ontologiapalvelun kÄyttÖliittymÄn jatkokehitys · työn ohjaaja: fm jouni uominent tässä...

AALTO-YLIOPISTOTEKNILLINEN KORKEAKOULUInformaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaTietotekniikan tutkinto-ohjelma

ONTOLOGIAPALVELUN

KÄYTTÖLIITTYMÄN JATKOKEHITYS

Kandidaatintyö

Rami Alatalo

Mediatekniikan laitosEspoo 2010

AALTO-YLIOPISTO KANDIDAATINTYÖNTEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄInformaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaTietotekniikan tutkinto-ohjelma

Tekijä: Rami AlataloTyön nimi:

Ontologiapalvelun käyttöliittymän jatkokehitys

Päiväys: 1. joulukuuta 2010 Sivumäärä: 36 + 25Pääaine: Mediatekniikka Koodi: T3004Vastuuopettaja: Professori Ilkka NiemeläTyön ohjaaja: FM Jouni Tuominen

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan ontologiakirjastopalvelun käyttö-liittymän jatkokehitysprojektia, joka toteutettiin Semanttisen laskennantutkimusryhmä SeCossa vuoden 2010 aikana. Käyttöliittymän jatkokehi-tyksen kohteena oli ontologiakirjastopalvelu ONKI, jolle oli aikaisemmintoteutettu kaksi edelleen käytössä olevaa web-käyttöliittymää. Työ painot-tui tavanomaista kandidaatintyötä enemmän kokeelliseen osuuteen.

Tavoitteena oli kartoittaa ontologiakirjastopalvelun käyttäjien tarpeita,sekä näiden pohjalta suunnitella ja toteuttaa verkkopalvelun käyttöliitty-män jatkokehitys. Työn osana toteutettiin käyttäjätutkimus, joka suori-tettiin haastatteluilla ja kyselyillä. Lisäksi uudemmalle vanhemmista käyt-töliittymistä suoritettiin heuristinen arviointi.

Toteutetulle käyttöliittymälle suoritettiin lopuksi käyttöliittymän arvioin-tikysely, jonka avulla arvioitiin työn tuloksia. Verkkopalvelun suunnittelunkantavina periaatteina oli tehdä ontologiakirjastopalvelusta käyttäjäystä-vällisempi, sekä viedä sitä ilmeeltään ja toimintalogiikaltaan lähemmäksiyleisimpiä verkkopalveluita.

Suunnittelun suurimmaksi haasteeksi nousivat ontologiakirjastopalvelunhyvin erilaiset käyttäjien tarpeet, joiden yhteensovittaminen osoittautuihaastavaksi. Työssä kerätyn aineiston lisäksi työn tuloksena syntyi uusiweb-pohjainen käyttöliittymä ONKI-palvelulle.(Finnish)Avainsanat: ontologiapalvelu, käyttöliittymä, käyttöliit-

tymäsuunnittelu, käytettävyys, käyttäjätut-kimus, verkkopalvelu

Kieli: suomi

i

AALTO UNIVERSITY ABSTRACT OFSCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY BACHELOR'S THESISFaculty of Information and Natural SciencesDegree Program of Computer Science and Engineering

Author: Rami AlataloTitle of thesis:

Further Development of an Ontology Service User Interface

Date: December 1, 2010 Pages: 36 + 25Professorship: Media Technology Code: T3004Supervisor: Professor Ilkka NiemeläInstructor: Jouni Tuominen, M.Sc.

This thesis examines the further development of an ontology library serviceuser interface, which was carried out in Semantic Computing ResearchGroup SeCo during the year 2010. The target of the development wasOntology Library Service ONKI, which already had two separate webbased user interfaces. This work concentrates more on the empirical partthan a traditional bachelor's thesis.

The aim was to survey the user needs of an ontology library service andbased on the results plan and execute the further development of thestudied web user interface. As a part of this work was a user study whichwas conducted with interviews and inquiries. Furthermore a heuristicevaluation was done for the newer of the two old user interfaces.

A user interface evaluation inquiry was sent to the users as a part ofassessing the results of the work. The main principle of the design was toachieve more user friendly ontology library service and to take the servicetowards more common web services.

The greatest challenge during the design of the new user interface was tocoordinate the di�erent user needs which arose during the user study. Inaddition to the gathered material this work resulted into a new web baseduser interface for ONKI service.(English)Keywords: ontology service, user interface, user interface

design, usability, user study, web serviceLanguage: Finnish

ii

Käytetyt lyhenteet

SeCo Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (Seman-tic Computing Research Group) on Helsinginyliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen jaAalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun media-tekniikan laitoksen yhteinen tutkimusryhmä.

ONKI1 Semanttisen laskennan tutkimusryhmän toteut-taman Ontologiakirjastopalvelu ONKIn ensim-mäinen käyttöliittymäversio.

ONKI2 Semanttisen laskennan tutkimusryhmän toteut-taman Ontologiakirjastopalvelu ONKIn toinenkäyttöliittymäversio.

ONKI3 Tässä kandidaatintyössä raportoitu käyttöliitty-mäversio Ontologiakirjastopalvelu ONKIsta, jo-ka toteutettiin Semanttisen laskennan tutkimus-ryhmälle kesän 2010 aikana.

CSS Cascading Style Sheets. Erityisesti verkkosivujenmukauttamiseen käytetty tyylikuvauskieli.

HTML Hypertext Markup Language eli hypertekstinmerkintäkieli. Käytetään verkkosivujen toteut-tamiseen. ONKI3 on toteutettu XHTML:llä(Extensible Hypertext Markup Language), jokatäyttää XML:n vaatimukset.

MIT Massachusetts Institute of Technology eli Mas-sachusettsin teknillinen korkeakoulu, sijaitseeCambridgessä Yhdysvalloissa.

iii

PHP PHP: Hypertext Preprocessor. Palvelinohjel-mointikieli, jota käytetään esimerkiksi ONKI-palvelussa dynaamisten sivujen luomisessa.PHP:llä toteutetun sivun koodi suoritetaan, kunkäyttäjä pyytää sivua.

SUS System Usability Scale eli järjestelmän käytet-tävyysasteikko on käytettävyyden mittaamiseenkäytetty kymmenkohtainen lista väittämiä, joi-den paikkansapitävyyttä käyttäjä arvioi asteikol-la 1�5.

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

YSA Yleinen suomalainen asiasanasto. Kansalliskir-jaston ylläpitämä asiasanasto, jota käytetäänmuun muassa sisällönkuvailuun.

YSO Yleinen suomalainen ontologia. FinnONTO-konsortion julkaisema ontologiaversio Yleisestäsuomalaisesta asiasanastosta YSAsta.

W3C World Wide Web Consortium, kansainvälinenweb-standardeja kehittävä ja ylläpitävä konsor-tio.

iv

Sisältö

Käytetyt lyhenteet iii

1 Johdanto 1

2 Toteutukset muissa ontologiapalveluissa 3

3 Tutkimusongelma ja -menetelmät 8

3.1 Taustaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

3.2 Tavoitteet ja näkökulmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

3.3 Tutkimusmateriaali- ja menetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

4 Aineiston keruu käyttöliittymäsuunnitteluun 12

4.1 Käyttäjätutkimuksen tuloksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.2 Heuristinen arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.3 Heuristisen arvioinnin tuloksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

5 Toteutettu käyttöliittymä 18

5.1 Palvelunlaajuiset suunnitteluratkaisut . . . . . . . . . . . . . . . . 18

5.1.1 Käyttöliittymän asettelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

5.1.2 Käyttöliittymän ulkoasu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

5.1.3 Informaation esittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

5.2 Käyttöliittymän sivut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

5.2.1 Palvelun etusivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

5.2.2 Ontologiasivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

v

5.2.3 Hakusivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

5.3 Uudet toiminnallisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

5.3.1 Haun kohdistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

5.3.2 Yhden näkymän ontologiaselain . . . . . . . . . . . . . . . 27

5.3.3 Käsitteiden tietojen piilottaminen . . . . . . . . . . . . . . 28

5.3.4 Käyttäjäkohtaiset kirjanmerkit . . . . . . . . . . . . . . . 28

6 Muut muutokset palveluun 30

7 Tulokset 32

8 Johtopäätökset 34

Lähteet 35

Liitteet 1

Liite 1: Käyttäjätutkimuksen haastattelurunko . . . . . . . . . . . . . . 1

Liite 2: Haastatteluyhteenveto � Kansalliskirjasto . . . . . . . . . . . . 4

Liite 3: Haastatteluyhteenveto � SeCo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Liite 4: Haastatteluyhteenveto � Turun kaupunginkirjasto . . . . . . . . 8

Liite 5: Käyttäjätutkimuksen kysely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Liite 6: Kysely-yhteenveto � Humanistinen ammattikorkeakoulu . . . . 12

Liite 7: Kysely-yhteenveto � Itä-Suomen yliopiston kirjasto . . . . . . . 13

Liite 8: Kysely-yhteenveto � Jyväskylän kaupunginkirjasto . . . . . . . 13

Liite 9: Kysely-yhteenveto � Metropolia AMK, kirjastoja tietopalvelut 14

Liite 10: Kysely-yhteenveto � Suomen sydänliitto . . . . . . . . . . . . 14

Liite 11: Kysely-yhteenveto � Tampereen kaupunginkirjasto . . . . . . . 15

Liite 12: Kysely-yhteenveto � Tampereen yliopiston kirjasto . . . . . . 15

Liite 13: Kysely-yhteenveto � THL . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Liite 14: Kysely-yhteenveto � Turun yliopisto / Suomen historiaverkko 16

Liite 15: Kysely-yhteenveto � Valtion taidemuseo . . . . . . . . . . . . 17

Liite 16: Kysely-yhteenveto � YLE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

vi

Liite 17: Heuristisen arvioinnin esitetyt käytettävyysongelmat � ONKI2 19

vii

Luku 1

Johdanto

Tämän kandidaatintyön aiheena on ontologiapalvelun käyttöliittymänjatkokehitys. Työ perustuu Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeColle1

kesän ja syksyn 2010 aikana tehdylle käyttöliittymäsuunnittelutyölle, jonkatarkoituksena on ollut viedä eteenpäin ontologiakirjastopalvelu ONKInweb-käyttöliittymän käytettävyyttä.

Ontologiakirjastopalvelu ONKI on kansallisissa FinnONTO- ja FinnONTO 2.0-projekteissa kehitetty palvelu (Hyvönen et al., 2007), joka mahdollistaaerilaisten ontologioiden, sanastojen ja tesaurusten selaamisen, sekä tiedonhaunnäistä erilaisia tekniikoita käyttäen. Ontologiat eroavat perinteisistä sanastoistakuvaamalla käsitteiden suhteet tarkasti muihin käsitteisiin, kuten ylä-, ala- jarinnakkaiskäsitteisiin. Tesaurukset ovat puolestaan asiasanastoja, jotkayhdistävät käsitteitä samankaltaisiin käsitteisiin ja sisältävät tyypillisesti tietynaihealueen käsitteitä (Tuominen, 2010).

Palvelun käyttäjät voivat integroida ONKI-palvelun myös omaan sovellukseensatarjotun JavaScript-vimpaimen (engl. JavaScript Widget) avulla ja käyttääapuna esimerkiksi sisällönkuvailussa (Viljanen et al., 2008). Tässä työssäkeskitytään kuitenkin ONKI-palvelun web-käyttöliittymään, josta oli ennenjatkokehityksen käynnistämistä olemassa kaksi käytössä olevaa versiota.

Käyttöliittymäsuunnittelutyön pohjaksi kerättiin aineistoa haastattelemallapalvelun käyttäjiä tarkoituksena selvitää kuka palvelua käyttää, mihinkäyttötarkoitukseen ja kuinka palvelu voisi olla käyttökelpoisempi käyttäjille.Lisäksi apuna käytettiin käytettävyystyökaluna heuristista arviointia, jokasuoritettiin työn aikana uudemmalle vanhemmista käyttöliittymistä, ONKI2:lle.Hyvin pitkälti näiden aineistojen pohjalta suoritettiin uuden käyttöliittymän

1http://www.seco.tkk.�/

1

LUKU 1. JOHDANTO 2

suunnittelu ja toteutus.

Ontologiakirjastopalvelu ONKIn web-käyttöliittymän frontend elikäyttöliittymän toimintalogiikan sisältävä edustapalvelin on toteutettuPHP-ohjelmointikielellä, ZEND Frameworkia2 käyttäen (Tuominen et al., 2010).Käyttöliittymän seuraava versio kehitettiin käyttäen tätä samaaONKI2-käyttöliittymästä tuttua toteutusta, sekä uutena osanajQuery-kirjastoa3 JavaScriptille tietyissä käyttöliittymäratkaisuissa.

Tässä työssä tutustutaan aluksi käyttöliittymätoteutuksiin muissaontologiapalveluissa. Tämän jälkeen käydään lävitse käyttöliittymänsuunnittelun pohjana käytettyjen käyttäjätutkimuksen ja heuristisen arvioinnintulokset, toteutettu käyttöliittymä ja sen suunnitteluratkaisut, sekä lopuksi työntulokset.

2http://framework.zend.com/3http://jquery.com/

Luku 2

Toteutukset muissa

ontologiapalveluissa

Tässä luvussa käsitellään lyhyesti ontologiapalveluita yleisesti ja esitellään kaksitunnettua ontologiapalvelua. Monet ontologiapalvelut ovat ensisijaisesti tietyilletieteenaloille keskittyneiden ontologioiden julkaisu- ja selailualustoja. Näistätyypillisimpiä ovat biologia ja lääketiede, joiden monet tutkimusalueet tuottavatinformaatiota, joka on luontevasti järjestettävissä ontologian muotoon.

Ontologiapalvelun määritelmä pitää sisällään palvelut, jotka tarjoavatkäyttäjille ontologioiden hyödyntämiseen liittyviätoiminnallisuuksia (Tuominen, 2010). Tarkasteltaviksi toteutuksiksi valittiinBioPortal (The National Center for Biomedical Ontology, 2010) ja Cupboard(Knowledge Media Institute, 2010), jotka ovat molemmat ONKI-palveluntapaan ontologiakirjastopalveluita � ne siis tarjoavat käyttäjälle mahdollisuudenhakea ja selata palvelun sisältämiä ontologioita. Ontologiakirjastopalveluvoidaan määritellä laajasti web-pohjaiseksi järjestelmäksi, joka tarjoaaontologiakokoelman ja mahdollistaa käyttäjälle kokoelmaan kuuluvienontologioiden löytämisen ja käyttämisen (d'Aquin ja Noy). Ontologiapalveluistakäytettäviä käsitteitä käytetään hyvin paljon ristiin jaontologiakirjastopalveluihin voidaan viitata myös esimerkiksiontologiapalvelimina tai ontologiasäilöinä (engl. ontology repository). Kaikkipalvelut eivät välttämättä tarjoa web-pohjaista käyttöliittymää ontologioidenetsimiseen ja selaamiseen (Ahmad ja Colomb, 2007).

BioPortal on yksi tunnetuimmista ontologiapalveluista ja se on Yhdysvaltojenkansallisen biolääketieteiden ontologioiden keskuksen (National Center forBiomedical Ontology) kehittämä ja ylläpitämä. Keskuksen takana ovat muunmuassa Stanfordin, Victorian ja Bu�alon yliopistot. Keskuksen nimen

3

LUKU 2. TOTEUTUKSET MUISSA ONTOLOGIAPALVELUISSA 4

mukaisesti palvelu toimii kirjastona biolääketieteen ontologioille. BioPortalinpohjalle on rakennettu myös kaksi muuta ontologiakirjastoa, joista toinen onMMI:n (The Marine Metadata Initiative) ja toinen OOR (Open OntologyRepository) -yhteisön ylläpitämä. (d'Aquin ja Noy)

BioPortalin käyttöliittymän hakuominaisuus on poikkeuksellisesti toteutettuAdobe Flash -kehitysympäristöllä1. Käsitteiden haku tapahtuu verkkopalvelussapääasiassa tällä menetelmällä. Varsinainen ontologioiden selaaminen tapahtuukuitenkin ilman Flashiä. Hakukäyttöliittymä mukautuu �ksusti käyttäjänmieltymysten mukaan tarvittavaan leveyteen. Esimerkiksi hakutulosnäkymässäkäyttöliittymä mahtuu oletuksena 1024 pikselin leveyteen, joten suuretresoluutiot eivät automaattisesti tuota tyypillisiä elementtien etäisyydestä taitekstuaalisen sisällön venyttämisestä koko näytön leveydelle syntyviä ongelmia.Käyttäjä voi halutessaan valita, laajennetaanko käyttöliittymä kokokäytettävissä olevalle leveydelle.

Kuvassa 2.1 näkyvässä hakunäkymän kohdassa 1 käyttäjälle tarjotaanoletuksena lista kaikista saatavilla olevista ontologioista, joista käyttäjä voivalita valintaruutuja käyttäen haluamansa hakua varten. Tätä ontologialistaavoidaan myös suodattaa ennalta määrätyillä kategorioilla ja ryhmillä, taivapaalla tekstihaulla juuri ontologialistan yläpuolella. Käyttäjälle näytetäänhakuasetusten yhteydessä myös vaakatasossa selattavat listauksetsuosituimmista ja viimeisimmistä hauista.

Palvelu tallentaa käyttäjän tekemät haut ja ne saadaan näkyville hakukentänyhteydessä olevasta alasvetonuolesta, joka on merkitty kuvaan 2.1 kohtaan 2.Hakunäkymän tarkoituksena on tarjota kaikki tarvittavat tiedot käsitteistä.Hakutulosten yhteydessä kuvan 2.1 kohdassa 3 listataan välittömästi näkyvillekuitenkin ainoastaan käsitteen nimi, ontologia, hakusanan sisältävän tietueennimi, sekä ikonilinkit käsitteen tarkemmille tiedoille ja sen kontekstinvisualisaatiolle. Tarkemmat tiedot ja käsitteen hierarkian visualisaatio aukeavatomaan ikkunaansa Flash-sovelluksen sisälle. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuusmuokata välittömästi näytettäviä tietoja, kuitenkaan varsinaisia käsitekohtaisiatietueita ei saa hakutulosnäkymässä välittömästi näkyville. Käyttäjä voisuodattaa jälleen hakutuloslistausta valitsemillaan ontologioilla hakutuloslistanyhteydestä löytyvällä alasvetovalikolla. Mikäli käyttäjä valitsee hakutuloksistakäsitteen, siirrytään huomattavasti konservatiivisemmalle sivulle, jossa tarjotaanoikealla palstalla tiedot käsitteestä ja vasemmalla palstalla perinteinenhierarkiapuu ontologiasta, joka on aukaistu käsitteeseen asti.

BioPortal käyttää ontologian selausnäkymässä jQuery-kirjastoa hierarkiapuunja käsitteen tietojen päivittämiseen. Sivuja ei siis ladata uudestaan liikuttaessa

1http://www.adobe.com/products/�ash/


1

2

3

4

Kuva 2.1: BioPortal-palvelun hakusivu

ontologian sisällä. Käyttöliittymässä on mahdollista päästä käsiksi ontologiantiettyyn käsitteeseen käyttäen suoraan URL-osoitetta, mutta tämän jälkeenosoitetta ei päivitetä, mikä saattaa hämmentää käyttäjiä, erityisesti mikälikäyttäjä haluaisi tallentaa nykyisen käsitteen sivun selaimen kirjanmerkkeihin.Käyttäjille tarjotaan kuitenkin jokaisen käsitteen kohdalla linkitä tänne -linkki,joka on samaa muotoa kuin hakutulosnäkymän kautta käsitteeseen siirryttäessä.

Ontologiaa selattaessa jokaisen käsitteen kohdalla käyttäjälle tarjotaanvälilehdillä käsitteen kontekstin visualisaatio, käyttäjien muistiinpanot(kommentit ja huomautukset käsitteestä), sekä käsitteeseen liittyvät siltaukset(engl. mappings) muiden ontologioiden käsitteisiin. Erityisominaisuutena


BioPortalista voidaan vielä mainita kuvan 2.1 kohdassa 4 nähtävä palvelunpäänavigaation alapuolella oleva palkki, johon käyttäjän selaamat ontologiatjäävät muistiin. Käyttäjä voi valita palkista viimeisimpiä selattuja ontologioitaja palvelu muistaa, mitä käsitettä on viimeksi selattu. Ontologiat säilyvät ikäänkuin avoinna, kunnes käyttäjä sulkee ne palkista. Esimerkiksi kuvassa 2.1käyttäjällä on viimeksi selatuissa avattuna NCI-tesaurus, vaikka nykyisessänäkymässä haku kohdistuukin kaikkiin ontologioihin.

Toinen tunnettu ontologiakirjastopalvelu Cupboard on eurooppalaisessaNeOn-projektissa2 kehitetty palvelu. Cupboardin lähtökohta eroaa tavallisenontologiakirjaston ajatuksesta, jossa käyttäjille tarjotaan staattinen paikkaselata eri ontologioita. Cupboardissa käyttäjä luo ontologiatilan, johon voidaanpoimia palvelun tarjoamia ontologioita käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Koskatilat ovat yksilöllisiä, käyttäjälle voidaan tarjota käyttötarkoitukseen sopivaympäristö haluttujen ontologioiden käsittelyyn. (d'Aquin ja Noy)

Cupboard on kiinnostava tarjoamiensa toiminnallisuuksien kannalta.Käyttäjälle annetaan mahdollisuus muun muassa luoda omia siltauksiavalitsemiensa ontologioiden välille (d'Aquin ja Lewen, 2009), mikä nostaapalveltavien käyttötapauksien määrää. Cupboardin käyttöliittymää voidaankuitenkin pitää tavanomaista teknisempänä, mikä voi aiheuttaa ongelmiakokemattomammille käyttäjille.

Palvelun käyttöliittymä on hyvin pelkistetty. Beta-testauksessa olevan palvelunjulkinen ontologiahaku, jossa yhteen tilaan on yhdistetty kaikki tarjolla olevatontologiat, sisältää ainoastaan palvelun logon, hakukentän, sekä linkithakuasetuksiin ja haun suorittamiseen. Hakutulokset listataan välittömästinäiden alapuolelle ilman erityisempiä muotoiluja. Kuvassa 2.2 nähdäänNCI-tesauruksesta löytyvän melanoma-käsitteen tiedot esittävä sivu, jokaesitetään sen jälkeen kun käyttäjä on valinnut hakutuloslistauksesta kyseisenkäsitteen. Huomionarvoista on esimerkiksi käsitteen tiedoissa näytettyjentietojen nimet, joista useat vaativat jonkinlaista tuntemusta ontologioidenkuvaamiseen käytetyistä kielistä. Muun muassa tällaiset valinnat vaikuttavatontologiapalvelun palvelemiin käyttäjäryhmiin.

2http://neon-project.org/


Kuva 2.2: Cupboard-palvelun hakutulossivu

Luku 3

Tutkimusongelma ja -menetelmät

Tässä kandidaatintyössä raportoitu tutkimus on keskittynyt perinteistäkandidaatintyötä enemmän kokeelliseen osuuteen, johon kuuluvatkäyttäjätutkimus ja uuden käyttöliittymän toteuttaminen. Työssä pyritäänkuitenkin lisäksi valottamaan uuden käyttöliittymän suunnittelussa käytettyjäkäyttöliittymäsuunnittelun periaatteita, sekä perusteitakäyttöliittymäratkaisujen taustalla. Seuraavassa on kerrottu lyhyestitutkimuksen taustaa, sekä tämän jälkeen tutkimuksen tavoitteista janäkökulmista. Luvussa 3.3 kerrotaan tutkimukseen käytetystä materiaalista jamenetelmistä.

3.1 Taustaa

ONKI-palvelua kehittänyt Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo onHelsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Aalto-yliopistonteknillisen korkeakoulun mediatekniikan laitoksen yhteinen tutkimusryhmä,jonka tutkimus on keskittynyt semanttisen median tekniikoihin, kutenSemanttiseen Webiin ja älykkäisiin Web Service -ohjelmistojärjestelmiin.

SeCo on mukana FinnONTO 2.0 -projektissa, jonka suurimpia yksittäisiärahoittajia on Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin jälkeenKansalliskirjasto, joka ylläpitää ONKI-palvelussa kolmea omaa sanastoa:Yleistä suomalaista asiasanastoa YSAa, YSAn ruotsinkielistä versiota Allärsia,sekä musiikin asiasanastoa MUSA/CILLAa. ONKI-palvelu on tuotettu osanaaikaisempaa FinnONTO-projektia ja sen kehittäminen jatkuu FinnONTO2.0:ssa. Useimmat ONKI-palvelussa julkaistuista ontologioista ovatFinnONTO-konsortion tuottamia ja ne hyödyttävät FinnONTO-projekteissa

8

LUKU 3. TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄT 9

mukana olevia yrityksiä tai organisaatioita (Hyvönen et al., 2007).

Suomen kirjastoissa laajasti käytetty VESA-verkkosanasto (Helsingin yliopistonkirjasto, 2010), jonka seuraajana ONKI-palvelu muun muassa toimii, tuleelähitulevaisuudessa poistumaan käytöstä. Tämä on asettanut odotuksiaerityisesti Kansalliskirjaston suunnalta ONKI-palvelun käyttöliittymänkehittämiselle ja palveluvarmuuden parantamiselle. OntologiakirjastopalvelunaONKI tarjoaa kuitenkin kolmen asiasanaston sijasta useita asiasanastoja jaontologioita palvellen suurta käyttäjäjoukkoa, jonka johdosta huomioonotettavia käyttötapauksia on enemmän. Uuden käyttöliittymän suunnittelussasuuri painoarvo oli näiden käyttötapauksien yhteensovittamisella.

3.2 Tavoitteet ja näkökulmat

Työn tavoitteena oli selvittää ONKI-palvelun käyttötapauksia ja käyttäjiennäkemyksiä palvelun käytettävyydestä, sekä näiden tietojen pohjalta suunnitellaja toteuttaa käyttöliittymän seuraava versio. ONKI-palvelulle oli kehitetty tätäennen kaksi käyttöliittymää, mutta varsinaista tutkimusta palvelun käyttäjistäoli tehty varsin vähän tai ei juuri lainkaan. Käyttöliittymiä kehitettäessä onkuitenkin oltu yhteydessä Kansalliskirjastoon, jonka ONKI-palvelun käyttäjätovat jakaneet näkemyksensä siitä, miten palvelun tulisi toimia. Hyvin pitkältinäiden palautteiden pohjalta on suunniteltu kuvassa 3.1 nähtävä ONKI2,uudempi kahdesta vanhemmasta käyttöliittymästä.

Tavoitteena oli saada selville, kuka palvelua käyttää, mihin käyttötarkoitukseenja kuinka hyvä nykyinen käyttöliittymä on kyseisen käyttötarkoituksenkannalta. Käyttötapausten ja käyttäjien kokemusten lisäksi merkittävässäroolissa käyttöliittymän jatkokehityksen aikana oli viedä palvelua ulkoasultaanja käytettävyydeltään lähemmäksi yleisimpiä verkkopalveluita, kutenuutissivustoja ja sosiaalisen median verkkosivustoja, joita iso osaONKI-palvelun käyttäjistä on tottunut käyttämään päivittäin. Kaikenkaikkiaan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka ONKI-palvelu olisikäyttökelpoisempi palvelun käyttäjille.

Huomionarvoista tutkimuksen näkökulmissa olivat käyttäjätutkimuksenkohteeksi valitut käyttäjät. Enemmistö käyttäjistä oli ONKI-palveluasäännöllisesti käyttäviä. Näin valittu otos soveltuu hyvin muun muassa palvelunkäyttökokemuksen tutkimiseen (Tullis ja Albert, 2008). Kuitenkin palvelunkäyttöliittymän kehittämiseksi laaja-alaisesti tuli suunnittelussa ottaa huomioonmyös palvelua satunnaisesti, sekä ensimmäistä kertaa käyttävät käyttäjät.


Kuva 3.1: ONKI2-käyttöliittymän etusivu

3.3 Tutkimusmateriaali- ja menetelmät

Tutkimusmateriaalina kandidaatintyössä on käytetty ONKI-palvelunaikaisempia käyttöliittymiä, sekä näihin liittyviä dokumentteja. Varsinaistakäyttöliittymäsuunnittelua varten käytettiin käyttäjätutkimuksesta saatuaaineistoa, sekä käytettävyyden kirjallisuutta. ONKI2-käyttöliittymälletoteutettiin myös pienimuotoinen herustinen arviointi, jolla saatiin konkreettistamateriaalia käyttöliittymätyöhön. Tutkimuksen lopuksi järjestettiin kysely, jollakerättiin aineistoa toteutetun käyttöliittymän onnistumisesta ja käyttäjien


tarpeita jatkoa varten.

Työn aluksi järjestettiin käyttäjätutkimus, joka suoritettiin kyselyllä, sekähaastattelemalla halukkaita käyttäjiä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 10käyttäjää Kansalliskirjastosta, Turun kaupunginkirjastosta, sekä Semanttisenlaskennan ryhmästä. Semanttisen laskennan ryhmästä haastattelimmeontologioita kehittävää henkilöä. Verkkokyselyyn osallistui 11 käyttäjää. Kaikenkaikkiaan käyttäjätutkimukseen osallistui 21 henkilöä neljästätoistaorganisaatiosta.

Toteutettuja käyttäjätutkimuksia ja kyselyitä varten tutustuttiinkäyttäjäkokemuksen mittaamiseen eri menetelmillä (Tullis ja Albert, 2008), sekänäitä vertailleisiin tutkimuksiin, kuten esimerkiksi verkkosivustonkäytettävyyttä mittaavien kyselyiden vertailuun (Tullis ja Stetson, 2004).Tämän tutkimuksen perusteella otettiin toteutetun käyttöliittymänarviointikyselyyn mukaan SUS-asteikko (System Usability Scale), jonkatodettiin tutkimuksessa antavan oikeimman tuloksen verkkosivustonkäytettävyydestä samalla otosmäärällä verrattuna muihin kyselyihin.

Ensimmäisessä käyttäjätutkimuksessa tavoitteena oli saada laaja kokonaiskuvapalvelun käyttäjistä, käytettävyydestä ja kehityskohteista, joten haastatteluissaja kyselyssä annettiin paljon sijaa vapaamuotoiselle kommentoinnille.Varsinainen haastattelurunko (Liite 1) oli jaettu palvelua koskeviinaihealueisiin, joissa tunnistettiin muun muassa käyttötilanteita jaongelmakohtia, sekä kartoitettiin käyttäjien yleisiä mielipiteitä ja nykyisenkäyttöliittymän toimivuutta.

Aineiston keräämistä varten toteutetun käyttäjätutkimuksen verkkokyselyssäkäyttäjiltä vaadittiin sekä oman että organisaation nimen täyttämistä. Tämäpalveli tarvetta saada selvyyttä myös varsinaisista käyttäjäorganisaatioista, eikäainoastaan käyttötapauksista. Uuden käyttöliittymän toteuttamisen jälkeinenarviointikysely suoritettiin puolestaan oletuksena anonyymisti, jotta käyttäjätvoisivat jättää palautetta vapaasti. Käyttäjiä kuitenkin rohkaistiin täyttämäänoma ja organisaation nimi, jotta mahdollisia korrelaatioita palautteen ja erikäyttötapausten välillä voitaisiin tunnistaa.

Tutkimusaineistoa kerättiin kandidaatintyössä runsaasti ja valitut menetelmätsopivat hyvin käyttötarkoitukseen. Haasteena ontologiapalvelun käyttöliittymänjatkokehittämisessä oli kuitenkin epävarmuus täysin oikean ratkaisunpuuttumisesta � mitä jos kehitetty käyttöliittymä ei jostain yksittäisestä syystävastaisi käyttäjien tarpeita. Erityisen vaikeaksi kysymyksen teki se, ettäkäyttöliittymän suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon kaikki tärkeimmätkäyttäjäryhmät ja käyttötapaukset, joiden yhdistäminen ei aina ollutyksinkertainen prosessi.

Luku 4

Aineiston keruu

käyttöliittymäsuunnitteluun

Uuden käyttöliittymän suunnittelua varten kerättiin aineistoa pääasiassakahdella menetelmällä, käyttäjätutkimuksella ja heuristisella arvioinnilla.Käyttäjätutkimus suoritettiin vapaamuotoisilla haastatteluilla, sekä erilliselläverkkosivustolla julkaistulla lomakkeella. Haastatteluista kaksi oliryhmähaastatteluita, joihin osallistui useampia ONKI-palvelun käyttäjiä yhtäaikaa. Haastattelukutsu ja kyselypyyntö lähetettiin aluksi viidelletoistaorganisaatiolle ja yksityishenkilölle, joiden tiedettiin Semanttisen laskennantutkimusryhmän mukaan olleen aktiivisia ONKI-palvelun käyttäjiä.Myöhemmin kyselykutsu lähetettiin edelleen Kansalliskirjaston toimestaSuomen kirjastojen sähköpostilistalle, sekä eräille tiedekirjastoille.

Haastattelukutsuun vastasivat Kansalliskirjasto ja Turun kaupunginkirjasto,joista haastatteluihin osallistui useampi ONKI-palvelun käyttäjä. Lisäksikäyttäjätutkimuksessa haastateltiin Semanttisen laskennan ryhmästä henkilöä,joka työskentelee ontologioiden kehittäjänä. Kyselyyn vastasivat Humanistinenammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Jyväskylänkaupunginkirjasto, Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastoja tietopalvelut,Suomen sydänliitto, Tampereen kaupunginkirjasto, Tampereen yliopistonkirjasto, THL, Turun yliopisto, Valtion taidemuseo, sekä YLE. Yhteenvedothaastatteluista (Liitteet 2�4) ja kyselyistä (Liitteet 6�16), haastattelurunko(Liite 1), sekä kysely (Liite 5) ovat tämän kandidaatintyön liitteenä.Haastattelut ja verkkokysely suoritettiin 28.5.�17.6.2010 välisenä aikana.Toteutettu käyttäjätutkimus ei ollut otokseltaan laaja, mutta tavoitimmetyydyttävän läpileikkauksen ONKI-palvelun eri käyttäjäorganisaatioita.

12

LUKU 4. AINEISTON KERUU KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUUN 13

4.1 Käyttäjätutkimuksen tuloksia

Käyttäjätutkimusta lähdettiin suorittamaan oletuksesta, että ONKI2 onkäyttäjien ensisijainen valinta ONKI-palvelun käyttöliittymäksi, sillä sitä olikehitetty ONKI1:stä saadun palautteen perusteella silmällä pitäen palvelunhelppokäyttöisyyttä. Käyttäjätutkimuksen perusteella kuitenkin ainoastaanKansalliskirjaston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun käyttäjät pitivätONKI2:n käyttöliittymää selkeästi parempana kuin kuvassa 4.1 nähtävääONKI1:tä (Liitteet 2 ja 6). Esimerkiksi kaikki Turun kaupunginkirjastonhaastatellut käyttivät ennemmin ONKI1:tä kuin ONKI2:ta (Liite 4).

Kuva 4.1: Yleinen suomalainen ontologia ONKI1-käyttöliittymässä


Iso osa palvelun käyttäjistä turvautui ONKI1:een palvelun käytössä.Käyttäjäryhmien tottumusten jakaantuminen kahdelle käyttöliittymälle otettiinnäin ollen huomioon myös uuden käyttöliittymäversion suunnittelussa, jossa onpyritty yhdistämään molemman aikaisemman version hyviksi koettujaominaisuuksia.

Käyttäjät kokivat ONKI2:n rajoittavimmaksi tekijäksi ontologioiden jasanastojen selauksen mahdollistamisen ainoastaan tietyn hakemiston avulla.Esimerkiksi YSAssa käyttäjän oli tiedettävä, mistä alakohtaisesta ryhmästähaettu termi mahdollisesti löytyy. Aakkosellista hakemistoa ei ollut nopeastisaatavilla. Vastaavasti pelkästään aakkosellisen hakemiston tarjoaviaontologioita ja sanastoja ei ollut mahdollista selata muilla hakemistoilla.

Käyttäjät toivoivat mahdollisuutta listata koko sanasto ONKI1:n tapaannopeasti selattaville. Tämän lisäksi tuloslistauksen tai hierarkian yhtäaikainennäyttäminen katseltavan tuloksen tietojen kanssa koettiin tärkeäksi � käyttäjäthalusivat pystyä liikkumaan ontologioiden hierarkiassa samaan tapaan kuinONKI1:ssä. Käyttäjien tarpeet olivat kuitenkin osittain ristiriidassa, silläerityisesti Kansalliskirjaston käyttäjät eivät kokeneet hierarkiaa tarpeelliseksiasiasanastoja käytettäessä.

Lisäksi oli otettava huomioon, että ONKI2:ssa mahdollistettu useammanhakutuloksen tietojen yhtäaikainen katseleminen ei ollut mahdollistaONKI1:ssä. Tämä on tarpeen erityisesti asiasanastojen käyttäjille. ONKI2:ntapa tarjota käyttäjälle useampia sivuja, joiden välillä liikutaan, koettiinkuitenkin kömpelöksi. Käyttäjät halusivat käyttää ontologioita ja sanastojayhden näkymän sisällä joutumatta liikkumaan eri hakutulossivujen välillä.

ONKI2:n ja koko ONKI-palvelun palveluvarmuuteen haluttiin erityisestiparannusta. Tähän käyttäjät yhdistivät myös nopeuden, joka oli ensiarvoisentärkeää jokaisen käyttötapauksen kohdalla. Käyttöliittymän toimintavarmuusoli myös yksi motiivi, joka rohkaisi suosimaan ONKI1:tä käytettävänäkäyttöliittymänä. Kaiken kaikkiaan käyttäjät ottivat kantaa todella moneenkäyttöliittymää koskevaan osa-alueeseen, mikä heijastelee ONKI-palveluntärkeyttä työkaluna heille.

4.2 Heuristinen arviointi

Materiaalia kerättiin myös tutkimalla vanhempia käyttöliittymiä jakiinnittämällä huomiota käyttäjien mainitsemiin ongelmakohtiin. Vanhemmistakäyttöliittymistä uudemmalle, ONKI2:lle suoritettiin heuristinen arviointi, jollakerättiin tunnistettavissa olevia käytettävyysongelmia. Heuristisessa


arvioinnissa käyttöliittymää tutkitaan ennalta määrättyjen heuristiikkojen elinyrkkisääntöjen avulla ja pyritään tunnistamaan heuristiikkarikkeet (Nielsen,1993).

Heuristisessa arvioinnissa käytetyt heuristiikat ovat Jakob Nielsenin vuonna1994 julkaistuja, 249 käytettävyysongelman faktorianalyysin pohjalta uusittujakäytettävyysheuristiikkoja (Nielsen ja Mack, 1994). Käytettävyysongelmienvakavuus on arvioitu asteikolla nollasta neljään. Seuraavassa on Nielseninkuvaukset kyseisistä heuristiikoista (Nielsen ja Mack, 1994), jotka olen vapaastisuomentanut aikaisemmin kurssin T-121.3110 Käyttäjäkeskeisentuotekehityksen harjoitustyöt tehtävissä. Heuristiikkojen suomennetut nimetovat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta valmistuneesta progradu -tutkielmasta (Leponiemi, 2006).

Käytetyt heuristiikat:

Järjestelmän tilan näkyvyys

Järjestelmän tulisi aina pitää käyttäjä informoituna siitä mitä tapahtuu,tarkoituksenmukaisella palautteella ja kohtuullisessa ajassa.

Vastaavuus järjestelmän ja todellisen maailman välillä

Järjestelmän tulisi puhua käyttäjän kieltä: sanoilla, lauseilla ja käsitteillä, jotkaovat tuttuja käyttäjälle, ennemmin kuin järjestelmäsävytteisillä termeillä.Noudatetaan todellisen maailman käytäntöjä saaden informaatio esitettyäluonnollisessa ja loogisessa järjestyksessä.

Järjestelmän kontrollin säilyttäminen käyttäjällä

Käyttäjät valitsevat usein järjestelmän toimintoja vahingossa ja tarvitsevatselkeästi merkityn pakotien ei-toivotusta tilanteesta tarvitsematta käydä lävitseainaista dialogia. Tuetaan kumoa- ja toista-toimintoja.

Yhteneväisyys ja standardit

Käyttäjien ei pitäisi joutua pohtimaan, tarkoittavatko eri sanat, tilanteet taitoiminnot loppujen lopuksi samaa. Noudatetaan alustapohjaisia käytäntöjä.

Virheiden estäminen

Hyvien virheilmoitusten sijasta vielä parempaa on huolellinen suunnittelu, jolla


vältetään virheiden ilmaantuminen ylipäätänsä.

Tunnistamisen asettaminen muistamisen edelle

Tehdään objekteista, toiminnoista ja vaihtoehdoista näkyviä. Käyttäjän eipitäisi joutua muistamaan informaatiota toisesta osasta dialogia toiseen osaan.Ohjeet järjestelmän käytölle tulisi olla näkyvillä tai helposti saatavilla, kuntarpeen.

Käytön joustavuus ja tehokkuus

Käytön nopeuttajat (kuten pikanäppäimet) � joita tavallinen käyttäjä ei näe �voivat usein nopeuttaa kokeneiden käyttäjien järjestelmänkäyttöä ja näinjärjestelmä palvelee sekä kokemattomia, että kokeneita käyttäjiä.

Esteettinen ja minimalistinen suunnittelu

Dialogien ei tulisi sisältää informaatiota, joka ei ole tarpeellista. Kaikkiylimääräinen informaatio vie painoarvoa tarpeelliselta informaatiolta.

Virheiden tunnistaminen ja niistä toipuminen

Virheilmoitusten tulisi olla käyttäjän kielellä (ei koodia), tarkasti ilmaistaongelma ja rakentavasti ehdottaa ratkaisua.

Opastus ja ohjeistus

Vaikka olisi parempi, että järjestelmää voidaan käyttää ilman oppaita, voi ollatarpeellista tarjota apua ja dokumentaatiota. Kaiken informaation tulisi ollahelposti löydettävissä ja järkevän kokoisena pakettina, keskittyä käyttäjäntehtävään ja listata konkreettisia askelia.

4.3 Heuristisen arvioinnin tuloksia

Heuristisen arvioinnin tuloksena syntynyt taulukko esitetyistäkäytettävyysongelmista on tämän kandidaatintyön liitteenä 17. Taulukossaongelman yhteyteen on kirjattu ongelmaan liittyvä heuristiikka, ongelmanvakavuus asteikolla nollasta neljään, sekä parannusehdotus. Kaikkia heuristisenarvioinnin tuloksena esitettyjä ongelmia ei ratkaistu ONKI3:n toteutuksessa,mikä johtui muun muassa ongelmien vakavuuden vähäisyydestä tai teknisestäesteestä.


ONKI2:n heuristisessa arvioinnissa huomattiin eräitä käyttöliittymäntoteutuksessa tapahtuneita virheitä, jotka estivät tiettyjen toiminnallisuuksienkäytön osittain tai kokonaan. Esimerkiksi käyttäjän tehdessä ontologian sisällähaun käsitteen tyypin mukaan, jossa hakutuloksina saadaan kaikki kyseisentyypin sanat, antaa käyttöliittymä ei tuloksia -virheilmoituksen siirryttäessäseuraavalle tulossivulle, vaikka tuloksia oikeasti olisikin lisää (Liite 17, ongelma29). Tämänkaltaisen ongelman voidaan katsoa vaikuttavan merkittävästikäyttöliittymän käytettävyyteen.

Seuraavaan käyttöliittymäversioon valittiin toteutettavaksi muun muassaontologian selaamisen mahdollistava välilehti ontologian etusivulle, jotaehdotetaan ratkaisuksi ongelmaan numero kolme (Liite 17), jossa käyttäjä eipysty selaamaan ontologiaa suoraan ontologian etusivulla. Tämäntoteuttaminen tuki käytön joustavuus ja tehokkuus -heuristiikkaa, jota olemassaoleva ongelma rikkoi.

Heuristisen arvioinnin suorittamisessa pyrittiin ottamaan huomioon myöskäyttäjien kannalta ristiriitaisia kohtia. Esimerkiksi hakulaatikon automaattisentäydennyksen yhteydessä käyttäjälle näytetään ainoastaan kymmenenensimmäistä osumaa, vaikka tuloksia olisi enemmän ja niiden lukumäärä olisinäkyvillä automaattisen täydennyksen yhteydessä. Tämä esitetään ongelmassanumero 17. Mikäli toiminnallisuuden halutaan toimivan nimenomaanautomaattisena täydennyksenä, ei sen yhteydessä tulisi näyttääkokonaisosumamäärää. Haastatteluissa käydyissä keskusteluissa käyttäjättoivoivat tällöin, että samassa yhteydessä tulisi voida selata kaikkia osumia,mikä ei puolestaan aja toiminnallisuuden alkuperäistä tarkoitusta. Turunkaupunginkirjaston käyttäjät mainitsivat esimerkkinä hyvästä toteutuksestaLuontoPortin (LuontoPortti Oy, 2010) hakulaatikon automaattisentäydennyksen, jonka yhteydessä tulosten lukumäärää ei esitetä.

Yksi merkittävistä heuristisessa arvioinnissa ilmenneistä käytettävyysongelmistakoski järjestelmän tilan näkyvyyttä. Tämä mainitaan esimerkiksi ongelmassanumero 19, jossa hakupalkkia käyttäessään käyttäjä ei tiedä milloin ehdotettujatuloksia haetaan, vaan tulokset ilmestyvät, kun haku on suoritettu loppuun.Seuraavan käyttöliittymän suunnittelussa pyrittiin näin ollen ottamaanhuomioon tilanteet, joissa suoritetaan tiedonhakua ja käyttäjä joutuuodottamaan tuloksia. Käyttäjälle on tarjottava tällaisissa tilanteissa selkeäindikaattori meneillään olevasta toiminnasta (Koyani et al., 2004), olipa kyseessäkäyttäjän valitsema tai käyttöliittymän automaattisesti suorittama toiminto.

Luku 5

Toteutettu käyttöliittymä

Tässä luvussa esitellään toteutettu käyttöliittymä ja keskustellaan syistävalittujen käyttöliittymäratkaisujen taustalla. Perusteetkäyttöliittymäsuunnittelun valinnoille eivät ole kaikissa tapauksissayksiselitteisiä. ONKI3:n suunnittelussa on pyritty tunnistamaan palvelunkäyttäjien tarpeiden kannalta tärkeimpiä suunnitteluperiaatteita.

5.1 Palvelunlaajuiset suunnitteluratkaisut

Seuraavaksi on esitelty kaikkia palvelun sivuja koskevat suunnitteluratkaisut.Näihin kuuluvat käyttöliittymän asettelu, ulkoasu ja informaation esittäminen.Palvelun yksittäiset sivut esitellään palvelunlaajuisten suunnitteluratkaisujenjälkeisessä osuudessa, luvussa 5.2.

5.1.1 Käyttöliittymän asettelu

Toisin kuin aikaisemmat ONKI-palvelun käyttöliittymät, ONKI3 toteutettiinkiinteän levyisenä, 1024 pikselin levyiseen resoluutioon sopivana. Ratkaisuunvaikuttivat kaksi tärkeää käyttöliittymän yleistä suunnitteluperiaatetta.Toisaalta palvelua haluttiin kiinteällä leveydellä viedä lähemmäksi vallallaolevaa verkkosivustojen suunnittellua, jossa tarjoamalla kiinteän levyinenasettelu (engl. layout) voidaan olla varmoja, että käyttäjäkokemus pysyyyhtenäisenä huolimatta käyttöympäristöstä. Keskitetyn sommittelun (engl.centered design) toteutuksessa suurin hyöty saavutetaan asettelun pysymisestäsamana huolimatta näytön resoluutiosta (Sklar, 2008).

Pääsyy kiiteään leveyteen oli kuitenkin palvelun sisällön luonne. Toisin kuin

18

LUKU 5. TOTEUTETTU KÄYTTÖLIITTYMÄ 19

esimerkiksi Wikipediassa, ONKI-palvelussa käyttäjille tarjotaan käsitteidentietoina lyhyitä tekstejä, yksittäisiä käsitteitä tai käsitteiden listoja. Tällaisensisällön venyttäminen suurilla resoluutioilla koko leveydelle ja tasaaminenvasempaan laitaan vaikuttaa käytettävyyteen haitallisesti.

ONKI-palvelun kohdalla käyttäjät hyötyvät suurimmasta asetetusta leveydestä,jolle sisältö sovitetaan � perinteisten fyysisten medioiden konventiot pätevätmyös tässä tilanteessa: yhden tekstikappaleen levittäminen isolle paperilleyhteen riviin ei auta tekstin luettavuudessa, vaan se on nopeampaa jahelpompaa esimerkiksi A4:lle sovitettuna. Lisäksi suurilla resoluutioilla sisällöntasaaminen vasempaan laitaan kadottaisi sisällön näytön keskiosasta, jossasisällön sijaitseminen olisi käyttäjälle mielekkäämpää (Nielsen, 1999).

5.1.2 Käyttöliittymän ulkoasu

Palvelun ulkoasussa pyrittiin viestimään ennen kaikkea luotettavuutta. Myössatunnaiset käyttäjät olivat maininneet käyttäjätutkimuksessa pitävänsäONKI1:n (kuva 4.1) virastomaista tyyliä parempana kuin esimerkiksi ONKI2:n(kuva 3.1) toteutusta. Perusväreiksi valittiin maltillisia harmaan ja sinisensävyjä. Tehokkaampia värejä säästettiin toimintoja varten, jotka voisivatmuutoin jäädä käyttäjältä huomaamatta (Koyani et al., 2004), kutenontologioiden ja sanastojen lataamiseen tiedostoina (kuva 5.1, kohta 2), sekäfasettien valitsemiseen ontologioiden ja sanastojen suodattamisessa palvelunetusivulla (kuva 5.1, kohta 3). ONKI3:n ulkoasu on nähtävissä kuvista 5.1, 5.2,5.3 ja 5.4.

Käyttöliittymään toteutettiin palvelunlaajuinen navigaatiopalkki (kuva 5.1,kohta 1) kiinni sivun yläreunaan, joka jatkuu koko leveydelle yli muutenkiinteälevyisen asettelun. Palkki sisältää palvelunavigaation lisäksiontologiakirjastopalvelun logon sekä käyttöliittymän kielivalinnan.Tutkimusryhmän sisällä palkki nähtiin tärkeänä osana palvelun brändiä jaontologiat yhden palvelun alle sitovana elementtinä. Lisäksi käyttöliittymänkielivalinnan sijoittaminen palvelunlaajuisen navigaation yhteyteen auttoierottamaan käyttöliittymän ja ontologioiden kieltä.

Välittömästi navigaatiopalkin alapuolelle sijoitettiin tilapalkki (kuva 5.1, kohta4), josta käyttäjä näkee muun muassa valitsemansa ontologian ja mahdollisenhakusanan hakutulossivulla. Hakutulossivu myös esitetään tilapalkissa ainavälilehden tapaisena elementtinä (kuva 5.3, kohta 1), joka voidaan sulkea �tällöin käyttäjä päätyy ontologiakohtaiselle etusivulle, mikäli ontologia taisanasto on valittu, muussa tapauksessa palvelun etusivulle. Käyttäjällenäytetään sulkupainike myös ontologiakohtaisella etusivulla, josta painamalla


valitusta ontologiasta poistutaan ja päädytään palvelun etusivulle.

Käyttöliittymän kirjasinkokoa pienennettiin paikoin maltillisesti ONKI2:nkoosta, mutta pidettiin edelleen suositellussa vähintään 12 pisteenkoossa (Koyani et al., 2004). Aikaisemmin käytetyn Arialin rinnalle palveluntoiseksi kirjasinlajiksi valittiin Tahoma, joka korvataan sitä tukemattomissajärjestelmissä Genevalla tai sans-seri�llä.

1

2

3

4

5

6

Kuva 5.1: ONKI3-käyttöliittymän etusivu


5.1.3 Informaation esittäminen

Käyttöliittymässä on jossain määrin pyritty priorisoimaan välittömästinäytettäviä tietoja. Suurin vaikutus tällä periaatteella oli palvelun etusivulle(kuva 5.1): kaikkien ontologioiden ja sanastojen kuvaukset piilotettiinoletuksena, jolloin ontologia- ja sanastolistauksesta tuli helpommin selattavakäyttäjälle.

Myös ontologiakohtaisella etusivulla kuvaus siirrettiin sivun alusta tilapalkininfo-painikkeen taakse. Tilapalkissa näytetään käyttäjälle valitun ontologian taisanaston nimi, joka toimii myös linkkinä ontologiakohtaiselle etusivulleesimerkiksi ontologian tai sanaston sisäisillä hakutulossivuilla. Tämän nimenjälkeen esitetään välittömästi info-painike (kuva 5.2, kohta 1), jota painamallakäyttäjälle näytetään valitun ontologian tai sanaston kuvaus.

1

2

3

Kuva 5.2: ONKI3-käyttöliittymän ontologiasivu


ONKI2-käyttöliittymästä jo aikaisemmin tuttuja ominaisuuksia ovathakutulossivuilla (kuva 5.3) esitetyissä hakutuloslistauksissa näytettyjenhakutulosten tietojen piilottaminen oletuksena, jolloin käyttäjä voi ensin selataosumia, ennen kuin avaa kaikki tai yksittäisen osuman tiedot. Myöshakulaatikon yhteydessä oleva info-painike, josta painamalla käyttäjälleesitetään hakuohjeita, oli toteutettu jo ONKI2:ssa.

ONKI3:een uutena ominaisuutena toteutettu ontologioiden ja sanastojenvalitseminen haun yhteydessä toteutettiin hakulaatikon laajennuksella (kuva5.1, kohta 5), joka on oletuksena piilotettu ja avautuu hakulaatikon sisälläolevasta linkistä valitse ontologiat ja sanastot. Näin käyttäjiltä, jotka eivättarvitse haun kohdistamista, ei viedä huomiota tärkeämmiltä kohteilta, kutenhaun kielivalinnalta tai hakuohje-painikkeelta.

12

3

4

5

6

7

Kuva 5.3: ONKI3-käyttöliittymän hakusivu


Käyttöliittymässä on käytetty useissa tilanteissa linkkien yhteydessätitle-attribuuttia, jolla käyttäjälle voidaan näyttää lisäohjeita tai esimerkiksikäsitteiden tapauksessa käsitteen URI-tunniste, kun hiiri viedään linkin päälle.Lisäksi palvelunlaajuisen navigaatiopalkin kielivalinnan kohdalla käyttäjällenäytetään palvelun oma työkaluvihje (engl. tooltip), jossa kerrotaan linkkienvaihtavan käyttöliittymän kieltä ja huomautetaan, että kielivalinta ei koskeontologioiden ja sanastojen sisältöä. Palvelun omaa työkaluvihjettä on käytettymyös etusivulla ontologian tiedostojen lataamisen yhteydessä.

Palvelunlaajuisen navigaation käyttöohjeet, lisätietoja- ja palaute -valikotmuutettiin sivun päälle aukeaviksi elementeiksi, jolloin käyttäjän ei tarvitsesiirtyä pois nykyiseltä sivulta lukeakseen palveluun liittyviä ohjeita taiantaakseen palautetta esimerkiksi yksittäisestä käsitteestä ontologian taisanaston ylläpitäjälle palvelun palautelomakkeen avulla.

5.2 Käyttöliittymän sivut

Seuraavassa esitellään käyttöliittymän kolme sivua, jotka ovat palvelun etusivu(kuva 5.1), ontologiasivu (kuva 5.2), sekä hakusivu (kuva 5.3). Palvelun etusivuon ensimmäinen sivu, jonka käyttäjä näkee saapuessaan palveluun. Tällä sivullavoidaan hakea ja valita selattavaksi tai ladattavaksi haluttu ontologia taisanasto. Käyttäjä voi myös suorittaa haun kaikkiin tai tiettyihin kohteisiin.Haun kautta käyttäjä päätyy hakusivulle. Mikäli käyttäjä valitsee ontologianselaamista varten, hän päätyy ontologiasivulle.

5.2.1 Palvelun etusivu

Palvelun etusivun keskeisenä osana on edelleen aikaisemmista käyttöliittymistätuttu ontologia- ja sanastolistaus, joka on toteutettu ONKI3:ssa ONKI2:ntapaan Simile Exhibit -JavaScript-kirjaston1 avulla, jossa hyödynnetäänfasetteja. Käyttäjä voi siis suodattaa ontologioita valitsemiensa ominaisuuksienmukaan (kuva 5.1, kohta 3). Ominaisuudet on listattu ennaltaontologialistauksen viereen � käyttäjä voi esimerkiksi valita näytettäviksiontologioiksi ja sanastoiksi ainoastaan julkishallinnon aiheen alle luokitellut taivaikkapa Kansalliskirjaston julkaisemat. Käyttäjä voi valita useampiaominaisuuksia myös samasta kategoriasta, eli esimerkiksi aiheiksi paikkatieto jakulttuuri � sekä yhdistää tähän valintaan ominaisuuden toisesta kategoriasta,kuten FinnONTO-konsortion julkaisema. Näin ollen käyttäjälle näytettäisiin

1http://www.simile-widgets.org/exhibit/


FinnONTO-konsortion julkaisemat kulttuurin ja paikkatiedon aloja sisältävätontologiat ja sanastot.

Etusivun keskeisin uudistus ONKI2:een verrattuna on tapahtunut SimileExhibitin toiminnan optimoimisessa ja ulkoasun ehostuksessa.JavaScript-kirjastoa ei enää ladata MIT:n (Massachusetts Institute ofTechnology) palvelimilta, vaan tiedostot sijaitsevat SeCon palvelimilla. LisäksiExhibitin suurehkot JavaScript-tiedostot pakataan web-palvelimellagzip-pakkauksella. Tämän tuloksena palvelun etusivu latautuu huomattavastinopeammin kuin ONKI2:ssa.

Simile Exhibitistä on myös poistettu käytöstä ominaisuuksia, joita pelkänontologialistauksen käsittelyyn ei tarvita. Tällainen oli esimerkiksikäyttäjäkohtainen fasettivalintahistoria, joka oli käytössä ONKI2:ssa � kyseinenkäytäntö myös rasittaisi turhaan palvelua, sillä tällaiset tiedot voitaisiin yhtähyvin tallentaa käyttäjälle esimerkiksi evästeisiin. Ontologioita ja sanastoja voisuodattaa myös tekstihaulla (kuva 5.1, kohta 6), joka korjattiin käyttäjientoiveesta hakemaan osumia ainoastaan ontologioiden ja sanastojen nimistä.Aikaisemmin käyttäjälle tarjottiin muun muassa YSO-hakusanan tapauksessauseita muita ontologioita ennen YSOa, sillä YSO mainitaan useidenerikoisontologioiden kuvauksissa. Näin ollen käyttäjä ei aikaisemmin nähnytYSOa hakutuloksissa selaamatta hakutuloslistaa alaspäin.

Ontologioiden ja sanastojen kuvaukset piilotettiin nuolilinkkien taakse, jolloinlistasta saadaan huomattavasti selkeämpi ja nopeammin selattava. Tämänlisäksi listauksesta piilotettiin ontologiat ja sanastot, jotka ovat palvelussa,mutta joita käyttäjä ei voi selata. Web-käyttöliittymän käyttäjän näkökulmastanämä hidastavat oleellisen informaation, eli selattavissa olevien ontologioiden jasanastojen seulontaa. ONKI3:n kehityksen aikana ONKI-palveluun toteutettiinuutena ominaisuutena ontologioiden ja sanastojen lataaminen tiedostoina, jokasijoitettiin ONKI3:ssa ontologia- ja sanastolistauksessa oikeaan reunaan ikonina,josta avautuvaan laatikkoon listataan ladattavat tiedostot (kuva 5.1, kohta 2).

5.2.2 Ontologiasivu

Ontologiasivun keskeisimpänä muutoksena oli erilaisten näkökulmientarjoaminen käyttäjille välilehdillä (kuva 5.2, kohta 2). ONKI2:ssa käyttäjällenäytettiin ainoastaan esimerkiksi YSAn tapauksessa alakohtainen hakemisto,vaikka sanastosta olisi ollut saatavilla myös aakkosellinen hakemisto. Nytkäyttäjälle näytetään välilehtien avulla molemmat hakemistot. Hakemistojenesitystapaa muutettiin myös ONKI2:sta, jossa eri kirjaimet ja luokatjärjestettiin riveittäin kolmeen sarakkeeseen. Yhdessä sarakkeessa olevat tiedot


ovat nopeammin selattavissa, sillä katseen ei tarvitse liikkua jokaisen rivinkohdalla vasemmalta oikealle (Koyani et al., 2004), kuten ONKI2:ssa.

Hakemistojen lisäksi käyttäjä voi edelleen suorittaa haun ontologiasivulta, jonkatapauksessa käyttäjälle on automaattisesti valittu hakukohteeksi ontologia taisanasto, jonka etusivulla käyttäjä on (kuva 5.2, kohta 3). Ontologiasivun kauttahaettaessa hakusivu myös pysyy brändättynä kyseiselle ontologialle taisanastolle, joten käyttäjän lisätessä muita ontologioita tai sanastojahakukohteiksi, tieto alkuperäisestä valinnasta säilyy � ja käyttäjä voi palatavälittömästi ontologiasivulle tilapalkissa olevasta ontologian tai sanastonnimestä (kuva 5.3, kohta 2) tai hakunäkymän sulkuikonista (kuva 5.3, kohta 1).

Ontologiasivulle lisättiin myös selain-välilehti (kuva 5.4), jonka avulla käyttäjävoi selata ontologiaa tai sanastoa välittömästi ontologiasivulla yhden näkymänsisällä, ilman sivulatauksia. Yhden näkymän ontologiaselainta esitellääntarkemmin luvussa 5.3.2. Ontologiasivujen kehitysmahdollisuudeksi jätettiinmahdollisuus lisätä jatkossa tietoa suosituista käsitteistä ja viimeksi tehdyistähauista hakulaatikon vasemmalla puolella olevaan tilaan.

5.2.3 Hakusivu

Hakusivun merkittävimpänä uudistuksena oli lisätulosten automaattinenlataaminen. Oletuksena käyttäjälle näytetään enintään 20 ensimmäistä tulostaja mikäli tuloksia on enemmän, ladataan niitä 20 tuloksen erissä sitä mukaan,kun käyttäjä vierittää sivua alaspäin. ONKI2:ssa hakutulokset sivutettiin jakäyttäjälle tarjottiin sivun alareunassa numerojärjestyksessä linkit erituloshaarukoille, esimerkiksi 1�50, 50�100 ja 100�150, mikäli tuloksia näytettiin50 kappaletta sivulla.

Hakusivulla käyttäjä pystyy nopeasti hyödyntämään palveluun toteutettujauusia ominaisuuksia, joita käsitellään tarkemmin luvussa 5.3. Käyttäjä voinopeasti lisätä hakutuloksista käyttäjäkohtaisia kirjanmerkkejä (kuva 5.3, kohta3), jotka näytetään selaimen alalaitaan ilmestyvässä kirjanmerkit-laatikossa(kuva 5.3, kohta 4). Hakutuloslistauksessa olemassa olevat kirjanmerkit onmerkitty tähdellä, joten käyttäjä erottaa ne nopeasti. Käyttäjä voi myös selatahaluamiaan tietoja hakutuloksista nopeammin piilottamalla turhia tietoja, jotkalistataan hakusivun oikeaan palstaan hakulaatikon alapuolelle (kuva 5.3, kohta5).

Mikäli käyttäjä on aikaisemmin valinnut yhden ontologian tai sanastonhakukohteeksi tai saapunut hakusivulle ontologiasivun kautta, voi hän nopeastilisätä hakuun muita ontologioita tai sanastoja hakulaatikon yhteydestä löytyvän


valitsimen avulla (kuva 5.3, kohta 6). Käyttäjä voi käyttää hakusivuja ONKI2:ntapaan yksittäisen ontologian tai sanaston selaamiseen yksittäisen käsitteentiedoista löytyvien linkkien avulla, esimerkiksi valitsemalla käsitteen tiedoistaylä- tai alakäsitteen (kuva 5.3, kohta 7).

Kuva 5.4: ONKI3-käyttöliittymän selain-välilehti

5.3 Uudet toiminnallisuudet

Käyttöliittymään uusia toiminnallisuuksia pohdittaessa kiinnitettiin huomiotaensisijaisesti käyttäjien kommentteihin palvelun puutteista. Toiveita jouduttiinkuitenkin priorisoimaan ja esimerkiksi käyttäjäkohtaisen hakuhistorian sijastatoteutettiin palvelun sisäiset kirjanmerkit.


5.3.1 Haun kohdistaminen

Hyvin perustavanlaatuinen parannus palveluun tehtiin lisäämällä mahdollisuuskohdistaa haku tiettyihin ontologioihin ja sanastoihin. Aikaisemmin käyttäjätolivat pystyneet suorittamaan hakuja ainoastaan kaikista tai yksittäisistäontologioista ja sanastoista. Haun suorittaminen kaikista ontologioista jasanastoista on hyvin hidasta, kestäen hyvin usein lähemmäksi kolmekymmentäsekuntia. Vastaavasti käyttäjät eivät kaikissa tilanteissa pärjää ainoastaanyhdellä ontologialla tai sanastolla, vaan tietoja joudutaan tarkistamaan muista.Haun vapaan kohdistamisen mahdollistaminen auttaa käyttäjiä näissätilanteissa. Palvelun taustapalvelimella tuki haun kohdistamiseen tiettyihinontologioihin oli jo olemassa, mutta sitä ei oltu toteutettu aikaisempiinkäyttöliittymiin.

Haun kohdistamiseen käytettävässä hakulaatikon kentässä käyttäjä voikirjoittaa tekstihakuun ontologian tai sanaston nimen tai sen osan ja kentänyhteyteen haetaan automaattisesti ehdotukset valittaviksi hakukohteiksi (kuva5.1, kohta 5). Käyttäjän valittua listasta kohteen se asetetaan kentän sisälle.Käyttäjä voi poistaa valittuja ontologioita ja sanastoja kentästä milloin tahansahakujen välillä. Kun käyttäjä on suorittanut uuden valinnan, päivitetäänvarsinaisen hakukentän automaattinen täydennysominaisuus vastaamaan uuttavalintaa: käyttäjä saa automaattisen täydennyksen tulokset ainoastaanvalitsemistaan ontologioista ja sanastoista.

5.3.2 Yhden näkymän ontologiaselain

Aikaisemmassa ONKI2-käyttöliittymässä ontologioiden ja sanastojen selaaminenperustui hakunäkymään, jossa tulokset tai yksittäinen tulos näytettiinhakusivulla. Vanhemmassa ONKI1:ssä puolestaan käyttäjät saivat ensin listanhakutulosten otsikoita, joista valitsemalla ladattiin sivun oikealle puolellekyseisen käsitteen tiedot. Molemmissa malleissa käyttäjä pystyi liikkumaanetsityn ja valitun käsitteen tiedoista eteenpäin valitsemalla tiedoissa esiintyviämuita käsitteitä tai rajauksia.

Uudessa käyttöliittymässä on pyritty yhdistämään molemmista aikaisemmistakäyttöliittymistä tutut toimintamallit ontologioiden selaamisessa. Käyttäjälletarjotaan ONKI2:n tapaan hakutulossivut (kuva 5.3), joilla voidaan sekä esittääuseita hakutuloksia, että liikkua yksittäisestä käsitteestä toiseen. Lisäksikäyttäjälle tarjotaan ontologia- ja sanastokohtaisella etusivulla erillinenselain-välilehti (kuva 5.4), jonka kautta ontologiaa tai sanastoa voidaan selataONKI1:n tapaan. Tämä nopeuttaa ontologiassa liikkumista hieman, sillä


tuloksista haetaan aluksi ainoastaan otsikot. Lisäksi liikuttaessa hakutuloksestatoiseen, ei selaimen tarvitse ladata kokonaisia sivuja uudestaan � ainoastaankäsitteen tietoja päivitetään. Ontologiaselaimessa käyttäjä voi suorittaa hakujakäsitteen tyypin, tai ontologian sitä tukiessa myös alan mukaan.

Käyttäjätutkimuksen tulosten perusteella molemmat aikaisemmistakäyttöliittymäversioista ovat osoittautuneet toimivammiksi tietyillekäyttäjäryhmille. Yksi uuden käyttöliittymäversion päätavoitteista on ollutyhdistää kaikkien käyttäjäryhmien hyödylliseksi kokemia ominaisuuksia. Semiten ontologiaa selataan on yksi vaativimmista ontologiapalvelua koskevistakysymyksistä, ja aiheuttaa haasteita eri käyttötapauksien yhteensovittamiselle.Myöhemmin luvussa 7 käsitellään, kuinka toimivana käyttäjät pitivät uuttatoteutusta.

5.3.3 Käsitteiden tietojen piilottaminen

Erilaisista käyttötapauksista kumpuavia ristiriitoja pyrittiin vähentämään myöstarjoamalla mahdollisuus maltilliseen käyttöliittymän mukauttamiseen.Käytännössä tämä toteutettiin mahdollistamalla käsitteiden yksittäistentietojen piilottaminen. Esimerkiksi käyttäjät, joita kiinnostavat hakutuloksissaainoastaan käsitteiden vierustermit, voivat nyt piilottaa esimerkiksi yläkäsitteet,jotka vievät hakutuloksista suhteellisen paljon tilaa ja vastaavasti kyseisenkäyttötapauksen kohdalla hidastavat vierustermien löytämistä.

Kun käyttäjä vie hiiren käsitteen yksittäisen tietokentän yläpuolelle, kyseisenkentän oikeassa yläkulmassa näytetään normaalia tekstikontrastia himmeämpirasti, jota painamalla käyttäjä voi piilottaa kyseisen tiedon kaikistahakutuloksista nykyisessä ja tulevissa näkymissä. Piilotetut tietokentätlistataan käyttöliittymän oikeaan palstaan omaan kenttäänsä, hakulaatikon alle,josta käyttäjä pystyy palauttamaan uudelleen näkyviin haluamiaan tietojapainamalla kyseisen tiedon kohdalla olevaa rastia, josta tietokenttä poistuulistauksesta (kuva 5.3, kohta 5).

5.3.4 Käyttäjäkohtaiset kirjanmerkit

Erityisesti Yleisradion antaman palautteen pohjalta (Liite 16) päädyttiinkäyttöliittymään toteuttamaan käyttäjäkohtaiset kirjanmerkit. Esimerkiksikäyttötapauksessa, jossa käyttäjä ei ole varma, onko löydetty käsite parasmahdollinen, käyttäjä voi laittaa jo löydetyn käsitteen muistiin ja jatkaa hakua,sekä kerätä edelleen käsitekandidaatteja talteen.


Uudessa käyttöliittymässä käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus lisätä käsitekäyttäjäkohtaisiin kirjanmerkkeihin jokaisen käsitteen otsikon vierestälöytyvästä tähdestä. Otsikoiden vieressä olevat tähdet myös indikoivat, löytyykökyseinen käsite jo käyttäjän kirjanmerkeistä. Mikäli kirjanmerkki on jo olemassa,on tähti harmaan sijasta keltainen. Näin käyttäjä voi nopeasti huomioidakirjanmerkeistä löytyvät käsitteet jo hakutuloslistauksissa (kuva 5.3, kohta 3).

Kirjanmerkit kerätään käyttäjälle näkyviin selaimen oikeaan alalaitaanlaatikkoon (kuva 5.3, kohta 4), joka voidaan tarpeen vaatiessa pienentääselainikkunan alalaitaan palkiksi. Käyttäjä voi poistaa kirjanmerkkejä samaantapaan kuin piilotettuja tietoja, kirjanmerkin yhteydestä löytyvällä rastilla.Mikäli kirjanmerkkejä ei ole yhtään kappaletta, ei kirjanmerkkilaatikkoa näytetälainkaan. Kirjanmerkit tallennetaan käyttäjän evästeisiin, joten ne säilyvätkäyttäjän selaimelle asettamien asetusten mukaisesti, tarvittaessa ikuisesti. Näinmyös vältytään edelleen web-palvelimella toteutettavalta raskaaltakäyttäjähallinnalta.

Luku 6

Muut muutokset palveluun

Kaikki palveluun tehdyt muutokset eivät koskeneet suoranaisestikäyttöliittymää tai sen toiminnallisuuksia. Esimerkiksi palvelunURL-osoitteiden muotoa muutettiin käyttäjäystävällisempään muotoon.Aikaisemmissa käyttöliittymissä lähestulkoon kaikki URL:n kautta annetutURL-parametrit olivat URI-muodossa, joten varsinainen URL eli sivun osoiteoli erityisesti usean parametrin tapauksessa todella pitkä ja vaikealukuinen.Käytännössä käyttäjän oli vaikea saada osoitteesta tukea sivun toimintaan taisijaintiin sivustolla (Nielsen, 1999).

Osoitteiden selkiyttämistä motivoi tavoite saada palvelusta nopeampi kaikillakäyttöliittymäpuolella käytössä olevilla keinoilla. Osoitteiden formaali muoto jaesimerkiksi URL-parametrien lukittu järjestys osoitteessa takaavat, ettäesimerkiksi mahdollinen web-palvelinohjelmiston ja käyttäjän välissä käytettyvälimuistipalvelin toimii optimaalisesti. Mikäli sama sivu on saavutettavissaerilaisilla URL-osoitteilla, voi välimuistipalvelin välimuistittaa tämän sivunuseana eri sivuna, jolloin resursseja käytettäisiin turhaan (Kelly ja Mogul, 2002).

Suurimmat muutokset koskivat palvelun kieltä, valittua ontologiaa tai sanastoa,sekä käsitteitä. Käyttöliittymän kieli siirrettiin URL-parametrista URL-polkuunvälittömästi palvelun varsinaisen osoitteen perään. Vastaavasti valittu ontologiatai sanasto voidaan esittää URL-polussa valitun kielen ja näkymän perässä.Esimerkiksi seuraava osoite vie käyttäjän suomenkieliselle YSAn etusivulle.Parannus voi vaikuttaa nopeasti triviaalilta, mutta on merkittävä käyttäjänkannalta verrattuna aikaisempaan ONKI2:n vastaavaan osoitteeseen.

www.yso.�/onki3/�/overview/ysa

www.yso.�/onki2/overview?o=http%3A%2F%2Fwww.yso.�%2Fonto%2Fysa&l=�

Ontologian tai sanaston URI:n esittäminen vanhalla tavalla URL:n osana on

30

LUKU 6. MUUT MUUTOKSET PALVELUUN 31

turhaa, sillä palvelussa ja erityisesti palvelun osoitteeseen yhdistettynäontologioiden tunnisteet ovat joka tapauksessa uniikkeja. URL:n muodon suurinmerkitys on ihmiskäyttäjien ja mekaanisen tiedonjäsentämisen, kutenhakukoneiden indeksoinnin ohjaamisessa.

Palvelua optimoitiin myös niputtamalla ja pakkaamalla tarvittaviaJavaScript-tiedostoja. Erityisen suuri vaikutus tällä toimenpiteellä oli palvelunetusivulla, jossa ontologioiden ja sanastojen listaamiseen, suodatukseen, sekäsanahakuun käytetään MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology)kehitettyä Simile Exhibit -kirjastoa1. Kirjasto on kooltaan tavanomaisiaJavaScript-kirjastoja kookkaampi, sillä sen toiminnallisuudet tarvitsevat myöstoisen kirjaston, Simile Ajaxin.

Uudessa käyttöliittymässä käytetään Niels Leenheerin CSS ja JavaScript-tiedostojen yhdistämiseen tarkoitettua PHP-skriptiä2, jolla erillisetJavaScript-tiedostot voidaan yhdellä kutsulla niputtaa palvelimen päässä jalähettää gzipillä pakattuna selaimelle. ONKI3:n etusivulla ensimmäisellälatauskerralla, eli käytännössä käyttäjän tullessa palveluun, säästytään yhteensä400kB:n lataamiselta, joka on jäljelle jäävään 540kB:iin suhteutettunamerkittävä säästö.

ONKI3:n toteutuksessa panostettiin myös HTML-koodin (engl. HTML markup)siisteyteen ja validoituvuuteen. ONKI2:ssa esimerkiksi DOCTYPE-määritys jaXML-nimiavaruus oli jätetty kokonaan määrittelemättä ja koodi ei monelta osintäyttänyt standardia. Näiden määritteleminen on ensimmäisiä askelia W3C:nstandardien noudattamisessa (Sklar, 2008). ONKI3:ssa otettiin käyttöön myösmeta-tagit ja niitä käytetään myös sivuston sisäisessä toiminnassa. EsimerkiksiJavaScript-tiedostot saavat tiedon sivun valitusta kielestä ja nykyisestänäkymästä (engl. view) meta-tagien kautta, joiden arvoiksi PHP-jäsennin (engl.PHP parser) kyseiset tiedot tulostaa. Näin ollen JavaScript-tiedostoihin eitarvitse sekoittaa PHP-koodia, joka jouduttaisiin ennen lataamista käyttäjällejäsentämään web-palvelimella. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen käyttöliittymäon myös ystävällisempi hakukoneiden indeksoinnille.

1http://www.simile-widgets.org/exhibit/2http://rakaz.nl/code/combine

Luku 7

Tulokset

Kandidaatintyön tuloksena syntynyt käyttöliittymä otettiin käyttöönONKI-palvelussa muiden käyttöliittymien rinnalla. Käyttöliittymä julkaistiinaluksi testaukseen, jonka yhteydessä järjestettiin ONKI3-käyttöliittymänarviointikysely. Kysely lähetettiin jälleen samoille käyttäjille, joihin otettiinyhteyttä ennen uuden käyttöliittymän suunittelutyötä ONKI-palvelunjatkokehityskyselyssä. Kyselyyn vastasi neljätoista käyttäjää. Muutoksenaedelliseen kyselyssä ei vaadittu pakollisena käyttäjien tai organisaatioiden nimiä.

Käyttäjille toteutetun ONKI3-käyttöliittymän arviointikyselyn mukana olleenSUS-asteikon (System Usability Scale) perusteella uusi käyttöliittymä saikäyttäjiltä keskimääräisen käytettävyysarvion 48/100. Asteikolla yhdestäviiteen tulos tarkoittaa noin arvosanaa kolme. Käyttötapausten yhdistämisenhaasteellisuus, sekä käyttäjiä rasittanut palvelun epävakaus huomioonottaentulosta voidaan pitää yllättävän hyvänä ONKI3:lle. Käyttöliittymään jäikuitenkin vielä paljon kohteita, joita voidaan kehittää käyttäjiltä saadunpalautteen perusteella. Palvelun vakituiset käyttäjät ovat hyvin usein kokeneitaverkkopalveluiden käyttäjiä, joten varaa esimerkiksi käyttöliittymänmukauttamisen tarjoamiselle on olemassa edelleen.

Arviointikyselyyn vastanneet käyttäjät olivat pääasiassa tyytyväisiä ONKI3:nkäyttöliittymän ulkoasuun ja pitivät käyttöliittymää käytettävämpänä kuinONKI2:ta. Perinteisesti ONKI1:tä käyttäneet olivat löytäneet uudenselain-välilehden ja pitivät sitä askeleena oikeaan suuntaan. Tästä huolimattaosa käyttäjistä piti ONKI1:tä edelleen käyttökelpoisempana nimenomaanontologiahierarkian esitystavasta johtuen, jota pidettiin ONKI1:ssäymmärrettävimpänä.

ONKI3:n hyviksi ominaisuuksiksi mainittiin tietojen piilottaminenhakutuloksista, lisätulosten hakeminen automaattisesti hakutuloslistauksessa,

32

LUKU 7. TULOKSET 33

sekä ontologioiden ja sanastojen valintamahdollisuus haun yhteydessä.Vastaavaksi parannettaviksi kohteiksi koettiin hakulaatikon sijainti ja näkyvyys,hierarkian esitys erityisesti ontologiakehittäjille, sekä käyttäjälle tarpeettomienominaisuuksien poiskytkemismahdollisuus � esimerkkinä käyttäjäkohtaisetkirjanmerkit ja automaattinen hakusanatäydennys. Yleisesti ottaen käyttäjätviestivät kommenteissaan arvostavansa selkeää ja yksinkertaista käyttöliittymää.

Käyttäjien antaman palautteen joukosta erottui myös pieniä parannuskohteita,jotka nopeasti ajateltuna voivat vaikuttaa triviaaleilta, mutta merkitsevätpaljon ontologiakirjastopalvelun vakituisille käyttäjille. Käyttäjien mukaankäsitteiden tietojen, ensisijaisesti käsitteen nimen, kopioiminen on vaikeampaa,kun tieto on linkki. Esimerkiksi ONKI3:ssa suurin osa tiedoista on linkkejä.Mikäli esimerkiksi käsitteen nimi ei olisi linkki, olisi käyttäjän helpompikaksoisklikata nimeä ja kopioida se toiseen paikkaan, esimerkiksi sovellukseen,jolla asiasanoitetaan kirjallisia teoksia.

Käyttäjät kokivat haun hitauden ja palvelun kehnon toimintavarmuudenedelleen suurimmiksi rajoittaviksi tekijöiksi palvelun käytössä. Tämä selittääosaltaan sitä, miksi käyttäjät pitävät yksinkertaista ONKI1:tä useinkäytettävämpänä. ONKI1:ssä käyttäjä ei voi esimerkiksi suorittaa hakuakaikkiin ontologioihin ja sanastoihin, mikä on hyvin aikaavievää. ONKI2:ssa jaONKI3:ssa palvelun etusivulta löytyvästä hakulaatikosta haku puolestaansuoritetaan automaattisesti kaikkiin ontologioihin ja sanastoihin.

Luku 8

Johtopäätökset

Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä on pohdittu, onko ONKI-palvelussatarpeen pitää yllä muita kuin viimeisintä käyttöliittymäversiota, erityisestiONKI1:n kohdalla, sillä vanhemman käyttöliittymän tukeminen vaatii palvelunkehittyessä enemmän kuin samaan toteutukseen perustuvien ONKI2:n jaONKI3:n kohdalla. Kuitenkin käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella ontodettava, että ONKI1:n hyödyllisimmäksi kokevien käyttäjien ryhmä on vakaaONKI3:n yhdistämisyrityksestä huolimatta. Näin ollen vaikka ONKI2:staluovuttaisiinkin, tulisi ONKI1 mahdollisuuksien mukaan pitää käyttäjienkäytettävissä.

Viimeaikaisten keskusteluiden valossa näyttää kuitenkin todennäköisimmältä,että ONKI-palvelun taustapalvelimiin kohdistuvien muutosten vuoksi ONKI3:nselain-välilehteä tullaan mukauttamaan entistä enemmän ONKI1:n mukaiseksija myös ONKI1 poistetaan samassa yhteydessä käytöstä. Taustapalvelimiintehtävät muutokset tähtäävät hakutoiminnallisuuden nopeuttamiseen.

Tämän työn merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää toteutetunkäyttöliittymän ohella käyttäjätutkimuksen tuloksia, jotka osoittivatONKI-palvelulla olevan useita toisistaan riippumattomia käyttäjäryhmiä, joidentarpeet erosivat huomattavasti toisistaan. Työn tuloksena toteutetussa uudessakäyttöliittymäversiossa onnistuttiin korjaamaan monia aikaisempiaONKI-käyttöliittymiä vaivanneita ongelmia, sekä tuomaan uusia hyödyllisiätoiminnallisuuksia käyttäjille. Käyttöliittymä ei kuitenkaan onnistunutpalvelemaan kaikkien käyttäjien tarpeita toivotussa mittakaavassa.Käyttöliittymän mahdollista jatkokehitystä tullaan tarkastelemaanarviointikyselyssä ja alkuperäisessä käyttäjätutkimuksessa kerätyn aineistonpohjalta.

34

Lähteet

M.N. Ahmad ja R.M. Colomb. Managing ontologies: a comparative study ofontology servers. Proceedings of the eighteenth conference on Australasiandatabase-Volume 63, sivut 13�22. Australian Computer Society, Inc., 2007.ISBN 1-920-68244-9.

W. Chisholm ja M. May. Universal design for Web applications. O'ReillyMedia, Inc., 2008. ISBN 0-59651-873-0.

M. d'Aquin ja H. Lewen. Cupboard�a place to expose your ontologies toapplications and the community. The Semantic Web: Research andApplications, sivut 913�918, 2009.

M. d'Aquin ja N. F. Noy. Where to Publish and Find Ontologies? A Survey ofOntology Libraries. Tekninen raportti, marraskuu 2010. URLhttp://bmir.stanford.edu/publications/view.php/where_to_publish_

and_find_ontologies_a_survey_of_ontology_libraries.

The National Center for Biomedical Ontology. NCBO BioPortal, marraskuu2010. URL http://bioportal.bioontology.org/.

E. Hyvönen, K. Viljanen, E. Mäkelä, T. Kauppinen, T. Ruotsalo, O. Valkeapää,K. Seppälä, O. Suominen, O. Alm, R. Lindroos et al. Elements of a nationalsemantic web infrastructure-case study �nland on the semantic web.Proceedings of the First International Semantic Computing Conference (IEEEICSC 2007), Irvine, California, 2007.

Knowledge Media Institute. Cupboard, marraskuu 2010. URLhttp://cupboard.open.ac.uk/.

T. Kelly ja J. Mogul. Aliasing on the world wide web: prevalence andperformance implications. Proceedings of the 11th international conference onWorld Wide Web, sivut 281�292. ACM, 2002. ISBN 1581134495.

35

LÄHTEET 36

S.J. Koyani, R.W. Bailey, J.R. Nall, S. Allison, C. Mulligan, K. Bailey,M. Tolson ja National Cancer Institute. Research-based web design & usabilityguidelines. National Cancer Institute, 2004. ISBN 0-974-99690-4.

A. Leponiemi. Intranet Alman käytettävyydestä. Pro gradu, Helsinginyliopisto, 2006.

J. Nielsen. Usability Engineering. Academic Press, San Diego, 1993. ISBN0-12-518406-9.

J. Nielsen. Designing web usability. New Riders Publishing, 1999. ISBN1-56205-810-X.

J. Nielsen ja R. L. Mack. Usability inspection methods. John Wiley and Sons,New York, 1994. ISBN 0-471-01877-5.

LuontoPortti Oy. LuontoPortti - NatureGate, marraskuu 2010. URLhttp://luontoportti.fi/.

J. Sklar. Principles of web design. Course Technology Ptr, 2008. ISBN1-423-90194-0.

T. Tullis ja B. Albert. Measuring the user experience. Amsterdam: MorganKau�man, 2008. ISBN 978-0-12-373558-4.

T.S. Tullis ja J.N. Stetson. A comparison of questionnaires for assessing websiteusability. Usability Professional Association Conference, 2004.

J. Tuominen. Helppokytkentäiset ontologiapalvelut semanttisessa webissä. Progradu, Helsingin yliopisto, 2010.

J. Tuominen, M. Salonoja, K. Viljanen ja E. Hyvönen. A User Interface forOntology Repositories. Workshop on Ontology Repositories and Editors forthe Semantic Web (ORES 2010), the Extended Semantic Web ConferenceESWC 2010, CEUR Workshop Proceedings, 2010.

K. Viljanen, J. Tuominen ja E. Hyvönen. Publishing and using ontologies asmashup services. Proceedings of the 4th Workshop on Scripting for theSemantic Web (SFSW2008), 5th European Semantic Web Conference, 2008.

Helsingin yliopiston kirjasto. VESA - verkkosanasto/webbtesaurus, marraskuu2010. URL http://vesa.lib.helsinki.fi/.

Liitteet

Liite 1: Käyttäjätutkimuksen haastattelurunko

Käyttötapaukset

• Mikä on tyypillinen tilanne, jossa ONKI-palvelua tarvitaan?

• Mitä ontologioita tai sanastoja käytetään?

• Käytetäänkö useampia ontologioita samalla käyttökerralla?

• Mitä tietoa etsitään?

• Mihin etsittyä tietoa käytetään?

• Missä muodossa tiedon tulisi olla? (Esimerkiksi URI tai Wikipedia-linkki?)

• Käytetäänkö juurikäsite- tai aakkosellisen hakemiston selausta etsittäessäkäsitettä?

• Tarvitaanko muunlaisia hakemistoja, kuten juurikäsitteet aakkosittain (josjuurikäsitteet normaalisti numeroitu)?

• Kuinka usein tulee tarve puuttua ontologian tai sanaston sisältöön(lisäyksen tai korvauksen ehdottaminen / tiedon poistaminen)?

• Onko tarvetta saada helposti välitettyä tieto jonkin käsitteen tilastaontologian tai sanaston ylläpitäjälle? (Esimerkiksi linkki, jonka kauttailmoitetaan, että termi tarvitsee huomiota ja lähetetään käyttäjänkommentti.)

• Mitä samantyylisiä palveluita kuin ONKI on käytössä? / Palveluita, joissaerityisen hyvä käytettävyys?

1

Liitteet 2

• Onko ONKI korvannut jotain aikaisempia palveluita tai medioita(esimerkiksi sanakirjan)?

Yleistä

• Mikäli käytetään myös ontologioita, kummat toimivat paremminnykyisellä käyttöliittymällä � ontologiat vai sanastot?

• Kuinka suurena nähdään ontologiatai sanastokohtaisten etusivujenpainoarvo suhteessa koko palvelun etusivuun?

• Pitäisikö ontologian tai sanaston julkaisijan näkyvyyttä parantaa?

• Mitkä asiat vaikuttavat ontologian tai sanaston luotettavuuteen?

• Pitäisikö esimerkiksi ontologiat tai sanastot olla vapaamminmuokattavissa (ei välttämättä suoraan, vaan äänestyksellä)?

• Pitäisikö termit olla paremmin sidottu aikaan, esimerkiksi julkaisu- japäivitysajankohdilla?

• Tarjotaanko asiakkaille ONKI-palvelua kirjaston tiloissa tai jonkin muunpalvelun kautta?

• Mitä hyviksi koettuja käyttöliittymiä tiedonhakuun on tiedossa?

Hakutulokset

• Mille laajuudelle haku tyypillisesti kohdistuu? (Kaikkiin ontologioihin jasanastoihin, yhteen ontologiaan tai sanastoon, juurikäsitteeseen tairyhmään rajattuna?)

• Tarvitaanko ehdottavan hakulistauksen sisältöä valinnan jälkeen,hakutulossivulla?

• Mikä on tyypillinen hakutulosten lukumäärä yhdellä sivulla, joka on hyväselaamisen kannalta?

• Kuinka tärkeä hakutulosten määrä on suhteessa haun nopeuteen?

• Miltä kuulostaa dynaaminen hakutuloslistaus � ladataan sitä mukaan, kunselataan alaspäin?

• Onko palvelusta yleisesti ottaen löytynyt haettu informaatio?

Liitteet 3

• Mitä informaatiota tuloslistauksessa tulisi näyttää, kun hakutulokset ovatsuljettuna tai avattuna?

• Kumpi parempi tapa näyttää tulosten sisältö oletuksena � allekkain vaivierekkäin?

• Millä kaikilla tavoilla hakutulokset pitäisi pystyä järjestämään?

Ongelmat

• Onko ONKI-palvelussa tullut vastaan ongelmia, joihin ei ole löytynytratkaisua?

• Mitä tehdään tapauksessa, jossa haettua tietoa ei löydy? Käytetäänköjotain muuta palvelua?

• Onko ohjeistus palvelussa nykyisellään riittävää, ja onko se riittävän hyvinnäkyvillä?

• Puuttuuko jokin toiminnallisuus kokonaan, joka käyttöliittymässä pitäisiolla?

• Käyttöliittymän kieliasetuksen muuttaminen / ontologian tai sanastonkieliasetuksen muuttaminen: pitäisikö käyttäjälle näyttää selkeämmin,että valinta kohdistuu käyttöliittymään?

• Pitäisikö jokaisen ontologian ja sanaston kohdalla näyttää erikseen myöskyseisen sanaston tai ontologian kieli? (Kieli valitaan automaattisestikäyttöliittymän kielen mukaan, mutta ei ole aina saatavilla pyydetylläkielellä.)

Ulkoasu ja nykyinen käyttöliittymä

• Fontin luettavuus / fontin koko ja väri? Kirjasinkoon suhde näytöllänäkyvään tiedon määrään?

• Minkä suuruisilla resoluutioilla käytetään pienimmillään?

• Sivuston sisältöalueen leveyden muuttaminen suunnitteilla 980 pikselinstandardiin, ajatukset?

• Koko palvelun laajuisen navigaatiopalkin tarpeellisuus palveluakäytettäessä?

Liitteet 4

• Navigaatiopalkissa olevien yksittäisten linkkien tarpeellisuus?

• Mitkä ovat tärkeitä asioita etusivulla? (Ohjeistus, hakutyökalu, ontologiantai sanaston valinta.)

• Missä kohdassa sivua hakukentän tulisi sijaita? (Tämän hetken ehdotus:samassa kohdassa kuin varsinaisella hakusivulla, eli heti etusivun alussanavigaation alla.)

• Ovatko ontologioiden ja sanastojen rajaukset riittävät? Pitäisikö pystyärajaamaan esimerkiksi julkaisijan mukaan?

Liite 2: Haastatteluyhteenveto � Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston pääasiallinen ONKI-palvelun käyttötarkoitus on tiedonindeksointi. He ylläpitävät YSA, Allärs ja MUSA/CILLA -asiasanastoja.Käytetyin sanasto on YSA, jonka käyttäjämäärät ovat ylivoimaisesti suurimpia.

Käyttäjien mukaan ehdottavan haun näytettävien ehdotusten lukumääränvähentäminen kymmeneen oli huono uudistus � kaikki ehdotukset tulisivat ollanopeasti saatavilla ja selattavissa. Toinen vaihtoehto on olla näyttämättäehdotusten kokonaismäärää, mutta tämä koettiin huonommaksi vaihtoehdoksi.Käyttäjät mainitsivat myös, että hakukentän yhteydessä (erityisestivarsinaisella hakusivulla) tulisi olla tyhjennä-painike, jolla kentän sisällön saanopeasti tyhjennettyä uutta hakua varten. Keskusteltiin mahdollisuudestatoteuttaa tyhjennyspainike ympyrällä, jossa raksi (kuten luontoportti.�:nhaussa), mutta oikea painike koettiin havainnollisemmaksi.

Havaittiin haastattelun aikana, että mikäli hakutuloksia ei löydy, näytetäänvirheilmoitus sorry, no hits aina englanniksi huolimatta käyttöliittymänkielivalinnasta. Kysyttäessä hakupalkin sijainnista totesivat käyttäjät senparemmaksi yläpalkin yhteydessä. Käyttäjät kokivat tarpeelliseksi kokoontologian tai sanaston listaamisen ja sen nopean selaaminen, sekä pitiväterilaisten hakemistojen tarjoamista välilehdillä hyvänä ratkaisuna. Mikälitarjotaan koko ontologia tai sanasto listattuna, tulisi selattavan listauksenhypätä valittun termin kohdalle automaattisesti, jos listaus näytetään samassanäkymässä termin tietojen kanssa. Näin ei tapahdu esimerkiksi ONKI1:ntapauksessa.

ONKI1:ssä koettiin suureksi ongelmaksi YSAn kohdalla se, että käytettäessäpienellä resoluutiolla jokaisen termin yhteydessä näytetty pitkäksi venyvähierarkiapuu hajoaa ja sekoittaa näytetyt tulostietueet. Kansalliskirjaston

Liitteet 5

käyttäjien mukaan sanastojen yhteydessä hierarkian näyttämisestä on heilletodella vähän hyötyä ja se vie painoarvoa tarpeelliselta informaatiolta.Tarpeelliseksi yhden termin kannalta koettiin enintään yksi taso ylös- jaalaspäin, mutta erityisen tarpeellisiksi koettiin rinnakkaistermien löytäminen.Esimerkkinä käytettiin lääketieteen asiasanasto FinMeSHiä, jossa sijaintihierarkiassa on piilotettuna oletuksena, mutta pysyy laajennettuna ensimmäisenavauksen jälkeen.

Käyttäjät totesivat myös, että varsinainen termi tulisi olla näkyvämminhakutuloksien tietolaatikoissa, otsikon lisäksi omana tietueenaan ja myös osanahierarkiaa, mikäli sellainen näytetään. Tietueiden nimikkeet tulisivat myös ollatasattuna vasemaan laitaa, jolloin ne olisivat nopeammin selattavissa.

Käyttäjät kokivat, että kieli ei luonteensa vuoksi taivu kovin hyvin ontologiaksi,joten sanastojen esittäminen ontologian muodossa koettiin vähemmäntarpeelliseksi. Käyttäjien mukaan vastaan tulee tilanteita, joissa yhteensanastoon kohdistettu haku ei tuota tulosta, jolloin olisi kätevää, jos hakuunvoisi ottaa mukaan vapaavalintaisesti muita sanastoja. Tällaisessa tilanteessahakutyökalun tulisi pitää lisätyt sanastot mukana automaattisesti seuraavissahauissa, mutta pitäisi myös olla nopea keino poistaa lisätyt sanastot seuraavaahakua varten.

Sanastojen palautteesta vastaava henkilö painotti, että kaikessa hänelletulevassa palautteessa on oltava palautteen antajan nimi ja sähköpostiosoite,jotta hän voi vastata palautteen antajalle. Keskustelu syntyi ehdotetuntermikohtaisen pikapalautelaatikon yhteydessä, joka koettiin hyväksiominaisuuskandidaatiksi. Muut käyttäjät kokivat kuitenkinpalautteenantokynnyksen nousevan, mikäli käyttäjän tulee jättää myösindenti�oivia tietoja.

Sanastojen päivitystahti on nopea, uusia sanoja lisätään viikoittain tai jopapäivittäin, mutta kolmesta neljään kertaa vuodessa sanoja lisätään suurempierä. Uusimpien sanojen lista koettiin tarpeelliseksi, mutta se pitäisi ollasaatavilla esimerkiksi sadan uusimman sanan listana. Todettiin myös, ettälistassa olevat sanat tulisivat olla nimenomaan uusia sanoja, eikä esimerkiksikorjattuja tai muuten päivitettyjä sanoja. Lista voisi olla oletuksenakronologisessa järjestyksessä, mutta järjestettävissä myös aakkosjärjestykseen.

Puhuttaessa julkaisijan näkyvyyden nostamisesta sanasto- jaontologiakohtaisesti, ehdotettiin esimerkiksi Kansalliskirjaston logoaKansalliskirjaston sanastojen yhteyteen, josta pääsee nopeastiKansalliskirjaston sivuille. Käyttäjät toivoivat YSAn yhteyteen (sanastonetusivulle) maantieteellistä hakemistoa, joka löytyy myös VESAsta. Tämä sopiiontologia- ja sanastokohtaisen etusivun hakemistovälilehditykseen, mikäli

Liitteet 6

sanasto vain tukee tällaista ryhmittelyä.

Käyttöliittymän ulkoasulle toivottiin pikaista kasvojen kohotusta, ja käytetynkirjasinkoon todettiin olevan hieman liian suuri. Käytetty koko voisi ollapienempi, mutta ei yhtä pieni kuin esimerkiksi ONKI1:ssä. Kirjasinkoonsäätömahdollisuus koettiin hyväksi.

Palvelun etusivulla olevan ontologia- ja sanastovalitsimen haun toivottiinkohdistuvan ainoastaan otsikkotietoihin, sillä se on ainoa relevantti tietuerajauksen kannalta. Esimerkiksi rajaushaulla YSA saadaan myös Terveydenedistämisalan ontologia TERO, sillä sen kuvaus sisältää sanan terveysala, jokasisältää kyseiset kirjaimet järjestyksessä. Todettiin myös, että etusivullatarjottavien ontologioiden- ja sanastojen kuvaukset voisivat olla rajoitettumuutamaan riviin, mutta kuvauksen pitäisi silti olla näkyvissä, eikä esimerkiksipiilotettuna.

Käyttäjät toivoivat myös hakutyökalun tukevan automaattista oikealtakatkaisua, mikäli käyttäjä ei erikseen tätä kumoa jokerimerkillä. Esimerkiksikaikkien kuva-loppuisten sanojen löytäminen koettiin erittäin tarpeelliseksi,mikä ei nykyisellä haulla onnistu, sillä mukaan tulee myös esimerkiksiCD-kuvalevyt (ONKI1). ONKI2:ssa hakutuloksia ei saada lainkaan.

Liite 3: Haastatteluyhteenveto � SeCo

Henkilö X käyttää ONKI-palvelua pääasiassa ONKI1:n avulla, joka tarjoaaparemmat puitteet ontologioiden kehittämiselle. Erityisesti hierarkianäkymä onhyödyllinen, joka on toteutettu paremmin ONKI1:ssä. Vähäinenkin hierarkiatulee näyttää oletuksena, tai vähintään sen näyttäminen tulisi olla säädettävissäoletukseksi. Termi ja rinnakkaistermit pitäisi myös näyttää osana hierarkiaa,mutta rinnakkaistermit tulisivat olla oletuksena piilotettuna, kuten ONKI1:ssä.

X:lle haku on tärkeämpi kuin ontologioiden ja sanastojen selaaminen.ONKI2:ssa ontologiakohtaisen etusivun jaottelu on huono erityisesti palveluavakituisesti käyttäville. Yhdistelmäontologioista ei löydy aiheryhmittelyitä, vaanainoastaan aakkoset. Koko sanaston listauksen mahdollistaminen ei olisi niinmerkittävä ominaisuus, mutta yksi keino esittää ontologian tai sanaston siältöilman aakkosrajausta. Hyödyllisin listaus X:n mukaan on ontologianalkuperäisen luokittelun mukaan, muille ei löydy käyttöä. Erityisontologioidenkäytössä auttaisi, jos ontologioiden alkuperäiset termit olisi merkitty.

Ehdottavan haun tuloksia pitää pystyä selaamaan, mikäli niitä on enemmänkuin kymmenen. Myös hakutulokset olisivat helpommin käytettävissä, jos ne

Liitteet 7

listattaisiin kokonaan yhdelle sivulle. (Poikkeuksena hakutulokset, joita onerityisen suuri määrä, esimerkiksi tuhansia.) Ontologian tai sanastonjulkaisijalla on merkitystä, lähdekritiikki tärkeää myös ONKI-palvelun käytössä.Ontologiakohtaisia kuvauksia tarvitaan, mutta joitain voisi lyhentää.Esimerkiksi etusivulla olevien kuvauksien lyhenteet tulee kuitenkin ollanäkyvillä, eikä kokonaan piilotettuina. Myös ontologian tai sanaston etusivullatarjottava lisätietoa linkki monissa tapauksissa tarpeeton, sillä linkin takaalöytyvää lisätietoa on usein vähemmän kuin varsinaisella ontologiaetusivulla.

Palvelun kirjasinkoko voisi olla pienempi, suurien tietomäärien mahtuminentärkeää. X:n mukaan ontologioista tulee palautetta todella vähän, jotentermikohtainen pikapalaute voisi olla hyvä idea ja innostaisi käyttäjiä antamaanpalautetta. Tällöin käyttäjätietojen keräämisen ei tulisi olla pakollista.Huomautuksena, että pikapalutelaatikon ei tule millään tavalla auetaautomaattisesti muun informaation päälle. Viimeksi päivitettyjen termienlistaus voisi olla myös hyvä ominaisuus. Jatkokehityksenä mahdollisetilmoitukset ontologia- ja sanastomuutoksista aktiivikäyttäjille.

Palvelulla voisi olla enemmän ohjeistusta. Tyypillinen toimitamalli on ensinhakea ja testata, ja tämän jälkeen tarvittaessa siirtyä ohjeisiin. ONKI2:ssakoostekäsitteitä ei voi hakea, mutta ominaisuus olisi kuitenkin tarpeellinen(haku onnistuu ONKI1:ssä). Palvelun etusivun haun yhteydessä olisi myöshyödyllistä, jos haun voisi nopeasti kohdistaa tiettyyn ontologiaan tai sanastoon.

Hakutulosten yhteydessä esitettäviä tietueita ei voi järjestäätärkeysjärjestykseen, sillä tärkeys vaihtelee tarpeen mukaan. Oletuksenakuitenkin näytettävä kaikki tarjolla olevat tiedot termistä. Useammastaontologiasta löytyvän termin tapauksessa käyttäjälle tulisi nopeammin näyttää,mistä ontologiasta termi löytyy, jotta haluttuun tietueeseen pääsisi nopeamminkäsiksi. Palvelun etusivun (yso.�) aloituskieli on englanti, vaikka suurin osakäyttäjistä on suomenkielisiä ja haluavat suomenkielisen käyttöliittymän.Ehdotus ontologioiden ja sanastojen yhteyteen lisättävistä pääkieli- ja muutkielet -ikoneista X:n mielestä hyvä.

Ei tarvetta kohdistaa hakua useampaan tiettyyn ontologiaan tai sanastoon,mutta haun yhteydessä tulisi olla paremmin tietoinen, minkä ontologian taisanaston sisällä liikutaan.

Liitteet 8

Liite 4: Haastatteluyhteenveto � Turun

kaupunginkirjasto

Turun kaupunginkirjaston vetämä nelihenkinen ryhmä tarvitsee ONKI-palveluapääasiassa Kirjasampo-palvelun indeksointiin, joka on toteutettu SAHA3:npäälle. He myös ylläpitävät KAUNOKKI-ontologiaa, jonne ei kuitenkaan terminpuuttuessa lisätä termiä, vaan lisäys tapahtuu suoraan SAHAan. Mikäli termihaluttaisiin lisätä ontologiaan, tulee se lisätä myös asiasanaston KAUNOKKIin,jota ylläpitää Helsingin kaupunginkirjasto. Kirjasampo-palvelu siirtyy aikanaanvalmistuessaan kirjasto.�:n alaisuuteen, joka turvaa palvelun infrastruktuurin.

Ryhmän ONKI-palvelun käyttö tapahtuu ensisijaisesti selaamalla ontologioita,jolloin hakemistojen selaaminen on hieman tärkeämpi tiedonhakintakeino, kuinhaun käyttö. Erityisesti termien rinnakkaiskäsitteiden löytäminen on tärkeää.Tässä auttaa ONKI1:n esitystapa, jossa rinnakkaiskäsitteet näkyvät terminkanssa osana hierarkiapuuta, jolloin käyttäjällä on selkeä käsitys selattavastarakenteesta. Haastattelussa oli tarkoitus käydä lävitse lähinnä ONKI2:nkäyttöliittymää, mutta ONKI1:n ollessa ryhmän ensisijainen käyttöliittymä,syntyi paljon vertailua käyttöliittymien välille.

Keskustelun aikana esille tulleita asioita olivat muun muassa ONKI2:n etusivunkokeminen havainnollisemmaksi kuin ONKI1:n. Etusivu tarjoaa erityisestiuudelle käyttäjälle paremman aloituspisteen palvelun käytölle, kunontologiakohtaisilla etusivuilla tällaista käyttäjää silmällä pitäen toteutettuhelppous hankaloittaa huomattavasti tiedonhakua. ONKI2:ssa koettiinhankalaksi se, että ontologiaa tai sanastoa ei voi selata heti ontologian taisanaston etusivulla, kuten ONKI1:ssä, vaan tietoa pitää etsiä siirtymällä erisivujen (hakutulosten) välillä.

ONKI1:ssä yhden näkymän sisällä käyttäjällä pysyy tieto hierarkiasta, jostatietoa ollaan etsimässä. ONKI1:ssä listaukset myös mahtuvat paremmin yhteennäkymään, sillä kirjasinkoko on hillitympi. Käyttäjät kokivat hyödylliseksi, ettäon olemassa mahdollisuus koko sanaston tai ontologian listaamiseen, ja että seon nopeasti käytettävissä. Muussa tapauksessa, kuten ryhmiin järjestetyssäontologiassa, käyttäjällä on oltava tieto, mihin ryhmään termi mahdollisestikuuluu. Mikäli käyttäjällä ei ole käytettävissä tällaista tietoa, joutuu hänkäymään lävitse useita erillisiä sivuja (hakutuloksia).

ONKI2:ssa YSAn etusivulta löytyvä numeroluokittelu oli myös aiheuttanutsekaannusta. Numeroluokitteluita on olemassa useita, haastattelussa mainittujaYKL ja UDK, joiksi YSAn luokittelua ei tunnistettu. YSAn numeroluokitteluoli siis jäänyt käyttäjille kokonaan avoimeksi. Tällaisessa tilanteessa käyttäjille

Liitteet 9

olisi tarjottava vähintään informaatio, mitä luokittelua käytetään jamahdollisuuksien mukaan tarjota muita tapoja luokitella aineisto. ONKI2:nontologioiden ja sanastojen etusivuilta löytyvien ryhmittelyiden näyttämätesimerkkitermit koettiin hyväksi keinoksi havainnollistaa, mitä kukin ryhmäsisältää, mutta ehdotettiin, että ne voisivat olla myös satunnaisesti poimittuja.Ryhmät voisivat olla myös allekkain listattuna, jolloin ne olisivat nopeamminselattavissa ja luettavissa.

Käyttäjät kokivat siis ONKI1:n tavan näyttää termi hierarkian osanahahmottamisen kannalta tärkeäksi. Vaikka ONKI2 tarjoaa saman informaationeriteltynä erillisiksi listauksiksi (yläkäsitteet, vieruskäsitteet ja suppeammatkäsitteet), on tämän informaation visualisoiminen yhtenä hierarkiananopeampaa havainnoinnin kannalta ja mahdollistaa käyttäjälle nopeanliikkumisen hierarkiassa menettämättä tietoa siitä, missä kohdassa nykyinentermi sijaitsee ja mikä on muiden termien suhde siihen. ONKI2:n asetusesitystavan muuttamisesta hakutuloksissa vierekkäiseksi koettiin vieläsekavammaksi kuin asetus allekkain. Käyttäjät ehdottivat vähintään asetuksenlisäämistä, jolla esitystavan voisi muuttaa kokonaiseksi hierarkiaksi.

Käyttäjät kokivat myös tarpeelliseksi saada yhteys yksittäisen termin kohdaltaontologian ylläpitäjään, esimerkiksi yksinkertaisella kommenttikentällä, jossavoidaan ilmoittaa termin kaipaavan huomiota, sekä minkälaisesta huomiosta onkyse. Myös vetovalikkoa ehdotettiin, mikäli erilaisia olemassa olevia huomioitaei ole liian montaa. Käyttäjien mielestä identi�oivan käyttäjäinformaationkerääminen oli kuitenkin turhaa ja korottaa kynnystä antaa palautettayksittäisestä termistä.

Koko palvelun laajuisessa navigaatiopalkissa ei koettu tarpeelliseksi kaikkiasiinä sijaitsevia linkkejä, esimerkiksi palaute-, lisätietoa- ja Twitter-linkitvoisivat käyttäjien mielestä sijaita esimerkiksi sivuston alapalkissa. Palvelunetusivulle kaivattiin myös mahdollisuutta kohdistaa haku tiettyyn ontologiaantai sanastoon. Mahdolliset palveluun näkyville lisättävät ohjeistavat kehoituksetkoettiin tarpeellisiksi laajalle yleisölle, mutta ei ryhmälle itselleen. Myösjulkaisijan näkyvyyden lisääminen koettiin hyödylliseksi ontologian yhteydessä,mutta ei erityisen tärkeäksi tomenpiteeksi.

Haastattelun aikana havaittiin myös, että ONKI2:n käyttöliittymälläsuoritettavalla haulla tietyn käsitteen hakutuloslistauksesta menetettiin osa(hakutuloslistauksen keskeltä tietty määrä hakutuloksia järjestyksessä).Käyttäjät totesivat myös, että YSOn liittäminen muihin ontologioihin hämärtäähakua käyttäessä, mikä on minkäkin erikoisalan ontologian täysin oma termi.Toivotuksi ominaisuudeksi koettiin leijukkeet, jotka voisivat toimia esimerkiksiehdottavan haun yhteydessä, jolloin termistä voisi saada tarkentavaa lisätietoa

Liitteet 10

menemättä itse hakutulossivulle. Käyttäjät kokivat myös tarpeelliseksi, ettäehdottavassa haussa kaikkia ehdotuksia voisi selata, eikä ainoastaan kymmentäensimmäistä.

Todettiin myös, että haun yhteydessä olisi selkeästi ilmaistava, että esimerkiksi�-asetus vaikuttaa ontologian kieleen ja käyttöliittymän kieli valitaan erikseen.Käyttäjät pohtivat myös, että olisi hyödyllistä, jos väärin kirjoitetun hakusanantapauksessa (esimerkiksi psykologinen kirjoitettaessa pyskologinen), ehdottavahaku voisi ehdottaa mahdollisimman oikeaa sanaa, kysymyksellä: tarkoititkotätä termiä? Todettiin yleisesti käyttöliittymän keventämisen resurssejasäästävään suuntaan olevan oikea suunta, sillä käyttöympäristöt voivat ollatodella vanhoja joissakin kirjastoissa.

Liite 5: Käyttäjätutkimuksen kysely

ONKI-palvelun käyttöliittymän jatkokehityskysely

Kysymyksissä voidaan viitata käytössä olevaan ONKI2:n käyttöliittymään, jokaon käytettävissä osoitteessa: http://www.yso.�/onki2. Mikäli jotkinkysymyksistä eivät mielestänne koske teitä tai organisaatiotanne, voitte jättäävastaamatta kyseisiin kysymyksiin. Kyselyssä kerättyjä tietoja tullaankäyttämään ONKI-selaimen seuraavan käyttöliittymäversion kehittämiseen.

*Pakollinen

• Kyselyn täyttäjän nimi: *

• Kyselyn täyttäjän organisaatio: *

• Mikä on ensisijainen tilanne, jossa te tai organisaationne hyödynnätte, taivoisitte hyödyntää ONKI-selainta?

• Mitä ontologioita tai sanastoja tällöin ensisijaisesti käytätte taikäyttäisitte? Mikäli organisaationne ei ole vielä ottanut käyttöönontologioita tai sanastoja, voitte myös kertoa, mitkä asiat vaikuttavatvalintaprosessiin.

• Minkä edeltävän palvelun tai median ONKI-selain teidän tapauksessanneon korvannut tai korvaisi?

Liitteet 11

• Kuinka tarpeellisena koette siirtymisen useamman eri ontologian välilläpalvelussa? Voitte myös kommentoida, kohdistuuko tiedonhakutyypillisesti useampiin ontologioihin tai sanastoihin saman käyttökerranaikana?

• Mitkä ovat tärkeimpiä seikkoja, jotka mielestänne vaikuttavat käytettävänontologian tai sanaston luotettavuuteen?

• Millä laajuudella haette tai hakisitte ensisijaisesti tietoa ONKI-selaimessa?

� Kaikista ontologioista ja sanastoista

� Yksittäisestä ontologiasta tai sanastosta

� Ontologian tai sanaston juurikäsitteisiin rajattuna

� Ontologian tai sanaston ryhmään rajattuna

� Muu:

• Kuinka tärkeänä koette haun nopeuden suhteessa näytettyjenhakutulosten määrään? Voitte myös kommentoida teille tyypillisestitarpeellista näytettävien hakutulosten määrää.

• Kuinka hyvin olette löytäneet ONKI-palvelusta hakemaanneinformaatiota? Voitte myös mainita, mitkä ontologiat tai sanastot ovatolleet kyseessä.

• Kuinka hyvin palvelun hakutulokset ovat vastanneet tarpeitanne? Voittekommentoida esimerkiksi, näytetäänkö hakutuloksissa kaikki teilletarpeellinen informaatio ja ovatko tulokset olleet teille mielekkäässäjärjestyksessä.

• Kuinka palvelun hakutyökalu voisi palvella paremmin teitä taiorganisaatiotanne? Voitte myös kertoa, mikä on tyypillisesti hakutulostenensisijainen käyttötarkoitus.

• Missä määrin suoritatte tiedonhakua ontologiatai sanastokohtaisiahakemistoja selaamalla?

• Kuinka sopivana pidätte palvelun nykyistä kirjasinkokoa suhteessanäytöllä näkyvän tiedon määrään?

• Minkälaisessa ympäristössä ensisijaisesti käytätte ONKI-selainta? Voittekommentoida niin teknistä ympäristöä (kuten käytettävää selainta taikäyttöjärjestelmää), kuin fyysistä ympäristöä (jos esimerkiksi tarjoatteONKI-selaimen käyttöä asiakkaillenne).

Liitteet 12

• Kuinka riittävänä koette nykyisen ONKI-selaimen ohjeistuksenkäyttäjälle? Voitte myös kommentoida, missä määrin ohjeistusta tulisi ollanäkyvillä.

• Mitkä ONKI-selaimen käyttöliittymän osa-alueet tai toiminnallisuudettarvitsisivat mielestänne erityisesti kehitettävää?

• Mitä ONKI-selaimen käyttöliittymän osa-alueita tai toiminnallisuuksia eipitäisi missään tapauksessa muuttaa?

• Puuttuuko ONKI-selaimesta kokonaan jokin teille tarpeellinentoiminnallisuus?

• Kuinka ONKI-selain voisi palvella paremmin teidän tai edustamanneorganisaation tarpeita?

Liite 6: Kysely-yhteenveto � Humanistinen

ammattikorkeakoulu

Ensisijainen käyttöliittymä: ONKI2

Käyttävät ONKI-palvelusta pääasiassa YSAa luettelointiin, mutta myös muitaontologioita ja sanastoja, nyt kun ne löytyvät saman palvelun alta. Mahdollisiakäyttöön otettavia ontologioita jatkossa YSO ja LCHS. Haku suoritetaanuseimmin yhteen ontologiaan, mutta hyödyllistä olisi hakea myös muutamistavalituista. Sanastojen käyttöä opetetaan myös opiskelijoille. Opiskelijatkäyttävät palvelua opinnäytetöiden asiasanoitukseen � tällöin keskeistä erottaahakutuloksissa eri sanastot selkeästi toisistaan, kuvailussa käytettävä sanastoYSA.

Palvelun tärkeimpiä ominaisuuksia nopeus, yleinen toimivuus ja kattavuus.Kyselyn täyttämishetkellä esiintyi luotettavuusongelmia, YSA ei listautunutpalvelussa lainkaan. Palvelu tulisi aikanaan korvaamaan VESA-verkkosanaston.Kirjasinkoko palvelussa hyvä.

Palvelun hyviä ominaisuuksia automaattinen hakusanan täydennysehdotus,termien suhteiden järjestäminen sekä vierekkäin, että allekkain, ja värinvaihtuminen siirryttäessä kaikkien sanastojen tuloksista yhteen sanastoon.Parannusehdotuksena hakutuloksissa käsitteiden järjestäminen ontologioiden jasanastojen relevanssin mukaan � esimerkiksi yleisluontoisten, suurimpien tailaajimmassa käytössä olevien kuten YSAn, Allärsin ja LCHS:n käsitteet voisivattulla ensin. Nykyisenkaltaisessa aakkosjärjestyksessä YSA jää hyvin usein

Liitteet 13

huomaamattomampaan osaan. Lisäksi käsitteiden tietojen järjestyksessävierustermit voisivat olla ylempänä � esimerkkinä MeSH, jossa näytetääntavanomaista enemmän tietoa ja vierustermit jäävät kovin alas.

Liite 7: Kysely-yhteenveto � Itä-Suomen

yliopiston kirjasto

Ensisijainen käyttöliittymä: -

Käyttävät ONKI-palvelua tällä hetkellä asiasanastojen, ensisijaisesti YSAnkäyttöön. Siirtyminen asiasanastojen välillä on tarpeellista, hyödyllinenominaisuus olisi haku eri ontologioista ja asianastoista yhtä aikaa.Kehitysehdotuksena hakuhistoria, automaattisen haun täydennyksenpoiskytkemismahdollisuus, sekä hakulaatikon tyhjennä-painike.

Yleisesti ottaen haun nopeus tärkeää, hakutulokset voisivat olla tarkempia, mitävähemmän ontologioita ja sanastoja on valittu hakukohteeksi. Kehityskohteenatulisi olla erityisesti palvelun hakutoiminnot ja niiden nopeus. Haun hitaus ontällä hetkellä suurin ongelma. Lisäksi esimerkiksi hakutoiminnon ohjeistuspitäisi olla näkyvämmin tarjolla. Ontologioista ja sanastoista voisi ollaenemmän informaatiota saatavilla, tällä hetkellä esimerkiksi LUSTOntapauksessa lisätietoja linkistä siirrytään database error -sivulle.

Palvelun hakuominaisuus ei tällä hetkellä näytä esimerkiksi ainoastaan YSAstahaettaessa, mistä muista ontologioista ja sanastoista kyseinen käsite löytyymyös � erityisontologiat ja -sanastot voisivat tarjota lisäinformaatiotakäsitteestä. Haettu informaatio on kuitenkin tällä hetkellä löytynyt hyvin.Palvelun kirjasinkoko sopiva, URIen hyödyntämisessä kehitettävää.

Liite 8: Kysely-yhteenveto � Jyväskylän

kaupunginkirjasto


Käyttävät pääasiassa YSOa � asiakaspalvelussa, tiedonhaussa, opetuksessa jaluetteloinnissa. Joissakin tilanteissa tarpeen tarkistaa YSO-terminruotsinkielinen vastine. Ei tarvetta useammille ontologioille tai sanastoilleyhtäaikaa. ONKI-palvelun YSO korvannut YSAn (ja siten ilmeisesti VESAn).Tiedonhaku pääasiassa haulla (kohdistuen yhteen ontologiaan tai sanastoon).

Liitteet 14

Ensisijainen käyttöliittymä ONKI1, johon parannusehdotuksena YSOn kohdallaryhmärajauksen piilottaminen, sillä se sekoittaa varsinaista termien rajausta(hakua). Kokivat myös, että ONKI1:n perusnäkymä on liian sekava ja täysi."Sivustot sekavat ja hakeminen hankalaa."Haun kohdalla nopeus tärkeääasiakaspalvelun vuoksi.

Hierarkian näkymistä ei pitäisi missään nimessä poistaa. Palvelun otsikointiliian suurta (ilmeisesti viitataan edelleen ONKI1:een). Ontologioiden jasanastojen luotettavuuteen vaikuttava suurin yksittäinen tekijä päivitystenajantasaisuus. Kaivattiin näkyviä, lyhyitä suomenkielisiä hakuohjeita, sekälaajempia palvelun käyttöohjeita omalle sivulleen.

Liite 9: Kysely-yhteenveto � Metropolia AMK,

kirjastoja tietopalvelut


Käyttävät ONKI-palvelua ensisijaisesti asiasanoitukseen uuden aineistonluomisessa, sekä tiedonhaun hakutermien määrittelyn apuna. Haun kohteenayleensä kaikki ontologiat ja sanastot. Hyödyllistä olisi, jos haluttuja ontologioitaja sanastoja voisi selata samassa näkymässä. Lisäksi käyttäjän olisi hyvä voidavalita näytettäväksi ainoastaan ensisijaiseksi luokitellun ontologian tai sanastonkäsite, mikäli käsite löytyisi useammasta ontologiasta ja sanastosta.

Ensisijaisena käyttöliittymänä ONKI1, sillä ONKI2 ikävämpi käyttää. ONKIkorvaisi ennen pitkää vanhemman VESA-käyttöliittymän. YSAn ryhmittelynmainitaan olevan hajanainen esimerkiksi terveysalan opinnoissa käsiteltävienammattiaineiden osalta (ontologioiden ja sanastojen ryhmittelynmahdollistaminen useammalla tavalla voisi olla yksi ratkaisu).

Palvelusta löytynyt informaatio pääasiassa hyvää � esimerkiksi lääketieteen jahoitotieteen sanoituksessa toivomisen varaa. Hyödyllisiä ontologioita jasanastoja, joita ONKI-palvelussa ei tällä hetkellä ole, ovat FinMESH jaHoidokki.

Liite 10: Kysely-yhteenveto � Suomen sydänliitto


Käyttävät ONKI-palvelua pääasiassa nettisivuilla julkaistavienasiantuntija-artikkeleiden asiasanoitukseen. Asiasanoituksen perusteella

Liitteet 15

käyttäjä voi hakea artikkeleita. Käyttävät terveyden ja hyvinvoinnin ontologiaaTEROa, sekä lääketieteellistä MeSH-asiasanastoa.

Päässeet testaamaan vasta vähän aikaa, sillä asiasanojen lisäämisessä ollutongelmia. Asiasanoituksessa olleita puutteita on pyritty paikkaamaanasiantuntijoilta kerättävillä asiasanalistoilla.

Ontologian ja sanaston toimivuudessa tärkeintä laajuus. Palvelun kirjasinkokokoetaan sopivana. Ovat kouluttaneet ja ohjeistaneet käyttäjiä itse.

Liite 11: Kysely-yhteenveto � Tampereen

kaupunginkirjasto


Käyttävät pääasiassa YSAa ja Kaunokkia kirjastoaineistojen luettelointiin(sisällönkuvailuun), sekä tiedonhakuun. Haku kohdistuu yleensä kaikkiinontologioihin ja sanastoihin. Siirtyminen eri ontologioiden ja sanastojen välillänähdään tarpeellisena � käsitteen alkuperällä ei aina merkitystä, mikäli se onkontrolloitu ja yleisesti käytössä oleva.

Palvelu syrjäyttäisi nykyiset perinteiset asiasanastot, mikäli kirjastot siirtyisivätontologioiden käyttöön valtakunnallisesti. Palvelussa tärkeää tulosten tarkkuus.Hyödylliseksi koettaisiin ONKI-palvelun integrointi käytettyihinkirjastojärjestelmiin, joita ovat muun muassa Aurora, Origo, PallasPro,Evergreen ja KOHA. Näissä järjestelmissä voitaisiin luetteloinnin yhteydessäsuorittaa reaaliaikainen asiasanatarkastus esimerkiksi YSOon, kun käyttäjäsyöttää asiasanan. ONKI-palvelun käyttöliittymään parannusehdotuksenahelppo palautteenantomahdollisuus ontologian tai sanaston ylläpitäjälle, josesimerkiksi haettu termi puuttuu.

Ontologioiden hyödyntämisen kannalta tärkeää on, että niiden käyttöön onsitouduttu yhteisesti ja ylläpito on keskitettyä.

Liite 12: Kysely-yhteenveto � Tampereen

yliopiston kirjasto


Käyttävät pääasiassa YSAa kirjojen ideksointiin. Löytyviä indeksitermejäkäytetään sisällönkuvailuun. Ei tarvetta useammille ontologioille tai sanastoille

Liitteet 16

yhtäaikaa. Tiedonhaku pääasiassa haulla (kohdistuen yhteen ontologiaan taisanastoon), vain vähän sanaston tai ontologian selaamista. ONKI-palvelun YSAkorvannut VESAn.

Kehitysehdotuksena hakukentän tyhjennyspainike, jonka painamisen yhteydessäkursori kohdistuu automaattisesti tyhjennettyyn kenttään. Haun nopeus erittäintärkeää.

Lihavoimaton 10:n pisteen Arial liian pientä tekstiä, joutuvat suurentamaankirjasinkokoa selaimesta (kyse ilmeisesti ONKI1:stä). Ontologioiden jasanastojen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä sanaston ajantasaisuus (uusiensanojen nopea päivitys), sekä palvelun käyttönopeus ja varmuus (sanat löytyvätja järjestelmä ei kaadu). Tarjottavan ohjeistuksen tulisi olla lyhyttä ja selkeää,pitkiä ohjeita ei jaksa lukea.

Liite 13: Kysely-yhteenveto � THL


Käyttävät pääasiassa terveyden ja hyvinvoinnin ontologiaa TEROaverkkosivustojen annotointiin, jatkossa myös suomalaista paikkaontologiaaSUOta, sillä maantieteellisiä paikkoja ei löydy TEROsta. Tiedonhakuunkäytetään melko paljon sanaston tai ontologian selaamista. Ensisijainenkäyttötarkoitus on löytää ontologiasta sopiva termi kuvaamaan dokumentinkeskeistä asiasisältöä.

Siirtyminen useamman eri ontologian tai sanaston välillä koetaan tarpeellisena,mutta haku kohdistetaan pääasiassa yksittäiseen ontologiaan tai sanastoon.

Kirjasinkoko sopiva ONKI1:ssä. Tarjottavat käyttöohjeet voisivat ollamonipuolisemmat ja kohdennettu myös satunnaisille käyttäjille, jotka eivättunne ontologioita vaan haluavat ainoastaan löytää käyttöönsä sopivanasiasanan.

Liite 14: Kysely-yhteenveto � Turun yliopisto /

Suomen historiaverkko


ONKI-palvelua käytetty muun muassa historiaontologian annotoinninyhteydessä termien tarkempien merkitysten tarkistamiseen, ontologioina

Liitteet 17

pääasiassa KOKO ja SAPO. Lisäksi käytössä ollut SAPOn entinenkäyttöliittymä paikkojen maantieteellisessä määrittämisessä � nykyinenintegrointi ONKIin hyvä muutos. Agricola voisi käyttää KOKOa ja HISTOa,joista jälkimmäisen jatkokehittämisestä organisaatiossa on keskusteltu.

Haun kohdistaminen pääasiassa yhteen ontologiaan tai sanastoon, jotensiirtyminen eri ontologioiden välillä ei oleellista. Lisäksi tiedonhaku yksinomaantietyillä hakusanoilla kohdistuen usein ennalta tiedettyihin tuloksiin, jollointärkeää haun nopeus, eikä esimerkiksi tulosten järjestys. Käsitteiden tiedoissakeskeistä käsitteen yläpuolella oleva taksonomia eli hakemistopuu, jonka avullasaadaan tietoa käsitteen tarkemmasta merkityksestä.

Agricola voisi hyödyntää ONKI-palvelun Widget-sovellusta erilaisten julkaisujenkuvailuun. Keskeistä sovellukselle on helppo integrointi lomakepohjiin jasovelluksen nopeus. ONKI-palvelu ei ole varsinaisesti korvannut mitään tiettyäaikaisempaa palvelua. Käyttöliittymän kirjasinkoko tällä hetkellä sopiva, eikäulkoasua tulisi muutenkaan muuttaa merkittävästi, vaikka nykyinen ei erityisenmahtava olekaan.

Liite 15: Kysely-yhteenveto � Valtion taidemuseo


Käyttävät ONKI-palvelua tällä hetkellä taidekokoelmien järjestelmässä, muttamahdollisuus käyttöön myös muissa kokoelmanhallinnan tietojärjestelmissä.Käytetään arkistoaineiston kuvailutietojen asiasanoitukseen. Mahdolliset muutyhteydet, joissa ONKI-palvelua voitaisiin käyttää koostuvatnäyttelynsuunnittelun tietojärjestelmistä, sekä viestinnän ja markkinoinnindokumentinhallinnasta. ONKI-palvelun YSO syrjäyttänytVESA-verkkosanaston taidekokoelmanhallinnassa lähes täysin.

Käyttävät ontologioista tällä hetkellä ainoastaan YSOa, mutta tarpeen olisivatmyös ontologisoitu Iconclass, SUO ja SAPO, TAO, VALO, sekä mahdollisestiKOKO, AAT, MASA, Kaunokki ja Allärs. Aineiston kuvailussa käyttävätpääasiassa yhtä ontologiaa kerrallaan, mutta jatkossa tiedonhaku voi kohdistuauseampaan käytettävään ontologiaan, jolloin siirtyminen useamman ontologianvälillä tulee tarpeeseen. Haku kohdistuu nykyisellään tyypillisesti yksittäiseenontologiaan tai ontologian/sanaston ryhmään. Ontologian selaamistasuoritetaan suhteellisen harvoin, kerran pari kuukaudessa.

Hakutuloksissa löydettävä kompromissi haun nopeuden ja näytettävienhakutulosten määrässä. Ontologian tai sanaston luotettavuuteen vaikuttavia

Liitteet 18

tekijöitä saavutettavuus, toimintavarmuus ja päivitysten luotettavuus.Erityisesti ONKI-selaimen toimintavarmuutta tulisi parantaa. YSOssa ollutyllättäviäkin käsiteketjuja ja hierarkioita � suurin osa informaation hakuunliittyvistä ongelmista koskee palvelun saatavuutta tai sanaston rajallisuuttasuhteessa toiminnan erikoisalaan. Hakutulokset vastanneet kohtuudella tarpeita,käsitteiden rinnakkaismerkitykset aiheuttaneet toisinaan päänvaivaa.

Ohjeistuksessa suurempi tarve olisi sanaston käytön opastukselleasiasanoituksen/aiheenkuvailun työvälineenä.

Liite 16: Kysely-yhteenveto � YLE


Voisivat käyttää ONKI-palvelua sopivien termien lähtökohtien löytämisellesisältöä kuvaamaan, sekä valittujen ontologioiden termistöjen liittämiseensisältöön. Tarvittavien ontologioiden tai sanastojen skaala hyvin laaja johtuenerityyppisistä sisällöistä ja tarpeista. Oltava riittävän yksinkertainen, jottatoimittaja voisi ottaa osaksi päivärutiineja ja käyttää tehokkaasti. Tällöintermien tarkasta kuvaavuudesta voidaan joustaa. Haasteenaliiketoimintatarpeisiin sopivan tarkkuuden ja kuvaavuuden löytäminen, silläliiketoimintavaatimukset näiltä osin kypsymättömät. ONKI-palvelu korvaisiaikaisemman vapaan asiasanoituksen.

Liikkuminen useamman eri ontologian välillä palvelussa keskeistä, sillä sisällötliittyvät useampaan eri kokonaisuuteen � tarpeita liittää eri näkökulmista asiaakäsitteleviin ontologioihin. Haun rajaus useamman eri ontologianjuurikäsitteisiin tarpeen, juurikäsite tulisi löytyä alakäsitteillä. Haun nopeustärkeää, yleensä tiedetään mitä suunnilleen haetaan � tärkeää myös nähdälöytyykö jotain sinne päin, mikäli haettua ei löydy. Todennäköinen sanastojentai ontologioiden selaaminen toimittajan päivittäisessä työssä harvinaista.

ONKI-palvelusta löytyvän informaation tulisi olla suoraan liitettävissäsisällöntuotantojärjestelmiin viittauksina. ONKI-selaimessa yhden ontologiansisällä tärkeää paluu nollatilaan. Mahdollisena hyödyllisenä ominaisuutenakoettiin viimeksi katseltujen tai haettujen historia. Olleet tyytyväisiä palvelunhakutuloksiin, jotka ovat toimineet yleensä lähtökohtana mahdollistenparempien käsitteiden selaamiselle. Palvelun käyttöön voidaan kouluttaa, jotenohjeistus ennemmin muistiinpalautusohjeistusta kuin tarkkaa, mitä tällätehdään -tyylistä.

Liitteet 19

Liite 17: Heuristisen arvioinnin esitetyt

käytettävyysongelmat � ONKI2

Nro Ongelma Heuristiikka Vak. Parannusehdotus

1 Termiä ei esitetä tulos-laatikossa osana hierar-kiapuuta, jolloin käyttä-jä ei saa nopeasti kuvaatermin sijainnista hie-rarkiassa.

Tunnistamisenasettaminenmuistamisenedelle

3 Esitetään termi osanahierarkiaa.

2 Termin rinnakkais-termejä ei esitetätuloslaatikossa osanahierarkiapuuta, jol-loin käyttäjä ei saanopeasti kuvaa rinnak-kaistermien sijainnistahierarkiassa.


2 Esitetään rinnakkais-termit osana hierarki-aa.

3 Ontologian tai sanastonetusivulla ei voi selatasuoraan koko ontologiaatai sanastoa.

Käytön jousta-vuus ja tehok-kuus

4 Mahdollistetaan on-tologian tai sanastonetusivulla koko on-tologian tai sanastonselaaminen esimerkiksierillisellä välilehdellä.

4 Tietyillä ontologiakoh-taisilla etusivuilla eiilmaista käyttäjälle,minkä numerokoodauk-sen mukaan ontologiatai sanasto on ryhmitel-ty.

Opastus ja oh-jeistus

2 Kerrotaan ontologia-kohtaisella etusivullanumerokoodauksenperuste. Voidaanmyös mahdollistaajärjestäminen muunnumeroluokituksenmukaan.

5 Mikäli käyttäjä ei tie-dä mistä ryhmästä taiaakkosesta termin tuli-si löytyä, joutuu hän se-laamaan lävitse useam-pia eri ryhmiä tai aak-kosia.


3 Mahdollistetaan onto-logian tai sanaston jär-jestäminen useammal-la tavalla, sekä mah-dollistetaan koko onto-logian tai sanaston se-laaminen.

Liitteet 20


6 YSOn ontologiakohtai-sella etusivulla kirjai-men å kohdalle on lis-tattu Åvikin kartano,mutta siirryttäessä å-kirjaimen hakusivulle eihakutuloksia löydy.

Virheiden estä-minen

3 Varmistetaan, et-tä käyttöliittymäänimplementoitu hakutoimii.

7 Ontologiakohtaisellaetusivulla juurikäsite-jaottelussa näytetäänesimerkkinä viisi aak-kosjärjestyksessä en-simmäistä termiä.Ensimmäisten termienollessa samantyylisiäkäyttäjä ei saa kattavaakuvaa juurikäsitteenalaisista käsitteistä.


1 Valitaan esimerkkiter-mit satunnaisesti.

8 Ontologiakohtaisellaetusivulla juurikäsite-jaottelussa näytettävienesimerkkikäsitteidenkohdalla ei ilmaista,miksi juuri kyseisetkäsitteet näytetään.


1 Ilmaistaan käyttäjälle,että termit ovat kysei-sen juurikäsitteen, aak-kosen tai ryhmän esi-merkkitermejä.

9 Ontologiakohtaisellaetusivulla juurikäsit-teet, ryhmät tai aakko-set on esitetty kolmessasarakkeessa riveittäinlukujärjestyksen kul-kiessa vasemmaltaoikealle ja rivi ker-rallaan. Käyttäjällejaottelun selaaminen onhidasta.


3 Järjestetään juurikä-sitteet, ryhmät ja aak-koset allekkain yhteensarakkeeseen, jolloinniiden selaaminen onnopeampaa.

Liitteet 21


10 Ontologioiden ja sanas-tojen juurikäsitteiden,ryhmien ja aakkos-ten sisältö esitetäänhakutuloksina hakusi-vun tyyppisellä sivulla,vaikka käyttäjä ei koetekevänsä hakua, vaanvalitsee juurikäsitteen,ryhmän tai aakkosenontologian tai sanastonetusivulta.

Yhteneväisyysja standardit

2 Tehdään hakutulossi-vusta enemmän on-tologian tai sanastonselaussivu korostamal-la valittua juurikäsitet-tä, ryhmää tai aakkos-ta, sekä muuttamal-la hakupalkin sijaintisamaksi kuin ontolo-giakohtaisella etusivul-la. Lisäksi muutetaankäytetty sana tulok-set, esimerkiksi sanaksitermit.

11 Siirryttäessä antamaanpalautetta yksittäisentermin kohdalta, eipalautelomakkeeseensiirry automaattises-ti tietoa kyseisestätermistä.


1 Mahdollistetaan pa-lautteeseen siirtymi-nen tai palautteenantaminen suoraanyksittäisen terminyhteydestä.

12 Koko palvelun laajui-sesta navigaatiopalkistalöytyy linkkejä palvelunulkopuolisille sivustoil-le. Linkit ovat palvelunsisäisten linkkien yhtey-dessä.

Järjestelmänkontrollin säi-lyttäminenkäyttäjällä

3 Erotetaan ulkopuolisil-le sivustoille vievät lin-kit palvelun sisäisis-tä linkeistä navigaatio-palkissa tai siirretäänne muuhun yhteyteen.

13 Palvelun etusivulta löy-tyvässä hakupalkissa onradio button valinnallemistä ontologioista hae-taan, mutta vaihtoehto-ja on vain yksi (kaikki).

Esteettinen jaminimalistinensuunnittelu

2 Poistetaan radio but-ton ja ilmaistaan haunkohdistuvan kaikkiinontologioihin ja sa-nastoihin tekstillä.Toinen vaihtoehto onmahdollistaa yksit-täisen ontologian taisanaston valinta.

Liitteet 22


14 Palvelun etusivulta löy-tyvällä hakupalkilla eivoi hakea yksittäisestäontologiasta tai sanas-tosta. Yksittäistä onto-logiaa tai sanastoa ei voivalita.


2 Mahdollistetaan yksit-täisen ontologian taisanaston valitseminenalasvetovalikolla.

15 Aikakauslehtisanastonetusivun leivänmuru-polussa ei esitetä jul-kaisijaa, vaikka esimer-kiksi YSOssa esitetäänFinnONTO-konsortio.


1 Esitetään julkaisijaosana leivänmurupol-kua kaikissa ontolo-gioissa ja sanastoissa,tai poistetaan kaikista(käyttäjä tulee vainharvoissa tilanteis-sa julkaisijan sivunkautta ontologian taisanaston etusivulle).

16 YSOn termit on linki-tetty joihinkin ontolo-gioihin, jolloin käyttäjäei joissain tilanteissa tie-dä, mitkä termit ovaterityisontologian tai -sanaston omia termejä.


1 Ilmaistaan termien yh-teydessä, mikäli ter-mi on ontologian taisanaston alkuperäinentermi.

17 Hakupalkissa haku-tuloksista näytetäänainoastaan kymmenenensimmäistä, vaikkakäyttäjälle näytetääntulosten kokonaismää-rä.


2 Sallitaan käyttäjällekaikkien tulosten se-laaminen ehdottavassahaussa, tai poiste-taan hakutulosmäärännäyttäminen.

18 Hakupalkin yhteydessäolevassa kielivalikossaon tarjolla kieliä, jotkaeivät ole käytössä mis-sään ontologiassa taisanastossa.


3 Suodatetaan tarjot-tavat kielet kaikkienontologioiden ja sa-nastojen käytössäolevien kielien mu-kaan (tai tarjotaanmanuaalisesti ne kie-let, joiden tiedetäänolevan käytössä).

Liitteet 23


19 Hakupalkkia käytet-täessä käyttäjä ei tiedämilloin ehdotettujatuloksia haetaan (käyt-täjä ei näe, että hetkenkuluttua tuloksia ontarjolla).

Järjestelmän ti-lan näkyvyys

2 Näytetään käyttäjäl-le latausanimaatio,kun ehdottava ha-ku hakee näytettäviäehdotuksia.

20 Palvelun etusivulla näy-tettävien ontologia- jasanastokuvausten kieletvaihtelevat ja kuvauksetesitetään kunkin ontolo-gian tai sanaston koh-dalla tietyllä kielellä,vaikka ontologia tai sa-nasto tukisi myös muitakieliä.


1 Näytetään käyttäjälleesimerkiksi ikoneillaontologian tai sa-naston pääkieli jamahdolliset muuttuetut kielet.

21 Palvelun etusivullalistattujen ontolo-gioiden ja sanastojenkuvauksien pituudetvaihtelevat suuresti janiiden pituutta ei olerajoitettu. Kuvauksetpidentävät listaa.


2 Asetetaan etusivullanäytettäville kuvauk-sille maksimipituus.

22 Palvelun etusivulla esi-tetään piilotettua, tek-nistä tekstiä valkoisellavärillä.


1 Estetään käyttäjänkannalta tarpeetto-mien tekstien tulostus.

23 Palvelun etusivun selai-messa näkyvä otsikkomuuttuu mahdollis-ten ontologia/sanasto-suodatusten mukaan.Esimerkiksi: ONKI2Unselect Yleiskäsitteetin facet Aiheen mukaan


3 Poistetaan ominaisuustai muutetaan otsikonformaattia käyttäjäys-tävällisempään muo-toon, kuten ONKI2 |Yleiskäsiteontologiatja -sanastot

Liitteet 24


24 Palvelun käyttöliitty-mä venyy rajattomastikäytettävän resoluu-tion mukaan ja suurillaresoluutioilla käyttö-liittymäelementtienetäisyydet kasvavatsuuriksi.


3 Asetetaan sivujen si-sällölle kiinteä leveys,jota noudatetaan reso-luutiosta huolimatta.

25 Navigaatiopalkin linkitrivittyvät useaan riviinja siirtävät muuta si-sältöä alaspäin, kun se-laimen ikkunan leveyttäpienennetään.


3 Asetetaan linkit kiin-teälevyisen divin si-sään, jonka koko eimuutu, vaikka selai-men ikkunan leveyttäpienennettäisiin.

26 Käyttöliittymän kieltämuutettaessa onto-logian tai sanastonkuvauksen kieli ei muu-tu ontologiakohtaisellaetusivulla. Koskee myöslisätietoa-linkkiä.


4 Tuotetaan jokaisel-le ontologialle jasanastolle, jotka tar-joavat kuvauksen, omakuvaus kaikilla käyt-töliittymän kolmellakielellä, tai piilotetaankuvaus, mikäli sitä eiole saatavilla pyyde-tyllä käyttöliittymänkielellä.

27 Palvelun etusivulla ole-vasta kappalelukemastaei kerrota, mihin se liit-tyy. Englanniksi luke-ma on huomattavastikuvaavampi (esimerkik-si: 83 hits).


1 Ilmaistaan kappalelu-keman yhteydessä, et-tä kyse on ontologioi-den ja sanastojen luku-määrästä.

28 Palvelun kirjasinkokoon tavanomaista suu-rempi, jonka johdostanäytölle mahtuu vä-hemmän informaatiota.


2 Pienennetään kirjasin-kokoa oletuksena jamahdollistetaan kirja-sinkoon muuttaminenkäyttöliittymässä.

Liitteet 25


29 Tietyillä hakutulos-sivuilla siirryttäessäseuraavalle tulossivulletulee ilmoitus sorry, nohits, vaikka hakutu-loksia pitäisi vielä ollajäljellä.



30 Palvelun termikoh-taiset URL-osoitteeteivät ole havainnol-lisia. Esimerkiksitermillä Y107257 (geo-hydrologia) on osoite:http://www.yso.�/onki2/search?c=http%3A%2F%2Fwww.yso.�%2Fonto%2Fysa%2FY107256


3 Muutetaan termi-kohtaiset osoitteetesimerkiksi muotoon:http://www.yso.�/onki2/ysa/Y107256

31 Termikohtaisen sivunselaimen otsikko ei oleyksilöllinen (esimerkiksikirjanmerkkejä varten),vaan muotoa: ONKI2 ::Hae


3 Muutetaan termikoh-taisten sivujen otsi-kot esimerkiksi muo-toon: ONKI2 | YSA -geohydrologia

32 Mikäli hakutuloksiaei löydy, virheilmoitussorry, no hits esitetäänenglanniksi käytetystäkäyttöliittymän kielestähuolimatta.


2 Muutetaan virheil-moitus noudattamaankäyttöliittymän kieli-valintaa.

33 Palvelun etusivulla onlistattuna ontologioitaja sanastoja, joita ei voivalita.


2 Suodatetaan pois neontologiat ja sanastot,jotka eivät ole käyttä-jän valittavissa.

34 Haettasessa YSAn on-tologiakohtaiselta etusi-vulta hakusanalla Tor-nio, näyttää ennustavahakutuloslistaus 33 osu-maa, mutta hakutulos-listauksessa tuloksia eilöydy.



ontologiapalvelun kÄyttÖliittymÄn jatkokehitys · työn ohjaaja: fm jouni uominent tässä...

Documents