haapajÄrven vetovoimaisuus yksilÖn nÄkÖkulmasta · ki‐imagon merkityksestä ja luomisesta...
TRANSCRIPT
Timo Kupsala & Elisa Palola
HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUS YKSILÖN
NÄKÖKULMASTA
Opinnäytetyö KESKI‐POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU HAAPAJÄRVI Liiketalous Joulukuu 2006
SISÄLTÖ Sivunumero TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen tausta 1 1.2 Tutkimustehtävät ja rajaus 3 2 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI 6 2.1 Väestö 6 2.2 Elinkeinoelämä 8 2.3 Palvelut 9 2.4 Vapaa‐ajan mahdollisuudet 11 2.5 Ympäristö 11 3 ELÄMÄÄ MAASEUTUKAUPUNGISSA 14 3.1 Asuin‐ ja elinympäristö 14 3.1.1 Maaseutua vai kaupunki – rajanvedon ongelma 14 3.1.2 Asuinympäristö kilpailutekijänä 16 3.1.3 Asuinympäristö yksilön näkökulmasta 20 3.1.4 Vetovoimaisuuden kehittäminen 21 3.2 Kaupunki‐imago 24 3.2.1 Imago käsitteenä 25 3.2.2 Kaupunki‐imagon merkitys 26 3.2.3 Kaupunki‐imagon luominen 28 3.3 Tulevaisuuden näkymiä 32 3.3.1 Yhteistyö – seudullisuus 33 3.3.2 Palvelut tulevaisuudessa 35 3.3.3 Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet 37 3.4 Yhteenveto 39 4 MAASEUDULLE MUUTTAMINEN 42 4.1. Muuttoliike 42 4.2 Muuttomotiivit 45 4.2.1 Muuttomotiivien luokittelu 45 4.2.2 Opiskelu ja työ 47 4.2.3 Asunto ja asuinympäristö 48 4.2.4 Hyvinvointi 50 4.3 Muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun 51 4.4 Vetovoimaisuus 55 4.5 Maaseudulle muuttajat 58
4.5.1 Maaseudulle muuttajien luokittelu 58 4.5.2 Asuinympäristömuuttajat 59 4.5.3 Elämäntilannemuuttajat 60 4.5.4 Paluumuuttajat 61 4.6 Työssäkäyntiliikenne ja muuttoliike 62 4.7 Yhteenveto 63 5 EMPIIRINEN TUTKIMUS 66 5.1 Tutkimuksen aihe 66 5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 66 5.3 Tutkimuksen rajaus ja kohdejoukko 67 5.4 Tutkimusongelmat 68 5.5 Otanta‐ ja tutkimusmenetelmät 68
5.6 Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus 69 5.7 Kuvaus tiedonkeruusta ja tutkimusaineistosta 71 6 TUTKIMUSTULOKSET 73 6.1 Mielikuva 73 6.2 Ympäristö 75 6.3 Palvelut 78 6.4 Muuttamisen syitä 80 6.5 Muita tekijöitä 84 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 92 7.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 92 7.2 Kehittämisehdotukset 92 7.3 Tutkimuksen luotettavuustarkastelu 95 7.4 Tutkimuksen onnistuminen ja arviointi 96 LÄHTEET 98 LIITTEET
KESKI‐POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalouden koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Markkinointi ja viestintä Tekijät: Elisa Palola ja Timo Kupsala Opinnäytetyön nimi: Haapajärven vetovoimaisuus yksilön näkökulmasta Työn ohjaaja: Eija Lappalainen Työn tarkastaja: Eija Lappalainen Opintojen aloitusvuosi: 2004 Valmistumisvuosi: 2007 Sivumäärä: 101 TIIVISTELMÄ Jo vuosikymmenien ajan muuttoliike on Suomessa voimakkaasti suuntautunut suurimpiin kaupunkeihin pois maaseudulta. Etenkin nuoret muuttavat pois, joten väestön vanheneminen ja ikärakenteen vääristyminen ovat suuri uhka maaseudul‐le. Tästä syystä maaseudun vetovoimaisuuden tutkiminen on tärkeää. Haapajärvi on muiden maaseutukaupunkien tavoin ollut muuttotappiollista aluet‐ta, joten Haapajärven yrittäjät kokivat tärkeäksi tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat Haapajärven vetovoimaisuuteen. Tutkimuksen avulla selvitettiin millainen Haa‐pajärvi on asuinpaikkana, mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttoon ja sieltä poismuuttoon sekä millainen on Haapajärven kaupunki‐imago. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan elämää maaseutukaupungissa ja maa‐seudulle muuttamista. Luvussa selvitetään asuin‐ ja elinympäristöä, kaupunki‐imagon merkitystä ja sen luomista. Lisäksi tarkastellaan muuttoliikettä yleisesti sekä selvitetään keitä muuttajat ovat, millaiset ovat heidän muuttomotiivit sekä millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on maaseutuun. Empiirisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kirjekyselyä, joka koostui strukturoiduista ja avoimista vastausvaihtoehdoista. Tutkimuksen kohde‐joukoiksi valittiin Haapajärvelle muuttaneet, Haapajärveltä poismuuttaneet sekä toiselta paikkakunnalta Haapajärvellä työssäkäyvät. Tutkimusosuudessa selvite‐tään kohdejoukkojen mielikuvia Haapajärvestä sekä heidän arvioita Haapajärven ympäristöstä ja palveluista. Lisäksi selvitetään kohdejoukkojen vetovoimatekijöi‐tä, muuttamisen syitä sekä asumiseen liittyviä asioita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Haapajärveä pidetään turvallisena, edullisena asuinpaikkana, puhtaana ja maisemiltaan kauniina. Sosiaali‐ ja terveyspalvelut se‐kä muut palvelut olivat Haapajärvellä kohdallaan. Sen sijaan Haapajärveä ei pi‐detty kasvavana, kehittyvänä eikä aktiivisena. Kaupungin yleisilme, tiestöt sekä kulttuuri‐ ja vapaa‐ajanmahdollisuudet koettiin huonoiksi.
Avainsanat: muuttoliike, asuin‐ ja elinympäristö, kaupunki‐imago, vetovoima
CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Degree Programme in Business and Administration Option: Marketing and Communication Authors: Elisa Palola ja Timo Kupsala Name of thesis: Attraction of Haapajärvi from Individual Point of View Supervisor: Eija Lappalainen Inspector: Eija Lappalainen Starting year of studies: 2004 Year of graduation: 2007 Number of pages: 101 ABSTRACT For many decades the increasing migration of people in Finland has been away from the countryside to the largest cities. Especially the young people move away. So the decline of the population and distortion of its structure is a big threat to the countryside. For that reason attraction of the countryside is an important thing to study. Haapajärvi, like the other provincial towns, has suffered from loss of population. Therefore entrepreneurs wanted to find out the attraction of Haapajärvi. By means of a research we wanted to know, what kind of a place Haapajärvi is to live in, why people move to and from Haapajärvi, and what is Haapajärvi’s town image like. In the theoretical section we examined living in the countryside and moving to the countryside. The theoretical part deals with living environment, and the meaning and creating of the town image. In addition the migration of people is studied generally; who are moving, what kind of motives they have for moving and what kind of effect the migration of people has on the countryside. In the empirical research we made a mail questionnaire. We collected material by means of given options and open‐end questions. The target groups of the research were chosen as follows: people who had moved to and from Haapajärvi and resi‐dents of other municipalities working in Haapajärvi. We studied their opinions of Haapajärvi and their estimates of environment and services. Besides that we ex‐amined factors of attraction, motives for moving and things related to living. The research showed that Haapajärvi is a safe and advantageous living place and the scenery is beautiful. Social and health services and the other services are good in Haapajärvi. By contrast Haapajärvi is not considered a growing, developing or active town. The overall view of the town, streets and opportunities of culture and spare time are also quite poor. Key words: migration of people, living environment, town image, attraction1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Maaseudun vetovoimaisuustekijät ovat nousseet tärkeäksi pohdinnan aiheeksi
viime vuosina Suomessa. Maaseutu on kärsinyt muuttotappiosta jo usean vuosi‐
kymmenen ajan. Muuttoliike onkin voimakkaasti suuntautunut suurimpiin kas‐
vukeskuksiin. Odotukset muuttoliikkeen vähenemiseksi ovat turhia, sillä viime
vuosina muuttoliike on vain kiihtynyt. Tärkeäksi tuleekin miettiä, mitkä ovat niitä
maaseudun vetovoimaisuustekijöitä, joilla mahdollisesti muuttotappiota saataisiin
pienennettyä.
Opinnäytetyössä selvitämme Haapajärven vetovoimaisuustekijöitä. Haapajärvi on
muiden maaseutukaupunkien tavoin ollut muuttotappiollista aluetta. Haapajär‐
ven yrittäjät kokivat tärkeäksi tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat Haapajärvellä
työssäkäyvien muuttohalukkuuteen paikkakunnalle. Opinnäytetyön tekijöinä laa‐
jensimme vetovoimaisuusilmiön tutkimisen näkökulmaa. Halusimme selvittää nii‐
tä tekijöitä, jotka vaikuttavat Haapajärvelle muuttoon ja sieltä poismuuttoon. Li‐
säksi päätimme tutkia millainen Haapajärvi on asuinpaikkana. Mitkä tekijät hou‐
kuttelevat Haapajärvelle tai mitkä tekijät voisivat houkutella? Huomasimme tär‐
keäksi ja ajankohtaiseksi selvittää kaupungin vetovoimaisuutta edistäviä sekä
muuttotappion syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haapajärven Yrittäjät Ry:n toi‐
mesta on kevään 2006 aikana perustettu kaupungin vetovoimaisuuden edistämi‐
seksi ”Tulevaisuus ja yhteistyö ‐hankeʺ, johon tämä opinnäytetyö sisältyy.
Haapajärvi sijaitsee Nivala‐Haapajärvi ‐seutukunnan ytimessä. Seutukunta on Ou‐
lun läänissä, Pohjois‐Pohjanmaalla ja siihen kuuluu Haapajärven lisäksi neljä kun‐
taa. Haapajärven väkiluku on pienentynyt 1950‐luvulta lähtien ja ennusteiden
mukaan väkiluku pienenee jatkossakin. Elinkeinoelämä on kuitenkin vireää muut‐
totappiovuosista huolimatta. Alkutuotannon työllistävä vaikutus on pienenemäs‐
sä, kun jalostus ja palveluelinkeinot työllistävät suuren osan. Merkittäviä kymme‐
niä työntekijöitä työllistäviä yrityksiä on kohtuullisesti. Haapajärven palveluista
etenkin koulutuspalvelut ovat monipuoliset. Vapaa‐ajanviettomahdollisuuksia
löytyy monipuolisesti musiikin alalta, kulttuurista ja etenkin urheilusta. (Kalajoki‐
laakson kotiseutuhakemisto 2004, 102–103; Kuntapuntari 2003, 50–51.)
Paikkakunnan vaihtaminen on monille suuri muutos ja pitkän harkinnan tulos.
Keskeisimpinä tekijöinä muuttopäätöksissä ovat toimeentulon turvaaminen, tuttu
ja turvallinen ympäristö sekä sosiaaliset suhteet. Sotarauta, Mustikkamäki ja Lin‐
nanmaa toteavat, että pienet kaupunkiseudut eivät voi tarjota samanlaista asuin‐
ja elinympäristöä kuin suuret kaupungit, mutta niiden on mahdollista nostaa esille
omia erityispiirteitään ja luoda niiden varaan uusia ratkaisuja. Luonnon sekä uu‐
sien asuinratkaisujen korostaminen maaseutukaupunkien markkinoinnissa voisi
olla olennaista. Hyvä asuinympäristö nähdäänkin yhä selkeämmin yhtenä kunnan
menestystekijänä. Ympäristöllä on lisäksi merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään
positiiviseen kuvaan – kunnan vetovoimaisuuteen. (Raunio 2004, 9.)
Myös seutujen imagon rakentamisen merkitys kasvaa seutujen välisen kilpailun
kiristyessä. Imago on tärkeä kaupungin kilpailutekijä, sillä se nostaa kaupungin
esille lukuisten vastaavien joukosta. Imago on tärkeä tekijä, sillä se kertoo ihmisille
niistä seudun positiivisista ominaisuuksista, jotka heitä seudulle mahdollisesti
houkuttelisivat. Vaikka yksilön näkökulmasta imago sinänsä ei olisi olennainen
kriteeri asuinseudun valinnassa, se on tärkeä elementti media‐ ja informaatioyh‐
teiskunnassa toimivan kaupungin kilpailukyvylle. (Raunio 2001, 146.)
Tärkeää oli selvittää ne maaseutukaupunkien vetovoimatekijät, joilla muuttoliiket‐
tä saataisiin suunnattua maaseudulle. Aholan ja Ilolan mielestä maaseudun ja
maaseutukaupunkien vetovoimatekijöistä tärkeimpänä korostuu asuinympäristön
merkitys. Rauhallisuus, turvallisuus, luonnonläheisyys, väljyys, edullinen hintata‐
so, metsät ja maalaiskyläympäristö ovat maaseudun etuja kaupunkeihin verrattu‐
na. Toisaalta myös hyvällä taajamaympäristöllä on merkittävä vaikutus ihmisten
jäämiseen ja tulemiseen alueelle. Taajamaympäristö kertoo kunnan kehityksestä ja
nykytilasta, mitaten samalla kunnan vetovoimaisuutta. (Aho & Ilola 2004, 47.)
Muuttoliikkeessä on joka tapauksessa huomattavissa merkittäviä tekijöitä. Netto‐
muutto suuntautuu entistä harvemmille seuduille, muutamiin kasvukeskuksiin ja
niiden ympäristöön. Tämä vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muutto‐
tappioalueilla. Lisäksi muuttoliike keskittyy voimakkaimmin aktiiviväestöön ja
nuoriin. Huolestuttavaa onkin se, miten voimakas muuttoliike vaikuttaa maaseu‐
dun kuntiin. Takala ja Karppi (2003, 31–34) korostavat sitä, että inhimillisen pää‐
oman keskittyessä kasvukeskuksiin, maaseutu menettää suuren osan tietotaidos‐
taan nuorten ja ammattitaitoisten muuttaessa pois. Nuoren lähtö paikkakunnalta
merkitseekin rajua ikärakenteen muutosta. (Takala & Karppi 2003, 31–34.)
Tulevaisuuden kehitystä on kuitenkin hankala ennustaa. Suuntautuuko muutto‐
liike tulevaisuudessakin yhä enenevissä määrin suuriin kasvukeskuksiin? Miten
käy maalaiskaupunkien? Tulevaisuusraportin mukaan mitä syvemmälle yhä no‐
peammin muuttuvaan tietoyhteiskuntaan työnnytään, sitä epävakaammalta ja yl‐
lätyksellisemmältä tulevaisuus näyttää. (Tulevaisuusraportti 2003, 25–26.)
1.2 Tutkimustehtävä ja rajaus
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville Haapajärven vetovoimatekijöitä yksi‐
lön näkökulmasta, millainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana. Tarkoituksena
oli myös selvittää mitkä tekijät vaikuttavat muuttohalukkuuteen Haapajärvelle ja
mitä kohdejoukkoihin kuuluvat ylipäätään ajattelevat Haapajärvestä. Lisäksi tut‐
kimuksen tavoitteena oli saada tietoa Haapajärven kehitettävistä kohteista ja toi‐
menpide‐ehdotuksista vetovoimaisuuden edistämiseksi.
Tutkimus rajattiin käsittelemään Haapajärven vetovoimaisuutta yksilön näkökul‐
masta ja tutkimuksen kohdejoukoiksi valittiin kolme vetovoimaisuuden ja
muuttoliikkeen kannalta merkittävää joukkoa:
− Haapajärvelle 2000–2005 välisenä aikana muuttaneet
− Haapajärveltä vuonna 2005 poismuuttaneet sekä
− Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt.
Tutkimuksen pääongelmaksi määriteltiin seuraava:
− millainen Haapajärvi on asuinpaikkana?
Alaongelmien avulla haluttiin saada selville seuraavia asioita:
− millainen on Haapajärven imago
− millainen on Haapajärven ympäristö
− millainen on Haapajärven palvelutarjonta
− mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen
− millä keinoilla Haapajärven vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä?
Empiirisessä tutkimuksessa otos oli 100 kpl jokaisesta kohderyhmästä eli kokonai‐
suudessaan otoskoko oli 300 kpl. Otantamenetelmänä käytettiin Haapajärvelle
muuttaneiden ja Haapajärveltä poismuuttaneiden osalta Maistraatin tekemää sa‐
tunnaisotantaa. Haapajärvellä työssäkäyvät tavoitettiin Haapajärvisten yrityksien
avustuksella. Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.
Opinnäytetyössä käsitellään tutkimuksen tausta‐osiossa mainittuja asioita syvälli‐
semmin. Erityisesti pohditaan maaseudun vetovoimatekijöitä, asuin‐ ja elinympä‐
ristöä sekä maaseudulle muuttamista. Opinnäytetyön on koostettu siten, että joh‐
danto on ensimmäinen luku, jossa kerrotaan hieman opinnäytetyön taustaa. Joh‐
dannossa selvitetään myös tutkimuksen aihe, tavoitteet sekä rajattu tutkimusai‐
neisto. Tutkimusongelmat pää‐ ja alaongelmineen sekä tutkimusmenetelmät kar‐
toitetaan myös tässä luvussa. Toisessa luvussa käsitellään Haapajärven kaupun‐
kia; sen kehitystä, historiaa, mahdollisuuksia sekä erilaisia tilastotietoja.
Kolmannessa ja neljännessä luvussa keskitytään kirjallisuuskatsaukseen. Elämää
maaseutukaupungissa luvussa selvitetään asuin‐ ja elinympäristöä. Siinä kerro‐
taan maaseudun ja kaupungin määritelmistä, asuinympäristöstä kilpailutekijänä
sekä vetovoimaisuuden kehittämisestä. Samassa luvussa kerrotaan myös kaupun‐
ki‐imagon merkityksestä ja luomisesta sekä maaseudun tulevaisuuden näkymistä.
Maaseudulle muuttaminen luvussa tarkastellaan muuttoliikettä yleisesti. Luvussa
kerrotaan keitä muuttajat ovat, millaiset ovat heidän muuttomotiivit sekä millaisia
vaikutuksia muuttoliikkeellä on maaseutuun. Luvussa perehdytään myös veto‐
voiman merkitykseen maaseudun muuttoliikkeen kannalta.
Empiirisen tutkimuksen toteutus on viidennessä luvussa, josta käy ilmi kaikki tut‐
kimuksen toteuttamiseen liittyvät seikat. Osiossa kerrotaan tarkemmin tutkimuk‐
sen aihe, tarkoitus, tavoitteet, rajaus, kohdejoukko ja tutkimusongelmat. Osiossa
käy ilmi myös otos‐ ja otantamenetelmät, tutkimusmenetelmät sekä kuvaus tie‐
donkeruusta ja tutkimusaineistosta.
Tutkimuksen tulokset esitellään kuudennessa luvussa. Tutkimuksen tuloksista kä‐
sitellään mielikuvaa, ympäristöä, palveluita, muuttamisen syitä sekä muita tekijöi‐
tä. Yhteenveto, johtopäätökset kehittämisehdotuksineen ovat kartoitettu lopuksi
luvussa seitsemän.
2 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
Haapajärven kaupunki sijaitsee Pohjois‐Pohjanmaalla Kalajoen yläjuoksulla. Reis‐
järveltä alkava Kalajoki laajenee Haapajärven kaupungin keskustan kohdalla
Haapajärveksi. Kaupunki kuuluu Nivala‐Haapajärvi ‐seutukuntaan ja se sijaitsee
seutukunnan ytimessä. Seutukunnassa on Haapajärven lisäksi neljä muuta kuntaa,
jotka ovat Nivala, Reisjärvi, Pyhäjärvi ja Kärsämäki. Haapajärveltä on matkaa kan‐
tatie 87 pitkin Ylivieskaan 55 km ja Iisalmeen 100 km. Haapajärveltä on matkaa
Ouluun 160 km ja Jyväskylään 180 km. Haapajärveltä on myös rautatieyhteys Yli‐
vieskaan ja Iisalmeen.
1.2 Väestö
Haapajärven väkiluku kasvoi voimakkaasta vuodesta 1800 vuoteen 1950. Tämän
jälkeen väkiluku on pienentynyt. Haapajärven väkiluku oli 2005 7 884 asukasta,
jolloin väestöntiheys oli 10,43 as/km² (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004,
98; Kuntapuntari 2003, 50.)
Haapajärven väkiluku on kehittynyt 1900‐luvulta seuraavasti:
- vuonna 1900 5000 asukasta,
- vuonna 1950 9405 asukasta,
- vuonna 2000 8300 asukasta.
Ennusteiden mukaan Haapajärven väkiluku näyttäisi pienenevän tulevaisuudes‐
sakin. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana Haapajärvi asukasluku tipahtaisi ennus‐
teen mukaan 12,4 % eli 1 022 asukasta. Huoltosuhteen (alle 15‐ ja yli 65‐vuotiaiden
määrä 100:aa 15–64‐vuotiasta kohti) muutos olisi 17,2 %. (Kuntapuntari, 2003, 50–
51). Taulukossa 1 on esitetty Haapajärven väestön kehittymisen ennuste vuoteen
2020 saakka.
TAULUKKO 1. Haapajärven väestö vuonna 2000 sekä väestön ennuste vuosille
2010 ja 2020 (www.kunnat.fi.)
2000 2010 2020
Alle 14‐vuotiaat 1 843 1 504 1 343
15–64‐vuotiaat 5 104 4 736 4 041
Yli 65‐vuotiaat 1 289 1 424 1 830
Väestö yhteensä 8 236 7 664 7 214
Huoltosuhde 61,4 61,8 78,5
Haapajärvi on monien muiden maaseutukaupunkien tavoin kärsinyt muuttotap‐
piosta jo useiden vuosien ajan. Nettomuutto on ollut viimeksi positiivinen vuonna
1992. Viime vuosina Haapajärvi on kärsinyt voimakkaasta negatiivisesta netto‐
muutosta. Taulukossa 2 on esitetty Haapajärven muuttoliike vuodesta 1985 vuo‐
teen 2005 asti. (www.kunnat.fi.)
TAULUKKO 2. Haapajärven muuttoliike (www.kunnat.fi)
Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 1985 250 251 ‐1 1986 194 242 ‐48 1987 198 213 ‐15 1988 223 265 ‐42 1989 208 306 ‐98 1990 272 294 ‐22 1991 219 237 ‐18 1992 200 190 10 1993 158 195 ‐37 1994 197 265 ‐68 1995 177 264 ‐87 1996 225 280 ‐55 1997 228 281 ‐53 1998 265 359 ‐94 1999 208 372 ‐164 2000 246 351 ‐105 2001 272 377 ‐105 2002 267 313 ‐46 2003 245 339 ‐94 2004 297 376 ‐79 2005 233 381 ‐148
2.2 Elinkeinoelämä
Haapajärven elinkeinoelämä on monipuolista. Palveluala on paikkakunnalla vah‐
va työllistäjä. Teollisuudessa vahva saha‐ ja puunjalostusteollisuus on saanut rin‐
nalleen metalli‐ ja konepajateollisuutta. Elinkeinopalveluita tuotetaan kehittämis‐
yhtiö NIHAK Oy:n toimesta ja yrityksille tarjottavat toimitilapalvelut Haapajärven
Kehityskeskus Oy:n toimesta. Haapajärvi on edellä mainittujen palveluiden lisäksi
vahvasti mukana myös muussa seudullisessa ja alueellisessa kehittämistyössä.
(Haapajärven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.)
Haapajärvi on Nivala‐Haapajärvi ‐seutukunnan työpaikkapendelöinnin keskus.
Jokaisesta naapurikunnasta käy Haapajärvellä enemmän töissä kuin mitä Haapa‐
järveltä käydään naapurikunnissa. Kehitys on viime vuosien tulosta. Haapajärven
yritykset ovatkin pärjänneet kilpailussa verraten tehokkaasti. Haapajärven työ‐
paikkaomavaraisuus aste vuonna 2004 oli 104 %. (Kalajokilaakson kotiseutuhake‐
misto 2004, 103.)
Alkutuotannon työllistävä vaikutus pienenee koko ajan. Väestöstä noin 12 % saa
toimeentulonsa siitä. Viljelty kokonaispinta‐ala ja tuotantomäärät ovat kuitenkin
kasvaneet, mutta tulos tehdään entistä vähemmällä väellä. Haapajärvi kuitenkin
tuottaa kohtalaisen paljon maitoa. Maitotilojen lukumäärä on noin 130 ja viljatilo‐
jen noin 60. Jalostus työllistää Haapajärvellä 30 % työvoimasta. Suuria työnantajia
on Tiivituote Oy, Haapajärven asevarikko, Ha‐Sa Oy, Maaselän kone, Haapuu Oy,
Kome Oy, Lujabetoni Oy Haapajärven vesi Oy ja Haapajärven lämpö Oy. Haapa‐
järven muotoutuminen työssäkäyntialueeksi on erittäin merkittävä jalostuksen
työvoimatarpeen kannalta. Palveluelinkeinot työllistävät liki 60 % työvoimasta.
Haapajärven kaupunki on ylivoimaisesti suurin työnantaja. Kauppa, pankit, kih‐
lakunta, käräjäoikeus, posti ja koulutusyhtymä ovat myös tärkeitä työnantajia ja
samalla alueen kehittäjiä. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 103.)
2.3 Palvelut
Elinkeinopalvelut tuotetaan NIHAK Oy:n ja Haapajärven Kehityskeskuksen toimes‐
ta. Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä ja maa‐
seutuelinkeinojen kehittämisestä. Sivistyspalveluiden (koulutustoimisto, perusope‐
tus, lukio, kansalaisopisto, kesäyliopisto, kirjasto, kulttuuri, liikunta, nuoriso ja
ruokapalvelut) päämääränä on inhimillisen kasvun ja kulttuurin edistäminen vä‐
estön tarpeiden, toiveiden ja odotusten mukaisesti. Perusturvapalveluissa on käyn‐
nistetty laadunhallintaohjelma vuonna 2001. Tekniset palvelut vastaavat kaavoituk‐
sesta, tonttien myynnistä, katujen ja yleisten alueiden ylläpidosta ja rakentamises‐
ta, kaupungin omistamien tilojen ylläpidosta ja rakentamisesta sekä liikuntapaik‐
kojen ylläpidosta ja rakentamisesta. Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuus‐
ton ja ‐hallituksen asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. (Haapa‐
järven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.)
Julkisia palveluita ovat muun muassa Haapajärven ammattioppilaitos, Haapajär‐
ven kihlakunta, Haapajärven käräjäoikeus, Haapajärven seurakunta, Jokilaaksojen
verotoimisto ja Keski‐pohjanmaan ammattikorkeakoulu Haapajärven liiketalou‐
den yksikkö. (Haapajärven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.)
Koulutustason jatkuva kohottaminen on yksi Haapajärven kehittymisen ehdoton
edellytys. Haapajärvellä koulutukseen panostetaankin kaikissa ikäryhmissä. Toi‐
sen asteen koulutusta tarjoavat Haapajärven lukio sekä Kalajokilaakson koulu‐
tusyhtymään kuuluva 300 oppilaan Haapajärven ammattioppilaitos. Haapajärven
ammattioppilaitos tarjoaa liiketalouden perustutkintoa, luonnonvara‐alan perus‐
tutkintoa sekä maa‐ ja metsätalouden ammatillista jatko‐ ja täydennyskoulutusta.
Haapajärvellä sijaitsee myös Keski‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, jossa voi
suorittaa tradenomin tutkinnon liiketalouden koulutusohjelmassa. Haapajärven
kansalaisopisto on toiminut jo vuodesta 1964 alkaen. Vuonna 2000 Haapajärvellä
aloitti myös kesäyliopisto. Haapajärvi voi näin ollen olla ylpeä koulutustarjonnas‐
taan. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 102.)
2.4 Vapaa‐ajan mahdollisuudet
Kalajokilaakson kotihakemiston mukaan Haapajärvellä harrastusmahdollisuudet
ovat melko monipuoliset. Musiikkia harrastetaan kansanpelimanneista nuoriso‐
orkestereihin. Nuorisobänditoiminta on vilkasta ja osa perustetuista bändeistä on
menestynytkin. Haapajärven Nuorisoseura ja Haapajärven työväenyhdistys järjes‐
tävät näytelmätoimintaa. Kirjasto tarjoaa nykyisin käyttäjilleen varsin monipuoli‐
sia harrastusmahdollisuuksia. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 111.)
Haapajärvellä on vuosikymmenien aikana luotu urheilijoille hyvät edellytykset
harrastaa monipuolisesti eri urheilulajeja. Kalajoen rannalla sijaitsevasta Ronkaa‐
lan urheilukeskuksesta löytyy urheilukenttä ja pesäpallostadion. Talvella Ronkaa‐
lan alueella harrastetaan jääurheilumuotoja sekä hiihtoa. Hiihtourheilua ajatellen
on rakennettu Someron hiihtokeskus monipuolisine maastoineen lähelle keskus‐
taajamaa. Suunnistusharrastus on monipuolista ja suunnistusmaastoja karttoineen
löytyykin useista eri kohteista paikkakunnalla. Haapajärvellä on myös oma uima‐
halli, jonka läheisestä rannasta löytyy tenniskenttiä ja lentopallokenttiä. Monipuo‐
lista sisäliikuntaa voi harrastaa monitoimitalossa, keilahallissa sekä yksityisissä
kuntosaleilla ja sisäliikuntahallissa. Haapajärvellä toimii myös moottoriurheilu‐
seura, moottorikelkkailijat sekä ratsastus‐ ja raviurheiluseura. Kokonaisuutena
Haapajärvi on pieni, mutta erittäin monipuolinen urheilukaupunki. (Kalajokilaak‐
son kotiseutuhakemisto 2004, 109–111.)
2.5 Ympäristö
Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuo‐
malainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Korkeuserot ovat kau‐
pungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseuduille
päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä
Haapajärvellä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin
kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot. Huomattavin
harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasai‐
suuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on
runsaasti etenkin itä‐ ja eteläosissa. Haapajärven pinta‐ala on 788,3 km2, josta maa‐
ta 780,6 km2 ja vesistöjä 7,7 km2. (Öysti 1986, 34.)
Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjär‐
veltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa le‐
veässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoi‐
na. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Haapa‐
järven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä.
Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10 ‐ 15 metriä korkeat moreeniset ranta‐
törmät kanjonimuodostumineen ovat muistona Päijänteen muinaisesta yhteydestä
Pohjanlahteen. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu ta‐
kaisin järviksi. Lisäksi Haapajärvelle alueelle on rakennettu suuri Hautaperän te‐
kojärvi. (Öysti 1986, 34.)
Haapajärven taajama sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla Kalajoen muodos‐
taman Haapajärven itäpuolen selänteellä. Maasto nousee järven rannasta loivasti
kohti keskustaa. Taajaman alueista keskusta on kehittynyt kaupunkimaisimmaksi.
Kaupallisten ja hallinnollisten toimintojen sekä kirkon muodostamaan ytimeen
liittyy pienkerrostaloalue ja vanhaa omakotiasutusta. Taajama on rakenteeltaan
pikkukaupunkimainen. Ydinkeskustassa rakennusten väljä sijoittuminen aiheut‐
taa kuitenkin avaruutta, sillä rakentamattomia tontteja on keskeisillä paikoilla.
(Soikkeli ym. 2001, 74–76.)
Keskustassa liikenne keskittyy leveille pääkaduille, Puistokadulle ja Kauppaka‐
dulle. Pääkatujen ilme on vaatimaton ja risteysalueet ovat laajoja. Pysäköintialuei‐
den avartama Puistokatu on melko ankea. Yhteydet keskustasta Taajaman muihin
alueisiin ovat puutteellisia. Taajamakuvaa hallitsevilla valtateillä on vähän liitty‐
miä ja tiet hajottavat taajaman rakenteen. Tiet ovat kuitenkin hyvin hoidetut ja
niiden reunuksia on piristetty lukuisilla istutuksilla. (Soikkeli ym. 2001, 74–76.)
Keskustan eri‐ikäinen rakennuskanta on kirjavaa. Yhtenäistä tyyliä tai mittakaa‐
vaa ei ole. Rakentamistiheys on keskustassa melko väljää ja rakennukset sijaitsevat
melko kurinalaisessa koordinaatiossa, mikä selkiyttää keskustan hajanaista ilmet‐
tä. Joitakin keskustan rakennuksia on suojeltu asemakaavassa. Kirkko, tapuli,
presidentti K. J. Stålbergin lapsuudenkodista tehty pappilamuseo ja Ronkaalan
kappalaisen pappila ovat muun muassa suojeltuja kohteita. (Soikkeli ym. 2001, 74–
76.)
Haapajärven sijainti valtateiden risteyksessä on olennainen osa sen menneisyyttä
ja nykyistä identiteettiä. Vilkas liikenne esimerkiksi on osa taajamakuvaa. Reisjär‐
ven suunnasta lähestyttäessä Haapajärven näkymiä hallitsee kaunis järvimaisema.
Rantamaisemia voi ihailla myös uimahallin rantapuistosta sekä kirkkorannasta.
Muuten vesialueet eivät näy taajamassa. Järven ylittävältä sillalta avautuvat mai‐
semat sekä sillan kupeessa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuk‐
set ovat Haapajärvelle omaleimaisia. Viherrakentaminen on kuitenkin Haapajär‐
vellä vaatimatonta, sillä kaupunkipuistoja ei ole kirkon ympäristöä lukuun otta‐
matta. Kaavaan merkityt puistoalueet ovat Haapajärven rannassa joko luonnonti‐
lassa tai urheilualueina, urheilu‐ ja pallokenttinä. (Soikkeli ym. 2001, 76–77.)
3 ELÄMÄÄ MAASEUTUKAUPUNGISSA
Käsityksemme ja mielikuvamme maaseutukaupungeista vaihtelevat tietojemme ja
kokemuksiemme pohjalta. Maaseutukaupungit ovat ihmisiä, alueita, luontoa, pe‐
rinteisiä maaseutuelinkeinoja, uusia innovatiivisia toimeentulonlähteitä, uutta tek‐
nologiaa, mutta myös elämäntapa ja identiteetti – tunteita ja tietoa. Pienten kau‐
punkien asukkaiden identiteetti muodostuu suhteesta omaan paikkakuntaan ja
siellä vallitseviin elämäntapoihin ja toimintoihin. Kaupunkien taajamien voidaan
ajatella olevan ikää kuin kaupunkilaisten ”olohuone”, tila, joka ilmentää kohtaa‐
mispaikan laatua, mutta samalla sen voidaan ajatella mittaavan myös paikkakun‐
nan vetovoimaisuutta. Maaseutukaupungin ympäristöön liittymistä ja sopeutu‐
mista vahvistavat myönteiset kokemukset, jotka ovat meille kaikille tärkeitä.
3.1 Asuin‐ ja elinympäristö
3.1.1 Maaseutu vai kaupunki – rajanvedon ongelma
Maaseutua ei pystytä erottamaan kaupunkialueista minkään yleispätevän määri‐
telmän perusteella. Millaiseen määritelmään missäkin yhteydessä päädytään, riip‐
puu sekä määrittelijästä että asiayhteyksistä. Eräs yleisesti käytetty tapa on määri‐
tellä maaseutu ja kaupungit kuntamuodon mukaan, jolloin maaseutua ovat maa‐
laiskunnat ja kaupunkialueen muodostavat kaupungit. Jako on tällöin pelkästään
hallinnollinen eikä ota huomioon toiminnallisia lähtökohtia. Rakenteellinen jako
taajamiin ja haja‐asutusalueisiin ei sekään ota huomioon toiminnallisia kokonai‐
suuksia. Pienet ja keskisuuretkin taajamat ovat usein selkeästi osa ympäröivää
maaseutua, jonka kanssa ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Halise‐
va‐Soila 1993, 12.)
Paljon käytettyjä maaseutukäsitteitä ovat maaseutualue ja maaseutumaiset kun‐
nat. Maaseutualueilla tarkoitetaan harvan asutuksen alueita ja alle 500 asukkaan
taajamia. Maaseutumaisilla kunnilla puolestaan tarkoitetaan kuntia, joissa alle 60
% asukkaista asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 asu‐
kasta sekä kuntia, joissa vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa suurim‐
man taajaman ollessa alle 4 000 asukkaan taajama. EU:n käyttämän määritelmän
mukaan maaseuduksi luetaan kaikki alle 30 000 asukkaan kaupungit. (Ihmisten
maaseutu 2000, 16.)
EU:n määritelmän mukaan siis myös kaikki pienet kaupungit luetaan maaseutuun
kuuluviksi. Tämän määritelmän mukaan ylivoimaisesti suurin osa maastamme on
maaseutua. Tilastokeskuksen alueluokituksessa puolestaan alueet jaetaan kau‐
punkimaisiin kuntiin, tiheään asuttuihin kuntiin ja maaseutumaisiin kuntiin. Maa‐
seutu ei kuitenkaan ole yhtä ja samanlaista aluetta elää ja asua, vaan siihen kuuluu
keskenään hyvinkin erilaisia alueita, minkä tahansa määritelmän mukaisesti rajat‐
tuna. Rajanvetoja maaseudun ja kaupungin välille kehitettäessä on merkittävä nä‐
kökulma myös se, että Suomessa maaseudun ja kaupungin välinen eroavaisuus on
pieni verrattuna muihin Euroopan maihin. (Paunikallio 2001, 16–17.)
Tässä opinnäytetyössä määrittelemme erilaisten alueiden väliset eroavaisuudet
kolmeen luokkaan. Kaupunkien määrittelyn lähtökohtana ovat suuret kaupungit
ja kasvukeskukset, jotka tunnetaan tiheään asutuista asuinalueista ja liiketarjon‐
nan runsaudesta. Maaseutukaupunkien ajattelemme olevan maaseudun ympä‐
röiminä pieninä kaupunkikeskuksina, jotka tarjoavat rauhallisen ja turvallisen
asuinympäristön. Maaseutukaupungeissa on kaupunkeja huomattavasti suppe‐
ampi palvelun tarjonta. Taajamakeskuksineen maaseutukaupungit antavat mah‐
dollisuuden kaupunkimaiseen asumiseen maaseudulla. Maaseutu puolestaan il‐
mentyy haja‐asutusalueina maaseutukaupunkien ympärillä. Maaseutu tunnetaan
perinteisesti kyläyhteisöistä ja vahvasta agraarikulttuurista.
3.1.2 Asuin‐ ja elinympäristö kilpailutekijänä
Asuin‐ ja elinympäristö on käsitteenä laaja ja monimerkityksinen. Usein asuinym‐
päristöllä viitataan asuntoon ja sen välittömään lähiympäristöön ja elinympäristöl‐
lä laajempaan, koko päivittäisen elinpiirin kattavaan kokonaisuuteen. Raunio nä‐
kee myös asuin‐ ja elinympäristön kilpailukyvyn elementtinä ja kilpailuetuna. Jot‐
ta asuin‐ ja elinympäristön roolia voidaan kilpailukyvyn elementtinä ja mahdolli‐
sena kilpailuetuna analysoida, on käsite määriteltävä tarkemmin. Asuin‐ ja
elinympäristöstä koostuvan kokonaisuuden Raunio jakaa neljään elementtiin Lin‐
namaata soveltaen. Tämä jako palvelee hyvin elinkeinopoliittisista lähtökohdista
tapahtuvaa tarkastelua. (Raunio 2001, 131.)
1 Fyysinen ympäristö
‐ Rakennettu ympäristö
‐ asumismahdollisuudet, asumiseen liittyvä kunnallistekniikka, jul‐
kisten tilojen laatu, arkkitehtuuri
‐ Luonnon ympäristö
‐ kasvit, eläimet, maaperä, vesi
2 Toiminnallinen ympäristö:
‐ Kaupunkiseudun tarjoamat palvelut
‐ terveydenhuolto, päivähoito, yleissivistävä koulutus, viihde‐ ja
kulttuuripalvelut, urheilumahdollisuudet
‐ Saavutettavuus
‐ paikallisliikenne, kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet
3 Taloudellinen ympäristö:
‐ Elinkustannukset
‐ palveluiden hinnat, asumiskustannukset, veroäyrin hinta
‐ Työ‐ ja ura
‐ kiinnostavat työtehtävät, palkkataso, uramahdollisuudet
4 Sosiaalinen ympäristö:
‐ Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot
‐ koti‐, työ‐, harrastus‐ ja opiskeluverkostot (Raunio 2001, 131.)
Hyvä ympäristö nähdään yhä selkeämmin yhtenä kunnan menestystekijänä. Ym‐
päristöllä on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään positiiviseen kuvaan, kun‐
nan vetovoimaisuuteen. Taajamaympäristöjen ja erityisesti taajamakeskustojen tila
kertoo kunnan kehityksestä ja nykytilasta. Soikkeli, Mäkiniemi ja Isola (2005, 9)
toteavat myös paikkakunnan viihtyisyyden vaikuttavan yritystoimintojen sijoit‐
tamispäätöksiin. Kasvualoilla toimivilla yrityksillä on lisääntyvää tarvetta sijoittaa
toimintojaan suurkeskusten ulkopuolelle. Tietotekniikkayhteiskunnassa fyysisen
etäisyyden merkitys vähenee ja pysyvän luotettavan henkilöstön merkitys lisään‐
tyy. Yritykset päättävätkin uudesta sijoituspaikastaan yhä enemmän työvoiman
saatavuuden pohjalta, mutta työvoimaa paikkakunnalle houkuttelee myös työ‐
paikkojen ja palveluiden tarjonnan ohella uuden asuinkunnan viihtyisyys. (Soik‐
keli ym. 2005, 9.)
Eräs tapa lähestyä alueen kilpailukykyä on toimialarakenteen näkökulma, jossa
kilpailukykyä tarkastellaan alueiden toiminnallisen erikoistumisen analyysi kaut‐
ta. Tällöin Hirvosen mukaan toimialarakennetta ja sen muutosta pidetään alueelli‐
sen kilpailukyvyn eräänä lähteenä. Tässä lähestymistavassa on olennaista, miten
toimialan edullisuus määritellään. Määrittely voi tapahtua esimerkiksi siten, että
ennakoidaan toimialojen todennäköisiä tulevaisuudennäkymiä. Voidaan esimer‐
kiksi arvata, että maatalouden kaltaiset ylituotanto‐ongelmat vaivaavat pian met‐
sätalouttakin ja uusia työpaikkoja näyttäisi jatkossa syntyvän vain palvelu‐ ja asi‐
antuntijatehtäviin. (Hirvonen 2002, 45.)
Hirvonen toteaa myös että, alueellisen kilpailukyvyn parantaminen voi käsittää
hyvin monitahoisia ja eri tavoin kohdistuvia toimia. Se voi ilmentyä osaamispe‐
rusteisuutena, joka kapeassa merkityksessä tarkoittaa lähinnä tutkimuksen ja kor‐
kean teknologian kaupallistamista sekä tietointensiivisen yritystoiminnan ja julki‐
silla varoilla toimivien tutkimus‐ ja kehitysyksiköiden houkuttelua alueelle. Kil‐
pailukyvyn parantamisen toinen ulottuvuus koskee yritystoimintaa palvelevia
kehittäjäverkostoja. Toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi tuotekehityksestä
tuotantoon ulottuviin ja erilaisia alihankintasuhteita luoviin yritys‐ ja toimijaver‐
kostoihin. Kolmanneksi kilpailukyvyn vaikuttavaksi toimeksi voidaan erottaa pe‐
rinteinen yritysneuvonta, joka kohdistuu olemassa olevaan yrityskantaan. Tällöin
keskeinen teema on tiedon ja uuden teknologian hyödyntäminen toimivien yritys‐
ten tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. (Hirvonen 2002, 44–45.)
Alueellista kilpailukykyä voidaan lähestyä myös osaajalähtöisestä näkökulmasta.
Osaajilla tässä yhteydessä tarkoitetaan uutta tietoa luovassa tai tietoa uudella ta‐
valla soveltavissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Paluumuuttajina alueelle
palaavien osaajien tuoman tiedon myötä alueellinen kilpailukyky kohoaa. Tässä
kohdin voidaan pohtia alueellista kilpailukykyä käänteisenä ilmiönä siten että,
osaajien alueelta pois muuttaminen heikentää alueen kilpailukykyä. Osaajien
merkitys jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitämisen elementtinä on hyvin merkittävä.”
Asuin‐ ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailukyky” ‐tutkimuksen
pohjalta Raunio toteaa, siinä missä ura‐ ja työmahdollisuudet näyttävät olevan
kilpailuetu suurille kaupunkiseuduille, pienemmille kaupunkiseuduille kilpailue‐
tua tuottaa paikkaan kiintyminen ja sen myötä seudulle paluumuuttajina saapuvat
osaajat. Osaajille tärkeätä ei kuitenkaan ole vain pelkkä työpaikka, vaan myös
työpaikan laatu ja sen tarjoamat haasteelliset mahdollisuudet. (Raunio 2001, 129–
149).
Takalan ja Karpin mukaan alueellinen kilpailukyky kietoo eri politiikansektorit
yhteen. Kauppapolitiikka ja kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka motivoituvat ja
saavat toiminnallisen sisältönsä suurelta osin juuri alueen kilpailukyvyn kehittä‐
misen kautta. Alueen erilaisten toimintojen arviointi alueen kilpailukyvyn ja elin‐
keinoelämän näkökulmasta sisältää kuitenkin vaaransa, mikäli esimerkiksi julkista
palvelutuotantoa lähdetään arvioimaan ja muotoilemaan yksioikoisesti elinkei‐
noelämän intresseistä käsin. Täytyy muistaa, että kilpailukyvyllä on nimenomaan
välinearvo alueen kaikkien asukkaiden elintason ja elämän laadun parantamisek‐
si. (Takala & Karppi 2003, 64.)
Asuin‐ ja elinympäristön kokonaisuus on tärkeä osa kaupunkiseudun kilpailuky‐
kyä, mutta eroja seutujen välille muodostaa perinteisestikin alueiden välistä muut‐
toa ohjanneet mahdollisuudet. Pienet kaupunkiseudut ja maaseutukunnat eivät
voi tarjota samanlaista asuin‐ ja elinympäristöä kaikkine palveluineen kuin suuret
kaupunkiseudut, mutta niiden on mahdollista nostaa esille omat erityispiirteensä
ja luoda niiden varaan uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Tämä ei tarkoita
vain luonnon ympäristön korostamista markkinoinnissa, vaan esimerkiksi uuden‐
laisten asumisratkaisujen luomista. (Raunio 2001, 129–149.)
Uusien asumisratkaisujen ja muotojen tarjoamisen yhteydessä on todennäköisesti
hyvä lähteä liikkeelle asiakaslähtöisestä markkinoinnista eli tässä tapauksessa
asukaslähtöisestä markkinointiajattelusta. Suurin osa suomalaisista maaseutukau‐
pungeissa asuvista ihmisistä arvostavat tilavaa ja rauhallista asuin‐ ja elinympäris‐
töä luonnon läheisyydessä. Olisi todennäköisesti hyvin perusteltua tarjota heille
tilavia tontteja luonnon kauniilta paikalta palveluiden läheisyydestä.
3.1.3 Asuinympäristö yksilön näkökulmasta
Elinympäristö sisältää monenlaisia eri osia ja tekijöitä, jotka ovat olennaisia ihmis‐
ten päivittäisen elämisen sujuvuudelle. Jokaisella on erilaisia tarpeita ja näkemyk‐
siä hyvästä elinympäristöstä. Se, mitä ihmiset toivovat elinympäristöltään vaihte‐
lee iän, elämäntilanteen ja elämäntavan mukaan. Hyvän sosiaalisen ympäristön ja
terveyden välillä on todettu olevan läheinen yhteys. Sellaisille alueille, joilla ihmi‐
set viihtyvät, kehittyy yleensä pysyviä lähiyhteisöjä ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri,
mikä ilmenee yhteisestä ympäristön huolehtimisena ja sosiaalisena valvontana.
Ihmiset tuntevat kuuluvansa alueelle ja yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen mui‐
den asukkaiden kanssa. Paikkaan identifioitumista vahvistavat alueella liikkumi‐
nen, toimiminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Monipuoliset toimintamahdolli‐
suudet ja perustarpeiden täyttäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinym‐
päristöön edistävät alueeseen samaistumista. Hyvä elinympäristö koostuu alueen
moninaisuuden ja oman ainutlaatuisuuden sekä asukkaiden toiveiden huomioi‐
misesta. (Strandell 2004, 74.)
Lahti (2001, 7) pohtii asuinympäristöä myös yksilön näkökulmasta. Ihmisen ym‐
päristö rakentuu psykologisesti katsottuna kolmioista, johon kuuluvat koti, työ‐
paikka ja kauppa; koti, päiväkoti ja kauppa; koti, koulu ja kauppa jne. Kierrämme
kolmiota, josta alkaa tulla oma hallittu ympäristö. Ehkä silloin voi kysyä, olemme‐
ko ylpeitä tästä kolmiosta. Onko tärkeää, että tästä kolmiosta eli asuinalueesta pu‐
hutaan paljon. Tärkeää on myös se, millainen sosiaalinen ympäristö siellä on, mi‐
ten siihen voi liittyä ja haluaako siihen liittyä. Myös ihmisten omat elämäntilanteet
merkitsevät tässä hyvin paljon. (Lahti 2001, 7.)
Soikkeli, Isola ja Mäkiniemi (2001, 19) tarkastelevat myös asuinympäristöä yksilön
kannalta, mutta hieman laajemmasta näkökulmasta. Taajamaympäristöjen, erityi‐
sesti taajamakeskustojen tila ilmentää kuntalaisten ”olohuoneen” ja kohtaamispai‐
kan laatua, mutta samalla se mittaa myös kunnan vetovoimaa. Strandell (2004, 73)
toteaa ihmisten hakeutuvan paikkoihin, joissa voi tavata ja tarkkailla muita ihmi‐
siä. Asuinalueella tulee olla keskus, joka on asukkaiden yhteistä tilaa ja toimii koh‐
tauspaikkana. Ihmiselämä toteutuu paikoissa. Paikat saavat merkityksensä eletys‐
tä elämästä ja päinvastoin. Kunnan tärkeimpänä kulttuuripalveluna asukkailleen
voidaan pitää hyvää näkyvää elinympäristöä. Se vaikuttaa kaikkiin ja sen kokee
jokainen. Yksikään taajama ei ole täysin toisensa kaltainen, vaan ne erottuvat toi‐
sistaan oman persoonallisuuden tähden. Niinpä jokaisen taajaman tulevaa kehi‐
tystä suunnattaessa tulisi miettiä mikä on taajaman ”paikan henki”, millaisena se
haluaa esittäytyä kuntalaisilleen, työntekijöilleen ja matkailijoille. (Soikkeli ym.
2001, 19; Strandell, 2004, 73.)
Lahti (2002, 112) kertoo ihmisläheisyyden merkityksestä asuinympäristössä. Ih‐
misläheisyydellä viitataan yleensä sellaisiin asuinympäristön ominaisuuksiin, jois‐
sa on otettu huomioon mahdollisimman monen asukasryhmän tarpeet ja rajoituk‐
set. Ihmisläheinen asuinympäristö on myös alue, jossa asukas tuntee olevansa
”kotonaan”, ”omalla reviirilläänʺ. Ihmisläheisyyttä voidaan mitata esimerkiksi sil‐
lä, miten hyvin asukas tuntee kuuluvansa asuinyhteisöönsä, tietää sen asioista,
osallistuu ja ottaa vastuuta sen hoidosta ja toisaalta miten asuinyhteisö kunnioittaa
asukkaan yksityisyyttä tai osallistumiskyky. (Lahti 2002, 112.)
3.1.4 Vetovoimaisuuden kehittäminen
Maaseudun kehittämisen vaikeuksia ja esteitä voidaan luetella runsaasti monesta‐
kin näkökulmasta. Kovin perustavanlaatuisilta pulmilta vaikuttavat muun muassa
lukuisten elinkeinoalojen taantumiset sekä yritysten ja työpaikkojen jatkuva vähe‐
neminen. Vaikka maaseutu on ilmiasultaan rauhallinen ja muuttumaton, on siellä
asuvien kokema muutos ollut erittäin nopeaa ja rajua. Tuotannollisten työpaikko‐
jen teknologinen muutos ja niiden nopea väheneminen vaikeuttaa tulevaisuuden
suunnittelua ja vie pohjaa jo tehdyltä työltä. Perinteisesti puhutaan mieluummin
maaseudun vaikeuksista ja ongelmista kuin vahvuuksista ja hyvistä puolista. Jat‐
kuva ongelmien ylläpito vaikeuttaa suunnattomasti maaseudun kehitystyötä. In‐
nosta siinä sitten uusia asukkaita muuttamaan maaseudulle ja entisiä luottamaan
tulevaisuuteen ja ryhtymään uusiin toimiin. (Uusitalo 1998, 75–78.)
Alueiden kehittäminen on luonteeltaan, kuten Hyyryläinen on osuvasti todennut,
jonkin uuden luomista, kohti tuntematonta tunkeutumista. Todellisuudessa alu‐
eellisessa kehittämistoiminnassa kuitenkin uudet sanat ja toimintaperiaatteet li‐
mittyvät usein vanhojen toimintatapojen kanssa; vanhat ajattelumallit kahlitsevat
uusia ajatuksia. Tällöin vaarana on, että päädytään vain vahvistamaan jo olemassa
olevaa ja jopa lukitaan alue entistä vahvemmin menneeseen. (Raunio 2001, 129–
149.)
Uusitalo toteaa, että luonto ja maaseutuympäristön vetovoima on yksi maaseutu‐
kaupunkien vahvuuksista. Vahvuuden sisällöstä kertovat muun muassa laatusa‐
nat puhtaus, hiljaisuus, avaruus, luonnonläheisyys ja yksinäisyys. Suomalainen
maaseutu tarjoaa lukuisia eri tapoja kokea luonto yksinään tai yhdessä, ja mitä
useampia muotoja on tarjolla, sitä erilaisempiin ryhmiin pystytään vetoamaan.
Soikkelin ym. mukaan taajamien vetovoimaisuuden vahvistamisen tulisi tukeutua
taajaman luontaisiin luonnonympäristön antamiin lähtökohtiin, taajaman kehityk‐
sen aikana jo muotoutuneeseen identiteettiin ja ihmisten mielikuviin asuinpaik‐
kansa hyvistä puolista. Suomella on metsäisyytensä ja lukuisten järvien takia
poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ottaa leipää luonnosta ja maaseutumaise‐
masta. Luontoyrittämisen moninaisuus on vasta paljastumassa. Yrittävät ihmiset
ja maaseutukulttuuri ovat myös voimavara, johon on tukeuduttu vähemmän kuin
ne olisivat ansainneet ja kestäneet. (Uusitalo 1998, 79; Soikkeli ym. 2001, 105.)
Maaseutukaupunkien luontoympäristön muodostaman vetovoimaisuuden lisäksi
ei voida unohtaa työpaikkojen merkitystä alueellisen kehittämisen elementtinä.
Kuten Uusitalo on todennut, työn sidonnaisuus aikaan ja paikkaan vähenee. Ilmi‐
öön on useita syitä, joista ajankohtaisesti merkittävin lienee tietotyön kasvu. Maa‐
seudun strateginen asema on muuttumassa paremmaksi, kun sitä jatkuvasti arvos‐
tetaan asumisen paikkana, ja työn sijoittuminen ei enää muodosta ehdotonta estet‐
tä, eikä pakota muuttamaan kaupunkiin. Mitään ratkaisevaa läpimurtoa asiassa ei
ole saavutettu, mutta etätyön tekeminen on vähitellen yleistynyt. Sitä voidaan so‐
veltaa ja edistää hyvin monella tavalla, ja yleensä siihen kuuluu yhteydenpito
työnantajaan ja kuuluminen samalla perinteiseen työyhteisöön. (Uusitalo 1998,
78.)
Aluekeskusten vetovoimaisuus voidaan ajatella toimivan innostavana esimerkki‐
nä maaseutukaupunkien kehittämisessä. Tietoyhteiskuntaneuvoston raportista
käy ilmi se, että alueen kehittäminen hyvänä innovaatioympäristönä edellyttää
toimivaa infrastruktuuria. Tarvitaan alueelle tyypillisen kulttuurin ja uuden liike‐
toiminnan vuorovaikutus. Sosiaalinen eheys ja monikulttuurisuus ovat aluekes‐
kusten kasvutekijöitä, joissa onnistuminen on kasvutavoitteiden saavuttamisen
edellytys. Alueen onnistuminen tuottavana innovaatioympäristönä vaatii alue‐
keskusten vetovoimaa, julkisia tiloja ja ympäristön laatua. Alueen kyky huolehtia
yritysverkostojen sisällä olevien kyvykkyyksien jatkuvasta päivittämisestä ja ke‐
hittämisestä on tärkeämpiä tekijöitä alueellisen kilpailukyvyn varmistamisessa.
(Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 76.)
Alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja seutujen vahvuuksiin perustu‐
vaan työnjakoon liittyviä tavoitteita ovat keskusseutujen vahvojen alojen ja kluste‐
reiden osaamisen tason nostaminen ja kansainvälistyminen. Alueellisissa strategi‐
oissa on tarpeen olla mukana alueiden yhteistyöverkostojen kehittämisen näkö‐
kulma. Alueellista tuottavuutta edistävässä innovaatiostrategiassa on hyvä tarkas‐
tella sitä, miten seudun asema nähdään kansallisessa työnjaossa. (Tietoyhteiskun‐
taneuvoston raportti 2006, 76.)
3.2 Kaupunki‐imago
Kaupungeista syntyvien mielikuvien käsittelemisen olemme aloittaneet hieman
kaukaisilla esimerkeillä, jotka tulevat Euroopan tunnetuilta runsaslukuisilta asuin‐
alueilta. Vastaavasti tämän luvun lopussa esittelemme Valkeakosken kaupungin
imagon luomisen vaiheita ja vaikutuksia. Näiden esimerkkien avulla pyrimme he‐
rättämään ajatuksia kaupunki‐imagojen syntymisen syistä ja niiden merkityksiä.
Kaikki tietävät Pariisin ja Pisan – mutta miksi? Mikä tekee nämä kaupungit tunne‐
tuksi, ja mistä asioista tietyt kaupungit yleensä tunnetaan? Näin aloittaa Virtanen
teoksensa Kaupungin imago. Pariisi tunnetaan monista syistä. Erityisesti sitä on
pidetty taiteen kaupunkina. Tietysti Pariisi tunnetaan myös Ranskan pääkaupun‐
kina. Kun Pariisilla on yltäkyllin tekijöitä, joiden ansioista se on tunnettu, niin mi‐
kä tekee pienemmästä kaupungista – tässä esimerkkitapauksessa Pisasta – maail‐
mankuulun? Syynä on tietenkin vino torni, jota käydään ihailemassa. Kun tornin
kallistuminen johtuu rakennusvirheestä, voidaan sanoa, että Pisan kuuluisuus pe‐
rustuu rakennusvirheeseen. Maineen aiheuttajana on siis sattuma, eräänlainen
onni onnettomuudessa. Edellä todetut ääriesimerkit osoittavat, että kaupungin
imago voi perustua mitä moninaisimpiin syihin; asteikko on loputon. Sama moni‐
naisuus voi liittyä niihin identiteettitekijöihin, jotka saavat ihmiset tuntemaan yh‐
teenkuuluvuutta tietyn paikan tai alueen kanssa. (Virtanen 1999, 7.)
3.2.1 Imago käsitteenä
Ropen ja Metherin mielestä pelkistetysti mielikuvan voidaan sanoa olevan joku
kuva, käsitys ihmisen mielessä. Se kuva vain on, sellainen kuin se kyseessä olevan
henkilön kohdalla on. Oleellista mielikuvakäsitteeseen liittyvä piirre on, että mie‐
likuva on aina subjektiivinen eli siis henkilökohtainen. Se on siis asenne‐ ja arvo‐
perusteinen eikä kuvaa mitään objektiivista totuutta. Yleisesti käytetyin mieliku‐
van määritys sanoo mielikuvan olevan ihmisten kokemusten, tietojen, asenteiden,
tuntemusten ja uskomusten summa jotain asiaa kohtaan. Keskeistä tässä käsittees‐
sä Ropen ja Metherin mukaan on toisaalta, että vain kokemukset ja tiedot ovat jo‐
tenkin tosiperusteisia. Tosiasiassa imago ja mielikuva ovat toistensa synonyymeja.
Kysymys on aina jonkun henkilön mielessä olevasta kuvasta jotain asiaa kohtaan.
Tämä voi olla maan kohdalla maankuva, kunnan kohdalla kuntakuva, tuotteen
kohdalla tuotekuva. Esimerkkejä löytyy lukuisia. (Rope & Mether, 2001, 13–18.)
Suomen kielen perussanakirja puolestaan määrittelee imagon ”kuvaksi, jonka
henkilö, liikeyritys tai muu usein tietoisesti antaa” (Suomen kielen perussanakirja
1990, 285). Virtasen mukaan imagolla kuitenkin tarkoitetaan yleisemmin tiettyä
ulkoista identiteettiä eli sitä yleistä mielikuvaa, joka kyseisestä kohteesta on muo‐
dostunut. Imago voi olla myönteinen, kielteinen tai mitäänsanomaton. Kaupungin
imago kuvaa siis sitä, miten muut kokevat ja mistä tuntevat kaupungin. Imago on
siten myös tietyllä tavalla korostunutta erilaisuutta, yksilöllisyyttä. Paikkaan liit‐
tyvän mielikuvan on esitetty perustuvan ”tunne‐elämykseen, jossa sekoittuvat
ympäristön fyysiset ominaisuudet siinä tapahtuviin toimintoihin ja niihin liittyviin
ihmisiin. Näin usein onkin, mutta tämä ei ole välttämätön edellytys. (Virtanen
1999, 9.)
Imatran ja Jyväskylän kaupungin imagon syntymiset toimivat hyvinä esimerkkei‐
nä imago käsitteen esittelemiselle. Imatran koski on synnyttänyt voimakkaan tun‐
ne‐elämyksen ja mielikuvan riippumatta ihmisistä ja heidän toiminnoistaan ja si‐
ten tehnyt paikkakuntaa tunnetuksi. (Virtanen, 1999, 9.) Vastakohtaisesti Jyväsky‐
län kaupunki on tietoisesti pyrkinyt vaikuttaan kaupunki‐imagoon mielikuva‐
markkinoinnin keinoin. Jyväskylän imagotyössä käytetyn ”Uuden Aallon” ‐
sloganin luominen 1990‐luvun puolivälissä vaikutti merkittävästi vanhan taantu‐
van teollisuuskaupungin mielikuvaan. Jyväskylä tunnetaan nykyisin korkean tek‐
nologian ja osaamisen kasvukeskuksena. (Rainisto 2006, 46.)
3.2.2 Kaupunki‐imagon merkitys
Imagojen ja mielikuvien kaupallinen ja poliittinen merkitys on Uimosen ja Ikäval‐
kon (1996, 19) mukaan tajuttu kauan sitten. Tuotteita on myyty mielikuvilla vuosi‐
sadan alusta lähtien. Äikäksen (2001, 55) toteaa imagon olevan nykyajalle tyypilli‐
nen ilmiö, joka on kaapannut myös kaupungit mukaansa. Virtasen (1999, 9) mu‐
kaan taas imagoasioiden yhteydessä puhutaan myös kaupungin vetovoimateki‐
jöistä tai houkuttelevuudesta. Näillä tarkoitetaan sellaisia myönteisiä asioita, jotka
saavat yrityksiä ja henkilöitä hakeutumaan kyseiseen kaupunkiin. (Uimonen &
Ikävalko 1996, 19; Virtanen 1999, 9; Äikäs 2001, 55.)
Paikkakunnan imago ei liity pelkästään ulkoisiin tekijöihin tai joihinkin merkki‐
henkilöihin. Olennainen vaikutus on yleensä myös sen asukkailla eli tavallisilla
ihmisillä. Kaupunki ei ole vain taloja, katuja, puistoja yms. vaan myös ihmisiä.
Asukkaat rakentavat kaupungin, ylläpitävät sitä ja luovat kaupungin hengen. Sen
vuoksi kaupungin identiteetti, ja monissa tapauksissa myös imago, ovat riippu‐
vaisia asukkaista. Imagon yksi tehtävä on myös yksilöidä kaupunki, erottaa se
muista, antaa sille oma identiteetti. (Virtanen 1999, 153.)
Raunio (2001, 146) näkee imagojen ja niistä syntyvien mielikuvien olevan viesti,
jonka perusteella kaupunkiseudun tarjoamat mahdollisuudet nousevat esille tai
eivät nouse esiin ulkopuolisten silmissä. Vaikka yksilön näkökulmasta imago si‐
nänsä ei olisi olennainen kriteeri asuinseudun valinnassa, se on ensiarvoisen tär‐
keä elementti media‐ ja informaatioyhteiskunnassa toimivan kaupunkiseudun kil‐
pailukyvylle. Hyvä imago kertoo oikealle kohderyhmälle seudun positiivista omi‐
naisuuksista, jotka todennäköisesti heidät seudulle houkuttelevat. (Raunio 2001,
146.)
Raunio (2001, 162‐166) uskoo myös kaupunkiseutujen markkinoinnin, imagon ra‐
kentamisen ja profiloitumisen kasvattavan jatkuvasti merkitystään kaupunkiseu‐
tujen välisen kilpailun kiristyessä ja kansainvälistyessä. Suunnitelmallisella pai‐
kan markkinoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, tukevatko vai estävätkö nämä mie‐
likuvat kaupunkiseudun kehittymistä toivottuun suuntaan. Olennaista toimivalle
imagolle kuitenkin on yhtenäisyys ja selkeys. Vaikka kaupunkiseudun eri klusterit
pyrkivät profiloitumaan ja luomaan kiinnostavia imagoja omien kohderyhmien
silmissä, kaupunkiseudulla on hyvä olla myös yksi yhtenäinen ja seudulle luon‐
teen omainen, vahva ja selkeä imago. (Raunio 2001, 162–166.)
Rainisto käyttää käsitettä ”paikka” tarkoittaessaan kaikkia paikkoja, kuten alue,
kaupunki, valtio, kunta, seutu, maakunta, seutukunta tai kaupunkiseutu. Rainis‐
ton (2006, 14) mukaan paikat kärsivät kroonisesta markkinointiosaamisen puut‐
teesta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä markkinointi on suuri haaste myös useim‐
mille yksityisille yrityksille, saati sitten julkiselle organisaatiolle, joita paikat ovat.
Viime vuosi kymmenen aikana Suomen kunnissa ja kaupungeissa on alettu kiin‐
nostua paikan markkinoinnista, kun strateginen mielenkiinto on kohdistunut ak‐
tiiviseen elinkeino elämään. (Rainisto 2006, 14.)
Kaupunki‐imagon muodostumiseen vaikuttava tekijä voi olla myös paikkakunnal‐
le yleinen rakennustyyli. Virtanen (1999, 29) toteaa monien kaupunkien yhteydes‐
sä voitavan puhua vallitsevasta tai leimaa antavasta rakennustavasta. Kyseessä on
siis fyysisen ympäristön olemus. Tässä voidaan käyttää myös käsitettä kaupunki‐
kuva. Se kertoo kaupunkimaiseman keskeisen elementin, jonka takana puolestaan
on usein kaupungin historiallinen kehitys. (Virtanen 1999, 29.)
Kaupungin sisäisellä identiteetillä tarkoitetaan ihmisten samaistumista tiettyyn
paikkaan tai alueeseen, paikallistunnetta. Kyseessä on tietynasteinen sitoutuminen
alueen asioihin, huolen kantaminen niistä. Identiteetti kertoo, mistä ihminen tun‐
tee olevansa kotoisin; Kyse on usein yhteishengestä ja ‐työstä, yhteenkuuluvuuden
tunteesta ja me‐hengestä. Asukkaiden kuva ja käsitys kotipaikkakunnastaan liittyy
paljolti fyysiseen ympäristöön, kuten vesistöihin, kirkkoihin ja vanhoihin raken‐
nuksiin. (Virtanen 1999, 7.)
Vahva myönteinen identiteetti voi lisätä kotipaikkarakkautta ja ‐ylpeyttä; se voi
jopa lisätä paikkakunnan arvostusta ja houkutella matkailijoita. Vahvaan identi‐
teettiin liittyy myös paikkakunnan omaleimaisuus, erilaisuus, ja nämä puolestaan
ovat kaupunkikulttuurin osatekijöitä. Identiteetin säilyminen, tukeminen ja koros‐
taminen merkitsevät yleensä myös vastuuntuntoa ja selkeää myönteistä asennetta
rakennusten ja ympäristön suojeluun. (Virtanen 1999, 8.)
3.2.3 Kaupungin imagon luominen
Voiko kaupungille luoda imagoa esimerkiksi samaan tapaan kuin tuotteelle tai
yritykselle? Tarvitaanko vain etevää markkinointia? Raunio (2001, 167) toteaa että,
kaupunkiseudun markkinointi ei moniäänisyydestään huolimatta eroa räätä‐
löidystä palvelukokonaisuuksia markkinoivien yritysten markkinoinnista. Oleel‐
lista on kokonaisuuden jäsentäminen ja painopisteiden sekä kohderyhmien mää‐
rittäminen osana kaupunkiseudun kehittämisprosessia. Prosessin jäsentämistä tu‐
kevat selkeät avainkäsitteet ja niiden ensisijaisten tehtävien määrittely. Profiili
viestii kuntaseudun todellista ominaisuuksista ja toimii rationaalisen argumentaa‐
tion perustana, kun taas imago on enemmän tunteisiin vetoava mielikuvien herät‐
täjä, jonka tavoitteena on nostaa kaupunkiseutu esiin lukuisten vastaavien joukos‐
ta välittämällä viestejä seudun olemuksesta. (Raunio 2001, 167.)
Yhden vastauksen on antanut arkkitehti Jorma Mukala: ”Kaupunki on liian suuri
ja liian komplisoitunut ”tuote”, jotta sille voisi suunnitelmallisesti luoda imagon.
Kaupungilla ei myöskään ole selkeää viestiä, joka pitäisi saada perille…”. Rainisto
puolestaan väittää, että tulevaisuudessa voitollisten paikkojen tuleekin kehittää
vetovoimainen paikkatuote. Paikat ovat myös merkkituotteistettavissa. Tuotemer‐
kin nimi kiinnittyy vahvasti paikan todelliseen nimeen, kun brändi saa ihmiset tie‐
toisiksi paikasta ja liittää siihen toivottavia mielikuvia. (Rainisto 2006, 14–18).
Brändin rakentamisella tarkoitetaan markkinoinnissa merkkituotteistamista. Tuot‐
teesta pyritään saamaan toivottu mielikuva liittämällä siihen haluttavia ominai‐
suuksia. Tämä on mahdollista tehdä myös kaupunkimarkkinoinnin yhteydessä.
Imago ja usein myös identiteetti perustuu Virtasen (1999, 158) mukaan kyllä mo‐
nissa tapauksissa artefekteihin, ihmisen käden tuotteisiin, mutta vain harvassa ta‐
pauksessa näitä on pystytetty tietoisesti juuri tässä tarkoituksessa. Kulttuuri eri
muodoissaan näyttää olevan yksi kasvava imagotekijä, yhä useammat kaupungit
ovat saaneet itselleen kulttuurikaupungin leiman tai ovat sellaista itse aktiivisesti
luoneet. Musiikki on tässä mielessä erittäin tehokas väline, ja Suomessa erityisesti
Savonlinna oopperajuhlineen, Kuhmo kamarimusiikkiviikkoineen ja Kaustinen
kansanmusiikkifestivaaleineen ovat luoneet arvokkaan imagon paikkakunnilleen.
(Virtanen 1999, 158.)
Kaupungin markkinoinnissa voi tulla harkittavaksi erilaisia tavoiteimagoja, paljol‐
ti sen mukaan keihin halutaan vaikuttaa. Yksi yleisin tavoite on houkutella mat‐
kailijoita ja tähän liittyy omat imagotekijänsä. Vastaavasti tarvitaan ehkä erilaisia
imagoja, jos halutaan vaikuttaa yritysten päättäjiin tai houkutella uusia asukkaita.
Suomessa ovat monet kaupungit viimevuosina pyrkineet muuttamaan tai paran‐
tamaan imagoaan. Imagon aktiivinen luominen kaupungille on siis mahdollista,
mutta onnistumista ei voi taata. Innokas uuden imagon luomispyrkimys saattaa
pahimmassa tapauksessa vain huonontaa tilannetta, saattaa kaupungin naurun tai
ainakin hymyn kohteeksi. Tässäkin pätee vanha suomalainen sananlasku: ei kan‐
nettu vesi kaivossa pysy. (Virtanen 1999, 158–159.) Tietoisessa imagon luomissa on
vaaransa. Tästä hyvänä esimerkkinä tämän luvun lopussa esittelemme Valkeakos‐
ken kaupungin imagon rakentamisen vaiheita. Mielikuvamarkkinoinnin yhtey‐
dessä on tärkeä varmistaa jo suunnitteluvaiheessa toteutettavasta imagosta synty‐
vän mielikuvan positiiviset ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset.
Kaupungin tai paikkakunnan imagon ohella puhutaan joskus seudun imagosta,
mutta tämä on vielä vaikeammin hallittava asia kuin suppean kohdealueen imago.
Seutuunhan mahtuu aina paljon enemmän ja useammanlaatuisia osa‐alueita kuin
pieneen alueeseen. Vaikea on myös ajatella, että seudun imago voisi uskottavasti
rakentua vain pienen osa‐alueen imagon varaan. (Virtanen 1999, 159.)
Kokonaan uuden imagon luomisyrityksen sijasta onkin usein tärkeämpää, hyödyl‐
lisempää ja etenkin halvempaa turvata jo olemassa olevaa imagoa synnyttäneiden
ja korostavien tekijöiden säilyminen. Tärkeää on vahvistaa ja tukea iduillaan ole‐
via imagotekijöitä sopivin keinoin sekä sallia ennakkoluulottomasti toimet, jotka
voisivat edistää omaleimaisuutta. Näiden tekijöiden lisäksi uuden imagon luomi‐
sessa on tärkeää poistaa tai lieventää kielteisiä imagotekijöitä. (Virtanen 1999, 159.)
Uuden imagon aikaansaaminen ja erityisesti vanhan muuttaminen vie runsaasti
aikaa. Parhaimmillaan imagon on yleensä silloin, kun se syntyy itsestään – siis
kaupungin muun kehityksen myönteisenä sivutuotteena. Jos pystymme luomaan
kaupungin, jossa on erilaisia viihtyisiä asuinympäristöjä, jotka tarjoavat asukkaille
ja yrityksille monipuolisia palveluja ja jolla on tehokas, aktiivinen ja osaava hallin‐
to, niin kaupungilla on tietynlainen myönteinen imago. Kaupungin imago on sitä
mitä kaupunki on. Jos halutaan parantaa kaupungin imagoa, pitää parantaa kau‐
punkia ja kehittää kaupungin omaleimaisuutta. (Virtanen 1999, 163.)
Valkeakosken mansikkapaikka‐brändi
Valkeakosken imagomarkkinointi oli vielä 1990‐luvulla sivutoimista hallintojohta‐
jan toimenkuvassa. Markkinointitoimenpiteet keskittyivät ainoastaan Valkeakos‐
ken matkailu Oy toimintaan. Valkeakosken imago oli vanhentunut ja negatiivinen,
se kiteytyi ”Valkeakoskella haisee” ‐ongelmaan. Vanhentunut mielikuva haluttiin
muuttaa nokkelalla mainonnalla, teemaksi nostettiin ”Ajattele nokkaasi pidem‐
mälle, muuta Valkeakoskelle”. Tämä mainonta kuitenkin kääntyi negatiiviseksi ja
vahvisti vain Valkeakosken vanhentunutta imagoa. Kaupungin organisaatioon
perustettiin 2000‐luvun alussa markkinointiviestinnän tulosyksikkö. Pääpainona
tällöin oli asumismarkkinointi ja samalla matkailumarkkinointi väheni. Tavoittee‐
na oli kääntää asukasluvun väheneminen kasvuun. (Rainisto 2006, 80.)
Tässä vaiheessa lanseerattiin Valkeakosken kaupungille Mansikkapaikka‐brändi.
Huomio kiinnitettiin aivan muuhun kuin teollisuuden lieveilmiöihin. Valkeakos‐
kella oli myös silloin kokoonsa nähden korkea palvelutaso. Palveluita alettiin kut‐
sua mansikoiksi. Mansikkapaikka on jokaiselle henkilökohtainen asia. Siihen on
latautunut positiivisia tunteita ja kokemuksia. Aloitusvaiheessa se sai runsaasti
sekä kritiikkiä että kiitosta osakseen, nykyisin Mansikkapaikka‐brändillä on erit‐
täin suuri huomioarvo. Sitkeys ja määrätietoisuus palkittiin, nykyisin ”Mansikka‐
paikka” on valkeakoskelaisille jo itsestään selvyys ja ylpeyden aihe. Valkeakosken
tunnettuus on hyvä ja kaupungin imago on parantunut selvästi. Markkinoinnin
myötä kaupungista on syntynyt vireä mielikuva. Nyt imagotyöhön pyritään vielä
integroimaan myös kaupungin muut toimijat, yritykset ja yhteisöt. Tavoitteena on
entistä kustannustehokkaampi näkyvyys yhteistyön avulla. (Rainisto 2006, 80.)
3.3 Tulevaisuuden näkymiä
Tulevaisuutta ei voida edes tasaisen kehityksen vaiheessa täysin täsmällisesti en‐
nustaa. Mitä syvemmälle yhä nopeammin muuttuvaan tietoyhteiskuntaan työnny‐
tään, sitä epävakaammalta, hämmentävältä ja yllätyksellisemmältä tulevaisuus
näyttää. Tulevaisuudesta on lähes mahdotonta saada empiiristä tietoa aikasarjojen
tai muiden perinteisten mallintamismenetelmien avulla – ennakoivan, tulkitsevan
ja niin kutsutun potentiaalisen tulevaisuustiedon merkitys sen sijaan on kasvanut.
Tulevaisuudenkuvat vaikuttavat suoraan nykyhetkessä tehtäviin päätöksiin ja va‐
lintoihin ja toisaalta välillisesti toteutuvan tulevaisuuden luonteeseen. Kokonais‐
valtainen näkökulma ilmiöiden ja muutosten tarkasteluun ja ymmärtämiseen tu‐
levaisuudentutkimuksen näkökulmasta edellyttää trendien, megatrendien ja heik‐
kojen signaalien jäljentämistä, tunnistamista ja analysointia. (Konttinen, Teikari &
Vuorenkoski 2003, 25–26.)
Tulevaisuudessa kuntien toiminta ympäristö muuttuu voimakkaasti ja usein vai‐
keasti ennakoitavilla tavoilla. Globaalitalous, väestön ikääntyminen, ylikansalli‐
nen hallinto ja monet muut laajat muutosilmiöt vaikuttavat jokaiseen suomalai‐
seen kuntaan. Suurista muutoksista huolimatta kuntalaisten tarpeet ovat tulevai‐
suudessakin pitkälti samoja kuin nykyisin. Tarvitaan muun muassa asunnon an‐
tamaa suojaa, puhdasta ilmaa ja vettä, työtä ja toimeentuloa, terveydenhoitoa,
koulutusta sekä tukea elämän vaikeuksissa. Näiden tarpeiden tyydyttämisessä on
kunnalla tulevaisuudessakin merkittävä tehtävä. (Kuntien tulevaisuus 2005, 3.)
3.3.1 Yhteistyö – seudullisuus
Kuntien yhteistyöstä, seudullisuudesta ja kuntaliitoksista keskustellaan juuri nyt
vilkkaammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Hirvonen pohtii kuntien yhteistyö‐
tä aluekehityksen ja kuntatalouden näkökulmasta. Myös asiaan liittyviä hankkeita
ja paikallisia aloitteita on vireillä viljalti. Kiivaan kehityksen ja keskustelun tiimel‐
lyksessä yhteistyöhön varovaisesti suhtautuvat paikalliset päätöksentekijät saatta‐
vat vaikuttaa menneeseen maailmaan takertuvilta edistyksen jarrumiehiltä. Jar‐
rumiesten ja ‐naisten mielestä kovin ponteva kuntien yhteen saattaminen voi puo‐
lestaan tuntua paikallisen itsemääräämisoikeuden rajoittamiselta, jopa määräilyltä
ja alistamiselta. (Hirvonen 2002, 3–7.)
Toisaalta EU:n näkökulmasta kuntien yhteistyö on alueellisten hallintojen itsenäi‐
syyteen liittyvä poliittinen tavoite ja paikallisyhteisöjen voimavarojen tehokasta
liikkuvuutta edistävä talous‐ ja aluepoliittinen keino. Viimeksi mainittu aluetie‐
teen opeista johdettu kuntien yhteistyön kannustin on myös kansallisessa katsan‐
nossa tärkeä kuntien yhteistyön taustavaikutin. Maan eri osien ja kuntien erilais‐
tuessa, kuntien yhteistyö saa yhä enemmän myös hyvinvointivaltioon ja kansalli‐
seen yhdenvertaisuuteen liittyviä merkityksiä. Kummatkin näkökulmat ovat pe‐
rusteltuja, ja perustelut määräytyvät sen mukaan, mitä odotuksia seudullisuuteen
ja kuntien yhteistyöhön kohdistetaan. (Hirvonen, 2002, 3–7.)
Joka tapauksessa alueiden kehittämiseen etsitään uutta otetta kuntien yhteistyön
ja kuntaliitosten suunnasta. Palvelutuotannossa seudullisuuden toivotaan synnyt‐
tävän säästöjä. Kuntien yhteistyön parasta sovellusalaa edustavat erilaiset aluei‐
den kehittämiseen kohdistuvat kehittäjäverkostot. Seudullisten kehittäjäverkosto‐
jen hyödyllisyys perustuu kuntakehityksen läheisriippuvuuteen. Sekä hyvin että
huonosti menestyvät kunnat sijaitsevat vierekkäin, klustereina ja maantieteellisesti
ryvästyen. Aluekehityksen naapuririippuvuus tarjoaa tämän tyyppisille kuntien
yhteistyölle aidon asiaperustan. Sekä työllisyys, väkiluku että verotulot kehittyvät
naapurikunnissa samaan suuntaan, joten hyvin ja huonosti menestyvät kunnat si‐
jaitsevat lähekkäin. Siksi kunta ei voi menestyä pelkästään omilla ehdoillaan, vaan
myönteiseen kehitykseen tarvitaan hyvät naapurit. Kuntien palvelutuotannon mit‐
takaava‐ ja monituote‐edut ratkaiset, ovatko kuntaliitosten avulla syntyvät suur‐
kunnat joustavia verkostomaisia yhteistyömuotoja tehokkaampia ja taloudelli‐
sempia kuntapalvelujen tuotantotapoja. Kuntien yhteistyön parhaat paikalliset
tason kokemukset liittyvät elinkeinopolitiikan kehittäjäverkostoihin. (Hirvonen
2002, 13.)
Alueellisesta erikoistumisesta näyttää muodostuneen viimeaikaisen aluekehityk‐
sen luonteenomainen piirre Suomessa. Alueelliset vahvuudet sekä rajallisten voi‐
mavarojen suuntautuminen tietyille osaamis‐ ja painopistealueille ovat olleet vii‐
me vuosina näkyvästi esillä myös alue‐ ja talouspolitiikassa sekä alueellisen kehit‐
tämisen strategioissa. Alueellista erikoistumista ja siinä tapahtuneita muutoksia
voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta. Tarkastelu voidaan kohdistaa joko
yksittäiseen aluetalouteen ja sen toimialarakenteen erikoistumisasteeseen tai toi‐
saalta tarkastelussa voidaan verrata tietyn aluetalouden ja kansantalouden toimi‐
alarakennetta, jolloin voidaan puhua myös toimialarakenteen erilaisuudesta tai
muutoksien osalta erilaistumisesta. (Niiranen 2002, 77–78.)
Kuntien erilaistuminen sekä kunta‐valtio ‐suhteen, palvelutuotannon ja kuntata‐
louden muutokset heijastuvat merkittävästi myös kunta‐ ja seutukuntarakentee‐
seen. Todennäköiseltä näyttää kehitys, jossa kuntien tehtäviä järjestetään huomat‐
tavassa määrin sopimuspohjaisesti eri järjestäjien verkostomaisena yhteistyönä.
Erityisesti pienet kunnat hoitavat tehtävänsä yhteisesti, ja nykyinen kunta toimisi
tulevaisuudessa lähinnä ”identiteettikuntana” ja paikallisdemokratian kanavana.
Tätä kehitystä täydentää kuntien merkittävä väheneminen kuntaliitoksien kautta
sekä joidenkin tehtävien siirtyminen seutu‐, alue‐ tai maakuntatasolle. Suuret kas‐
vukeskukset saattavat laajeta seutukunnan tai talousalueen kokoisiksi ”suurkun‐
niksi”. Keskeisinä syinä tälle kehitykselle esitettiin palvelutarjonnan turvaaminen
ja seudun elinkeinoelämän kehittäminen resurssien vähetessä. (Kuntien tulevai‐
suus 2005, 24.)
Kuntien ja järjestöjen välistä tiivistä yhteistyötä tehostava vuorovaikutus alueelli‐
sessa kehittämisessä nähdään yhdeksi tulevaisuuden voimavaraksi. Aivan selvästi
on nähtävissä, että järjestöjen ja eri tahojen aktiiviset yhteistyön muodot tulevat
lisääntymään tulevaisuudessa. Palvelujen järjestämisessä ja asuinympäristöjen ke‐
hittämisessä tarvitaan tulevaisuudessa myös niin sanottujen ”kansalaiskaartien”
mukaan tuloa, erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen ja alueen asukkaiden työpanosta.
Tämä opinnäytetyö on hyvä esimerkki järjestöjen osallistumisessa kuntien kehit‐
tämisessä. Haapajärven Yrittäjät Ry:ssä on nähty tärkeäksi kehittää oman kaupun‐
gin vetomaisuutta. Kehitystyön edistämiseksi Haapajärven yrittäjät ovat perusta‐
neet ”Tulevaisuus‐ ja yhteistyö” ‐hankeen, johon myös tämä opinnäytetyö sisäl‐
tyy.
3.3.2 Palvelut tulevaisuudessa
Kaupunkiseudun tarjoamista palveluista erottuu selkeästi kaksi tärkeydeltään eri‐
laista ryhmää. Tärkeimpiä ovat päivittäin tarvittavat tai perusturvallisuuteen kuu‐
luvat niin sanotut peruspalvelut ja vähemmän tärkeät ylellisyyspalvelut eli pienen
ryhmän käyttämät erikoispalvelut. Tärkeiksi koetuissa peruspalveluissa ei ole
suuria eroavaisuuksia kaupunkiseutujen välillä. Peruspalveluissa kilpailuetu on
lähinnä isoilla kaupungeilla suhteessa pienempiin kaupunkeihin. Sen sijaan ylelli‐
syyspalveluiden kohdalla kaupunkiseutujen väliset erot ovat suuria. Kaupunki‐
seutujen monipuolinen ilta‐ ja yöelämä, runsas ravintola‐ ja kahvilatarjonta sekä
monipuoliset erikoisliikkeet houkuttelevat nuorempia ikäryhmiä enemmän kuin
vanhempia. Tyytyväisyys laskee kaupunkiseudun koon pienentyessä, vaikka ei
kovinkaan paljon. (Raunio 2001, 136–137.)
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä on nousemassa avainase‐
maan kysymys, miten tulevaisuudessa voidaan turvata kansalaisten tarvitsemat
palvelut. Tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sekä valtiollisella että paikallisel‐
la tasolla. Suuria odotuksia on kohdistettu kunta‐ ja palvelurakenteidenuudista‐
miseen. On kuitenkin tullut selväksi, että pelkästään julkisen hallinnon toimet ei‐
vät riitä. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kesken. Järjestöjen rooli
palvelutuotannossa on kasvamassa, joten järjestöjen tulisi olla rakenneuudistuk‐
sissa kiinteästi mukana ja niiden asiantuntemusta pitäisi käyttää hyväksi sekä val‐
takunnallisessa että paikallisessa suunnittelussa. (Möttönen & Niemelä 2005, 206.)
Hyvinvointipolitiikassa, jossa ei ehkä voida olla niin innovatiivisia kuin esimer‐
kiksi jollakin uuden teknologian kehittämis‐ ja soveltamisalalla, luovaa jännitettä
ei voi kuvata aivan näin lennokkain ilmaisuin. Kuitenkin joitakin luovan jännit‐
teen piirteitä pitäisi hyvinvointisektorilla olla, jotta kehitys kulkisi eteenpäin. Hy‐
vinvointipolitiikkaan sisältyy liian paljon puolustamisen ja vastustamisen ele‐
menttejä eikä uusia innovatiivisia kehitysnäkymiä avata tarpeeksi. Uutta synnyt‐
tävän toiminnan ehtona eivät ole yhteiset tavoitteet, vaan keskinäinen luottamus
ja sitoutuminen yhteisiin eettisiin ja moralisiin sopimuksiin perustuviin toiminta‐
tapoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien ja järjestöjen välisissä suhteissa pitäisi
hierarkkisten ja markkinaperusteisten suhteiden sijasta painottua enemmän ver‐
kostosuhteet. (Möttönen & Niemelä 2005, 209–210.)
Yhteiskunnan palveluvaltaistuminen liittyy Suomessa vahvasti hyvinvointivaltion
kehitykseen. Valtion aluepoliittisilla tukijärjestelmillä on perinteisesti pyritty oi‐
kaisemaan epätasapainoon pyrkivää alueellista kehitystä. Alueellista kehitystä on
yhteiskunnan taholta tasapainotettu myös hyvinvointivaltiollisilla uudistuksilla ja
palvelujen laajentamisella, joilla on huomattavasti tasoitettu muun muassa työlli‐
syydessä ja palvelujen saatavuudessa esiintyneitä eroja. Alueellisen kehityksen
käsitteeseen sisältyy lisäksi olojen kurjistuminen. Muutokset alueellisessa kehityk‐
sessä ovat ilmenneet konkreettisesti ihmisten elinoloissa, esimerkiksi työttömyy‐
den lisääntymisenä, millä on ollut heijastusvaikutuksensa myös palvelujen kysyn‐
tään ja sitä kautta tarjontaa. (Lehtola 2001, 89.)
3.3.3 Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet
Kasvukeskusten ulkopuolelle jää runsaasti alueita ja niillä eläviä ihmisiä, jotka
pohtivat selviytymisen mahdollisuuksia keskittyvässä kehityssuunnassa. Syrjäi‐
semmille seuduille on luvattu apua muun muassa etätyöstä, sähköisestä kaupasta
ja telemarkkinoinnista. Yrittäminen ja asuminen ovat tällä hetkellä teknisesti
mahdollista melkein missä vain ja etätyökin on kehittymässä todelliseksi mahdol‐
lisuudeksi. Tekniset laitteet eivät ole kuitenkaan vielä pystyneet tarjoamaan tar‐
peeksi kilpailukykyistä mahdollisuutta poikkeuksia lukuun ottamatta. Työyhtei‐
sön vetovoima on yhä suuri. (Takala & Karppi 2003, 71.)
Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti nojautuu tieto‐ ja viestintätekniikan kehittä‐
misen mahdollisuuksiin maaseutukaupunkien tulevaisuuden näkymissä. Tuotta‐
vuuskehitys, harvaanasutuilla maaseuduilla, kasvukeskuksissa ja Helsingin seu‐
dulla on hyvin erilaista. Asukasluvultaan harvenevilla alueilla kuntien palveluta‐
son säilymiseen tarvitaan uusia konsepteja, joissa yhdistetään uutta teknologiaa
perinteisiin palveluihin. Tieto‐ ja viestintätekniikka mahdollistaa uusia malleja
palvelutarjonnan ulottumiseksi myös haja‐asutusalueille. Palveluhaasteet liittyvät
esimerkiksi päivittäistavarakaupan, sosiaali‐ ja terveyspalvelujen, koulutuksen ja
liikennepalvelujen tarjoamiseen harvaanasutuille alueille. (Tietoyhteiskuntaneu‐
voston raportti 2006, 76.)
Verkkokaupat mahdollistavat erikoistavarakaupan valikoimat taajamien ulkopuo‐
lelle. Logistiikkaa voidaan tehostaa tieto‐ ja viestintätekniikka‐ ja tuottavuusrat‐
kaisuihin. Harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuutta haetaan perustamalla mo‐
nipalvelupisteitä. Tieto‐ ja viestintätekniikka mahdollistaa myös asiantuntijatyön
sijoittumisen harvaanasutuille alueille ja tuo uusia alueita esimerkiksi matkailun
piirin edistämällä pientenkin yksiköiden markkinointia ja löydettävyyttä. Ajoittai‐
nen etätyö vapaa‐ajan asunnoissa voi edistää tuottavuutta tarjoamalla samanaikai‐
sesti rauhaa ja tavoitettavuutta. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 76.) Ta‐
kala ja Karppi (2003, 71) puolestaan toteavat, että pula tietotekniikan osaajista on
edistänyt uusien alan työpaikkojen syntymistä maakuntiin. Erityisesti ”call cente‐
rit” ovat tehneet tuloaan. Ne eivät vaadi työntekijöiltään välttämättä korkeaa kou‐
lutusta ja sijaintivaatimuksenakin ovat toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat jo
tuoneet monia työpaikkoja kasvukeskusten ulkopuolelle. Palvelujen parantumista
syrjäseuduille ovat tuoneet sähköisen kaupan ja logistiikan kehittyminen. (Takala,
& Karppi 2003, 71.)
Takala ja Karppi (2004, 64) toteavat tietoyhteiskunnan olevan selvästi osaamisen
yhteiskunta. Siksi osaamistarpeiden kartoitus on keskeinen kysymys tietoyhteis‐
kunnassa. Alueen kehittäminen nojautuu kunkin alueen omiin vahvuuksiin. Eri‐
tyisen tärkeää on vahvistaa kykyä ja halua vastuunottoon ja hyödyntää uutta
osaamista eri keinoin. Tällöin toimenpiteet on kohdistettava koulutuksen suun‐
taamiseen, teknologian siirron edistämiseen, tutkimuslaitos‐ ja yritysverkostojen
edistämiseen ja monipuoliseen neuvontaan. Erityisesti pienet ja keskisuuret yri‐
tykset tarvitsevat asiantuntija‐apua teknologian hyödyntämiseen. (Takala & Karp‐
pi 2003, 64.) Tietoyhteiskuntaneuvoston raportista tulee selkeästi esille pienten yri‐
tysten kehittämisen tarpeet. Uusien sovellusten luomisessa tarvitaan parempaa
ymmärrystä ihmisten arjen tarpeista. Pienten, lähinnä mikroyritysten on mahdo‐
tonta itse tehdä kaikkea taustatyötä, oppia uuden tekniikan erilaisia sovelluksia ja
ottaa tekniikkaa täysimittaisesti käyttöön. Siksi tarvitaan uusia toimialoja, esimer‐
kiksi verkostosihteerejä, jotka hoitavat usean mikroyrittäjän hallinnon, markki‐
noinnin ja tiedonhakupalvelut. Verkostosihteerien koulutusta on laajennettava jo‐
kaiseen ammattikorkeakouluun. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 13.)
3.3 Yhteenveto
Maaseutu‐ ja kaupunki ‐käsitteitä voidaan lähestyä useista eri näkökulmista. Se
voidaan määritellä kuntamuodon, asukasluvun tai taajamissa ja kaupungeissa
asuvien asukkaiden osuudesta koko paikkakunnan asukasluvun suhteutuksen
mukaan. Hyvä asuin‐ ja elinympäristö nähdään yhä selkeämmin yhtenä kunnan
menestystekijänä. Ympäristöllä on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään posi‐
tiiviseen kuvaan, kunnan vetovoimaisuuteen.
Pelkistetysti mielikuvan voidaan sanoa olevan joku kuva, käsitys ihmisen mieles‐
sä. Oleellista imagokäsitteeseen liittyvä piirre on, että mielikuva on aina subjektii‐
vinen eli siis henkilökohtainen. Nykyajalle imago on tyypillinen ilmiö, joka on ot‐
tanut mukaansa myös kaupungit. Olennainen vaikutus mielikuvan luomisessa on
yleensä myös sen asukkailla eli tavallisilla ihmisillä. Paikkakunnan sisäinen identi‐
teetti kertoo, mistä ihminen tuntee olevansa kotoisin. Kaupunkien imagoihin vai‐
kuttavia tekijöitä voidaan hakea kaukaa menneisyydestä ja nykyhetkestä. Monet
maaseutukaupungitkin ovat saaneet hyvän kaupunkikuvan, usein näiden kau‐
punkien kohdalla imagot rakentuvat erilaisten kulttuuritapahtumien varaan. Ko‐
konaan uuden imagon luomisyrityksen sijasta on usein tärkeämpää, hyödyllisem‐
pää ja etenkin halvempaa vahvistaa jo olemassa olevaa imagoa.
Kuntien yhteistyöstä ja kuntaliitoksista keskustellaan juuri nyt vilkkaammin kuin
ehkä koskaan aikaisemmin. Alueiden kehittämiseen etsitään uutta otetta kuntien
yhteistyön ja kuntaliitosten suunnasta. Toisaalta alueellisesta erikoistumisesta
näyttää muodostuneen viimeaikaisen aluekehityksen luonteenomainen piirre
Suomessa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kes‐
ken. Järjestöjen rooli näyttää olevan kasvamassa palvelutuotannossa. Maaseutu‐
kaupunkien palvelutason säilymisen uskotaan olevan mahdollista yhdistämällä
uutta teknologiaa perinteisiin palveluihin. Tieto‐ ja viestintätekniikka mahdollis‐
taa uusia malleja palvelutarjonnan ulottumiseksi myös haja‐asutusalueille.
Kuviossa 1 on koottu paikkakunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Paikkakuntien vetovoimaisuus voidaan jakaa kuuteen toisiinsa limittyviin ele‐
mentteihin. Vetovoimainen kaupunki tarjoaa jokaisella elementillä yksilöä tyydyt‐
tävän toiminnallisen tason. Toisaalta paikkakunnan vetovoima heikkenee jokaisen
elementin vajavaisuuden mukana. Paikkakunnan vetovoimaisuus on myös osit‐
tain mielikuvaa, käsitystä paikkakunnan toiminnoista ja identiteetistä. Maaseutu‐
kaupunkien vetovoimaisuuden ongelmiksi muodostuu usein toiminnallisten ja
taloudellisten ympäristöjen heikkous. Työpaikkojen, palvelutarjonnan ja vapaa‐
ajan harrastusmahdollisuuksien vähyys heikentää maaseutukaupunkien houkut‐
televuutta. Toisaalta maaseutukaupunkien edulliset elinkustannukset, rauhallinen
ja turvallinen elinympäristö lisäävät paikkakuntien vetovoimaisuutta.
ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖ
FYYSINEN YMPÄRISTÖ
- kuntalaisten ”olohuone”
KUVIO 1. Paikkakunnan vetovoimaisuus yksilön näkökulmasta
Kuviossa esitetty fyysinen ympäristö antaa mielikuvan paikkakunnan nykytilasta
ja toiminnan tasosta. Fyysisen ympäristön merkitys korostuu erityisesti paikka‐
kunnalla vieraileville ja ohikulkijoille. Sosiaalinen ympäristö pitää sisällään paik‐
kakunnan sisäisen identiteetin, yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Sosi‐
aalisella ympäristöllä on suurin merkitys paikkakunnan asukkaille. Toimijoiden
välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat omalta osaltaan paikka‐
kunnan vetovoimaisuuteen.
- keskustan yleisilme - luonnon ympäristö houkuttelevuus
TALOUDELLINENYMPÄRISTÖ
Työ ja toimeentulo - toimeentulon turvaaminen - työ ja ura mahdollisuudet
TOIMINNALLINEN
SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ - paikan sisäinen - sosiaaliset identiteetti verkostot
YMPÄRISTÖ Vapaa-aika
- kulttuuritarjonta - vapaa-ajan harrastus
mahdollisuudet
TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Liiketarjonta
- palvelutarjonta runsaus - hyvät liikenneyhteydet
TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
Koti ja asuminen - elinkustannukset
- asuntojen hintataso
PAIKKAKUNNAN VETOVOIMAISUUS
YKSILÖN NÄKÖKULMASTA
4 MAASEUDULLE MUUTTAMINEN
4.1 Muuttoliike
Muuttoliikkeen käsite voidaan jakaa alaryhmiin lähtö‐ ja tulopaikan perusteella.
Ensimmäisenä ryhmänä on kunnan sisäinen muutto, jossa muutetaan haja‐
asutusalueelta taajamaan tai taajaman sisällä. Toisena ryhmänä on kuntien väli‐
nen, seutukunnan sisäinen muutto, jossa muuttaminen tapahtuu saman seutu‐
kunnan sisällä. Kolmas ryhmä on kuntien ja seutukunnan välinen muutto, jossa
muutetaan seutukunnan ulkopuolelle tai ulkopuolelta. Neljäs ryhmä on maahan‐
muutto ja maastamuutto. (Kallio, Meklin, Siitonen & Martikainen 2001, 17–18.)
Opinnäytetyössämme huomion kohteena on kuntarajan ylittävä muuttoliike. Tu‐
lo‐ ja lähtömuuton keskinäisen suhteen perusteella kunta voidaan jakaa muutto‐
voittokuntaan, jossa tulomuutto on lähtömuuttoa suurempi tai muuttotappiokun‐
taan, jossa tulomuutto on lähtömuuttoa pienempi.
Muuttoliikkeessä voidaan erottaa yksilölliset, alueelliset ja yhteiskunnalliset tekijät.
Yksilötasolla muuttoliikettä tarkastellaan ihmisten tarpeiden ja inhimillisten käyt‐
täytymisprosessien mukaan. Alueellisella tasolla tarkastellaan yhteiskunnan si‐
säisten alueiden välisiä muuttoliikkeitä. Richmond (1969) on jakanut yhteiskunti‐
en kehityksen kolmeen osaan: työntekijöitä koskeva pakkomuutto (maaseutukun‐
tien välillä), vetotekijöihin perustuva vapaaehtoinen muutto (maaseudulta kau‐
punkeihin) sekä monisuuntainen kaupunkien välinen liikkuvuus. (Södering 2001
197–198.)
Holmila (2001, 15) kertoo siitä miten Suomi oli melko pitkään maaseutuvaltainen
maa ja maaseutukulttuuri antoivat koko maalle selvän leiman. Muutos on kuiten‐
kin jo 1950‐luvulta lähtien vienyt selvästi toiseen suuntaan. Muutos maaseudulta
kaupunkeihin on ollut valtaisa. Hjerppe, Räisänen ja Hämäläinen toteavat (2004,
61) sen, että vielä 1980‐luvulla muuttoliike oli jakautunut kohtuullisen tasaisesti
eri alueille, mutta 1990‐ luvun vientivetoisen talouskasvun aikana muuttoliike
suuntautui tiettyihin alueisiin. Nykyään nettomuutto on positiivinen vain kym‐
menessä seutukunnassa aiempien kymmenien seutukuntien sijasta. Useimmissa
kunnissa ongelmana on myös se, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempi. Siksi
näiden kuntien tuleva kehitys riippuu paljolti muuttoliikkeen suunnasta. (Holmila
2001, 15; Hjerppe, Räisänen & Hämäläinen 2004, 61.)
Maaseutu kärsii muuttotappiosta koko ajan. Muuttoliike suuntautuu Etelä‐
Suomen sekä muiden tärkeiden kasvukeskuksien läheisyyteen. Miten muuttolii‐
kettä saataisiin käännettyä enemmän maaseudulle? Jatkuuko muuttoliikesuuntaus
tulevaisuudessakin vielä enenevissä määrin suuriin kasvukeskuksiin? Muuttoliik‐
keen keskeisimmiksi kysymyksiksi nousevat seuraavat asiat: Ketkä muuttavat?,
Miksi muutetaan?, Mistä muuttajat tulevat ja minne he menevät?, Milloin muute‐
taan? sekä mitä seurauksia muutolla on?
Heikkisen, Hirvosen ja Maijalan (2003, 11) mukaan viime vuosien kehityksen ja
tulevaisuuden ennusteiden valossa erittäin suuri muuttoliikeaalto suuntautuu
Pohjois‐ ja Itä‐Suomesta eteläisen Suomen ja Oulun kasvukeskuksiin. Takala ja
Karppi (2003, 31) korostavat sitä, että muuttoliikkeessä on huomattavissa merkit‐
täviä tekijöitä. Nettomuutto suuntautuu entistä harvimmille seuduille, muutamiin
kasvukeskuksiin ja niiden ympäristöön. Muuttoliike kasaa väestöä suurimpiin,
taloudellisesti keskeisiin ja kansainvälisessä yhteistyössä oleviin keskuksiin. Tämä
vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muuttotappioalueilla. Lisäksi se
keskittyy voimakkaimmin aktiiviväestöön, korkeasti koulutettuihin ja ennen kaik‐
kea nuoriin. (Heikkinen, Hirvonen & Maijala 2003, 11; Takala & Karppi 2003, 31.)
Alueellinen tuotannontoiminta on yhteydessä alueellisiin työmarkkinoihin, joiden
kehitys heijastuu väestön alueellisena jakautumisen muuttoliikkeen kautta. Alu‐
eellinen työmarkkinoiden dynamiikka on siis kiinteästi yhteydessä työntekijöiden
muuttoliikkeisiin. Työmarkkinat eivät kuitenkaan ole ainoat muuttoliikettä mää‐
rittävät tekijät, vaan muita tekijöitä on omistusasuminen, asuntojen hintojen vaih‐
telu, kuntatalous, sekä väestön ikärakenne ja heikosti koulutettujen osuus väestös‐
tä. (Hjerppe ym. 2004, 61, 69–71.)
Heikkilä ja Paasivirta jakavat muuttoliikkeen ja työllisyyden kehitystä koskevat
asiat neljään kohtaan. Ensimmäisenä niin sanottuna päätekijänä on, että työllisyys
määrittelee muuttoliikkeen, eli ihmiset muuttavat sinne missä on työtä. Työpaik‐
kojen saatavuus ratkaisee muuttoliikkeen määrän ja suuntautumisen. Viime vuo‐
sina työllisyyden kasvu on ollut nopeaa, joten muuttoliike on nyt melko voima‐
kasta. Työpaikkakasvu on ollut nopeaa isoissa kaupungeissa, jossa myös väestö‐
kasvu on ollut nopeaa. Toisena tekijänä on se, että Suomessa lähinnä vain nuoret
muuttavat. Muuttoalttiuden huippu on 20–25‐vuoden iässä, jonka jälkeen muutto‐
alttius vähenee voimakkaasti. Kolmantena kohtana on se, että muuttoliike reagoi
nopeasti työllisyyskehityksen alueellisiin eroihin. Viime vuosien nopea työllisyy‐
den kasvu on nostanut muuttoliikkeen korkealle tasolle, jonka seurauksena myös
työttömyyden alueelliset erot ovat kasvaneet. Viimeisenä kohtana on se, että vil‐
kastuva muuttoliike tuottaa osaltaan uutta urbaania työttömyyttä. Tämän syy on,
että osaamiskuilu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Vilkas muuttoliike
vain kärjistää tilannetta. (Heikkilä & Paasivirta. 2001, 92–95.)
4.2 Muuttomotiivit
4.2.1 Muuttomotiivien luokittelu
Asuinpaikkakunnan vaihtaminen on useimmille ihmisille todella suuri muutos ja
pitkän harkinnan tulos. Asuinpaikkakunnan valintaan vaikuttaa hyvin monet asi‐
at. Keskeisimpinä tekijöinä voi olla sosiaaliset suhteet, tuttu ja turvallinen ympä‐
ristö sekä toimeentulon turvaaminen. Toisaalta muuttamisen syyt voivat olla mitä
erinäisimpiä.
Tervon (1997, 58–61) mukaan muuton syyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään. En‐
simmäisenä hän mainitsee lähtö‐ ja tulopaikan ominaisuudet, joilla tarkoitetaan työl‐
lisyysmahdollisuuksia, elinympäristöä ja palkkaa. Institutionaaliset tekijät vaikutta‐
vat myös ihmisten muuttoon. Näillä hän tarkoittaa asuntomarkkinoiden toimin‐
taa, työmarkkinoiden toimintaa, julkisen vallan politiikkaa, työnantajien henkilös‐
töpolitiikkaa. Yhtenä ryhmänä voidaan pitää myös henkilökohtaisia piirteitä, kuten
perhesiteet, ikä, koulutus ja elämäntilanne. (Tervo 1997, 58–61.)
Kydön (1998, 40) mukaan muuton motiivit luokitellaan neljään ryhmään: työhön ja
ammattiin liittyvät motiivit, asuntoon ja asuinympäristöön liittyvät motiivit, elämänti‐
lanteeseen liittyvät motiivit sekä pakkomuutto. Muuttomotivaatiot eroavat kuitenkin
sen mukaan onko muuton kohde kaupunki vai maaseutu. Maaseudulle muutta‐
misessa asuntoon ja asumisympäristöön liittyvät motiivit sekä elämäntilanteessa
tapahtuviin muutoksiin liittyvät motiivit ovat keskeisimmät. Työhön ja ammattiin
liittyvät motiivit ovat keskeisiä käytännössä paluumuuton kohdalla, esimerkiksi
tilan jatkamisen kohdalla. Pakkomuutto kohdistuu useimmiten maalta kaupun‐
keihin. (Ovaska 2003, 109–110.)
Ovaskan teettämän tutkimuksen mukaan maaseudulle muuttajien muuttomotiivit
olivat seuraavanlaisessa järjestyksessä: Tärkeimmäksi muuttomotiiviksi ilmeni to‐
imeentulo. Siihen vaikuttivat yritystoiminnan aloittaminen, tilanjatkaminen, työ‐
paikan saaminen sekä eläkkeelle siirtyminen. Toiseksi tärkeimmäksi muuton
syyksi ilmenivät luontoon liittyvät motiivit. Seuraavana vastaajien muuttomotii‐
vina olivat perheeseen liittyvät motiivit, kuten lasten turvallinen kasvuympäristö,
toive saada lisäaikaa perheelle sekä puolison halu muuttaa maalle. Neljäntenä
muuttomotiiveissa oli oman elämänhallintaan liittyvät syyt sekä viidentenä muut‐
tosyynä olivat kunnan palvelut ja asunnon hankintaan liittyvät motiivit. Joka ta‐
pauksessa toimeentulo on ihmisille tärkein muuttoon vaikuttava asia. Toisaalta
kunnan tarjoamat palvelut eivät niinkään näyttäisi vaikuttavat ihmisten muutto‐
päätöksiin. (Ovaska 2003, 119–121.)
Heikkilän, Rintalan, Airion ja Kainulaisen (2003, 21, 69) teettämän tutkimuksen
mukaan kaupunkeihin muuton syitä useimmiten olivat paremmat työllisyysmah‐
dollisuudet sekä paremmat toimeentulomahdollisuudet. Maaseudulle muuton
motiiveja olivat rauhallinen asuinympäristö sekä tilavampi ja paremmin varustel‐
tu asunto. Harvaan asutulle maaseudulle muutettiin rauhallisen asuinympäristön,
työn ja läheisten ihmisten vuoksi. Palvelujen heikko saatavuus tai niiden puuttu‐
minen olivat harvoin muuton syynä kuntatyypistä riippumatta. Joka tapauksessa
näyttää siltä, että kaupunkeihin muutetaan elintason kohottamisen vuoksi ja maa‐
seudulle elämänlaadun parantamisen takia. (Kainulainen, Airio, Rintala & Heikki‐
lä 2003, 21, 69.)
Ihmisten maaseutu teoksessa on ryhmitelty maaseudulle jäävät, maaseudulta
muuttavat, maaseudulle palaavat ja maaseudulle muuttohaluttomat. Maaseudulle
jäävien syyt ovat useimmiten työpaikka, rauhallisuus, puhdas luonto, yhteisölli‐
nen identiteetti, kotitilan jatkaminen, asunto, elämäntilanne, arvot, ystävät, elä‐
mänkumppani, suku, hyvä kasvuympäristö lapsille sekä harrastukset. Maaseudul‐
ta poismuuttajien muuttomotiivit liittyvät työhön ja uralla etenemiseen, opiske‐
luun, peruspalvelujen heikkouteen, maaseudun huonoon imagoon, itsenäistymi‐
seen, ystävien poismuuttoon sekä harrastus‐ ja muiden vapaa‐
ajanmahdollisuuksien puutteeseen. Maaseudulle palaajien syyt muuttoon ovat
kyllästyminen kaupunkilaiseen elämäntyyliin, maaseudun rauhallisuus ja luonto,
juuret ja perinteet, elinympäristö, elämänsisältö ja arvot, hyvä kasvuympäristö
lapsille, halvempi asunto sekä luonnonläheinen elämäntapa. Syyt siihen miksi
maaseudulle ei palata on muun muassa se, ettei maaseudulla ole koulutusta vas‐
taavaa työtä, kaupunkilainen elämäntyyli, huonot liikenneyhteydet, maaseudun
huono imago, pelko pienen yhteisön ahdasmielisestä ilmapiiristä, maaseudun
huonot peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä huonot kokemukset maa‐
seudusta. (Ihmisten maaseutu, 2000, 26.)
Vaikka muuttamisen motiivit ovat mitä erinäisimpiä, niin tässä opinnäytetyössä
käsitellään tarkemmin muuttomotiiveista opiskelu ja työ, asunto ja asuinympäris‐
tö sekä hyvinvointi.
4.2.2 Opiskelu ja työ
Aluetasolla muuttoliike nähdään yleensä työvoiman liikkumisena työ‐ ja opiske‐
lumahdollisuuksien perässä. Tällöin muuttoliike on yksi työvoiman alueellisen
kysynnän ja tarjonnan seurausilmiö, ja työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikut‐
tavat tekijät vaikuttavat myös muuttoliikkeeseen. Tasapainoteoriassa ihmiset
muuttavat alikehittyneiltä, matalan palkan alueilta kehittyneille, korkeiden palk‐
kojen alueille. Muuttoliikkeen motiivina on tällöin alueiden väliset palkkaerot.
(Okko, Miettilä & Oikarinen 2000, 18.)
Koulutus‐ ja työmahdollisuuksilla on tärkeä osa ihmisten muuttopäätöksissä.
Koulutus ja työ eivät välttämättä ole tärkeimpiä tai ainoita syitä muuttoon, vaikka
useimmiten ne niin mielletäänkin. Takala ja Karppi (2003, 32‐33) toteavat, että
koulutus‐ ja työmahdollisuuksilla on merkittävä rooli ihmisten muuttopäätöksis‐
sä. Opiskelujen takia monen on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle. Työvoi‐
man kysynnän kasvu vetää muuttajia kasvaville alueille ja työmahdollisuuksien
puute työntää ihmisiä pois taantuvilta alueilta. (Takala & Karppi 2003, 32–33.)
Maaltamuuttajien suurin ryhmä on 15–29 ‐vuotiaat nuoret. Nuoret lähtevät opis‐
kelemaan kaupunkeihin ja taajamiin, jonka jälkeen he siirtyvät työelämään. Kes‐
keisin syy muuttoon onkin opiskelu‐ ja työllisyysmahdollisuuksien keskittyminen
tietyille alueille. Työn perässä muutetaan etenkin kasvukeskuksiin. Maaseudulle
jäämisen ja maaseudulle palaamisen perusongelma on siinä, että maaseudulta
löydetä työtä, joka turvaa toimeentulon. Maaseudulla asuvien nuorten työttömyys
onkin korkeampaa, mitä kaupungissa asuvien nuorten. (Ihmisten maaseutu 2000,
27.)
Heikkilä toteaa, että opiskelijoiden muuttamiseen vaikutti osaltaan 90‐luvun puo‐
livälissä voimaan astunut laki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjojen vaihtamisen
opiskelupaikkakunnalle. Lainmuutoksen seurauksena opiskelijoiden muuttami‐
nen selvästikin voimistui. Nieminen kuitenkin korostaa sitä, että muuttoliikkeen
tärkeimpänä määrittelijänä on koulutus‐ ja työllisyysmahdollisuudet. (Heikkilä
2001, 39–40.)
4.2.3 Asunto ja asuinympäristö
Elinvoimaa maaseudulle teoksessa käy ilmi, että maaseutu on haluttu ympäristö
asumiselle. Entistä useampi olisi valmis muuttamaan maalle, mikäli siihen olisi
mahdollisuus. Yksi selkeä syy, miksi maalle muutetaan, on asumisen kallistumi‐
nen kasvukeskuksissa. Lisäksi suurimmalle osalle suomalaisista ensisijainen toive
hyvästä asumismuodosta on erillispientalo omalla tontilla. Maaseudulta on mah‐
dollisuus hankkia tontti kohtuullisin kustannuksin. Asumisen väljyys, koskien
sekä asuntoa että pihapiiriä, on siten yksi suuri houkutin maalle muutossa. Toinen
merkittävä maalla muuton peruste on puhdas, pölytön ja meluton ympäristö sekä
luonnon läheisyys yleensä. Monia houkuttelee lisäksi veden läheisyys, joten ranta‐
tontit ovat erityisen haluttuja asuinpaikkoja. Maalle muuttajat pitävät myös julkis‐
ten ja yksityisten peruspalvelujen saatavuutta hyvänä. Yhtenä maallemuuton mo‐
tiivina koskien asunto ja asuinympäristöä on se, että maaseutua pidetään yleensä
kaupunkia turvallisempana elinympäristönä. Turvallisuutta arvostavat etenkin
lapsiperheet, jotka haluavat lapsilleen turvalliset koulumatkat sekä oppilas‐
määriltään pienet koulut. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 75–76.)
Paitsi houkuttelevaksi asuinympäristöksi, maaseutu koetaan myös viihtyisäksi
vapaa‐ajan ympäristöksi. Tähän liittyy suomalaisten innostus rakentaa kesämök‐
kejä. Vapaa‐ajan asunnoilla vietetäänkin yhä enemmän aikaa ja moni haluaisi
muuttaa vapaa‐ajan asunnolleen asumaan vakituisesti. Luonnonympäristön li‐
säksi maaseudun kulttuurimaisema on houkuttelemassa maalle asumiseen. Kult‐
tuurimaisemaan kuuluvat ihmisten työn ja toiminnan jäljet maisemassa. Näitä
ovat pellot, niityt, laitumet, erilaiset rakennelmat, kylät, pihapiirit, rakennukset ja
muu rakennettu ympäristö. Tärkeää olisikin, että perinteistä maaseudun kult‐
tuurimaisemaa säilytettäisiin. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 76.)
Ihmisten maaseutu teoksessa nostetaan esiin se, että useimmat muuttavat maalle
ympäristön laadun, suurten tonttien ja yksilöllisten rakentamismahdollisuuksien
vuoksi. Vanhat maalaistalot, kansakoulut tai muut vastaavat talot pihapiireineen,
rakennuksineen ja istutuksineen ovat halutumpia kuin uudisrakennuspaikat.
Vanhat talot sijaitsevat kyläympäristössä, joka luo jatkuvuutta ja turvallisuuden
tunnetta. Asunto ja asuinympäristön takia muuttajat arvostavat avoimia näkymiä,
jossa yhtyvät luonto ja ihmisten vaikutus, metsät, viljelykset ja rakennukset. (Ih‐
misten maaseutu 2000, 22–23.)
4.2.4 Hyvinvointi
Towsendinan (1979) mukaan hyvinvointi‐käsitteen voi jakaa välittömiin yksilön
aineellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, yksilön toiminta‐, elämäntapa‐ ja elämänhal‐
lintaresursseihin ja niihin yhteiskunnan toiminta‐ ja jakomekanismeihin sekä pro‐
sesseihin, joiden kautta vallitseva hyvinvointi suhteessa muihin kansalaisiin toteu‐
tuu. Joka tapauksessa muuttoliiketutkimuksessa on ollut suosittua tukeutua hy‐
vinvointiteorioihin. Hyvinvointi on nimittäin nähty yksilön tilana, jossa hänellä on
mahdollisuus saada keskeiset tarpeensa tyydytetyiksi. Tarpeet ja niiden tyydyt‐
tyneisyys on kuitenkin aina yksilöllistä ja niiden empiirinen mittaaminen on
melko hankalaa. (Ovaska 2003, 116–117.)
Ovaskan (2003, 114–115) mielestä melko usein maallemuuton syynä on kuitenkin
hyvinvointiin liittyvät asiat. Muuttoon liittyy tavoite elämänlaadun ja hyvinvoin‐
nin parantamisesta. Ne ovat luonteeltaan sosiaalisia tai omaan itseensä tai perheen
hyvinvointiin liittyviä seikkoja. Maalle muutettaessa halutaan asua yhteisössä,
jossa ihmiset tuntevat toisensa, halutaan muuttaa oman elämän kulkua sekä halu‐
taan parantaa sisäistä elämänhallintaa. Hyvinvointiin liittyy vahvasti muun muas‐
sa luonto, meren tai järven läheisyys ja lasten turvallinen kasvuympäristö. Hyvin‐
vointi voidaan jakaa elintasoon, elämänlaatuun ja elämäntapaan. Elintaso voidaan
jakaa tarpeisiin ja ihmisten resursseihin. Tarveperusteisessa keskitytään siihen ty‐
ydytyksen tasoon, jonka kulutettujen hyödykkeiden ja palvelusten virta tuottaa
väestölle. Elämänlaatuun viittaa joukko toiveita, joiden tyydyttäminen tekee ih‐
miset onnelliseksi. (Ovaska 2003, 114–115.)
Takalan ja Karpin (2003, 32–33) mielestä muuttopäätöksiä tehtäessä taustalla on
myös laajemmalti hyvinvointiin liittyviä asioita. Käytettävissä olevien tulojen li‐
säksi tavaroiden ja palveluiden saatavuus ja hinta, työmahdollisuudet, sosiaaliset
suhteet, ympäristö viihtyvyys vaikuttavat hyvinvointiimme. Ihmiset pyrkivät ko‐
hottamaan elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan muuttaessaan maalle. (Takala &
Karppi 2003, 32–33.)
Muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen tuloksena muuttotappioalueilla on
kuitenkin jouduttu supistamaan hyvinvointipalveluja. Palvelujen supistamisen
kohteena ei ole olleet vain lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut, vaan myös ikään‐
tyvien palveluja on jouduttu supistamaan. Vanhempien ikäluokkien koon kasvun
ja työikäisten määrän vähentymisen seurauksena huollettavien määrä suhteessa
työikäisiin kasvaa. Tämä merkitseekin hyvinvointipalvelujen voimakasta ky‐
syntää. Näin ollen kuntien hyvinvointipalvelujen turvaamiselle laaja väestöpohja
nähdään elintärkeänä. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 191.)
4.3 Muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun
Takala ja Karppi (2003, 31–36) ovat huolissaan siitä, miten voimakas muuttoliike
vaikuttaa maaseudun kuntiin. Muuttoliike merkitsee aluerakenteen voimakasta
muutosta. Maaseutua uhkaa muuttoliikkeen seurauksena autioituminen ja palve‐
lutason voimakas heikkeneminen. Syrjäseudut ovat menettämässä mahdollisuu‐
tensa turvata peruspalveluja, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon. Takala ja
Karppi korostavat myös sitä, että inhimillisen pääoman keskittyessä kasvukeskuk‐
siin, maaseutu menettää suuren osan tietotaidostaan nuorten ja ammattitaitoisten
muuttaessa pois. Nuoren lähtö paikkakunnalta merkitseekin rajua ikärakenteen
muutosta. Muuttajat saavat aikaan muutoksia väestörakenteessa ja vaikuttavat
näin ollen palvelujen tarpeeseen. Vanhusten suhteellisen määrän kasvu ja vastaa‐
vasti työikäisten väestön väheneminen, heikentää voimakkaasti huoltosuhdetta
muuttotappioalueilla. (Takala & Karppi 2003, 31–36.)
Hämäläisen mukaan muuttoliike ilmiönä tuo monenlaisia huolenaiheita, etenkin
maaseudulle. Työmarkkinoiden kannalta muuttoliikkeen kiihtymisellä saattaa olla
merkittäviä vaikutuksia, sillä esimerkiksi väestön ikääntyminen kasvattaa muutto‐
liikkeen merkitystä. Työvoiman pienentyminen kiristää aluetalouksien kilpailua
osaavasta työvoimasta. Uhkana on työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sekä
etenkin väestökatoalueilla asukkaiden peruspalveluiden järjestämisen heikkous.
Muuttotappioalueilla esiintyy palvelutarpeen ja ostovoiman pienentymistä. Kes‐
keisenä ongelmana on myös se, että aikaisemmin rakennettu infrastruktuuri, pal‐
veluverkosto ja kiinteistökanta saattaa jäädä vajaakäyttöön. Kiinteistöjen arvot
alenevat näin ollen muuttotappioalueilla suhteessa muuttovoittoalueisiin, joten
kiinteistöjen omistajat menettävät tappioalueilla. (Hjerppe ym. 2004, 61–62; Okko
ym. 2000, 23.)
Muuttotappiokunnassa jokainen asukasvähennys, lähtömuuttaja, vapauttaa ka‐
pasiteettia keskimäärin mitoitustaan vastaavan määrän. Kunnallistekniikan ja
palvelurakenteiden osalta syntyy muuttotappiokunnissa vähitellen ylimitoitusta,
käyttämätöntä kapasiteettia. Sen kustannusvaikutuksena on käyttäjäkohtaisten
yksikkökustannusten kasvaminen, koska rajakustannukset ovat yksikkökustan‐
nuksia pienemmät. Erityisen merkittävä kustannus on vuokra‐asuntokannan
jääminen vajaakäyttöön. (Kallio, Meklin, Siitonen & Martikainen 2001, 40.)
Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, maatalouden suuri osuus alueen koko‐
naistuotannosta sekä alueen väestön ikääntyminen kiihdyttää työmarkkinoiden
eriytymistä. Nämä tekijät heikentävät alueen kykyä luoda uusia työpaikkoja sekä
rekrytoida uusia työntekijöitä. 1990‐luvulta lähtien alueiden väliset työttömyy‐
sasteet ovat kasvaneet. Fields (1976) on kuitenkin korostanut sitä, että pelkkä työt‐
tömyys ei riitä kuvastamaan alueellisten työmarkkinoiden tarjoamia tilaisuuksia
muuttoliikkeen näkökulmasta. Muuttoliike voi olla suurta myös korkean työt‐
tömyyden alueille, johtuen esimerkiksi alueen työmarkkinoiden dynaamisuude‐
sta. (Hjerppe ym. 2004, 69–70.)
Ovaska (2003, 108–109) toteaa, että muuttotappio vinouttaa kunnan ikäjakaumaa
siten, että työikäinen ja nuorempi väestö muuttaa pois ja vanhempi väestö jää, jol‐
loin eniten kunnan varoja nettomääräisesti kuluttavien palvelujen tarve ei juuri
vähene, vaikka veroja maksavien kuntalaisten määrä vähenee. Jatkuvasta muutto‐
tappiosta kärsivällä kunnalla tutkimuksen mukaan nousee sosiaali‐ ja terveyden‐
huoltokustannukset, koska väestön ikäjakauma on vinoutunut. Väestön vanhus‐
painotteista ikärakennetta ei ole mahdollista korjata muuten kuin muuttoliikkeen
kautta. Muuttajien mukana siirtyy myös tuloja kunnasta toiseen, joskin ajallisella
viiveellä. Muuttajien vaikutukset kunnan talouteen riippuu ensisijaisesti muutta‐
jien verotettavista tuloista, muuta myös muuttajan ominaisuuksista, joiden perus‐
teella kunta saa yleistä valtionosuutta. Muuttotappiosta kärsivän kunnan kannalta
tällä voi olla huomattava merkitys sillä valtionosuus voi olla jopa yli 100 €/ asu‐
kasta kohden (vuonna 1999). (Ovaska 2003, 108–109.)
Uusitalo (1998, 11–15) toteaa, että suomalaista maaseutua on viime vuosikymmen‐
ten ajan pidetty toiminnoiltaan supistuvana alueena. Tätä ajatusta on tukenut vä‐
estön ja työpaikkojen väheneminen, alhainen tulotaso ja paikoin korkea työt‐
tömyys. Uhkana on maaseudun väestöpohjan, palvelujen ja ympäristön heiken‐
tyminen. Uusitalo kuitenkin mainitsee sen, että vaikka tilanne näyttää huonolta,
on maaseutu kuitenkin vauraampi mitä ennen. Maaseutu on palveluverkoiltaan ja
tiestöltään toimiva, eikä siellä ole nopeasti kasvavien asutuskeskuksien ongelmia.
(Uusitalo, 1998 11–15.)
Uuden asutuksen vaikutukset maaseutuun
Maaseudulle sijoittuvan uuden asutuksen aiheuttamat ympäristölliset, yhdyskun‐
tataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset vaihtelevat toisaalta asutuksen määrän ja
sijainnin, toisaalta paikallisten olosuhteiden mukaan. Vaikutukset ovat sekä
myönteisiä että kielteisiä. (Ihmisten maaseutu 2000, 33.)
Ympäristön ja yhdyskuntatalouden kannalta on merkittävää, miten uusi asutus
sijoittuu vanhaan asutukseen nähden. Hajanainen yhdyskuntarakenne nimittäin
aiheuttaa liikenteen päästöjä ja kasvattaa yhdyskuntien energiankulutusta. Osa
uudesta vakituisesta asutuksesta sijoittuu rannoille ja vanhoille loma‐
asutusalueille. Näissä tärkeää on huolehtia, ettei vedenhankinta tai jätevesien kä‐
sittely aiheuta kohtuuttoman paljon kustannuksia. Uusi asutus vaikuttaa myös
maaseutumaisemaan. Asutuksen harveneminen vähentää alueen elinvoimai‐
suutta, joten uusi asutus onkin tervetullutta. Toisaalta uusi asutus saatetaan kokea
myös häiritseväksi, eikä rakennuspaikkoja haluta myydä kylästä tai oman asun‐
non läheltä. (Ihmisten maaseutu 2000, 33–34.)
Vapaa‐ajan asumisen vaikutukset maaseutuun
Vapaa‐ajan asuminen on noussut yhdeksi maaseudun suurimmista kehitysasio‐
ista. Kakkosasuminen on myös yksi keskeisimmistä maaseudun ja kaupungin
vuorovaikutuksen muodoista. Paikkakunnalle vapaa‐ajan asumisesta on mo‐
nenlaista hyötyä. Vapaa‐ajan asumisesta syntyvä tulot koostuvat päivittäistava‐
raostoista, rakentamisesta, korjaamisesta, kiinteistökaupoista, kiinteistöveroista
sekä yksityisistä ja julkisista maksuista aiheutuvista menoista. Vapaa‐ajan asuk‐
kaiden osaaminen on maaseudun suuri osaamisresurssi. Mökkiläisiä onkin alettu
hyödyntää kunnissa eri tavoin. (Ihmisten maaseutu 2000, 34.)
Kakkosasukkaaksi yhä enemmän muuttuva vapaa‐ajan asukas tarvitsee yksityis‐
ten palvelujen lisäksi myös kunnallisia palveluja. Palvelutarpeet vaihtelevat loma‐
asukkaan asumisintensiteetin mukaan. Kustannusten lisääntymisen lisäksi kun‐
nalta vaaditaan myös palvelutuotantojärjestelmän uudelleenarviointia. Tarvittavia
kunnallisia palveluita voi olla kaavoitus, rakennusvalvonta, tiet, ympäristösuojelu,
pelastuspalvelu, nuohous, jätehuolto, kulttuuripalvelut, terveyskeskuspalvelut
jne. Joka tapauksessa vapaa‐ajan asuminen on perusteltua tunnustaa yhdeksi
maaseudun elintärkeistä asioista. (Ihmisten maaseutu 2000, 35.)
4.4 Vetovoimaisuus
Maalle halutaan, muttei muuteta. Kuntapuntarin teettämän tutkimuksen mukaan
aikuisväestöstä noin 900 000 henkeä haluaisi asua maaseudulla. Se on parisataa
tuhatta enemmän kuin maaseudulla nykyään aikuisväestöstä on. Tutkimuksen
mukaan tästä muuttopotentiaalista toteutuu kuitenkin vain pieni osa. (Kuntapun‐
tari 2003, 24.) Maaseudun vetovoimaisuustekijät ovat viime aikoina nousseet poh‐
dinnan aiheeksi. Tärkeäksi tuleekin miettiä, mitkä voisivat olla mahdollisia veto‐
voimatekijöitä, joilla ihmisiä saataisiin muuttamaan maaseudulle.
Maaseutu
Ihmisten maaseutu ‐teoksessa nähdään maaseudun kehittäminen vetovoimaisena
elinympäristönä erityisen tärkeänä. Uudet asukkaat tuovat maaseudulle kaivattua
elinvoimaa. Maaseudun kehittämistyössä olisi kuitenkin tunnistettava asuinym‐
päristön vetovoimatekijät, mutta toisaalta myös asutuksen aiheuttamat ym‐
päristölliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset.
Maaseudun vetovoimatekijöiksi nostetaan luonnonläheinen ympäristö, maaseu‐
tumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Maaseutu tarjoaa
monipuolisen, joustavan, yksilöllisen ja luonnonläheisen asumismuodon erilaisille
elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat arvostavat enemmän asuinympäristön
viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. (Ihmisten maaseutu 2000, 32.)
Maaseudun vetovoimatekijöistä tärkeimpänä korostuu Ahon ja Ilolan (2004, 47)
mielestä asuinympäristön merkitys. Rauhallisuus, turvallisuus, luonnonläheisyys
ja väljyys ovat maaseudun etuja kaupunkeihin verrattuna. Kaupungista maaseu‐
dulle muuton yleisiä syitä heidän mielestään on rauhallisuus, lapsille hyvä asuin‐
paikka, luonto sekä asunnon tai tontin edullisuus. Maaseudun vetovoimatekijöinä
olivat lisäksi asuntojen edullinen hinta, maalaiskyläympäristö, metsät, suuri tontti
sekä etäisyys naapureista ja vilkkaista teistä. Kainulaisen, Airion, Rintalan ja
Heikkilän (2003, 71–72) mukaan maaseudun vetovoimaisuudessa korostuvat eten‐
kin ihmissuhteen, kotipaikkarakkaus, turvattu toimeentulo sekä asumiseen liitty‐
vät asiat. (Kainulainen ym. 2003, 71–72; Aho & Ilola 2004, 47.)
Taajama
Kuntien keskusten vetovoimaisuus on merkittävä kuntien ja maakunnan me‐
nestystekijä. Hyvällä taajamaympäristöllä on merkittävä vaikutus, erityisesti
nuorten jäämiseen ja tulemiseen alueella, mutta myös yritysten sijoittumispäätök‐
siin. Useat kuntakeskustat mielletään ankeiksi tai persoonattomiksi. Vain jotkut
taajamat jäävät positiivisena kokemuksina mieliin. Näin ollen taajamien vetovoi‐
maisuuden lisääminen voisi olla yhtenä merkittävänä kunnan menestystekijänä.
Ympäristöllä kun on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään positiiviseen mieli‐
kuvaan, kunnan vetovoimaisuuteen. (Soikkeli ym. 2005, 1.)
Taajamaympäristöjen ja erityisesti taajamakeskustojen tila kertoo kunnan kehityk‐
sestä ja nykytilasta, mitaten samalla myös kunnan vetovoimaisuutta. Erityisesti
näkyvää elinympäristöä voidaan pitää kunnan tärkeimpänä kulttuuripalveluk‐
sena asukkailleen. Taajaman kehitystä suunniteltaessa tulisi miettiä tarkalleen mil‐
laisen viestin taajama haluaa antaa, millaisena taajama voi esittäytyä kuntalaisille,
työntekijöilleen ja matkailijoille. (Soikkeli ym. 2005, 9.)
Osaaminen ja yhteistyö
Alueet vetävät eri tavoin puoleensa niin kuin ihmisetkin. Viime vuosina alueen
vetovoima on merkinnyt myös kehitysvoimaa. Siellä minne väki ja yritykset ha‐
luavat sijoittua, avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Yrityksille alueen vetovo‐
ima perustuu kolmeen tekijään: tuotannontekijöiden hintaan, markkinoiden lähei‐
syyteen ja osaavaan työvoimaan. Saarnivaara toteaa, että osaaminen luo perustan
alueen kehitykselle. Alueen olisikin erikoistuttava sellaisiin osaamisiin, joille on
kasvupohjaa. (Kuntapuntari 2003, 2.)
Alueiden menestyminen riippuu paljolti osaamisesta ja yhteistyöstä. Työvoiman
merkitys alueellisena vetovoimatekijänä on suuri. Työvoiman puuttuminen hei‐
kentää kasvumahdollisuuksia, mutta työvoiman olemassaolo ei takaa, että työ‐
paikkoja syntyy. Työpaikkojen syntyä tukee se, että tarjonta vastaa osaamisen ja
muiden tekijöiden näkökulmasta potentiaalista kysyntää ja siksi muun muassa
työvoimavarojen kehittäminen on tärkeää. Kunnan vetovoimaisuus edellyttääkin
tulevaisuudessa yhä enemmän osaamista ja kilpailukykyä vahvistavia voimava‐
roja. Osaamiseen ja innovaatioihin perustuva kehitys vaatii puolestaan alueelta
paljon resursseja ja aktiivista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kesken. (Kunta‐
puntari 2003, 3–4.)
4.5 Maaseudulle muuttajat
4.5.1 Maaseudulle muuttajien luokittelu
Vaikka kasvukeskukset vetävät väkeä puoleensa, on ihmisiä, jotka muuttavat niin
sanotusti vastavirtaan – maaseudulle. Ketkä sitten ovat kiinnostuneita maalle
muuttamisesta? Tärkeää olisikin tiedostaa se, millaiset ihmiset ovat kiinnostuneita
muuttamaan maaseudulle, jotta maaseutua voitaisiin paremmin heille markki‐
noida.
Ahon ja Ilolan (2004, 114–117, 160–165) mukaan maaseudulle muuttajia voidaan
tyypitellä monesta eri näkökulmasta: elämäntilanteen, muuton kohdealueen tai
muuton motiivien mukaan. Aho ja Ilola kuitenkin jakavat maaseudulle muuttajat
kolme pääryhmää: asuinympäristömuuttajat, elämäntilannemuuttajat ja paluumuutta‐
jat. Asuinympäristömuuttajat etsivät maaseudulta viihtyisää, luonnonläheistä
ympäristöä, joka tarjoaa mahdollisuuden omaan rauhaan ja yksityisyyteen sekä
mielekkääseen tekemiseen. Työ‐, perhe‐, tai muiden henkilökohtaisten elämänti‐
lanteiden takia maaseudulle muutetaan paljon. Heille maaseudulle muutto ei vält‐
tämättä ole ollut tavoitteena, vaikka heilläkin muuttoon on saattanut vaikuttaa
asuinympäristöön liittyvät seikat. Paluumuuttajilla halu palata kotiseuduille on
suuri, vaikka varmasti muutkin seikat vaikuttavat. Näiden kolmen pääryhmän
lisäksi voidaan erottaa asuntomuuttajat, jotka muuttavat maaseudulle edullisten
asuntojen ja omakotitalo tonttien vuoksi. (Aho & Ilola 2004, 114–117, 160–165.)
Nivalainen (2003) on tutkinut sitä, millaiset henkilöt maaseudulle muuttavat. Hä‐
nen tutkimuksessaan on käynyt ilmi, että muuttoalttius maaseudulle lisääntyy iän
myötä. Maallemuuttajilla on vähemmän koulutusta sekä he ovat pienituloisempia
kuin väestö keskimäärin. Kun kaupunkeihin muuttaa nuoria ja perheettömiä,
maaseudulle muuttaneet ovat usein pariskuntia, lapsiperheitä, keski‐ikäisiä tai
eläkeläisiä. Lyhyen matkan muuttajat (kaupungista lähelle maaseutua) ovat usein
nuoria lapsiperheitä, kaukomuuttajat ovat puolestaan eläkeläisiä ja paluumuutta‐
jia. Mäntylä (1998) jakaa maaseudulle muuttajat seuraaviin osiin; nuoret lapsiper‐
heet, vanhemmat keski‐ikäiset pariskunnat, eläkeikää lähestyvät, kotitaloudet,
joista toinen aikuisista on työtön, yrittäjäperheet sekä ensiasunnon ostajat. (Aho &
Ilola, 2004, 45–47.)
4.5.2 Asuinympäristömuuttajat
Asunto ja asuinympäristö ovat erityisen tärkeitä asuinympäristömuuttajalle. Rau‐
hallisuus, viihtyisyys, luonnonläheisyys, tila ja väljyys sekä maaseutuympäristön
tarjoamat toimintamahdollisuudet houkuttelee asuinympäristömuuttajaa maa‐
seudulle. Nämä motiivit eivät kuitenkaan kuulu pelkästään asuinympäristömuut‐
tajille, vaan ne vaikuttavat merkittävästi myös useimpien paluumuuttajien sekä
jossain määrin myös elämäntilannemuuttajien ratkaisuihin. Asumiseen liittyviin
syihin kuuluu myös sopivan tontin tai asunnon saaminen. Maaseudulla tontit ja
asunnot ovat isompia ja halvempia kuin kaupungissa. (Aho & Ilola 2004, 63–65,
162; Pehkonen 2004, 87.)
Elinvoimainen maaseutu ‐teoksessa asuinympäristön mukaan muuttajat ovat ih‐
misiä, joilla on aito halu asua ja toimia maaseudulla. Toisaalta myös asuntojen kal‐
listuminen kasvukeskuksissa työntää muuttajia maaseudulle. Ensisijainen toive
hyvästä asumismuodosta on kuitenkin erillispientalo omalla tontilla. Asuinym‐
päristömuuttaja arvostaa omaa tonttia ja taloa, jotka antavat mahdollisuuden
monipuoliseen itsenäiseen tekemiseen. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 75.)
Luonto ja maaseutuympäristö ovat asuinympäristömuuttajan arvostamia tekijöitä.
Luonto korostuu erityisen tärkeänä seikkana asuinpaikkaa valitessa. Luonnon lä‐
heisyys ja luonnossa liikkuminen rauhoittavat kiireellisen elämäntyylin omaavi‐
akin. Luonnon eheys, harmonia, ovat tärkeitä turvallisuuden tunteita ja jatkuvuu‐
den lähteitä eritoten aikana, jolloin elämä ja maailma näyttäytyy pirstaleisena.
(Pehkonen 2004, 91.)
4.5.3 Elämäntilannemuuttajat
Elämäntilannemuuttajilla maaseudulle muuton tärkeimpinä syinä on työpaikan
saaminen, avio‐ tai avoliiton solmiminen tai jokin muu henkilökohtaiseen elämän‐
tilanteeseen liittyvä syy. Ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle muut‐
tajien motiivit ovat yleisesti ottaen elämäntilanteeseen liittyvät seikat. (Aho & Ilola
2004, 162.)
Elämänvaiheen mukaan tarkasteltuna maaseudulle muuttaminen on todennäköis‐
empää perheuran alkuvaiheessa, ennen lasten syntymää tai ainakin ennen kuin
lapset tulevat kouluikään, sekä myöhemmin lasten muutettua pois kotoa ja eläke‐
iän lähestyessä. Elämäntilanteen mukaan maallemuuttajat voivat Ahon ja Ilolan
mukaan luokitella kolmeen ryhmään: nuoret lapsiperheet ja pariskunnat, vart‐
tuneet keski‐ikäiset ja eläkeläiset. (Aho & Ilola 2004, 63–64.)
Työelämävaiheen mukaan voidaan erotella kaksi pääryhmää: työpaikan sijainni‐
sta riippuvaiset (normaalissa palkkatyössä olevat) sekä työpaikan sijainnista riip‐
pumattomat (yrittäjät, itsensä työllistäjät, kotona työskentelevät, etätyöntekijät,
eläkeläiset, työttömät). (Aho & Ilola 2004, 64.)
4.5.4 Paluumuuttajat
Paluumuuttajien halu palata omille juurilleen on painavin muuttosyy. Siellä tuttu
ympäristö ja tutut ihmiset vetävät paluumuuttajia takaisin maaseudulle. Ahon ja
Ilolan mukaan maaseudulle tulijoista noin neljännes tai noin puolet on paluu‐
muuttajia riippuen kunnasta. Huomattavaa on, että paluumuuttajat eivät eroa
muuttomotiiveiltaan selkeäksi omaksi ryhmäkseen. Valtaosalle paluumuuttajista
halu palata kotiseudulle on vain yksi syy, mutta toisaalta osalle kotiseutukaipuu ei
ole tärkein muuttosyy, vaan muutto olisi toisenlaisessa tilanteessa saattanut suun‐
tautua muuallekin. (Aho & Ilola 2004, 63–65, 162.)
Raunio (2001, 130) toteaa, että siinä missä ura‐ ja työmahdollisuudet näyttävät
olevan kilpailuetu suurille kaupunkiseuduille, pienemmille kaupunkiseuduille
kilpailuetua tuottaa paikkaan kiintyminen ja sen myötä seudulle paluumuuttajina
saapuvat osaajat. Osaajilla tarkoitetaan uutta tietoa luovassa tai tietoa uudella ta‐
valla soveltavissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Paluumuuttajat muodosta‐
vat merkittävän pienille kaupunkiseuduille suuntautuvan osaajien virran. Esi‐
merkiksi vastavalmistunutta osaajaa voi houkuttaa suuren kaupunkiseudun ura‐
ja työmahdollisuudet, mutta perheen perustamisen myötä kotiseudun tutut
sosiaaliset verkostot muuttuvat mahdollisesti entistä vetovoimaisemmiksi.
(Raunio 2001, 130.)
Toisaalta pienien kaupunkiseutujen paluumuuttajien suuri osuus muuttajista saat‐
taa johtua myös seudun heikosta vetovoimasta eli seutu ei houkuttele uusia seu‐
dun ulkopuolisia tulokkaita. Paluumuuttajat muodostavat joka tapauksessa pien‐
ten kaupunkiseutujen kannalta merkittäviä osaajavirtoja. Globalisoituneessa ta‐
loudessakin sen avaintekijät eli osaajat ovat siis edelleen vahvasti kotiseutuunsa
kiinnittyneitä, jos siihen vain annetaan kohtuulliset mahdollisuudet. Edellä maini‐
tun tutkimuksen perusteella tällaisten kohtuullisten mahdollisuuksien olennaisin
osa on ura‐ ja työmahdollisuudet. (Raunio 2001, 143.)
Kallio, Meklin, Siitonen ja Martikainen (2001, 31) toteavat taasen, että paluumuut‐
tajista suurin osa seniori‐ikäisiä. Nämä koti‐ tai synnyinkuntaan muuttavat sen‐
iori‐ikäiset tavoittelevat viihtyisää, turvallista asuinympäristöä ja paikkaa jossa
seniori‐ikäisten tarvitsemien palvelujen saatavuus on hyvä. Tulevaisuudessa sen‐
iori‐ikäisten muuttaminen maalle voi olla kunnille taloudellisesti hyvinkin suuri
merkitys, sillä suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Toisaalta siitä voi tulla
kunnalle myös rasituksia. Muuttohetkellä seniorimuuttajat ovat vielä hyväkuntoi‐
sia, mutta hoito‐ ja hoivapalveluiden tarve kasvaa 5–10‐vuoden kuluttua muutto‐
hetkestä. (Kallio ym. 2001, 31.)
4.6 Työssäkäyntiliikenne ja muuttoliike
Työssäkäyntiliikenne ja muuttoliikenne ovat aluerakenteeseen vaikuttavia ja sitä
muokkaavia ilmiöitä. Ne kytkeytyvät tiiviisti yhteen ja ovat kiinteästi vuorovaiku‐
tuksessa keskenään. Suhteellisen etäällä toisistaan sijaitsevien työ‐ ja asuinpaikko‐
jen välinen työmatkaliikenne on perinteisesti koettu ristiriitaisesti. Tällaista työs‐
säkäyntiä toisella paikkakunnalla sanotaan pendelöinniksi. (Heikkilä 2001, 203;
Ihmisten maaseutu 2000, 158.)
Perinteisesti ihmiset ovat etsineet parempia työllisyysmahdollisuuksia oman asu‐
inkuntansa ulkopuolelta, jolloin asuinkunta on pysynyt samoina työpaikan muut‐
tuessa. Sen lisääntymiseen on vaikuttanut ainakin se, että ihmisten on yksinker‐
taisesti työtä saadakseen täytynyt laajentaa työnhaku‐ ja työssäkäyntipiiriään
oman asuinpaikkakunnan ulkopuolelle. Jos paikkakunta, josta työtä on saatavilla,
on lähellä omaa asuinpaikkakuntaa, niin työssä käydään asuinpaikkakunnasta. Jos
työpaikka sijaitsee kauempana omasta asuinpaikkakunnasta, johtaa tämä muutto‐
liikkeeseen toiselle paikkakunnalle. (Heikkilä 2001, 205.)
Pendelöijät ovat useimmiten tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkaansa, sen sijaintiin
ja asuinalueeseen. Vaikka työmatkaliikkumiseen ollaankin osittain tyytymättömiä,
niin harva kuitenkaan haluaa tehdä mitään pendelöintitilannettaan muuttaakseen.
Pendelöijät ovat useimmiten keski‐ikäisiä, lapsiperhevaiheen ohittaneita, jotka
kulkevat työmatkansa yksin henkilöautoilla. Pendelöijät ovat useimmiten tot‐
tuneet matkustamiseen ja kokevat hyötyvänsä siitä enemmän kuin menettävänsä.
He kokevat sen omaksi tietoiseksi valinnakseen. (Heikkilä 2001, 206–207.)
4.7 Yhteenveto
Tässä tutkimuksessa haluamme selvittää muuttoliikkeen suuntautumista. Haapa‐
järvi on muiden maaseutukaupunkien tavoin kärsinyt muuttotappiosta. Kau‐
pungin tuleva kehitys riippuu paljolti muuttoliikkeen suunnasta. Tulevaisuuden
kehitys näyttäisi kuitenkin olevan samansuuntainen. Nettomuutto on suuntau‐
tunut tiettyihin kasvukeskuksiin. Maaseudun kärsiessä muuttotappiosta, suuret
kasvukeskukset keräävät kaiken tietotaidon nuorten ja ammattitaitoisten muuttae‐
ssa sinne. Työmarkkinat on tärkeä muuttoliikettä selittävä tekijä, muttei
kuitenkaan ainoa. Muuttajien muuttomotiivit voivatkin olla mitä erinäisempiä.
Opinnäytetyössämme haluamme etenkin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat muut‐
tamiseen. Yleisesti asuinpaikkakunnan valintaan voi vaikuttaa sosiaalisten suhtei‐
den ja työpaikan lisäksi se, että asuinpaikka koetaan tutuksi ja turvalliseksi. Muut‐
tomotiivit voidaan luokitella monellakin eri tavalla. Tässä tutkimuksessa keskity‐
imme erityisesti kolmeen muuttomotiivien luokkaan: opiskelu ja työ, asunto‐ ja
asuinympäristö sekä hyvinvointi.
Opiskelulla ja työllä on tärkeä osa ihmisten muuttopäätöksissä. Niiden takia mo‐
nen on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle. Maaseudulle jäämisen ja maaseu‐
dulle palaamisen ongelma on siinä, että maaseudulta ei löydetä työtä. Asunto ja
asuinympäristöllä on myös osansa ihmisten muuttopäätöksissä. Selkeä syy, miksi
maalle muutetaan, on asumisen kallistuminen kasvukeskuksissa. Lisäksi suurim‐
malle osalle suomalaisista ensisijainen toive on omakotitalo. Maaseudulta on
mahdollisuus hankkia tontti kohtuullisin kustannuksin. Muita maalla muuton pe‐
rusteita on puhdas ympäristö, turvallisuus sekä luonnon läheisyys. Melko usein
maallemuuton syy on kuitenkin hyvinvointiin liittyvä. Ihmiset pyrkivät kohot‐
tamaan elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan muuttaessaan maalle. Hyvinvointiin
liittyy vahvasti luonto, järven läheisyys sekä lasten turvallinen kasvuympäristö.
Tärkeänä työssämme pidimme myös selvittää, miten maaseutua voitaisiin kehittää
vetovoimaiseksi elinympäristöksi. Tärkeää olisi selvittää, mitkä olisivat niitä paik‐
kakunnan vetovoimatekijöitä, joilla muuttajia saataisiin houkuteltua. Maaseudun
vetovoimatekijöinä voidaan pitää rauhallisuutta, turvallisuutta, luonnonläheisy‐
yttä, väljyyttä sekä asuntojen ja tonttien edullinen hinta. Myös kuntien keskusten
vetovoimaisuus on merkittävä menestystekijä. Hyvällä taajamaympäristöllä on
merkittävä vaikutus ihmisten jäämiseen ja tulemiseen alueella.
Tärkeää olisi myös tiedostaa, millaiset ihmiset ovat kiinnostuneita maaseudulle
muuttamaan. Muuttajat voidaan tyypitellä kolmeen ryhmään: asuinym‐
päristömuuttajat, elämäntilannemuuttajat sekä paluumuuttajat. Asuinym‐
päristömuuttajia houkuttelee maaseudulle rauhallisuus, viihtyisyys, luonnonlähe‐
isyys, tila ja väljyys sekä maaseutuympäristön toimintamahdollisuudet. Elämänti‐
lannemuuttajilla maaseudulle muuton tärkeimpinä syinä on työpaikan saaminen,
avio‐ tai avoliiton solmiminen tai jokin muu henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen
liittyvä syy. Paluumuuttajien halu palata omille juurilleen on painavin muuttosyy.
Tuttu ympäristö ja tutut ihmiset vetävät paluumuuttajia takaisin maaseudulle.
Yleisesti ottaen maaseudulle muuttajat ovat lapsiperheitä, pariskuntia ja eläkeläi‐
siä.
Muuttoliikkeen vaikutukset maaseutuun ovat merkittäviä. Muuttoliikkeen seura‐
uksena maaseudut menettävät osan tietotaidostaan nuorten ja ammattitaitoisten
muuttaessa pois. Muuttoliike tuokin mukanaan monenlaisia huolenaiheita. Väes‐
tön vanheneminen, voimakas ikärakenteen muutos, peruspalveluiden järjestämi‐
sen heikkous ovat muun muassa näitä.
Kuviossa 2 olemme koonneet yhteen muuttamiseen liittyviä seikkoja. Kuviossa
käy ilmi muuttamisen syitä, maaseudulle ja kaupunkiin muuttajat, muuttoliikkeen
osia sekä muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun.
MAASEUTU
V E T O V O I
M A
KAUPUNKIIN MUUTTAJAT (nuoret, perheettömät)
MUUTTOLIIKE
– Yksilölliset – Alueelliset
– Yhteiskunnalliset
KAUPUNKI
MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS MAASEUTUUN– voimakas ikärakenteen muutos – väestöpohjan, ympäristön ja palvelutason heikkeneminen – tietotaidon menetys ammattitaitoisten ja nuorten mukana
V E T O V O I
M A
MAASEUDULLE MUUTTAJAT (lapsiperheet, pariskunnat, eläkeläiset)
1 asuinympäristömuuttajat 2 elämäntilannemuuttajat
3 paluumuuttajat
MUUTTAMISEN SYYT
Opiskelu ja työ
Asunto‐ ja asuinympäristö
Hyvinvointi
KUVIO 2 Maaseudulle muuttaminen
5 EMPIIRINEN TUTKIMUS
5.1 Tutkimuksen aihe
Valtakunnallisesti muuttoliike keskittyy nykyisin ja todennäköisesti myös tulevai‐
suudessa suurimpiin kaupunkeihin ja maaseutukeskuksiin. Väestön ikääntymi‐
nen ja nuorten osaajien muuttaminen kasvukeskuksiin luovat suuria haasteita
maaseutukaupungeille. Tämä opinnäytetyön empiirisen tutkimuksen aiheena on
selvittää Haapajärven vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja millainen Haapa‐
järvi on asuinpaikkakuntana yksilön näkökulmasta. Vuosia kestäneen muuttotap‐
pion ja väestön vanhenemisen johdosta Haapajärvellä nähtiin tärkeäksi selvittää
kaupungin vetovoimaisuutta edistäviä ja muuttotappion syntymiseen vaikuttavia
tekijöitä.
Tutkimuksen kannalta käsite vetovoimaisuus antoi viitteitä tutkimuksen pai‐
nopistealueista. Vetovoimaisuudella tarkoitetaan kaupungin vetovoimaisuutta
ylläpitäviä tai lisääviä elementtejä, jotka mahdollistavat asukkaiden pysymisen
alueella ja houkuttelevat kaupunkiin lisää uusia asukkaita. Vetovoimatekijät ovat
siis niitä tekijöitä, jotka lisäävät muuttohalukkuutta tietylle alueelle ja niitä teki‐
jöitä, jotka saavat asukkaat pysymään nykyisellä asuinpaikkakunnalla. On huo‐
mioitava myös, että vetovoimaisuus käänteisenä ilmiönä pitää sisällään myös niitä
tekijöitä, jotka vaikuttavat alueelta poismuuttamiseen.
5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Opinnäytetyön yhteydessä tehdyllä empiirisellä tutkimuksella oli tavoitteena sel‐
vittää Haapajärven vetovoimatekijöitä: Millainen Haapajärvi on asuinpaikkakun‐
tana ja mitkä tekijät vaikuttavat muutto‐halukkuuteen Haapajärvelle sekä mitä
kohdejoukkoihin kuuluvat ajattelevat ylipäätään Haapajärvestä. Tutkimuksen ta‐
voitteena oli saada myös tietoa Haapajärven kaupungin kehitettävistä kohteista ja
toimenpide‐ehdotuksia vetovoimaisuuden edistämiseksi. Tutkimuksella haettiin
myös vahvistusta niille seikoille, joita yleisesti ottaen oletetaan olevan muuttami‐
sen syitä ja esteitä.
5.3 Tutkimuksen rajaus ja kohdejoukko
Paikkakuntien vetovoimaisuutta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.
Kaupungin vetovoimaisuutta yksilön näkökulmasta tutkittaessa kohdejoukoiksi
olisi voitu valita kaupunkiin muuttaneet, kaupungista poismuuttaneet, paikka‐
kunnalla koko ikänsä asuneet henkilöt, yrittäjät, kaupungin päättäjät, opiskelijat
tai toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt. Tutkimuksen rajauksen voi kui‐
tenkin tehdä tarkemminkin tutkittavasta ilmiöstä riippuen.
Tämän opinnäytetyön empiirinen tutkimus rajattiin käsittelemään Haapajärven
vetovoimaisuutta yksilön näkökulmasta ja tutkimuksen kohdejoukoiksi valittiin
kolme vetovoimaisuuden ja muuttoliikkeen kannalta merkittävää joukkoa. Tutkit‐
taviksi kohdejoukoiksi valittiin Haapajärvelle 2000–2005 välisenä aikana muutta‐
neet henkilöt ja Haapajärveltä vuoden 2005 aikana poismuuttaneet henkilöt sekä
Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt. Kohdejoukkoja valit‐
taessa kiinnitettiin erityisesti huomiota kohdejoukkojen näkemyksiin ja kokemuk‐
siin. Näillä kaikilla kohdejoukkoon kuuluvilla on kokemuksia Haapajärvestä.
Heillä on kokemuksia myös toisella paikkakunnalla asumisesta ja muuttamiseen
vaikuttavista syistä henkilökohtaisella tasolla. Tutkittavien kohdejoukkojen valin‐
nan perusteena olivat myös kohderyhmien näkemykset Haapajärven kaupungin
nykytilasta asuin‐ ja elinympäristönä ja tämän hetkisestä kaupungin imagosta.
5.4 Tutkimusongelmat
Tutkimukseen määriteltiin pääongelma ja viisi pääongelman alaongelmaa. Pääon‐
gelmassa haluttiin selvittää sitä, millainen Haapajärvi on asuinpaikkana. Alaon‐
gelmien avulla selvitettiin vastaajien mielikuvia paikkakunnasta, vastaajien mieli‐
piteitä paikkakunnan ympäristöstä sekä vastaajien tyytyväisyyttä Haapajärven
palveluihin sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen. Lisäksi
alaongelmilla haluttiin saada selville miten Haapajärven vetovoimaisuutta voi‐
taisiin lisätä.
Pääongelma:
- millainen on Haapajärven kaupunki asuinpaikkana?
Alaongelmat:
‐ millainen on Haapajärven kaupungin imago
‐ millainen on Haapajärven ympäristö
‐ millainen on Haapajärven palvelutarjonta
‐ mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen
‐ millä keinoilla Haapajärven vetovoimaisuutta voidaan lisätä?
5.5 Otanta‐ ja tutkimusmenetelmät
Otokseen poimittiin 100 henkilöä jokaisesta kohderyhmästä eli yhteensä otoskoko
oli 300 kpl. Tiedot Haapajärvelle muuttaneista sekä Haapajärveltä pois muutta‐
neista tilattiin maistraatin väestötietojärjestelmästä, joka teki molemmista koh‐
deryhmistä 100 kpl satunnaisotannan. Haapajärvelle työssäkävijät valittiin haapa‐
järvisten yritysten ja julkisyhteisöjen ulkopaikkakuntalaisista työntekijöistä (Hasa
Oy, Tiivituote Oy, Poutapäivä Oy, Haapajärven kaupunki, Haapajärven Lukio ja
Haapajärven ammatti‐opisto sekä Puolustusvoimien Haapajärven Asevarikko).
Kaikkien kohderyhmien tiedot poimittiin seuraavien kriteerien perusteella:
- Haapajärvelle muuttaneet: Yli 18‐vuotiaat henkilöt, jotka ovat muutta‐
neet Haapajärvelle vuosien 2000–2005 välisenä aikana.
‐ Haapajärveltä poismuuttaneet: Yli 18‐vuotiaat henkilöt, jotka ovat
muuttaneet pois Haapajärveltä vuoden 2005 aikana.
‐ Haapajärvellä työssäkävijät: Yli 18‐vuotiaat henkilöt, jotka käyvät Haa‐
pajärvellä töissä ulkopaikkakunnalta.
Tutkimusotteena tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli tilastollista tutki‐
musmenetelmää. Tutkimusotteen valintaa tehtäessä kiinnitettiin huomioita tutki‐
muksen kannalta tärkeiden tietojen hankkimiseen, jotta tutkimuksesta saatiin
hyödyllinen ja monipuolinen. Keskeistä lomakkeessa oli valmiiksi luokiteltujen
vastausvaihtoehtojen vastaamisen helppous ja monipuolisuus. Käytimme myös
avoimia vastausvaihtoehtoja, joihin vastaaja on voinut vapaasti kirjoittaa mielipi‐
teitään tutkittavasta asiasta. Avoimien vastauksien voidaan yleisesti ajatella anta‐
van tutkimukseen merkittävän lisäsyvyyden vastauksien johdattelemattomuude‐
sta johtuen. Analysointimenetelmiksi valitsimme frekvenssijakaumat sekä pylväs‐
diagrammit.
5.6 Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus
Jokaisen tutkimuksen tekijän lähtökohtana on tutkimusta suunnitellessa, että tut‐
kimuksesta tulee validi eli pätevä ja reliabili eli luotettava. Nämä kaksi tekijää
varmistavat tutkimuksen yleistettävyyden ja käytettävyyden. Tämän opin‐
näytetyön yhteydessä tehdyssä empiirisessä tutkimuksessa pyrittiin lopputulok‐
seen, jossa tutkimuksesta tulee pätevä, luotettava ja yleistettävä tutkimus, jota
voidaan käyttää Haapajärven kehittämisessä.
Edellä mainitun päämäärän saavuttamiseksi kiinnitettiin huomioita valittaviin
kohdejoukkoihin, otoskokojen suuruuksiin ja kyselylomakkeiden helppouteen ja
selkeyteen. Kohdejoukkojen eroavuuksista johtuen huomioitiin se, että kyselylo‐
makkeen kysymykset ovat kohdejoukosta riippumatta vertailukelpoisia. Kysely‐
lomakkeen rakenne suunniteltiin muodostuvan neljästä eri osuudesta: mieliku‐
vista, ympäristöstä, palveluista ja muuttopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Edellä
mainittujen kyselylomakkeen elementtien tarkoitus on mitata ilmiötä Haapajärven
vetovoimaisuus. Vastauskadon pienentämiseksi valittiin kyselylomakkeiden pos‐
tituspäiväksi tiistai, jotta vastaajat saisivat kyselylomakkeet täytettäväksi viikon‐
vaihteen ajaksi. Lisäksi tutkimukseen vastaajat saivat halutessaan osallistua arvon‐
taan. Näiden tekijöiden uskottiin vaikuttavan positiivisesti vastausmotivaatioon.
Tutkimuksen tulee mitata sitä, mitä oli tarkoituskin selvittää. Jos tutkija ei ole aset‐
tanut täsmällisiä tavoitteita tutkimukselleen, hän tutkii helposti vääriä asioita. Va‐
lidius tarkoittaa karkeasti ottaen systemaattisen virheen puuttumista. Jos mitatta‐
via käsitteitä ja muuttujia ei ole tarkoin määritelty, eivät mittaustuloksetkaan voi
olla valideja. Validiutta on hankala tarkastella jälkikäteen. Se on varmistettava
etukäteen huolellisella suunnittelulla ja tarkoin harkitulla tiedonkeruulla. Tutki‐
muslomakkeen kysymysten tulee mitata oikeita asioita yksiselitteisesti, ja niiden
tulee kattaa koko tutkimusongelma. Myös perusjoukon tarkka määrittely, edusta‐
van otoksen saaminen ja korkea vastausprosentti edesauttavat validin tutkimuk‐
sen toteutumista. (Heikkilä, 2001, 29.)
Reliabiliteetilla tarkoitetaan tulosten tarkkuutta. Tutkimuksen tulokset eivät saa
olla sattumanvaraisia. Luotettavalta tutkimukselta vaaditaan sen toistettavuus
samanlaisin tuloksin. Yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja vaihtelevuudesta joh‐
tuen yhden tutkimuksen tulokset eivät välttämättä päde toisena aikana tai toisessa
yhteiskunnassa. (Heikkilä, 2001, 30.)
5.7 Kuvaus tiedonkeruusta ja tutkimusaineistosta
Tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin kirjekyselyä. Tie‐
donkeruumenetelmää valittaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kohdejouk‐
koon kuuluvat saavat vastata anonyymisti. Lisäksi kirjekysely valittiin siksi, että
kaikilta kohdejoukoilta voidaan kysyä monipuolisesti samoista asioista. Kirjekyse‐
lyllä voidaan kysyä enemmän ja tarkemmin haluttuja tietoja. Vastaajilla oli myös
mahdollisuus syventyä tarkemmin lomakkeen kysymyksiin, kuin puhelin‐ tai
henkilökohtaisen haastattelun aikana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla. Kyselylomake sisälsi enim‐
mäkseen valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta jonkin verran oli myös avoimia ky‐
symyksiä, joihin oli jätetty runsaasti vastaustilaa. Avoimia kysymyksiä laitettiin
siksi, koska niistä selvisi asioiden syvempiä merkityksiä. Avoimiin kysymyksiin
vastattiin hyvin ja suurin osa vastaajista toi mielipiteensä ilmi näiden kohtien
kautta. Vastaukset olivat moniselitteisiä ja monissa kohdin yksimielisiä.
Otokset poimittiin huhtikuun 2006 puolivälissä ja siihen tuli mukaan 300 henkilöä.
Haapajärvellä työssäkäyvien kyselylomakkeet vietiin yrityksiin ja kouluihin
20.4.2006 ja kyselylomakkeet Haapajärvelle muuttaneille sekä Haapajärveltä pois
muuttaneille lähetettiin 26.4.2006. Vastaukset tulivat takaisin 19.5.2006 mennessä.
Kyselyitä saatiin takaisin Haapajärveltä muuttaneilta 23 kpl, Haapajärveltä pois
muuttaneilta 18 kpl ja Haapajärvellä työssäkäyviltä 42 kpl. Yhteensä vastauksia
tuli 83 kpl. Taulukossa 3 käy ilmi kohderyhmien otoskoko sekä vastaajamäärät.
TAULUKKO 3. Kyselyaineisto: otos ja vastaajat
Kohderyhmä Otoskoko Vastaajia Haapajärvelle muuttaneet 100 23 23,0 % Haapajärveltä poismuuttaneet 100 18 18,0 % Haapajärvellä työssäkäyvät 100 42 42,0 % Yhteensä 300 83 27,7 %
Vastaajista 54,2 % oli miehiä ja 45,8 % naisia. Se, että miehiä oli vastaajista enem‐
män, johtuu siitä, että Haapajärvellä työssäkäyvien osalta suurin osa otoksesta oli
miehiä. Vastaajista reilusti yli puolet oli 20–40‐vuotiaita, noin kolmannes oli 41–60‐
vuotiaita ja alle 20‐vuotiaita tai yli 60‐vuotiaita ei ollut juuri ollenkaan. Taulukossa
4 käy ilmi vastaajien sukupuoli ja taulukossa 5 vastaajien ikä.
TAULUKKO 4. Vastaajien sukupuoli
38 45,845 54,2
NainenMies
(n=83)F %
TAULUKKO 5. Vastaajien ikä
1 1,252 62,728 33,7
2 2,4
alle 2020-4041-60yli 60
(n=83)F %
6 TUTKIMUSTULOKSET
Tutkimus tuloksia analysoitaessa kävi ilmi, että Haapajärvelle muutetaan useista
eri syistä. Kuitenkaan Haapajärvelle muuttamisen syyt eivät poikkea yleisistä
paikkakunnan vaihtamisen syistä. Tutkimuksesta käy ilmi, että muuttamisen syyt
näyttävät olevan hyvin samankaltaisia paikkakunnasta riippumatta. Tutkimuksen
mukaan tärkeimmät tekijät paikkakuntaa vaihdettaessa olivat molempien puoli‐
soiden työpaikka, sosiaaliset suhteet, opiskelu‐ ja vapaa‐ajanmahdollisuudet. Eri‐
tyisesti huomiomme kiinnittyi kulttuuri‐ ja vapaa‐ajanmahdollisuuksien merki‐
tykseen paikkakuntien vetovoimatekijöinä.
Haapajärvelle muuttamisen yhteydessä työpaikan sijainti näytti houkuttelevan
tutkimukseen vastanneita enemmän kuin palvelutarjonta ja kaupungin yleisilme.
Toisaalta kaupungista muutetaan yleisesti paremman palvelutarjonnan perässä
muille paikkakunnille. Palvelutarjonnan lisäksi tutkimus osoitti paikkakunnan
viihtyisyydellä olevan merkitystä poismuuttopäätöksiä tehtäessä. Tutkimukseen
osallistuneet ilmoittivat toisella paikkakunnalla asumisen olevan kulttuuri‐ ja va‐
paa‐ajanmahdollisuuksien puolesta vireämpää. Työpaikkojen ja koulutustarjon‐
nan määrän lisääminen kaupunkiin edistäisi tutkimuksen mukaan paikkakunnalle
muuttoa ja samalla vähentäisi selkeästi kaupungista poismuuttoa.
6.1 Mielikuva
Selvitimme tutkimuksen avulla, millainen mielikuva kohderyhmillä on Haapa‐
järvestä. Paikkakunnan imagossa korostuu se, että mielikuva on jonkun hen‐
kilökohtainen käsitys Haapajärvestä. Se on asenne‐ ja arvoperusteinen, eikä kuvaa
niinkään totuutta. Mielikuva on kuvaus Haapajärvestä ihmisten kokemusten, tie‐
tojen, asenteiden, tuntemusten ja uskomusten pohjalta.
Tutkimuksen mukaan vastaajat pitivät Haapajärveä turvallisena, edullisena asu‐
mispaikkakuntana sekä asumistarjonnaltaan monipuolisena. Eniten vaihtoehdois‐
ta korostui se, että Haapajärveä pidettiin erityisen turvallisena. Vastaajat eivät pi‐
täneet Haapajärveä kasvavana, kehittyvänä, kaupunkimaisena, aktiivisena tai me‐
nestyvänä. Kohderyhmien välillä oli vastauksissa hieman eroavaisuuksia. Haapa‐
järvestä positiivisin mielikuva oli Haapajärvellä työssäkäyvillä ja negatiivisin mie‐
likuva oli Haapajärveltä poismuuttaneilla. Kuviossa 3 on esitetty kohderyhmien
mielikuvia Haapajärvestä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 on täysin eri mieltä, 2
osittain eri mieltä, 3 ei samaa, ei eri mieltä, 4 osittain samaa mieltä ja 5 täysin sa‐
maa mieltä.
Kasvava (n=82)
Kaupunkimainen (n=82)
Kehittyvä (n=82
Työpaikkatarjonnaltaanmonipuolinen (n=80)
Menestyvä (n=82)
Aktiivinen (n=82)
Palveluiltaanmonipuolinen (n=81)
Yritysystävällinen (n=81)
Viihtyisä (n=82)
Harrastusmahdollisuuksiltaanmonipuolinen (n=81)
Asukasystävällinen (n=81)
Asuimisvaihtoehdoiltaanmonipuolinen (n=82)
Edullinenasuinpaikkakuntana (n=82)
Turvallinen (n=82)
54321
2,8
2,4
2,8
3,1
3,1
3,3
3,1
3,0
2,4
2,3
2,8
4,0
2,3
2,1
KUVIO 3. Kohderyhmien mielikuva Haapajärvestä
Tutkimuksessa pyysimme vastaajia kuvailemaan omin sanoin haapajärvisiä ih‐
misiä. Heidän vastauksista kävi ilmi yleisesti ottaen, että Haapajärvellä asuvia ih‐
misiä pidetään mukavina ja tavallisina keski‐pohjanmaalaisina, mutta toisaalta
hyvin kateellisina ja sisäänpäin lämpiävinä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että perus‐
maalaisihmisiksi kuvatut haapajärviset vierastavan uusia paikkakuntalaisia. Näin
kokevat tutkimuksen mukaan useat paikkakunnalle muuttaneet henkilöt. Haapa‐
järviset ovat myös monien mielestä ystävällisiä, omanarvonsa tuntevia, työtään ja
kotiseutuaan arvostavia.
Haapajärvellä muualta työssäkäyvät näkevät haapajärviset enimmäkseen posi‐
tiivisesti. He pitävät Haapajärvellä asuvia rehellisinä ja normaaleina ”pikku kau‐
pungin” asukkaina. Muutamissa tämän kohdejoukon vastauksissa kuvailtiin haa‐
pajärvisiä sulkeutuneiksi ja kateellisiksi. Haapajärveltä poismuuttaneet kokevat
haapajärviset hieman negatiivisesti. Heidän vastauksissa yleisimmin haapajär‐
visistä käytettyjä kuvauksia olivat kateellinen, sisäänpäin lämpiävä, utelias ja ystä‐
vällinen. Suurin osa tämä kohdejoukon vastaajista esitti vain kielteisiä kuvauksia.
Haapajärvelle muuttaneet antavat paremman kuvan haapajärvisistä kuin Haapa‐
järveltä poismuuttaneet, mutta näiden kahden kohderyhmän välillä ei näytä ole‐
van kovinkaan suuria erovaisuuksia. Suurimmat kohderyhmien väliset erot tuli‐
vat Haapajärveltä poismuuttaneiden ja Haapajärvellä työssäkäyvien vastauksissa.
6.2 Ympäristö
Haapajärven ympäristöä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ympäristöllä on suuri
vaikutus kunnasta syntyvään positiiviseen mielikuvaan. Haapajärven ym‐
päristössä etenkin puhtaus ja maisemat olivat vastaajien mielestä Haapajärven
hyviä puolia. Julkiset tilat, rakennukset, puistojen hoito ja kunto olivat melko
kohdillaan. Toisaalta tiestöjen kunto ja kunnossapito olivat Haapajärven ym‐
päristön heikoimpia kohtia. Kohderyhmien välillä Haapajärvellä työssäkäyvät
pitivät ympäristöä kaikista parhaimpina ja Haapajärveltä poismuuttaneet kaikista
heikoimpana.
Seuraavassa kuviossa on esitetty kohderyhmien käsityksiä Haapajärven ym‐
päristöstä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 erittäin huono, 2 huono, 3 ei hyvä, ei
huono, 4 hyvä ja 5 erittäin hyvä.
Tiestöjen kunto (n=82)
Tiestöjen ylläpito (n=80)
Rakennukset (n=80)
Puistojen kunto (n=79)
Yleinen siisteys (n=82)
Puistojen hoito (n=79)
Julkiset tilat (n=80)
Puhtaus (n=81)
Maisemat (n=81)
54321
3,7
3,8
3,3
3,4
3,1
3,4
3,3
2,8
2,6
KUVIO 4. Kohderyhmien käsityksiä Haapajärven ympäristöstä
Vapaasti kirjoitettavista vastauksista kävi ilmi, että kaikilla kohdejoukoilla tutki‐
muksen mukaan oli Haapajärven taajaman kehittämisestä samansuuntaisia näke‐
myksiä. Kaupunki‐imagon merkitys näkyi tutkimuksessa selkeästi ja siihen oli
suurin osa vastaajista kiinnittänyt huomiota. Tutkimukseen osallistuneiden vasta‐
uksista kävi selkeästi ilmi, että keskustan yleisilmeelle tulisi tehdä uudistuksia.
”Ensivaikutelma jonka sain tutustuessani ensi kertaa Haapajärveen oli, että ei ikinä tänne.
Tämä ensivaikutelma oli kamala, rumia rakennuksia ja tiet erittäin huonossa kunnossa”.
Tutkimuksen mukaan teiden huono kunto ja vanhat rakennukset eivät anna kau‐
pungista vireää ja kehittyvää mielikuvaa. ”Keskusta olisi laitettava pikapuoliin edus‐
tavaan kuntoon, kun tulee kaupunkiin näkymä on tyrmäävä. Tässä maisemassa voisi olla
kauniimpi kaupunki. Kannattais miettiä keskustaa kokonaisuudessaan!”. ”Kaupungin läpi
virtaava Kalajoki tulisi hyödyntää enempi erityisesti maisemallisesti. Sitä katsoo ensim‐
mäiseksi kun vieraaksi tulee”. Samansuuntaisia vastauksia tutkimuksessa ilmeni pal‐
jon. Tutkimukseen vastanneista lähes jokainen ehdotti keskustan katujen ja teiden
kunnostamista sekä yleisilmeen parantamista. ”Keskustan ja taajama alueiden teiden
kunto on tosi huono. Monttuja ja kuoppia on joka paikassa”. Muutama vastaaja haluaisi
myös saada pyöräteitä ja paremman valaistuksen vilkasliikenteisten teiden var‐
sille.
Puisto‐ ja kaupunkimainen ympäristö lisää asumisviihtyisyyttä ja mielikuvaa ke‐
hittyvästä kaupungista. Taajaman olemukseen useat vastaajat ottivat kantaa myös
haluamalla kaupunkimaista ilmettä keskustaan. ”Rakentakaa kaupunkimainen ke‐
skusta kerrostaloineen.” Kaupunkimaisen ilmeen rinnalle vastauksissa tuli esille
puistoalueiden merkitys katukuvassa. ”Ehdottomasti yksi kunnon puisto keskustan
lähettyville. Lisää penkkejä ja istutuksia”. Kysyttäessä, mitä kehitettävää mielestäsi on
Haapajärven keskustassa ja sen ympäristössä? Näiden kaikkien tutkimukseen
osallistuneiden vastaukset voidaan hyvin kiteyttää vastaukseen, ”Keskustan ilmettä
pitäisi saada yhtenäisemmäksi ja lämpimämmäksi. Rakennuksia on vaikea enää jälkeenpäin
saada enemmän samanlaisiksi, mutta ehkä kautta koko keskustan voitaisiin ottaa sama lin‐
ja esim. valaistukseen ja istutuksiin, joita voisi olla enemmän. Siisteys kunniaan kaikille!
roskisten määrää pitäisi lisätä sekä keskustassa että sen välittömässä läheisyydessä. Tiet
kunnostettava sitä mukaa, kun varoja on, erityisesti puistokatu”.
6.3 Palvelut
Haapajärven palveluita pidettiin osittain ihan hyvinä ja osittain huonoina. Sosiaa‐
li‐ ja terveyspalveluita sekä kaupungin palveluita vastaajat pitivät melko hyvinä.
Muita palveluita (ruokakaupat, kaupan erikoisliikkeet, hotelli‐ ja ravintolapalve‐
lut, asumispalvelut ja liikenneyhteydet) vastaajat pitivät melko heikkoina lukuun
ottamatta ruokakauppoja, jotka olivat vastaajien mielestä hyvät. Kulttuuri‐ ja va‐
paa‐ajanpalveluissa oli paljon puutteita, etenkin elokuvien, museoiden ja näyttely‐
iden sekä musiikkitapahtumien osalta. Kohderyhmien välillä eroavaisuuksia oli
hieman. Haapajärvelle muuttaneet pitivät Haapajärven palvelutarjontaa kaikista
heikoimpana, kun taas Haapajärveltä poismuuttaneet ja Haapajärvellä työssäkäy‐
vät pitivät palvelutarjontaa parempana.
Vapaasti kirjoitettujen vastausten mukaan palvelutarjonta näyttää Haapajärvellä
olevan kysyntään nähden liian suppeaa. Tutkimus osoittaa selkeästi vapaa‐ajan
olevan tärkeä tekijä asumisviihtyisyydessä. Tutkimuksen mukaan erityisesti kult‐
tuuri‐ ja vapaa‐ajanpalveluissa Haapajärvellä on huomattavasti kehittämisen tar‐
vetta. Hyvin monista vastauksista tulee selville, että elokuvia tarvitaan nykyistä
enemmän ja useat vastaajat kokivat myös elokuvateatterin huonoksi. ”Parempi elo‐
kuvasali toisi enemmän katsojia, mikä puolestaan lisäisi elokuviakin”. Ylipäätään kult‐
tuuri‐ ja musiikkitapahtumia vastauksissa kaivattiin lisää.
Kuviossa 5 on esitetty kohderyhmien käsityksiä Haapajärven palveluista. Ku‐
viossa asteikko on 1–5, jossa 1 erittäin huono, 2 huono, 3 ei hyvä, ei huono, 4 hyvä
ja 5 erittäin hyvä.
Musiikkitapahtumat (n=60)
Liikenneyhteydet (n=75)
Museot ja näyttelyt (n=61)
Elokuvapalvelut (n=63)
Kaupan erikoisliikkeet (n=80)
Hotelli- ja ravintolapalvelut (n=69)
Järjestötoiminta (n=50)
Nuorisopalvelut (n=56)
Asumispalvelut (n=64)
Urheilu- ja liikuntatapahtumat (n=67)
Vanhustenpalvelut (n=27)
Kansalaisopisto (n=35)
Liikuntamahdollisuudet (n=75)
Työvoimapalvelut (n=32)
Terveyskeskuspalvelut (n=39)
Päivähoito (n=28)
Koulutustarjonta (n=37)
Peruskoulu (n=30)
Ruokakaupat (n=81)
Jätehuolto (n=40)
Esiopetus (n=27)
54321
2,5
3,2
2,7
2,6
4,0
3,6
3,3
3,7
3,0
3,0
3,3
3,5
2,3
2,5
2,6
4,0
3,5
3,4
4,0
4,0
4,1
KUVIO 5. Kohderyhmien käsityksiä Haapajärven palveluista
Kirjastorakennus puhutti myös tutkimukseen vastaajia. ”Kirjastorakennus yhteen
tasoon, mahdollisuus esteettömään kulkuun”. ” Maksuton internetin käyttö mahdolliseksi
kirjastossa”. Lapsille ja etenkin nuorille järjestetyssä toiminnassa koetaan olevan
puutteita. Tutkimuksessa jäähallin puuttuminen näkyi selkeästi, Jäähalli olisi nuori‐
so‐urheilua ajatellen pitkällä tähtäimellä hyvä asia”. Muut kaupungin palvelut yleis‐
esti koettiin toimiviksi. Useiden vastauksien mukaan paikkakunnalla tarvitaan
lisää lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Tutkimuksen mukaan vanhainkoteja ja
päiväkoteja sekä pienten lasten kodinhoidon palveluita kaivataan enemmän.
Erikoisliiketarjonta paikkakunnalla ei vastaa tutkimukseen osallistuneiden vastaa‐
jien odotuksia. Tutkimuksen mukaan vaateliikkeitä ja hotelli‐ ja ravintolapalve‐
luita tarvitaan lisää. Toisaalta muutamissa vastauksissa näkyi huolenaiheita siitä,
käyttäisivätkö haapajärviset näitä palveluita todellisuudessa.
6.4 Muuttamisen syitä
Haapajärvelle muuttaneet
Haapajärven vetovoimatekijöistä korostuivat Haapajärvelle muuttaneiden koh‐
deryhmässä muun muassa asuminen, asuinympäristö, elinkustannukset ja kau‐
pungin palvelut. Tutkimuksen mukaan eniten Haapajärvelle muuttamisessa
kuitenkin vaikuttivat perhe, oma työpaikka ja puolison työpaikka. Jokin muu ‐
vastauskohdassa osa vastaajista ilmoitti muuttamisen syynä olevan opiskelu, päi‐
vähoito ja talon rakentaminen. Myös tärkeimmiksi tekijöiksi vastaajat ilmoittivat
useimmiten perheen, oman työpaikan, puolison työpaikan sekä asumisen.
Kuvioon 6 on koottu Haapajärvelle muuttaneiden paikkakunnan vaihdokseen liit‐
tyviä vetovoimatekijöitä. Toisin sanoen, mitkä tekijät ovat houkutelleet muut‐
tamaan Haapajärvelle. Kuviossa asteikko on 1‐5, jossa 1 on merkityksetön, 2 hie‐
man merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4 tärkeä ja 5 erittäin tärkeä.
Kulttuuri- ja vapaa-aika (n=22)
Harrastukset (n=22)
Sosiaali- ja terveyspalvelut (n=21)
Työmatka (n=21)
Ystävät (n=21)
Muut palvelut (n=20)
Sukulaiset (n=21)
Kaupungin palvelut (n=21)
Elinkustannukset (n=21)
Asuinympäristö (n=22)
Jokin muu (n=13)
Asuminen (n=22)
Oma työpaikka (n=22)
Puolison työpaikka (n=22)
Perhe (n=22)
54321
3,4
2,9
2,9
2,6
3,1
2,7
2,9
3,1
3,7
3,3
3,0
2,9
4,9
4,0
3,7
KUVIO 6. Haapajärvelle muuttaneiden muuttamisen syyt
Haapajärveltä poismuuttaneet
Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttamisen syyt olivat hyvin moninaiset. Oma
työpaikka, puolison työpaikka, perhe, asuminen, harrastukset, kulttuuri‐ ja vapaa‐
aika sekä muut palvelut vetivät etenkin toiselle paikkakunnalle. Toisaalta myös
sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kaupungin palvelut, työmatka, elinkustannukset, su‐
kulaiset ja ystävät houkuttelivat muuttamaan. Haapajärveltä poismuuttaneiden
paikkakunnan vaihdokseen vaikuttivat kuitenkin eniten opiskelu‐
mahdollisuuksien löytyminen toiselta paikkakunnalta. Tärkeimmiksi muuttami‐
sen syiksi Haapajärveltä poismuuttaneet valitsivat oman työpaikan, puolison
työpaikan sekä perheen. Jokin muu ‐vastauskohdassa osa vastaajista ilmoitti
muuttamisen syynä olevan opiskelu.
Kuviossa 7 on esitetty Haapajärveltä poismuuttaneiden paikkakunnanvaihtoon
vaikuttavia tekijöitä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 on merkityksetön, 2 hieman
merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4 tärkeä ja 5 erittäin tärkeä.
Sukulaiset (n=14)
Elinkustannukset(hintataso) (n=15)
Sosiaali- jaterveyspalvelut (n=13)
Työmatka (n=14)
Ystävät (n=15)
Kaupunginpalvelut (n=14)
Asuinympäristö (n=14)
Harrastukset (n=15)
Perhe (n=14)
Puolisontyöpaikka (n=14)
Asuminen (n=16)
Kulttuuri- javapaa-aika (n=15)
Muut palvelut (n=13)
Oma Työpaikka (n=16)
Jokin muu (n=11)
54321
4,4
3,8
3,2
3,6
3,4
3,6
3,2
3,6
3,0
3,4
3,0
3,2
3,6
3,6
3,8
KUVIO 7. Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttamisen syyt
Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät
Haapajärvellä työssäkäyvien oman asuinpaikkakunnan vetovoimatekijöissä oli
hieman hajontaa. Heitä asuinpaikkakunnan valinnassa vetää eniten perhe, oma
työpaikka, asuminen sekä asuinympäristö. Puolison työpaikka, elinkustannukset,
ystävät, harrastukset, työmatka, kaupungin palvelut sekä sosiaali‐ ja terveyspalve‐
lut olivat myös tärkeitä heidän oman asuinpaikkakunnan vetovoimaisuustekijöitä.
Kuviossa 8 onkin esitetty Haapajärveltä työssäkäyvien nykyisen asuinpaikkakun‐
nan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Jokin muu ‐vastauskohdassa osa vastaajista
ilmoitti muuttamisen syynä olevan koulu ja turvallisuus. Kuviossa asteikko on 1‐5,
jossa 1 on merkityksetön, 2 hieman merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4
tärkeä ja 5 erittäin tärkeä.
Muut palvelut (n=38)
Jokin muu (n=16)
Kulttuuri- javapaa-aika (n=41)
Sukulaiset (n=40)
Sosiaali- jaterveyspalvelut (n=41)
Kaupunginpalvelut (n=41)
Työmatka (n=39)
Ystävät (n=41)
Harrastukset (n=41)
Elinkustannukset(hintataso) (n=41)
Puolison työpaikka (n=40)
Asuminen (n=41)
Asuinympäristö (n=41)
Oma työpaikka (n=42)
Perhe (n=40)
54321
2,8
2,4
3,4
2,9
3,6
3,7
3,6
3,7
4,1
4,1
3,4
3,6
4,3
3,9
4,1
KUVIO 8. Haapajärvellä työssäkäyvien oman asuinpaikkakunnan vetovoima
6.5 Muita tekijöitä
Tutkimuslomakkeessa kysyimme Haapajärvelle muuttaneilta heidän muuttoty‐
ytyväisyyttään, asumismieltymyksiään sekä heidän muuttoaikeitaan toiselle paik‐
kakunnalle. Haapajärveltä poismuuttaneilta kysyimme muuttohalukkuutta ta‐
kaisin Haapajärvelle. Haapajärvellä työssäkäyviltä halusimme tietää ovatko he ty‐
ytyväisiä tilanteeseen, jossa heidän täytyy kulkea toisella paikkakunnalla töissä.
Heiltä tiedustelimme myös onko heillä muuttohalukkuutta Haapajärvelle sekä
millaisista asumisvaihtoehdoista he olisivat kiinnostuneet.
Haapajärvelle muuttaneet
Haapajärvelle muuttaneet olivat tutkimuksen mukaan suuremmaksi osaksi tyyty‐
väisiä muuttoonsa paikkakunnalle. Lähes 50 % oli joko erittäin tyytyväinen tai ty‐
ytyväinen muuttoon. Kuitenkin melkein 40 % ei ollut tyytyväinen eikä tyytymätön
ja hieman yli 10 % oli tyytymätön. Haapajärvelle muuttaneet näyttävät olevan jok‐
seenkin tyytyväisiä paikkakunnalle muuttoon. Tyytyväisyyteen vaikuttavia teki‐
jöitä ovat muun muassa työpaikka ja turvallinen pienen kaupungin asuinym‐
päristö. Toisaalta tyytymättömyyden syitä ovat kulttuurin‐ ja erikoisliiketarjonnan
vähyys ja vapaa‐ajan heikot harrastusmahdollisuudet. Kuviossa 9 on esitetty Haa‐
pajärvelle muuttaneiden muuttotyytyväisyyttä.
Erittäintyytyväinen
TyytyväinenEi tyytyväinen, eityytymätön
TyytymätönErittäin tyytymätön
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%
17,39%
30,43%
39,13%
8,70%
4,35%
KUVIO 9. Haapajärvelle muuttaneiden muuttotyytyväisyys
Haapajärvelle muuttaneiden joukossa eniten asumismuodoissa kiinnosti omakoti‐
talo asuminen ja asunnon omistusmuodossa oma. Vastaajista lähes 70 % piti oma‐
kotitaloa kiinnostavimpana. Seuraavaksi kiinnostavin oli rivitalo 13 % ja sen jäl‐
keen kerrostalo noin 9 %. Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty Haapajärvelle muuttaneita
kiinnostavat asumismuodot ja asunnon omistusmuodot.
TAULUKKO 6. Asumismuoto
3 13,02 8,7
16 69,6
RivitaloKerrostaloOmakotitalo
(n=21)F %
TAULUKKO 7. Asunnon omistusmuoto
9 39,13 13,0
OmaVuokra
(n=12)F %
Haapajärvelle muuttaneet olivat kiinnostuneempia asumaan taajamassa kuin haja‐
asutusalueella. Melkein 70 % vastaajista halusi asua taajamassa mieluummin kuin
haja‐asutusalueella. Talon rakentamista Haapajärvelle oli vastaajista harkinnut
vain 17,4 % ja saman verran vastaajista ei osannut sanoa asiaa varmaksi. Yli puolet
vastaajista ei ollut harkinnut talon rakentamista. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty asu‐
mispaikkaan sekä talonrakentamiseen liittyvät vastaukset.
TAULUKKO 8. Asumispaikka
16 69,66 26,1
TaajamassaHaja-asutusalueella
(n=22)F %
TAULUKKO 9. Talonrakennus Haapajärvelle
4 17,44 17,4
13 56,5
KylläEn osaa sanoaEi
(n=21)F %
Vaikka Haapajärvelle muuttaneet näyttävät olevan tyytyväisiä paikkakunnalle
muuttoon, siitä huolimatta suurin osa heistä on suunnitellut viimeisen vuoden ai‐
kana muuttavansa pois. Muuttohalukkuus toiselle paikkakunnalle on melko
korkea. Jopa 65 % on harkinnut muuttavansa toiselle paikkakunnalle viimeisen
vuoden aikana. Syitä poismuuttamiseen on useita ja usein ne ovat myös hen‐
kilökohtaisia, mutta yleisimpiä niistä kuitenkin ovat työpaikkojen määrä ja palve‐
lutarjonnan vähyys. Haapajärvelle muuttaneet kokivat myös palveluiden tason
olevan edellisillä paikkakunnilla paremmin. Useat pitivät myös edellisen paikka‐
kunnan keskustan viihtyisyyttä ja yleisilmettä Haapajärveä parempana. Taulu‐
kossa 10 on esitetty Haapajärvelle muuttaneiden muuttoaikeet toiselle paikkakun‐
nalle.
TAULUKKO 10. Muuttoaikeet toiselle paikkakunnalle
15 65,28 34,8
KylläEi
(n=23)F %
Haapajärvelle muuttaneet ovat tyytyväisiä muuttoonsa paikkakunnalle, kuitenkin
yli puolet on viimeisen vuoden aikana harkinnut poismuuttoa. Voidaankin ajatel‐
la, että Haapajärveen ollaan suhteellisen tyytyväisiä, mutta jokin kuitenkin hou‐
kuttelee muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Syitä siihen, että asukkaat haluavat
muuttaa pois ovat työpaikkojen vähyys, palvelutarjonnan vähyys sekä paikka‐
kunnan yleisilmeen huonous. Haapajärvelle muuttaneet pitivät parhaimpana
asumisvaihtoehtona omaa omakotitaloa taajamassa. Kuitenkin suurin osa vastaa‐
jista ei ole suunnitellut talonrakentamista Haapajärvelle. Onko sitten niin, että
Haapajärvellä ei ole tarjota heille mieluisia tonttipaikkoja?
Haapajärveltä poismuuttaneet
Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttohalukkuus Haapajärvelle on melko pieni.
Melkein puolet vastaajista ei ole kiinnostunut muuttamaan Haapajärvelle ja toinen
puoli vastaajista ei osaa sanoa. Useat Haapajärveltä poismuuttaneet kokevat nyky‐
isen paikkakunnan olevan palvelutarjonnaltaan paremman, erityisesti he kokivat
näin kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksien kohdalla. Työpaikkojen
määrän ja vakinaisuuden merkityksen toivat esille muutamat vastaajat. Tutki‐
muksen mukaan Haapajärveltä pois muuttaneet olisivat jääneet paikkakunnalle,
jos heille olisi ollut tarjota työpaikka paikkakunnalta. Muutamat ilmoittivat, että
opiskelupaikka olisi jättänyt heidät paikkakunnalle. Tutkimus osoitti myös, että
joidenkin vastaajien muuttopäätökseen ei olisi voitu vaikuttaa lainkaan. Taulu‐
kossa 11 on Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttoaikeet takaisin Haapajärvelle.
TAULUKKO 11. Muuttoaikeet Haapajärvelle p j
1 5,69 50,08 44,4
KylläEn osaa sanoaEi
(n=18)F %
Haapajärvellä työssäkäyvät
Haapajärvellä työssäkäyvät saattavat kulkea päivittäin useita kymmeniä kilome‐
trejä työmatkoja. Useassa tapauksessa Haapajärvellä kuljetaan töissä naapuripaik‐
kakunnilta. Toisaalta osa kulkee Haapajärvellä töissä kauempaakin ja ajaakin vain
viikonloppuisin asuinpaikkakunnalleen. Nämä työpaikkapendelöijät ovat kuiten‐
kin tyytyväisiä tilanteeseen, eikä heitä haittaa vaikka työmatkaan kuluukin paljon
aikaa. Lähes 70 % on joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työmatkakulke‐
miseensa. Vain alle 3 % on tyytymätön tilanteeseensa. Kuviossa 10 näkyy selvästi
se, että suurin osa Haapajärvellä työssäkävijöistä on tyytyväisiä pendelöintiin.
TyytymätönEi tyytyväinen, eityytymätön
TyytyväinenErittäin tyytyväinen
60,0%
50,0%
40,0%
30,0%
20,0%
10,0%
0,0%2,44%
17,07%
53,66%
26,83%
KUVIO 10. Vastaajien tyytyväisyys työpaikkapendelöintiin
Haapajärvellä työssäkäyvät käyttävät tutkimuksen mukaan jonkin verran Haapa‐
järven palveluita. Työssäkäynnin yhteydessä harvat käyttävät Haapajärven palve‐
luita päivittäin, suurin osa heistä asioi Haapajärvellä muutaman kerran viikossa
tai harvemmin. Tutkimuksen mukaan Haapajärvellä toiselta paikkakunnalla työs‐
säkäyvät asioivat suurimmaksi osaksi elintarvike‐ ja muissa erikoisliikkeissä. Mo‐
net myös käyttävät autoiluun liittyviä palveluja Haapajärvellä käydessään.
Joka tapauksessa Haapajärvellä työssäkäyvien asiointi paikallisissa liikkeissä on
merkittävää. Kuitenkin hieman vajaa kolmannes asioi Haapajärvisissä liikkeissä
viikoittain, kolmannes kuukausittain ja loput muutaman kerran vuodessa tai har‐
vemmin. Taulukosta 12 käy ilmi se, miten usein Haapajärvellä työssäkäyvät käyt‐
tävät paikkakunnan palveluita.
TAULUKKO 12. Haapajärven palveluiden käyttö
3 7,1
12 28,6
14 33,3
11 26,2
2 4,8
PäivittäinMuutaman kerranviikossaMuutaman kerrankuukaudessaMuutaman kerranvuodessaHarvemmin
(n=42)F %
Haapajärvellä työssäkäyvien muuttohalukkuus Haapajärvelle on melko pieni.
Vain vähän yli 14 % on harkinnut muuttavansa Haapajärvelle viimeisen vuoden
aikana. Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa Haapajärvellä toiselta
paikkakunnalta työssäkäyvistä ei ole muuttamassa Haapajärvelle. Muuttamisen
esteitä on hyvin monia ja niiden voidaan ajatella olevan vahvasti sidoksissa hen‐
kilökohtaiseen elämäntilanteeseen. Niitä ovat yleisimmin oma asunto ja tuttu
elinympäristö, joista ei haluta luopua. Yleisiä muuttamisen esteitä ovat myös
oman paikkakunnan viihtyisyystekijät. Tutkimuksen mukaan he ovat tyytyväisiä
tilanteeseen kulkiessaan toiselta paikkakunnalta töissä Haapajärvellä. Toisaalta
vastaajien joukossa oli myös niitä jotka ovat harkinneet muuttavansa Haapa‐
järvelle. Työpaikan sijainti Haapajärvellä on yleisin mahdollisen muuttamisen syy
muuttamista harkinneiden keskuudessa.
Tutkimuksen mukaan Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät odotta‐
vat Haapajärven heille tarjoavan muuttamisen kannusteena työpaikan ja edullisia
tai ilmaisia tontteja vesistöjen rannalta. Joidenkin vastaajien mielestä keskustan
yleisilmeen kohentaminen ja palvelujen määrän lisääntyminen edesauttaisi heidän
muuttopäätöstä muuttaa Haapajärvelle asumaan. Taulukossa 13 on esitetty Haa‐
pajärvelle työssäkäyvien muuttohalukkuus Haapajärvelle.
TAULUKKO 13. Muuttohalukkuus Haapajärvelle
6 14,336 85,7
KylläEi
(n=42)F %
Haapajärvellä työssäkäyvät olivat yksimielisesti sitä mieltä, että paras asumis‐
muoto on omakotitalo ja asunnon omistusmuodon tulisi olla oma. Asumispaikan
osalta Haapajärvellä työssäkäyvien osalta oli hieman hajontaa, kuitenkin suurin
osa (yli 70 %) haluaisi asua mieluummin haja‐asutusalueella kuin taajamassa. Tau‐
lukossa 14 on Haapajärvellä työssäkäyvien mieluisin asumispaikka.
TAULUKKO 14. Asumispaikka
10 23,830 71,4
TaajamassaHaja-asutusalueella
(n=40)F %
Talon rakentamista Haapajärvelle ei juuri kukaan ollut harkinnut. Tutkimuksen
mukaan 83 % ei ollut harkinnut lainkaan rakentamista Haapajärvelle. Toisaalta
vastaajat mainitsivat, että edulliset tai ilmaiset rantatontit saattaisivat saada heidät
rakentamaan Haapajärvelle. Taulukossa 15 käy ilmi Haapajärvellä työssäkäyvien
rakentamishalukkuus Haapajärvelle. Taulukosta käy ilmi, että juuri kukaan Haa‐
pajärvellä työssäkävijöistä ei ole kiinnostunut rakentamaan taloa Haapajärvelle.
TAULUKKO 15. Talon rakennus
1 2,45 11,9
35 83,3
KylläEn osaa sanoaEi
(n=41)F %
Haapajärvellä työssäkäyvät ovat tyytyväisiä työpaikkapendelöintiin. Työssäkäyn‐
nin ohessa he kuitenkin käyttävät Haapajärven palveluita. Melko suuri osa käyt‐
tää palveluita joko viikoittain tai kuukausittain. Haapajärvelle muuttaminen tai
rakentaminen ei kiinnosta työpaikkapendelöijiä, mutta toisaalta edulliset tai il‐
maiset rantatontit saattaisivat houkutella heitä Haapajärvelle. Heidän mielestään
kun paras asumisvaihtoehto on omakotitalo haja‐asutusalueella.
7 JOHTOPÄÄTÖSET
7.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
Tutkimustulokset antoivat selkeät vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimuksen
pääongelmaksi määrittelimme tutkimusta suunniteltaessa, millainen on Haapa‐
järven kaupunki asuinpaikkakuntana? Tutkimuksen mukaan Haapajärvi tarjoaa
turvallisen ja edullisen asuinympäristön asukkailleen. Toisaalta vastaajat eivät
kokeneet Haapajärveä kovinkaan kasvavaksi ja kehittyväksi kaupungiksi. Paikka‐
kunnan ympäristöä vastaajat pitivät yleisesti ottaen hyvänä, mutta toisaalta
vastaajat olivat tyytymättömiä keskustan yleisilmeeseen ja tiestöjen huonoon kun‐
toon ja kunnossa pitoon.
Tutkimuksesta ilmeni myös, että Haapajärven erikoisliiketarjonta ja kulttuuri‐ ja
vapaa‐ajan mahdollisuudet ei vastaa kohdejoukkojen odotuksia. Paikkakunnalle
muuttamisen syitä on useita, yleisimpiä niistä ovat perhe, oman ja puolison työ‐
paikan sijainti paikkakunnalla. Haapajärveltä poismuuttoon vaikuttavia tekijöitä
ovat opiskelumahdollisuudet, työpaikkojen sijainti ja erikoispalvelut. Paikkakun‐
nalta poismuuttaneet kokivat myös nykyisen paikkakunnan tarjoavan heille pa‐
remmat mahdollisuudet kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksiin.
7.2 Kehittämisehdotukset
Paikkakunnan vetovoimaisuuden kehittämisessä paikkakuntalaisten asenteella on
suuri merkitys. Yleinen positiivinen asenne edistää asumisviihtyisyyden lisäksi
uskoa paremmasta tulevaisuudesta. ”On luovuttava asenteesta, ettei mitään kannata
yrittää tosissaan, kun mistään ei kuitenkaan tule mitään. Rohkeutta ja aktiivisuutta lisää
ja kaupungin markkinointi kuntoon ammattimaisin ottein.” ”Yrittäjillä on meneillään jo
ihan positiivinen hengennostatus. Kyllä siitä jotain kehitystäkin seuraa ja on jo seuran‐
nut”.
Vastaajilta tuli Haapajärven kehittämisen edistämiseksi joitakin ehdotuksia. Näis‐
tä ehdotuksista kiteytyy selkeästi esille niitä asioita, joissa Haapajärvellä koetaan
yleisesti olevan kehitettävää, yritteliäs asenne, yhteistyö, palvelutarjonta, tiestöjen
kunto ja suvaitsevaisuus. Myös seuraavia asioita vastaajat ehdottivat:
‐ Mika Myllylälle patsas.
‐ Idealaatikko kaupunkilaisille.
‐ Asemalle kauppa ja asema avoimeksi odotustilaksi,
Koivuhakaan kauppa.
‐ Uimahallimaksut halvemmiksi, niin käyttö varmasti vilkastuisi.
‐ Oksava – Parkkila välisen Aholantien päällystäminen.
‐ Ehdottaisin pakolaisten vastaanottokeskusta, lisätäkseni suvaitsevai‐
suutta uusiin ihmisiin.
Kaupungin viihtyisyydellä ja kaupunki‐imagolla on suuri merkitys kaupungin
kehittymisessä. Tutkimuksen pohjalta ilmenee selkeästi Haapajärvellä olevan
puutteita näiden tekijöiden suhteen. Teiden huono kunto, kaupungin ”repsahta‐
nut” yleisilme ja vanhat rakennukset eivät anna Haapajärven kaupungista vireää
ja kehittyvää mielikuvaa. ”Haapajärvi haastaa huomisen” ‐slogan on positiivinen
ja kehittyvän kuvan antava. Iskulause sopii erittäin hyvin nykyiseen tilanteeseen,
jossa tulevaisuuden haasteiden ja yhteistyön merkitys on koettu tärkeäksi kehit‐
tämisen kohteeksi. Tulevaisuus‐ ja yhteistyö ‐hankkeen mahdollisesti tuoma
myönteinen kehitys vain tukee käytössä olevaa iskulausetta. Imagomarkkinoin‐
nissa tulee kuitenkin muistaa pitäytyä tosiasioissa ja sen tulee olla realistista, jotta
imagomarkkinointi on ylipäätään uskottava.
Haapajärven tulisi kaupungin keskustan yleisilmeen kohennuksen yhteydessä
pyrkiä luomaan hyvä kaupunki‐imago luonnonmaisemien antamien mahdolli‐
suuksien puitteissa ja sitä kautta vaikuttaa nykyisten asukkaiden viihtyvyyteen.
Tyytyväiset asukkaat helpottavat huomattavasti uusien asukkaiden houkuttelussa
ja viihtymisessä paikkakunnalla. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy paljon kas‐
vukeskuksiin, mutta toisaalta monet yritykset hakeutuva tulevaisuudessa mielel‐
lään myös sinne, missä on pysyviä ja luotettavia työntekijöitä. Tästä näkökulmasta
paikkakunnan kilpailutekijöiksi muodostuu viihtyisä asuin‐ ja elinympäristö ja
kaupunki‐imago.
Ympäristön antamat mahdollisuudet on hyvä ottaa huomioon kaupunki‐imagon
ja viihtyisyyden parantamisen yhteydessä. Ympäristöllä on suuri merkitys siihen
millainen kuva paikkakunnasta jää. Haapajärven vahvuuksiin kuuluu ehdot‐
tomasti järvimaisema aivan keskustan läheisyydessä. Järveä ei ole kuitenkaan käy‐
tetty tarpeeksi hyväksi taajaman ilmeen kohentamisessa. Tämän alueen rakentam‐
iseen kannattaisikin kiinnittää enemmän huomioita. Järven läheisyyteen voisi
kaavoittaa uusia asuinalueita ja järvenrannassa voisi kiertää kävelykatu penk‐
keineen ja puistoineen ja suihkulähteineen, unohtamatta järven yli näkyvän valais‐
tuksen merkitystä. Lisäksi istutuksien ja puistojen lisääminen toisi varmasti taaja‐
maan viihtyisyyttä ja näin ollen varmasti myös vetovoimaisuutta. Jyväskylän jär‐
vimaiseman hyödyntämistä voisi käyttää yhtenä esimerkkinä myös Haapajärven
elinympäristön kehittämisessä.
Tonttitarjonnassa tulevaisuudessa tulisi ottaa huomioon erilaiset rakentajaryhmät.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ilmoittivat olevan kiinnostuneita edullisista ja
tilavista järvenrantatonteista. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että Haapajärvelle
muuttaneet asuvat mieluiten taajamassa, kun taas Haapajärvellä toiselta paikka‐
kunnalta työssäkäyvät asuvat mieluiten haja‐asutusalueella. Maaseutukaupunkien
selkeänä etuna on maa‐alueiden edullisuus verrattuna kasvukeskuksiin. Maaseu‐
tukaupunkien kannattaakin tarjota asukkailleen hieman isompia tontteja ja väljää
asumisviihtyisyyttä kilpaillessaan uudisrakentajista kasvukeskusten kanssa. Asi‐
akaslähtöisen markkinointiajattelun mukaisesti maaseutukaupungeilla on hyvät
mahdollisuudet tarjota hyvin monenlaisia tontteja kysynnän mukaan.
Tutkimuksen mukaan kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksien merki‐
tys asumisviihtyisyydessä on merkittävä. Tärkeäksi tuleekin miettiä niitä keinoja,
joilla voidaan lisätä vapaa‐ajan toiminnan mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä eri‐
laisten järjestöjen rooli palvelujen tuottajana ja tarjoajana tulee todennäköisesti
tulevaisuudessa saamaan lisää merkitystä. Tämän ajattelumallin mukaan kau‐
pungin eri tahojen tehtäväksi jää toimintojen kehittämisen mahdollistaminen.
Kuten edellä on todettu, paikkakunnan vetovoimaisuutta voidaan kehittää ke‐
skustaajaman yleisilmeen kohentamisella ja kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan toiminnan li‐
säämisellä. Työpaikkojen määrän kasvattamisella on myös merkityksensä. Työ‐
paikkojen määrän lisäämisessä on hyvä tiedostaa myös työpaikkojen kiinnosta‐
vuuden merkitys. Tärkeäksi kohderyhmäksi tässä yhteydessä nousee paikkakun‐
nalta opiskelemaan lähteneet nuoret osaajat. Miten heidät saadaan muuttamaan
paluumuuttajina takaisin paikkakunnalle? Miten heille voidaan tarjota mielenkiin‐
toisia työpaikkoja? Nämä osaajat ovat paikkakunnan kehittämisen näkökulmasta
tärkein muuttajakohderyhmä. Heidän tietotaito tuo mukanaan tärkeää osaamista
paikkakunnalle.
7.3 Tutkimuksen luotettavuustarkastelu
Opinnäytetyön yhteydessä tehty tutkimus täyttää luotettavuudelle ja pätevyydelle
asetetut vaatimukset. Tutkimusotosta arvioidaan siltä kannalta, ovatko sen anta‐
mat tulokset tilastollisesti yleistettävissä. Mitä suurempi otos on, sitä suuremmalla
varmuudella tulokset ovat yleistettävissä. Tehdyssä tutkimuksessa otoskoko oli
300 mikä on melko suuri. Otoskoon suuruutta tärkeämpi on kuitenkin otoksen
edustavuus. Pienikin aineisto on yleistettävissä, mikäli otokseen ei sisälly vinou‐
tumia. Vinoutumia voi tulla esimerkiksi kohderyhmien, iän tai sukupuolen koh‐
dalla. Tässä tutkimuksessa ei ole havaittavissa vinoutumia. Tutkimuksessa käytet‐
tiin satunnaisotantaa, jonka avulla pystytään välttymään vinoutumilta. Tutkimuk‐
sen luotettavuutta parantaa paitsi kattava otos, myös riittävä vastausten määrä.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 27,7, mikä on melko suuri.
Tutkimustulosten yleistettävyydessä joiltakin osin ongelmalliseksi muodostui
pieni vastausprosentti. Tämä ongelma kohdistui lähinnä Haapajärveltä poismuut‐
taneiden ja osin myös Haapajärvelle muuttaneiden tutkimustuloksien analysoin‐
nissa. Vastausprosentit olivat Haapajärveltä poismuuttaneilla 18 % ja Haapajärvel‐
le muuttaneilla 23 %. Joka tapauksessa näiden kohderyhmien vastausprosentit riit‐
tivät melko luotettavien tutkimustulosten saamiseen tai vähintäänkin suuntaa an‐
tavien analyysien tekemiseen. Toiselta paikkakunnalta Haapajärvellä työssäkäyvi‐
en osalta tutkimustuloksia voidaan pitää yleistettävinä, koska kohdejoukon vasta‐
usprosentti oli 42 %.
Tutkimustuloksien yleistettävyyttä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös, et‐
tä mielikuvia, ympäristöä ja osin myös palvelua koskevissa vastauksissa on mu‐
kana kaikki kolme kohdejoukkoa. Näiden osioiden kysymyksiin on vastannut
noin 80 vastaajaa kysymyksistä riippuen. Tämä puolestaan mahdollistaa tutki‐
muksen yleistettävyyden. Muuttopäätöksiin liittyvät kysymykset kohdistettiin
kohderyhmien mukaisesti. Näiden kysymysten vastaukset on analysoitu kohde‐
joukoittain, jolloin vastaajien määrä jäi melko vähäiseksi. Tämä puolestaan heiken‐
tää näiltä osin tutkimustulosten yleistettävyyttä. Muuttopäätöksiin liittyvistä tu‐
loksista ei voida tehdä laajaa yleistystä, mutta tutkimustuloksia voidaan pitää
suuntaa antavina.
7.4 Tutkimuksen onnistuminen ja arviointi
Kaiken kaikkiaan opinnäyte onnistui kohtalaisen hyvin, vaikka aikataulu olikin
melko nopea. Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin opinnäytteestä olisi ehkä tullut
syvällisempi. Esimerkiksi tutkimusosuuteen olisi voinut paneutua paremmin, sillä
tutkimusaineistosta olisi voinut selvitä vielä jotain.
Tutkimuslomaketta suunniteltaessa meidän olisi ollut hyvä miettiä asiaa hieman
tarkemmin. Lomakkeen sisältörakenne oli mielestämme onnistunut hyvin, mutta
yksittäisten avoimien kysymysten kohdalla ilmeni selkeästi, että osa vastaajista
vastasi niihin väärin tai samoja asioita kuin muihinkin kysymyksiin. Näiden ky‐
symyksien kohdalla olisi ollut hyvä tarkentaa kysymystä siten, että kysymyksen
jälkeen olisi sulkumerkkien sisään laitettu vastausohjeet ja tarkentavat avainsanat.
Kyselylomakkeen etuja on muun muassa se, että tutkija ei vaikuta olemuksellaan
eikä läsnäolollaan vastauksiin, kuten esimerkiksi haastattelutilanteessa voi olla.
Toisaalta kyselytutkimuksen hyviä puolia on myös se, että vastaaja voi rauhassa
valita sopivan vastausajankohdan ja näin miettiä rauhassa vastauksia. Kyselylo‐
makkeen avulla on mahdollista esittää enemmän kysymyksiä, kuin haastatteluti‐
lanteessa, varsinkin kun lomakkeessa on annettu valmiiksi vastausvaihtoehdot.
Luotettavuutta parantavana tekijänä voidaan pitää sitä, että kysymykset esitetään
jokaiselle kohderyhmälle melko samassa muodossa. Kyselylomakkeen haitta‐
puoliksi voidaan lukea usein alhaiseksi jäävä vastausprosentti.
LÄHTEET
Painettu kirja Aho, Seppo & Ilola, Heli. 2004. Maaseutu suomalaisten asenteissa, toiveissa ja ko‐kemuksissa. Lapin yliopistopaino. Alasuutari, Pertti. 1995. Laadullinen tutkimus. 3. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Elinvoimainen maaseutu‐ yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisoh‐jelma 2005‐2008. Hyvinkää: Suomen Printman Oy. Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Haliseva‐Soila, Merja. 1993. Maaseudun uudet asukkaat. Kaupunkilaisten maaseu‐tukuva ja maallemuuttopotentiaali maaseudun kehittämisen mahdollisuutena. Sarja A:2. Seinäjoki: Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus‐ ja koulutuskeskus. Heikkilä, Elli. 2001. Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa ‐ halutaanko niitä ohjata? Vammalan kirjapaino Oy. Heikkilä, Tarja. 2001. Tilastollinen tutkimus. Helsinki; Oy Edita Ab. Hjerppe, Reino, Räisänen, Heikki & Hämäläinen, Kari. 2004. Hyvinvointi ja työ‐markkinoiden eriytyminen. Gummerus kirjapaino Oy. Heikkinen, Timo, Hirvonen, Jukka & Maijala, Olli. 2003. Tarjolla maaseutu, Tut‐kimus maallemuuton tarjonnan toimijoista ja maallemuuttajamielikuvista. Ota‐media Oy. Hirvonen, Timo. 2002. Kuntien yhteistyön sisältöjä. Niiranen, Kimmo (toim.) Te‐oksessa Seutujen hyväksi – kuntien parhaaksi? Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kun‐tatalon paino. Holmila, Marja. 2001. Kylä. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Karisto Oy. Ihmisten maaseutu – tahdon maaseutupolitiikka. Maaseutupoliittinen ohjelma vuosille 2001 – 2004. 8 / 2000. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.
Kainulainen, Sakari, Airio, Ilpo, Rintala, Taina & Heikkilä, Matti. 2003. Hyvin‐vointi ja tulevaisuus maalla ja kaupungissa. toinen painos. Gummerus kirjapaino Oy. Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto. 2004. Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto. Kallio, Olavi, Meklin, Pentti, Siitonen, Pentti & Martikainen, Juha‐Pekka. 2001. Muuttoliike ja kuntatalous. Suomen kuntaliitto. Konttinen, Mauno, Teikari, Martti, Vuorenkoski, Lauri (toim.). 2003 Tulevaisuus‐raportti 2003. Helsinki: Stakesin monistamo. Kuisma, Juha & Haavisto, Heikki. 1995. Kaupunki vai maaseutu ‐ avoliitto vai su‐sipari? Kunnallisalan kehittämissäätiö. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Kuntapuntari. Alueelliset vetovoimatekijät. 2003. Helsinki: Valopaino Oy. Kuntien tulevaisuus, Kuntajohdon ja asiantuntijoiden näkemyksiä kuntien tule‐vaisuudesta. 2005. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Lahti, Pekka. 2002. Matala ja tiivis kaupunki. Rakennustieto Oy. Tampere: Tam‐mer‐Paino Oy. Lahti, Pirkko. 2001. Hyvän asumisen ja elämisen elementit ‐ asiantuntijatapaami‐nen 27.9.2001, Avauspuheenvuoro. Teoksessa Jouni J. Särkijärvi, Kalevi Korpela, Risto Nurmi, Riitta Nikula, Olli Piirtola, Hille Koskela, Anna‐Maija Ylimaula, Hanna‐Liisa Liikanen & Helinä Kotilainen (toim.) Hyvän asumisen ja elämisen elementit. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Oyj. Lehtola, Ilkka. 2001. Palvelujen muutos ja syrjäkyläläisten arki. Joensuun yliopisto. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Möttönen, Sakari & Niemelä, Jorma. 2005. Kunta ja kolmas sektori, yhteistyön uu‐det muodot. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Niiranen, Kimmo 2002. Rakenteelliset ja alueelliset tekijät seutukuntien kehityse‐rojen selittäjänä. Hirvonen, Timo (toim.) Teoksessa Seutujen hyväksi – kuntien parhaaksi? Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Okko, Paavo, Miettilä, Asko & Oikarinen, Elias. 2000. Muuttoliike pakottaa raken‐nemuutokseen. Vammalan kirjapaino oy.
Ovaska, Esko. 2003. Ongelma, idylli vai elämisyhteisö? Turun Ammattikorkeak‐oulu. Paunikallio, Merja. 2001. Nuoret maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksessa, Tutkimus arvoista, asenteista ja odotuksista, sarja B:23. Helsingin yliopiston maa‐seudun tutkimus‐ ja koulutuskeskus. Seinäjoki. Pehkonen, Aini. 2004. Kylä kutsuu. Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudul‐le. Yliopistopaino. Rainisto, Seppo. 2006. Kuntabrändin kehittäminen, Analyysi suomalaisten kau‐punkiseutujen imagotyöstä kilpailukeinona: Mitä uutta vaaditaan seutujen mark‐kinoinnilta uudessa EU:ssa? Mansikkapaikasta maailmalle! Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kuntatalon paino. Rope, Timo & Mether, Jari. 2001. Tavoitteena menestysbrandi – onnistuu mieliku‐vamarkkinoinnilla. Helsinki: WSOY. Soikkeli, Anu, Isola, Annaelina & Mäkiniemi, Kaisa. 2001. Taajamien vetovoimai‐suus, Selvitys Pohjois‐Pohjanmaan tavoite 1 ‐alueen kuntien keskustaajamien ti‐lasta. Oulu; Pohjois‐Pohjanmaan liitto. Soikkeli, Anu, Mäkiniemi, Kaisa & Isola, Annaelina. 2005. Taajamaympäristön ko‐hentaminen, Taajamien vetovoimaisuus ‐hankkeen loppuraportti. Oulu: Pohjois‐Pohjanmaan liitto. Strandell, Carita. 2004. Oma Koti. Omakotiasuminen Suomessa. Suomen Kotiseu‐tuliitto. Forssan Kirjapaino Oy. Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti. 2006. Tulevaisuuden elinvoimainen Suomi. Valtioneuvosto. Kukkila: Salpausselän Kirjapaino Oy. Uimonen, Risto & Ikävalko, Elisa. 1996. Mielikuvien maailma. Miten mediajulki‐suutta muokataan ja imagoja rakennetaan? Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Uusitalo Eero. 1998. Elinvoimaa maaseudulle. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Virtanen, Pekka V., 1999. Kaupungin imago. Rakennustieto Oy. Tampere: Tam‐mer‐Paino Oy.
Äikäs, Topi, Antti. 2001. Imagosta maisemaan. Esimerkkeinä Turun ja Oulun kau‐punki‐imagojen rakentaminen. Publications of the Geographical Society of North‐ern Finland and the Department of Geography, University of Oulu. Oulu: Oulu University Press. Öysti, Ari. 1986. Finlandia Otavan iso maammekirja. Pohjois‐pohjanmaa‐Kainuu, osa 8. Keuruu; Kustannusosakeyhtiö Otava.
Sähköinen julkaisu Haapajärven kaupunki. www.haapajarvi.fi. luettu 9.7.2006. Kuntaliitto. www.kunnat.fi. luettu 1.7.2006. Raunio, Mika. 2001. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Teoksessa Markku Sotarauta & Nina Mustikkamäki (toim.). Suomen Kuntaliitto, Pdf‐dokumentti. Saatavissa: hosted.kuntaliitto.fi/intra/ julkaisut/pdf/p050617104020J. pdf?deco=no. Luettu 27.4.2006. Söderling Ismo. 2001. Muuttoliike väestöllisenä ilmiönä, Miksi ihmiset muuttavat. Pdf‐dokumentti. Saatavissa: www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/pdf/soderling.pdf. Luettu 22.4.2006. Takala Anu, Karppi Ilari. 2003. Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristön laitos, Ajankohtaista alueellisessa kehittämisessä. Pdf‐dokumentti. Saatavissa: tampub.uta.fi/aluetiede/Aluetiede‐NS‐3‐2003.pdf. Luettu 16.4.2006. Tervo Hannu. 1997. Aluetaloustiede. Pdf‐dokumentti. Luettu 21.4.2006.
HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 1 Arvoisa haapajärvinen! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuosien 2000–2005 välisenä aikana paikka-kunnalle muuttaneiden käsityksiä Haapajärvestä. Lisäksi selvitämme Haapajärveltä pois muuttaneiden sekä Haapajärvellä työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten käsityksiä paikka-kunnasta ja sen vetovoimaisuudesta. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihto-ehto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeis-tään 8.5. 2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö
---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________
Osoite ______________________________________________________
Puhelin ______________________________________________________
HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 1
TAUSTATIEDOT
Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski
Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Olen Asuin-kunta 1 rivitalo 1 oma 1 opiskelija 2 kerrostalo 2 vuokra 2 työtön __________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 3 työssä 4 jokin muu______________ 4 eläkeläinen
MIELIKUVA
1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?
Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie
- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1
2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
YMPÄRISTÖ
3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin hyvä ei huono huonoKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1 - tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1 - puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1
Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1
4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YMPÄ-
RISTÖSSÄ?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
PALVELUT LIITE 1 5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono saKaupungin palvelut - esiopetus 5 4 3 2 1- peruskoulu 5 4 3 2 1- koulutustarjonta 5 4 3 2 1- kansalaisopisto 5 4 3 2 1- työvoimapalvelut 5 4 3 2 1- jätehuolto 5 4 3 2 1Kulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Sosiaali- ja terveyspalvelut - päivähoito 5 4 3 2 1- vanhustenpalvelut 5 4 3 2 1- terveyskeskuspalvelut 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1
6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KAUPUNGIN PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
8 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
9 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
VETOVOIMATEKIJÄT LIIT10 MITEN ARVIOISIT SEURAAVIEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUSTA MUUTTOOSI HAAPAJÄR-VELLE? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.
Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Hieman Merkity tärkeä ei merkityksetön merkitykse-tön
oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1 muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1
11 MITEN TYYTYVÄINEN OLET OLLUT HAAPAJÄRVEEN MUUTTOSI JÄLKEEN?
Erittäin Tyytyväinen Ei tyytyväinen, Tyytymätön Eritt tyytyväinen ei tyytymätön tyytymMIKSI OLET? 5 4 3 2 1_______________________________________________________________________________________
_______________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
12 MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAA ENITEN? 13 ASUN MIELUITEN
1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo 1 taajamassa 2 haja-asutusalueella
1 oma 2 vuokra 3 osaomistus
14 OLETKO HARKINNUT TALON RAKENTAMISTA HAAPAJÄRVELLE?
1 kyllä 2 en osaa sanoa 3 ei
15 OLETKO HARKINNUT MUUTTAVASI TOISELLE PAIKKAKUNNALLE VIIMEISEN VUO-
DEN AIKANA?
JOS OLET NIIN MIHIN JA MIKSI? 1 kyllä 2 ei
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
16 MITKÄ ASIAT KOIT OLEVAN PAREMMIN EDELLISELLÄ PAIKKAKUNNALLA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_____________________________________________
17 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET
JA MIKSI?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_____________________________________________
KIITOS VASTAUKSISTASI!
HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 2 Arvoisa vastaanottaja! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Haapajärveltä pois muuttaneiden käsityksiä paikkakunnasta sekä sen vetovoimaisuudesta. Lisäksi selvitämme paikkakunnalle muutta-neiden sekä paikkakunnalla työssäkäyvien käsityksiä Haapajärvestä. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihto-ehto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeis-tään 8.5.2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________
Osoite ______________________________________________________
Puhelin ______________________________________________________
HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 2
TAUSTATIEDOT
Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski
Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Olen Asuin-kunta 1 rivitalo 1 oma 1 opiskelija 2 kerrostalo 2 vuokra 2 työtön _________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 3 työssä 4 jokin muu______________ 4 eläkeläinen
MIELIKUVA
1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?
Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1
2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
YMPÄRISTÖ
3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin hyvä ei huono huonoKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1- tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1- puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1
Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1
4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YMPÄ-
RISTÖSSÄ?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
PALVELUT LIITE 2 5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono saKaupungin palvelut - esiopetus 5 4 3 2 1- peruskoulu 5 4 3 2 1- koulutustarjonta 5 4 3 2 1- kansalaisopisto 5 4 3 2 1- työvoimapalvelut 5 4 3 2 1- jätehuolto 5 4 3 2 1Kulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Sosiaali- ja terveyspalvelut - päivähoito 5 4 3 2 1- vanhustenpalvelut 5 4 3 2 1- terveyskeskuspalvelut 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1
6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KAUPUNGIN PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
8 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
9 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
VETOVOIMATEKIJÄT LIIT
10 MITEN ARVIOISIT SEURAAVIEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUSTA POISMUUTTOOSI HAAPA-JÄRVELTÄ? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.
Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Merkityksetön Erittäin tärkeä ei merkityksetön merkity
oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1 muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1
11 OLETKO HALUKAS MUUTTAMAAN TAKAISIN HAAPAJÄRVELLE?
1 kyllä 2 en osaa sanoa 3 en
JOS OLET HALUKAS, MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAISI ENITEN?
1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo
1 oma 2 vuokra 3 osaomistus
12 MITKÄ TEKIJÄT OLISIVAT SAANEET SINUT JÄÄMÄÄN HAAPAJÄRVELLE?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
___
13 MITKÄ ASIAT KOET OLEVAN PAREMMIN NYKYISELLÄ PAIKKAKUNNALLASI VER-
RATTUNA …..HAAPAJÄRVEEN?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
___
15 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
KIITOS VASTAUKSISTASI!
HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 3 Arvoisa vastaanottaja! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Haapajärvellä työssäkäyvien käsityksiä paikkakunnasta ja sen vetovoimaisuudesta. Lisäksi selvitämme paikkakunnalle muuttanei-den sekä paikkakunnalta poismuuttajien käsityksiä Haapajärvestä. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihtoe-hto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 8.5.2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________
Osoite ______________________________________________________
Puhelin ______________________________________________________
HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 3
TAUSTATIEDOT
Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski
Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Asuinkunta 1 rivitalo 1 oma 2 kerrostalo 2 vuokra ___________________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 4 jokin muu______________
MIELIKUVA
1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?
Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1
2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_____________________________________________
YMPÄRISTÖ
3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono sanKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1- tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1- puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1
Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1
4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YM-
PÄRISTÖSSÄ?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
______________________________
PALVELUT LIITE 3
5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5
Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono sKulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1
6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________VETOVOIMATEKIJÄ
T
8 MITEN ARVOSTAT SEURAAVIA TEKIJÖITÄ VALITESSASI ASUINPAIKKAA? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT …TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.
Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Merkityksetön Erittäin tärkeä ei merkityksetön merkity
oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1
muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1
9 KULJET TÄLLÄ HETKELLÄ NAAPURIKUNNASTA HAAPAJÄRVELLÄ TÖISSÄ. OLETKO TYYTYVÄINEN …RATKAISUUN?
1 erittäin tyytyväinen 2 tyytyväinen 3 ei tyytyväinen , ei tyytymätön 4 tyytymätön 5 erittäi tyytymätön
10 MITEN USEIN KÄYTÄT HAAPAJÄRVEN PALVELUITA TYÖSSÄ KÄYNNIN YHTEY-DESSÄ? LIITE 3 1 päivittäin 2 muutaman kerran 3 muutaman kerran 4 muutaman kerran 5 harve viikossa kuukaudessa vuodessa JOS KÄYTÄT, NIIN MISSÄ ASIOT? _______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
____________________________________________________________
11 OLETKO HARKINNUT MUUTTAVASI HAAPAJÄRVELLE VIIMEISEN VUODEN AIKANA?
1 kyllä 2 ei
…MIKSI OLET HARKINNUT/MIKSI ET OLE HARKINNUT? _______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_________________________________
12 MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAA ENITEN? 13 ASUN MIELUITEN
1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo 1 taajamassa 2 haja-asutusalueella
1 oma 2 vuokra 3 osaomistus
14 OLETKO HARKINNUT TALON RAKENTAMISTA HAAPAJÄRVELLE?
1 kyllä 2 ehkä 3 ei
15 MITÄ HAAPAJÄRVEN TULISI TARJOTA, JOTTA MUUTTAISITTE SINNE ASUMAAN?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_________________________________
16 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET?
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________
__________________
KIITOS VASTAUKSISTASI