointi, P OKL 194 OH
1b harjoittelukertomus
Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, projektiToteutusajankohta: jakso 1Edeltävät opinnot: -
Pakollinen kirjallisuus:• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.
tai• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.
Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund, Helsinginkoulutusyksikkö
Kääntämisen perusteet 5 ov
Tehtävä: käännösprosessi; AV-kääntäminen jadubbaus (Helsinki)Tavoitteet: Opiskelija hallitsee kääntämiseen liit-tyvät teksti- ja käännösstrategioiden perusteetja ymmärtää kääntämisen prosessuaalisenluonteen.
Sisältö:• kielen ja kulttuurin välinen yhteys kääntämi-
sen näkökulmasta• kääntäminen eri medioissa• intralingvaali ja interlingvaali kääntäminen
Orientoiva kirjallisuus:• Baker, M. 1992: In Other Words. A course-
book on translation.• Oittinen – Mäkinen (toim.) 2001. Alussa oli
käännös• Pääkkönen – Varis 2000.Kriittinen lukutaito.
Erikseen ilmoitettavat luentomonisteet.• Reiss – Vermeer 1986.Mitä kääntäminen on.• Sajavaara – Piirainen – Marsh (toim.)
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
97
2000.Näkökulmia soveltavaan kielentunte-mukseen,
• Vehmas–Lehto 1999.Kopiointia vai kommu-nikointia? Johdatus käännösteorioihin.
Toteutustapa: kontaktiopetus, projektioppimi-nen (Helsinki)Toteutusajankohta: jakso 2 (suoritetaan toisenavuonna)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö
Muuta teeman aikana tapahtuvaa: teeman Joh-datus tulkkaukseen tehtävä Tulkkauksen perus-teet; teeman Suomen kielen variaatiot tehtäväSuomen kielen rekisterit – ilmoittaudu tähäntehtävään (Kuopio)
Johdatus tulkkaukseen 5 ov
Tehtävät: tulkkauksen perusteet, tulkkaus viitto-makielelle, tulkkaus suomen kielelle, viittoma-kieli asioimistilanteissaTavoitteet: Opiskelija on tietoinen tulkkauspro-sessin vaiheista ja ymmärtää tulkkeen merkityk-sen sekä muistin rakenteen ja toiminnan. Opis-kelija muodostaa kuvaa tulkkipalvelusta, tulkki-palvelun käyttäjistä sekä viittomakielentulkinammattikuvasta ja omaksuu viittomakieltä arki-päivän asioimistilanteissa. Hän harjaantuu vas-taanottamaan asiakokonaisuuksia molemmillalähdekielillä ja tulkkaamaan asioimistilanteissatyökielillä. Opiskelija on tietoinen tulkkauksenlajeista, tulkkausmenetelmistä ja tulkkausteknii-koista. Hän ymmärtää alan terminologiaa, sa-nastustyön perusteet ja tiedonhankinnan mer-kityksen osana tulkkausprosessia sekä oppiikäyttämään käsiteanalyysia työkalunaan. Hänoppii tuottamaan puhetta/viittomia terveelli-sesti ja pakottomasti, korjaamaan jännitystilojenaiheuttamia virhetoimintoja sekä ennaltaehkäi-semään virhetoimintoja.
Sisältö:• tulkkausprosessin pääpiirteet• konsekutiivitulkkauksen perusteet teoriassa
ja käytännössä• yksikieliset tulkkausharjoitukset• kaksikieliset tulkkauharjoitukset• äänenkäytön/viittomisen tekniset kysymyk-
set ja ongelmat
Toteutustapa: kontaktiopetus tai itsenäinentyöskentelyToteutusajankohta: jakso 3, mutta Kuopiossatulkkauksen perusteet jo jaksolla 2.
Pakollinen kirjallisuus:• Humprey, J. & Alcorn, B. 1998. So You Want to
be an Interpreter.• Saresvuo & Ojanen 1988. Tulkin käsikirja• Solow, S. 1996. Sign Language Interpreting.
Edeltävät opinnot: 1.vuoden ammattikieli- jaammatilliset opinnotTeemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopi-on koulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Kie-len perusteet tehtävä Puhetekniikka – ilmoit-taudu tähän tehtävään (Kuopio). Teeman Asioi-mistulkkaus tehtävät Kummitulkin matkassa jaArkipäivän asioimistilanteet (Kuopio).
Asioimistulkkaus 5 ov
Tehtävät: kummitulkin matkassa, arkipäivän asi-oimistilanteet., simultaanitulkkaus 1, viittoma-kieli tulkkauksessa, suomen kieli tulkkauksessaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa erilaiset tulk-kaustilanteiden rakenteet ja ymmärtää tulkinosallisuuden ja vastuun vuorovaikutuksen on-nistumisessa. Opiskelija tutustuu simultaanitulk-kauksen perusteisiin ja harjaantuu toimimaantulkkina arkipäivän asioimistilanteissa sekä ly-hyissä vaativan tason tilanteissa. Hän ymmärtääasioimistulkkauksiin valmistautumisen merki-
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
98
tyksen teematasolla sekä tilannetasolla ja ontietoinen asioimistulkin työelämätaidoista. Häntuntee asioimistulkin asiakasryhmät ja ymmär-tää tulkin ammattikuvaa sekä käyttäjien että ti-lanteiden näkökulmasta. Molempien työkielientulkkaustaito kohenee sekä monipuolinen kie-litaito ja oikeakielisyys vahvistuvat. Opiskelijatuntee termityön perusteet molemmissa työ-kielissään, hankkii palautetta taidostaan sekäharjaantuu itsearviointiin. Hän on tietoinen kie-litaidon ja tulkkaustaidon eroista, lähdekielenvaikutuksesta kohdekieleen sekä keinoista, joillasaavutetaan mahdollisimman oikeakielistä viit-tomakieltä/suomen kieltä sen ollessa kohdekie-lenä.
Sisältö:• asioimistulkkaus ja siihen liittyvät työelämä-
taidot• erilaiset tulkkaustilanteet, kuten dialogit, ylei-
sötilaisuudet, puhelintulkkaus ja etätulkkaus• yksisuuntaiset simultaanitulkkaukset, lähde-
kielenä sekä viittomakieli että suomen kieli• lyhyehköjä vaativan tason tilanteita kuten
neuvottelut, kokoukset• tiedotustilaisuudet ja luennot• paritulkkaus ja tiimitulkkaus
Toteutustapa: kontaktiopetus, osittain itsenäinentoteutusEdeltävät opinnot: Johdatus tulkkaukseenToteutusajankohta: jakso 4, Kuopiossa kummitul-kin matkassa ja arkipäivän asioimistilanteet jojaksolla 3.
Pakollinen kirjallisuus:Wadensjö, C. 1998. Interpreting as interaction
Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikkö
Viittomakielentulkin työelämänperusteet 5 ov
Huom. kyseessä jakson 7 nimi, joka sisältää eriteemoihin kuuluvia tehtäviä.Ilmoittaudu kursseittain (tässä: kurssi = tehtävä).• teeman Humanismi ja viestintä tehtävä: ruotsi• teeman Kielen perusteet tehtävä: neuvotte-
lutaito• teeman Asioimistulkin ammattikuva tehtävä:
asioimistulkkauksen teoriaa (Kuopio)• teeman Tutkimusmenetelmät 2 tehtävä: viit-
tomakielen tutkimus 2 (Kuopio)
Asioimistulkin ammattikuva 5 ov
Tehtävät: asioimistulkkauksen teoriaa, ammatti-identiteetin kehittyminen, viittomakielentulkinammattiverkostoTavoitteet: Opiskelija saa teoreettista tietoa asi-oimistulkkauksesta ja osaa soveltaa teoriatietoaerilaisissa tulkkaustilanteissa. Hän syventää tie-toaan asioimistulkin työelämästä ja tulkinkäyttä-järyhmistä, hahmottaa ihmisen elämänkaareneri vaiheet sekä on tietoinen viittomakielisten jakuulo- ja kuulonäkövammaisten asiakkaidenelämänkaareen kuuluvista asiantuntijaverkos-toista. Opiskelija muodostaa henkilökohtaistaammatti-identiteettiään elämänkaariteorioidenpohjalta ja hänelle muodostuu kokonaiskäsitysasioimistulkin ammattikuvasta ja ammattiver-kostosta. Hän ymmärtää asioimistulkkauksenmerkityksen eri elämänkaarivaiheissa sekä yksi-lötasolla, tilannetasolla että yhteiskunnallisellatasolla.
Sisältö:• asioimistulkkauksen teoreettinen tieto• teorian soveltaminen erilaisissa tulkkaustilan-
teissa• asioimistulkin työelämäverkosto• tulkin ammatillinen asema Suomessa• eri tulkinkäyttäjäryhmät
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
99
• viittomakielentulkin ammattiverkosto ja viit-tomakielialan asiantuntijaverkosto kuuron,kuuroutuneen tai kuurosokean ihmisen elä-mänkaaren pohjalta
• Kasvu ja kehitys P OKL 111
Toteutustapa: Osittain kontakti, osittain itsenäi-nen, projektiToteutusajankohta: jakso 8, Kuopiossa tehtävä a)jo jaksolla 7.Edelliset opinnot: Asioimistulkkaus ja etiikka
Pakollinen kirjallisuus:• LaCross, M.2000. Merkittävät oppimiskoke-
mukset viittomakielentulkin ammatillisessakehityksessä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradututkielma.
• Vatanen,T.1996. Taistelua asemasta ammatti-na? Tutkielma viittomakielentulkin työstäSuomessa. Joensuun yliopisto. Pro gradu-tut-kielma.
• Dunderfelt, T.1997. Elämänkaaripsykologia.Helsinki: Otava
Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsin-gin koulutusyksikkö
Etiikka ja tulkkaus 5 ov
Tehtävät: yleinen etiikka, tulkin etiikka, tulkkauk-sen etiikka, lapselle tulkkausTavoitteet: Opiskelija pohtii moraalin ja etiikanperuskysymyksiä, selkeyttää henkilökohtaisenarvomaailman sekä sisäistää viittomakielentul-kin ammattisäännöstön ja tiedostaa sen nou-dattamiseen liittyvät vaatimukset. Hän kykeneeongelmanratkaisuun tulkkaustilanteissa, ymmär-tää ihmisten erilaiset tarkoitukset ja tavoitteetja osaa kunnioittaa asiakkaan itsenäisyyttä.Opiskelija ymmärtää ammattitaitovaatimuksettilanteissa, joissa lapsi (kuuro/kuuleva) on viitto-makielentulkin asiakkaana.
Sisältö:• moraalin ja etiikan peruskysymykset• tulkin etiikka ja ammattieettinen säännöstö:
tietoisuus sen noudattamiseen liittyvistä vaa-timuksista, henkilökohtaisen arvomaailmanhahmottaminen ammattietiikan valossa, on-gelmanratkaisutaito tulkkaustilanteissa.
• tulkkauksen etiikka: etukäteen valmistautumi-sen merkitys
• tulkkaustilanteen hallitseminen, asiakkaidenkohtaamien, oikean viestin välittyminen, asia-sisällön ja kielen rakenteiden vastaavuus, itse-arviointi/vertaisarviointi,
• lapselle tulkkaus: lapsen kieli, vastuun ja tulk-kaustilanteen hallinta, lapsen maailma
• eettinen reflektointi
Toteutustapa: kontaktiopetusToteutusajankohta: jakso 6Edeltävät opinnot: Asioimistulkkaus
Pakollinen kirjallisuus:• Turunen, K.E. 1993. Arvojen todellisuus. Joh-
datus arvokasvatukseen. Gummerus: Jyväs-kylä
• Viittomakielentulkin ammattisäännöstö
Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund, Hel-singin koulutusyksikkö
Tulkkipalvelut 5 ov
Tehtävät: työoppimisen suunnitelma, tulkkipal-veluihin perehtyminen, tulkkipalvelun toteutta-minen käytännössä, työoppimisraporttiTavoite: Opiskelija tekee havaintoja työelämässäja luo samalla henkilökohtaista arvokäsitystätulkin ammattiosaamisesta. Hän tuntee viitto-makielen ammatissa toimimisen ja ammatilli-suuden perusteet työelämässä, tietää tulkkipal-velujen taustalla olevat lainsäädännöt, tunteetulkkipalveluprosessin tulkkipalvelun hakemi-sesta tulkkauksen toimeksiantoon sekä raken-
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
100
taa kuvaa organisaatiossa toimivan tulkin työstä.Hän tietää, miten tulkkipalvelut järjestetään,tuotetaan ja toteutetaan sekä ymmärtää tulkki-palvelujen toteuttamistapojen taustalla olevattekijät alueellisista näkökohdista käsin. Opiskeli-ja on tietoinen tulkkipalvelun valtakunnallisistaja alueellisista toimijoista, joiden tehtävänä onkehittää tulkkipalvelua ja tulkkien työelämää.Hän kykenee esiintymään asiantuntijaroolissatulkkipalveluihin liittyen.
Sisältö:• tulkkipalvelua toteuttavien tahojen toiminta• organisaatio ja työyhteisö toimistotyössä
sekä asiakastyössä• tulkin monipuolinen työ: tulkkauksia, tulkka-
usten koordinointia sekä muita työhön liitty-viä tehtäviä.
Toteutustapa: työoppiminen, opiskelija lähettääraportin myös työvalmentajalleen.Toteutusajankohta: jakso 8 tai jakso 1. (3.vuosi-kurssi)Edeltävät opinnot: Asioimistulkkaus
Pakollinen kirjallisuus:• Jaamalainen, A-M.& Takkinen, M. 2001. Tulkki-
palveluja tuottavat organisaatiot. Humanisti-nen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
• Topo, P, .Heiskanen, M-L.., Rautavaara, A.., Han-nikainen, K., Saarikalle, K. & Tiilikainen, R. 2000.Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut.Vammaispalvelulain toteutuminen. Raportte-ja 225. Stakes.
Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuo-pion koulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsin-gin koulutusyksikkö
Väliportfolio
Huom. Kuopiossa kyseessä jakso 3 nimi, joka si-sältää eri teemoihin kuuluvia tehtäviä. Ilmoittau-du Kuopiossa kursseittain (tässä: kurssi = tehtä-vä).
• teeman Johdatus portfolioon tehtävä: port-folion rakentaminen (Kuopio)
• teeman Johdatus portfolioon tehtävien työs-täminen Väliportfolioon (Helsinki)
• teeman Asioimistulkkaus tehtävä: viittoma-kieli tulkkauksessa (Kuopio)
• Asioimistulkkaus-teemassa tehtyjen viitto-makieli tulkkauksessa/suomen kieli tulkkauk-sessa -tehtävien työstäminen Väliportfolioon(Helsinki)
• teeman Kommunikatiivinen viittomakieli 2tehtävä: viittomakieli 7 (Kuopio)
• Tulkkauksen perusteet -teemassa tehtyjenartikkeleitten stilisoiminen Väliportfolioon(Helsinki)
Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion kou-lutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsingin koulu-tusyksikkö
Opiskelutulkkaus 5 ov
Tehtävät: opiskelutulkkaus, simultaanitulkkaus 2;integroitu opetus: kirjallisuuteen pohjautuvanoppimistehtävä (4–8 s.)Tavoitteet: Opiskelija on tietoinen oppilaitokses-ta työyhteisönä sekä tulkin roolista siellä. Häntiedostaa tulkkauksen vaatimukset ryhmätilan-teissa eri koulutusaloilla, tuntee luentotulkkauk-sen tekniikat, kuten paritulkkauksen ja hallitseeyleisellä tasolla eri koulutusalojen terminologi-aa. Hän pystyy tulkkaamaan oppitunteja silloin,kun ennakkoon valmistautuminen mahdollistaja hallitsee ennakkoon valmistautumisen taidot.Opiskelija ymmärtää käsitteiden ja merkitystenvälittämisen käännösprosessin kannalta sekäosaa hyödyntää tekstin syvärakenteen analyysiakäännösprosessissaan. Hän perehtyy opiskelu-tulkkaukseen teoreettisesti sekä tulkkausteknii-koiden että työyhteisön näkökulmista, ymmär-tää tiedottamisen merkityksen, on tietoinen in-tegraation ja inkluusion filosofioista sekä ym-märtää erilaisten oppijoiden tarpeet ja valmiu-det oppia. Hän selkeyttää oman tulkkauspro-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
101
sessinsa eri vaiheiden hallintaa lähdekielen vaa-tivuustason myötä sekä on tietoinen omantulkkausprosessin eri vaiheista ja pystyy arvioi-maan taitoaan lähdekielen vaativuustasoon.
Sisältö:• toimintamallit: peruskoulu, toinen aste, kor-
keakoulut• työsuhteena opiskelutulkkaus, työyhteisönä
oppilaitos• paritulkkaustekniikka oppitunneilla• eri koulutusalojen terminologiaa• opetus/opiskelu tulkin välityksellä• integroitu opetus, P OKL 125
Toteutustapa: kontaktiopetus ja essee, jonka voisitoa myös työoppimisjaksoonToteutusajankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: etiikka ja tulkkaus
Pakollinen kirjallisuus:• Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J. 2001, Joh-
datus erityiskasvatuksen käytäntöön. Helsin-ki: WSOY
• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työ-tyytyväisyys. Pro-gradu tutkielma
• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisope-tuksen integraatio opettajien silmin. Teokses-sa Ladonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?
• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.
• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting
• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittoma-kielentulkkausta parityönä Käpylän iltaoppi-koulussa.
Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsinginkoulutusyksikkö
Opiskelutulkin työelämä 5 ov
Tehtävät: työoppiminen, raportointiTavoitteet: Opiskelija perehtyy opiskelutulkintyöhön ja työyhteisöön työoppimisjaksolla, har-joittelee tulkkausta, sisäistää opiskelutulkin erityöskentelytapoja ja tekniikoita, perehtyy viitto-makielisen opiskelijan integroitumiseen nor-maaliopetuksessa eri koulutustasoilla, saa pa-lautetta oppilaitoksen työvalmentajalta sekäreflektoi tapahtumia jälkikäteen ja rakentaaomaa ammattitaitoaan opiskelutulkkauksen nä-kökulmasta.
Sisältö:• teoreettinen orientoituminen• työpaikan työtehtäviin osallistuminen• raportointi
Toteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: Opiskelutulkkaus
Pakollinen kirjallisuus:• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työ-
tyytyväisyys. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma
• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisope-tuksen integraatio opettajien silmin. Teokses-sa Ladonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?
• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.
• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting
• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittoma-kielentulkkausta parityönä Käpylän iltaoppi-koulussa.
Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsinginkoulutusyksikkö
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
102
Erityisalojen, poliisi- ja oikeustulkkaus,tulkkaus 5 ov
Tehtävät: kirkolliset tilaisuudet, esittävä taide,poliisi- ja oikeus, yleisluennotTavoitteet: Opiskelija tiedostaa poliisi- ja oikeus-tulkkauksen, esittävän taiteen tulkkauksen, ju-malanpalvelustulkkauksen ja kongressitulkkauk-sen taitovaatimukset. Hän soveltaa teoreettistatietoaan havaintoihinsa ja harjoittelee tulkkaus-ta erityisaloilla autenttisissa tilanteissa.
Sisältö:• erityisalojen kääntäminen ja tulkkaus• käsitteiden leksikaalistuminen ja vastaavuu-
det molemmilla työkielillä• kääntämisen validiteetin arviointi
Toteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: Etiikka ja tulkkaus
Pakollinen kirjallisuus:• Colin, J. & Morris, R. 1996. Interpreters and the
Leagal Process• Gebron, J. 1996. Sign to Speech: An introduc-
tion to theatrical interpreting• Ojala, R. 1993. Viittomakielen tulkkaus konfe-
renssissa. Mitä tulisi ottaa huomioon, kunkonferenssissa on tulkkaus viittomakielelle
• Sana tuli näkyväksi 2002, Pro Gradu -tutkiel-ma , Turun yliopisto
Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, Helsinginkoulutusyksikkö
Käännöskielten lingvistiset erot 5 ov
Tehtävät: lähde- ja kohdekielten äänne- ja muo-to- ja lauseopilliset erot käännösprosessissa; sa-nastolliset, semanttiset ja kulttuuriset erotkäännöskielten välillä; nimistön kääntäminenTavoitteet: Opiskelija perehtyy typologisesti toi-
sistaan poikkeavien kielten analyysiin kielen eritasoilla sekä on tietoinen kielellisten ja ei-kielel-listen merkitysten siirtämisen problematiikastakielestä ja moodista toiseen.
Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely ja projektioppiminenToteutusajankohta: jakso 5 (vain Helsingissä)Teemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö
Kääntäjän ammattikuva 5 ov
Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kääntäjän erilaisiintyö- ja toimintaympäristöihin sekä kääntäjänammattikuvaan.
Sisältö:• konkreettinen tutustuminen eri tavalla kään-
täjän työtä tekeviin henkilöihin ja heidäntyöskentelytapoihinsa sekä -välineisiinsä
• käytännön harjoittelu• videon ja digitaalisen tekniikan käyttö kääntä-
misen työvälineenä
Toteutustapa: työoppiminen tai itsenäinen opis-keluToteutusajankohta: jakso 6 (vain Helsingissä)Edeltävät opinnot: Käännöskielten lingvistiseterotTeemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutus-yksikkö
Opetuksen suunnittelu * 5 ov
Tavoitteet: Opiskelija hallitsee erilaisia vieraankielen ja uuden kommunikaatiotavan oppimis-tapoja sekä ymmärtää erilaisia oppijoita ja op-pimisstrategioita. Hän kykenee tuottamaanopetus- ja tuntisuunnitelmia koulutus- ja ohja-ustapahtumiin erilaiset oppijat huomioon otta-en sekä osaa käyttää ja soveltaa viittomakielenopetuksen opetusmateriaaleja.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
103
Sisältö:• erilaiset vieraan kielen ja uuden kommuni-
kaatiotavan oppimistavat• erilaiset oppijat ja oppimisstrategiat• viittomakielen opetuksen opetusmateriaalit
ja niiden soveltava käyttö• Oppiminen ja oppimiskäsitykset P OKL 124.
Orientoiva kirjallisuus:• Aikuisten kielitaito. 1993. Opetushallitus. Hel-
sinki.• Hely 1 & 2 opetusmateriaali.• Kristiansen, I. 1998. Tehokkaita oppimisstrate-
gioita. Opetushallitus.• Leino, A-L. 1981.• Kielididaktiikka.• Marton, F., Dahlgren, L., Svensson, L. & Säljö, R.
1980.• Oppimisen ohjaaminen. Espoo: Weiling &
Göös.• Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.)
1999. Kielenoppimisen kysymyksiä.• Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentu-
misena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksenperusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyToteutusajankohta: jakso 5, teeman voi valitakolmantena opiskeluvuonna (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö
Oppimisen ohjaaminen * 5 ov
Tehtävät: Kirjallisuuteen perehtyminen, lehtiar-tikkeleihin yms. taustamateriaaleihin tutustumi-nen ja oman artikkelin kirjoittaminen (varhais-kasvatuksen näkökulma). TAI Aikuinen oppijanaja aikuisen oppimisen ohjaaminen (aikuiskasva-tuksen näkökulma), JA tutustuminen viittoma-kielisten lasten yhdistys- ja kuntoutustoimin-taan, käytännön harjoittelut perheissä, päiväko-deissa tai kouluissa ja siitä raportointi.
Tavoitteet: Opiskelija orientoituu oppimisen oh-jaajana toimimiseen koulutuksen suunnitteluun,toteutukseen ja arviointiin. Hän saa valmiuksiaopettajan identiteetin rakentamiseen ja oppi-misen ohjaamisen erilaisiin näkökulmiin ope-tustilanteissa kohderyhmänä perheet ja päivä-kodit.
Sisältö:• koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi• opettajan identiteetin rakentaminen• oppimisen ohjaamisen erilaiset näkökulmat• viittomakielisten lasten yhdistys- ja kuntou-
tustoimintaan• Varhais- ja alkukasvatus P OKL 122 tai vaih-
toehtoisesti Aikuiskoulutuksen suunnittelu jaoppimisen ohjaaminen AIKY 03.
Orientoiva kirjallisuus:• Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. 1999.
Esi- ja alkuopetuksen • didaktiikka.• Ekola, J. 1994. Johdatusta ammattikorkeakou-
lupedagogiikkaan.• Hakkarainen, K. , Lonka,K. & Lipponen, L.
1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnanrajat ja niiden ylittäminen.
• Hujala, E. ym. 1998. Päivähoidosta varhaiskas-vatukseen.
• Hytönen, J. 1998. Lapsikeskeinen kasvatus.• Kajanto, A. 1993. Aikuisen oppimisen uudet
muodot. Kohti aktiivista oppimista.• Kajanto, A. (toim.) 1995. Aikuiskoulutuksen
arviointi: panoraamoja ja lähikuvia.• Kauppi, A. 1992. Aikuiskoulutuksen suunnit-
telun kehityslinjoja.• Korpinen, E. (toim.) 2000. Esiopetus. Nyt!• Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor: itsenäis-
tyvän oppijan ohjaaja.• Lonka, K. & Lonka, I. 1991. Aktivoiva opetus.• Miettinen, S.& Väänänen, S. 1998. Näkökul-
mia lapsuustutkimukseen.• Teoksessa L. Laurikainen (toim.) Koti kasvat-
tajana, elämä opettajana. Kasvatus- ja koulu-tuskulttuurit tutkimuskohteina.
• Rauste-von Wright, M-L. 1997. Opettaja
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
104
tienhaarassa – konstruktivismia käytännössä.• Ruoppila, I. ym. (toim.) 1999. Varhaiskasvatuk-
sen tutkimusmenetelmiä.(osa lasten arki javuorovaikutus, sivut 174-277.)
• Sallila, P. & Vaherva, T. (toim.) 1998. Arkipäi-vän oppiminen.
• Takala, A. & Takala, M. ( 1988 tai 1992) Psyko-loginen kehitys lapsuusiässä.
• Vaherva, T. & Ekola, J. 1986 (uudemmat pai-nokset). Aikuisten opettamisen taito.
• Vasta, R. (toim.) 1997. Kuusi teoriaa lapsenkehityksestä.
• Lehtiartikkeleita: Nappi, Avaintieto-kansio, vi-deomateriaalia.
Toteutustapa: Kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentelyToteutuksen ajankohta: jakso 6 (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö
OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OV
Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa tieteellisentutkimuksen periaatteiden ja menetelmien hal-lintaa sekä oman toimialan tutkimustraditiontuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantunti-juutensa valitsemallaan suuntautumisalueella.Hän osaa arvioida sekä omaa tutkimuksellistalähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoi-sia näkökulmia. Parhaimmillaan opinnäytetyössäluodaan uusia teoreettisia ratkaisuja ja käsitteitäja sen tulokset ovat siirrettävissä suoraan viitto-makielentulkin ammattikäytäntöön. Kokonai-suus jakaantuu tutkimusmenetelmien opiske-luun ja opinnäytetyön tekemiseen.
Tutkimusmenetelmät 1, 5 ov
Tehtävät: yleisen tutkimuksen perusteet, tutki-musmenetelmät, opinnäytetyön ideapaperi, ex-cel-taulukkolaskenta, yleinen soveltava kielen-
tutkimus, viittomakielen tutkijan näkökulma
Tavoitteet: Opiskelija orientoituu opinnäytetyö-hön osana ammatillista kehittymistään, tietäätutkimuksen teon perusperiaatteet, perehtyyopinnäytetyön tarkoitukseen ja sille asetettui-hin vaatimuksiin ja orientoituu opinnäytetyönsätekemiseen.
Sisältö: tutkimuksen aiheen valinta ja tutkimuk-sen eteneminen, tutkimuksen etiikka, excel-tau-lukkolaskentaohjelma, soveltava kielen tutkimusToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentelyToteutusajankohta: jakso 5
Pakollinen kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-
kimusmetodeihin – metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.
• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.
• Humak. Opinnäytetyöopas.
Edeltävät opinnot: -Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Asi-oimistulkkaus tehtävä Suomen kieli tulkkauk-sessa
Tutkimusmenetelmät 2, 5 ov
Tehtävät: tutkimussuunnitelma, tilastomatema-tiikan perusteet, tieteellisen viestinnän perus-teet, kielitieteellinen tutkimus / vtl02Tavoitteet: Opiskelija syventää tutkimuksen te-kemisen taitoja viittomakielialaan suuntautuenja vahvistaa valmiuksia tieteellisten periaattei-den mukaisten raporttien, selvitysten ja tutkiel-mien laatimiseen. Hän perehtyy opinnäyte-työnsä lähtökohtiin niin, että pystyy perustele-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
105
maan opinnäytetyönsä valintoja ja arvioimaanmuiden tekemiä suunnitelmia.
Sisältö: tutkimuksen etenemisen konkretisointi,tieteellinen viestintä, tilastomatematiikka, kielentutkimusToteutustapa: kontaktiopetus, seminaarityös-kentely ja itsenäinen työskentelyToteutusajankohta: jakso 2, vtl02 jakso 7
Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-
kimusmetodeihin - metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.
• Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Moilanen, P.(toim.) 1999. Siinä tutkija missä tekijä: Toimin-tatutkimuksen perusteita ja näköaloja.
• Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulli-seen tutkimukseen. 3. painos.
• Hirsjärvi S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.
• Humak. Opinnäytetyöopas.
Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintai-sina opintoina lapselle tulkkaus*, esittävän tai-teen tulkkaus* sekä yhteiskunta ja tulkkaus*
Opinnäytetyö 1, 5 ov
Tehtävät: tutkimuksen teoreettinen osuus, tutki-musseminaariesitys, tutkimusseminaarissa op-ponointiTavoitteet: Opiskelija osoittaa kykenevänsä itse-näiseen tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen ar-viointiin ja oman toimialansa tiedon kartuttami-seen. Hän harjoittelee selkeää viestintää ja ana-lyyttistä keskustelua ammattialansa aihealueista.
Sisältö:• opinnäytetyön aihealueen aiempaan materi-
aaliin ja tietoon tutustuminen• opinnäytetyön teoreettisen osuuden tai pro-
jektin taustojen tms. työstäminen
Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentely ohjausta hyväksikäyttäen; seminaari-työskentely on osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 7
Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-
kimusmetodeihin - metodin valinta ja aineis-tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.
• Hirsjärvi, Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki jakirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.
• Humak. Opinnäytetyöopas.
Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyk-sikkö
Opinnäytetyö 2, 5 ov
Tehtävät: opinnäytetyö, posteritilaisuus, tutki-musseminaariesitys, tutkimusseminaarissa op-ponointi, kypsyysnäyteTavoitteet: Opiskelija osoittaa ammatillisenasiantuntijuutensa kehittymisen ja vahvistaaammatillisiin asioihin liittyviä viestintätaitojaan.Sisältö: opinnäytetyö, posteriesitelmä ja pos-terin tekoToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työs-kentely ohjausta hyväksikäyttäen; seminaari-työskentely on osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 2Pakollinen kirjallisuus: Seminaarityöt
Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tut-
kimusmetodeihin – metodin valinta ja aineis-
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
106
tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jy-väskylä: PS-kustannus.
• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.
• Humak. Opinnäytetyöopas.
Edeltävät opinnot: Opinnäytetyö 1Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Päivi Rainò Helsingin koulutusyk-sikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaasti valit-tavia opintoja yhtä aikaa menossa.
VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 10 OV
Vapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulu-tusohjelman tarjonnasta, koko Humakin tarjon-nasta ja muiden vastaavantasoisten oppilaitos-ten tarjonnasta. Opiskelija voi valita esimerkiksiviestinnän opintoja ja osallistua Humakin koulu-tusohjelmien yhteiseen lehtipajaan (ks. Kulttuu-ripalvelujen koulutusohjelma, Kulttuuriviestintä-palvelut B 5 ov). Opiskelumuotona voivat ollatietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, pro-jektit ja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opin-noilla opiskelija voi vahvistaa osaamistaan valit-semassaan ammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.
KUUROSOKEAT JAKUUROUTUNEET 5 OV
Kuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeiden kommuni-kaatio 1 ovKuurosokeiden tulkkaus 1 ovKuuroutuneille tulkkaus 1 ovKuurosokeiden kurssi 1 ov (Edellyttää perustie-toja kuurosokeudesta, kuurosokeiden kommu-nikaatiosta ja tulkkauksesta)
Humakin lehtipaja 5 ov
Opiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyö-hön sekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema to-teutetaan kaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoi-den kesken ja kehittää yhteishenkeä ammatti-korkeakoulussa. Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä. Il-moittaudutaan Korpilahden yksikköön.
Projektioppiminen: Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti jaTurku: Lehtipaja toteutetaan lukuvuonna2003–04 kahtena projektina, joista toinen ajoit-tuu jaksoille 2.–4. (syyslukukauden lehti) ja toi-nen jaksoille 5.–7. (kevätlukukauden lehti).Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)
Kulttuurikasvatuksen suuntautumisenteemat 20 ovVoidaan hopsata yksittäisinä teemoina vapaastivalittaviin opintoihin.
Kulttuuri-identiteetin rakentuminen 5 ovVähemmistöryhmien kulttuuritoiminta 5 ovOsallistava ja yhteisöllinen kulttuuritoiminta5 ovKasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottami-nen 5 ov
Kasvatustieteen pedagogisetopinnot 10 ov
Ks. opintojen kuvaukset s. 94. (140 ov:n viitto-makielentulkin koulutusohjelmassa opiskelevillekasvatustieteen pedagogisten opintojen kuvauk-set ovat samat kuin 160 ov:n ohjelmaa suoritta-villa.)
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
107
AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 20 OV
Opiskelija valitsee yhden suuntautumisalueenseuraavista neljästä vaihtoehdosta: viittomakieli,kääntäminen ja/tai tulkkaus, kuurosokeiden ja/tai kuuroutuneiden tulkkaus, pedagogiset suun-tautumisopinnot. Jokaiseen sisältyy neljä tee-maa:• suuntautumisen teoria (5 ov),• suuntautuminen työelämässä (5 ov),• suuntautumiseen liittyvä projekti tai hanke
(5 ov) sekä• suuntautumisen käyttöteoria suhteessa viit-
tomakielentulkin ammattikuvaan (5 ov).
VIITTOMAKIELENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Tavoitteet: Opiskelija syventää kielen lingvististätietämystään, laajentaa viittomakielisen yhtei-sön ja kulttuurin tuntemustaan sekä harjoittaaaktiivisesti viittomakielen taitoaan osallistumallaviittomakielisen yhteisön toimintaan yhtäjaksoi-sella pidemmällä aikavälillä. Lisäksi opiskelija laa-jentaa ja soveltaa lingvististä tietouttaan viitto-makielestä.
Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopin-not haluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa sopi-malla tavalla. Tiedonhankinta voi tapahtua osal-listumalla alan seminaareihin, asiantuntijoidenluentoihin sekä perehtymällä kansainvälisiin tut-kimuksiin ja kirjallisuuteen. Opiskelija voi syven-tää tietojaan myös pienimuotoisten tutkimus-ten kautta.
Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö
KÄÄNTÄMISEN JA/TAI TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Tavoitteet: Opiskelija syventää tulkkauksen teo-reettista tietoa, osaamistaan työoppimisessasoveltamalla teoriaa alan työtehtävissä ja ym-märrystään tulkkauksen asemasta yhteiskun-nassa. Hän hankkii valmiuksia työelämän kehit-tämiseen ja luo henkilökohtaiseen ammatilli-seen profiiliinsa sopivaa käyttöteoriaa.
Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopin-not haluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa, sopi-malla tavalla. Esimerkkejä vaihtoehdoista: kau-nokirjallisuuden tai asiatekstien kääntäminen,kulttuuri-, kongressi- tai oikeustulkkaus.Toteutusajankohta: jaksot 1, 3-4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaavat: Tulkkauksen suuntautumis-opinnot Marjukka La Cross, Kuopion koulutus-yksikkö ja Marja Koistinen, Helsingin koulutus-yksikkö; Kääntämisen suuntautumisopinnot Päi-vi Rainò, Helsingin koulutusyksikkö
KUUROSOKEIDEN JA/TAIKUUROUTUNEIDEN TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Tavoitteet: Opiskelija syventää kuurosokeille/kuuroutuneille tulkkauksen teoreettista tietoahankkimalla tietoa uusimmista tutkimuksista jakäytänteistä. Hän syventää osaamistaan työop-pimisessa soveltamalla teoriaa alan monipuoli-sissa työtehtävissä ja ymmärrystään kuuro-sokeille/kuuroutuneille tulkkauksen merkityk-sestä yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskun-nallisella tasolla. Opiskelija on tietoinen ajan-kohtaisista kuurosokeiden/kuuroutuneidentulkkipalveluun liittyvistä hankkeista ja projek-
VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA
108
teista sekä hankkii itselleen valmiuksia ja taitojakehittää alan tulkkipalvelua ja tulkkausta. Hänluo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiilinsasopivaa käyttöteoriaa.
Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaa kuu-rosokeille/kuuroutuneille tulkkauksen suuntau-tumisopintonsa haluamallaan, hops-ohjaajansakanssa, sopimalla tavalla: kontaktiopetus, itsenäi-nen työskentely, työoppiminen, projektit
Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopi-on koulutusyksikkö
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
PEDAGOGISETSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OV
Tavoitteet: Opiskelija perehtyy oppimisen pe-ruskäsitteisiin, erilaisiin kielenopetusmenetel-miin ja materiaaleihin sekä erilaisiin oppimisti-lanteisiin. Hän soveltaa tietojaan käytäntöönerilaisissa opetustilanteissa. Opiskelija osaaopettaa viittomakieltä vieraana kielenä ja saaperustiedot viittomien sekä viittomin tuetunpuheen opettamiseen korvaavana kommuni-kaatiokeinona perheille ja sitä työssään tarvitse-ville.Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työs-kentely, työoppiminen, projektit.
Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulu-tusyksikkö ja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö
109EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC
In addition to the Modular Topics listed hereHumak offers a wide variety of lectures andseminars in English during the Academic Year.Further information on these activities may beobtained by contacting the international co-ordinators of each unit. The contact details arementioned below.
Adventure Education
The students will learn both the theory andpractice of adventure education. The studentswill be assessed on their technical skills as wellas on their understanding of the theories andphilosophy of adventure education. In additionthey will learn social sciences and creative arts.The course offers a humanistic approach tolearning within this area.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, experiential learning, expeditions,cultural activities, participative action-centredresearch, e-learning
Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: From September to November2003Fees: NoneApplication deadline: 31st May 2003Credits: 20 ECTS
EDUCATION IN ENGLISH ATHUMANITIES POLYTECHNIC
Further information and applications:Humanities PolytechnicMs Maria KontinenThe Tornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel: +358 16 2119 211fax: +358 16 2119 222e-mail [email protected]
Finnish Institutions and Civil Society inCultural Production
During the course the students learn the roleof the welfare state in cultural activities. Theylearn to understand the economic foundationof culture as part of the state structure. Inaddition the Scandinavian model of culturaladministration will be looked at. The studentswill also study the role and significance of thedifferent organisations present in the culturalsector. The course will also provide an insightinto the Finnish education system and how itencourages cultural activities. Furthermore theparticipants will look at cultural education andthe cultural life cycle from a Finnishperspective.Methods of study: Contact lessons, visits to artevents and institutions, group work, projectwork and a learning diary.
110
Prerequisites: Can be negotiated with theKauniainen Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolement within theSocrates networkStudy period: 14.1.–22.2.2004Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 15 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Kauniainen UnitMr Risto RuottunenVanha Turuntie 1402700 KauniainenFinlandtel: +358 9 54 04 24 13fax: +358 9 54 04 24 [email protected]
Wilderness Adventure and OutdoorActivities
This module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experiential learningin outdoors. The course focuses on winteractivities and sports, e.g. skating, skiing,snowshoe walking, winter hiking, snow building,ice fishing etc. Students learn to takeresponsibility for themselves as well as for theircompanions in different terrain and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and they learnhow to work in groups.After completing the module students will becompetent in basic outdoor skills, gain skills towork as an instructor of experimental learningsituations in outdoor activities and be able toplan and carry out a happening based onexperience in wilderness.
Methods of study: contact lessons, groupworking, experiential learning, learning tasks
Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: 16.2.–21.3.2004Fees: Can be negotiated with the HaapavesiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: 9th January 2004Credits: 7,5 ECTS
Futher information and applications:Humanities PolytechnicThe Haapavesi UnitP.O. Box 6286601 HaapavesiFinlandTel: +358 8 4549 500Fax: + 358 8 450 [email protected]
Production and Management of theUgrian Festival
Students will participate in the production andmanagement of the Ugrian Festival held inImatra. The festival contains numerousperformances, mainly music, produced bydifferent Finno-Ugrian peoples. The main eventof the festival will be a new Finno-Ugrianproduction, where theatre, music and danceare combined. The aim of the festival is topromote the awareness of Finno-Ugriancultures in Finland and bring them to theattention of the public. The students becomeacquainted with the Finno-Ugrian culture indaily life and learn to see how the past andpresent are intertwined. They will also reflectupon how to render folk-culture into a viablemodern form. Each year a different emphasis isplaced on the art forms produced during thefestival. The course is completed as workplacement and the working language is English.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
111
Methods of Study: Project work, visits to artevents, learning diary.
Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 4.8.–7.9.2003Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Joutseno UnitMr. Juha Iso-AhoPöyhiänniementie 254100 JoutsenoFinlandtel: +358 5 610 0114fax: +358 5 610 0125e-mail: [email protected]
Ethnic and Local Cultures in Europe
During the course the students becomefamiliar with the main ethnic groups and localcultures in Europe and in Finland in particular.In addition they become acquainted with therole of various ethnic minorities present inmodern Europe. Furthermore the courseenhances discussion on the position ofminority cultures with regard to main culturesin Europe. The students also learn to organizecultural events which are based on ethnic andlocal cultures. They will study the Sami andFinland’s Roman minority cultures in particular.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, case studies, visits, learning diary, reports,project work
Prerequisites: Can be negotiated with theKorpilahti Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolment within the
Socrates networkStudy period: 29.3.–2.5.2004Fees: Can be negotiated with the KorpilahtiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTS
Further information and applicationsMs Sanna PekkinenHumanities PolytechnicThe Korpilahti UnitTähtiniementie 2641800 Korpilahtitel: +358 14 820 12 14fax: +358 14 820 12 18
Cultural Production in an InternationalEnvironment
This module is a part of a transatlantic projectbetween three European partners and threeCanadian partners. The European partners areHumanities Polytechnic in Finland, The Univer-sity of Trento in Italy and The HogeschoolRotterdam in Holland. The Canadian partnersare: The University of Nipissing, The Universityof York and L’Université du Québec áMontréal.
The students will receive a critical, multiculturalinsight into the different methodologies ofinvestigating a similar topic. During the modularcourse “Cultural Production in an InternationalEnvironment” the students will learn thevarious approaches used in different countrieswhile producing for example cultural events orstudying multicultural issues. Each partnerapproaches the common theme from a uniqueperspective. A variety of learning methods willbe used during the course. The modular coursegives the students the possibility to learn aboutinternational project work and co-operation inpractice. This course includes several different
EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC
112
parts: An introduction to the theme (1.5ECTS), the specific course topic planned andtaught by each partner (4.5 ECTS) and theConclusion (1.5 ECTS). The topics developedby each partner may include the following:cultural identity, culture as a semiotic proccess,culture and history, transmission of tradition,story telling, native creativity in Canada,experiences and realities in multi-culturalgroups and cultural stereotypes.Methods of study: Contact lessons, e-learning,video-conference, group work and learningdiary.
Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates network or EU–Canada projectStudy period: 23.2.–28.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 1.11.2003Credits: 7.5 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Turku UnitHarjattulantie 6020690 TurkuFinlandTel: +358 2 2762 000Fax:+358 2 2762 001E-mail: [email protected]
Human Rights and Eradicationof Racism
The module will make students acquaintedwith major agreements and principles ofHuman Rights and the contexts in which theyoccur. Students will be conversant withdifferent approaches to racism and willappreciate anti-racist aims and campaigns inyouth work. The purpose of the module is togive students an ability to understand HumanRights in a broader sense and understand their
responsibility within their work place at thesame time. The students understand the basicprinciples of Human Rights. In addition they willunderstand the aims and means of anti-racistactivities. The unit will be taught in close co-operation with different international organi-zations such as the United Nations andAmnesty International. Human rights andbreaking these will be closely looked at indifferent parts of the world. The studyingmaterial will be handed out to students at thebeginning of the module.Methods of study: Contact learning, Inde-pendent study, work placement
Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 23.2. –28.3. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 53708450 Hormajärvitel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]
Multicultural Urban Youth Work
The module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
113
language skills. The module increasesopportunities in participation in internationalexchanges later on. Within the module thestudents plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people facingspecial young people’s problems. In the projectthe students endeavour to integrate thetheory and practise. Other aims are thedevelopment of one’s interpersonal skills, ofone’s intercultural communication skills andbecoming acquainted with the use of socialpedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.Methods of study: Contact learning + projectReading: Review of National Youth Policy(1997)
Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 29.3. –2.5. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10. 2003Credits: 7.5 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 81 60fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]
Orientation to Adventure Education
During the module the student will getacquainted with the history, philosophy andtraditions of adventure education as well as willlook at the different environments in which theadventure education can take place. Byparticipating in the activities used in the
adventure education the student will getexperience in using the method, knowledge ofhow to work in groups and of meaning ofgroup processes. Further education in the fieldwill also be looked at more closely. The module(in English) is aimed at both home andinternational students and therefore issues ofcross- cultural communication in adventureeducation will come across. At the end of themodule the student will have a written exambased on the books listed below.Methods of study: Contact learningReading: Mortlock C (1989) The AdventureAlternative. Schoel J, Prouty D & Radcliffe P(1988)Islands of Healing: A guide to Adventure BasedCounselling
Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 3.5.–31.5.2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMs Hannele PulkamoKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: [email protected]
Global Youth Work
The students will familiarize themselves withthe global aspects of young peoples’ lives andtheir use of leisure. They will take a look at themeaning of international education and newcultures. The students will learn to understandtheir own cultural background and how it
EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC
114
affects their way of thinking. They will also try tofind answers to the following questions: Whatare the global problems of today? How doesglobalisation discriminate and marginalizepeople? How do global issues affect youngpeople and their development?The course will teach the methods and modelsused in multicultural youth work and the keyissues to remember when working in amulticultural group. The students will learn howleisure work and tourism can increase ourunderstanding of cultures and globalisation. Thecourse will offer the students models, whichmay be used in leisure work to increase thebenefits of globalisation. The students will alsolearn how leisure activities both, maintain ourown cultural identity and increase ourunderstanding of other cultures. The topicscovered during the course include: Globaltrends in young peoples’ leisure; leisure trends(western versus global); problems caused byglobalisation for young people; the benefits ofglobalisation for young people; global trends in
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
travel; multicultural awareness and under-standing diversity; integration of immigrants;global ethics; theories of globalisation; leisure asa tool against marginalisation; characteristicsand sociology of leisure.Methods of study: Texts, films, visits
Prerequisites: NoneEntry requirements: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 19.1.–26.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 28.11.2002Credits: 18 ECTS
Further information and applications:Humanities PolytechnicTornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel +358 16 2119 200, fax +358 16 2119 222e-mail: [email protected]
115OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004
OPINTOJEN AJOITUS KOULUTUS-YKSIKÖITTÄIN 2003–2004
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
(Työ
oppi
min
en)
HA
APA
VE
DE
N K
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖO
petu
s al
kaa
25.8
.03
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isy,
Kans
alai
s- ja
järje
stöt
oim
inta
JOE
NS
UU
N K
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖO
petu
s al
kaa
15.8
.03
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isy,
Taid
e ja
kul
ttuu
ri nu
oriso
kasv
atuk
sess
a
LO
HJA
N K
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖO
petu
s al
kaa
25.8
.03
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isy,
Kans
alai
stoi
min
nan
ja n
uoris
otyö
n tu
otta
ja
KAN
SALA
ISTO
IMIN
NA
N JA
NU
ORI
SOTY
ÖN
KO
ULU
TUSO
HJE
LMA
Jaks
o 1
4.8.
-7.
9.-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
orie
ntaa
tio- T
ieto
- ja
vie
stin
täte
kniik
ka k
ansa
laist
oim
inna
ssa
janu
oriso
työs
sä-
(Työ
oppi
min
en)
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Leiri
koul
u- ja
leiri
toim
inta
- Ki
elita
ito k
ansa
invä
liste
n su
htei
den
peru
stan
a-
Opi
nnäy
tety
ö-
(Työ
oppi
min
en)
Jaks
o 2
8.9.
-12
.10.
Jaks
o 3
13.1
0. -
16.1
1.
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt- T
yöel
ämät
iedo
n pe
rust
eet
- Er
ityisr
yhm
ien
ohja
amin
en- T
utki
mus
men
etel
mät
2
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Nuo
rten
osa
llisuu
s- T
aide
kasv
atus
ja k
äden
taid
ot o
hjau
ksen
väl
inee
nä- T
yöel
ämät
iedo
n pe
rust
eet
- Tie
to-
ja v
iest
intä
tekn
iikka
kan
sala
istoi
min
nass
a ja
nuor
isoty
össä
-pr
ojek
ti-
Kiel
itaito
kan
sain
välis
ten
suht
eide
n pe
rust
ana
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt-
Mon
ikul
ttuu
rinen
työ
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
- O
pinn
äyte
työ
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt-
Kans
alai
stoi
min
nan
kehi
ttäm
inen
ja m
allin
tam
inen
/Tu
tkim
usm
enet
elm
ät 1
- Eh
käise
vä p
äihd
etyö
/Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
- Jär
jest
öjoh
tam
inen
ja jä
rjest
ötoi
min
nan
kehi
ttäm
inen
- Sy
rjäyt
ymise
n eh
käisy
n su
unta
utum
isopi
ntoj
enpr
ojek
ti
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt-
Järje
stöv
iest
intä
- N
uoru
us ja
nuo
rten
kul
ttuu
riset
kas
vuyh
teisö
t
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kasv
atuk
sen
arvo
peru
sta
ja e
läm
änka
ari
- Sy
rjäyt
ymise
n ris
kit
- Kan
sala
istoi
min
nan
ja n
uoris
otyö
n m
uuto
spro
sess
it-
Mon
iam
mat
illine
n nu
orte
n pa
rissa
teh
tävä
työ
- O
pinn
äyte
työ
Jaks
o 4
17.1
1. -
21.1
2.-
Eri-i
käist
en o
hjaa
min
en-
Ehkä
isevä
päi
hdet
yö/ T
utki
mus
men
etel
mät
1-
Kans
alai
stoi
min
nan
kehi
ttäm
inen
ja m
allin
tam
inen
/Tu
tkim
usm
enet
elm
ät 1
- Kan
salai
s- ja
järje
stöt
oim
inna
n su
unta
utum
isopi
ntoj
enpr
ojek
ti-
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isyn
suun
taut
umiso
pint
ojen
proj
ekti
- M
iele
nter
veys
ja s
yrjä
ytym
inen
- Tai
de ja
kul
ttuu
ri yk
silöl
lisen
ä ja
yht
eisö
llisen
ä ilm
iönä
- H
yvin
voin
tiyht
eisk
unna
n pe
rust
eet
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Palv
elut
uott
amise
n pe
rust
eet
- Ko
hden
nett
u ja
erit
yisn
uoris
otyö
- Vie
stin
tä ja
mar
kkin
oint
i-
Han
kkee
t ja
tuo
tant
opro
sess
it-
Ehkä
isevä
päi
hdet
yö-
Opi
nnäy
tety
ö
Jaks
ot
Ilmoi
ttau
tum
inen
ens
imm
äise
lle ja
ksol
le p
äätt
yy 3
1.5.
Mui
lle ja
ksoi
lle il
moi
ttau
tum
inen
pää
ttyy
nel
jä v
iikko
a en
nen
jaks
on a
lkua
.
116
- H
yvin
voin
tiyht
eisk
unna
n pe
rust
eet
- O
pinn
äyte
työ
HA
AP
AV
ED
EN
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
JOE
NS
UU
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖL
OH
JAN
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
Jaks
o 5
22.1
2. -
22.2
.- T
utki
mus
men
etel
mät
2-
Opi
nnäy
tety
ö-
Palv
elut
uott
amise
n pe
rust
eet
- Ka
svat
ukse
n ar
vope
rust
a ja
elä
män
kaar
i
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Hyv
invo
intiy
htei
skun
nan
peru
stee
t-
Nuo
ruus
ja n
uort
en k
ultt
uuris
et k
asvu
yhte
isöt
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 2
- La
sten
ja n
uort
en li
ikun
nano
hjau
ksen
per
uste
et
Jaks
o 6
23.2
. -28
.3.
Jaks
o 7
29.3
. - 2
.5.
- N
uort
en o
sallis
uus
- Wild
erne
ss A
dven
ture
and
out
door
Act
iviti
es-
Opi
nnäy
tety
ö
- La
sten
ja n
uort
en li
ikun
nano
hjau
ksen
per
uste
et-
Dra
ama
ja t
eatt
eri-i
lmai
su n
uoris
o- ja
vap
aa-
aika
työs
sä-
Seik
kailu
turv
allis
uus
- O
pinn
äyte
työ
- Jä
rjest
ötoi
min
nan
peru
stee
t-
Osa
llista
van
draa
man
men
etel
mät
- H
uman
Rig
hts
and
Erad
icat
ion
of R
acism
- Pr
ojek
tinha
llinna
n pe
rust
eet
- Li
ikun
taku
lttuu
ri ja
res
urss
it
- N
uoru
us ja
nuo
rten
kul
ttuu
riset
kas
vuyh
teisö
t- T
yöpa
jaoh
jaaj
a ja
työ
paja
peda
gogi
ikka
- Ka
nsal
aist
oim
inna
n vo
imav
arat
- Er
ityisr
yhm
ät ja
vam
mai
styö
- Osa
llisuu
s ja
yht
eisö
llisyy
s ku
lttuu
risiss
a ko
ntek
stei
ssa
- Sy
rjäyt
ymise
n ris
kit
- Yks
ilön
ja r
yhm
änoh
jauk
sen
peru
stee
t-
Nuo
risor
ikol
lisuu
s ja
sen
ehk
äisy
- M
ultic
ultu
ral U
rban
Yout
h W
ork
- Pr
ojek
tien
joht
amin
en-
Mie
lent
erve
ys ja
syr
jäyt
ymin
en-
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isyn
suun
taut
umiso
pint
ojen
proj
ekti
- Pa
lvel
utuo
ttam
iseen
liitt
yvä
proj
ekti
- O
pinn
äyte
työ
Jaks
o 8
3.5.
-31
.5.
- Yks
ilön
ja r
yhm
äohj
auks
en p
erus
teet
- Re
tkei
lyka
svat
us- Y
ksilö
n ja
ryh
män
ohja
ukse
n pe
rust
eet
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
- O
pinn
äyte
työ
- Toi
min
nallis
ten
men
etel
mie
n oh
jaam
inen
- Se
ikka
iluka
svat
ukse
n or
ient
aatio
(en
gl.)
- M
aaha
nmuu
ttaj
atyö
- O
pinn
äyte
työ
Jaks
o 9
1.6.
- 3
1.7.
- Le
iriko
ulu-
ja le
irito
imin
ta
Jaks
ot
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
117
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Kiel
itaito
kan
sain
välis
ten
suht
eide
n pe
rust
ana
NU
RM
IJÄ
RV
EN
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
Ope
tus
alka
a 25
.8.0
3
SU
OL
AH
DE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖO
petu
s al
kaa
8.9
.03
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isy,
Kans
alai
stoi
min
nan
ja n
uoris
otyö
n tu
otta
ja
TO
RN
ION
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
Ope
tus
alka
a 6.
8.03
Syrjä
ytym
isen
ehkä
isy, S
eikk
ailu
kasv
atus
,Ka
nsai
nväl
iset s
uhte
et, K
ansa
laist
oim
inna
n ja
nuo
risot
yön
tuot
taja
Jaks
o 1
4.8.
-7.
9.-
Hen
kise
t vo
imav
arat
työ
ssä
- Jä
rjest
ötoi
min
nan
peru
stee
t-
Nuo
risok
asva
ttaj
ana
koul
ussa
- Tie
to-
ja v
iest
intä
tekn
iikka
nuo
risot
yöss
ä-
Opi
nnäy
tety
ö-
(Työ
oppi
min
en)
- Yks
ilön
ja r
yhm
änoh
jauk
sen
peru
stee
t-
Hyv
invo
intiy
htei
skun
nan
peru
stee
t-
Lajit
aido
t se
ikka
iluka
svat
ukse
ssa
- Le
iriko
ulu-
ja le
irito
imin
ta-
Opi
nnäy
tety
ö-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
orie
ntaa
tio-
Seik
kailu
kasv
atus
-suu
ntau
tum
isopi
ntoj
en p
roje
kti
- (T
yöop
pim
inen
)
Jaks
o 2
8.9.
-12
.10.
Jaks
o 3
13.1
0. -
16.1
1.
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
orie
ntaa
tio-
Järje
stöv
iest
intä
- Työ
eläm
ätie
don
peru
stee
t-
Järje
stöv
aiku
ttam
inen
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Joht
ajuu
s ja
esim
iest
aido
t-
Koul
u ja
syr
jäyt
ymise
n eh
käisy
- Sy
rjäyt
ymise
n ris
kit
- Työ
eläm
ätie
don
peru
stee
t-
KIEL
ITA
RJO
NTA
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Osa
llistu
van
draa
man
men
etel
mät
nuo
risot
yöss
ä-
Kans
ainv
älin
en h
umaa
ni n
uoris
otyö
ntek
ijä- T
erve
ys-
ja v
irkist
ysliik
unta
työ
yhte
isöss
ä-
Kans
ainv
älist
en t
apah
tum
ien
järje
stäm
inen
- El
ämän
hal
linta
ja k
olm
as s
ekto
ri-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
toim
inna
lliset
työ
tava
t- A
dven
ture
Edu
catio
n
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Kans
alai
stoi
min
ta ja
nuo
risot
yö e
nnen
ja n
yt-
Eri i
käist
en o
hjaa
min
en- T
oim
inna
lliset
men
etel
mät
järje
stöt
yöss
ä
- Ka
nsal
aist
oim
inta
ja n
uoris
otyö
enn
en ja
nyt
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät I
- N
uort
en o
sallis
uus
- Sy
rjäyt
ymise
n eh
käisy
n su
unta
utum
isopi
ntoj
enpr
ojek
ti-
Palv
elut
uott
amise
en li
ittyv
ä pr
ojek
ti-
KIEL
ITA
RJO
NTA
: Ruo
tsin
syv
entä
vä k
urss
i 2 1
ov
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Syrjä
ytym
isen
riski
t-
Palv
elut
uott
amise
en l
iitty
vä p
roje
kti
- KV
-suu
ntau
tum
isopi
ntoj
en p
roje
kti
- Sy
rjäyt
ymise
n eh
käisy
n su
unta
utum
isopi
ntoj
enpr
ojek
ti- A
dven
ture
Edu
catio
n- T
utki
mus
men
etel
mät
1- T
yöop
pim
inen
Jak
so 4
17.1
1. -
21.1
2.-
Hum
anism
i ja
vies
tintä
- Ka
svat
ukse
n ar
vope
rust
a ja
elä
män
kaar
i-
Ihm
inen
yht
eisö
n jä
sene
nä
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä-
Nuo
ruus
ja n
uoru
uden
kul
ttuu
riset
kas
vuyh
teisö
t-
Nuo
risoh
uolto
ja k
orja
ava
nuor
isoty
ö-
KIEL
ITA
RJO
NTA
: Eng
lann
in k
erta
usku
rssi
1 ov
- Ka
svat
ukse
n ar
vope
rust
a ja
elä
män
kaar
i-
Mie
lent
erve
ys ja
syr
jäyt
ymin
en-
Kultt
uurie
n ko
htaa
min
en-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
teor
eett
inen
tau
sta
- Adv
entu
re E
duca
tion
- O
pinn
äyte
työ
- Työ
oppi
min
en
Jaks
ot
OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004
118
- H
yvin
voin
tiyht
eisk
unna
n pe
rust
eet
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
NU
RM
IJÄ
RV
EN
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
SU
OL
AH
DE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖT
OR
NIO
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
Ö
Jaks
o 5
22.1
2. -
22.2
.-
Kasv
atuk
sen
arvo
peru
sta
ja e
läm
änka
ari
- Pa
lvel
utuo
ttam
isen
peru
stee
t- T
utki
mus
men
etel
mät
II
- KI
ELIT
ARJ
ON
TA: E
ngla
nnin
syv
entä
vä k
urss
i(A
cade
mic
Writ
ing)
1 o
v-
Opi
nnäy
tety
ö
- O
rient
oitu
min
en h
uman
istisi
in a
mm
atte
ihin
jaam
mat
tikor
keak
oulu
un-
Eri-i
käist
en o
hjaa
min
en-
Nuo
ruus
ja n
uort
en k
ultt
uuris
et k
asvu
yhte
isöt
- G
loba
l You
th W
ork
- O
pinn
äyte
työ
- La
jitai
dot
seik
kailu
kasv
atuk
sess
a
Jaks
o 6
23.2
. -28
.3.
Jaks
o 7
29.3
. - 2
.5.
- Jä
rjest
ötoi
min
nan
peru
stee
t-
Kans
alai
sjärje
stöj
en k
ehity
syht
eist
yö- T
oim
inta
muu
ttuv
assa
työ
eläm
ässä
- Se
ikka
iluka
svat
ukse
n or
ient
aatio
- N
uore
n se
ksua
alisu
uden
koh
taam
inen
- Ka
nsai
nväl
inen
, hum
aani
nuo
risot
yönt
ekijä
- KI
ELIT
ARJ
ON
TA :
Engl
anni
n sy
vent
ävä
kurs
si(C
omm
unic
atio
n Sk
ills)
1 ov
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä- T
aide
kasv
atus
ja k
äden
taid
ot o
hjau
ksen
väl
inee
nä-
Glo
bal Y
outh
Wor
k-
Nuo
rten
osa
llisuu
s-
Seik
kailu
turv
allis
uus
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 2
- Yks
ilön
ja r
yhm
änoh
jauk
sen
peru
stee
t-
Syrjä
ytym
isen
riski
t-
Nuo
risot
yö k
oulu
ssa
- M
iele
nter
veys
ja s
yrjä
ytym
inen
- Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
- Tal
ous
joht
amise
n vä
linee
nä-
KIEL
ITA
RJO
NTA
: Esp
anja
n ku
rssi
1 1
ov
- Ka
nsal
aist
oim
inta
ja n
uoris
otyö
enn
en ja
nyt
- Pa
lvel
utuo
ttam
isen
peru
stee
t- K
olm
as se
ktor
i kan
salai
stoi
min
nass
a ja
nuor
isoty
össä
- Ka
nsai
nväl
iset
vaih
to-o
hjel
mat
ja n
iiden
mah
dollis
uude
t-
Opi
nnäy
tety
ö
Jaks
o 8
3.5.
-31
.5.
- Pa
lvel
utuo
ttam
isen
peru
stee
t-
Nuo
rten
osa
llisuu
s-
Hyv
invo
intiy
htei
skun
nan
peru
stee
t- A
siaka
spal
velu
ja m
arkk
inoi
nti
- Toi
min
nallis
ten
men
etel
mie
n oh
jaam
inen
- Le
iriko
ulu-
ja le
irito
imin
ta-
KIEL
ITA
RJO
NTA
: (hu
om! I
tsen
äine
n ty
öske
ntel
y)Ru
otsin
kiel
inen
kirj
allis
uus
I 1 o
v, En
glan
nink
ielin
enki
rjallis
uus
I 1 o
v-
Opi
nnäy
tety
ö
- Yks
ilön
ja r
yhm
änoh
jauk
sen
peru
stee
t-
Seik
kailu
kasv
atuk
sen
toim
inna
lliset
työ
tava
t-
Lajit
aido
t se
ikka
iluka
svat
ukse
ssa
- O
pinn
äyte
työ
Jaks
o 9
1.6.
- 3
1.7.
Jaks
ot
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
119
- M
edia
kultt
uuri
(I)-
Etni
set
ja p
aika
lliset
kul
ttuu
rit (
P, T)
- Ku
lttuu
rin t
unte
mus
(I)
JOU
TS
EN
ON
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
KA
UN
IAIS
TE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖK
OR
PIL
AH
DE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖTU
RU
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
Ö
KULT
TUU
RIPA
LVEL
UJE
N K
OU
LUTU
SOH
JELM
A
Teem
aan
kuul
uu il
moi
ttau
tua
Hum
akPr
on k
autt
a ku
ukau
tta
enne
n ja
kson
alk
ua. I
lmoi
ttau
tum
inen
ens
imm
äise
lle ja
ksol
le p
äätt
yyku
itenk
in 3
1.5.
Pilk
ku o
ppim
isym
päris
tötu
nnus
ten
välis
sä il
moi
ttaa
, ett
ä te
emaa
tarjo
taan
mai
nitu
issa
oppi
misy
mpä
ristö
issä.
Vin
oviiv
atu
nnus
ten
välis
sä il
moi
ttaa
, ett
ä te
ema
tarjo
taan
mon
imuo
to-o
petu
ksen
a, jo
ka k
oost
uu m
aini
tuist
a op
pim
isym
päris
töist
ä.
Jaks
o 1
4.8.
-7.9
.- T
iedo
ttam
inen
(K)
- Jo
htam
inen
ja h
allin
non
teor
iat
(K/I)
- O
pinn
äyte
työ
(I/K)
- H
umak
in y
htei
set o
pinn
ot (
Orie
n..)
(K)
- Ku
lttuu
rin t
unte
mus
(I )
- M
ultim
edia
(K/
T)
- Ku
lttuu
rin ju
ridise
t ky
sym
ykse
t (K
/I)- V
iest
intä
(K)
- H
umak
in y
htei
set
opin
not
(K/V
/I)
- H
umak
in y
htei
set
opin
not
(K)
- Tai
de ja
kul
ttuu
ri yh
teisk
unna
ssa
(K)
- Ku
nnal
linen
kul
ttuu
rihal
linto
(K)
- Ku
lttuu
rin t
unte
mus
(I)
- M
etod
isem
inaa
ri (K
/I)-
Etni
set
ja p
aika
lliset
kul
ttuu
rit (
P)-
Kultt
uurit
ieto
us (
K/I)
- O
pinn
äyte
työs
emin
aari
(K/I)
- H
umak
in le
htip
aja
(P)
- Sy
vent
ävä
pere
htym
inen
joho
nkin
taite
enla
jiin ta
i kul
ttuur
in o
sa-a
luee
seen
(K,I)
- H
umak
in y
htei
set
opin
not
(K)
- Tai
de ja
kul
ttuu
ri yh
teisk
unna
ssa
(K)
- Ku
lttuu
ritie
tous
(I/K
)
- H
umak
in y
htei
set
opin
not
(Orie
n..)
(K)
- Kul
t.kas
vatu
s mon
ikultt
. yht
eisk
unna
ssa
(K)
- Tuo
ttaj
an t
yövä
linee
t (K
)-
Kultt
uurit
ieto
us (
I/K)
- O
pinn
äyte
sem
inaa
ri(K/
I)-
Met
odise
min
aari(
K/I)
- Ku
lttuu
rin t
alou
s (K
)-
Kultt
uurik
asva
tuks
en t
eore
ettin
enpe
rust
a (K
/I)- T
aide
ja k
ultt
uuri
yhte
is-ku
nnas
sa (
K)
- H
umak
in y
htei
set
opin
not
(K)
- Tai
de ja
kul
ttuu
ri yh
teisk
unna
ssa
(K)
- Tuo
ttaj
an t
yövä
linee
t (K
)-
Opi
nnäy
tety
ö (I/
K)-
Etni
set
ja p
aika
lliset
kul
ttuu
rit (
P)
- Ku
lttuu
ritoi
min
nan
arvo
t ja
etii
kka
(K)
- H
umak
in le
htip
aja
(P)
- Ku
lttuu
riyrit
täjy
ys (
K)-
Hum
akin
yht
eise
t op
inno
t (K
)- T
aide
ja k
ultt
uuri
yhte
iskun
nass
a (K
)
- H
uman
ismi j
a vi
estin
tä (
K)- T
aide
ja k
ultt
uuri
yhte
iskun
nass
a (K
)- K
ultt
uurip
alve
lun
tuot
teist
amin
en (
P/K) -
Met
odise
min
aari
(K/
I)
Jaks
o 2
8.9.
-12.
10.
Jaks
o 3
13.1
0.-1
6.11
.
Jaks
ot
Jaks
o 4
17.1
1.-2
1.12
.-
Opi
nnäy
tety
ö (I)
- O
pinn
äyte
sem
inaa
ri (K
/I)-
Fest
ivaa
li- ja
tap
ahtu
ma
osaa
min
en(K
)- O
hjaa
jana
ja k
oulu
ttaj
ana
toim
imin
en(K
/T/P
)-
Kultt
uurin
en e
läm
änka
ari (
K/I)
- Tai
teen
tun
tem
us (
K, I/
M)
- Jo
hdat
us k
ultt
uurin
tal
oute
en (
K, I)
- Yht
eisö
taid
e (K
/KV
)-
Etni
set
ja p
aika
lliset
kul
ttuu
rit (
P)
- H
umak
in le
htip
aja
(P)
- Vie
stin
tä (
K,I,P
,T)
- Tai
teen
tun
tem
us (
K,I/M
)
- Tie
dott
amin
en (
K)- O
hjaa
jana
ja k
oulu
ttaj
ana
toim
imin
en(K
/ P)
- Ku
lttuu
rimar
kkin
oint
i (K)
OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004
120 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
- Eu
-rah
oitt
eine
n ku
lttuu
rihan
ke(K
, P, T
)- T
uott
ajan
työ
välin
eet
(K)
JOU
TS
EN
ON
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
KA
UN
IAIS
TE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖK
OR
PIL
AH
DE
NK
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖT
UR
UN
KO
UL
UT
US
YK
SIK
KÖ
Jaks
o 5
22.1
2.-2
2.2.
- Tai
teen
tun
tem
us (
K/M
)-
Kultt
uurim
arkk
inoi
nti (
I)-
Kultt
uuris
en id
entit
eetin
rake
ntum
inen
(K/
I)-
Opi
nnäy
tety
ösem
inaa
ri (K
/I)
- Työ
eläm
äval
miu
det
(K)
- H
umak
in le
htip
aja
(P)
- Ku
lttuu
rin t
alou
s (K
)-
Johd
atus
kul
ttuu
rin t
alou
teen
(K)
- Kul
ttuur
isen
iden
titee
tin ra
kent
umin
en(K
)
- Tai
teen
tun
tem
us (
K/M
) ta
i (V
)-
Kultt
uurip
oliti
ikka
(I/K
)-
Kultt
uurin
en e
läm
änka
ari (
K)
- Sy
vent
ävä
pere
htym
inen
joho
nkin
taite
enla
jiin ta
i kul
ttuur
in o
sa-a
luee
seen
(K)
- M
etod
isem
inaa
ri (K
/I)-
Johd
atus
kul
ttuu
rin t
alou
teen
(K,
I)
- Sy
vent
ävä
kirja
llisuu
s (K
, I)
- Ku
lttuu
rin t
alou
s (K
)-
Syve
ntäv
ä pe
reht
ymin
en jo
honk
inta
iteen
alaa
n (K
,I)-
Kultt
uurin
tun
tem
us (
I)-
Hum
akin
leht
ipaj
a (P
)-
Osu
usto
imin
ta (
K/I,I
)- T
iedo
ttam
inen
(K,
I,P,T
)
- Vie
stin
tä (
K)-
Kultt
uurik
asva
tuks
en t
eore
ettin
enpe
rust
a (T
/ K)
- Ka
nsai
nväl
inen
kul
ttuu
riyht
eist
yö (
K)-
Kultt
uurih
allin
non
peru
sta
(I/K)
- O
pinn
äyte
(I)
- Ku
lttuu
riyrit
täjy
ys (
K)-
Kultt
uurip
alve
lun
tuot
tam
inen
(K/
P)-
Kultt
uurik
asva
tus
mon
ikul
ttuu
rises
sayh
teisk
unna
ssa
(K/I)
- Ku
lttuu
rin t
oim
inta
ympä
ristö
t (T
)-
EU-r
ahoi
ttei
nen
kultt
uurih
anke
(K/P
)-
Kultt
uurim
arkk
inoi
nti (
K)
- O
pinn
äyte
työ
(I)-
Hum
akin
leht
ipaj
a (P
)-
Etni
set
ja p
aika
lliset
kul
ttuu
rit (
K,P)
- Ku
lttuu
rimar
kkin
oint
i (K)
- Jo
hdat
us k
ultt
uurin
tal
oute
en (
K)-
Syve
ntäv
ä pe
reht
ymin
en ta
iteen
lajiin
tai k
ultt
uurin
osa
-alu
eese
en (
V/K
)-
Opi
nnäy
tety
ösem
inaa
ri (K
)-
Last
enku
lttuu
ri (P
/K)
Jaks
o 6
23.2
.-28
.3.
Jaks
o 7
29.3
.-2.
5.
- O
pinn
äyte
(I)
- Tap
ahtu
maj
ärje
stäm
isen
erity
iskys
ymyk
set
(K,K
+T/
P)-
Kultt
uurin
toi
min
taym
päris
töt
(T)
- Ku
lttuu
rihal
linno
n pe
rust
a (K
)- K
asva
tuks
ellis
en k
ultt
uurit
apah
tum
antu
otta
min
en (
P)
- O
pinn
äyte
työ
(I)-
Met
odise
min
aari
(K)
- Ku
lttuu
rin t
oim
inta
ympä
ristö
t (T
)- K
asva
tuks
ellis
en k
ultt
uurit
apah
tum
antu
otta
min
en (
P)
- Ku
lttuu
rin t
oim
inta
ympä
ristö
t (T
/K)
- Ku
lttuu
rin t
alou
s (K
)Ja
kso
83.
5.-3
1.5.
- O
suus
toim
inta
(P)
- Lä
hial
ueku
lttuu
ri yh
teist
yö (
P, T)
- Poh
joism
aine
n ku
lttuu
riyht
eist
yö (
P,T)
- M
useo
palv
elut
(P, T
)- K
ansa
invä
linen
kul
ttuu
riyht
eist
yö (
P, T)
- Yht
eisö
taid
e (P
)-
Fest
ivaa
li- ja
tap
ahtu
ma
osaa
min
en(T
,P)
- Ku
lttuu
ripal
velu
n tu
otta
min
en (
T,P)
- M
arkk
inoi
ntiv
iest
intä
(T,
P)
- Tie
dott
amin
en (
T ,P
)- F
estiv
aali-
ja ta
paht
umao
saam
inen
(T, P
)-
Mar
kkin
oint
ivie
stin
tä (
T, P)
- Ku
lttuu
ripal
velu
n tu
otta
min
en (
T, P)
- Ka
svat
ukse
llisen
kul
ttuu
ritap
ahtu
man
tuot
tam
inen
(T)
- Käy
tänn
ön to
imin
ta k
ulttu
urih
allin
noss
a(T
)- K
ansa
invä
linen
kul
ttuu
riyht
eist
yö (
T, P)
- Poh
joism
aine
n ku
lttuu
riyht
eist
yö (
T, P)
- K
ultt
uurit
uott
ajuu
s ko
lman
nella
sekt
orilla
(T)
- La
sten
kultt
uuri
(T)
- EU
-rah
oitt
eine
n ku
lttuu
rihan
ke (
T ,P
)
- M
useo
palv
elut
(T,
P)-
Kultt
uurit
uott
ajuu
s ko
lman
nella
sekt
orilla
(T,
P)- K
ultt
uuri
hyvi
nvoi
nnin
edi
stäj
änä
(T,P
)- F
estiv
aali-
ja ta
paht
umao
saam
inen
(T,P
)-
EU-r
ahoi
ttei
nen
kultt
uurih
anke
(T,
P)-
Mar
kkin
oint
ivie
stin
tä (
T,P)
- Ku
lttuu
ripol
itiik
ka (
I)- K
ansa
invä
linen
kul
ttuur
iyhte
istyö
(T,P
)-
Last
enku
lttuu
ri (T
)- T
iedo
ttam
inen
(P,T
)- V
iest
intä
(P,T
)-
Käyt
ännö
n to
imin
taku
lttuu
rihal
linno
ssa
(T)
- Ku
lttuu
ripal
velu
n tu
otta
min
en (
T )
- Fe
stiv
aali-
ja ta
paht
umao
saam
inen
(T)
- K
ultt
uurit
uott
ajuu
s ko
lman
nella
sekt
orilla
(T)
- M
useo
palv
elut
(T)
- Ku
stan
nus
ja ju
lkai
suto
imin
ta (
T)
Jaks
oih
insi
tom
atto
mat
teem
at
Jaks
ot
121
1) O
rient
oitu
min
en a
mk:
uun,
hum
anist
. alo
ihin
sek
ä vi
ittom
akie
liala
an2)
Viit
tom
akie
linen
yht
eisö
3) T
ulkk
ipal
velu
t
HE
LS
ING
IN K
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
ÖK
UO
PIO
N K
OU
LU
TU
SY
KS
IKK
Ö
Jaks
o 1
4.8.
-7.9
.1)
Orie
ntoi
tum
inen
am
k:uu
n, h
uman
ist. a
loih
in s
ekä
viitt
omak
ielia
laan
2) V
iitto
mak
ielis
een
yhte
isöön
tut
ustu
min
en 2
3) T
ulkk
ipal
velu
t4)
Suu
ntau
tum
inen
työ
eläm
ässä
Jaks
o 2
8.9.
-12.
10.
VIIT
TOM
AKI
ELEN
TU
LKIN
KO
ULU
TU
SOH
JELM
A
1) H
uman
ismi j
a vi
estin
tä2)
Ede
llise
n vu
oden
kes
kene
räise
t te
emat
3) A
sioim
istul
kkau
s
1) H
uman
ismi j
a vi
estin
tä2)
Kää
ntäm
isen
peru
stee
t3)
Tut
kim
usm
enet
elm
ät 1
4) O
pinn
äyte
työ
2
Jaks
o 3
13.1
0.-1
6.11
.1)
Orie
ntoi
tum
inen
viit
tom
akie
lent
ulki
n ty
ökie
liin
2) Jo
hdat
us t
ulkk
auks
een
3) V
älip
ortfo
lio
1) O
rient
oitu
min
en v
iitto
mak
iele
ntul
kin
työk
ielii
n2)
Johd
atus
tul
kkau
ksee
n3)
Väl
ipor
tfolio
4) S
uunt
autu
mise
n pr
ojek
ti ta
i han
ke
Jaks
o 4
17.1
1.-2
1.12
.1)
Viit
tom
akie
li2)
Asio
imist
ulkk
aus
3) O
pisk
elut
ulkk
aus
1) V
iitto
mak
ieli
2) A
sioim
istul
kkau
s3)
Opi
skel
utul
kkau
s4)
Suu
ntau
tum
isen
käyt
töte
oria
Jaks
o 5
22.1
2.-2
2.2.
1) V
iitto
mak
ielin
en y
htei
sö ja
siih
en t
utus
tum
inen
2) T
utki
mus
men
etel
mät
13
a) O
pisk
elut
ulki
n ty
öelä
mä,
b) K
äänn
öski
elte
n lin
gvist
iset
erot
,c)
Ope
tuks
en s
uunn
ittel
u
1) V
iitto
mak
ielin
en y
htei
sö ja
siih
en t
utus
tum
inen
2) T
utki
mus
men
etel
mät
13
a) O
pisk
elut
ulki
n ty
öelä
mä,
b) K
äänn
öski
elte
n lin
gvist
iset
erot
,c)
Ope
tuks
en s
uunn
ittel
u
Jaks
o 6
23.2
.- 2
8.3.
1) Ä
idin
kiel
estä
työ
kiel
eksi
2) E
tiikk
a ja
tul
kkau
s3
a) E
rityi
salo
jen
tulk
kaus
, b)
Kään
täjä
n am
mat
tikuv
a, c)
Opp
imise
n oh
jaam
inen
1) Ä
idin
kiel
estä
työ
kiel
eksi
2) E
tiikk
a ja
tul
kkau
s3
a) E
rityi
salo
jen
tulk
kaus
, b)
Kään
täjä
n am
mat
tikuv
a, c)
Opp
imise
n oh
jaam
inen
Jaks
o 7
29.3
.-2.
5.1)
Johd
atus
kää
ntäm
iseen
2) V
iitto
mak
iele
n tu
lkin
työ
eläm
än p
erus
teet
3) O
pinn
äyte
työ
1
1) Jo
hdat
us k
äänt
ämise
en2)
Viit
tom
akie
len
tulk
in t
yöel
ämän
per
uste
et3)
Opi
nnäy
tety
ö 1
Jaks
o 8
3.5.
-31.
5., 3
.-5.5
.1)
Kää
ntäm
isen
peru
stee
t2)
Asio
imist
ulki
n am
mat
tikuv
a3)
Suu
ntau
tum
isen
teor
ia
1) K
äänt
ämise
n pe
rust
eet
2) A
sioim
istul
kin
amm
attik
uva
3) S
uunt
autu
mise
n te
oria
Jaks
o 9
1.6.
-31.
7.Ke
sälu
kuka
usi
Kesä
luku
kaus
i
Jaks
ot
Ilmoi
ttau
tum
inen
ens
imm
äise
lle ja
ksol
le p
äätt
yy 3
1.5.
Mui
lle ja
ksoi
lle il
moi
ttau
tum
inen
pää
ttyy
nel
jä v
iikko
a en
nen
jaks
on a
lkua
.
OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004
122
Lisää yhteystietoja löytyy HumakProsta (painapöllön kuvaa, valitse Yleinen ja Etsi) ja HumakinInternet-sivuilta (www.humak.edu).Humakin sähköpostit ovat muotoa:[email protected]
Humakin toimitusjohtaja Timo Heinola,puh. 050 411 9557Humakin rehtori Raimo Jalkanen,puh. 050 411 9600
Talous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,puh. (09) 5404 2439
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjel-majohtaja Sirpa Teräväinen, puh. 050 411 9563Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman koulutusoh-jelmajohtaja Eija Timonen, puh. 050 411 9564Viittomakielentulkin koulutusohjelman koulutus-ohjelmajohtaja Pirkko Mikkonen,puh. 040 411 9562
Aikuiskoulutuskoordinaattori Arja Kitola,puh. 050 411 9590Järjestelmäasiantuntijat Scott Alexander,puh. 050 411 9556 jaLeo Jääskeläinen, puh. 050 411 9558Verkkokoordinaattori Pekka Harjula,puh. 050 411 9588Kansainvälisen toiminnan koordinaattori TimoSorvoja, puh. 050 411 9578Kirjastokoordinaattori Kauko Maskulainen,puh. 050 411 9599
YHTEYSTIETOJA
Laatukoordinaattori Minna Kesälä,puh. (09) 5404 2436Yhteisvalintasihteeri Marika Stam,puh. (09) 5404 2428
YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖ
Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5404 2428, f. (09) 5489 6130sähköpostit muotoa:[email protected]/ [email protected]
Talous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,p. (09) 5404 2439Talouspäällikkö Suvi Airola, p. (09) 5404 2443Taloussihteeri Anneli Lonka, p. (09) 5404 2446Palkkasihteeri Tessa Savolainen,p. (09) 5404 2437Opintosihteeri (toimivapaalla)Maritta Severinkangas, p. (09) 5404 2445
HAKUTOIMISTO
Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenpostiosoite: PL 21, 02711 Espoop. 020 348 350, f. (09) 5489 6130sähköposti: [email protected] /[email protected]
Yhteishakukoordinaattori Marika Stam,p. (09) 5404 2453Toimistosihteeri Nina Ruotsalainen,p. (09) 5404 2454
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
123
HAAPAVEDENKOULUTUSYKSIKKÖ
PL 62, 86601 Haapavesip. (08) 454 9500, f. (08) 454 9529Yksikön sähköposti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava-lehtori:Jani Goman, p. (08) 4549 537
Lehtorit:Pekka Kaunismaa, p. (08) 454 9543Merja Junnila (äitiyslomalla 31.1-04 saakka)sijaisena Tuula Virtanen, p. (08) 454 9533Sanna-Leena Keränen, p. (08) 4549 540Annikki Kluukeri-Jokinen (vuorotteluvapaalla31.12-03 saakka), p. (08) 4549 530
Opintosihteeri:Aino-Inkeri Vahe (08) 454 9539
Kirjasto:Informaatikko-tiedottaja Päivi Holsti, p. (08)4549 532. Kirjasto on avoinna klo 7.00–20.00.Lukupaikkoja on kahdeksan ja työasemia seitse-män.
Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onLönninkartanon alakerrassa kanttiinin yhtey-dessä. Opiskeluun liittyvä kopiointi on maksu-ton.
Ruokailu:Opiskelijaravintola on Lönninkartanon alaker-rassa. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.00–8.00 (aamupala), klo.10.30–11.30 (lounas) jaklo.16.00–17.00 (päivällinen). Opiskelijat mak-
savat ruokansa joko käteisellä tai ruokalipulla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan korttia näyttä-mällä.
Tietotekniikkapalvelut:Atk-tilat ovat Mikkosentalossa ja Väinölässä.Työasemia on yhteensä 40. Tilat ovat avoinnarajoituksetta. Levykkeitä saa atk-opettajalta taitoimistosta. Tulostus tapahtuu atk-tiloissa. Hu-makPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Aarno Kulju.
Ilmoitustaulu:Humakin ilmoitustaulut ovat Lönninkartanonalakerrassa (mm. HUMAKOn ja talon sisäisetilmoitukset) sekä Väinölässä luokkien 4 ja 5 vä-littömässä läheisyydessä (mm. lukujärjestykset,kursseihin ja opintoihin liittyvät ilmoitukset).Yleisten tiedotusten ilmoitustaulu Punkkerissa.
HELSINGINKOULUTUSYKSIKKÖ
Ilkantie 4, 00400 Helsinkip. (09) 5803 560, f. (09) 5803 556Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Päivi Rainó, p. (09)5803 542, 050 411 9593
Lehtorit:Marja Koistinen, p. (09) 5803 554,050 411 9595Hanna Putkonen, p. (09) 5803 554Pirkko Selin-Grönlund, p. (09) 5803 566,050 411 9592
KOULUTUSYKSIKÖT
KOULUTUSYKSIKÖT
124
Opintosihteeri:Päivi Halme, p. (09) 5803 560, 050 411 9572
Kirjasto:Kirjastonhoitaja Raili Ojala-Signell,p. (09) 5803 522.Kirjasto on yhteinen Valkean talon kirjastonkanssa. Kirjasto on varmimmin avoinna ma–kekello 9.00–15.00. Kirjaston sähköpostiosoite [email protected].
Kopiointi:Oppilaitoksessa on opiskelijoilla oma kopioko-ne. Kopiomaksut ladataan kunkin henkilökoh-taiselle kortille suoritetun maksun mukaan.
Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Valkeassa talossatyöpaikkaravintolan yhteydessä. Opiskelijara-vintola on avoinna klo 7.45–8.30 (aamiainen),klo 11.30–12.30 (lounas) ja klo 14.00–14.20(kahvi). Päivällinen on mahdollista saada etukä-teen tilattuna. Ruoka maksetaan opiskelijaravin-tolan kassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa. Oppilaitoksessaon lisäksi yksi kahden työaseman työtila. Tilatovat avoinna klo 8.00–20.00. Oppitunnit ovatetusijalla yksityiskäyttöön nähden. Tulostaa voikaikilta atk-luokan työasemilta. HumakPro-vas-taavana toimii opintosihteeri, ja käyttötuestavastaa Timo Heiskala.
Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu sijaitsee 2. kerroksessa luokkienvieressä.
JOENSUUNKOULUTUSYKSIKKÖ
Niittylahdentie, 82220 Niittylahtip. (013) 244 2155, f. (013) 244 2156Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Erja Karvinen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2127
Lehtorit:Erja Anttonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 134Jatta Herranen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 154Heli Kurkko, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 152Tuija Mehtonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 153Jukka Määttä, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 127,(palaa toimivapaalta 1.11.2003)Tiina Pajuri, päärakennus, 2. krs, (toimivapaallakoko lukuvuoden 2003–2004)
Opintosihteeri:Pirjo Parviainen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2155
Kirjastovastaava:Minna Halonen, päärakennus, 1. kerros,p. (013) 244 2136
Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksen pohjakerrok-sessa. Kirjasto on avoinna ma–pe klo 8.00–16.00. Lukupaikkoja on 6 ja työasemia 12.
Kopiointi:Kopiokone on päärakennuksen 1. kerroksenaulassa. Kopiokortteja myydään opiston toimis-tossa.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
125
Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen pohja-kerroksessa. Opiskelijaravintolan aukioloajat il-moitetaan syyslukukauden alkaessa. Opiskelija-ravintolassa on kassa, johon ruokailu makse-taan. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voi-massa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateria-tukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Päärakennuksessa on kaksi suurempaa atk-tilaa,toinen ensimmäisessä kerroksessa ja toinen kir-jaston yhteydessä. Lisäksi on kaksi nettiselailu-pistettä 2. kerroksen aulassa. Työasemia luokissaon yhteensä 28. Tilat ovat avoinna ma–to klo 8–16. Levykkeitä myydään kioskissa. Tulostaa voikaikilta työasemilta. Vanhempia koneita siirre-tään yksittäisiksi työpisteiksi eri rakennuksiin.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Kimmo Neuvonen.
Ilmoitustaulu:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kaut-ta.
JOUTSENONKOULUTUSYKSIKKÖ
Pöyhiänniementie 2, 54100 JOUTSENOp. (05) 6100 145, f. (05) 6100 125Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Päivi Ruutiainen, p. (05) 6100 127
Lehtorit:Juha Iso-Aho, p. (05) 6100 114Jari Klemola, p. (05) 6100 151Leena-Marja Virtanen, p. (05) 6100 123Leena Krekula, p. (05) 6100 151
Opintosihteeri:Maarit Ruokonen, p. (05) 6100 145
Kirjastonhoitaja:Päivi Pakarinen, p. (05) 6100 119. Kirjastonhoi-taja on tavattavissa ma–to klo 9.00–14.00. Avai-men lunastettuaan kirjastoa voi käyttää ympärivuorokauden. Työasemia on viisi ja lukupaikkoja20.
Kopiointi:Kopiointi tapahtuu toimiston kautta. Kopiotmaksetaan käteisellä opiston toimistoon.
Ruokailu:Opiskelijaravintola on ruokalarakennuksessa.Aukioloajat: klo 7.30–8.00 (aamiainen),klo 11.30–12.15 (lounas), klo 14.45–15.10(kahvi) ja klo 17.00–17.30 (päivällinen). Ruokai-lun voi maksaa joko käteisellä tai ruokalipuilla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai kelan ateriatukikort-tia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokat sijaitsevat asuntola- ja toimistora-kennuksessa. Työasemia atk-luokissa on yhteen-sä 36. Kirjastossa on näiden lisäksi kolme työ-asemaa. Asuntolan atk-luokan tilat ovat käytet-tävissä avaimen lunastamisen jälkeen. Kaikissatiloissa on tulostusmahdollisuus. Levykkeitä voiostaa kanttiinista. HumakPro-vastaavana toimiiJari Klemola, ja käyttötuesta vastaa Mikko Kok-ko.
Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on auditoriorakennuksessa.
KAUNIAISTENKOULUTUSYKSIKKÖ
Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5402 2438, f. (09) 5404 2444Yksikön sähköposti: [email protected]
KOULUTUSYKSIKÖT
126
Sähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Katri Kaalikoski, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2416
Lehtorit:Tuula Johansson, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2414Eero Kärkkäinen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2433Risto Ruottunen, päärakennus. 2.kerros,p. (09) 5404 2413Titta Tiihonen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2429Jari Valtari, päärakennus 2. kerros,p. (09) 5404 2423
Opintosihteeri:Mervi Tuominen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2438
Kirjasto:Kirjasto sijaitsee omassa rakennuksessaan. Kir-jastosta voi lainata tenttikirjoja ja muuta kirjalli-suutta. Kirjastossa on lukupaikkoja ja työasemia.Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoon pääsee ma-joitustilan avaimella.
Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone sijait-see atk-luokkia vastapäätä Aivoriihen käytävällä.Kopiokortteja saa ostaa kanttiinista tai talous-toimistosta.
Ruokailu:Ruokailu järjestetään opiskelijaravintolassa, jokasijaitsee päärakennuksen ensimmäisessä ker-roksessa. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ate-riatukikorttia näyttämällä. Ruoka maksetaanopiskelija-ravintolan kassaan.
Tietotekniikkapalvelut:Tietotekniikkapalvelut sijaitsevat Aivoriihessä.Atk-luokat A6 ja A7 ovat opiskelijoiden käytös-sä oppituntien ulkopuolella klo 21.00 asti. Ope-tusajat ilmoitetaan viikoittain luokan ovessaolevassa lukujärjestyksessä. Luokissa A6 ja A7on yhteensä 23 työasemaa, joiden lisäksi A8:ssaon 15-paikkainen atk-pohjainen kielistudio. Jo-kaisessa atk-luokassa on tulostusmahdollisuus.Levykkeitä voi ostaa taloustoimistosta. Huma-kin käytössä olevissa päärakennuksen luokissaon verkkoyhteyksin varustetut tietokoneet.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa atk-opettaja.
Ilmoitustaulut:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kaut-ta. Päärakennuksen aulassa on luokkatilat päivit-täin ilmoittava taulu ja kaikkia Työväen Akatemi-an tiloissa opiskelevia koskeva ilmoitustaulu.
KORPILAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ
Tähtiniementie 26, 41800 Korpilahti,p. (014) 820 101, f. (014) 8201 218Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Kaisa Hannikainen-Vainio, p. (014) 8201 225
Lehtorit:Annamari Maukonen, (014) 8201 230Hannu Sirkkilä, p. (014) 8201 221Kari Pirinen, p. (014) 8201 243Molla Walamies, p. (014) 8201 219Sanna Pekkinen, p. (014) 8201 214
Korento-paikalliskulttuurihankkeenprojektipäällikkö:Jari Määttä, p. (014) 8201 242
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
127
Opintosihteeri:Riitta Leppänen, p. (014) 8201 115
Kirjastonhoitaja-informaatikko:Hannu Markkanen, p. (014) 8201 107
Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksessa. Kirjasto onavoinna arkisin klo 8.00–22.00. Viikonloppuisinkirjasto on avoinna, jos muuta toimintaa on jär-jestetty. Lukupaikkoja on 32 ja työasemia 6.
Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen toimistos-sa. Kopiot maksetaan käteisellä opiston toimis-toon.
Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksessa. Auki-oloajat klo 8.00–9.00 (aamiainen), klo 11.30–13.00 (lounas), klo 14.00–15.00 (kahvi) ja klo16.30–17.30 (päivällinen). Alennushintaisenaterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelija-korttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Opistossa on yhteensä 93, joista opiskelijakäy-tössä on 57. Kaksi atk-luokkaa ovat pääraken-nuksen alakerrassa. Toisessa luokassa on 14 jatoisessa 12 työasemaa. Luokat ovat avoinna klo7.00–22.00. Opiston tietotekniikasta vastaaVesa Lahtonen.
Ilmoitustaulu:Opiskelijailmoitustaulu on päärakennuksen au-lassa.
KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ
Kansanopistotie 32, 70800 KUOPIOp. (017) 289 2500, f. (017) 289 2507Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Mirja Huttunen, p. (017) 2892 522
Lehtorit:Anne-Mari Jaamalainen, p. (017) 2892 527Mikko Karinen, p. (017) 2892 524Marjukka LaCross, p. (017) 2892 523Sirpa Lyytinen, p. (017) 2892 525Juha Manunen, 050 4119 598Tuula Vatanen, p. (017) 2892 526
Opintosihteeri:Merja Puustinen, p. (017) 2892 521
Kirjaston hoitaja:Mirja Kejonen, p. (017) 2892 529
Kirjasto:Kirjastossa on työasemia. Kirjasto on avoinnaklo 8.00–21.00.
Kopiointi:Kopiokone on aulassa. Kopiokortteja myydääntoimistossa.
Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee pääovea vastapäätä.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.45–12.30 (lounas), klo14.00–14.20 (kahvi) ja klo 16.40–17.15 (päiväl-linen). Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ate-riatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa.Tilat ovat avoin-na ma–to klo 8.00–21.00 ja pe 8.00–15.00.Oppitunnit ovat etusijalla yksityiskäyttöön näh-den. Lisäksi luokissa on työasemat. Levykkeitämyydään toimistossa. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, ja käyttötuesta vastaaEero Pekkala.
KOULUTUSYKSIKÖT
128
Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut sijaitsevat yläkerran käytävällä.
LOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖ
Karstuntie 537, 08450 LOHJAp. (019) 357 811, f. (019) 357 8159Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Lehtorit:Tarja Kuula, p. (019) 357 8169Pia Lundbom, (019) 357 8168Tuija Martikainen, (toimivapaalla)Petri Paju, (opintovapaalla)Antti Pelttari p.(019) 357 8164Hannele Pulkamo, p. (019) 357 8163Erja Salo, p. (019) 357 8166Anja Tarhala, p. (019) 357 8165Tarja Turhanen, p. (019) 357 8167Mikko Vatka, p. (019) 357 8162Reijo Viitanen, p. (019) 357 8161
Opintosihteeri:Iris Mäki-Kojola, p. (019) 357 8160
Kirjasto:Informaatikko Hannu Kylkisalo, p. (019) 3578133. Kurssikirjasto sijaitsee päärakennuksenalakerran asuntolasiivessä. Kirjastossa on käy-tössä työasemia tiedonhakua varten.
Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen tuloaulassa.Kopiokortteja myydään toimistossa.
Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee päärakennuksessa.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo13.45–14.30 (kahvi) ja klo 15.45–16.30 (päiväl-linen). Kassa on opiskelijaravintolan yhteydessä.Alennushintaisen aterian (lounas) saa esittä-
mällä voimassa olevan opiskelijakortin tai Kelanateriatukikortin.
Tietotekniikkapalvelut:Kaksi atk-tilaa ovat päärakennuksen hallintosii-vessä. Työasemia on 31. Atk-luokka on avoinnaarkipäivisin klo 7.00–21.00 ja työtila klo 7.00–24.00. Viikonloppukäytöstä vastaavat opiskelija-päivystäjät. Asuntolassa on opiskelijoiden käy-tössä 12 työasemaa. Opiskelija voi halutessaanvuokrata asuntolasta huoneen, jossa on tieto-kone ja nettiyhteydet. Tulostaa saa vapaasti. Le-vykkeitä ja muita opetustarvikkeita myydääntoimistossa. HumakPro-vastaavana toimii opin-tosihteeri.
Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut ovat päärakennuksen ala-aulassa.
NURMIJÄRVENKOULUTUSYKSIKKÖ
Kotorannantie 49, 05250 Kiljavap. (09) 276 251, f. (09) 276 2770Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Hanna Laitinen, p. (09) 276 2728
Lehtorit:Tanja Aholainen (toimivapaalla)Marjaana Jauhola, p. (09) 276 2751Pauli Kurikka, p. (09) 276 2725Riitta Mursula-Innanen, p. (09) 276 2732 (toi-mivapaan sijainen)Esa Ylikoski, p. (09) 276 251
Opintosihteeri:Seija Huttunen, p. (09) 276 251 vaihde
Kirjasto:Kirjasto on erillisessä kirjastorakennuksessa. Kir-
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
129
jastonhoitaja Outi Mietala, p. (09) 276 2709, onpaikalla ma–pe kello 8.00–15.00. Kirjastoonpääsee arkisin klo 8.00–15.00 suoraan ja klo15.00–22.00 illalla lukkokoodin avulla. Viikon-loppuisin kirjastoon pääsee ovikoodilla klo8.00–22.00.
Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä on postituksen kopio-kone. Maksu 10 senttiä/kopio suoritetaan vas-taanottoon.
Ruokailu:Opiston ruokasali on avoinna klo 6.30–9.00(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo14.00–14.30 (kahvi) ja 16.30–17.45 (päivälli-nen). Viikonloppuisin ruokasalin palveluajat voi-vat vaihdella. Alennushintaista ateriaa (lounas)varten saa opiston vastaanotosta ostaa ruokai-lulippuja voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:D308-luokassa 16 työasemaa ovat ensisijaisestiHumak-opiskelijoiden käytössä klo 8.00–22.00välisenä aikana. Kirjastossa opiskelijoiden käy-tössä on viisi työasemaa, ja tilapäisenä atk-työs-kentelytilana saatetaan käyttää ryhmätyötilaa,jossa on kahdeksan työasemaa. Levykkeitä voiostaa vastaanotosta arkisin klo 8.00–16.00. Hu-makPro-vastaavana toimii Hannu Lönnroth, jakäyttötuesta vastaa Ari Heino.
Ilmoitustaulu:Humakia koskeva ilmoittelu tapahtuu pääosinHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoi-tustauluja on kaksi; toinen pääaulassa ja toinenHumak-luokassa (“Sääksijärvi-kabinetti”).
SUOLAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ
Savontie 1044200 Suolahtip. (014) 574 5500 f. (014) 574 5505Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit [email protected]
Vastaava lehtori:Tarja Jukkala, p. (014) 574 5545
Lehtorit:Marja-Liisa Sarha, p. (014) 574 5544Johanna Kuivakangas, p. (014) 574 5547Paula Parkkila p. (014) 574 5543(Anja Laukkarinen-Mäenpää vuorotteluvapaal-la 31.12.2003 saakka)Kimmo Lind, p. (014) 574 5541Juha Nikkilä, p. (014) 574 5546Niina Leinonen, p.(014) 574 5540Maarit Honkonen-Seppälä (Pekka Harjulan si-jainen 1.8. lähtien), p. (014) 574 5548Katariina Soanjärvi, p. 040 590 6772 (osaamis-verkosto kannusteen kehittäjä)
Opintosihteeri:Mirva Savimäki p. (014) 574 5593(Sirkka Peltola toimivapaalla 28.2.2004 saakka)
Kirjasto:Kirjasto on T-talossa. Kirjastonhoitaja Kaija Hu-kari, p. (014) 574 5561, on paikalla ma ja ke klo14.00–18.00, ti klo 11.30–15.30, ke klo 14.00–18.00, to klo 11.30–13.30 ja klo 15.00–18.00,pe klo 11.30–14.00. Kirjasto aukeaa arkiaamui-sin n. klo 7.00 ja sulkeutuu kirjastonhoitajan läh-tiessä. Lukupaikkoja on 12 ja työasemia 12.
Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onSuolahtisalin aulan yhteydessä. Kopiokorttejamyydään toimistossa. Suuret kopiointisarjat voitilata maksupalvelutyönä toimistosta.
KOULUTUSYKSIKÖT
130
Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Puutalossa. Opiske-lijaravintola on avoinna klo 7.45–8.15 (aamiai-nen), klo 11.30–12.30 (lounas), klo 14.00–14.30 (kahvi) ja klo 16.00–16.30 (päivällinen).Aamiaista ei tarjota maanantaisin ja päivällistä eiperjantaisin. Ruoka maksetaan opiskelijaravin-tolan kassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on useissa tiloissa. Opetus tapahtuupääsääntöisesti K-talon 2. kerroksen atk-luokas-sa K214. Lisäksi itsenäiseen työskentelyyn onvarattu K-talon tila K113 ja kirjastossa olevattyöasemat. Muissa opetustiloissa olevia työase-mia voi käyttää silloin, kun luokat eivät ole ope-tuskäytössä. Itsenäisen työskentelyn tilat ovatavoinna joka päivä klo 7.00–22.00. Levykkeitämyydään toimistossa. Tulostimet ovat atk-luo-kassa, K-talon tilassa K113 ja kirjastossa. Tulostaasaa vain opiskeluun liittyviä materiaaleja. Hu-makPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaavat Antero Hukari (yleinentuki) ja Pekka Harjula (HumakPro).
Ilmoitustaulu:Humakin opiskelijoiden ilmoitustaulu on Puuta-lon aulassa ja kv-asioiden ilmoitustaulu Puuta-lon toisessa kerroksessa.
TORNION KOULUTUSYKSIKKÖ
Kivirannantie 13-15, 95410 Torniop. (016) 2119 200, f. (016) 2119 222Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Tuomo Paavola, Niilontalo, p. (016) 2119 221
Lehtorit:Pirjo Hanhivaara, Niilontalo, p. (016) 2119 282Maria Kontinen, Niilontalo, p. (016) 2119 211Eila Luoma, Niilontalo, p. (016) 2119 209Eeva Mäkelä, Niilontalo, p. (016) 2119 274Tapani Risto, Niilontalo, p. (016) 2119 220Pirkko Salo, Niilontalo, p. (016) 2119 280Tuomo Ylipartanen, Niilontalo,p. (016) 2119 210Seija Kangas, Niilontalo, p. (016) 2119 200Maarit Vanhapiha, Niilontalo, p. (016) 2119 283
Opintosihteeri:Tuula Saarela, p. (016) 2119 290
Kirjasto:Kirjastonhoitaja p. (016) 2119 277. Kirjasto onNiilontalossa ja on avoinna ti ja to klo 12.00–16.00, ke klo 8-16 ja pe klo 8.00–12.
Kopiointi:Kopiokone on Joentalossa. Maksu suoritetaantoimistoon.
Ruokailu:Opiskelijaravintola on Joentalossa. Aukioloajatklo 7.30–8.00 (aamiainen); klo 10.50–11.30(lounas); klo 13.45–14.15 (kahvi) ja klo 16.30–17.00 (päivällinen). Ruokailu maksetaan kätei-sellä tai toimistosta ostettavilla lipuilla. Kahviavoi ostaa oppilaskunnan kanttiinista klo 9.00–14.30 tai opiskelijaravintolasta klo 13.45–14.15.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikort-tia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on kolmessa paikassa. Joentalon atk-luokassa on 20, Niilontalon atk-luokassa 17 jaopiskelija-asuntolan työtilassa 3 työasemaa ver-kossa ja yksi ilman verkkoyhteyksiä. Luokat ovatavoinna ma–pe klo 8.00–16.00 ja klo 16.00–20.00 välisenä aikana, mikäli luokan valvonta onjärjestetty. Viikonloppuisin sopimuksen mukaan.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
131
Opiskelija-asuntolan työasemat ovat käytössäympäri vuorokauden. Levykkeitä myydään toi-mistossa. Tulostuspaperi hankitaan omiin tar-koituksiin itse, opetuksessa saa tulostaa tarpeenmukaan. HumakPro-vastaavana toimii opinto-sihteeri, ja käyttötuesta vastaavat Anne Harri(yleinen tuki) ja Tuomo Ylipartanen (Hu-makPro).
Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on Joentalon käytävällä.
TURUN KOULUTUSYKSIKKÖ
Harjattulantie 80, 20960 TURKUp. (02) 2762 118, f. (02) 2762 001Yksikön s-posti: [email protected]ähköpostit muotoa:[email protected]
Vastaava lehtori:Pekka Vartiainen, p. (02) 2762 030
Lehtorit:Maarit Härkönen, p. (02) 2762 194Petri Katajarinne, p. (02) 2762 113Pilvi Kalhama, p. (050) 4119 589Leena Krekula, p. (02) 2762 035Timo Parkkola, p. (02) 2762 006
Opintosihteeri:Leena Nurmi, p. (02) 2762 008
Kirjasto:Kirjasto on päärakennuksen toisessa kerrokses-sa. Lukutila, jossa on 15 lukupaikkaa, on avoinnapäivittäin. Kaikista opiston koneista on yhteysHumakin kirjastopalveluihin.
KOULUTUSYKSIKÖT
Kopiointi:Vastaanotossa voidaan maksua vastaan ottaakopioita opiskelijoille.
Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen ensim-mäisessä kerroksessa. Aukioloajat: ma–pe klo8.00–19.30, la–su 8.00-14.00. Aamiainen ma-suklo 8.00-9.30, lounas ma-su klo 11.00-12.00,päivällinen ma-pe klo 16.30-17.30, la-su sopi-muksen mukaan. Alennushintaisen aterian (lou-nas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.
Tietotekniikkapalvelut:Opiskelijoiden käytössä on kolme atk-luokkaa,joissa on yhteensä 54 työasemaa. Jokaisessaluokassa on tulostusmahdollisuus. Verkkoyh-teyksin varustetut tietokoneet ovat opiskelijoi-den käytössä oppituntien ulkopuolella ympärivuorokauden. Levykkeitä voi ostaa vastaan-otosta arkisin klo 8.00–16.00. HumakPro-vas-taavana toimii opintosihteeri ja käyttötuestavastaa Joni Viljanen.
Ilmoitustaulu:Humakia koskeva tiedotus tapahtuu pääasiassaHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoi-tustaulu, jolle henkilökunta laittaa opiskeluunliittyvää informaatiota, sijaitsee päärakennuksenensimmäisessä kerroksessa. Humakin opiskeli-joiden oma ilmoitustaulu on päärakennuksentoisessa kerroksessa.
132
Aikuiskoulutus. Tutkintoon johtavaa muun-tokoulutusta tai erikoistumisopintoja. Koulutusedellyttää yleensä alan aiempia opintoja ja/taityökokemusta.
Ammatillisen osaamisen perusalue.Laajempi kokonaisuus, jonka kautta voidaan ke-hittää erityisiä ammatillisia valmiuksia. Perusalu-eiden hallintaa arvioidaan mm. portfolion avul-la. Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa pe-rusalueita on kolme, kansalaistoiminnan ja nuo-risotyön koulutusohjelmassa neljä sekä viitto-makielentulkin koulutusohjelmassa viisi.
Avoin ammattikorkeakoulu. Järjestelmä,joka tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikillepohjakoulutuksesta riippumatta ilman ikärajojatai pääsykokeita. Opetus vastaa vaatimuksiltaanja laadultaan varsinaista ammattikorkeakoulu-opetusta. Avoimesta ammattikorkeakoulustaannetuilla todistuksilla on sama arvo kuin am-mattikorkeakoulujen antamilla vastaavilla todis-tuksilla. Avoimessa ammattikorkeakoulussa eivoi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa. Josopiskelija pääsee ammattikorkeakoulun varsi-naiseksi opiskelijaksi, hän voi sisällyttää aiemminsuorittamansa opinnot osaksi tutkintoa.
Erasmus. Ks. Sokrates.
Hallitus. Suomen Humanistinen Ammattikor-keakoulu osakeyhtiöllä on hallitus, jonka toimi-kausi on 1 vuosi kerrallaan. Osakeyhtiön yhtiö-kokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus ni-meää keskuudestaan puheenjohtajiston (pu-heenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa). Halli-tuksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja.
Hakutoimisto. Kevään ja syksyn yhteisha-kuun liittyvä puhelinneuvonta, sähköpostiliiken-ne, asiakaspalvelu, esitepostitukset, markkinointija tiedotus, yhteishakuun liittyvä koulutus, hake-musten vastaanotto ja käsittely sekä rekiste-röinti, yhteishakutilastot, arkistointi ja amkyh-re-kisterin ylläpito.
Hops. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Hops-ohjaaja. Jokaiselle opiskelijalle nime-tään opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainenhops-ohjaaja. Hops-ohjaajan kautta tapahtuumerkittävä osa Humakin opinto-ohjauksesta.
Humak-tiimi. Ks. vastaava lehtori.
HUMAKO. HUMAKO on Humakin opiskeli-joiden rekisteröity riippumaton yhdistys, jonkatarkoituksena on toimia opiskelijoiden etujär-jestönä sekä edistää ja valvoa heidän yhteisiäetujaan.
HumakPro. Ks. HUNET.
HumOp. Ks. HUNET
HUNET. Humakin virtuaalikampus. HUNETintietokantapalvelu (oppilaitosjärjestelmä) on ni-meltään HumakPro. HumakPron avulla opiske-lija mm. ilmoittautuu opintoihin tai etsii tietoatyöoppimispaikoista. Opiskelija-arviointi tapah-tuu HumakPron avulla. Humakin www-sivuillaovat mm. internet-sähköpostipalvelut (IMP) jaulkoinen informaatio ja markkinointi. www-si-vuilla on linkki Opintotorille, johon on sijoitettuopiskeluun liittyviä asioita (mm. opinto-opas,opinnäyteopas, linkit verkkokursseihin). Verkko-
SANASTO
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
133
oppiminen (verkkokurssit) viittaa pääosin tie-toverkkojen avulla tapahtuvaan oppimiseen,jossa hyödynnetään yleensä jotakin oppimis-ympäristöä (esim. HumOp).
Ilmoittautuminen. Jokaisen opiskelijan onvelvollisuus ilmoittautua lukukauden alussa am-mattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja aset-taman aikataulun mukaisesti läsnä tai poissaole-vaksi opiskelijaksi.
Ilmoittautumislomake. HumakProsta löy-tyvä sähköinen lomake, jonka täyttämällä opis-kelija ilmoittautuu lukuvuoden alussa läsnä-/poissaolevaksi opiskelijaksi omaan koulutusyk-sikköönsä. Saatavilla tarvittaessa myös paperilo-makkeena opintosihteeriltä.
IMP. Kts. HUNET.
Itsenäinen työskentely. Itsenäinen työsken-tely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedonhankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuot-tamisen vapaasti valitussa ajassa ja paikassa. It-senäisen työskentelyn kautta hankittu osaami-nen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä,suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaikkatyöskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla on oi-keus saada opintoihinsa ohjausta.
Jakso. Viiden kalenteriviikon pituinen periodi.Lukuvuosi on jaettu Humakissa yhdeksään jak-soon. Esimerkiksi ensimmäinen jakso lukuvuon-na 2002–2003 merkitään 1 / 01–02.
Johtoryhmä. Ammattikorkeakoulussa toimiirehtorin apuna johtoryhmä. Johtoryhmäänkuuluvat rehtorin lisäksi koulutusohjelmajohta-jat sekä rehtorin kutsumat muut jäsenet.
Johtosääntö. Asiakirja, jossa annetaan tar-kempia määräyksiä ja ohjeita ammattikorkea-koulun toiminnasta, hallinnosta ja asioiden rat-kaisemisesta sekä vaalien toimeenpanosta.
Kesätuki. Kesäajan opintotuki, joka on opiske-lijan omassa harkinnassa opiskeleeko kesäkuu-kausien (kesä-heinäkuun) aikana. Kesätukeahaetaan Kelan OTm lomakkeella ja Hu-makProsta tulostettavalla kesätuen liitelomak-keella. Kesätukihakemukset jätetään oman kou-lutusyksikön opintosihteerille, joka toimittaahakemukset opintotukilautakunnalle Kauniai-siin.
Kansainvälinen oppimisympäristö. Hu-mak tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opis-kella ulkomaisissa oppilaitoksissa. Samoin työ-oppimisena toteutettavia jaksoja voi suorittaaulkomailla. Lisäksi Humak järjestää opetustavierailla kielillä.
Kansainvälisten asioiden koordinaatto-ri. YPY:ssä toimva henkilö, jonka toimenkuvaankuuluvat EU:koulutusohjelmien alaisten toimin-tojen hallinnointi (Erasmus, Leonardo jne.) jayhteydenpito Humakin kansainvälisiin partneri-oppilaitoksiin. Tämän lisäksi jokaisella koulutus-ohjelmalla on oma kv-koordinaattori, jonkatehtävänä on huolehtia ulkomaalaisille opiskeli-joille tarjottavien opintojaksojen sisällöstä. Näi-den lisäksi jokaisessa yksikössä toimii kv-koordi-naattori, jonka tehtävänä on vastata yksikönkautta tapahtuvista kansainvälisistä opiskelija- jaopettajavaihdoista.
Kehityssuuntautunut arviointimalli. Hu-manistisen ammattikorkeakoulun arviointipohjautuu kehityssuuntautuneeseen arviointi-malliin, jossa tarkastelun kohteena ovat suun-nittelukyvyt, sosiaaliset taidot, teknistaidollisetkyvyt ja arviointikyvyt kehittymisen näkökul-masta. Kehityssuuntautuneessa arvioinnissaedellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan viiteen toi-minnan tasoon tai näkökulmaan: aloittelija, ke-hittynyt aloittelija, pätevä suoriutuja, etevä tekijäja asiantuntija.
Kontaktiopetus. Kontaktiopetuksessa opet-taja ja opiskelijat ovat yhdessä läsnä oppimisti-
SANASTO
134
lanteessa. Kontaktiopetus toteutetaan luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetel-miä käyttäen, esimerkiksi pienryhmäopetukse-na (ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraa-tiot jne.).
Koulutusala. Humak on kaksialainen, huma-nistisen ja kasvatusalan ja kulttuurialan ammat-tikorkeakoulu. Koulutusala määräytyy opetus-ministeriön koulutusalaluokituksen mukaan.
Koulutusohjelma. Ammattikorkeakoulunsuunnittelema opintokokonaisuus, joka johtaaamk-tutkintoon. Koulutusohjelma suuntautuujohonkin työelämän ammatillista asiantunte-musta edellyttävään tehtävään. Humakissa kou-lutusohjelmia on kolme: kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma, kansalaistoiminnan ja nuori-sotyön koulutusohjelma sekä viittomakielentul-kin koulutusohjelma. Koulutusohjelma kuvaatutkinnon perusrakenteen. Koulutusohjelmanvahvistaa opetusministeriö.
Koulutusohjelmajohtajat. Jokaisella koulu-tusohjelmalla on koulutusohjelmajohtaja, jokavastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulu-tusohjelmajohtajan nimittää ammattikorkea-koulun hallitus. Hän koordinoi koulutusyksiköi-den välistä yhteistyötä ylläpitää työelämäsuhtei-ta sekä osallistuu koko korkeakoulun kehittämi-seen. Koulutusohjelmajohtaja toimii oman kou-lutusohjelmansa toimialayhteistyön kehittäjänäja ammattikorkeakouluopetusta antavien yksik-köjen yhteistyön kehittäjänä ja koulutuksensuunnittelun ohjaajana. Koulutusohjelmajohta-jat muodostavat yhdessä ohjaustiimin.
Koulutusyksikkö. Humakissa on lv. 2002–2003 kaksitoista koulutusyksikköä: Haapaveden,Helsingin, Joensuun, Joutsenon, Kauniaisten,Korpilahden, Kuopion, Lohjan, NurmijärvenSuolahden, Tornion ja Turun koulutusyksiköt.
Kurssi. Opinnot on Humakissa pääasiassa jao-teltu viiden opintoviikon teemoihin. Tarvittaessa
yksi teema voi rakentua useammasta kurssista.
Lehtori. Koulutusyksikössä oleva opettaja,jonka työnantajana on Humanistinen ammatti-korkeakoulu. Lehtori on käytössä nimikkeenämyös muissa oppilaitoksissa. Lehtori vastaaopetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta (jayhteyksistä alueellisiin toimijoihin).
Leonardo. Leonardo da Vinci on EU:n koulu-tusohjelma, jolla pyritään kohottamaan amma-tillisen koulutuksen tasoa Euroopassa. Ohjel-man kautta tuetaan projekteja, joissa oppilai-tokset, yritykset ja järjestöt kehittävät yhteis-työssä ammatillista peruskoulutusta sekä työ-elämän täydennyskoulutusta. Pilottiprojekteissakehitetään uutta koulutusmateriaalia, uusia kou-lutusmoduuleita tai arvioidaan koulutustarpei-ta. Ohjelma tukee myös opiskelijoiden ja vasta-valmistuneiden työharjoittelua ulkomailla sekäkouluttajien henkilövaihtoa. Tukea projekteillevoidaan hakea vuosittain. Ks. myös Kansainväli-nen oppimisympäristö.
Nuorisokoulutus. Yhteishaussa oleva koulu-tus. Laajuus Humakissa 140 ov ja 160 ov.
Olosuhdemuutoslomake. (OTm) Kelanolosuhdemuutosilmoituksella opiskelija on vel-vollinen ilmoittamaan Kelalle kaikista olosuhtei-siinsa liittyvistä asioista, joilla saattaisi olla vaiku-tusta opintotuen määrään.
Opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteenaon kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia so-veltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihinliittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä(Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/95,7 §). Opinnäyte tehdään yleensä opintojenpäättövaiheessa. Opinnäytetyön laajuus on 10opintoviikkoa.
Opintokortti. Asiakirja, johon opiskelijansuoritukset ja arviointi merkitään. Humakissaopintokortti sijaitsee HumakProssa.
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
135
Opintopassi. Opiskelijalla on mahdollisuushakea Uudenmaan ammattikorkeakoulujenopintopassia ja suorittaa tutkintoon liitettäviäopintoja yli ammattikorkeakoulurajojen. Opin-topassin nojalla suoritettavien opintojen enim-mäislaajuus on 10 opintoviikkoa. Omaan tutkin-toon kuuluvia pakollisia opintoja ei voi pääsään-nön mukaan korvata passin nojalla suoritetta-villa opintojaksoilla. Lähtökohta on, että passi-opinnot hyväksiluetaan tutkinnossa valinnaisiinja vapaasti valittaviin opintoihin.
Opintosihteeri. Toimii jokaisessa koulutusyk-sikössä. Hoitaa opiskelija-asiat, opintorekisterin-otteet, asiakaspalvelun, tiedottamisen ja markki-noinnin. Yhteishakuun, hallintoon ja talouteenliittyvät tehtävät.
Opintotori. Ks. HUNET.
Opintotukilautakunta. Ammattikorkea-koulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryh-mä. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä,joista kaksi on opiskelijoita.
Opintoviikko. Opintoviikko (ov) on opiskeli-jan tekemä noin 40 tunnin työpanos asetettu-jen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opiskelijatutor. Opiskelijatutorkoulutuksensaanut opiskelija, joka auttaa ja neuvoo muitaopiskelijoita, osallistuu tiimin kanssa yksikkönsämarkkinointiin, huolehtii osaltaan vaihto-opiskeli-joista ja järjestää opiskelijakunnalle toimintaa.
Oppimisympäristö. Humakin pedagoginenyhteisö, joka on eri oppimistapojen kokonai-suus. Oppimisympäristöjä ovat kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen, kansain-välinen oppimisympäristö, verkko-oppiminen,projektit sekä muut oppimista tukevat ympäris-töt.
Palkkasihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa palkkioiden ja palkkojen laskennasta.
Portfolio. Portfolio tarkoittaa oman osaami-sen itsearviointia ja dokumentointia. Humakinportfolio koostuu laajasta perusportfoliostasekä siitä erotetuista erilaisia tarpeita palvele-vista näyteportfolioista. Perusportfolio tarkoit-taa käytännössä kaikkia niitä tuotoksia, jotkaopiskelija on opiskeluaikanaan tuottanut. Myösnäistä saadut ja tehdyt arvioinnit kerätään pe-rusportfolioon. Esimerkki perusportfolioon tu-levasta materiaalista on yhdestä 5 ov:n teemas-ta suoritettu laajahko tehtävä ja siitä saatu arvi-ointi. Perusportfoliota ei sellaisenaan arvioida.Yksi keskeisimmistä näyteportfolioista on opin-tojen päättövaiheessa koottava ja arvioitavanäyteportfolio, päättöportfolio.
Projekti. Oppimisprojekteilla tarkoitetaanopiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja jo-honkin tuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattujahankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai sel-vitystehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai ta-pahtuman toteuttamista. Kehittämishankkeistaoppimisprojektit eroavat siten, että niillä ei tar-vitse olla taustalla työelämän tilausta ja niissäoppiminen ja oppimiseen tähtäävä prosessiovat tuotosta tärkeämpiä. Projekti viittaa myösHumakin omiin projekteihin, joita kuvataanProjektikäsikirjassa (ks. Laatukäsikirja).
Rehtori. Rehtorin tehtävänä on vastata sekäammattikorkeakoulun toiminnallisesta ja laa-dullisesta menestyksestä että ammattikorkea-koulun yksiköiden yhteistoiminnasta ja työelä-mäyhteistyöstä. Hän johtaa ammattikorkea-koulun toimintaa, valmistelee ammattikorkea-koulun johtokunnalle käsiteltäväksi tulevat asiatja suorittaa muut ammattikorkeakoulun johto-kunnan ja hallituksen hänelle määräämät tehtä-vät. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun johto-kunnan esittelijänä.
SAMOK. Suomen Ammattikorkeakouluopis-kelijayhdistysten Liitto ry. HUMAKO on SA-MOKin jäsen.
SANASTO
136
Sokrates. Euroopan unionin toimintaohjelma,jonka tavoitteena on edistää eurooppalaistayhteistyötä koulutuksen alalla. ERASMUS onSOKRATES -ohjelman korkeakouluja koskevaosa. Ohjelma sisältää mm. opiskelija- ja opetta-javaihtoa oppilaitosten välillä, yhteisten opinto-kokonaisuuksien ja opetussuunnitelmien kehit-tämistä sekä intensiivikursseja. SOKRATES/ERASMUS –vaihto perustuu korkeakoulujenlaitosten kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin.Ks. myös Kansainvälinen oppimisympäristö.
StatQ. Humakin käyttämä ohjelma kyselytie-tojen analysointiin, raportointiin ja internetjul-kaisuun. StatQ:ta käytetään mm. ilmapiiri- jatyytyväisyystutkimuksissa.
Supervisor. Henkilö, joka ylläpitää tietokantaatai vastaa tietoverkkojen avulla tapahtuvastaoppimisesta.
Talous- ja hallintojohtaja. Vastaa Humanis-tisen ammattikorkeakoulun talouden ja hallin-non johtamisesta ja henkilöstöasioista.
Talouspäällikkö. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun ta-louden hoidosta ja maksatuksista. Yhteisen pal-veluyksikön ja koulutusyksiköiden opinto-sih-teereiden esimies.
Taloussihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kir-janpidosta, laskutuksesta ja reskontrasta.
Teema. Humakin käyttämä nimitys opintojak-sosta (Asetus ammattikorkea-kouluopinnoista256/95, 9 §). Teeman laajuus on viisi opintoviik-koa. Yleensä teema toteutetaan yhden jaksonaikana.
Toimistosihteeri. Työskentelee hakutoimis-tossa. Vastuualueina mm. yhteishaku ja tilastointisekä yleisiä toimistotehtäviä.
Toimitusjohtaja. Suomen Humanistisen am-mattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajan tehtä-vänä on mm. johtaa ammattikorkeakoulutoi-minnan resursointia sekä laajentumista, huoleh-tia omistajuuteen ja ammattikorkeakoulun ase-maan liittyvistä kysymyksistä, johtaa ammatti-korkeakoulutoimintaa ja huolehtia sen yhtey-destä kansanopistopohjaan. Toimitusjohtaja toi-mii Suomen Humanistisen AmmattikorkeakouluOy:n hallituksen esittelijänä. Toimitusjohtaja toi-mii ammattikorkeakoulun rehtorin esimiehenä.
Tutkinto. Ammattikorkeakoulututkinnot ovatammattikorkeakoulun perustutkintoja. Huma-kin tutkinto on humanistisen alan ammattikor-keakoulututkinto. Tutkinnon laajuus kansalaistoi-minnan ja nuorisotyön ja kulttuuripalvelujenkoulutusohjelmassa on 140 ov ja viittomakie-lentulkin koulutusohjelmassa 160 ov.
Tutkintotodistuspyyntö. Lomake, joka onjätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen valmis-tumista opintotoimistoon.
Tutkintolautakunta. Ammattikorkeakou-lussa on yksi tai useampi tutkintolautakuntaopintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjenkäsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluupuheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkea-koulun koulutusohjelmajohtaja, ja kaksi muutajäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkea-koulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheen-johtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaisetvarajäsenensä määrää ammattikorkeakoulunhallitus (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 31 §).
Tutkintonimike. Ammattikorkeakoulutut-kinnon nimikkeeseen liitetään asianomaisenkoulutusalan nimi. Nimikkeeseen voi liittäämyös vakiintuneen ammattinimikkeen ja lyhen-teen amk. Opetusministeriö vahvistaa tutkinto-nimikkeet. Esimerkiksi viittomakielentulkin kou-lutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike onviittomakielentulkki (amk).
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
137
Tutkintosääntö. Sisältää tarkempia määräyk-siä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista,opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseenosallistumisesta, muiden opintojen hyväksiluke-misesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioin-nista ja todistuksista annetaan ammattikorkea-koulun tutkintosäännössä (Asetus ammattikor-keakouluopinnoista 256/95, 14 §).
Työoppiminen. On Humakin nimike ammat-titaitoa edistävälle harjoittelulle (Asetus am-mattikorkeakouluopinnoista 256/95, 4 §). Työ-oppiminen on aidossa työympäristössä työntekemistä, sen tutkimista ja arviointia. Oppimi-sen lähtökohtana on sekä tieteellinen että ko-kemusperäinen tieto. Tavoitteena on ajattele-maan oppiminen ja oman elämän päämäärienmuotoilu. Työoppimisjaksoihin liittyy valmistau-tuminen, jonka aikana jaksolle asetetaan tavoit-teet, itse työoppimisjakso sekä tehtyjen havain-tojen ja opittujen asioiden kokoaminen ja arvi-ointi. Työoppimista opiskelija suorittaa vähin-tään 20 ja enintään 60 opintoviikkoa. Vain 140ov:n tutkintoa suorittavat.
Vapaasti valittavat opinnot. Koulutusoh-jelmaan sisältyvä opintokokonaisuus, johonopiskelija voi valita opintoja Humakin koulutus-yksiköiden lisäksi myös muista ammattikorkea-kouluista. Kulttuuripalvelujen koulutusohjel-massa ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmassa vapaasti valittavien opinto-jen laajuus on 20 ov. Viittomakielentulkin koulu-tusohjelmassa laajuus on 10 ov. Ks. myös opin-topassi.
Vastaava lehtori. Koulutusyksikön toimin-nasta vastaa koulutusyksikön kaikista lehtoreis-ta koostuva Humak-tiimi. Humak-tiimi vastaatoiminnastaan johtokunnalle. Humak-tiimiäedustava lehtori johtokunnassa on vastaavalehtori.
Verkko-oppiminen. Humakissa opiskelijavoi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja infor-
maatiopalveluja oppimisvälineinä muiden väli-neiden rinnalla. Tällöin tietoverkkojen käyttöyhdistyy useimpiin muihin oppimisympäristöi-hin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa (verkko-kurssit) oppimateriaali on Humakin verkossa jaopiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsayksinomaan verkon välityksellä. Opiskelijatmyös tekevät oppimistehtäviä Humakin verk-koympäristössä. Verkko-oppimiseen ja verkko-kursseihin johtavat linkit löytyvät Opintotorilta.
Verkkokurssi. Ks. verkko-oppiminen.
Virtuaaliammattikorkeakoulu. Suomenammattikorkeakoulujen valtakunnallinen yh-teistyöverkosto.
Yhteinen palveluyksikkö. Humakin hallin-nollinen keskusyksikkö. Yhteinen palveluyksikkö(YPY), sijaitsee Kauniaisissa ja huolehtii ammat-tikorkeakoulun hallinto- ja talousasioiden hoi-dosta. Tuottaa tukipalveluja sekä Humakin ver-kostolle että ulkopuolisille asiakkaille. Hakutoi-misto sijaitsee YPY:ssä. Palveluyksikössä työs-kentelevät mm. toimitusjohtaja, rehtori, talous-ja hallintojohtaja, talouspäällikkö, kv-koordinaat-tori, yhteishakukoordinaattori, toimistosihteeri,opintosihteeri, taloussihteeri, palkkasihteeri jajärjestelmäasiantuntijat.
Yhteishaku. Keväällä ja syksyllä nuorisokoulu-tukseen hakeudutaan ammattikorkeakoulujenyhteishaussa.
Yhteishakukoordinaattori. Vastuualueenamm. yhteishaku, hakutoimiston toiminta jamarkkinointi.
Ammattikorkeakoulujen terminologiasta voi lu-kea lisää esim. julkaisusta: Seppo Helakorpi jaAnita Olkinuora: Ammattikorkeakoulupedago-giikkaa – asiantuntijuutta oppimiseen. WSOY1997.
SANASTO
138
AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO
A
Aholainen Tanja lehtori (toiimivapaalla) NurmijärviAirola Suvi talouspäällikkö YPY (09) 540 42443Alexander Scott järjestelmäasiantuntija Sodankylä 050 411 9556Anttonen Erja lehtori Joensuu (013) 244 2134
G
Goman Jani vastaava lehtori Haapavesi (08) 454 9537
H
Halme Päivi opintosihteeri Helsinki (09) 580 3560050 411 9572
Halonen Minna kirjastovastaava Joensuu (013) 244 2136Hanhivaara Pirjo lehtori Tornio (016) 211 9282Hannikainen-Vainio Kaisa vastaava lehtori Korpilahti (014) 820 1225Harjula Pekka lehtori/
verkkokoordinaattori Suolahti 050 411 9588Heinola Timo toimitusjohtaja 050 411 9557Herranen Jatta lehtori Joensuu (013) 244 2154Holsti Päivi informaatikko/tiedottaja Haapavesi (08) 454 9532Honkonen-Seppälä Maarit lehtori (Pekka Harjulan
sijainen 1.8. lähtien) Suolahti (014) 574 5548Hukari Kaija kirjastonhoitaja Suolahti (014) 574 5561Huttunen Mirja vastaava lehtori Kuopio (017) 289 2522Huttunen Seija opintosihteeri Nurmijärvi (09) 276 251Härkönen Maarit lehtori Turku (02) 276 2194
I
Iso-Aho Juha lehtori Joutseno (05) 610 0114
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
139
J
Jaamalainen Anne-Mari lehtori Kuopio (017) 289 2527Jalkanen Raimo rehtori 050 411 9600Jauhola Marjaana lehtori Nurmijärvi (09) 276 2751Johansson Tuula lehtori Kauniainen (09) 5404 2414Jukkala Tarja vastaava lehtori Suolahti (014) 574 5545Junnila Merja lehtori (äitiyslomalla) Haapavesi (08) 454 9533Jääskeläinen Leo järjestelmäasiantuntija (09) 5404 2447
050 411 9558
K
Kaalikoski Katri vastaava lehtori Kauniainen (09) 5404 2416Kalhama Pilvi lehtori Turku 050 411 9589Kangas Seija lehtori Tornio (016) 211 9200Karinen Mikko lehtori Kuopio (017) 289 2524Karvinen Erja vastaava lehtori Joensuu (013) 244 2127Katajarinne Petri lehtori Turku (02) 276 2113Kaunismaa Pekka lehtori Haapavesi (08) 454 9543Kejonen Mirja kirjastonhoitaja Kuopio (017) 289 2529Keränen Sanna-Leena lehtori Haapavesi (08) 454 9540Kesälä Minna laatukoordinaattori 050 411 9599Kitola Arja aikuiskoulutuskoordinaattori 050 411 9590Klemola Jari lehtori Joutseno (05) 610 0151Kluukeri-Jokinen Annikki lehtori (vuorotteluvapaalla) Haapavesi (08) 454 9530Koistinen Marja lehtori Helsinki (09) 580 3554,
050 411 9595Kontinen Maria lehtori Tornio (016) 211 9211Krekula Leena lehtori Joutseno (05) 610 0151Kuivakangas Johanna lehtori Suolahti (014) 574 5547Kuopion koulutusyksikkö toimisto Kuopio (017) 289 2500Kurikka Pauli lehtori Nurmijärvi (09) 276 2725Kurkko Heli lehtori Joensuu (013) 244 2152Kuula Tarja lehtori Lohja (019) 357 8169Kylkisalo Hannu informaatikko Lohja (019) 357 8133Kärkkäinen Eero lehtori Kauniainen (09) 5404 2433
L
LaCross Marjukka lehtori Kuopio (017) 289 2523Laitinen Hanna vastaava lehtori Nurmijärvi (09) 276 2728Laukkarinen-Mäenpää Anja lehtori (vuorotteluvapaalla) SuolahtiLeinonen Niina lehtori Suolahti (014) 574 5540Leppänen Riitta opintosihteeri Korpilahti (014) 820 1115
AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO
140
Lind Kimmo lehtori Suolahti (014) 574 5541Lonka Anneli taloussihteeri YPY (09) 5404 2446Lundbom Pia lehtori Lohja (019) 357 8168Luoma Eila lehtori Tornio (016) 211 9209Lyytinen Sirpa lehtori Kuopio (017) 289 2525Lönnroth Irma talous- ja hallintojohtaja (09) 5404 2439
M
Manunen Juha lehtori Kuopio 050 411 9598Markkanen Hannu kirjastonhoitaja
-informaatikko Korpilahti (014) 820 1107Martikainen Tuija lehtori (toimivapaalla) LohjaMaskulainen Kauko kirjastokoordinaattori Haapavesi (08) 454 9532Maukonen Annamari lehtori Korpilahti (014) 820 1230Mehtonen Tuija lehtori Joensuu (013) 244 2153Mietala Outi kirjastonhoitaja Nurmijärvi (09) 276 2709Mikkonen Pirkko Viittomakielentulkin koulutusohjelmajohtaja 050 411 9562Mursula-Innanen Riitta lehtori (toimivapaan sijainen) Nurmijärvi (09) 276 2732Mäkelä Eeva lehtori Tornio (016) 211 9274Mäki-Kojola Iris opintosihteeri Lohja (019) 357 8160Määttä Jari projektipäällikkö (Korento) Korpilahti (014) 820 1242Määttä Jukka lehtori (toimivapaalla) Joensuu (013) 244 2127
N
Nikkilä Juha lehtori Suolahti (014) 574 5546Nurmi Leena opintosihteeri Turku (02) 276 2008
O
Ojala-Singnell Raili kirjastonhoitaja Helsinki (09) 580 3522
P
Paavola Tuomo vastaava lehtori Tornio (016) 211 9221Paju Petri lehtori (opintovapaalla) LohjaPajuri Tiina lehtori (toimivapaalla) JoensuuPakarinen Päivi kirjastonhoitaja Joutseno (05) 610 0119Parkkila Paula lehtori Suolahti (014) 574 5543Parkkola Timo lehtori Turku (02) 276 2006Parviainen Pirjo opintosihteeri Joensuu (013) 244 2155Pekkinen Sanna lehtori Korpilahti (014) 8201 214
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
141
Peltola Sirkka opintosihteeri Suolahti(toimivapaalla)
Pelttari Antti lehtori Lohja (019) 357 8164Pirinen Kari lehtori Korpilahti (014) 820 1243Pulkamo Hannele lehtori Lohja (019) 357 8163Putkonen Hanna lehtori Helsinki (09) 580 3554Puustinen Merja opintosihteeri Kuopio (017) 289 2521
R
Rainó Päivi vastaava lehtori Helsinki (09) 580 3542,(050) 411 9593
Risto Tapani lehtori Tornio (016) 211 9220Ruokonen Maarit opintosihteeri Joutseno (05) 610 0145Ruotsalainen Nina toimistosihteeri hakutoimisto (09) 5404 2454Ruottunen Risto lehtori Kauniainen (09) 5404 2413Ruutiainen Päivi vastaava lehtori Joutseno (05) 610 0127
S
Saarela Tuula opintosihteeri Tornio (016) 211 9290Salo Erja lehtori Lohja (019) 357 8166Salo Pirkko lehtori Tornio (016) 211 9280Sarha Marja-Liisa lehtori Suolahti (014) 574 5544Savimäki Mirva opintosihteeri Suolahti (014) 574 5593Savolainen Tessa palkkasihteeri YPY (09) 5404 2437Selin-Grönlund Pirkko lehtori Helsinki (09) 580 3566,
(050) 411 9592Severinkangas Maritta opintosihteeri
(toimivapaalla) YPY (09) 5404 2445Sirkkilä Hannu lehtori Korpilahti (014) 820 1221Soanjärvi Katariina (osaamisverkosto
Kannusteen kehittäjä) Suolahti 040 590 6772Sorvoja Timo kansainvälisen toiminnan
koordinaattori 050 411 9578Stam Marika yhteishakukoordinaattori hakutoimisto (09) 5404 2428
T
Tarhala Anja lehtori Lohja (019) 357 8165Teräväinen Sirpa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
koulutusohjelmajohtaja 050 411 9563Tiihonen Titta lehtori Kauniainen (09) 5404 2429Timonen Eija Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmajohtaja 050 411 9564Tuominen Mervi opintosihteeri Kauniainen (09) 5404 2438
AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO
142
Turhanen Tarja lehtori Lohja (019) 357 8167
V
Vahe Aino-Inkeri opintosihteeri Haapavesi (08) 454 9539Valtari Jari lehtori Kauniainen (09) 5404 2423Vanhapiha Maarit lehtori Tornio (016) 211 9283Vartiainen Pekka vastaava lehtori Turku (02) 276 2030Vatanen Tuula lehtori Kuopio (017) 289 2526Vatka Mikko lehtori Lohja (019) 357 8162Viitanen Reijo lehtori Lohja (019) 357 8161Virtanen Leena-Marja lehtori Joutseno (05) 610 0123
W
Walamies Molla lehtori Korpilahti (014) 820 1219
Y
Ylikoski Esa lehtori Nurmijärvi (09) 276 251Ylipartanen Tuomo lehtori Tornio (016) 211 9210
HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004
143
144
H U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U
H U M A N I T I E S P O L Y T E C N I C
HUMAKIN YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖ: Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen, Finland
puh: (09) 5404 2428, fax: (09) 5489 6130, s-posti: [email protected]
W W W . H U M A K . E D U
HELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖ
Ilkantie 4, 00400 Helsinki
puh. (09) 580 3560, fax: (09) 580 3556
s-posti: [email protected]
KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ
Kansanopistotie 32, 70800 Kuopio
puh. (017) 289 2500, fax: (017) 289 2507
s-posti: [email protected]
JOUTSENON KOULUTUSYKSIKKÖ
Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno
puh. (05) 610 0145, fax: (05) 610 0125
s-posti: [email protected]
KAUNIAISTEN KOULUTUSYKSIKKÖ
Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen
puh. (09) 5404 2438, fax: (09) 5404 2444
s-posti: [email protected]
KORPILAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ
Tähtiniementie 26, 41800 Korpilahti
puh. (014) 820 101, fax: (014) 820 1218
s-posti: [email protected]
TURUN KOULUTUSYKSIKKÖ
Harjattulantie 80, 20960 Turku
puh. (02) 276 2118, fax: (02) 276 2001
s-posti: [email protected]
HAAPAVEDEN KOULUTUSYKSIKKÖ
PL 62, 86601 Haapavesi
puh. (08) 454 9500, fax: (08) 454 9529
s-posti: [email protected]
JOENSUUN KOULUTUSYKSIKKÖ
Niittylahdentie, 82220 Niittylahti
puh. (013) 244 2155, fax: (013) 244 2156
s-posti: [email protected]
LOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖ
Karstuntie 537, 08450 Hormajärvi
puh. (019) 357 811, fax: (019) 357 8159
s-posti: [email protected]
NURMIJÄRVEN KOULUTUSYKSIKKÖ
Kotorannantie 49, 05250 Kiljava
puh. (09) 276 251, fax: (09) 276 2770
s-posti: [email protected]
SUOLAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ
Savontie 10, 44200 Suolahti
puh. (014) 574 5500, fax: (014) 574 5505
s-posti: [email protected]
TORNION KOULUTUSYKSIKKÖ
Kivirannantie 13–15, 95410 Tornio
puh. (016) 211 9200, fax: (016) 211 9222
s-posti: [email protected]
Koulutusohjelmien värit:
K O U L U T U S Y K S I K Ö T
Viittomakielentulkin koulutusohjelma
Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma