Sanoistatekoihin

va l t i o n o m i s t a j a o h j a u k s e n l e h t i

pitääkö valtio-omisteisen yhtiön näyttää esimerkkiä?

Yritykset tarvitsevat lisää vastuullisuusosaajia

Suomi tarvitsee edelläkävijöitä

miksi talvivaara on tärkeä?

faktaafinnairista

5sari baldauf:

012012

4

15

11

6

2

Talvivaaran kaivososakeyhtiö on ollut kovan alkuinnostuksen jälkeen melkoisessa myllytyksessä muun muassa odotettua suurempien sulfaattipäästöjen, lähialueen asukkaiden kasvavan vastustuksen, vakavan työtapaturman sekä aluehallintoviras-ton vuoden lopulle lykkäämän uraanin talteenottoluvan ja ympäristölupapäivityksen takia.

Valtion sijoitusyhtiöllä Solidiumilla on vuonna 2007 Lontoon ja Helsingin pörsseihin listatusta Talvivaarasta tällä hetkellä noin kahdeksan prosentin omistussiivu. Solidium on yhtiön kolmanneksi suurin omistaja hallituksen puheenjohtajan Pekka Perän ja työeläkeva-kuuttaja Varman jälkeen.

Solidiumin sijoitusjohtaja Eeva Ahde-kivi, miksi valtio haluaa olla mukana näin kiistanalaisessa kaivosyhtiössä?

”Talvivaaran kohdalla kyse on meillä Suomessa kerran jo kutistuneesta, mutta nyt uuden nousun kokevasta teollisuudenalasta. Kaivostoimiala kasvaa ja antaa samalla kasvupohjan monien uusien teknologioiden tuotekehitykselle.”

Millainen vaikutus yhtiöstä julki tulleilla epäselvyyksillä ja laiminlyönneillä sekä alueen asukkaiden entistä tiukemmilla asenteilla on nykyisiin ja tuleviin sijoituspäätöksiin?

”Tässä on tunnustettava, ettei kaikki ole mennyt Talvivaarassa alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja yhtiön toimintaa seurataan meilläkin entistä tarkemmin. Vuoden 2010 lopulla havaittuihin ongelmiin on kuitenkin yhtiössä tartuttu. Meidän velvollisuutemme on yhtiön isona

omistajana pitää huolta siitä, että yhtiö noudattaa kaikkia viranomaisilta saamiaan määräyksiä. Paras ammattitaito ympäristöasioiden arvioimiseen on ilman muuta ympäristö-viranomaisilla, joihin luotamme.

Yhtiön osakekurssi on ollut alusta lähtien melkoista vuoristorataa. Tänä keväänä on jääty noin puoleen

vuoden takaisista huippulukemista. Milloin Tal-vivaarasta on odotettavissa valtio-omistukselle

tyypillistä tasaista ja vakaata tuottoa?”Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja uutta

nousua tekevään toimialaan. Talvivaara käyttää biokasaliuotus-teknologiaa, joka on vähemmän energiaa käyttävää kuin perinteiset metallin

erotusmenetelmät, mutta toisaalta siitä on myös vähemmän käytännön kokemuksia. Yhtiön käytössä

olevat sulfidinikkeliesiintymät lukeutuvat Euroopan suurimpiin ja riittävät ainakin 50 vuodeksi. Kun näistä ylösajovaiheen vaikeuksista päästään vakaaseen ja tasaiseen tuotantoon, pitäisi kaivoksesta tulla myös tuottoja.” •

Miksi valtio omistaa Talvivaaraa?

Pinnalla

Tämä on satsaus uutta nousua tekevään toimialaan.

Raskaan sarjan kuorma-autot odottavat

työvuoron alkua Talvivaarassa.

8,6%valTion omisTus

216 Mistä nyt puhutaan?

– EEva ahdEkivi

tek

sti T

imo

so

Rm

un

En

012012

itkäjänteistä, pragmaattista, asian tuntevaa ja läpinäkyvää. Val-tion omistajaohjausta on johdettu samojen periaatteiden mu-kaan jo parikymmentä vuotta. Kun kansan varallisuuden hoita-

mista katsotaan näiden määreiden kautta, luo se automaattisesti tarpeen aktiiviselle viestinnälle.

Omistaja-lehti käynnistettiin uudelleen tästä syystä. Aiemmin lehti il-mestyi nimellä Omistaja&Sijoittaja ja oli rakenteeltaan sekä ulkoasul-taan täysin erilainen. Sisältöä on pyritty kehittämään edelleen parem-paan suuntaan. Painettua lehteä tukee sosiaalinen media, jossa lehti saa levitä kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi. Uskon vilpittömästi, että uusi konsepti vastaa tarpeeseen.

Uuden Omistajan ensimmäisen numeron teema on yritysvastuu. Val-tio-omistaja painotti voimakkaasti vastuukysymysten merkitystä viime vuoden lopulla julkistetussa periaatepäätöksessä. Painotus ei johdu ai-noastaan siitä, että nyky-yhteiskunnassa vaatimukset yritysvastuuta kohtaan ovat kasvaneet voimakkaasti. Ennen kaikkea uskomme, että vastuullinen toimintapa ja avoimuus on yrityksille ja omistajalle mah-dollisuus. Kun yritysvastuuta tarkastellaan strategisella tasolla – elimel-lisenä osana liiketoimintaa johtoryhmissä ja hallituksissa – on se aidos-ti liiketoiminnan kehitystä tukeva voimavara. Se realisoituu viivan alle ja kasvattaa myös omistaja-arvoa. Joskus julkisuuteen heijastuvaa avoi-muutta rajoittavat omistajan ja yritysten toimintaan liitty-vät luottamukselliset asiat. Täl-löin vastuuta on se, että toimi-taan sääntöjen mukaan, vaikka kaikki eivät siitä pitäisikään.

Hyvä lehti luo keskustelua. Jos tekisimme lehteä, jossa ainoastaan ke-huisimme itseämme, ei lehdellä olisi mitään merkitystä. Omistajan ra-kenne on suunniteltu niin, että teeman lisäksi pienemmissä artikkeleis-sa käsitellään myös julkisuudessa turbulentteja aiheita. Teemajutussa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala linjaa valtio-omis-tajan näkemyksiä yritysvastuuseen. Sivuilta löytyy myös Solidiumin Tal-vivaara-näkemys sekä katsaus Finnairin tilanteesta ja suunnasta. Lisäksi lehdessä käsitellään pidemmän aikavälin mielenkiintoista kysymystä sii-tä, mitä ja miten valtion pitäisi tulevina vuosina omistaa. Muun muassa käsittelemällä näitä aiheita haluamme osoittaa, että omistajaohjauksen

käytännön toteuttamista jatketaan samo-jen periaatteiden mukaan kuin tähänkin saakka.

Hyvä lehti myös kehittyy ajan kulu-essa. Siinä olennainen rooli on lukijoil-la. Kun tästä edespäin pääset lukemaan Omistajaa kaksi kertaa vuodessa, laita ra-kentavaa palautetta tulemaan ja käy kes-kustelua sosiaalisessa mediassa. Omistaja ei ole meille itseisarvo, vaan tarpeellinen viestintäkanava omistajaohjauksen ja yh-teiskunnan välillä.

Petri ViherVuori, päätoimittaja

Vastuullisuutta ja avoimuutta

Painettua lehteä tukee sosiaalinen media.

Teema: vastuullisuus

Uutiset

Svensk resumé

Konkari

KUSTANTAJA Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, PL 23, 00023 Valtioneuvosto | TOIMITUSNEUVOSTO Petri Vihervuori, Sinikka Mustakari, Ira Lehmuskoski,Minna Westerlund ja Sirpa Alhava | TOIMITUS JA TAITTO Zeeland Group Oy (Maggie) | ISSN 2242-8690 | PAINO SP-Paino Oy | KANNEN KUVA Juha Törmälä | Osoitteenmuutokset ja uudet tilaukset: omistajalehti@zeeland.fi | Otamme mielellämme vastaan palautetta Omistajan sisällöstä. | Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com.

Yhteiskunta- ja yritysvastuu tarkoittaa yritysten, julkis-

hallinnon ja muiden yhteisöjen taloudellista,

sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta vaikutuksistaan

ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Se ilmenee

toimintaa ohjaavina arvoina ja toimenpiteinä sekä niitä

koskevana avoimuutena.

NäkökulmaBrittiläisessä Marks & Spencer -kauppa-

ketjussa yritysvastuuohjelman tavoitteiden

saavuttaminen on yksi palkitsemisen

perusteista.

Fiksut yritykset valmistautuvat jo mahdollisiin muutoksiin vastuullisuus-raportointia koskevissa vaatimuksissa, sanoo Jouko Kuisma.

DialogiValtio-omistajalla on tärkeä tehtävä vahvan elinkeinorakenteen kehittäjänä, arvioivat Sari Baldauf ja Timo Löyttyniemi.

P

pä ä k ir joi t u s

sis ä ltö 1/ 201 2ju

us

o n

or

on

ko

sk

i

416

1016

1116

1416

1516

Fakta416 Omistaminen lukuina

LentoLiikenne on ennennäkemättömän

muutoksen kourissa. korkeat polttoaine­

kustannukset, laskevat lippujen hinnat,

uudet toimijat ja alan ylikapasiteetti sekä

konsolidaatio ovat ajaneet monet lento yhtiöt

taloudellisiin vaikeuksiin. Finnair käy

kisaa tulevaisuutensa puolesta.

taloudellista asemaansa paran­

taakseen yhtiö aloitti viime

vuonna mittavan rakenne­

muutoksen.

Finnairin tavoitteena on

hyödyntää lentoliikenteen

kasvu kaksinkertaistamalla

yhtiön Aasian­liikenne. Aasian lisäksi Finnair

hakee vahvempaa asemaa Pohjois­euroopassa:

yhtiö tavoittelee johtajuutta Pohjoismaissa.

Finnair kartoittaa myös mahdollisuuksia

tappiollisen euroopan­liikenteen kilpailukyvyn

parantamiseksi ja rakentaa kumppanuusver­

kostoa toimintansa kehittämiseksi ja

tehostamiseksi.

Finnairin kunnianhimoinen

tavoite on tehdä Helsinki­Vantaan

lentokentästä Pohjois­euroopan

merkittävin solmukohta, jonka

kautta ohjautuu huomattava

osa alueen Aasian­liikenteestä.

Syöttöliikenne Aasian­lennoille tarjoaa mah­

dollisuudet tehokkaisiin eurooppa­yhteyksiin

suomalaisille liike­ ja lomamatkustajille.

Vaikka Finnair teki tappiota vuonna 2011,

se sai aikaan myös paljon positiivista:

toiminnan yleinen laatu parani, palvelu­

kulttuuri vahvistui, henkilöstöpolitiikkaa

uudistettiin ja säästöohjelmassa edistyttiin.

Jos Finnair onnistuu strategiansa toteutta­

misessa, lisääntyvä liikenne työllistää paljon

ihmisiä erityisesti Suomessa – niin Finnairissa,

sen partneriverkostossa kuin lentokenttää

ympäröivissä palveluyrityksissäkin. •

Minne menet Finnair?

55,8%VALtion omiStuS

YkSikkökuStAnnuSten

muutoS VuonnA 2011

(ei sisällä polttoaine- kustannuksia)

-6,1 %

LiikeVAiHto 2011

2,257 mrd euroa

LiikeVAiHdon kASVu VuonnA 2011

11,7 %

PoLttoAineen HinnAn nouSu

63 % kahden viime vuoden aikana

PoLttoAinekuLut

24 % kokonaiskuluista

vuonna 2011

5

Valtio-omistaja pyrkii

yhdistämään Arctia

Saaristovarustamo

Oy:n ja Suomen Lautta-

liikenne Oy:n. Jos järjes-

tely toteutuu, saman

katon alle saadaan

kaksi maantielauttojen

ja lossien sekä yhteys-

alusten operaattoria.

Järjestelyn jälkeen

valtio omistaisi yhden

alan toimijan, mikä

selkeyttäisi kilpailu-

tilannetta ja edistäisi

kilpailullisuuden

toteutumista.

Järjestelystä päät-

tää talouspoliittinen

ministerivaliokunta. Jos

se toteutuu, Suomen

Lauttaliikenne ostaa

Arctia Shipping Oy:ltä

Arctia Saaristova-

rustamon osakkeet.

Järjestelyllä ei ole

henkilöstövaikutuksia,

koska yhtiöillä ei ole

alueellisesti päällek-

käisiä liiketoimintoja.

Yhtiöt ovat tiedotta-

neet neuvotteluista

aiemmin tänä vuonna.

Arctia Saaristova-

rustamo on valtion

omistaman Arctia

Shippingin tytäryhtiö.

Se tarjoaa saaristolii-

kennettä yhdellätoista

yhteysaluksella ja tie-

lautalla. Vuonna 2011

Saaristovarustamon

aluksilla kuljetettiin

yhteensä 275 155

henkilöä ja 129 310

ajoneuvoa.

Valtion omistama

Suomen Lauttaliikenne

liikennöi 39 lauttapai-

kalla ympäri maan, saa-

ristosta Sisä-Suomeen.

Lauttojen kyydissä

kulkee vuosittain noin

5 miljoonaa ajoneuvoa

ja 10 miljoonaa matkus-

tajaa. Lauttoja yhtiöllä

on 70 kappaletta.

Lautat saman katon alle

Valtio-omistajan pörssisalkun markkina-arvon kehitysValtio-omistajan salkun markkina-arvo on pienentynyt

viiden viime vuoden aikana. Taustalta löytyy yleinen

kurssikehitys, jota ovat leimanneet suuret finanssikriisit

ja epävarmat talousnäkymät.

EnsimmäinEn finanssikriisi ajoittuu vuoteen 2008, jolloin

salkun arvosta lähti noin puolet. Euroopan velkakriisi ra-

visteli pörssikursseja vuonna 2011. Tämä vuosi on mennyt

jo hieman tasaisemmissa merkeissä.

Uutiset 516

1,3miljardia euroa tuloutettiin valtion kassaan osinkoja vuonna 2011.

solidiumin alkuvuosi on ollut vauhdikas. Se on rahoit-

tanut uuden osakesijoituksen kaivosteknologiayhtiö

Outoteciin sekä lisäsijoituksia kaivosyhtiö Talvivaaraan

ja teräsyhtiö Outokumpuun myymällä TeliaSoneran

osakkeita sekä TeliaSoneran osakkeisiin vaihdettavaa

joukkovelkakirjalainaa.

”PäätimmE luopua osasta TeliaSonera-omistusta, koska

osakkeiden paino salkussamme oli turhan suuri. Samalla

saimme turvattua osingonmaksun omistajalle eli valtiol-

le”, sijoitusjohtaja Eeva ahdekivi Solidiumista sanoo.

solidium sai TeliaSoneran osakkeiden myynnistä 451

miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainan liikkeeseen-

laskusta 600 miljoonaa euroa. Vastaavasti Solidium on

hankkinut 5,1 prosenttia Outotecin osakkeista noin 91

miljoonalla eurolla. Lisäksi Solidium tukee Outokummun

yhdistymistä saksalaisen Inoxumin kanssa ja merkitsi

Outokummun noin 1 miljardin euron merkintäetuoikeus-

annissa uusia osakkeita nykyisen omistuksensa (30,8 %)

suhteessa eli noin 310 miljoonalla eurolla. Jos kilpailuviran-

omainen hyväksyy yhdistymisen, syntyy yksi maailman

johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista.

Solidium sijoitti Outoteciin ja osti lisää Outokumpua ja Talvivaaraa

ValtionEuVoston päätöksellä perustettu ravitsemuspalveluja

tuottava osakeyhtiö Leijona Catering Oy aloitti toimintansa

tämän vuoden alussa. Siihen siirrettiin aiemmin puolustusvoi-

mien hallinnassa ollut saman alan liiketoiminta.

Alkuvaiheessa yhtiö vastaa puolustusvoimien ruokahuollosta

niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.

”Voimme järjestää heidän ruokahuoltonsa entistä tehokkaammin ja

joustavammin, esimerkiksi tarjota uudenlaisia vaihtoehtoja henkilöstöruokailuun.

Myös maksutapojen määrä lisääntyy”, kertoo Leijona Cateringin toimitusjohtaja

Ritva Paavonsalo.

Tulevaisuudessa yhtiön toiminta laajenee mahdollisesti muihin asiakkuuksiin.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Leijona Cateringin

omistajaohjauksesta. Yhtiön liikevaihto on 65 miljoonaa euroa, ja sen palkkalistalla

on 550 työntekijää.

Leijona Catering Oy aloitti toimintansa

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

M€2007 2008 2009 2010 2011 2012

Valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä

Valtion suoran ja Solidiumin omistuksen arvo yhteensä

Valtion suora omistus

Solidiumin omistus

6

Globaaleilla markkinoilla menestyvät parhaiten ne yhtiöt, jotka ymmärtävät, että eettisesti kestävä yritystoiminta on vahva kilpailuetu, sanoo omistaja-ohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala.

Voittoa,  muttei hinnalla  millä hyvänsä

teksti joanna sinclair

kuvat juha törmälä

7

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/omistajaohjaus

716

8

altio korostaa omistajana

voimakkaasti yritysten ja niiden

toiminnan vastuul­lisuutta. Kysymys

on ennen kaikkea asenteesta ja teoista,

pelkillä sanoilla ja julistuksilla ei vastuuta

osoiteta”, omistaja­ohjauksesta vastaava

ministeri Heidi Hautala sanoo.

Valtio pyrkii kehittämään yhtiöitään niin, että ne olisivat kiinnostavia sijoituskohteita

myös muille sijoittajille. Avoimessa yhteis-kunnassa, jossa tieto kulkee usein reaaliajassa,

vastuullisuus on menestyvän liiketoiminnan perusedellytyksiä. ”Valtio haluaa omistajana yrityksiltään tulosta,

mutta ei vain taloudellista tulosta eikä millä hinnalla hyvänsä. Valtiolle on erittäin tärkeää, että se omistaa

niin sanottuja hyviä yrityskansalaisia, jotka pyrkivät mieluummin olemaan mallina ja standardien asettajana kuin seuraamaan muiden käytäntöjä ja pysymään niiden tasalla”, Hautala linjaa.

Valtion tehtävänä on huolehtia siitä, että se omistajaval-taa käyttämällä edistää toimintamalleja, jotka parantavat vastuullisuutta – ja sitä kautta liiketoimintaedellytyksiä

– muissakin yrityksissä. ”Valtio on ennenkin näyttänyt hyvää mallia. Valtio on

käyttänyt omistajavaltaa esimerkiksi nostamalla naiset mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksiin ja saanut hyviä tuloksia siinä”, Hautala muistuttaa.

”Pääsääntöisesti valtion määräysvallassa olevissa yhtiöissä on nyt 40–60 prosenttia kumpaakin sukupuolta. Se on edistänyt paitsi tasa-arvoa myös liiketoiminnan kehitty-misen edellytyksiä. Naisilla voi olla keskimäärin sellaista tietoa ja kykyä, jota on puuttunut yritysten hallituksista”, Hautala lisää.

Tasa-arvo, tasapuolisuus, työntekijöiden kunnioitta-minen, avoimuus, ennakoitavuus ja johdonmukaisuus

– muun muassa kaikki nämä ovat osa yritysvastuuta. Mar-raskuussa 2011 julkaistun periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja velvoittaa omistamansa yritykset ottamaan yritysvastuun koko liiketoimintaansa ohjaavaksi ja strate-giaansa tukevaksi teemaksi.

”Korostamme nyt aiempaa huomattavasti vahvemmin yritysvastuun merkitystä yhtiöille strategisena menestys-tekijänä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että valtio-omisteisten yhtiöiden pitää pyrkiä valitsemaan hallituksiin ihmisiä, joilla on tuntuma siihen, mitä yhteiskunnassa arvostetaan”, Hautala tähdentää.

”Yritysten hallituksissa pitää olla tuntosarvet siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lupaan omalta osaltani hakea yhtiöihin sellaisia henkilöitä, joilla on tällaista näkemystä”, Hautala kertoo.

Yritysvastuuraportointia edellytetään jatkossa valtion

kokonaan omistamilta yhtiöiltä ja valtion enemmistöomis-teisilta listaamattomilta yhtiöiltä joko omana erillisenä raporttina tai omana, selkeästi erotettavana osana vuosi-kertomusta. Muilta toivotaan samaa.

Vastuuraportointi on ennen kaikkea omistaja-ohjauksen väline, jolla omistaja omalta osaltaan tukee yritysten kilpai-lukykyä. Hautala täsmentää, että raportti tulee ymmärtää strategiseksi työkaluksi. Se ei ole julkisuustemppu eikä päälle liimattu kilvenkiillotuskeino.

”Uskomme, että yritysvastuusta voi saada merkittävää kilpailuetua, kun se otetaan osaksi strategiaa ja mukaan yrityksen hallitustyöskentelyyn”, Hautala sanoo.

”Vie toki aikaa, ennen kuin päästään mekaanisen raportoinnin tasolta siihen, että yritysvastuu on aidosti osa liiketoimintaa. Kyseessä on iso haaste, ja työsarkaa on edessä. Soisin, että lainsäätäjä käyttäisi lähtökohtana nykyistä enemmän juuri yritysvastuullisesti toimivia yrityksiä esimerkiksi edistyksellisten ympäristönormien kautta”, Hautala toteaa.

usi omistajaohjauksen periaatepäätös painottaa, että yrityksen yritysvastuu

koskee kaikkia toiminnan osa-alueita: ihmisiä, palvelua, tuotteita ja koko tuo-tantoketjua ulottuen myös alihankinta-ketjuun ja raaka-aineisiin.

”Yritysvastuu kattaa myös alihankinta-ketjun. Yritys ei voi sanoa, että olemme

tilanneet alihankkijalta raaka-aineet ja se on hänen asiansa, miten ne on tuotettu. Ihmiset ovat kansalaisina ja kuluttajina vastuussa omista valinnoistaan

Yritysten hallituksissa pitää olla tunto sarvet siihen, mitä yhteis ­kunnassa tapahtuu.

816

9

Yritysvastuusta voi saada merkittävää kilpailuetua, kun se otetaan osaksi strategiaa.

Valtioneuvoston kanslian omistaja-ohjausosasto vastaa omistaja- ohjaukseen liittyvästä valmistelu-työstä sekä omistajaohjaus- käytäntöjen toimeenpanosta.

”Omistajaohjausosaston työ on pitkäjänteistä. Ana-lyytikkomme seuraavat sen valvonnassa olevaa 30:tä yritystä jatkuvasti. Sisäisesti yhtiöistä raportoidaan kaksi kertaa vuodessa”, kertoo omistajaohjausosaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Timonen.

”Valtio-omistajan tavoite on, että yritykset näkevät yritysvastuun strategisena asiana, osana johtoryhmä-työskentelyä. Sen linjauksien tulee lähteä yhtiöissä hallitustasolta”, Timonen muistuttaa.

Käytännön seurantatyö riippuu yhtiöstä, mutta tiettyjä periaatteita noudatetaan kautta linjan. Yritysvastuu-näkökulma pyritään liittämään osaksi yritysanalyysia. Aivan ensiksi analyytikot katsovat yrityksen vastuura-porttia: onko sellaista ja jos on, onko yritysvastuu nähty strategisena voimavarana. Seuraavaksi paneudutaan tutkimaan, mitkä ovat yhtiöiden yritysvastuun kannalta olennaiset teemat ja miten niissä on kehitytty. Lisäksi arvioidaan, millaisia ovat yritysvastuuseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet sekä yrityksen että toimialan näkökul-masta. Analyytikot seuraavat myös eri tunnuslukujen ja mittareiden valossa yritysvastuuasioiden kehitystä sekä yhtiöiden toimenpiteiden vaikutuksia yritysvastuun tilaan sekä taloudelliseen asemaan.

”Tavoitteenamme on edistää yritysvastuuta menestys-tekijänä pitkäjänteisesti kaikissa yhtiöissämme. Emme raportoi yhtiökohtaisesti kehityksestä yritysvastuun saralla, mutta kesäkuussa 2012 julkaistavassa vuosiker-tomuksessa kerrotaan yleisellä tasolla yritysvastuusta yhtiöissä, joissa valtio on omistajana mukana”, Timonen huomauttaa.

Marraskuussa 2011 annetussa periaatepäätöksessä yritysvastuuraportointia edellytetään jatkossa valtion kokonaan omistamilta yhtiöiltä ja valtion enemmis-töomisteisilta listaamattomilta yhtiöiltä joko omana erillisenä raporttina tai omana, selkeästi erotettavana osana vuosikertomusta. Muilta toivotaan samaa.

Timonen tähdentää, että vaikka omistaja-ohjauksen peri-aatepäätöksen yhteydessä annettiin raportointimalli, on kyseessä apuväline, jota yritykset voivat halutessaan hyödyntää. Vastuu omaa toimintaa tukevan rapor-tointimallin luomisesta on jokaisella yhtiöllä itsellään. Raportteja laatiessa valtio-omisteisten yhtiöiden on tärkeää tiedostaa, keitä varten raportteja viime kädessä tehdään.

”Pitää muistaa, että yritykset raportoivat kaikille sidos-ryhmilleen, eivät vain omistajille. Yritysten tulee nähdä raportointi työkaluna, jonka avulla omaa tuloksenteko-kykyä voidaan parantaa ja jolla luodaan ja parannetaan keskusteluyhteyttä yhteiskunnan kanssa”, Timonen kiteyttää.

Fa k ta

ja entistä tietoisempia siitä, miten eri palvelut ja tuotteet on tuotettu elinkaaren alusta loppuun. Kuluttajat edellyttävät vastuun ulottamista raaka-aineen ja prosessin alkulähteelle asti, niin myös valtio-omistaja”, Hautala painottaa.

Yritysten vastuulla on itse tunnistaa alihankintaketjun mahdolliset kipukohdat ja se, mistä kaikesta olisi tiedotet-tava avoimessa hengessä. Usein tässä tehtävässä on apua saatavilla: läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät hyvää keskusteluyhteyttä sidosryhmien kanssa.

”Kansalaisjärjestöt koetaan toisinaan kriitikoinakin, mutta niiltä saa olennaista tietoa yhteiskunnallisista arvostuksista. Monet suomalaisyritykset ovat valinneet vaikeita toimintaympäristöjä. Eritoten silloin, kun toimitaan vaativissa olosuhteissa, joissa asiat eivät ole yksiselitteisiä, kannattaa kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta hyödyntää”, Hautala muistuttaa.

astuullisuuden tulisi olla osa yrityksen identiteettiä ja mennä sekä ajattelutapana

että toimintamalleina läpi organisaation. Hautala muistuttaa, että johdon on sitouduttava

vastuullisuuteen, annettava toimintamallille kasvot ja myös näytettävä itse esimerkkiä.

Palkitseminen on ollut mediassa esillä laajasti keväällä 2012. Edessä on vielä paljon työtä, mutta

Hautala näkee myös merkkejä positiivisesta kehityksestä. Hän huomauttaa myös, ettei palkitseminen ole vain

valtio-omisteisten yhtiöiden asia. Globaaleilla maailmanmarkkinoilla menestyvät parhai-

ten ne yhtiöt, jotka ymmärtävät eettisesti kestävän yritys-toiminnan olevan vahva kilpailuetu. Minkään kaupallisen yhtiön ei kannata syyllistyä ylilyönteihin, sillä ne ovat esille tullessaan merkittävä kilpailuhaitta – ja sosiaalisen median siivittämässä avoimessa yhteiskunnassa voi olla melko varma siitä, että asiat tulevat esille.

”Ilahduin huomatessani, että Keskus kauppakamari oli kehottanut pörssiyrityksiä laajemmin tarkastelemaan palkitsemiskäytäntöjään sen suhteen, kestävätkö toimet päivänvaloa. Juuri tällaista avointa toimintatapojen kyseenalaistamista tarvitaan yritysmaailmassa Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi”, Hautala kiittää. •

916

ritannian suurin vaate­kauppias Marks & Spen­cer rakentaa yritysvastuusta johtamisen brändiä, joka muuttaa koko yrityskult­

tuuria. Yritysvastuuohjel­ma Plan A toimii yhtiön jokaisessa yksikössä, ja

sen tavoitteiden saavuttami­sesta on tullut yksi palkitsemisen peruste.

Marks & Spencer on Britannian seitse­männeksi suurin vähittäiskauppias. Par­haiten se tunnetaan vaatteistaan, mutta se myy myös elintarvikkeita ja sisustus­tavaraa. Vuonna 2007 yhtiö lanseerasi yritysvastuuohjelma Plan A:n, joka kan­nustaa niin yhtiön väkeä kuin sen asiak­kaitakin ottamaan yhteiskunnan ja ym­päristön huomioon kaikessa toiminnassa.

”Kaikkein tärkeintä oli se, että Plan A toi kaikki yhteiskuntavastuuseen ja ym­päristöön liittyvät asiat yhden sateenvar­jon alle. Olimme tehneet paljon hyvää työtä aikaisemminkin, mutta vasta Plan A antoi eri liiketoiminta­alueille yhtenäi­

set työkalut, joilla toimintaa analysoi­daan”, kertoo tiedotuspäällikkö Daniel Himsworth.

M&S kertoo Plan A:n saavutuksis­ta niille omisteluilla kotisivuilla (plana.marksandspencer.com). Yhtiö kannustaa myös asiakkaitaan mukaan ympäristötal­koisiin: äskettäin heitä kutsuttiin puhdis­tamaan rantoja ja vaatteiden kierrättäjät saavat hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamia tukiessaan alennuskuponkeja M&S:n myymälöihin.

Himsworthin mukaan ohjelman suu­rimpiin saavutuksiin kuuluu muovikassi­en käytön väheneminen elintarvikekau­passa peräti 80 prosenttia vuonna 2008. Yhtiön pakkaukset ovat pienentyneet vii­dessä vuodessa neljänneksen. Myös tänä vuonna tavoitteet ovat kovat: yhtiö aikoo pienentää sekä hiilijalanjälkensä että kaatopaikkajätteidensä määrän nollaan.

”Vuonna 2010 Plan A:n tavoitteita tiuken­nettiin. Ohjelmaan tulee jatkuvasti uusia piirteitä”, Himsworth kertoo.

Pääkonttorin Plan A ­osasto johtaa ja

analysoi koko yhtiön yritysvastuutyö­tä. Se konsultoi yhtiön kaikkia yksiköitä. Kaikissa johtokunnissa on Plan A ­jäsen, ja jokaisen johtajan ja myymäläpäälli­kön bonusperusteissa on mukana yritys­vastuun tavoitteita. Yhtiöllä on 700 myy­mälää, joissa Plan A ­mestareiksi kutsutut henkilöt auttavat tavoitteiden saavutta­misessa.

Avoimuuden aika SuomeenkinMarks & Spencer on saavuttanut Plan A

­ohjelmallaan monia palkintoja. Myös Suo­messa yritysvastuun tavoitteet etenevät. Talouselämä­lehden listaamista 500 suu­rimmasta suomalaisyrityksestä 132 teki vuonna 2010 yhteiskuntavastuuraportin.

”Vasta muutamalla suomalaisyrityk­sellä yhteiskuntavastuu on johdon pal­kitsemisperuste”, kertoo kuitenkin kon­sulttiyhtiö PriceWaterhouseCoopersin partneri Sirpa Juutinen, joka vastaa yritysvastuupalveluista. Juutinen toivoo, että yhteiskuntavastuu nousisi raportoin­nin tasolta systemaattisen johtamisen kohteeksi.

Raportit ovat osa yhä tärkeämmäk­si käyvää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta niiden lisäksi yrityksen ja sen joh­don toiminnan on kestettävä kaikenlais­ta tarkastelua. ”Avoimuutta tarvitaan yhä enemmän ja yritysten toimintaa tarkas­tellaan entistä kriittisemmin. On ikävää, jos yritykset kertovat tekemisistään vas­ta, kun media on kaivanut esille arvelut­tavalta tuntuvia tietoja”, Juutinen sanoo.•

Marks & Spencerteki yritysvastuusta johtamisbrändin

ma

rk

s &

sp

en

ce

r

Toisin1016 Erilainen näkökulma

teksti AnnA mård

11

teksti Risto Pennanen

kuvat Janne Lehtinen

Vielä monipuolisempi omistajaValtio voisi toimia yhä moni puolisemmin tärkeiden osaamis klustereiden vauhdittajana,

arvioivat useissa hallituksissa toimiva Sari Baldauf ja Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

altio voisi osaltaan huolehtia nykyistä monipuolisemmin siitä, että Suomessa olisi entistä useammalla kasvavalla toimialalla vah-

voja klustereita. Omistajuus voi olla siinä yksi väline”, sanoo Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, joka on pohtinut

valtion omistajaroolia myös Pörssisäätiölle tekemässään julkaisussa ”Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi?”

Nyt valtio on vahva omistaja etenkin kaivosklusterilla ja ict-alalla. Löyttyniemi pohtii, voisiko vastaava rooli löytyä esimerkiksi terveyden-huollon tai muiden palveluiden alueelta. Tämä saattaisi nopeuttaa vah-vojen kotimaisten yritysten syntymistä yksityistettäville aloille.

”Monien palveluiden kysyntä kasvaa ikääntymisen vuoksi, joten val-tio pystyisi myös omistajan roolissa vauhdittamaan alan yritysten tuloa markkinoille”, sanoo Löyttyniemi.

Muun muassa autojätti Daimlerin hallituksen jäsen ja energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf katselee osaamiskes-kittymiä megatrendien kautta. Baldauf kannustaa tarkastelemaan kehi-tystä myös toimialavapaasti niin, että esiin nousevat toimialojen poikki

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/omistajaohjaus

1116

12

kulkevat kehityspolut. Esimerkiksi digitalisoituminen koskettaa koko yhteiskuntaa teollisuudesta kuntauudis-tukseen asti.

Tällaisessa maailmassa valtio voi nopeuttaa kehitystä omistamisen lisäksi myös tehokkaiden lisensointiproses-sien avulla. Tämä oli yksi syy siihen, että Suomi oli mobii-liteknologian käyttöönotossa aikanaan edelläkävijä.

”Vaan ei ole enää. Tällaisia edelläkävijyyksiä meillä täytyy jatkossakin olla joillakin tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla, jotta voimme kehittää menestyviä kas-vuyrityksiä”, sanoo Sari Baldauf.

Uuden kehittäminen ei saa olla poissa vanhasta, sillä tasapainoinen elinkeinorakenne on koko kansantalou-den etu. Perinteinen teollisuus synnyttää kysyntää uu-sille palveluille ja uudet palvelut taas voivat vauhdittaa teollisuutta.

Tavoitteena tuottoValtion ei pidä rakentaa osaamiskeskittymiä kasvuideologian ajamana niin, että tuottotavoite jää jalkoihin. Valtion rahalle tulee etsiä tuottoa samalla tavalla kuin yksityisellekin pääomalle.

Omistajuus potentiaa-lisissa kasvualoissa sopii tähän filosofiaan. Esimer-kiksi lupaavaa teknologi-aa hyödyntävän yrityk-sen markkina-arvo voi olla alhainen, vaikka sillä on voimakas kansainväli-nen kasvupotentiaali.

”Tällaisen yrityksen kylki voi olla auki valtaajille. Siksi valtio voi olla pääomaköyhäs-sä maassa hyvä ankkuriomistaja, jolla on myös hyvät tuotto-odotuk-set investoinnilleen”, sanoo Baldauf.

Sama koskee sijoituksia, joissa valtiolta toivotaan apua finanssikriisin kaltaisessa tilanteessa. Tällöinkin olisi järkevää ottaa mallia esimerkiksi Yhdysvaltain liit-tovaltion autoteollisuusoperaatiosta. Siinä valtio sijoitti rahaa omistusta vastaan pelastaakseen kokonaisen toi-mialan. Yhtiöiden päästyä jaloilleen valtio myi osan sijoi-tuksistaan kannattavasti.

Tällaisessa tilanteessa valtion täytyy tehdä vaikea ar-vio pelastettavan yrityksen tulevaisuudesta.

”Jos jokin hanke on toivoton, ei sitä kannata pelastaa lyhyen aikavälin työllisyysvaikutusten takia”, sanoo Bal-dauf.

Jos kyseessä on sijoitus kehitysvaiheessa olevaan toi-mialaan, on pörssilistaus hyvä tapa realisoida tuotto. Tämä tarkoittaisi, että valtio toimisi uuden rakentajana ja irtaantuisi rakennustyön valmistuttua. Irtaantumises-ta saadut tuotot valtio voisi investoida uuteen kehitys-

kohteeseen.”Esimerkiksi Kari Stadighin vetämä pää-

omamarkkinatyöryhmä ehdotti, että Teollisuussijoitus voisi tuoda yri-

tyksiä voimakkaammin pörssiin”, sanoo itsekin Stadighin työryh-

mässä toiminut Löyttyniemi.

Valtio paikkaa niukkuut-taMiksi valtion sitten pitäisi olla mukana rakentamassa uutta osaamista maahan? Keskeisin tavoite ei ole val-tion omistusten lisäämi-

nen tai vähentäminen, vaan vahvan elinkeinorakenteen

kehittäminen maahan.Suomessa tärkeä peruste

valtio-omistukselle on pääomi-en niukkuus. Sen paikkaamiseksi

valtiolle sopii esimerkiksi kehittäjän,

Portfolio-sijoittajat tulevat Suomeen, jos sijoitukset tuottavat hyvin.

2030NäiN asiaT VoisiVaT olla

Valtio omistaa johdaNNaisia osana valtio-omistamista.

Valtio saa TuloVirTaa ulkoisten haittojen hinnoittelumekanismeista.

Valtio on kaiVosalalla tulonsaajana.

iNfrasTrukTuuri on valtion merkittävä omaisuuserä.

Suomen valtio omistaa osuuksia kansainvälisistä yrityksistä ja paN-eurooppalaisisTa valtio-omisteisista yhtiöistä.

Valtion ja TyöeläkelaiTosTeN yhteistyö tiivistyy.

Lähde: Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi

13

omistuksella on todennäköisesti jatkossakin tärkeä rooli sen estämisessä, että Suomesta tulisi liian puhdas tytär-yhtiötalous. Jos ulkomainen pääoma hallitsee yksipuo-lisesti, uhkaa maata pääkonttorien, tuotekehityksen ja klusterihyötyjen menetys.

Nyt valtion suuri omistus pörssiyhtiöissä tukee sekä kotimaista teollisuutta että Hel-singin pörssin elämää.

”Valtio-omistus mahdollistaa sen, että täällä on näinkin pal-jon kiinnostavia sijoituskohteita. Sen sivuvaikutuksena meillä on myös enemmän pääkonttoritoi-mintoja, joissa on hyviä työteh-täviä”, sanoo Löyttyniemi.

Valtio ei pelota ulkomaillaSuomessa kuulee usein väitettävän, että valtion omistus pelottaisi ulkomaisia sijoittajia. Timo Löytty-niemi ei pidä tätä vakavana uhkana ainakaan nykyisillä omistuksilla.

”Portfolio-sijoittajat etsivät tuottoa, ja he tulevat kyllä Suomeen, jos sijoitukset tuot-tavat hyvin.”

Valtauskohteita etsiville sijoittajille merkittävä valtio-omistajuus on toki jarru, joka vähentää spekulaatiomah-dollisuuksia. Huono asia valtion omistus voisi olla, jos valtion omistamille yrityksille alettaisiin lastata ylimää-räisiä tavoitteita esimerkiksi aluepolitiikan tai työllistä-misen muodossa.

Samaan tapaan kuin ulkomaiset sijoittajat tulevat Suomeen, voisi valtiokin kääntää sijoittajana katseensa nykyistä enemmän ulkomaille. Sijoitukset Suomen ulko-puolelle hajauttaisivat maariskin lisäksi valtion salkun toimialavalikoimaa.

”Varmaan valtionkin täytyy ajatella sijoittajana jatkos-sa enemmän eurooppalaisittain”, uskoo Sari Baldauf. •

Ruotsista idea hallinnointiinSuomi kulki askeleen Ruotsia

edellä valtio-omistusten hallin-

noinnin järjestämisessä, kun meille

perustettiin Solidium. Nyt Ruotsi

pohtii kahden holdingyhtiön perus-

tamista.

”Toinen tulisi yhteiskunnallista

hyötyä tavoitteleville yhtiöille ja

toinen markkinaehtoisille firmoille.

Meilläkin kannattaa kysyä, olisiko

vastaavanlaisissa askelissa järkeä”,

sanoo Timo Löyttyniemi.

Yritykset eivät voi elää irrallaan yhteiskunnasta.

täydentäjän tai ankkuriomistajan rooli. Lupaavien toimi-alojen kehitys voi pysähtyä rahapulaan. Samasta syystä kasvavat toimialat voivat valua ulkomaiseen omistuk-seen liiankin kovalla ryminällä. Ulkomaalaisomistus sinänsä on enemmän kuin tervetullutta. Sen sijaan ko-konaisten toimialojen ydinosaamisen menettäminen voi olla jopa kansallinen takaisku.

Finanssikriisin jälkimainingeissa tämä uhka kasvaa.”Kun rahoitusalan regulaatiota tiukennetaan, oman

pääoman ehdoilla toimivan rahoituksen tarve kasvaa”, ennakoi Baldauf.

Jos finanssikriisi itsessään jatkuu pitkään, tulee pää-omapulasta monin kerroin syvempi kuin pelkästään sääntelyn aiheuttamana. Silloin valtiota tarvitaan monis-sa maissa nykyistäkin enemmän myös omistajana.

Turva tytäryhtiötaloutta vastaanKun Suomi tavoittelee monipuolista elinkeinorakennetta, kannattaa maan tavoitella myös monipuolista omistusra-kennetta. Siksi verotuksen ja muun lainsäädännön tulisi kannustaa sekä kotimaisen että ulkomaisen pääoman saamista maahan.

Suuria varallisuuksia ei synny nopeasti. Siksi valtio-

Suomi-kohina laimenee Wall StreetilläToiSinaan VaLTio-omiSTukSen sivuhaittana voi olla normaalia vilkkaampi media kohu, jonka syyksi on koettu se, että valtio-omisteisten yhtiöiden koetaan olevan yhteistä omaisuutta. ”Kuohuista ei kannata kuitenkaan liikaa huolehtia. Laineet näkyvät pienempinä Wall Streetillä”, muistuttaa Sari Baldauf.

Joskus kuohunta voi johtua siitä, että yritys tekee välttämättömiä henkilöstövähennyksiä elinkelpoi suu tensa turvaamiseksi. Tällainen kuohunta on tavallista kaikissa maissa ja yritys joutuu vain elämään sen kanssa.

”Yritykset eivät voi kuitenkaan elää irrallaan ympäröivästä yhteis kunnasta, koska sen toimivuus ja tasapainoinen kehitys vaikuttaa yrityksen omaan kilpailu-kykyyn”, sanoo Baldauf.

14

Staten kunde se till att Finland skulle ha starka klus-

ter i flera tillväxtbranscher, säger Timo Löyttyniemi och

Sari Baldauf.

Resumé1416 Ägare på svenska

I kommerSIeLLa BoLag är staten-ägarens mål

att vid varje tidpunkt uppnå bästa ekonomiska

helhetsresultat. Helhetsresultatet bedöms

utgående från lönsamheten och ägarvärdets

långsiktiga tillväxt. I statsrådets principbeslut

av den 3 november 2011 påpekas att företagsan-

svar är ett viktigt element i såväl lönsamhet som

långsiktiga tillväxt.

”I egenskap av ägare betonar staten kraftigt

företagens ansvar och en ansvarsfull verksam-

het. Det är framför allt fråga om attityder och

gärningar, ansvar visas inte med enbart ord och

deklarationer”, säger Heidi Hautala, minister

med ansvar för ägarstyrningen.

Staten strävar efter att utveckla sina bolag så

att de skulle vara intressanta investeringsobjekt

även för andra investerare. I ett öppet samhälle

där information ofta förmedlas i realtid är ansvar

en grundläggande förutsättning för framgångs-

rik affärsverksamhet.

”I egenskap av företagsägare vill staten ha

resultat, men inte bara ekonomiskt resultat och

inte till vilket pris som helst. För staten är det

synnerligen viktigt att man äger s.k. goda före-

tagsmedborgare, som hellre vill vara modell och

bestämma standarderna än följa andras praxis

och hålla deras nivå”, påpekar Hautala.

Jämställdhet, rättvisa, respekt för arbetsta-

garna, öppenhet, förutsägbarhet och kon-

sekvens – bl.a. detta ingår i företagsansvar. I

enlighet med principbeslutet från november

2011 ålägger staten-ägaren sina företag att göra

företagsansvaret till ett tema som styr hela af-

färsverksamheten och stöder deras strategi.

”Nu betonar vi mycket starkare än tidigare

företagsansvarets betydelse som en strategisk

framgångsfaktor för bolagen. Detta betyder

bland annat att de statsägda företagen måste

försöka välja in sådana människor i sina styrelser

som har en känsla för vad som värdesätts i sam-

hället”, påpekar Hautala.

I fortsättningen förutsätts företagsansvars-

rapporter av bolag som ägs helt av staten och av

de icke börslistade bolag där staten är majori-

tetsägare. Rapport ska vara antingen separat

eller en klart utskiljbar del av årsberättelsen.

Samma förfarande önskas även av andra bolag

med statligt ägande.

”Vi tror att företagsansvaret kan bli en

betydande konkurrensfördel, när det görs till en

del av strategin och företagets styrelsearbete”,

säger Hautala.

Vinst, men inte till vilket pris som helstÄgaRStyRNINg FöRutSÄtteR StRategISkt FöRetagSaNSVaR aV bolageN

”STaTen kunde på ett mångsidigare sätt än nu

se till att Finland skulle ha starka kluster i allt

flera tillväxtbranscher. Innehav kunde vara ett

redskap”, säger Statens Pensionsfonds VD Timo

Löyttyniemi, som också har dryftat statens

ägarroll i den publikation han utarbetat för börs-

stiftelsen, ”Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi?”

(”Statsinnehav 2030 – vad och varför?”).

Nu är staten en stark ägare framför allt inom

gruvklustret och i ICt-branschen. löyttyniemi

funderar om rollen kunde vara den motsvarande

t.ex. inom hälsovården eller andra servicebran-

scher. Detta kunde påskynda uppkomsten

av starka inhemska företag i branscher som

privatiseras.

Sari Baldauf, som är bl.a. styrelsemedlem

i biljätten Daimler och styrelseordförande för

energibolaget Fortum, ser på kompetenskoncen-

trationer via megatrender. baldauf uppmanar

oss att se på utvecklingen oberoende av

bransch så att de branschövergripande utveck-

lingstrenderna framträder. exempelvis digitali-

seringen berör hela samhället från industrin till

kommunreformen.

I en sådan värld kan staten påskynda utveck-

lingen förutom genom innehav även med hjälp

av effektiva licensprocesser. Detta var en orsak

till att Finland i tiden var en föregångare när

mobiltekniken togs i bruk.

Staten kunde bygga upp kompetenskoncentrationerkompetenskoncentrationer borde ändå inte

drivas av en tillväxtideologi så att avkastnings-

målet körs över. Man måste försöka få avkast-

ning på statens pengar på samma sätt som

privat kapital.

Innehav i potentiella tillväxtbranscher passar

ihop med denna filosofi. exempelvis ett företag

som utnyttjar lovande teknik kan ha ett lågt

marknadsvärde trots att det besitter en kraftig

internationell tillväxtpotential.

”ett sådant företag kan vara sårbart för er-

övrare. I ett kapitalfattigt land kan staten därför

vara en bra ankarägare, som också har höga

avkastningsförväntningar på sina investeringar”,

säger baldauf.

Det är framför allt

fråga om attityder och gärningar.

I ett kapitalfattigt land kan staten

vara en bra ankarägare.

päys on niin sanottuun integroituun raportointiin siirtyminen. Taloudellisen raportoinnin ja yritysvastuu-raportoinnin yhdistämistä koskevaa viitekehystä val-mistellaan parhaillaan kansainvälisellä tasolla.

Kahden suuren asiakokonaisuuden integrointi yh-teen raporttiin on haasteellista. Yrityksen on ymmär-rettävä ja osattava kertoa, miten yrityksen taloudelli-nen kehitys on riippuvainen vastuullisesta toiminnasta – ja päinvastoin. Uusien velvoitteiden myötä yritysvas-tuu nousee hallitusten asialistalle ja entistä tiiviimmin osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä.

Tämän vuosikymmenen aikana selviää, tuleeko en-sin vastuullisuusraportoinnista ja sitten integroidusta raportoinnista yrityksille lakisääteistä vai jatketaanko vapaaehtoista tietä. Tämän asian ratkeamista yritysten ei kannata jäädä odottamaan, vaan fiksuimmat yrityk-set ovat jo aloittaneet valmistautumisen tuleviin muu-toksiin. Vapaaehtoinen tie on aina parempi kuin vaadit-tujen uudistusten toteuttaminen viime tipassa pakon edessä.”

uomessa vastuullisuusasiois sa lähtivät ensimmäisinä liikkeelle metsä- ja metalliteollisuus, sillä niiden

toiminnasta aiheutui eniten ympäristövaikutuksia ja -ongelmia. Myös kaupan alalla havahduttiin ta-

varoiden liikuttelemisen ja kauppakiinteistöjen energian kulutukseen sekä tuotetun jätteen mää-rään. Keskossa ensimmäinen logistiikka- ja kiin-

teistöpainotteinen ympäristöpolitiikka tehtiin vuonna 1990. Sen pohjalta lähdimme ympäristöte-

koja pikku hiljaa tekemään. Mitään maailmanpelastusjuttuja emme ajatelleet. Kyse oli enemmänkin siitä, että vastuulli-nen toiminta tarkoittaa toimintojen jär-keistämistä ja sitä kautta kustannusten vähenemistä. Samalla on mahdollisuus parantaa yrityksen mainetta.

Kansainvälisen yhteistyön kautta saimme signaaleja yritysvastuun kas-vavasta merkityksestä muualla. Se vah-visti uskoa, että näitä asioita kannattaa tehdä ja olla niissä edelläkävijä. Kesko keräsikin kärkisijoja useissa vastuulli-suutta mittaavissa vertailuissa ja kilpai-luissa. Ne lisäsivät motivaatiota. Myös yhtiön sisällä asenteet alkoivat pikku-hiljaa muuttua entistä myönteisemmik-si.

Runsaassa kahdessa vuosikymmenessä on edetty pitkäl-le. Isoissa yrityksissä vastuullisuuskysymykset ovat nykyisin olennainen osa johtamista, suunnittelua ja päivittäistä työ-tä. Vastustukseen tai väheksymiseen törmää enää harvoin. Uusia liikkeellelähtöjä voisi kuitenkin olla paljon enem-män. Moni yritys on tunnistanut asian merkityksen, mutta taantumavuosien ja muiden hankkeiden varjolla tähän sys-tematiikkaan panostamista lykätään.

Verkostoituneessa maailmassa yhä useampi pk-yrityskin joutuu toimimaan samoilla periaatteilla ja mittaamaan vas-tuullisuutta samoilla mittareilla kuin suuret yritykset. Pää-miehet sisällyttävät nämä asiat hankintaperiaatteisiinsa. Sama pätee julkisiin tarjouskilpailuihin.

Vaikka vastuullisuus on osa kaikkea työtä, yrityksiin tar-vittaisiin lisää vastuullisuuskysymysten erityisosaajia. Mis-tään korkeakoulusta heitä ei valmistu, vaan usean osa-alu-een hallintaa edellyttävään työhön kouliintuminen vaatii pitkäjänteistä itseopiskelua. Tulevina vuosina yrityksiltä edellytetään vastuullisuusasioissa entistä järjestelmällisem-pää otetta ja tarkempaa raportointia. Seuraava suuri hyp-

Yritysvastuussa edessä suuri hyppäys

Jouko kuisma:

Viisas 1516

teksti matti remeskuva olli urpela

ktm Jouko kuisma on yritysvastuun kehittämisen

pioneeri suomessa ja eläkkeellä keskon yhteis-

kuntavastuun kehitysjohtajan tehtävästä. Nykyi-

sin hän konsultoi yrityksiä vastuullisen johtamisen,

hankintojen ja raportoinnin kehittämisessä.

Uusien velvoitteiden myötä yritysvastuu nousee hallitusten asialistalle ja osaksi strategioita.

Altia OyjArek OyArt and Design City Helsinki Oy AbDestia OyEdita OyjFCG Finnish Consulting Group OyHelsinki Business and Science Park Oy LtdKemijoki OyRaskone Oy

Arctia Shipping Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Ekokem OyFinnair OyjFortum OyjGasum OyItella OyjLeijona Catering Oy Meritaito OyMotiva OyNeste Oil OyjPatria OyjSuomen Lauttaliikenne Oy Suomen Rahapaja Oy Suomen siemenperunakeskus OySuomen Viljava Oy Vapo OyVR-Yhtymä Oy

Elisa OyjKemira OyjMetso OyjOutokumpu OyjOutotec OyjRautaruukki OyjSampo OyjSponda OyjStora Enso OyjTalvivaaran Kaivososakeyhtiö OyjTeliaSonera ABTieto Oyj

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Alko OyArsenal OyjCSC – Tieteen tietotekniikan keskus OyFinavia OyjFingrid OyjFinnpilot Pilotage OyFinnvera OyjGovernia OyHansel OyHaus Kehittämiskeskus Oy Helsingin yliopistokiinteistöt Oy Hevosopisto OyKuntarahoitus OyjSolidium OySuomen Erillisverkot Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen yliopistokiinteistöt Oy Teollisen Yhteistyön Rahasto OyTietokarhu Oy Veikkaus OyYleisradio OyYrityspankki Skop Oyj

Strateginen intressi

Yhtiöllä strateginen merkitYs

sOliDiumin Omistukset

Yhtiöllä eritYistehtävä

Kaupallisesti toimivat Erityisyhtiöt

vm stm

vmOkm lvm

vm lvm tem vnk

vm vm vm

Okm Ym

vnk vnk

Okm tem

vm vm um

Okm lvm

vm

Valtio-omisteisten yhtiöiden jako

Sijoittajaintressi

valtiOneuvOstOn kansliaan keskitettY OmistaJaOhJaus OmistaJaOhJaus ministeriöissä

lähi-kuvassa

Olet ollut omistajaohjauksen virkamiehenä

pisimpään suomessa. miten työtehtäväsi

ovat muuttuneet?

Vuonna 1980 aloitin erikoistutkijana ja ana-

lyytikkona kauppa- ja teollisuusministeriössä

ja seurasin viittä valtio-omisteista yhtiötä.

Vuonna 1985 ylenin ministeriön teollisuus-

osaston apulaisosastopäälliköksi. Vastuullani

oli valtionyhtiöpolitiikan valmistelu ja käytän-

nön toteutus sekä ministeriön hallinnonalalle

kuuluneiden valtion teollisuus- ja energia-

yhtiöiden omistajaohjaus. 1990-luvun alussa

olin keskeisesti

mukana käynnistä-

mässä valtio-omisteiden yhtiöiden yksityistä-

misprosessia eli omistuspohjan laajentamista,

kuten siihen aikaan sanottiin. Vuonna 1998

kauppa- ja teollisuusministeriössä toteutettiin

organisaatiomuutos ja muodostettiin erillinen

omistajapolitiikan yksikkö, jonka johtajana

toimin vuoden 2007 toukokuuhun saakka.

Silloin eri ministeriöiden omistajaohjauksen

asiantuntijat siirtyivät saman katon alle tänne

valtioneuvoston kansliaan.

millaisten asioiden parissa työpäiväsi

kuluvat?

Olen tällainen seniori, jonka tehtäväkenttään

kuuluu valtion omistajastrategia viidessä

yhtiössä. Arvioin niiden kehitystä analyytikoi-

den kanssa ja valmistelen omistajastrategisia

toimenpiteitä silloin, kun ne ovat vastuullani

olevissa yhtiöissä ajankohtaisia. Seuraan ja

arvioin myös johdon palkitsemisjärjestelmiä ja

hallituspalkkioita talouspoliittisen ministeri-

valiokunnan linjausten mukaan. Lisäksi istun

Neste Oilin, VR:n ja Kemijoen hallituksissa.

Omistajaohjauksen konkari

markku tapiO