opeussuunnitelman yhteinen osa...2.1.1 kasvun tukeminen ja ohjaus 2.1.2 hoito ja huolenpito 2.1.3....

1

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMA

Sosiaali- ja terveysalan

perustutkinto

lähihoitaja

Ensihoidon osaamisala

Kuntoutuksen osaamisala

Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala

Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala

Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala

Suun terveydenhoidon osaamisala

Vanhustyön osaamisala

Tutkinnon oppilaitoskohtainen

opetussuunnitelma koskee

- ammatillista peruskoulutusta

- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja

Voimassa 1.8.2015 alkaen

2

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja

Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................... 4

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO ..................................... 5

1.1 Ammattialan kuvaus .......................................................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen............................................................................................................................... 7 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa ............................................... 7 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat ................................................................................... 10 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä ........................................................................................................ 11

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ................................................. 13

2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ....................................................................................................................... 13 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus (20 osp) ............................................................................................................. 13 2.1.2 Hoito ja huolenpito (30 osp) ........................................................................................................................... 15 2.1.3 Kuntoutumisen tukeminen (20 osp) ............................................................................................................... 17

2.3 ENSIHOIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ............................................................................... 20 2.3.1 Ensihoitopalvelussa toimiminen (35 osp) ....................................................................................................... 20

2.5 KUNTOUTUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ................................................................... 22 2.5.1 Kuntoutus (50 osp) .......................................................................................................................................... 22

2.6 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ................ 25 2.6.1 Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus (50 osp) .................................................................................................. 25

2.7 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ........................................ 27 2.7.1 Mielenterveys- ja päihdetyö (50 osp) ............................................................................................................. 27

2.8 SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA .................................... 30 2.8.1 Sairaanhoito ja huolenpito (50 osp) ................................................................................................................ 30

2.9 SUUN TERVEYDENHOIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ................................................... 33 2.9.1 Suun terveydenhoito (50 osp)......................................................................................................................... 33

2.11 VANHUSTYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ........................................................................... 36 2.11.1 Vanhustyö (50 osp) ....................................................................................................................................... 36

2.12 VALINNAISET TUTKINNON OSAT ......................................................................................................................... 38 2.12.1 Päivystyspolikliininen hoitotyö (15 osp) ....................................................................................................... 38 2.12.3 Immobilisaatiohoidon toteuttaminen (15 osp) ............................................................................................. 40 2.12.4 Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (15 osp) ........................................................................... 42 2.12.5 Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen (15 osp) .................................... 44 2.12.7 Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä (15 osp) ........................................................................ 46 2.12.8 Vanhusten kotihoito ja huolenpito (15 osp) ................................................................................................. 47 2.12.9 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ............................................................................................................ 49 2.12.10 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ......................................................................................... 51 2.12.11 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta ............................................................ 51 2.12.12 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ........................ 51 2.12.13 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ....................... 51 2.12.14 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................... 53 2.12.15 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ....................................... 55 2.12.16 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................................................................................................................................................................. 57 2.12.17 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................ 57

3

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ............................................................ 58

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) ........................................................................................ 59 3.1.1 Äidinkieli .......................................................................................................................................................... 59 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi........................................................................................................................ 62 3.1.3 Vieras kieli, englanti ........................................................................................................................................ 65

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ............................................................................. 69 3.2.1 Matematiikka .................................................................................................................................................. 69 3.2.2 Fysiikka ja kemia ............................................................................................................................................. 72 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ..................................................................................... 76

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) ............................................................. 80 3.3.1 Yhteiskuntataidot ............................................................................................................................................ 80 3.3.2 Työelämätaidot ............................................................................................................................................... 82 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta .............................................................................................................................. 85 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto............................................................................................. 87

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) ........................................................................................ 91 3.4.1 Kulttuurien tuntemus ...................................................................................................................................... 91 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ....................................................................................................................... 94

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ....................................... 99

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ............................................................................................................................. 99 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ................................................................... 99 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja .............................................................................. 100 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ........................................................ 100 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ............................... 100

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ...... 100

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ............ 101

6.1 Arviointi ............................................................................................................................................................... 101 6.2 Työssäoppiminen ................................................................................................................................................ 104 6.3 Ohjaus ................................................................................................................................................................. 104

Liitteet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus)

www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.

Pedagoginen ohjelma liitteineen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat

Opintojen jaksotussuunnitelmat

Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

http://www.oph.fi/download/162460_sosiaali_ja_terveysalan_pt_01082015.pdf

http://www.esedu.fi/

http://www.esedu.fi/nykyisille_opiskelijoille/opetussuunnitelmat

4

JOHDANTO

Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen

opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu

tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan

Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,

tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai

osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n

ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon

muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja

toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja

sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat

nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,

joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä

yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset

sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat

lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia

opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.

Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman

pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,

yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä

ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia

päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.

Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää

hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.

Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi


5

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

1.1 AMMATTIALAN KUVAUS

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitajalla on vahva osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kuntoutus-, kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Asiakasryhmät ovat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä monenlaisissa toimintaympäristöissä. Työssä korostuvat ammatilliset ihmisten kohtaamisen taidot niin asiakastapaamisissa kuin moniammatillisissa työryhmissäkin. Toimimalla alan lainsäädännön ja säännösten mukaan toteutuvat potilas- ja asiakasturvallisuus sekä potilaan ja asiakkaan oikeudet.

Lähihoitaja ylläpitää ja edistää eri elämäntilanteissa olevien asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia sekä terveyttä. Hän toimii toimintakykyä tukevalla työotteella.

Lähihoitajan työnantajia voivat olla julkinen, yksityinen tai kolmas sektori, kuten esim. järjestöt ja yhdistykset. Lähihoitaja työskentelee muun muassa asiakkaan kodissa, päiväkodissa, koulussa, perhekodissa, lasten kotihoidossa, vammaispalvelussa, mielenterveys- ja päihdetyön yksikössä, kotihoidossa, vanhusten palveluasumisyksiköissä, terveydenhuollon yksiköissä, ensihoidossa, päivystyksessä, suun terveydenhoidossa tai oman alansa yrittäjänä. Työ voi olla päivä- tai vuorotyötä. Lähihoitajalta edellytetään hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua huolehtia oman hyvinvoinnistaan.

Alan arvoperusta

Lähihoitajan työn lähtökohta on eettinen toiminta. Ammattieettisyys on elämän ja ihmisen kunnioittamista. Lähihoitaja kohtaa työssään asiakkaan kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Hän kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Lähihoitaja tekee työtä luovasti omalla persoonallaan: omien tunteiden, arvojen ja asenteiden tunnistaminen, oma elämänhallinta, usko omiin kykyihin ja osaamiseen ovat tärkeitä. Lähihoitaja ylläpitää ja täydentää ammatillista osaamistaan.

Lähihoitajan tutkinto on laaja-alainen ja monipuolinen kokonaisuus. Opinnoissa on valittavana useita eri osaamisalavaihtoehtoja sekä yksilöllisiä opintopolkuja. Opiskelija voi jatkaa urheiluharrastustaan suorittamalla Urheiluakatemiaopinnot. Opiskelija voi täydentää kiinnostustaan globaaleihin asioihin suorittamalla työssäoppimisen jaksoja ulkomailla ja hän voi suorittaa peruskoulutuksen ohella lukio-opinnot. Oppilaitoksessa on myös tarjolla erilaisia vastuutehtäviä.

Lähihoitajien työllisyystilanne on hyvä. Väestö vanhenee Suomessa vauhdilla ja lähihoitajia tarvitaan. Etelä-Savon ammattiopistossa huomioidaan oppimisessa ja osaamisen hankkimisessa alueelliset työelämän tarpeet. Kehitämme osaamisen kartuttamisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa, hyvinvointiteknologiaa ja simuloituja oppimistilanteita. Olemme tiiviissä yhteistyössä työelämän eri toimijoiden kanssa.

Teemme työtä, opiskelemme ja hankimme osaamista ihmisten kanssa ja heitä varten.

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä on 1.1.2012 voimaantullessa lainsäädännössä (951/2011, 1032/2011) tarkennettu. Opiskelija ilmoittaa opintoihin hakeutumisvaiheessa tiedot terveydentilastaan erillisellä lomakkeella. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei ole esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan

6

voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011, muutettu 799/2014) määritellyssä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät, ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta arvioidaan mahdolliset rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla

sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus

sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen

veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista

päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.

Sosiaali- ja terveysalan opinnoissa työskennellään lasten parissa. Opiskelijan tulee tästä syystä koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi ote rikosrekisteristä. Oppilaitos ohjeistaa opiskelijaa asiasta opintojen alettua.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen opintojen aikana Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa jos opiskelija

1. on toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden 2. ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen

edellytyksiä 3. on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä 4. on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta,

seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta tai vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja jos

5. opiskeluoikeuden peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi.

Osaamisalat

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sisältää kymmenen osaamisalaa

- Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala - Ensihoidon osaamisala - Jalkojenhoidon osaamisala - Kuntoutuksen osaamisala - Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala - Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala - Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala - Suun terveydenhoidon osaamisala - Vammaistyön osaamisala - Vanhustyön osaamisala

Etelä-Savon ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, lähihoitaja, opiskeltavia vaihtoehtoisia osaamisaloja ovat

- Ensihoidon osaamisala (Mikkeli)

7

- Kuntoutuksen osaamisala (Mikkeli) - Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala (Mikkeli) - Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala (Mikkeli, Pieksämäki) - Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala (Juva, Mikkeli, Pieksämäki) - Suun terveydenhoidon osaamisala (Mikkeli) - Vanhustyön osaamisala (Mikkeli)

Osaamisalatarjontamme vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Kaikki osaamisalat voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona.

1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.

Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.

Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:

ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen

ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen

1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON

AMMATTIOPISTOSSA

Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon

ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan

taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133953/ops/rakenne

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133953/naytto/rakenne

8

Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa

Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O

saam

isp

iste

et

(osp

)

Am

mati

llin

en

peru

sko

ulu

tus

N

äytt

ötu

tkin

to

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, lähihoitaja 180

2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x

2.1 Pakolliset tutkinnon osat 70 x x

2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

2.1.2 Hoito ja huolenpito

2.1.3. Kuntoutumisen tukeminen

20

30

20

x

x

x

x

x

x

2.3 Ensihoidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.3.1 Ensihoitopalvelussa toimiminen

Lisäksi opiskelija opiskelee päivystyspolikliinisen hoitotyön valinnaisen tutkinnon osan.

35

15

x

x

x

x

2.5 Kuntoutuksen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.5.1 Kuntoutus 50 x x

2.6 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa

50 x x

2.6.1 Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 50 x x

2.7 Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.7.1 Mielenterveys- ja päihdetyö 50 x x

2.8 Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.8.1 Sairaanhoito ja huolenpito 50 x x

2.9 Suun terveydenhoidon osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 50 x x

2.9.1 Suun terveydenhoito 50 x x

2.11 Vanhustyön osaamisalan pakollinen tutkinnonosa 50 x x

2.11.1 Vanhustyö 50 x x

2.12 Valinnaiset tutkinnon osat 15 x x

9

2.12.3 Immobilisaatiohoidon toteuttaminen

(Edellyttää ensihoitopalvelun ja päivystyspolikliinisen hoitotyön osaamista,

rajoitettu määrä opiskelupaikkoja)

2.12.4 Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

2.12.5 Suun terveyden edistäminen ja suun terveydenhoidon erikoisaloilla

toimiminen

2.12.7 Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä

2.12.8 Vanhusten kotihoito ja huolenpito

2.12.9 Yritystoiminnan suunnittelu

2.12.10 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta

2.12.11 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta*

2.12.12 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista*

2.12.13 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

2.12.14 Yrityksessä toimiminen

2.12.15 Huippuosaajana toimiminen

2.12.16 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5 – 15 osp

2.12.17 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 – 15 osp

15

15

15

15

15

15

10-15

15

15

15

15

15

5-15

5-15

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

x

-

-

-

x

-

-

* Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.

3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -

3.1.1 Äidinkieli

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

3.1.3 Vieraat kielet

x

x

x

-

-

-

3.2 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen 9 x -

3.2.1 Matematiikka

3.2.2 Fysiikka ja kemia

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

x

x

x

-

-

-

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -

3.3.1 Yhteiskuntataidot

3.3.2 Työelämätaidot

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

x

x

x

x

-

-

-

-

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -

10

3.4.1 Kulttuurien tuntemus

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4

x

x

-

-

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja x -

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

x -

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).

Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT

Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS),

näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa

opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen

etenemisaikatauluun.

11

1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ

Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala

Tämä polku laajentaa lähihoitajan perustutkinnon osaamista kotihoidon perhetyöhön. Työnantajina

voivat olla julkinen, yksityinen ja kolmas sektori.

KOTONA TEHTÄVÄN LÄHITYÖN POLKU

Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala

Tämä polku laajentaa lähihoitajan perustutkinnon osaamista kotihoidossa mielenterveys- ja

päihdeasiakastyöhön. Työnantajina voivat olla julkinen, yksityinen ja kolmas sektori

KOTONA TEHTÄVÄN LÄHITYÖN POLKU

Kasvun tukeminen ja

ohjaus

Hoito ja huolenpito

Kuntoutumisen tukeminen

Lasten ja nuorten hoito

ja kasvatus

Ylläpitosiivous (Kotityö ja

puhdistuspalvelujen

perustutkinto, pakollinen

tutkinnon osa)

Kotiruoka-palvelut

(Kotityö ja puhdistus-palvelujen

perustutkinto, kotityöpal-

velujen osaamisala)

Kasvun tukeminen ja

ohjaus

Hoito ja huolenpito


Mielenterveys-ja päihdetyö

Lasten ja nuorten mielen-

terveyden edistäminen


puhdistuspal-velujen


tutkinnon osa)

12

Sairaanhoito ja huolenpidon osaamisala

Tämä polku laajentaa lähihoitajan perustutkinnon osaamista kotihoitoyrittäjyyteen.

KOTIHOIDON YRITTÄJYYDEN OSAAJAN POLKU

Tämä polku laajentaa lähihoitajan perustutkinnon osaamista palveluasumiseen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAITOS -OSAAJAN POLKU

Kuntoutuksen osaamisala

Tämä polku laajentaa lähihoitajan perustutkinnon osaamista senioripalveluihin

KUNTOUTTAVAN OHJAAJAN POLKU

Kasvun ja tukeminen

ohjaus

Hoito ja huolenpito


Sairaanhoito ja huolenpito

Yritys-toiminnan suunnittelu


puhdistuspal-velujen


tutkinnon osa)

Kasvun ja tukeminen

ohjaus

Hoito ja huolenpito


Sairaanhoito ja huolenpito

Näytteenotto -ja

asiakaspalvelu

Sosiaali- ja terveyden-

huollon laitosten puhdistus-

palvelut (Kotityö ja puhdistuspal-

velujen perustutkinto valinnainen

tutkinnon osa)

Kasvun tukeminen ja

ohjaus

Hoito ja huolenpito


KuntoutusVanhusten kotihoito ja huolenpito

Avoin AMK-opinnot

sosiaali-ja tai terveysalalta

13

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT

2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT

2.1.1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS (20 OSP)

Ammattitaitovaatimukset

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa

tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun ja kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja tarpeita

asettaa kasvua ja kehitystä tukevia tavoitteita

toimia asiakkaan kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman pohjalta

arvioida toimintaansa sekä kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman toteutumista

edistää ja tukea asiakkaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia

ohjata ja tukea asiakasta päivittäisissä toiminnoissa

ohjata erilaisia asiakasryhmiä

työskennellä eri asiakasryhmiä koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan säädösten, määräysten, ohjeiden ja toimintaperiaatteiden mukaan

ottaa vastuun oppimisestaan ja arvioida ammatillista kehittymistään

hakea tietoa ja käyttää tietotekniikkaa ja dokumentointivälineitä

noudattaa työryhmän sääntöjä ja toimia työyksikön työhyvinvointi- ja -turvallisuusohjeiden mukaan.

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa kasvun tukemisessa ja ohjauksessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä ensisijaisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä, joita ovat päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoito tai kouluissa, oppilaskodeissa, koulujen ja oppilaitosten asuntolatoiminnassa tai päiväkerhoissa. Perustellusta syystä kyseeseen voi tulla jonkin muun asiakasryhmän (kuten vanhukset, vammaiset) toimintaympäristö tai alan työpaikka. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa

Oppimisen arviointi*

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/133953/ops/tutkinnonosat/144470

14

Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.

Osaamisen arviointi*

Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Asiakkaan kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen

Oppimaan oppimista koskevan tiedon hallinta ja ongelmanratkaisu

Oppimisen ja ammatillisen osaamisen itsearviointi

Kasvatuksen, kehityksen ja hyvinvoinnin peruskäsitteet

Kehityspsykologia

Erilaiset perheet, kasvatuskumppanuus

Kulttuuritietous

Asiakkaiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävien tekijöiden tunnistaminen

Syrjäytymisen ehkäisy, huolen puheeksi ottamisen taito

Ravitsemissuositukset, perusruoka ja leivonnaiset

Menetelmiä

oman kasvun kansio

erilaiset tiedonkeruumenetelmät

ryhmäytymis- ja vuorovaikutusharjoitukset

itsetuntemusharjoitukset

oppimistyylitestit

dialoginen oppiminen

mobiilioppiminen

ruuanvalmistus ja leivonta

Ympäristöjä

- luokkatilat - oppimiskeidas - sosiaalinen media - aidot toimintaympäristöt - työelämä-viikko

Asiakasprosessissa ohjaaminen

Suunnitelmallisen työskentelyn prosessi

Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Ryhmän muodostuminen, ryhmän toiminnan lainalaisuudet

Yksilön ja ryhmien ohjaus

Päivittäisten toimintojen ohjaaminen

Ohjatun toiminnan suunnittelu

Luovat menetelmät

Vuorovaikutus-, verkostoja yhteistyötaidot

Ammattieettinen toiminta

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmää ja kasvatusalaa koskevat tiedot

Menetelmiä:

oman kasvun kansio

Taitaja-tehtävät

luento


workshop

asiakkaiden tapaamiset

asiantuntijaluennot

draama

havainnointi

haastattelut

työssäoppiminen

Ympäristöjä

luokkatilat

15

Historiaa, säädöksiä, määräyksiä ja toimintaperiaatteita sekä suosituksia koskevat tiedot

Työhyvinvointi, työturvallisuus

oppimiskeidas

aidot työympäristöt (julkinen, yksityinen, kolmas sektori)

Vaadittavat erillispätevyydet

Muuta huomioitavaa

Suositellaan hygieniapassia YTOT integrointi (5+5):

- Äidinkieli (pakollinen 2 osp),

- Yhteiskuntataidot (pakollinen 1 osp)

- Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (pakollinen 1 osp)

- Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (pakollinen 1 osp)

- psykologia (valinnainen 1 osp)

- etiikka (valinnainen 1 osp)

- sekä 3 muuta valinnaista

2.1.2 HOITO JA HUOLENPITO (30 OSP)



asettaa tavoitteita omalle toiminnalleen hoito- ja huolenpitotyössä

laatia tarve- ja voimavaralähtöisen asiakkaan tai potilaan hoitoa ja huolenpitoa edistävän suunnitelman sekä toteuttaa ja arvioida sitä

tukea asiakkaita tai potilaita selviytymään päivittäisissä toiminnoissa

tarkkailla asiakkaan tai potilaan elintoimintoja ja toimintakykyä sekä kirjata havaintojaan ja tiedottaa niistä

tehdä asiakas- ja potilaslähtöistä hoito- ja huolenpitotyötä hyödyntäen hoidon ja huolenpidon tietoperustaa

toteuttaa muisti-, pitkäaikais- ja kansansairauksia (mm. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, aivoverenvuoto, aivoinfarkti, mielenterveys- ja päihdesairaudet, artroosi ja osteoporoosi, aistivammat ja sairaudet) sairastavien perushoitoa sekä edistää heidän vuorovaikutustaan ja kuntoutumistaan

edistää asiakkaan tai potilaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä, potilas- ja asiakasturvallisuutta ja hyvinvointia

asiakkaan tai potilaan ammatillisen kohtaamisen

hyödyntää apuvälineiden ja teknologian mahdollisuuksia hoito- ja huolenpitotyössä

ohjata asiakkaita tai potilaita käyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja toimeentuloturvan etuuksia

toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan

ottaa työssään huomioon laatutyön suositukset sekä omavalvonnasta annetut määräykset

toteuttaa lääkehoidon, annostella ja antaa lääkkeet sekä tarkkailla niiden vaikutuksia

arvioida omaa toimintaansa ja ammatillista kehittymistään sekä hyödyntää saamaansa palautetta

arvioida mahdollisuuksiaan toimia tulevaisuudessa yrittäjänä

noudattaa työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjeita ja määräyksiä

16

noudattaa sosiaali- ja terveysalan säädöksiä ja eettisiä periaatteita.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa hoidon ja huolenpidon osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä akuuttihoidon yksikössä, kotihoidossa, tuetussa tai tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa joko vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisenosoittamisen kattavuus varmistuu.












esimerkkejä

Hoito ja huolenpitotyön suunnittelu

Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen

Ammatillinen kohtaaminen

Palveluohjaus

Sosiaali - ja terveydenhuollon arvoperusta

Vastuullinen toiminta

Laatusuositukset

Menetelmiä

kirjaamisharjoitukset

draama

itsenäinen työskentely

vuorovaikutukselliset oppimiskeskustelut/luento

työryhmätyöskentely

työelämä-viikko

työssäoppiminen

Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas

tutustumiskäynnit, vierailut yrityksiin



17

Voimavaralähtöinen hoito- ja huolenpito

Kansansairaudet

Päivittäiset toiminnot

Elintoimintojen tarkkailu

Tartuntoja ehkäisy

Ergonominen työskentely

Apuvälineet ja hyvinvointiteknologia

Ravitsemushoito

Lääkehoito

Asiakas- ja potilasturvallisuus

Yrittäjämäinen toiminta

Kestävä kehitys

Ensiapu 1-koulutus

Menetelmiä


luento

toiminnallinen oppiminen

mobiilioppiminen

projektityöskentely

oppimispäiväkirja

oman kasvun kansio

Taitaja -tehtävät

opintokäynnit

työssäoppiminen

Ympäristöjä

- luokkatilat - oppimiskeidas - aidot työympäristöt (julkinen,

yksityinen, kolmas sektori)


Muuta huomioitavaa

Suositellaan voimassa olevaa ensiapukurssin EA 1 –todistusta

YTOT integrointi (8+7):

- äidinkieli (pakollinen 2 osp) - vieras kieli englanti (pakollinen 2 osp) - matematiikka (pakollinen 2 osp) - kemia (pakollinen 1 osp) - yrittäjyys ja yritystoiminta (pakollinen 1 osp) - työelämätaidot (pakollinen 1 osp, valinnainen 1 osp) - työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (valinnainen 2 osp) - tieto- ja viestintätekniikka (valinnainen 1 osp) - sekä 2 muuta valinnaista

Lääkehoito tulee olla hyväksytysti suoritettuina ennen osaamiskokonaisuuteen sisältyvää työssäoppimista

2.1.3 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN (20 OSP)



laatia, toteuttaa ja arvioida lähihoitajan vastuualueella kuntoutujalähtöisen kuntoutumista edistävän suunnitelman yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän kanssa

ohjata ja tukea erilaisten ja eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumista

noudattaa taloudellisuutta, kestävän kehityksen periaatteita sekä toimintaympäristön laatusuosituksia

ammatillisen vuorovaikutuksen ja viestinnän sekä käyttää selkokieltä ja hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä

käyttää toimintakykyä ja kuntoutumista edistävää työotetta sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia

ohjata erilaisia kuntoutujia päivittäisissä toiminnoissa

ehkäistä terveyden ja hyvinvoinnin riskejä ja haittoja ja motivoida muutoksiin

ohjata terveyttä edistävään liikuntaan, viriketoimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen

ohjata apuvälineiden käytössä, huollossa ja kuntoutumista tukevan teknologian käytössä

18

hyödyntää palvelujärjestelmää kuntoutustyössä ja toimia alan säädösten, määräysten ja toimintaperiaatteiden mukaisesti

arvioida ammatillista kehittymistään ja hyödyntää saamaansa palautetta

toimia moniammatillisissa työryhmissä ja verkostoissa

noudattaa työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjeita sekä huolehtia tapaturmien ehkäisystä, kuntoutujien ja omasta turvallisuudesta ja toimintakyvystä

noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa kuntoutumisen tukemisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä avo- tai laitoshoidon moniammatillisissa yksiköissä, joissa on eri-ikäisiä kuntoutujia: sairaalan kuntoutusosastolla, vanhainkodissa, palvelukeskuksessa, hoitokodissa, vammaisten toimintayksikössä (asuntola, palvelutalo, perhekoti tai työkeskus), mielenterveys- tai päihdeyksikössä (kuntoutus- tai toimintakeskus, asuntola, kuntoutuskoti tai kotikuntoutus), kotihoidossa, lastensuojelun yksikössä, päiväkodissa tai koulussa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Kuntoutumisen tukemisen suunnittelu

Ihmisen toimintakyky

Asiakasryhmät: ikääntyneet, mielenterveys-ja päihdeasiakkaat, monikulttuuriset asiakkaat, vammaisryhmät

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä

Apuvälineiden hankinta ja jakelukanavat

Menetelmiä


työryhmätehtävät

verkko-oppiminen

vertais-/ kokemusasiantuntijoiden vierailut

digitaalinen oppimisseikkailu

työelämä-viikko

Ympäristöjä


19

Kuntoutumisen prosessi moniammatillisena toimintana

Omaiset ja verkosto

luokkatilat

oppimiskeidas

verkkoympäristö

lähiseutu


tapahtumat, tilaisuudet

Kuntoutujalähtöinen toimintakyvyn tukeminen

Terveelliset elämäntavat, ravitsemus ja liikunta

Toimintakyvyn vahvuudet ja vajavuudet

Voimavaralähtöinen kuntouttava työote

Esteettinen ja esteetön ympäristö

Hyvinvointiteknologia

Taloudellisuus

Persoona työvälineenä

Yksilö- ja ryhmänohjaus

Luova toiminnanohjaus


Työturvallisuus

Menetelmiä


workshop


luovan toiminnan menetelmät

oman kasvun kansio

Taitaja-tehtävät

työelämä-viikko

työssäoppiminen kotimaassa tai ulkomailla

Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas

verkkoympäristö



Muuta huomioitavaa

YTOT integrointi (5+5):

- äidinkieli (pakollinen 1 osp)

- ruotsi (pakollinen 1 osp)

- työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (pakollinen 1 osp, valinnainen 2 osp)

- fysiikka pakollinen (1 osp)

- matematiikka pakollinen (1 osp)

- työelämätaidot valinnainen (1 osp)

- yrittäjyys ja alan yritystoiminta (valinnainen 1 osp)

- taide ja kulttuuri (valinnainen 1 osp)

On suositeltavaa, että Kuntoutumisen tukemisen tutkinnon osan opinnot ajoittuvat Kasvun tukemisen ja ohjauksen sekä Hoidon ja huolenpidon tutkinnon osien suorittamisen jälkeen

20

2.3 ENSIHOIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.3.1 ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIMINEN (35 OSP)



arvioida potilaan tilan, suunnitella ja toteuttaa potilaan tarvitseman perushoidon ja ensihoidon

ohjata asiakasta ensihoitopalveluun ja ensihoitoon liittyvissä tilanteissa

työskennellä moniammatillisessa työryhmässä, viestiä viranomaisverkostossa sekä tehdä viranomaisyhteistyötä

toimia hälytysajossa ja kuljettaa ambulanssia

käyttää työssään tutkimusmenetelmiä ja -välineitä sekä terveydenhuollon laitteita

antaa lääkkeitä ja toteuttaa lääkehoidon lähihoitajan vastuualueella (STM:n Turvallinen lääkehoito-opas 2005:32, liite 8)

käyttää työssään ensihoitopalvelussa työskentelyn edellyttämää tietoperustaa

hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa

suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista

ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia

toimia ensihoitotyötä ohjaavia arvoja sekä ammattieettisiä toimintaohjeita ja periaatteita noudattaen

kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan

toimia ensihoitoa koskevien työhyvinvointi- ja turvallisuussäädösten mukaan

suojata itsensä tartunnoilta ja ennaltaehkäistä tartuntojen leviämistä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ensihoitopalvelussa toimimisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä perustason ja/ tai hoitotason ensihoitoyksikössä, sairaalan päivystyspoliklinikalla tai terveyskeskuksen päivystysvastaanotossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









21




esimerkkejä

Ensihoitotyön suunnittelu Ensihoitoa koskevat säädökset

Ensihoitopotilaan hoitoprosessi

Ohjaus

Yrittäjämäinen toiminta, yrittäjyys, työelämätaidot

Moniammatillinen työ

Ihmisen rakenne ja toiminta

Kansansairaudet

Turvallinen lääkehoito

Palvelutilanteiden kielitaito suomen ja ruotsin kielellä sekä muulla kielellä

Työkyvyn ylläpitäminen

Ensihoidon laatu

Kestävä kehitys

Hoidon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

Menetelmiä

simulaatio-oppiminen

työelämä-viikko




mobiilioppiminen

oppimispäiväkirja

reflektointi

osaamiskansio

työssäoppiminen

Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas

tutustumiskäynnit, vierailut yrityksiin

aidot työympäristöt

Ensihoitopotilaan hoitoprosessi

Ensihoitoprosessi

Ensihoitotekniikan ja teknologian käyttäminen

ensihoitopotilaan hoitaminen

työturvallisuus

kirjaaminen, viestintä ja raportointi

työskentely erilaisissa toimintaympäristöissä

Menetelmiä


vuorovaikutukselliset oppimiskeskustelut


verkkotyöskentely

mobiilioppiminen

harjoitustunnit eri oppimisympäristöissä

oppimispäiväkirja

osaamiskansio

työssäoppiminen

Ympäristöjä

- luokkatilat - oppimiskeidas - tutustumiskäynnit,

vierailut yrityksiin

- aidot työympäristöt


Muuta huomioitavaa

B-luokan ajokortti ennen näiden opintojen tai valmistavan koulutuksen alkamista.

Opiskelijan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito- ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) hyväksytysti ennen osaamisalan ammattiosaamisen näyttöä.

22

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito- ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta.

Pääsyedellytyksenä on B-luokan ajokortin suorittaminen.

2.5 KUNTOUTUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OS A

2.5.1 KUNTOUTUS (50 OSP)



• laatia, toteuttaa ja arvioida kuntoutujan kuntoutumisen suunnitelmaa lähihoitajan vastuualueella osana moniammatillista työryhmää

• suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisia kuntoutujaryhmän ohjaustilanteita • arvioida kuntoutujan toimintakykyä yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä

sekä soveltaa ja käyttää kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia ja arviointeja lähihoitajan vastuualueella

• tukea ja edistää kuntoutujan terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja toimintakykyä sekä osallistua haitallisten elintapojen ehkäisyyn ja niiden haittojen vähentämiseen

• avustaa, tukea ja ohjata kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suoriutumisista päivittäisissä toiminnoissa kuntoutujan erilaisissa toimintaympäristöissä hyödyntäen erilaisia menetelmiä

• tukea kuntoutujaa sosiaalisissa suhteissa ymmärtäen kuntoutujan sosiaalisen verkoston ja toimintaympäristön merkityksen

• kohdata haasteellisesti käyttäytyvän kuntoutujan ja tunnistaa väkivallan uhkan • ohjata ja tukea kuntoutujaa erilaisten apuvälineiden ja kodintekniikan ja turvajärjestelmien

hankinnassa ja käytössä • käyttää eri kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä • järjestää sekä ohjata terveyttä edistävää liikuntaa • toteuttaa lääkehoitoa • hyödyntää kuntoutustyötä ohjaavaa lainsäädäntöä ja kuntoutuspalveluita kuntoutustyössä • hyödyntää kielitaitoaan kuntoutustyössä • suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista • kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan kuntoututyössä • toimia moniammatillisessa kuntoutusyhteistyössä tiedostaen lähihoitajan vastuun ja rajat • toimia kuntoutuksen arvoperustan ja eettisten periaatteiden mukaan • huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja ergonomiaa


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa kuntoutuksessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä kuntoutujan kotona, kotihoidossa tai tuetussa tai tehostetussa palveluasumisessa, toiminta- ja työkeskuksessa, työpajassa, palvelukeskuksessa tai kylpylässä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla, kuntoutumisyksikössä tai kuntoutumiseen liittyvässä muussa työpaikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

23











esimerkkejä

Kuntoutuksen toimintaympäristöissä toimiminen

Kuntoutuksen arvoperusta ja toimintaperiaatteet

Kuntoutuksen lainsäädäntö ja valtakunnalliset kehittämishankkeet

Kustannustietoisuus ja laatusuositukset


Yrittäjyys, työelämätaidot- ja tiedot

Työpaikan työhyvinvointi- ja työsuojeluohjeet sekä sähkö- ja paloturvallisuusmääräykset

Menetelmiä



verkkotyöskentely



Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas

sosiaalinen media

tutustumiskäynnit aitoihin työympäristöihin

Fyysisen toimintakyvyn tukeminen

Kuntoutussuunnitelma ja kuntoutumisen suunnitelma

Kuntoutujalähtöisyys ja kuntouttava työote

Ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Ihmiselimistön rakenne ja toiminta ja toimintakyky

Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja tapaturmien ehkäisy

Klassisen hieronnan perusteet ja tuki- ja liikuntaelimistön rentouttavat menetelmät

Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen

Kodintekniikka, turvajärjestelmät ja hyvinvointiteknologia

Menetelmiä



verkkotyöskentely

vertais-/kokemusasiantuntijoiden vierailut


työelämä-viikko


Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas


24

Apuvälinet ja kommunikaatio-menetelmät

Erityisliikunta ja terveyttä edistävä liikunta

Uima-ja hengenpelastustaidot

Ensiapu ja peruselvytys

Ergonomia

Oma työhyvinvointi


Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen

Kuntoutussuunnitelma ja kuntoutumisen suunnitelma

Luovan toiminnan ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen

Sosiaaliset ja mielenterveyden uhat ongelmat

Palvelutilanteissa kielitaito suomen ja ruotsin kielellä sekä muulla kielellä

Ammatillinen kehittyminen

Menetelmiä



luovan toiminnan menetelmät

verkkotyöskentely

mobiilioppiminen

vertais-/kokemusasiantuntijoiden vierailut



Ympäristöjä

luokkatilat

oppimiskeidas

sosiaalinen media



Muuta huomioitavaa


Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito- ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta

25

2.6 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON

OSA

2.6.1 LASTEN JA NUORTEN HOITO JA KASVATUS (50 OSP)



suunnitella, toteuttaa ja arvioida alle kouluikäisen ja kouluikäisen lapsen sekä nuoren hoitoa ja kasvatusta

suunnitella, toteuttaa ja arvioida sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta

edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä tunnistaa niihin liittyviä uhkatekijöitä

ohjata yksittäistä lasta ja nuorta sekä erilaisia ryhmiä

ottaa työssään huomioon lapsen ja nuoren erilaiset kasvu- ja toimintaympäristöt sekä niiden merkityksen lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle

toimia lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä voimassa olevien säädösten, määräysten ja toimintaperiaatteiden mukaan

toimia lapsi- ja perhekeskeisen työn periaatteiden mukaan

hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa

suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista

toimia ammattietiikkaa noudattaen

kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa lasten ja nuorten hoidossa ja kasvatuksessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä erilaisissa lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen toimintaympäristössä ja työpaikossa kuten päiväkodissa tai koulussa tai lastensuojelun yksikössä tai sairaalassa tai kotihoidossa tai perhetyössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla










26


Teema Keskeiset sisällöt

Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Alle kouluikäisen hoito, kasvatus ja opetus

Vauvojen ja vastasyntyneiden hoito

Leikki-ikäisten perushoito

Varhaiskasvatusosaamisen, ohjaamisen ja opetus-taitojen syventäminen

Perhelähtöisyys


Menetelmiä

luennot

projektioppiminen

mobiilioppiminen

tutustumiskäynnit, vierailut

keskustelupiiri

kansalais- ja vapaaehtoistoiminta


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - aidot työympäristöt - oppimiskeidas

Kouluikäisen ja nuoren hoito ja kasvatus

Kouluikäisen ja nuoren hoidon ja kasvatuksen suunnitteleminen, toteuttaminen ja arvioiminen

Kouluikäisten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden tukeminen


Menetelmiä


kokemuksellinen oppiminen

työpajat

videot

mobiilioppiminen

verkkotyöskentely

toiminnalliset ohjaustilanteet

projektioppiminen


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - aidot työympäristöt - sosiaalinen media - oppimiskeidas

Erityisen tuen tarpeessa olevan ja sairaan lapsen ja nuoren hoito, kasvatus ja kuntoutus

Erityiskasvatuksen perustietojen hyödyntäminen

Kehityksen riskitekijöiden ymmärtäminen ja perheiden tukeminen

Menetelmiä

oman kasvun ja osaamisen tuotteistaminen

27

Sairaan lapsen ja nuoren hoitaminen sekä lasten ensiapu





Itsenäinen, syventävän tiedon hankinta

mobiilioppiminen

verkkotyöskentely

toiminnalliset harjoitukset

tutkiminen


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - aidot työympäristöt - oppimiskeidas


Muuta huomioitavaa



2.7 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.7.1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (50 OSP)



• työskennellä sosiaali- ja terveysalan arvoperustan, säädösten, määräysten, toimintaperiaatteiden ja • hoitosuositusten mukaan • edistää toiminnallaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäistä osaltaan ongelmien syntymistä

sekä vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa • arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakykyisyyttä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä

ja avun tarvetta • laatia, toteuttaa ja arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoito-, palvelu- tai

kuntoutussuunnitelman • edistää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan terveyttä ja elämänhallintaa sekä ehkäistä turvallisuutta

uhkaavia tekijöitä • toteuttaa eri-ikäisten mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiä erilaisissa

toimintaympäristöissä • toteuttaa ja ohjata mielenterveys- ja päihdeasiakkaan lääkehoitoa • huolehtia omasta terveydestään, työturvallisuudestaan ja -hyvinvoinnistaan • ergonomisen toiminnan • hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa

28

• suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista • toimia ammattietiikkaa noudattaen • kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioida omaa osaamistaan.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa mielenterveys- ja päihdetyössä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä mielenterveys- tai päihdehuollon yksikössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaympäristöissä toimiminen



Kestävän kehityksen mukainen toiminta

Palvelujärjestelmän, lainsäädännön ja laatusuositusten tunteminen

Menetelmiä


pienryhmä – ja työryhmätyöskentely


mobiilioppiminen

verkkotyöskentely

yhteisopettajuus


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - sosiaalinen media - aidot työympäristöt - oppimiskeidas


29

Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelu ja dokumentointi

Yhteistyö- ja hoitosuhteen erityispiirteet ja sen dokumentointi

Sosiaaliset ongelmat

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltailmiöt

Psyykkiset häiriöt, sairaudet ja päihde- ja riippuvuusongelmat

Moniammatillisissa verkostoissa toimiminen

Menetelmiä


pienryhmä – ja työryhmätyöskentely

opintokäynnit

kokemusasiantuntijavierailut

työssäoppiminen

verkkotyöskentely

mobiilioppiminen

yhteisopettajuus


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - aidot työympäristöt - oppimiskeidas - sosiaalinen media

Mielenterveys- ja päihdetyön toteutus ja arviointi

Suunnitelmallinen työskentely asiakkaan hoito- ja kuntoutumisen prosessin eri vaiheissa

Kuntouttavan ja hoidollisen ryhmän ohjaustaidot

Oman itsenäisen toiminnan ja osaamisen kehittäminen työyhteisössä

Lääkehoidon toteuttaminen

Ihmisen moninaisuus ja monikulttuurisuus


Haasteellisesti käyttäytyvän potilaan ja asiakkaan kohtaaminen

Menetelmiä


pienryhmätyöskentely

mobiilioppiminen

luovan toiminnan

opintokäynnit

työelämäprojektit

Avekki-toimintatapamalli

toiminnalliset menetelmät ja projektit

yhteisopettajuus

”oma asiakas”

osaamiskansio


Ympäristöjä

- luokkatilat - sosiaalinen media - aidot työympäristöt - oppimiskeidas - sosiaalinen media - tapahtumat


Muuta huomioitavaa



30

2.8 SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.8.1 SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO (50 OSP)



• työskennellä sosiaali- ja terveysalan arvoperustan, säädösten, määräysten ja toimintaperiaatteiden ja mukaan

• laatia asiakaslähtöisen asiakkaan tai potilaan sairaanhoitoa ja huolenpitoa edistävän kirjallisen suunnitelman työryhmän jäsenenä

• arvioida asiakkaan tai potilaan voimavaroja hänen kanssaan ja tukea häntä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

• tarkkailla, ylläpitää ja edistää asiakkaan tai potilaan elintoimintoja sekä hoitaa eri sairauksia sairastavia asiakkaita tai potilaita

• auttaa ja tukea asiakkaiden tai potilaiden itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista • valmistella, avustaa tai tehdä hoitotoimenpiteitä ja tutkimuksia • toteuttaa lääkehoitoa • ohjata asiakasta tai potilasta ja hänen läheisiään lääkehoidossa ja ravitsemuksessa • edistää asiakkaan tai potilaan psykososiaalista selviytymistä sekä tukea sosiaalisissa ongelmissa

selviytymisessä • ohjata asiakkaita ja potilaita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä • valita käyttämänsä työvälineet, materiaalit ja tarvikkeet, torjua työhönsä liittyviä terveysvaaroja sekä • noudattaa työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjeita • hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa • suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista • toimia ammattietiikkaa noudattaen • kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioida omaa osaamistaan


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa sairaanhoidossa ja huolenpidossa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä terveyskeskuksessa, sairaalassa, kotihoidossa, tuetussa palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa joko vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.









31






esimerkkejä

Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen ja hoito kotona

Asiakkaan kohtaaminen kotona

ohjaus palvelujen käyttöön

vastuullisuus ja moniammatillisuus työyhteisössä

kotihoidon asiakkaan asiakirjoista vastaaminen ja asiakaslähtöisen hoitosuunnitelman laatiminen


Yrittäjyys, työelämätaidot ja –tiedot

Päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

voimavaralähtöinen toimintakyvyn arviointi, suunnittelu ja toteutus

kansansairauksien ja geriatristen sairauksien huomiointi

turvallinen kotiympäristö

apuvälineiden, hyvinvointiteknologian ja ergonomian hyödyntäminen kotihoitotyössä

terveelliseen ravitsemukseen ohjaaminen ja ruokahuolto

sosiaalisissa ongelmissa tukeminen

asiakkaan verkostoituminen

Saattohoito ja surutyössä tukeminen

Menetelmiä

työryhmä-/tiimityöskentely

kummityöpaikoilla työskentely

luennot

omahoitajuus


mobiilioppiminen

työpajat

tapahtumasuunnittelu ja osallistuminen


reflektointi

osaamiskansio


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - sosiaalinen media - aidot työympäristöt - oppimiskeidas

32

Potilaan kuntouttava hoitotyö sairaalassa

Vuorovaikutus ja ohjaus asiakkaan kanssa

voimavaralähtöinen ohjaus

eettisyys ja vastuullisuus työyhteisön jäsenenä

haasteellisen asiakkaan kohtaaminen

eri kulttuurien ja uskontojen vaikutus hoitosuhteeseen


Terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen kuntouttavalla työotteella

terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja arviointi

sairauksien akuuttivaiheen hoito

potilasasiakirjoista vastaaminen ja asiakaslähtöisen hoitosuunnitelman laatiminen

hoitovälineistön tunteminen, hoitotoimenpiteiden ja tutkimusten tekeminen elintoimintojen tarkkailu

lääkehoidon vaikuttavuuden seuraaminen

kivun tunnistaminen ja hoito

ensiavun antaminen

asiakkaan ravitsemuksen erityispiirteiden huomiointi

Työturvallisuus hoitotyössä

hoitotyötä ohjaavat lait, asetukset, ohjeet ja määräykset

työhyvinvointi ja työkyky

apuvälineiden ja ergonomian hyödyntäminen hoitotyössä

aseptisen työskentelyn erityispiirteet

Menetelmiä

Kokemuksellinen oppiminen – simulaatio-oppiminen

draama

luennot

itsenäinen, syventävä työskentely

työryhmä-/tiimityöskentely

osaamiskansio

mobiilioppiminen

reflektointi


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - sosiaalinen media - aidot työympäristöt - oppimiskeidas - tilaisuudet - tapahtumat

33


Muuta huomioitavaa



2.9 SUUN TERVEYDENHOIDON OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.9.1 SUUN TERVEYDENHOITO (50 OSP)



• toimia suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä ja tietää eri henkilöstöryhmien tehtävät ja työnjaon

• ohjata asiakkaita tai potilaita suun terveydenhuollon palvelujen käytössä • asiakaslähtöisen, taloudellisen ja vastuullisen työskentelyn noudattaen alansa säädöksiä,

määräyksiä ja toimintaperiaatteita • huolehtia aseptisen toimintatavan mukaan hoitoympäristön toimintavalmiudesta sekä välineiden

huollosta • toimia hoitotiimin jäsenenä suun tutkimuksessa, paikkaus- ja juurenhoidossa, hampaanpoistossa ja

iensairauksien hoidossa • toimia oikomishoidon, suukirurgian, protetiikan ja purentafysiologian työtehtävissä hoitotiimin

tukemana • arvioida asiakkaiden tai potilaiden suun terveydentilaa ja ohjata asiakkaita tai potilaita suun

terveyden edistämisessä • oman alansa lääkehoidon • käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja sekä torjua työhönsä liittyvät

terveydentilaa ja ohjata asiakkaita tai potilaita suun terveyden edistämisessä • käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja sekä torjua työhönsä liittyvät

terveyshaitat • hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa • suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista • toimia ammattietiikkaa noudattaen • kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioida omaa osaamistaan.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa suun terveydenhoidossa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä hoitotiimin jäsenenä suun terveydenhuollonyksikössä joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


34












esimerkkejä

Suun terveyden edistäminen Suun terveydenhoidon hoito- ja toimintaympäristö

Moniammatillinen yhteistyö

Keskeiset käsitteet ja hammaslääketieteellinen terminologia

Suun terveyden edistämistyön prosessi ja menetelmät

Terve suu

Hampaiston kehitys sekä yleisimmät kehityshäiriöt

Purentaelimistön rakenne sekä yleisimmät toimintahäiriöt

Suun yleisimmät sairaudet

Suun terveyteen vaikuttavat yleissairaudet ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

Menetelmiä


workshop

virtuaalinen oppimisympäristö ja oppimispelit

Mindfullness - oppiminen


tapahtumasuunnittelu, toteutus ja arviointi


Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - sosiaalinen media

oppimiskeidas

- aidot työympäristöt - tapahtumat

Asiakaslähtöinen hoitotyö Asiakastyön prosessi

Oman työn suunnittelu

Hoitoyksikön toimintavalmius

Ammatillinen vuorovaikutus

Asiakaspalvelu ruotsin ja suomen kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä

Menetelmiä


luennot

Mindfullness -oppiminen


draama

asiakasryhmien ohjaaminen

aistioppiminen



35

Suun hoitotyössä käytettävät materiaalit, instrumentit ja laitteet

Suun tutkimukseen, paikkaus- ja juurenhoitoon, hampaanpoistoon sekä iensairauksien hoitoon osallistuminen

Nelikäsityöskentely

Ergonomia

Lääkehoito

Jätemateriaalien käsittely ja lajittelu

Välinehuoltoprosessi

Tarveaineiden ja välineiden hankinta

Suun erikoisaloilla toimiminen

EA1, peruselvytys ja hätäensiapu hammaslääkärin vastaanotolla


top- blogi

syventävä oppiminen

Ympäristöjä


oppimiskeidas

- aidot työympäristöt - tapahtumat

Yrittäjänä suun terveydenhuollossa

Yrittäjävalmiudet


Suun terveydenhuollon verkostot

Oman työn suunnittelu, toteutus ja arviointi

Työnantajana, työntekijänä toimiminen ja niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

Toimintaa ohjaavat säädökset

Työhyvinvointi- ja työsuojelu

Ammattialan terveysvaarat ja -haitat

Toimintayksikön turvallisuus

Menetelmiä

palveluverkostokartoitukset

asiakaskyselyt ja haastattelut

ilmiölähtöinen havainnointi

verkkotyöskentely

projektioppiminen

opintokäynnit

edustajien vierailut

Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - sosiaalinen media - aidot työympäristöt - tapahtumat ja tilaisuudet - oppimiskeidas


Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan opintojen alkamista.

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittamista.

36

2.11 VANHUSTYÖN OSAAMISALAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.11.1 VANHUSTYÖ (50 OSP)



• työskennellä vanhustyön eettisten periaatteiden ja ikääntyneiden palveluiden laatusuositusten mukaisesti sekä kehittää vanhustyötä

• suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhusten hoitoa ja palvelua ottaen huomioon asiakkaan voimavarat ja osallisuuden

• käyttää ammatillisia vuorovaikutustaitojaan työskennellessään vanhusten ja heidän läheistensä kanssa

• tukea ja ohjata vanhuksia päivittäisissä toiminnoissa kuntouttavaa työotetta käyttäen • motivoida ja ohjata vanhuksia liikuntaan ja lihaskunnon ylläpitämiseen • edistää vanhuksen elämänlaatua ottaen huomioon hänen ainutlaatuisen elämäntilanteensa ja

elämänhistoriansa • ohjata toimintakyvyiltään erilaisia vanhusryhmiä • ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään terveyden edistämisessä (terveellisen elämän

mahdollistaminen, haittojen ja sairauksien ehkäisy, hoito sekä kuntoutus), sosiaalisissa ja psyykkisissä ongelmissa sekä erilaisten palvelujen hakemisessa ja käytössä

• toteuttaa lääkehoitoa • hyödyntää oman alansa tietoperustaa • hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa • suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista • kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan • työskennellä yhteistyössä muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa • edistää omaa työhyvinvointia ja työturvallisuuttaan.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa näytteenotossa ja asiakaspalvelussa toimimalla lähihoitajantyötehtävissä terveyskeskuksen, yksityisen terveysaseman tai sairaalan laboratoriossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.











37




esimerkkejä

Yksilöllisessä ikääntymisessä tukeminen

Vanhuskäsitykset

Vanheneminen ja vanhenemismuutokset

Hoivaamisesta gerontologiseksi hoitotyöksi

Säädökset, määräykset, suositukset ja eettiset periaatteet

Ikääntyneiden turvallisuus

Perhe, läheiset, lähiyhteisö ja voimavarat

Elämänkulku ja kuoleman kohtaaminen

Asiakaspalvelu ruotsin ja suomen kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä.

Menetelmiä


luento


kokemusasiantuntijoiden vierailut

haastattelut


virtuaaliset oppimismenetelmät

ikäpuku – simulaatio

Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - oppimiskeidas - lähiseutu - tapahtumat ja tilaisuudet

Ikääntyneen ja/tai muistisairaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen

Asiakaslähtöinen työprosessi

Kuntouttava työote ja toimintakyvyn tukeminen

Aivoterveys

Osallisuus ja mielekäs arki

Luovan toiminnan ohjaus

Liikunta, fysio- ja toimintaterapia hyvinvoinnin edistäjänä

Kaatumistapaturmat

Asiakkaan kokonaisvaltainen palveluohjaus

sosiaalietuudet

ikäihmisten palvelut

oikeudelliset asiat

Apuvälineet ja ikäteknologia

Ikääntyneen ihonhoito

Jalkojen toimintakunto ja perushoito

Ravitsemus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Menetelmiä



asiakkaan omahoitajuus



Ympäristöjä

- luokkatilat - verkkoympäristö - lähiseutu - tapahtumat, tilaisuudet - aidot työympäristöt

Gerontologisessa hoitotyössä toimiminen

Hoito-, palveluja kuntoutussuunnitelma

Asiakastietojen käsittely

Sosiaaliset ongelmat

Yleisimmät fyysiset ja psyykkiset sairaudet

Muistisairaudet

Menetelmiä


kokemusasiantuntijoiden vierailut

virtuaaliset oppimispelit

verkko-oppiminen

38

Muistisairaan hoitotyö


Omaishoitajuus

Aseptinen toiminta ja tartuntojen ehkäisy

Kivunhoito

Kuolevan vanhuksen hoito

Ensiapu ja peruselvytys

Kestävä kehitys

Työturvallisuus, työhyvinvointi ja ergonomia



asiakkaan omahoitajuus



projektimenetelmät

kansainvälinen ryhmä- ja yksilövaihto


Ympäristöjä


oppimiskeidas

- aidot työympäristöt - tapahtumat, tilaisuudet


Muuta huomioitavaa



2.12 VALINNAISET TUTKINNON OSAT

2.12.1 PÄIVYSTYSPOLIKLIININEN HOITOTYÖ (15 OSP)



arvioida päivystyspotilaan tilan ja osallistua äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitoprosessiin päivystyspoliklinikoilla työryhmän jäsenenä

hyödyntää vuorovaikutustaitojaan hoitotilanteissa ja toimia moniammatillisen tiimin ja työryhmän jäsenenä sekä tehdä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa

käyttää polikliinisen hoidon tutkimusmenetelmiä ja -välineitä sekä terveydenhuollon laitteita

toteuttaa immobilisaatiohoidon

käyttää työssään päivystyspotilaan hoitotyön edellyttämää tietoperustaa

käsitellä, annostella ja antaa lääkkeitä lähihoitajan vastuualueella (STM:n Turvallinen lääkehoito -opas 2005:32, liite 8 Ensihoidon lääkehoidon vaativuustasot)

suojata itsensä ja asiakkaan tartunnoilta ja ennaltaehkäistä tartuntojen leviämistä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa suun terveyden edistämisessä ja suun terveydenhoidon erikoisaloilla toimimisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä hoitotiimin jäsenenä suun terveydenhuollon yksikössä joko julkisella

39

tai yksityisellä sektorilla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisenosoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.











esimerkkejä

Päivystyspolikliininen hoitotyö

Päivystyspotilaan polikliininen hoitoprosessi

Teoriatiedon syventäminen

ihmisen rakenne ja toiminta

kansansairaudet

lääkehoito

Päivystyspotilaan kohtaaminen

Päivystyspotilaan hoitaminen

Työturvallisuus

Moniammatillisuus

Oman osaamisen tiedostaminen

Menetelmiä:


työelämä-viikko



draama


mobiilioppiminen

oppimispäiväkirja

harjoitustunnit eri oppimisympäristöissä

reflektointikeskustelut

työssäoppiminen

Ympäristöjä

luokkatilat

verkkoympäristö

verkkoympäristö

oppimiskeidas



Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti vähintään Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon


40

osat ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttöä.

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa hyväksytysti vähintään Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osat ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan tutkintotilaisuutta.

2.12.3 IMMOBILISAATIOHOIDON TOTEUTTAMINEN (15 OSP)



• toimia vastuualueellaan immobilisaatiohoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjussa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä

• suunnitella, toteuttaa ja arvioida immobilisaatiohoitoa tarvitsevan potilaan hoitoprosessia moniammatillisen tiimin jäsenenä

• turvata potilaalle ja vamma-alueelle optimaalisen anatomisesti ja fysiologisesti paranemis- ja kuntoutumisprosessia tukevan asennon

• tarkkailla ja ohjata potilasta toimenpiteen eri vaiheissa • ohjata potilasta niin, että hän saa valmiuksia omahoitoisuutta edistävään toimintaan (komplikaatioiden

ehkäisy, kuntoutus, toimintakyky) • huolehtia hoitoympäristöstä ja hoitovälineistön varaamisesta ja toimintakunnosta • aseptisen toiminnan murtuma-alueen ihon ja haavojen hoidossa • käsitellä potilaan hoidossa tarvittavia erilaisia sidos- ja oheismateriaaleja • avustaa potilaan kämmenluiden sekä sormien luksaatioiden ja murtumien repositiossa ja tehdä

tarvittavat immobilisaatiosidokset • tehdä potilaan värttinäluun tyyppimurtuman immobilisaatiosidoksen ja avustaa Smith’n murtuman

ja olkavarren murtuman repositioissa • avustaa säärimurtumapotilaan hoidossa ja murtuman repositiossa • toteuttaa potilaan seuraavien hyväasentoisten murtumien immobilisaatiohoidon:

veneluun ja ranteen alueen muut murtumat kyynärvarren murtumat kämmenluiden murtumat sormien ja peukalon murtumat nilkan ja kantapään alueen murtumat säären ja polven alueen murtumat jalkapöydän ja varpaiden murtumat

• halkaista perinteisen kalkkikipsin hoitotilanteessa ja tehdä umpikipsiin hoitoaukon eli kipsi-ikkunan • käyttää sekä huoltaa erilaisten kipsien poisto tekniikkoihin liittyviä laitteita ja instrumentteja • valmistaa alaraajan painehaavaumapotilaan (potilaalla diabetes mellitus tai iskeeminen sairaus)

immobilisaatiohoitoon kuuluvan kevennysjalkineen ja ohjata potilasta sen käytössä • varata ja säätää potilaan liikkumista mahdollistavat apuvälineet ja ohjata potilasta niiden käytössä • käyttää immobilisaatiohoidon yhteydessä kuvauslaitteita ja tallentaa kuvat potilastietojärjestelmään • hyödyntää työssään tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta, tuki- ja liikuntaelimistön vammoista,

diagnostiikasta, murtumatyypeistä ja niiden hoitoperiaatteista, paranemisesta, hoidosta ja hoitoihin liittyvistä komplikaatioriskeistä ja käyttää työssään alan käsitteistöä (tavallisimpien murtumien nimet myös latinaksi)

• hyödyntää työssään tietoa kipsaamisessa ja erilaisissa tuentatekniikoissa käytettävistä sidos-, pehmuste- ja tukimateriaaleista (ortooseista) ja lepolastoista sekä laitteista ja ohjata niiden käytössä

• toimia ammattietiikkaa noudattaen • edistää työssään terveyttä, turvallisuutta, toimintakykyä ja työhyvinvointia • ergonomisen toiminnan.


41

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa immobilisaatiohoidon toteuttamisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä terveyskeskuksen tai sairaalan päivystyspoliklinikalla tai erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai leikkausosastolla tai ortopedisellä osastolla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Immobilisaatiohoidon toteuttaminen

Palvelujärjestelmä, säädökset, määräykset ja ohjeet

Potilaan hoitoprosessi

Immobilisaatiohoidot

materiaalit ja tekniikat

toteuttamismenetelmät

välineet ja niiden huoltaminen

apuvälineet

informaatiotekniikan käyttö ja kirjaaminen

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

ergonominen työskentely

oman ja potilaan terveyden edistäminen

työhyvinvointi

Menetelmiä

verkko-opinnot

työpainotteinen kisälli-mestari – oppiminen

osaamiskansio

Ympäristöjä

luokkatilat



42


Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti vähintään Kasvun tukemisen ja ohjauksen, Hoidon ja huolenpidon sekä Kuntoutumisen tukemisen tutkinnon osat ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttöä.


2.12.4 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN (15 OSP)



hyödyntää lasten ja nuorten kanssa työskennellessään oman alansa tietoperustaa ja hankkia uutta tietoa

toimia lasten ja nuorten ja heidän läheistensä kanssa vuorovaikutuksessa, joka tukee lapsen ja nuoren kehitystä

työskennellä sosiaali- ja terveysalan ammattieettisten periaatteiden mukaan

tunnistaa ja edistää lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä, kuntoutumista ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä ja ehkäistä vaarantavia tekijöitä

toimia yhteistyössä erilaisten perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä

suunnitella, toteuttaa ja arvioida tuen tarpeessa olevan lapsen tai nuoren hoitoa, kasvatusta ja kuntoutumista yhdessä työryhmän ja lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa

käyttää työssään varhaisen tuen ja erityisen tuen työmenetelmiä

toimia omalla vastuualueellaan työryhmän jäsenenä

suunnitella ja toteuttaa moniammatillisen työryhmän jäsenenä lapselle tai nuorelle hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa toimintaa sekä noudattaa annettuja ohjeita.

toimia yhteistyössä lasten ja nuorten verkostojen kanssa

ohjata ja tukea lapsia ja nuoria ja heidän perheitään psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ja ohjata tarvittavien palvelujen piiriin

toimia lastensuojelun periaatteiden mukaisesti ja ottaa työssään huomioon ilmoitusvelvollisuuden merkityksen

ratkaista yllättäviä tilanteita ja toimia ammatillisesti haasteellisissa tilanteissa

arvioida omaa toimintaansa ja kehittää sitä saamansa palautteen pohjalta huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan, ergonomiastaan ja työturvallisuudestaan ja edistää niitä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä päivähoidossa tai varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa, lapsiperheiden varhaisessa tuessa, kotihoidossa, lastensuojelun yksikössä, perhe- ja asukaspuistossa tai muussa soveltuvassa lasten ja nuorten toimintayksiköissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


43












esimerkkejä

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Peruskäsitteet

Kasvun ja kehityksen vaiheet ja niitä tukeva vuorovaikutus

Kasvua ja kehitystä suojaavat ja vaarantavat tekijät

Lasten ja nuorten mielenterveystyö

Kasvatuskumppanuus, moniammatillinen yhteistyö, verkostot

Lastensuojelun periaatteet, varhainen ja erityinen tuki sekä huolen puheeksi ottaminen

Perheiden sosiaaliset ongelmat ja erityisen tuen tarpeet, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen

Psyykkiset ongelmat, häiriöt ja hoito

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Varhaisen tuen työmenetelmät

Itseilmaisu, leikki ja luova toiminta asiakkaiden tukena

Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työskentely

Suunnitelmallinen työskentely

Menetelmiä


projektioppiminen

ilmiöpohjainen oppiminen

haastattelut

asiantuntijavierailut/ tutustumiskäynnit

mobiilioppiminen


Ympäristöjä


oppimiskeidas



Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti vähintään Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon


44

osat ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttöä.


2.12.5 SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDEN ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN (15 OSP)



• työskennellä vastuualueellaan suun terveyden edistämisessä • noudattaa alansa säädöksiä, määräyksiä ja toimintaperiaatteita • osallistua vastuualueellaan eri-ikäisten potilaiden ja asiakkaiden suun terveyden edistämiseen • arvioida eri-ikäisten asiakkaiden suun terveydentilaa ja suunhoitotottumuksia • suunnitella ja toteuttaa yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisen suun terveyden edistämisen

suunnitelman • toimia suun terveydenhoidon hoitotiimin jäsenenä oikomishoidon, suukirurgian, protetiikan ja

purentafysiologian työtehtävissä • toteuttaa työhönsä kuuluvaa lääkehoitoa • käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja • toimia aseptiikkaa ja työturvallisuutta noudattaen ja torjua työhönsä liittyviä terveyshaittoja • hyödyntää työssään oman alansa tietoperustaa • kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella ja arvioida omaa osaamistaan • seurata oman alansa kehitystä ja tunnistaa työnsä ajankohtaisia haasteita • toimia ammattietiikkaa noudattaen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa suun terveyden edistämisessä ja suun terveydenhoidon erikoisaloilla toimimisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä hoitotiimin jäsenenä suun terveydenhuollon yksikössä joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









45




esimerkkejä

Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen

Suun terveyden edistämistyö

Säädökset, määräykset ja toimintaperiaatteet

Moniammatillinen työryhmätyöskentely

Suun terveyden edistämisen asiakasprosessi

Yksilö- ja ryhmäohjaus

Suun hoidon erikoisalat ja niillä toimiminen

Suukirurgiassa, protetiikassa ja purentafysiologisissa hoidossa sekä oikomisessa käytettävät materiaalit, välineet ja laitteet

Erikoisalojen hoidoissa käytettävät yleisimmät menetelmät

Erikoisalojen asiakkaiden ohjaus hoitoprosessin aikana

Erikoisalojen asiakkaiden suun terveydenhoidon ohjaus


Aseptiikka ja esteettisyys

Kustannustietoinen työskentely

Turvallisuus ja työhyvinvointi

Ergonomia

Työn kehittäminen

Menetelmiä esim.


verkko-opiskelu

draama


kliininen ohjattu asiakastyöskentely

suun hoitotottumusten yksiölliset kartoitukset ja suun terveyden edistämisen yksilöllisten omahoidon suunnitelmien laatiminen

tapahtumasuunnittelu, toteutus ja arviointi

designopiskelu

työssäoppiminen

Ympäristöjä


oppimiskeidas



Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan opintojen alkamista.

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito ja Kuntoutumisen tukeminen) ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittamista.

46

2.12.7 NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ (15 OSP)



• työskennellä sosiaali- ja terveysalan säädösten, määräysten ja toimintaperiaatteiden mukaan • toimia lähihoitajan vastuualueella laboratoriotutkimusprosessissa ja laatutyössä • toimia asiakaslähtöisesti näytteenotossa ja kliinisessä laboratoriotyössä • hyödyntää työssään tietoa preanalyyttisten tekijöiden merkityksestä laboratoriotutkimuksiin • työskennellä näytteiden oton, käsittelyn, säilytyksen ja kuljetuksen perusperiaatteiden mukaisesti • käyttää lähihoitajan vastuualueella laboratoriotyössä tarvittavaa perusvälineistöä, -laitteistoa ja -

menetelmiä • toimia näytteenotossa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • työskennellä aseptiikkaa, työturvallisuutta ja ergonomiaa noudattaen sekä edistää työhyvinvointia • kehittää omaa työtään, ammatillista toimintaansa ja työprosesseja osana työyhteisöä • seurata oman alansa kehitystä ja tunnistaa työnsä ajankohtaisia haasteita • toimia ammattietiikkaa noudattaen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa näytteenotossa ja asiakaspalvelussa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä terveyskeskuksen, yksityisen terveysaseman tai sairaalan laboratoriossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaito vaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.













esimerkkejä

Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä

Asiakkaan ohjaaminen laboratoriotutkimuksiin

Näytteiden ottaminen

Menetelmiä

roolipelit

itsenäinen ja pienryhmätyöskentely

mobiilioppiminen


47

venapunktio ja ihopistonäytteet, mikrobiologiset näytteet

asiakaslähtöinen toiminta

työmenetelmät ja -välineet, aseptiikka

ergonomia

Näytteiden esikäsittely ja lähettäminen

Potilastutkimukset

EKG, keuhkofunktio- ja vieritutkimukset

Moniammatillisuus

Laatujärjestelmät

Kestävä kehitys

case-tehtävät

ryhmä- ja yksilötehtävät

harjoitustunnit

videointi

työssäoppiminen

Ympäristöjä


oppimiskeidas



Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti ammattiosaamisen näytössä vähintään Hoito ja huolenpito tutkinnon osa ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttöä.

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa tutkintotilaisuudessa hyväksytysti vähintään Hoito ja huolenpitotutkinnon osa ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan tutkintotilaisuutta.

2.12.8 VANHUSTEN KOTIHOITO JA HUOLENPITO (15 OSP)



• kunnioittaa kotona asuvan asiakkaan yksityisyyttä, tapoja, tottumuksia ja omaisuutta • suunnitella, toteuttaa ja arvioida kotona asuvan asiakkaan hoitoa ja palvelua ottaen huomioon

asiakkaan voimavarat ja osallisuuden • toimia kotona asuvan asiakkaan omaishoitajan, läheisten ja verkoston kanssa yhteistyössä • käyttää kotona asuvan asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa työskennellessään ammatillisia

vuorovaikutustaitoja • tukea ja ohjata kotona asuvaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa hänen voimavaransa huomioiden • havainnoida kotona asuvan asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja

toimintakyvyn muutoksia ja ehkäistä niitä heikentäviä tekijöitä • ohjata ja tukea kotona asuvaa asiakasta ja hänen läheisiään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen

hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä • ohjata ja tukea kotona asuvaa asiakasta ja hänen läheisiään erilaisten etuuksien ja palvelujen

hakemisessa ja käytössä • ohjata ja tukea kotona asuvaa asiakasta hoitopolun (esim. laitos- ja kotihoidon nivelvaihe, muisti- ja

päihdeongelmat) eri vaiheissa • toteuttaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoitoa • käyttää asiakkaan kotona oman työnsä työvälineitä sekä turvallisuuteen, sosiaaliseen

kanssakäymiseen, tiedonkulkuun ja tilastointiin liittyvää teknologiaa sekä ohjata asiakkaita ja omaisia niiden käytössä

• auttaa asiakasta huolehtimaan ja/tai huolehtia asiakkaan ruokahuollosta ja ravitsemuksesta

48

• auttaa asiakasta huolehtimaan ja/tai huolehtia asiakkaan kodin päivittäisestä siisteydestä ja/tai ylläpitosiivouksesta ja vaatehuollosta

• hoitaa asiakkaan puolesta asioita kodin ulkopuolella ja/tai avustaa asiakasta asioimisessa • toimia vastuualueellaan kotihoidon työryhmän jäsenenä • hyödyntää kotihoidossa työskennellessään oman alansa tietoperustaa • kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan • ratkaista kotona asuvan asiakkaan arjen ongelmia ja toimia yllättävissä tilanteissa asiakkaan kotona • työskennellä sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden mukaan asiakkaan kodissa • edistää omaa työhyvinvointiaan ja työturvallisuuttaan työskennellessään kotihoidossa • työskennellä kestävän kehityksen periaatteen mukaan asiakkaan kodissa.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa vanhusten kotihoidossa ja huolenpidossa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla lähihoitajan työtehtävissä kotihoidossa tai tuetussa tai tehostetussa palveluasumisessa tai muistisairaiden hoitokodissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus voidaan varmistaa.

Silta osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.











esimerkkejä

Vanhuksen kotihoito ja huolenpito

Kotihoidon palveluverkostossa toimiminen

säädökset ja määräykset

suunnitelmallisuus ja moniammatillinen yhteistyö

palveluohjaus

voimavaralähtöisyys

hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen

Menetelmiä




tutustumis- ja vierailukäynnit

vertais- ja kokemusasiantuntijoiden vierailut


49

omaishoitajuus

hyvinvointiteknologia

työhyvinvointi ja työturvallisuus

Ikääntyneen hyvinvoinnin tukeminen

palvelusuunnitelman toteuttaminen ja arviointi

ikääntyneen osallisuus

ammatilliset vuorovaikutustaidot

ravitsemus, ruokahuolto ja kestävä kehitys

henkilökohtaisen hygienian hoito ja pukeutuminen ja sen erityisongelmat

asiakkaan vaatehuolto ja ylläpitosiivous

lääkehoidon toteuttaminen

ergonomia

kansalais- ja vapaaehtoistyö


Ympäristöjä:

luokkatilat

oppimiskeidas

verkkoympäristö


tapahtumat ja tilaisuudet


Muuta huomioitavaa

Opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti ammattiosaamisen näytössä vähintään Hoito ja huolenpito -tutkinnon osa ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttöä.

Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa hyväksytysti tutkintotilaisuudessa vähintään Hoito ja huolenpito -tutkinnon osa ennen tämän valinnaisen tutkinnon osan tutkintotilaisuutta.

2.12.9 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)



arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

50

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa


Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.





esimerkkejä

Oman yritystoiminnan suunnittelu

alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi

alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen

kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen

oman osaamisen tuotteistamisen arviointi

liikeidean hahmottaminen

Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa

Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen

liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:

o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät

o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi

o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma

yritysmuodon valinta

yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen

Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen

Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:

www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja

www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi – palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)



http://www.ytj.fi/

http://www.yrityssuomi.fi/

51


Muuta huomioitavaa

- -

2.12.10 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA

Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt.

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

2.12.11 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA

Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt.

Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutus) 15 osaamispistettä.

2.12.12 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.

Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osaamispistettä.

2.12.13 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden

52

ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.


Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

opetussuunnitelmien tunteminen

työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen

ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen

työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia

Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta.


53

muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä

itsearviointitaidot

Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.


Muuta huomioitavaa

- -

2.12.14 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.





54






esimerkkejä

Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen

liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)

alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen

taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yhteistyökumppaneiden hankkiminen

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden

Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:

liiketoimintaympäristö

liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen

yhteistyökumppanit

mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

Yrityksen työtehtävissä toimiminen

yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):

o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta

o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen

toimitus ja jälkitoimet

palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen

mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen

liiketoiminnan kehittäminen

ryhmän jäsenenä toimiminen

Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä – ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.

55

alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen

oman toiminnan kehittäminen

Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen

yrityksen toiminnan esittely

yrityksen toiminnan päättäminen

Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.


Muuta huomioitavaa

- -

2.12.15 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

56









esimerkkejä

Huippuosaajana toimiminen

yksilöllisen opintopolun laatiminen

työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi

vuorovaikutus- ja yhteistyökyky

kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen

oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen

Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,

esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.

Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.

Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,

esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.

Portfoliotyöskentely,

esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.

Projektit/harjoitustyöt,

esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.


57

Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan.


Muuta huomioitavaa

- -

2.12.16 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

2.12.17 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.

58

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT

Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.

Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan

kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan

kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu

pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä

siihen kuuluvalta osa-alueelta.

Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)

valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

äidinkieli 5 osp

ruotsi 1 osp

englanti 2 osp

8

äidinkieli

ruotsi

englanti

3

Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen

matematiikka 3 osp

fysiikka ja kemia 2 osp

tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp

6 matematiikka

fysiikka ja kemia

tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

yhteiskuntataidot 1 osp

työelämätaidot 1 osp

yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp

5 yhteiskuntataidot

työelämätaidot

yrittäjyys ja yritystoiminta

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

laajuus 3 osp

kulttuurien tuntemus

taide ja kulttuuri

etiikka

psykologia

ympäristöosaaminen

jokin pakollisista osa-alueista

koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)

Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen

7

59

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)

3.1.1 ÄIDINKIELI

PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan



Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa








Amisäikkä

viestintätilanteen perustekijät

lukemisen tasot, ydinvirke,

aktiivinen lukeminen

tekstilajit, esim. mainos,

sähköposti,

tiivistelmä/referaatti, raportti,

asiakirjat (esim. saate,

tarjouspyyntö)

tekijänoikeudet,

lähdemerkinnät

internet tiedonlähteenä ja

lähdekritiikki

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt

verkko (esim. Moodle)

työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. toimintatuokion suunnitelma)


60

oikeinkirjoitus/oikoluku

asiatyyli

kuunteleminen

perusesiintymistaidot

erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point – esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)

Duuniäikkä

Työyhteisön viestinnän

sisällöt ja tavoitteet

tiedottaminen ja tiedote

työpaikalla suullisesti ja

kirjallisesti

esiintymistaito

ryhmäviestintä

(ongelmanratkaisukeskustelu)

ja sen tekstilajit

perusteleminen

omaan alaan liittyvä

kirjallisuus ja muu kulttuuri

oman äidinkielen taitojen

arviointi ja kehittäminen.

Oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim.

ongelmanratkaisukeskustelu,

oman ammattitaidon esittely

eri medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja

visuaaliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. potilaalle/asiakkaalle annettavat ohjeet/tehtävät toimenpiteet).

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä



61









Ryhmäviestintätaidot (2 osp)

Ryhmätyöskentelyn

perusperiaatteet (erilaiset roolit

ja niiden vaikutus ryhmän

toimintaan, motivaatio)

työelämän kokous- ja

neuvottelukäytännöt

puheenvuoron rakentaminen

puhe-esitys

oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus



kanssa (esim.



eri medioilla)

erilaisten tekstien


ja arvioimisen




portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

Vuorovaikutustaidot (1 osp)

Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä

kohtelias viestintä

vuorovaikutus oman alan näkökulmasta

vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu

Oppimisympäristöt



työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus


62

rinnakkaisopetus



kanssa (esim.



eri medioilla)

erilaisten tekstien


ja arvioimisen




portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI

PAKOLLISET OSAAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija

osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa











Ruotsi

tervehtiminen ja hyvästely

itsestä kertominen

asiakaspalvelutilanne

Oppimisympäristöt


63

tiedonhaku

työelämän tilanteissa toimiminen

puhelinkeskustelu

opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija pitää suullisen esittelyn itsestään (tervehtiminen, nimi, ikä, perhe, harrastukset, hyvästely). Opiskelija pitää suullisen ja kirjoittaa kirjallisen asiakaspalvelutilanteen, esim. hoitotilanteen (kuten verenpaineen mittaus) ja/tai puhelinkeskustelun ja kirjoittaa esim. hoito-ohjeen ja/tai sähköpostiviestin. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua, esim. verkkosanakirjojen käyttöä. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työtehtävät, palkkaus).


osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä











Työelämäruotsi (1 osp)

vuorovaikutustilanne

mielipiteen ilmaiseminen

Oppimisympäristöt


64

kielenoppimisen keinot

tietolähteiden käyttö

Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.

Proffssvenska (2 osp)

suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet

kuullun ymmärtämisen vahvistaminen

tietolähteiden käytön harjoittelua

kielenoppimisen strategioita

oman alan ongelmatilanteissa selviäminen

rakenteiden vahvistamista

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta.

65

Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.

3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI


osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.











Englanti

omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertominen

Oppimisympäristöt


66

asiakkaan auttaminen ja tukeminen, perushoito

sosiaali- ja terveysalan sanaston hallinta (mm. anatomia, lääkkeet yleisellä tasolla, työtehtävät, sairaalaosastot, välineet, tutkimukset, sairaudet ja vaivat, apuvälineet, ravinto)

keskeisten rakenteiden hallinta

tiedonhaku englanniksi

asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus

kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun

Ohjattua oppimista, lisänä esimerkiksi työsali ja verkko-oppimisympäristö, kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestään, opinnoistaan ja työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille/ opettajalle/ luokkatovereille. Opiskelija harjoittelee asiakkaan auttamista ja tukemista suullisesti ja kirjallisesti, esimerkiksi harjoittelemalla verenpaineen tai kuumeen mittaamista englanniksi. Opiskelija osaa käyttää englanninkielisiä ilmauksia hoitotilanteessa. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee hoito-ohjeet ja esittelee ne luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija miettii kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avulla. Opiskelija voi esimerkiksi etsiä tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esitellä sen muille.


osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

67

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)

Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

peruskeskustelutaidot

kulttuuritaidot

sanasto-osaaminen

lauserytmiikka ja intonaatio

rohkeus puhua

small talk

kielen ja kulttuurin merkitys

kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät

Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.

Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa


68

opiskelutovereiden kanssa sekä esim. Skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. Skypen välityksellä.

Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.

Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)

Englannin jatko-opintopaketin

tarkoituksena on varustaa

opiskelijat niin, että he pärjäävät

jatko-opinnoissaan englannin

kielessä. Kokonaisuuteen

sisältyvät:

sanasto-osaaminen

syvennetään rakennetietoa

(esim. pronominit, passiivi,

ehtolauseet)

sananmuodostus

ääntäminen, lauserytmiikka,

intonaatio

kuulunymmärtäminen

kirjallinen ilmaisu

kielenoppimisen strategiat ja

oppimistavat

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Opiskelija

tutustuu erilaisiin teksteihin

opiskelee opettajan johdolla

vaativampia rakenteita ja

harjoittelee niitä

harjoittelee sananmuodostusta,

äänteitä, lauserytmiikkaa ja

intonaatiota parin kanssa

parantaa kuullun

ymmärtämistään erilaisten

kuullunymmärtämisharjoitteiden

kautta esim. netin välityksellä

kirjoittaa erilaisia tekstejä

mielenkiintoisista, itse

valitsemistaan aiheista esim.

pitämällä blogia

käy läpi kielenoppimisen

tekniikoita opettajan

ohjauksessa ja kokeilee niitä

Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)

Kokonaisuus on tarkoitettu

opiskelijoille, joilla on

hankaluuksia englannin

Oppimisympäristöt

69

perusosaamisen kanssa.

Tarkoituksena on

harjoitella arkipäivän

tilanteissa selviytymistä

parantaa peruskielitaitoa:

kysymykset, ajanilmaukset,

nykyisestä ja menneestä

ajasta kertominen,

persoonapronominit

harjoitella perussanontoja ja

suullista ilmaisua

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä käytetään

opettajan ohjauksessa tapahtuvaa,

rakenteeltaan selkeää opiskelua

erilaisten selkotekstien ja esim.

netin välityksellä. Tämän avulla

opiskelija

oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa

harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)

3.2.1 MATEMATIIKKA


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä








70





Matematiikka Peruslaskutoimitukset

● yhteen-, vähennys-, jako-, ja kertolaskutoimitukset päässä laskien ja laskimen avulla

● verranto ● allekkain laskentaa

(yhteenlasku, vähennyslasku, kertolasku)

● jakokulma

Prosenttilaskenta

prosenttilaskennan perusteet: prosenttiarvo, prosenttiosuus

korotus- ja alennusprosentit

muutosprosentti

Mittayksikkömuunnokset

massa-, pituus-, pinta-ala- ja tilavuusmittayksiköiden muunnokset alan vaatimassa laajuudessa

Pinta-alat ja tilavuudet ● yksinkertaisten

tasokappaleiden pinta-alan laskeminen ja tavallisimpien tilavuuskappaleiden tilavuuden laskeminen

Matemaattisten apuvälineiden käyttö

laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa

Ongelmanratkaisutaidot

Verranto

Yhtälö

Lääkelaskujen ratkaiseminen, päättelemällä tai verrannolla ilman laskimen apua

Oppimisympäristöt

luokat, hoitoluokat

verkko mm. Moodle, drivet, skype

työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät

Keskustelu, oppimistehtävät, itsenäinen opiskelu. Esim.

Opiskelija tekee lääkkeiden jaossa tarvittavia yksikönmuunnoksia

Opiskelija ottaa astiasta tarvittavat mitat ja laskee sen tilavuuden

Opiskelija tekee peruslaskutoimitukset allekkain ja jakokulmaa käyttäen

Opiskelija suorittaa lääkkeenjaossa tarvittavia laskutoimituksia

Opiskelija laskee erilaisille töille ajan, materiaalikulutuksen, yksikköhinnan ja katetuotto-odotuksen perusteella verottoman ja arvonlisäveron sisältävän hinnan

71


osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.











Visuaalinen matematiikka (1 osp)

Muuttujien väliset riippuvuudet

yhtälöt ja lausekkeet

taulukot ja piirrokset

opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen

tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit, simulaattorit

verkko mm. Moodle, drivet, Skype

työssäoppimispaikat

Oppimismenetelmät

Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen

Talous tasapainoon! (1 osp)

Talousmatematiikka

korko, koronkorko

verotus

hinnoittelu

Oppimisympäristöt



72

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms.)




Oppimismenetelmät Esim.

kartoitetaan opiskelijan oma talous

tutustutaan netissä oleviin laskureihin

Tilastot (1 osp) Tilastot

tilastolliset käsitteet

tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)

tilastollinen tutkimus o ongelman

määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista

3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.









73




Fysiikka Mekaniikan peruskäsitteet

● Newtonin lait ● kitka ● tasapaino, voiman

momentti ja energian säilymisperiaate

Mittaamisen perusteet

Si-mittajärjestelmä

Painovoima ja tasapaino

painovoiman vaikutukset

tasapainoehdot ja perusteet

Voiman momentti ja ergonomia

Lämpö

lämmön siirtyminen

ominaislämpö

Aalto-oppi

Ääni, melu, kuulon suojaus

sähkömagneettinen säteily, kuten röntgen-, UV- ja gammasäteily

Sähkö

peruskäsitteet ja riippuvuudet (virta, jännite, teho)

sähkön kulutuksen laskeminen

Sähköturvallisuus

turvallinen toiminta: sulakkeet, maadoitus, jatkojohdot, jakorasiat, laitteiden merkinnät kuten CE-merkki

sähkötapaturmien ennaltaehkäisy, tapaturmatilanteessa toimiminen

Oppimisympäristöt

luokat, hoitoluokat



Keskustelu, oppimistehtävät, itsenäinen opiskelu. Esim. Harjoitellaan esimerkiksi jatkuvuuden lain soveltamista potilaan nostamiseksi tuolilta ylös. Opiskelija soveltaa voiman momenttia esimerkiksi tekemällä nostamisen ergonomisesti oikein. Opiskelija tutustuu lämmön eri siirtymistapoihin ja soveltaa sitä esimerkiksi maassa makaavan potilaan suojaamiseksi lämpöhäviöltä. Opiskelija suojaa itsensä ja potilaan esimerkiksi UV-säteilyltä tai röntgensäteilyltä Opiskelija vaihtaa sulakkeen mittaritauluun teknisesti oikein ja samalla turvallisesti. Opiskelija tutustuu sähkölaitteiden arvokilvissä oleviin merkintöihin ja käyttää sähkölaitteita turvallisesti mm. ymmärtämällä maadoituksen merkityksen. Opiskelija laskee käyttämiensä sähkölaitteiden energian kulutuksen.

Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus

kemikaaliturvallisuus merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet

Oppimisympäristöt

luokat, hoitoluokat

74

ympäristönsuojelun huomioiminen esimerkiksi jätteiden hävittämisessä

Terveysvaaraa aiheuttavat alkuaineet ja kemialliset yhdisteet (elohopea, lyijy, kadmium, arseeni, orgaaniset liuottimet, häkä, kloori, happi)

Alaan liittyviä yhdisteitä ja käsitteitä

alan aineiden erityisominaisuudet mm. etanoli ja klooripitoiset desinfiointiaineet

alaan liittyviä kemiallisia käsitteitä kuten osmoosi, diffuusio, tensidi, emulsio, kelaatti, liukoisuus

Jaksollinen järjestelmä

aineen rakenne, alkuaineet, käyttö, terveydelle ja ympäristölle ongelmalliset alkuaineet

Hapot ja emäkset

happojen ja emästen erot

pH-käsite ja puskuriliuos

Orgaanista kemiaa

orgaanisen kemian aineryhmät

hiilihydraatit

valkuaisaineet Kemiallinen reaktio

entsyymien toiminta

Pakkausmerkinnät

Kemikaalien varoitusmerkit

Epäorgaaniset ja orgaaniset aineet

epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden erot

epäorgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt mm. metallit, epämetallit

Reaktio

yhteyttäminen

soluhengitys



Keskustelu, oppimistehtävät, itsenäinen opiskelu. Esim. Opiskelija tutkii alaan liittyvien yhdisteiden ominaisuuksia ja käyttöä yhdisteiden käyttöturvallisuustiedotteista. Opiskelija perehtyy terveydelle ja ympäristölle ongelmallisiin alkuaineisiin ja yhdisteisiin esim. ryhmätöiden avulla. Happojen ja emästen ominaisuuksiin tutustutaan esimerkiksi kokeilemalla rikkihapon vaikutusta tomusokeriin tai valmistamalla puskuriliuos. Moolin käsitteeseen tutustutaan esim. tutkimalla veren sokerin tai vaikkapa kolesterolin viitearvoja. Kemikaalien varoitusmerkkeihin tutustutaan esimerkiksi valokuvaamalla tuotteissa olevia varoitusmerkkejä.

75


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.











Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt


76

Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN


osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.











Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen


77

Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:

Tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

esitysgrafiikka

sähköposti

Internet

Sähköiset asiointipalvelut

Verkkoturvallisuus: Opiskelija

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä

Aiheet:

Yksityisyysasetukset

käyttöehdot

salausmenetelmät

selaimen turva-asetukset

sivuston luotettavuuden arviointi

nettietiketti

sananvapaus verkossa

ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:

opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja

Esimerkkitehtävät

Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)

Sähköpostin luonti ja sen käyttö

Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat

Asiointi sähköisissä palveluissa

Esimerkkitehtävät

Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen

Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.

Esimerkkitehtävät

Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot

78

lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Aiheet:

tiedostojen tallennusmuodot

tallennusmediat ja niiden säilyvyys

varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin

käytettävyys ja valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)

Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin

Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.











Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)

Opiskelija

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla

Aiheet:

oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät

järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät


79

ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen

Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.

Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi

Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)

Opiskelija

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Aiheet:

Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä

Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille

SOME Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)

Opiskelija

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

Aiheet:

Sosiaalisen median palvelut

SOMEn hyödyntäminen opiskelussa

SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa

oppimispäiväkirjat

sisällöntuotanto

kuvat

videot

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen

dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita

itsearvioi omaa oppimistaan

80

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)

3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.











Yhteiskuntataidot

Kansalaisena toimiminen:

Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)

Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa

Kunnallinen päätöksenteko.

Päätöksenteko valtion tasolla

Vaalijärjestelmä.

Kansalaisvaikuttamisen keinot

Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media

Opiskelija

osallistuu keskusteluihin

tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä

referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan

voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla

voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä

muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään


81

kansalaisvaikuttamisen keinona.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

tasa-arvo

kiusaamisen ja syrjinnän estäminen

Talous:

Oman talouden suunnittelu

palkkaverotuksen pääpiirteet

velkasuhde

Palvelut ja oikeudet:

Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet

Kuluttajan perusoikeudet

Opiskelija

toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle

Opiskelija

perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla

laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin

Opiskelija

tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin

myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita

ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista

Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.





82








Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot

EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon

Järjestötoiminta

sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä

Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset

Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa

Opiskelija

keskustelee aiheista muiden kanssa

Tekee uutisanalyyseja

Pitää blogia

julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.

Toimittaa verkkolehteä

Tekee haastatteluja

seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.

Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)

Toimialatieto opiskelijan omalta alalta

Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät

Opiskelija

laatii raportteja ja esityksiä aiheittain

Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa

Kansantalous (1 osp)

Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin

Kansantalouden peruskäsitteet

Julkinen talous

ulkoinen tasapaino

korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus

Opiskelija

Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä

Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen

lukee ja keskustelee

3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT

83


osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan











Työelämätaidot

työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo

työhaastattelu

Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla

Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen

Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat

Opiskelija

Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta

Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta

Laatii työnhakuasiakirjat

Osallistuu simuloituun työhaastatteluun

Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä

Tekee työsopimuksen

Opiskelee yhteistoiminnallisesti

Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin

Osaamista voi hankkia myös työssä oppien


84


osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.











Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)

Itsensä tunteminen

Verkostot

Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV

Työnantajan kannalta katsominen

Vuorovaikutustaidot

Työhaastattelutilanne

Puhelinkäyttäytyminen

Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen

Vuokratyö

Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot

Opiskelija

Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan

Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan

Viimeistelee CV:nsä

Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.


85

3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle











Yrittäjyys ja yritystoiminta

Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet

Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen

Oman liikeidean ideointi

Liikeidean merkitys

Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Toimenpiteet yrityksen perustamisessa

käytettävissä olevat tukipalvelut

oman alan verkostot

rahoituslähteet

tuotot ja kustannukset

yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä

alan tulevaisuusnäkymät

Opiskelija

tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen

kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa

voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin

selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa

selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot


86

(esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)

selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla

tekee kannattavuuslaskelmia

opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla

selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla

raportoi asiasta sovitulla tavalla


osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.










87



3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO


osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.











Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

Omatoimisuuteen ohjaaminen:

liikuntapäiväkirjan laatiminen

ruokapäiväkirjan laatiminen

erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)

Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät


88

Sosiaalinen hyvinvointi:

ryhmässä toimiminen

parityöskentely

toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:

Myönteiset kokemukset liikunnasta

Fyysinen hyvinvointi:

motoriset perustaidot

monipuolinen lajituntemus

lihaskunto

kehonhuolto (esim. venyttely)

turvallisuus liikunnassa

aerobisen kestävyyden lisääminen

Ravitsemus ja elintavat:

Terveellinen ravitsemus ja elintavat

Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille

Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:

seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus

ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle

tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.

Toimintaympäristön hyvinvointi:

Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia

Ensiavun perustaidot

Opiskelija

laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia

toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti

osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat

osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista

kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona

huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi

kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa

etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta

vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.

laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin

tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet

89

kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa

käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, GPS:n käyttö


osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.











Kroppa kuntoon (2 osp)

Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta

Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:

sählyä

sulkapalloa

pöytätennistä

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.


90

pesäpalloa ym. Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Yhdessä palloillen (2 osp)

Palloilulajit toiveiden mukaan:

futsalia

koripalloa

lentopalloa, beach volley

käsipalloa

ultimate ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)

Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.

Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen

Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.

Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.

Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä

omakohtaista testaamista ja analysointia.

Opiskelija

tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa

ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)

91

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)

3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS

OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.











Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)

pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee


92

erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)

venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin.

93

Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)

Suomalaisuus nyt ja ennen

Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä

oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai – näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)

Elokuvapassi (3 osp)

Elokuvien katsominen

elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta

elokuvatuntemuksen lisääminen

elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)

Let’s go International (3 osp)

mikä on kulttuuri?

(jäävuorimetafora)

omien juurien ja kulttuurin

tuntemus apuna muiden

kulttuurien ymmärtämisessä

(mitä on suomalaisuus)

Oppimisympäristö

Ohjattua oppimista, lisänä

verkko-oppimisympäristö, esim.

Moodle

Oppimismenetelmät

94

kulttuurienvälisestä

viestinnästä

eri englanninkieliset kulttuurit

etnosentrisyys, ennakkoluulot,

stereotypiat

aikakäsitys

kulttuurishokki

kommunikoinnista englanniksi

small talk

tapakulttuuri/hyvät tavat

Oppimismenetelminä ovat

esimerkiksi opettajan ohjaus,

tiedonhaku verkosta, projektityö,

keskustelu, parityöskentely,

suullinen harjoittelu.

Projektityö: opiskelija tutustuu

lähemmin valitsemaansa

kulttuuriin ja esittelee tekemänsä

Power Point -esityksen muille

ryhmäläisille.

Tunneille pyydetään

mahdollisuuksien mukaan esim.

maahanmuuttajalinjoilta tai

kansainvälisessä vaihdossa

Esedussa olevia vierailijoita.

3.4.6 OSA ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4

3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)

Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











95


Venäjän alkupalat (3 osp)

kyrilliset kirjaimet

tervehdykset ja hyvästelyt

itsensä esitteleminen

lukusanat

ammatteja

asiakaspalvelutilanteessa toimiminen

lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.

3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään









96




Yrittäjyys

Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta

Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)

Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu

Opiskelija

tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)

opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta

toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti

3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä











97


Ympäristökestävä kehitys (3 osp)

Science lab

esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma

”Colorful life” (3 osp)

Valaistus

värit ja näkeminen

Värien käyttö viestinnässä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.

3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

98

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen

osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen











Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)

Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin

Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin

Terveysliikunta

Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin

o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen

suuntautuminen ym.

Osallisuuteen kannustaminen

ja erilaisten vaihtoehtojen

esiintuominen

Omien vahvuuksien ja

lahjakkuuden esiintuominen

Oppimisympäristöt

Esedun yhteiset tilat

yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät

Opiskelija

hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä

tekee elintapatestit verkossa

analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin

laatii esityksen kansansairauksista

laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan

hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa

laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)

kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu – passiin, blogiin tai portfolioon


99

hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.

Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana

esim.

liikuntatutor- toiminta

liikkuva amis-tapahtumat

liikuntakerho

SAKU ry:n kisat

Saku Star-kisat

Urheiluakatemia

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon

osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista

perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan

ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon

osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

100

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi

ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan

arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita

tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä

tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä

tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja

ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida

asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan

hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ

TUTKINNON OSIA

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla

oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua

osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla

hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää

Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen

periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä

olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

101

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA

6.1 ARVIOINTI

Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen

arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja

kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa

ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista

palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.

Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai

teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään

kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:

S = (oppimistavoitteet) saavutettu

SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon

suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin

ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon

osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja

arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko

osaamisen arvioinnissa on:

3 = Kiitettävä

2 = Hyvä

1 = Tyydyttävä

Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten

osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien

yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten

ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä

päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.

OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)

Näyttötutkinto

Oppimisen arviointi/

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä

102

oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Ammattitaidon osoittaminen

Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.

Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.

Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.

Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3.

Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty.

103

Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.

Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.

Arvosanasta päättäminen

Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja

käsikirjat 2015:2

Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin

osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan

tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.

104

Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat

suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.

Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.

Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä

tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät

Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.

Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin

perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen

verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman

mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun

internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.3 OHJAUS

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja

muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014,

29§).

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista

ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

788/2014 9b.)

Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia

oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan

jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista

kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan

tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä

opiskelun ja oppimisen ohjausta.

Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on

kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,

joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa

peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on

vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä

myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.

Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS

(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma

näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota



105

päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen

Opetussuunnitelmat-alasivulta

7


opeussuunnitelman yhteinen osa...2.1.1 kasvun tukeminen ja ohjaus 2.1.2 hoito ja huolenpito 2.1.3....

Documents